R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 33-34 – Nro 13/2017 – 13. vuosikerta Eija Leino, LKV, 040 7242 501 yksiöt = 2.480 € kaksiot = 3.720 € ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? TakeT Kallio Viides linja 1 MA-PE 7:30-19:00 LA 10:00-18:00 SU 12:00-16:00 www.take-t.fi / info@take-t.fi / 040-3581484 @TakeTteekauppaKallio @taket_teekauppa_kallio TakeT on uuden, modernin konseptin teekauppa. Valikoimista löytyy yli 250 huolella valittua herkullista teetä, kaikki kotiin mukaan ostettavaksi tai take awaynä heti nautittavaksi. Kesäherkutteluun tuoretta jääteetä! Lisäksi chai lattea, matcha lattea ja matcha shotteja. Tervetuloa teekauppaan! TakeT Kasarmitori Eteläinen Makasiinikatu 5 MA-PE 7:30-19:00 @TakeTteekauppaKasarmitori @taket_teekauppa_kasarmitori TakeT Kasarmitori Eteläinen Makasiinikatu 5 MA-PE 10:30-18:00 TakeT Kallio Viides linja 1 MA-PE 7:30-19:00 LA 10:00-18:00 SU 12:00-16:00 KORKEATASOISTA HAMMASHOITOA TÄSSÄ IHAN LÄHELLÄ, PIKKU ROBALLA Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 | fossa.fi ME HOIDAMME – MYÖS ILTAISIN VARAA AIKA: FOSSA.FI Pääskylänrinne 3, 00500 Helsinki 040 6525012 UUSI OLUTRAVINTOLA AVATTU, TERVETULOA! KUOHUVIINILASI 3,50 € Etelä-Helsingin kansalaisopisto Iso Roobertinkatu 20–22 Harrasta lähellä Tutustu kursseihin ja ilmoittaudu www.etko.fi | 09 622 9580 SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO HUGO PARK AULANKO HIIDENLINNA KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI KAHDELLE! Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. Voimassa 22.6.2017 asti. www.hiidenlinna.com | www.hugopark. www.zippy. ZIPPY HELSINKI Tällä lipukkeella pääse kaksi henkilöä yhden hinnalla Hugo Park Aulankoon. Voimassa 22.6.2017 asti. ETUSETELI 2 YHDEN HINNALLA ETUSETELI SEIKKAILUHANSKAT VELOITUKSETTA Tällä lipukkeella ZIPPYN pääsylipun ostaneille seikkailuhanskat veloituksetta. (Edun arvo 4 €) Voimassa 22.6.2017 asti. PIZZA ILMAISEKSI YHDELLE Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille pizza yhdelle veloituksetta. Voimassa 10.9.2017 asti. Tällä lipukkeella pääsee kaksi henkilöä yhden hinnalla Hugo Park Aulankoon. Voimassa 10.9.2017 asti. Tällä lipukkeella ZIPPYN pääsylipun ostaneille seikkailuhanskat veloituksetta. (Edun arvo 4 €) Voimassa 10.9.2017 asti.
2 Nro 13 • Viikot 33-34 Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Lähikurssille paikalliseen ? Nyt on aika kallistaa korvaa syksyn harrastuksille. Oman kulmakunnan kansalaisopisto tarjoaa siihen runsaasti mahdollisuuksia. Vierivä kivi ei tunnetusti sammaloidu, ja kun lähtee muiden mukaan, ei yksinäisyys vaivaa. Jos elämänvaihe on ruuhkainen, harrastus antaa omaa aikaa kiireen keskellä. Kansalaisopistossa parasta on monipuolinen tarjonta – yhdeltä luukulta vaikka useampi harrastus – hyvät ja pätevät opettajat sekä vertaisporukka oppimisen tukena. Etelä-Helsingin kansalaisopisto on paikallinen toimija. Toimintatapamme on joustava ja ihmisläheinen. Kurssisuunnittelussa meillä ovat apuna vanhat opiskelijat, joilta saamme palautetta ja ideoita uudistamiseen. Myös ennestään tuntemattomat ihmiset – hauskaa sinänsä, että usein hiljattain alueelle muuttaneet – tulevat ja kertovat toiveistaan. Kokonainen ryhmä saattaa olla valmiina odottamassa aikaa ja paikkaa. Mitä voimme teille tarjota, mitä kivaa te tuotte mukananne? Kaikille opistossa työskenteleville on yhteistä miettiä jatkuvasti uusia kurssiaiheita. Tuntosarvet kasvavat, heikot signaalit kantautuvat korviin. Onko se nyt lavista vai vieläkö täysillä zumbataan, onko mobiililaite jo korvannut kotitietokoneen. Syksyn ilmoittautuminen on täydessä vauhdissa. Tarjolla on runsas valikoima tuttuja ja hyväksi koettuja taideaineiden, kielten, liikunnan, käsityön ja musiikin kursseja. Aina on myös uutta. Jo elokuussa on tiedossa neuvoja sijoittamisesta, ja syyskuussa sitten viulunsoittoa, suomen kielen opiskelua yhdistettynä valokuvaamiseen, improvisaatiota, pohjoismaisia dekkareita lukupiirin ruodittavana. Loistavaa palautetta saanut hevilaulukurssi särölauluineen, hevikiljuntoineen ja örinöineen vähän huvittaa mutta samalla kummasti houkuttaa. Varttuneille on tarjolla muskaria. Idea on napattu lämpöisin sydämin tietenkin lapsilta eli tarkoitus on laulaa ja soittaa yhdessä vanhoja tuttuja sävelmiä. Kielistä voisi tällä kertaa napsia vaikka katalaanin, latinan tai portugalin maistiaiset. Vieraiden kielten opettelu rassaa aivoja ja on siksi aina hyödyllistä. Jos taas aivoja askarruttaa koululaisen pelaaminen, voi tulla keskustelemaan alan ammattilaisten kanssa. Muita keskusteluiltojen aiheita ovat koululaisen oppimisen ja itsetunnon tukeminen, aikuisen ihmisen itsetuntemuksen kehittäminen ja eläkkeelle jäämiseen liittyvät monenlaiset ajatukset. Täydellinen kansalaisopiston kurssi on sekoitus hyviä raaka-aineita, ihmisten kädenjälkeä, osaamista, hyvää vuorovaikutusta ja tietotekniikkaa. Kynää, paperia ja kirjaa myös edelleen tarvitaan, kun uutta opitaan tai vanhaa verestetään. Täydellinen kurssi tuottaa oppimista, uusia näkökulmia, yhteisöllisyyttä ja hyvää mieltä. Etelä-Helsingin kansalaisopisto Iso Roobertinkatu 20–22 www.etko.fi 09 622 9580 Tältä näyttää Isolla Roballa elokuussa, kun katua korjataan ja kierrätyspöytiä kannetaan sisään kansalaisopistoon. Syyskuussa on valmista ja kurssit alkavat. Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! TURVALLISESTI TIEN PÄÄLLE AUTOKOULUN KAUTTA! KATSO LISÄÄ www.autokouluhakaniemi.fi •PERUSVAIHE Seuraava perusvaiheen kurssi ma 28.8 klo 17 autokoululla (kurssi alkaa joka toinen maanantai) •HARJOITUSAJOA KORTILLISILLE Jännittääkö kaupungissa ajaminen? Haluatko parantaa yleisesti ajotaitoasi? Entä sujuuko pysäköinti? •PIMEÄSIMULAATTORI Helppo tapa harjoitella pimeällä ajamista •INTERNATIONALDRIVINGSCHOOL C/C1 TRUCK course for C licence in ENGLISH Starts on Thu 24.8.17 at 3 PM
13. vuosikerta – nro 13 Viikot 33-34 Ajankohtaista Mitä pidempi kausi, sitä halvempi matka HSL kampanjoi pidempien kausilippujen puolesta. ? Mitä pidemmän kauden asiakas lataa HSL:n matkakorttiin, sitä halvemmalla ja helpommalla hän pääsee. Kausilippujen halvemman hinnoittelun tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä ja palkita kanta-asiakkaita. Se on mahdollista, koska HSL:n omistajakunnat tukevat merkittävästi omien asukkaidensa liikkumista joukkoliikenteellä. – Haluamme, että kanta-asiakkaamme saavat kaiken hyödyn irti kausilipustaan. Mitä pidemmän kauden asiakas ostaa, sitä edullisempi on päiväkohtainen hinta. Säästöä syntyy jo kolmen edestakaisen kertamatkan jälkeen, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. – Lataamalla koko vuoden kauden kerralla matkustaa jo kuukauden maksutta verrattuna kuukausittaisiin kausiostoksiin. Lisäksi ei tarvitse koko ajan miettiä, onko lippu voimassa vai ei. HSL myy kahdenlaisia matkakortteja Henkilökohtaisen matkakortin voivat saada HSL-alueen ja kehyskuntien asukkaat sekä HSLalueella asuvat opiskelijat, eläkeläiset ja invalidit. Lasten matkakortin voi hankkia 7-16-vuotiaalle. Tälle kortille voi ladata sekä kautta että arvoa. Uusi kortti maksaa 5 euroa, ja sen saa HSL:n palvelupisteistä esittämällä ajokortin, passin tai henkilökortin. Matkakortin voi myös tilata verkkokaupasta verkkopankkitunnuksilla, toimitusaika on noin 5 arkipäivää. Haltijakohtaisen matkakortin aikuiselle tai 7-16-vuotiaalle lapselle voi hankkia kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta HSLalueella tehtäviä matkoja varten, ja sitä voi käyttää yhteisesti esimerkiksi perheenjäsenten, kaveritai matkaporukan kesken. Kortti maksaa 5 euroa, ja sen voi hankkia ja siihen ladata arvoa kaikissa HSL-alueen R-kioskeissa, useissa kaupoissa, kioskeissa ja HSL:n omissa palvelupisteissä. Koska HSL-omistajakunnat eivät tue haltijakohtaista matkakorttia, sille ladatut kaudet ovat kalliimpia kuin henkilökohtaisessa matkakortissa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. HSL kannustaa lataamaan pidempiä kausia – kanta-asiakkaat matkustavat halvemmalla Helsinki kisassa mukana – Euroopan lääkevirasto Suomeen Suomi jätti EU:lle hakemuksensa Euroopan lääkeviraston saamiseksi Helsinkiin. ? – Euroopan lääkeviraston sijoittuminen Helsinkiin takaisi toiminnalle sujuvan siirtymän ja vahvistaisi koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. – Haluan kiittää valtiota hyvästä yhteistyöstä poikkeuksellisen kireällä aikataululla toteutetussa hakuprosessissa. Euroopan lääkeviraston sijoittumisella Helsinkiin olisi merkittäviä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Virasto vahvistaisi Helsingin profiilia kansainvälisenä lääke-, hyvinvointija terveysteknologia-alan keskittymänä. Lisäksi Helsingin tunnettuus kasvaisi. Suomessa jo sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA) muodostaisivat merkittävän ihmisten terveyden suojelun huippuosaamisen keskuksen. Sivu 7 Välimerenkadun rata ja pysäkit avautuivat Lisää raitioliikennettä Jätkäsaareen ? Kasvava Jätkäsaari sai lisää raitioliikennettä 14.8., kun Helsingin raitiolinjasto uudistuu. Samalla liikenteelle avattiin uusi Välimerenkadun rataosuus. Välimerenkadun rataa on rakennettu kesän aikana, ja sekä rata että sillä sijaitsevat raitiovaunupysäkit avautuvat aikataulussa. Maanantaina Välimerenkatua pitkin alkaa kulkea linja 9, joka saa raitiolinjaston uudistuksen yhteydessä uuden päätepysäkkinsä Saukonpaadesta. Linjan käyttöön avautuu Välimerenkadulla myös kaksi uutta pysäkkiparia. Välimerenkatu-nimiset pysäkit avautuvat Maltatalon kohdalle, ja Huutokonttorin pysäkit sijaitsevat Tyynenmerenkadun risteyksen vieressä. Kun linja 9 siirtyy kulkemaan Saukonpaateen, Länsiterminaalille siirtyy kulkemaan uusi linja 7 (Länsiterminaali – Rautatieasema – Kruuununhaka – Pasilan asema). Se kulkee Rautatieaseman ja Huutokonttorin välillä yhteistä reittiä linjan 9 kanssa ja jatkaa matkaansa Huutokonttorilta Tyynenmerenkatua pitkin Länsiterminaalille. Linjojen 8 ja 6T reitit pysyvät Jätkäsaaressa entisellään. Jätkäsaaren raitiolinjoille on luvassa muutoksia myös tulevina vuosina, kun alueen rakentaminen etenee. 2020-luvun alkupuolella uutta rataa rakennetaan muun muassa Atlantinkadulle. Lopullisessa tilanteessa linjat 8 ja 9 jatkavat Saukonpaadelta Atlantinkatua pitkin Länsiterminaalille ja linja 7 taas Länsiterminaalilta Atlantinkatua pitkin Jätkäsaaren vielä rakentamattomille alueille. Raitiolinjaston muutoksista nyt ja tulevaisuudessa voi lukea lisää HSL:n verkkosivuilta osoitteesta hsl.fi/raitiolinjat2017 Messukeskuksen kesäkongressit rikkovat ennätyksiään Sivu 7 Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ? Vuodesta 2010 alkaen arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.6.2018. Järjestyksessään neljästoista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa saavuttaa eläkeiän ensi keväänä. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli käsitteli asian tänään kokouksessaan ja päätti uuden arkkipiispan vaalista. Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään kesäkuun alussa 2018. Tuomiokapitulin päätöksen mukaan arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018. Äänioikeus arkkipiispan vaaleissa on arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä seurakuntien valitsemilla maallikkovalitsijoilla. Maallikkovalitsijoita on yhtä monta kuin hiippakunnan äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita eli 603. Äänivaltaisia ovat myös kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Kaikkiaan äänioikeus vaaleissa on 1525 henkilöllä. Sivu 6 Sivu 6 Helsingin kaupunginmuseossa jo puoli miljoonaa kävijää
4 Nro 13 • Viikot 33-34 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13 Yleisönosasto Polkupyöräily ? Pyöräilijämäärät ovat tänä kesänä lisääntyneet huomattavasti myös täällä itäisessä kantakaupungissa. Tässä pyöräilyn yksipuolisessa ylistyshuumassa ovat jääneet kokonaan huomiotta sen haittapuolet. Ajelu on täysin hallitsematonta ainakin täällä Kalliossa ja Alppiharjussa. Polkijoina on paljon ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole siihen minkäänlaisia valmiuksia, ja tietenkin on myös paljon niitä, joita eivät mitkään säännöt tunnu koskevan. Täällä on monia katuosuuksia, joilla jalkakäytävällä on pyöräilijöitä välillä enemmän kuin jalankulkijoita. Helposti vedotaan siihen, että on vaikea tietää, missä kulloinkin kuuluisi ajaa. Ainakaan asuntokaduilla tätä ongelmaa ei ole, mutta kuitenkin valitaan jalkakäytävä kulkuväyläksi. Muutenkin jos ajajan vireystaso on edes lähellä normaalia, ei ole vaikea tietää oikeaa kulkupaikkaa. Asiaan liittyy myös inhimillinen puoli. Tiedän useampiakin huonojalkaisia vanhuksia, joiden elinpiiri on entisestään kaventunut. He eivät uskalla kesäaikaan lähteä kotoaan liikkeelle, sillä kaupungissa ei ole enää montakaan paikkaa, jossa pyöräilijöitä ei tarvitsisi pelätä. Kaiken huipuksi tuotiin vielä kaupunkipyörät kenen tahansa käyttöön. Voisiko HSL:tä tai S-ryhmän sponsoreilta vaatia edes jonkinlaista vastuuta tai panostusta valistukseen? Muutenkin tässä viherhuumassa on kait ihan turha toivoa asiaan mitään korjausta. Asian esiin ottavat leimataan oitis pyöräilyvihamielisiksi turhasta valittajiksi. En ole huomannut poliisin tai minkään muun viranomaisen ottavan ongelmaa esille tai edes moittivan moista käytöstä. Kuitenkin jalkakäytävällä pyöräily on aikuisilta yksiselitteisesti kiellettyä. Pitäisikö meidän jalankulkijoiden ruveta huomauttelemaan jokaiselle jalkakäytävällä ajavalle asiasta? Ehkä tällaisen yleisen paheksunnan seurauksena ainakin osa siirtyisi ajamaan sinne minne kuuluukin. Pekka Karjalainen Yritysten taloustilanne petraantui kesän aikana U udellamaalla toimivat yritykset kertovat suhdannetilanteensa kohentuneen alkukesällä. Tämä ennakoi teollisuuden ja rakentamisen investointien kääntymistä kasvuun, ja palvelualoilla myynnin kasvun odotetaan kohentavan työllisyyttä. Yritysten suhdanneodotukset ovat kirkastuneet Uudellamaalla nopeasti. Odotukset niin teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palvelualoillakin ovat koko maata myönteisemmät, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Erityisesti teollisuuden ja rakentamisen näkymät paranivat huhtikesäkuussa. Suhdanneodotusten saldoluku oli heinäkuussa 17 eli teollisuusja rakennusalan yrityksistä 18 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, vain prosentti ennakoi heikkenemistä. Toisella vuosineljänneksellä tuotanto kasvoi yleisesti. Kapasiteetti on nyt täyskäytössä 86 prosentilla vastaajista, mikä ennakoi investointien kääntymistä kasvuun. Myös palvelualat arvioivat näkymänsä hyviksi. Palvelualoilla saldoluku on 20, joka neljäs yritys odottaa suhdanteiden vahvistuvan, vain neljä prosenttia ennakoi hiipumista. Palvelualojen myynnin kasvu kohentaa työllisyyttä, sillä Uudenmaan tuotantorakenne on Perälän mukaan on hyvin palveluvaltainen. Ammattityövoiman puute estää entistä useamman yrityksen kasvua. Teollisuuden ja rakentamisen yrityksistä 26 prosenttia ja palvelualojen yrityksistä 16 prosenttia pitää ammattityövoiman vähyyttä kasvun esteenä. Tähän on reagoitava nopeasti kehittämällä ammatillista koulutusta sekä purkamalla työperäisen maahanmuuton esteitä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kysyi heinäkuussa suhdannebarometrissaan, miten yritykset ennustavat suhdannekehitystään syksyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 369 uusmaalaista teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan yritystä, jotka työllistävät lähes 130 000 henkeä. Kirjastoautolla päin apatiaa ? Helsingissä on kaksi kirjastoautoa. Stara ja Skidi nimiset kirjastobussit risteilevät 14 eri reitillä aamusta iltaan. Hyvä, että aamupäivien kouluja päiväkotien kirjastopalveluja on päätetty lisätä. Samalla kuitenkin 21.8. alkaen kirjastoautopalvelut poistuvat kokonaan Fallkullasta, Koskelasta, Lehtisaaresta, Ruoholahdesta ja Viikinrannasta. Katajanokalla ja Ruskeasuollakin kirjastopalveluja heikennetään niin, että auto käy kulmilla enää vain kerran viikossa. Me helsinkiläiset alamme olla perin kyllästyneitä siihen, että palvelujen kehittäminen tarkoittaa Helsingissä aina myös samanaikaista palvelujen leikkaamista. Helsingin asukasmäärä kasvaa vuodessa yhden pikkukaupungin verran, mutta palvelujen supistamiset ja budjetit osoittavat, ettei kaupungin kulttuuri ja kirjastopalvelut pysy kaupunkilaisten vaatimusten perässä. Kasvavaan Helsinkiin tarvitaan paremmat kirjastopalvelut; kolme uutta lähikirjastoa; Kuninkaantammeen, Kalasatamaan ja Mellunmäkeen sekä kolmas kirjastoauto. Kaupungin tulee perua suunnitellut kirjastoautopalvelujen heikennykset. Kolmas kirjaston pr-bussi on tarpeen kiertämään niin kaupungin lähiöitä kuin keskustan mukulakivillekin vaikka siihen ei koko kirjastoa eikä uuden kirjastokonseptin laajaa palvelutarjontaa mahdukaan. Kirjaan, kirjallisuuteen ja lukemiseen törmääminen on parasta vastamyrkkyä näköalattomuudelle ja apatialle sekä samalla parasta ”pee ärrää ”yhteiselle ylpeydenaiheellemme – kirjastolle. Hannele Salava, erityislastentarhanopettaja, Helsinki Juha-Pekka Väisänen, käsitetaiteilija, Helsinki Urbaanit lavatanssit Messukeskuksessa elokuussa ? Tanssilavojen suosituimmat tähtiartistit nähdään 18.–19. elokuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Messukeskus rakentaa lavatähtien areenaksi Suomen suurimman tanssilattian. Messukeskuksen uusin tapahtuma Tanssi Vieköön -festivaali kokoaa elokuussa Helsinkiin joukon Suomen rakastetuimpia lavatähtiä. Kaksipäiväisen festivaalin avaa perjantaina Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaaninsa kanssa. Iltaa jatkavat Anne Mattila, tanssiorkesteri Hurma ja puolen yön aikoihin esiintyvä Jari Sillanpää. Lauantaina aloitellaan Katri Helenan tahdissa jo puoliltapäivin, ja tanssi jatkuu Agentsien ja Vesa Haajan, Kyösti Mäkimattilan ja Finlandersin tahdittamana. Lauantain kohokohtiin kuuluu myös Kuningatarcoctail esiintyjinään Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Saija Tuupanen. Lauantai-illan päättää ainutlaatuinen kokoonpano Finnhittien Kuninkaat, mukana ikisuosikit Danny, Frederik ja Tapani Kansa. – Lavatanssien tunnelmaan pääsee nyt keskellä kaupunkia. Mukaan voi tulla, vaikkei olisi kuunaan lavatansseissa käynyt, fiilistelemään ja kokemaan erilainen ilta. Innokkaille tanssijakonkareille tarjoamme kahden päivän hurmoksellisen lavaputken tunnettujen tähtien tahdissa, lupaa tapahtuman tuottaja Tiina Aalto. Nähtävänä ja kokeiltavana myös yli 60 eri tanssilajia Uusi festivaali tuo yleisön nähtäväksi ja kokeiltavaksi myös yli 60 eri tanssilajia twerkkauksesta nykytanssiin ja hip hopista lavatansseihin. Festivaalin ohjelmaa ovat rakentamassa kymmenet suomalaiset tanssiseurat, Suomen parhaat tanssin ammattilaiset ja pidetyimmät tanssinopettajat Jukka Haapalaisesta Minna Tervamäkeen ja Marco Bjurströmistä Oona Kivelään. Käytössä on koko Messukeskus, ja nähtävää riittää katutanssihallista erilaisiin workshopeihin, kilpailuihin, tanssikulkueisiin, opetustunteihin sekä showja gaalaelämyksiin. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Tanssi Vieköön -festivaali on tanssin ystävien ja ammattilaisten uudenlainen kohtaamispaikka Messukeskuksessa Helsingissä. Avoinna perjantaina18.8.2017 klo 17–02 ja lauantaina 19.8.2017 klo 12–02. Festivaali juhlistaa Suomen satavuotista taivalta tanssin ilon kautta. Rauha oman rauhattomuuden seurassa Puheenvuoro ? ”Olen solminut rauhan oman rauhattomuuteni kanssa.” Näin kirjailija Torsti Lehtinen Kalliosta aloitti puheensa Loviisan rauhanfoorumin pääjuhlassa (1988). Kirjailija taisi huomaamattaan osua rauhantyön ytimeen. Me emme voita rauhaa varustautumalla, aseistautumalla vaan luomalla uutta todellisuutta mikä auttaa rauhattoman maailman sovintoon ja tasapainoon. Maailma on rauhaton, mutta rauhatekijän tehtävä on rakentaa rauhaa läheisyyden ja rakkauden asein. Yksi suomalaisia yhdistävä tekijä on saunan löyly. Meillä on saunoja enemmän kuin autoja. Rauhantyö rakentuu usein arjen tai juhlan löylyhetkistä, joissa kohtaamme toisen ja pääsemme yllättämään hänet kannustavalla sanalla ja arvostavalla asenteella. Uskontojen, taiteen, koko kulttuurin voima voi olla parasta rauhanrakentamista, koska se ohjaa elämän syvimmän olemuksen oivaltamiseen. Löylyä ei lyödä, ei heitetä, ei panna vaan luodaan. Runo ja sävel, taide ja kulttuuri ovat vahvimpia rauhanluojia. Loviisan rauhanfoorumia on kolmekymmentä vuotta sanottu kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikaksi. Tai sitten sitä on kutsuttu pilke silmäkulmassa hymykuopaksi Kesä-Suomen poskella. Kumpikin iskulause osuu ytimeen. Kohtaamalla erilaiset ajatukset, elämäntavat, uskonnot ja maailmat kasvamme suvaitsevaan moninaisuuteen, oppimaan erilaisuutta, arvostamaan toiseutta, Vieraudesta tuleekin iloon opastaja, rakkauteen innoittaja. Näitä tarinoita Loviisan rauhanfoorumissa riittää. Vuonna 1994 rauhanfoorumin turvallisuuspoliittiseen seminaariin oli kutsuttu suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi edustajia Venäjältä, Unkarista, Latviasta, Virosta, eri maista. Romanian Kolozsvárin yliopistosta tullut ihmisoikeuksiin perehtynyt professori Lászlo Podhradsky asui puolisonsa kanssa pappilassamme ja pääsi tutustumaan Pietarin yliopiston rauhanaktivisteihin ja muihin delegaatteihin, joilla oli aikaa viipyä muutamia kesäpäiviä Loviisassa varsinaisen ohjelman jälkeen. Vieraat vietiin merelle ja he leiriytyivät Svartholman saarelle koko päiväksi. Siellä miehittäjävaltaa edustaneet venäläiset Pietarista ja Podhradskyt puivat rauhan ja elämän olemusta. Illalla kun professori sitten palasi pappilaan, hän heti ovella levitti kätensä ja innoissaan lausui kuin suuren voiton saavuttanut sankari: ”Tiedättekö rovasti, mikä ihme, nuo venäläisethän ovatkin ihmisiä!” Siihen saakka venäläiset olivat näyttäytyneet romanianunkarilaiselle tutkijalle enemmän sanelijoina, miehitysvallan edustajina, vapauden viejinä. Kohtaaminen Loviisassa ja Svartholmassa, vanhalla Turun rauhan (1743) rajalla, muutti ihmisoikeusprofessorin käsityksen elämästä. Rauhanfoorumi on täynnä tarinoita, jotka ovat muuttaneet maailmankuvaa ja asenteita. Virolaiset ystävämme, jotka neuvostovallan aikana pitivät salaisia keittiösessioitaan, ovat jälkeenpäin tunnustaneet, että Loviisa oli ensimmäinen paikka, jossa hje uskalsivat puhua vapauden haaveistaan julkisesti. Heidän ajatuksiaan ei ammuttu alas vaan heitä rohkaistiin rakentamaan rauhan ja sovinnon tietä. Loviisan mallin mukaan samana vuonna (1992) kun Lennart Merestä tuli Viron presidentti ja Mart Laarista pääministeri, nämä osallistuivat loviisalaisten kanssa Haapsalussa Kool ja KirikRahukonverentsiin, pappinsa Tiit Salumäen johdolla. Siellä käsiteltiin suomalaisugrilaisten kansojen kamppailua rauhan ja vapauden puolesta. Suomella ja Loviisan rauhanfoorumilla on myös tällä sektorilla profeetallinen tehtävä. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
5 Viikot 33-34 • Nro 13 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki Sinilevät runsastuneet Helsingin edustan merialueilla ? Meriveden lämpötila on noussut tänä kesänä noin 15–16 asteeseen ja veden pinta on ollut heikon tuulen vuoksi monin paikoin tyyni. Tämä näkyy sinilevien määrän runsastumisena Helsingin edustan merialueilla sekä rannoilla. Vesinäytteitä on haettu Hietaniemen ja Munkkiniemen uimarannoilta sekä hieman ulommalta merialueelta Porvoon edustalta. Näytteissä on havaittu runsaasti Dolichospermum-suvun sinilevää. Dolichospermum-suvun sinilevät ovat yleisiä makeissa vesissä ympäri maailman, mutta niitä esiintyy myös murtovedessä. Murtovedessä esiintyvien kantojen on pääosin todettu olevan sellaisia, jotka eivät tuota myrkkyä. Makeassa vedessä näiden sinilevien on todettu tuottavan hermomyrkkyjä. Sinilevien runsastumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden korkea ravinnepitoisuus, lisääntynyt valon määrä sekä veden kohonnut lämpötila. Tyyni sää nostaa vedessä keijuvat solut pintakerrokseen, jolloin muodostuu niin kutsuttu leväkukinta. Sinileviä on useita eri lajeja, joista osa muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Itämerellä ja Suomenlahdella yleisin myrkyllisiä kukintoja muodostava laji, Nodularia spumigena, viihtyy avomerioloissa. Tänä kesänä Helsingin edustan näytteissä on havaittu toistaiseksi vain pieniä määriä Nodularia-rihmoja. Sinilevien myrkyt ovat pääasiassa maksaja hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa oireita mikäli sinileväpitoista vettä on nielty tai käytetty löylyvetenä. Uimisen jälkeen olisi hyvä käydä suihkussa ja vahtia etteivät lemmikkieläimet juo sinileväistä vettä. Runsaasti levää sisältävässä vedessä uimista tulee välttää. Helppo konsti määrittää onko vedessä olevat hiput sinilevää, on ottaa vettä läpinäkyvään lasiin. Jos veden pinnalle nousee vihreitä hippuja noin tunnin kuluessa, on vedessä todennäköisesti sinilevää. Veden pintaa voi kokeilla myös kepillä. Mikäli keppiin tarttuu jotain, on kyseessä todennäköisimmin joko siitepölyä tai jotain muuta levää. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta ja merisäästä Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. www.hel. fi/uimavesi Rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta https:// ulkoliikunta.fi/ Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin tekemien veden laadun mittausten tuloksista: www.hel.fi/merivesi Lisäksi Helsingin kaupungin ja Ilmatieteenlaitoksen tuottamilta meri.hel.fi -sivuilta voi käydä katsomassa ajankohtaisia merisään tietoja, kuten ilman ja veden lämpötilan sekä tuulen nopeuden ja suunnan. Meriveden lämpötila on noussut tänä kesänä noin 15–16 asteeseen ja veden pinta on ollut heikon tuulen vuoksi monin paikoin tyyni. HSL:n liikenne siirtyi talviaikatauluihin 14.8. Uusi lukuvuosi alkoi – kaupunki on oppimisen ympäristönä ? Helsingin seudun joukkoliikenteessä tapahtui merkittäviä muutoksia 14. elokuuta, kun HSL:n liikenne siirtyi talviaikatauluihin. Samalla uudistuivat myös raitiolinjat ja Koillis-Helsingin bussilinjat. Muutoksia tapahtuu myös muualla HSL-alueella. Helsingin raitiolinjasto uudistui 14. elokuuta. Muutoksia tulee linjoille 1, 2, 3, 7 ja 9. Uudessa raitiolinjastossa on pyritty selkeyteen ja sujuvuuteen: tärkeimmille reittikaduille muodostuu kahden linjan yhdistelmänä tasainen ja säännöllinen vuoroväli. Kullakin raitiolinjalla on helppo matkustaa tärkeimpiin solmupisteisiin, joista matkaa voi jatkaa vaikkapa toisella kulkuvälineellä tai jalan. Samalla kaikki raitiolinjat saavat alkuja päätepisteensä, kun vanhoista niin kutsutuista rengaslinjoista luovutaan. Linjat 2 ja 3 eivät kulje enää kahdeksikkoa, ja linjat 7A ja 7B korvataan linjan 2 uudella reitillä ja uudella vanhaa seiskaa mukailevalla linjalla 7 (Länsiterminaali – Itä-Pasila). Lisätietoa uudesta raitiolinjastosta saa osoitteesta hsl.fi/raitiolinjat2017 Bussilinjaston suurimmat muutokset tapahtuvat Koillis-Helsingissä, jossa otetaan käyttöön uusi bussilinjasto. Uudistuksen myötä suurimmalla osalla linjoista reitit muuttuvat, ja joillain linjoista muuttuu myös numero. Lisäksi joitain linjoja lakkautetaan ja korvataan muiden linjojen reittimuutoksilla. Muutoksesta on kerrottu alueen asukkaille koteihin jaetulla infolehdellä, jota on saatavilla myös HSL:n palvelupisteistä ja KoillisHelsingin alueen kirjastoista. Lisäksi muutoksista on koottu kattava tietopaketti HSL:n verkkosivuille osoitteeseen hsl.fi/koillishelsinki2017 Lukuvuosi alkoi kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, lukioissa ja Stadin ammattiopistossa torstaina 10. elokuuta. ? Ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukioissa lukuvuosi alkoi tiistaina 15. elokuuta. Ekaluokkalaisia on noin 6 000. Helsingin aikuislukio aloittaa maanantaina 28. elokuuta. V a r h a i s k a s v a t u k s e s sa uusi lukuvuosi alkaa myös ja päiväkodit ovat taas avoinna kesätauon jälkeen. Esiopetuksessa aloittavia lapsia on noin 5 500. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön Helsingin uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksessa uusi opetussuunnitelma laajenee nyt myös 7-luokille. Uusissa suunnitelmissa koko kaupunki on oppimisen ympäristönä, asioita opitaan yhdessä tekemällä ja tutkimalla, ja teknologia on luonnollinen osa oppimista kaikenikäisillä. Tänä syksynä koulunsa aloittavat lapset ovat työelämässä vielä 2070-luvulla. Maailma muuttuu nopeasti ja yhtenäinen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen polku antaa myös paremmat mahdollisuudet jokaiselle elinikäiseen oppimiseen. Stadin ammattiopistossa vielä vapaita opiskelupaikkoja Stadin ammattiopistossa on vielä vapaita opiskelupaikkoja ammatillisiin perustutkintoihin ja nuorten työpajoille. Paikkoja voi hakea jatkuvasti. Opinnot pääsee aloittamaan heti. Lisätietoja saa Stadin ammattiopiston verkkosivuilta https:// www.hel.fi/ammatillinen/fi Työväenopiston kursseille ilmoittaudutaan 9. elokuuta alkaen Helsingin työväenopiston ja Helsingin Arbiksen kausi käynnistyy syyskuussa. Kursseille ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 9. elokuuta. Työväenopistojen kurssihaku ja ilmoittautuminen http://www.ilmonet.fi/ Arbiksen kurssihaku ja ilmoittautuminen https://ilmonet.fi/#sv Uusia yhtenäisiä peruskouluja Elokuun alusta lukien Helsinkiin on perustettu uusia yhtenäisiä peruskouluja: • Puistopolun peruskoulu (Vuosaaren ja Mustakiven ala-asteen koulut sekä Tehtaanpuiston yläasteen koulu yhdistyivät) • Merilahden peruskoulu (Kallahden peruskoulu ja Meri-Rastilan ala-asteen koulu yhdistyivät) • Vuoniityn peruskoulu (Heteniityn ala-asteen koulu ja Vuosaaren peruskoulu yhdistyivät) • Vesalan peruskoulu (Vesalan ala-asteen koulu ja Vesalan yläasteen koulu yhdistyivät) Lisäksi Gygnaeus lågstaHelsingissä perusopetuksessa on noin 40 000 oppilasta. Suomenlinnan terminaalin portti käyttöön laajemmin ? Suomenlinnassa sijaitsevassa lauttaterminaalissa otettiin keväällä käyttöön saaren asukkaille tarkoitettu kulkuportti. Asukasportin kulkutunnisteita myönnetään jatkossa myös Suomenlinnassa työskenteleville. Kulkuportti nopeuttaa liikkumista lautalle ja maihin. Suomenlinnan lauttaterminaalin asukasportin kulkutunnisteita myönnetään jatkossa myös saarella työskenteleville. Terminaalissa otettiin toukokuussa käyttöön erillinen asukasportti palvelemaan saaren asukkaita. Asukkaiden lisäksi saarelta poistuu ruuhkaaikaan myös paljon Suomenlinnassa työskenteleviä matkustajia. Kulkuportti nopeuttaa asukkaiden ja saaressa työskentelevien liikkumista terminaalialueella. Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet usean vuoden ajan, ja terminaali on erityisesti kesäaikaan ruuhkainen. Kulkutunnisteet myöntää Suomenlinnan Liikenne Oy. Tunnistetta haetaan verkkolomakkeella ja se lähetetään hakijalle postitse. dieskola ja Kronohagens lågstadieskola ovat yhdistyneet Grundskola Norseniin. Toimintansa aloittaa myös uusi Jätkäsaaren peruskoulu. Tänä lukuvuonna rakennuksessa toimivat luokat 1.2. sekä päiväkoti. Palveluita yli 130 000 oppijalle Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala aloitti kesäkuun alussa, jolloin varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto, suomenkielinen työväenopisto ja Arbis yhdistyivät kaupungin organisaatiouudistuksen myötä. Toimiala tuottaa palveluita yli 130 000 oppijalle. • Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsia noin 25 000 • Perusopetuksessa oppilaita noin 40 000 • Lukiossa sekä Stadin ammattiopistossa ja Stadin aikuisopistossa opiskelijoita noin 26 000 • Työväenopistossa ja Arbiksessa kurssilaisia noin 40 000 • Lisäksi kaupungin toimintaa täydentävät lukuisat muut toimijat • Toimialan henkilöstömäärä noin 13 000
6 Nro 13 • Viikot 33-34 Sunnuntaiksi VIIKKO 33 MA 14.8. Onerva, Kanerva TI 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta KE 16.8. Aulis TO 17.8. Verneri PE 18.8. Leevi LA 19.8. Mauno, Maunu SU 20.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel VIIKKO 34 MA 21.8. Veini, Soini TI 22.8. Iivari Iivo KE 23.8. Signe, Varma TO 24.8. Perttu PE 25.8. Loviisa LA 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar SU 27.8. Rauli Jos sinulla on hyviä ajatuksia, ne hehkuvat kasvoiltasi kuin auringon säteet, ja näytät aina ihastuttavalta. Roald Dahl, Nilviöt (1980) Päivyri Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle Helsingin piispanvaalin aikataulu Helsingin kaupunginmuseossa jo puoli miljoonaa kävijää ? Senaatintorin kulmalla sijaitsevassa Helsingin kaupunginmuseossa on vieraillut avaamisensa jälkeen jo puoli miljoonaa kävijää. Uudistunut Helsingin kaupunginmuseo avattiin 13.5.2016 Senaatintorin laidalle, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmaan. Helsingin kaupunginmuseo saavutti vuoden 2016 kävijätavoitteensa neljässä kuukaudessa ja keräsi vuoden loppuun mennessä peräti 315 334 kävijää, ollen näin Suomen kolmanneksi suosituin museo. Vuonna 2017 kävijätahti on vain kiihtynyt ja museossa on alkuvuonna vieraillut jo 185 000 kävijää, joka ennustaa kaikkien aikojen ennätysvuotta. – Uskomme, että kävijäsuosioon vaikuttaa museon helppo lähestyttävyys ja mahtava julkisuus toukokuussa niin Vuoden museo 2017 -palkinnosta kuin arvostetun brittiläisen Museums + Heritage Awards -museokisan kansainvälisen sarjan voitosta, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. Museon 500 000:s kävijä astui museoon keskiviikkona 19.7., kun Alexis Kallio tuli Helsingin Munkkivuoresta kolmivuotiaan poikansa Jasparin kanssa viettämään aikaa Lasten kaupungissa, jotta ”Jasparilla olisi jotakin mukavaa tekemistä”. Museovieraat ovat olleet kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita, ja ennen kaikkea helsinkiläisiä, jotka ovat löytäneet museosta uuden olohuoneen itselleen. Museo on auki joka päivä ja museoon on aina vapaa pääsy. Museon 500 000:s asiakas Alexis Kallio poikansa Jasparin kanssa menossa Lasten kaupunkiin. Hanki elämä ? Ihminen valitsee elämänsä aikana monenlaista aina sen mukaan, mitä sillä hetkellä tahtoo ja tarvitsee. Kun katson elämääni taaksepäin, huomaan, että kaikki valintani ovat rakentaneet minusta sellaisen kuin nyt olen. Jos olisin valinnut toisin, olisin toisenlainen. Olenko siis tyytyväinen siihen, mitä nyt olen, vai tyytymätön? Jos olen tyytymätön, minulla on kaksi tietä, joista valita. Voin jäädä katumaan menneitä valintojani ja jämähtää kysymään, miksi minulle aina käy näin. Sitten vaivun itsesääliin – ja itsesääli pilaa lopun elämän. Se kietoo mielen tahmaiseen verkkoon, vie kyvyn nähdä tietä eteenpäin ja kangistaa lopulta tahdon valita enää mitään, kun kohtalo on näin kaiken sanellut. Toisaalta voin valita aivan toisen tien. Tarkastelen mennyttä elämääni ja hyväksyn sen. Parhaani tein niissä olosuhteissa, sen minkä osasin. Miten tästä jatkan? Millainen tahdon olla? Miten tahdon elää? Tuijotanko vain omaa napaani vai avarrunko, uskaltaudunko katsomaan toisia ihmisiä silmiin ja hankkimaan itselleni elämän? Sillä loppujen lopuksi elämä on hankittava asia. Ihmistä ei ole tarkoitettu tahdottomaksi ajelehtijaksi. Eivätkä onnellisuus ja mielen rauha tule annettuina. ”Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan”, itse Jumala aktivoi ihmistä Jesajan kirjassa toimimaan hyvän elämän puolesta. Elämä on matka täynnä tienristeyksiä. Se on eksymistä, oppimista ja palaamista oikealle tielle Jumalan armollisen katseen alla. Suunnistamiseen on tarkoitus pyytää apua Jumalalta ja toisilta ihmisiltä, sillä matkalla ei olla yksin. Ja matkan varren maisemista kuuluu nauttia. Aina silloin tällöin voi sitten katsahtaa taaksepäin ja todeta, että tähän ja tällaiseksi olen tullut. Mites tästä taas eteenpäin? Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Jatkoa sivulta 3 ? Kirkon uudistetun vaalilainsäädännön mukaisesti Turun arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennetään vaalin tulosta laskettaessa, jotta muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutus arkkipiispan vaalissa on vahvempi. Uudistuksen taustalla on arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävien ja niiden merkityksen kasvu. Arkkipiispaehdokkaan on oltava Suomen evankelisluterilaisen kirkon vihitty pappi. Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokasasettelun aikataulu päätetään myöhemmin. Tarkat tiedot arkkipiispan vaaliin liittyen ovat arkkihiippakunnan sivuilla: www.arkkihiippakunta.fi/etusivu/arkkipiispanvaali-2018/ ? Helsingin hiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään keskiviikkona 16.8. hiippakunnan kuudessa rovastikunnassa. Vaalikokoukset alkavat rovastikunnittain klo 13.00. Sitä mukaa kun alustavat äänimäärät rovastikunnissa valmistuvat, ne ilmoitetaan Helsingin hiippakunnan Twitter-tilillä. Kirkon tiedotuskeskus tiedottaa alustavasta tuloksesta noin klo 16.00. Ensimmäisen vaalikierroksen tarkistetuista tuloksista tiedotetaan noin klo 21.00. Mikäli vaali ratkeaa jo ensimmäisellä vaalikierroksella, eli yksi ehdokkaista saa yli puolet kaikista annetuista äänistä, hän tulee suoraan valituksi piispan virkaan. Tässä tapauksessa medialle järjestetään tilaisuus tavata vaalin voittaja 16.8. klo 18.00 Helsingin tuomiokapitulin tiloissa, Bulevardi 16 B. Tilaisuuden järjestämisestä lähetetään vahvistuskutsu keskiviikkona klo 17.00. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken perjantaina 1.9.2017. Tällöin vaalin voittanut tuleva piispa on median tavattavissa 1.9. klo 18.00 Helsingin tuomiokirkossa järjestettävässä tilaisuudessa. Ehdokkaat Helsingin seuraavaksi piispaksi ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, teologian tohtori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka sekä Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori Teemu Laajasalo. Vaalissa äänioikeutettuja on yhteensä noin 1800 pappia ja maallikkoa. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017. Kamelianainen käynnistää Kansallisbaletin syyskauden ? Kansallisbaletin syyskausi käynnistyy perjantaina 25.8. Val Caniparolin baletilla Kamelianainen, joka pohjautuu Alexandre Dumas nuoremman romaanin koskettavaan, tositapahtumiin perustuvaan rakkaustarinaan. Armand Duval on rakastunut Pariisin seurapiirien juhlittuun kurtisaaniin Marguerite Gautier’iin. Vain ohikiitävän hetken rakastavaiset voivat elää yhteistä unelmaansa maaseudulla. Traaginen rakkaustarina on nähty alkuperäisromaanin ilmestymisen 1848 jälkeen lukuisina näytelmäsovituksina sekä elokuvina. Yksi tunnetuimmista tarinaan pohjautuvista teoksista on Verdin ooppera La Traviata, joka niin ikään nähdään Kansallisoopperan ohjelmistossa tällä kaudella. Val Caniparolin koreografia sai kantaesityksensä vuonna 1994 Floridan baletissa, ja viimeisimpänä teosta ovat esittäneet mm. Bostonin ja Hongkongin baletit. Floridan baletti tilasi Kamelianaisen alun perin koreografi Norbert Vesakilta ja pukusuunnittelija Robert De La Roselta, jotka saivat valmiiksi baletin käsikirjoituksen, musiikkivalinnat ja pukuluonnokset. Vesak menehtyi äkillisesti kesken työn, ja Caniparoli kutsuttiin toteuttamaan teoksen koreografia Vesakin ja De La Rosen suunnitelmien pohjalta. Kamelianaisen musiikkina kuullaan Frédéric Chopinin koskettavan kauniita sävellyksiä. San Franciscon baletissa koreografina ja tanssijana yli 40 vuoden ajan työskennelleen Val Caniparolin koreografioita on esitetty lähes 50 balettiryhmässä ympäri maailman. Kamelianaisen lisäksi Caniparolin tunnetuimpia koreografioita ovat Pähkinänsärkijän kolme erilaista tuotantoa. Lisäksi hän on tehnyt koreografioita mm. useisiin oopperoihin. Teoksen päärooleissa tanssivat Margueriten roolissa Linda Haakana, Eun-Ji Ha ja Tiina Myllymäki, Armandina Michal Kr?má?, Ilja Bolotov ja Florian Modan sekä paroni de Varvillen roolissa Samuli Poutanen, Wilfried Jacobs ja Nicholas Ziegler. Laulusolisteina teoksessa ovat Anna-Kristiina Kaappola ja Aki Alamikkotervo. Suomen kansallisoopperan orkesteria johtaa Philippe Béran.
7 Viikot 33-34 • Nro 13 Jatkoa sivulta 3 ? – Jo nyt Helsingin alue on Euroopan parhaita paikkoja terveysalan ja terveysteknologian tutkimukselle, kehitykselle ja liiketoiminnalle, Vapaavuori sanoo. – Helsingin life science -ekosysteemin kehitystä tukee vahvasti Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin yhteistyöhanke Health Capital Helsinki. Euroopan lääkevirastolle olisi hyötyä tästä hankkeesta. Sujuva siirtymä Lontoosta Helsinkiin Suomi tarjoaa kustannustehokasta ja logistisesti sujuvaa ratkaisua Euroopan lääkeviraston sijoittamiseksi Helsinkiin. – EU ja lääkeviraston johto ja henkilökunta voivat luottaa siihen, että kaikki toimii ja siirtymä Lontoosta Helsinkiin on sujuvaa. Tästä meillä on näyttöä lukuisista muista hankkeista, Vapaavuori sanoo. Helsingissä on maailmanluokan koulutusjärjestelmä ja kansainvälisiä kouluja. Helsinki lupaa myös vahvistaa englanninkielistä päivähoitoja opetustarjontaansa. Lisäksi valtio sitoutuu kasvattamaan Helsingin eurooppalaisen koulun kapasiteettia. Helsinki sitoutuu järjestämään räätälöidyn neuvontapalvelun viraston henkilöstön sujuvaa asettautumista varten. Helsinki sijoittuu hyvin elämänlaadun vertailuissa Helsingin kaupunki teki hakemusta varten alustavan kiinteistökartoituksen ja löysi neljä kiinteistöä, jotka soveltuisivat Euroopan lääkeviraston käyttöön erinomaisesti. – Helsingillä on tarjota erittäin tasokkaat ja kilpailukykyiset sijaintivaihtoehdot, Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) Helsingissä työskentelee 500 henkilöä 27 Euroopan unionin jäsenmaasta. Tänään EU:lle jätetyssä Euroopan lääkeviraston hakemuksessa korostetaan Euroopan kemikaaliviraston työntekijöiden kartoitettuja kokemuksia nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä. Vastaukset heijastelevat Helsingin korkeita sijoituksia useissa kansainvälisissä elämänlaadun vertailuissa. ECHAn henkilökunta ja etenkin johto ovat arvostaneet nimenomaan tehokkuutta, toimivuutta, hyviä liikenneyhteyksiä ja etenkin sitä, että kaikki lähellä. – EU:n virastoista ECHAssa on pienin vaihtuvuus. Ihmiset, jotka tulevat Helsinkiin, eivät halua täältä pois. Helsingissä työn ja vapaaajan yhdistäminen on mutkatonta, Rinkineva sanoo. Päätös Euroopan lääkeviraston uudelleensijoituksesta tehdään 20. marraskuuta EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Hakemusta Euroopan lääkeviraston saamisesta Helsinkiin on valmisteltu yhteistyössä valtioneuvoston ja sosiaalija terveysministeriön kanssa. Helsinki kisassa mukana – Euroopan lääkevirasto Suomeen Messukeskuksen kesäkongressit rikkovat ennätyksiään ? Helsinki ja Messukeskus ovat näyttäneet vetovoimansa, sillä sekä allergologien EAACI-tiedekongressi että glaukoomatutkijoiden WGC-kongressi rikkoivat omat osallistujaennätyksensä. Keskiviikkona Messukeskuksessa avautuu Worldcon, maailman arvostetuin scifija fantasiaharrastajien tapahtuma. Ennätyksellinen kongressikesä on tuonut Messukeskukseen jo tuhansia kansainvälisiä vieraita. Kongressien talousvaikutus Helsingille on merkittävä. Messukeskuksessa järjestettävien kongressien arvioidaan tänä kesänä tuovan pääkaupunkiseudulle yli 20 000 kävijää ja 40,5 miljoonaa euroa. – Kongressimatkailu Suomeen kasvaa ilahduttavasti ja Messukeskukselle kuluva kesä on ennätyksellinen, mutta kyllä kongressien saamiseksi tänne tehdään paljon työtäkin, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Messukeskus ylläpitää tiiviitä yhteyksiä suomalaiseen yliopistoja järjestökenttään tukien tällä tavoin tiedeja järjestökongressien hankkimista Suomeen. Ulkomaisille delegaatioille järjestetään tiuhaan esittelykierroksia, ja Messukeskusta myydään kongressiareenaksi ulkomaisissa alan tapahtumissa. Messukeskus on uudistanut tilojaan voimakkaasti ja hionut tekniset ja digitaaliset palvelut kansainvälisten huipputapahtumien vaatimalle tasolle. Helsingin valtteja puolestaan ovat huippuosaaminen ja tutkimuksen korkea taso monilla tieteen aloilla sekä hyvä maine, erinomaiset yhteydet ja tasokkaat palvelut. – Kova kansainvälinen kongressikilpailu vaatii pitkäjänteisyyttä. Nyt neuvotellaan jo kauas 2020-luvun puolelle ulottuvista kongressisopimuksista. Iso osa työstä tehdään tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin, Visit Helsingin, Finpron ja kongressitoimistojen kanssa, kertoo Vepsäläinen. Odotettu Worldcon viime viikolla Kuluvan kesän kongressiohjelmaan Messukeskuksessa kuuluivat maanmitEU:n Smart Regions Conference pidettiin kesäkuussa Messukeskuksessa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ehti tutustua EU:n Smart Regions -kongressin aikana myös Messukeskuksen Augmented Reality -ratkaisuun. tauslaitoksen FIG 2017 -kongressi touko-kesäkuun vaihteessa, EU:n Smart Regions Conference ja maailman suurin allergiakongressi EAACI-kongressi kesäkuussa sekä glaukoomakongressi WGC-2017 kesäheinäkuun vaihteessa. Elokuussa on vuorossa lääketieteen ammattilaisten koulutukseen keskittyvä AMEE 2017 -kongressi. Messukeskuksen kongressikesää värittää myös odotettu Worldcon, maailman vanhin, suurin ja arvostetuin scifija fantasiaharrastajien tapahtuma. Messukeskuksessa 9.–13. elokuuta järjestetty Worldcon toi Suomeen satoja tunnettuja science fiction -kirjailijoita ja tuhansia faneja. Arvoituksellisia muunnelmia kaupunginteatterissa ? Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa saa 30. elokuuta ensi-iltansa viiden teatterin yhteistuotantona Eric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia. Näytelmä kiertää syksyn ja ensi kevään aikana myös muissa yhteistyöteattereissa: Hämeenlinnan Teatterissa, Kuopion kaupunginteatterissa, Logomo-teatterissa ja Riihimäen Teatterissa. Rooleissa nähdään Helsingin Kaupunginteatterin näyttämölle palaavat Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen. Toimittaja Erik Larsen (Heiskanen) tulee tapaamaan Nobel-palkittua kirjailija Abel Znorkoa (Kinnunen) ja on vähällä joutua ammutuksi. Ampuja on kirjailija Znorko, eikä haastattelu suju suunnitelmien mukaan. Miehet mittailevat toisiaan, ja sanallinen kamppailu polveilee väistämättä kohti yllättävää yhteistä salaisuutta. Eric-Emmanuel Schmittin kirjoittama tarina rönsyilee, muuttuu, tekee u-käännöksen ja pitää otteessaan aivan viimeiseen sekuntiin asti. Arvoituksellisia muunnelmia -näytelmän on suomentanut Leo Kontula ja sen ohjaa Sakari Kirjavainen. Ranskalaisen teatterin kiinnostavimpiin nimiin lukeutuvan Schmittin näytelmistä on Helsingin Kaupunginteatterissa esitetty aiemmin Arvoituksellisia muunnelmia (1998), Oscar ja Mamma Roosa (2005) ja Einsteinin rikos (2014). Arvoituksellisia muunnelmia -ensi-ilta 30.8.2017 ja esitykset 25.11. saakka Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5)
8 Nro 13 • Viikot 33-34 Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Kulttuuri ? Rikun kesäpiha on uusi löytö. Richardin kirjaston Taidelainaamossa oli erilaisia teemoja lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille. Tiina Tikkanen luki runojaan tyhjän kodin tunnoista, kun lapset ovat lähteneet. Ihmiset saivat itse maalata öljyväritöitä kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen johdolla. Tulin paikalle, kun oivaltavia, ihmisläheisiä kupletteja tekevä Tuija Rantalainen lauloi. Rikun kesäpiha on auki monena päivänä kesän aikana. Saimme kahvia ja vohveleita pihalla, joka pienestä koostaan huolimatta oli matoilla ja pöydillä tiiviiksi koottu. Lisää tällaista stadin kesään. Valistusaikaa tyylillä Les Lumières -festivaali oli taas, jo 15. kerran, Suomenlinnassa ja Ritarihuoneella. Ohjelman peruspilarina on aina lauantai-illan idyllinen musiikkija kertomushetki Tenalji von Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Sunnuntai-iltana vuorossa on konsertti Ritarihuoneella sukuvaakunoiden alla. Festivaali tuo tietoisuuteemme valistusajan ajattelua, kulttuuria ja musiikkiperinnettä, jotka taiteellinen johtaja Maija Rumpunen on ideoinut. Nyt oltiin lähellä Ranskan vallankumouksen tasavaltalaisaatteita; monet ajan klassiset säveltäjät ja orkesterijohtajat horjuivat Ludvigin hovin ja jakobiiniaatteiden välissä. Vuoden teema on ”Vallankumouksen naiset”, Maria Antoniettesta naisten koulutushaasteisiin, joita filosofit tukivat. Linda Zilliacus ja Joachim Wigelius vastasivat tekstipätkistä, suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Belgialainen Guy Van Waas johti Les Agrémens -orkesteria, jonka baritonina baritoni Pierre-Yves Pruvot ja sopraanona Amélie Renglet loistivat. Orkesterilla on vahvat vilunsoittajat perustana. Torikorttelit heräävät musiikkiin Aleksanterinkadun ympäristön Torikortteleita on laitettu uusiksi. Usein niissä näkee vain harhailevia turisteja. Helsinki Chamber Music Festival tarjosi kolmena päivänä keskikesällä hienoja, enimmäkseen ilmaisia kokemuksia. Tangokonsertti oli Falkmanin pihalla kaupunginmuseon vieressä. Balderin sali ja Kaupungintalo olivat myös areenoina. Olin itse olutravintola Bryggerin sisäpihalla Sofiankadun ja Unioninkadun välissä, kun ”Klasarit viihteellä” -soittajat esittivät viuluja sellopainotuksella kansainvälisillä kokoonpanoilla. Koloratuurisopraano Pia Komsi esitti Aija Puurtisen sävellyksen Nils-Aslak Valkeapään saamerunoihin ja encorena ”Summertime”. Kuulimme myös Jaani Helanderin viiden sellon ryhmän Piazzola-tangon, jossa kolme naista tanssi paljain jaloin pihalla. Caisa tanssi kesän Äänimaisemaa, liikettä ja videotaidetta eri tavoin yhdistelevä poikkitaiteellinen nykytanssiteos oli hienovarainen Land(e)scapes kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Poikkitaiteellisen esityksen inspiraatio kumpuaa luontomaisemien kohtaamisesta ja niiden kohtalosta. Tanssiteoksen ajankohtainen teema pohtii suhdettamme luontoon ja sen katoavaisuuteen nykymaailmassa, jossa talouden lait ja tarpeet ovat vallalla. Helsingissä asuvien kreikkalaissyntyisen Laonikos Psimikakis-Chalkokondyliksen äänisuunnittelu ja belgialaisen videotaitelija Jeroen Sebrechtsin teokset koettiin. Teoksen koreografi ja tanssija oli Nadja Pärssinen, jonka esitys oli kaunis. Juhannuksen alla tunnelmaan viritti mainiosti ”Sielunpalautus”, jossa vanhat kulttuurit tuotiin nykyaikaan chileläistaustaisen tanssitaiteilija Gabriela Aldanan ja Tuomas Rounakarin shamaaniviulun yhteisvoimalla. Kuulimme laulua, noitarumpua ja koimme lavalle heijastettuja luontokuvia ja tanssia, ihmisen kannattelua. Kapsäkin huumoria Pride-viikolla – Mut mussa ei oo mitään / Mussa ei oo mitään muuta / Olen vielä samanlainen / sama mieli, sama sydän / Sama nainen, sanat Chisun laulusta olivat tunnuksena Pride-viikolla Hämeentien Kapsäkissä, jolla oli ohjelmaa eri näkökulmasta. Täysi teatterisali sai nauttia suomalaisen drag-viihteen varhaisen veteraanilegendan Pola Ivankan ja uudemman tulokkaan NikoLan lauluista englanniksi ja suomeksi. DragQueenit suosivat usein pateettisia voimalauluja, joten pelkkä piano riitti säestykseen. Mikko Mattila hakkasi koskettimia sormet ruvella täydellä tuntipalkalla. NikoLa on ollut alalla toistakymmentä vuotta dragesiintyjänä, mutta uskalsi vasta nyt laulaa. Äänivaroja ja lavakarismaa on. Nuori Luka Tienhaara tuli mukaan aika lopussa ”Eläköön elämä” -kappaleeseen. Loppukiitosten aikana ensikertalainen ei oikein tiennyt, miten kääntyä. Aivan hervotonta oli Drag Impro toisena iltana. Minna Kivelä on alan kruunamaton kuningatar, mutta Kristiina Puukko ja Atso Akkanen nousivat uusina taitureina esille. Yleisö oli valmiiksi draghuumoritilassa ja meno vain yltyi illan aikana. Puukon panomies Mara tai Akkasen Marjut Kannelmäestä parinhakupuuhissa hersyttivät nauruhermojamme. Roihuvuoren nuorten vahva ryhmä Lapinlahden Lähde petraa tarjontaansa koko ajan vanhassa sairaalarakennuksessa. Stara, kaupungin rakennuspalvelut, on purkanut sairaalan pääoven edustan aika ruman asfaltin, ja paljastanut esille alkuperäänsä muistuttavan nupuja mukulakiven, kierrosopas kehui. Takapihan puutarha on entisöity. Nuorta energiaa toi Roihuvuoren Nutalla 2013 syntynyt Gran Bianca -ryhmä, joka esitti siellä hellyttävän koskettavan ”Sydän on kehon pääkaupunki” -näytelmän auditoriossa. Essi Saarikoski ohjasi Viola Melkaksen pitkän, pohdiskelevan tekstin. Esitys käsittelee mielenterveyttä. Kuinka hallitunkin kuoren takana voi riehua pahan olon myrsky. Tai kuinka oma pää kääntyy itseään vastaan. Viisi näyttelijää olivat aivan hurmaavia. Pääosassa kiusattuna ja syrjittynä teininä on Laura Ylinen. Lavan valloittaa äitiä ja Toivoa esittävä Nisa Khan. Teatteriryhmä Gran Bianca koostuu 15-17-vuotiaista nuorista, jotka tekevät teatteria omaehtoisesti, itseä kiinnostavista asioista. HIM hyvästelee ihailijansa HIM breikkasi maailmalla lähes 20 vuotta sitten. Goottirockbändin alku ajoitetaan vuosiin 1991-93. Nyt se on jäähyväiskierPikku Kakkosen juhlanäyttelyn avajaiset riemastuttaa lapsia. Kuva: Elli Murtonen/Pikku Kakkonen Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola Kaartin Lasaretin pihalla. Kuva: Lauri Laukkanen. Olavi Uusivirta laulaa Hippolyten portailla Kiven metsämiestä. Kuva: Raimo Granberg. Suistamon Sähkö on tavattoman energinen uusi yhtye EtnoEspan avajaisissa. Kuva: Jorma Airola. Ville Valo HIM-yhtyeen solistina Tuskan lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Drag-artistit NiKola alias Niko-Pekka Mäkinen (vas.) ja Pola Ivanka alias Mika Tepsa (oik.) sekä nuoren polven Luka Tienhaara Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Les Lumieres päätöskonsertti Ritarihuoneella. Solisti ja orkesteri, oikealla juontaja-näyttelijät. Kuva: Raimo Granberg.
9 Viikot 33-34 • Nro 13 Kulttuuri tueellaan. En ollut koskaan nähnyt livenä. Pitihän aukko sivistyksessä korjata. Todistin melkein 15 000 ihmisen joukossa HIMin keikan Suvilahdessa Tuska-festivaalin toisena iltana. Luonnonvoimatkin kunnioittivat bändiä. Amorphiksen aikana satoi jonkun verran. Sade lakkasi lähes kahden tunnin keikan edellä. Kuulimme kaiken ja täydellä paiolla. In Joy and Sorrow, Wicked Game, Righty Here in My Arms jne. Ville Valo oli kohtelias yleisölle, mutta hyvin vaitonainen. Lopussa ennen ”viimeistä hidasta” hän tunnusti, että on jännittänyt. Paikalla olivat isä, äiti, tyttöystävä, vanhoja ja uusia ystäviä. Suvilahden päälavan päälle nousi komea ilotulitus. Ilossa ja surussa, jää hyvästi. Apocalyptica, kotimainen selloihme palasi Tuskan lavalle sen 20-vuotisjuhlaan sunnuntaina. Kansanelektromusiikkia EtnoEspalla Onneksi aurinko pilkisti 7.8. sadepilvien takaa esiin Esplanadin yllä, kun mainio karjalaista kansanja elektromusiikkia yhdistävä Suistamon Sähkö esiintyi lavalla. Sen lauluytimen muodostavat mm. Tanssiteatteri Tsuumista tuttu pari Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen. Kansanelektrobändi lietsoo hysteriaa ja tanssittaa transsiin. Anne-Mari Kivimäki ja Eero Grundström tekevät Suistamon uutta tanssimusiikkia koneilla ja Notka-haitarilla. – Yhdistelmä on hullujen tiedemiesten lumoavaa työtä, he lupaavat. Lauluvoimaa, säkenöivää liikettä ja maanista menoa lavalle tuo Tsuumi-kaksikko. Laulujen tarinoihin on haettu inspiraatiota muun muassa Suistamon vanhoista kyläkartoista, vesivoimalaitoksista ja myllyistä, rahisevista arkistonauhoista, kansanrunoudesta, Karjalan matkoista ja kuoppaisista teistä. Suistamon Sähkössä on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua. Vuonna 2016 yhtyeen debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle. Etno-Espa avattiin samalla kahden viikon Jazz-Espa -vaiheen jälkeen. Jokaisena iltapäivänä Espan lava tarjoaa maukasta musiikkia ilmaiseksi helsinkiläisille ja turisteille, joita paikalla on aina paljon. Sen avasi Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen. Metsämiehen laulua kaupungin ytimessä Suosittu laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä Olavi Uusivirta sävelsi jo v. 2012 uusiksi Aleksis Kiven runon ”Metsämiehen laulu” (Kanervala 1866). Metsänpoika-nimellä kulkevasta kappaleesta tehtiin METSO -ohjelman viestintää varten musiikkivideo, jossa Uusivirta itse myös esiintyy syksyisessä Nuuksion kansallispuistossa. Keskellä Helsingin ydinkeskustaa saimme ihailla tätä ja paria muuta laulua Valokuvagalleria Hippolyten keskikesän Martti Jämsä -näyttelyn avajaisissa. Uusivirta lauloi Kiveä gallerian portailla niin kiihkeästi, että se näkyi jo hänen kasvojensa punertumisena: – Metsän poika tahdon olla, / sankar jylhän kuusiston, / Tapiolan vainiolla / karhun kanssa painii lyön / ja maailma Unholaan jääköön. Kympin tytön sielunelämää – Mitä erottaa Kympin tytön ja Matti Nykäsen? – Nykäselle elämä on laiffia. Kympin tytöllä ei ole elämää…! Vapaan taiteen tilassa, Sörkassa, esitettiin nykytanssiteos ”10tytöt”, jossa kuusi viime syksynä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa opintonsa aloittanutta nuorta naista tekivät intensiivisen, kiinnostavan esityksen. Kun esitys alkaa, näemme ensin videolla kuuden kympin tytön kouluja perheelämästä videopätkiä. Kuuden tytön huulet on maalattu epätodellisen tuntuisella huulipunalla. Kuulemme ääninäytteinä tai livenä erilaisia arvoituksia, jotka osoittavat itseironiaa. Liikettä, tekstiä ja audiovisuaalista ainesta käytetään hyvin lomittuen. – Miksi kympin tyttö ei voi mennä psykoterapiaan? – Pitäisi ensin olla persoonallisuus, jotta voisi olla persoonallisuushäiriö. Suvi Kelloniemi, Siiri Kortelainen, Iiris Laakso, Jaana Loukas, Verna Nordlund ja Ellen Virman tekevät sekä humoristisen että ajattelemaan panevan esityksen. Viidellä on pohjana tanssin tai tanssinopettajan perustutkinto. Nyt he tähtäävät pidemmälle. – Elämä lyhyt, vitun matikka pitkä…, sukulaiset ja ystävät kuulevat yleisön joukossa. He tunnustavat, että kympin tytöt käyttävät yhteiskunnan luoman roolin täysin hyväkseen. Ja haluavat tietää, miten kympin tytöt kokevat roolinsa ja mikä on sen hinta Sukupolvi syntyy internetissä – Minä synnyin tähän maailmaan 1990-luvun puolivälissä ja sitten uudestaan internetissä.., lauletaan Ysukupolven sloganina nuorten ylioppilasteatterilaisten ja teatterikorkeassa aloittaneiden ”Bonnie & Clyde” -esityksessä Kaartin Lasaretin pihalla. Katkelmallinen, soolo-, duoja trioesityksiä tarjoava energinen, näytelmä onnistui 1800-luvun vanhan sairaalamiljöön pihalla. Itse B&C -tarusto käydään muutamassa minuutissa läpi. Suomalaiset nuoret 2017 heijastavat elämäänsä Bonnien ja Clyden kehyksiin, näköalattomuuteen. Yhdessä laulussa sanotaan, että hetki siten oli Nuoruustango, pian kuuluu: pelastukoon ken voi. Kun äsken ovet olivat auki, edessä ovat suljetut ovet. Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola ovat lupaavia ja taitavia tulevia näyttelijöitä Pauli Patisen ohjauksessa, joka sekin lähtee kiertämään muuta Suomea. Henna Helasvuon laulut olivat hienoja. Eniten satutti lopun yhteislaulu ”Kato mua”. Se kulki: Kato mua, Lue mua, muista mua. Facebook-polven nuorille nähdyksi tuleminen, jäljen jättäminen on tärkeää. Kulttuuripormestari Mellarissa Helsingin uusi kulttuurija vapaa-aikasektorin apulaispormestari Nasima Razmyar tervehti ”uuden Mellarin” avajaisissa Mellunmäessä asukkaita ja aktiiveja. Hän haluaa puolustaa kasvavan alueen kulttuuri-kirjasto -ja muita palveluja. – Kaupungilla ollaan tietoisia siitä, että sijainti kerrostalon alakerrassa rajoittaa toimintoja, eikä esimerkiksi musiikkia pystytä käytännössä harjoittelemaan. Toivotut Työväenopiston maalausja muut kurssit eivät myöskään mahdu tilaan, hän pahoitteli. Tilapäistila Mellari on asuintalon liiketilassa väliaikainen kahden vuoden ajan. Uusi pysyvämpi tila valmistuu vuoteen 2019. Mutta asukkaat korostavat, että he eivät halua olla vain Kontulan palvelujen pussinperä. He odottavat Mellu-taloa, joka yhdistäisi asukastoiminnan, kirjaston, nuorisotoimen, työviksen ja muut palvelut sekä Mellarissa viihtyneen vapaaehtoisharrastuksen, eläketoiminnan, Marjut Klinga juontajana korosti. Ei siitä ole kuin viisi vuotta, kun kuntavaalin 2012 alla avattiin näköalaa Mellunmäen ja Länsimäen yhteiselle kirjastolle metroaseman yhteyteen. Suunnittelurahaakin taisi löytyä. Vantaa luopui sitten hankkeesta. Nyt myös Länsimäen kirjasto on kiinni, tiedettiin paikalla sanoa. Mellunmäkeläiset ovat Kontulan kirjaston palvelujen varassa. Kirjastoautojen aikataulut ovat huonontuneet. Apulaispormestari lupasi selvittää kirjastoautokysymyksen seuran ihmisille. Aino Ackté festivaali yhä tasokkaana Aino Acktén kamarifestivaalin keskikesän ohjelmaan kuului paljon sykähdyttäviä esityksiä ”Volter ja Hilja – Ovat sanasi niin kuin valoa minulle” oli hyvin erilainen kirjallinen konsertti. Se vei kuulijat kirjailija Volter Kilven ja hänen puolisonsa Hilja Vanhakartanon avioliittoa edeltävän kirjeenvaihdon vahvaan ja rakkaudentäyteiseen maailmaan. Konsertissa kuultiin katkelmia Laura Kokon kirjaksi toimittamista pariskunnan kirjeistä sekä esiintyjien yhdessä esittämiä rakkaita klassikkosävelmiä, jotka on valittu värittämään kirjeenvaihdon lepattavia tunnelmia. Essi Luttinen, mezzosopraano, lauloi ja luki Hiljan äänellä. Laura Kokko soitti viulua ja kertoi tarinaa. Petri Haapasalo oli pianossa ja Volterin äänenä. Esillä oli Luttisen isän tekemä maalaus pariskunnasta. Kokonaan toisenlainen oli Mika Kallio–Satu Rinnetmäki parivaljakon ”IMPULSION”, improvisoitu teos soolorumpalille ja tanssijalle. Rummut ja erityisesti metallisoittimet tuottavat soidessaan voimakasta värähtelyä. Kallion työskentely erikoisissa lyömäsoittimissa oli vahvaa. Satu Rinnetmäki on herkkävireinen, mutta fyysinen tanssija, joka tuli soitinten ja yleisön väliin, toisinaan myös soitinten takana. Festivaali jatkuu syyskuun lopulle Kallion kirkon eteläpäädyn tilassa, Cafe Sonckissa. Esitykset ovat aina arki-iltoina. Teksti: Risto Kolanen Yhteyttä ja kutsuja: risto. kolanen@pp.inet.fi Annatalon sai kesälava-tiiliteoksen ? Annantalo on Helsingin kaupungin lastenkulttuurikeskus, joka täyttää 30 vuotta. Annantalon uuden A.lavan ja tiiliteoksen avajaiset vetivät väkeä. M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen ”Gommi & Pommi” viihdyttivät kaikenikäisiä. Pomppulinnan kreivi esitti uudempaa lastenmusiikkia vieden mukanaan mielikuvitusmatkalle laulujen maailmaan. Lava ja tiiliteos on talon takana, sisäpihalla, jossa oli työpajoja ja mehuja kahvipiste vieraille. Yhteisöllinen tiiliteos on tehty uniikeista keramiikkatiilistä, jotka on tehty talven ja kevättalven mittaan Annantalon pop up -tiilitehtaassa. Savityöpajassa sai jättää jälkensä ja leikkiä kuin hiekkalaatikolla. Pukeutumisja kasvomaalaustyöpajassa saattoi kasvomaalauksien lisäksi leikitellä erilaisilla vaatteilla ja ottaa kuvia itsestään niissä. Kesällä lava testattiin jo mainioksi Vire-ryhmän ”Pessi ja Illusia” esityksellä. Yrjö Kokon satuklassikon sovitti Sari Tupamäki. Sehän on tarina keijusta, joka oppi kävelemään ja oeikosta, joka oppi luottamaan hyvyyteen. Anni Kivelä oli suloinen Illusia, Oliver Uski ylväs Pessi. Pikku Kakkosen juhlanäyttely on Annantalolla 1.–30.8. Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlan kunniaksi kulkee elämyksellinen valokuvanäyttely ympäri Suomen Suuren lukuseikkailun mukana. Nostalgiseen näyttelyyn ei ole sisäänpääsymaksua. Suuri lukuseikkailu on Suomi 100 -juhlavuoden hanke, jota koordinoivat Lastenkirjainstituutti ja Lukukeskus. Elokuulla ohjelmassa on jo paljon musiikkia. Lastenteatteri ja Naperokinot palaavat syyskuulla Kulttuuripormestari Nasima Razmyar Mellarin tilassa. Vieressä juontaja Marjut Klinga. Kuva: Katja Karjalainen. Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola Kaartin Lasaretin pihalla. Kuva: Lauri Laukkanen. Gran Biancan nuoret revittävät suhteitaan Lapinlahdessa. Kuva: Gran Bianca. Nadja Pärssinen on tavattoman herkkä ääneltään, kuviltaan ja liikkeeltään kokonaisessa tanssissa Caisassa. Kuva: Jeroen Sebrechts. Les Lumieres päätöskonsertti Ritarihuoneella. Solisti ja orkesteri, oikealla juontaja-näyttelijät. Kuva: Raimo Granberg.
12 Nro 13 • Viikot 33-34 Von Wrightin veljesten suurnäyttely Ateneumiin lokakuussa Korjaamon Stage-festivaali 21.-27.8.2017 ? Stage on Kulttuuritehdas Korjaamon jokavuotinen teatterifestivaali, joka 11. vuotenaan laajenee ensimmäistä kertaa myös muiden taiteenlajien puolelle. Vuosien varrella Stage on tuonut Helsinkiin kymmeniä kiehtovia kotimaisia ensiiltoja ja ainutlaatuisia teatterielämyksiä kansainvälisiltä näyttämöiltä. Stage on avannut ovia uusille tavoille tehdä ja katsoa teatteria: kuva, ääni ja liike ovat kohdanneet näyttämöllä monin eri tavoin. Tänä vuonna nuo ovet avataan rohkeasti kokonaan, ja mukaan on otettu teatterin rinnalle niin musiikkia, elokuvaa kuin puheohjelmaakin. Temaattisesti tämän vuoden festivaali kääntää katseensa tulevaisuuteen: Mihin suuntaan taide ja yhteiskunta kehittyvät? Miten taide suhtautuu tulevaisuuteen? Stage toimii myös kulttuurin ystävien globaalina kohtaamispaikkana, jossa tekijät ja yleisö tulevat lähelle toisiaan. Stagen kaikki tapahtumat Kulttuuritehdas Korjaamolla, ellei toisin mainita. Ohjelma kokonaisuudessaan ja lisätietoineen Stagen verkkosivuilla. Stage: Galleria Stefan Bremer & Ahmed Alalousi: Borderline 21.8.1.10.2017, Korjaamon aukioloaikoina. Paikka: Korjaamon Aulagalleria. Vapaa pääsy Stage: Teatteri Agrupación Señor Serrano: Birdie (Espanja). Ma 21.8. klo 20 (Näytöksen jälkeen yleisökeskustelu), Ti 22.8. klo 20, Ke 23.8. klo 20. Paikka: Vaunusali. Esityskieli: englanti, tekstitetty suomeksi. Kesto: 1h. Suositeltu ikäraja 7v. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 25€, Korjaamolaislippu 22,50€, Opiskelija, työtön, varusmies, siviilipalvelusmies, alle 18v, eläkeläinen 15€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Nassim Soleimanpour: Tyhjä Ma 21.8. klo 18.30 (Hannu-Pekka Björkman), Pe 25.8. klo 18.30 (Pirjo Heikkilä), Su 27.8. klo 18 (Eero Ritala). Paikka: Vintti. Esityskieli: suomi. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 20€, Korjaamolaislippu 18€, Opiskelija, työtön, varusmies, siviilipalvelusmies, alle 18v, eläkeläinen 13€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Nicola Gunn: Piece For Person And Ghetto Blaster (Australia) Ti 22.8. klo 18.30 (näytöksen jälkeen yleisökeskustelu). Ke 23.8. klo 18.30. Paikka: Kulmasali. Esityskieli: englanti, tekstitetty suomeksi. Kesto: 1 h 10 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 20€, Korjaamolaislippu 18€, Opiskelija, työtön, varusmies, siviilipalvelusmies, alle 18v, eläkeläinen 13€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Essi Räisänen & Kollektiivi: Nightschool (Suomi) Ti 22.8. klo 19, paluu klo 7 seuraavana aamuna. Pe 25.8. klo 19, paluu klo 7 seuraavana aamuna. La 26.8. klo 19, paluu klo 7 seuraavana aamuna. NIGHTSCHOOL alkaa Korjaamolta klo 19 matkalla esityspaikalle. Korjaamolle palataan seuraavana aamuna klo 07 mennessä. Esityskieli: suomi ja tarvittaessa englanti. Osallistujille lähetetään tarkempi kutsukirje. Kesto: 12 h. Liput: Normaalilippu 25€, Opiskelija, työtön, varusmies, alle 18v, siviilipalvelusmies 15€. Liput varataan täyttämällä erillinen ilmoittautumislomake Showcase Beat Le Mot: Nazi Superhumans Are Superior To You All The Horror Of The Ordinary (Saksa) Pe 25.8. klo 20. La 26.8. klo 14. Paikka: Kulmasali. Esityskieli: englanti, tekstitetty suomeksi. Kesto: 2 h 30 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 25€, Korjaamolaislippu 22,50€, Opiskelija, työtön, varusmies, siviilipalvelusmies, alle 18v, eläkeläinen 15€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Halory Goerger: Corps Diplomatique (Ranska) La 26.8. klo 18. Su 27.8. klo 15. Paikka: Vaunusali. Esityskieli: ranska, tekstitetty suomeksi. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 25€, Korjaamolaislippu 22,50€, Opiskelija, työtön, varusmies, siviilipalvelusmies, alle 18v, eläkeläinen 15€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Stage: Musiikki Draama-Helmi, Viiksimaisteri ”The Use Of A Personal Computer 2017” Ke 23.8. klo 20. Paikka: Vintti. Liput: Ennakkoon 8€ / ovelta 10€, Korjaamolaiset ennakkoon 7€ / ovelta 9€. Eteispalvelumaksu 3€ peritään ovella. Stage: Kino John Webster: Tulevilla Rannoilla. Ti 22.8. klo 17.30 . Paikka: Kino, Elokuvasali. Kieli: englanti, venäjä, suomi. Tekstitykset: suomenkielinen tekstitys. Kesto: 1 h 35 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 9,50€, Korjaamolaislippu 8,50€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Werner Herzog: Lo And Behold, Reveries Of The Connected World Ke 23.8. klo 19. Paikka: Kino, Elokuvasali. Kieli: englanti. Tekstitykset: ei tekstitystä. Kesto: 1 h 38 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 9,50€, Korjaamolaislippu 8,50€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Kohti tulevaisuuden museota To 24.8. klo 17. Paikka: Kino, Elokuvasali. Kesto: 52 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: vapaa pääsy Vainio Taanila Ekström -Yhteisnäytös Pe 25.8. klo 19. Mika Taanila: Fysikaalinen rengas, 2002, 4 min 32 sek. Saara Ekström: Phantasma, 2016, 9 min 49 sek. Mika Taanila: Mannerlaatta, 2016, 1 h 13 min. Paikka: Kino, Elokuvasali. Kesto 1 h 30 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 9,50€, Korjaamolaislippu 8,50€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Stanley Kubrick: A Clockwork Orange La 26.8. klo 19. Paikka: Kino, Elokuvasali. Kieli: englanti. Tekstitykset: ei tekstitystä. Kesto: 2 h 16 min. Ikäraja: K-16 Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 9,50€, Korjaamolaislippu 8,50€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Rax Rinnekangas: Maailman Viimeinen Kirjakauppa (EnsiIlta) Su 27.8. klo 12. Näytöksen jälkeen Kinossa on keskustelutilaisuus laatukirjallisuuden tulevaisuudesta. Paikalla keskustelemassa Rax Rinnekangas, Miki Liukkonen, Mikko Aarne sekä Saara Turunen. Kielet: espanja, ranska, saksa, suomi. Tekstitys: suomi. Kesto: 1 h 30 min. Paikat numeroimattomia istumapaikkoja. Liput: Normaalilippu 9,50€, Korjaamolaislippu 8,50€. Liput sisältävät Tiketin palvelumaksun. Stage Talk -Keskustelusarja: Ma 21.8. klo 17: Suomi ja hybridisodan skenaariot, Ke 23.8. klo 17: Tekoälyllä uuteen maailmanaikaan, Pe 25.8. klo 17: Sääennusteet avaruusmatkalle, La 26.8. klo 12: Teatterin tulevaisuus -dialogit, La 26.8. klo 17: Työn ja koulutuksen tulevaisuus, Su 27.8. klo 13.30: Laatukirjallisuuden tulevaisuus Runokuu Stagella: Suvi Nurmi: Lemmenloitsut. To 24.8. klo 17–21, Pe 25.8. klo 17–21, La 26.8. klo 19–23. Paikka: Korjaamon Kesäpiha. Vapaa pääsy Teatteri Quo Vadis: Runomaatti La 26.8. klo 17-20. Esiintymässä Minerva Kautto ja Isabelle Paquet. Paikka: Korjaamon Kesäpiha. Vapaa pääsy Pimeä Rakkaus: Runoja Pimeässä Su 27.8. klo 16-17.30. Tapahtumaa ei suositella alle 15-vuotiaille. Paikka: Kino, Elokuvasali. Vapaa pääsy ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 27.10.2017– 25.2.2018 näyttely Veljekset von Wright. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana eläneet taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright tunnetaan monipuolisina maisemien, asetelmien, luontoaiheiden ja tieteellisten kuvitusten tekijöinä. Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuurija tiedehistoriallista merkitystä. Koko kolmannen kerroksen täyttävässä näyttelyssä nähdään runsaat 300 teosta. Mukana on öljyvärimaalauksia, vesiväritöitä, grafiikkaa ja luonnoksia sekä Ateneumin kokoelmista että muista kotimaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Edellisen kerran veljesten näyttely oli Ateneumissa vuonna 1982. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä, joka tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Veljesten kiinnostus luontoon sai alkunsa isän metsästysharrastuksesta Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja. Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus von Wright (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana, jonka myötä hän oli vaikuttamassa Ateneumin kokoelmien syntyyn. Helsinki-aiheisissa maalauksissaan, kuten Katajanokalta (1868) ja Annankatu kylmänä talviaamuna (1868), hän kuvasi kaupungissa tapahtunutta muutosta. Wilhelm von Wright (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Wilhelm avusti veljeään Magnusta Ruotsin linnustoa esittelevän Svenska fåglar -teoksen kuvittamisessa: teos sisältää 182 väritettyä piirrosta, joissa linnut on kuvattu tieteellisen tarkasti. Nykylintututkijoiden mukaan veljesten tekemät kuvat ovat edelleen paikkansapitäviä. Wilhelmin ura jäi halvaantumisen vuoksi muita veljeksiä lyhyemmäksi. Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand von Wright (1822–1906), nuorin veljeksistä. Ferdinand on tunnettu erityisesti lintumaalauksistaan, kuten Taistelevat metsot (1886) ja Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari. Ateneumin jälkeen näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan. Poimintoja näyttelyyn liittyvästä runsaasta oheisohjelmasta Pääsy museolipun hinnalla tai museokortilla. Kaikki tapahtumat: www.ateneum. fi > Tapahtumat La 28.10. klo 13 | ATTE VON WRIGHT: VON WRIGHT -SUVUN TARINA Ateneum-sali. Von Wright -suvun päämies Atte von Wright kertoo puheenvuorossaan sukunsa vaiheista. Suomeksi. To 2.11. ja to 30.11. klo 17 | VELJEKSET VON WRIGHT -LUENNOT 2.11. Kuraattoriluento: amanuenssi Anne-Maria Pennonen, Ateneum-sali. Suomeksi. 30.11. Asiantuntijaluento, erikoistutkija Erkki Anttonen: Veljekset von Wright litografian tekijöinä, Ateneum-sali. Suomeksi. Ke 15.11. klo 10–20 | TAIDETTA MEILLE! NUORTEN ILMAISPÄIVÄ Nuorten ilmaispäivänä järjestetään Tringan, Uudenmaan lintuharrastajien yhdistyksen, kierroksia Veljekset von Wright -näyttelyyn. Mitä teosten linnuista ja niiden elämästä voi kertoa luonnontieteen ja lintuharrastajan näkökulmasta? Vapaa pääsy alle 25-vuotiaille. Pe 17.11. klo 12?17 | CONTEMPORARY TAKES ON VON WRIGHT -SEMINAARI Ateneum-sali. Päivän ohjelmassa kuullaan Veljekset von Wright -näyttelyn ja sen yhteydessä julkaistun näyttelykirjan asiantuntijoiden luentoja, joissa esitellään uutta tutkimusta ja uusia näkökulmia taiteilijaveljesten taiteeseen. To 7.12. klo 17 | ELOKUVAESSEE VON WRIGHTIN VELJEKSISTÄ Ateneum-sali. Georg Grotenfeltin Speglingar (2016) on elokuvaessee von Wrightin maalariveljeksistä. Veljesten elämänkohtalot heijastuvat päähenkilöiden haastatteluiden, luontokuvien ja kartanomaisemien peilistä. Ruotsinkielinen, suomenkielinen tekstitys. Kesto 60 min. Aukioloajat Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10– 17 | Ma suljettu Sisäänpääsymaksut Normaali pääsymaksu 15 € | Alennettu pääsymaksu 13 € | Alle 18-vuotiaat maksutta | S-Etukortilla 14 € Ferdinand von Wright: Näköala Haminalahdelta (1853) | Ferdinand von Wright: Sinisorsia (1874) | Wilhelm von Wright: Sinihuulikala, koiras (1836–1857) | Magnus von Wright: Annankatu kylmänä talviaamuna (1868)
13 Viikot 33-34 • Nro 13 Aino Acktén kamarifestivaalin viikon 33 tarjontaa ? Ti 15.8. klo 19 Ackté-klubi Pohjoismaisen jazzin ilta. Aki Rissanen Emil Strandberg Duo & Plastic Island Rissasen ja Strandbergin duo liikkuu vapailla vesillä tulkiten amerikkalaisia jazzstandardeja, omia sävellyksiä sekä spontaaneja improvisaatioita. Plastic Island on kolmen vahvan muusikon – tanskalaistuneen laulaja Johanna Sulkusen, rumpali Joonas Leppäsen ja kosketinsoittaja Aki Rissasen muodostama tuore kokoonpano. Muusikoiden vahva kokemus improvisaation ja jazzin maailmassa kuuluu kaikuna taustalla taidemusiikin vaikutteisiin yhdistyneessä ilmaisussa. Aki Rissanen, piano. Emil Strandberg (Swe), trumpetti. Johanna Sulkunen (Fin/ Den), laulu. Joonas Leppänen. Kesto 1 h 10 min. Liput 15 e To 17.8. klo 19 Acktéklubi Laura Mikkola. Ranskalaista impressionismia ja saksalaista romantiikkaa Ohjelmassa on Robert Schumannin yksi rakastetuimmista teoksista Karnevaali, joka on täynnä mielikuvitusta. Konsertin alkupuoli huokuu ranskalaista impressionismia. Encore-numero on suuri yllätys! Claude Debussy (18621918): Estampes. I. Pagodes. II. La Soirée dans Grenade. III. Jardins sous la pluie. Maurice Ravel (18751937): Pavane pour une infante défunte. Jeux d’eau. La Valse. Robert Schumann (1810-1856): Carnaval op.9 Laura Mikkola, piano. Kesto 1 h 15 min. Liput 22 e Aino Acktén kamarifestivaali 16.5.–22.9.2017 www.acktefestival.fi Ackté-klubi Itäinen Papinkatu 2 00530 Helsinki Laura Mikkola Aki Rissanen Kävelykierros vie Helsingin sateenkaarihistoriaan Julkinen käymälä Ursinin kalliolla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Matti Honkavaara ? Helsingin kaupunginmuseon järjestämällä Sateenkaarihistoriallisella kaupunkikävelyllä selviää muun muassa se, missä homomiehet bilettivät 1800-luvulla. Sateenkaarihistoriallisella kaupunkikävelyllä tiistaina 22.8. klo 16.30–18.30 tutustutaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjen historiaan Helsingissä. Tutuiksi tulevat homomiesten suosimat ravintolat, puistot ja yleiset vessat, sekä lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten järjestöhistoria ja ensimmäisten mielenosoitusten paikat. Lopuksi vieraillaan 1800-luvun homobilemestassa. Kaupunkikävelyllä on oppaana homoja lesbotutkimuksen pioneeri, tutkija ja tietokirjailija Kati Mustola. Kävelylle lähdetään Helsingin kaupunginmuseosta, Aleksanterinkatu 16. Esteettömän reitin päätepiste on Kaivopuistossa. Kävelykierroksen hinta on 15 €, ja se maksetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä Helsingin kaupunginmuseossa. Mukaan mahtuu 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, ja ilmoittautua voi osoitteessa www. helsinginkaupunginmuseo. fi/tapahtumat. Ennen kierrokselle lähtöä kannattaa tutustua kaupunginmuseon neljännen kerroksen Helsexinki-näyttelyyn, joka perustuu kaupunkilaisten omakohtaisiin kokemuksiin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja seksistä. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. S-ryhmän operatiivinen tulos kasvoi 41 miljoonaa Siskot ja Simot tuo Mummodiskon Tavastialle ? S-ryhmän tulos kasvoi alkuvuonna kautta linjan. Erityisen ilahduttavaa kehitys oli matkailuja ravitsemiskaupassa sekä käyttötavarakaupassa. S-ryhmän tammi–kesäkuun operatiivinen tulos oli 128 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavaan aikaan tulos oli 87 miljoonaa euroa. SOK-yhtymän operatiivinen tulos pysyi viime vuoden tasolla ja oli 11 miljoonaa euroa. Koko ryhmän veroton vähittäismyynti kasvoi 2,4 prosenttia ja oli 5,5 miljardia euroa. Tulosparannuksen takana ovat S-ryhmän oman toiminnan tehostaminen ja eri toimialojen kasvaneet myynnit. Monipuolisemmat valikoimat, laajat aukioloajat ja edullisemmat hinnat ovat edelleen tukeneet myynnin kasvua. Suomen päivittäistavarakaupassa Sryhmän myynti on jatkunut alan markkinakehitystä parempana. Ruoan hintoja on laskettu yhteensä yli 150 miljoonalla eurolla koko S-ryhmässä. Tällä hetkellä myyntikatetta on pudotettu jo noin 3000 tuotteen osalta. – Kasvanut tulos antaa tilaa jatkaa hintojen laskemista myös tulevaisuudessa. Lisäksi parannamme valikoimia ja palvelun laatua. Käyttötavarakaupassa tuore esimerkki on elokuussa Prismoihin tuleva Boy Meets Girl -mallisto, kertoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. S-ryhmän digitaalisten palveluiden suosio on kasvanut. Ruoan verkkokaupan myynti kasvoi lähes 50 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. ABC:n mobiilitankkaus toimii valtakunnallisesti kaikilla ABC-asemilla ja S-ryhmän sähköisen kassakuittiarkiston on ottanut käyttöönsä noin 200 000 asiakasomistajaa. Uusia palveluita kehitetään parhaillaan. – Haluamme tarjota ylivoimaista hyötyä ja helppoutta tuottavia palveluita. Tavoitteena on palvella asiakkaitamme yhtä hyvin asiointikanavasta riippumatta, Heikkilä kertoo. Laajat aukioloajat ovat saaneet asiakkailta hyvän vastaanoton. Jo 45 S-ryhmän markettia on auki ympäri vuorokauden. S-ryhmän investoinnit olivat viime vuoden tasolla eli 246 miljoonaa euroa. Merkittävin investointikohde oli Siposeen rakenteilla oleva, osittain jo toiminnassa oleva, uusi päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus. Asiakasomistajille maksettiin bonusta 162 miljoonaa euroa. Määrä oli noin kymmenen miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Laskusta valtaosan selittää lakimuutos, joka estää bonuksen maksamisen tupakasta ja tupakkatuotteista. S-Etukortilla maksettaessa kertyvää maksutapaetua maksettiin lähes neljä miljoonaa euroa. S-ryhmän ja SOKyhtymän keskeiset luvut 1–6/2017 S-ryhmä kokonaisuudessaan (osuuskaupat + SOKyhtymä) 1–6/2017: • Veroton vähittäismyynti oli 5 464 miljoonaa euroa (ed. v. 5 336 milj. euroa). • Vähittäismyynti kasvoi 2,4 prosenttia. • Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 119 miljoonaa euroa (ed. v. 105 milj. euroa). • Operatiivinen tulos oli 128 miljoonaa euroa (ed. v. 87 milj. euroa). • Investoinnit olivat 246 miljoonaa euroa (ed. v. 246 milj. euroa). • Asiakasomistajia oli kesäkuun lopussa 2 295 749 (ed. v. 2 246 459). • Henkilöstömäärä oli kesäkuun lopussa 41 381 (ed. v. 41 337). S-ryhmä työllistää kuluvana vuonna yhteensä noin 13 000 kesätyöntekijää ja Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoittelijaa. • Toimipaikkojen kokonaislukumäärä oli kesäkuun lopussa 1 630 (ed. v. 1 647). SOK-yhtymä (SOK + tytäryhtiöt) 1–6/2017: • Liikevaihto (IFRS) oli 3 449 miljoonaa euroa (ed. v. 3 466 milj. euroa). • Tulos ennen veroja (IFRS) oli -4 miljoonaa euroa (ed. v. 11 milj. euroa). Tulosta laskivat Latvian ja Liettuan markettien sulkemiseen liittyvät kertaluonteiset kustannukset. • Operatiivinen tulos (FAS) oli 11 miljoonaa euroa (ed. v. 10 milj. euroa). • Investoinnit olivat 25 miljoonaa euroa (ed. v. 50 milj. euroa). • Henkilöstömäärä oli kesäkuun lopussa 6 708 henkilöä (ed. v. 6 604 henkilöä). SOK-yhtymän osavuosikatsaus 1–6/2017 julkaistaan kokonaisuudessaan Skanavalla 17.8.2017. ? Luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot käy taistoon vanhusten yksinäisyyttä vastaan järjestämällä syksyn päräyttävimmät bileet. Mummodisko tanssii ja soi Tavastialla keskiviikkona 6.9.2017. Mummodiskossa vinyylilevyjä pyörittelevät legendaarinen diskon kuningas, DJ Hall of Famer Tapani Ripatti sekä nuoremman polven DJ:t Kuk Norris ja Harri Hertell. Levylautasilta tarjoillaan musiikkia eri vuosikymmeniltä niin meiltä kuin muualta, ja kaiuttimista kajahtavat myös suomigrooven salatuimmat aarteet. Ikäihmisille avoimessa ja ilmaisessa diskossa luodaan ylisukupolvisia kohtaamisia ja tarjotaan osallistujille erilainen iltapäivä. Ovet aukeavat klo 12.30, ja musiikki soi kello 16.00 asti. Luvassa on tanssin lisäksi myös yllätysohjelmaa. Diskoiltapäivä on osa Siskot ja Simot -yhteisön ideoimaa Koko Suomi kiittää -tempausta, jolla kiitetään Suomen itsenäisyyden juhlavuonna vanhempia sukupolvia heidän panoksestaan hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamisessa. Siskot ja Simot -yhteisö rakentuu ajatukselle siitä, että välittämällä voi vaikuttaa. Toiminta pohjautuu tavallisen ihmisen taidoin tehtävään, matalan kynnyksen pop up -vapaaehtoistoimintaan “Välittämisen keikkailuun”, jonka keskiössä on ihmisten välinen kohtaaminen. Yhteisön toimintaryhmiä syntyy vauhdilla eri puolille Suomea.
14 Nro 13 • Viikot 33-34 Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Erottajan, Kruununhaan ja Ruoholahden gallerioista viimesetkin ovat avautuneet kesätauoilta. Uutena esittelyyn tulee Galleria Vaaga Kaapelilla. Valokuvista sommitelmiin Kuvataiteilija Petra Kaminen Mosher syntyi New Yorkissa, opiskeli Bostonin yliopistossa ja valmistui vuonna 2002 kuvataiteen kandidaatiksi. Suomeen hän muutti syksyllä 2004. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Limingassa. Hän myös kysytty muotokuvamaalari. Galleria kajaste, Albertinkatu 30, avasi syksynsä 8.8. hänen äskeisten maalaustensa näyttelyllä. Yläkerran akryylivärillä kankaalle tehdyt maalaukset ovat väriloistossaan ja iloisuudessaan sykähdyttäviä. Kaminen Mosherin taide keskittyy väreihin ja muotoihin lähtökohtanaan usein luonto tai ihmishahmot. Näyttely koostuu abstrakteista teoksista, joiden inspiraationa lähteenä on ollut oma puutarha. – Työstän abstrahoidut sommitelmat paikan päällä ottamistani valokuvista. Tiivistän ja tulkitsen luonnolliset värit ja hahmot litteiden, pyöreiden muotojen kerroksiksi. Rakastavaisten salaisuudet säilyvät Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee Aarne Jämsän ”Lentäviä kattotiilejä”. Hän piirtää ajatuskuplia, joissa hikiset lakanat tekevät kuvioita, jotka naurattavat ja hirvittävät. – Voit ottaa hameenhelmat syliisi ja painaa niihin kasvosi. Tunnet vain tuoksun ja suljettujen silmien takaa sen paineen, joka repii ja raastaa nukkuvan eteen kiertäviä avaruussumuja, noita naurettavia barokkiriekaleita. Piirustuksen tyttö puhaltaa aina vaan, kuin Ilmatieteen laitoksella: uusia tuulia ja sateita sateiden perään. Yöllä tuulee ja päivällä. Niinpä on paras pitää kiinni lentävästä kattotiilestä, hän runoilee. Näyttelyn alumiiniveistoksissa ja reliefeissä metalli on hullunraivoa. Kuvasarjan piirustuksissa ”Rakastavaisten salaisuudet” eivät paljastu. Rakastavaiset pakahtuvat onnesta, koska ovat yhdessä päättäneet painia, ilman sääntöjä, loppuun saakka. Avajaisten tunnelma oli jotenkin huumaantunut Jämsän teoksista. Kuvat yltyvät villiin tanssiin Marjatta Tapiolan näyttely ”Paintings” oli esillä koko keskikesän Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5. Se on huipennus vaikuttavan galleria 40-vuotisjuhlavuodesta. Kuvat levittäytyivät korkeaan näyttelytilaan ja kulmagalleriaan. Uusissa teoksissa taiteilija palaa antiikin myyteistä lihallisuuden teemoihin. Hän käyttää temperaväriä, joka antaa nykytaideteoksiin ikiaikaisen tunnun. Ilmavien maalausten taitavasta viivasta piirtyvät sekä elämän raadollisuus että nautinto. – Tunteiden kirjossa vuorottelevat kärsimys sekä aistillisuus, joka yltyy hetkessä villiksi tanssiksi. Syvissä punaisen, oranssin ja purppuran värisävyissä sykkii vimmainen veri, galleristi esittelee. Opiskelija luovuuden polulla Noora Noukun maalauksia on ollut esillä koko kesän Galleria Vaagassa Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 E-rappu. ”Onko se ny löytynyt?” hän kysyy itseltään ja yleisöltä matkallaan Luovuuden polkua etsimässä 2013–2017. Galleria on auki joka päivänä klo 9–21. Nouku esitteli maalauksiaan ensimmäistä kertaa Kaapelitehtaalla kesällä 2014 Käytävägalleriassa nimellä ”Luovuuden polkua etsimässä”. Nyt teemaan etsitään vastausta uuden näyttelyn myötä, jossa esitellään neljän vuoden työn tuloksia. Nouku luo hahmoja ja hetkiä, toisaalta pysähtyneitä maisemankaltaisia kuvia sekä rytmikästä liikettä vailla rajoja. Hänen maalauksensa ovat värikkäitä, tunnelmaltaan usein tietoisen groteskeja. Seuraavaksi alkaa uurastus lopputyönäyttelyä kohti. Nouku valmistuu taidemaalariksi keväällä 2018. Viimeiseen vuoteen kuuluu myös näyttely Hotelli Tornin Ateljee Baarissa syyskuulla 2017. Käsien varassa Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, keskikesän näyttely esittelee monta taiteilijaa, joista uusi mielenkiintoinen nimi on keväällä Alfa-Art Taidekoulusta valmistunut Marie Sonninen. Hän työskentelee öljyväreillä, mutta myös erilaiset sekatekniikat tuovat uusia mahdollisuuksia. Havaintoon perustuvat kuvat toimivat inspiraation lähteenä, jonka kautta maalaus syntyy. Valokuvan elementit antavat kimmokkeita tilanteen kuvaamiseen. – Maalauksissani haluan tulkita henkilöiden tunnetta ja tilannetta, missä he toimivat. Värit luovat sisällön työhöni. Annan värien ja aiheen leikkiä maalauksieni pinnalla. Aiheina ovat ihmisen lisäksi eläimet ja ympäristö. Maalauksieni lisäksi kirjoitan runoja, jotka tukevat kuvallista ilmaisuani. Tarinani jatkavat matkaa muodosta tekstiin ja muodostavat symbioosin ympärilleen. Jaettu yhteinen hetki ”Kujilla ja kuppiloissa” oli nimeltään varsin persoonallinen keskikesän näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16. Tuija Matelan ainoa koti on viisi vuotta ollut sähkötön mökki Pohjois-Savossa. – Talvet asun siellä mistä milloinkin edullisen asunnon löydän. Tämä vei minut mm. Italiaan, Portugaliin, Espanjaan ja Kainuun korpeen. Kun on pitkään pois kotimaasta, vieraassa kulttuurissa, eikä yhteistä kieltäkään aina ole, Matela usein kaipaa kuulumista johonkin. – Torit, kuppilat ja rautatieasemat ovat paikkoja, jossa koen jonkinlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jaettu yhteinen hetki syntyy vaikkapa katumuusikoita kuunnellessa tai junaa odottaessa. Tarkkailen valoja ja varjoja, ihmisiä ja tunnelmia. Tarinat ja tunnelmat alkavat elämään mielessäni ja niistä olen saanut maalausteni aiheet. Keskustelu vilkkaan taiteilijan kanssa johti siihen, että hän näytti tekemiään muotokuvia Oiva Lohtanderista ja Seela Sellasta. Matela teki valitsemistaan julkisuuden henkilöistä muotokuvia. Kukaan ei kieltäytynyt, paitsi Jörn Donner. Liisankadun laitumella Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee kuukauden ajan ”Laitumella” – teemalla useiden eri tekijöiden töitä. Kirsti Puhakka valmistui vuonna 1995 nelivuotisesta Taidekoulu MAA:sta ja jo 1996 alkoi maalata pikkuruisia kuvia Helsingistä. Ystävä pyysi liikelahjaksi Helsinki– aiheisia maalauksia, mistä kipinä syttyi. – Helsinki on kaunis kaupunki. Lisäksi huomasin, että talojen maalaaminen eheyttää minua. Talohan on minuuden symboli. Näissä Papu-gallerian teoksissa halusin yhdistää nykypäivän ja historian. Kun olimme osa Ruotsin valtakuntaa Kruununhaka toimi konkreettisesti kruunun hakana. Puhakka valitsi tyypilliset laiduneläimet – lehmät, lampaat ja hevosen. Maalausten taustana on nykypäivän Liisankatua, keskeltä laidoille päin kuvattuna. – Laidunhan on maalla eikä merellä, siksi keskeltä laidoille päin. Näin Suomen 100-vuotisjuhla vuonna halusin maalauksiini historiallisen kaiun, hän perustelee. Taiteilijan töitä on mukana myös yhteisnäyttelyssä ”Kuoresta kukoistukseen” 24.8. alkaen Galleria Mariassa, Mariankatu 15, eli heti perään saman kadun varrella. Ihminen maisemassa Tuukka Peltosen grafiikkatöissä ”Menneisyys sulautuu käsillä olevaan hetkeen”. Perusajatuksena teoksissa on olemassaolon havainnointi. – Suhde omaan olemassaoloon muuttuu, kun tilanteet vaihtuvat. Muistot kasaantuvat osaksi sisäistä tarinaa ajan kuluessa. Kuva, joka välittyy tähän hetkeen, on paikoin epätarkka. Muistojen rajat sulautuvat horisonttiin, kunnes pimeys laskeutuu. Galleria G:n, Pieni Roobertinkatu 10, näyttely koostuu puupiirroksista. Peltosen puupiirroksissa ihminen on maisemassa, joka on osa hänen sisäistä maailmaansa. – Ihmishahmo on jättänyt jäljen. Jäljessä on merkitys, joka on ennalta määritelty, hän sanoo. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Tuija Matelaa inspiroi tanssahtamaan hänen Galleria G12:ssa esillä oleva Elämäntanssi –teos. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marie Sonninen ja työnsä Käsien varassa (öljy kankaalle 2017) Galleria Artikassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijaopiskelija Noora Nouku teoksensa Pyhä kolminaisuus edessä Vapaan Taidekoulun omistamassa Galleria Vaagassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marjatta Tapiola ja teoksensa Jupiter ja Kallisto Caesar van Everdingenin mukaan (öljy ja tempera kankaalle, 2017) Galerie Forsblomin elokuun tapaamisessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Aarne Jämsä teostensa Lakanat (vas.) ja Sininen huivi (molemmat pohjustettu lasikuitumuoto ja tussi, vuodelta 2017) Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Petra Kaminen ja akryylivärillä kankaalle tekemänsä työ Juhannuskokko I (2017) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 33-34 • Nro 13 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Seuraava lehti ilmestyy 30.8. Aineistot 24.8. mennessä. LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kultaja kellosepät JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet 28-vuotias siisti ja luotettava leipuri etsii asuntoa Punavuoresta. Olen asunut koko ikäni Helsingissä ja olen viihtynyt Punavuoressa jo kymmenen vuotta. Mukana muuttaa erittäin kiltti ja rauhallinen kissa nimeltä Salaisuus. Luottotiedot ovat kunnossa. Viihdyn paljon kotona ja arvosta siistiä ja puhdasta kotia. Olen käynyt lukuisissa näytöissä, eikä asuntoa ole vielä löytynyt. Vuokraa olen valmis maksamaan 750-800 euroa ja toivoisin asunnon olevan vähintään 25m 2 . Olen valmis joustavaa mikäli oikea asunto löytyy. Kiitos paljon jo etukäteen. P. 044 3627547 / Jouko Halutaan vuokrata Naivistit ilottelevat Galleria Mariassa 8-20.8.2017 ”Sadunmaailmassa olen onnellinen” ? – Pomenian satumaailma sai kunnolla alkunsa yli viisitoista vuotta sitten niistä iltasaduista, joita aina kerroin lapsilleni. Tosin salainen satumetsä on aina ollut olemassa minulle, jo lapsuudestani saakka. Sitä maailmaa olen sitten koko ikäni piirtänyt, satuillut ja luonut, kertoo satutaiteilija ja kuuden lapsen äiti Petronella Grahn. Petronella Grahn on pitkäaikainen yrittäjä, kuvittaja, lastenkirjailija, lastenvaatebrändin Tinttu.comin perustaja sekä sadunmaailma Pomenian luoja. Aikaisemmin lastenvaatebisneksessä liiketoimintaa tehnyt Grahn puhuu sadun ja mielikuvituksen merkityksestä kuin myös pitää taian säilymistä ja säilyttämistä tärkeänä. – Kaikilla lapsilla on satusilmät, joilla näkee mielikuvituksen ihmemaailman. Taika on myös ihmiselle luontaista, mutta aikuisena sen helposti unohtaa. Tämä on minusta surullista, sillä maailmassa ei koskaan ole liikaa satua, seikkailua, taikaa ja väriä kimalluksineen. toteaa Petronella Grahn. Pomenia on mielikuvitusmatka sadunmaailmaan ja maailma on satukuvia, satukirjoja, lautapelejä, mobiilipelejä, musiikkia ja muita Petronellan suunnittelmia tuotteita. Pomenia, Unien Satumaa kertoo hyvyydestä, ystävällisyydestä, seikkailusta, rohkeudesta ja taikuudesta. Kaikki arvoja joita me arvostamme, vaalimme ja tarvitsemme. Pomenia kertoo myös rohkeudesta olla oma itse. – Ole oma itsesi aina, huolimatta siitä kuka olet. Niin, voisiko sitä tärkeämpää oppia elämässä ollakaan?, sanoo Petronella Grahn epäröimättä hetkeäkään. – Kerron satuja ja maalaan satukuvia, sillä sadunmaailmassa on hyvä olla ja me kaikki tarvitsemme hieman taikapölyä elämäämme. Kuvissani hupsuus ja ilo tanssivat vaalien lapsuuden salaista sydäntä ja ennen kuin sitä huomaakaan niin peikot, lohikäärmeet, keijut ja muut ihmeelliset olennot vievät katselijan paikkaan, josta on kenties vain uneksinut, ehkä kauan kauan aikaa sitten. – Tule mukaan satuun ja seikkailuun juuri sellaisena kuin olet. Ovi Pomeniaan on avattu ja taikuus on jo kämmenelläsi, Tervetuloa. Petronella Grahnin satumaisia Pöllö ja Kettutauluja Galleria-Mariassa ”NAIVISTIT ILOTTELEVAT”näyttelyssä 8-20.8.2017 välisen ajan. Galleria Maria on intiimi taidegalleria Helsingin idyllisessä Kruununhaassa. Osoite Mariankatu 15, Helsinki.
16 Nro 13 • Viikot 33-34 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us