R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 3-4 – Nro 1/2018 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? TESTAA SUUN KUNTO PerioSafe-sylkitesti kertoo, onko suussasi näkymätön ja oireeton tulehdus Lue lisää: www.plusterveys.fi/omahoito koko kehon yleisterveyteen suorituskykyyn hedelmällisyyteen diabeteksen, reuman sekä sydänja verisuonitautien hoitotulokseen hampaiden kiinnityskudoksiin Miksi testaus kannattaa? Koska matala-asteinenkin suun tulehdus vaikuttaa heikentävästi: PerioSafe-testi on helppo tehdä joko hammastarkastuksen tai suuhygienistin hoidon yhteydessä. Kysy lisää ja varaa aika! 31 € PlusTerveys Hammaslääkäriasema Fossa | puh. (09) 696 2990 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | fossa.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) www.crape.fi/army LiiTy nyt! Crape.fi/army Myyjänä voit testata asuntosi kiinnostavuuden. Liity ja kokeile montako ostajaehdokasta asunnollesi löytyy. Ostajana voit löytää omasi ennen muita. Armyssa saat uusista asunnoista tiedon ennen julkisia ilmoituksia. Sijoittajana saat ennakkoilmoitusten lisäksi myös tiedot sellaisista kohteista, joita tarjoamme ainoastaan sijoittajille. LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 Solvikinkatu 1, 00990 Helsinki (09) 4242 7490 KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI
2 Nro 1 • Viikot 3-4 internationella smaker blomstermeditation drop-in-kurser e-Commerce nålbindning arkitektur Helsingfors arbis www.hel.fi/arbis Helsingin työväenopisto www.hel.fi/tyovaenopisto animointi mosaiikki perhejooga puheilmaisu sisustussuunnittelu uudet ruokainnovaatiot Opetuskausi alkaa 8.1., ilmoittaudu nyt! Terminen börjar 8.1, anmäl dig nu! Meidän Koira – Erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 KOIRA Meidän 6/2017 6,70 RO TU ES ITT ELYS SÄ KULTAINE NN OU TA JA 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastajina Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakkua NÄYTTELYVUOSI huipentuu Helsingin superviikonloppuun Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti Hevosmaailma – hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään Ekoelo –Ekologisesti Puhtaasti Aidosti – Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Ekoelo 6/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Lahjoita aineeton joululahja Pellavaöljyssä runsaasti omegaa Hyönteiset valloittavat makunystyrät Valitse luontoa säästävä auto Karpalo, Myrsky, Halla, Niitty Anna lapselle luontonimi Olkiseinä hengittää Rakennusmateriaali luonnosta Luonnon pyhät paikat Uhripuut, seitat ja lähteet Askartele jätemateriaaleista Kissafani –kissan ystävien ikioma lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 6/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Jalka poikki, Hedda pärjää ilman kipuja Cats-musikaalin iki-ihanat kissat Oma kissa kadoksissa? Etsijäkoira auttaa! Komea Manu valitsi itse perheensä PERSIALAINEN lempeä ja sosiaalinen Harvinainen pixiebob kuin ilves! HELLI, ELÄ JA HARRASTA! TILAA JA NAUTI! Hekan kerrostalot aktiiviseksi osaksi Helsingin energiajärjestelmää Helen Oy ja Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) toteuttavat yhdessä merkittävän tutkimusja kehittämishankkeen lämmön kysyntäjoustosta. ? Helen tuo Hekan asuntoihin uuden sisälämpötilan ja kosteuden mittausja raportointipalvelun, jonka avulla asuinkerrostalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaasti ja helposti. Palvelussa seurataan asuntojen lämpötilatasoja, mikä mahdollistaa lämmityksen tarkemman ohjauksen ulkolämpötilan perusteella. Asukkaan kannalta tämä tarkoittaa, että sisälämpötilat pysyvät tarkemmin halutussa, vaikka ulkolämpötila vaihtelee lyhyen ajan kuluessa hyvinkin paljon. Kiinteistöjen lämmönvarauskyky hyötykäyttöön Asuntojen lämpötilojen seuraamisesta on myös laajempia hyötyjä. Se auttaa Helsinkiä optimoimaan lämmöntuotantoa ilman, että siitä aiheutuisi asuntojen sisälämpötiloihin heikennyksiä. Lämmöntuotannon optimoinnissa pyritään kulloisessakin ulkolämpötilassa tuottamaan helsinkiläisten lämmitys mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti sekä hyödyntämään kiinteistöjen lämmönvarauskyky osana kokonaisenergiajärjestelmää. Hanke käynnistyi kesällä 2017, ja mittausja raportointipalvelu on nyt toteutettu 50 kerrostaloon Helsingissä. Palvelu laajenee 500 kiinteistöön alk u v u o d e s t a 2018. Tavoitteena on, että kesällä 2018 kaikki Hekan kerrostalot ovat energiaseurannan piirissä. Tämä tarkoittaa yli 8000 älykkään, langatonta tiedonsiirtotekniikkaa hyödyntävän seurantamittarin asennusta. – Helenin tavoitteena on nyt tehtävän toteutuksen kautta kehittää toimintamallia, jossa lämmön käyttökohteet ja niihin liittyvä lämmön kulutusjousto tulevat tiiviimmäksi osaksi energian kokonaisjärjestelmää, sanoo yksikön päällikkö Perttu Lahtinen Helenistä. Käytännössä tämä ilmenee selkeiden kulutuspiikkien välttämisenä kiinteistöjen lämmitystä jaksottamalla. – Hekan tavoitteena on saada paremmat tiedot asuntojen olosuhteista ja siten parantaa asukkaiden asumisoloja samalla energiatehokkuutta lisäten, sanoo kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu Hekasta. Viikinmäessä sijaitseva Hekan kerrostalo, jonne kaikkien muiden Hekan kerrostalojen tapaan asennetaan älykkäitä seurantamittareita. Hekan kerrostaloihin asennetta älykäs seurantamittari.
14. vuosikerta – nro 1 Viikot 3-4 Ajankohtaista Ison Roobertinkadun remontti päätökseen Ison Roobertinkadun kokonaisvaltaisessa peruskorjauksessa parannettiin kävelykadun käytettävyyttä ja kaupunkikuvallista laatua. ? Katuremontissa Annankadun risteys muutettiin niin sanotuksi shared space -alueeksi, jossa kävelykatu jatkuu Annankadun yli. Fredrikinkadun ja Yrjönkadun päät suljettiin ajoestein, mutta kadun kumpaankin päähän asennettu automaattisesti laskeutuva pollari sallii kävelykadulta pois ajamisen. Koko kävelykatu kivettiin punertavalla sekavärisellä luonnonkivellä. Kolme hyväkuntoista lehmusta säilytettiin, ja niiden kanssa samaan riviin istutettiin uusia pienempikasvuisia lehtipuita, punavaahteroita ja kartiovalkopyökkejä. Katupuuja kalustevyöhykkeelle asennettiin istuttavia luonnonkivipaaseja, tuoleja, pyörätelineitä ja mainoslaitteita. Myös kadun valaistus uusittiin energiatehokkaaksi. Kunnostettu Björn Weckströmin Viheltelevä helsinkiläinen -veistos on palautettu Yrjönkadun puoleiseen kadun päähän. Kauan odotettu Ison Roobertinkadun remontti on saatu päätökseen, katu on Helsingin vanhin kävelykatu. Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Julius Konttinen Kaupunginmuseo teki jälleen kävijäennätyksen ? Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa kävi vuonna 2017 yhteensä 433 969 museovierasta. Suurimman kävijämäärän, 362 631, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Kulunut vuosi oli museolle jo toinen kaikkien aikojen ennätysvuosi peräkkäin. Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa – Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, Työväenasuntomuseossa, Ruiskumestarin talossa ja Ratikkamuseossa – jatkettiin vuonna 2017 ennätystehtailua. Kaikkien Helsingin kaupunginmuseoon kuuluvien museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2017 oli 433 969. Kokonaiskävijämäärä kasvoi lähes kymmeneksellä vuodesta 2016, jolloin taas tuplattiin aiemman ennätysvuoden 2010 kävijämäärä. Sivu 7 Jätkäsaaren L3-satamamakasiiniin korjaustöitä ? Korjausten taustalla ovat L3makasiinissa syksyllä tehdyt palotarkastukset. Niiden yhteydessä on selvinnyt, että makasiinin väliaikaisenkin käytön jatkaminen edellyttää tilojen käyttötarkoituksen muutoksen sekä siihen liittyviä korjauksia. Sivu 10 Neuvottelut Jätkäsaaren Bunkkerista jatkuvat ? Neuvotteluiden aloittamisen yhtenä tavoitteena on ollut, ettei Bunkkerin rakentaminen ja Jätkäsaaren alueen julkisten tilojen valmistuminen viivästyisi tarpeettoman pitkään. Muiden tilojen lisäksi Bunkkeriin on tavoitteena rakentaa julkiseen käyttöön liikuntatiloja ja uimahalli. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Bunkkerin hankintaprosessi julkisena hankintakilpailuna oli ollut virheellinen. Sivu 10 Aurinkosähkön tuotanto kasvaa voimakkaasti ? Yksityishenkilöiden ja pienyritysten aurinkovoimalat Helsingissä nelinkertaistuivat viime vuoden aikana tehomäärällä mitattuna. Koko Suomen aurinkosähköstä Helsingin osuus on noin 10 prosenttia. Helsingin kesäpäivän sähkönkulutuksesta voidaan kattaa aurinkovoimalla vajaa prosentin osuus. Sivu 10 Hernesaareen osayleiskaava ? Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan osayleiskaavan, joka koskee Hernesaarta ja sitä ympäröiviä vesialueita Matalasalmenkuja eteläpuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaisi asemakaavoituksen kautta asumisen ja työpaikkojen sekä satamaja puistoalueiden sijoittamisen Hernesaareen. Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on noin 33 hehtaaria. Lopullisen päätöksen osayleiskaavasta tekee kaupunginvaltuusto. Sivu 10 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI
4 Nro 1 • Viikot 3-4 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1 Iso Roobertinkadun perusparannus valmistui Tästä puhutaan Mitä vuosi toi mitä vei? ? Mikä nyt puhututtaa? Ainakin kirkko on ollut vuonna 2017 keskeinen puheenaihe. Kirkko on ollut ahkerasti esillä kuin Arto Paasilinnan romaaneissa. Ihmiskunnan Loppulaukassa (2000) Paasilinna panee emeritusarkkipiispa Leevi Ruokosen iloitsemaan maailmanlopusta. Hänen piispakollegansa Henrik Röpelinen liittyy huolestuneiden seuraan Hirttämättömien lurjusten yrttitarhassa (1998). Rovastiksi ylenneen pastori Hannes Taivaisen kirjailija kuvaa siveellisesti ankaraksi mieheksi. Paasilinnan ehkä rakastettavin kirkonmies on kuitenkin rovasti Oskari Huuskonen joka kaikessa keskinkertaisuudessaan pitää Jumalaa ammattitaidottomana luojana, koska hänen kauniin luomakunnan keskelle luomansa ihmispolo näyttää jatkuvasti osaavan vain uhkailla ja tapella. Tohelo mikä tohelo, sanoisi Urho Kekkonenkin. Ihme kyllä maailmanloppu ei sittenkään vielä 2017 tullut, vaikka maailman ennusmerkit näyttävät tosi pahalta, että aika yksinkertaisesti loppuu kesken. Vuoden 2017 ehkä uuvuttavinta antia on ollut loppumaton Suomi 100-kehunta. Siitä ei ole jaksettu hetkeksikään vaieta. Onneksi vuoden lopulla saatiin vielä uusi puheenaihe, kun Suomen nuorten Kanada-ottelussa tekemää maalia ei videotarkennuksesta huolimatta hyväksytty. Kalervo Kummolan mielestä Suomelta hylättiin selvä maali: ”kiekko ylitti kokonaan maaliviivan”. Myös Teemu Selänne on pöyristynyt Kanadan avausmaalin hyväksymisestä. Toisen Teemun, piispa Laajasalon lopullista kantaa ei vielä tiedetä. Mutta tämä maali käänsi suomalaisten päät pois turhanpäiväisistä aatoksista; presidenttipeleistä, ilmastonmuutoksesta, pakolaisja maahanmuuttovirroista ynnä muista vähemmän kiinnostavista seikoista. Martti Lutherkaan ei päässyt vuonna 2017 unohtumaan. Suomalaisuus on omalla tavallaan Lutherin uskonpuhdistuksen lapsi, reformaatio maailmanhistorian suuria vallankumouksia. Reformaation aloittamasta kehityksestä syntyi länsimainen oikeusvaltio. Reformaatio kasvatti kuilua Venäjän ja Euroopan välille, eikä Venäjä vieläkään ole oikeusvaltio. Vuosi 2017 muistuttaa että kirkko ja sen teologia ovat olennainen osa suomalaista historiaa. Reformaatiohyminän keskelle haluan nostaa esille kaksi toisinajattelijaa, joiden kriittinen pelisilmä mittaa reformaation varjopuolia. Opetusneuvos Tapio Ahokallio kysyy käynnistikö reformaatio maallisen ja kirkollisen vallan erottamisella samalla eurooppalaisen maallistumiskehityksen? Ja toinen. Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kantaa kirjoissaan huolta reformaation varjopuilista suomalaisen kansanperinteen tuhoajana. Hurme muistuttaa miten myöhempi kehitys jatkaa samaa tuhokierrettä missä hmiskunta keksi maanomistuksen, stressin, raatamisen, eriarvoisuuden, orjuuden, eläinrääkkäyksen, luonnon riistämisen ja ympäristön tuhoamisen. Itsenäisyys ja reformaatio pitäisi nähdä kulttuurin vahvistajana. Kulttuuri on hyvää käyttäytymistä, sivistys on sanojen, kielten ja käsitteiden hallintaa. Kieli paljastaa onko sivistynyt vai ei. Kulttuuri on myös sitä mihin pyrimme, se on ideaali. Yhdyn professori Eero Tarastin uudenvuodentoivomukseen, että sivistyneessä puheessa vallitsisi vain yksi koodi: miellyttävyys. Sivistys on kunnioitusta toisia kohtaan, heidän osaansa eläytymistä. Veli-Matti Hynninen H elsingin vanhin kävelykatu Herlsingin Iso Roobertinkatu ja sen remontti ovat vihdoin valmistuneet. Kadun remontointia odotettiin monta vuotta ja nyt se vihdoin on valmis. Toivottavasti katu puhkeaa kukkaan uudelleen ja vilkastuu ihmisistä ja palveluista, sen yleisilme ehti päästä remonttia odotellessa vähän nuukahtavaan kuosiin. Toivottavasti se nyt piristyy. Iso Roobertinkadun kokonaan kattavassa remontissa ja peruskorjauksessa parannettiin kävelykadun käytettävyyttä ja kaupunkikuvallista laatua. Remontissa Annankadun risteys muutettiin niin sanotuksi shared space -alueeksi, jossa kävelykatu jatkuu Annankadun yli. Fredrikinkadun ja Yrjönkadun päät suljettiin ajoesteillä, mutta kadun kumpaankin päähän asennettu automaattisesti laskeutuva pollari sallii kävelykadulta pois ajamisen. Koko kävelykatu kivetttiin punertavalla sekavärisellä luonnonkivellä. Kolme hyväkuntoista lehmusta säilytettiin ja niiden kanssa samaan riviin istutettiin uusia pienempikasvuisia lehtipuita, punavaahteroita ja kartiovalkopyökkejä. Katupuuja kalustevyöhykkeelle asennettin istuttavia luonnonkivipaaseja, tuoleja, pyörätelineitä ja mainoslaitteita. Myös kadun valaistus uusittiin energiatehokkaaksi. Kunnostettu Björn Weckströmin Viheltelevä helsinkiläinen -veistos on palautettu Yrjönkadun puoleiseen kadun päähän.-j.a. Aikuisystävä lapselle tai nuorelle – tule mukaan tukihenkilötoimintaan Helsingin tilastollinen vuosikirja ilmestyi Tallink-konsernille matkustajaennätys vuonna 2017 ? Tallink-konserni kuljetti viime vuonna ennätysmäärän eli yhteensä 9 755 720 matkustajaa mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 (9 457 522). Kuljetettujen rahtiyksiöiden määrä oli lähes 365 000 yksikköä eli kasvua edellisvuoteen (328 190) oli 11 prosenttia. Joulukuussa 2017 yhtiö kuljetti yhteensä 815 255 matkustajaa, mikä on 6,2 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi 10 prosenttia, ollen 28 315 yksikköä. – Viime vuonna matkustajamäärät kasvoivat lähes kaikilla operoimilla reiteillämme. Viro-Ruotsi –reitillä tehtiin kaikkien aikojen ennätys kun matkustajamäärä ylsi ensimmäistä kertaa yli miljoonaan matkustajaan (1 013 007). RuotsiLatvia –reitillä operoi kaksi laivaa yhden sijasta, joten suurin kasvuluku 45,8 prosenttia saavutettiin tällä reitillä, kertoo AS Tallink Gruppin talousjohtaja Veiko Haavapuu. Vuoden neljännellä kvartaalilla yhtiö kuljetti yhteensä 2 316 144 matkustajaa, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuljetettujen rahtiyksiöiden määrä kasvoi 14,1 prosenttia vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ollen 97 345 yksikköä. – Rahtiyksiköissä kasvua oli kaikilla reiteillämme verrattuna vuoden 2016 vastaaviin lukuihin. Suurin kasvu nähtiin jälleen Ruotsi-Latvia –reitillä, mutta myös Suomi-Viro –reitti kasvoi 11,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2016, Haavapuu kertoo. ? Sosiaalija terveystoimen lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta sekä OmaKamu ry järjestävät kaikille avoimen infotilaisuuden lasten ja nuorten aikuisystävänä toimimisesta. Tilaisuus on Kampin palvelukeskuksessa torstaina 18.1. kello 17.00–18.30. Ryhtymällä lapsen tai nuoren tukihenkilöksi tai Kamuksi, voi vapaaehtoinen kulkea lapsen rinnalla ja mahdollistaa iloa hänen arkeensa. Samalla vapaaehtoinen tarjoaa turvallisen aikuisen läsnäoloa sekä jakamatonta huomiota. Tukihenkilöt ja Kamut tapaavat tuettavaa lasta tai nuorta noin kahdesti kuukaudessa. Kumpaankin toimintaan voivat lähteä mukaan avarakatseiset aikuiset, joilla on tasapainoinen elämäntilanne ja oma elämänhallinta kunnossa. Tukihenkilöiden ja Kamujen ei tarvitse osata mitään erityistä. Mukaan haluavat haastatellaan ja koulutetaan tehtävään. Molemmissa organisaatioissa toimintoja ohjaavat sosiaalialan ammattilaiset. Tukihenkilöt ja Kamut ovat mukana rakentamassa lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta! Helsingin lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 240 tukihenkilöä. Omaa tukihenkilöä odottaa tällä hetkellä noin 50 lasta ja nuorta. Pääkaupunkiseudulla ja Hämeenlinnassa on yhteensä noin 50 Kamua. Omaa Kamua odottaa tällä hetkellä noin 35 lasta. Helsinki on järjestänyt lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa vuosikymmenien ajan. Kaupungin palvelu on suunnattu lastensuojelun ja erityisen tuen asiakkaille. OmaKamu ry järjestää OmaKamu -toimintaa, joka kohdentuu niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole viranomaispalvelujen välittömässä tarpeessa. Infotilaisuus Kampin palvelukeskuksessa Kaikille avoin Infotilaisuus lasten ja nuorten tukihenkilönä toimimisesta järjestetään torstaina 18.1. klo 17.00–18.30 Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Myötätunnon voima vapaaehtoistoiminnassa (klo 17.10–17.30) Helmuun muassa seuraavaa: • Helsingin väkiluku oli 635 181 henkilöä vuodenvaihteessa 2016/2017. Kasvua edellisvuoteen oli 6 973 henkilöä eli 1,1 prosenttia. • Helsingissä oli vuoden 2016 lopussa 356 975 asuntoa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 6 661 asunnolla. Vuokra-asuntoja (46,5 % asunnoista) on hieman omistusasuntoja enemmän (41,9 % asunnoista). • Helsinkiin oli rekisteröity vuoden 2016 lopussa yhteensä 321 323 moottoriajoneuvoa. Henkilöautoja niistä oli 260 301. Henkilöautojen määrä on kasvanut lähes 74 000 eli lähes 40 % vuodesta 2000. • Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui vuonna 2015 yhteensä 84 457 lentokonetta. Laskeutumisia oli siis ympäri vuoden keskimäärin noin 6 minuutin välein. • Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä tehtiin vuonna 2016 yhteensä 1 550 410 lainaa. Lainoista kirjoja oli 79,0 %. Kaikista lainatuista kirjoista useampi kuin joka kolmas oli lastenkirja. • Helsingin kaupungin palkkalistoilla oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 38 056 henkilöä. Ylivoimaisesti suurin toimiala oli sosiaali,terveysja varhaiskasvatustoimi, jonka palkkalistoilla oli yhteensä 21 792 henkilöä. • Helsingin suosituin matkailukohde oli Linnanmäki, jossa vieraili vuonna 2016 yhteensä 1 100 000 kävijää. Viiden suosituimman kohteen joukossa olivat lisäksi Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Helsingin tuomiokirkko ja Korkeasaari. ? Helsingin tilastollinen vuosikirja on ilmestynyt 105. kerran. Vuosikirja sisältää tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä sekä lisäksi tietoja naapurikaupungeista, Helsingin seudusta, Suomesta, pohjoismaiden suurista kaupungeista, Baltian maista ja pääkaupungeista sekä Pietarista. Vuosikirjan 255 taulukkoa ovat poimittavissa myös Helsinki Region Infoshare -avoimen tiedon tietokannasta. Vuosien 1905-2008 vuosikirjat ovat digitaalisessa muodossa luettavissa Sinetti-arkistotietojärjestelmässä. Vuosikirja kertoo Helsingistä ja helsinkiläisistä singin yliopiston sosiaalietiikan tutkija, yksi tuoreen Myötätunnon mullistava voima -kirjan kirjoittajista Anna M. Seppänen kertoo, miksi kannattaa tehdä hyvää toisille ja sitä kautta myös itselle. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Osallistuminen tilaisuuteen ei edellytä sitoutumista toimintaan, eikä tilaisuuteen ole ennakkoilmoittautumista. Tiedeluokka Linkin avoimet ovet ? Tiedeluokka Linkin avoimissa ovissa torstaina 18.1. kello 15-18:30 kaikenikäisillä on mahdollisuus kokeilla ohjelmointia ja tutustua tiedeluokan toimintaan. Linkki löytyy Helsingin yliopiston Kumpulan tiedekampukselta Exactumrakennuksen toisesta kerroksesta, osoitteesta Gustaf Hällströmin katu 2b. Ohjelmoinnin harrastetoimintaa tarjoava Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen Linkki-tiedeluokka avaa ovensa kaikille kevätkauden alun kunniaksi. Avoimien ovien iltapäivänä Linkissä on mahdollisuus mm. tutustua tiedeluokan toimintaan ja keskustella ohjaajien kanssa, kokeilla ohjelmointia sekä saada apua omiin peliprojekteihin. Kokeneemmillekin ohjelmoijille on tarjolla haastetta Linkin toiminnan parissa, mutta tapahtuma sopii myös aivan aloittelijoille, kaiken ikäisille esikoulusta lukioon ja vanhempiin. Kello 16:30 aloittaa myös Linkin alkukevään aloittelijoiden ohjelmointikerho alakouluikäisille, joten tämä on hyvä tilaisuus miettiä, josko ohjelmointikerho voisi olla kiva harrastus kevääksi.
5 Viikot 3-4 • Nro 1 Ilmarinen vastaa tänä vuonna 1,1 miljoonan eläketurvasta ? Ilmarinen ja Etera yhdistyvät 1.1.2018 alkaen muodostaen kustannustehokkaan ja vakavaraisen työeläkeyhtiön. Suomen suurin yksityisten alojen työeläkevakuuttaja haluaa myös ottaa entistä vahvemman roolin paremman työelämän rakentamisessa. Vuoden alusta Ilmarinen huolehtii yhteensä yli 1,1 miljoonaan suomalaisen eläketurvasta – vakuutettujen yhteismäärä on yli 675 000 ja eläkkeensaajien 460 000. Ilmarisen ydintehtävä on jatkossakin varmistaa, että asiakasyritysten henkilöstö saa työstään ansaitsemansa eläkkeen ja toisaalta tukea asiakasyrityksiä siinä, että henkilöstö jaksaa työssään mahdollisimman pitkään ja hyväkuntoisena. Alan suurimpana toimijana Ilmarinen haluaa ottaa entistäkin vahvemman roolin työkyvyn, tuottavuuden ja menestyksen tukemisessa suomalaisissa yrityksissä. – Vietämme työssä keskimäärin yli puolet aikuiselämästä, siksi työelämän laatuun kannattaa panostaa. Sillä on myös suora yhteys tuottavuuteen ja siten yrityksen menestykseen. Lupaamme olla yhdessä asiakkaiden kanssa rakentamassa parempaa työelämää. Yhdistyvällä yhtiöllä on tähän entistäkin paremmat mahdollisuudet ja monipuolisemmat palvelut, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ilmarinen on myös haastanut joukon yritysjohtajia lupaamaan yhden asian, jolla työelämästä tehdään parempaa. Lupauskampanja käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen. Ei edellytä toimenpiteitä Eteran nykyiset asiakkaat siirtyvät vuodenvaihteessa Ilmarisen asiakkaiksi, ja vakuutukset ja eläkkeenmaksu jatkuvat normaalisti. Yhdistyminen ei edellytä kummankaan yhtiön asiakkailta tai eläkkeensaajilta mitään toimenpiteitä. Yhdistymissopimus yhtiöiden hallitusten välillä allekirjoitettiin kesäkuussa, molempien yhtiöiden yhtiökokoukset hyväksyivät päätöksen syyskuussa ja Finanssivalvonta antoi suostumuksen sulautumiselle lokakuussa. – Yhdistymisen valmistelut ovat edenneet suunnitellusti. Vuodenvaihteessa aloitamme toiminnan yhtenä eläkeyhtiönä ja niin Ilmarisen uudet kuin vanhat asiakkaat saavat sujuvaa palvelua alusta alkaen, Ritakallio sanoo. Molempien yhtiöiden vahvuudet yhdistämällä tavoitteena on rakentaa tässä ajassa elävä innovatiivinen ja ketterä palveluyritys, joka hyödyntää tehokkaasti digitalisaation luomia mahdollisuuksia ja kirittää samalla koko työeläkealaa. Yhdistymisen avulla saavutettavat synergiaedut näkyvät myös paranevana kustannustehokkuutena ja sitä kautta parempina asiakashyvityksinä. Helsingin seudun dilemma: talous kasvaa, mutta työllisyys mataa ? Työllisten ja työpaikkojen määrän kasvu Helsingin seudulla hiipui heinä-syyskuussa verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. Sen sijaan tuotanto jatkoi kasvuaan kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti majoitusja ravitsemisalan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialat kehittyivät vahvasti. Helsingin seudun tuotannon kasvu jatkui heinäsyyskuussa kolmella prosentilla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös koko maan tuotanto kasvoi lähes samaa tahtia kuin Helsingin seudulla, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta. – Helsingin seutu on vetänyt Suomea nousuun. Kuluvan vuoden aikana tuotanto on seudulla kasvanut seitsemän prosenttia vertailuvuodesta 2012. Koko maassa tuotanto on samassa ajassa kasvanut noin kolme prosenttia, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki. Tuotannon myönteisestä kehityksestä huolimatta Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrät eivät enää kasvaneet. Koko maassa kasvua oli puoli prosenttia. – Helsingin seudulla pula ammattitaitoisesta työvoimasta on todellinen. Se estää nopeampaa kasvua niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana sekä Helsingin seudun työllisten että työpaikkojen määrä oli noin kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2012. Koko maassa työllisten määrä oli prosentin alle vertailuvuoden tason. Maassamuutto kasvattaa Helsingin seudun väestöä Toimialakatsauksessa tarkastellaan myös väestönkehitystä Pohjoismaiden suurilla kaupunkiseuduilla, jotka ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulla. Kaikki neljä pääkaupunkiseutua ovat kasvaneet keskimäärin vähintään 1,3 prosenttia vuodessa 2012–2016. Yhteen laskettuna tämä on lähes puolen miljoonan asukkaan kasvu viidessä vuodessa. – Suomen suurilla kaupunkiseuduilla maahanmuuton osuus on pienempi kuin muiden Pohjoismaiden vastaavissa. Maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys on meillä suurempi. Helsingin seutu taas poikkeaa Suomen sisäisessä vertailussa muista kaupunkiseuduista. Väestönkasvusta maahanmuuton vaikutus on täällä lähes kaksinkertainen Tampereen, Turun ja Oulun seutuihin verrattuna. Ekbergin konditoriamyymälä sulkeutui remontin takia ? Helsingin Bulevardilla sijaitseva Ekbergin myymälä uudistetaan, joten se sulki ovensa remontin vuoksi 2. tammikuuta. Entistä ehomman myymälän odotetaan avautuvan helmikuussa. Vieressä sijaitseva kahvila palvelee asiakkaita myös remontin aikana normaalisti. Ekberg on tarjonnut helsinkiläisille arvostetun kohtaamispaikan Bulevardilla jo yli sadan vuoden ajan. Vuonna 2016 remontoidun kahvilan jatkoksi nyt myös vieressä sijaitseva konditoriamyymälä uudistuu perin pohjin. Remontin odotetaan valmistuvan helmikuussa. Myymälän uudistuksen taustalla ovat kanta-asiakkaiden toiveet ja konseptin nykyaikaistaminen pitäen kiinni Ekbergille tärkeistä perinteistä. – Myymälään tehdään täydellinen konseptiuudistus asiakkaiden toiveita kuunnellen. Laajennamme palvelujamme ja monipuolistamme tarjontaamme huomattavasti. Odotan innolla helmikuuta, kun pääsemme avaamaan uudistuneen Ekbergkonditoriamyymälän ovet asiakkaillemme, sanoo Ekbergin myyntijohtaja Inari Kettunen. Remontin suunnittelusta vastaa Suunnittelutoimisto Hägerström Husell ja uudesta sisustuksesta Bang Interiors Helsinki. Vuonna 1852 perustettuun Ekbergin perheyritykseen kuuluu leipomo, konditoria, myymälä, kahvila (Ekberg Café), juhlaja kokoustila (Ekberg Extra) ja catering-palvelu (Ekberg Catering). Ekbergiä johtavat viidennen sukupolven omistajat. Lasten Päivän Säätiön historian suurin avustus lastensuojelutyöhön Lasten Päivän Säätiö jakoi miljoona-avustuksen 14.12. järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa. ? Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö lahjoitti ennätykselliset 4,5 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. Avustussumma on säätiön historian suurin. Jokainen Linnanmäellä kauden 2017 aikana vieraillut huvipuistokävijä on osallistunut hyväntekeväisyysavustuksen kerryttämiseen. Lasten Päivän Säätiö jakoi miljoona-avustuksen 14.12. järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa. Avustuksen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön vuonna 1950 perustaneet lastensuojelujärjestöt: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija turvakotien liitto, Parasta Lapsille, sekä Pelastakaa Lapset. Lahjoitussumma on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 2016 avustusta jaettiin 4,3 miljoonan euron verran ja viime vuonna summa kasvoi tavoitteen mukaisesti jo 4,5 miljoonaan. – Linnanmäen Huvipuiston toiminnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on kerätä varoja lastensuojelutyöhön. Olemme erityisen mielissämme siitä, että avustuksen myötä järjestöjen on mahdollista vuosittain tukea lukuisia suomalaisia lapsia ja perheitä, kertoo Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Penttilä. Suuri avustussumma on kerätty niin Linnanmäellä kauden aikana huvitelleiden asiakkaiden kuin pääyhteistyökumppaneidenkin avustuksella, joita ovat Hartwall, SOK/ HOK Elanto, Unilever Finland, MTV sekä Bauer Media Group. – Olemme valtavan iloisia kaikkien Linnanmäen hupimestareiden kanssa siitä, että olemme omalla työpanoksellamme voineet kerätä tällaisen lahjoitussumman lastensuojelutyöhön. Tärkeä missiomme antaa kaikille Linnanmäen Huvipuiston hupimestareille lisäpuhtia työhön, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Linnanmäki julkistaa seuraavan kautensa keräystavoitteen vuoden 2018 aikana. Laura Raitio Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ? Helsingin Diakonissalaitoksen valtuuskunta valitsi syyskokouksessaan 14.12. TkL Laura Raition säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja uudeksi hallituksen jäseneksi. Raitio seuraa tehtävässä yhdeksän vuotta hallituksen jäsenenä ja kuusi vuotta puheenjohtajana toiminutta DI MaijaLiisa Frimania. Laura Raitiolla on vahvaa kokemusta monipuolisista liiketoiminnan johtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä. Hän toimi Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtajana 2014–2017 ja sitä ennen johtotehtävissä mm. Ahlstrom Oyj:ssä. Raitio on hallituksen jäsenenä Neste Oyj:ssä, Suominen Oyj:ssä sekä Raute Oyj:ssä. Lisäksi Raitio on Boardman Oy:n partneri ja hallituksen jäsen sekä Suomen Taitoluisteluliiton hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Helsingin Diakonissalaitoksen hallituksessa jatkavat ekonomi, OTK Tuula Entelä (varapj.), DI Paula Laine, OTK Merja Karhapää, KTM Jussi Laitinen ja VTT ja dosentti Juho Saari. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa professori Heikki Hiilamo. Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. – Haluan lämpimästi kiittää Maija-Liisa Frimania, Leena Rantasta ja Jarno Ranista, jotka nyt jättävät hallituksen. He ovat kaikki pitkäaikaisia hallituksemme jäseniä ja antaneet tärkeän panoksensa Diakonissalaitokselle. Samalla haluan toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenemme Laura Raition sekä Heikki Hiilamon, valtuuskunnan puheenjohtaja Teemu Laajasalo sanoo. Teemu Laajasalo jatkaa Syyskokouksessa vahvistettiin myös säätiön valtuuskunnan jäsenet. Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin nykyinen puheenjohtaja, Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Harri Lauslahti. Laajasalo valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi syyskuussa 2017, kun valtuuskunnan puheenjohtaja Irja Askola ilmoitti jättävänsä tehtävän eläkkeelle jäämisen johdosta. Valtuuskunnan jäseninä jatkavat Sakari Ahdekivi, Anne Berner, Kristiina Jansson-Saarela, PiaNoora Kauppi, Virva Nyback, Timo Pasanen, Vesa Rajala, Harri Sailas, Jari Sinkkonen, Risto Vahanen ja Björn Vikström. Uusina jäseninä aloittavat Sari Lounasmeri ja Jukka Pakarinen. Säätiön valtuuskuntaan kuuluu 12–18 jäsentä, joista valtuuskunta nimittää itse 7–13 jäsentä. Sen lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkunnan sisarneuvosto nimeää yhden jäsenen, henkilöstö kaksi jäsentä sekä Helsingin ja Porvoon hiippakuntien tuomiokapitulit kumpikin yhden jäsenen. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta ja se kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Laura Raitio. Kuva: Pertti Nisonen
6 Nro 1 • Viikot 3-4 Sunnuntaiksi Otto Meri VIIKKO 3 MA 15.1. Solja TI 16.1. Ilmari, Ilmo KE 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni TO 18.1. Rukouspäivä Laura PE 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki LA 20.1. Sebastian SU 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni VIIKKO 4 MA 22.1. Visa TI 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine KE 24.1. Senja TO 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali PE 26.1. Joonatan LA 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä Viljo SU 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Hajuaisti on hyvin tehokas herättämään muistoja. Arthur Schopenhauer (1788-1829) Päivyri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook. com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs / taso A Keskiviikkona 17.1. klo 13 Lounaskonserttisarja Kirjatornissa jatkuu! Tammikuun konsertissa esiintyy cembalisti Aura Visala. Konsertit järjestetään yhteistyössä Café Barockin kanssa. Vapaa pääsy. ? Aforismi-ilta: ”Näet valolla ja kuulet hiljaisuudella” Lukusali 3. krs Keskiviikkona 17.1. klo 18 Tervetuloa kuuntelemaan aforismeja ja vaihtamaan ajatuksia! Illassa esiintyvät aforistikot Minka Heino, Anne Hänninen ja Tiina Lehikoinen. Heidän kanssaan keskustelemassa ovat Mirkka Rekola -seuran puheenjohtaja, kirjailija Katja Seutu sekä kirjailija Johanna Venho. Tilaisuuden järjestävät Mirkka Rekola –seura ja Suomen Aforismiyhdistys. Vapaa pääsy. ? Talvi-illan lukupiiri: Toven metsä Kirjatorni 2. krs / taso A Tiistaina 23.1. klo 18 Tervetuloa Tove Jansson –seuran perinteiseen talviseen lukupiiriin, jonka aiheena on tällä kertaa Toven metsä. Lukupiirissä vaelletaan yhdessä Toven upeisiin kuvauksiin metsistä vuodenaikojen vaihteluissa ja keskustellaan tästä suomalaisille rakkaasta aiheesta. Voit tuoda mukanasi oman lempikuvauksesi. Lukupiiriä ohjaa Maija Heikkilä, jota tuo myös materiaalia mukanaan. Vapaa pääsy. ? Enter ry:n seniorit nettiin –luento: Mediataidot Lukusali 3. krs Torstaina 25.1. klo 18 Enter ry:n Seniorit nettiin -tietoiskun aiheena ovat mediataidot. Tietoiskussa käsitellään mm. huijausviestejä, valeuutisia ja turvallista netissä liikkumista. Puhumassa ovat Enter ry:n vapaaehtoiset. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua ja pääsy on vapaa. Tietoiskun yhteydessä on kahvija teetarjoilu, tervetuloa! ? Maxim Albychev: Luonnon hiljaisuus Käytävägalleria 3. krs 2.1.-21.1. Käytävägalleriassa on esillä Maxin Albychevin akryylija öljyvärimaalauksia. Tervetuloa näyttelyyn! ? Katja Meriluoto: Maa kiven kovaksi laati, tuuli taivosen viluksi Hyllygalleria 2. krs 2.1.-31.1. Tammikuun Hyllygallerian näyttelyssä on esillä Katja Meriluodon huovuttamia ja kirjailemia kiviä. Tervetuloa näyttelyyn! ? Riikka Koksu: Valokuvia Musiikkiosasto 2. krs 4.1.-24.1. Musiikkiosastolla on esillä Riikka Koksun valokuvia. Valokuvissa esiintyy E Street Punks, joka teki yhdeksän kirjastoa kattavan kiertueen vuonna 2017. Tervetuloa näyttelyyn! Julista hyvä sana ääneen! Luistellaanko EteläHelsingissä tänä talvena? ? Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen ennen kuin taas lähti opettamaan ja parantamaan ihmisiä. Kiellot puhua uskosta eivät olisi Jeesukselle mieleen. Kulkiessaan Helsingin katuja tai Pohjois-Suomen kylänraitteja Jeesus puistelisi päätään. Julistakaa! hän kuuluttaisi. Puhukaa uskosta ja uskonnoista, minä hoidan loput. Uskon syntyminen on meille mysteeri, mutta pyrkimys sulkea uskonnot pois näkyvistä on sivistymättömyyttä. Uskonnon kielen opetteleminen on sama kuin minkä tahansa kielen opetteleminen. Kun osaa yhden hyvin, on paremmat mahdollisuudet oppia toisia, vieraita kieliä, jotta osaa keskustella itse asioista. Oman taustansa tunteminen on viisautta. Itsetuntemus edistää ratkaisevasti mahdollisuuksia hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Kukaan ei voi olla uskontoneutraali. Vaarallisimpia ovat puheet ja teot, joita ei perustella ja jotka nousevat itsestäänselvyyksinä tiedostamattomasta. Jos pyrkii leikkaamaan uskonnon pois elämästä, tilalle tulee jotain muuta, uskomuksia, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Pahimmillaan ”luonnontilan” ihannointi taannuttaa kehitystä. Afrikassa on edelleen ”luonnontilaisia” alueita, luonnonuskontojen alueita. Ne ovat syrjäseutuja, missä on elinolot ovat kovat, on kuivaa ja rankkasateita vuorotellen, nälänhätää. Kouluihin on pitkä matka. Terveydenhuoltoa ei ole. Alueilla asuvat halveksituimmat ihmisryhmät. Olen tavannut Tansaniassa naisia, jotka kertoivat itse heimonsa tavoista. Joidenkin uskomusten mukaan mies ei kohtele vaimoaan tai vaimojaan hyvin, ellei hän lyö heitä. Naisia pidetään kurissa, palvelijoina ja heitä silvotaan. Miesten johtamissa uskonnollisissa rituaaleissa palvonnan kohteita ovat vuoret, kivet tai muut luonnonmuodostumat tai poikkeukselliset sääolot. Jos Tansaniassa kysyy, mitä hyvää kristinusko on tuonut mukanaan, lähes poikkeuksetta vastaus on: koulutuksen. Usko ja tieto kulkevat käsi kädessä. Koulutus parantaa ihmisten elämää, tasaarvon, lääketieteen ja paremman tulevaisuuden kautta. Jos ei sano mitään, ei sano koskaan väärinkään. Jos jättää hyvän, parantavan sanan sanomatta, sekään ei koskaan mene perille. Jeesus odottaa, että julistamme sen, minkä koemme oikeaksi ja hyväksi. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori ? Johanneksen kenttä on tammikuisena arki-iltana autiona. Aiempina vuosina näihin samoihin aikoihin kentällä on saattanut nähdä kymmenittäin lapsia ja vanhempia nauttimassa talven riemusta luistimet jalassa. Kello kuuden maissa kentällä ei näy ketään. Ainoastaan rakennusparakkien valot loistavat pimeässä kilpaa viereisen Koulupuiston Lux Helsinki näyttelyn kanssa. Luistinten sirklauksen ja lasten nauru ovat Johanneksen kentältä kaikonneet. Viime talvena Johanneksen kentällä oli mahdollista luistella alle viikon verran. Muutoin kenttä oli käyttökelvottomassa kunnossa. Vika ei ollut tuolloin vielä toimineen liikuntaviraston. Talvet ovat aina olleet Helsingissä vaihtelevia, mutta kahta näin huonoa luistelutalvea ei ole pitkään aikaan nähty. Eikä tulevaisuus näytä välttämättä yhtään sen kylmemmältä. Ilmastonmuutos tulee näkymään eteläisimmässä Suomessa lämpiminä ja vähälumisina talvina. Tällä on vaikutuksia monin paikoin, yksi niistä ollen luonnonjääkenttien häviäminen kaupunkikuvasta. Tulevien talvien ennustaminen on vaikeaa, mutta ulkoliikuntapaikkoja koskevassa päätöksenteossa talvien epävakaus on otettava huomioon. Muutama vuosi sitten eteläisen Helsingin talviurheilijat saivat syyn iloita. Tehtaanpuiston kentälle tultaisiin rakentamaan tekojääkenttä kentän päällysteen uusimisen yhteydessä. Ilo oli kuitenkin ennenaikaista. Viime syksynä kentän päällysteen uusimisen alettua kävi selväksi, ettei tekojään rakentaminen tulisi toteutumaan. Jätkäsaareen tulee valmistumaan uusi uljas urheilupuisto, johon tulee myös tekojääkenttä. Urheilupuiston on ajateltu palveleman myös Etelä-Helsingin asukkaita. Todellisuudessa matka-aika esimerkiksi Tehtaanpuiston kentältä Jätkäsaareen ei ajallisesti ole juuri lyhyempi kuin nykyisin lähimpänä sijaitsevalle Brahenkentän tekojäälle. Näennäisesti lyhyt matka eteläisestä kantakaupungista Jätkäsaareen ei todellisuudessa sitä ole. Johanneksen kentän nykytilanne on surkea. Kenttä on siirtynyt liikuntatoimelta kaupunkiympäristön toimialalle. Tällä hetkellä se on osittain vuokrattuna rakennusliikkeen käyttöön. Tästä huolimatta liikuntatoimen johto on luvannut, että kenttä tullaa sään salliessa jäädyttämään. Lisäksi Tehtaanpuiston jääkenttä tulee mahdollisuuksien mukaan palvelemaan eteläisen kantakaupungin luistelijoita ja jääkiekon pelaajia. Päätös olla rakentamatta tekojääkenttää Tehtaanpuiston kentälle oli virhe. Se on johtanut kantakaupungin asukkaiden liikuntamahdollisuuksien heikentymiseen. Jätkäsaareen valmistuva urheilupuisto tulee palvelemaan pääasiassa kaupunginosan omia sekä viereisten Ruoholahden ja läntisen Kampin asukkaita. Eteläisimpien kaupunginosien asukkaiden tilannetta urheilupuisto ei todellisuudessa tule juuri parantamaan, minkä vuoksi tekojään rakentaminen Tehtaanpuiston kentälle olisi järkevin ratkaisu. Annina Kettunen: EXITUS Oppilaiden sisäilmakyselyt jatkuvat peruskouluissa ? Helsingissä jatkuu helmikuussa laaja kehittämishanke, jossa selvitetään oppilaiden ja vanhempien kokemuksia koulujen sisäilman laadusta ja kehitetään oppilaiden sisäilmakyselyä. Hanke tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Tutkimustietoa kerätään sähköisellä kyselyllä helmikuussa. Kysely tehdään Helsingin itäisen ja kaakkoisen alueen peruskouluissa sekä kaikissa kaupungin ruotsinkielissä peruskouluissa ja suomenkielisissä erityiskoulussa. Mukana on reilut 16 000 oppilasta 45 koulusta. – Jatkamme hanketta, jossa sisäilmaongelmasta kysytään suoraan myös ala-asteikäisiltä oppilailta, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työsuojeluasiantuntija Marja Paukkonen. Kyselyyn vastaavat 3.?9.-luokkien oppilaat kouluissaan. 1.-6.-luokkalaisten vanhemmille lähetetään oma kysely koteihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin Yliopisto keräävät samalla tietoja sisäilman terveysvaikutuksia käsittelevään hankkeeseen. Kehittämishanke käynnistyi helmikuussa 2016. Tuolloin sisäilman laadusta kysyttiin Helsingin eteläisen ja keskisen alueen 21 peruskoulun oppilailta ja vanhemmilta. Keväällä 2017 kysely toteutettiin läntisen ja pohjoisen ja koillisen alueen peruskouluissa. – Poikkeuksellista on aineiston suuruus ja se, että samassa hankkeessa käytetään oppilaiden ja vanhempien vastauksia, sanoo professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta. Hankkeen tuloksia käytetään oppilaille suunnattujen sisäilmakyselyjen kehittämisessä ja osana koulujen kunnon arviointia. Tutkimustulokset julkaistaan kuluvan vuoden syksyllä. ? Annina Kettusen ”Exitus” -näyttelyssä nähdään tummanpuhuvia piirustuksia, jotka on toteutettu sekatekniikalla. Vuonna 2017 valmistuneiden teosten aihepiiri liikkuu olemassaolon rajamailla ja nimenomaan poistuminen on keskiössä. Suurikokoiset piirustukset kuvaavat ekspressiivisellä tavalla inhimillisiä pohdintoja siitä, mitä kuolema on ja mitä silloin tapahtuu. Persoonallisissa tulkinnoissa on havaittavissa myös klassinen kuoleman personifikaatio. Annina Kettunen on valmistunut Kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta keväällä 2017 pääaineenaan kuvanveisto, mutta piirtäminen etenkin suuressa skaalassa on ollut myös iso osa taiteellista työskentelyä. Teokset ovat esillä 16.1. – 9.2. Makkaragalleriassa, osoitteessa Pursimiehenkatu 2C 00150 Helsinki. Galleria avoinna Ti-To 11–18, Pe 11–19 ja La 12–15.
7 Viikot 3-4 • Nro 1 Helsingin kaupunginmuseo teki jälleen kävijäennätyksen Jatkoa sivulta 3 ? Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo keräsi vuoden loppuun mennessä 362 631 kävijää. Toinen aukiolovuosi 2017 toi lähes 50 000 kävijän lisäyksen avajaisvuoden kävijämäärään nähden. Tällä hetkellä kaupunginmuseossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, virtuaalielämys Aikakoneessa sekä Helsexinki-näyttelyssä, joka on esillä 28.1.2018 asti. Museon sisäpihoilla hohtavat 10.1.2018 asti Alexander Reichsteinin sekä Willem Heefferin ja Jussi Karjalaisen valoteokset. Kävijämäärillä juhli myös huhtikuun lopulla 2017 avattu Helsinkikuvia.fi-palvelu, jossa tällä hetkellä yli 48 000 valokuvaa museon kokoelmista on kenen tahansa käytettävissä maksutta. Kaupunginmuseo oli ensimmäinen suomalainen museo, joka avasi koko digitoidun valokuvakokoelmansa korkearesoluutioisena vapaaseen käyttöön.Vuodenvaihteeseen mennessä palvelu saavutti lähes 300 000 käyntiä. Hienon vuoden kruunasivat museon saavuttamat merkittävät palkinnot. Kaupunginmuseo valittiin vuonna 2017 sekä Suomen Vuoden museoksi että Museums + Heritage Awards -kilpailun kansainvälisen sarjan voittajaksi. Lisäksi museo on yksi European Museum of the Year -kisan finalisteista. Palkinnot jaetaan toukokuussa 2018 Varsovassa. Museo voitti myös Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan ensimmäisenä museona koskaan. Suuren osan vuodesta kiinni olleessa Hakasalmen huvilassa kävi vuoden 2017 aikana 22 044 kävijää. Loppuvuoden tapaus huvilassa on ollut 100 ja rapiat -valokuvanäyttely, joka koostuu seitsemän satavuotiaan helsinkiläisen haastatteluista ja valokuvataiteilija Vesa Tynin koostamista näyttävistä muotokuvakollaaseista. Sadan vuoden aikana tapahtuneita suuria yhteiskunnallisia muutoksia tarkastellaan myös kotialbumikuvien ja muiden vanhojen valokuvien kautta. Näyttely on auki 25.3.2018 asti. Kruununhaan kivitalojen kätköissä sijaitseva piskuinen Ruiskumestarin talo avattiin pitkän kiinniolon jälkeen kesällä 2017. Kantakaupungin vanhimman puutalon ilmapiiriä kävi aistimassa vuodenvaihteeseen mennessä 10 260 vierasta. Etenkin joulukausi sai väen liikkeelle – talo on monelle joulunajan vakiokohde. Ruiskumestarin talo on auki 7.1.2018 asti ja sulkeutuu sen jälkeen kevään ajaksi. Linnanmäen kainalossa sijaitsevan Työväenasuntomuseon kävijämäärä oli 6 308. Museo on auki keväästä syksyyn. Töölössä kulttuuritehdas Korjaamolla toimiva Ratikkamuseo puolestaan keräsi 32 726 museovierasta. Kaikkiin Helsingin kaupunginmuseon museoihin on aina vapaa pääsy. Helsexinki-näyttely on esillä 28.1.2018 asti. Kuva: Maija Astikainen Ruiskumestarin talo on sisustettu 1860-70-luvun pikkuvirkamiesperheen kodiksi. Kuva: Maija Astikainen Hakasalmen huvilan 100 ja rapiat -näyttelyssä kerrotaan seitsemän satavuotiaan elämästä. Kuva: Vesa Tyni Kansallismuseon museoissa ja linnoissa uusi kävijäennätys 2017 – yli 680 000 kävijää ? Kansallismuseon museoperheen kuudessa museossa ja kahdessa keskiaikaisessa linnassa saavutettiin 2017 jälleen uusi kävijäennätys. Suomen merimuseo teki uuden ennätyksen, yli 147 000 kävijää, ja saman teki myös Kansallismuseo yli 184 000 museovierailijalla. Suomi 100 -juhlavuoden laaja ja monipuolinen näyttelyja tapahtumaohjelma toi museoihin runsaasti vilskettä. Kansallismuseossa Helsingissä houkuttelivat uudet perusnäyttelyt Esihistoria ja Suomen tarina, mielenkiintoiset vaihtuvat näyttelyt kuten Julkinen ja kätketty Suomi sekä ajankohtaiset tapahtumat, kuten kesällä järjestetty Studio Aleppo [Helsinki] valokuvastudio. Studio Aleppo oli osa kansainvälistä tapahtumasarjaa, jonka tavoitteena oli vahvistaa samaistumisen ja yhdenvertaisuuden merkitystä maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa. Suomen merimuseossa Kotkassa jäänmurtaja Tarmo avautui uudelleen telakoinnin jälkeen ja lisäksi Merikeskus Vellamo osallistui useisiin suurtapahtumiin kuten Kotkan Meripäivät ja Tall Ships Races. Eri puolilla Suomea sijaitsevat Kansallismuseon kohteet ovat tärkeitä ja vaikuttavia alueidensa elinvoimaisuudelle: Hämeenlinnassa lähes 94 000 kävijää, Savonlinnassa yli 143 000 kävijää, Kotkassa yli 147 000 kävijää, Lounais-Suomessa Maskussa 19 000 kävijää ja pääkaupunkiseudulla yhteensä yli 277 000 kävijää. Myös Senaatti kiinteistöt Oy osallistuu merkittävästi museoina toimivien kulttuuriperintökohteiden kiinteistöjen ylläpidon ja restauroinnin kautta paikkakuntien elinvoimaisuuden tukemiseen. – Arvostamme suuresti yhteistyökumppaneidemme panosta eri paikkakunnilla ja ”yhdessä” –hengessä saamme aikaan hienoja tuloksia. Museo-ilmiötä on ilmassa ja Museokortti on toiminut positiivisesti sisäänheittäjänä myös Kansallismuseon kohteissa, toteaa ylijohtaja Elina Anttila. Suomi 100 –juhlavuonna Kansallismuseo aloitti Kulttuurikummi-toiminnan, jonka tuloksia tullaan jatkossa näkemään kävijöiden ilona uusissa näyttelyissä. Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö olivat ensimmäiset kulttuurikummit ja mahdollistivat Janakkalan ”miekkamiehen” miekkojen konservoinnin. Tutkijat Jaakko ja Tua Björklund rahoittavat harvinaisen 1600-luvulla messingistä valmistetun Henrik Klaunpoika Flemingin hautajaishaarniskan konservoinnin. Yhteistyösopimukset kansallisesti merkittävän merenkulun kulttuuriperinnön tallennuksesta tehtiin Arctia Oy:n ja Finnpilot Pilotage Oy:n kanssa. 2018 Kansallismuseon museoissa ja linnoissa on monipuolinen näyttelyohjelmisto. Huhtikuussa Kansallismuseo täyttyy pinkin leikin riemusta kun Barbie – The Icon -näyttelyssä kuljetaan maailmankuulun ikonin jalanjäljissä vuodesta 1959 aina tähän päivään asti. Toukokuussa Hämeen linnassa avautuvassa Hohto – suomalainen hopea 1600–1830 -näyttelyssä ylellisyysesineiden taitavasti kaiverretut koristukset, nimikirjaimet ja vaakunat kertovat huikeasta suomalaisesta käsityötaidosta. Oliko Suomi sittenkään Ruotsin valtakunnan köyhä itäinen maakunta? Kesäkuussa Suomen merimuseossa avautuva Sex and the Sea on kansainvälisten huipputaiteilijoiden Saskia Boddeken ja Peter Greenawayn kokoama näyttely, joka käsittelee merimiesten yksinäisyyttä, himoa ja erotiikkaa. Kansallismuseorakennus. Kuva: Museovirasto Simo Rista
8 Nro 1 • Viikot 3-4 Risto Kolanen: Joulunajan kulttuurikierros Kulttuuri ? Pysähdyn uudenvuoden aattoiltana Public Corner kansanbaariin, jossa kansanedustaja Mikko Alatalo lauleskeli tutuimpia ja rakastettuja laulujaan. Minulle tuntematon joululaulu ”Hyasinttien aika” alkaa: – On taas aika hyasinttien / Usko pois, sua äiti aattelen / Sinä siellä, minä täällä jossakin / Sanoinko koskaan, että sua rakastin? Sitten kuulemme ”Ihmisen ikävä toisen luo” ja hienoja lauluja Mikko Niskasen Ajolähtö -elokuvasta, Jolsan jätkä ynnä muita. Jolsan jätkää toivonut nuori mies strippasi yläruumiinsa paljaaksi naisten iloksi laulun aikana. Toki myös Maalaispoikaa, Saaraa, ja potpurina ralleja tuli. Alatalo laulaa niille miehille ja naisille, jotka ovat jättäneet maaseudun taakseen ja eivät oikein sopeudu kaupunkien lähiöihin. Ylimaallisen diivan arkea Aivan riemastuttava on nuoren sirkustaiteilija Henni Kervisen esitys ”Helga life of diva extraordinarie” Cirkon Solmusalissa. Sen on alkuperäisen ”Miss Olga” -esityksen tekijä Jenni Kallo uudelleenohjannut johtamalleen NouNous -festivaalille, joka keräsi hienon joukon kansainvälisiä ja kotimaisia sirkustaiteilijoita ja fyysisen esityksen taitajia. Sen järjesti Kallo Collective vierasfestarina, josta tullee pysyvä. Ihastuttava Henni Kervinen kuvaa naisen yksinäisyyttä, ikääntymistä ja arjen vaivoja koomisen hauskalla tavalla. Hän käyttää fyysisen teatterin, sirkuksen ja mimiikan taitoja. Sirkus, tässä rengastrapetsi on pienemmässä osassa. Renkaalle hän nousee sekä omilla taidoillaan että vanhenevan, kremppaisen esiintyjä vaikeudella. Muuten vajaa tuntia menee kahvinkeitossa, lamppuvalon vaikeuksissa ja ahtaassa lehdenluvussa pöydän alla ja päällä. Välillä vanha diiva vaihtaa kulahtaneen esityspuvun päälle. Käypä hän jopa nipistämässä poskeani eturivissä. Näin myös kaksi muuta esitystä. Thomas Moncton on aina suvereeni ”Only Bones” -esityksessä, joka alkaa varpaista, etenee sormiin ja pään alueelle. Hän tekee sirkushuumoria jopa pään kannattamisen tai kielen suussa pitämisen vaikeuksista. Kansainvälistä nykysirkusta ”Kinema”, monilla kielillä cinema, tarkoittaa kaiketi elokuvaa, elävää kuvaa. Joulun alle Louhisaliin valmistuneen tuoreen sirkusesityksen taito ja huumori lumosi meidät Suomen ensimmäisen nykysirkusryhmän, palkitun Circo Aereon uudessa teoksessa, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Lavalla kohtaavat elävä räsynukke, maailman suuripäisin mies ja itsensä taisteluun haastava hurjapää. Jonglööri koettaa selvitä myrskytuulesta ja akrobaatti purukumin lailla venyvistä raajoistaan. Kansainvälinen taiteilijajoukko auttaa, häiritsee ja estelee toisiaan sattumanvaraisella logiikalla. Kuvat muuttuvat eläviksi ja liikkeet ja kehot monistuvat kuin kaleidoskoopissa. Lavalla käytetään taitavasti isoja liehuvia verhoja ja videokuvaa, josta vastaa alueen taituri Kalle Nio. Norjalainen ilma-akrobaatti Karoline Aamås, ruotsalainen akrobaatti Lisa Angberg, alun perin ukrainalainen sirkustaiteilija Karina Saarela, akrobaatti Veli-Matti Saarela ja jonglööri Onni Toivonen muodostavat mainion esiintyjäjoukon. Esityskonseptista vastaa alan suomalainen konkari Maksim Komaro, jonka ohjauksia on nähty myös Kaupunginteatterissa. Lasten sirkusparatiisi Lasten, heidän perheidensä ja omaisten paratiisi on Hurjaruuthin jo yli 20-vuotinen menestyskonsepti Talvisirkus Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Kyllä ”Talvisirkus Play” sopi myös meille muuten lapsenmielisille. Huisin jännät ilma-akrobatiat aikuisille ovat pehmentyneet lapsille suunnatuksi hauskaksi pilailuksi ja temppuiluksi; tänä vuonna ohjaksissa on Davide Giovanzana. Miehet ovat pääasiassa ulkomailta, naiset kaikki suomalaisia. Play vie vinksahtaneeseen pelimaailmaan, jossa katsoja kokee ihmeitä ja ilma-akrobatiaa. Huima visuaalisuus ammentaa videopeleistä ja lavalla voi nähdä melkein mitä vaan: breakdancea, pingviinin tai seinille hyppivät trampoliinitaiteilijat. Talvisirkus yhdistää sirkuksen, tanssin, videotaiteen ja musiikin lumoavaksi kokonaisuudeksi, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Pidin itse silti enemmän ilma-akrobatiasta ja jongleerauksesta sekä lopun trampoliinista, perinteisestä sirkuksesta. En tsögaa valtaa, glamourii Paavalin kirkossa oli hyvä kuunnella ”Snygeimpiä joulubiisejä”. Esimerkiksi Erkki Johannes Kauhasen slangintamana: En tsögaa valtaa, glamourii, / en diggaa fyrkkaakaan; / mä tsöögaan taivaan valoo, pliis ja / rauhan sanomaa. Eva Polttila luki jouluevankeliumia slangiksi ääriään myöten täydelle salille. Se käy hyvin Stadin Arskan henkiseltä tyttäreltä. Oopperaäänikoulutettu Pentti Forssell lauloi Varpunen jouluaamuna ja Oi jouluyö, kaksi klassikkoa. Edellinen on joululaulusuosikkini; kriittiselle korvalleni tulkinta oli liian koulutettu. Sen sijaan Jouluyö soi komeasti ja ansaitsi valtavat aplodit. Juontaja Matti Reittamo sanoi nostavansa hattua päästään, jos sellainen olisi. Snygeimpiin biiseihin kuuluu usein myös ”Joulupuu on byggattu”, sekin Kauhasen slangikäsialaa. Ihana Maria Hänninen oli tehnyt tämän tapahtuman inspiroimana ”Joulubluesin”, jota hän esitti myös blueskiertueella Erja Lyytisen ja Sami Saaren kanssa. Kivalta kuulosti. Toisena kuulimme ”Siitä tuntee joulun”, jonka laulaja sanoi muistavansa Brita Koivusen esityksinä. Klezmer soi Vallilassa Vallilassa osataan paitsi tangoa, myös klezmer-musiikkia. Tenho Restobar tarjosi joulun alla hienoa klezmer-musiikkia ”Global Music Clubilla”. Porukka sai tanssia, rytmikkään musiikin tahdissa, pitkien settien ja lyhyen tauon takia. Kuulimme italialais-suomalaista VALLILA KLEZMORIMia. Sen muodostavat muodostavat intohimoinen italialainen klarinetisti-laulaja Valeria Conte ja kolme suomalaista muusikkoa, Antti Korhola viulu, Juska Ojajärvi harmonikka ja Philip Holm kontrabasso). He jakavat yhteisen kiinnostuksen ja ilon klezmer-musiikkiin. Itäeurooppalaisten klezmer-muusikoiden vanhoja tallenteita tutkimalla he pyrkivät autenttiseen ilmaisuun. Ohjelmistossa kuuluu perinteiset klezmer-sävelmät, jiddishin kieliset kansanlaulut ja haMezzosopraano Maiju Vaahtoluoto ja tenori Taavi Oramo lauloivat Bramsin harvemmin esitettyjä duettoja Temppeliaukion kirkon konsertissa. Kuva: Raimo Granberg. Jouni Majaniemi (vas.), Ahto Koskitalo ja Jussi Väntänen tanssivat ihmisten välisestä yhteydestä. Kuva: Tanja Ahola. Tamara Rasmussenin tanssiopiston “Chain Reaction” on valloittavin esitys joulunäytöksessä Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja-näyttelijä Maria Ylipää on upean monipuolinen UMO:n joulukonsertin solisti Kallion kirkossa. Kuva: Heikki Kynsijärvi (Pyhän Laurin kirkko). Johanna Mäkeläinen laulaa herkästi omia folk-biisejään Sävy-klubilla Oivassa. Kuva: Heini Lehväslaiho. Nykysirkuksen taitajat tekevät komeita ihmispyramideja Circo Aereon Kinema-esityksessä. Kuva: Markus Garder. Henni Kervinen on aivan hurmaava, ikääntynyt diiv Helga-neitinä. Kuva: Mihaela Boldovic.
9 Viikot 3-4 • Nro 1 Uuden vuoden laulua ja tuliesityksiä Kulttuuri ? Kansalaistorilla oli uudenvuodenaattona jälleen koko kaupungin yhteinen uudenvuoden juhla, joka viimevuotista enemmän suuntautui nuorisolle. Erityisesti YleX-juontajien huumori lässähti aika tavalla. Perheohjelmassa oli Uudenvuoden toiveiden teltta, Maria Baric Companyn ”Toiveiden taivas – kohtaamisia unelmien äärellä” sekä lasten ilotulitus. Iltaohjelman aloittanut tunnin lämmittelyohjelma uuvutti diskojumputuksella ennen kuin nuoremman polven laulajat, rockmuusikko Anssi Kela, soittolistojen hallitsija Reino Nordin ja ”Tähdet tähdet” -TV-ohjelmassa koko kansan tutuksi tullut Erja Lyytinen pääsivät hyvin vauhtiin. Ihmismäärä arvioitiin 70-80 000 paikkeille. Temppeliaukion kirkko tarjosi täydessä salissa uudenvuodenpäivänä. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto (KSR) tukee kuvataiteiden ja musiikin nuoria opiskelijoita. Konsertti oli toisen kerran tuotu sommalle yleisölle maksuttomana kauniiseen ja valoisaan kirkkoon Töölön seurakunnan kanssa. Sana oli levinnyt. Kaikki eivät aluksi mahtuneet istumaan, vaikka sivupenkit melkein esiintyjien takana otettiin käyttöön. Osa yleisöstä oli uuden vuoden turisteja Kaukoidästä. Kuulimme upeimpien suomalaissäveltäjien klassikoita: Merikantoa ja Sibeliusta sekä Debussyn kauneimpia säveliä. Mezzosopraano Maiju Vaahtoluoto ja tenori Taavi Oramo esittivät lopuksi Brahmsin harvemmin esitettyjä duettoja. Vaahtoluoto on hieno laulajalupaus, joka osaa myös elehtiä ja ilmehtiä tunteet räiskyen koomisissa duettoosuuksissa. Hän sai jäyhemmän Oramon myös lämpenemään lopussa naisen pitkän hameen helmoihin. Vaahtoluoto oli hyvin vahva Debussyn ”La Cheveluressa”, mies Sibeliuksen J.J. Wecksell-sävellyksissä ”Demanten på marssön” ja ”Var det en dröm”. Hän on valmis klarinetisti ja opiskelee kapellimestariksi, joten uran painopiste on valinkauhassa. Sitä ennen Oramo esitti nuoren Heta Ahon sävellyksiä runoilija Edith Södergranin teksteihin. Tiedä häntä, kuka oli runovalinnan takana. 1980-luvun miehet lähtivät pohjoismaisissa kokouksissa loppuillaksi hotellista nk. kulmille kiertämään. Lipponen tunnettiin siitä, että hän jäi huoneeseen lukemaan Södergranin runoja, legenda kertoo… Päivi Lipponen korosti juhlapuheessaan kulttuurin merkitystä kansakunnan eheyden kannalta. Siksikin on tärkeä tukea nuorten taiteilijoiden kasvua ja maailmalle esiin pääsyä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuuli Kousa sanoi tervehdyksessään, että kulttuuriin panostaminen tuo takaisin yhteiskuntaan elävyyttä ja hyvinvointia. sidiset nigunimit. Naislauluntekijöiden klubi jatkaa – Saa Oivan portsari lantin, jonka kerran velkaa jäin… jos sellainen enää olisi ovella… Vuoden viimeinen Sävy-klubi esitteli ravintola Oivassa, Portaninkadulla mainion koosteen laulajia. Laulaja-lauluntekijä Johanna Mäkeläisen folkahtaville kappaleille on ominaista kauniit melodiat ja teeskentelemättömät tekstit. Laulut kulkevat folklauluperinteen jäljissä, mutta ovat silti vahvasti kiinni tässä päivässä. Hän oli illan päätähti, jolla oli omalla esiintymisvuorollaan runsaasti vierailijoita. Sävy-klubilla on aina Open Mic, eli voi vapaasti esittää laulujaan tai covereita. Niitä oli ruuhkaksi asti. Klubiemännät Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho esittivät kauniin tulkinnan joululaulusta ”Heinillä härkien kaukalon”. Klubi jatkuu 2018 kaksi kertaa kuussa keskiviikkoisin. Tiina Korkiainen antoi esimakua 17.1. iltansa ohjelmasta. Klubi keskittyi aluksi naislauluntekijöihin, mutta nykyään miehetkin saavat laulaa yksin ja yhdessä. Yön enkeli jäi rappusiin UMO järjesti taas hienon joulukonserttikiertueen pääkaupunkiseudulla. Tällä kertaa solistina oli upeaääninen Maria Ylipää. ”Tarinoita joulusta” oli nimi ja se sopi hyvin laulajalle, joka on kanttorin tytär ja ”kirjaimellisesti kasvanut kirkossa”. Kirkko ja hautausmaa olivat lapselle parhaita leikkipaikkoja, ja elämään kuuluvat isot elämän käännekohdat, syntymä, kuolema ja häät, tulivat tutuiksi jo lapsena. Kirkossa hän pääsi kiinni Bachin musiikkiin. Tekstilähtöisessä konsertissa Kallion kirkossa tunnelma nousi hartaaksi, musiikki liikkui gospelista tuoreisiin suomalaisiin joululauluihin. Vanhoja tuttuja joululauluja orkesterinjohtaja Mikko Hassinen on taas sovittanut uusiksi. Maria Ylipää on myös koulutettu näyttelijä, mikä näkyy tulkinnoissa. Hän ei elehdi ylimaallisesti, vaan esiintyy kirkon alttarin edessä ison orkesterin kanssa harmonisen olemuksensa säilyttäen. Ilme on usein melkein vakava. Kun laulu päättyy, hän suo meille kauniin hymynsä. – Yön enkeli on jäänyt rappusiin. Roskapönttöjen kannet aukeavat. Sata kaveria pääsee ilman papereita suoraan taivaaseen”, punaiseen tyylikkääseen esiintymisasuun pukeutunut Ylipää laulaa Anna-Mari Kähärän säveltämässä ”Likainen enkeli” –laulussa Kallion kulmien stadilaisen Ilpo Tiihosen rosoiseen runoon. Solistin toiveiden mukaisesti oli tunnetta ja tarinaa, sielua ja sanomaa, inhimillisyyttä ja intiimejä hetkiä. Heti alun Star of Wonder vangitsi meidät. Leonard Cohenin Hallelujah, soulahtavat jouluklassikot O Holy Night ja Go Tell It on the Mountain sekä kapellimestari Mikko Hassisen uusi sovitus Jouluyö, juhlayöstä olivat hienoja. Itse pidin melkein eniten ruotsinkielisistä tulkinnoista, Mitt Hjärta vandrar alltid oli komea ja Jul. Jul, Strålande Jul herkän eleginen. Tuoreemmista sävellyksistä yllätti Jukka Leppilammen Aasi ja timpurin muija. Lasten tanssiriemua Tamara Rasmussen Opiston perinteinen joulunäytös oli hurmaavan kodikas ja tunnelmallinen kokemus Aleksanterin teatterissa. Saimme katsoa peräti 23 eri esitystä, jotka loivat monipuolisen kuvan eri-ikäisistä opiskelijoista, joiden taidot ovat syksyn aikana kehittyneet näytettäviksi. Aivan pienet lapset olivat innostuneita ja yritteliäitä, kun oman perheen jäsenet istuivat katsomossa. Oman vuoron jälkeen lapset ja nuoret kiirehtivät omaisten luokse yleisön eturiveille, joten liikehdintä ja melu olivat suurempaa kuin normaaliesityksissä. Vivianne Budsko-Lommi, Jutta Jalonen, Ilona Kenova, Misa Lommi, Nathalie Genzer ja moni muu opettaja valmensi opetusryhmänsä kauniisiin esityksiin. Musiikki vaihtui Chaplinista Kate Bushiin ja Emma Salokoskeen. Mieleen painuvin esitys oli minulle Sathis Hettichanthrin valmistama ”Chain Reaction”, jonka nuoret esittivät rennot farkut jalassa, kun asut muuten olivat tanssille omistettuja. Voi Veljet, mikä tanssi Lattia huokuu testosteronia Stoassa, kun Ahto Koskitalo, Jouni Majaniemi ja Jussi Väntänen liikehtivät variaatioita, joissa he koskettavat ja nostelevat toisiaan. ”Veljet” on Alpo Aaltokosken uusin kantaesitys triolle, ja se on jatkoa Together -duotanssille, jonka kolmikko on aiemmin esittänyt. Koreografi ei juuri selitä teostaan. Esitteessä sanoma on kirkas: ”Teos ihmisten välisestä yhteydestä, etääntymisestä ja yhdessä olemisen merkityksistä”. Veljet voi tarkoittaa biologista yhteyttä, mutta yhtä hyvin ihmisten yhteyttä. Sitä harjoiteltiin kesällä 2016 Koneen säätiö residenssissä, jossa syntyi videomateriaalia. Veljeys sai uutta sisältöä pakolaisaaltojen maailmassa. Aaltokoski sanoo jälkikeskustelussa, että hän ei halua ajatella tanssijoita miehinä, vaan ihmisinä. Yleisöstä nainen huikkaa: – Mutta ei ollut naista. –No, se olisi jo kolmiodraama, Aaltokoski nauraa, mutta lisää, että yhtä hyvin kolme naista voi tanssia Veljet. Teksti: Risto Kolanen Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä esitys kuljetti yleisön unelmien äärelle, elävän tulen äärelle. Kuva: Raimo Granberg. Bluesin vahva tulkki Erja Lyytinen hurmasi Kansalaistorin uudenvuodenaaton juhlassa. Kuva: Raimo Granberg. Vallila Klezmorim on upea suomalais-italialainen yhtye, joka soittaa rytmikästä musiikkia Tenho Restobarissa. Kuva: Jari Flinck. Maria Hänninen laulaa oman ”Joulubluesin” Stadin Slangin Snygeimmissä joulubiiseissä Paavalin kirkossa. Kuva: Marjut Klinga. Monipuolinen taidoiltaan ja ilmeikäs esiintymiseltään on Talvisirkus Playn ryhmä. Kuva: Jouni Ihalainen. Thomas Moncton on ilmiömäinen kehonsa käsittelijä nykysirkuksessa. Kuva: Gemma Tweedie. Henni Kervinen on aivan hurmaava, ikääntynyt diiv Helga-neitinä. Kuva: Mihaela Boldovic.
10 Nro 1 • Viikot 3-4 Jätkäsaaren L3-satamamakasiiniin suunnitellaan korjaustöitä Kaupunki jatkaa neuvotteluita Jätkäsaaren Bunkkerista Aurinkosähkön tuotanto kasvaa voimakkaasti Aurinkosähkön pientuottajien lukumäärä Helsingissä kaksinkertaistui viime vuonna – pääkaupungissa on jo noin 200 pientuottajaa Hernesaareen osayleiskaava Jatkoa sivulta 3 ? Jätkäsaaren Bunkkerin kehittämistä asunnoiksi, liikuntatiloiksi ja uimahalliksi valmistellaan uudelleen päätöksentekoon. Helsingin kaupunki on aloittanut Bunkkerista uudet neuvottelut SRV Rakennus Oy:n kanssa. Kaupunki käy Bunkkerista neuvotteluja ensisijaisesti SRV Rakennus Oy:n kanssa, joka on jo aiemmin toteutetun julkisen hankintamenettelyn voittaja. Tilat on tavoitteena toteuttaa alkuperäisen tilasuunnitelman mukaisesti. Jos neuvottelut etenevät hyvin, kaupunkiympäristön toimialan tavoitteena on, että uusi toteutussopimus ja kiinteistökauppa valmistuvat kaupunginvaltuuston päätettäväksi helmikuussa 2018. Jätkäsaaren Bunkkerin kehittämiselle tuli aikalisä syksyllä, kun Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston vuonna 2016 tekemän päätöksen. Päätöksellä valtuusto oli oikeuttanut kaupungin tekemään SRV Rakennus Oy:n kanssa sopimuksen Bunkkerin toteutuksesta. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Bunkkerin hankintaprosessi julkisena hankintakilpailuna oli ollut virheellinen. Oikeus katsoi, että vaikka liikuntatilat ovat Bunkkeri-hankkeessa merkittävässä osassa, hankkeessa on pääasiallisesti kyse kiinteistön ja rakennusoikeuden myymisestä. Bunkkerin kehittämisen valmistelu jatkuu nyt tavallisen kiinteistökaupan muodossa, kuten hallintooikeuden päätös edellytti. Jos hanke etenee myötätuulessa, tämänhetkisen arvion mukaan Bunkkerin rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan syksyllä 2018. Liikuntatilat voivat siinä tapauksessa valmistua kesällä 2021 ja uimahalli vuotta myöhemmin. Jo aiemmin valmistuvalle Jätkäsaaren peruskoululle suunnitellaan väliaikainen liikuntatilaratkaisu Bunkkerin valmistumiseen asti. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsinki Garden -hankkeen suunnitteluvaraukseen täydennystä. Yhtenä edellytyksenä on vanhan jäähallin integroiminen osaksi hanketta. Garden on Helsingin Töölöön yksityisellä rahoituksella toteutettavaksi kaavailtu kiinteistökehityshanke, johon on suunniteltu asukkaita ympärivuotisesti palvelevia toimintoja. Näistä keskeisin on maan alle rakennettava tapahtuma-areena. Gardenin kokonaisuutta suunnitellaan rakennettavaksi tapahtumaareenan yhteyteen siten, että alueelle tulisi ravintola-, majoitus ja kuntoilupalveluita sekä ruokakauppa. Vanha jäähalli tulisi saneerata palloiluja monitoimiareenaksi ja sillä voi olla mahdollisuus tukea myös rakennettavan pääareenan tapahtumakäyttöä. Jäähallin myynnistä tai muusta luovuttamisesta hankkeelle neuvotellaan ja päätetään erikseen. Kaupunginhallitus edellyttää, että alueelle sijoitettavat välttämättömät tekniset rakennelmat suunnitellaan mahdollisimman hyvin luontoon ja maisemaan sulautuviksi. Jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä minimoimaan rakentamisen aiheuttamat haitat alueen jalkapallotoiminnalle sekä varausalueen ympäröivien kiinteistöjen muille käyttäjille. Lisäksi kaupunginhallitus haluaa kaupungin liikuntapalvelulta selvityksen kaupungin käyttötalouteen aiheutuvista kustannuksista, mikäli jäähalli ja sen harjoitushalli eivät enää ole nykyhinnoilla kaupungin ja seurojen käytettävissä. Helsinki Garden -hankkeen suunnitteluvarauksesta Töölön Eläintarhan alueella Projekti GH Oy:lle päätettiin toukokuussa 2015. Varauksensaaja on suunnitellut sekä liikenneyhteyksiä että maanalaisia osia arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Suunnittelun edetessä on todettu, että varauksen aluerajausta on syytä tarkistaa asemakaavoituksen saamiseksi eteenpäin. Varauspäätöksen muutosesitystä on valmisteltu yhteistyössä ympäröivien kiinteistöjen omistajien ja niiden toiminnanharjoittajien, Jääkenttäsäätiön, Stadion-säätiön ja HJK:n kanssa. Hernesaareen osayleiskaava Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan osayleiskaavan, joka koskee Hernesaarta ja sitä ympäröiviä vesialueita Matalasalmenkuja eteläpuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaisi asemakaavoituksen kautta asumisen ja työpaikkojen sekä satamaja puistoalueiden sijoittamisen Hernesaareen. Kaavassa on osoitettu risteilyaluksille kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Venesatamaan suunnitellaan veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyviä toimintoja sekä vierasvenesatamaa. Hernesaaren itärantaan on suunniteltu Merisataman ja Eiranrannan jatkeeksi rantapuisto, jossa on lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Tavoitteena on alueen kehittyminen Helsingin kantakaupungin matkailuja vapaa-ajan palveluiden merelliseksi keskittymäksi. Alueelle etsitään uusia ja omaperäisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on noin 33 hehtaaria. Lopullisen päätöksen osayleiskaavasta tekee kaupunginvaltuusto. Jatkoa sivulta 3 ? Yhteensä Helsingissä on tällä hetkellä käytössä aurinkosähköä 3250 kWp (kWp on aurinkopaneeleiden nimellistehon yksikkö, kilowatt-peak). Aurinkopaneeleja asennetaan aikaisempaa isompina kokonaisuuksina. Helsingissä on viisi suurempaa, yli 100 kWp aurinkovoimalaa, suurimpana näistä Helenin omistamat aurinkovoimalat Kivikossa (850 kWp, yhteensä 2992 aurinkopaneelia) sekä Suvilahdessa (340 kWp, yhteensä 1194 aurinkopaneelia). Suurin osa aurinkovoimaloista on kuitenkin yksityishenkilöiden omistuksessa: tyypillinen aurinkovoimala tuottaa sähköä oman kodin tarpeisiin, on kooltaan 4-7 kWp ja käsittää noin 16 – 28 aurinkopaneelia. Yksityishenkilöiden ja pienyritysten aurinkovoimalat Helsingissä nelinkertaistuivat viime vuoden aikana tehomäärällä mitattuna. Koko Suomen aurinkosähköstä Helsingin osuus on noin 10 prosenttia. Helsingin kesäpäivän sähkönkulutuksesta voidaan kattaa aurinkovoimalla vajaa prosentin osuus. Aurinkovoimala sopii myös taloyhtiöön Aurinkopaneeleita asennetaan yhä useammin myös kerrostaloihin sekä rivija paritaloihin. Helen Sähköverkko on mukana FinSolar-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää aurinkosähkön hyödyntämistä taloyhtiöissä ja kehittää asukkaiden pientuotantoon sopivia malleja käytännön kokeilujen avulla. Yksi hankkeen pilottikohteista sijaitsee Pikku-Huopalahdessa. Taloyhtiöön kuuluu 24 asuntoa ja rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit. Taloyhtiön aurinkovoimalan tuotto jyvitetään sen omistaja-asukkaille laskennallisesti mittaustietojen perusteella. Hyvityslaskentapalvelu on ollut koekäytössä kesästä 2017 alkaen ja kokemukset pilotista ovat positiivisia. – Suurin osa Helen Sähköverkon asiakkaista asuu taloyhtiössä kerros-, rivitai paritalossa. Etäluettavien sähkömittareiden ja hyvityslaskentapalvelun avulla taloyhtiöissä asuvat pientuottajat saavat saman hyödyn siirtomaksun ja sähköveron osalta kuin omakotitalossa asuvat pientuottajat. Nykyinen lainsäädäntö asettaa kuitenkin vielä haasteita koekäytössä olevan hyvityslaskentamallin laajamittaiselle käytölle, kertoo Helen Sähköverkon mittauspäällikkö Mika Nousiainen. • Pientuottajien lukumäärä kaksinkertaistui vuonna 2017. • Suurin osa itse tuotetusta energiasta hyödynnetään omassa kohteessa, ja vain 15 prosenttia myydään muiden käytettäväksi. • Edellisten päivien tuotantotilanteen näet Helen Sähköverkon nettisivuilta. • Uusista aurinkopaneelikokonaisuuksista täytyy aina ilmoittaa sähköverkkoyhtiölle. Näin toimimalla pientuotanto on turvallista sekä pientuottajalle itselle että naapureille. Fakta L3-satamamakasiini Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunki suunnittelee korjaustöitä Jätkäsaaressa sijaitsevaan L3-satamamakasiiniin osoitteessa Tyynenmerenkatu 6. Korjaussuunnittelun yhteydessä on käynyt ilmi, että rakennuksen kaikki tilat on tyhjennettävä nykyisestä toiminnasta, jotta korjaukset ja muutostyöt voidaan toteuttaa. Kaikki L3:n nykyiset vuokrasopimukset irtisanotaan kevään aikana. Kaupunki pahoittelee vuokralaisille vuokrasopimusten päättymisestä aiheutuvaa haittaa ja tarjoaa vuokralaisille muita mahdollisia tiloja. Vuonna 1924 valmistunut, suojeltu varastorakennus on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema. Kaupunki on etsinyt rakennukselle ostajaa tai pitkäaikaista vuokralaista vuosia, ja makasiinin tiloja on vuokrattu väliaikaisesti. Pitkäaikaista käyttöä ei ole kuitenkaan löytynyt ja väliaikaiseksi suunniteltu toiminta on jatkunut ennakoitua kauemmin.
11 Viikot 3-4 • Nro 1 Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Netissä, tilaukset@karprint.fi tai p. 09 413 97 300 Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 37€ Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 63€ Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 43€ Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 41€ Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 41€ Kiinteistö ja energia Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. www.kiinteistojaenergia.fi 8 nroa vuodessa 63€ Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 40€ Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 60€ Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. www.senioriterveys.fi 8 nroa vuodessa 54€ Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. Pääosassa on energia! www.talomestari-lehti.fi 6 nroa vuodessa 36€ Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. www.luontaisterveys-lehti.fi 10 nroa vuodessa 71€
12 Nro 1 • Viikot 3-4 Kirja-arvostelu Fidel ja Che – vallankumouskaverit ? Kuuba on kaunis, pitkulainen saarivaltio Karibian meressä. USA:n naapuri. Rommin, salsan, sikarin, sokerin ja kuubattarien maa. Sosialistinen valtio kapitalistien keskellä. Ollut jo 60 vuotta! Alkuvuodesta 1958 tapahtui Kuuban saarella vallankumous, USA:n tukema diktaattori Batista syrjäytettiin. Valtaan tuli Heinäkuun 26. päivän liike, kansanliike, johtajinaan kaksi tohtoria : Fidel Castro ja Ernesto ”Che” Guevara. Kuuban vallankumoukselle eikä sen johtajille povattu pitkää ikää ja menestystä. Ohimenevä ilmiö arvioi USA:n tiedustelupalvelu CIA eivätkä aateveljet Neuvostoliitossa tai itäisessä Saksassa olleet paljonkaan optimistisempia. Toisin on kuitenkin käynyt. Miten se on ollut mahdollista? Kuuba ensin! Erinomaista taustaa Kuuban 60-vuotiseen sosialistiseen olemassaoloon antaa Simon Reid-Henryn kirja ”Fidel ja Che – Ystävät vallankumouksessa” ( Like 2010). Kirja ruotii läheltä Fidelin ja Chen ajatusmaailmaa, ei kerro juurikaan itse vallankumouksen taisteluista Kuubassa vaan pääsee kiitettävän lähelle tämän ”voimakaksikon” ajatuksia, yhteisiä ja henkilökohtaisia, joiden pohjalta yhteinen vallankumous oli mahdollista toteuttaa. Vaikka Guevara, Che, oli syntyjään argentiinalainen, koulutukseltaan lääkäri, Reid-Henryn kirja kuvaa hienosti miten Che omaksui Fidelin ajatuksia Kuuban yhteiskunnan muuttamiseksi. Tekipä Fidel Chestä ministerinkin, mutta siinä hommassa Che ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Hän ei ollut mikään kynänpyörittäjä! Toisaalta Fidel arvosti ja kunnioitti suuresti Chen tapaa puhua ja toimia suoraan, rehellisesti, vähemmän diplomaattisesti olipa Che sitten YK:n yleiskokouksessa tai Moskovan vieraana vallankumousparaatia seuraamassa. Che Guevara näki jo 1960-luvulla Neuvostoliiton sosialismin kulissien taakse ja korosti Kuuban omaa tietä yhteiskunnan kehittämiseen. Koska USA ei enää ostanut Kuuban sokeria, Neuvostoliitto osti ja tuli tärkeäksi Kuuballe, mutta ideologisesti Che ei suurta tukijamaata arvostanut. Fidel joutui olemaan myötämielisempi. Neuvostoliittoahan ei ole ollut enää vuosikymmeniin mutta Fidelin ja Chen luomus Kuuba soi salsaa, sikaria, rommia ja vallankumousta ihan kuin talvella 1958. Simon Reid-Henryn kirja ”Fidel ja Che ” antaa vahvaa pohjaa ymmärtää Kuuban vallankumouksen poikkeuksellista menestystä. Samalla se kirkastaa kuvaa Fidelistä ja Che Guevarasta. Miksi Fidel pystyi hallitsemaan Kuubaa lähes 40 vuotta ja veljensä Raul jatkaa? Miksi 1967 kuollut Che on tänä päivänä mukana kaikkialla missä osoitetaan mieltä, vaaditaan muutoksia? Ollaan sitten Kataloniassa, Burmassa, Yhdysvalloissa, Lontoon kaduilla, Pariisin Chams Elyseellä! Che on siellä myös, baretti, jossa tähti vähän kallellaan, mieto hymy huulillaan. Pekka Hurme Kansallisgallerian taidemuseoissa lähes 800 000 kävijää vuonna 2017 ? Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa vieraili vuoden 2017 aikana ennätykselliset 794 119 taiteen ystävää. Museoiden kävijäluvut olivat: Ateneum 440 828 (uusi kävijäennätys), Kiasma 295 808 ja Sinebrychoffin taidemuseo 57 483. Edellinen Kansallisgallerian ennätys tehtiin vuonna 2016, jolloin museoissa vieraili 772 664 vierasta. – Erinomainen näyttelyvuosi vahvistaa Kansallisgallerian museoiden sijaa pääkaupunkiseudun suurkävijäkohteina Linnanmäen miljoonan ja Korkeasaaren puolen miljoonan kävijän kanssa, iloitsee pääjohtaja Risto Ruohonen. – Museoammattilaistemme pitkäjänteisesti rakentama ohjelmisto on onnistunut tehtävässään puhutella niin kotimaisia kuin ulkomaisia vieraitamme. Monipuolisen näyttelytarjonnanlisäksi museoissa järjestettiin laaja kattaus yleisötapahtumia. Ateneumissa keräilijä Tuomo Sepon henkilökohtaiset näyttelyopastukset sekä Suomen taiteen tarinaja Alvar Aalto -näyttelyiden yleisöluennot kiinnostivat taiteen ystäviä. Sinebrychoffin taidemuseo järjesti meet&greet -tapahtuman tubettaja Mariieveronican kanssa, tuoden museoon paljon nuoria. Filosofian yö vetosiKiasman kävijöihinja Kansallisgallerian yhteinen joulutapahtuma järjestettiin kaikissa museoissa marraskuun lopussa. Sekä Ateneumissa että Sinebrychoffin taidemuseossa saavutettiin päiväkohtainen vierailijaennätys Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi järjestettynä ilmaispäivänä, jolloin kolmen museon yhteenlaskettu kävijämäärä oli 17 337. Vuoden keskeiset näyttelyt Ateneumin taidemuseossa vuosi 2017 käynnistyi lokakuussa avautuneella Amedeo Modigliani -näyttelyllä, jonka jälkeen helmikuussa avatut näyttelyt Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma ja Tuulikki Pietilä sekä kesän Alvar Aalto – taide ja moderni muoto kiinnostivat laajoja yleisöitä. Syksyllä erityisen suuria kävijämääriä keräsivät Ankallisgallerian aarteitaja Veljekset von Wright -näyttelyt. Mona Hatoumin näyttely sekä Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin Pahan jälkeen -näyttely toivat yleisöä Nykytaiteen museo Kiasmaan heti vuoden alussa. Maaliskuussa avattu ARS17 – Hello world! ja erityisesti LaBeouf, Rönkkö & Turner -taiteilijakolmikon #ALONETOGETHER-performanssi toivat keväällä paljon vieraita nykytaiteen äärelle. Kuvataidepalkinto Ars Fennican ehdokkaiden teokset paljastettiin lokakuussa ja ne ovat esillä Kiasman 2. kerroksessa helmikuun 2. päivään 2018 saakka. Sinebrychoffin taidemuseossa yleisö vieraili keväällä vilkkaasti sekä Ikonitettä Caesar van Everdingen -näyttelyissä. Suomi100 -ohjelmistoon kuulunut Minä en ole minä – tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia sekäsyyskuussa avattu Andrea Angionen Terribilis est locus iste –näyttelyt ovat taanneet museoon tasaisen vierasvirran myös loppuvuodesta. Toukokuussa 2015 lanseerattu museokortti on osaltaan tukenut Kansallisgallerian museoiden kävijäkasvua. Kansallisgallerian vuonna 2016 teetättämässä kävijätutkimuksessa peräti 61 prosenttia Ateneumin kävijöistä oli käynyt museossa vähintään kymmenen kertaa, ensikävijöiden määrä oli 9 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2014 kävijöistä 28 prosenttia oli käynyt Ateneumissa ainakin kymmenen kertaa ja peräti 34 prosenttia kävijöistä oli museossa ensimmäistä kertaa. Kansallisgallerian taidemuseoissa lähes 800 000 kävijää vuonna 2017 / Nästan 800 000 besökare på Nationalgalleriets konstmuseer år 2017 / The Finnish National Gallery’s Art Museums Attracted Nearly 800,000 Visitors in 2017 ? Kauppatorilla sijaitseva Allas Sea Pool oli vuonna 2017 ensimmäistä kertaa avoinna koko kesäsesongin. Syksyn eteneminen ei olennaisesti vähentänyt kävijämääriä: joulukuun myynti peittosi jopa heinäkuun tulokset. Merikylpylän tulevaisuus tähtää uusiin kylpylöihin, ja Altaan kehitystyötä tekemään on palkattu uusi toimitusjohtaja ja suunnittelujohtaja. Allas Sea Poolin päärakennus valmistui toukokuussa 2017 ja uimaan pääsi ensimmäistä kertaa myös kesällä. Koleasta kesästä huolimatta loppuvuoteen mennessä Altaalla oli 155.000 maksanutta kävijää, joista 142.000 oli kylpyläasiakkaita ja 13.000 musiikkitapahtumien kävijöitä. Allas-merikylpylän ja sen yhteydessä toimivan kahvila-ravintolan yhteinen liikevaihto ylitti 5 miljoonaa euroa. Loppuvuonna käynnistynyt jäsenkampanja ja vuodenvaihteen turistit toivat oman lisänsä joulukuuhun, joka oli myynniltään vuoden paras kuukausi. Uusi toimitusjohtaja ja uusia altaita Rakennustöiden päätyttyä ja toiminnan vakiinnuttua Altaan uutena toimitusjohtajana aloittaa 15.1.2018 Bodil Ståhl. Pitkän linjan hospitality-alan ammattilainen Ståhl on työskennellyt pitkään Viking Line Abp:n palveluksessa, ja toiminut muun muassa m/s Cinderellan ja m/s Mariellan intendenttinä. Viimeiset vuodet Ståhl on vastannut Viking Line Abp:n ravintolatoiminnasta, joka on jatkuvasti kasvattanut myyntiään ja kuluttajatyytyväisyyttään. Viking Linen ravintolatoiminta työllistää vuosittain lähes tuhat ihmistä ja palvelee noin 6,5 miljoonaa matkailijaa vuosittain. – On hienoa saada pitkän rakennusvaiheen jälkeen Altaan toimitusjohtajaksi palvelu-, matkailuja ravintolaalan ammattilainen. Altaan asiakaskokemuksen ja palveluiden saaminen seuraavalle tasolle on nyt kaikkein tärkeintä, sillä asiakasmäärät ovat kasvaneet ja suunnitelmissa on rakentaa useiden Allas Sea Poolien verkosto Suomeen, toteaa Altaan emoyhtiö Töölö Urban Oy:n toimitusjohtaja Raoul Grünstein. – Allas on osoittanut paikkansa merkittävänä ja innovatiivisena elämysten tarjoajana. Erilaiset kumppanuudet ovat minulle tärkeitä ja koen, että Altaalla suhtaudutaan tähän oikealla asenteella. Kehitystyötä on tehty yhteisöllisesti suunnittelussa ja joukkorahoituksessa ja nyt asiakkuuksien kehittämisessä, sanoo Allas Sea Poolin toimitusjohtaja Bodil Ståhl. Uusi suunnittelujohtaja kehittämään Arkkitehti Samppa Lappalainen on aloittanut Töölö Urbanin suunnittelujohtajana syyskuussa 2017. Lappalainen on viimeksi työskennellyt NCC -konsernin suunnittelutoimistossa Optiplan Oy:ssa korjausrakentamisen toimialajohtajana. Sitä ennen Lappalainen on toiminut yrittäjänä omassa arkkitehtitoimistossaan. – Suunnittelemme Altaita ja muita kaupunkielämän keskuksia, joihin kehitetään yhteisöllistä toimintaa. Merenrantojen herättäminen henkiin ja kelluvien rakennusten kehittäminen valmiiksi rakennetuissa kaupunkikeskuksissa on kansainvälinen kehitystrendi. Altaiden lisäksi myös vanhat teollisuustilat tarjoavat uudelle kaupunkielämälle kiinnostavia mahdollisuuksia, linjaa Töölö Urban Oy:n suunnittelujohtaja Samppa Lappalainen. Töölö Urban on keväällä 2016 perustettu kaupunkielämän hankkeita kehittävä konserni. Kokonaisuuteen kuuluvat merikylpylä Allas Sea Pool, Kulttuuritehdas Korjaamo, Rautatientorin Jääpuisto ja elokuussa avattava Bio Rex -elokuvateatteri. Helsinki Allas Oy, Katajannokanlaituri 2. Kuva: Eetu Ahanen Allas Sea Poolilla 155.000 kävijää – uusia kelluvia kylpylöitä suunnitellaan
13 Viikot 3-4 • Nro 1 Kuolema kultsalaiseen tapaan Teatteri Kultsan uumenissa tapahtuu kevättalvella murha. Ja peräti 16 kertaa. Rikosta ratkomaan saapuu etsivä, joka ei luovuta, ennen kuin syyllinen on saatu selville. Mutta onko kaikki sittenkään aivan sitä, miltä näyttää? ? Teatteri Kultsan kevätkauden käynnistää Joel Elstelän kirjoittama pesunkestävä ”whodunit” -dekkari Murha mielten mukaan. Teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Elstelä tunnetaan muun muassa helsinkiläisen Teatteri Beowulfin perustajana. Pari vuotta sitten nähtiin Helsingissä ja Tampereella Elstelän ohjaamat Komisario Palmu -sovitukset, jotka toivat hänen isoisänsä Mika Waltarin mestariteokset näyttämölle. Vuonna 2002 kirjoitetun Murha mielten mukaan -näytelmän tapahtumat sijoittuvat vuosituhannen vaihteen murrosvaihetta läpikäyvään Suomeen. Pikkukylän porho (Jan Appel) on murhattu. Naispoliisi (Pauliina Alanko) ryhtyy selvittämään murhaa ja epäiltynä on joukko vainajan tuttavia (Krista Alanko, Aila Herronen, Jari Mattila ja Teemu Tirri), joilla jokaisella on ollut omat syynsä nirhata kylän isokenkäinen. Miksi dekkarit ja poliisisarjat ovat niin suosittuja? Kysymykseen vastaavat esityksen ohjaavat Juha Meriläinen ja Katy Suutari. – Ehkä kyse on siitä, että ihmiset kaipaavat jännitystä, jota turvallinen länsimainen elämäntapa ei tarjoa. Ehkä ihmisiä mietityttää myös se, mikä ajaa äärimmäisiin tekoihin, pohtii Meriläinen. – Moni dekkarien kuluttaja haluaa lisäksi todistaa itselleen olevansa nokkelampi kuin rikosta selvittävä poliisi tai yksityisetsivä. Meriläinen ja Suutari tekevät molemmat päivätyökseen hyvin erilaista työtä: Meriläinen on juuri aloittanut Turussa arkkipiispan teologisena erityisavustajana, ja Suutari pyörittää omaa kahvilayritystä. Omaan työhönsä Meriläinen löytää jännitysnäytelmästä kuitenkin myös yhtymäkohdan: – Dekkareissahan pohditaan hyvin eksistentiaalisia kysymyksiä ja eettisiä asioita: mikä on oikein tai väärin, kuka hyvä tai paha. Aiemmin Meriläinen on nähty useissa rooleissa niin Teatteri Kultsassa kuin Vantaan Näyttämöllä ja vuonna 2013 Meriläinen käsikirjoitti ja ohjasi teattereiden yhteistuotantona musiikillisen vampyyrinäytelmän Käärmeen valtakunta. – Nuorena tv:stä tuli luettua paljon dekkareita ja katsottua saksalaisia poliisisarjoja. Suosikkeja olivat myös Twilight Zone ja Alfred Hitchcock esittää, kertaa Meriläinen omaa jännitystarinahistoriaansa. Vanhan ajan dekkareiden viehätystä Katy Suutarin tie Teatteri Kultsaan on pitkä. Hän on syntynyt ja asunut ensimmäiset 26 vuottaan Sveitsissä suomalaisen äidin ja portugalilaisen isän kanssa. Teatteri lumosi Suutarin jo aivan pienenä, ja 7-vuotiaana hän liittyi paikalliseen teatterikerhoon, joka vei lopulta aina Geneven oopperan avustustehtäviin saakka. Suutari teki lukion päättötyönsä monologi-näytelmän muotoon, jonka itse esitti, ja liittyi yliopistossa italialialaiseen teatteriryhmään. Suomeen tultuaan hän meni opiskelemaan Teakin Teatteri ja kasvatus -kurssille, jonka kautta päätyi Kultsaan Tarja Koskelan ohjausassistentiksi Rakkaudesta minuun -näytelmään. – Olen hyvin otettu, että Juha pyysi minut tähän työparikseen. Lapsena luin Viisikot ja muut seikkailukirjat ja vanhempana fanitin tv-etsivä Columboa. Teatteriesityksestä ja elokuvista on jäänyt mieleen Sveitsissä nähty Kymmenen pientä neekeripoikaa ja ranskalainen elokuva Kahdeksan naista (Huit Femmes). Murha mielten mukaan näytelmässä on myös sellaista vanhan ajan dekkarin viehätystä, vähän lautapeli Cluedon tapaan, hoksaa Suutari. – On mielenkiintoista ohjata tarinaa, jossa tapahtumat kerrotaan eri näkökulmista ja liikutaan eri aikatasoissa. Pyrimme tässä realistisuuteen, vaikka toisaalta näytelmässä on myös paljon kepeää huumoria. Nykyajan ja takautumien vaihtelu tuottaa oman päänvaivansa ohjaajille. Börje Floodin ja Juha Rannan valosuunnittelulla ja Vesa Salmen, Mika Perälän ja Esa Lindroosin luomalla musiikilla ja äänillä tulee olemaan oma tehtävänsä esityksen rytmityksessä ja jännityksen luomisessa. Teatteri Kultsan kevät käynnistyy murhaavasti. Joel Elstelän käsikirjoittamassa näytelmässä lavalla mm. Jari Mattila ja Jan Appel. Improvisaatioteatteri Himokas peura Valtimonteatterissa Sami Jukkara, Anna Andersson, Katja Luhtala ja Outi Ikonen. Kuva: Tiina Karvinen ? Improvisaatioteatteri Himokas peura esittää improvisoidun näytelmän Valtimonteatterin klubilla Aleksis Kiven kadulla lauantaina 13.1. Klo 19. Peuran tammikuun klubivieraana on ruotsinkielinen IMP, joten illan aikana on mahdollista nautiskella improvisaation hurmasta molemmilla kotimaisilla. Teatterin baari on auki koko illan. Himokas peura on helsinkiläinen, 2016 perustettu, kansainvälisen teatteritaiteen ammattilaisista koostuva ryhmä, joka keskittyy pitkään improvisaatioon. – Pitkä improvisaatio on oma, kiehtova improvisaation lajinsa, jossa näyttelijät heittäytyvät riemulla tuntemattomaan ja synnyttävät tyhjästä kokonaisen näytelmän juonenkäänteineen ja henkilöhahmoineen, Peuran perustajajäsen, näyttelijä Outi Ikonen kertoo. – Jokainen esitys on ennen näkemätön, ainutlaatuinen ja toistumaton, ja illan aluksi yleisö saa halutessaan osallistua omilla ehdotuksillaan tulevan tarinan alulle saattamiseen. Himokas peura vieraineen tarjoilee teatterin taikaa parhaimmillaan. La 13.1. Klo 19, Valtimonteatteri, Aleksis Kiven katu 22. Liput 15€ Murhaavan tarinan puvustuksesta vastaa Susanna Nyström ja lavastuksesta Marika Kahra. Murha mielten mukaan saa ensi-iltansa Teatteri Kultsassa Sörnäisissä 13.1. 2018. Murha mielten mukaan Käsikirjoitus: Joel Elstelä Ohjaus: Juha Meriläinen ja Katy Suutari Rooleissa: Krista Alanko, Pauliina Alanko, Jan Appel, Aila Herronen, Jari Mattila, Teemu Tirri Esitykset ke 17.1., pe 19.1., la 20.1., ke 24.1., pe 26.1., su 28.1., ke 31.1., pe 2.2., su 4.2., ke 7.2., pe 9.2., la 10.2., ke14.2., pe 16.2., la 17.2. Esitykset klo 19.00, paitsi sunnuntaisin klo 15.00 Esityksen kesto 2 h, sisältää väliajan. Liput ennakkoon 15 € /12 € (www.teatterikultsa.fi) Ovelta 17 € /14 € Teksti ja kuvat: Suvi Lahdenmäki Helsingissä pian 20 Lidliä Ihmisiä kiehtovat äärimmäiset teot ja eettiset kysymykset, siksi dekkarit ovat niin suosittuja, uskovat ohjaajat Juha Meriläinen ja Katy Suutari. ? Arabian kauppakeskuksen pohjakerrokseen 11.1. avattu myymälä on 170. Lidl Suomessa. Roihupellossa avataan torstaina 18.1. Helsingin 20. Lidl-myymälä. Lidlin myymäläverkosto tiivistyy Helsingissä tammikuussa, kun viikon välein avataan uudet myymälät Arabiaan ja Roihupeltoon. Kauppakeskus Arabiassa myymälä on rakennettu K-kerrokseen täysin uuteen liiketilaan. Ostoksille pääsee helposti kauppakeskuksen muista kerroksista liukukäytävää pitkin ja hissillä, Kotisaarenkadulta katutasosta uuden kulkuyhteyden kautta ja suoraan pysäköintihallista. Myyntipinta-alaa on on lähes 1400 neliömetriä ja Arabian tuore Lidl onkin avara ja valoisa. – Helsingin kokoisessa kaupungissa on kysyntää tiheämmälle myymäläverkolle. Tunnelmat tulevien asiakkaiden keskuudessa ovat innostuneet, kertoo myyntipäällikkö Malin Häikiö. Roihupellossa osoitteessa Tulppatie 2 avataan Helsingin 20. Lidl torstaina 18.1. Myymälä täydentää Itä-Helsingin myymäläverkkoa ja palvelee muun muassa uutta Myllykylän asuinaluetta. Asiakkaiden käytössä ovat parkkihalli ja liikekeskuksen muut palvelut. Myyntipinta-alaa Roihupellon Lidlissä on noin 1450 neliömetriä. Myymäläpäällikkö Susie Flink luotsaa Roihupellon Lidlin noin 30 hengen tiimiä yli 10 vuoden Lidl-kokemuksella. Henkilökunta paiskii avajaisia edeltävät päivät töitä, jotta myymälä saadaan täyteen loistoonsa ja hyllyt notkuvat avajaisaamuna. Arabiassa myymäläpäällikkönä toimii Katriina Sluyts, joka tuli Lidliin kesätöihin vuonna 2007 ja on myymäläpäälliköksi edettyään nähty esimiehenä Harjavallassa ja Helsingin Itäkeskuksessa. Myymälä työllistää noin 25 kaupan alan ammattilaista. Suomen Lidl-myymälöillä on energiatehokkuuden ISO 50001 -sertifikaatti, joten myös Arabian ja Roihupellon myymälöiden sähkön-, lämmönja vedenkulutusta seurataan yksityiskohtaisesti ja poikkeamiin puututaan herkästi. Kannelliset ja ovelliset kylmäja pakastealtaat ja -kaapit ovat yksi esimerkki energiatehokkaista ratkaisuista. Myymälöiden valaistus puolestaan toteutetaan LED-valaisimilla, jotka kuluttavat sähköä 37,5 % vanhoihin valaisimiin verrattuna. Tämän ansiosta energiaa säästyy kussakin myymälässä huikeat 37 450 kilowattituntia vuodessa. Määrä vastaa kahden sähkölämmitteisen, 120 neliömetrin omakotitalon energiantarvetta. Molemmissa uusissa myymälöissä on toteutettu Lidlin uusi valko-harmaa ilme, jota remontoidaan parhaillaan järjestelmällisesti kaikkiin Suomen Lidl-myymälöihin. Tuotejärjestys on suunniteltu tutkimalla asiakkaiden reittejä kaupassa ja kuuntelemalla kuluttajien toiveita. Seinät on otettu aiempaa tehokkaammin käyttöön nostamalla osa pakasteista kaappeihin, ja opasteisiin on panostettu.
14 Nro 1 • Viikot 3-4 Kuvataide Risto Kolanen Vuodenvaihteen kuvataide ? Kallion, Punavuoren, Kruununhaan, Kampin, Erottajan ja Hietalahden gallerioissa oli jo avajaisiakin välipäivinä. Uudenmaankadun galleriaruuhka pienenee. Aiemmin lopetti Jangva, nyt Huuto, joka jatkaa Jätkäsaaressa. Äänimaisema arkipäiväistyy AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, avasi tammikuun ” Ä ä n i m a i s e m i a ” näyttelyn presidentti Tarja Halosen läsnä ollessa. Kankaanpään Niinisalossa työskentelevän Kirsi Jaakkolan teosten lähtökohdat ovat äänimaisemassa, jonka varuskunnan läheisyys tekee ainutlaatuiseksi. Hän työskentelee pääsääntöisesti maalaamalla levylle ja kankaalla eri monitekniikoin. – Hyvin nopeasti oppii sulkemaan pois suurimman osan äänistä. Joitakin ääniä oppii myös kaipaamaan ja nauttimaan niiden tunnistamisesta. Teoksissani nostan arjen äänet merkityksellisiksi tapahtumiksi, jotka irtautuvat paikallisesta yleiseksi, tuttuudeksi ja tunnistettavuudeksi. Näyttelyssä on esillä ääni-installaatio, valokuvia ja maalauksia. Rakkaustarina hevosten kanssa Emmi Kähkönen on nuori helsinkiläinen ammattivalokuvaaja ja kuvataitelija, joka suuntautuu myös taidekasvatukseen, eläinavusteiseen nuorisotyöhön ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Näyttely Papu Galleriassa, Mariankatu 24, koostuu viiden vuoden hevosvalokuvista, luonnonvalossa, ohikiitävissä hetkissä ja tilanteissa. – Hevonen on upea eläin, jossa yhdistyy voima ja herkkyys. Sen kauneus puhuttaa, läsnäolo lohduttaa ja sen voima liikuttaa. Luottamus heijastuu kuvista, joihin on taltioitu ihmisen ja eläimen kohtaaminen. Kuvat olivat merkittävä osa Yleisradion vuosina 2013–17 julkaisemaa ”Ystäväni Hevonen” – sisältökokonaisuutta. Papussa oli jaossa myös vuosikalenteri hevoskuvilla. – Kuvatessani minun täytyy malttaa. Odotan oikeaa hetkeä ja kohtaamista, jossa valo taittuu linssissä ja hevonen hyväksyy minut. Hevonen antaa läsnäolollaan minulle luvan ottaa kuvan, tallentaa hetken, Kähkönen tunnelmoi. Lapsuuden lähimetsä kiehtoo – Lapsuuden lähimetsä oli täynnä merkityksellisiä paikkoja: iso kuusi oli vanha ystävä, jonka oksille saattoi kiivetä, kun halusi olla rauhassa, piilossa kaikelta muulta. Sammakoiden muodonmuutos kiehtoi ja ihmetytti joka vuosi. Tienristeyksen talossa asui noitia, nuoremman polven taidegraafikko Seppo Alanissi maalailee Galleria Katariinan Studiolla, Kalevankatu 16. ”Kuinka se sieltä kasvoi” –sarja ponnistaa taiteilijan omista muistoista, jotka käsittelevät lapsuuden metsäkokemuksia. Lapsuuden metsä oli satumainen ja mystinen, pelottavakin, paikka. Metsän eläimet esittävät rooleja tarinoissa, joiden avulla lapsi käsittelee elämän ja kuoleman kiertokulkua. Lopulta muistojen tarina kertoo enemmän siitä, kuka tarinaa kertoo, eikä niistä ajoista, joihin muistot sijoittaa. Tekniikka vei graafikon mukanaan Taidegrafiikkaan keskittyvä Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, esittelee Tuomas Hallivuon ”Aina on kevät I” –näyttelyn, Teoksista löytyy erilaisia rakennelmia ja hökötyksiä, monumentteja ja ihmisiä. Enemmän kuin aiheet, häntä kiinnostaa mustan, valkean ja viivan yhdisteleminen kuvassa. Hallivuo kertoo tehneensä reilut pitkään syväpainografiikkaa syövytysmenetelmin, etsaamalla ja akvatintalla. Puolisentoista vuotta sitten hän kokeili kuivaneulatekniikkaa hieman toisella tavalla, tehden tasaisempia pinta-alueita joihin yhdistin viivaa tarpeen mukaan. Taidegraafikko uskalsi ottaa isomman laatan, ja lähteä raaputtamaan kuvaa suuresta mustasta rakennuksesta. Kuivaneulatekniikalla isojen mustien pintojen työstäminen tuntui liian työläältä, joten hän kokeili tehdä mustat kohdat rouhimalla ne mezzotintoraudalla. – Lopputulos näytti hyvältä, en ole sen jälkeen syövytystekniikoita käyttänyt syväpainotöissäni. Matkalla vieraassa maassa Nuoret suomalaiset kuvataiteilijat maalaavat ja kuvaavat kiitettävästi ajankohtaista pakolaiskriisiä maailmalla ja sen seurauksia Suomessa. Galleria Kalleriassa, Kaarlenkatu 10, oli tärkeä valokuvanäyttely. Isis tunkeutui Saharin kotiin hänen äitinsä syntymäpäivänä heinäkuulla 2015. Sahar ja pikkusisko Haneen pakenivat seuraavana yönä kotoaan. Ensimmäinen vene Kreikkaan upposi, toisella Sahar pääsi eteenpäin ja ”väärennettyjen papereiden avulla Suomeen lokakuussa 2015”, keskellä määrällisesti isointa muuttoaaltoa. Valokuvaaja Katariina Ek kutsui 13 hakijaa koteihin verkoston avulla, ja muutama sata pääsi kotimajoitukseen. Sahar asui Katariinan kotona ja hänen matkansa kohti turvapaikkapäätöstä 17.8.2016 valokuvattiin Kallerian seinälle. Dokumentaarinen valokuvausprojekti ”Sahar – meidän Saara” kertoo, miltä tuntuu kun joudut pakenemaan kotoasi ja joudut matkalle, johon et olisi todellakaan halunnut. Innoitusta kirkkomaalauksista Galleria Sinne, Iso Robertinkatu 16, esittelee vuodenvaihteessa näyttelyä “Maan päällä niin kuin taivaissa ja jotakin sieltä välistä”, jossa keskipolven kuvataiteilija Petri Hytönen tarkastelee henkisen ja lihallisen välistä jatkuvaa taistelua. Näyttely on luotu rinnakkain kattomaalaus ”Limbon” kanssa. Näyttelyn innoituksena toimivat kirkkomaalaukset, joissa kuvitetut tarinat ovat osana arkkitehtuuria. Hytönen maalaa enkeleitä, paholaisia, taivaita ja helvettejä – ja jossakin niiden välissä seisoo ihminen, avuttomana monikasvoisena hahmona. Hän sekoittaa akvarellia, ruiskumaalausta, piirustusta ja valokuvaa huumoriin, psykedeliaan, luontoon, arjen yksityiskohtiin ja taidehistoriallisiin viittauksiin. Outo omassa ajassaan – Täysin tässä / täysin nyt / täysin ajassani syypäänä ihmisenä / sokea odottaja sen käden armoilla joka tarttuu minuun kun aika on täysi, kuuluu Rabbe Enckellin runo, Tuomas Anhavan suomentamana. Sen on suomenruotsalaisen modernistirunoilijan sukulainen Pauliina Brandt valinnut ”Du, Jag och tiden • Sina, minä ja aika”näyttelynsä sloganiksi. – Pyrin maalauksillani viittaamaan mahdollisuuksien voimaan, jonka pohjassa piilee olemassaolon ihme. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17 esittelee teoksia. Taiteilijan maalauksia on vaikea luokitella ja kuvata lyhyesti. Hän on outo ja itsenäinen omassa ajassaan. Teokset syntyvät eksoottisesta maaperästä, joka tarvitsee erityistä ravintoa. Kohteet ovat usein arkipäiväisiä, mutta taiteilija ei lähesty kohteita naturalistisesti. Symbolismi avautuu vain avoimen mielen katsojalle. Ajattele toisen asemassa ”Demilitarisoitu galaksi” –yhteisnäyttely, Galleria Rantakasarmissa, Suomenlinna C1, etsii rauhan mahdollisuutta aktivistien ja sodan kärsijöiden kautta. Rauhan visio on läsnä voimaannuttavan toimijuuden kautta. Työt ovat maalauksia, veistoksia tai valokuvia. Dokumentaariset teokset avaavat aktivismin historiaa ja inhimillisyyttä. Näppäiltävä turvapaikanhakijoiden kielillä soiva ääni-instrumentti, Kantele, ottaa kantaa vuoden 2016 Asema-aukiolla tapahtuneeseen kuolemaan johtaneeseen väkivallantekoon. Tekijät Hanna Arvela, Kikka Rytkönen ja Tom Lönnqvist haluavat ottaa haltuun yhden kansallisen symbolimme. Irakilaisen turvapaikanhakijataiteilija Hodhayfa Salih suuri seinämaalaus haastaa asettumaan toisen ihmisen asemaan. Teksti: Risto Kolanen Graafikko Tuomas Hallavuo ja osa teoksestaan Pääsisäänkäynti (kuivaneula, mezzotinto, 2017) Galleria G:ssä. Kuva Raimo Granberg. Seppo Alanissin kaikki teokset ovat saman nimisiä, kuvassa yksi kera taiteilijan Katariinan Studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Emmi Kähkönen katsoo Vilgasta suoraan silmiin näyttelyssä Ystäväni Hevonen. Kuva: Hannele Salminen. Presidentti Tarja Halonen keskustelee kuvataiteilija Kirsi Jaakkolan kanssa tämän teoksesta ”<3” (sydän) AVA:n avajaisissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kikka Rytkönen ja teoksensa Sexy, not sexy? (akryylitussi läpinäkyvälle akryylilevylle, 2017). Kuva: Raimo Granberg Kuvataiteilija Pamela Brandt ja teoksensa Vesikannu (sekatekniikka, 2017) Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 3-4 • Nro 1 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Flowers of Life Areena täyttyy ohjelmalla Terveyspalvelut ? Helsingin kulttuuriareena Gloria kokee täydellisen muodonmuutoksen, kun kiehtovista valoinstallaatioistaan tunnettu Flowers of Life –kollektiivi saa vapaat kädet toteuttaa ainutlaatuisen pop up-venuen, joka toimii koko tammikuun Glorian paikalla, osoitteessa Pieni Roobertinkatu 12. Kaikki Flowers of Life Areenan ohjelma toteutetaan tämän upean valotilavisualisoinnin sisällä. Ohjelmassa mm. La 20.1. | klo 21-04 | Vapaa pääsy | K18. Flashback Future DJs goes Flowers of Life Arena Pe 26.1. | klo 21-04 | ennakkoliput alk. 15€| K18. EAT STATIC (UK), TEXAS FAGGOTT, KONEVELJET La 27.1. | klo 20| K18. HIDRIA SPACEFOLK, VIRTA Flowers of Life Areena: Pieni Roobertinkatu 12 Ilmastonmuutos vaarantaa peltolintujen pesät ? Kuu kiurusta kesään alkaa vanha loru, jonka avulla maanviljelijät kevätkylvönsä aikanaan ajoittivat. Ilmastonmuutos on aikaistanut keväitä, mikä on johtanut niin kylvötöiden kuin lintujen pesinnän aikaistumiseen. Eikä lorukaan enää pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että peltolinnut ovat aikaistaneet pesintäänsä huomattavasti nopeammin kuin maanviljelijät kylvötöitään. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa linnut perustavat yhä useammin pesänsä kylvämättömille pelloille – monesti kohtalokkain seurauksin. – Kuovien ja töyhtöhyyppien pesät kyntämättömillä pelloilla ovat suuressa vaarassa tuhoutua kylvökoneen alle. Myös silloin, kun maanviljelijä pyrkii välttämään pesätuhoja, kertoo Andrea Santangeli Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa. Tehostuminen ajaa maatalousympäristön luonnon ahdinkoon Viimeisen puolen vuosisadan aikana maatalous on tehostunut valtavasti, jotta se pystyisi tyydyttämään yhteiskunnan kasvanutta ravinnontarvetta. Rikkakasvija hyönteismyrkkyjen käyttö on yleistynyt ja peltomaisemat yksipuolistuneet. Samanaikaisesti maanviljely on koneistunut voimakkaasti, mikä mahdollistaa laajempien alueiden käsittelyn lyhyemmässä ajassa. Muutokset ovat romahduttaneet maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden muiden muassa Suomessa ja useissa Euroopan maissa. Korkeimman hinnan ovat maksaneet pellolla pesivät linnut, kuten kuovi ja töyhtöhyyppä. Aiemmin linnut aloittivat pesintänsä myöhemmin ja välttivät useammin pesätuhot. Pitkäaikaisseuranta-aineistoon perustuva tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että ilmastonmuutoksen takia viljelymaille munittujen pesien tuhoutumisriski on olennaisesti kasvanut 1970-luvulta lähtien. Koneellinen kylvö tuhoaa käytännössä lähes kaikki kuovien ja töyhtöhyyppien jo rakennetut pesät. Ihmistoiminnan ajoituksella on väliä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutuksiin on tutkittu toistaiseksi vasta vähän. Tuore tutkimus on ensimmäisiä, jossa osoitetaan, että ihmistoiminnan ajoituksen muutos vaikuttaa merkittävästi lajien selviytymiseen. Kyseinen havainto ei kuitenkaan liene ainutlaatuinen. – Suomessa havaittu kylvön ja pesinnän ajoituksen välisen ongelman kaltaiset tilanteet voivat olla yleisiä muissakin ympäristöissä, pohtii Santangeli. Tilanteen parantamiseksi tutkijat ehdottavat entistä tehokkaampia toimenpideohjelmia. He nostavat esimerkiksi Euroopan Unionin maatalouden ympäristötukijärjestelmän, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristöissä. Töyhtöhyyppä muniin vaatimattomaan pesäänsä neljä munaa. Kuva: Andrea Santangeli Kulttuuriareena Gloria: Flowersoflife. Kuva: Flowers of LIfe
16 Nro 1 • Viikot 3-4 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us