Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 47-48 – Nro 20/2018 – 14. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Nettiajanvaraus 24/7: www.omaelainklinikka.fi OMAELÄINKLINIKKA EIRA Telakkakatu 3, 00150 Helsinki Puh. 09 8567 6643 Ma-pe 8-20 Eläinlääkäriasema Eirassa TERVETULOA NUUSKIMAAN! Monipuolisen osaamisen eläinlääkäriasemaa ei tarvitse hakea kaukaa: tervetuloa Omaeläinklinikka Eiraan! Löydät saman katon alta röntgen-, laboratorio-, ultraäänija kirurgiapalvelut, ruokaja tarvikemyymälän sekä eläinlääkärit ja hoitajat, joilla on taitavat kädet ja suuri, lämmin sydän. P.S. Muista kampanjamme: hammaskiven poisto kissoille 159 € + lääkkeet, koirille 169 € + lääkkeet. Hinnat voimassa marraskuun loppuun. IHONHOITO www.ihonhoito.com Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito Upeaa hehkua Exuviancen ihanan trion avulla JOULUTARJOUS! Kosteusnaamio, kultanaamioseerumilaput sekä kuorintavoide (norm. 180 €) 115 € BUFFET LOUNAS 8 ,70€ Laivurin Rumpu (Eiran aikuislukio) Laivurinkatu 3, 00150 Helsinki p. 0503592961 laivuri@ravintolarumpu.fi Yritystilaisuudet • Yksityistilaisuudet Tapahtumatuotanto • Tilanvuokraus Avoinna: Ma-To 8:00 14:00 Lounas arkisin klo 10:30-13:30 Ravintolarumpu.fi Mantan markkinat 17.11.2018 – 9.1.2019 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry
2 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
14. vuosikerta – nro 20 Viikot 47-48/2018 Ajankohtaista Mechelininkadun peruskorjaus on vihdoin loppusuoralla Hernesaaren Merihallin purku-urakka alkaa Merihalli on alueen rakennuksista suurin ja se on palvellut telakan levyvarastona ja laivanosien tekopaikkana. Kuva: Janne Punju ? Hernesaaren muutos uudeksi asuinalueeksi on käynnistynyt tänä vuonna rakennusten puruilla. Seuraavaksi työ etenee jättimäiseen Merihallin purkuun, joka kestää marraskuusta vuoden 2019 loppuun. Noin 33 500 neliömetrin kokoiseen Merihalliin mahtuisi 4,5 täysimittaista jalkapallokenttää. Halli on alueen rakennuksista suurin ja se on palvellut telakan levyvarastona ja laivanosien tekopaikkana. Purkutyö ei vaikuta liikkumiseen Hernesaarenrannassa, sillä työmaa-aluetta ja Hernesaarenkatua rajaa työmaa-aita. – Purkutyö alkaa sisäosissa, eikä ympäristöön tule melua tai pölyä. Myös haitta-ainepurkua tehdään. Nämä alueet eristetään täysin ympäristöstä, joten pölyä ei pääse leviämään ympäristöön, kertoo projektinjohtaja Kalevi Aittola. Sivu 13 Mechelininkadun peruskorjauksen valmista osuutta Nordenskiöldinaukiolla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Roy Koto ? Lähes kaksi vuotta kestänyt Mechelininkadun peruskorjaus on loppusuoralla. Täydellisen kunnallistekniikkaja rakenneremontin jälkeen valmiina on tällä hetkellä kilometrin mittainen katuosuus välillä Nordenskiöldinaukio–Pohjoinen Hesperiankatu. Lopullisen pinta-asfaltin rakentaminen välille Pohjoinen Hesperiankatu– Caloniuksenkatu saattaa siirtyä talven säiden mukaan kevääseen 2019. Noin puolen kilometrin mittainen urakka-alue välillä Caloniuksenkatu–Leppäsuonkatu valmistuu marraskuun 2018 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kesken olevia töitä ovat reunakivija päällystystyöt samoin kuin Sammonkadun kohdalla oleva vesihuollon liitostyö. Urakka-alue välillä Pohjoinen Hesperiankatu–Caloniuksenkatu, noin 350 metriä, valmistuu vaiheittain siten, että länsipuoli, Taivallahden koulun puoli, valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Itäpuolella on vielä keskeneräisiä kaivutöitä, jotka johtuvat kunnallistekniikan uusimisesta väliaikaisine liitostöineen. Nämä työt valmistuvat jouluun 2018 mennessä. Tällöin jalkakäytävät, pyörätiet ja ajokaistat ovat käytettävissä. Lopullisen pinta-asfaltin rakentaminen saattaa siirtyä talven säiden mukaan kevääseen 2019. Puiden istutus alkaa pian Mechelininkatu uusitaan Leppäsuonkadun ja Nordenskiöldin aukion väliseltä osuudelta, jonka kokonaispituus on 1,85 kilometriä. Peruskorjausta ei olisi voinut viivyttää, sillä kadun kunnallistekniikka oli pahasti vanhentunutta. Peruskorjauksessa vanhat viemäriputket, kaukolämpöputket ja kaapelivedot on korvattu uusilla. Myös raitiokiskot on uusittu ja kaksi pysäkkiä on yhdistetty. Toimenpiteellä parannetaan 8-ratikan nopeutta ja luotettavuutta. Katu on jatkossakin 2+2-kaistainen pääkatu, mutta kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat saavat omat erilliset reittinsä. Pyöräliikenne kulkee ajoradan tasossa olevilla pyöräkaistoilla ja yksisuuntaisilla pyöräteillä. Pyörätiejärjestelyt ovat osa kantakaupungin runkoreitin parantamista Ruoholahden ja Pasilan välillä. Kadun puukujanne uusitaan yhtenä kokonaisuutena. Marraskuussa alkavassa istutustyössä käytetään mahdollisimman suuria taimia, jotta kadun luonne palaa vehreäksi bulevardiksi mahdollisimman pian. Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2025 ? Helsingin kaupunginkanslian uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen tänä vuonna ja 822 000 asukkaaseen vuonna 2050. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä olisi vuonna 2050 jo 860 000 asukasta. Sivu 10 Helsingin seutua halutaan rakentaa ratojen varsille ? Helsingin seutu kasvaa voimakkaasti. Seudulla ennakoidaan asuvan vuonna 2050 kaksi miljoonaa asukasta ja työpaikkojen määrä tulee olemaan yli miljoona. Kaupunkiseudun kasvu ja sen synnyttämät haasteet vaativat alueen kuntien yhteistyötä, jonka ansiosta seutu kehittyy ja säilyy houkuttelevana, elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Helsingin seudun 14 kuntaa valmistelevat yhteistä MAL 2019 -suunnitelmaa, eli seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa seudun kehittämiseksi vuosille 2019–2050. Suunnitelma on keino vastata seudun kasvun haasteisiin kestävästi. Helsinkiin 30-henkinen nuorisoneuvosto ? Tuleva vuosi tuo tullessaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia helsinkiläisille nuorille. Parhaillaan käynnissä olevissa Helsingin nuorisoneuvoston vaaleissa valitaan 30 neuvostolaista vuodelle 2019. Sivu 12 Oodin avajaiset 5.-6. joulukuuta ? Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisia juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin luvassa on erityisesti perheille suunnattua ohjelmaa. Oodi avaa ovensa ensimmäistä kertaa yleisölle itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta kello 8. Avajaisohjelma alkaa kello 14 ja jatkuu noin puoli yhdeksään asti illalla. Ohjelma sijoittuu sekä ulkolavalle että Oodin kolmeen kerrokseen. Sivu 9 Sivu 13
4 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Puheenvuoro p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20/2018 Energiayhtiö valmistautuu jo kivihiilestä luopumiseen E ntinen Helsingin energia, nykynimeltään Helen, valmistautuu kivihiilen korvaamiseen energiantuotannossa. Hallituksen julkaisema lakiesitys kivihiilen kieltämisestä nopeuttaa investointipäätöksiä, mutta estää samalla uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen. Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksensä kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista. Sen mukaan hiilen käytöstä luovutaan energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen vuonna 2015 linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren sulkemisen myötä lämmöntuotantokapasiteettia poistuu 400 MW. Kaiken kaikkiaan kivihiilen käytön lopettamisen myötä Helenin kaukolämpökapasiteetti vähenee 870 MW ja sähköntuotannon kapasiteetti 380 MW. Hanasaaren voimalaitoksen korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Korvaavaa tuotantoa on tähän mennessä rakennettu 114 MW: Salmisaareen uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alle uusi maanalainen lämpöpumppulaitos. Lisäksi Helen on päättänyt laajentaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta yhdellä uudella lämpöpumpulla, teho 18 MW. Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta lämpövarastoa. Jo toteutettujen ja rakenteilla olevien laitosten lisäksi Helsinkiin tarvitaan lisää lämmöntuotantoa. Osa poistuvasta kapasiteetista voidaan korvata energiatehokkuustoimenpiteillä, lämmön varastoinnilla ja kysyntäjoustolla. Tällä hetkellä nopein tapa korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa on biomassan käyttö. Kivihiilen kieltäminen lisää biopolttoaineiden tarvetta Suomessa. Biopolttoaineiden saatavuus on merkittävä kysymys kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Helenin tavoitteena on hankkia biomassaa kestävistä lähteistä. Kysynnän ja tarjonnan suhde kääntyi vuokralaisen eduksi ? Asuntosijoittamisen suosio ja vilkas uudisrakentaminen ovat muuttaneet kysynnän ja tarjonnan suhdetta vuokramarkkinoilla. Vaikka talouskasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja ja lisännyt muuttoa kasvukeskuksiin, vuokra-asuntopula ei ole kiihtynyt vaan laantunut. Samaan aikaan vuokralaisten vaatimustaso on noussut, ja hieman huonokuntoisen asunnon vuokraaminen voi olla hankalaa, kun viereen valmistuu uusia asuntoja vain hieman korkeammalla vuokralla. Kilpailutilanne uusien asuntojen kanssa on ohjannut siihen, että myös vanhoja vuokra-asuntoja on kunnostettu. Vuokra-asuntojen keskimääräinen kunto on paikoin kohonnut tuntuvasti. Osittain tilastoissa näkyvä vuokrien nousu on seurausta asuntokannan kunnon paranemisesta. Yhä ennallaan pysyneen remontoimattoman asunnon vuokra on saattanut tosiasiassa samaan aikaan laskea, vaikka tämä ei tilastosta erotu. Sen sijaan niillä paikkakunnilla, joilla asunnon remontointi ei kannata, vuokrat ovat saattaneet laskea niin laajasti, että sen havaitsee tilastoistakin. Talvi on vuokralaiselle parasta aikaa vuokra-asunnon vaihtamiseen, koska kilpailua asunnoista on silloin vähemmän ja vuokrapyynnöt siten maltillisempia. Kun asuntojen tarjonta on runsasta, hyvä vuokralainen voi päästä vapaasti valitsemaan itseään eniten miellyttävän asunnon. Joissain tilanteissa oikein hyvä hakija voi jopa kilpailuttaa vuokranantajia keskenään. Tavalliselle asunnonhakijalle on eduksi se, että vaihtoehtoja ja harkinta-aikaa on nyt enemmän kuin kesällä. Jos ei ole pakottavaa syytä muuttaa kesäkaudella, jolloin vuokra-asunnoista kilpaillaan kiivaasti, vuokralaisen kannattaa pyrkiä ajoittamaan muuttonsa marrasja helmikuun välille. Tällöin kysynnän ja tarjonnan suhde on vuokralaisen kannalta paras. Vuokranantajien kannalta parasta aikaa asunnon vuokraamiseen ovat toukokuu, kesä ja alkusyksy. Asuntokaupan jarrutus Kuumana käynyt sijoitusasuntokauppa on viime aikoina rauhoittunut. Samaan aikaan ensiasunnon ostajat suhtautuvat aiempaa varovaisemmin uudiskohteisiin, joissa on isot yhtiölainat, tonttirahastojen omistama tontti ja runsaasti sijoittajaomistajia. Riskit ylikuumenemisesta ovat olleet koholla, ja käynnissä oleva asuntokaupan kuitenkin melko maltillinen rauhoittuminen on lähes kaikille yli ajan kuplan paisumista ja puhkeamista parempi vaihtoehto. Niin kauan kuin laskeva kehitys on nykyiseen tapaan maltillista, se edistää pidemmällä tähtäimellä asuntojen hintojen kehityksen vakautta. Ylilyönneillä on taipumus omaisuuslajista riippumatta johtaa aluksi satumaisiin voittoihin ja sitten musertaviin tappioihin. Asuntojen arvojen kehityksellä on keskeinen vaikutus kasvukeskusten omistusasujien kulutuskäyttäytymiseen ja varakkuuskokemukseen. Lisäksi jyrkät muutokset asuntojen hinnoissa heijastuvat psykologisten tekijöiden kautta myös niiden käytökseen, jotka eivät itse asuntoa omista. Kun huomioidaan lisäksi uudisrakentamisen suorat ja välilliset vaikutukset, asuntojen hintojen vakaudella on merkitystä myös koko Suomen talouskehityksen vakaudelle. Asuntomarkkinat ovat aina olleet sykliset, ja tulevat olemaan sitä myös jatkossa. Tämän kun hyväksyy, ymmärtää, että loivat kaarteet ovat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta selvästi parempia kuin jyrkät. Sikäli viimeaikaiset uutiset ovat olleet tervetulleita. Aloitusmäärien tippuminen Vaikka uudisrakentamisen tilanne on tulikuuma, rakennusliikkeiden tulokset ovat painuneet alas, kun tonttien, työn ja rakennustarvikkeiden hintataso on noussut hurjaa tahtia. Tämä on erittäin huolestuttava markkinan ylikuumenemisen merkki. Kun samaan aikaan vaikeudet vanhojen asuntojen myymisen lisäksi myös uusien asuntojen myymisessä ovat kasvussa, on merkki terveestä ennakoinnista, että moni rakentaja on vähentämässä uusien asuntojen aloitusmääriään. Uusien asuntojen tuotanto on kuin juna. Se ei pysähdy siihen paikkaan, kun kuljettaja jarrua painaa. Jos ennakointi puuttuu, jarrutus menee pahasti pitkäksi. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja Lehdolle asuntojen myyntiennätys ? Myyntiennätys osuu ajanjaksoon, jolloin asuntokauppa on ollut hienoisesti vähenemässä pääkaupunkiseudulla, ja erityisesti sen ulkopuolella. Lehto Group on tehnyt lokakuussa historiansa myyntiennätyksen: Lehto Asunnot Oy myi kuukauden aikana yhteensä yli 250 omaperusteista asuntoa. Noin puolet kaupoista syntyi pääkaupunkiseudulla ja loput Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Syksyn alku ylipäätään on ollut Lehdon asuntomyynnissä nousujohteista, sillä myös syyskuussa myytiin asuntoja vastaavia määriä kuin lokakuussa. Yhä enemmän Lehdon asunnoista suuntautuu nykyisellään kuluttaja-asiakkaille. Lehdon myyntiennätys osuu ajanjaksoon, jolloin toimialalla asuntojen aloitusmäärä pääkaupunkiseudulla on ollut ennätystasolla, mutta sen sijaan varsinainen asuntokauppa on ollut hienoisesti vähenemässä. Näin ollen erityisesti pääkaupunkiseudulla uusista asunnoista on toimialalla ylitarjontaa. Faktat selviävät asuntotuotannon ja -kaupan tutkimuksia tekevästä STH-Group Oy:stä, jonka markkinatutkimus julkaistiin Rakennuslehdessä perjantaina 9.11. STH-Groupista vahvistetaan lisäksi, että viimeisen puolen vuoden aikana (huhti-lokakuu 2018) Suomen asuntomarkkinoilla on myyty yhteensä keskimäärin 1450 uutta asuntoa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sekä rakentamispäätökset että toteutuneet kaupat ovat vähenemässä. – Lehdon tapauksessa pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaltaisissa kasvukeskuksissa kauppa käy hyvin. Lehdolla ei juurikaan ole valmiita asuntoja myymättöminä. Olemme satsanneet myyntiin ja markkinointiin, mutta ennen kaikkea tuote on kunnossa: kun asunnon sijainti on kohdallaan ja laatu vastaa asiakkaan odotuksiin, niin kohteet kiinnostavat kyllä. Kuluttajat haluavat laadukkaan ja kohtuuhintaisen kodin itselleen. Tämä on ostopäätöksen kannalta tärkeä yhdistelmä, toteaa Lehto Asuntojen myyntijohtaja Petri Kuutti. Työväentutkimus 2018 -vuosikirja ? Työväentutkimus 2018 -vuosikirjan teemana on Muistovuosi 1918. Julkaisemme kolme vertaisarvioinnin perusteella hyväksyttyä tieteellistä artikkelia. Ne on merkitty Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan (TSV) myöntämällä sertifikaatilla. Ville Okkonen luotailee kirjoituksessaan vuoden 1918 ”jälkijyrinöitä” koululaitoksessa. Eivät ne sentään ihan kivuttomasti ohi menneet. Niistä pitkäkestoisin oli peruskoulun vastustaminen, jossa kansalliskonservatiivisen oikeiston käyttämät argumentit olivat perua sisällissodan jälkeisen Suomen arvomaailmasta. Pete Pesosen aiheena on teollisuuden työpaikoilla takavuosina hyvinkin yleinen ilmiö, työntekijöiden firabelityöt. Niiden laajamittainen salliminen ilmensi positiivisesti työpaikan henkeä. Anu Lahtinen paneutuu artikkelissaan vuonna 1928 seitsemän kuukautta kestäneen Hyvinkään villatehtaan lakon paikallisiin, kansallisiin kansainvälisiin ulottuvuuksiin. Vuosikirjassa arvioidaan työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. – yhteensä noin 30 kirjaa. Entiseen tapaan julkaisemme myös tiivistelmiä edellisenä lukuvuonna valmistuneista työväentutkimusta käsittelevistä pro gradu -tutkielmista. Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen muistitietotoimikunta, Työväenmuseo Werstas ja Työväenperinne – Arbetartradition ry) yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 144-sivuisena. Työväentutkimus 2018 -vuosikirja julkistettiin Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki). Tilaisuus oli osa 9.–11.11. järjestettyjen Stadin työväenkirjallisuuspäivien ohjelmaa. Ponttonisilta jälleen käyttöön Uunisaarensalmen kävelyponttoonisilta, kuva Helsingin kaupunki ? Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari muodostuu toisiinsa yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Saari on suosittu virkistyssaari ja siellä toimii myös ravintola. Rea Mauranen marraskuun taiteilijavieraana ? Teatterimuseon marraskuun taiteilijatapaamisen päähenkilö on vahvojen naisroolien tulkitsija, näyttelijä Rea Mauranen. Rea Mauranen valmistui Suomen Teatterikoulusta vuonna 1973 ja sai heti valmistuttuaan kiinnityksen KOM-teatteriin. Helsingin Kaupunginteatterissa Mauranen näytteli vuosina 1985–1996, minkä jälkeen hän jäi freelanceriksi. Maurasen uralle mahtuu kymmeniä rooleja näyttämöllä sekä elokuvaja tv-produktioissa. Hän on saanut kaksi Jussi-palkintoa roolisuorituksistaan. Yksi tuoreimmista töistä on presidentin kansliapäällikön rooli Yleisradion draamasarjassa Presidentti, joka nähtiin YLE TV 1:llä helmi-huhtikuussa 2017. Rea Maurasta haastattelee ja keskustelua johdattelee ohjaaja, dramaturgi Vesa Tapio Valo. Taiteilijatapaamisessa käsitellään Maurasen uraa kokonaisuudessaan, mutta keskitytään erityisesti syksyn teemamme mukaisesti hänen roolitöihinsä Aleksis Kiven näytelmissä ja pohditaan Kiven naiskuvaa. Taiteilijatapaamisessa Rea Mauranen, lauantaina 24.11. klo 13–14.30, pääsylipun hinnalla, myös museokortilla. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, avoinna ti, to-su klo 11-18, ke klo 11-20.
5 Nro 20 • Viikot 47-48/2018 Yksinyrittäjyys on strateginen valinta Jaakko Marin, kuva Jaana Tihtonen, Helsingin Yrittäjät. Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2018 -palkinto IT-palvelujohtamisen asiantuntijalle Jaakko Marinille ? Helsingin Yrittäjät palkitsi IT-palvelujohtamisen konsultointiin ja valmennukseen erikoistuneen Jaakko Marinin (JSM Consulting Oy) Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2018 -palkinnolla. Tunnustus jaettiin toista kertaa 13.11.2018 Helsingin Yrittäjät ry:n Yksinyrittäjäaamussa. Helsingin Yrittäjät haluaa korostaa yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista merkitystä palkitsemalla Vuoden helsinkiläisen yksinyrittäjän. Vuoden 2018 palkinnon ansaitsi IT-palvelujohtamiseen erikoistunut Jaakko Marin. Hän on tehnyt uraa luoden siltaa liiketoiminnan ja IT:n välillä ja auttanut erilaisia organisaatioita soveltamaan alan parhaita käytäntöjä menestyksekkäästi. Jaakko Marin on tehnyt strategisen valinnan toimia yksinyrittäjänä ja tämä konsepti on osoittautunut menestyksekkääksi. – Marin on pitkäjänteisellä työllä noussut alansa huipuksi. Hän on hieno esimerkki siitä, miten yksinyrittäjäkin voi pärjätä kilpailussa suuryritysten kanssa, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. – Jaakossa vaikutuksen teki rohkeus. JSM Consulting Oy:n toimiala on pääsääntöisesti suurten konsulttitalojen kenttää. Jaakolla on kuitenkin sellaista osaamista, että hän pystyy vastaamaan erikokoisten organisaatioiden palvelutarpeisiin, jatkaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Sertifikaatit ovat IT-alalla tärkeitä ja kertovat osaamisen ajantasaisuudesta ja laadusta. Marin on kehittänyt osaamistaan vuosien varrella ja hankkinut 38 sertifikaattia. Hän uskoo, että muun muassa niiden avulla yritys on pärjännyt hyvin palvelujohtamisen alalla. – Yksinyrittäjä myy aina luottamusta. Teen työni huolella, kerään joka toimeksiannosta palautetta ja hyödynnän asiakkailta saamiani hyviä suosituksia. Suurin osa asiakkaistani tulee juuri suosittelujen kautta, palkittu yrittäjä kertoo. Yrityksen kasvattaminen on välillä Marinin mielessä, mutta alalta on ollut vaikea löytää oikealla osaamisella varustettuja ammattilaisia, jotka haluaisivat siirtyä pienen yrityksen palvelukseen. Tähän asti yksinyrittäjyys on ollut myös täysin tietoinen valinta. – Kannustan asiakkaitani kilpailuttamaan palveluita, koska tiedän, että kokeneena ja korkeasti sertifioituneena yksinyrittäjänäkin voin pärjätä. Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinto Toista kertaa jaettava Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinto on vähintään viisi vuotta toimineelle yrittäjälle myönnettävä tunnustus, jolla korostetaan yksinyrittäjyyden merkitystä. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomio siihen, että yrittäjän talous on kunnossa, liiketoiminnasta löytyy jotakin omaperäistä ja asiakastyytyväisyys on erinomaista. Vuoden 2018 palkinto jaettiin Helsingin Yrittäjät ry:n HYMY-hankkeen hyvinvointiaamussa 13.11.2018. JSM Consulting Oy • IT-palvelujohtamisen konsultointiin ja valmennukseen erikoistunut yritys, jonka toiminta-alue on pääasiassa Suomi • Perustanut Jaakko Marin vuonna 2011 • Liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuosittain ja yrityksen kannattavuus on huippuluokkaa • Asiakkaita pk-yritykset, suuryritykset, julkisen puolen organisaatiot sekä Suomen TOP50-yritykset Tulevana vuonna valmistuu yli 350 uutta vuokrakotia Y-Säätiö-konsernin omistamia M2-Koteja rakennetaan parhaillaan muun muassa Helsingin Kruunuvuorenrantaan. ? Y-Säätiö-konserni rakennuttaa parhaillaan usealla paikkakunnalla. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotanto on tärkeä tekijä asunnottomuuden torjunnassa. Y-Säätiö-konserni rakennuttaa parhaillaan usealla paikkakunnalla tuettua asumista sekä ARA-vuokra-asuntoja, tuttavallisemmin M2-Koteja. Säätiön hallitus on päättänyt vuoteen 2020 ulottuvassa Y-Säätiö-konsernin strategiassa lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää. – Ensi vuonna valmistuu useita rakennuttamiamme kohteita. Uusia vuokrakoteja tulee yli 350, sanoo Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman. Asuntopulaa paikataan Helmikuussa valmistuu M2-Kotien ARA-vuokra-asuntoja Vantaan Martinlaaksoon. Täydennysrakentamalla toteutetut kaksi taloa sijaitsevat osoitteessa Laajaniitynkuja 5. Talot ovat kahdeksankerroksisia ja asuntoja niissä on yhteensä 84. Ensimmäinen kolmesta talosta valmistui jo alkusyksystä 2018. Samaan aikaan Martinlaakson talojen kanssa valmistuu M2-Kotien ARA-vuokra-asuntoja Espoon Holmanpuistoon. Holmanpuisto on uusi asuinalue Puolarmetsän ja Olarin välissä. Keelkorvenkujalla sijaitsevaan kohteeseen tulee 57 asuntoa. Ne on tarkoitettu nuorille, jotka ovat hakuvaiheessa 18–29-vuotiaita. M2-Koteja rakennetaan parhaillaan myös Helsingin Kruunuvuorenrantaan, joka on uusi asuinalue Laajasalon kupeessa. Neljä ARA-vuokrataloa valmistuu Otonkujalle kesäkuukausien aikana. Asuntoja niissä on yhteensä 94. Kohtuuhintaisia Ensi vuonna M2-Kodit helpottaa osaltaan Uudenkaupungin asuntopulaa. Kesällä Lukkosepänkadulle valmistuu 31 uutta ARA-vuokra-asuntoa. Y-Säätiö-konserni rakentaa parhaillaan myös Järvenpäässä. Palvelutalo Wärttinä II valmistuu alustavan arvion mukaan vuodenvaihteessa 2019–2020. Asuntoja talossa on 91, joista osa on tuettua asumista ja osa perinteisiä vuokrakoteja. Hanke toteutetaan palveluasuntojen ja -tilojen osalta yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. – Uusia suunnitelmia tehdään seuraavista kohteista, Kampman sanoo. – Ensi vuonna aloitetaan rakentaminen muun muassa Tampereella, jonne toteutamme yhdessä Elmu-säätiön kanssa kohtuuhintaisia vuokrakoteja. Uudessa kohteessa tulee asumaan sekä Elmu-säätiön kautta taloon muuttavia taiteilijoita että M2-Kotien asukkaita. Y-Säätiölle on tärkeää pitää kiinteistöt hyväkuntoisina ja miellyttävinä asua. Asuinhuoneistojen kokonaisvaltaista Koti kuntoon -kunnostusohjelmaa jatketaan tulevanakin vuonna yli kymmenessä kohteessa. Mittavissa remonteissa asunnoista tulee uudenveroisia, sillä niissä uusitaan asuntojen pinnat sekä kaikki kiinteät kalusteet ja laitteet. Korjaukset tehdään noin peruskorjausjakson puolivälissä. K-Citymarket Ruoholahti auki ympäri vuorokauden ? Pääkaupunkiseudun ostosmahdollisuudet laajenivat, kun K-Citymarket Helsinki Easton ja Ruoholahti pitävät viime maanantaista lähtien ovensa auki ympäri vuorokauden. 24 h aukiolo jatkuu myös joulun jälkeen. Kauppojen vaikutusalueella asuu lähes miljoona pääkaupunkiseutulaista. Ympäri vuorokauden auki olevissa kaupoissa on laajat, noin 50 000 tuotteen valikoimat, iso vaikutusalue, helppo saavutettavuus ja hyvät kulkuyhteydet. – Vastaamme tällä uudistuksella hyvin laajan asiakasjoukon muuttuneisiin tarpeisiin. Asiakkaat vaativat kaupalta yhä joustavampia ratkaisuja, kuten laajempia aukioloaikoja, elämäntapojen muuttuessa yhä hektisemmiksi. K-Citymarketit Easton ja Ruoholahti jatkavat ympäri vuorokauden aukioloaikojaan myös vuodenvaihteen jälkeen, K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki toteaa. Arjen helpotusta – Tutkimuksemme mukaan 36 % asiakkaistamme kertoo, että heidän aikansa harvoin tai ei koskaan riitä kaikkeen, mitä he haluaisivat arjessaan tehdä. Seuraamme tarkasti, kuinka laajentuneet aukioloajat otetaan vastaan pääkaupunkiseudulla ja kuinka kuluttajakäyttäytyminen yleisesti kehittyy. Tulevaisuuden ruokakaupparatkaisut ovat erityisen kiinnostuksemme kohteina ja muitakin uusia asiakkaiden arkea helpottavia ratkaisuja tullaan varmasti näkemään tulevaisuudessa, Ari Sääksmäki kertoo. Laajentuneiden aukioloaikojen toteutusta on suunniteltu yhteistyössä kauppojen henkilöstöjen kanssa. Yövuoroihin valitaan työntekijät vapaaehtoisuuteen perustuen. Moni työntekijä on ilmoittanut kiinnostuksensa yövuoroja kohtaan. Myös kaupan turvallisuuteen yöaikaan on kiinnitetty erityistä huomiota. K-Citymarketien aukioloaikojen laajentuminen tuo mahdollisuuden muidenkin kauppakeskusten toimijoiden aukioloaikojen laajentumiseen. K-Citymarket Eastonin ja Ruoholahden yöaikaan tarjolla olevat palvelut voi tarkistaa osoitteesta www.k-citymarket.fi/24h Kaikki K-Citymarketit auki joka päivä Muutkin K-Citymarketit ovat laajentaneet aukioloaikojaan asiakkaiden muuttuneen kuluttajakäyttäytymisen myötä. Jatkossa kaikki K-Citymarketit ovat auki vuoden jokaisena päivänä. Poikkeuksena voivat olla erityistapaukset joinakin juhlapyhinä, esimerkkinä kauppakeskuksissa olevat kaupat, joiden auki pitämisen järjestäminen olisi hyvin hankalaa kauppakeskuksen aukioloajoista johtuen. Kaikkien K-Citymarketien aukioloajat löytyvät osoitteesta K-Ruoka.fi. K-Citymarket Ruoholahti pitää ovensa auki ympäri vuorokauden.
6 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 VIIKKO 47 MA 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet TI 20.11. n Lapsen oikeuksien päivä Jari, Jalmari KE 21.11. Hilma TO 22.11. Silja, Seela, Selja PE 23.11. Ismo LA 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki SU 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina VIIKKO 48 MA 26.11. Sisko TI 27.11. Hilkka KE 28.11. Heini, Kaisla TO 29.11. Aimo PE 30.11. Antti, Atte, Antero LA 1.12. Oskari SU 2.12. 1. adventtisunnuntai Unelma, Anelma Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia. Suomalainen sananlasku Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail. com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin ja torstaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2018 syyskaudella 13.12. saakka, nyt tiistaisin sekä torstaisin klo 11–14! Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Muiston puolella Sunnuntaina 25.11. klo 14–14.45 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Etelä-Helsingin kansalaisopiston lausuntakurssilaisten syysmatineaan Rikhardinkadun kirjastoon! Esityksessä kuullaan erilaisia tulkintoja muisto-teemaisista runoista. Esityksen on ohjannut kurssin vetäjä, näyttelijä Eero Ojala. Esityksen kesto 45 min. ? Venäläisen kirjallisuuden seura esittää: Jevgeni Vodolazkin Maanantaina 26.11. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Syksyllä 2018 Venäläisen kirjallisuuden seura luo läpileikkauksen venäläiseen nykykirjallisuuteen Rikhardinkadun kirjastossa. Syksyn viimeinen kirjailijatapaaminen on Suomessa jo ennestään tunnetun Jevgeni Vodolazkinin kanssa. Hänen uusi romaaninsa Lentäjä ilmestyy syksyllä Elina Kahlan suomentamana. Suomentaja myös haastattelee kirjailijaa. Tervetuloa! ? Nyt. Lukupiiri havahtumisesta. Keskiviikkona 28.11. klo 18–19.30 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista mm. anteeksiannosta, yksilöllisyydestä, rakkaudesta ja vapaudesta. Syksyn viimeisessä tapaamisessa käsittelyssä on C. Myssin teos Hengen anatomia: seitsemän askelta henkiseen kasvuun ja terveyteen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel.fi / 09 310 85913 ? Kinopiiri Maanantaina 3.12. klo 18–19.30 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston kinopiiriin! Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Syyskauden viimeisessä tapaamisessa keskustelua käydään Cristian Mungiun elokuvasta Yli vuorten (Dupa dealuri, 2012). Elokuvan tallenteita voi kysyä lainaan Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistosta. Lisätiedot: jyrki.heinonen@hel.fi Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 24.11.–4.12. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Tuomiota pukkaa ? Tuomiosunnuntain ei enää tarvitse olla vanhan virren sanoin ”vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää.” Vaihtoehtoinen nimi on Kristuksen kuninkuuden sunnuntai, joka antaakin aivan toisen sävyn. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että Kristus, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, on myös tuomari. Toisaalta on hyvä, jos voimme sanoa, että on tuttu tuomari. On huonompi juttu, jos hän ei ole meille tuttu. Millä perusteella tuomio sitten annetaan? Onko kyse siitä, että on kunnon ihminen, käy kirkossa, rukoilee polvensa ruvelle? No ei. Päivän evankeliumissa Matteus 25:31-46 on hyvin vähän jos lainkaan jumalasuhteen hoidosta ja uskonnonharjoituksesta. Eikä siitä siististä ulkonaisesta lookista. Sen sijaan tuomion perustaksi pannaan kovasti sosiaalisilta näyttäviä perusteita. Tuliko käytyä katsomassa vankeja ja sairaita? Järjestinkö ruokaa, vaatetta, asuntoa niitä tarvitseville? Sen mukaan jaetaan vuohiin ja lampaisiin, oikealle ja vasemmalle, sisään ja ulos. Tässä Jeesuksen kertomuksessa on jännä ero Paavalin opetukseen ansaitsemattomasta armosta ja jumalattoman vanhurskauttamisesta. Ehkä ero selittyy halusta painottaa lähimmäisestä huolehtimisen tärkeyttä. Ehkä on hyvä palauttaa mieliin se, että tuomari on Jeesus Kristus. En siis minä. Minä en päätä kenenkään iäisestä osasta. Kunpa vielä malttaisin olla muita arvostelematta heidän elämäntavastaan ja arvoistaan. Parannuksen tekeminen kun aina alkaa itsestä ja omista synneistä, ei toisten. Tuomiosta puheen ollen: se voi olla myös vapauttava. Olkoon se sitä sinulle. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on eläkerovasti Kuopiosta Helsinki panostaa tulevaisuuteen ? Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime viikolla ensi vuoden talousarvioesityksestä. Talousarvion kokonaissumma nousee 4,6 miljardiin euroon. Merkittävimmät lisäpanostukset kuluvaan vuoteen verrattuna kohdistuvat kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä sosiaalija terveydenhuoltoon. Yksin kasvatuksen ja koulutuksen alalla menot kasvavat ensi vuonna noin 42 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kokonaiskasvu kaupungin tasolla on 2,79 prosenttia, mikä tarkoittaa n. 130 miljoonan euron kasvua. Verotulojen kasvu kattaa kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun. Kaupungin investoinnit ovat ensi vuonna ennätyksellisen korkeat eli yhteensä yli 774 miljoonaa euroa. Kaupungin kasvun kannalta merkityksellisiä investointeja kohdistetaan asuntotuotantoon sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Näillä investoinneilla on mahdollista huolehtia kaupungin kestävästä kasvusta pitkällä aikavälillä. Elinkeinotoiminnan tukeminen myös mahdollistaa myös verotulojen kasvun tulevaisuudessa. Helsingin on ensi vuonna syytä harkita kunnallisveron alentamista. Valitettavasti tällä kertaa verojen alentamisen jatkaminen oli vasemmistopuolueille liikaa. Viime vuonna päätetystä maltillisesta kunnallisveron laskusta huolimatta kunnallisveron tuotto tulee tänä vuonna kasvamaan. Oikeudenmukaista politiikkaa olisi jatkaa kunnallisveron laskemista jälleen ensi vuonna. Helsinkiläisillä on oikeus pitää suurempi osa omalla työllä ansaitsemistaan tuloista itsellään. Kokonaisuutena ottaen menojen kasvu on pystytty pitämään kurissa, mutta malttia olisi voinut olla enemmän. Taloudellisesti haastavammat ajat ovat väistämättä edessä. Tällöin olisi tärkeää olla etukäteen huolehdittu riittävän puskurin luomisesta. Uudet menolisäykset muodostuvat helposti menoautomaateiksi, joista on vaikea leikata laskusuhdanteen aikana. Tärkeitä investointeja on järkevä tehdä, mutta säästäväisyys on hyve myös kunnallistaloudessa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Annantalon ohjelmaa ? ANNANTALO, Annankatu 30 • pe 23.11.2018 klo 10.00 12.00. Naperokino: Ystävät ja perhe. Vapaa pääsy • la 24.11.2018 klo 14.00. Lasten DanceAbility – tanssitunti. Vapaa pääsy • su 25.11.2018 klo 13.00. Loiske Ensemble: Joulusaunaan! Vapaa pääsy • ma 26.11.2018 klo 09.30. Loiske Ensemble: Joulusaunaan! Vapaa pääsy • ma 26.11.2018 klo 17.00. Tehdään taidejuttuja: Kreikkalainen sikermä – Narkissoksen peilikuva. Vapaa pääsy • ti 27.11.2018 klo 09.30. Loiske Ensemble: Joulusaunaan! Vapaa pääsy • su 4.11.2018 su 16.12.2018. Näyttely: Rosamaría Bolom: Ilo on lapsen oikeus. Oikeudet kaikille! Mariah Hortans ja M Sandberg Duo 14.12 klo 19 kulttuurikeskus Caisa, Helsinki. ? Jazzlaulajatar Mariah Hortans ja kitaristi Mathias Sandberg ovat nopeasti luoneet oman markkinaraon suomalaisen jazzin parissa. Musiikkia voi kuvata rauhalliseksi, tunnelmalliseksi, traditionaaliseksi vocaljazziksi. Mariah Hortans / M Sandberg Duo on esiintynyt aktiivisesti suomessa sekä tehnyt kaksi kiertuetta USA:ssa. Mariah Hortans on koulutukseltaan laulunopettaja. Esiintymisien ja opetuksen lisäksi hän on viime vuosina myös toiminut kuoronjohtajana. Jazzkitaristi Mathias Sandberg, joka on opiskellut mm. Manhattan School of Musicissä New Yorkissa sekä Berklee College of Musicissä Bostonissa, on yksi Pohjanmaan eniten kysytyistä freelancemuusikoista. Georg Riedel, LaGaylia Frazier, Pierre Swärd, Jukka Eskola, Teppo Mäkynen sekä Manuel Dunkel ovat muutamia artisteja joiden kanssa hän on työskennellyt. Christmas Jazz Mariah Hortansin ja Mathias Sandbergin levy Christmas Jazz ja viimeisin julkaisu Another Jazzy Christmas luovat rentouttavan ja jazzahtavan joulutunnelman. Musiikki esitetään englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi ja muodostuu sekä Sibeliuksen, Händelin ja Schubertin klassisista joulusävellyksistä että perinteisistä pohjoismaisista joululauluista ja englanninkielisistä christmas carolseista. Musiikki on saanut uuden sovituksen jossa on käytetty duon tunnukseksi muodostuneita harmonioita ja melodisia improvisaatioita sekä svengaavia rytmejä. Mariah Hortans / M Sandberg Duo 2018 Christmas Jazz Tour pitää sisällään 38 konserttia ympäri Suomen.
7 Nro 20 • Viikot 47-48/2018 Kulttuurikeskus Caisa, Caisa.fi Kaikukatu 4, 00530 Helsinki Netta Lepistö Light Light ke 28.11. klo 19 to 29.11. klo 19 Liput 11,50 / 5,50 € (+ mahd. toim.kulut) Lippu.fi Nykysirkusteos Rikas ja rakas Helsingin luonto – kuinka monimuotoisuus säilyy Ota varaslähtö kevääseen – ilmoittaudu työväenopistoon Mustikkamaa. Kuva: Hanna Seitapuro. ? Helsingin työväenopiston kevätkursseilla kokataan korealaista ja päivitetään isoäidin herkut nykyaikaan, lauletaan James Bond -klassikoita ja opiskellaan englantia improvisaatioteatterin menetelmin. Valtaosalle kevään kursseista voi ilmoittautua 12. marraskuuta lähtien. Työväenopiston kevätkausi tarjoaa runsaudensarvestaan jälleen yli 2 000 erilaista kurssia. Tammija helmikuussa alkaville kursseille alkaa ilmoittautuminen maanantaina 12. marraskuuta klo 9 osoitteessa ilmonet.fi. Ilmoittautua voi myös opiston palvelupisteissä sekä puhelimitse numerossa 09 310 88610. Kevään kotitalouskursseilla tutustutaan muun muassa hatsapuriin ja lobioon eli georgialaisiin herkkuihin, korealaisen keittiön saloihin sekä valmistetaan kasvispainotteista juhlaruokaa brasilialaisittain. Nikkei-fuusiokeittiössä yhdistellään japanilaisia reseptejä ja tekniikoita perulaisiin raaka-aineisiin. Jos isoäiti bloggaisi ja kokkaisi -kurssilla puolestaan päivitetään suomalaisia perinneruokia nykyaikaan. Liikunnan monipuolisilla kursseilla opitaan askelkuvioita seuratanssien alkeista streettanssiin, huolletaan kehoa ja joogataan. Juoksukoulu aloittelijoille ja Kävelystä juoksuun -kurssit antavat lempeän sykäyksen lenkkipoluille. Lentopallotaitoja voi vetreyttää harrastemielessä tunneilla, joilla pelataan rennolla meiningillä. Huopakenkiä, hopeaketjuja Käsityönopetus tarjoaa lukemattomia vaateompelun mahdollisuuksia: kursseilla syntyy vaikkapa rintaliivit, juhlavaatteita, lempivaatteita lapselle tai japanilaisia essuja.Grafis-kaavaohjelman intensiivikurssilla kaavoitetaan muun muassa hame, housut, pusero ja jakku. Vaatteita kaavoihin kangistumatta -kurssilla sen sijaan nautitaan ompelusta ilman kaavojen piirtämistä. Lisäksi käsityönkursseilla voi valmistaa persoonalliset huopakengät, muokata räsymatot pirteiksi sisustusja käyttötuotteiksi, loihtia vanhoista kirjan kansista ja sivuista uusia tuotteita, muotoilla lusikat ja haarukat koruiksi, punoa hopeaketjuja ja oppia kaakelointia sekä kotinikkaroinnin perustaitoja. Kuvataidekursseilla piirretään fiiliksellä, taiteillaan Rut Brykin keramiikan innoittamana reliefilaattoja, suunnitellaan kehyksiä omiin töihin ja valmistetaan käsin ruukkuja ja veistoksia pihaan tai parvekkeelle. Muistojen kuvat, maalaus ja lisätty todellisuus -kurssilla hypätään lisättyyn todellisuuteen (AR), kun omiin maalauksiin liitetään digitaalisia sisältöjä, valokuvia ja videoita. Musiikinopetuksen perinteisten lauluja soitinkurssien lisäksi työväenopistossa voi laulaa itkuvirsiä tai vaikkapa James Bond -klassikoita, soittaa lukuisissa eri tyylilajien bändeissä ja orkestereissa, paneutua musiikin äänitykseen ja miksaukseen tai tutustua Spotify-musiikin suoratoistopalveluun. Peligrafiikkaa verkkokurssilla Tietoteknisiä taitoja pääsee kehittämään yhdessä lapsen kanssa helpolla ohjelmointikurssilla. 3D-peligrafiikan ja animaatioiden tuottaminen onnistuu nyt jopa verkkokurssilla. Englanninkielisillä tietotekniikan kursseilla perehdytään GDPR:ään ja tietoturva-asioihin sekä opitaan luomaan sosiaaliseen mediaan grafiikkaa. Englantia digimateriaaleilla -kurssilla saa vinkkejä, miten opiskella kieltä itsenäisesti erilaisten digimateriaalien avulla. Kohtalaisesti englantia osaavat voivat puolestaan käydä keskustelukurssia Skypen välityksellä. Our stories -kurssilla luodaan tarinoita draamakasvatuksen ja improvisaatioteatterin keinoin. Englanninkielinen interaktiivinen Australia-luentosarja antaa äänen myös osallistujille: sarjan teemoina ovat ruoka, kieli ja slangi, eläimet sekä kulttuuri ja tavat – omakohtaisesti of course. Minna Canthia, uutuuskirjoja Opistotalon keskiviikon kirjallisuusiltojen luentosarja keskittyy eurooppalaisen kirjallisuuden reunoille ja ytimeen: luvassa on muun muassa ruotsinsuomalaista, ukrainalaista, vironvenäläistä, saksalaista, italialaista ja irlantilaista kirjallisuutta. Ajankohtaista kirjallisuudessa -sarjassa esitellään kevään 2019 uutuuskirjoja. Haastatteluissa kuullaan muun muassa kirjailija Anja Erämajaa ja Johanna Venhoa. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -luentosarja ja näyttely valottavat eri-ikäisten ja -kielisten kokemuksia ja asenteita sekä puhetapoja. Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi opistossa kuullaan neliosainen Minna Canth – radikaali vapauden ja tasa-arvon puolustaja -luentosarja. Yhteiskunnallisilla kursseilla opitaan paremmaksi puhujaksi, saadaan selkeyttä ja varmuutta esiintymiseen, tutustutaan perintöihin ja testamentteihin sekä mindfulnessiin ja luovuuteen. Yrittäjän ABC -kurssilla aiheina ovat yrityksen perustaminen ja liiketaloudellinen ajattelu. Lisää tarjontaa suunnitellaan pitkin vuotta. Maalis-huhtikuussa alkaville kursseille alkaa ilmoittautuminen 14. tammikuuta ja touko-kesäkuussa alkaville 18. maaliskuuta. Mukaan voi tulla myös kesken lukukauden, mikäli kurssilla on tilaa. Kaikki kurssit, luennot ja tapahtumat löytyvät ilmonet.fi-palvelusta. Bloggausta ja kokkausta isoäitiä mukaillen. Kuva: Helsingin kaupunki Historiaa ja kabareeta – nukketeatteriesityksiä aikuisille ? Millainen on suhteesi Helsingin luontoon? Missä sijaitsevat Helsingin luonnon rikkaudet? Tiedätkö jonkin paikan, jossa kasvillisuus tai eläimistö on erityisen monipuolista tai missä se on selvästi vähentynyt? Onko sinulla ideoita, miten Helsingin luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä? Mitä kaupungin tulisi tehdä? Helsingin kaupunki päivittää Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa. Kaupunki haluaa löytää ja kehittää toimintoja ja toimintatapoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi puistoissa, rannoilla, merellä, joissa, niityillä, metsissä, pihoilla ja muilla viheralueilla, mutta myös tiiviisti rakennetuissa ympäristöissä. Vastaa kyselyyn ja kerro ajatuksesi siitä, kuinka Helsingin luonto voidaan säilyttää mahdollisimman monipuolisena ja elinvoimaisena. Kysely löytyy osoitteesta http://mpt.link/lumo, ja siihen voi vastata 9.12.2018 saakka. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä -kirjoja. ? Nukketeatteri Sampossa nähdään tänä syksynä vielä kaksi eri nukketeatteriesitystä, jotka on suunnattu aikuisille. Aikuisten Sampo -sarjan esityksessä Likka yleisö pääsee palaamaan hetkeksi ajassa sata vuotta taaksepäin. KREPSKO Theatre Group taas tarjoaa mahdollisuuden juhlia pikkujouluja poikkeuksellisessa kabareessa. Marraskuussa saa ensi-iltansa Kortteeri-työryhmän nuorille ja aikuisille suunnattu uusi esitys Likka. Anneli Kannon romaaniin Veriruusut perustuva esitys tuo vuoden 1918 tapahtumat näyttämölle aikuisten nukketeatterina. Likka käsittelee nuoruutta ja ensimmäisiä kertoja, naisten ja tyttöjen asemaa ja poikkeustilaa Suomen historian synkimpinä hetkinä sisällissodan vuonna 1918. Vuosisadan takaa tytöt kurkottavat meitä kohti, taide tuo heidän kokemuksensa lähelle ja arkistoissa säilötyt muistot siivilöityvät kertomukseksi ihmisyydestä. ”Kapalo, velli, vesimylly, velli. Kakara, likka, piika, ämmä, mummu. Keppiherra, nappiherra, porvari, lahtari. Kuolinpaita.” Esityksen elävä musiikki ja hengittävä äänimaailma koskettavat ja vievät hetkeen, jolloin tehtiin ratkaisevia tekoja. Likka sisältää nukkeja, haitarimusiikkia, naurua, verta ja kyyneleitä. Vuoden 1918 tyttöjen toiveet ja unelmat ovat totta tänäänkin. Näyttämöllä nähdään neljä nykynukketeatterin ammattilaista: Maria-Elina Koivula, Johanna Kultala, Maija Linturi ja Perrine Ferrafiat. Ensi-ilta Nukketeatteri Sampossa, Erottajankatu 7, tiistaina 20.11. kello 19. Muut esitykset to 22.11. klo 14 & 19 (iltaesityksen jälkeen taiteilijatapaaminen) / pe 23.11. klo 19 / la 24.11. klo 19 / ma 26.11. klo 14 & 19 / ke 28.11. klo 19 Liput 15€. Joulukuussa Sampossa tapahtuu jotain poikkeuksellista, kun pieni suuri kabaree tarjoilee elämyksiä joka aistille. Portwine, Popcorn and Puppetry – Christmas edition feat. All-Glitter Band with Strings on kabareen kaltainen tapahtuma, joka juhlii teatterin pieniä helmiä ja erilaisia tapoja tarjoilla ne. Jokainen kabaree on uusi seikkailu, kuin salainen juhla johon sinut on kutsuttu. Se tapahtuu tässä ja nyt, eikä enää koskaan samassa muodossa. Uniikkiin esitykseen on rajoitettu määrä paikkoja per ilta. Krepsko on Prahassa vuonna 2001 perustettu kansainvälinen teatteriryhmä, jonka sanattomat teokset hyödyntävät muun muassa fyysisen teatterin, nukkeja esineteatterin esitysmuotoja, pyrkien pääsemään käsiksi yleisön syvimpiin tunteisiin ja salaisuuksiin. Ryhmän esitykset perustuvat lumoaviin tunnelmiin, tummaa puhuviin satuihin sekä tragikoomisiin hetkiin. Krepsko on luonut yli 20 esitystä, kiertänyt ympäri maailmaa ja saanut useita palkintoja. Esitykset Nukketeatteri Sampossa, Erottajankatu 7, lauantaina 1.12. klo 20 ja sunnuntaina 2.12. klo 20. Liput 25€. Lippuja voi ostaa Nukketeatteri Sampon verkkosivuilta www.nukketeatterisampo.fi/ohjelmisto.
8 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Pasilan tornikilpailun finalistit esillä Laiturin näyttelyssä Havainnekuva YIT:n Trigoni-ehdotuksesta Helsinki High-rise -kilpailuun. Kuva: YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kanssa. ? Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurija suunnittelukilpailussa palkitut työt ovat marraskuun ajan esillä infoja näyttelytila Laiturilla Kampissa. Kilpailutöihin voi tutustua muun muassa virtuaalilaseilla käytettävien 3D-mallien sekä pienoismallien avulla. Kilpailun voittajaksi on esitetty YIT:n ehdotusta Trigoni. Trigonin lisäksi näyttely esittelee kilpailun toisen finalistin, Skanskan ja Saton ehdotuksen Etelä-Pasila. Pasilansillan eteläpuolelle nouseva tornialue on kaupunkikuvallisesti näkyvin osa uudistuvaa Pasilaa. Pasilasta on rakentumassa entistäkin merkittävämpi ja elinvoimaisempi työnteon, asumisen ja kaupunkielämän keskus. Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Työpaikkamäärä kaksinkertaistuu ja asukasmäärä lähes kolminkertaistuu nykyisestä. Tornialueen Helsinki High-rise -kilpailun järjestivät Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt. Kilpailulla haettiin korkeatasoista suunnitelmaa alueen asemakaavan pohjaksi ja toteuttajaa rakentamisen käynnistävälle aloitusalueelle. Laituri sijaitsee Kampin entisen linja-autoaseman rakennuksessa Narinkkatorin laidalla osoitteessa Narinkka 2. Keskuspuiston asema virkistysja ulkoilualueena vahvistuu Ulkoilijoita vaeltamassa Keskuspuistoon kuuluvassa Haltialassa ? Keskuspuisto säilyy edelleen turvallisena, viihtyisänä ja monipuolisena ulkoilualueena. Tämä toive on tullut laajasti esille asukaskyselyissä ja -palautteessa. Puistoa koskeva luonnonja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2018–2032 on valmistunut ja se käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 6. marraskuuta. Keskuspuiston luonnonja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2018–2032 on valmistunut ja se käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 6. marraskuuta 2018. Suunnitelmassa luodaan katsausKeskuspuiston ulkoilualueiden metsien, niittyjen ja maisemapeltojen tilaan sekä ehdotetaan tavoitteita luontoalueiden hoitamiseksi. Suunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti asukkaiden, asukasjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Luonnon monimuotoisuusarvot Samalla kun Keskuspuistoa kehitetään ja hoidetaan ulkoiluympäristönä, sen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Metsissä ja metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti mm. rajaamalla arvokkaita metsäisiä elinympäristöjä luonnontilaisena säilytettäviksi sekä jättämällä lahopuuta sopiviin kohtiin. Niittyja maisemapeltojen säännöllinen hoito lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Käyttö lisääntyy Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan, koska ne on kaavoitettu ulkoiluja virkistysalueiksi, jolloin niiden tulee olla turvallisia ja viihtyisiä ulkoiluympäristöjä. Hoidon tavoitteena on vaalia metsien luontomaisemaja virkistyskäyttöarvoja. Keskuspuiston jo nyt runsaan ulkoilukäytön ennustetaan yhä kasvavan kaupungin väkiluvun kasvaessa. Ulkoilualueiden metsien turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä ulkoilualueiden kulkukelpoisuuden takia metsäalueita hoidetaan niiden kunnon heikentyessä. Myös ilmastonmuutoksen myötäkasvava myrskytuhoriski sekä ilmaston lämpenemisen vaikutus metsien terveydentilaan aiheuttavat lisääntyvää hoitotarvetta tulevaisuudessa. Suunnitelma sisältää aluekohtaisia luonnonja maisemanhoitotavoitteita ja toimenpidetarpeiden kuvauksia. Sellaisiaovat mm. ulkoilureittien varsien heikentyvien puiden ja puuryhmien poistot, pienialaiset uudistamiset sekä täydennysistutukset ja puustoryhmien harventamiset. Jatkosuunnittelu Luonnonja maisemanhoidon yleissuunnitelman tultua hyväksytyksi laaditaan sen tavoitteiden mukaiset toteutustason luonnonja maisemanhoitosuunnitelmat kullekin Keskuspuiston osa-alueelle. Ne tehdään kaupunkiympäristön toimialalla vuorovaikutteisesti asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Myöhemmin parannetaan myös ulkoilureittejä sekä niiden opastusta ja viitoitusta. Tuomaan Markkinat satsaa ruokaan, saunaan ja tapahtumiin ? Tuomaan Markkinat tuo 1.12. alkaen Senaatintorille kymmenen erilaista glögiä, joululaulukaraoken ja nuotiotulet. Joulutorilla saunotaan puusaunassa, hörpitään hehkuviiniä lavaohjelmasta nautiskellessa, viihdytään Ruokapihoilla 14 ruokatoimijan antimien äärellä, kieputaan karusellissa ja tehdään löytöjä Lahjakujien käsityökojuista. Senaatintorille katetaan kaunein, maukkain ja monipuolisin joulun kokemus, josta ei riemua ja antamisen iloa puutu. Tuomaan Markkinat jatkaa helsinkiläisen urbaanin joulun ja uusien perinteiden tutkiskelua. Matkailun kansainvälinen trendinluojamedia Condé Nast Traveler nosti vastikään esille Tuomaan Markkinoiden coolia designia ja saunaa. Niiden lisäksi joulutori erottautuu Euroopan, ellei koko maailman, joulutorien joukossa kunnianhimoisimmalla ruokatarjonnalla. Tänäkin vuonna joulun maut tulevat suoraan kaupungin ravintolaskenen huipulta. Tuomaan Markkinoiden kaksi Ruokapihaa sijaitsee Aleksanterin patsaan molemmin puolin ja kummallakin niistä on sisäänastuttava pääravintola. Toiseksi pääravintolaksi saadaan vastikään vuoden parhaaksi ravintolaksi Glorian Ruoka & Viinissä nimetty Nolla. Hävikitön ravintola panostaa lähituotettuihin luomuraaka-aineisiin. Vohvelit ja rieskat saavat kasvisja kalatäytteet; omenaglögi maustetaan tillillä ja kuminalla. Toisena pääravintolana jatkaa aiempien vuosien suosikki, Helsinki-glögistään ja Joulusekamelska-jälkiruoastaan tunnettu Kolmon3n Kalliosta. Ruokapihoilla enemmän vegeä kuin koskaan Toiselle Ruokapihoista rakentuu kokeilevampi, modernin jouluruoan kokonaisuus. Karhupuiston kulmalla alkusyksystä avautunut leipomo-viinibaari Way tarjoilee luomutoffeella glaseerattujen joulutorttujen lisäksi suussa sulavaa hapanjuurileipää. Linko&Tenhon pizzoissa maistuu joulu. Pokrovan veljestön tuhti vegaaninen borssikeittoannos täydentyy sienipiiraalla. Mama Nikolaksen hittinä jatkanee vegaaninen kylmäsavulohi eli porkkala. Dippikastikkeen kera nautittavia tuoresipsejä valmistetaan paikan päällä niin perunasta kuin bataatista. Makean nälkään napataan Nam Nam Donitsin leipomuksia. Toisella Ruokapihalla päästään perinteisempien jouluherkkujen kimppuun aina todellisista lohturuoka-sandwicheista, Ferin hirvimakkaroista ja Maannoksen sienija kalaherkuista Maslon leipomuksiin ja Café Regatan jättipuusteihin. Anniskelualuetta kokonaisuudessaan olevilta Ruokapihoilta löytyvät myös joulun kuumat ja kylmät juomat kaakaoista kombuchaan. Glögejä on tarjolla kymmenen erilaista: kuusenkerkkäja omenaglögiä, punaviiniglögiä villiyrtein maustettuna, alkuviiniglögiä. Pienpanimo-oluiden ja viinien valikoima on runsas. Tuomaan Markkinoiden lahjatavaratarjonta on jälleen monipuolinen kattaus kotimaista käsityötä ja designia. Lahjakujille asettuu kaikkiaan 115 tarkoin valittua käsityöläistä, alkutuottajaa ja mikroyrittäjää. Kujilta löytyvät niin tutut sirkkatontut, mehiläisvahaja tervakynttilät, kuksat, Annansilmä-sertifioidut Harjani-harjat, Sanskin koirankarvalapaset, linnunpöntöt ja Olkimajan himmelit kuin uudet tulokkaat, kuten suupuhalletut Stobe-oluttuopit ja TIPTAP Co.:n uniikit joulukoristeet. Joulupöytä pistetään notkumaan toinen toistaan ihanammilla herkuilla. Joululaatikot, Helsingistä kerätyt hunajat, makusinapit, kuivaliha, tuoreporoja riistatuotteet, kala, lisäaineettomat toffeet, suklaat ja fudge kääräistään mukaan; suoraan uunista tulevat karjalanpiiraat haukataan suihin jo karusellikyytiä odotellessa. Ohjelmaa, puuhaa ja elämyksiä Tuomaan Markkinat tarjoaa paitsi ostosmahdollisuuksia myös matalan kynnyksen mahdollisuuksia tehdä ja kokea. Torikortteleista tuttu, viime vuonna torilla ihastuttanut joulusauna on elämys vailla vertaa. Saunan lämpöön pääsee Senaatintorin Katariinankadun puoleisessa kulmassa, ja sauna lämpenee keskiviikosta sunnuntaihin. Helsinki Distilling Companyn Joulusaunabaari palvelee janoista saunapihalla. Tuomaan Markkinoilla kaikki osallistuttava toiminta on ollut pidettyä, ja vierailijat ovat halunneet enemmän toimintaa ja koettavaa kaiken ikäisille: joulupukki, työpajoja ja -näytöksiä, yhteislaulua, jouluisia esityksiä ja musiikkia. K-Supermarket tuo yhteistyössä Hella Foodin kanssa K-Superbistro Hellafood -mökkiin huippukokkien valmentamien ravintola-alalle kouluttautuvien nuorten uudenlaisia ideoita jouluruokiin maistiaisineen. K:n Superpuoti-mökissä hyllyt notkuvat jouluherkkuja pientuottajilta. Jouluomenainen meno jatkuu Hartwall Jaffan mökissä, jossa pääsee tekemään hyvää laulamalla ja osaksi joulukuoroa. Newbien jouluisesta mökistä löytyy vastuullisesti tuotettujen luomupuuvillaisten lastenvaatteiden lisäksi tapahtumia lapsiperheille, ja Pro Localiksen mökissä pääsee tapaamaan pientuottajia ja ostamaan heidän tuotJoulusaunapihalla on Helsinki Distilling Companyn Joulusaunabaari. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Tuomaan Markkinoilla on kaksi Ruokapihaa, jotka ovat kokonaisuudessaan anniskelualuetta. Kuva: Maija Astikainen / Torikorttelit
9 Nro 20 • Viikot 47-48/2018 Helsingin seutua halutaan rakentaa ratojen varsille Aleksin joulukatu avataan sunnuntaina 25. marraskuuta 70. kerran Jatkoa sivulta 3 ? MAL-suunnitelman pääsisällön mukaan tavoitteena on ohjata seudun tuleva kasvu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille. Seudullisesti ja yhteisillä kriteereillä määritellään ensisijaiset maankäytön vyöhykkeet. Kriteereihin kuuluu muun muassa sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja erityisesti raideliikenteen tuntumassa. Lisäksi tavoitellaan vahvaa asuntotuotantoa, vuositasolla noin 16 500 asuntoa. Kohtuuhintaisuus ja asuntotuotannon monipuolisuus ovat tärkeitä kriteereitä, samoin asuntokannan laatu ja rakennuskannan energiatehokkuus. Nykyisen kaupunkirakenteen kehittäminen ja siihen liittyen joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeimpiä keinoja torjua eriytymistä eli segregaatiota. – Kasvun ohjaaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä huolehtiminen siitä, että asuntoja rakennetaan seudun tarpeita vastaavasti, on seudun tulevaisuuden näkökulmasta oleellista. Helsingin seutu kilpailee pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen kesken osaavasta työvoimasta, kansainvälisistä yrityksistä ja investoinneista. Asumisen korkea hinta ei saa nousta esteeksi muuttaa Helsingin seudulle asumaan. Riittävällä asuntotuotannolla varmistetaan myös seudun yritysten toimintaedellytykset. Liikenneinvestoinneilla voidaan vauhdittaa asuntotuotantoa ja ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä, toteaa Helsingin seudun yhteistyökokouksen puheenjohtaja, pormestari Jan Vapaavuori. Resursseja raideliikenteeseen Seudun liikennettä kehitetään osoittamalla resursseja raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Liikkumista helpotetaan 2,4 miljardin investoinneilla, joista pääosa ohjataan joukkoliikenteen kehittämiseen. MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä seudun vähäpäästöisyyden varmistamiseksi. Päästöjä vähennettäisiin muun muassa uudistamalla ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi sekä tiemaksuilla. Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennyksen velvoittavaksi tavoitetasoksi on hyväksytty vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. MAL -suunnitelma Helsingin seudun yhteistyökokous päätti, että MAL-suunnitelmaluonnos lähetetään maankäytön ja asumisen suunnitelmien osalta laajalle lausuntokierrokselle. Myös asukkailla ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa kannanotto suunnitelmaluonnoksesta. Liikenteen suunnitelmien osalta lausunnot pyytää HSL. Suunnitelma tulee olemaan lähtökohta valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen valmisteluun. Lisäksi Helsingin seudun yhteistyökokous päätti, että seudun yhteiset hallitusohjelmatavoitteet valmistellaan pääkaupunkiseudun kaupunkien ja KUUMA-kuntien tavoitteiden pohjalta siten, että ne voidaan hyväksyä yhteistyökokouksessa 28.3.2019. Tiistaina 13.11.2018 Helsingissä kokoontunut HSYK on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). HSYK:n puheenjohtaja on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori, ensimmäinen varapuheenjohtaja Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja toinen varapuheenjohtaja Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi. Onko tässä kenties koko Helsingin joulun kaunein näkymä? Torikortteleiden Sofiankadulta avautuva näkymä Tuomaan Markkinoille. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Torikorttelit ja Tuomaan Markkinat ovat yhdessä kaupungin kaunein joulupaikka teitaan. Tuomaan Markkinoilla on tänä vuonna Kauniiden Tekojen Kioski, johon asettuvat vuoroviikoiksi hyväntekeväisyysjärjestöt Nappi Naapuri, HelsinkiMissio ja Suomen Punainen Risti. Anna aineeton tai hyvää tekevä lahja sille, jolla on jo kaikkea, tai kutsu tuntematon joulupäivälliselle. Lisäksi Tuomaan Markkinat järjestää joululahjakeräyksen Hope ry:n kanssa. Lavaohjelman äärellä viihdytään tänä vuonna peräti kahdella lavalla, jotka sijaitsevat kokonaan anniskelualuetta olevilla Ruokapihoilla.Rakastettu vanhanajan karuselli pyörii jälleen joulutorin sydämessä. Lapland Hotels on toteuttanut joulupukille Tuomaan Markkinoille hotellihuoneen, jossa pukki on tavattavissa päivittäin. ? Tuomaan Markkinoiden vieressä sijaitsevat Helsingin historialliset korttelit, Torikorttelit. Torikortteleista vastaava kaupungin kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy on kehittänyt Tuomaan Markkinoita vuodesta 2014. Ensi vuonna tuotanto siirtyy uuteen Helsingin tapahtumasäätiöön. Torikortteleiden vuosikymmenen kestäneet remontit ovat ohi ja alueen kaikki tilat ovat täynnä. Kolmen korttelin alueella on 19 kahvilaa ja ravintolaa, 20 kivijalkaliikettä, kulttuuripalveluita, työtiloja, tapahtumia. Kävijöille Torikortteleiden ja Tuomaan Markkinoiden alue tarkoittaa jouluna yhteensä satojen pienyritysten tuotteita, kaiken hyvän kattavaa ruokatarjontaa, maksuttomia tapahtumia, yllättäviä uusia paikkoja ja kuvauksellista miljöötä, joka jo itsessään virittää joulun tunnelmaan. Toisin sanoen, valinnanvapautta, monipuolisuutta, vastuullista kuluttamista, ilmaisia elämyksiä ja mahdollisuutta yllättyä omassa kotikaupungissa. www.tuomaanmarkkinat. fi AVOINNA: arkisin klo 11–20, viikonloppuisin klo 10–19 ? Helsingin Aleksanterinkatu saa juhlavalaistuksen tänä vuonna 70:ttä kertaa. Perinne alkoi vuonna 1949, jolloin Aleksanterinkadun kauppiaat koristelivat kadun varren havuin ja valoin ilahduttaakseen raskaista sotavuosista toipuvia kaupunkilaisia. Joulukadun avajaisjuhlallisuudet alkavat Senaatintorilla Tuomiokirkon portailla kello 15 lauluyhtye Club For Fiven esityksellä. Esiintyjinä nähdään lisäksi EMO Brass -vaskipuhallinyhtye, laulaja Mikael Konttinen, säveltäjä-laulaja Soili Perkiö, Aleksin joulukööri -kuoro sekä oopperalaulaja Waltteri Torikka. Musiikkiohjelman on suunnitellut ja tuottanut Reijo Karvonen. Itse joulupukki saapuu juhlan päätähdeksi ja tuo terveisensä Korvatunturilta. Joulupukki ja pormestari Jan Vapaavuori saapuvat Senaatintorille HKL:n museoraitiovaunulla. Pormestari sytyttää jouluvalot kello 16. – Joulukadun avaus on Helsingin pisimpään jatkuneita tapahtumia ja vahva helsinkiläinen perinne. Joulu on juhla, jota vietetään usein perhepiirissä. Kaupunkikin on ennen kaikkea yhteisö, joten joulukadun avausjuhla on hyvä syy tulla juhlimaan joulun odotusta yhdessä, Vapaavuori toteaa. Joulukadun avaus on Suomen yksi vanhimmista jouluperinteistä. Jouluparaati lähtee poikkeuksellista reittiä Avajaisjuhlinta huipentuu paraatiin, joka kulkee Senaatintorilta ydinkeskustan halki kello 16.00–16.45. Teemahahmoista, tontuista, koirista ja tietenkin itse joulupukista koostuva joukko marssii museopaloautojen saattelemana läpi Helsingin keskustan levittäen iloista mieltä ja toivottaen joulun tervetulleeksi kaupunkiin. Jouluparaatin reitin alku on poikkeuksellinen. Senaatintorilta lähdetään Unioninkadulle, joten parhaat katselupaikat Senaatintorin laidalla ovat tällä kertaa yliopiston päärakennuksella. Unioninkadulta kulkue kääntyy Aleksanterinkadulle, jonka päässä käännytään Mannerheimintielle. Manskulta palataan Pohjoisesplanadia ja Unioninkatua pitkin takaisin Senaatintorille. Esplanadilla on parhaiten tilaa kulkueen seuraamiseen. Jouluvalot tammikuun loppuun asti Joulukadun energiatehokkaat led-valot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. Lisäksi keskustassa voi ihailla jouluvalaistuksia muun muassa Esplanadilla, Keskuskadulla, Kaivokadulla, Torikortteleissa Senaatintorin tuntumassa ja Mannerheimintiellä Svenska Teaternilta Lasipalatsille. Aleksin joulukadun avajaistapahtuman järjestää Helsinki City Markkinointi ry yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Helsinki City Markkinointi ry on ydinkeskustan kiinteistönomistajien, yritysten ja Helsingin kaupungin yhteistyöelin, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää keskustan vetovoimaa. Joulupukki on luvannut saapua kiireiltään Korvatunturilta avaamaan Aleksin joulukadun sunnuntaina 25.11.2018. Kuva: Jussi Hellsten Aleksanterinkatu on joulukatuna ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Kuvaaja tuntematon. Lähde Helsingin kaupunginmuseo. Avajaispäivän aikataulu: • klo 13.00 Hyvän Tahdon Torin myyntikojut avataan Senaatintorilla. • klo 14.00 Torilla alkaa epävirallinen avajaisohjelma. • klo 15.00 Virallinen avajaisohjelma alkaa esityksineen ja puheineen. • klo 16.00 Paraati lähtee marssimaan. • klo 17.00 Paraati on palannut viimeistään reitiltään Senaatintorille.
10 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Helsingin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 2025 Jatkoa sivulta 3 ? Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uusi väestöennuste vuoteen 2050 asti. Helsingin alueittainen väestöennuste ulottuu puolestaan vuoteen 2030. Molemmat ennusteet on laadittu myös ruotsinkieliselle väestölle. Vuosittain 7 000 – 8 000 Vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan Helsingissä olevan 7 000 – 8 000 asukasta 2030-luvullle saakka. Tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa. Väestönkasvukehityksen perusvaihtoehto on uudessa ennusteessa selvästi edellistä ennustetta korkeampi, koska Helsingin rakentamismahdollisuuksia pidetään hyvänä ja asumisen kysynnän ennustetaan suuntautuvan edelleenkin kaupunkimaisille alueille. Varhaiskasvatusikäisten määrä alkoi kasvaa 10 vuotta sitten. Kasvun ennakoidaan myös jatkuvan 2030-luvun alkuvuosiin asti. Peruskouluikäisten määrä kääntyi puolestaan nousuun 2010-luvun alussa, ja kasvun ennustetaan jatkuvan 2030-luvun jälkipuolelle saakka. Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvu on nyt syntyvyyden alenemisen vuoksi aikaisempaa hitaampaa, mutta kasvun ennakoidaan kuitenkin olevan 2020-luvulla lähes 500 vuodessa. Peruskouluikäisten määrän kasvaa lähivuosina erittäin nopeasti, jopa yli 1 500:lla vuodessa. Eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain yli kahdella tuhannella 2030-luvun alkuun saakka, ja yli 75-vuotiaiden kasvu on 2020-luvun alkupuolella jopa 3 000 vuodessa. Työikäisten määrän kasvun ennustetaan jatkuvan nykyisen suuruisena 2030-luvulle saakka. Tästä kasvusta suuri osa saadaan maahanmuutosta. Tärkeimmät kasvualueet Vuoteen 2030 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat suurilla projektialueilla Jätkäsaaressa ja Kalasataman-Sompasaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa ja muualla Laajasalossa sekä Pasilassa. Näille alueille tulee yli puolet Helsingin 90 000 asukkaan kasvusta seuraavan 12 vuoden aikana. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Malmin lentokenttä, Patolan ja Veräjämäen alue, Hernesaari, Koskela, Herttoniemen yritysalue ja Mellunmäki. Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme!
11 Nro 20 • Viikot 47-48/2018 Voit myös varata tuotteet etukäteen: info@mbe?nland.? Tel: 040 188 49 80 on tuotemerkki Pelasta ympäristö Pelasta tulostimeni! Pelasta kuvani! Pelasta yritykseni! Lor em ips u m d o lo r si t am et , c ons ect etu er a dip i sci ng elit , sed dia m non u mm y Uusi sankari kaupungissa! GRAND OPENING! 29.11.2018 20% MBE tuotteista Asiakkaille bu?et ja lahja oston yhteydessä Kaisaniemenkatu 7 klo 10 17 10% Alkuperäisistä Alennus musteja laserkaseteista kaikista Auto 2018 -tapahtumaan tultiin uuden auton hankinta mielessä Hemmottelupäivät Yrjönkadun uimahallissa Hemmottelupäivät Yrjönkadun uimahallissa. kuva Helsingin kaupunki ? Naisten ensimmäinen hemmottelupäivä järjestetään sunnuntaina 25.11. ja toinen keskiviikkona 19.12. Miesten hemmottelupäivät ovat torstaina 29.11. ja torstaina 13.12. Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla on myös kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niska-hartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen, kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan sunnuntaina 25.11. ja keskiviikkona 19.12. kello 13.00 alkaen. Myös miesten hemmottelupäivinä, eli ”äijäpäivinä”, 29.11. ja 13.12. uidaan tunnelmavalaistuksessa ja kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähierontaa, niska-hartiahierontaa ja virkistävää kasvohoitoa (puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut miehille alkavat molempina torstaina kello 13.00. Kevyet hoidot maksavat 7 e /kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä uimaan/saunomaan tuleville asiakkaille. Hoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus on hemmottelupäivinä paikan päällä. Luonnollisesti myös hemmottelupäivien aikana voi lisäksi nauttia Cafe Yrjön monipuolisista antimista. Hemmottelupäivinä voimassa ovat normaalit sisäänpääsymaksut, ja kassa menee näinä päivinä kiinni 20.00. ? Auto 2018 -tapahtuman kävijöistä kolme neljästä harkitsi uuden auton ostoa seuraavan kolmen vuoden aikana. He kertoivat tapahtumassa vierailun vaikuttavan automerkin ja mallin valintaan. Auto 2018 -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 27 000 kävijää, koeajoja ajettiin yli 2700. – Auto 2018 -tapahtumassa nähtiin enemmän automerkkejä kuin Pariisin autonäyttelyssä muutama viikko sitten. Auto 2018 -tapahtuma on ainutlaatuinen maailmassa, sillä missään muussa tapahtumassa ei ole näin laajaa koeajomahdollisuutta, hehkuttaa toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä. – Autoilun megatapahtuma on osoittautunut nimensä veroiseksi. Se on täysosuma niin näytteilleasettajien kuin kuluttajienkin kannalta. TNS Gallupin kävijätutkimuksen mukaan kävijöistä 79 % harkitsee uuden auton ostoa kolmen vuoden sisällä. Auto 2018 -tapahtuman vaikutus merkin ja mallin valintaan oli suuri. Jopa 78 % ilmoitti tapahtuman vaikuttavan valintaan. Kävijät olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Kävijätutkimukseen vastanneista 200 kävijästä 93 % oli tyytyväisiä ja 83 % sanoi tulevansa varmasti tai todennäköisesti tapahtumaan myös seuraavalla kerralla. Auto 2018 –tapahtumaan osallistui 78 yritystä. Koeajossa oli lähes 200 autoa 29 eri merkiltä. Tapahtumaan osallistuivat muun muassa Alfa Romeo, Audi, BMW, Citroën, Cupra, Dacia, DS, Fiat, Ford, Honda, Hyundai, Isuzu, Jaguar, Jeep, Kia, Land Rover, Lexus, Lotus, Mazda, Mercedes-Benz, Mitsubishi, Nissan, Opel, Peugeot, Porsche, Renault, Seat, Suzuki, Skoda, SsangYong, Toyota ja Volkswagen. Lisäksi esillä on joukko muidenkin merkkien urheiluja erikoisautoja. Auto 2018 -tapahtuman yhteydessä julkaistiin Autoja liikennetoimittajat ry:n valitsema Vuoden Auto Suomessa 2019 ja se on Ford Focus. Auto 2018 -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 27 000 kävijää, koeajoja ajettiin yli 2700. Auto 2018 -tapahtuman kävijöistä kolme neljästä harkitsi uuden auton ostoa seuraavan kolmen vuoden aikana.
12 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Helsinkiin 30-henkinen nuorisoneuvosto Istuvan nuorisoneuvoston jäseniä. Kuvat: Maarit Hohteri Jatkoa sivulta 3 ? Lisäksi tuleva neuvosto saa ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa myös läsnäoloja puheoikeuden kaikissa neljässä kaupungin toimialalautakunnassa. Nuoria kannustavat äänestämään niin nykyinen puheenjohtaja kuin apulaispormestarikin. Helsingissä on parhaillaan käynnissä vaalit, joissa saavat äänestää vain 13–17-vuotiaat. Vaaleissa valitaan 30 nuorta Helsingin nuorisoneuvostoon, joka on kuntalain takaama 13–17-vuotiaiden nuorten vaikuttamiskanava. Ryhmä toimii osana nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia, Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen kannustaa kaikkia 13–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria äänestämään. Kuva: Maarit Hohteri Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar kannustaa nuoria äänestämään. ja se valitaan vuodeksi kerrallaan. Viime vuoden vaaleissa nuoret asettuivat ehdolle Ruudin ydinryhmään. Kun se aloitti kautensa tammikuussa 2018, nimi vaihdettiin nuorisoneuvostoksi, jotta se olisi linjassa muiden kaupunkien nuorisovaltuustojen tai -neuvostojen kanssa. Nuorisoneuvoston vaalien ehdokasasettelu on juuri päättynyt. Innokkaita ehdokkaita kertyi yli 60. Nuoret pääsevät äänestämään ehdokkaita 12.–30.11. nuorisotaloilla ja kouluilla. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen kannustaa kaikkia 13–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria äänestämään. – Eurovaalit, presidentinvaalit, eduskuntavaalit ja kuntavaalit. Voimmeko me alaikäiset äänestää niissä? Emme voi. Siksi on todella tärkeää, että jokainen helsinkiläinen nuori käy äänestämässä näissä vaaleissa niitä hienoja ehdokkaita, jotka haluavat tehdä nuorille parempaa Helsinkiä, Koskinen kannustaa. Tulevalla kaudella nuorten vaikuttamisen paikat ovat suurempia, sillä Helsingin kaupunki päätti hiljattain aloittaa nuorten läsnäoloja puheoikeuskokeilun kaikissa neljässä toimialalautakunnassaan. – Nuoret pääsevät vihdoinkin niihin paikkoihin, joissa päätöksiä tehdään, Koskinen sanoo. On tärkeää äänestää Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on yksi Helsingin päättäjistä, joiden kanssa nuorisoneuvosto on tehnyt yhteistyötä. Hän kertoo tavanneensa nuorisoneuvoston kanssa säännöllisesti. – Tapaamiset ovat olleet minulle tärkeitä. Nuorilta saa hyviä ehdotuksia ja suoraa palautetta. Nuorisoneuvoston ehdotukset ovat myös johtaneet konkreettisiin toimiin. Yksi merkittävimmistä esimerkeistä on muutama vuosi sitten nuorten aloitteesta lanseerattu kesätyöseteli, Razmyar kehuu. Razmyar muistuttaa, että nuorisoneuvoston valintaan pääsevät vaikuttamaan kaikki 13–17-vuotiaat helsinkiläisnuoret, ja että äänestäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse tulevien nuorisoneuvostolaisten työ. Viime vaaleissa ääniä annettiin yli 10 000. – On hienoa, jos äänestysprosentti nousee korkeaksi. Se vahvistaa nuorten ääntä kaupungin päätöksenteossa entisestään. Äänestäminen on tärkeä demokratian väline, ja nuorisoneuvoston vaaleissa äänestäminen on tärkeä etappi kansalaisvaikuttamisessa, hän sanoo. Vaalien tulos julkistetaan RuutiGaalassa, joka järjestetään tiistaina 4.12. klo 18–21 Kulttuuriareena Gloriassa. Mikä Ruuti, mikä nuorisoneuvosto Nuorisoneuvosto on osa helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toimintaa. Ruutiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus hakea avustusta omalle projektilleen RuutiBudjetista, eli kaupungin vuosittain Ruudille budjetoimasta rahasta. Lisäksi ruuti.net-sivu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä aloitteita kuntalaisaloitteen tapaan ja Ruuti järjestää myös erilaisia tapahtumia. Nuorisoneuvosto on kuntalain takaama linkki Helsingin kuntapäättäjien ja nuorten välillä. Kuntalaki on vuodesta 2015 lähtien edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa on nuorisoneuvosto tai -valtuusto, joka edustaa kunnan nuoria päätöksenteossa. Nuorisoneuvostossa nuori pääsee vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, osaksi yhteisöä ja oppimaan kaupungin päätöksenteosta. Nuorisoneuvoston toimintaa tukee kaksi Ruudin nuoriso-ohjaajaa, eivätkä nuoret tarvitse aiempaa kokemusta vaikuttamisesta. Kirja-arvostelu Hakaristin soturit – Hitlerille uskolliset ! ? ” Vannon Sinulle, Adolf Hitler, Saksan valtakunnan johtajana ja kanslerina uskollisuutta ja urhollisuutta. Lupaan sinulle ja sinun määräämillesi esimiehille olla kuuliainen kuolemaan asti. Valani pidän niin totta kuin Jumala minua auttakoon!”. Tämän uskollisuusvalan Adolf Hitlerille vannoivat 15.10. 1941 suomalaiset Saksan armeijan SS-joukoissa palvelleet miehet, kaikkiaan 1400 miestä. Keitä nämä suomalaiset SS-miehet oikein olivat? Tätä Suomen sotahistorian tuntematonta, vaiennettua Saksan SS-joukkojen osaa on ansiokkaasti tutkinut kirkkohistorian dosentti Andre Swanström. Swanströmin uutuuskirja Hakaristin ritarit ( Atena 2018, 474 s) tuo aivan uudella tavalla, avoimen rehellisesti esille suomalaisten SS-miesten poliittisia, uskonnollisia, ammatillisia taustoja. Teos kertoo myös kiistattoman suorasanaisesti ahkeran arkistojen tutkimisen valaisemana suomalaisten SS-miesten sotimisesta Saksan armeijassa iärintaman taisteluissa. Tätä kautta valoittuu todellisuuden kuvaa suomalaisten toimista sodan aikana :” juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin kuin meidän omamme ”. Näin luonnehtii SS-mies Olavi Karpalo rintamakokemustaan. Arka asia Minkälaisiin hirmutekoihin suomalaiset SS-miehet sodan aikana syyllistyivät? Katsoivatko he vain sivusta kun muut heidän rintamakaverinsa tappoivat kaikkia ”alempiarvoisten” kansojen siviilejä eri kylissä Suur-Saksaa ja siinä sivussa Suur-Suomeakin luotaessa. ”Enhän minä mutta pojat ”, on aina ollut hyvä selitys. Swanström haastaa tässä asiassa erinomaisesti aiemmat suomalaisten historioitsijoiden,joita on vähän, kertomukset. Luotiin myytti suomalaisten ”puhtaudesta”, erityisesti historioitsija Mauno Jokipiin teos ”Panttipataljoona” saa Swanströmin kirjassa syystäkin arvostelua. Jokipiin teos oli aikoinaan, 1968, maksettu tilaustyö, jossa kerrotaan kyllä suomalaisten SS-miesten historiaa, parhain päin. Olennaista ei ollut se mitä Jokipii kertoi, vaan se mitä Jokipii jätti kertomatta! Näinhän historiankirjoituksessa voidaan aina tehdä ja tehdään edelleen. Vastahan nyt 100 vuotta tapahtumien jälkeen on Suomen vuoden 1918 raakuuksista,hirmutöistä voitu kirjoittaa avoimen rehellisesti, eikä vieläkään kaikkea. Swanströmin kirja ”Hakaristin ritarit” on oivallinen lisä meidän sotahistoriaamme. Miksi suomalaisille miehille ei 1941 riittänyt ”ryssien tappaminen” Suomen armeijassa ? Dosentti Oula Silvennoinen määritteli Swanströmin kirjan ”vuoden tärkeimmäksi sotahistoriateokseksi ”. Tähän arvioon on helppo kirjan luettuaan yhtyä. Pekka Hurme Laajasalon opisto täytti 111 vuotta ? Laajasalon opisto perustettiin loppuvuonna 1907 Helsingin Sörnäisiin Hämeentielle ja se on vanhin suomalainen kristillinen kansanopisto. Ovensa opiskelijoille laitos avasi 1.11. 1907. Alkuvuosina opiston nimi oli Sörnäisten Kristillinen Kansanopisto, ja oppilaitos on vuosien varrella vaihtanut nimeään puolen tusinaa kertaa. Nykyään opiston nimi on virallisesti Laajasalon opisto, ja sen omistaa Laajasalon opiston säätiö sr. Opistolla on pitkät ja läheiset suhteet Helsingin NMKY:hyn, ja opiston perustamisesta päätettiinkin järjestön Helsingin toimitalolla 28.9. 1906. Keskustelun opiston perustamisesta kesällä 1906 aloitti Kotimaa-lehdessä myöhemmin laitoksen johtajanakin toiminut Edvard Einiö. Opisto siirtyi Sörnäisistä Helsingin keskustaan Puutarhakadulle ja Tähtitorninmäelle vuokratiloihin. Vuodesta 1953 lähtien opisto on sijainnut ja toiminut Helsingin Laajasalossa Kuukiventiellä. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi pastori ja filosofian maisteri V.A. Heikinheimo. Opiston nykyinen rehtori Juha Matti Holopainen kutsuttiin toimeensa vuonna 2007. Kun opisto aikoinaan aloitti toimintansa, opiskelijoita oli vain 13 kappaletta. Vuonna 2018 opistossa opiskelee yli 300 opiskelijaa. Tänä päivänä opisto tunnetaan laajasta mediaja taidealan opetuksestaan, jonka rinnalla opisto kantaa yhteiskunnallista vastuutaan mm maahanmuuttajien ja erityisryhmien kouluttajana. Monet media-alan vaikuttajista ovat aloittaneet uransa juuri Laajasalon toimittajakoulutuksessa, joka käynnistyi jo 1970-luvulla. 2000-luvulla viestinnän koulutuksen tarjontaa on laajennettu vastaamaan digitalisoitumiseen ja mediamaailman murrokseen. Opiston ylläpitämisluvan mukaan Laajasalon opetus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja sen moderniin tulkintaan, ihmisten tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Tämän päivän kristillisyys opiston toiminnassa on yleiskristillisyyttä, joka näkyy opiston arvoissa. Opiskelemaan tullaan kristillisyyden takia tai siitä huolimatta. Seuraava RööperinLehti ilmestyy viikolla 49. Aineistopäivä on torstaina 29.11.
13 Nro 20 • Viikot 47-48/2018 Oodin avajaisia juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona ja itsenäisyyspäivänä Jatkoa sivulta 3 ? – Avajaisohjelma on ainutkertainen matka suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Se on myös kertomus lukutaidon, demokratian ja sitä kautta myös Oodin synnystä, kertoo avajaisohjelman tuotannosta vastaavan Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tapahtumayksikön toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen lisäksi avajaispäivänä kuullaan pormestari Jan Vapaavuoren, apulaispormestari Nasima Razmyarin ja Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran puheenvuorot. Oodia onnittelevat myös sen lähinaapurit Kiasma, Musiikkitalo ja Sanomatalo, jotka kaikki ovat olleet mukana rakentamassa avajaisohjelmaa. Oodin avajaisissa nähdään kaksi tilausteosta: koreografi Hanna Brotheruksen Oodi metsälle -teos sekä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen sävellys Ultra Organ Oodille. Hanna Brotheruksen teoksen keskiössä on metsä: sen ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Oodi metsälle -teos etenee ulkolavalta Oodin kolmeen kerrokseen kuvastaen sivistyksen ja lukutaidon syntyä. – Metsä edustaa ihmiselle samanlaisia arvoja kuin kirjasto: hengittämisen ja omien tunteiden sekä ajatusten vapautta, mutta myös muiden ihmisten kohtaamista. Teen tämän työn rakkaudesta elämää, taidetta, sivistystä ja Helsinkiä kohtaan, sanoo Hanna Brotherus. Teoksessa nähdään yhteensä 207 esiintyjää: mukana on ammattitanssijoita, ikäihmisiä eri puolilta Helsinkiä, oppilaita Kaisaniemen ala-asteelta, Kallion lukiosta ja Sibelius-lukiosta sekä Reijo Aittakummun johtama Sibelius-lukion kamarikuoro. Osia teoksesta pienemmillä kokoonpanoilla nähdään myös itsenäisyyspäivän ohjelmassa. Kimmo Pohjosen sävellys pohjautuu Ultra Organ -teokseen, joka on alun perin luotu Köln Filharmonian konserttisaliin. Useita vuosia kestäneessä prosessissa Pohjosen tavoitteena oli luoda uusi soitin, jossa urut heräävät eloon elektronisesti harmonikan kautta. Lopputulos onkin 2000-luvun elektronista urkuhaitarimusiikkia. Oodin avajaisia varten luodussa sovituksessa teokseen liittyvät myös poikasopraano ja Sibelius-lukion kamarikuoro. Ultra Organ Oodille -teoksesta tekee erityisen myös soittajien välimatka: urut soivat Musiikkitalon Organo-salissa ja harmonikka muutaman sadan metrin päässä Oodin ulkolavalla. – Kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu, joka on myös symbolisesti merkittävä: teoksessa Musiikkitalo tervehtii uutta naapuriaan Oodia, Kimmo Pohjonen kertoo. Urkujen soittajana teoksessa toimii monipuolinen muusikko ja improvisoija, kirkkourkuri Mikko Helenius. Teoksen äänikuvassa kuullaan myös Tuomas Norvion urkusampleista koostamia rytmisiä melodiakudoksia. Norvio on myös teoksen osasäveltäjä, ja kuorosovituksen ovat tehneet Pohjonen ja Helenius. Kirjallisuuden talo Oodi on kirjallisuuden talo ja monipuolinen kaupunkikokemus, mikä näkyy vahvasti myös avajaisohjelmassa. Ulkolavan juontajana toimii Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja, kirjailija-toimittaja Ronja Salmi. Ulkolavalla esiintyvät sekä tietoja kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajat että vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme. Oodissa vierailee myös Aku Ankka -sarjakuvien piirtäjä ja käsikirjoittaja Kari Korhonen. Lisäksi ohjelmaa tarjoavat monikielinen kirjasto ja lukuisat kirjankustantamot. Kirjallisuuden ohella Oodin täyttää avajaispäivänä myös musiikki, kun Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri tervehtivät Oodia Musiikkitalosta. Ulkolavalla nähdään Solju-yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Samalla lavalla esiintyy myös Kalevauva, nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta: vauva.fi-foorumilta. Ulkolavalla nähdään ote Teemu Mäen teoksesta Jouluevankeliumi, joka saa ensi-iltansa 7.12. Kiasma-teatterissa. Avajaisissa pääsee osallistumaan myös erilaisiin työpajoihin sekä tutustumaan Oodiin tulevaan taiteeseen. Itsenäisyyspäivänä Oodin avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin ohjelmaa on erityisesti perheille. Oodi on avoinna aamukymmenestä iltakuuteen. Luvassa on teatteria, musiikkia ja runsaasti lastenkirjallisuutta. Lapsia viihdyttävät päivän aikana muun muassa Oodin yhteyteen avautuva leikkipuisto Loru, Teater Tapir, monikielinen kirjasto sekä Helsingin Sanomien Lasten uutiset. Luvassa on myös satujoogaa, työpajoja ja sukellus improtangon maailmaan. Itsenäisyyspäivänä nähdään myös Nälkäteatterin tulkinta Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmästä. OP Ryhmän Taidesäätiön musiikkipitoinen Hämärinkäinen-esitys tuo lavalle Taidesäätiön arvosoitinten haltijoita sekä näyttelijä-laulaja Anu Hälvän, joka toimii tarinan kertojana. VR-kokemus Inside Outside Finland esittelee puolestaan neljä suomalaista taiteilijaa ja taideteosta ainutlaatuisissa ympäristöissä. Lisäksi Oodissa kuullaan lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan tervehdys, ja kirjankustantamot tuovat Oodiin suosikkikirjailijoita ja -hahmoja. Paikalla ovat muun muassa Miina Supinen, Kristiina Louhi ja uusi Tomppa-kirja sekä Harry Potter -kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta. Oodissa seikkailevat myös Herra Hakkarainen sekä Tatu ja Patu! Oodin avajaisissa nähdään harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen (kuvassa keskellä) sävellys Ultra Organ Oodille. Oodin avajaisissa nähdään koreografi Hanna Brotheruksen (kuvassa) Oodi metsälle -teos. Teoksen keskiössä on metsä: sen ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Kirja-arvostelu Erfurthin päiväkirja: Suomi Saksan sylissä ? Suomen joutumista ns. jatkosotaan 1941 on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa II maailmansodan jälkeen, niin meillä kuin muuallakin. Ristiriitaisia näkemyksiä on jo runsaasti esitetty,Suomen yhteistyö, aseveljeys, liittolaisuus Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa on sodan jälkeen yritetty kiusallisena asiana häivyttää,mitätöidä, vaikka tästä yhteistyöstä riemuittiin suuresti Suomessa ja Saksassa sodan alkaessa kesällä 1941. Olimme tyytyväisiä kun Hitler lupasi Suomelle Leningradin kunhan saksalaiset ovat sen ensin kokonaan tuhonneet! Sotasuunnitelmat jo talvella 1941 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteinen suunnitelma hyökkäyksestä Neuvostoliittoon alkoi kehittyä jo talvella 1941. Suunnitelmat täsmentyivät hyvin tarkoiksi yhteisiksi hyökkäyskuvioiksi toukokuun lopulla 1941. Saksa tarvitsi Suomeen oman erityisupseerin Suomen armeijan päämajaan. Kesäkuussa 1941 Suomeen tuli Saksasta kenraali Waldemar Erfurth huolehtimaan siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan kannalta tärkeä tehtävä johon Suomen sodanjohto auliisti suostui. Alku menikin hyvin, mutta sitten tuli yhteistyöhön ongelmia : sota ei mennytkään niin mukavasti kuin Saksa ja Suomi olivat ajatelleet, vastustaja oli sitkeä kuin mikä ja omat miestappiot erittäin suuret, eteneminen rintamilla hidasta. ”Kahden viikon pikamarssi” vaihtui hitaaksi etenemiseksi, välillä perääntymiseksi. Heinäkuun loppuun mennessä suomalaisten tappiot olivat 20 000 miestä, joista 200 upseeria. Ei niin pitänyt käydä, ihmetteli Päämajassa Mannerheimkin. Läheinen yhteistyö Kenraali Erfurth sijoittui Mikkeliin Suomen Päämajan yhteyteen ja oli siellä aina sodan loppuun 1944 saakka. Hän piti koko sodan ajan omaa päiväkirjaa merkiten joka päivä tapahtumat paperille. Näitä ”Suomen” päiväkirjoja on kaikkiaan yli 1300 sivua, joista nyt on julkaistu tohtori Pekka Visurin myötävaikutuksella ensimmäiset 300 sivua, aika kesästä 1941 vuoden 1941 loppuun eli jatkosodan alkuaika, hyökkäysvaihe ( Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo 2017. Kirjan alussa on Pekka Visurin oma,erinomainen katsaus jatkosotamme kulkuun. Kenraari Erfurth kirjoittaa päiväkirjoissaan hyvin asiallisesti, vailla sotauhoa. Yhteys Suomen ylipäällikkö Mannerheimiin on lähes päivittäinen, tekstistä huokuu saksalaiskenraalin suuri ihailu ja ymmärrys Mannerheimia kohtaan. Hän yrittää ymmärtää Suomen näkökohtia eri rintamalohkojen tilanteiden ratkaisemiseksi yrittäen taas saada Saksan päämajan ymmärtämään erityisesti Mannerheimin perusteluja erilaisille offensiiveille, joista kaikki eivät olleet saksalaisten tahdon mukaisia. Huolia pohjoisessa Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana eniten huolta yhteisessä sodankäynnissä aiheutti Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot ja toisaalta kenraali Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot. Miestappiot olivat erittäin suuret kummallakin eikä tavoiteltua Muurmanskia ja Muurmannin rataa saatu millään vallattua. Suomalais-saksalainen yhteistyökin alkoi rakoilla pahimmin juuri Pohjois-Suomessa. Suomen kuljetuskaluston niukkuus, junanvaunujen vähyys oli myös alituinen ongelma. Kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Juuri näin kävi suomalais-saksalaisessa sodassa 1941. Kalustoa,miehiä,varusteita ei ollut tarpeeksi pitkään sotimiseen, hommanhan piti olla ohitse alkusyksystä. Mannerheim pyytää Erfurthin kautta Saksasta jatkuvasti apua,sitä tulee mutta ei tarpeeksi. Sitten tulee talvi, pakkasta marraskuussa 29, saksalaisjoukot ”kesävarustuksessa eikä suomalaisillakaan liian lämmintä ole. Sama pakkanen iskee saksalaisiin Venäjän aroilla itärintamalla, sotilaiden amputointeja tulee satoja. Iso-Britanniakin julistaa Suomelle sodan 1941 lopulla. Erfurth keskustelee tilanteesta joulukuun 20. päivä 1941 Mannerheimin kanssa ja saa ensi kerran vaikutelman, että Mannerheim ei ehkä uskokaan Saksan ja Suomen voittoon tässä sodassa! Erfurthin päiväkirjat on todella vahva, tärkeä puheenvuoro Suomen satavuotisen historian kohtalonhetkiin. Rehellinen kuvaus, lukekaa ihmeessä,tiedätte enemmän, luulette vähemmän! Nämä Erfurthin päiväkirjat loppuvat vuoden 1942 alkuun mutta kun ne on lukenut, odottaa jo suurella innolla jatkoa, päiväkirjoja vuosilta 1942-1944. Toivoa sopii,että Pekka Visuri jatkaa päiväkirjojen käännöstyötään! Pekka Hurme Hernesaaren Merihallin purku-urakka alkaa Jatkoa sivulta 3 ? Rakennuksen ulkokuorta purettaessa tulee aikanaan myös meluvia työvaiheita ja urakoitsija tiedottaa niistä naapurikiinteistöille etukäteen. Purkujäte kuljetetaan pois rekoilla, mutta ne eivät merkittävästi lisää liikennemääriä alueella. Koteja yli 7 000 asukkaalle Hernesaaresta tulee vilkas asumisen, matkailun ja vapaa-ajan kaupunginosa. Alueelle rakennetaan pääasiassa kerrostalokoteja 7 500 asukkaalle. Hernesaareen rantautuvat ensi vuodesta alkaen myös Jätkäsaareen aikaisemmin tulleet Helsinkiin saapuvat risteilijäalukset. Lisäksi alueelle tulee myös 4 000 työpaikkaa sekä monipuolisia matkailuja vapaa-ajan palveluita. Alueen nykyiset rakennukset puretaan lukuun ottamatta Fordin tehdasrakennusta, Munkkisaaren yritystaloa ja Suomen Viljava Oy:n varastoa. Myös Löyly ja Cafe Birgitta jäävät Hernesaareen rantaan ja telakkatoiminnot jatkuvat alueen naapurissa. Alue rakennetaan pääasiassa 2020-luvulla.
14 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Kuvataide Risto Kolanen Marraskuun kuvataide ? ”Head & Shoulders” kokoaa Exhibition Laboratoryyn kolmen nuoren yhteistyöparin teoksia. Galleria Rankassa on loppumassa kolmen taiteilijan jylhä näyttely ”PIRSTA-LOIJAT”. Luonnonvoimia ja ihmisen herkkyyttä Nina Baskin näyttely Galleria Contempossa, Lönnrotinkatu 23, koostuu akryyliväreillä kankaalle maalatuista teoksista, jotka ovat ei-esittäviä. Katsoja löytää niistä silti usein viittauksia luontoon; merta, vuoria ja maisemia. Teoksissa on vahva rakenne, osin paksua akryyliväriä, joka täyttää kankaan rytmikkäillä vedoilla. Töissä on rouheutta, rosoa ja syvyyttä. Bask työskenteli kevään 2018 Taidekeskus Salmelan residenssissä ja oli sen kesänäyttelyssä. Hän opiskeli taidetta Lahden kansanopistossa, taidekoulu Alfa Artissa ja Aalto-yliopistossa, maisteriksi 2015. Tämän hetken maalauksista löytyy viittauksia figuratiivisuuteen ja tosinaan ne näyttäytyvät eräänlaisina maisemina. Vesielementti toistuu usein hänen teoksissaan. Teostensa avulla hän pohtii luonnon ja ihmisyyden voimaa ja herkkyyttä. Leveän pensselin maalausta Jani Hännisen maalarintaival on ollut pitkä. Se on alkanut kaupunkitilan graffiteista ja jalostunut Vapaan taidekoulun ja Kuvataideakatemian huomassa. Esitystilat ovat vaihtuneet kadusta arvostettuihin gallerioihin ja taidemuseoihin. Hän yhdistelee piirrettyjä, raavittuja ja sapluunalla maalattuja merkkejä ja kuvioita mehevään, leveän pensselin maalaukseen, Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43 , galleristi Ilona Anhava esittelee. Taiteilija poimii aiheensa monenlaisista lähteistä: lehdistä, televisiosta, netistä, sarjakuvista, musiikista, kadulta. Digiajan populaarikuvasto limittyy modernistisen maalaustaiteen milloin kubistiseen, informalistiseen tai ekspressiiviseen perinteeseen. Suuri muoto muistuttaa uusimmissa maalauksissa jonkinlaista rakennuksen pohjakaavaa tai kerrostalon julkisivun ikkunasivustoa. Sitten erottuvat moninaiset yksityiskohdat, aivan eri suuntiin. Näkemisen ihmeitä Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esittelee Marianna Uutisen LIVE–teoksia. –Voisin tehdä näyttelyn vaikka pahvilaatikosta, hän sanoo näyttelyn työprosessia pohtiessaan. Tärkeintä ei ole aihe, valittu esitystapa, teosmuoto, vaan aistimellisen maailmassa-olemisemme esillepano maalauksen keinoin. Näkemisen ihmeitä ja elottomiksi miellettyjen kohteiden yllättäviä henkiin heräämisiä tapahtuu tämän tästä. Hän avaa tilataiteen, veistostaiteen sekä laajennetun maalauksen suuntaan. Teosten aika ei ole lineaarista. Työn alussa taiteilija levittää ensin muovialustalle akryylia. Tämän jälkeen hän irrottaa maalipinnan alustastaan, kääntää sen nurinpäin ja liimaa lopputuloksen laskostettuna tai tasaisena kankaalle. Syntyy omalaatuinen kuvatila, jossa vanhin maalattu kerros jää pintaan ja uusin pohjimmaiseksi, toisinpäin kuin yleensä. Koirani ratkoo ristikoita – Koirani ratkoo ristikoita, hiiri menee uimaan kissojen maitokuppiin, city-lehmä pakkaa kaikkien ihmetykseksi laukkunsa ja palaa kaupunkiin, kissan pentu ei saa silmiään irti kalakaupan näyteikkunasta… Naivistimaalari Raija Nokkala kuvailee teoksiaan, jotka voivat olla satua tai totta. Ne kertovat meistä ihmisistä ja arkipäivän ihmeistä ympärillämme. Ne ovat ajatusten kuvituksia, mitä voisikaan tapahtua tai mitä tapahtuu kaiken aikaa. Siitä, mitä emme aina huomaa. Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää Nokkalan maalauksia, keramiikkaveistoksia, taidekirja, taidekortteja, joista tulee hyvälle tuulelle. Miettiikö ristisanan ratkaisuja kaiken aikaa joku, joka osaa ja ymmärtää paljon enemmän kuin meistä kukaan osasi aavistaakaan?, Taidetalo Pilvilinnan asukki kyselee. Hurmaavia värejä, hauskoja kuvituksia, kiehtovia tarinoita – sitä kaikkea löytyy. Sodan arvet ajassamme Mistä viha kumpuaa? Se vaikuttaa valtaavan alaa: poliittinen väkivalta on yleistynyt Euroopassa ja uskonnollinen vastakkainasettelu on nostanut päätään länsimaisissa yhteiskunnissa. Vihatekojen, sotien, jäljet ulottuvat pitkälle historiaamme jättäen uhreihin arpia pitkäksi aikaa. Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, Paavo Räbinän näyttelyn teoksissa käsitellään vihatekoja: sotaa, väkivaltaa ja valtataistelua ja näistä aiheutuvaa kärsimystä. Suomessa sota jätti pysyvät arvet sen kokeneiden ihmisten mieleen. Miten sukupolvemme kokee sodan arvet tänä päivänä? Keskipolven kuvanveistäjä tuo teoksissaan esille vihatekojen motiiveja, historian tapahtumia ja tapahtumista herääviä kollektiivisia tuntoja. Teosten avulla katsoja voi purkaa ajatuksiaan väkivallasta ja kärsimyksestä sekä auttaa samaistumaan ja tuntemaan myötätuntoa lähimmäistä kohtaan. Laiva kuin veistos harharetkellä Jokainen taideteos on kuvaus omasta tekemisestään. – Mikael Pohjolan teokset ovat hieman enemmän: ne ovat kokonaisia matkoja. Tarkoitan matkoja puuhun (ja muuhun), muotoihin ja tarinoihin. Tarinoihin, jotka tuntuvat tutuilta, mutta palaavat mieleen vain osittain, Jyrki Siukonen arvioi Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3A, taiteilijaa. Matkanteon välineistä laiva on runollisin ja veistosta lähinnä. Pohjola veistää mielen matkoja: tutkimusretkiä, harharetkiä, klassisia haaksirikkoja. Teoksiin syntyy haavelaivoja, ehkä myös aavelaivoja. Laivat ovat puuta, miehet mitä milloinkin. Myyttien miehet, Gulliver, Crusoe ja Odysseus, osuivat eksyneille outoihin paikkoihin. Galleonin keulakuvana ei ole Yksisarvinen vaan puupää Pinokkio. Nenällä tuulenhalkoja. Tarina käy oudoksi. Virolaisnaisen elämää Suomessa Viron 100-vuotisjuhlien yhteydessä Galleria Sinnessä, Iso Robertinkatu 16, nähdään Liina Siibin näyttely ”Urban Symphony in E-minor II”. Se on osa juhlavuoden virallista taideohjelmaa, jonka teemana on ”Tulijoita, menijöitä ja jääjiä”. Näyttely koostuu videoista, valokuvista, podcastista, ääni-installaatiosta ja ready-made-esineistä. Taiteilija käsittelee siirtolaisuutta ja työtä, keskittyen erityisesti Suomessa työskentelevien virolaisten naisten tilanteeseen. Kahden vuoden ajan Siib dokumentoi kameran ja sanelukoneen avulla haastatteluja ja tapaamisia, jotka valaisevat näiden naisten elämää ja arkipäivää. Suomessa on töissä yli 30 000 virolaista naista. Kertomuksia on yhtä monta kuin naistakin. Siinä missä joku seuraa unelmaansa on toisen elämä taloudellisen pakon sanelemaa. Kuvissa nähdään suomalaista arkea – Prisman kassa, pokeriautomaatti R-kioskilla, bingoa kapakassa, puhelinliittymien myyjiä kauppakeskuksessa. Dinosaurus, joka katoaa Kuvataiteilija Taru Happosta kiehtoo ajatus älykkäästä, verkkaisesta kasvikunnasta, joka katselee ihmetellen elinympäristöään tuhoavaa ihmistä. Homo sapiens on saavuttanut valta-asemansa maapallolla vasta verrattain pienen hetken. Kasvit ja merenelävät ehtivät kukoistaa jo satoja miljoonia vuosia ennen ihmislajin kehittymistä. – Ehkä kasvikunta pitää meitä vain ohimenevänä vaiheena, dinosauruksena joka katoaa. Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1 tuo julki helsinkiläisen taitelijan ensimmäisen laajemman yksityisnäyttelyn, ”ORGANISM”, joka koostuu öljy ja akryyli pellavalle töistä. Hän käsittelee jälkihumanistista utopiaa, jossa homo sapiens on kehittynyt täysin erilaisen (kasvi)älykkyyden parissa uudeksi lajiksi. Maalauksissa esiintyvät hybridit ovat ihmisten ja kasvien risteytyksiä. Teksti: Risto Kolanen Nina Baskin abstraktien maalausten taustalla on voimakas luonnontunne. Taiteilija teoksensa Hiljaa edustalla Galleria Contempossa. Kuva: Hannele Salminen. Jani Hännisen maalausten aiheet ovat ympärillämme kaikkialla: mainoksissa, graffiteissa, netissä, sarjakuvissa. Kuvassa taiteilija ja teos Tres Amigos Anhavalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Marianna Uutinen ja Mrs. Robinson -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Naivistimaalari Raija Nokkala ja Koirani ratkoo ristikoita -teemaan liittyvä maalaus Galleria Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Liina Siib on dokumentoinut Suomessa työskentelevien virolaisten naisten arkea. Kuvassa kosmetologi Svetlana Irval, mallinukke ja Liina Siib (oik.). Kuva: Hannele Salminen. Taru Happonen tarkastelee maalauksissaan Hybridejä, ihmisten ja kasvien risteytyksiä. Taiteilija ja Hybrid 4 Galleria Rantakasarmissa. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 20 • Viikot 47-48/2018 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Olutja drinkkiravintola Gate A21 avasi Annankadulla Erikoisuutena baaritiskin ylle nostettu aito lentokone ? Uusi laadukkaisiin oluisiin ja maukkaisiin drinkkeihin erikoistunut Gate A21 avasi ovensa Helsingin Annankadulla reilu viikko sitten. Annankatu 21:ssä toimiva baari-ravintola tarjoaa rentoa yhdessäoloa sekä laajan cocktailien ja erikoisoluiden valikoiman. Drinkkija olutkulttuurit lähestyvät toisiaan. Tänä päivänä on trendikästä nauttia aitoja ja puhtaita makuja sekä laadukkaita juomia. Lähellä tuotetuista raaka-aineista rakennetut cocktailit, käsityöoluet ja siiderit sekä monipuolinen valikoima puhuttelevat uudessa Gate A21:ssä asiakasta modernilla tavalla. Olemukseltaan rento ja helposti lähestyttävä Gate A21 on nimensä mukaisesti portti hyvien ja kohtuulliseen hintaan tarjoiltujen juomien maailmaan. Ravintola avasi ovensa viime viikonvaihteessa osoitteessa Annankatu 21. Samalla paikalla toimi aikaisemmin maailman parhaaksikin valittu cocktailbaari A21. Nyt tilalla on viihtyisä seurusteluravintola, jonka runsas erikoisoluiden ja -tisleiden valikoima sekä luonteva ilmapiiri luovat oivat puitteet seurusteluun, monipuoliseen nautiskeluun ja illanviettoon. – GateA21:een on helppo tulla joko yhdelle tai viettämään pidempää iltaa. Tarjoamme laajan makukirjon juomia, joista voi kukin valita suosikkinsa tunnelman ja maun mukaan. Asiakasystävälliset hinnat ja osaava palvelu ovat Gate A21:n kulmakiviä, kertoo ravintoloitsija Gianjot ”Dollar” Singh. Gate A21:n juomavalikoima rakentuu kotimaisten käsityöoluiden ja ulkomaisten erikoisoluiden varaan. Niitä täydentävät craft-siiderit sekä laaja cocktailien ja drinkkien kokonaisuus. Baarivalikoimista vastaavat Helsingin cocktailbaareissa mainetta niittäneet baarimestarit Sini Kortesmäki ja Sofia Matchalov. – Listallamme on paljon perusdrinkkejä, mutta rakennamme oman cocktaillistan, jolla on runsaasti itse suunnittelemiamme ja valmistamiamme erikoisuuksia. Ehdottomana lähtökohtana pidämme kotimaisia raaka-aineita sekä valikoiman elämistä kauden mukaan, Sini Kortesmäki kertoo. Olutvalikoimasta vastaa ravintolapäällikkö Tommi Rauhala, joka rakentaa tarjonnan parhaiden kotimaisten pienpanimo-oluiden varaan. Viiden erikoisoluthanan ja sadan pullotuotteen joukosta vaativakin asiakas löytää suosikkinsa. – Suomalainen pienpanimomaailma etenee huimaa vauhtia. Pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme sen aallonharjalta parhaat ja kiinnostavimmat tuotteet. Tulemme myös yhdistämään cocktailien ja käsityöoluiden maailman luomalla kokonaan uusia juomasekoituksia niiden pohjalta, Rauhala lupaa. Ilmailuteeman huipentaa Gate A21 on sisutukseltaan industrial-henkinen, jossa korostuu ilmailuteema. Baarin nimi viittaa lentoaseman lähtöporttiin. Teeman huipentaa baaritiskin ylle nostettu oikea Cessna-pienkone. – Hankimme lentokoneen eräältä ilmailuharrastajalta ja sillä on lennetty tuhansia tunteja. Sisustuksen suurin haaste oli saada koko koneen runko yhtenä kappaleena ravintolaan sisään, Singh nauraa. Gate A21:ssä on vajaat sata asiakaspaikkaa. Kesäksi kadun puolelle tulee pieni terassi. Tunnelmaa värittää hyvä musiikki tanssilattioineen. Vilkkaimpina iltoina paikalla on myös dj. Ravintolassa ei ole varsinaista keittiötä, mutta baarissa on saatavilla pientä suuhunpantavaa. Ravintolatoiminnasta vastaa perheyhtiö Onniravintolat, jolla on yhteensä yhdeksän anniskelupaikkaa eri puolilla Helsinkiä. Kuvat: Niko Laurila Ravintoloitsija Gianjot ”Dollar” Singh. Baarimestari Sini Kortesmäki. Baarimestari Sofia Matchalov. Ravintolapäällikkö Tommi Rauhala ja Toni Susi. Gate A21 on sisutukseltaan industrial-henkinen: teeman huipentaa baaritiskin ylle nostettu oikea Cessna-pienkone.
16 Viikot 47-48/2018 • Nro 20 Kiinteistömaailma Punavuori Kalevankatu 16, 00100 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Ossian Johansson Myyntineuvottelija p. 040 159 7740 ossian.johansson@kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KED, IK p. 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Tea Skog Osakas, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, varatuomari p. 040 538 1857 tea.skog@kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT p. 040 578 7997 mervi.sinkko@kiinteistomaailma.fi MARRASKUUN KAMPANJA KUTSU MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE! Saat 100€ LAHJAKORTIN ZARROON kun teet myyntitoimeksiannon kanssamme. Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan!