BITMASTER
Art taidenäyttely PIRJO HASSINEN 5-ryhmänäyttely
LIFE51
Koko 61x
14,
isvuosi 20
Valmistum akryyliväri
on
materiaali
kaalle.
n
a
k
a
v
pella
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
Galleria Plaz
Mannerheimintie 21-23, 00250 Helsinki
?MENETETYN KARJALAN KIERROS?
KESÄ 2014
ERIKOISMATKA
26.-29.6.2014
MUKANA SODAN AJAN LAULUT
kuvat ja ohjelma:
www.tamros.fi/karjala 945?
sis. ?kaikki?
040 500 6121 / Jouni
jouni.putkonen@tamros.fi
Raimo Laukka, laulu
Pekka Pöllänen, harmonikka
www.raimolaukka.fi
HELSINKI - LAATOKAN JA
KANNAKSEN KARJALA - HELSINKI
mm. Menetetyn Karjalan muistojumalanpalvelus Terijoen kirkossa
su 29.6.2014 (suomeksi)
ESITTÄÄ:
60 paikkaa
RööperinLehti
Viikot 21-22 ? Nro 10/2014 ? 10. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
Katso ilmoituksemme takasivulta
HUIPPUTARJOUS:
MIESTEN HIUSTENLEIKKAUS 10?
ILMAISIA KONSERTTEJA LÄPI KESÄN
Tuomiokirkossa
su 1.6. ? 24.8.
Kallion kirkossa
ma 2.6. ? 25.8.
Vanhassa kirkossa
ke 4.6./11.6./18.6./25.6.
Johanneksenkirkossa ke 2.7./9.7./16.7./23.7./30.7.
Tuomiokirkon kryptassa ke 6.8./13.8./20.8.
Mikael Agricolan kirkossa ti 19. ja to 21.8.
laui
parturi
NEWROZ
parturi_sartashxana_halaq_araishga
PENGERKATU 29, 044 7720004
ma-pe 10-21, la 10-20, su 12-18
Palvelemme myös pitkäperjantaina
18.4. klo 10-18 (mahd. pidempäänkin)
Avajaiskonsertti
Tuomiokirkossa su 1.6. klo 20
Konsertteihin on vapaa pääsy
Iltakonserttien ohjelma 7 ?
Ohjelmapassi kesän kaikkiin konsertteihin 40 ?
w w w . u r k u k e s a . f i
HELSINGIN
URKU
KESÄ
HELSINGFORS
ORGEL
SOMMAR
HELSINKI
ORGAN
SUMMER
OSTAMME KULTAA,
hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa.
m e ta l l
i
ki
lo
en
ja
Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16
Katso hinnat: www.rasmussen.fi
e r r ät y s
Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan,
jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme.
K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys.
Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille.
Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen.
Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot.
Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme:
www.rasmussen.fi
Viikot 21-22
2
TIETOKONEHUOLTO
Tietokoneiden korjaukset,
huollot, asennukset
ja viruspoistot
ammattitaidolla.
GLOBAL GRAPH OY
La Cure Kuolleenmeren ihonhoitotuotteet
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
®
Avoinna arkisin 09:00 - 18:00
HYVIÄ TULOKSIA ERILAISTEN IHO-ONGELMIEN HOIDOSSA
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
Juustokauppa
Suosittelemme La Cure-sarjaa kaikille herkkäihoisille sekä psoriasiksesta, että
erilaisista ihottumista kärsiville henkilöille. Tuotteet sopivat päivittäiseen käyttöön
koko perheelle! Myynnissä useissa terveyskaupoissa ja nettikaupassamme.
www.lacure.fi
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Lisätietoja: La Cure D.S.P Finland
puh: 041-446 5593 ja 09-3285 9840
Hietalahden kauppahalli
00180 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
sähköposti: info@lacure.fi
HENGITÄ
Nettiajanvaraus, kuukauden
kampanja ja paljon muuta:
tuhatjalka.fi
Kohtuuhinnalla hyvää
LVI-työt
050 353 4465 pk.ilmastointi.fi
Tuhatjalka hoitaa lemmikkisi - tervetuloa Tuhatjalkaan!
Ajanvaraus 075 759 0061*
Ma-pe 7-20, la 8.30-16
*11,18 snt/min + mpm.
Telakkakatu 3, 00150 Helsinki
Klinikka avoinna: Ma, ke, pe klo 8-16,
ti ja to 12-20, la 9-16
Kansalaistorin kirpputori avataan 23.5
eduskuntatalon edessä.
Varaa paikkasi p. 0407058961. Paikat myös
paikanpäällä. www.kansalaistorinkirppis.fi
Avoinna: Ma-La 10:00-19:00
Su 12:00-18:00
Pe suljettu 12:30-14:30
Naudan sisäfile
27,00 e/kg
Naudan ulkofile
22,00 e/kg
Naudan sisäpaisti
12,50 e/kg
Naudan ulkopaisti
11,50 e/kg
Naudan paistijauheliha 9,50 e/kg
Entrecote
13,90 e/kg
Karitsan kare
16,90 e/kg
Karitsan kyljys
12,50 e/kg
Karitsan paisti
11,50 e/kg
Karitsan lapa
10,90 e/kg
Karitsan jauheliha
8,90 e/kg
HALUATKO RAHAA
ELÄMISEEN?
- Ostamme asuntosi
kunnosta riippumatta HETI!
- Asuntoon on myös
mahdollista jäädä asumaan
Soita rohkeasti ja tarjoa
p. 040-577 5246/Merja
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
Pääsiäistarjoukset!
Tule edullisille lihaostoksille
LAAKSTEN Oy
/HakaniemenLihakauppa
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
10. vuosikerta ? nro 10
Viikot 21-22
Ajankohtaista
HSL valitsi
innostavimman
työmatkapyöräilijän
Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Valokuva vapaasti käytettävissä uutisen julkaisun yhteydessä.
105 vuotta vanha puinen
raitiovaunu vie ajelulle
??HKL-Raitioliikenne ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä
ajetaan entisöidyllä, 105 vuotta
vanhalla puisella raitiovaunulla
kesän kaikkina viikonloppuina
lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 17.5. ja
päättyy elokuun lopussa.
Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan pat-
saan luota kello 10?17. Vaunut
lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut
lähtevät täytyttyään. Kierroksen
hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa
matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun,
Rautatieaseman, Kaisaniemen
ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille.
Blockfesteillä
lähes 50 artistia
??Jokaisena järjestysvuotenaan
jo ennakkoon loppuunmyyty
kaupunkifestivaali Blockfest on
julkistanut koko tulevan kesän
artistikattauksensa.
Yhdysvaltalaistähdet Snoop
Dogg, Tyga ja Memphis Bleek
saavat Ratinanniemeen seurakseen lähes viisikymmentä kotimaisen rytmimusiikin huippunimeä 1.-2. elokuuta.
Blockfest on tullut vuosien
varrella tunnetuksi poikkeuksellisen hyvän tunnelmansa lisäksi
myös lukuisista erikoiskeikoistaan. Tänä kesänä tapahtumassa nähdään muun muassa Cheekin viimeinen esiintyminen ennen Olympiastadionin konsertteja sekä Mikael Gabrielin ja Jay
Z ?suojatti Memphis Bleekin ainutlaatuinen, kansainväliset rajat ylittävä yhteisshow.
Festivaalin viimeisten esiintyjäkiinnitysten joukosta löytyy
myös todellinen yllätys, kun
massiivinen DJ Polarsoul Pilvilinna Rapshow valtaa Blockfestin lauantaina.
Yli kaksikymmentä vierailevaa
räppäriä aina Asasta Julma-Henrin kautta Pyhimykseen mahdollistavat DJ Polarsoulin kiitellyn
tuottajalevyn esittämisen alusta
loppuun, lähes jokaista säkeistöään myöten.
Tapahtuman monipuoliseen
ohjelmistoon liittyvät uusina
niminä myös Suomen suosituin
reggae-artisti Jukka Poika, naisräppäreiden uuden aallon keulakuva Sini Sabotage sekä kovaa
nousua omilla saroillaan tekevät
Gasellit, Jontte Valosaari, Timi
Lexikon ja Tuomas Kauhanen.
Blockfestin tamperelaisia juuria korostavat Suomen viihdyttävimpiin räppäreihin lukeutuvat Kalle Kinos ja Majuri, minkä
lisäksi turkulainen trap-sensaatio Tippa-T nähdään ensimmäisellä festarikeikallaan.
Blockfestin aiemmin julkistettuja artisteja ovat edellä mainittujen lisäksi mm. JVG, Elastinen,
Redrama, Uniikki, Ruger Hauer, Juju, Ruudolf & Karri Koira
sekä Raappana. Koko päiväkohtainen ohjelma on nähtävissä
tapahtuman kotisivuilla: www.
blockfest.fi.
Seitsemättä kertaa järjestettävän Blockfestin lipunmyynti on
edennyt koko kevään ajan ennätysvauhdissa.
Aiempina vuosinakin huippusuosion saavuttaneet VIP-liput
varattiin loppuun jo kolmessa
päivässä ja myös muut lippumuodot ovat loppumassa jo kesän kynnyksellä. Blockfestin liput myy Lippupalvelu sekä Tiketti, hinnat alkaen 49 euroa ja
toimituskulut.
?Sellainen ratikka, kaunis kuin
karamelli, jossa oli sisällä vaan
kaksi pitkittäistä puupenkkiä,
ja takaa se oli avoin niin, että
Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni
ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja
rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa
hoppa sillä lailla!? Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50
vuodelta 1909. Kaikkein suosituin on silti ollut avoin kesä-
vaunu, jossa ei ole sivuseiniä
lainkaan. Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen
1952 asti ja avovaunun kyytiin
pääsee jälleen museolinjalla.
Museoraitiovaunut palvelivat
aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää
raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja Hlinjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan
ikioma raitiolinja.
??Osana
valtakunnallisen
pyöräilyviikon kampanjaansa HSL on valinnut vuoden
työmatkapyöräilijäksi Berner
Oy:llä työskentelevän Eevastiina Merlinin. HSL etsi toukokuun alussa henkilöä, joka on
omalla työmatkapyöräilyllään
saanut muutkin ihmiset innostumaan työmatkapyöräilystä.
Merlinin valinta vuoden innostavimmaksi työmatkapyöräilijäksi perustui työtoverin,
Leena Kuvajan, HSL:lle lähettämiin perusteluihin. Merlinin
esimerkki on herättänyt työyhteisössä keskustelua työmatkapyöräilyn hyödyistä. Merlin on kannustanut työtovereitaan taittamaan työmatkansa
polkupyörällä, pyöräilemään
enemmän myös vapaa-aikanaan ja pidentämään pyöräilykauttaan. Merliniltä työtoverit ovat oppineet oikeaoppista
pukeutumista ja reittivalintojen tekemistä.
Merlin kertoo, että työmatkojen taittaminen pyöräillen
säästää aikaa ja antaa energisen hyvän olon. Hän polkee
työmatkansa niin auringonpaisteessa kuin lumipyryssäkin, ja vuodessa kilometrejä kertyy 4800. Pyörän selässä Merlin pääsee nauttimaan
vuodenaikojen mukanaan tuomien muutosten näkymisestä
luonnossa ja kaupunkikuvassa. Pyöräillen Merlin ohittaa
autoruuhkat ja kuittaa päivän liikuntakiintiön, niin ettei illalla tarvitse lähteä enää
jumppaan.
Merlin palkitaan 200 euron
lahjakortilla ja Merlinin kilpailuun ehdottanut työtoveri,
Leena Kuvaja, 50 euron lahjakortilla Suomen Polkupyörätukkuun.
Maailma kylässä- lattarikulttuuria
ja ilmastoasiaa Helsingissä
??Maailma kylässä -festivaali
tuo jälleen väriä toukokuiseen
Helsinkiin 24.?25.5. Suomen
suurin ilmaisfestivaali tarjoaa
laajan kattauksen kulttuuriohjelmaa Latinalaisesta Amerikasta.
Vuoden pääteema on ilmasto,
ja liki sata haastattelua ja keskustelua käsittävässä asiaohjelmassa etsitään ratkaisuja muun
muassa ilmastokriisiin. Ilmaistapahtumaan odotetaan kahden
päivän aikana yli viittäkymmentätuhatta kävijää. Tapahtumaan
osallistuu myös 450 näytteilleasettajaa.
Lattarimusiikin
huippunimiä ja
legendaarista afrojazzia
Kansainvälisinä pääesiintyjinä nähdään cumbia-musiikin sanansaattaja Celso
Piña, mestizo-yhtye Los
de Abajo sekä americacubana-laulajatar Amparo Sánchez.
Sivu 8
Capitan Tifus.
Photo: Tatyana
Shemberova.
Viikot 21-22
4
Päätoimittaja Juha Ahola
Nro 10
Jättieläkkeistä päästävä eroon
Asuinseutumme
erilaistuvat alueet
P
ääkaupunkiseudun alueellinen erilaistuminen alkoi
voimistua 1990-luvun laman
jälkeen ja se on jatkunut koko
2000-luvun ajan. Asuinalueet
ovat erilaistuneet kasvunopeuden,
kaupungistumisasteen, asumisväljyyden sekä taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen mukaan. Osa
muutoksista on myönteisiä ja osa
kielteisiä.
Pääosa tutkimusaineistoista ajoittuu kolmelle vuosikymmenelle, vuodesta 1980 vuoteen 2012, jona aikana
alueen asukasluku on kasvanut noin
750 000 asukkaasta noin yhteen miljoonaan. Espoon Matinkylän keskus,
Helsingin Latokartano ja Vantaan
Aviapoliksen alue olivat pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvaneita
asuinalueita. Urbaaneimmat alueet
sijoittuivat Helsingin keskustan
lisäksi pääliikenneväylien varrelle.
Kasvaneen taloudellisen huoltosuhteen alueet keskittyivät Helsingissä
koillis- ja itäosiin sekä Espoon ja
Vantaan tiiviisiin kerrostalolähiöihin. Asuinalueet ovat erilaistuneet
väestön sosioekonomisten resurssien
mukaan. Sosioekonomisia resursseja mitattiin summamuuttujalla, jossa yhdistettiin tulot, koulutus, taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde,
työttömyys, äänestysaktiivisuus,
asumisväljyys, palvelujen saavutettavuus, työpaikkaomavaraisuus
sekä asuntojen hinnat. Alueet, jotka
jäivät jälkeen pääkaupunkiseudun
asuinalueiden sosioekonomisten
resurssien kasvusta, voidaan jakaa
kahteen ryhmään. Osa alueista
kuului parhaimpien alueiden joukkoon ja osa oli sellaisia alueita,
jotka jäivät alle pääkaupunkiseudun keskiarvon. Esimerkiksi Espoon
Ruukinranta, Pohjois-Laajalahti
ja Veininlaakso, Vantaan Vantaanlaakso sekä Helsingin Tammisalo ja
Kuusisaari kuuluivat hyvinvoiviin
alueisiin, joiden resurssit kasvoivat
kuitenkin keskimääräistä hitaammin. Resursseiltaan niukkoihin,
mutta resursseiltaan keskimääräistä
nopeammin kasvaneisiin alueisiin
kuuluivat muun muassa Helsingin
Malmin lentokentän ympäristö,
Espoon Kirkkojärvi ja Vantaan Ilola.
Pääkaupunkiseudun kaavoitettujen alueiden käyttämätön rakennusoikeus vuonna 2011 mahdollistaisi
parhaimmillaan noin 42 000 uuden
kerrostaloasukkaan ja lähes 97 000
pientaloasukkaan tulon alueelle.
Suurin osa asukkaista hyväksyy
täydennysrakentamisen, joskin
suhtautuminen sen toteutustapaan
vaihtelee huomattavasti esimerkiksi
asuinkunnan sekä asuinalue- ja
talotyypin mukaan. Helsinkiläiset
hyväksyivät asuinalueiden tiivistämisen yleisemmin kuin espoolaiset,
vantaalaiset tai muiden kaupunkiseutujen asukkaat.
Yrityskauppoihin vauhtia
Helsingissä Yrityspörssillä
??Helsingissä jopa 5000
yritystä uhkaa loppua sen
takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei
löydy jatkajaa. Jatkajan löytämisessä auttaa Suomen
Yrittäjien valtakunnallinen
Yrityspörssi-verkkopalvelu,
joka saattaa yhteen yritysten ostajat, myyjät ja alan
asiantuntijat.
Uudistettu Yrityspörssiverkkopalvelu lanseerattiin viime viikolla Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin! ?tapahtumassa.
? Yritysten myynti on
pirstaloitunutta ja tietoa on
joutunut etsimään monesta
paikasta. Yrityspörssi kokoaa tehokkaasti kaiken tiedon yhteen, kertoo Anton
Palmu, Helsingin Yrittäjien Vaihtamo -työryhmän
puheenjohtaja.
Verkkopalvelua esiteltiin
eri toimialoihin kohdennetuilla Live-Pörsseillä, jossa
palvelusta haettiin sopivia
yrityksiä ja omistajanvaih-
doksiin liittyviä kysymyksiä sai pohtia asiantuntijoiden kanssa.
? Omistajanvaihdokset
saadaan Helsingissäkin nyt
entistä paremmin vauhtiin.
Toimiva verkkopalvelu auttaa myyjiä entistä paremmin kertomaan yrityksestään mm. kuvin ja videoin.
Samalla ostajien on entistä
helpompaa löytää yrityksiä
hakusanoilla. Päivä kuitenkin osoitti, että on tärkeää päästä keskustelemaan
kasvokkain omistajanvaihdoksiin liittyvissä asioissa. Yrityspörssin LivePörssi
-tapahtumat jatkuvat syyskuussa avautuvassa yrittäjien kohtaamispaikassa Avokonttorissa, sanoo Helsingin Yrittäjien varatoimitusjohtaja Marju Silander.
Yrityspörssissä on satoja
yritysten osto- ja myynti-ilmoituksia. Sen kautta on jo
nyt välitetty tuhansia yhteydenottoja ostajien ja myyjien välillä. Uudistunees-
Lue netissä
?
www.rooperinlehti.fi > digilehti
Yleisönosasto
sa ja mobiiliystävällisessä
palvelussa ilmoittajalla on
käytössä monipuoliset ilmoitusten hallintamahdollisuudet, hakuvahti ja suosikkilistojen rakentaminen.
Helsingissä, kuten koko
Suomessa, tarvitaan aktiivisia ja ennakoivia toimia alueen yritysten jatkuvuuden edistämiseksi sekä
työpaikkojen turvaamiseksi. Toimivan kauppapaikan lisäksi tarvitaan yrittäjien herättelyä ryhtyä ajoissa prosessiin. Kokonaisuudessaan on hyvä varata 3-5
vuotta siirtoon valmisteluineen. Tässä yrittäjäjärjestöllä on tärkeä rooli.
??Monet eläkeläiset ovat
joutuneet köyhyyskierteeseen. Yli 60-vuotiaiden
maksuhäiriöiden määrä on
kasvanut lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Yksi
syy ovat kulutusluotot, joihin eläkeläiset turvautuvat
esimerkiksi kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Monelle tuottaa
myös vaikeuksia sopeutua
työssäolovuosia pienempiin
tuloihin. Usein eläkkeen
pienuus yllättää kotona pitkään lapsia hoitaneet naiset. Samoin käy pienyrittäjille, jotka eivät ole maksaneet itselleen riittävää eläketurvaa.
Ahdingossa olevien eläkeläisten tilanteeseen nähden on täysin kohtuutonta,
että eräissä valtionyhtiöissä eläke-etuja on korotettu
huomattavasti viime vuosien aikana. Kauppalehden
(21.8.2013) mukaan esim.
Neste Oilin Matti Lievoselle myönnettiin 2012 yli
460000 euroa lisäeläkettä. Sammon Kari Stadighin
eläkepottia korotettiin 1,8
miljoonaan. TeliaSoneran
entiselle pomolle Lars Nybergille maksettiin vuonna
2012 yli miljoona ja Stora Enson Jouko Karviselle
420000 euroa.
Helsingin Sanomat kertoi 7.5., että Nokian entinen toimitusjohtaja Ste-
phen Elop ansaitsi muutamassa vuodessa neljä kertaa enemmän työeläkettä
kuin suomalainen keskimäärin 40 vuodessa. Hän
sai 2010?2013 palkkoja ja
rahabonuksia yhteensä 5,2
miljoonaa euroa ja töiden
aloituspalkkioita ja potkurahoja tämän päälle noin 29
miljoonaa euroa. Hänen arvioitu työeläkkeensä on 5
900 euroa kuukaudessa. Se
nousee poikkeuksellisen lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suureksi, koska Suomessa ei ole eläkekattoa.
Monissa Euroopan maissa on käytössä eläkekatto. Esimerkiksi Belgiassa,
Espanjassa, Itävallassa ja
Ranskassa kuukausittainen
eläkekatto vaihtelee 2 000
euron molemmin puolin.
Myös Ruotsissa on käytössä
eläkettä rajoittava järjestelmä. Siellä eläkettä ei kerry
noin 3 000 euron yli menevästä kuukausipalkan osasta. Iso-Britanniassa vastaava raja on vajaat 3 700 euroa, Saksassa osavaltiosta
riippuen 5 000 euron molemmin puolin ja Sveitsissä noin 4 500 euroa.
Maaliskuussa 2011 jätin
kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, aikooko hallitus esittää Suomeen järjestelmää, jolla suureläkkeitä
voidaan leikata.
Silloinen sosiaali- ja ter-
veysministeri Juha Rehula
(kesk) vastasi, että ?työeläkejärjestelmän tavoitteena
on turvata työssäoloaikaiseen ansiotasoon nähden
kohtuullinen toimeentulo
eläkkeelle siirryttäessä?. Lisäksi hän totesi, ?ettei eläkekattoa ole syytä ottaa
käyttöön Suomessa. Eläketurvakeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan
ei ole noussut esiin sellaisia uusia näkökohtia, jotka
puoltaisivat eläkekattoa.?
Eikö em. henkilöiden
?kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä?
ole turvattu? Eikö nyt olisi
vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta? Ne eivät mitenkään ole perusteltavissa
eivätkä ne mahdu kansalaisten oikeustajuun.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on
esittänyt, että asiasta laaditaan lisäselvityksiä. Eläkekattoa on selvitelty moneen kertaan jo vuosikymmenten ajan. Nyt kaivataan
konkreettisia ja pikaisia toimenpiteitä, joilla saisimme
aikaiseksi eläkekaton Suomeenkin.
Pirkko RuohonenLerner
kansanedustaja, ps.
Hajajätevesiasetus
vaikuttaa myös Helsingissä
Valtakunnallista
jätevesiviikkoa vietetään
12.?18.5.2014.
Viikon tarkoituksena
on vauhdittaa hajaasutusalueiden
jätevesien hyvää
käsittelyä.
??Haja-asutusalueiden vanhanaikaisten tai toimimattomien jätevesijärjestelmien uusimisen siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Kyseiseen päivään mennessä
kaikkien jätevesijärjestelmien on täytettävä tietyt asetuksessa luetellut puhdistustehovaatimukset.
Hajajätevesiasetus näkyy
myös Helsingissä. Pääkaupungissa on noin 1000 kiinteistöä, joita uudet puhdistusvaatimukset koskevat.
Suurin osa näistä kiinteistöistä sijaitsee Sipoon lounaisosissa, jotka liitettiin
Helsinkiin.
Jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksista vapautuvat
ne kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet
68 vuotta ennen 9.3.2011.
Järjestelmästä ei kuitenkaan
saa aiheutua haittaa ympäristöön tai naapureille.
Kiinteistön omistaja voi
myös tietyin perustein ja
erillisestä hakemuksesta
saada lykkäystä puhdistusvaatimusten noudattamisesta.
Edellytyksenä on, että
ympäristöön kohdistuva
kuormitus on erittäin vähäistä ja että käsittelyjärjestelmän parantaminen on
kustannuksiltaan tai teknisessä mielessä kiinteistön
haltijalle kohtuutonta.
Kun kaikki puhdistavat jätevetensä asiallisesti,
asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät ja vesien rehevöityminen hidastuu. Myös ris-
ki pohjaveden pilaantumiselle, esimerkiksi oman tai
naapurin talousvesikaivon
vedenlaadun heikkenemiselle, pienenee.
Vastuu kiinteistön jätevesien asianmukaisesta käsittelystä on aina kiinteistön haltijalla. Jätevesijärjestelmän uusimisvelvoite ei
koske kiinteistöjä joissa on
kuivakäymälä ja kantovesi.
Niinpä jätevesiasioihin
kannattaa alkaa perehtyä
erityisesti niiden, joiden taloudessa on juokseva vesi,
muttei kunnollista jäteveden käsittelyjärjestelmää.
Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toimintaalueella, kiinteistön on liityttävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueista saa tietoa
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymästä (HSY).
Tempaisu Töölönlahden puolesta
??Finlandia-talo ja muut
Töölönlahden toimijat järjestävät talkoot jo kolmannen kerran Töölönlahden
rantojen ja vesistön siistimiseksi. Tiistaina 20. toukokuuta kello 13-16.00 järjestettävällä tempauksella halutaan kiinnittää huomiota
Töölönlahden siisteyteen
ja tehdä alueesta mahdollisimman miellyttävä kaikille käyttäjille. Mukana ovat
tällä hetkellä muun muassa Musiikkitalo, SibeliusAkatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Kanresta, Restel,
Kaartin Soittokunta, Alma
Media, UPM, Alhstrom,
BSAG (Baltic Sea Action
Group), Suomen Mielenterveysseura, Helsingin kaupungin rakennusvirasto,
Stara, Gardenia,ISS, L&T
ja Smile & Clean Oy.
Töölönlahden
seutua
myllertävät rakennustyömaat ja liikkujien kasvava
määrä rasittavat ympäristöä
ja tuovat haasteita alueen
hyvinvoinnille ja siisteydelle. Finlandia-talon haastamana Töölönlahden toimijat ja alueen hyvinvoinnista
kiinnostuneet tarttuvat lapioihin, oksasaksiin ja jätesäkkeihin alueen siisteyden parantamiseksi.
?Tempauksemme tukee
Helsingin kaupungin upeaa työtä Töölönlahden hyväksi. Haluamme olla mukana muovaamassa alueesta Helsingin näyteikkunaa.
Lisäksi pääsemme talkoissa
tutustumaan paremmin naapuritalojen väkeen?, kertoo
Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Tapahtuma on osa Hyvää
mieltä kulttuurista -toimin-
taviikkoa sekä osa Siisti
Biitsi -kampanjaa. Samaan
aikaan avataan Leena Vasankarin Oodi vedelle -valokuvanäyttely Finlandiatalon Galleria Verandassa.
Siivoustempaus toimii samalla yhdistävänä tekijänä
yhteiselle Töölönlahdelle,
jolle kaavaillaan merkittävää roolia osana kaupungin aktiivista ydintä. Puistosta halutaan muodostaa
kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja elävä, monipuolinen ja toimiva ympäristö.
Viikot 21-22
5
Yleisönosasto
Leikkipuisto Intia
täyttää 60-vuotta
Halliyhdistysten mielipide vuokrasopimuksen määräaikaistamisesta
??Vastoin esittelijän tai
muiden henkilöiden väittämää tai sanomisia kirjelmän
allekirjoittaneet Helsingin
kaikki hallikauppiasyhdistykset vastustavat edelleen
yksimielisesti vuokrasopimuksien muuttamista määräaikaisiksi.
Katsomme esittelijän virheeksi ettei 22.04.2014 jättämämme esitystä vastustava kirjelmämme Tukkutorille ja Teknisen palvelun lautakunnalle sisälly
15.05.2014 esityslistan liitteisiin.
Eriävästä mielipiteestämme ei ole jäämässä oikein
dokumentoitua jälkeä mihinkään.
Tämä on etujemme vastaista ja loukkaa oikeuksiamme erityisesti siinä tapauksessa että esitys saa hyväksyvän päätöksen.
Merkittävää on myös se,
ettei esittelijä ole virallisesti kommentoinut tai esittänyt kirjelmäämme vastaperusteluita.
Lautakunnalle annetussa
esityksessä on selvä ristiriita. Tukkutori toteaa esityksessään että Tukkutorin
tavoitteena ei ole määräaikaisen sopimuksen jälkeen
kilpailuttaa tiloja eikä tilo-
jen vuokrauksia hintakilpailutuksella.
Kuitenkin Tukkutorin talousarvioehdotus vuodelle
2015, kohdassa 2 TAkirja2015 kilpailuttaminen, todetaan että Tukkutori kilpailuttaa strategisesti tärkeiden kohteiden vuokrauksia, joiksi katsotaan
taloudelliselta arvoltaan
merkittävät vuokrauskohteet, esim. kauppahallien
tai Teurastamon tilat.
Tukkutori suunnittelee
kilpailuttavansa vuosina
2015-2017 yllä mainittuja
liikepaikkoja samalla kun
suojaa samojen toimitilojen toisia yrittäjiä kilpailutukselta määräaikaisuuden
päätyttyä. Koska Tukkutori
on perustellut määräaikaisuutta mm. yhdenvertaisuudella, jää epäselväksi, miten Tukkutori aikoo tulevaisuudessa toteuttaa molemmat tavoitteensa kilpailutuksen suhteen ja samanaikaisesti vaalia tärkeäksi
arvoksi katsomaansa yhdenmukaisuutta.
Yrittäjien halukkuus investoida halleissa toimimiseen nyt ja jatkossa edellyttää Tukkutorilta selkeää yksiselitteistä yrittäjäystävällistä linjaa. Tulkinnanva-
rainen ja ristiriitainen esitys ei yrittäjiä tästä linjasta vakuuta.
Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaan Helsinki haluaa olla Suomen
yrittäjäystävällisin kaupunki vuonna 2016. Virallinen
tavoite on ristiriidassa esitetyn määräaikaisen sopimuksen kanssa.
Yrittäjä pakotetaan 5 vuoden pankkilainaa vastaavaan tilanteeseen jotta Tukkutorin taloudellinen suunnittelu helpottuisi. Tämä
pakkolaina haittaa yritysten liiketaloudellisia edellytyksiä esim. ostosopimuksia tehdessä ja vaikeuttaa
yrittäjän henkilökohtaisia
mahdollisuuksia vaikkapa pankkilainaa haettaessa ja on kohtuuton vaatimus pienyrittäjille.
Vuokrankorotustarpeet
on mahdollista hoitaa toistaiseksi voimassa oleviin
sopimuksiin irtisanomisajan puitteissa esittämällä lautakunnalle vuokran
korotustarve aivan samoin
perustein kuin Tukkutorin
suunnitelmassa on koskien
määräaikaisuuksia.
Sopimusrikkomuksiin perustuvat irtisanomiset pitää
olla yksiselitteiset Jos yrit-
Jäähallille
tilaa
Mäntymäeltä
Rakennusviraston kysely:
A-standit epäsuosiossa
??Jäähallille löytyikin paikka Mäntymäeltä. Uusi jäähalli olisi mahdollista sijoittaa Mäntymäelle Töölönlahden lähettyville. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa
asiaa, koska se on valmistellut maankäytön periaatteeita koko Eläintarhan alueelle. Toinen mahdollinen
paikka jäähallille olisi Nordenskiöldinkadun jäähallin
pysäköintialue. Vaikka periaatteet hyväksyttäisiin, ei
se vielä merkitse rakentamista. Olympiastadionin ja
oopperan välinen alue on
ollut esillä jäähallin paikaksi siitä lähtien, kun HIFK
vuonna 2012 ehdotti rakennuskompleksia Mäntymäen kentälle.
??Helsinkiläiset kaipaavat
rajoituksia jalkakäytävien
mainostelineille eli ns. Astandeille, selviää rakennusviraston tekemästä nettikyselystä.
A-standeja vastustetaan
pääosin siksi, että niiden
koetaan haittaavan liikkumista (79 % vastaajista) ja
rumentavan kaupunkikuvaa
(67 %). A-standit tarjoavat
kuitenkin joidenkin vastaajien mielestä kuluttajalle tietoa (36 %) ja elävöittävät kaupunkikuvaa (20 %).
Noin puolet vastaajista ei
hyväksyisi A-standeja millään reunaehdoilla. Noin
puolet vastaajista hyväksyisi ne tietyin reunaehdoin,
jolloin etenkin A-standien
sijoittelu, ulkoasu ja koko
tulisi ottaa huomioon.
Kyselyyn vastanneet ehdottivat monia vaihtoehtoisia käytäntöjä, jotka voisivat korvata A-standit tulevaisuudessa. Näitä käytäntöjä olivat muun muassa näyteikkunoiden tehokkaampi hyödyntäminen,
seinästä roikkuvat kyltit,
julisteet, liput ja viirit, ulkomaalaukset, mainoslakanat, imukupeilla kiinnitettävät tai seinään nojaavat
mainokset, älypuhelin-applikaatiot ja näyteikkunoiden
tv-ruudut.
Vastauksia kyselyyn saatiin 700. Vastaajista yli 80
prosenttia oli asukkaita, 5
prosenttia näkö- tai liikun-
täjä maksaa vuokransa, hoitaa veronsa ja muut viranomaisvelvoitteensa ei kaupungilla pitäisi olla mitään
syytä puuttua tilanteeseen.
Asiakas osaa äänestää jaloillaan ja hoitaa irtisanomisen Tukkutorin puolesta jos yrityksen toiminta
ei vastaa asiakkaiden vaatimuksia ja hallilta odotettua tasoa.
Esittämiemme virheiden,
ristiriitaisuuksien ja liitteenä olevan kirjelmän perusteella ehdotamme että Teknisen palvelun lautakunta joko hyväksyy voimaan
nykyiset toistaiseksi olevat vuokrasopimukset tai
palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi.
Parhain terveisin,
Hakaniemen
Ykköskauppiaat ry
Pirjo Passinen
Hakaniemen hallin
käsityöläiset ry
Hannu Heiskanen
Hietsun hallin
kauppiaat ry
Toni Immonen
Vanhan Kauppahallin
kauppiaat ry
Tuula Paalanen
tarajoitteisia ja 4 prosenttia
yrittäjiä. Lisäksi vastaajissa
oli Helsingissä työssäkäyviä tai asioivia, matkailijoita, näkörajoitteisten omaisia ja kiinteistönhallintaa
edustavia.
Rakennusvirasto järjesti
tänään vuorovaikutustilaisuuden A-standeista. Tilaisuuteen kutsuttiin yrittäjien, järjestöjen, kaupungin
virastojen ja viranomaisten edustajia ja päätöksentekijöitä.
Kyselyn ja vuorovaikutustilaisuuden jälkeen rakennusvirasto valmistelee
asiaan liittyvän linjauksen
yleisten töiden lautakunnan päätettäväksi.
??Leikkipuisto
Intian
60-vuotisjuhlaa vietetään
lauantaina 17. toukokuuta klo 10.00-13.30.
Ohjelmassa on mm. kädentaitojen pajoja, lettujen paistoa, satunurkkaus,
yhteisleikkejä ja mahdollisuus tutustua Vanhan Käpylän VPK:n paloautoon.
Tilaisuuden juontaa Marjukka Havumäki ja musiikista vastaavat rap-artisti
Kalle Havumäki sekä Mary
and Macy Band.
Leikkipuisto Intia avattiin
maaliskuussa 1954. Tuolloin leikkipuiston nimi oli
BETWEEN
? valokuvaajia lopun
ja alun välillä
??Stadin ammattiopiston
audiovisuaalisen viestinnän osaston valokuvatuotannon opiskelijoiden lopputyönäyttely Jukka Male
Museossa 28.5.-24.8.2014.
Elämäniloa kenialaisen
orpokodin arjessa, muistisairaan vanhuksen tunteiden vuoristorataa ja amerikkalaisia prosessoituja
elintarvikkeita. Between
-näyttelyssä tulevat valokuvaajat tuovat esille, miltä maailma heidän linssinsä läpi näyttää. Neljäntoista valokuvaajan töissä on
etsitty omaa näkökulmaa
kuvatulvan keskelle.
Näyttelyssä ovat edustettuina niin kadut, kodit
ja studiot, kun opiskelijat
ovat lähestyneet valokuvaa
dokumentarismin ja taiteen
kautta tuloksena muun muassa kuvajournalismia, katukuvausta ja muotikuvaa.
myynnin ja viestinnän tukena kansainvälisillä markkinoilla ja rakentaa samalla
Suomen maabrändiä kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijämaana
maailmassa.
?Vastuullisesta liiketoiminnasta on mahdollista
tehdä niin yksittäisten yritysten kuin koko maan
elinkeinoelämän uusi kasvun veturi. Vuosikirjan ideana on auttaa yrityksiä ja
muitakin kansainvälisillä
areenoilla toimivia tahoja,
maamme ylintä johtoa myöten, kertomaan, miten laajasti Suomessa otetaan huomioon yritysvastuun ja kestävän kehitykset kysymykset ja miten korkeatasoista
osaamista meiltä löytyy vastuullisten tuote- ja palveluratkaisujen osalta. Mitä useammat vievät samaa viestiä,
sitä tehokkaammin voim-
me yhdessä edistää kaikkien yritysten maineenrakennusta maailmalla,? sanoo FIBSin toiminnanjohtaja Mikko Routti.
Vuosikirjasta löytyy kaikkiaan 19 case-esimerkkiä,
ja näiden lisäksi haastatteluiden ja asintuntija-artikkeleiden kautta esiin nostetaan 7 muun yrityksen ja
toimijan vastuulliset käytännöt ja ratkaisut. Mikko
Routti kuitenkin korostaa,
että vuosikirjassa olevat esimerkit ovat vain jäävuoren
huippu.
?FIBS on tehnyt jo 14
vuoden ajan yhteistyötä yritysten kanssa vastuullisuuskysymyksissä, ja sen pohjalta tiedämme, että joka
toimialalta löytyy valtavasti
huippuratkaisuja kehittäviä
yrityksiä. Vuosikirjan tyyppiseen julkaisuun on kuitenkin mahdollista ottaa
mukaan vain pieni otos tämänhetken ajankohtaisimmista käytännöistä, ja toivonkin, että nämä muutamat esimerkit innostavat
entistä useampia etsimään
lisää kestäviä ratkaisuja tarjoavia yrityksiä Suomesta.?
Vuosikirjan case-esimerkkit on jaettu käytäntöihin
ja ratkaisuihin. Tällä halutaan muistuttaa, että vastuullisesti toimiva yritys
kehittää kestävien tuotteiden ja palveluiden lisäksi
käytäntöjään ja toimintatapojaan. Käytäntöjen osalta
esimerkkeinä ovat Diacor,
DNA, Fazer Fiskars, Fortum, Futurice, Kemira, Kiantama, Nanso Group, Outotec ja Rukakeskus, ja ratkaisujen osalta AW-Energy,
CBTec, Forum Virium Helsinki, Pajat Solutions, SRV,
UPM ja ZenRobotics. Yritysten lisäksi esimerkkinä on
Stadin ammattiopiston
audiovisuaalisen viestinnän osastolla opintoihin
sisältyy monipuolisesti media-alan opintoja ja laajaa
työelämäyhteistyötä.
JUKKA MALE MUSEO
Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 2. kerros
Avoinna joka päivä klo
9-21. Vapaa pääsy.
VALOKUVAAJAT: Hanna
Kaikula, Ilmari Fabritius,
Karoliina Kasurinen, Kerttu Penttilä, Maria Mihhailova, Maria Moulud, Marissa Tammisalo, Mette Kortelainen, Milla Takala, Minja
Silvennoinen, Riku Niemelä, Samuli Pentti, Satu Kosenius ja Tanu Kallio
Tervetuloa
lehdistötilaisuuteen keskiviikkona
28.5.2014 klo 15.00. Viralliset avajaiset alkavat klo
18.00.
Uimastadikalle
pääsee taas!
??Uimastadion avautui, se
on monelle myös kesäkauden alkamisen merkki.
Uimastadionin vesiliuku-
Uusi Sustainable Finland 2014 -vuosikirja rakentaa Suomibrändiä yritysten vastuullisen liiketoiminnan tukena
??Yritysvastuuverkosto
FIBSin toimittama Suomen
ensimmäinen yritysvastuun
vuosikirja tarjoaa läpileikkauksen Suomen tämän
hetken parhaista vastuullisista ratkaisuista ja käytännöistä case-esimerkkien, vaikuttajien ja yrityspäättäjien haastatteluiden
sekä asiantuntija-artikkeleiden kautta. Vuosikirja julkistettiin FIBSin RATKAISUN PAIKKA 2014 -yritysvastuutapahtumassa Helsingissä 13.5.2014.
Englanninkielisen Sustainable Finland 2014 -vuosikirjan kohderyhmänä ovat
ensisijaisesti ulkomaiset
yritykset, viranomaiset ja
muut toimijat. Suomalaisyritykset ja niiden vientiä
ja kansainvälistymistä edistävät tahot voivat hyödyntää julkaisua vastuullisten
tuotteiden ja palveluiden
Toukolan leikkikenttä. Intia on alueen asukkaiden
toimintapaikka, joka tarjoaa toimintaa, tietoa ja tukea lapsille ja heidän perheilleen. Leikkipuisto on
myös koululaisten iltapäivätoimintapaikka.
Vuosi 2014 on leikkipuistotoiminnan juhlavuosi, sillä ympärivuotinen leikkipuistotoiminta täyttää tänä
vuonna 100 vuotta.
Tervetuloa juhlimaan komeaan ikään ehtinyttä leikkipuisto Intiaa ja 100-vuotista leikkipuistotoimintaa!
nostettu esiin WWF Suomen kehittämä Green Office -ympäristöjärjestelmä.
Vuosikirjan pidemmissä jutuissa haastateltuja
ovat kehitysministeri Pekka Haavisto, KONEen ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo, Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, Solidiumin toimitusjohtaja Kari
Järvinen, Rovion viestintäjohtaja Sara Antila sekä
FIBSin monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, KTT
Aulikki Sippola. Asiantuntija-artikkelin vuosikirjaan
kirjoittivat Suomen Ekonomiliitto SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund,
Gaia Consultingin johtava konsultii Mari Saario
sekä SMT:n viestintäpäälikkö Tuulia Taipale.
mäki avautuu vauhdista pitäville lauantaina 31.5.
Uimastadionin katsomo
ja takaterassi ovat poissa
käytössä remontin vuoksi
31.5. asti.
Kumpulan
maauimala
avautuu puolestaan lauantaina 24.5. klo 6.30.
Stadikalla voi liikkua
muutenkin kuin uimalla ja
vesijuoksemalla. Kuntosali on kesän avoinna maanantaista lauantaihin klo
6.30 - 20 ja sunnuntaisin
klo 9 - 20.
Kuntosalin kertamaksu
on 5,40 euroa. Beach volley- ja koripallokentät sekä
lasten leikkipaikka ovat uimastadionin kävijöiden vapaassa käytössä.
Uimastadion on auki
maanantaista lauantaihin
klo 6.30 - 20.00 ja sunnuntaisin klo 9.00 - 20.00.
Uimastadionin esimies
Sari Tamminen vinkkaa
uimastadionin kävijöille,
että sisäänpääsyä nopeuttaa, kun varaa maksuautomaattia varten tasarahan,
joka toimii 10 sentin 20 euron rahoilla ja antaa
vaihtorahan. Pukeutumistilojen lukollisiin kaappeihin
tarvitaan 50 sentin kolikko
avainpantiksi. Voi myös ostaa kausikortin, kuukausikortin tai 10 kerran kortin.
Viikot 21-22
6
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 21
Ma 19.5. Emilia, Emma, Emmi,
Milla, Milja, Milka, Mila, Amalia
Ti 20.5. Lilja, Karoliina, Lilli
Ke 21.5. Kosti, Konsta, Konstantin
To 22.5. Hemminki, Hemmo
Pe 23.5. Lyydia, Lyyli
La 24.5. Tuukka, Touko
Su 25.5. Urpo
Viikko 22
Ma 26.5. Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi
Ti 27.5. Ritva
Ke 28.5. Alma
To 29.5. Helatorstai. Oiva, Oliver, Olivia, Oivi
Pe 30.5. Pasi
La 31.5. Helka, Helga
Su 1.6. Teemu, Nikodemus
Sun Europalt? on oppi ottaminen /
Jos elämähän Euroopassa jäät.
A.Oksanen (1826-89)
Helsinkiläiset pääsevät
vaikuttamaan katukuvaan
Kaupunkilaiset pääsevät
vaikuttamaan Helsingin
sähkökaappien
ilmeeseen, kun
Helen Sähköverkko
Oy toteuttaa
kaupunkilaisten
ottamia Helsinki-kuvia
sähkönjakokaappeihin.
??Helsingin Energian sähkön jakelusta vastaava tytäryhtiö Helen Sähköverkko
Oy haluaa kampanjalla elävöittää katukuvaa ja osallistaa helsinkiläisiä kaupungin
viihtyisyyden lisäämiseen.
? Sähkökaappien ei tarvitse olla kaupunkikuvaa
rumentava elementti, vaan
ne voivat tuoda kaupunkilaisille myös iloa, kertoo
HSV:n nuorempi elinkaariasiantuntija Minna Paavola.
Kilpailuun voi osallistua
yhteisöpalvelu Instagramissa itse otetulla Helsinkiaiheisella kuvalla, johon
on liitetty hashtag #meidänHelsinki. Kilpailu on
käynnissä elokuun loppuun
saakka. Syyskuussa Helen
Sähköverkko Oy valitsee
parhaat kuvat toteutukseen.
Helen Sähköverkko Oy
omistaa noin 7500 sähkönjakokaappia ympäri Helsinkiä ja ne ovat merkittävä
osa kaupunkikuvaa. Sähkökaappeja on maisemoitu aiemminkin muun muassa oppilaitosyhteistyönä
ja kaapeissa on nähty myös
ammattitaiteilijoiden teoksia. Viime vuonna Katugalleriat-nimeä kantava taidekokoelma sisälsi Helsingin
taitelijaseuran taiteilijoiden
teoksia. Teoksia voi edelleen käydä katsomassa Eerikinkadun, Fleminginkadun ja Museokadun sähkönjakokaapeissa.
? Kuvaprojektimme ovat
olleet onnistuneita, mutta tällä kertaa halusimme
kokeilla uutta lähestymistapaa ja saada kaupunkilaiset laajemmin mukaan tekemiseen. Tarkoitus on, että
sähkökaappeihin kiinnitettävät kuvat säilyvät niissä
pitkään ja tuovat iloa vielä vuosienkin jälkeen. Toivomme tietenkin, että sotkijat ja mainosten kiinnittäjät kunnioittavat teoksia
ja sähkökaapit pysyvät näin
siistimpinä, toivoo Minna
Paavola.
Suvivirsi raikuu kirkoissa, toreilla,
joella, koskella ja järvellä
? Jo joutui armas aika, raikaa pääkaupunkiseudun
kirkoissa, aukiolla ja jopa järvellä toukokuun lopulla.
??Koulujen kevätjuhlien ja
kirkkojen lisäksi Suvivirttä lauletaan muun muassa
Helsingissä Stadin Suvivirsi
-tapahtumassa Narinkkatorilla, Töölön torimessussa,
Mätis-messussa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella, yhteislaulutilaisuudessa Pitkäkoskella, Vantaalla Kuusijärvellä ulkoilmamessussa sekä
koko pääkaupunkiseudun
kirkoissa messuissa ja loppukevään sekä kesän yhteislaulutapahtumissa.
Helsingissä vietetään Stadin Suvivirsi -tapahtumaa
tiistaina 27.5. kello 17 ja
19 Narinkkatorilla. Kello 17
alkava tapahtuma on luonteeltaan perinteinen yhteislaulutilaisuus, mutta kello
19 alkaen yhteislaulun lisäksi on mahdollista kaapata kavaljeeri kainaloon
ja tanssia mukana. Perinteiseen tapaan torilla lauletaan tilaisuuksien lopuksi
Suvivirsi. Orkesterina soittaa UMO Jazz Orchestra,
jota johtaa Kirmo Lintinen. Juontajana on JussiPekka Rantanen ja solisteina laulavat Vuokko Hovatta ja Martti Saarinen.
Hovatta laulaa solistina
myös Stadin Suvivirsi -tapahtumaan liittyvässä Suvivirsi-musiikkivideossa, joka
julkaistaan Youtubessa. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta osallistujilla on
mahdollisuus antaa lahjoitus Kirkon Ulkomaanavun
Koulutuksen katastrofi -keräykseen, jonka tavoitteena
on parantaa 10 000 opettajan ammattitaitoa kehitysmaissa. Pelkästään Afrikasta puuttuu miljoona opettajaa. Myös Suvivirren sunnuntain messujen kolehti kerätään tämän tärkeän
kohteen hyväksi.
Suvivirttä veisataan koko
pääkaupunkiseudulla kirkoissa messuissa Suvivirren sunnuntaina eli toukokuun viimeisenä sunnuntaina 25.5. Tällöin Suvivirsi kajahtaa ilmoille taivasalla Vantaalla Kuusijärvellä, jossa koko perheen
ulkoilmamessu alkaa kello
11.30 yhteislaululla. Haku-
Kotirintaman naiset
? Sota-ajan radiohitit
Musiikkiteatteri Kapsäkki
Hämeentie 68, 00550 Helsinki
www.kapsakki.fi
??Vuosi 2014 on jatkosodan päättymisen, Pariisin
vapautuksen ja Normandian maihinnousun juhlavuosi. Kaikkia eurooppalaisia
koskettaneella sodalla oli
monet kasvot. Paitsi sotilaiden, se oli myös kotirintamalla eläneiden naisten, äitien, vaimojen ja tyttöystävien sota. Laulajat Ira Kaspi ja Reetta Ristimäki sekä
pianisti Eliina Mäkiranta
ovat koonneet lauluillan
vuoden 1944 radiohiteistä.
Kotirintaman naiset palaa
sota-ajan tunnelmiin kotirintamalla musiikin, lehti-
leikkeiden ja kirjeiden välityksellä. Konsertin käsikirjoituksen on tehnyt Reetta
Ristimäki.
Vuoden 1944 listahittejä
olivat Kodin kynttilät, Hymyillen, Väliaikainen, Pieni
sydän, Siks? oon mä suruinen ja Salaisuuden kertoa
mä voisin. Kansainvälisiä
hittejä olivat As Time Goes
By, We?ll meet again, Bei
mir bist du schön ja La Vie
en Rose. Vihollisrintamien
molemmin puolin yhteisiä
hittejäkin syntyi, kuten esimerkiksi Lili Marleen. Aikakauden suosituimpia artis-
teja olivat mm. Valtosen sisarusten lauluyhtye Harmony Sisters Suomessa, Vera
Lynn Britanniassa, Edith
Piaf Ranskassa, Marlene
Dietrich USA:ssa ja Zarah
Leander Saksassa. Esityksessä kuullaan lauluja suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi
ja myös jiddishin kielellä.
Esiintyjät: Ira Kaspi (laulu), Reetta Ristimäki (laulu), Eliina Mäkiranta (piano)
Esityspäivät: ke 21.5. klo
19, to 22.5. klo 19.
Liput Kapsäkistä: 25 ?,
Liput Lippupisteestä alk.
27,50 ?
Kapsäkin lipunmyynti: 09
260 0907, liput@kapsakki.fi
nilan ja Rekolan
seurakuntien
järjestämä
jumalanpalvelusosuus
alkaa luonnon keskellä kello 12.
Suvivirsi
raikuu myös
Mätismessussa
sunnuntaina 25.5.
kello 11 alkaen Kannelmäen ja Malminkartanon
välisellä jokialueella. Mätismessu on kolmen vartin mittainen kaikenikäisille sopiva kesäinen kenttähartaus, joka aloittaa perinteiset Mätisfestarit. Töölön
torilla puolestaan Suvivirttä pääsee 25.5. laulamaan
Torimessussa kello 12 alka-
en. Pakilan seurakunnan yhteislaulutilaisuudessa Suvivirttä
lauletaan 25.5.
myös luonnon helmassa Pitkäkoskella. Opastettu kävely lähtee
kello 19 Paloheinästä ja
yhteislauluja lauletaan kello 19.30 alkaen Suvilinnun
lauluvihkosta ja tilaisuuden
päätteeksi kaikuu Suvivirsi kello 20.
Espoossa Suvivirttä lauletaan muun muassa Popmessussa 25.5. kello 18
Olarin kappelilla. Messun
jälkeen nautitaan iltakaa-
kaot, ja lastenhoito on järjestetty messun ajaksi. Messusta vastaavat Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnat.
Muualla pääkaupunkiseudulla Suvivirttä lauletaan
Suvivirren sunnuntain jumalanpalveluksissa sekä
seurakuntien yhteislaulutilaisuuksissa pitkin loppukevättä ja kesää. Jos
ei voi osallistua tapahtumiin, niin Suvivirttä ja muuta kesäistä musiikkia voi
kuunnella myös Suviradiosta netistä: www.suviradio.
fi <http://www.suviradio.
fi/>. Toivontuottajien Suviradio aloittaa lähetyksensä
samana päivänä Stadin Suvivirsi -tapahtuman kanssa
eli tiistaina 27.5.
Kirkolliskokous uudisti
kirkon keskushallintoa
??Kirkolliskokous hyväksyi
kirkon keskushallinnon uudistuksia. Uudistukset selkeyttävät toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa sekä
keventävät hallintoa ja lisäävät joustavuutta.
Kirkon ulkoasiain neuvosto lakkautettiin ja sen
tehtävät siirrettiin piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. Kirkon työmarkkinalaitos liitettiin tiiviimmin
kirkkohallituksen yhteyteen
sekä annettiin kirkkohallitukselle oikeus vahvistaa itselleen työjärjestys.
Piispainkokouksen kokoonpanoon kuuluvat jatkossa vain piispat, kun tähän saakka piispainkokouksen jäseniä ovat olleet
myös hiippakuntien pappisasessorit. Kenttäpiispalla on piispainkokouksessa
läsnäolo- ja puheoikeus.
Kenttäpiispan
ja arkkipiispan
asemat herättivät
keskustelua
Uudistuksessa herätti eniten keskustelua kenttäpiispan aseman muutos. Kirkolliskokousedustaja Pekka Niiranen teki vastaehdo-
tuksen, jonka mukaan kenttäpiispalla olisi ollut täysivaltainen asema piispainkokouksessa. Esitys hävisi
äänestyksessä äänin 48-51.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Savela totesi,
että kenttäpiispan aseman
voidaan katsoa jopa vahvistuvan, sillä piispainkokous on nyt uudenlainen,
pienempi toimielin, jonka
keskusteluun osallistuminen on suhteessa merkittävämpää.
Toisessa käsittelyssä keskushallinnon uudistusesitys
hyväksyttiin yksimielisesti.
Keskustelun aikana kirkolliskokousedustaja Antero Rossi teki esityksen,
että kirkkohallitus selvittäisi arkkipiispan aseman
muuttamista siltä osin, että
hän toimii sekä kirkkohallituksen täysistunnon että
kirkolliskokouksen
puheenjohtajana. Ponsiesitys kaatui äänin 70-26.
Päätösten
vaikutukset lapsiin
on arvioitava
Kirkolliskokous sisällytti kirkkojärjestykseen lapsivaikutusten arvioinnin.
Kirkollisten viranomais-
ten on jatkossa päätöstensä valmistelussa arvioitava
ja otettava huomioon päätöksen vaikutukset lapsiin.
Päätös kirkkojärjestyksen
muutoksesta tehtiin yksimielisesti.
Tarkoituksena on edistää
lapsen edun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumista kirkon päätöksenteossa ja toiminnassa.
Lapsivaikutusten arvioinnin osana lasten ja nuorten mielipiteitä selvitetään
eri menetelmin riippuen
kyseessä olevasta asiasta.
Lapsella tarkoitetaan alle
18-vuotiaita. Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan tammikuun alussa
2015.
Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen ja huomioiminen vahvistaa heidän osallisuuttaan kirkossa. Nuorten osallisuus oli
esillä kirkolliskokouksessa
myös aiemmin tällä viikolla
liittyen jo vuonna 2009 tehtyyn edustaja-aloitteeseen.
Lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kirkkojärjestykseen toteuttaa osaltaan myös tämän aiemman
aloitteen tavoitteita.
Viikot 21-22
7
Ihmepuutarhaa voi jälleen
ihastella päärautatieasemalla
Helsingin
päärautatieasemalle
kohonnut Ihmepuutarha
ammentaa tänä vuonna
inspiraatiota Suomen
monimuotoisesta
luonnosta ja
suomalaisuudesta.
??GreenCaren yks-kakskaunista ajatteluun pohjautuva Ihmepuutarha kukkii Helsingin päärautatieasemalla jo kolmatta kertaa. Toukokuusta elokuun
loppuun ilahduttavan Ihmepuutarhan toteuttavat
yhteistyössä VR Group,
GreenCare, Puutarha Tahvoset Oy sekä Clear Channel.
? Ihmepuutarha on kerännyt kiitosta, ja halusimme toteuttaa hankkeen tänäkin kesänä matkustajien
iloksi. Ihmepuutarha lisää
laiturialueen viihtyisyyttä ja
heijastaa ympäristöarvojamme, perustelee VR Groupin
Brand Manager Inari Rummukainen.
Ohikulkijat voivat pysähtyä hetkeksi ihastelemaan
vehreitä istutuksia ja kuk-
kaloistoa. Kotipuutarhurit voivat poimia asemalta
vinkkejä ja ideoita omalle
pihalleen tai parvekkeelleen. Asema-alue herää kesän aikana eloon myös erilaisissa tapahtumissa.
? Tänäkin vuonna Ihmepuutarha innostaa ja antaa
vinkkejä helppoon puutarhanhoitoon. Laadukkaiden
suomalaiseen puutarhaan
suunniteltujen hoitotuotteiden ansioista kukoistus säilyy koko kesän niin Ihmepuutarhassa kuin kotipuutarhassa, vinkkaa GreenCare-tuotteiden markkinointipäällikkö Sanna Höhnle.
Vuodenajat
inspiroivat
voittajatyötä
Kilpailun Ihmepuutarhan
suunnittelusta ja toteuttamisesta voittivat tänä vuonna kaarinalaisen ammattiopisto Livian puutarha-alan
opiskelijat. Innokas seitsenhenkinen ryhmä toteutti
hankkeen osana kurssiohjelmaansa.
? Opiskelijat ovat rakentaneet istutukset osioihin,
jotka hehkuvat eri vuodenaikojen sävyissä. Suomalaisuus tulee esille somistuksessa: mukana on niin koivikko, laituri, nuotio kuin
rautakautinen kuppikivi
eli uhrauspaikkakin, kertoo opiskelijaryhmää luotsaava opettaja Maarit Haapamäki.
Viimeiset tavarat, mullat
ja istutukset kannettiin ja
aseteltiin paikoilleen viikonlopun aikana, kun Ihmepuutarhaa rakennettiin.
Tämän vuoden uutuutena
kukkaistutuksia tuotiin laiturialueen lisäksi Elielinaukion sisäänkäynnin yhteyteen.
? Ihmepuutarhaan pyrittiin valitsemaan mahdollisimman paljon kotimaisia kasvilajikkeita, Suomen
oloihin sopivia maailman
uutuuksia ja kausikukkia.
Puutarha muuttaa kesän
edetessä muotoaan sen mukaan, milloin mikäkin laji
kukkii, kuvailee Puutarha
Tahvoset Oy:n puutarhuri
Sanna Tahvonen.
Yksityisen päivähoidon kustannukset
jakautuvat kunnissa eri tavoin
Helsinkiläisperheiden asema huono
Helsingissä perheiden
maksuosuus
lasten yksityisestä
päiväkotihoidosta on
kasvanut sitä mukaa
kun hoitomaksut
ovat nousseet
kustannustason
mukana. Kuntalisän
korotus toisi helpotusta
paitsi perheille ja
palveluntarjoajille myös
kunnalle.
??Helsinki maksaa kuntalisää lasten yksityisestä
päiväkotihoidosta reippaasti naapurikuntiaan vähemmän. Ero esimerkiksi Espoossa asuvien perheiden
kuntalisään on alle 3-vuotiaista 100 euroa ja yli 3-vuotiaista 90 euroa kuussa.
Porvoossa kuntalisät ovat
kaksinkertaiset Helsinkiin
verrattuna: alle 3-vuotiaista lisää maksetaan lähes 1
000 euroa Helsingin 500
euroon verrattuna ja tätä
vanhemmista lapsista noin
600 euroa Helsingin 330
euroon verrattuna. Rovaniemellä kuntalisät yksityisestä päivähoidosta ovat
huomattavasti Porvootakin
korkeammat.
?On nurinkurista, että
yhteiskunnan tuki näyttää
vain paranevan, mitä pohjoisemmaksi mennään. Helsingissä kustannukset ovat
kuitenkin maan korkeimpia, niin perheille kuin palveluntarjoajille. Kyse on
kaupunkien ja kuntien perhepoliittisista linjauksista?,
Helsingin Yksityiset Päiväkodit HYPRY ry:n puheenjohtaja Heidi Ruhala sanoo.
Muuta maata reilusti pienempi yksityisen hoidon
tuki uhkaa tehdä valinnaisista varhaiskasvatuspalveluista vain korkeatuloisten
vaihtoehdon Helsingissä.
Esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta yksityisessä päiväkodissa perheen maksuosuudeksi jää
Helsingissä 500 euroa, siinä missä Porvoossa ja Jyväskylässä summa on alle
20 euroa.
?Tämä asettaa perheet
eriarvoiseen asemaan, sillä pienituloisille perheille
jää Helsingissä vähemmän
vaihtoehtoja valita lastensa hoitopaikka. Usein kotia
lähin ja perheille mieluisa
päiväkoti olisi yksityinen.?
Valinnanmahdollisuuksia
Varhaiskasvatuksen palvelutarjonnan monipuolistaminen on esillä Helsingin
kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa vuosille
2013?2016.
Siinä varhaiskasvatuksen tavoitteeksi on kirjattu lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja palveluverkon kehittäminen.
Yhä tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa varhaiskasvatuspalveluja kuitenkin uhkaa jatkuva säästökierre, mikä näkyy ryhmäkokojen ja yksiköiden
suurenemisessa.
Samaan aikaan yksityiset
palveluntuottajat uskovat,
että yksityisten palvelujen
kysyntä tulee lisääntymään.
Tuoreen EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen
mukaan erityisesti odotusten täyttymisen ja henkilö-
kohtaisen palvelun laadun
osalta yksityisten päiväkotien koetaan olevan kunnallisia tasokkaampia.
Perheet arvostavat mahdollisuutta valita esimerkiksi erilaisten painotusten välillä. Malla Linturi
päätyi valitsemaan lapselleen espanjankielisen päiväkodin, sillä paluumuuttajina perheelle oli tärkeää lapsen kielitaidon säilyminen. Nora Härmeen
molemmat lapset ovat puolestaan montessoripäiväkodissa.
Meille pedagoginen perusta on ollut tärkein päiväkodin valintaan vaikuttava asia.
Tavoitteellinen tekeminen
ja eri-ikäisten lasten sekaryhmä ovat sopineet meidän lapsillemme.
Kunnallisella
puolella
Härme saisi sisaralennusta lasten ollessa samassa
päivähoitopaikassa, mutta
yksityisessä hoidossa samaa mahdollisuutta ei ole.
Linturi ja Härme harmittelevat sitä, että monissa
perheissä realistiset päivähoitovaihtoehdot rajautuvat tulotason vuoksi vähiin.
Puheenvuoro
Kuka ostaisi kirkon?
??Kauempaa näkee tarkemmin, sanoo runoilija. Kun
virkauran jälkeen tarkastelen oman kirkkoni tapaa
hoitaa asioita, tunnen silmäni jonkin verran tarkentuneen. Jos itse on jatkuvasti tapahtumien silmässä,
voi näkökyvyn himmentyminen synnyttää merkillistä epätarkkuutta.
Vankka pankkimies ja vakaa kirkollinen vaikuttaja
Ahti Hirvonen on ottanut
railakkaasti Suomen Kuvalehdessä kantaa kirkkonsa
talouteen ja byrokratiaan.
Ahti Hirvonen on toiminut
mm. Tuomasmessun ja Helsinki Mission luottamustehtävissä. Ahkerana vapaehtoisena hän sanoo tuottaneensa kirkolleen kolmenkymmenen työvuoden panoksen.
Ahti Hirvosen mielestä
kirkko ei pärjää nykyisillä
eväillä. Hallintoa ja taloutta
tulisi remontoida raskaalla
kädellä. Hänen mielestään
kirkko ei käytä riittävästi
vapaaehtoisia, vaan perustaa jokaista uutta tehtävää
varten työpaikan. ?Silloin
ihmisiä voidaan käskeä?,
perustelee Hirvonen.
Kun vuonna 1970 suomalaisista kuului 95 prosenttia
kirkkoon, henkilöstöä oli
noin 10 000. Vuonna 2013
enää 75 prosenttia kuului
kirkkoon, mutta henkilöstöä oli 20 000. Hirvonen
oli laskenut, että 2001:n
jälkeen kirkon oli jättänyt
375 000 ihmistä. Neljännes
osallistuu, toinen neljännes
uskoo eri tavalla kuin kirkko opettaa ja loput horjuvat. Lähes puolet kirkon jäsenistä ilmoittaa lisäksi jopa
harkinneensa kirkosta eroamista. Jäsenmäärän tasaisesti laskeva suunta ei siis
tiedä hyvää kirkolle.
Tällä menolla selvitystila uhkaa,rahat loppuvat
ja kirkko voi joutua myymään rakennuksiaan ja
muuta omaisuuttaan. Mutta kuka ostaisi hautausmaita tai kirkkorakennuksia.
Hirvonen muistuttaa, että
kirkon yksi suuri riski piilee 2,5 miljardin kattamattomassa eläkevastuussa.
Ahti Hirvonen ja hallintojohtaja Hannu Kallio puivat
äskettäin myös radiossa kirkon tilannetta. Työntekijöitä pitäisi vähentää, vapaaehtoisia lisätä. Hallinto olisi
pantava uusiksi. Kirkolliskokous ja päällekkäishallinto joutaisi lakkauttaa. Hiippakunta ja seurakuntahallintoa tulisi sen sijaan yksinkertaistaa ja vahvistaa.
Sadan euron
korotus
Helsingillä olisi mahdollisuus parantaa varhaiskasvatuspalveluiden saatavuutta nostamalla kuntalisää.
? Se tekisi yksityisistä
päivähoitopalveluista tasaarvoisemman vaihtoehdon
kunnallisen rinnalle ja toisi kaupungille huomattavia säästöjä, Heidi Ruhala
HYPRY:stä sanoo.
Tällä hetkellä Helsinki säästää vuodessa jopa
21 miljoonaa euroa yksityisen päivähoidon valinneiden perheiden ansiosta. Päivähoitopalveluiden
omatuotantohinta kunnalle on yli 3-vuotiaista noin
1 400 euroa kuukaudessa,
siinä missä yksityisen päivähoidon tukeminen maksaa sille noin 500 euroa.
Kuntalisän sadan euron
Veli-Matti Hynninen
Monissa
konserneissa
kouliintunut Ahti Hirvonen ehdotti siis hallinnon
rajua karsimista. Seurakuntiin ja hiippakuntiin tulisi
perustaa maallikkojohtoinen hallitus. Osaaminen
kunniaan, papit ja vapaaehtoiset toiminnalliseen vastuuseen. Pappien panosta
kaivataan enemmän ihmisten keskellä, ei virastopöydän takana.
Ahti Hirvonen haluaa tehostaa johtamista ja päätöksentekoa. Voisiko kunnallisella puolella tuttua konsernijohtamista käyttää myös
?kirkkokonsernin? mallina?
On ihailtavaa, että kirkon jäsenistöstä löytyy ahtihirvosmaisia maallikoita,
joille kirkon tulevaisuus
on rakas. Onhan kirkkoa
toki aina uudistettu. Uskonnonvapauslait 1922 ja
2003. Luovuttiin yritysten
kirkollisverotuksesta, kirkkolainsäädäntöä nykyaikai
stettiin,tuomiokapitulit siirrettiin valtiolta kirkon vastuulle, uusi hautaustoimilaki vähensi kirkon itsenäisyyttä valtioon päin.
Suurimmat kirkon uudistukset ovat koskeneet kirkollisia toimituksia ja jumalanpalvelusta, rippikoulua,
virsiä ja musiikkia. Perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja yhteiskunnallinen työ,
ulkosuomalaistyö monine
erityistehtävineen muistuttavat siitä, että kirkko kuuluu kaikille.
Kirkko seurakuntana sekä
kirkkorakennuksena on
aina sitä toimivampi kohtauspaikka kun jokainen
saa tuntea olevansa siellä
huomattu, arvostettu ja rakastettu. Kirkossa jos missä tulijaa odottaa lämpöisyyden ja rakastavan hyväksynnän henki.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
korotuksen
jälkeenkin
Helsingille aiheutuisi noin
800 euron kuukausittaiset
säästöt kustakin yksityisellä puolella hoidettavasta lapsesta. Kokonaissäästöt kasvaisivat, mikäli yksityiset palvelut tuotaisiin
yhä useampien perheiden
saataville.
?Kyse ei ole vain kunnalle aiheutuvista säästöistä vaan myös varhaiskasvatuksen laadun ja monipuolisuuden tukemisesta
ja yrittäjämyönteisemmän
asenteen osoittamisesta. Me
yksityiset palveluntuottajat
toivomme Helsingin seuraavan valtakunnallista kehitystä ja ottavan mallia esimerkiksi Rovaniemestä?,
Ruhala summaa.
Viikot 21-22
8
Pääkaupunkiseudulla asuvien metsäomaisuuden
arvo yhteensä noin 2,2 miljardia euroa
??Pääkaupunkiseudulla on
arviolta 25 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin 750 000 hehtaaria metsää. Yhteenlaskettuna heidän metsäomaisuutensa arvo on noin 2,2
miljardia euroa.
Tyypillisesti pääkaupunkilainen metsänomistaja on
yli 60-vuotias eläkeläinen,
joka omistaa metsää noin
30 hehtaaria. Metsät sijaitsevat ympäri Suomea, ja ne
on usein saatu perintönä
tai ostettu omilta vanhemmilta. Etäisyys metsätiloille on keskimäärin 200 kilometriä.
? Tässä ei ole kuitenkaan
koko kuva. Metsänomis-
Helsingin Keskuspuisto
täyttää 100 vuotta
??Helsinkiläisillä on ollut onni jo sadan vuoden
ajan ulkoilla kotinurkillaan
koko kaupungin läpi kulkevalla metsäisellä puistovyöhykkeellä: Keskuspuistossa. Keskuspuisto tarjoaa elämyksellisen virkistys- ja ulkoilureitin kaupungin keskustasta aina Haltialaan ja Vantaanjoelle asti.
Lähes tuhannen hehtaarin
laajuinen puisto on säilynyt monipuolisena virkistysalueena kaupungin laajenemisesta ja tiivistymisestä huolimatta.
Tänä vuonna Keskuspuisto täyttää sata vuotta. Virallinen syntymäpäivä on
12.5.2014. Päivälleen sata
vuotta aiemmin Helsingin
kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Bertel Jungin suunnitelman Helsingin
Keskuspuistoksi. Keskuspuisto on nyt kokonaan
asemakaavoitettu.
Juhlavuosi on tulvillaan
monipuolisia tapahtumia.
Lisätietoja Keskuspuiston
verkkosivuilta www.hel.fi/
keskuspuisto. Juhlan kunniaksi avataan Maunulaan
uusi luontopolku kesäkuun
kuudentena päivänä. Reitti esittelee luonnon monimuotoisuutta ja aineen
kiertokulkua. Pitkin kesää
Keskuspuistossa järjestetään 12 ilmaista, opastettua
kävelyä puiston eri osiin.
Keskuspuisto-aiheinen valokuvauskilpailu käynnistyy 12. toukokuuta ja jatkuu loppusyksyyn. Kilpailun parhaat otokset pääsevät esille Keskuspuisto
100 -vuotta juhlanäyttelyssä,
joka pidetään marras-joulukuussa näyttelytila Laiturilla.
Keskuspuiston eri sisääntulokohtiin pystytetään juhlavuoden infotaulut, jois-
ta saa tietoa tapahtumista.
Tauluihin on tulossa myös
QR-koodi, jonka kautta
aukeaa puiston sähköinen
karttapalvelu sekä ulkoiluun
ja liikkumiseen kannustava
pelillinen mobiilisovellus.
Keskuspuistossa voi aistia vuodenaikojen rytmin,
värin, valon ja tuoksun. Yli
kymmenen kilometriä yhtenäisenä jatkuvan Keskuspuiston luonto on rikasta ja
vaihtelevaa, ja sen eliölajisto on runsas. Puiston pohjoisosassa on viisi luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken
rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto, Ruutinkosken rantalehto
ja Vantaanjoentörmä. Muita
arvokkaita luontokohteita
ovat muun muassa Maunulan pähkinäpensaslehdot.
Keskuspuistossa on ulkoilureittejä noin sata kilometriä, joista osa on talvisin hiihtäjien käytössä latuina. Keskuspuistossa viilettävät myös monet työmatkapyöräilijät. Arkiliikunnan
ohella Keskuspuistossa harrastetaan kymmeniä eri urheilulajeja vuoden ympäri.
Keskuspuistoa kehitetään
edelleen ulkoilupuistona.
Keskuspuisto tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden jokapäiväiseen ulkoiluun ja ylläpitää kaupunkilaisten luontosuhdetta. Metsäluontoa hoidetaan, jotta
luonnon monimuotoisuus
säilyisi ympäristön rasituksista ja runsaasta virkistyskäytöstä huolimatta.
Pe 6.6. klo 12 Keskuspuiston Maunulanpuiston uuden
luontopolun avajaiset.
Tarjoilua, ohjelmaa, paikalla eläinorkesteri. Opastetut kävelyt luontopolulle
klo 13 ja 18. Juhla- ja lähtöpaikka polulle Maunulan
Raitiovaunukiskojen vaihtotyö häiritsee liikennettä
??R a i t i o v a u n u k i s k o j e n
vaihtotyö häiritsee liikennettä Unioninkadulla ja
Kaisaniemenkadulla juhannukseen asti.
Unioninkatu
Kiskoja vaihdetaan Liisanympyrästä, pitkin Unioninkatua aina Pitkällesillalle asti. Työt tehdään pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan, klo 18.00-06.00, koska vaihdettavat kiskot ovat
koko ajan raitiovaunuliikenteen käytössä. Yöaikaan
kaistoja suljetaan, mutta ne
pyritään saamaan ajoneuvoliikenteen käyttöön viimeistään klo 06.00, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kääntymistä Siltavuoren- ja Kaisaniemenrannasta Unioninkadulle saatetaan joutua jossain vai-
heessa rajoittamaan.
Kaisaniemenkatu
Kiskoja vaihdetaan Liisanympyrästä, pitkin Kaisaniemenkatua aina Vilhonkadulle asti. Työt tehdään pääsääntöisesti iltaja yöaikaan, kello 18.0006.00, koska vaihdettavat
kiskot ovat koko ajan raitiovaunuliikenteen käytössä. Yöaikaan kaistoja suljetaan, mutta ne pyritään saamaan ajoneuvoliikenteen
käyttöön viimeistään kello
06.00, joitakin poikkeuksia
lukuun ottamatta. Kääntymistä Fabianinkadulta Kaisaniemenkadulle kohti keskustaa saatetaan joutua jossain vaiheessa rajoittamaan.
Työn tilaajana on HKL ja
työn toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy.
ulkoilumaja, Metsäläntie 9
Koirat ja juoksijat kohtaavat Keskuspuistossa Friskies Doggy Run -tapahtumassa!
Friskies Doggy Run, su
7.9. on matalan kynnyksen
iloinen juoksutapahtuma,
jossa liikkumisen riemusta nauttivat sekä koira että
omistaja. Lisätietoja www.
doggyrun.fi.
su 21.9. klo 10?16 Keskuspuisto kutsuu-vaellus!
Koko perheen leikkimielinen vaellustapahtuma.
Lenkkeilyä, pyöräilyä, ohjelmaa, ruokapisteitä.
Keskuspuistokävelyt:
? ti 13.5. klo 18?20 Eläintarhan ja Töölönlahden kevätluonto, lähtöpaikka Helsinginkatu/ Linnunlauluntie kulmaus
? ti 13.5. klo 18?20 Kukan päivän retki Haltialaan
ja Niskalan arboretumiin,
lähtöpaikka Haltialan kotieläintilan piha Kuninkaantammentie/Laamannintie
tajissa on paljon tavallisia palkansaajia ja yrittäjiä.
Pääkaupunkiseudulla asuun
myös metsänomistajia, jotka ovat metsää omistavan
perikunnan jäseniä, kertoo
pankinjohtaja Tarja Väisänen Helsingin OP Pankista.
? Metsänomistamiseen
liittyy usein paljon tunnetekijöitä, jotka ovat seurausta
metsän perimisestä. Metsät
ovat kiinnekohta synnyinseutuun ja sukuun. Metsää ei myöskään aina nähdä pelkästään omaisuutena.
Omassa metsässä halutaan
käydä marjassa ja sienessä
sekä tekemässä metsätöitä.
Myös metsien taloudellisia mahdollisuuksia käytetään hyväksi.
? Kaupungissa olevat
metsänomistajat ovat yhtä
ahkeria myymään puuta
kuin maaseudulla asuvat
metsänomistajat. Toisaalta
metsä kiinnostaa asiakkaitamme myös sijoituskohteena. Nuoremmatkin asiakkaat ovat siitä kiinnostuneita. Metsään liittyvää rahoitusta kysytään aktiivisesti,
Väisänen huomauttaa.
Pääkaupunkilainen sijoittaa puun myynnistä saamansa varat usein asuntoon tai muihin kodin investointeihin. ? Monet metsäomistajat ovat kiinnostuneita sijoittamaan osakkeisiin tai osakerahastoihin.
Tutkimuksemme mukaan
yli puolet metsänomistajista on kuitenkin varovaisia
sijoittajia, ja silloin sijoituskohteet ovat talletukset tai
muut korkotuotteet.
30 hehtaarin suuruisen
metsäomistuksen arvo on
keskimäärin 87 000 euroa. Kuitenkin vain noin
60 prosenttia pääkaupunkiseudun metsänomistajista
on vakuuttanut metsäomaisuutensa.? Tämä voi johtua
siitä, että metsävakuutuksia
ei tunneta tai että metsää ei
ajatella varallisuutena, Väisänen arvioi.
Mitä metsän vakuuttaminen sitten maksaa? Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla
sijaitsevan 30 hehtaarin
metsän laaja vakuutusturva maksaa vuodessa noin
200 euroa. Sillä suojaa metsänsä esimerkiksi myrskyn,
metsäpalon ja hyönteistuhojen varalle.
Maailma kylässä- lattarikulttuuria
ja ilmastoasiaa Helsingissä
Jatkoa sivulta 3
??SSOhjelmassa on myös
argentiinalaista, kuubalaista, perulaista, bolivialaista
ja brasilialaista kulttuuria
koko perheelle. Myös EteläAfrikan vapaustaistelun 20.
muistovuosi nousee esille, kun afrikkalaisen jazzin elävä legenda, 75-vuotias Hugh Masekela tuo uuden Playing At Work -kiertueensa festivaalille.
Kotimaista tähtikaartia
edustavat Lauri Tähkä, Tuure Kilpeläinen & Kaihon
Karavaani, Wimme Saari &
Tapani Rinne, Minä ja Ville Ahonen sekä retroklassikko Four Cats. Uutena
kotimaisena kokoonpanona nähdään festivaalia varten koottu Hiphop Allstars,
jonka muodostavat muun
muassa Paleface, Sini Sabotage, Juno sekä Tommy Lindgren. Myös lapsille on tarjolla harvinaista
herkkua: Kuperseikkailulastenyhtyettä tähdittävät
Mira Luoti, Samae Koskinen, Anna Puu, Rauhatäti
ja Zarkus Poussa.
Ilmasto,
alkuperäiskansat ja
ajankohtaiset kriisit
esillä festivaalilla
Ilmastokriisiin etsitään
ratkaisuja muun muassa
Rautatientorille kohoavassa ympäristöjärjestöjen Ilmastoteltassa. Lauantaina
24.5. Taiga-lavalla käytävässä Vallataan talous takaisin! -keskustelussa etsitään aitoja ratkaisuja ilmastokriisiin. EU-vaalien ilmastokuumotuksessa sunnuntaina 25.5. radiosta tutut Ali
ja Husu laittavat eurovaaliehdokkaat koville Taigalavalla: voiko EU ratkaista
ilmastokriisin, ja mikä on
päättäjien rooli globaaleissa ilmastotalkoissa?
Ilmastonmuutoksen vaikutusten ohella tuodaan
esiin myös alkuperäiskansojen asemaa. Meksikolainen tutkija-aktivisti Xochitl
Leyva Solano pohtii zapatistiliikettä ja maya-intiaanien
mahdollisuuksia kamppailla oikeuksiensa puolesta.
Alkuperäiskansojen maaoikeuksista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä
keskustelevat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sekä Panaman alkuperäiskansojen
yhteistyöfoorumin Coonapipin puheenjohtaja Cándido
Menzua.
Frankfurtin kirjamessujen
kohukirjailija, brasilialainen
Luiz Ruffato vie kuulijat
São Paulon kaduille ja brasilialaisen arkipäivän ristiriitaisuuteen. Mexico Cityssä asuva yhdysvaltalainen kirjailija Jennifer Clement puolestaan tarkastelee meksikolaisen vuoristokylän vahvojen naisten selviytymistä karussa arjessa.
Festivaalin puhujina nähdään myös kehitysministe-
si vapaaehtoistoiminnasta,
kehitysyhteistyöstä, demokratiasta sekä uskontojen
välisestä vuoropuhelusta.
Lisäksi alueen 60 katukeittiötä takaavat kävijöille makuelämyksiä eri puolilta
maailmaa.
Maailma kylässä on
Vuoden festivaali
ri Pekka Haavisto, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja ympäristöministeri
Ville Niinistö, sekä joukko
kansainvälisiä ja kotimaisia
asiantuntijoita.
Yli 450
näytteilleasettajaa ja
myyjää
Tapahtumaan osallistuu
suuri joukko näytteilleasettajia ja ruokamyyjiä kansalaisjärjestöistä oppilaitoksiin, viranomaisiin ja yrityksiin. Festivaalialueelta
löytyy Ilmastoteltan lisäksi muun muassa kirjallisuuteen ja kustannustoimintaan keskittyvä Maailman kirjat -kokonaisuus,
vastikään maahan muuttaneille suunnattu Open Finland -osasto sekä Mahdollisuuksien tori -teltta, jossa esittäyty yli 160 kansalaisjärjestöä. Alueella tarjotaan tietoa myös esimerkik-
Maailma kylässä on vuodesta 1995 lähtien järjestetty koko perheen ilmaisfestivaali. Se on yksi Suomen
suurimmista festivaaleista
ja suurin järjestö-, kehitysyhteistyö- ja monikulttuurisuustapahtuma. Finland
Festivals valitsi Maailma
kylässä -festivaalin Vuoden
festivaaliksi 2014. Tapahtuma tarjoaa musiikki- ja
asiaohjelman lisäksi runoutta, katutaidetta, lastenohjelmaa, ruokaa eri puolilta maailmaa sekä satoja
näytteilleasettajia. Vuoden
2014 teema on ilmasto ja
maantieteellinen painotus
Latinalaisessa Amerikassa.
Maailma kylässä -festivaalin
pääjärjestäjä on Kepa ry.
Maailma kylässä -festivaali 24.?25.5.2014 Helsingin
Kaisaniemen puistossa ja
Rautatientorilla lauantaina
kello 11?20 ja sunnuntaina
kello 11?18. Sunnuntaina
järjestetään lisäksi festivaaliklubi Virgin Oilissa kello
21?03. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Viikot 21-22
9
K2S-arkkitehtien suunnittelema
Hotelli Paasitorni palkittiin
??Kansainvälisen Wienerberger Brick Award 2014
tiiliarkkitehtuurikilpailun
palkinnot jaettiin 8. toukokuuta Wienin Arkkitehtuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa Itävallassa.
Kilpailussa jaettiin pääpalkinto sekä palkinnot viidessä eri kategoriassa. Lisäksi jaettiin kaksi Wienerberger -erikoispalkintoa.
Pääpalkinnon vei Thaimaan Film Instituutti ja
suomalainen Hotelli ja Kokouskeskus Paasitorni palkittiin erikoispalkinnolla
hienosta ja luovasta tiiliarkkitehtuuristaan.
Suomalaisarkkitehtien
suunnittelema Hotelli ja
Kokouskeskus Paasitorni
palkittiin tiiliarkkitehtuurin
Wienerberger Brick Award
14 erikoispalkinnolla 8.
toukokuuta Wienin Arkkitehtuurikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa. Tämä
?Wienerberger Special Prize? meni kahdelle projektille, joissa tiiliä on
käytetty erityisen luovalla tavalla osana
hyvää
arkkitehtuuria.
Helsingissä
työväentalon
sisäpihalla sijaitsevan
Hotelli ja Konferenssikeskus Paasitornin laajennusosan on
suunnitellut Mikko Summasen, Niko Sirola ja Kimmo
Lintula, Arkkitehtitoimisto
K2S Oy:stä. Kohteen norsunluun valkoisista tiilistä
pitsimäisesti muurattu julkisivu tekee katsojaan lähtemättömän vaikutuksen, totesi tuomaristo kohteesta.
Hotelli Paasitornin muurattu julkisivu poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta,
sillä sen muoto on lähes
kauttaaltaan kaarevalinjainen. Myös itse muuraus on
perinteistä muurausta vaativampi, johtuen pitsimäisestä muuraustavasta, jossa
jokaisen tiilen välille muodostuu aukko. Julkisivun
suunnittelu lähti liikkeelle
pitsimäisen julkisivurakenteen toteutusmahdollisuuksien kartoituksesta niin arkkitehtoniset kuin rakenneteknisetkin vaatimukset
huomioiden. Vaalea ?kustomoitu? tiili tuntui oikealta
materiaalivalinnalta historialliseen kontekstiin ? perinteinen materiaali, mutta
uusi ja raikas ilme, toteaa
kohteen pääsuunnittelijana
toiminut Mikko Summanen
K2S arkkitehdeiltä. Itse tiili ?viilattiin? valmistajana
toimineen Wienerbergerin
kanssa halutunlaiseksi ja
lopputulokseen ollaan tyytyväisiä, jatkaa Summanen.
Muuratun julkisivun tekemisessä mietittiin jokainen yksityiskohta tarkasti,
jopa ulkoseinään sijoittuva
ovikin sai pintaansa pitsimäisen muurauksen. Kohde on rakenteellisesti yksi
vaativimpia muurauskohteita Suomessa ja muuraustavaltaan ainutlaatuinen tässä mittakaavassa toteutettuna. Valitettavasti arkkitehtuuriltaan kaunis tiilikohde
jää monilta ohikulkijoilta
huomaamatta, sillä se on
rakennettu korttelin sisäpihalle, mikä asetti samalla
Lapin lumoa
Bulevardilla jo
10 vuoden ajan
10-vuotisjuhlamenu 58,20 ?
myös monia lisähaasteita niin suunnittelulle kuin toteutuksellekin.
Toinen erikoispalkinnon
voittajista oli Kroatian Pulassa sijaitseva arkkitehti
Andrija Rusan suunnittelema rapattupintainen toimistotalo House of Light.
Brick Award 2014 pääpalkinnon vei Thaimaan
Nakhon Pathomissa sijaitsevaa Kantanan Filmi ja
Animaatio Instituutti, jonka on suunnitellut Bangkok Project Studio. Voittoisan koulutuskeskuksen rakentamiseen on käytetty yli
600 000 käsin lyötyä tiiltä.
Single family house eli
pientalosarjan voiton vei
arkkitehti Jon Lin suunnittelema Kiinan Shaanxin maakuntaan rakennettu mahdollisimman omavarainen pientalo, joka edustaa samalla ns. ?lifestyle?
arkkitehtuuria.
Public Use eli julkisten
rakennusten kategoriassa
voiton vei arkkitehtitoimisto LRO Lederer Ragnarsdóttir Oein Saksaan suunnittelema Ravensburgin taidemuseo, jossa on hyödynnetty läheisen luostarin purkutiiliä.
Public Re-Use -kategorian
voitti Belgian Kortrijkissa
sijaitseva Buda Art Centre.
Kyseessä on kategoria, jossa vanha julkinen rakennus
oli muutettu toiminnallisesti uuteen käyttöön. Studio
51N4E arkkitehtitoimiston
Budan saarelle suunnittelemassa kohteessa vanha
tekstiilitehtaan värjäämö oli
muutettu kulttuuripalveluja tarjoavaksi keskukseksi.
Urban Infil eli urbaanissa täydennysrakentamisen
sarjassa palkittiin vanhan
teurastamon paikalle rakennettu Sol89 arkkitehtitoimiston suunnittelema
kokkikoulu, joka sijaitsee
Espanjassa lähellä Cadizin
kaupunkia.
Muista suomalaisten suunnittelemista kohteista
parhaiten menestyi
Rudanko + Kankkunen
Arkkitehtien Kambodzhaan
suunnittelema Sra Pun ammattikoulu, joka oli valittu viidenkymmenen palkintoehdokkaan joukkoon
ja joka pääsi myös maailman tiiliarkkitehtuurivalioita esittelevään BRICK14?
-kirjaan.
Kansainväliset arkkitehtuurikriitikot sekä arkkitehtuuriin erikoistuneet toimittajat olivat asettaneet
ehdolle yli 300 tiiliarkkitehtuurikohdetta 26 eri
maasta. Finalistit eli viisikymmentä parasta sekä
voittajat eri kategorioissa
(Single family house, Public Re-Use, Urban Infill ja
Special solution with brick)
valitsi kansainvälinen arkkitehtiraati, jossa toimivat
mm. arkkitehtuurin Prizker
-palkinnolla viime vuonna palkittu Wang Shu Kiinasta, arkkitehdit Vera Yanovshtchinsky Hollannista,
Ewa Kury?owicz Puolasta
sekä Pavol Panv ák Slovakiasta. Kilpailu on järjestetty
joka toinen vuosi vuodesta
2004 alkaen.
?Näen ilolla standardien
ja rakentamisen suunnan
kohti kestävämpää kehitystä ja myös kierrätystä,
mikä oli hyvän arkkitehtuurin ohella nähtävissä myös
palkituissa kohteissa?, lausui Heimo Scheuch, Wienerberger AG:n pääjohtaja
palkintojenjakotilaisuudessa. Mielestäni kohteet, jotka on rakennettu kierrätetyistä tiilistä, ovat erityisen
inspiroivia ja kertovat myös
tiilen kestävyydestä ja pitkästä elinkaaresta.
Tilaisuuden yhteydessä
julkistettu BRICK14?-tiiliarkkitehtuurikirja esittelee
sekä palkitut että palkintoehdokkaina olleet kohteet
yksityiskohtaisesti. Korkeatasoisilla valokuvilla varustetun tiiliarkkitehtuuriteoksen on kustantanut arvostettu kustannusosakeyhtiö
Callwey.
Pohjoisen kuningasrapumoussea,
väinönputkimarinoitua fenkolia ja kirvelikreemiä
***
Voimakasta karhulientä ja tattipikkelssiä
***
Miedosti savustettua poronvasanpaistia ja veripalttua,
palsternakkaa ja karpalokastiketta
***
Kuusenkerkkävanukasta
ja hillaa ?wild & pure?
Tervetuloa ? Buresboahtin!
Bulevardi 34, 00120 Helsinki
p. (09) 7425 5544
ma?la 18?23
www.asrestaurants.com
Elona
KAUNEUSSALONKI
Hiusten värjäys + leikkaus
(norm. 120?)
alk. 75?
Ripsienpidennys
(norm. 85?)
Hieronta
65?
45min/30?
(norm. 45min/45?)
Hierojan puhelinnumero 040-417 1289
Hiusten leikkaus
miesten (norm. 35?) alk. 30?
naisten
45?
ja lasten (norm. 25?) 20?
TARKK?AMPUJANKATU 10 A 1, 00150 HELSINKI
044-219 9718. Tarjoukset voimassa rajoitetun ajan.
Viikot 21-22
10
Elämän tarkoitusta etsimässä
VIHDIN KESÄTEATTERI 2014
Käsikirjoitus ja ohjaus Markku Hyvönen
Jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus, vaikka sitä voi olla
vastoinkäymisten keskellä vaikeaa tunnistaa. Logoterapian
ajatusmallin mukaan oikealla asennoitumisella on mahdollista
selviytyä elämässä vaikeistakin takaiskuista huolimatta.
Logokahvila kokoontuu kuusi kertaa vuodessa pohtimaan
oman elämän mielekkyyttä ja esittelemään uusimpia
logoterapian sovelluksia.
MUSIIKILLINEN VEIJARITARINA
Ensi-ilta
la 14.6.
ti 17.6.
ke 18.6.
su 22.6.
ti 24.6.
ke 25.6.
la 28.6.
su 29.6.
la 26.7.
su 27.7.
ti 29.7.
klo 17
klo 19 LM
klo 19
klo 17
klo 19
klo 19
klo 17
klo 17
klo 17
klo 17
klo 19
ke
to
la
su
ti
ke
to
la
su
ti
pe
la
30.7.
31.7.
2.8.
3.8.
5.8.
6.8.
7.8.
9.8.
10.8.
12.8.
15.8.
16.8.
klo 19
klo 19
klo 17
klo 17
klo 19
klo 19
klo 19
klo 17
klo 17
klo 19
klo 22 YÖ
klo 22 YÖ
?Hulvaton komedia, joka ei jätä ketään kylmäksi?.
Varaukset ja
tiedustelut
Vihdin Teatteri ry
toimisto ark. 9.30-14.30
puh. 0400 975 068
toimisto@vihdinteatteri.fi
Tuusantie 1, Nummela
Lippujen hinnat
peruslippu 17?
opisk. & eläkel. 15 ?
lapset (alle 16v) 10 ?
yölisä + 2 ?
Kysy myös
ryhmäalennuksia!
Kantaesitysten sarja saa täydennystä!
Esityspaikka
Vihdin kesäteatteri
Kirkkoniementie
03400 Vihti
Liput myös
NetTicket.fi
www.vihdinteatteri.fi
Annankatu 20
Annankatu 24
00120 Helsinki, Finland
Puh. 622 5553
ma-pe 10-18,
la 10-15
Puh./Tel
+358-9-622
5553
www.tokyokan.fi
Fax
+358-9-622 5552
e-mail tokyokan@kolumbus.fi
www.tokyokan.fi
??Kun neljä logoterapeuttiopiskelijaa Seija Kosunen, Pirkko Hakkarainen,
Marjatta Mäkelä ja Hannele Tanhua olivat viimeistelemässä opintojaan kolme
vuotta sitten, he halusivat
jollain tapaa jatkaa yhteisiä
kokoontumisia logoterapian
merkeissä. Koska Suomen
logoterapiayhdistys oli jo
olemassa, päätyivät naiset
vapaamuotoisempaan ratkaisuun: Logokahvila sai
nimensä siitä, että aluksi
ystävykset järjestivät kokoontumiset kahviloissa ja
tarjolla oli pientä syötävää
töistä kiiruhtaville osallistujille. Toistaiseksi tarvetta kunnianhimoisemmille
suunnitelmille ei ole ollut
kehitteillä, sillä kokoontumiset järjestetään vapaaehtoisvoimin ystävysten oman
työn ja elämän ohella.
? Logokahvila on avoin
foorumi elämän tarkoituksesta ja ihmisenä olemisesta. Kahvilan tarkoitus
on logoterapian tunnetuksi tekemisen ohella antaa
ihmisille välineitä ymmärtää erilaisten elämäntilanteiden merkitystä omassa
elämässä, kykyä selviytyä
vastoinkäymisistä ja mahdollisuutta elää tarkoituksellista elämää niillä eväillä, joita meillä on tarjota,
kertoo kahvilan toiminnasta päävastuun ottanut Seija
Kosunen.
Nykyisin kahvila kokoontuu kuusi kertaa vuodessa
Vallilan kirjastossa ja käsiteltävät teemat vaihtelevat
universaalien arvojen pohdinnasta kahvilassa paikan
päällä toteutettavaan taideterapiaan. Tämän lisäksi kahvilassa on pohdittu
mm. logoterapian käyttöä
vanhustyössä, parisuhdeongelmien ratkomisessa ja
nuorten itsemurhien ehkäi-
Kun tarvitse luotettavaa
asiantuntijaa
oikeudellisten asioiden
hoitamiseen ja etujesi
valvontaan, kysy lisää
palveluistamme.
Vastaamme
mielellämme
tiedusteluihin.
Open: Mon-Fri 10-18
Sat 10-15
Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan
syssä. Kahvilaan ovat tervetulleita kaikki, joita käsiteltävät aihepiirit jollain
tavalla koskettavat. Tilaisuuksia alustavat ja keskustelua ohjaavat logoterapian
ammattilaiset.
Kahvilan toimintaa on
tarkoitus jatkaa niin kauan, kuin sen perustaneen
neljän aktiivisen logoterapeutin innostus ja voimavarat riittävät. Tämän lisäksi eläkepäiviään viettävä Seija Kosunen jakaa
logoterapeuttista osaamistaan eteenpäin oman toiminimen kautta.
Tarkoituskeskeinen
elämäntaidon
filosofia
Logoterapia on itävaltalaisen Viktor E. Franklin kehittämä tarkoituskeskeinen
psykologia ja elämäntaidon
filosofia, jonka periaatteet
ovat nykypäivän hektisessä elämässä varsin käyttökelpoisia ja ajankohtaisia.
Frankl joutui itse testaamaan omia oppejaan kovissa olosuhteissa keskitysleirillä, jossa hän myöhemmin menetti myös vaimonsa ja lapsensa. Vapauduttuaan keskitysleiriltä hän ei
suostunut antamaan rankoille kokemuksilleen periksi, vaan aloitti alusta logoterapiaa koskevan väitöskirjansa kirjoittamisen.
Viktor E. Franklista kehittyi tunnetuin eurooppalaisen psykiatrian toisinajattelija. Hänen oppinsa eroavat
muista terapiasuuntauksista siinä, ettei hän koskaan
täysin hyväksynyt Sigmund
Freudin käsitystä ihmisen
olemuksesta. Franklin mielestä ihmisen ei myöskään
tarvitse ymmärtää neuroosien syitä parantuakseen
niistä, mutta ihmisen täytyy osata löytää omat henkiset voimavaransa ja muodostaa elämänasenne, jolla
vastoinkäymisistä selvitään.
Logoterapia muistuttaakin
tästä syystä luonteeltaan
enemmän ratkaisukeskeistä terapiaa.
Logoterapia edustaa lohdullista ja elämänmyönteistä käsitystä ihmisestä. Keskeisellä sijalla toipumisprosessissa ovat ihmisen henkisyys ja henkiset voimavarat, jotka ovat ihmisellä
käytettävissä silloinkin, kun
keho tai psyyke sairastuvat.
Logoterapeuttisen filosofian
yksi keskeisimpiä ajatuksia
on, että ihmiseltä löytyy
vastoinkäymisten keskellä
runsaasti henkisiä voimavaroja, jotka kannattaa val-
Seija ja Jaana (Kuva: Satu Jäntti)
jastaa avuksi. Kun yksi ovi
elämässä sulkeutuu, avautuu muualta usein uusia.
? Logoterapeutin tehtävänä on toimia valonnäyttäjänä ihmisille, jotka etsivät tarkoitusta elämälleen
tai tietylle yksittäiselle hetkelle, kertoo logoterapeutti
ja kahvilan toiminnasta vastaava Seija Kosunen. Franklin mukaan ihmisen henkisyys kattaa asenteiden,
päämäärien asettamisen ja
tietoisten prosessien lisäksi
uskon, epäilyksen, rakkauden, taiteen, huumorin ja
aidon omantunnon ulottuvuudet, joiden kanssa logoterapiassa työskennellään.
Kun ihminen löytää tai
ymmärtää merkityksen epäoikeudenmukaisille ja joskus käsittämättömiltäkin
tuntuville tapahtumille, vapautuu paljon voimavaroja. Merkityksen löytämisen
kautta pitäisi elämään löytyä jälleen mielekkyyttä.
Tästä syystä logoterapiaa
kutsutaan toisella nimellä
toivon terapiaksi.
Viktor E. Franklin mielestä oli tärkeää, että ihmiset pystyvät elämään omia
arvojaan todeksi ja toteuttamaan niitä elämässään,
mihin tietenkin liittyy aina
tietty vastuu omien arvojen
ja tekojen seurauksista. Ihmisillä ei aina ole mahdollisuutta valita tai muuttaa
olosuhteita, joissa he elävät, mutta heillä on loppukädessä vapaus valita, miten he olosuhteisiin ja tilanteisiin suhtautuvat.
Logoterapian
mahdollisuudet
Logoterapiasta on hyötyä jokaiselle, joka haluaa
kehittyä ihmisenä ja löytää
itsestään ja elämästään uusia mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. Henkilökohtaisten ongelmien ratkomisen
lisäksi logoterapian avulla
on mahdollista parantaa
työhyvinvointia ja työyh-
Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia.
Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä
monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät.
Koulutettu terveydenhuoltoalan hyväksymä hieroja
Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut
jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun
kannattaa jatkossa toimia.
Helsinginkatu 20 (Kallio, Sörnäinen), 00530 Helsinki
hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta
JK
ASIANAJOTOIMISTO
JOHANNA KARKIA
A
D
V
C
E
Tällä kupongilla 10? alennus
hoitosarjasta tai -10% hinnastosta
Hinnasto:
? 30 min 30 ?
? 60 min 50 ?
Tarjous voimassa 12.6.2014 asti
? 45 min 40 ?
? 90 min 65 ?
?
Aleksanterinkatu 17 (WTC),
Helsinki
p. 321 8821
www.johannakarkia.com
Hoitosarjat 3x30min 50 ?, 3x45 min 100?
?
Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää
ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin
aikavälillä kullanarvoinen.
Tommi Raitio 040 56 44 433
? intialainen
päänhieronta 35 ?
Varaa aikasi jo tänään!
Huom! Tiedustele yrityskäynti mahdollisuutta
teisön tuottavuutta. Logoterapian menetelmät soveltuvat nimittäin erinomaisesti nykypäivän kiireiseen
työelämään, jossa muutoksessa eläminen, kilpailu ja
epävarmuus tulevaisuudesta ovat arkipäivää lähestulkoon jokaiselle.
Tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa Logokahvilassa käsiteltiin Franklin oppilaan Elisabeth Lukasin kehittämää Elämäntase-menetelmää, josta niin
ikään logoterapeutiksi valmistunut Jaana Alatalo piti
alustuksen. Elämäntase on
logoterapeuttinen menetelmä, jolla pyritään etsimään
ja ottamaan käyttöön elämän varrella opittuja tai
luontaisia hyviä ominaisuuksia ja kykyjä. Jaana
Alatalo kertoo tehneensä
oman elämäntaseensa ensimmäisen kerran, kun jäi
työttömäksi kahdenkymmenen työvuoden jälkeen.
? Silloin oli pysähdyttävä miettimään, miten voin
käyttää kaikkea työelämässä, opiskeluissa ja elämänkoulussa oppimaani hyödyksi jatkossa, kertoo nykyisin yrittäjänä toimiva Jaana.
Oman elämäntaseen pohtiminen johti Jaanan kohdalla oman yrityksen perustamiseen. Tällä hetkellä Jaana toimii työelämän
valmentajana ja jakaa aiemmassa työelämässä ja opinnoissa opittuja taitoja ja kokemuksia muille. Vanhasta
irti päästämiseen ja omille
siiville lähtemiseen tarvitaan kuitenkin paljon rohkeutta ja itseluottamusta.
? Omaa elämäntasetta
pohtiessa on hyvä ottaa
huomioon muutkin kuin
työelämässä saavutetut meriitit. Esimerkiksi harrastuksista on voinut kertyä paljon
tietoja, taitoja ja osaamista,
joita on mahdollista käyttää
jatkossa myös työelämässä.
Toisaalta voidaan taas miettiä, onko onnistumisen kokemuksia syntynyt esimerkiksi erilaisissa vaativissakin ihmissuhteissa ja miten
näitä taitoja on mahdollista käyttää muiden hyväksi
työelämässä, neuvoo Jaana.
Positiivisuudesta ja myönteisestä ajattelusta puhutaan tänä päivänä paljon.
Onko se kuitenkaan aina
itsestään selvä tai helppo
ratkaisu ongelmiin?
? Onnellisuus ei tarkoita
ongelmatonta elämää. Se
on enemminkin sitä, miten tulla vaikeuksien kanssa toimeen ja nähdä niissä
orastavat uusien mahdollisuuksien alkiot, summaa
Jaana vielä lopuksi.
Viikot 21-22
11
Hannes Markkula 70 vuotta:
Hannes, Linnunlaulu
ja Villa Kivi
??Aloitan kirjailija Hannes
Markkulan muisteluni lyhyesti kulttuuriravintola Kosmoksen ajoilta. Aivan vahtimestaria myöten, jota hän
huomioi aina sopivan runsaasti ja herrasmiesmäisesti.
Oli ilo päästä seuraamaan
kuinka Hannes Markkula
pienin liikkein ja nyanssein hienotunteisesti rakensi kulttuurillista seurusteluhetkeä sellaisille, joita hän
arvosti ja halusi kanssaan
yhteistyöhön. Kaikki alkoi
päivämäärän hakemisella ja
pöytävarauksen tilaamisella hyvissä ajoin. Kirjailija ja
täydellinen herrasmies Hannes Markkula ei jättänyt mitään sattuman varaan. Kun
asiaan ryhdyttiin, piti seremonioiden mennä juuri niin
kuin hän halusi vierastaan
tai vieraitaan viihdyttää.
Ravintoloitsija oli Hannesta ja hänen vieraitaan vastassa, ohjasi valmiiksi katettuun loosiin.
Vieraiden istumapaikatkin on tarkasti mietitty.
Helsingin kirjailijat ? Helsingfors författare ry:n puheenjohtajaksi vuonna 1994
valittu kirjailija sai vieraineen ruokalistat ja sitten
keskustelun lomassa nautittiin pitkä lounas alkupaloineen ja jälkiruokineen.
Suomen eturivin rikostoimittajana ja kirjailijana
tunnemme Hannes Markkulan ja hänen tuotantonsa varsin hyvin, mutta korkeakulttuuria edustavana
herrasmiehenä hänet hyvin
harva tuntee, jos ei ole sattunut kuulumaan samoihin
piireihin.
Kirjailija Olli Hakkarainen, Ossi-poikamme kummi, ehdotti, että pyytäisin toimittajaa ja rikosromaanien kirjoittajaa Hannes Markkulaa Helsingin
kirjailijat ? Helsingfors författare ry:n jäseneksi ja Olli
ehdotti myös, että Hanneksesta yhdistys saa väsyneen
Jouni Apajalahden tilalle
hyvän puheenjohtajan, että
kaksikielinen yhdistys ja
sen arvovalta säilyisi.
Kun Hannes Markkula valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi, oli selvää, että
hänet valittiin myöhemmin
Kivi-talo Säätiön johtokuntaan, koska Helsingin kirjailijoilla on siellä eniten
paikkoja. Se johtuu siitä,
että Helsingin kaupunki
lahjoitti oman johtokuntapaikkansa yhdistykselle
motiivilla, että kirjailijatalo
pysyisi helsinkiläisten hallinnassa tukevammin.
Ne, jotka tuntevat Hannes Markkulan toimintatyylin yhdistysasioissa tietävät,
että silloin alkoi tapahtua.
Sain kunnian olla myös hänen sihteerinään, joka oli
jatkoa edellisen pj:n rovasti ja kirjailija Jouni Apajalahden aikaiselle sihteeriydelle. Aleksis Kiven päivänä 1990 kirjailijatalo Villa
Kiveksi vihitty Töölönlahden rannalla kauneimmalla paikalla loistava valkoinen huvila alkoi saada arvolleen sopivia tilaisuuksia
varsinkin Jounin ja Hanneksen aikoina.
Hannes antoi minulle valtuudet perustaa Lukupiirin
kautta kirjailija Maila Talvion aikojen, tosin nykyaikaan muunneltuna. Totta kai ensimmäiseksi vieraaksi kutsuttiin silloinen
painosten kuningas kirjailija Kalle Päätalo. Helsingin
Sanomat huomioi tilaisuuden komeasti kokonaisella
sivulla, jossa miljoonapainosten kuninkaan paksut
arvokkaat kirjat ylettyivät
mestaria kainaloon saakka.
Näin oli kulttuuri piireistä
viihdekirjailijaksi luokiteltu
kirjailija vapautettu pannasta ja nostettu kaunokirjailijoiden joukkoon. Pohjoisen
savotoilta ahkeraksi kirjailijaksi tekeytynyt mies oli
saanut hovikelpoisuuden
Kirjailija Hannes Markkula
kirjailijoiden ja kulttuuriväen piirissä.
Yleisölle avoimen tilaisuuden avasi ylipormestari Kari Rahkamo, Villa Kiven alakerran salin esiintymispaikka oli täynnä tv- ja
radiomiehiä, joten runsas
yleisö joutui osin värjöttelemään ulkona. Yksi korkeakulttuurillinen kirjallisuustapahtuma, Lukupiiri, oli
avattu vuonna 1995 yhdessä johtokunnan ja Hanneksen kanssa. Hannes Markkula ei ollut tuolloin vielä
Säätiön pj. mutta oli hallituksessa ja Helsingin kirjailijat ry:n pj:nä mukana
myötävaikuttamassa asioihin. Siksi on syytä mainita hänet jo tässä vaiheessa. Aikaisemmin yleisölle
avoin kirjallisuustapahtuma Runoklubi Kai Niemisen
myötävaikutuksella oli perustettu melkein talon avajaisten jälkeen.
Voin vakuuttaa, että
Hannes Markkulan kuten
omakin työ kirjailijatalo Villa Kivessä ei ollut ruusuil-
la tanssimista. Joka puolelta tuli henkisiä puukkoja
mitä yllättävimmiltä tahoilta ja aikoina, jolloin ei olisi
osannut edes odottaa. Ihmeellistä on kulttuuriväen
kateus, se on syvää ja raastavaa, koska kirjalliset älyniekat ovat saaneet lahjat
tuoda esille myös negatiiviset asiat viimeisen päälle.
Narsismi oli huipussaan ja
olemalla vastapeluria taitavampi saattoi yhteistyökuvioissa päästä hämmästyttävän pitkälle. Hannes Markkulaa ja minua se masensi suunnattomasti, koska
pääasiassa talkootyönä tehtiin korkeakulttuuria Töölönlahden rannalla ja yritettiin pelastaa arvohuvilat parhaalla mahdollisella tavalla. Hannes nimittäin
oli niitä harvinaisuuksia,
johon kateus ei yltänyt ja
osittain voisin sanoa itsestäni samaa. Varsinkin kun
Villa Kivi oli kysymyksessä.
Yhdistysasioissa Hannes
Markkula oli pistämätön.
Hän hallitsi ja osasi tulkita
siihen kuuluvat lait ja velvoitteet. Voitte olla varmoja, että juuri niihin ns. vihollisleirissä yritettiin vaikuttaa, mutta kerta toisensa jälkeen pieleen meni.
Siksi minunkin oli turvallinen olla sihteerinä miehelle, joka ei laittanut nimeä
alle, ennen kuin asiat olivat oikein kirjatut.
Vuonna 1998 Hannes
Markkula valittiin arvovaltaisen Kivi-talo säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja
minut säätiön vt. asiamieheksi. Helsingin kirjailijat
? Helsingfors författare ry;n
puheehjohtajana hän oli
vuosina 1994-2000. Markkula valittiin myös Uudenmaan Taidetoimikunnan jäseneksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi, jossa hän
teki myös merkittävää työtä kirjailijoiden ja helsinkiläisten taiteilijoiden hyväksi. Kauniit palkitsemistilaisuudet pidettiin pääosin
Villa Kivessä.
Hannes Markkula oli mukana taistelemassa Töölönlahden alueen säilymisen
puolesta, johon antoi mittavan panoksensa juuri Villa Kiven arvovalta.
Huviloiden säilyminen,
rantapolun estäminen luonnonvaraiselta kallioiselta
rannalta, uuden sillan rakentaminen ratojen yli ja
tiealueen kaiteiden vaihto
puisista alumiinisiksi, ym.
monenlaista asiaa Hannes
Markkula joutui käymään
läpi Kivi-talo Säätiön ja
Helsingin kirjailijoiden puheenjohtajana.
Kaksi-kolme kertaa Villa Kivi oli tilanteessa, että
suuret keväiset ja syksyiset tulvat märänsivät talon
pohjakerroksia. Markkulan
valppaus ja taito neuvotella Helsingin kaupungin ja
Kulttuuriministeriön kanssa
estivät isommat ongelmat
myös sillä sektorilla.
Luulen, että harva tiesi
Markkulan tällaisista töistä, jotka hän teki sivutöinään ollessaan Ilta-Sanomien rikostoimittajana ja
uutispäällikkönä.
Suomen eturivin rikostoimittajana ja kirjailijana
tunnemme Hannes Markkulan ja hänen tuotantonsa varsin hyvin, mutta korkeakulttuuria edustavana
herrasmiehenä hänet hyvin harva tuntee. Jos ei ole
sattunut olemaan samoissa piireissä. Kohottakaamme malja yhdelle arvostamalleni kulttuuripersoonallisuudelle, ja kirjailijatalo
Villa Kiven sekä Helsingin
kirjailijoiden hyvälle hengelle Hannes Markkulalle
hänen 70-vuotispäivänään
20.5. ja toivotetaan lisää
pitkää ikää!
Teksti ja kuvat:
Hannu Hirvikoski
Stadin ammattiopistoon ja lukioihin
runsaasti hakijoita
Kirjailija ja Säätiön entinen pj. Hannes Markkula edeltäjänsä rovasti, Helsingin ensimmäisen kulttuurijohtajan ja Kivitalo Säätiön puheenjohtajan, Jouni Apajalahden, muistotilaisuudessa kirjailija Villa Kiven juhlahuoneistossa. Monen
sanan säilän tanner; kirjailijatalo Villa Kiven etupiha.
??Kevään yhteishaussa ensisijaiselle opiskelijapaikalle Stadin ammattiopistoon
tai Helsingin kaupungin lukioon haki kaikkiaan 6 268
nuorta. Opiskelupaikkoja
on tarjolla yhteensä
5 823. Stadin ammattiopistoon oli 3 250 ensisijaista hakijaa. Aloituspaikkoja Stadin ammattiopistossa on 3207. Helsingin
kaupungin lukioihin haki
ensisijaisesti 3 018 nuorta.
Aloituspaikkoja kaupungin
lukioissa on 2616.
Stadin ammattiopistoon
oli 1,01 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden.
Kaupungin suomenkielisis-
sä lukioissa oli 1,19 ja ruotsinkielisissä lukioissa 0,97
ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Kaikkiaan
hakijamäärä laski viimevuotisesta, sillä yhteishaussa
ovat tänä vuonna ensi kertaa etusijalla peruskoulun
päättäneet.
Yhteishaun tulokset julkistetaan 12. kesäkuuta.
Vapaiksi jääneille paikoille voi hakea 16.6. alkaen
osoitteessa www.opintopolku.fi.
Viikot 21-22
12
Puutaloidylli johdattaa
helsinkiläisen arjen historiaan
??Helsingin kaupunginmuseon työväenasuntomuseo avautuu jälleen kesäksi
7.5.2014. Linnanmäen kupeessa sijaitseva yli satavuotias puutalo kehystää
tarinoita helsinkiläisten työläiskotien elämästä 1910-luvulta 1980-luvulle. Tunnelmallisen museon hellahuoneet kertovat ihmisläheisesti suomalaisen arjen historiasta, ja jokainen löytää niistä jotakin tuttua ja muistoja herättävää. Museoon on
vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.
Työväenasuntomuseon
rakennus kuuluu Helsingin vanhimpiin kunnallisiin työväenasuntoihin, jotka valmistuivat 1909 Alppilaan Kristiinankatu 16:een.
Arkkitehti Albert Nybergin
suunnittelemat jugendtyyliset puutalot ovat säilyneet
paikallaan yli sata vuotta,
vaikka aikojen kuluessa
niiden osoite on vaihtunut
ensin vuonna 1928 Kirstinkaduksi ja 1986 Kirstinkuja 4:ksi.
Työväenasunnot ovat harvinainen muisto Pitkänsillan taakse 1800?1900-lukujen vaihteessa syntyneestä,
tiiviisti asutusta työläiskaupunginosasta. Aluetta leimasivat puutalot ja hellahuoneasunnot, joiden nurkassa oli kakluuni lämmitystä ja ruoanlaittoa varten. Hellahuoneisiin ahtautui suuria työläisperheitä,
joiden asumiskurjuus herätti yhä enemmän huomiota vuosisadanvaihteessa.
Kohentaakseen
oman
työväkensä oloja Helsingin kaupunki rakennutti
laadukkaita asuntoja. Kristiinankadun hellahuoneissa oli juokseva vesi ja hellakakluuni, ullakkokomero
sekä halkoliiteri, ruokakellari ja kuivakäymälä kellarissa. Sähkövalokin saatiin
1918. Asunnot vuokrattiin
pitkään kaupunkia palvelleille työmiehille, mieluiten suurperheisille. Vuokra oli kallis mutta asukkaat
tyytyväisiä.
Purkutalosta
museoksi
Puutalot katosivat Kalliosta nopeasti 1950-luvulta
alkaen, ja myös Kirstinkadun työväenasunnot merkittiin purettaviksi 1966.
Talojen annettiin rapistua,
ja elämä niissä muuttui levottomaksi. Vasta 1986 rakennukset suojeltiin, kolme
kunnostettiin nykyaikaisiksi
asunnoiksi ja yhdestä kaupunginmuseo teki Työväenasuntomuseon. Hyvin säilynyt museotalo on korjattu mahdollisimman paljon
vanhaa säilyttäen. Yhdeksän hellahuonetta on sisustettu talossa eri aikoina eläneiden asukkaiden
kodeiksi.
Työväenasuntomuseo
hurmaa heti kävijät vahvalla elämänmaullaan. Tavalliset joka kodin esineet,
arjen muistot ja todelliset ihmiskohtalot tarjoavat monille unohtumattoman elämyksellisen retken
helsinkiläisten menneisyy-
Kirstinkujan työväenasuntojen vehmas piha on harvinainen muisto puutalojen Helsingistä.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi.
teen. Erityisesti lapsiryhmille suunnatut erityisopastukset ovat olleet suosittuja,
koska entisajan kotien nykyisestä kovasti poikkeava arki avaa pienimmillekin oven historiaan.
Kukkivaa historiaa
museopenkissä
Työväenasuntomuseon
kukkapenkki esittelee kol-
misenkymmentä vanhoille työläispihoille tyypillistä perennalajia. Työläisille
hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä,
vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Museon penkissä
kasvaa tuttuja, nostalgisia
lajeja kuten lehtoakileija,
pioni ja särkynytsydän ja
myös unohtuneita kasveja
kuten harmaamalvikki ja
vuohenkello.
Historiallinen
kukkapenkki tarjoaa silmänilon
lisäksi tietoa Suomen kukkivasta kulttuuriperinnöstä.
Työväenasuntomuseo
Kirstinkuja 4, puh. 09 3107
1548. Auki 7.5.?26.10.2014
ke?su klo 11?17. VAPAA
PÄÄSY
Varttunut lapseton pari, sukeltaja vaimoineen, sisusti hellahuoneensa herrasväen tyyliin
1910-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi.
Baana palkittiin Euroopan
kaupunkien julkisten
tilojen kilpailussa
??Helsingin Baana sai kunniamaininnan European
Prize for Urban Public Space -kilpailussa, johon osallistui lähes 200 kaupunkia.
Vanhaan ratakuiluun rakennettu jalankulun ja pyöräilyn väylä yhdistää kaupunginosat ja luo uutta ei-kaupallista kaupunkitilaa, jonka ovat löytäneet monenlaiset käyttäjät, tuomaristo
totesi palkintoperusteissa.
Kilpailu nostaa esiin uusia laadukkaita julkisen ti-
Veikko Somerpuro elokuu 2012
lan hankkeita eri puolilta
Eurooppaa. Tällä kertaa
kisaan osallistui 274 projektia 194 eri kaupungista.
Palkinnot ja kunniamaininnat jaettiin kuudelle osallistujalle.
Seitsemän metriä syvä ja
puolentoista kilometrin pituinen rautatiekanjoni halkaisi Helsingin keskustan
kaupunkirakenteen ennen
kuin se muutettiin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väyläksi sekä paikak-
si oleskelulle, liikunnalle
ja taiteelle. Kiasmalta Länsisatamaan johtava Baana
avattiin Helsinki-päivänä
vuonna 2012. Nimensä se
sai avoimessa nimikilpailussa vuonna 2009.
Tuomaristo kiinnitti huomiota Baanan syntyyn yhteistyöprosessissa, jossa olivat mukana niin kaupunki, asukkaat kuin yliopisto-opiskelijatkin.
? Idean keksimme kaupunkisuunnitteluvirastos-
Baana palkittiin kunniamaininnalla European Prize for Urban Public Space -kilpailussa.
Palkinnot jaettiin 25.4.2014 Barcelonan Centre of Contemporary Culture -keskuksessa.
sa jo vuonna 2003. Suunnittelu jatkui rakennusviraston ja muiden hallintokuntien kanssa ratakuilu-työryhmässä. Opiskelijakilpailussa vuonna 2006
ideoitiin kuilun ilmettä ja
toiminnallisuutta. Lopullisen suunnitelman laativat
Loci maisema-arkkitehdit
ja Ramboll, kertoo Baanaaloitteen tehnyt arkkitehti
Kirsi Rantama kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Palkintoperusteissa karuksi, monipuoliseksi ja
kestäväksi kuvattu Baana
nähtiin myös kustannustehokkaana.
? Kustannukset pidettiin matalalla, koska Baana toteutettiin väliaikaiseksi ratkaisuksi. Kaupunkilaiset ovat kuitenkin ottaneet
Baanan haltuunsa. Käyttäjälaskurin mukaan Baanalla liikkuu tuhansia pyöräilijöitä päivittäin ja määrä
näyttää kasvavan, Rantama kertoo.
Vuonna 2014 Baanalla on
fillaroinut yli 124 000 pyöräilijää. Suosio on kannustanut Helsingin kaupunkia
laajentamaan pyöräilyn baanaverkkoa, josta on jo tehty
periaatesuunnitelma.
Joka toinen vuosi järjestettävän julkisten tilojen
kilpailun palkinnot jaettiin
25.4.2014 Barcelonan Centre of Contemporary Culture -keskuksessa. Kunnia-
Veikko Somerpuro elokuu 2012
kirjan vastaanottivat kaupunkisuunnitteluviraston
arkkitehdit Kirsi Rantama
ja Kajsa Lybeck.
Kilpailun kärkeä esitel-
lään parhaillaan näyttelyssä Barcelonassa. Näyttely
on esillä Arkkitehtuurimuseossa helmikuussa 2015.
Viikot 21-22
13
Sukupolvet kohtaavat
Kumpulan Kyläjuhlilla
??Kumpulan Kyläjuhlat järjestetään 24. toukokuuta jo
kymmenettä kertaa. Juhlien ennätysmäisen runsas
ohjelma tarjoaa jokaiselle
jotakin.
Festivaalin ohjelmassa
korostuu tänä vuonna eri
sukupolvien yhdessä te-
keminen. Tunnettujen tähtien lisäksi juhlassa esiintyy joukko alueen nuoria
muusikoita. Musiikkiohjelma kattaa laajan kirjon
klassisesta kuorolauluun,
reggaesta rockiin ja iskelmästä bluesiin ja etnoon.
Festivaalin kolmella laval-
Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaani -yhtyeineen on yksi Kumpulan Kyläjuhlien kymmenistä esiintyjistä.
Tango-levyn helmikuussa julkaissut Yona on yksi Kumpulan
Kyläjuhlien kymmenistä esiintyjistä.
la esiintyvät muun muassa
Pariisin Kevät, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani,
Reino Nordin, Suomi-iskelmän ikoni Jukka Kuoppamäki, legendaarinen progebändi Wigwam Revisited,
Aili Ikonen, Yona, Laineen
Kasperi ja Palava kaupunki, Koiton Laulu, Freeman
ja Hanna Pakarinen.
Kyläjuhlat käynnistyvät
koko perheen Kumpula-
Helsingin juhlaviikot 15.-31.8.2014
juoksulla ja juhlapäivän
ajan kylää halkoo Limingantien kilometrin mittainen kirpputori. Ruokaa ja
juomaa on tarjolla asukkaiden pihakahviloissa ja ruokakojuissa.
Tapahtumassa nautitaan
myös teatterista, kirjallisuudesta ja kuvataiteista.
Kylätilan valokuvanäyttely esittelee vanhaa Kumpulaa ja graffiteja tekevät
SixFiveCru:n yli 60-vuotiaiden taiteilijoiden ryhmä sekä alle kouluikäiset
katutaiteilijat. Ensimmäistä kertaa mukana on myös
stand up ?komiikkaa. Kylätilassa voi
Lapsille juhlat tarjoavat
lukuisia osallistavia työpajoja kierrätysaskartelusta musajameihin.
Teatterikerholaiset esittävät itse kirjoittamansa näytelmän, jossa ufot sieppaavat Kumpulan koulun.
Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja alueen
yli 80-vuotiassa päiväkoti
Marjalassa on avoimet ovet
juhlan kunniaksi.
Vuonna 1991 järjestetyt
ensimmäiset
Kyläjuhlat
Kumpulassa aloittivat kau
punginosafestivaalien perinteen Helsingissä. Juhlat
järjestetään kokonaisuudessaan talkoovoimin. Järjestelyistä päävastuun kantaa
asukasyhdistys, KumpulaToukola Kylätilayhdistys.
Kumpulan Kyläjuhlat lauantaina 24. toukokuuta klo
9 ? 22.
Ohjelma ja lisätiedot:
www.kumpulankylajuhlat.fi
Juhlaviikoilla koetaan elämyksiä ja tehdään kokeiluja
Suomen ja koko Pohjoismaiden suurimman monitaidefestivaalin vuoden 2014
ohjelmassa on kansainvälisiä tähtiä kuten avant-garde-ikoni Laurie Anderson
ja rajoja mieluusti rikkova Kronos Quartet -jousikvartetti, kapellimestarilegenda
Daniel Barenboim, meksikolaisamerikkalaisen chicano-kulttuurin kärkinimi
Los Lobos sekä kaikkien aikojen rock-rumpali Ginger Baker. Lisäksi festivaali
luo katsauksen suomalaisten taiteilijoiden huikeaan kansainväliseen
menestykseen. Ohjelmassa mukana ovat mm. Tero Saarinen, Esa-Pekka
Salonen, Karita Mattila, Kimmo Pohjonen, Kristian Smeds ja Race Horse
Company.
??Helsingin juhlaviikkojen
ohjelma 2014 peilaa monin
tavoin myös vallankäyttöä
rakennetussa ympäristössä.
Mm. Taiteiden yönä kaupunkilaiset pääsevät rakentamaan pahvista kiistanalaisia rakennushankkeita,
vaikkapa Guggenheim-museota tai Keskustakirjastoa.
Näkyvin osa Juhlaviikkoja
syntyy Kansalaistorille festivaalin ajaksi, kun Juhlaviikot tuo alueelle KoeHelsinki-kaupunkikeitaan. Se
on kaikille avoin festivaalipuisto täynnä taidetta ja
elämyksiä ? suurelta osin
ilmaista ohjelmaa.
? Festivaali näkyy kuten
aikaisempinakin vuosina:
runsaana kaikkialla kaupungilla. Mutta nyt avaamme valtakunnan sydämeen
taiteen ja tapahtumien puiston. Se on kaupunkilaisten avoin kohtaamispaikka,
vallattomuuden vapaasatama. KoeHelsinkiin mahtuvat telttasirkukset, elokuvapiknikit, workshopit, leikkimielenosoitukset, konsertit ja keskustelut, sanoo
Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik Söderblom.
Esittävissä taiteissa
kotimaisten
taiteilijoiden
kansainvälisiä
menestystarinoita
Juhlaviikkojen teatteriohjelman päävieras on Back
to Back Theatre, Australian keskeisimpiä taiteentekijöitä. Ryhmä on erikoistunut yksilön oikeuksiin liittyviin eettisiin, filosofisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teos Ga-
nesh vs. the Third Reich
pakottaa yleisön ottamaan
kantaa syrjintään ja erilaisuuteen. Teatteriohjelmassa nähdään Kristian Smedsin ja Rosa Liksomin Palsa
? ihmisen kuva. Esitykset
alkavat poikkeuksellisesti
keskiyöllä Kansallisteatterin
Suurella näyttämöllä. Monimuotoista teatteria ohjelmassa tarjoavat myös Teater Viirus sekä monikansallinen esitystaiteen ryhmä Oblivia.
Tanssiohjelmassa Juhlaviikot esittää Tero Saarinen
Companyn uutuusteoksen
MORPHED. Maailman kantaesitystä Suomen Kansallisoopperan päänäyttämöllä
juhlistetaan esittämällä teos
sinfoniaorkesterin kanssa.
Kansallisoopperan orkesteria johtaa teoksen musiikin säveltänyt Esa-Pekka Salonen. Toinen tanssiohjelman kärki on legendaarisen brittikoreografi
Michael Clarkin kolmiosainen nykytanssiteos animal
/ vegetable / mineral. Ohjelmassa on myös Susanna
Leinonen Companyn kantaesitys sekä uuden polven
koreografien Satu Herralan,
Eeva Muilun, Anna Mustosen ja Masi Tiitan yhteisteos Nature Dances.
Juhlaviikkojen sirkusohjelma luo katsauksen kotimaisen nykysirkuksen kansainväliseen menestykseen.
Fokus-sarja kokoaa yhteen
suomalaisen nykysirkuksen
uranuurtajan Jani Nuutisen teokset vuosikymmenen ajalta.
Ranskassa uransa tehnyt Kati Pikkarainen sekä
ranskalainen Victor Cathala ovat pariakrobatiaan erikoistunut Cirque Aïtal ?
duo. Heidän esityksensä
Myötä- ja vastamäessä on
koko perheelle suunnattu hulvaton kertomus rakkaudesta ja parisuhteesta
arjen sattumusten puristuksessa. Sirkusohjelman
kruunaa Race Horse Company, jonka uusi teos Super Sunday saa Juhlaviikoilla Suomen ensi-iltansa.
Klassisen musiikin
ohjelmassa
sinfoniaorkestereita
ja kokeellista
musiikkia
Helsingin juhlaviikot tuo
kansainvälisten sinfoniaorkesterien vierailusarjassaan maailman huippuorkestereita suomalaisyleisön
eteen. Sarja jatkuu, kun
Toronton sinfoniaorkesteri esittäytyy laajasti Juhlaviikoilla. Orkesteri on sarjan ensimmäinen pohjoisamerikkalainen vieras. Festivaaliajan jälkeen 7.9. kaupunkiin saapuu yksi aikamme merkittävimmistä
muusikoista, kapellimestari Daniel Barenboim. Ympäri maailmaa vaikuttava
Barenboim tuo Suomeen
oman orkesterinsa, Staatskapelle Berlinin.
Esa-Pekka Salonen, joka
siis nähdään myös Kansallisoopperassa Tero Saarisen
uutuusteoksen yhteydessä,
tuo yhdessä Radion sinfoniaorkesterin kanssa helsinkiläisyleisön kuultavaksi harvinaisuuden: johdannon ?ostakovit?in aiemmin
tuntemattomaan oopperaan
Orango. Karita Mattila esittää uutta ohjelmistoa: Arnold Schönbergin Erwartung-monodraaman. Kon-
sertissa RSO:ta johtaa Susanna Mälkki.
Juhlaviikot tuo Musiikkitaloon pianomusiikkia,
kun legendaarinen Elisabeth Leonskaja esittää yleisölle Schubertin kolme viimeistä sonaattia. Eri kansallisuuksista koostuva, vanhaan musiikkiin erikoistunut Ensemble Sarband
puolestaan esittää Helsingin yliopiston juhlasalissa
Sacred Bridges ?konsertin,
joka pohjautuu Vanhan testamentin psalmeihin.
Kokeellisemman musiikin saralla New Yorkin underground-ikoni Laurie Anderson yhdistää voimansa
ennakkoluulottoman Kronos Quartet ?jousikvartetin
kanssa. Landfall on musiikillinen mutta myös kielen
ja tarinoiden tasolla tapahtuva tutkimusmatka uuteen.
Huvilassa
maailmanmusiikkia
ja pitkän uran
tehneitä tähtiä
Huvila-teltassa kuullaan
meksikolaisamerikkalaisen
chicano-kulttuurin kärkinimeä Los Lobosia sekä legendaarisen Cream-yhtyeen
rumpalin Ginger Bakerin
uusinta kokoonpanoa Jazz
Confusion. Amerikkalainen
Jonathan Wilson tekee nostalgiasta ajankohtaista.
Tuttuun tapaan Huvilassa kuullaan paljon maailmanmusiikkia, tänä vuonna mm. etiopialais-israelilaisen Ester Radan modernia ethio-jazzia, persialaisesta runo- ja lauluperinteestä ammentavaa vokalistia Azam Alia, kelttisävelmiä ja lattarirytmejä yhdistävää Salsa Celticaa sekä
New Orleansin meininkiä
Treme-tv-sarjan hengessä.
Myös Sam Yaffa sekä Riku
ja Tunna tuovat Huvilaan
suosikkibändejään maailmanmatkoiltaan Sound
Tracker ?illassa.
Kotimaisista artisteista
Huvilassa kuullaan mm.
Jonna Tervomaan ja Tokelan uutta Tourettes-projektia, Pepe Willbergiä ja
Suvi Isotaloa, Iiro Rantalaa,
Jukka Eskolaa sekä Kimmo Pohjosta, joka täyttää
50 vuotta. Pohjosen konsertin erikoisuutena kuullaan uutta yhteismateriaalia Kronos Quartetin kanssa. Kvartetti konsertoi edellisenä festivaalipäivänä Musiikkitalossa Laurie Andersonin rinnalla.
Huvilakauden päättää Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis
ry:n juhlakonsertti Sulle
lauluni laulan. Konsertissa tunnetut lauluntekijät
esittävät muille tekemiään
kappaleita omina alkuperäisinä versioinaan.
Yhteisöllistä
ilmaisohjelmaa:
Raksa ja KoeHelsinki
Helsingin juhlaviikot valtaa Kansalaistorin koko festivaalin ajaksi. Sinne nousee KoeHelsinki -- kaupunki kaupungissa. KoeHelsinki on kaikille avoin
kaupunkikeidas täynnä taidetta ja elämyksiä. Kaupunkilaisten omalla temmellyskentällä on vaihtuvaa ohjelmaa kaikenikäisille, ja
suurin osa ohjelmasta on
ilmaista. Alueelta löytyvät
myös Juhlaviikkojen lipunmyynti ja infopiste.
Kaikki kaupunkilaiset
kutsutaan mukaan leikkimielisiin kaupunkisuunnittelutalkoisiin Raksa-tapahtumassa. Ranskalainen taiteilija Olivier Grossetête on
suunnitellut teoksen, jossa
yksinkertaisista aineksista
? pahvista ja teipistä ?
syntyy yli kymmenmetrisiä valtavia pilvenpiirtäjiä. Yleisö saa itse päättää,
mitkä rakennukset syntyvät
Senaatintorille; vaihtoehtoina ovat ainakin Lastensairaala, Guggenheim-museo,
Keskustakirjasto ja HIFKin
suurhalli.
Taidenäyttelyt
levittäytyvät
kaupungille
Helsingin
Taidehallin
Juhlaviikkonäyttelyssä esillä on laajin koskaan Suomessa nähty Hilma af Klin-
tin teoskokonaisuus. Abstraktin pioneeri ?näyttely
esittelee taiteilijan tietoisesti salassa pidetyn tuotannon, jonka aiheet ammentavat muun muassa spiritismistä, teosofiasta ja antroposofiasta.
Amos Andersonin museossa esitellään Tommi Toijan tuotantoa. Toijan näyttelyyn liittyy myös yli kahdeksanmetrinen betoniveistos Bad Bad Boy, joka asettuu Kauppatorin liepeille.
Juhlaviikot toteuttaa samaten Kauppatorin läheisyydessä Helsingin taidemuseon kanssa japanilaisen
Tatzu Nishin Hotel Manta
?hankkeen. Nishi rakentaa Havis Amanda ?patsaan ympärille hotellihuoneen, joka tuo esille julkisen ja yksityisen tilan rajapinnan. Hotellihuone on
päivisin näyttelytilana, iltaja yöaikaan sen voi varata
kuin minkä tahansa hotellihuoneen.
Valokuvataiteen museossa perehdytään näppäilyvalokuvan käsitteeseen
#snapshot-näyttelyssä.
Checkpoint Helsinki tuo
Lasipalatsin aukiolle To the
Square 2 ?kokonaisuuden.
Siinä pohditaan, täyttyykö aukio mielenosoittajien vaatimuksista vai taiteen juhlasta.
Stage ? Helsingin teatterifestivaali antaa yleisölle
kiinnostavan kotimaisen ja
kansainvälisen teatterikatsauksen 13.-24.8. Runokuu
levittäytyy kaupunkiin 21.27.8. Viapori Jazz soi Suomenlinnassa 27.?30.8. ja
Art goes Kapakka näyttäytyy Helsingin ravintoloissa
14.?23.8. Mediataiteen festivaali Media Facades ottaa kaupunkitilaa haltuun
21.-24.8.
Helsingin juhlaviikkojen
vuoden 2014 ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.helsinginjuhlaviikot.fi
Viikot 21-22
14
Topo Naiset voittivat
SM-liigansa
pronssimitalit
?? Ensi kertaa Topon historiassa on naisten edustusjoukkue päättänyt pelikauden ottamalla pronssimitalit ? saavutus on erinomainen, josta kaikki korispiireihin kuuluvat ovat Pere
Klingaa ja hänen luotsaamaansa joukkuetta kilvan
onnitelleet.
Sotaväen käyneet tiedostavat laulun ?Ohi on??
merkityksen, tässä on oikeastaan samanlainen tunnelma, joukkue on pelanut
hyvän matkaa yli 30 ottelua, matkannut maanteillämme tuhansia kilometrejä, treenannut lähes joka
päivä kesästä alkaen, joten
tuon tutun ?ohi on?? marssin sävelien siivittämänä on
joukkueellamme nyt hyvä
olla ja oikeus kohtuulliseen
taukoon.
Runkosarjan päätyttyä pelasimme ensin Keravaa vastaan kolme kertaa, voittaen
heidät puhtaasti 3-0, sitten
vastaan tulikin jo ?luunkova? Peli-Karhut Kotkasta, joille tällä kertaa vielä
hävisimme keskittyen sit-
ten kohtaamaan Kisahallissa Äänekosken Huiman.
Ottelulla oli kummallekin
hyvin suuri merkitys, onhan vanha totuus että neljättä sijaa ei juurikaan noteerata, mutta kolmas eli
pronssimitali on selvästikin
voitettu mitali siitä Topo
Naiset lähtivät taistelemaan.
Vielä puoliajalla olimme
tappiolla peräti 8 pistettä,
mutta ilman jenkkiä toisen puolikkaan pelannut
kotijoukkue pyyhkäisi aivan loppuhetkillä kolmella amerikkalaisella vahvistetun, maineikkaan Äänekosken Huiman ohitse ot-
Tässä kuvassa Venlakaisa on vielä neitien kastissa, muttei
enää kauan sillä hääkelloja jo viritellään.
Tässä he ovat pelikauden 2013-14 pronssimitalistit - olemme heistä ylpeitä.
taen Topolle ensi kertaa
mitalit, voittaen koko pelin
76-70, mikä luonnollisesti
sai aikaan valtavan riemun.
Mitenkä sitten on tulevaisuuden laita? Juuri nyt on
ennenaikaista sanoa mitään
lopullista ja varmaa, sen
verran kuitenkin tiedämme tai ainakin aavistan,
että omat pelaajamme suurimmalta osalta halunnevat
jatkaa ja kyllähän se pronssin voittaminen on selvästi huomioitu myös Stadin
ulkopuolella, siitä päätellen että päävalmentajalle
tuntuu tulevan melkoisesti
mielenkiintoisia puheluja.
No miksipä sitten ei jo
nyt päätetä että Topo Naiset jatkaa pelaamistaan
Naisten
Koripalloliigassa? Päätös vaatii takeita
ja turvaa talouspuolella,
emme voi, emmekä tietysti tahdo jatkaa, jollemme
saa riittävästi tukijoita toiminnallemme. Niinpä toivomme kenties juuri tämänkin lehden lukijoiden
avulla saavamme kontakteja tahoihin joita yhteistyö kanssamme saattaisi
kiinnostaa. Otan mielelläni vastaan vihjeitä puhelimeeni 0400 434378, kiitos!
Kiitän koko joukkueen ja
sen johdon nimissä kaikkia
kavereitamme, ketään heitä erityisesti mainitsemalla
eikä liioin unohtamalla ?
olette meille hyvin tärkeitä, aivan elinehtomme suorastaan ja tottakai kiitokset
kuuluvat yleisöllemme, joille toivomus tuoda ensikaudella (jos?) mukaan paljon urheiluviihteestä pitäviä ystäviäkin.
Topo Naiset onnittelevat
?Gulleja?, jolla lempinimellä nyt ensi kaudeksi miesten Korisliigaan noussutta
Seagulls-joukkuetta kutsutaan. Hienoa, nyt on Stadissa yksi joukkue kummassakin liigassa mikä varmasti auttaa lajiamme kohtaan tunnettavaa mielenkiintoa. Tervetuloa!!
Koripalloliiton markkinointiyhtiön myyntijohtajaksi on vastikään nimitetty Timo Vertio, jonka
ansiokas toiminta Topossa on miltei kai yhtä pitkäaikaista kuin on kaveri
iältään. Koko perheenhän Nyt tuuletetaan oikein kunnolla Argentan pyyhkeillä.
tiedämme kuuluvan niin lajin kuin seurankin aitoihin
kannattajiin ? onnea siis
Timolle ja koko klaanille!
Liitto on juuri julkistanut
naisten maajoukkueringin,
jonka alkukesän päähuomiona ovat vuoden 2015 Naisten EM-kisojen karsinnat.
Tuohon joukkoon on kutsuttu Topo Naisista Vilma
Kesänen ja Laura Saarinen
? heille välittäkäämme lempeät mutta tavoitteelliset
?potkut persuksiin?!
Pesäpalloa
Lastensairaalan
hyväksi Hyvinkäällä
Heti vapun jälkeen pelattiin pesiksen mahtiseuran
Tahkon naisjoukkueen ja
?julkkisjoukkueen? St. Ganesin välillä hyväntekeväisyysottelu jossa myöskin Sairastuvalta palannut Niina Laaksonen pelasi niin kuin vain
Topo Naisista olivat mukana Kaisa Valtakari, Vilma hän pystyy, teki 22 pistettä olen joukkueensa paras.
Kesänen ja Venlakaisa Hölttä sekä Pere Klinga ja Jukka Haarala. Tilaisuudessa
Voi tätä iloa ja riemua - me teimme sen, otimme ekat mitalit
Topo Naisille.
Tässä he ovat St Ganes, Remu ja Kaj Kunnas sekä myöskin vahvistuksina viisi edustajaa Topo Naisista.
esiintyivät myös mm:ssa
Remu ja Hurriganes.
Tällä kertaa ei nyt enempää, laitamme euroja pyydystävät verkot veteen ja
toivotan kaikille oikein hyvää kesää, koristerveisin
Apso Turunen
Topo Naisten kummisetä
Viikot 21-22
15
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 359 tai 413 97 300
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Ostetaan
Kampaamot
Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat,
sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit
Hakaniemen halli 2.kerros
Jukka Aho 0400-938 680
Parturi-kampaamo
Ostetaan kodin irtainta ja
muuta kodin käyttötavaraa
040 7058 961
autovuokraamo
Autoalerent
www.autolasipojat.fi
0400-33 55 00
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
Tulppatie 24,
00880 Helsinki
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Autokorjaamot
Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös
huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti!
050-5567996 Hemming
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti
Punavuorenkatu 18, p. 09-664461
Tervetuloa myös ilman ajanvarausta
Freda 38, 09 6852201
www.art-russian.com
Kehyspalvelu
Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940
Työsuorituksia
Hieronta
HIERONTAA
90 min. 48?
ART-BARON OY
Parturi-Kampaamo Robertina
Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky.
Puhelin 0400-650647,
www.penttilaaveri.com
Sisä- ja ulkomaalaukset,
huoneistoremontit,
tapetoinnit
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
www.maalausva.fi
0400-996 647
Joni Nyman
Puh. 040 755 7484
Lue netissä
www.nygardinautokoulu.fi
Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI
Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651
toimisto@nygardinautokoulu.fi
Puhelinvaraukset
MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00.
Kirpputorit
Luovutukset
MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00
tai sopimuksen mukaan.
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
Palautukset joka päivä 7-23:00.
Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen
aidatulle alueelle ilman kustannuksia.
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
Palvelut
50 ?
OA !
2 VIIKK
www.rooperinlehti.fi > digilehti
www.hietsumarket.fi
RööperinLehti
Palvelut
P. JUUTILAINEN
MUSEOKATU 34
P. 495 106 ? 498 417
Fax 498 845
www.pj.fi? toimisto@pj.fi
KORJAUS
ASENNUS - HUOLTO
PÄIVYSTYS: 24H
0400-249 920
10. vuosikerta 2014
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
KOTIHARJUN
SAUNA
v. 1932
LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE
a
oiss
a aj nat!
Tilatarisau
t
pol
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Sau
vuo nakult
des
t
ta 1 uuria
928
Ilmoituspäällikkö
Jarkko Soini
p. 413 97 359
jarkko.soini@karprint.fi
Ti-su 14-20, saunomisaika klo 21.30 asti.
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Juhannussaunat aattona
pe 20.6. klo 12-16
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi
puh. 09 - 753 1535
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Kotisiivousta
Rööperissä
Kaivopuiston Kansanjuhla
Konepajahallin puolesta
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon perjantaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
lat
i
t
na assa llä
u
Sa asil n y
P toje
kat
saunatila.indd 1
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
sila
n Saunatilat
Oy
ELMU ry:n työhön hankkeen toteutumiseksi.
? Nyt on aika saada Pro
Konepaja -hanke suuren
yleisön tietoisuuteen. Artistit ovat lähteneet tukemaan hanketta, koska sille
on valtava kysyntä: jo kymmeniä vuosia on puhuttu,
että vastaavan kokoinen
musiikin ja esittävän taiteen sali puuttuu Stadista.
Haluamme kutsua kansalaiset mukaan keskusteluun
ja korostaa, että kyseessä
on kaikkien helsinkiläisten
hanke, kertoo ELMU ry:n
hallituksen puheenjohtaja
Mika Erkkilä.
www.pasilansaunatilat.fi
un
Sa
malla Pro Konepaja Bäkkäri -lipun
Konepajahallin tulevaisuutta ELMU ry:n areenana voi tukea ostamalla 95
euron hintaisen Pro Konepaja Bäkkäri -lipun, jolla pääsee Kaivohuoneelle. Lipun hintaan kuuluu
muun muassa buffet-ateria, Pro Konepaja -t-paita,
oma katselualue Kaivopuiston päälavan läheisyydessä
sekä Konepajahalli-aiheisia
keskusteluja.
Myynnissä on molemmille päiville rajoitettu määrä
lippuja. Lippujen myynti alkaa Tiketissä torstaina 15.
toukokuuta 2014 klo 12.
Lippujen tuotto ohjataan
Parturi-kampaamo Raija Koso
?
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
Auton
vuokraus on
nopeaa ja
vaivatonta.
SATOJA
IKONEITA JA
MAALAUKSIA
Albertinkatu 10, p. 040-7485601
Tapettitalo. Fleminginkatu 4,
00530 Helsinki, puh. (09) 767 658,
www.tapettitalo.fi
A UTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Töölön Putkiliike Oy
??Elävän musiikin yhdistys
ELMU ry järjestää vuosien
tauon jälkeen Kaivopuiston
Kansanjuhlan Helsingissä
perjantaista lauantaihin 1.2. elokuuta 2014. Kansanjuhlan teemana on Pro Konepaja -hanke uuden 3 000
hengen areenan saamiseksi
Helsinkiin. Konsertin artisteja ovat mm. Von Hertzen
Brothers, Stam1na, Club for
Five ja J. Karjalainen. Kansanjuhlaan on vapaa pääsy.
Erillisen Pro Konepaja Bäkkäri -lipun ostaneet pääsevät nauttimaan Kaivopuiston ohella myös Kaivohuoneen palveluista.
Konepajahallin saamista
ELMUlle voi tukea osta-
Jane&Tarzan
Työsuorituksia
Autonvuokraus
Sekalaista
a&
to
ravin
la
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Autolasipalvelut
Pa
LVI
Tilaus
17.1.2014 12.31
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2014