Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 51-2 – Nro 22/2018 – 14. vuosikerta R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? IHONHO IDON ASIANTU NTIJAT IHONHO IDON ASIANTU NTIJAT IHONHOIDON ASIANTUNTIJAT Pietarinkatu 10, Helsinki • 09 611 821 • timma.? /ihonhoito TERVETULOA CHRISTMAS SHOPPING -tapahtumaan perjantaina 21.12. klo 11-18 Erikoistarjoukset Osta lahjakortti, saat toisen samanlaisen -50% Hoitotuotteet samasta sarjasta 2+1 (Edullisin veloituksetta) IHONHOITO www.ihonhoito.com PARHAAT JOULULAHJATARJOUKSET! Noin 150 näytteilleasettajaa: kirjoja, käsitöitä, designia, koruja, leluja, herkkuja, äänilevyjä, ruokaa, joogaa ja paljon muuta... Harri ja Ilkka Virolainen Pauliina Tervo Tara Lange Elina Jaatinen ja monia muita... Tony Dunderfelt Biohakkerit PALEFACE Dave Lindholm Leena Pennanen Juha Hurme Kari Enqvist Matti Rautaniemi HUIPPUESIINTYJIÄ – VAPAA PÄÄSY! 19.–22.12.2018 Kaapelitehtaalla Djangomania featuring M. A. Numminen Parhaat kirjalahjat kellumo.fi p. 050 599 0555 Hoitavat elämykset löydät Kellumon verkkokaupasta: kellumo.fi/kauppa Kurkkaa rennot joulutarjouksemme, ja tule itsekin kokeilemaan miltä tuntuu täydellinen aistilepo. Tee viime hetken tilauksesi Jouluaattona klo 12 mennessä – saat lahjakortin suoraan sähköpostiin. Lahjakortit myös Kampin Kellumosta, Hietaniemenkatu 3 joka päivä. HAUSSA AINEETON LAHJA? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki HYVÄÄ JOULUA! ja loistavaa uutta vuotta 2019! Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista
2 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 R ööpeRin L ehti Rääperin Lehti ilmestyy seuraavan kerran viikolla 3, aineistopäivä on keskiviikkona 9. tammikuuta. Rööperin Lehti toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen rauhallista joulua ja riemukasta uutta vuotta 2019!
14. vuosikerta – nro 22 Viikot 51-2/2018 Ajankohtaista Keskustakirjasto Oodin avajaisissa 55 000 kävijää Sinebrychoffilta 50 000 Kansallisgallerialle Huippuartistit tähdittävät uuttavuotta Senaatintorilla ? Viime vuonna suursuosion saavuttanut lapsiperheiden ohjelma aloittaa taas uudenvuoden vastaanoton. Ilta huipentuu koko kaupungin yhteisiin juhliin Vesalan ja Vestan tahtiin. Vuosi 2019 otetaan vastaan Senaatintorilla upeiden esitysten saattelemana. Juhlaa tähdittävät Suomen valovoimaisimpiin artisteihin kuuluva Vesala, popin suunnannäyttäjäksi kutsuttu Vesta ja Maria Baric Companyn teatterillinen tulishow. Juhlakansaa tanssittaa DJ Orion ja show’n juontavat Putouksesta tuttu Ernest Lawson ja tv-kasvo Sampo Marjamaa. Pormestari Jan Vapaavuori käynnistää uudenvuodenpuheen saattelemana näyttävän ilotulituksen. Seurasaaren Joulupolku jakautuu kahteen reittiin Sivu 16 Sivu 16 Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisia juhlittiin näyttävästi 5.–6.12. Avajaispäivinä Oodissa kävi yhteensä noin 55 000 kävijää – keskiviikkona 5.12. noin 22 000 ja torstaina 6.12. noin 33 000 kävijää. ? Avajaisohjelma 5.12. oli ainutkertainen matka suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen lisäksi Oodia onnittelivat myös sen lähinaapurit Kiasma, Musiikkitalo ja Sanomatalo. Oodin avajaisissa nähtiin kaksi tilausteosta: koreografi Hanna Brotheruksen Oodi metsälle -teos sekä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen sävellys Ultra Organ Oodille. Oodin avajaiset jatkuivat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin ohjelmaa oli erityisesti perheille. Avajaiskävijöiltä saatu spontaani palaute oli suorastaan ylistävää. Monipuolisen avajaisohjelman lisäksi ihastusta herätti erityisesti Oodin arkkitehtuuri. Kolmannen kerroksen Sanomatalon puoleinen lasiseinäinen kulmauksesta syntyi Suomen yksi suosituimmista selfie-paikoista. Oodin avajaisten perhepäivä keräsi talon täyteen väkeä 6.12.2018. Kuva: Daniel Leiviskä Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen kiittää Oy Sinebrychoff Ab:n viestintäja yhteiskuntasuhteiden johtajaa Marja-Liisa Weckströmiä lahjoituksesta taiteen hyväksi. ? Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo, ja ensi vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta yhtiön perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Sinebrychoff on tehnyt merkittävän 50 000€ lahjoituksen Kansallisgallerian säätiöpääomaan. Valtion vastinrahan myötä säätiöpääoma kasvaa 175 000 eurolla. – Sinebrychoffin suvun tarina on yritystoiminnan lisäksi kaupunkikulttuurin kehittämisen, hyväntekeväisyyden sekä taiteen tarina. Kiitos perustajamme Nikolai Sinebrychoffin, on Helsingissä Sinebrychoffin puisto ja hänen veljenpoikansa Paul nuoremman ja tämän vaimon Fanny ansiosta Sinebrychoffin taidemuseo. Hyväntekeväisyys oli puolestaan lähellä yhtiömme ensimmäisen hallituksen puheenjohtajan Anna Sinebrychoffin sydäntä, kertoo Sinebrychoffin toimitusjohtaja Anders Frydenlund. – Haluamme jatkaa yrityksen perustajien perintöä tukemalla suomalaista kulttuuria, jotta se on myös tulevaisuudessa mahdollisimman saavutettava kaikille. Sivu 13 Sivut 12-13 Valotaideteos valaisee Vanhan seinän ? HYY Yhtymä on yksi Lux Helsingin kumppaneista tuoden valotaidetta Vanhan ylioppilastalon seinälle 5.-9.1.2019. Vanhan seinällä nähtävä Tim Etchellsin valotaideteos Revolution on yksi Yhtymän keinoista osoittaa kunnioitusta rakennuksen merkittävälle historialle ja roolille Suomen poliittisessa historiassa. Lux Helsinkiin osallistuminen on samalla päätös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) 150-vuotisjuhlavuodelle. Etchellsin teoksen viesti on ajankohtainen myös nykyisille opiskelijoille: muutokset lähtevät aina yksilöstä, valinnoillamme vaikutamme siihen, millainen on ylihuomisen Helsinki ja maailma. – Meille on tärkeää, että kaupunki on innostava ja tarjoaa asukkailleen mielenkiintoisia kokemuksia. On ilo olla mukana tuomassa valoa pimeyteen ja tukemassa kaupunkikulttuuria teoksella, jonka sanoma on niin voimakas. Pitkäjänteisenä toimijana HYY Yhtymällä on mahdollisuus kehittää Helsinkiä entistä innostavammaksi ja kestävämmäksi kaupungiksi, toteaa HYY Yhtymän toimitusjohtaja Antti Kerppola. Vanha ylioppilastalo rakennettiin lähes 150 vuotta sitten opiskelijoiden taloksi. Se on vuosien saatossa ollut aktiivinen opiskelijatalo, kulttuurikeskus ja opiskelijoiden sekä muiden kaupunkilaisten kohtaamispaikka.
4 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22/2018 Helsingin jouluseimet ilahduttaneet jo 20 vuotta H elsingissä Aleksanterinkadulla kulkijat ovat voineet jo 20 vuoden ajan ihailla erilaisia jouluseimiasetelmia liikkeiden ikkunoissa ja tehdä pienen vaelluksen seimeltä toiselle. Tänä vuonna seimet ovat esillä Helsingin keskustassa loppiaiseen 6.1. saakka. Helsingillä on pitkät perinteet seimien suomalaisena kotikaupunkina ja pääkaupungissa on vuosien mittaan vieraillut suuri määrä erilaisia lainaseimiä eri puolilta Eurooppaa ja koko maailmaa. Helsingin jouluseimet -tapahtuma haluaa tuoda omalla hiljaisella tavallaan Jeesuksen syntymäjuhlan osaksi helsinkiläistä joulutraditiota. Seimi ei vaadi katsojaltaan mitään, mutta se antaa mahdollisuuden pysähtyä ja siirtyä ajatuksissaan toiseen todellisuuteen. Helsingin jouluseimet -näyttelyn teema vaihtuu vuosittain ja tämä vaikuttaa näyttelyssä mukana olevien seimien valintaan ja esillepanoon. Tänä vuonna on nostettu esille eri vuosien suosikkiseimiä. Niitä ovat esimerkiksi Helsinki-seimi ja Mirjamin seimi. Olemme kiitollisia yrittäjille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa elävää seimiperinnettä vuosi vuoden jälkeen, kertoo Helsingin seurakuntien varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad. Hänen on yhdessä varhaiskasvatuksen ohjaajan Satu Laakson kanssa miettinyt, mikä seimi menee mihinkin näyteikkunaan. Seimiasetelmien rakentamisessa on tärkeä rooli myös vapaaehtoisilla. Yksi heistä on Adelia Wadenström, joka rakentaa seimiasetelman Kampin kappeliin. Hän tekee asetelmansa oman lapsuutensa italialaisen kotikylän perinteiden mukaan. Seimi on keskellä kylän arkisia tapahtumia. Jouluseiminäyttelyn tarjoaa vuosittain Helsingin seurakunnat yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoisten kanssa. Suomi kokoaan suurempi vaikuttaja vittänyt tätä oppia: periferia, syrjäseutu on resurssi, voimavara. Havahduin Helsingistä. Pohjois-Helsingin Haagassa kasvanut ja Kallion liepeillä varttunut nuori professori oli suurten ajatustensa keskellä oivaltanut täsmälleen saman perifeerisen viisauden. Janne Saarikivi näet todistaa, että Helsingistäkin voi nousta jotain hyvää. Hän tunnustaa Gösta Ågrenin olevan oikeassa, ettei todella ole järkeä riidellä siitä, kenellä on jotakin enemmän, kun kaikilla on jo kaikki. Koko maailma on myös suomen kielessä siinä missä englannin tai vaikka ranskan kielessä, eikä suomen kieli niin huono kohtalo ole. Ei kielten kohtaloa pidä mitata sillä, kuinka paljon niillä on puhujia. Pitäisi mitata sillä kuinka paljon niillä on tekstejä. Puhujien lukumäärässä suomen kieli on sadaskahdeskymmenes maailman 7000:n kielen joukossa, mutta tekstien määrässä suomen kieli on kolmenkymmenen suurimman joukossa. Kieliprofessori itse on laskenut, Suomessa asuu 0,8% maailman väestöstä, mutta maailman tieteellisistä artikkeleista noin 1% on suomalaisten (suomeksi tai englanniksi) kirjoittamia. Suomalaiset yliopistot yltävät maailman ”huippuyliopistojen” joukkoon. Modernin, jälkiteollisen yhteiskunnan toiminta on yhtä kielenkäyttöä. Kieli on yhteydenpitoväline ja työväline. Ja tässä me suomalaiset olemme maailman parhaasta päästä. Tämä yksi syy, miksi kannatti perustaa Suomen valtio, työtä voi aina tehdä suomeksi. Oma suomen kieli ja sille pohjautuva kirjallinen kulttuuri. Ruotsin kieli on samalla viivalla. Odotin Jannen uudelta kirjalta uusia oivalluksia itsenäisyyspäivän puheisiini. En pettynyt. Ei tarvitse jäädä harhaluulojen valtaan, että elämä pitäisi aina ymmärtää. Eihän elämää voi ymmärtää, mutta sen sijaan sitä voi yrittää elää. Ja tässä ei vain urheilu tai työelämässä me suomalaiset olemme aina riippuneet kiinni. Olemme vaihtaneet vihan yhteyteen toistemme kanssa, työssä, ystävyydessä, vieraanvaraisuudessa, toisenlaisuuden arvostamisessa. Muukalaisrakkauttamme nyt mitataan maahanmuuttajissa. On osattu tehdä, vaikka ei aina ole osattu ymmärtää. Myös Suomen maisema Enonkoskelle tai muille syrjäseuduille johtavine pyhine polkuineen on ainutlaatuinen. Suomalainen järvitai merimaisema on miljoonien suomalaisten omakuva. Mäet, puut, selät ja kalliot ovat meille kotoisia, vaikka metsään emme aina ehtisikään. Suomalaisuus löytyy kallionkoloista, kirkonpenkistä, savusaunasta, mökkilaiturilta ja loukkaamattomasta omasta rauhasta. Suomalais-ugrilaisen kielen tutkimuksen professori Janne Saarikivi muistuttaa, että suomalaisuuteen kuuluu myös kirjahylly. Ihmiselle kuuluu kaksi asiaa, nimittäin toiset ihmiset joita hän kohtaa ja kirjat, joita hän lukee. Veli-Matti Hynninen Kolumni Runkolinjasto laajenee – liikennöinnin aloittaa syksyllä kaksi uutta runkolinjaa Uusi runkolinja 500, Itäkeskus-Munkkivuori sekä 510, HerttoniemiWestendinasema aloittavat syksyllä uusina runkolinjoina ? Runkolinjasto laajenee, sillä liikennöin aloittavat syksyllä 2019 uudet runkolinjat 500, Itäkeskus-Munkkivuori sekä 510, Herttoniemi-Westendinasema. Myös Tuusulan, Keravan ja Pohjois-Espoon linjastot uudistuvat syysliikenteen alkaessa. HSL:n vuoden 2019 tärkein hanke on vyöhykeuudistuksen onnistunut toteuttaminen. Bussien runkolinjasto laajenee ja joukkoliikenteen käyttöä tukevien digipalvelujen kehittäminen jatkuu. HSL ottaa vuonna 2019 käyttöön lippujen hinnoittelussa uuden, kuntarajoista riippumattoman vyöhykemallin. Vyöhykeuudistus merkitsee suuria muutoksia myös pysäkki-infraan ja matkustajainformaatioon. Runkolinjasto laajenee, sillä liikennöin aloittavat syksyllä 2019 uudet runkolinjat 500, Itäkeskus-Munkkivuori sekä 510, Herttoniemi-Westendinasema. Myös Tuusulan, Keravan ja Pohjois-Espoon linjastot uudistuvat syysliikenteen alkaessa. HSL kehittää seuraavalla TTS-kaudella vahvasti digitaalisia joukkoliikenteen käyttöä tukevia palvelujaan. Uudistettu HSL.fi-verkkopalvelu, joka tulee käyttöön syksyllä 2019, yhdistää HSL.fi:n ja Reittioppaan Matkalippujen myynti siirtyy entistä enemmän mobiiliin ja nettiin. Lähimaksamisen on tarkoitus laajentua vuosina 20192020 kaikkiin liikennevälineisiin ja kaikkiin aikuisten kertalippuihin. ? Avasin jännityksellä Janne Saarikiven uusimman kirjan ”Suomen kieli ja mieli”. Kirja avaa 101-vuotista itsenäisyyttään juhlivalle Suomelle suomalaisuuden kliseiden sijasta kulttuurisia käsitteitä, sellaisia kuin rakkaus, vapaus ja totuus. Janne on tullut minulle tutuksi radiovieraanani ja seurapuhujana Kallion kirkossa. Jannen puheissa on joskus herahtanut uutta oivallusta. Kerran puheen jälkeen seuravieraat puhkesivat taputtamaan. No, mitä nyt jysähti? Juuttuuko Helsingin pormestari Jan Vapaavuorella pala kurkkuun, kun Janne lupaa, että periferia, vaikkapa 1500 asukkaan Enonkoski, on samanarvoinen keskus kuin vallan ja kulttuurin ylivoimallaan pullisteleva Helsinki. Periferia ja keskus ovat ovat samanlaisia siten, että molemmat ovat todellisuudessa keskuksia. Ne ovat ajatustensa, kokemustensa, elämänkohtaloidensa, tunteidensa, historiansa ja kulttuurisen ymmärryksensä keskuksia riippumatta siitä kuinka moni tämän yltää missäkin kokemaan. ”Pariisi, tai New York, tai Utsjoki tai Viron Kodavere, Länsi-Siperian-Saranpaul, Mynämäki. Sama se. Ei mitään oleellista eroa.” Kirjailija Joel Lehtonen antoi meille periferiasta Helsinkiin lähteneille kunnianimen ”salon siirrokas”. Olinkin jo ajat sitten lähtöperiferiani asukkaille leHSL:n lähijunaliikenteen tarjouskilpailun voittaja on määrä julkistaa huhtikuussa 2020. Kilpailutettu liikenne alkaa näillä näkyminen kesäkuussa 2021. HSL:n, kuntien ja valtion yhteinen MAL eli Maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden suunnitelma vuosille 2019 2050 viimeistellään hyväksyttäväksi vuoden 2019 alussa. Sen jälkeen jatkuu MAL 2020-2023 suunnitelman valmistelu niin, että sopimus voidaan hyväksyä vuonna 2019. HSL:n talousarvio vuodelle 2019 HSL arvioi toimintatulojensa olevan 737,6 milj. euroa vuonna 2019, mikä ennakoi vajaan prosentin nousua edelliseen vuoteen. Lipputuloja HSL arvoi saavansa ensi vuonna 372,8 miljonaa euroa. Lipputulot muodostavat ensi vuonna 51 prosenttia HSL:n toimintatuloista. Jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Kuntaosuudet ovat vuoden 2019 talousarviossa yhteensä 348,1 milj. euroa, mikä on noin 47 prosenttia HSL:n toimintatuloista. Valtion maksaman suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määräksi vuosina 2019–2021 HSL arvioi 4,8 milj. euroa, mikä vastaa vajaata prosenttia HSL:n toimintatuloista. HSL:n toimintamenot vuonna 2019 ovat yhteensä 754,5 milj. euroa. Menot kasvavat seitsemän prosenttia vuoden 2018 ennusteesta. Suurin menoerä, 535,1 milj. euroa, ovat joukkoliikenteen operointikustannukset. HSL arvoi joukkoliikenteen kustannustason nousevan noin kolme prosenttia edellisvuodesta muun muassa polttoaineiden hintojen kallistumisen vuoksi. HSL maksaa jäsenkunnille korvausta niiden omistaman joukkoliikenneinfran käytöstä. Infrakorvaukset ovat 150,7 milj. euroa vuonna 2019. HSL käyttää ensi vuonna yhteensä 35,2 milj. euroa muiden kuin operointija infrapalvelujen ostoon. ICT-kustannuksia kasvattavat erityisesti LIJ:n eli lippuja informaatiojärjestelmän mukanaan tuomat uudet palvelut. Bussien runkolinjasto laajenee ja joukkoliikenteen käyttöä tukevien digipalvelujen kehittäminen jatkuu.
5 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Kriisipuhelin päivystää jouluna joka päivä ? Kriisipuhelimessa on kuluneena vuonna vastattu ennätysmäärään puheluja. Tähän mennessä on käyty jo yli 50 000 keskustelua. Erityisesti itsetuhoisten soittojen määrä on noussut. Loka-marraskuussa kahdeksan prosenttia Kriisipuhelimessa käydyistä keskusteluista koski itsetuhoisuutta. Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskuksen syksyllä käynnistämä Mitä kuuluu -kampanja on rohkaissut puhumaan sekä omista että läheisten itsetuhoisista ajatuksista ja hakemaan apua. – Etenkin marraskuussa yhteyttä on ottanut monia soittajia, joilla on konkreettinen itsemurhasuunnitelma tai jotka soittavat pian itsemurhayrityksen jälkeen, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Mielenterveysseurasta. Myös läheisen itsemurhakuolemasta on soitettu aikaisempia vuosia enemmän. – Alle 30-vuotiaiden soittajien määrä nousi ja oli marraskuussa jo 15 prosenttia kaikista yhteydenotoista. Nuorista soittajista enemmistö on naisia. Itsetuhoisuus on yleinen syy yhteydenottoon. Laajasta julkisesta keskustelusta huolimatta ympäristöahdistus ei ole näkynyt Kriisipuhelimessa. Kriisipuhelin suomen kielellä • Numero 010 195 202, auki vuoden jokainen päivä ja yö • Avoinna arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00– 07.00 • Verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin Kriisipuhelin arabian kielellä • Numero 040 195 8202 • Avoinna arkisin: ma, ti, to, pe klo 11-15 ja ke klo 18-22. Suljettuna 24.12.-1.1. • Soittaa voi myös Whatsappin ja Viberin välityksellä sekä englanniksi • Arabiankieliset verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/azma Allergisen kirje joulupukille ? Rakas joulupukki, toivoisin oireetonta joulua! Joulupukki, kun tulet meille, tulethan tuoksutta. Jos haluat tuoda minulle kukkia, valitsethan vain miedosti tuoksuvia lajikkeita. Hyviä vaihtoehtoja ovat amaryllikset tai joulukaktukset. Voit myös askarrella itse asetelman vaikkapa tuoksuttomista oksista. Kävyistä syntyy kätevästi hyasintti, joka ei tuoksu lainkaan. Vaikka ihoni on atopian vuoksi usein ärtynyt ja kutiseva, rakastan silti lämpöisiä ja pehmeitä villasukkia. Kudothan ne luonnonkuiduista. Voit tuoda myös yöpaidan, jos se on pehmeää puuvillaa tai silkkiä. Äläkä unohda aina tarvitsemiani perusvoiteita. Astmaatikkona arvostan myös pehmeää villahuivia, joka kätkee sisäänsä hengitysilman lämmittimen pakkaspäivien varalle. Sen avulla voin jatkaa liikuntaharrastustani myös talvikautena, eivätkä vastaantulijat edes huomaa, että käytän lämmitintä. Rakastan rauhallisia hetkiä nojatuolissani hyvien kirjojen seurassa. Valitsethan kirjani uusina kaupasta, ettei niihin ole tarttunut edellisen omistajan tuoksuja tai kissankarvoja. Muista myös suklaa, mutta ilman pähkinöitä. Joulupukki, ethän hämmästy, jos joulukuusemme on ulkona eikä olohuoneessa. Näin vältymme mahdollisuudelta, että kuusi aiheuttaisi oireita. Jos jäät ruokailemaan, teethän sen avoimin mielin. Kalaruokavalikoimamme on korvattu muilla maistuvilla herkuilla ja puuro on keitetty kauramaitoon. Hyvä joulutunnelma syntyy myös näin. P.S. Rakas joulupukki, jos sinun on vaikea keksiä lahjaa allergioitteni, ihottumani ja astmani vuoksi, hyvä idea on jäsenyys Allergia-, ihoja astmaliitossa. Sieltä saan asiantuntevan jäsenlehden neljä kertaa vuodessa, neuvontaa ja ohjausta sekä monenlaisia mahdollisuuksia kohdata muita sairastavia. Joulujumppia ympäri Helsinkiä Stadin joulumarkkinat Joulu 2018 ? Lämminhenkinen koko perheen kulttuuritapahtuma tuo yhteen kiinnostavimmat hyvinvoinnin asiantuntijat, palkitut kirjailijat, monipuoliset artistivieraat sekä tietysti upeimmat näytteilleasettajat ja taitavimmat käsityöläiset. Suurelle yleisölle on luvassa kaupungin parhaat joululahjatarjoukset sekä runsaasti huippumielenkiintoista ohjelmaa täysin ilmaiseksi! Tervetuloa Kaapelitehtaalle! Olemme avoinna: 19.12.2018: klo 16-21 20.12.2018: klo 11-21 21.12.2018: klo 11-21 22.12.2018: klo 11-21 Tutustu ohjelmaan: www. stadinjoulumarkkinat.fi ? Ennen joulua, välipäivinä ja ensi vuoden alussa jumpataan ympäri Helsinkiä, kun Töölön kisahallissa, Liikuntamyllyssä, Maunulan liikuntahallissa ja Pirkkolan palloiluhallissa järjestetään joulujumppia. Joulujumpat ovat monipuolista perusjumppaa, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Joulujumpat • Töölön kisahalli (Paavo Nurmen kuja 1) maanantai 17.12. joulujumppa klo 10.00–10.50 tiistai 18.12. kevyt joulujumppa klo 11.00–11.50 torstai 20.12. joulujumppa klo 10.00–10.50 torstai 3.1. uudenvuodenjumppa klo 10.00–10.50 • Maunulan liikuntahalli (Maunulanmäki 3) maanantai 17.12. klo 16.30–17.20 Maunulan lasten ja aikuisten yhteiseen joulujumppaan alle 9-vuotiaat lapset maksutta! • Pirkkolan palloiluhalli (Pirkkolan metsätie 6) tiistai 18.12. joulujumppa klo 13.00–13.50, Huom! Pirkkolan tiistain 18.12. joulujumppa on maksuton liikuntapuiston 50-vuotiskekkereiden johdosta! torstai 20.12. joulujumppa klo 11.00–11.50 • Liikuntamylly (Jauhokuja 3) keskiviikko 19.12. joulujumppa klo 10.00–10.50 torstai 20.12. joulujumppa klo 16.30–17.20 torstai 27.12. välipäiväjumppa klo 10.00–10.50, välipäivävenyttely klo 11.00–11.50 keskiviikko 2.1. uudenvuodenjumppa klo 10.00– 10.50 torstai 3.1. uudenvuodenjumppa klo 16.30–17.20 Hinta: liikuntapaikan sisäänpääsymaksu (aik. 3,50e/lapset 1,50e/muut 2e) Joulujumpissa saattaa vierailla myös yllätysvieraita. Kuva: Helsingin kaupunki Kinkkurasva tukkii viemärin ? Kinkun paistorasva on pitkäaikainen vieras putkistossa, älä siis kaada sitä viemäriin. Lämmin rasva on juoksevaa, mutta jäähtyessään se kittaantuu viemäriputkeen. Veden laskeminen rasvan kanssa ei auta: kylmä vesi jopa vauhdittaa rasvan kovettumista ja nopeuttaa viemärin tukkeutumista. Kinkun paistaminen on joulun herkkuhetkiä, mutta mitä tehdä paistorasvalle? – Vaikka paistopussiin kertynyt rasva olisi helppo kaataa tiskialtaaseen, sitä ei saa tehdä. Viemäri ei ole roska-astia. Anna kinkkurasvan jäähtyä ja kovettua sopivassa astiassa esim. maitopurkissa. Tee siitä herkullinen kastike, siirrä jäähtynyt rasva biojäteastiaan tai kierrätä paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi Kinkkutempun kautta, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo. Jos viemäri kuitenkin tukkeutuu, kutsu apuun LVI-ammattilainen. Varsinkin kerrostalojen keittiöviemärilinjoissa putken sisäpinta on useimmiten tukkeutunut pitkältä matkalta. Viemärin avaus voi olla asukkaille epämiellyttävä toimenpide. On kaikkien etu, että viemäri avataan ja puhdistetaan koko pituudeltaan ammattimaisesti, Ylönen toteaa. Joulukinkun paisto-ohje ? Tärkeää: Nosta kinkku huoneenlämpöön 6-12 tuntia ennen paistamista kinkun koosta riippuen! Suosittelemme paistomittarin käyttöä. • Kuumenna uuni 150 asteiseksi. • Jos käytät paistomittaria, työnnä sen neula viistosti kinkun keskiosan paksuimpaan kohtaan. Mittari ei saa koskettaa luuta. • Aseta kinkku uuniritilälle nahkapuoli ylöspäin ja laita uuniin kinkun alle syvä uunivuoka, johon neste tippuu. • Paista ensimmäinen tunti 150 asteessa ja pudota sen jälkeen uunin lämpötila 100 asteeseen. • Paista kinkkua kunnes mittari näyttää 79-80 astetta. Ylikypsäksi katsotaan kinkku, jonka sisälämpötila on 82 astetta. • Kinkun paistoaika määräytyy kinkun koon mukaan. Jos paistomittaria ei • Voit halutessasi kuorruttaa kinkun. • Siivilöidyn paistoliemen voit käyttää kinkun kastikkeen pohjana. Huomioi, että paistoliemi on suolaista ja sitä kannattaa jatkaa vedellä, kermalla ym. maun mukaan. Paistoliemi sopii erinomaisesti myös siskonmakkaratai hernekeittoon. Paistoajat Kinkun suuntaa-antavat paistoajat, jos paistomittaria ei ole: Perinteinen kinkku: 10 kg n.11-13 tuntia, 6-8 kg n. 7-9 tuntia Juhlaja Herkkukinkku: 4-6 kg n. 5-7 tuntia, 2-4 kg n. 3-5 tuntia Chef Wotkin’s o l e , paistoaika on noin 1 tunti/kg + 1 tunti. • Anna kinkun jäähtyä ja vetäytyä hetken, ennen kuin poistat verkon.
6 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 Sunnuntaiksi Joulupallot, kimallenauhat ja lahjapaperit sekajäteastiaan, tuikkukynttilöiden kuoret metallin keräykseen Kalastusmaksuja joululahjaksi ? Ekologisten joululahjojen trendi on siivittänyt ensi vuoden kalastuskorttien myynnin odottamattomaan vauhtiin. Kalastonhoitomaksuista kertyvillä varoilla pidetään huolta kotimaisten kalakantojen kestävyydestä. Vuoden 2019 kalastonhoitomaksuja on myyty jo 115 000 euron edestä, mikä on huomattavasti enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna vertailuajankohtana. Viime vuoteen verrattuna myynti on tässä vaiheessa jo tuplaantunut. Kalastonhoitomaksu eli kalastuskortti on jokaisen 18-64-vuotiaan vieheja pyydyskalastajan ja ravustajan velvollisuus sekä muillekin luonnonystäville mahdollisuus tehdä helposti hyvää. Kalastonhoitomaksun voi maksaa toisen puolesta, mikä tekee siitä erinomaisen lahjaidean. Marraskuussa alkaneessa vuoden 2019 kalastonhoitomaksujen myynnissä on näkynyt selvästi, että lupia ostetaan nyt useita kerralla samalla sekä itselle että läheisille. Koko vuoden kalastonhoitomaksuja, joka on huolettomin vaihtoehto myös satunnaiskalastajalle, on myyty eniten, yli 2 500 kappaletta. – Ihmiset ovat havahtuneet ilmaston muutokseen, monien vesistöjen heikkenevään tilaan ja kalakantojen ahdinkoon. Olemme yllättyneet iloisesti siitä, kuinka paljon kalastonhoitomaksuja on ostettu lahjaksi, koska kalavesien hoitoon tarvitaan rahaa ja auttaa voi maksamalla kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksu on ekologinen lahja, suoraan sijoitus luontoon, kertoo erätalousjohtaja Jukka Bisi Metsähallituksesta. Kalastonhoitomaksuista kertyvillä varoilla varmistetaan kalastuksen kestävyys, rahoitetaan neuvontapalveluja ja kalastuksenvalvontaa, opastetaan nuoria vastuullisiksi kalastajiksi, parannetaan kalojen elinympäristöjä sekä tehdään muuta vesiluonnon elinvoimaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää joka puolella Suomea. Vuosittain kalastonhoitomaksuista kertyy kalojen hyväksi yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Koko vuoden kalastonhoitomaksu on 45 euroa. Siihen sisältyy postitse kotiin saapuva Suomu-lehti, jonka mukana on virallinen kalastuskortti. Viikkolupa maksaa 15 euroa ja päivälupa 6 euroa. Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424, Metsähallituksen luvanmyyntipaikoissa ja R-kioskeilla. Kun ostaa kalastonhoitomaksun lahjaksi, tulee osata kertoa saajasta samat tiedot kuin itsellekin lupaa ostaessa eli nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Uuden lastensairaalan kappelin tekstiilit ? Helsingin Uuden lastensairaalan kappelin uudet kirkkotekstiilit välittävät lohtua kappelin käyttäjille. Lapset on otettu erityisesti huomioon suunnittelussa. Aalto-yliopiston opinnäytetyönä syntynyt tekstiilikokoelma edustaa kuva-aiheiltaan tämän päivän kirkkotekstiilejä, joissa yhdistyvät sekä modernit vaikutteet että vahva perinne. Kirkkotekstiilit ovat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistuvan Terhi Laineen käsialaa. Tekstiilit on kudottu Lapuan Kankureilla, joka näin halusi tukea Uutta lastensairaalaa. Kappeli vihittiin käyttöön 6.12. Tekstiilit pyrkivät välittämään lohtua, ilahduttamaan ja tuomaan väriä sairaalan potilaiden, heidän läheistensä sekä sairaalan henkilökunnan elämään. Koko tekstiilikokoelma perustuu ”Kuljen rinnallasi” –nimiseen kuosiin, jonka kuvio rakentuu useista kuva-aiheista. Kuva-aiheet liittyvät lohdun teemaan ja Suomen luontoon pitäen sisällään myös syvemmän symbolisen merkityksen. Tarkoituksena on, että katsoja voi löytää tekstiileistä ne kuva-aiheet, jotka hänelle sillä hetkellä tuntuvat hyviltä ja sopivilta. Kappelin moninaiset käyttäjät, erityisesti lapset, on otettu huomioon tekstiilien suunnittelussa. – Yksi kokoelman päätavoitteita oli lapsen perspektiivin korostaminen tilassa. Pienelle lapselle tekstiilit varmasti avautuvat eri tavalla kuin hänen vanhemmalleen, kertoo Laine. Tekstiilien suunnittelu oli vaativa tehtävä kappelin poikkeuksellisen käyttäjäkunnan takia. Lisäksi tila on myös tunnustuksettomassa käytössä. Myös suunnittelijan oman visuaalisen ilmeen ja perinteisen kirkkotekstiilitaiteen muodon yhdistäminen toi tehtävään omat haasteensa. Työn tilaaja Kirkkohallitus haki tehtävään nimenomaan nuorta suunnittelijaa, joka toisi vanhaan taidemuotoon raikkaita ideoita. – Kirkkotekstiileissä on perinteisesti tietty sävy ja tyyli, eikä niissä aina ole välttämättä etsitty kovin moderneja ratkaisuja. Laineen tekstiilikokoelma onnistuu paitsi uudistamaan taidemuotoa myös välittämään luonnosta ammennettavaa lohtua, Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Virpi Sipola sanoo. Valmis tekstiilikokoelma pitää sisällään alttarivaatteen, kalkkiliinan ja stolan neljässä liturgisessa värissä, arkkupeitteen kolmessa koossa sekä 10 lattiatyynyä lapsille. Matt. 1:18-24 Epätavallista ihanaa tavallisen keskelle ? U s k o n t u n n u s tuksessa sanomme uskovamme Jumalaan, joka on luonut luonnonlakeja noudattavan kosmoksen ja meidät osaksi sitä, kaiken tavanomaisen, sen mitä on, näkyy ja tuntuu. Tässä tavanomaisessa on riittänyt ja riittää edelleen ihastelemista, ihmettelemistä ja tutkimista. Olemassaolevan tutkiminen on ihmisen tehtävä. Raamatun Sananlaskujen kirja komppaa: ”… ryhdyin etsimään viisautta ja tutkimaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu”. Tavanomainen voi olla myös puuduttavaa: ”Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi”. Lisäksi uskontunnustus ja tekstimme väittää, että Jumalan toiminta aika-ajoin myös ylittää huikean reippaasti tavanomaisen. Enkelit puhuvat unissa. Pyhä Henki luo luonnonlakien vastaisesti uutta elämää. Miehet ottavat vastuuta toisten siittämistä lapsista. Aikansa sosiaalisesti hyväksyttävän parisuhdenormin rikkova ulkopuolinen raskaus synnyttää tyypin, joka pelastaa ihmiset huonoista taipumuksistaan ja jonka nimi tarkoittaa ja joka on ”Jumala on meidän kanssamme”. Joulu kertoo, miten elämän luonnollinen kiertokulku rikkoutui ja Jeesus, Jumala kanssamme, syntyi ihmiseksi. Kristikunnan toinen suuri juhla, Pääsiäinen kertoo keväämmällä, kuinka Jeesus myös poistui luonnonlakien vastaisesti keskuudestamme. Kaiken ei tarvitse mennä niin kuin kaikella on aina tapana mennä. Tappavaan tavanomaiseen voi tulla muutos. Taivas ulottuu arjen keskelle. Tulee joulu! Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa Kirja-arvostelu Raisu kuvaus nyrkkeilymaailmaan ? Nyrkkeily, tuo nuoratun neliön baletti, on innostanut vuosien mittaan niin kirjailijoita, elokuvantekijöitä kuin muutakin kulttuuriväkeä varsinaisten laji-ihmisten ohella. Tähän kovan karuun maailmaan lukijan johdattaa erinomaisen mielenkiintoisesti rovaniemeläisen Pekka Jaatisen romaani ”Torpedo” ( Johnny Kniga ). Jaatinen, itsekin Rovaniemen Reippaan ex-kilpanyrkkeilijä, kuvaa erittäin elävästi nyrkkeilyharjoitusten, nyrkkeilysalien hienja tuskantäyttämän ilmapiirin. Kirja osoittaa elävästi,että ilmapiiri on samanlainen ollaan sitten Nicaraguassa tai Suomen Rovaniemellä Reippaan Osmo Pähdin salitreeneissä. Kova laji vaatii kovaa harjoitusta, kuntoa ja kovia miehiä. Kirjan päähenkilö Jose, Nicaraguasta, on tällainen nyrkkeilijä. Lyö kovaa ja menestyy. Kunnes … Raadollinen maailma Jaatisen ”Torpedo” on kuvaus paitsi nyrkkeilystä urheiluna, raadollinen kuvaus erityisesti ammattinyrkkeilyn pimeästä, rikollisesta puolesta. Asia tiedetään, mutta siitä on hyvin vähän kirjoitettu. Vaikka hämärää puuhaa on ollut jo kauan, siitä lähtien kun rahasta on kehässä isketty, tuo Jaatinen suomalaiseen kirjallisuuteen ”Torpedo” -kirjallaan aivan uuden ulottuvuuden. Erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuvaus pikku-Josen tiestä ammattilaiskehän iskijäksi, joka häviää tahallaan huonommilleen, murskaa tahallaan vastustajiensa käsiä. Josen taustalla häärii hämärämiehiä eri puolilta maailmaa. Amatöörivalmentajien sanat ja ohjeet kaikuvat kuuroille korville. Kuvaus hämärähommista nousee normaalin urheilukirjan yläpuolelle lähennellen jännitysromaania. Nuori suuresta rahasta haaveileva urheilija tulee Suomeen ottelemaan, asuu Rovaniemellä,rakastuukin suomalaisnaiseen ja uskoo nyrkkeilykehässä ansaituilla rahoilla saavuttavansa unelmansa. Hyvän tarinan ainekset ovat olemassa. Pekka Jaatinen tarjoilee meille tarinan, taidolla, kiehtovasti. Nouskaa kehään! Pekka Hurme ? Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä. Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret sekä muut alumiiniroskat kuuluvat metallin keräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajätteeseen, jolloin niistä tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja sähköä. Myös risat joulukoristeet, kuten joulupallot ja kimallenauhat sekä kynttilälyhty kuuluvat sekajäteastiaan. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä. – Moni ihmettelee, miksi lahjapaperit eivät kelpaa paperintai kartonginkeräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajäteastiaan, koska ne ovat pinnoitettuja ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Rikkoutuneet led-kynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. – Konvehtirasioiden suklaista nautitaan lähes jokaisessa kodissa jouluna. Rasian pahvinen kuori tulee laittaa kartongin keräykseen. Rasian muovinen kääre ja suklaiden muovialusta kuuluvat muovipakkauksiin, jatkaa Partti. Jos uutena vuotena on käytössä vielä aikaisemmin ostettuja tinoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Käytetyt tinat tulee viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ joulu. Ohjeita jätteiden lajittelusta löytyy myös osoitteesta www.hsy.fi/jateopas. Leffaliput joululahjaksi – vähennät samalla joulun jätemäärää HSY kannustaa viettämään ekologisesti kestävämpiä juhlapäiviä, ilman ylenpalttista tavaran määrää. – Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa ja hyvää mieltä voi helposti tehdä osansa kiertotalouden edistämiseksi ja vähentää jätteen määrää. Monella on nurkat ja kaapit täynnä tarpeetonta tavaraa, joten liput konserttiin tai jääkiekko-otteluun voisi olla tervetullut lahja, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Maija Palomäki. HSY:n Anna jotain muuta -vinkkisivusto kerää yhteen aineettomia lahjaideoita. Lahjojen antaminen sivuston kautta on nyt entistä helpompaa, sillä lahjan voi lähettää suoraan lahjan saajan puhelinnumeroon WhatsApp-sovelluksen kautta. Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. – Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Kinkkua ja kalaa voi käyttää wrapeissa tai paistoksissa ja laatikoita sosekeittojen raaka-aineina. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn. Ruokajätteen paikka on biojäteastia, jolloin siitä saadaan biokaasua ja kompostia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Myös hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen. Nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen, kertoo Partti. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista. Fiksuja jouluun liittyviä vinkkejä voi käydä katsomassa ja jakamassa muillekin HSY:n Facebook-tapahtumasta Tehdään yhdessä fiksumpi joulu 2018.
7 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (vas.) ja suunnittelija Minna Rehn luovuttivat palkinnot Anniina Rajahuhdalle, Jere Huhtamaalle ja Niklas Nordgrenille kaupungintalolla. Palkituista Arvi Savolainen ja Minnamari Tuominen eivät päässeet paikalle palkitsemistilaisuuteen. Kuva: Helsingin kaupunki Helsinki palkitsi menestyneitä urheilijoitaan Palkitut helsinkiläisurheilijat Anniina Rajahuhta, Jere Huhtamaa ja Niklas Nordgren vastaanottivat stipendit kaupungintalolla. Palkituista Arvi Savolainen ja Minnamari Tuominen eivät päässeet paikalle palkitsemistilaisuuteen. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin kaupunki palkitsi 11. joulukuuta vuonna 2018 kansainvälisesti menestyneitä helsinkiläisurheilijoita. Stipendit pokkasivat painija Arvi Savolainen sekä jääkiekkoilijat Jere Huhtamaa, Niklas Nordgren, Anniina Rajahuhta ja Minnamari Tuominen. Savolainen voitti kreikkalaisroomalaisen painin alle 20-vuotiaiden MM-kultaa Slovakiassa, ja hänet palkittiin 3750 euron suuruisella stipendillä. Rajahuhta ja Tuominen palkittiin 2500 euron stipendeillä Etelä-Korean olympialaisissa saavutetusta pronssimitalista. Huhtamaa ja Nordgren puolestaan palkittiin 1850 euron stipendeillä heidän voitettuaan maailmanmestaruuden alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Venäjällä. Palkinnot luovutti Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar. Matkustajainformaatiojärjestelmän kenttälaitteiden kunnossapito ? Algol Technics ja Liikennevirasto ovat solmineet rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmän kenttälaitteiden huoltoja kunnossapitosopimuksen jatkosta. Sopimus kattaa kaikki henkilöliikenteen asemat Hangosta Kemijärvelle, ja se on voimassa 4 + 2 vuotta. Kunnossapitosopimus pitää sisällään laitteistolle tehtävät ennakkohuollot sekä ympärivuorokautisen vikapäivystyksen. Nyt solmittu sopimus jatkaa Algol Technicsin ja Liikenneviraston kuuden vuoden yhteistyötä. Tänä aikana Algol Technics on huolehtinut kunnossapidon lisäksi asemien näyttöjen ja kuulutusjärjestelmien uusimisesta sekä laitteistojen valokuitukaapeloinneista. – Olemme yhteistyömme aikana panostaneet kunnossapidon ennakointiin ja saaneet vikatilanteiden määrän vähenemään merkittävästi. Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme jatkaa Liikenneviraston kumppanina myös seuraavan sopimuskauden, kertoo Algol Technicsin toimitusjohtaja Martin Evers. – Junaliikenteen matkustajainformaation kenttälaitteiden, eli asemien näyttölaitteiden ja kuulutusjärjestelmien, toimintavarmuus on ensiarvoisen tärkeä junamatkustajille. Tämä varmistetaan luotettavalla ja ammattitaitoisella kunnossapitäjällä, jota Algol Technics on ollut. Tämän vuoksi oli Liikenneviraston kannalta erinomainen asia, että Algol Technics voitti tiukan hankintakilpailun ja varmisti näin saumattoman jatkuvuuden aiemmalle sopimukselle, sanoo Liikenneviraston ylitarkastaja Kimmo Turunen. Museoiden käyttökulttuuri muuttui 3,5 vuodessa ? Toukokuussa 2015 myyntiin tullut Museokortti saavutti viime viikonloppuna 200 000 myydyn kortin hurjan rajapyykin. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet yli kolmanneksella kortin käyttöönoton jälkeen. Museokortin on hankkinut tähän mennessä jo yli 200 000 suomalaista. Marraskuussa 2018 näistä voimassa on noin 140 000 korttia. Kahden miljoonan Museokortti-käynnin raja ylittyi toukokuussa, sopivasti Museokortin 3-vuotissyntymäpäivien aikoihin. Museokortilla pääsee jo yli 280 museokohteeseen. Museoita on kaikkialla Suomessa, Ahvenanmaalta Inariin. Pelkästään pääkaupunkiseudulta Museokortti käy yli 50 museossa. Museot ovat suosituimpia kuin koskaan: Museokortti madaltaa kynnystä poiketa Museoissa on rikottu kahtena edellisenä vuonna kaikkien aikojen kävijäennätys. Kuuden miljoonan museokävijän raja ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 2016, seitsemän miljoonan raja ylittyi vuonna 2017. – Mahdollista on, että kuluvana vuonna ylitetään 8 miljoonan museokäynnin raja, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Näkyvin esimerkki museoiden suosiosta on ollut elokuun lopussa avattu Amos Rex, jonka jonot ovat toistuvasti ylittäneet uutiskynnyksen. Helsingin keskustassa sijaitsevassa Amos Rexissä on käytetty Museokorttia reilussa kolmessa kuukaudessa jo lähes 50 000 kertaa. Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot, eli kertalippumyynti ja Museokortti-palautukset ovat kasvaneet huimat 56 prosenttia ja kävijämäärät 35 prosenttia vuosina 2014-2017. – Museot ovat tehneet upeaa työtä! Museokortti ei suinkaan ole ainoa selittävä tekijä tulojen ja kävijämäärien hurjalle kasvulle, mutta tilastollinen korrelaatio on merkittävä, pohtii Honkanen. Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria: museoissa on helppo poiketa ja piipahtaa. Museot myös ovat uudella tapaa puheenaiheena ja esillä ihmisten arjessa. Museokortin jo hankkineet houkuttelevat myös kortittomia tuttaviaan museokierrokselle. Näin kasvaa myös kertalippujen myynti. Aineeton lahja houkuttaa Museokortti on suosittu lahjaidea ja joulun myynnistä odotetaan vilkasta. – Joulu on merkittävin yksittäinen myyntisesonkimme. Uskomme tuhansista lahjapaketeista löytyvän tänäkin jouluna vuoden mittaisia kulttuurimatkoja, Honkanen sanoo. Jos joululahjaksi Museokortin saava henkilö omistaa jo kortin, hän voi kätevästi jatkaa sen käyttöaikaa yhdistämällä siihen uuden kortin. – Museokortti on aina hyvä lahja, koska se sopii kaikille. Aineeton, kestävä lahjaidea houkuttaa ja sopii ajan henkeen. Kortti tuo tavarapaljouden sijasta lahjansaajalle kulttuurielämyksiä vuodeksi. Myös yritykset ovat innostuneet antamaan hyvinvointia tukevia lahjoja henkilöstölle, sidoryhmille ja yhteistyökumppaneille. – Museokortti on ollut meille kaikkien aikojen paras joululahja, innostuu KVA Arkkitehtien henkilökunta kiittelemään. Museokortti on muutakin kuin vuoden pääsylippu museoihin. Kortin omistajille järjestetään klubeja, etuja ja oheistoimintaa. Toiveet ja ehdotukset otetaan huomioon ja korttia kehitetään jatkuvasti palvelemaan asiakkaita yhä paremmin. – Museokortin 200 000 omistajaa ovat merkittävä ryhmä esimerkiksi matkailupalveluiden näkökulmasta. Kehitämme monipuolisesti asiakkaitamme palvelevaa kulttuurimatkailun ekosysteemiä, kertoo Honkanen. Kesällä 2018 lanseerattu ilmainen lasten Museopassi on saanut lapsiyleisöltä hyvän vastaanoton. Kun aikuinen näyttää Museokorttiaan lipunmyynnissä, lapsi voi näyttää oman pahvisen Museopassinsa. Se ei oikeuta ilmaiseen sisäänpääsyyn alaikäisille maksullisiin museokohteisiin, mutta passiin saa kerätä merkintöjä. Museopassin tavoitteena on tehdä lapsiperheiden museokäynneistä entistäkin hauskempia ja kasvattaa uusia museokävijöitä. Lapsille on luvassa Lasten Museopassistakin tutun Aarre-kissan ja kumppaneiden seikkailuja kirjan muodossa. Otavan kanssa yhteistyössä toteutettu Museoseikkailu-teos ilmestyy alkuvuodesta 2019. Ensi vuonna Museokorttia voi käyttää myös mobiilisti. Kehitteillä on puhelimiin ladattava sovellus, jonka avulla museokohteet, tuoreet näyttelyt ja muut ajankohtaiset asiat on aiempaa helpompi löytää. – Museokierrosten suunnittelu on tulevan applikaation avulla entistäkin kätevämpää, joten Museokortista saa kaiken ilon irti. Museokortista hyötyvät kaikki Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella, jonka lisäksi osuus käytetään järjestelmän ylläpitokuluihin ja museoiden yhteismarkkinointiin. Korttijärjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahaa. Museokortin innoittajana on toiminut hollantilaisten esimerkki. Alankomaissa perinteisen museokortin omistaa peräti 1,3 miljoonaa henkilöä. Amos Rexissä on käytetty Museokorttia reilussa kolmessa kuukaudessa jo lähes 50 000 kertaa.
8 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 19.12.–15.1. Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko 19.12. klo 12-12:15 Urkuvartti keskiviikkoisin 19.12. klo 14 Arkipäivän Kauneimmat joululaulut 19.12. klo 18 Dominanten joulukonsertti 19.12. klo 20:30 Dominanten joulukonsertti 20.12. klo 12-12:30 Viikkomessu 20.12. klo 15-17 Pappi tavattavissa 20.12. klo 18 Tuomiokirkon Cantores Minores -poikakuoron perinteinen joulukonsertti 20.12. klo 20 Tuomiokirkon Cantores Minores -poikakuoron perinteinen joulukonsertti 22.12. klo 18-19 Iltakirkko 23.12. klo 10-11:30 4. adventin messu 24.12. klo 13 Perheiden aattohartaus 24.12. klo 15:30 Piispan aattohartaus 24.12. klo 23 Oi, jouluyö -musiikkihartaus 25.12. klo 08 Jouluaamun jumalanpalvelus ja ehtoollinen 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu 27.12. klo 12-12:30 Viikkomessu 27.12. klo 15-17 Pappi tavattavissa 28.12. klo 12-12:30 Päivärukous 29.12. klo 18-19 Iltakirkko 30.12. klo 10-10:30 Messu 31.12. klo 12-12:30 Päivärukous 31.12. klo 18 Uudenvuoden konsertti 01.01.2019 klo 10 Uudenvuodenpäivän messu 02.01.2019 klo 12-12:30 Urkuvartti 03.01.2019 klo 12-12:30 Viikkomessu 05.01.2019 klo 18-19 Iltakirkko 10.01.2019 klo 12-12:30 Viikkomessu 12.01.2019 klo 18-19 Iltakirkko 13.01.2019 klo 10-11:30 Messu Helsingin tuomiokirkon krypta 19.12. klo 11-15 Pieni seiminäyttely 20.12. klo 11-15 Pieni seiminäyttely 07.01.2019 klo 12-12:20 Päivärukous 07.01.2019 klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 08.01.2019 klo 12-12:20 Päivärukous 09.01.2019 klo 12-12:20 Päivärukous 11.01.2019 klo 12-12:20 Päivärukous 14.01.2019 klo 12-12:20 Päivärukous 14.01.2019 klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki 15.01.2019 klo 12-12:20 Päivärukous Johanneksenkirkko 19.12. klo 20 Psaldon joulukonsertti 20.12. klo 18 PK:n Joulu 20.12. klo 20 PK:n Joulu 21.12. klo 18 Julkonsert – Joulukonsertti 21.12. klo 20:30 Julkonsert – Joulukonsertti 22.12. klo 19 Rajaton Joulu 24.12. klo 16 Aattohartaus Mikael Agricolan kirkko 19.12. klo 09:30-10 Lasten joulukirkko 19.12. klo 10:15-10:45 Lasten joulukirkko 19.12. klo 19 Joulumysteerio 20.12. klo 13:30-14:30 Torstaipiiri 21.12. klo 10-10:30 Tehtaankadun koulun joulukirkko 23.12. klo 10-11:30 Anglican Eucharist-messu englanniksi 23.12. klo 12-13:30 3. adventin messu 23.12. klo 18-20 Tuomasmessu 24.12. klo 14 Aattohartaus 25.12. klo 14 Joulupäivän kauneimmat joululaulut 27.12. klo 13:30-14:30 Torstaipiiri 30.12. klo 10-11:30 Anglican Eucharist-messu englanniksi 30.12. klo 12-13:30 Messu (v. 1968 sävelmistö) 06.01.2019 klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 06.01.2019 klo 12-13:30 Messu 10.01.2019 klo 10-12 Perhekerho 13.01.2019 klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 13.01.2019 klo 12-13:30 Messu 13.01.2019 klo 18-21 Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko 20.12. klo 12 Suomenlinnan koulun joulukirkko 20.12. klo 18-18:45 Lasten joululaulukuoro harjoittelee-esiintyminen joulukirkossa 24.12. klo 16 Aattohartaus 25.12. klo 14 Joulupäivän jumalanpalvelus ja ehtoollien 06.01.2019 klo 14-15:30 Messu 08.01.2019 klo 14-17 Koululaisten olkkari 10.01.2019 klo 16-18 Isojen olkkari 15.01.2019 klo 14-17 Koululaisten olkkari Vanhakirkko 19.12. klo 08-09 Aamumessu 19.12. klo 10 Ressun peruskoulun joulukirkko 20.12. klo 09:30 Snellmanin koulun joulukirkko 21.12. klo 09:30-10 Lasten joulukirkko 21.12. klo 10:15-22.12. klo 10:45 Lasten joulukirkko 22.12. klo 18 Kamarikuoro Sympaatin joulukonsertti 23.12. klo 10-11:30 4. adventin messu 24.12. klo 11 Koko perheen aattokirkko 24.12. klo 17 Aattohartaus 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus ja ehtoollinen 26.12. klo 18 Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut 30.12. klo 10-11:30 Messu 02.01.2019 klo 08-08:30 Aamumessu 06.01.2019 klo 10-11:30 Loppiaisen messu 08.01.2019 klo 12-12:30 Päivämusiikkia 09.01.2019 klo 08-08:30 Aamumessu 13.01.2019 klo 10-11:30 Messu 15.01.2019 klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 09.01.2019 klo 18-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen Hyvän toivon kappeli 23.12. klo 12 Messu 24.12. klo 15 Aattohartaus 06.01.2019 klo 12-13:30 Messu 07.01.2019 klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 08.01.2019 klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 08.01.2019 klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 13.01.2019 klo 12-13:30 Messu 14.01.2019 klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 15.01.2019 klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari tiistaisin 15.01.2019 klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 10.01.2019 klo 15-17 Perhekerho Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook. com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail.com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! Huom.! Ei opastusta 24.12.–6.1. välisenä aikana. ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Keskiviikkona 19.12. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Lyhytelokuvapäivän leffanäytös Perjantaina 21.12. klo 15–16.30 Lukusali, 3. krs Vuoden lyhimmän päivän kunniaksi vietetään kansainvälistä Lyhytelokuvapäivää. Tervetuloa katsomaan lyhytelokuvia Rikhardinkadun kirjaston pop-up -näytökseen! Lyhytelokuvapäivän leffanäytöksessä nähdään Tampereen elokuvajuhlien kuratoima kattaus suomalaisia lyhytelokuvia, joista jokainen on näytetty festivaalin arvostetussa Kotimaisessa Kilpailussa. Pääsemme unimatkalle, tutkiskelemme sekä omaa että toisten hyvinvointia, seuraamme kasvua ja opimme luopumaan. Vapaa pääsy. ? Kinopiiri Maanantaina 7.1. klo 18–20 Tervetuloa mukaan Rikhardinkadun kirjaston Kinopiiriin! Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kevätkauden 2019 ensimmäisessä tapaamisessa käsittelyssä on Federico Fellinin ohjaama elokuva Cabirian yöt (Le notti di Cabiria, 1957). Elokuvan tallennetta voi kysyä lainaan Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistosta edellisestä viikosta alkaen. Lisätietoja antaa: jyrki.heinonen@hel.fi. ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14, 8.1. alkaen Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1. alkaen! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Loviklubi järjestää: Kirjastoambient Sunnuntaina 13.1. klo 13–16 Jälleen vietetään Loviklubin järjestämää kirjastoambient-tapahtumaa Rikhardinkadun kirjastossa. Kolmen tunnin aikana esiintyjät ja tunnelmat vaihtuvat äänimaisemien kiemurrellessa kirjaston kerroksissa. Tervetuloa! ? Suurlähettiläs Pauli Mäkelä: Italia ja Ranska – latinalaiset sisarukset. Pitkä, yhteinen historia Maanantaina 14.1. klo 17.30 Lukusali, 3. krs Suurlähettiläs Pauli Mäkelä esitelmöi Rikhardinkadun kirjastossa Italian ja Ranskan historiasta. Italiaa ja Ranskaa kutsutaan usein lempinimellä ”latinalaiset sisarukset” niiden pitkän, yhteisen historian ja kielisukulaisuuden takia. Mäkelän esitelmässä nämä kaksi vanhaa eurooppalaista näyttäytyvät sekä uskollisina kumppaneina että kiivaina riitapukareina, kuten sisarukset ikään. Pauli Mäkelä on toiminut diplomaatin urallaan pitkään sekä Italiassa että Ranskassa. Viimeksi hän toimi Suomen suurlähettiläänä Kreikassa. Tilaisuuden järjestää Dante-seura yhteistyössä Helsingin ranskalais-suomalaisen yhdistyksen – Cercle franco-finlandais ry:n kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista, kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18, 14.1. alkaen Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1. alkaen. Opettajana Teri Kovács-Uboh. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Joulu 2018 ? Kristityt viettävät joulua Jeesus-lapsen syntymän muistoksi. Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta syntymäjuhlaa alettiin viettää 25. joulukuuta 300-luvun alkupuolella, kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnassa valtionuskonto. Kristillinen joulu alkaa jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä ja jatkuu loppiaiseen, 6.1. asti. Joulun merkittävyyttä korostaa sen monipäiväinen vietto. Perinteisesti Suomi hiljenee joulunviettoon aattona klo 12.00, kun Turussa julistetaan joulurauha. Juhla alkaa kirkoissakin jo jouluaattona. Nykyään jouluaatto on suomalaisten suosituin kirkossakäyntipäivä, kun aaton hartaudet täyttävät kirkot ympäri Suomen. Silloin lauletaan myös suosittuja jouluvirsiä, kuten Enkeli taivaan (virsi 21) ja Maa on niin kaunis (Virsi 30). Jeesuksen syntymäyönä 25.12. vietettävä jouluyön messu on monessa kristillisessä kirkossa joulunvieton huippu. Jouluaamun messussa seurataan paimenten matkaa Betlehemiin syntyneen Jeesus-lapsen luo. Joulupäivää seuraa 26.12. toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. Tuolloin muistetaan ensimmäistä marttyyriä Stefanusta. Kolmas joulupäivä 27.12. on evankeliumin kirjoittajan, apostoli Johanneksen päivä. Neljäntenä joulupäivänä 28.12. vietetään viattomien lasten päivää. Silloin muistetaan niitä lapsia, jotka kuningas Herodes surmautti Betlehemissä, kun hän etsi vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Yle Radio 1 lähettää tänä vuonna jouluaaton perhehartauden klo 15.00 Nurmijärven kirkosta, jossa saarnaa pastori Markus Asunta. Jouluaamun jumalanpalvelus klo 7.00 tulee niin ikään Nurmijärven kirkosta, saarnaajana on kirkkoherra Ari Tuhkanen. Tapaninpäivänä klo 10.00 radiojumalanpalvelus lähetetään Puijon kirkosta Kuopiosta. Saarnaajana on lääninrovasti Jaana Marjanen. Yle TV1 lähettää jouluaamun messun Vantaan Seutulan kappelista. Messussa saarnaa kappalainen Kristiina Hyppölä.
9 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 TILKANTORI 4 • www.avominne.fi BITMASTER Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 • Pidetään tietokoneet ehjinä Hyvää Joulua! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Juustokauppa Tuula Paalanen Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 INFO@TOKYOKAN.FI | WWW.TOKYOKAN.FI Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2019!
10 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Joulun ajan kulttuurikierros Presidentti Mauno Koiviston leski Tellervo Koivisto tyttärensä Assi Koiviston avustamana menossa laskemaan kaunista punaista ruusua muistopaadelle. Takana kolme presidenttiä. Kuva: Raimo Granberg. Dracula – Pahan synty ja tuho on ensimmäinen koko illan kestävä laserilluusiotekniikkaa hyväksikäyttävä esitys. Kuvassa Tatu Tyni Savoyn lavalla. Kuva: Ilkka Ärrällä. Jenna Broas ja Oskari Nyyssölä tanssivat upeasti Johanna Nuutisen uudessa Anon –teoksessa, tilaa rajaavan kuutiolavasteen sisällä Viirus-teatterissa. Kuva: Johanna Nuutinen. Sami Saikkonen ja Sonja Sorjola tulkitsevat hienosti Musiikkiteatteri Kapsäkissä “Venus turkiksissa” huonenäytelmää, joka saa lisäesityksiä tammikuulla. Kuva: Oskari Järvinen. ? UMO:a uhkasivat pitkin vuotta supistukset ja henkilökunnan puolipäiväistäminen. Ne peruttiin. Uusi nimi tulee olemaan UMO Helsinki Jazz Orchestra . Kaupunkiympäristölautakunta pääsi ratkaisuun, joka ei sulje sitä, että Lapinlahden alue säilyy kaikille avoimena, julkisena puistona ja arvokkaat rakennukset pystytään kunnostamaan. Odotuksen jälkeen pian tapahtuu Koreografi Johanna Nuutinen työskenteli Zodiakin Z-free-jaksollaan uuden teoksensa ” ANON The act of waiting” parissa. Anon on yhtä kuin ”soon” vanhalla englannilla. Eli pian jotain tapahtuu. Tanssiteos käsittelee ”odotuksen synnyttämää vääjäämätöntä antautumisen, epätietoisuuden ja epävarmuuden tunnekirjoa” kahden ihmisen virtuoottisen tanssin, esiintyjien tilaa rajaavan kuutiolavasteen sekä tilan myötävärähtelyä hyödyntävän äänimaailman keinoin. Tanssitaiteilijat Jenna Broas ja Oskari Nyyssölä olivat minulle uusia, taitavia esiintyjiä. Esitys kysyy: Kenellä on valta odotuttaa muita ja kuka suostuu odottamaan? Me odotamme unen saantia, bussin saapumista, testituloksia, kesää, lomaa, toista ihmistä, syntymää, kuolemaa ja hyväksyntää jne. Teknologia lyhentää odotusaikoja ja kutistaa kärsivällisyyttämme. Ennen odotimme kirjettä saapuvaksi viikkoja valtameren toiselta puolen, mutta kännykän käynnistäminen ei saisi tänään kestää pidempään kuin 10 sekuntia. Teatteri Viiruksen uusi tila osoittautuu mainioksi myös tanssille. Jälkikeskustelussa Nuutinen kertoi esitysidean syntyneen kolme vuotta sitten. Pian hän luopui soolosta dueton hyväksi, tanssia toisen kehoa vasten. Kuutio sopi odotuksen tilaa. Z-freeharjoituksen lopussa syntyi ajatus kuution kaatamisesta lopuksi. Teinisisarusten aikuistumisriittejä Teatteri Quo Vadiksen vuoden 2018 pääproduktio oli kantaesitysteos ”Sisarelleni”. Näytelmän kirjoitti ja ohjasi Marko Järvikallas. Esitys kuvaa kahta sisarusta, jotka ottavat haparoivia ensiaskelia aikuisten maailmaan. Kaikki ei vaan mene ihan niin kuin pitäisi. Oikeastaan mikään ei mene niin kuin pitäisi. Siirtymäriitti aikuisuuteen on ajautunut tuntemattomille, levottomille urille. Nämä ovat tyttöjä, joiden ystävä et halua olla koulussa. Et etenkään koulun ulkopuolella. Nämä ovat tyttöjä, joiden kanssa haluaisit vielä vähemmän olla vihamies. He elävät Maailman terät ei meihin pysty-asenteella ja keksivät omituisia roolileikkejä aikuisten maailmasta. Näyttelijät Minerva Kautto ja Maija Rissanen, ja naapurinmies Jan-Christian Söderholm tekevät väkevää työtä. Tyttöjen elämä ei ole raiteillaan, ollaan levottomia ja tehdään omia sääntöjä. Hullutuksia, seksikokeiluja, joista ei ymmärretä mitään, ja naapurin miehestä tulee uhri, jolla leikitään ja joka saa maksaa sukupuolensa takia. Tyttöjä on kiusattu ja tämä kertaantuu, kotiolot eivät ole parhaat mahdolliset. Väkivaltakohtaus päättää näytelmän ja jää arvoitukseksi, jos kävi silti hyvin?. Tarvittiin jokin pysähdys. Näin jo Kanneltalon syysesittelyssä alkupaloja, jotka vetosivat. Komedia rentoutumisesta Teatteri K60-ryhmän kuudes esitys ”Virkistyspäivä” on komedia rentoutumisesta. Vapaaehtoistyöntekijä Kylli muistelee taannoista virkistysja hiljentymispäivää, jonka he yhdentoista naisen tiimillä järjestivät joukolla. Mitä tapahtuukaan kun tunteet, muistot ja osallistujien erilaiset luonteet myllertyvät suloiseen sekamelskaan vakavien ja vähemmän vakavien aiheiden äärellä ja vaietut asiat nousevat pintaan? Hauskan kokemuksen naiset tarjosivat taas yleisölleen. Esitys valmistettiin ryhmälähtöisellä menetelmällä. Tammikuussa 2018 ryhmässä päätettiin lähtökohdaksi suomalaiset tabut, joita lähdettiin tutkimaan keskustelemalla, kirjoittamalla, tekemällä teatteriharjoituksia ja improvisoimalla. Syksyn mittaan esitys muotoutui komediaksi rentoutumisesta ja hieman tabuistakin. Työväenopiston Teatteri K60 -teatteriryhmä toimii Kinaporin palvelukeskuksessa ja aloittaa jälleen tammikuun puolenvälissä. Kurssille, jonka alaikäraja on nimensä mukaisesti 60, voi ilmoittautua 4.1. asti Ilmonet.fissä, puhelimitse tai Opistotalon toimistossa. Dracula-animaatio psykologian silmin Maailman ensimmäinen Kinaporin K60 -kuvassa Eevi Heinonen (vas.), Marjatta Leivo, Riitta Jämiä, Raili Sievinen, Maritta Widberg, Terttu Kuutamo, Kyllikki Joukama, Kirsti Aaltonen, Tuula Haikonen, Sisko Kinnunen, Kristiina Kuusela. Kuva: Katja Luhtala. Minerva Kautto (vas.) ja Maija Rissanen ovat tragikoomisen hyviä erilaisina, liian aikaisin aikuistuneina, teinisisaruksina Teatteri Quo Vadiksen esityksessä Kanneltalolla. Kuva: Jouko Siro.
11 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Kulttuurinurkka Runo on lausumalla parasta Seela Sella hurmasi Temppeliaukion kirkon yleisön Eino Leinon Helkavirsien elävällä tulkinnalla. Kuva: Raimo Granberg. Vahvaääninen Jussi Lankoski (vas.), herkkäilmeinen Maija Daavittila, voimakas Tuomo Holopainen eivät pönöttäneet juhlakutimissa, vaan rennoissa arkivaatteissa Helvi Hämäläinen–runomatineassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Raimo Granberg. Suomen Lausujain Liiton puheenjohtaja Ella Pyhältö lausui Elvi Sinervoa ja Aulikki Oksasta itsenäisyysjuhlassa ja sulautuu tässä Suomen lipun väreihin. Kuva: Raimo Granberg. ? Suomen Lausujain Liiton juhlamatinea oli jälleen Itsenäisyyspäivänä Temppeliaukion kirkossa. Lyhyesti virsi kaunis, koska se kesti vain kolme varttia? Tavattoman perusteellisen juhlapuheen piti lausuja, Työväenopiston opettaja Iiro Kajas. Hän vetosi esikuvaansa, ohjaaja Sakari Puuruseen, joka korosti, että lausujan pitää ”luottaa maajalkaansa”, mikä on ohje henkisen kantapään nostajille. Liitto perustettiin 1938 Hotelli Helsingissä. Se järjesti miesrunoilijoiden lausuntasarjaa. L. Onerva oli ensimmäinen nainen 1949. Pitkään oli asenne, jonka Kai Laitinen muotoili Parnassossa 1959: – Runo on lausumatta paras. Ella Pyhältö esitti repäisevästi Elvi Sinervon ”Me olemme kansa” ja Aulikki Oksasen ”Leivotko minulle äiti”: – Leivotko minulle äiti, / leivotko rusinapullan? / Isä niityllä heinää niittää, / pilvilaumoja tuuli ajaa. Nykyinen SLL:n puheenjohtaja sanoo lausunnassa olevan jotain suomalaista: – Olemme tarinoitamme ja kieltämme rakastava kansa. Pitkä pimeä kausi on kuin luotu runon syliä varten. Malla Kuuranne lausui Elina Vaaran ja Aaro Hellakosken runoja. Hannu Huuska tulkitsi Eino Leinon ”Alla kasvon kaikkivallan – Aurinkolaulun” hyvin vähäeleisen keskittyneesti ihan lopuksi. Huuska sanoo, että näytteleminen ja lausunta ovat saman kolikon eri puolia: – Teatteri on kuin ooppera, lausunta on kuin lied. Seela Sella esitti valtavan intoutuneesti ja käsillään kirkon kiviseinä edessä elehtien Eino Leinon Helkavirsistä runon ”Syvärin impi”, joka kuvaa neidon ja pojan kohtaamista: – Nousi nopsa neien jalka, / nopsempi kosijan jalka, / siro siukoi hirven nilkka, / kinner kiireempi ajajan, / tahtoi jo tavata kaunon, / kiinni kirkkahan kopata; / putosi polulle kukka / rinnoilta ripeän immen. Teatteri Avoimissa Ovissa vietettiin juhlavuotta aiemmin syksyllä. Kati Outinen ohjasi Helvi Hämäläisen teksteistä kootun esityksen ”Kaiken omistaisimme, jos muistaisimme unemme”. Hän kirjoittaa ohjaajan sanoissaan: – Sodan kokemukset nuorena äitinä jätti syvän jäljen Helviin ja se heijastuu tuotantoon läpi elämän ja pitkän uran. Näyttämöllä olivat herkkäilmeinen Maija Daavittila, liikkeellisesti voimakas Tuomo Holopainen ja vahvaääninen nuori Jussi Lankoski. Kolmikko ei pönöttänyt juhlakutimissa. Kaikilla oli arkivaatteet, rennot, t-paidat ja puserot. Kuulimme yhteisesiintymistä, mutta ennen kaikkea vuorotellen runojen lausumista. He liikkuivat näyttämöllisesti taitavasti. Finlandia-palkitut Seppo Aalto (vas., tietokirjat), Siiri Enoranta (lastenja nuortenkirjallisuus) ja Olli Jalonen (kaunokirjallisuus) yhteiskuvassa. Kuva: Raimo Granberg. Apulaispormestari Nasima Razmyar sanoi Caisan ja Moniheli ry:n itsenäisyysjuhlassa havainneensa iloisempaa juhlamieltä nuorten keskuudessa juhlapäivänä. Kuva: Raimo Granberg. animaationäytelmä ”Dracula –Pahan synty ja tuho” valloitti Savoy-teatterin yleisön. Se haastoi käsityksemme myyttisestä pimeyden ruhtinaasta. Vampyyrihampaiden ja veren sijaan Draculan tarina aukaistaan psykologian ja teologian kautta. Kyse on nyt narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, joka periytyy suvussa isältä pojalle. Kuinka usko, toivo ja rakkaus vaihtuvat pelkoon ja pimeyteen. Kristus vastaan Lucifer kamppailevat päähenkilön sisimmästä. Oikea pappi ja hairahtunut pappi ovat pääosissa. Pääosassa nähtiin ammattitaikuri Tatu Tyni, joka on esiintynyt kansainvälisilliä estradeilla taikuutta ja illuusioita luoden yli vuosikymmenen ajan. Digija ääninäyttelijän roolisuorituksissa nähtiin Malla Malmivaara ja Vesa Vierikko, joka toimi myös kertojana. Näytelmän tekninen toteutus perustuu patentoituun Digital illusion Equipment -teknologiaan sekä lukuisiin videotykkeihin. Näyttämöllä on vain yksi live-esiintyjä, muut hahmot sekä lavasteet ovat digitaalisia. Näytelmä on läpisävelletty. Visuaalinen ilme Savoyn lavalla oli kieltämättä komea. Venus turkiksissa vangitsee miehen Tanssija-näyttelijät Sami Saikkonen ja Sonja Sorvola löysivät toisensa muutama vuosi sitten Heidän yhteisteoksensa ”Constellations” oli onnistunut menestys KokoTeatterissa keväällä 2017. David Ivesin ”Venus turkiksissa” näytettiin lokakuulla Musiikkiteatteri Kapsäkissä, jossa se saa uusintailtoja jo 9.,10. ja 29.tammikuuta. Ohjauksesta vastaa Jermo Grundström. Mielikuvituksellinen kahden hengen komedia on myös trilleri ja pitää sisällään nokkelan juonen teatterimaailmasta. Ohjaaja ja näytelmäkirjailija Thomas etsii koe-esiintymisessä sopivaa näyttelijää tekstinsä naispääosaan. Rankkasateesta marssii myöhässä sisään nainen, Vanda. Hän on seksikäs ja tuntee roolin yllättävän hyvin, samoin näytelmäkirjailijan taustoja ja elämää. Ryhdytään näyttelemään Venusta, mutta todellisuus roolihahmojen omasta elämästä nousee koko ajan esille. Parisuhteet eivät ole ihan kohdallaan eikä myöskään koe-esiintyjän ja ohjaajan suhde. Miehinen ja naisellinen vallankäyttö astuvat kuvaan. Vanda hallitsee tilanteen ja vangitsee Thomasin. Turkisshaali tulee rooliasuna vasta loppukohtaukseen, kuvastaen jännitettä, salamaniskuja, eroottisuutta. Tämä on ajankohtainen teos, kun teatterija elokuva-alan vallankäyttö ja #metoo on ollut esillä. Mauno Koiviston Kartta–muistomerkki Hietaniemeen Presidentti Mauno Koiviston syntymäpäivänä 25.11. paljastettiin hänen hautamuistomerkkinsä ”Kartta” Hietaniemen hautausmaalla . Paljastuspuheen piti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, joka kuvasi Karttaa puhuvaksi muistomerkiksi. – Presidentti Mauno Koivisto jätti syvän ja pysyvän jäljen kansakuntamme historiaan. Hänen elämäntyöstään täydentyi kartta, joka vahvisti kansanvaltaista Suomea ja johdatti kohti uutta vuosituhatta. Hautamuistomerkin on suunnitellut helsinkiläinen valokuvaaja, kuvataiteilija Perttu Saksa, jonka työ voitti aiheesta järjestetyn suunnittelukilpailun alkuvuonna. Hän voitti vuonna 2014 arvostetun Fotofinlandia -valokuvakilpailun. Kartta-hautamuistomerkki on 250 cm leveä, 160 cm syvä ja 75 cm korkea ja se painaa 9.000 kiloa. Sen materiaalina on Varpaisjärveltä louhittu musta diabaasi. Muistopaasi on hyvin kaunis ja heijastukset tuovat sen ”karttaan” uusia ulottuvuuksia. Yleisö ryntäsi ihastelemaan muistomerkkiä ja ottamaan siitä kuvia tilaisuuden jälkeen. Kirjallisuuden Finlandiat jaettiin Suomen Kirjasäätiö jakaa Finlandia-palkinnon vuosittain kolmessa kategoriassa. Jaossa on Kaunokirjallisuuden, Tietokirjallisuuden sekä Lastenja nuortenkirjallisuuden palkinnot. Jokaiseen kategoriaan Kirjasäätiö asettaa vuosittain kolmijäsenisen valintalautakunnan, jonka tehtävänä on nimetä vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi. Säätiö nimeää myös henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Olli Jalonen teoksellaan ”Taivaanpallo”, joka katselee maailmaa tiedonhaluisen pikkupojan silmin. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai historiantutkija Seppo Aalto teoksellaan ”Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918”. Lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandian sai Siiri Enoranta kirjastaan ”Tuhatkuolevan kirous”. Palkinto on 30 000 euroa. Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla Caisassa Moniheli ry Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto järjesti taas lämminhenkien itsenäisyysjuhlan kantaja suusuomalaisille. Paikkana oli kulttuurikeskus Caisan uudet tilat Elannon vanhalla leipätehtaalla. Ohjelma alkoi perinteisellä lipunkannolla ja Maamme-laululla, jonka esitti upea Ilona Gill. Saatoimme lukea Maamme-laulun käännöksiä 30 eri kielellä ja tutustua juuri avattuun Irina Kreer-Boulauyn näyttelyyn, ”Fragments”. Apulaispormestari Nasima Razmyar piti tervetuliaispuheen suomeksi ja englanniksi. – Jo nuorena huomasin, että Suomessa on tapana juhlia itsenäisyyttä melko vakavassa hengessä. Se tuntui aluksi erikoiselta. Olihan maa, johon olin tullut menestystarina niin kansalaisten koulutustasolla kuin elintasollakin mitattuna. Muistan pohtineeni, jos vakavamielisyys liittyisi siihen, että itsenäisyysjuhla vietetään vuoden pimeimpänä ajankohtana. Suomalaiset tykkäävät verrata itseensä ruotsalaisiin. Ero läntiseen naapurin kansallispäivään, jota vietetään kesäkuussa, on melkoinen. – Ulkomaalaistaustaisia Helsingin asukkaita on jo paljon ja määrän ennustetaan nousevan neljäsosaan Helsingin väestöstä vuoteen 2030 mennessä, hän sanoi. Vieraat nauttivat toistensa seurasta ja söivät pientä purtavaa. Tanssirytmeistä vastasivat kuubalaistaustainen Banda Caribe sekä DJ Hermanni, ja vieraat pääsivät myös oppimaan tanssiaskelia opettajan kanssa. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Avaraa ja ilmavaa tilaa Oodissa. Kuva: Risto Rimppi. Keskustakirjasto Oodin avajaisissa 55 000 kävijää Jatkoa sivulta 3 ? Sosiaalinen media pullisteli avajaispäivinä Oodissa otetuista kuvista ja videoista. Myös monet virallisemmat tahot valtioneuvostosta alkaen onnittelivat Oodia sosiaalisessa mediassa. – Olemme todella tyytyväisiä Oodin saamaan vastaanottoon. Avajaisten aikaan Oodissa tehtiin yhteensä 12 000 lainaa ja palautuksia oli 2 500. Avajaisten jälkeen uusia kirjastokortteja on tehty vilkkaasti – nyt jo noin 700 kappaletta. Oodissa sijaitsevissa Fazerin kahviloissa myytiin jopa 9 000 joulutorttua, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Oodi on saanut merkittävää näkyvyyttä kansainvälisessä ja kotimaisessa mediassa. The New York Times kertoi kirjastosta kansainvälisen painoksensa etusivulla. Juttuja Oodista ovat tehneet myös mm. The Guardian, Ruotsin mediat Dagens Nyheter ja SVT Nyheter, Viron TV3, saksalainen ZDF German National TV, Lonely Planet, afganistanilainen uutiskanava Tolonews, indonesilainen The Jakarta Post ja monet kotimaiset päivittäismediat, aikakausilehdet sekä arkkitehtuurija rakennusalan mediat. – On hienoa, kuinka Suomi tulee maailmalla tun
13 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Hyvää ja rauhallista Joulua Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi Keskustakirjasto Oodin avajaiset kiinnosti 5.12.. Kuva: Risto Rimppi. Oodin avajaisten perhepäivä 6.12.2018. Kuva: Daniel Leiviskä netuksi kirjastopalveluiden edelläkävijänä. Taidamme olla ainoa maa, jossa jonotetaan kirjastoihin, iloitsee Soininvaara. Oodin tulevaisuus näyttää valoisalta. Monenlaisia tapahtumia on runsaasti tarjolla kirjaston puolella. Tapahtumatarjonta täydentyy, kun Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kino Regina avataan tammikuussa 2019. Kun Oodin toisen kerroksen tilat 28.12. saadaan auki, myös 3D-tulostimet, vinyylileikkuri, ompelukoneet, saumurit, peitetikkikone ja kirjova ompelukone, rintanappikoneet, asiakastietokoneet, kopiokone, oppimistilat, työja neuvotteluhuoneet sekä ryhmätilat ovat asiakkaiden käytettävissä. Osa 2. kerroksen tiloista ja toiminnoista, muun muassa studiotilat, otetaan käyttöön myöhemmin ensi kevään aikana. Gasum vahvistaa asemaansa ? LNG-yhtiö Skangas vaihtaa nimensä Gasumiksi. Nimenvaihdos vahvistaa Gasumin brändiä Pohjoismaissa ja yhtiön asemaa alueen johtavana nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjoajana. Gasum toimii jatkossa saman vahvan brändin alla kaikissa Pohjoismaissa. Energiayhtiö Gasum kasvatti omistusosuuttaan Skangasista 70 prosentista 100 prosenttiin lokakuussa 2018. Hankinta on osa Gasumin strategiaa, jonka ytimessä on kehittää pohjoismaista kaasumarkkinaa ja LNG-infrastruktuuria. – Haluamme toimia suunnannäyttäjinä ja viedä Pohjoismaita kohti puhtaampaa huomista yhden vahvan brändin alla. Gasum-konserniin nyt integroitava Skangas parantaa mahdollisuuksiamme rakentaa ja kehittää pohjoismaista kaasuinfrastruktuuria ja vastata kasvavaan kysyntään. Tarve puhtaammille polttoaineratkaisuille sekä teollisuudessa että liikenteessä on merkittävässä kasvussa, ja vähäpäästöisistä polttoaineista LNG on kaikkein kilpailukykyisin vaihtoehto. Tarjoamme jatkossakin asiakkaillemme pohjoismaissa palveluita yhtä mutkattomasti kuin ennenkin, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Yritystunnukset tai yhteystiedot eivät vaihdu. Uudet yritykset ovat nimeltään Gasum AS, Gasum LNG Production AS, Gasum LNG Oy ja Gasum LNG AB. Yrityksistä kaksi ensimmäistä ovat norjalaisia, seuraava suomalainen ja viimeinen ruotsalainen. Sinebrychoffilta 50 000 Kansallisgallerialle ? – Lahjoitus Sinebrychoffilta on hieno ele niin yrityksen historiallisesta näkökulmasta kuin Kansallisgallerian toiminnan kannalta. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä panimon kanssa jo vuosien ajan Sinebrychoffin taidemuseon hyväksi. Tämä lahjoitus avaa mahdollisuuksia tuleviin projekteihin koko Kansallisgallerian tasolla, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen. Kansallisgallerian toiminnan perusrahoitus tulee rahapelitoiminnan voittovaroista. Säätiöpääomaan tehdyt lahjoitukset ja niistä valtion maksama vastinraha lisätään säätiön pääomaan, jonka korkotuotolla mahdollistetaan kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden rakentaminen. Kansallisgallerian hallitus päättää säätiöpääoman sijoitusten korkotuottojen käyttökohteet. Kansallisgallerian varainkeruu jatkuu 31.12.2019 saakka.
14 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 ? Autopaikkojen riittävyys ja hinnoittelu ovat kuumia keskustelunaiheita suomalaisissa taloyhtiöissä, eikä lainsäädännöstä ole johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin. Kiinteistöliitto kartoitti autopaikkoja, polkupyörien säilytystä ja muita taloyhtiöitä koskevia liikennekysymyksiä Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeessa, jonka keskeiset havainnot ovat luettavissa nyt julkaistavasta raportista. Autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille noin joka kolmannessa taloyhtiössä. Pysäköinti on maksullista lähes kaikissa kerrostaloyhtiöissä, ja rivitaloyhtiöistäkin lähes joka toisessa. Taloyhtiöiden perimät autopaikkamaksut ovat verraten edullisia, mutta kattavat yleensä paikkojen ylläpitokustannukset. Tiedot käyvät ilmi kyselystä, joka selvitti taloyhtiöiden liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen liittyviä näkemyksiä ja tarpeita pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Kyselyyn tuli lähes 2700 vastausta, joista suurin osa oli taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta. Kysely ja sitä syventäneet ryhmäkeskustelut olivat osa Liikenneviraston avustamaa Liikennepalvelut taloyhtiöissä -hanketta, jonka Kiinteistöliitto toteutti yhdessä Mobinet Oy:n kanssa. Autopaikat jaettava yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen Hankkeessa tarkasteltiin autopaikkojen jakoa ja myös autopaikkamaksuja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että autopaikat jaetaan taloyhtiöissä yhdenvertaisuutta noudattaen. Autopaikan saamisen pitäisi olla mahdollista myös jonottamalla tai arvonnan kautta. – Suosittelemme, että niissä taloyhtiöissä, joissa autopaikkoja ei riitä kaikille, paikoista perittävä korvaus kattaisi vähintäänkin paikkojen ylläpidosta syntyvät kustannukset, toteaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kaisu Terkki. Autopaikkojen tarvetta vähentävät yhteiskäyttöautopalvelut tunnetaan taloyhtiöissä kyselyn perusteella hyvin. Yhteiskäyttöautoja käytetään kuitenkin vasta lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa runsas kymmenesosa vastaajista on käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä yhteiskäyttöautoa. Vastausten perusteella ainakin joka kolmannessa taloyhtiössä voitaisiin osoittaa autopaikka yhteiskäyttöautolle. Pyörien säilytystilasta pulaa myös uusissa taloyhtiöissä Autojen lisäksi myös polkupyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä pääsääntöisesti pulaa. Vaikeinta tilan löytäminen pyörille on vanhoissa taloissa, mutta vastausten perusteella myös joka kolmannessa 2000-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pyörät mahtuvat varastoihin huonosti tai vain välttävästi. Yleistymässä olevien erikoispyörien, kuten sähköpyörien ja kuormapyörien säilytykseen liittyviä kysymyksiä ei ole pohdittu taloyhtiöissä juuri lainkaan. – Riittämättömät pyörien säilytystilat taloyhtiössä ovat paitsi asumishaitta, myös haaste valtakunnallisten ympäristötavoitteiden kannalta. Sen sijaan hallitusten myönteinen suhtautuminen yhteiskäyttöisiin kuormapyöriin oli positiivinen yllätys, sanoo Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti. Taloyhtiöt ovat ilmastoja kaupunkipolitiikan polttopisteessä Taloyhtiöt toteuttavat monin tavoin toimia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa ilmastopolitiikan ja kaupunkipolitiikan onnistumisen suhteen. Kaupunkialueilla rakentaminen tiivistyy, ja paikoituksesta tulee yhä niukempaa ja arvokkaampaa. Kävelyja pyöräilymahdollisuudet paranevat, ja yhteiskäyttöiset kulkuneuvot tulevat yhä paremmin kaupunkilaisten ja kaupungeissa vierailevien saataville. – Jotta taloyhtiöt kulkisivat näissä asioissa samaan suuntaan kuin poliittiset päättäjät ovat asettaneet tavoitteeksi, päätöksenteon tueksi tarvitaan Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeen raportin tuomaa tietoa. Hyvät päätökset edellyttävät hyvää tietämystä mahdollisuuksista ja niiden reunaehdoista sekä vahvaa vuorovaikutusta taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden kanssa, toteaa Kiinteistöliitossa hankkeesta vastannut pääekonomisti Jukka Kero. Taloyhtiöt isossa roolissa liikenteen murroksessa Entisöintiä, muistojen ratikka vanhuksille ja uutta kaupunkikulttuuria ? HKL on valinnut käytöstä poistettujen vanhojen raitiovaunujen vastaanottajatahot. Vastaanottajien valinnassa on huomioitu raitiovaunujen laaja ja monipuolinen sijoittuminen eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttäjäryhmien tavoitettavaksi. HKL ilmoitti kesän alussa luovuttavansa vanhoja raitiovaunuja uusille omistajille. Nyt tehdyillä valinnoilla tuetaan uuden kaupunkikulttuurin kehittymistä raitiovaunujen historiallista arvoa kunnioittaen. – Raitiovaunut ovat osa helsinkiläisten arkea, ja nämä vaunut ovat nähneet paljon elämää vuosikymmenten varrella. On hienoa, että romuttamisen sijaan vaunut pääsevät nyt jatkamaan elinkaartaan uusissa tehtävissä, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Vaunuista perävaunu 615 luovutetaan Oy Stadin Ratikat Ab:lle, vaunu 320 Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle, vaunu 91 Allegra Lab Ry:lle & Helsinki Distilling Company Oy:lle ja vaunu 11 sekä perävaunu 521 Mikkelin kaupungille ja Mikkelipuistolle. Kuudennen luovutettavaksi ilmoitetun raitiovaunun numero 12 osalta päätöstä ei tehdä tässä vaiheessa vaan HKL pitää vaunun toistaiseksi omistuksessaan. Toimijoista Stadin Ratikoiden tavoitteena on entisöidä vaunu sen historiaa kunnioittaen. Oy Stadin Ratikat Ab on harjoittanut museoratikkaliikennettä Helsingissä vuodesta 2009 lähtien. Varsinkin avoin kesäperävaunu on ollut kaupunkilaisten suosikki. Nyt luovutettava perävaunu 615 vuodelta 1916 on samaa sarjaa kuin museoliikenteessä käytettävä moottorivaunu. Vaunu siirtyy yrityksen hallintaan entisöitäväksi, ja se tullaan entisöinnin valmistuttua näkemään museolinjalla 2020-luvulla. – Kun päivä on kylmä tai sateinen, ei avoin perävaunu houkuttele matkustajia. Yli satavuotias suuri-ikkunainen ja kaunis vaunu 615, jossa sillat ovat avoimet mutta matkustamossa ollaan suojassa säältä, on upea lisä museoliikenteeseen, iloitsee Daniel Federley, Stadin Ratikoiden toimitusjohtaja. Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus saa vuonna 1955 valmistetun raitiovaunun 320, josta löytyy niin ohjaamosta ratti kuin takasillalta rahastajanaitiokin. Kustaankartano sijoituspaikkana mahdollistaa raitiovaunukokemuksen myös erityisryhmille. – Tulemme käyttämään vaunua ikäihmisten muisteluun ja erilaisten tapahtumien kuten konserttien paikkana. Vaunu rahastajankoppeineen herättää varmasti monenlaisia muistoja niin asiakkaidemme kuin vieraidemmekin keskuudessa, sanoo palvelukeskuksen johtaja Tarja Sainio. Hakijoista Allegra Lab Helsinki ry. ja The Helsinki Distilling Company tuovat vaunun monipuolisen tiedeja taideohjelman sekä kaupunkikulttuurin alustaksi Kalasatamaan Teurastamon alueelle. Vaunu on numero 91, puurakenteinen vaunu vuodelta 1923. – Allegra Lab Helsinki ry. ja Turhan tiedon seura ry. ovat vastuussa raitiovaunun kaikille avoimesta ohjelmatuotannosta. Ratikassa tullaan näkemään erilaista tieteeseen ja taiteeseen sekä Helsingin historian vaalimiseen liittyvää ohjelmaa, kertoo Allegra Labin varapuheenjohtaja ja Turhan tiedon seuran puheenjohtaja Taina Riikonen. Raitiovaunu 11 vuodelta 1959 ja perävaunu 521 vuodelta 1958 matkaavat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Mikkeliin levittämään raitiovaunukulttuurin sanomaa. – Keskeisiä elementtejä, jotka tekevät kaupungin ovat ruutukaavakeskusta, kaupunkikulttuuri ja raitiovaunu Mikkelistä ovat tähän asti puuttuneet vain raitiovaunut. Nyt Mikkeli nousee Suomen harvojen raitiovaunukaupunkien joukkoon. Raitiovaunut luovat Mikkelipuistoon lisää kaupunkikulttuuria: paikkoja kohtaamisille, taidenäyttelyille ja jopa pienimuotoisille konserteille, kertoo Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä. HKL ilmoitti kesäkuussa, että se luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista. Luovuttamisella vältetään raitiovaunujen romuttaminen ja mahdollistetaan niiden päätyminen uuteen, innovatiiviseen käyttöön. Vaunut tarjottiin hakemusten perusteella luovutettavaksi uusiokäyttöön, joka tukee kaupunkikulttuurin kehittymistä ja on raitioliikenteen arvon mukaista ja sen historiaa kunnioittavaa. HKL sai määräaikaan 31.8.2018 mennessä 94 hakemusta. HKL:n omistukseen jää perinnevaunuja vielä nyt luovutettavien vaunujen jälkeenkin. – HKL haluaa olla mukana säilyttämässä Helsingin raitiovaunuhistoriaa. Pyrimme huolehtimaan, että Helsingissä säilyy joka vuosikymmeneltä omaa aikakauttaan, tyyliä ja teknologiaa edustava yksilö sekä vaunua että perävaunua, kertoo HKL:n infraja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie. Vaunu 320 luovutetaan Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle. Kuva: HKL Autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille noin joka kolmannessa taloyhtiössä.
15 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Helsingin työväenopistossa on keväällä noin 2 300 kurssia. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Työväenopistossa 2300 mahdollisuutta ? Helsingin työväenopistossa on kevätkaudella lähes 2 300 mahdollisuutta harrastaa ja kehittää itseään. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa ilmonet.fi. Voit ilmoittautua myös opiston palvelupisteissä sekä puhelimitse 09 310 88610. Työväenopisto tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia mahdollisuuksia muun muassa oppia kieliä, tutustua kirjallisuuteen, kehittää kädentaitoja, paneutua taiteisiin, pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä, tutustua uusiin ruokatrendeihin sekä liikkua itsensä virkeäksi. Kevätkauden harrastus kannattaa varata jo nyt: kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa ilmonet.fi. Ilmoittautua voi myös opiston palvelupisteissä sekä puhelimitse numerossa 09 310 88610. Kaikille avoin opisto Työväenopiston kursseille voivat osallistua kaikki yli 16-vuotiaat asuinpaikasta riippumatta. Opistossa järjestetään myös lukuisia eri ainealojen perhekursseja, joilla aikuinen ja lapsi toimivat työparina. Lisäksi ohjelmassa on noin 250 seniorikurssia, joilla edetään rauhalliseen tahtiin. Seniorikursseille ovat tervetulleita muutkin kuin seniori-ikäiset. Ohjatun opetuksen lisäksi työväenopisto järjestää lukukausittain satoja maksuttomia luentoja sekä kymmenittäin tapahtumia, konsertteja, teatteriesityksiä ja näyttelyitä. Menovinkit julkaistaan kahden viikon välein osoitteessa hel.fi/tyovaenopisto > Menovinkit. Opiston avoimet oppimisympäristöt luovat hyvät puitteet omatoimiseen opiskeluun ja työskentelyyn. Opistotalossa, Vuotalossa ja Maunulassa asiakkaiden käytössä on Adoben Pro CC –ohjelmat, skannerit, tulostimet sekä tarvittaessa neuvoa ja opastusta laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Uutta tarjontaa jatkuvasti Lisää tarjontaa suunnitellaan pitkin vuotta. Maalis-huhtikuussa alkaville kursseille alkaa ilmoittautuminen 14. tammikuuta ja touko-kesäkuussa alkaville 18. maaliskuuta. Mukaan voi tulla myös kesken lukukauden, mikäli kurssilla on tilaa. Kaikki kurssit, luennot ja tapahtumat löytyvät ilmonet.fi-palvelusta. 20 eri kansallisuutta työllistävä perheyritys palkittiin – Tammelundin Liikenne Oy on Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys Tammelundin Liikenne Oy 2018, Kuvaaja: Jaana Tihtonen / Helsingin Yrittäjät Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto ? Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota • yrityksen toiminta-ajatukseen, tuoteideoiden omaperäisyyteen sekä toiminnan, palvelusten tai tuotteiden jatkuvaan itsenäiseen kehitystyöhön. • yrityksen viimeisten vuosien aikaiseen kasvuun; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos • yrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen uudistumiskykyyn myös kansainvälisessä kilpailussa • yrityksen toiminnalliseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen omalla toimintaja markkina-alueellaan, yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnon uusiutumiskykyyn vastaamaan ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita Tammelundin Liikenne Oy • Helsinkiläinen perheyritys, jonka liiketoiminnan ydin on bussiliikennöinti • Toimii Helsingin seudun liikenteen joukkoliikenneoperaattorina • Omaa koulutustoimintaa kuljettajille • Perustettu vuonna 1946, työllistää 130 henkilöä (2018) • Toimitusjohtajana Launo Elers vuodesta 1988 • Vuonna 2017 liikevaihto 11,6 milj. € • Vuoden 2019 syksyllä yritys ottaa käyttöönsä kaksi sähköbussia Lux Helsinki toteutuu nyt suurempana kuin koskaan ? Valofestivaali kurottelee tammikuussa Kansalaistorilta kauniiseen Etu-Töölöön ja leviää kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Lux Helsinki esittelee jälleen 5.–9.1.2019 valotaiteen laajaa kirjoa kokoamalla yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja uniikkeja tilaustöitä sekä esittelemällä Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. Kansalaistorilta Finlandia-talon ja Taidehallin kautta Kansallismuseolle kulkeva reitti on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alusta loppuun numerojärjestyksessä. – Monipuolinen Lux Helsinki 2019 esittelee uutta ja vanhaa Helsinkiä: se juhlistaa yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muistelee Vanhan ylioppilastalon historiaa. Isot mediaseinät muuntuvat hetkeksi taiteen välineiksi ja taiteen avulla pureudutaan isoihin tulevaisuuden kysymyksiin, Lux Helsingin kuraattori Ilkka Paloniemi kertoo. Valotaiteella leikitään Lux Helsinki esittelee sekä kotimaista että kansainvälistä valotaiteen huippuosaamista: useita erilaisia tekniikoita hyödyntävät teokset osoittavat valon taipuvan erinomaisesti niin katutaiteen, leikin kuin yhteiskunnallisen tarkastelunkin välineiksi. Reitti alkaa Kansalaistorilta, jossa valotaiteella vallataan sekä Sanomatalon että Musiikkitalon isot medianäytöt. Mikko Kunnarin The End of the Digital New Age ja italialaisen Marco Brianzan Moonlight ottavat kumpikin kantaa kaupunkitilaa hallitsevaan roskavaloon tuomalla taidetta mainosalustoille. Taidehallin seinään heijastetaan yhdysvaltalaisen Zach Liebermanin leikkisä Reflection Studies -projisointi, joka kutsuu yleisön taiteilemaan valopöydän ääreen. Nervanderin puistikossa nähdään hollantilaisen Ivo Schoofsin 12-metrinen kineettinen taideteos Large Pendulum Wave, josta on tehty Lux Helsinkiä varten ihan oma, suomalaisen Op:l Bastards -yhtyeen Scorpius-kappaleeseen pohjautuva versio. Reitti päättyy Kansallismuseon puutarhaan, jossa meksikolainen Ghiju Díaz de Léon herättää museon julkisivun eloon arkkitehtuuria manipuloivalla Shelter Seekers -videomäppäyksellään. Teos käsittelee uhanalaisten monarkkiperhosten kautta siirtolaisuutta ja ilmastonmuutosta. Large Pendulum Wave ja Shelter Seekers ilahduttavat työmatkalaisia ja muita aamuvirkkuja myös toista kertaa järjestettävässä Lux Aamussa keskiviikkona 9.1. Satelliittiteosten myötä isompi Reitin kahdentoista teoksen lisäksi Lux Helsinki ulottuu satelliittiteosten myötä nyt ensimmäistä kertaa yli kaupungin rajojen Hanasaareen asti. Satelliittiteoksia ja -teoskokonaisuuksia nähdään Vanhalla ylioppilastalolla, Annantalolla, Kaapelitehtaalla ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa. Yhteensä festivaalilla nähdään kolmisenkymmentä valoteosta. – Luxin ystävien määrä kasvaa koko ajan, kun yhteistyökumppanit liittyvät mukaan kasvattamaan arktista valotaidefestivaalia entistä suuremmaksi ja ovat täten mukana toteuttamassa Lux Helsingin päämäärää: olla yksi sydäntalven merkittävimmistä nykytaideja yleisötapahtumista Suomessa, Paloniemi kertoo. Lux Helsinki 5.–9.1.2019 klo 17–22 Lux Aamu (teokset 10 & 12) 9.1.2019 klo 7–9 Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja se on esteetön sekä ikärajaton. ? Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti vuodesta 1946 asti toiminut perheyritys Tammelundin Liikenne Oy. Bussiliikennöintiin keskittynyt yritys on kehittynyt suurten kansainvälisten toimijoiden haastajaksi vahvuutenaan ketteryys, oma koulutustoiminta ja monikulttuurisuus. Yrittäjäpalkinto jaettiin 5.12.2018 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Helsingin Tattarisuolla sijaitsevalla Tammelundin Liikenne Oy:llä on 38 bussia, joita liikennöidään pääosin Helsingissä. Yli 70-vuotiaalle perheyritykselle kehittäminen ja kehitys ovat olleet aina läsnä yrityksen arjessa. Yrittäjä Launo Elersin johtama yritys osti Suomen ensimmäiset täysmatalalattiabussit 1980-1990 -luvun vaihteessa, maan ensimmäiset maakaasubussit vuonna 1996 ja vuoden 2019 aikana tulevat käyttöön täyssähköbussit. – Tammelundin Liikenne Oy:ssä yhdistyy hienosti pitkä historia ja halua uudistua. Harva liikennöitsijä on toiminut yhtä kauan alalla. Yrityksessä teki vaikutuksen myös vahva työllistävä ote, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisen perusteista. – Yritys on menestynyt kilpailutuksissa yksityisenä perheyrityksenä ja uudistanut ketterästi toimintaansa vastaamaan nykypäivän bussiliikennöinnin tarpeita, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Tällä hetkellä Tammelundin Liikenne Oy:n palveluksessa työskentelee 130 henkeä yli 20 eri kansallisuudesta. Yrittäjä Launo Elers kokee, että kuljetusala sopii erilaisille ihmisille eri taustoista. Yritys varmistaa monimuotoisen työyhteisön hyvät taidot omalla koulutustoiminnalla sekä yhteistyöllä HSL:n kanssa. Elersin mukaan yrityksen koko on alan mittakaavassa pieni. Kansainvälisten toimijoiden joukossa Tammelundin Liikenteen koko on kuitenkin etu, joka mahdollistaa nopeat liikkeet. – Yrittäjyys ja kuljetusalalla toimiminen vaativat luovuutta, joten meillä ei ole varaa kangistua. Usko omiin arvoihin on myös tärkeää, Elers listaa. Tammelundin Liikenne Oy:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee Launo Elersin lisäksi osa hänen lapsistaan. Yritys seuraa myös bussialan kansainvälisiä trendejä ja pyrkii uudistamaan kuljetuskalustoaan yhä ekologisempaan suuntaan.
16 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 WWW.TOKYOKAN.FI | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! JAPANILAINEN RUOKAJA KEITTIÖTARVIKELIIKE OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI SUSHIKIT 30€ SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambumaton, syömäpuikot ja ohjeen UUSIA TUOTTEITA SUORAAN JAPANISTA – TULE TUTUSTUMAAN! Huippuartistit tähdittävät Helsingin uuttavuotta Senaatintorilla Seurasaaren Joulupolku jakautuu kahteen reittiin Uusi vuosi Senaatintorilla. Kuva: Jussi Hellsten Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin uuttavuotta juhlitaan tänä vuonna Senaatintorilla Kansalaistorin alueen remontin takia. Paikalle odotetaan kymmeniä tuhansia juhlijoita. Myös Kauppatori varataan juhlijoiden käyttöön, ja uudenvuoden show’ta voi seurata sieltä suorana screenien välityksellä. Ilotulituksia voi ihailla sekä Senaatintorilta että Kauppatorilta. Osa Senaatintorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevien Torikorttelien ravintoloista ja kahviloista pitää ovensa auki iltamyöhään. – Uuttavuotta juhlitaan todennäköisesti viimeistä kertaa Senaatintorilla, mikä herättää nostalgisia tunteita. Tänä vuonna on luvassa visuaalisesti näyttävä, raikas ja musiikintäyteinen ohjelma, johon ekstra-annoksen kuumaa tunnelmaa ja näyttävyyttä saamme tulesta. En osaa kuvitella parempaa tapaa ottaa uusi vuosi vastaan!, tapahtuman vastaava tuottaja Susa Nokelainen kertoo. Lapsiperheet on Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmallaan. Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä esitys viihdyttää niin lapsia kuin aikuisiakin. Esitys päättyy ilotulitukseen klo 17.30. Helsingin uusivuosi Ma 31.12.2018 Senaatintori Koko perheen ohjelma: 17.00–17.30 Maria Baric Company 17.30 Lasten ilotulitus Iltaohjelma: 22.00–23.00 DJ Orion 23.00–00.00 Uudenvuoden show: Vesala, Vesta, Maria Baric Company 00.00–00.05 Ilotulitus 00.05–01.00 DJ Orion Helsingin uuteenvuoteen on vapaa pääsy. Tapahtuma on esteetön ja ikärajaton. Juhlista pääsee tuttuun tapaan nauttimaan myös ko? Rakastettu joulutapahtuma Seurasaaren joulupolku järjestetään jälleen sunnuntaina 16.12. klo 12-18. Kävijöiden toiveesta tapahtuma-aikaa on pidennetty tänä vuonna tunnilla, ja tapahtuma huipentuu pimeän laskeuduttua aiemmilta vuosilta tuttuun showryhmä Belenoksen tulinäytökseen klo 17.30. Pienimpien polun tallaajien vuoksi olemme uudistaneet muutamien suosittujen ohjelmapisteiden sijainteja siten, että reitti on mahdollista kävellä läpi hieman lyhyempänä “Pikkutonttujen reittinä”. Perinteisen polun varrelta löytyy 23 erilaista tapahtumapistettä, joissa osassa on tarjolla myös viittomakielen tulkkausta. Paperisista ohjelmakartoista luovutaan Joulupolku sitoutuu vähentämään tapahtuman tuottamaa kertakäyttöjätettä, ja sen vuoksi ohjelmakartta julkaistaan tänä vuonna ainoastaan verkossa. Joulupolun sivustoa on uusittu, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo selata myös mobiililaitteilla. Samalla luovutaan kokonaan myös hätävarana toimineiden kertakäyttölautasten käytöstä, joten lapsille tarjottavaa joulupuuroa varten perheiden tulisi muistaa ottaa mukaan omat lautaset ja lusikat. – Tapahtumien järjestäminen ei ole itsessään täysin ekologista, mutta pyrimme pienillä valinnoilla kunnioittamaan ympäristöä säilyttäen silti Joulupolulle ominaisen sadun ja joulunodotuksen kihelmöivän jännityksen, kertoo Joulupolun päätonttu Elina Koskipahta. Tihennetyt bussivuorot Tapahtuman kävijöiden toivotaan käyttävän julkista liikennettä, sillä Seurasaareen saavuttaessa parkkitilaa on erittäin niukasti. Helsingin seudun liikenne (HSL) on lisännyt bussivuoroja aiempiin vuosiin nähden, jotta Joulupolulle saapuminen ja sieltä lähteminen sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Bussit 24 ja 24S kulkevat tapahtumapäivänä noin 6-7 minuutin välein. Bussivuorot linjalla 24S lähtevät poikkeuksellisesti Postitalon pysäkiltä Erottajan sijaan. toa käsin Ylen televisioinnin kautta. Suora lähetys nähdään Yle TV1:llä uudenvuodenaattona 31.12.2018 klo 23.00–01.00. Tervetulleita ovat kaikki lapset ja lapsenmieliset, tapahtumaan on vapaa pääsy.
17 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Se oli yhtä tulihelvettiä – Eeri Hyrkkö Ihantalan taisteluiden keskellä ? Tarja Lappalaisen Se oli yhtä tulihelvettiä – talvija jatkosodan kasvot –teoksessa sotaveteraani Eeri Hyrkkö kertoo Karjalan kannaksella käydyistä Ihantalan taisteluista, joissa suomalaiset sotilaat taistelivat henkensä edestä Suomen itsenäisyyden ollessa veitsenterällä. Ihantalan taisteluiden voidaan katsoa alkaneeksi heinäkuun 1. päivänä 1944. Tuolloin kenraalimajuri Einar Vihman vahvistettu 6. divisioona (runsaat 10 000 miestä) torjui seitsemän neuvostohyökkäystä. 6. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 35. mies Eeri Hyrkkö (s. 1922) muistaa tapahtumat vielä kuin eilinen päivä. Hän joutui viettämään Karjalan kannaksella Ihantalan taistelujen etulinjassa liki kaksi kuukautta, selviytyen sieltä kuin ihmeen kaupalla hengissä. Karjalan kannakselle Maaselästä Kun Eeri Hyrkön yhdestoista komppania saapui Maaselän kannakselta vahvistukseksi Karjalan Kannakselle Ihantalaan, sotilaat alkoivat 1.7.1944 kaivaa asemia kumpareella, joka oli parin kilometrin päässä etulinjasta. Sama työ jatkui seuraavana päivänä, mutta illalla komppania oli siirtymässä etulinjaan. – 2.7. suomalaisten radiokuuntelu sieppasi vihollisen koodatun radiosanoman, joka saatiin nopeasti avattua. Siinä ilmeni, että venäläiset aikovat hyökätä seuraavana aamuna 3.7. kärjessään valioyksikkö, joka oli aikaisemmin murtautunut suomalaisten puolustuksen läpi Valkeasaaressa, Eeri Hyrkkö kertoo. Suomen armeijan tykistö alkoi aikaisin aamulla tulittaa vihollisen asemia. Tykistöä tukivat saksalaiset Stuka-syöksypommittajat. – Tämä tuotti tulosta. Voimakas tulitus siirsi ja heikensi merkittävästi venäläisten hyökkäystä, paikan päällä kaiken kokenut ja nähnyt, Hyrkkö kertoo. 3.7. kellon lähestyessä kuutta Hyrkkö joukkueineen alkoi kuulla pelottavaa ääntä: voimakasta lentokoneiden jylinää. Kohta laivueet jo näkyivätkin. – Yritin laskea lentokoneiden määrää. Pääsin sataan, mutta kaikkiaan niitä oli ollut kaksisataa. Koneet näyttivät tulevan kohti, ja komensin äkkiä ryhmäni kahden suuren kiven alle suojaan. Pian alkoikin raskas jyminä. Maa tärähteli ja keinui, kun koneet pudottivat lastinsa jopa 500 kiloa painavia pommeja. Suomalaisten sotilaiden kurimus oli kova, kun heidän eteensä maahan ilmaantui kolmenkin metrin syvyisiä kuoppia, joiden halkaisija saattoi olla jopa kymmenisen metriä. – Näin kuinka suuret puutkin pirstoutuivat kuin tulitikut. Sen jälkeen tuli laumoittain matalalla lentäviä maataistelukoneita, jotka tulittavat tykkija konekivääritulella kaikkia eläviä kohteita, Hyrkkö kertoo taistelun ankaruudesta. Tilanne oli kriittinen: perääntyä ei voitu, eikä haluttu, vaikka jännitys ja paine olivatkin kovat. Lopulta Hyrkkö pst-yksikkönsä kanssa löysi komppanian komentopaikan. Se sijaitsi muutama sata metriä etulinjasta suuren kiven suojassa. – Ilmoitin ryhmäni luutnantti Koskiselle ja kerroin samalla, että olemme myöhässä, kun kukaan ei tullut meitä hakemaan. Luulen, että Koskinen oli yksinkertaisesti unohtanut meidät, sillä hän ei vastannut mitään toteamukseeni, vaan käski lähetin saattaa meidät linjaan. Hyrkön mukaan näinä kohtalon hetkinä edessä olisi tarvittu joku esimies luomassa uskon vahvistusta ja rohkeutta. Tämän tehtävän otti oma-aloitteisesti neljännen joukkueen varajohtaja, Viipurin poika kersantti Veikko Houni. – Hän kulki mies mieheltä luomassa rauhallisuutta, poistaen näin pelkoa, mutta korosti meille kaikille samalla valppautta ja tarkkaavaisuutta. Hounin itsensä taival päättyi elokuussa 1944. Hän ei huomannut vihollisen kätkemää miinaa, vaan astui sen päälle ja menehtyi. Kun vihollisen tulivalmistelu aamupäivällä päättyi, alkoi varsinainen hyökkäys. Loppujen lopuksi siitä tuli viiden päivän yhtämittainen kamppailu, jonka kuluessa suomalaisilla ei juurikaan ollut lepohetkeä. Eerikin toteaa valvoneensa ryhmänsä kanssa viisi vuorokautta. Venäläisten valtava ylivoima Aamupäivällä 4.7.1944 saatiin siepattua jälleen venäläisten radiosanoma, jonka mukaan vihollisen aikomuksena oli hyökätä kahdeksalta illalla panssarien, tykistön, kranaatinheitindivisioonan, raketinheitinprikaatin ja ilmavoimien tukemana suomalaisten kimppuun. Ylivoima suomalaisiin nähden oli valtava. Tilannetta pidettiin niin vakavana, että divisioonan komentaja ehti jo antaa JR 35 III pataljoonalle käskyn varautua viivyttämään vihollista valtatien suunnassa Kilpeenjoelle, mikäli rintama Ihantalassa murtuisi. – Onneksemme näin ei kuitenkaan käynyt. Niin veitsenterällä oli silloin puolustuksemme kestäminen. Vihollinen alkoi liikehtiä koko lohkolla vähän ennen puoltayötä, voimakkaammin Pyöräkankaalla, Hyrkkö kertoo. – Kyllähän me jokainen tajusimme siinä taistelujen riehuessa ympärillä käsittämättömällä voimalla, että Suomi heinäkuun alkupäivinä 1944 taisteli, ei enää vapaudestaan, vaan hengestään. Uhrien määrä oli suuri. Olimme valmiit uhraamaan henkemme, nuoren elämämme, jotta vihollisen teräsvyöry saadaan pysähtymään, Hyrkkö toteaa. Vihollinen kerää kamppeensa Suomalaisten ankara ja sitkeä puolustaminen tuotti hedelmää. Heinäkuun kymmenennen päivän paikkeilla taistelujen kiivaus alkoi laantua, ja 15. heinäkuuta Neuvostoliiton korkein johto totesi, ettei tavoitetta saavutettu, ja alkoi siirtää osan joukoistaan muille rintamille. – Torjuntavoitto oli saavutettu, ja kenraali Oeschilla olikin aihetta kiittää kaikkia Ihantalan puolustajia, Jalkaväkirykmentti 35:n mies, sotaveteraani Eeri Hyrkkö toteaa. Lue koko tarina kuinka suomalaiset Eeri Hyrkkö ja muut sotilaat taistelivat itsenäisyytemme puolesta henkensä edestä Tarja Lappalaisen kirjasta Se oli yhtä tulihelvettiä – talvija jatkosoda n kasvot. Saatavissa nyt myös pokkarina. Eeri ja hänen pikkuveljensä pitelemässä kotitalonsa vilkasta hevosta. Hevonen lähti sittemmin talvisotaan ja ilmoitettiin kaatuneeksi jo jouluna 1939. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Eeri Hyrkkö vappuna 1944 Maaselässä lähellä Seesjärveä ennen Talin-Ihantalan suurtaisteluja. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Alikersantti Eeri Hyrkkö. Kuva on otettu keväällä 1944 Hyrkön ollessa viimeisellä lomalla vuonna 1944 hieman ennen Ihantalan vaiheita. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Eeri Hyrkön sotilaspassin kansi ja lehti. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Mies poterossaan Ihantalan taisteluiden aikana. Kuva SA-kuva Tähän pysähtyi venäläisten hyökkäys Ihantalassa. Kuvassa näkyy räjäytetty Stalin panssaritorjuntavaunu. Lähde: SA-kuva
18 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 ? Moni galleria on avannut taidepöydän lahjahankintaan jouluksi. Kajaste, Scuptor, Tm, Topelius ja moni muu tarjoaa myytävää kuvataidetta esiin. Solmia useita solmuja Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, näyttelyvuoden päättää HC Guest Curator-ohjelman toinen projekti, lontoolaisen Beaconsfield Galleryn perustajien David Crawforthin ja Naomi Siderfinin kuratoima näyttely ”Landscapes of the Future”, jossa yhdeksän Britanniassa ja Suomessa työskentelevää taiteilijaa ja taidekollektiivia on esillä. Näyttely hahmottaa kriittisesti sitä, miten tapamme käsittää maisemaa on jatkuvassa liikkeessä ja muotoutuu historian mukana. Outi Pieski on saamelainen kuvataiteilija, joka yhdistää taiteessaan saamelaista käsityötä ja nykytaidetta sekä tuo esiin vähemmistökulttuuria. Hän kasvoi Helsingissä ja kävi Kuvataidelukion ja valmistui Kuvataideakatemiasta. Hän tekee maalauksia ja tilainstallaatioita, leikittelee väreillä, menetelmillä ja muodoilla, jotka kuuluvat saamelaiskäsityöperinteeseen. Suomen taideakatemian palkintoon kuului yksityisnäyttely Espoon modernin taiteen museossa Emmassa syksyllä. Koulupojan kiinnostus kuvataiteeseen säilyi Oopperalaulajana tunnetun baritoni Jorma Hynnisen taidenäyttely ”Hetki ennen ja jälkeen” on esillä vuoden loppuun Café Sonckissa, Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Hän oli kiinnostunut piirtämisestä jo koulupoikana. Keskikoulun jälkeen haaveena oli taidemaalarin ura. Kun Ateneum ei ensi yrittämällä tärpännyt, nuori mies päätyi opiskelemaan Heinolan opettajaseminaariin. Siellä virisi myös lauluharrastus ja muutaman opettajavuoden jälkeen ura vaihtui oopperalaulajaksi. Kiinnostus piirtämiseen ja maalaamiseen ei sammunut, vaan on jatkunut parin vuosikymmenen katkon jälkeen näihin päiviin saakka. Hynnisen maalauksia on ollut näytteillä 1960-luvulta lähtien laajalti ympäri Suomea. Avajaisissa Hynninen lauloi Schubertin Winterreise – sarjasta viisi laulua: Gute Nacht (Hyvää yötä), Der Lindenbaum (Lehmus), Die Post (Posti), Das Wirtzhaus (Majatalo) ja Der Leierman (Kampiliiran soittaja). Höyhenenkevyttä ja lyijynraskasta Taidesalonki, Bulevardi 3 B, esittelee jälleen Viggo Wallensköldin teoksia. Maalauksissa uusi ja vanha yhdistyvät, kuolema ja elämä. Maalaukset ovat samanaikaisesti höyhenenkeveitä ja lyijynraskaita. Taiteilija sanoo ajattelevansa teoksiaan usein osana narratiivista kertomusta. Ne ovat fiktiivisiä välähdyksiä toisesta todellisuudesta, mutta sisältävät viittauksia omaan maailmaamme. Monipuolisen taidekoulutuksen saanut Wallensköld on keskipolven taiteilija, jonka ansioluettelo on tavattoman pitkä ja vakuuttava. Näyttelyjä on paljon myös eri Euroopan maissa. Siltala on julkaissut tänä vuonna hänen ”Stroganoff” –kirjansa. Sen originaalikuvitus on esillä ”Sinisessä huoneessa”. Öljy kankaalle tai MDF-levylle –maalaukset ovat tahallisen epätarkkoja, viehättävän hämyisiä kuvia menneestä maailmasta. Nähkää illuusion syntymisen ihme Uusi Galleria A2, Kasarmikatu 28, näyttää Maaria Märkälän teoksia. Hän kuuluu niiden abstraktien maalareiden joukkoon, joiden teoksissa näkyy luontokokemuksia, näkemys maisemasta ja ylipäänsä elämys jostain olevasta. Teoksissa on voimakas ajan ja paikan läsnäolo, ne eivät eristäydy muotokokeiluksi. Viime keväänä taiteilija päätti rohkaistua kohtaamaan ihmisten tapaamisten jälkeistä ajatustulvaa ja lupautui maalauksen opettajaksi kolmeen eri kansalaisja työväenopistoon. –Ajattelin uskaltaa lisätä ihmisiä myös maalauksiini. Pessi Raution sanoin Märkälän maalaustapa tuo mieleen ekspressionismin, paksu, miltei ruokaisa väri kertoo siitä, että maalauksen ei ole tarkoitus häivyttää itseään taustalle. Tässä on yksi osa maailmaa maalilla uudelleen, ehkä jopa entistä ehommaksi rakennettuna: nähkää illuusion syntymisen ihme. Keskiössä on aina ihminen Anne Katrine Dolven on norjalainen taiteilija, jonka viides yksityisnäyttely Galerie Anhavassa, Fredrikinkatu 43, on esillä. Hän aloitti uransa taidemaalarina, mutta laajensi pian ilmaisuaan myös valokuvaan ja videoon. Maalaukset ovat usein hyvin fyysisiä, suorassa suhteessa taiteilijan omaan kehoon ja sen liikkeisiin. Valokuvat ja videot ovat ohjattuja ja taltioituja performansseja. Lofooteilla kasvanut, mutta suurkaupungeissa elänyt Dolven omaa läheisen ja mutkattoman suhteen luontoon, ja teoksissa on kaupunkielämän tiheyttä, siellä elävien ihmisten viileyttä. Keskiössä on silti aina ihminen. To You-näyttelyssä on kolme eri teoskokonaisuutta: viidentoista metrin mittainen videoinstallaatio, maalauksia, joita taiteilija on hipaissut sormellaan tai olkapäällään sekä video alle teini-ikäisen tytön keskittyneestä voimistelusta, siitä nauttimisesta. Dana ja muita vahvapiirteisiä naisia Emilia Kyösti esittelee ”Halkeamia heijastuksissa” – näyttelyssään Papu Galleriassa, Mariankatu 24, viimeisen kolmen vuoden aikana akryyleilla maalaamiaan teoksia. Aiheet kumpuavat pääosin luonnosta, jonka muotokieltä hän tutkii abstrahoiden. Hyvinkään Taidekoulun kasvatin teoksissa korostuvat nyt hempeämmät ja herkemmät sävyt; hän antaa tyttömäisen värin ja ilon virrata läpi. Ilmavuus, sirpalemainen kiilto tulee mukaan. Kyösti halusi tuoda kolmen naisen sarjan eri tavoin ja värein. ”Dana” on kuvitteellinen hahmo töiden esikuvana. Taiteilija käyttää usein ihmistä kuvaavien teosten pohjana jotain valokuvaa, mutta vain asennon tms. suhteen; hän ei jäljennä valokuvaa. – Se toimii vain inspiraationa ja maalatessa katson, mihin työ vie. Usein ihmishahmoni ovat vahvapiirteisiä naisia. Rauhaa ja rakkautta Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, esittelee kahden taiteilijan ja sielunkumppanin yhteisnäyttelyn. Maalauskurssilla syntyi keskustelua ja löytyi sama intohimo kuvalliseen ilmaisuun. Carita Nissinen on maalannut pitkään, mutta on uuden äärellä. Kauneus, ilo ja värien harmonia vievät työtä eteenpäin, välillä hitaasti ja välillä nopeasti. Tunnetilat ja vuodenajat, luonto yleisesti, näkyy monesti teoksissa. Varje Kouhia kuvaa ihmistä ja kehoa harmonisesti, läheisyyttä kunnioittaen. Jo peruskoulun aikoina Virossa ilmeni kiinnostus kuvataiteellista ilmaisua kohtaan piirtämisen kautta. Tie takaisin löytyi 2012, jolloin maalaaminen vei mennessään. Akryylin leikkisyys kiinnostaa ja houkuttaa ja niinpä erilaisten materiaalisekoituksien ja struktuurikokeilujen kautta syntyivät tämän näyttelyn teokset. Rajattu värimaailma antaa tilaa syvyydelle, tunteelle ja läheisyydelle. Väliaikaisuuden keskellä Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4, näyttely keskittyy olennaiseen, elämän ja kuoleman eroon. Kahden taiteilijan maalaukset ja veistokset puhuttelevat toisiaan. Maalauksiensa kautta Usva Seregina tutkii keskeisempiä, värikkäämpiä muistojaan. Nämä hetket voivat vaikuttaa tavallisilta ja arkisilta, mutta ovat aistirikkaita ja tunnelatautuneita. Taitelijana hän työskentelee maalausten, installaatioiden ja performanssin kautta. Kuolema on kokemus, joka odottaa meitä kaikkia, mutta siitä on tullut tabu aihe, jonka haluamme unohtaa ja välttää. Anni Ekström tutkii veistostensa kautta kuolemaa arkisena ja maallisena teemana. Hän haluaa ymmärtää kuolemaa osana elämää ja tuoda sen lähemmäksi. Käsityöläisenä hän on tarkka työnsä materiaaleista ja kätensä jäljestä. Häntä kiinnostavat erilaiset pinnat, viimeistelemätön jälki ja hiomaton alkukantaisuus sekä groteskius. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen: Joulun ajan kuvataide Saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski ja teoksensa Pyhä tunturi Rástegáisa laillisena oikeushenkilönä Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Baritoni Jorma Hynninen haaveili nuorena taidemaalariksi, mutta laulu ja musiikki veivät. Taiteilija on Utelias mieli -teoksensa edessä Café Sonckissa. Kuva: Raimo Granberg. Viggo Wallensköld on kuin osa teostaan Talvipäivä, Ystävät. Maalausten arvoitukselliset henkilöt haluaisivat kertoa tarinansa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Maaria Märkälä ja teos sarjasta Puistohuone Galleria A2:ssa. Hänellä maalaus ei häivytä itseään taustalle. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Varje Kouhia esittelee Eye to eye -teostaan Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Nuoret kuvataiteilijat Usva Seregina (vas.) ja Anni Ekström kysyvät La Petite mort, ”Mortti”-teoksen äärellä, miksi kuolemasta on tullut tabu. Kuva: Hannele Salminen.
19 Nro 22 • Viikot 51-2/2018 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Ystävällistä palvelua lähiapteekista Apteekki suljettu 23.12.-26.12. Glögi-tarjoilu 19.12.-21.12. Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi Kaupunki palkitsi kahdeksan Helsinki-aiheista opinnäytetyötä Helsingin kaupungin opinnäytepalkinnon saajat 2018. Kuva: Teemu Vass. ? Helsingin kaupunki jakoi keskiviikkona 12.12. tunnustuspalkinnot kahdeksalle ansioituneen opinnäytetyön tekijälle. Palkintojen valintakriteereinä käytetään opinnäytetyön laatua, kosketuspintaa Helsinkiin sekä korkeakoulun laitoksen antamaa arvosanaa. Lisäksi arvostetaan opinnäytteiden innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia. Opinnäytepalkinnot on jaettu vuodesta 1992 alkaen. Opinnäytepalkinnon voi saada tutkielma, jonka aihe liittyy Helsinkiin, helsinkiläisiin tai kaupungin omaan palvelutoimintaan. Tieteenalaan liittyviä rajoituksia ei ole. Kaupunki pyrkii palkitsemaan erityisen hyviä opinnäytetöitä usealta eri tieteenalalta. Palkinnon suuruus oli tänä vuonna 500 euroa. Palkinto myönnettiin seuraaville henkilöille: Hinttala, Irene: Uusi Norabia: pienteollisuustalosta asumisen palveluhybridiksi Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Holmila, Leena: Helsingin metropolialueen vihreä infrastruktuuri suunnitelma 2050 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto yliopisto Honka, Joona: Asuntojen hintojen muodostuminen pääkaupunkiseudulla Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Hyytiäinen, Salla: The Process of Service Model Innovation in a Public Organization – Case Vuosaaren Kotihoito Institutionen för företagsledning och organisation, Svenska handelhögskolan Lappalainen, Inka: Kivinokka muuttuva kulttuurimaisema Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto yliopisto Lång, Sakari: Adolescent sleep duration and quality: analyzing the conjoint associations of gaming, anxiety and depression Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Piipponen, Johanna: Kulkutapaosuuksien vuosittaisesta arvioinnista HSL-alueella Perustieteiden korkeakoulu, Aalto yliopisto Puttonen, Mia: Helsinkiläisten yhteiset olohuoneet: Kaupunginosapuistojen merkityksiä sosiaalisena julkisena tilana Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
20 Viikot 51-2/2018 • Nro 22 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija p. 040 159 7740 ossian.johansson@kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED, IK p. 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, varatuomari p. 040 538 1857 tea.skog@kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT p. 040 578 7997 mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan!