BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
OSTAMME KULTAA
ja muita jalometalleja. Meiltä myös:
Korunosat Ketjut Sijoituskulta
Eteläranta 14, (09) 654 446
Katso hinnat -> www.rasmussen.fi
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
yksiöt
kaksiot
= 2.480 ?
= 3.720 ?
Etsin asiakkaalleni
remontoitavaa asuntoa.
Ei kuluja myyjälle!
Eija Leino, LKV, 040 7242 501
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 51-2 ? Nro 22/2016 ? 12. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT
TULE TUTUSTUMAAN
SUOSITTUIHIN
JAPANILAISIIN
KEITTIÖVEITSIIN!
SUSHIKIT 30?
SUSHIKIT
SISÄLTÄÄ: wasabin,
soijan, norin, sushiriisin,
riisietikan, inkiväärin,
bambu-maton,
syömäpuikot ja ohjeen
OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA
WWW.TOKYOKAN.FI
TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI
Nro 22 ? Viikot 51-2
2
Hyvää Joulua ja
Turvallista Uutta Vuotta!
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
www.autokouluhakaniemi.fi
Hämeentie 14, 00530 HKI
Hietalahden
kauppahalli
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
HAKANIEMEN HALLI
HELSINKI - TILKANTORI 4
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
TUOREEN LIHAN
ERIKOISMYYMÄLÄ
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
Hakaniemen halli, 00530 Helsinki
Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16
Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi
www.avominne.fi
Jou
lu
115
0
1
lah
jav
ink
ki!
KYMPPIK
ETUKORORTTI
TTI
ww
w.v
iht
isk
2016-20
17
i.fi
KYMPPIKORTTI
229?
(etusi 91 ?)
Kaikki alueet avoinna!
Talvi parhaimmillaan!
www.vihtiski.fi
il k s
B
ar
M
hake
Joulunajan tarjoukset
Hot shakes
Ginger Bread Shake
4,50?
6,00?
12. vuosikerta ? nro 22
Viikot 51-2
Ajankohtaista
Pirkkolan
tekonurmikentän
valaistusta
uusitaan
Tommi Laitio: Kuva Maarit Hohteri.
Helsinkiin valittiin neljä
uutta toimialajohtajaa
??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi sosiaali- ja terveystoi-
mialan toimialajohtajaksi Juha
Jolkkosen, koulutuksen ja kas-
Joulun ajan liikenne
Helsingin seudulla
??Jouluaattona 24.12. busseilla, metrolla ja raitiovaunuilla on
lauantaiaikataulut, ja liikenne
päättyy noin klo 16. Joulupäivänä 25.12. liikenne käynnistyy
sunnuntaiaikataulujen mukaisesti noin klo 11, ja tapaninpäivänä 26.12. on sunnuntailiikenne.
HSL:n bussit, metro ja raitiovaunut ajavat jouluaaton aattona 23.12. perjantaiaikataulujen
mukaan eli myös yöliikenne ajetaan jouluaaton vastaisena yönä.
Jouluaattona 24.12. busseilla,
metrolla ja raitiovaunuilla on
lauantaiaikataulut, ja liikenne
päättyy noin klo 16.
Bussiliikenteessä ajetaan lauantain aikataulujen mukaan klo
16.45 asti (lähtöaika päätepysäkiltä). Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon linjoilla jouluaaton liikenne päättyy kuitenkin aiemmin, noin klo 16 mennessä. U-bussilinjat liikennöivät
lauantaiaikataulujen mukaan klo
13 asti, jonka jälkeen liikennöidään vain rajoitetusti.
Lähijunilla on harvennettua
liikennettä noin klo 17.30 asti,
minkä jälkeen liikenne päättyy.
Metroliikenne päättyy noin
klo 16.
Raitioliikenne päättyy noin
klo 16. Linjalla 5 on lisälähtöjä Rautatieasemalta klo 12.3513.20 ja Katajanokan terminaalilta klo 12.50-13.05.
Suomenlinnan lautta ajaa lauantaiaikataulujen mukaan koko
päivän.
Joulupäivänä 25.12. liikenne
käynnistyy sunnuntaiaikataulujen mukaisesti noin klo 11.
Bussiliikenteessä Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja
Vantaalla noudatetaan joulupäi-
vänä sunnuntaiaikatauluja klo
10.30 alkaen. Keravan suunnalla liikennöidään vain bussilinjaa 633N poikkeusaikataulun mukaan. Sipoon ja Kirkkonummen suunnan bussilinjoja
ei liikennöidä. U-bussilinjoilla
liikennöidään vain rajoitetusti.
Lähijunat ajavat joulupäivän
aamuna normaalia sunnuntaita harvemmin aikatauluin noin
klo 11 asti, minkä jälkeen junat
kulkevat sunnuntaiaikataulujen
mukaan. Lisäksi lähijunien yöliikenne ajetaan tapaninpäivän
vastaisena yönä.
Metroliikenne alkaa noin klo
11.
Raitioliikenne alkaa noin klo
11. Raitiolinjat 5 ja 9 ajavat jo
aiemmin aamusta poikkeusaikataulujen mukaan.
Suomenlinnan lautta liikennöi sunnuntaiaikataulun mukaan koko päivän.
Tapaninpäivänä 26.12. on sunnuntailiikenne.
Raitiolinjalla 5 on lisälähtöjä
Rautatieasemalta klo 11.30-12.20
ja Katajanokan terminaalilta klo
11.30-12.30.
Jouluaattona
lisäliikennettä
hautausmaille
Hietaniemen hautausmaalle pääsee jouluaattona linjalla
24X Asema-aukio - Hietaniemi. Linjan 24 Merikatu - Erottaja - Seurasaari lähdöt ajetaan
jouluaattona ilman Hietaniemen
kierrosta. Kellonummen hautausmaalle pääsee linjoilla 226A ja
246K sekä Honkanummen hautausmaalle linjalla 722, jolla on
lisälähtöjä.
vatuksen toimialajohtajaksi Liisa Pohjolaisen, kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi Mikko
Ahon ja kulttuurin ja vapaa-ajan
toimialajohtajaksi Tommi Laition. Päätökset jokaisen toimialan
johtajan valinnasta tehtiin yksimielisesti kaupunginhallituksen
ehdotuksen mukaisesti.
Toimialajohtajat johtavat toimialansa toimintaa ja hallintoa
sekä toimivat hallintojohtajan
Heidi Miettinen.
??Pirkkolan liikuntapuiston
tekonurmikenttien valaistusta uusitaan. Tekonurmikenttäalueen länsipuolelle pystytetään yhteensä neljä uutta valaisinpylvästä, joista
kolme suunnataan valaisemaan isoa kenttää, ja yksi
pienempää kenttää. Tekonurmikenttäalueen itäpuolella on jo aiemmin asennettu vastaavat valaisinpylväät.
Valaisinpylväsurakka aloitetaan viikolla 50, ja ensiksi asennetaan pylväiden jalustat ja maakaapelit, joiden jälkeen pystytetään pylväät ja asennetaan valonheittimet.
Valaisinpylväiden asennuksen vuoksi tekonurmikentän läheisyydestä kaadetaan kymmenkunta jo osittain huonokuntoista koivua.
Valaisinpylväät ovat toimintakunnossa alkuvuodesta,
mutta koko urakka valmistuu arviolta toukokuussa.
Tällöin istutetaan uusia koivuntaimia kaadettujen puiden tilalle, ja viheralueelle
kylvetään uutta nurmikkoa.
ja palvelukokonaisuuksien esimiehinä. He ovat myös toimialan lautakuntien, jaostojen ja
apulaispormestarin esittelijöitä. Tavoitteena on, että toimialajohtajat tekisivät päätöksen
tulevan toimialansa toimintasäännöstä vielä ennen vuoden
loppua. Toimialajohtajien esimiehenä toimii kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.
Sivu 9
Jaajo Linnonmaa.
Pekka Hyysalo.
Vuoden nuoret
menestyjät valittu
? Palkinnot Pekka Hyysalolle, Jaajo Linnonmaalle
ja Heidi Miettiselle
??Suomen Nuorkauppakamarit ry:n jo 27. kerran toteuttava
Vuoden Nuori Menestyjä ?kilpailun nuoret menestyjät ovat
tänä vuonna Pekka Hyysalo,
Jaajo Linnonmaa ja Heidi Miettinen. Vuoden Nuori Menestyjä
on maailmalla arvostettu palkinto, jonka Suomen Nuorkauppakamarit ry jakaa omalla alallaan
ja omilla ansioillaan menestyneille 18?40-vuotiaille Suomen
kansalaisille. Voittajat palkittiin
Sanomatalon Mediatorilla perjantaina 9.12.2016.
Sivu 7
Nro 22 ? Viikot 51-2
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 22
Vapaaehtoistyötä
yhä enemmän
V
apaaehtoistoiminnassa on
mukana ennätykselliset 1,4
miljoonaa suomalaista, ilmenee tutkimuksesta. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä,
jota tehdään keskimäärin 18 tuntia
kuukaudessa, määrä on selvästi
lisääntynyt. Vapaaehtoistyötä tehdään nykyisin lähes 170 000 henkilötyövuotta, kun lukema oli 146 000
vuonna 2010.
Suurimmat toiminnan kentät ovat
liikunta ja urheilu, 350 000 suomalaista, lasten ja nuorison parissa
tehty vapaaehtoistyö, 343 000 sekä
seniorien ja vanhusten parissa tehty
vapaaehtoistyö, 344 000 suomalaista.
Suurin osa vapaaehtoistyötä tekevistä tekee pitkäkestoista vapaaehtoistyötä. Puolet tehdystä vapaaehtoistyöstä tapahtuu järjestön tai
yhteisön organisoimana.
Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi isosena lapsi-isovanhempi
leirillä, tukihenkilönä sairaalassa,
tapahtuman järjestäjänä tai jumalanpalveluksessa tekstin lukijana.
Vapaaehtoistyötä kannattaa tehdä,
sillä se antaa elämään sisältöä ja
pidentää tutkimusten mukaan jopa
elinaikaa.
Vanhat kortit toimivat edelleen
Yli puolet heistä, jotka eivät
osallistu tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaan, olisivat halukkaita
osallistumaan, jos heitä vain pyydettäisiin mukaan. Peräti kaksi kolmesta 25?49-vuotiaista osallistuisi
vapaaehtoistoimintaan, jos heitä
pyydettäisiin. Useampi kuin kaksi
kolmesta suomalaisesta on sitä
mieltä, että lapsia ja nuoria pitäisi
kasvattaa vapaaehtoistyöhön osana
koulujärjestelmää.
Vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on tutkitusti monenlaisia
hyvinvointivaikutuksia. Se antaa
konkreettisia osallisuuden ja tarpeellisuuden kokemuksia ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen.
Niin sanotun kolmannen sektorin
huolehtimat asiat yhteiskunnassamme eivät tänään ole enää vähäiset.
Yhteiskunta on puoli huomaamatta
siirtänyt vapaaehtoissektorille paljon hoidettavaa. Myös uusia tehtäviä
on syntynyt. Mutta samalla kansalaisilla on mahdollisuus olla mukana
vapaaehtoistyössä.
RööperinLehti toivottaa lukijoileen
ja ilmoittajilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, seuraava lehti
ilmestyy viikolla 3, keskiviikona 18.
tammikuuta. -j.a.
Passit ja henkilökortit Matkahuollosta
??Passit ja henkilökortit
noudetaan 1. tammikuuta
2017 alkaen Matkahuollon
palvelupisteistä, kun Matkahuolto alkaa kuljettaa lupa-asiakirjoja.
Passien suoratoimituksen
muutoksen myötä tammikuun alussa Matkahuolto
ryhtyy kuljettamaan passeja
ja henkilökortteja, ja samalla noutopisteiden verkosto
laajenee. Jatkossa Suomen
jokaisessa kunnassa on vähintään yksi noutopiste.
Erityisesti Pohjois-Suomessa asuvia passien ja henkilökorttien noutopisteet sijaitsevat entistä lähempänä.
Palveluverkostoon kuuluu
Matkahuollon omien toimipaikkojen ohella muun
muassa Matkahuolto-asiamiespisteitä, K-Marketeja
ja R-kioskeja. Useimpien
palvelupisteiden aukioloajat
ovat laajat, minkä ansiosta
passin tai henkilökortin voi
noutaa myös ilta-aikaan ja
viikonloppuisin.
Passien ja henkilökorttien suoratoimitukset laajenevat tammikuussa aiemmasta, sillä myös pika- ja
express-passit ja henkilökortit siirtyvät sen piiriin.
Samalla pika- ja expresspassien noutopaikat muuttuvat nykyisistä paikoista.
Valmis passi tai henkilökortti toimitetaan asiakkaan
valitsemalle Matkahuollon
palvelupisteelle.
YIT aloitti työt Helsingin
keskustakirjaston työmaalla
??YIT on päässyt aloittamaan projektinjohtourakkansa keskustakirjaston
työmaalla perjantaina 18.
marraskuuta.
Maanrakennus- ja kellarin
betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E.M.
Pekkinen on luovuttanut
työmaan YIT:lle, joka jatkaa
rakennustöitä maanpäällisten osien parissa.
Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka, julkinen tila ja
energiatehokas rakennus,
joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän.
YIT aloittaa urakkansa
rakennuksen rungon betonirakenteiden paikallavalutöillä ja teräsrakenteiden
kokoamisella. Teräsrunkorakenteita on yhteensä yli
kaksi miljoonaa kiloa, joista
huomattavimmat ovat kaksi talon pituussuuntaan tu-
levaa, noin 100 metriä pitkää teräskotelokaarta. Teräskaarien väliaikaiset tukirakenteet pystytetään vuoden vaihteessa ja pysyvät kaarirakenteet vuoden
2017 alussa. Rakenneratkaisu mahdollistaa kirjaston suuren ja avoimen sisätilan, jonka ansiosta kirjaston aulaan ei tarvita pilareita.
Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen
hanke, jolla on korkeat
energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet.
? Olemme innoissamme,
kun pääsemme aloittamaan
työt keskustakirjaston työmaalla. Hanke on mielenkiintoinen, mutta myös teknisesti haastava, joten se
vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta ja asiantuntevaa otetta työtehtävissään,
hankkeen projektipäällikkö Jorma Kontturi kertoo.
Uusi Helmet-kirjastokortti käyttöön
??Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot saavat uuden
kirjastokortin käyttöön joulukuussa. Kortteja saa aluksi Helsingin kirjastoissa ja
muissa pääkaupunkiseudun
kaupungeissa myöhemmin.
Vanhat, käytössä olevat kirjastokortit toimivat jatkossakin. Uuden kortin saa halutessaan käyttöön kolmella eurolla.
Kirjastokortti on väline
kaikkiin Helmet-kirjastojen
palveluihin. Kirjastokortin
ja siihen liittyvän tunnusluvun saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta esittämällä
voimassaolevan henkilötodistuksen: passin, ajokortin
tai henkilökortin. Kirjastokortilla ja tunnusluvulla voi
muun muassa lainata, varata ja käyttää Helmet e-kirjastoa sekä kirjastojen asiakastietokoneita.
Kirjastokortin voi saada
jokainen, jolla on osoite
Suomessa. Alle 15-vuotias
saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen
vastuuhenkilön kirjallisella
suostumuksella.
Kirjastoa voi käyttää
myös ilman kirjastokorttia. Ilman korttia voi muun
muassa käydä kirjastoissa
ja käyttää niiden eri tiloja, käydä lukemassa lehtiä, osallistua erilaisiin ta-
pahtumiin, käyttää kirjastojen maksutonta langatonta
verkkoa omalla laitteella tai
vaikkapa opiskella ja työskennellä.
Vanha kortti
toimii edelleen
Jos asiakkaalla on jo kirjastokortti, hänen ei tarvitse tehdä mitään: kaikki voimassa olevat ja aikaisemmin hankitut kirjastokortit
toimivat edelleen.
Jos asiakkaalla on jo oma
kirjastokortti, mutta hän haluaisi uuden kortin käyttöönsä, hän voi hankkia
sellaisen kirjastosta henkilötodistuksen kanssa 3 euron maksua vastaan. Uuden kortin voi ottaa myös
silloin, jos kortti on kadonnut.
Uusi asiakas saa kirjastokortin maksutta.
Jos asiakkaan osoite- ja
muut yhteystiedot ovat
muuttuneet, hänen tulisi
vaihtaa yhteystiedot Helmet.fi:n omiin tietoihin kirjautuneena. Tiedot voi päivittää myös kirjaston asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortti katoaa,
siitä täytyy ilmoittaa heti
kirjastoon. Kirjastojen ollessa kiinni asiakas voi soittaa
numeroon 09 3108 5309.
Kirjastokortin uusi ulkoasu liittyy Helmet-kirjastojen visuaalisen ilmeen uudistukseen. Ilmeen ja uuden kortin on suunnitellut graafinen suunnittelija Marja Hautala Muuks
Creative:sta.
Rekiajelulle Seurasaareen
??T a p a n i n p ä i v ä n ä
26.12. kannattaa lähteä
ulkoilemaan ja suunnata kohti Seurasaarta, jolloin paikalla on
myös hevosajuri klo
11-16. Reen eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi, joka on
myös Kaunialan sairaalan kummihevonen.
Kelistä riippuen ajellaan joko reellä tai
kärryillä.
Liikkeelle lähdetään
Juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö. Tapaninpäivänä voi
kokeilla myös poniratsastusta, ratsastuksen
hinta 5 ?. (Ajelulle on
säävaraus ja pakkasraja -15 C!).
Pyhän Stefanuksen muistopäivä Suomessa on ollut
erityisesti hevosten ja he-
Havainnekuva uuden kirjaston aulasta.
vosmiesten päivä. Päivän
hevosluonne näkyi erityisesti Tapanin ajosta. Vanhan tavan mukaan kun joulupäivänä käytiin kirkossa
ja vietettiin muu päivä hiljaisesti kotona, niin Tapanina lähdettiin iloisesti rekiretkelle.
Viikot 51-2 ? Nro 22
5
Helsingin Talvipuutarha
on joulua tulvillaan
??Joulu tekee taas tuloaan
Helsingin kaupungin Talvipuutarhaan, joka talven viimoilta suojassa houkuttelee
huomaansa väkeä läheltä ja
kaukaa. Puutarhan tontut
ovat valmistelleet vierailleen tunnelmallisen joulukeitaan, joka sopii koko
perheelle ikään katsomatta. Joulukoristelu on esillä loppiaisviikonloppuun
8.1.2017 asti.
Kuusi on ja kynttilät, tontut ja metsäneläimet piiloissaan ja osa pikkutontuista
sirkustemppuja tehden saavat hymynkareen kävijän
huulille. Isoin ?joulukukka?, kameliapuu avaa parahiksi nuppujaan ja joulutähdet, hyasintit, amaryllikset, marras- ja joulukuun
kaktukset ja jouluiset asetelmat antavat viime silauksen joulun odotukseen
ja tunnelmointiin.
Tietysti tontut ovat hiippailemassa ja ryhmässä aat-
tosuunnitelmia punomassa.
Jouluvaloa tuovat isot valkeat kynttilät ja kuusipuu.
Kukkasitojat ovat tehneet
taidokkaita jouluisia kukka-asetelmia.
Talvipuutarhassa joulu on
pääsiäisen ohella ehdotonta sesonkiaikaa. Päiväkodit, perheet, koululaiset ja
varttuneemmat vierailevat
puutarhassa mielellään ja
miksipä ei, talvipuutarhassa tavoittaa vanhanajan joulun tunnelman. Kahviosta saa joulunpyhinä pullaa
ja glögiä.
Nukketeatteri Sytkyt esittää joulusadun Sampo Lappalaisen Joulu 26. ja 28.
joulukuuta sekä 6. ja 7.
tammikuuta.
Esitykset *26.12. klo
13.00 ja 15.00 ja *28.12.
klo 13.00. *6.1. ja *7.1.2017
klo 13.00 ja 15.00. Kesto
noin 15 minuuttia.
18.12.2016 kello 14.00
ja 15.00 HYMSKK -kuoron
joulukonsertti (Helsingin
yliopiston musiikkiseuran
kamarikuoro)
Talvipuutarhan osoite on
Hammarskjöldintie 1 ja perille vie esimerkiksi raitiovaunu 8.
Vapaa pääsy, myös kaikkiin konsertteihin ja nukketeatteriesityksiin.
Joulun
tienoon
(1.12.2016?8.1.2017) aukioloajat 2016-17:
Muutoin normaalisti paitsi seuraavat poikkeukset:
su 18.12. klo 12?18
24.- 25.12. suljettu
ma 26.12. klo 12?16
pe 6.1.2016 klo 12?16
la-su 7.?8.1.2017 klo 12?
16
Normaalit aukioloajat:
Tiistaisin klo 9.00?15.00
Ke?pe klo 12.00?15.00
La?su klo 12.00?16.00
Maanantaisin
suljettu
(kasvien huoltopäivä)
Linnanmäen Rinkeli valaisee
Helsingin siluettia talven pimeydessä
??Linnanmäen Huvipuiston
34 metriä korkea maailmanpyörä Rinkeli loistaa juhlavaloissaan talven pimeydessä. Maailmanpyörän pitkän valoperinteen taustalla
on Linnanmäen halu tuoda
valoa helsinkiläisten joulun
odotukseen.
Huvipuiston yksi ikonisimmista elementeistä, maailmanpyöränäkin tunnettu
Rinkeli loistaa valoaan joulun tähtenä helsinkiläisten
iloksi ainakin loppiaiseen
asti. Valaistu Rinkeli näkyy
pitkälle ja siitä on tullut jo
tärkeä elementti kaupunkilaisten keskuudessa jo vuosikymmenien ajan.
? Perinteiden mukaan
Linnanmäen huvipuiston
maailmanpyörässä on valot ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Tänäkin
vuonna saimme jo useita
kyselyitä Rinkelin valoista heti joulukuun alussa,
Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo.
Nykyinen Rinkeli on Linnanmäen historian kolmas
maailmanpyörä. Se korvasi
vuonna 2006 vanhan Helsinki-pyörän, joka oli pyörinyt Linnanmäellä jo vuodesta 1964 lähtien.
? Rinkelissä on noin 6
000 lamppua, joita ollaan
vaihdettu pikkuhiljaa ledi-
lampuiksi, jotka edistävät
Linnanmäen arvojen mukaista kestävää kehitystä.
Valot ovat nykyään päällä ajastetusti, aivan ensimmäisessä maailmanpyörässä tällaista mahdollisuutta
ei ollut, joten valot käytiin
tuolloin käsin laittamassa
päälle ja pois, Linnanmäen käyttöpäällikkö Marko
Tikkanen jatkaa.
Linnanmäen Huvipuiston
porttien takana käy kova
kuhina, kun puistossa valmistaudutaan seuraavaan
kauteen. Huvipuisto aukeaa kävijöille taas 28.4.2017.
Jouluaamuna
Valkoista lunta satoi,
taivas oli valloillaan.
Kylmät tuulet puhaltaa
nousee tuuli pohjoinen.
Ystävät aamuun herää
Jouluaamuun hiljaiseen.
Tähti meille loistaa,
antaa juhlatunnelmaa.
Joulumme on valkoinen
kuin helmi kyynelten.
Emme ole enää yksin,
saamme turvan suuren.
Nöyrät kirkkoon kulkee,
toiset juhlapuvuissaan
menee sanaa kuulemaan.
Sinun käteesi tartun,
oomme eessä Jumalan,
laupeuden rakkauden.
Valkoista lunta sataa,
luonto on valkoinen.
Jouluna yksin valvoin,
muut meni nukkumaan.
Jouluaamu on hiljainen,
silloin rauhan saan.
Toivo Levanko lyyrikko
Puheenvuoro
Mustan
joutsenen voima
??Prunkkalan pappi kertoi saarnassaan kerran, että
viikon päästä adventtisunnuntaina näytän teille miten Jeesus ratsasti aasilla
Jerusalemiin.
Niinpä pappi vei Simolan
sonnin kirkkonsa porstuaan odottamaan ratkaisevaa hetkeä. Hän oli päättänyt ratsastaa sonnilla kirkkonsa halki kesken jumalanpalveluksen, mutta seurakuntalaiset olivat saaneet
vihiä tästä hurjasta ajatuksesta ja kävivät tuikkaamassa tulipakkulan sonnin
hännän alle.
Kun pappi sitten nousi
ratsunsa selkään, alkoi tuli
hännän alla poltella ja sonni säntäsi raivoisaan lentoon. Ei pappi kuitenkaan
häkeltynyt vaan rauhoitteli kuulijoita:
?Hyvä seurakunta, ei Jeesus sonnin lailla laukannut
vaan ratsastin aasilla palmunlehvin ja Hoosiannahuudoin suosiotaan osoittavan kansanjoukon halki
kuninkaallisen arvokkaasti.
Tämä tositarina kertoo
härän voimasta ja härkäpäisyyden olemuksesta. Amerikka tärisee ja Venäjä uhittelee, maailma mylvii ja
pelko kasvaa.
Härkä on alusta lähtien
kuulunut maailman voimapolitiikkaan. Kun Maria ja
Joosef ratsastivat aasilla Nasaretista Betlehemiin he ottivat mukaansa härän. Joosef halusi myydä Betlehemin joulumarkkinoilla härän hyvään hintaan, sillä
härkä oli uhrieläimenä arvossaan. Härkä on alusta
lähtien kuulut jouluasetelmaan. Jo Vanhan Testamentin Jesaja ennusti:
?Härkä tuntee omistajan-
sa ja aasi isäntänsä seimen.?
Olen pannut merkille miten tarkasti joulun symbolit
liittyvät maailmantapahtumiin. Sota ja rauha, usko
ja raha ovat aina tapahtumien keskipisteessä.
Piispa Mikko Heikka
lausuukin kirjassaan
?Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen?? miten paljon
rahassa on taikavoimaa. Se
tuo kunniaa,
se korruptoi,
se synnyttää
omistamisen
kiihkon.
Kerrotaan
että Aatamin
kumppani Eevakin kiirehti Betlehemin seimelle heti paimenten ja tietäjien jälkeen lahjoittamaan
Jeesukselle punaisen omenan hyväntuulisen jouluilon
merkkinä.
Omenat ja punaiset posket ovat erottamaton osa
jouluiloa. Joulun henki,
rakkauden ja rauhan lupaukset ovat punaposkisuutta parhaimmillaan.
Joulupuu viittaa salaisesti
Golgatan ristinpuuhun joka
on ?hyvältä tuoksuva uhri
Jumalalle.? Raamatussa paratiisin elämänpuulle tekevät seuraa LIbanonin setrit,
palmut, oliivi- ja laakeripuut. Myös Kalevala nosti tähän sarjaan ?katalan?
tammen joka peitti auringon ja kuun valon ja esti
sateen tulon maan päälle. Väinämöisen kaadettua
tammen maa pääsi jälleen
kasvamaan.
Joulupuu välittää viestin,
että valheiden ja väkivallan
maailmaan on tullut toivo.
Veli-Matti Hynninen
Vaikka me ihmiset ahneudessamme käymme sotaa
maapallomme elämää vastaan lisäämällä hiiltä, vahvistamalla kapitalismia, antamalla väärille valinnoille
ylivallan, sittenkin voimme
pelastua. Lopulta me itse
päätämme ilmastonmuutoksesta ja maailmanrauhasta. Elämäntapamme todistaa mihin toivomme nojaa.
Helsingin Senaatintorin
20-metrinen, Mikko Säterin pihalta nostettu joulukuusi ja Vartioharjusta Hakaniemen torille tuotu hieman pienempi kuusi kertovat joulun tuomasta toivosta pelastuksen merkkinä.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Myrskyluodon Maijaan varattiin
viikossa yli 22 000 lippua
??H e l s i n g i n
Kaupunginteatterin juhlavuoden 2017
suurmusikaalin
Myrskyluodon Maija
kysyntä käy
kiivaana. Ennakkomyynti käynnistyi
viikko sitten,
ja nyt lippuja on myyty ja
varattu jo yli
22 000.
Lasse Mårtensonin säveltämä, suomalaisten sieluun soimaan
jäänyt musiikki
kuullaan
nyt
ensimmäistä kertaa
näyttämöllä musikaaliteoksena. Helsingin Kaupunginteatteri juhlistaa uudella kotimaisella suurmusikaalilla 50 vuotta täyttävää, peruskorjattua teatteritaloaan
ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Myrskyluodon
Maija saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin
suurella näyttämöllä elokuussa 2017.
Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen
elämää ja itsenäistymistä
1800-luvun Ahvenanmaalla, keskellä merta Myrs-
kyluoto-nimisellä saarella.
Teos tuli tunnetuksi Anni
Blomqvistin romaanisarjaan perustuvana tv-sarjana 1976, johon Lasse Mårtenson sävelsi unohtumattoman musiikin.
Musikaalin dramatisoi
Seppo Parkkinen Anni
Blomqvistin teosten pohjalta ja ohjaa Kari Rentola.
Mårtensonin musiikin on
sovittanut Arttu Takalo,
ja mukana on Maija Vilkkumaan uusia sanoituksia.
17-henkisen orkesterin kapellimestari on Eeva Kon-
tu. Koreografiat 30-henkiselle ensemblelle suunnittelee Jyrki Karttunen ja puvut Riitta Anttonen-Palo.
Peruskorjatun Kaupunginteatterin uusinta näyttämötekniikkaa upeasti hyödyntävän lavastuksen on suunnitellut Katariina Kirjavainen ja valomaailman William Iles. Äänisuunnittelusta vastaa Sakke Kiiski.
Myrskyluodon
Maijan
esiintyjät julkistetaan kevättalvella 2017.
Nro 22 ? Viikot 51-2
6
Kirkon keskusteluapu
päivystää joulunpyhinä
??Kirkon keskusteluapua
on tarjolla jouluna neljällä
kanavalla, suomeksi ja ruotsiksi. Kuuntelija on paikalla puhelimen, chatin, nettikirjeen tai perinteisen kirjeen päässä.
? Joulustressin ja elämän
haasteiden keskelle tahdomme Kirkon keskusteluavun päivystäjien joukolla toivottaa joulurauhaa.
Kuuntelemme ja etsimme
mielellämme ratkaisuvaihtoehtoja yhteydenottajien
henkilökohtaisiin tilanteisiin, puhelin- ja verkkoauttamisen asiantuntija Titi
Gävert muistuttaa.
? Raskaan elämäntilanteen tai murheiden kanssa ei kannata jäädä yksin,
sillä usein puhuminen toisen kanssa auttaa. Kirkon
keskusteluavun koulutetut
päivystäjät pyrkivät löytämään yhdessä yhteydenottajan kanssa helpotusta ja
vastauksia ongelmatilanteisiin. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia.
Kirkon keskusteluavun
palvelut löytyvät sivustolta www.kirkonkeskusteluapua.fi ja www.samtalstjanst.fi, joista löytyvät myös
keskusteluavun yhteystiedot ja aukioloajat.
Verkossa keskusteluapua
voi hakea ympäri vuorokauden. Palvelevassa chatissa voi keskustella reaaliaikaisesti päivystäjän kanssa. Keskustelut ovat luottamuksellisia eikä työntekijä näe käyttäjän henkilöllisyyttä.
Palveleva netti on nettikirjepalvelu, jossa päivystäjät vastaavat viesteihin
muutaman päivän kuluessa, myös jouluna.
Jouluna keskusteluapu
päivystää seuraavasti:
? Palveleva puhelin: p.
01019 0071 joka ilta klo
18?01
(Viikonloppuisin
päivystys jatkuu yöllä klo
03:een saakka)
? Palveleva chat: viikoilla
51, 52 ja 1: ma-pe klo 12?
20, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 16?20
SPR:n avoimet joulukahvilat
??SPR:n avoimet joulukahvilat toivottavat kaikki tervetulleiksi pyhien aikana.
Punainen Risti avaa jälleen maksuttomia kahviloita joulunpyhinä Helsingin ja Uudenmaan alueella.
Paikallisosastojen vapaaehtoisten järjestämissä kahviloissa on tarjolla kahvin
lisäksi jouluherkkuja. Tärkeintä on kuitenkin viettää
pyhäpäiviä rennosti ja rauhallisesti rupattelun, musiikin tai vaikka lautapelien
merkeissä.
? Tervetuloa joulupäivänä 25.12. SPR:n ilmaiseen
ja avoimeen joulukahvilaan
Kallio-Käpylän osaston Hämeentien toimitilalle! Ovet
ovat avoinna kello 13?17,
tarjolla on pientä purtavaa
ja juttuseuraa. Kahvilan tarkoitus on toimia kaikille
avoimena kohtaamispaikkana niille, jotka kaipaavat
pyhäpäivien aikana iloista
yhdessäoloa, kertoo KallioKäpylän osaston vapaaeh-
toinen Oona Simolin.
SPR Kallio-Käpylän toimitila sijaitsee Sturenkadun ja
Mäkelänkadun risteyksessä
osoitteessa Hämeentie 8589. Kallio-Käpylän alueen
paikallisosasto järjestää monipuolista toimintaa vuoden
ympäri itäisen kantakaupungin alueella. Joulukahvila järjestetään toimitilalla
tänä vuonna toisen kerran.
Punaisen Ristin
joulukahvilat
pääkaupunkiseudulla
Punainen Risti Kallio-Käpylän osaston joulupäivän
kahvila
su 25.12. klo 13?17
Hämeentie 85?89, 00550,
Helsinki
Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston joulupäivän kahvila
su 25.12. klo 13?17
Risupadontie 4, 00640,
Helsinki
Joulu ? enkeli taivaan
??Joulun asema on korostunut nyky-yhteiskunnassa. Tämä pääsiäisen jälkeen
suurin kristikunnan juhla ei
ole kuitenkaan vanhin eikä
aina edes sijainnut nykyisellä paikallaan 25.12.
Varhaisista teologeista toiset opettivat jopa, että vain
synnintekijät juhlivat syntymäpäivää. Toisaalta jo
200-luvulla Egyptin eräät
kirkkoisät määrittelivät Jeesuksen syntymäpäivää tarkemmin. Toiset sijoittivat
sen 20. päivään toukokuuta,
toiset taas 19. tai 20. huhtikuuta. Vuodelta 336 on tieto, että silloin joulua on vietetty 25.12.
Joulun ilosanomasta kertovat jo joulujuhlan nimet
eri kielillä. Espanjan-, italian- ja portugalinkieliset sanat juontavat latinan verbiin
syntyä, ranskan sana viittaa ilosanomaan eli evankeliumiin, englanniksi puhutaan Kristusmessusta, saksalaiset sanovat pyhä yö ja
suomen sana joulu muistuttaa siitä, että kyseessä
on juhla.
Raamatun kertomuksissa suuri ydin on siinä, että
ensimmäiseksi tieto Messiaan syntymästä annettiin
paimenille: tavallisille, tietämättömille, jopa halveksituille. Se jo todistaa joulujuhlan ilosanoman laajuutta. Kristus syntyi aivan
kaikille. Valo lankeaa koko
luomakunnan päälle.
Kuvan kertomaa
Zamoran katedraalin reliefissä enkeli ilmestyy taivaasta. Enkelin valo karkottaa tummat pilvet taivaalta. Kyse on ilmestyksestä ja Vanhan Testamentin ennustusten toteutumisesta, sen meille vahvistaa
enkelin kädessä oleva kirja.
Jotain suurta ja mullistavaa on tapahtumassa: rauhan kuningas on syntynyt.
Se kerrotaan näyttämällä,
kuinka lammaslaumaa ahdistelleet kaksi petoa vetäytyvät pois. Uhka on ohitse.
Kolme paimenta ovat täysin yllättyneitä. Yhden valo
herättää kesken makeimman unen. Toisella on hämmästyksen tähden pudonnut maahan jopa sauva ja
eväskukkaro. Aivan reliefin
edessä kuvattu vesileili on
jo vihje kasteeseen ja Jumalan virvoittavaan lähteeseen.
Koko teoksen tausta on
hieman ajalleen vanhahtavaan tapaan saatettu lehtikullalla kultaiseksi. Länsimaisessa taiteessa taustat
tehtiin usein jo 1300-luvulta lähtien sinisiksi, taivaan
värisiksi. Toisaalta joulun
ja Kristuksen arvokkaan
syntymäjuhlan kuvaamiseen kulta käy hyvin. Käytetäänhän tätä vanhaa Jumalan valon symboliväriä
yhä paljon joulukoristeissa.
Reliefin reunoja kiertävät koristekuvioköynnökset
dernia eurooppalaista suurkaupunkia, tiivistää kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Jukka
Relander.
Viva Granlundin värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat
2000-luvun mittaan tuoneet
elämää betonisiin alikulkuihin, seiniin ja sillanalusiin
muun muassa Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa,
Pasilan asemalla ja pyöräilyväylä Baanalla. Työt ovat
enemmän kuin maalauksia,
ne ovat sekä lopputulos
että tekemisen performanssi, joka kannustaa aktiivisuuteen ja synnyttää sekä
ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua. Granlundin työskentelymuoto julkisessa tilassa on usein myös
osallistava ja yhteisöllinen,
kuten Malmin alikulkuun
2011 syntyneessä seinämaalauksessa.
ovat symbolisia. Granaattiomena, jossa on valkea malto, paljon siemeniä ja verenpunainen sisus, kertoo
neitseellisestä syntymästä,
veriuhrista ja sen lupaamas-
ta uudesta elämästä. Viinirypäle muistuttaa ehtoollisen viinistä.
Joulupäivää
vietetään
25.12.
Helsingin Yrittäjien johdossa
jatkaa Sarianne Reinikkala
??Helsingin Yrittäjien syyskokouksessa 24.11. valittiin järjestölle uusi hallitus
ja puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Sarianne Reinikkala (Finncontainers Oy) jatkaa luottamustehtävässään yhdistyksen puheenjohtajana kaudella 2017.
Helsingin Yrittäjien hallituksen jäseniksi valittiin vuodelle 2017 Taneli
Hakkarainen, Pentti Tiainen, Mika Tuominen,
Timo Peltonen, Jari-Mik-
ko Pajunen, Mari Laaksonen, Hanne Nuutinen,
Henrik Keinonen, Taru
Päivike, Merja Carlander,
Milla Kissaniitty, Timo
Kangas, Kari Ehari, Pauliina Visuri ja Kaj Eriksson.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksellä
kahdesta ehdokkaasta jatkokaudelle Sarianne Reinikkala. Hän on tänä vuonna
20 vuotta täyttävän Finncontainers Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaomistaja.
Kuvataiteilija Viva Granlundille
Helsingin kulttuuripalkinto
??Helsingin kulttuuripalkinnon 2016 on saanut
kuvataiteilija Viva Granlund. Taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapinnassa
uraa uurtanut taiteilija tunnetaan ennen muuta julkiseen kaupunkitilaan tehdyistä vaikuttavista seinämaalauksistaan, jotka pysäyttävät ohikulkijansa ihailemaan ja ajattelemaan eri
puolilla Helsinkiä joka päivä. Palkinto on arvoltaan
10 000 euroa.
? Viva Granlund on murtanut kaupunkitaiteen ja
-byrokratian betonoiduksi luullun vastakkainasettelun. Hän on töillään ja
aloitteellisuudellaan osoittanut, että kaupunkia voi
ja pitää muuttaa. Taiteilija voi vaikuttaa arjen ympäristöön ja jopa kaupungin virkamieheen. Helsinki
on Viva Granlundin ansiosta pykälän lähempänä mo-
Paimenten ilmestys, Juan de Durana ja Alonso de Remesal
1586. Nuestra Seoñra de la Majestad reliefi, Zamoran katedraali,
Zamora, Espanja. Valokuva: Marco Peretto.
Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka
töhrytaisteluista osaksi laillista nykykulttuuria on vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä
ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi pääkaupunkimme nähdyimpiä taideteoksia on luolamaalaus Opintoputki, joka syntyi Granlundin kokoaman
taiteilijaryhmän yhteistyönä Kaisaniemen metroasemalle 2006.
Siitä alkoi taiteilijan vuosi
vuodelta tiivistynyt yhteistyö rakennusviraston kanssa. Taiteilija vastaa itse töidensä kunnosta ja siisteydestä, ja ennakkoluuloja
on puolin ja toisin yhä vähemmän. Jo viitisen vuotta
Granlund on saanut maalata työnsä suoraan betoniin, eikä erikseen seiniin
pultattaville levyille, ku-
ten aluksi.
Taiteellisten projektiensa
ohessa helsinkiläinen Viva
Granlund on työskennellyt
opettajana Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa vuodesta 2001 lähtien. Hän on
opiskellut Vapaassa Taide-
Reinikkala edustaa Helsingin Yrittäjiä myös keskusjärjestö Suomen Yrittäjät
ry:n hallituksessa.
? Olen iloinen, että työni
yrittäjyyden eteen jatkuu
aluejärjestön puheenjohtajana. Vuonna 2016 keskityimme Helsingin Yrittäjissä muun muassa yksinyrittäjyyteen ja pk-yrittäjien
kansainvälistymiseen. Perustimme vuoden alussa
Helsinki Entrepreneurs International ?verkoston, joka
sai innostuneen vastaanoton. Ensi vuonna painopisteemme ovat kaupungin
elinkeinopolitiikassa, maakuntauudistuksessa ja kuntavaaleissa. Suomi tarvitsee
yrittäjiä ja yrittäjyyttä, ja jatkamme Helsingin Yrittäjissä aktiivisesti tärkeää työtämme yrittäjyyden edistämiseksi, Reinikkala toteaa.
Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2017.
koulussa 1980-luvulla ja
The Art Students League of
New Yorkissa 1993?1998.
Helsingin kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä
Helsingin kulttuurielämän
hyväksi. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa,
ja sen myöntää Helsingin
kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Viime vuonna palkinnon sai näyttelijä Kati
Outinen.
Sarianne Reinikkala
KALLIO LEHTI
Viikot 51-2 ? Nro 22
7
Josa Jäntti
Joulupukki ja tonttujen armeijakunta
??Nyt on sitten Joulukuu,
siksi tulee mieleen jo Joulu, Joulupukki ja tonttujen
armeijakunta kuten joululaulussa sanotaan. Siitäpä
saa mainion vertauksen ja
pakinamaisen blogin.
Eläkeyhtiöt, ETK ja TELA
= Joulupukki, tonttujen armeijakunta (ay - järjestöt ja
niiden johtajat) ja täytyyhän mukana olla myös Petteri ?sini - ei punakuono?,
joka vie viestejä eri työnantajaliitoilleen (EK). Joulupukin muori on tietysti
KELA (kansan - ja takuueläkkeet). Joulupukki kertoo
tontuille satuja ja ?kauhutarinoita? eläkepappojen - ja
muorien (Senioriliike) keksimästä palkkaindeksistä.
Se syö kaikki Korvatunturin riisipuurot ja sitä varten
varatut sokerit ja kanelit
(=työeläkerahastot ja sijoitustuotot). Kuuliaiset lapset (palkansaajat) ja heidän
vanhempansa (työnantajat)
ovat etukäteen säästäneet
vuosikymmneniä vuodesta
1962 lähtien hyvässä uskossa lahjoja itsellleen (nuo rahastot) eläkkeitään varten
ja luulivat saavansa ne eläkkeellä - kuten oli annettu
ymmärtää - ihan sellaisina
(=eläkkeet 60 % työpalkasta
työaikana) loppuelämäksi.
Motto: Työ - ja virkaeläkelainsäädän perusteisiin
kuuluu henkilökohtaiseen
työsuoritukseen perustuvan jo ansaitun eläkkeen
koskemattomuus on peruslain 15 &:ssä kaikille perusoikeutena turvatun omaisuuden suojan
piirissä = oikeuskanslerin
päätös 535/1/01/8.7.2004.
Kun Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta on
perustuslakia rikottu ainakin kaksi kertaa eli Paavo
Lipposen (sdp) hallituksen
toimesta ja ns. raippaverolla silloisen valtiovarainministerin aloitteesta (Urpilainen, sdp).
Nyt asiaan!
Ammattiyhdistysten johtajat ovat omissa julkaisuissaan puhuneet niin paljon
?puppua?, että ihan hirvittää!
He väittävät, että palkkaindeksi on huijausta,
vaikka todellisuudessa taitetulla indeksillä on huijattu kaikkia vuoden 1996
jälkeen eläkkeelle jääneitä (ks. perustuslaki 15&).
? He haluavat ?epäitsekkäästi?, että taitettu indeksi syö heidänkin ja tulevien eläkeläisten eläkkeitä siten, että heidän elintasonsa laskee sitä enemmän,
mitä kauemmin he ovat
eläkkeellä. = ETK:n julkaisu: ?Työeläkkeiden indeksisuojakirja? kertoo graafisin kuvioin, että ?mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet (eläkkeelle
jäätäessä 60 % palkasta =
lisäykseni) jäävät jälkeen
palkansaajien keskipalkkatasosta. Edelleen: ?pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä (1,75 % vuodessa)
eläkkkeen osuus keskipal-
kasta alenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20
vuodessa n. 45 prosenttiin
alkaen vuodesta 1996.
? kun taitettu indeksi
muutetaan palkkaindeksiksi, se seuraa aina palkkoja
ja säilyttää alkuperäisen
eläkkeen tason eläkkeellä - kuten oli luvattu. Eläkkeen on säilytettävä elintaso kohtuullisena eläkkeellä oltaessa.
? ?palkkaindeksi nostaa
eläkemenoja n. 300 miljoonaa (= kokonaiseläkemenot
n. 27 miljardia) edellyttäen
palkkojen nousevan 1.6%.
Tämä kertaituisi joka vuosi.
Tällä pelotellaan! Kasvavathan kaikki muutkin kumulatiivisesti palkat, työeläkemaksut eläkeyhtiöille, eläkerahastot, bkt jne. Oletteko kuulleet sellaisesta yrityksestä, joka peruu nostaessaan palkkoja edellisen
vuoden palkankorotukset?
? on totta, jatkuva huono talous - ja työllisyystilanne luo paineita rahoituksen
kestävyydelle?. Juuri siinähän se on palkkaindeksin
?pihvi? - eläkkeet nousevat
vain palkkojen verran. Eli ne
eivät nouse, jos työllisyystilanne on huono. Sijoitusympäristön jatkuva epävakaus
luo haasteita eläkesijoittajille . Tämä riippuu sijoittajien ammattitaidosta. Rahastojen sijoitustuotot ovat olleet 1997 - 2015 = 4%, lamavuosina 2008 - 2015 4.6 %
ja 2015 5.1 % = rahassa yli
8 miljardia /2015. Jo 2 prosentin tuotto on nykyrahastoille n. 3.7 miljardia (palk-
Vuoden nuoret
menestyjät valittu
??Palkitsemistilaisuuden
juonsi Radio Suomipopin
juontaja Kimmo Sainio.
Pekka Hyysalo
Kategoria: henkilökohtainen kasvu
Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä,
jonka ura päättyi vakavaan
loukkaantumiseen. Nopean
ja kaikki yllättäneen kuntoutumisen jälkeen hän on
omistanut elämänsä muiden
auttamiseen. Hän etsii jatkuvasti uusia tapoja, joilla
hän voisi tukea muita vastaavassa tilanteessa olevia.
Hänen asenteensa ja
työnsä tulokset on huomattu myös muualla, sillä
hänet on palkittu mm. vuoden positiivisimmaksi vuonna 2014. Hän kiertää ympäri Suomea motivoimassa
muita, vaikka hänen oma
kuntoutuksensa on vielä
kesken. Pekka kokee asian
siten, että mitä enemmän
hän itse vahvistuu, sitä paremmin hän pystyy auttamaan muita. Lisäksi hänen
valloittava persoonansa puree kaikenlaisiin ihmisiin ja
hänen kohtaamisensa muuttaa kuulijan ajatus- ja arvomaailmaa.
Jaajo Linnonmaa
Kategoria: kulttuuri
Jaajo Linnonmaa puhuu
positiivisesti yrittämisestä ja työnteosta Suomessa,
mikä on kannustanut muita ihmisiä omassa elämäs-
sään eteenpäin ja antanut
rohkeutta yrittää. Hän tapaa kuukausittain lukuisia nuoria startup?yrittäjiä. Hän auttaa ja kannustaa heitä eteenpäin toimien joko neuvonantajana tai
ns. business-enkelinä. Hänen tavoitteenaan on edesauttaa omalta osaltaan yhteiskunnan positiivista kehitystä ja tehdä Suomesta
parempi paikka elää, olla
ja yrittää.
Suomen suosituimman radio-ohjelman priimusmoottorina hän tuottaa joka arkiaamu iloa ja hyvää mieltä
yli puolelle miljoonalle radion kuuntelijalle sekä välillisesti myös niille, keitä
nämä kuuntelijat kohtaavat.
Heidi Miettinen
Kategoria: humanitaarinen työ ja vapaaehtoistoiminta
Heidi Miettinen on perustanut Jouluapua-sivuston,
jonka ansiosta joulunvietto
on mahdollinen jokaiselle,
myös vähävaraisille perheille. Sivuston ansiosta kanssaihmisten auttaminen on
tehty helpoksi ja pyyteettömäksi. Se toimii linkkinä
avunantajan ja avunsaajan
välillä ja on helppoudellaan
saanut huomattavan määrän ihmisiä lahjoittamaan
ja auttamaan lähimmäisiä.
Kilpailun
päätuomaristo
Kilpailun päätuomaristo
valitsi finalistien joukosta
kolme voittajaa. Päätuomariston jäsenet olivat päätoimittaja Päivi Anttikoski
(Helsingin Sanomat), viime vuoden nuori menestyjä vapaa valokuvaaja, toimittaja Meeri Koutaniemi,
aluepäällikkö Mirva Kurki
(Kultajousi), johtaja Paula Laine (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra),
vuoden 2006 TOYP ?voittaja Jyrki Linnankivi, vuoden 1996 nuori menestyjä
filosofian tohtori, dosentti
Pekka Mattsson, kaupallinen johtaja Petri Parviainen (Robert?s Coffee) ja
vuoden 2016 kansallinen
puheenjohtaja Mervi Vuorinen (Suomen Nuorkauppakamarit ry).
Kilpailun suojelijana on
päävalmentaja Jukka Jalonen. Tuomariston jäsenet
ja kilpailun suojelija olivat paikalla palkitsemistilaisuudessa.
Suomen Nuorkauppakamarit on kansainvälinen
alle 40-vuotiaiden jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto.
Kehitämme yhteiskuntaa ja
johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi.
Suomen
Nuorkauppakamarit ry on perustettu
vuonna 1957. Varsinaisia
jäseniä n. 2 500 ja yhdessä alumnien kanssa noin 5
000. Globaalisti JCI toimii
115 maassa, yli 200 000 jäsenen voimin.
kaindeksin aiheuttama lisäys
siis n. 300 miljoonaa).
? mainitsin jo aikaisemmin muka tulevien sukupolvien lupausten pettämisestä eli hekin joutuvat
kärsimään elintasossaan
taitetusta indeksistä. Sosiaalitukien määrä kasvaa,
niin että kaikista eläkkeen
saajista 430.000 ihmistä saa
alle 1.100 ? eläkettä. Taitettu indeksi tulee lisäämään sosiaalitukien tarvitsijoita! Näin tekee taitettu
indeksikin, se seuraa samoin 80 prosenttisesti kuluttajahintoja eläkkeitä korotettaessa - sekin jää silloin jälkeen? Juuri näissä
tapauksissa palkkaindeksi
on oikea tapa estää sostukien lisääntyminen pienissä eläkkeissä
? palkkaindeksissä korotukset otetaan osasta rahastojen tuotoista. Jälleen osoitus, miten ?tontut? kuuntelevat Joulupukkia perehtymättä kansalaisaloitteeseen!
Ehkä kaikkien ay - johtajien (myös EK) pitäisi lukea: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti:
?Työeläkesektorilla ei ole
kestävysvajetta?. Siinä todetaan mm. ?varojen tuotot
luovat kestävyysylijäämän?.
Sen ovat laatineet: Kotamäki/VM + Vanne/ TELA
+ Vaittinen /ETK.
? Eläkeyhtiöt + ETK +
TELA ottavat kaikki mahdollisest ETK:n esittämät
palkkaindeksin negatiiviset tekijät esiin. Ei Joulupukki (eläkeyhtiöt + ETK)
ole sanallakaan kertonut
palkkaindeksin dynaamisista ja elvyttävistä
vaikutuksista?! Jo heti
eka vuonna (n. 300 miljoonaa) eläkkeiden korotuksesta maksetaan veroja kunnille ja valtiolle
+ alv :n kautta. Samalla
loput käytetään kulutukseen (tavarat + palvelut)
ja se lisää työpaikkoja/
palkkoja + niistä verotuloja + työeläkemaksuja.
Talous - ja työllisyystilanteen parantuessa (=palkkojen noustessa) myös
eläkkeiden elvyttävät vaikutukset moninkertaantuvat sitä enemmän, mitä paremmin meillä menee!
? On hyvä tietää, että alle
1.550 ?/kk työeläkettä saavia on n. 30 % ja alle 2.500
?/kk saavia on 60 % = 90 %
ja isoja eläkkkeitä saa vain
10 %. Eiköhän se keskieläkettä saava nainen, jonka
eläke on nyt n. 1.550 ?/ ja
hän saisi palkkaindeksillä
n. 2.170 ?/kk eli 620 ? /
kk enemmän ja vuodessa
n. 7.440 ? enemmän olisi tyytyväinen - sitä paitsi
hän maksaa siitä vielä verot. Entä nuo alle 1.500?/
kk saavat? Heistä yhä useampi joutuu yhä enenevässä määrin turvautumaan
sosiaalitukiin, jotka valtio
maksaa ottamalla lisää lainaa, joka jätetään lasten
ja lastenlastemme maksettavaksi! Myös taitettu
indeksikin korottaa eläkkeitä prosenteilla eli suuret eläkkeet saavat senkin
mukaan suuremmat korotukset?
? sanotaan, että työssä käyvät rahoittavat nykyisten eläkeläisten eläkkeitä? - johtuu siitä, että
se on käytännöllistä! Voitaisiin toimia myös oikeudenmukaisemmin eli eläkkeet maksetaan suoraan
rahastoista (kerätty vuodesta 1962 alkaen) ja sitten
uudet nykyisin maksetut
lisätään rahastoihin, jolloin kukaan ei voisi sanoa,
että me maksamme teidän
eläkkeenne. Moni ei ehkä
muista, kun väitetään, että
ennen on maksettu pienempiä työeläkemaksuja. Silloin
maksettiin työeläkemaksujen lisäksi KELA - maksua
kaikille luvattua kansaneläkkeen pohjaosaa varten. Kun näin oli toimittu
vuosikymmeniä (mietipä,
jos tuo iso potti olisi rahastoitu?) , valtio nappasi
ne keneltäkään kysymättä!
Leppoisaa Joulua
kaikille lukijoilleni!
Josa Jäntti
Osku Pajamäki jättää politiikan
Paasitorni kutsuu 1.8.
??Osku Pajamäki (sd) jättää Helsingin kunnallispolitiikan.
Pajamäki valittiin Paasitornin toimitusjohtajan toimeen ja sen lisäksi hän aikoo keskittyä myös opiskeluun.
Politiikasta on Pajamäen
mukaan tullut niin repivää,
että sen hoitaminen vaatii ympärivuorokautista ja
vuoden ympäri reagointia.
Helsingin Työväenyhdis-
tyksen valtuusto nimitti Pajamäen lokakuussa Paasitornin johtajaksi. Toimitusjohtajan työt alkavat 1.
elokuuta 2017, jolloin nykyinen toimitusjohtaja Jorma Bergholm (sd) jää eläkkeelle.
Osku Pajamäki on toiminut sosialidemokraattisen ryhmän johtajana valtuustossa.
Pajamäki on myös päättänyt, ettei hän ole ehdol-
la valtuustoon ensi kevään
kuntavaaleissa.
Pajamäki on ollut 20 vuoden ajan valtuutettu Helsingissä. Vuonna 1996 alkaneen valtuustokautensa
neljä viimeisintä kautta hän
on ollut ryhmän puheenjohtaja. Hän on myös demarien kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja. Pajamäen suunnitelmista kertoi muun muassa Helsingin Sanomat.
Pormestarien palkat
jäivät pöydälle
??Helsingin tulevien päätoimisten luottamushenkilöiden, eli pormestarin ja
apulaispormestareiden, palkan ja työajan määrittäminen päätettiin jättää pöydälle ja käsitellään kaupunginhallituksen johtamisen
jaoston seuraavassa kokouksessa 19.12.2016.
Organisaatioissa ei
muutostarpeita
Tänä aamuna pitämässään kokouksessa jaosto
teki päätökset taloushallintopalvelu-liikelaitoksen, liikenneliikelaitoksen ja pelastuslaitoksen ylimmän tason organisaatioista. Päätökset liittyvät Helsingin
johtamisjärjestelmän uudistamiseen.
Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen ja liikennelaitos-liikelaitoksen tekemien
arviointien mukaan organisaatioissa ei ole muutostarpeita. Pelastuslaitoksen
ylintä organisaatiota ja niiden tehtäviä ei organisaatiouudistuksen yhteydessä
tulla muuttamaan, vaan ne
säilyvät ennallaan. Pelastuslaitoksen toiminta siirtyy
osaksi maakuntahallintoa
vuoden 2019 alusta.
Päättäminen
määrätty
johtokuntien
tehtäväksi
Kaupunginhallituksen
johtamisen jaosto voi valtuuston kesäkuussa teke-
män päätöksen mukaan
tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä muiden toimielinten kuin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvia päätöksiä ennen uuden hallintosäännön
voimaantuloa. Hallintosäännössä liikelaitosten ylimmän organisaation päättäminen on määrätty johtokuntien tehtäväksi. Johtokunnat aloittavat työnsä
1.6.2017 jälkeen, josta syystä päätökset taloushallintopalvelu-liikelaitoksen, liikennelaitos-liikelaitoksen ja
pelastuslaitoksen ylimmän
tason organisaatiosta käsiteltiin johtamisen jaostossa.
Nro 22 ? Viikot 51-2
8
e
m
m
a
t
ai
e
k
m
k
a
m
i
a
s
t
a
o
v
e
i
o
m
t
m
a
j
ä
t
Kii
esta
d
o
u
v
a
t
s
e
e
n
u
kul
a
j
a
t
s
i
l
l
a
h
Rau Joulua!
a
t
s
i
o
l
I ja hyvää
a
t
t
o
u
utta V
U
StadiFit Health Center ja FysioProVita toivottaa
Hyvää joulua!
Parturiliike
Raija Koso
Tervetuloa!
Punavuorenkatu 18
p. 09
HAKANIEMEN HALLI
Hakaniemen halli, 00530 Helsinki
Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16
Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi
ANNANKATU 24
00100 HELSINKI
09-622 5553
WWW.TOKYOKAN.FI
Hietalahden
kauppahalli
il k s
B
ar
M
hake
info@kittysmilkshakebar.fi
66 44 61
Viikot 51-2 ? Nro 22
9
Helsinkiin valittiin neljä
uutta toimialajohtajaa
??Toimialajohtajat valittiin
seitsemän vuoden määräajaksi 12 000 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin,
lukuunottamatta
kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtajan virkaa, jonka kokonaiskuukausipalkka on 10 000 euroa.
Juha Jolkkonen (s. 1969)
on toiminut vuodesta 2016
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkönä ja sitä ennen sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutusja hoivapalveluiden osastopäällikkönä. Hän on toiminut myös Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden tulosalueen johtajana ja tulosyksikön päällikkönä sekä asiantuntijalääkärinä Novartis Finland
Oy:ssä.
Juha Jolkkonen suoritti lääketieteen lisensiaatin
tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1996. Hän on
erikoistunut geriatriaan ja
valmistui erikoislääkäriksi
vuonna 2003. Lisäksi hän
on suorittanut Aalto yliopiston executive MBA-tutkinnon vuonna 2014.
Liisa Pohjolainen (s.
1956) on toiminut vuodesta 2015 Helsingin kaupungin opetustoimen johtajana.
Aiemmin hän on toiminut
opetusviraston nuoriso- ja
aikuiskoulutuslinjan johtajana, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina, ESR-projektipäällikkönä opetushallituksessa sekä rehtorina Suomalais-venäläisessä
koulussa. Hän on työskennellyt myös rehtorina, apulaisrehtorina, aikuiskoulutuspäällikkönä ja opettajana Helsingin palvelualojen
oppilaitoksessa.
Liisa Pohjolainen valmistui filosofian maisteriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1991 pääaineena venäjän kieli ja sivuaineina
suomen kieli, ruotsin kieli, kirjallisuus ja kasvatustiede. Hän on suorittanut
aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot ja lisäksi erityisopettajan tutkinnon Helsingin yliopistossa
vuonna 2007. Hän on suorittanut Helsingin kaupungin Aalto-yliopiston executive MBA-tutkinnon vuonna 2015.
Mikko Aho (s. 1955)
on toiminut vuodesta 2013
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkönä. Aiemmin hän työskenteli Sipoon kunnan kehitysjohtajana sekä teknisen
johtajan ja kunnanjohtajan
viransijaisena. Hän on toiminut myös Karkkilan teknisenä johtajana vastaten
koko teknisen sektorin kokonaisuudesta.
Juha Jolkkonen. Kuva: Kimmo Brandt.
Mikko Aho valmistui arkkitehdiksi Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa
vuonna 1986. Hän on lisäksi suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Keski-Uudenmaan Aikuiskoulutuskeskuksessa
vuonna 2005 sekä useita teknisen alan ammatillisia täydennyskoulutuksia
ja kursseja.
Tommi Laitio (s. 1977)
on toiminut vuodesta 2012
Helsingin kaupungin nuori-
sotoimenjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt
tutkijana ja projektipäällikkönä ajatushautomo Demos
Helsingissä sekä itsenäisenä
yrittäjänä organisaatioiden
kehittämisen parissa. Hän
on toiminut myös ohjelmapäällikkönä European Cultural Foundationissa sekä
vapaana toimittajana. Laitio on lisäksi toiminut vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa.
Tommi Laitio on valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistossa
vuonna 2005 pääaineenaan
yleinen valtio-oppi ja sivuaineina viestintä, sosiaalipsykologia sekä organisaatiot ja johtaminen. Hän on
lisäksi suorittanut Helsingin
kaupungin Aalto-yliopiston
executive MBA-tutkinnon
vuonna 2015.
Toimialajohtajien virat
olivat julkisesti haettavana ja niihin saapui yhteensä 99 hakemusta.
Mikko Aho. Kuva: Pertti
Nisonen.
RAY:n raha-automaattipeli Alkemian jackpot voi kohota jopa 100 000 euroon.
Yli 54 000 euroa
raha-automaatista
? Luulin olevani piilokamerassa
??Helsingin päärautatieasemalla koettiin keskiviikkona 14.12. yllättävä hetki,
kun naisasiakas sai rahaautomaatista yli 54 000 euron suuruisen voiton. Suurvoitto tuli Alkemia-pelistä
RAY:n Pelikioskissa.
Voittaja hämmentyi
tilanteesta
? Pelissä oli meneillään
vapaapelit, kun voitto tuli.
Luulin, että kone sekosi ja
että olen piilokamerassa.
En vielä tiedä, mitä rahoilla teen, mutta vien ainakin
lapseni ulos syömään, peli-
salista haastatteluun tavoitettu iloinen voittaja kertoo.
Voittohetkellä pelisalissa oli runsaasti asiakkaita.
? Lähes jokaisella automaatilla oli pelaaja, mutta
vain voittajaa lähinnä olleet
3?4 pelaajaa kerääntyivät
ihmettelemään tapahtunutta. He eivät olleet uskoa,
että täältäkin voi voittaa
tällaisia summia, rautatieaseman Pelikioskilla voittohetkellä töissä ollut Mark
Simanovskiy kertoo.
Alkemia on RAY:n monilinjainen peli, jonka kasvava suurvoitto osui nyt
onnekkaalle naispelaajal-
le Helsingissä. Jackpot eli
suurvoitto laukeaa, kun pelaaja saa arvontakiekoille
yhteensä 8 Komeetta-kuviota. Jackpot lähtee kasvamaan 10 000 eurosta, ja
se voi kasvaa jopa 100 000
euroon.
Alkemian kasvavan jackpotin voi voittaa ainoastaan
RAY:n omissa pelisaleissa
ja peliklubeilla. Peli on pelattavissa myös esimerkiksi
kaupoissa, huoltoasemilla
ja ravintoloissa, joissa Alkemian päävoitto on liiketilasta riippuen joko 250 tai
500 euroa.
Helsingin tekonurmien
määrä kasvaa kolmella
? Vuonna 2017 yhteensä 45 tekonurmikenttää
??Liikuntalautakunta hyväksyi torstaina 8.12.2016
kahta uutta tekonurmikenttää koskevaa esitystä vietäväksi edelleen kaupunginhallitukseen.
Esitysten mukaisesti Malmin Palloseura ry (perustettava yhtiö Mosan Jalkapalloareena Oy) rakentaa Tapanilan urheilukenttäalueelle (osoitteessa: Moisiontie
1, 00730 Helsinki) tekonurmipintaisen jalkapallokentän. Pohjois-Haagan Urheilijat ry (FC Pohu) rakentaa puolestaan Lassilan liikuntapuistossa sijaitsevan
hiekkakentän maa-alueelle (osoitteessa Laurinniitynpolku 2, 00440 Helsinki) tekonurmikentän. Lisäksi Tehtaanpuistoon rakennetaan tekonurmikenttä
liikuntaviraston toimesta.
Jalkapallo on yksi suosituimmista urheilulajeista
lasten ja nuorten keskuudessa. Helsingin alueen jal-
kapallon kehitystä rajaavana tekijänä on ollut erityisesti talvikäyttöön soveltuvien liikuntapaikkojen vähäisyys. Tekonurmikenttien
avulla lajia voidaan harrastaa ympäri vuoden ja parantaa erityisesti talviharjoitusolosuhteita. Helsingissä
on nyt tekonurmipohjaisia
isoja jalkapallokenttiä 10
kpl, pieniä tekonurmipohjaisia kenttiä 9 kpl, Talin ja
Myllypuron (Pallomylly) jalkapallohallit sekä seurojen
kanssa yhteistoimintakenttiä 21 kpl. Vuonna 2017
tekonurmikenttien määrä
kasvaa kolmella, joten yhteensä tekonurmikenttiä
on lähitulevaisuudessa 45
kpl. Jalkapallokenttien lisäksi Helsingissä on kolme
pesäpallokenttää (Meilahti,
Roihuvuori ja Myllypuro) ja
kaksi amerikkalaiselle jalkapallolle soveltuvaa kenttää (Velodromi ja Käpylä).
Malmin Palloseura ry ra-
kennuttaa jalkapallon tekonurmikentän, joka tulisi
pääasiallisesti palvelemaan
seuran jäsenistöä sekä muita alueen urheiluseuroja
ja liikuntapaikan käyttäjiä.
15 vuoden vuokrasopimukseen on kirjattu koululaisten maksuton käyttö arkipäivisin keväällä ja syksyllä
klo 8.00-16.00 välisenä aikana sekä viiden ja puolen
tunnin avoimien vuorojen
tuntimäärä. Tällä halutaan
taata avoimien vuorojen
määrää lähialueella.
Pohjois-Haagan Urheilijat
ry:n kanssa liikuntavirasto
on sopinut, että vuokrakohteena olevasta Lassilan
liikuntapuiston kenttäalueesta puolet on liikuntaviraston käytössä vuosittain
talvikaudella kolmen kuukauden ajan, jolloin kenttä sääolosuhteiden salliessa jäädytetään luistelukäyttöön. Muulloin kenttä on
jalkapallokenttänä.
Nro 22 ? Viikot 51-2
10
Risto Kolanen
Joulun ajan
kulttuurikierros
??Juhlakalu tanssi pois vierauden pelkoa ja vihamielisyyttä katsojille, jotka kuljetettiin Stoasta vanhaan idylliseen huvilaan Kulosaaressa. Satu Tuomisto Companyn tanssiteos ?Juhlakalu?
syntyi moniääniseltä työryhmältä esitystaiteen ammattilaisia sekä kokonaan
muilla aloilla työskenteleviä, yhteiskunnallista keskustelua aktiivisesti seuraavia ihmisiä.
Esitys sijoittui perinteisen teatterinäyttämön sijasta juhlatilaan, jotta kohtaamiset juhlan aikana olisivat sattumanvaraisia ja moninaisia. Juhlakalu tanssii
vieraiden kanssa ja nostaa
ventovieraalle maljan. Esityksessä tanssitaan ja puhutaan, esitetään ja ollaan
esittämättä. Ollaan itsekseen ja yhdessä, kuunnellaan radiota tauotta.
Kaikin soluin Viitaa
? Lauseissa, joita sepittelen, / elän lapsuuteni uudelleen, / ja aamu aamulta
tuntuu, / kuin yhä jotakin
alkaisi / ja minussa alati
syntyisi / joku, joka jo oli ja
eli. Näin sointui Lauri Viidan runo Temppeliaukion
kirkon itsenäisyyspäiväin
matineassa, jonka Suomen
Lausujain liitto järjesti perinteen mukaan.
Saara Aalto -kansa syttyi Senatintorin portailla kansainvälisen tähtemme loisteessa. Kuva: Raimo Granberg
?Kaikin soluin, sydämin?
Lauri Viidan runoja tulkitsivat tamperelaiset Ahti Jokinen, Sanna Majanlahti, Antti Tiensuu ja Reeta
Annala, Antti Heermannin viulumusiikin rytmittämänä. Dramaturgiasta ja
ohjauksesta vastasi itsekin
lausujana ansioitunut Emilia Pokkinen.
Kuulemamme runot olivat
teoksista Betonimylläri, Kukunor, Käppyräinen, Suutarikin, suuri viisas ja Ne
runot jotka jäivät. Esiintyjistä majanlahti on tavattoman ilmeikäs, kokenut Jokinen ironinen papin kuoleman kuvauksessa, mutta
sykähdyttävin oli v. 2014
nuori lausuja Tiensuu Betonimyllärissä.
Itsenäisyys kuuluu
kaikille
Nuorten puheenvuoron esitti Vuosaaren lukion oppilas Pazilaiti
Simayijiang erittäin mieleenpainuvasti. Kuva: Raimo Granberg
Suomen itsenäisyyttä juhlittiin monella tavoin. Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisa on järjestänyt juhlan jo kymmenen
kertaa, ensin omassa tilassa, ja sitten Kaupungintalon juhlasalissa. Mukana
on myös maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyöelin
Moniheli ry. Monimuotoisen Suomen kunnaiksi puhui opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Vieraita oli kaiken
Sanna Majanlahti, Reeta Annala, Antti Tiensuu ja Ahti Jokinen lausuivat Lauri Viitaa sydämellään.
Kuva: Ismo Suksi
Tanssija Satu Elovaara taipuu Juhlakalussa Kulosaaren huvilalla. Kuva: Riitta Salasto
kaikkiaan 350, pukeutuneina värikkäisiin, eri kulttuureja kuvastaviin asuihin,
aina Karjalasta Latinalaiseen Amerikkaan. Ohjelma päättyi tanssiin salsaorkesterin lämpimien rytmien tahdissa. Tunnelma
oli hieno, mutta lämmin ja
rentoutunut.
Vuosaaren lukion oppilas
Pazilaiti Simayijiang ihmetteli kovasti, kun häntä
pyydettiin puhumaan tänne. ? Kelasin, että ne otti
seuraavan mamun kun ensimmäinen kieltäytyi? Mä
koen, että mun kotiutuminen on koko ajan käynnissä eikä tule sellaista pistettä, jossa minä syön jotain
mämmiä, ja oon silleen ?hei
täähän on hyvää? ja silloin
musta tulee suomalainen.
Mä luulen, että mun tulevaisuus on sitä, että mä
pyörin ja kierin identiteettikriisissä ja mä jopa pidän
siitä. Kotona voin käydä
saunassa, syödä tippaleipää ja puhua sujuvasti uiguuria siskon kanssa, jonka
jälkeen soittaa kaverille ja
puhua suomea, hän sanoi.
Intiimiä
parisuhdedraamaa
Presidentti Tarja Halonen, professori Pentti Arajärvi ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (vas). Reunassa Moniheli ry:n puheenjohtaja Welat Nehri (oik).
?Ootsa? tulossa vai menossa??, kysyi Valtimonteatterin intiimille mustalle näyttämölle joulukuuksi sovitettu Anu Ollikaisen ohjaama ja pääosanäyttelemä
pienoisnäytelmä ?Keltainen
Gerbera?.
Se on kahden avioliiton
suhdevyyhti. Draama kuvaa illuusioiden rakentumista ja mita? tapahtuu sen
ja?lkeen, kun ne sa?rkyva?t.
Na?ytelma? yhdistelee puhe-
Viikot 51-2 ? Nro 22
11
vun alusta, josta nämä daamit oppinsa ammensivat.
Jazz ja tanssi yhtyvät
Koko Jazz Clubin ohjelmistoon on noussut myös
eri taiteenlajeja yhdistäviä konserttisarjoja kuten
?Koko kesä Kalliossa? ?
sarja kesäisin ja talvisin
Jazz&Dance -konserttisarja,
joka yhdistää hienolla tavalla jazzmuusikin ja Suomen
eturivin tanssitaiteilijat.
Tanssitaiteilija Jyrki Karttunen sähköisti ilman joulukuun Jazz&Dance- illassa Kokoteatterissa. Hänen
kanssaan improvisoi saksofonisti Jussi Kannasteen johtama nelikko. Iltaa emännöi jazztanssija
Wilma-Emilia Kuosa myös
muiden vieraiden kera.
Ihan lopuksi yleisö yhtyi
jazztanssin.
Lumikuningattaren
kotiinpaluu
Senaatintorilla
Saara Aalto antaa joulupusun kaikille lukjoille. Kuva: Raimo
Granberg
teatteria, pianomusiikkia,
tanssia ja taustavideoita.
Varsin puoleensa vetävä on teatterin puhe, laulut, joiden musiikista vastaa Perttu Pölönen. Ohjaaja kertookin, että hän teki
ensin parisuhdelaulun sanat, sitten syntyivät laulut
ja lopulta esitys.
Psykiatrisena
sairaanhoitajana tyo?skenteleva? ja
sa?hko?mies, Tatu Siivosen
vakuuttavana roolina, tapaavat lampunvaihdon yhteydessä. He rakastuvat ja
syntyy avioliitto.
Sitten tulee kolmas pyo?ra?,
kansalaisopiston hurmaava maalausopettaja, jolla
on oma avioliitto kriisissa?
na?yttelija?vaimonsa kanssa.
Jaakko Kiljunen ja Marja
Salo esiintyvät vierasparina vain videolla.
Kuulostaako siirappiselta? Näyttämöllä se ei sitä
ollut. Anu Ollikainen on
tavallisuudessaan
uskomattoman taitava tunteiden ilmaisija. Parisuhteiden ka?a?nnekohdat ja vaikutukset menivät, kuten
oikeassa elämässäkin usein
tapahtuu.
Titanic vajosi taas
Liisa Pentti tekee pe-
rusteellista 30v-juhlavuoden ohjelmaa. Keväällä oli
?postmoderni tanssi Suomessa?? -ohjelman ensimmäinen osa Suvilahdessa,
joulukuulla toinen osa Stoassa.
Ohjelma koostuu hänen
tanssikoreografioista, luennoista ja vertaiskeskusteluista saman sukupolven
uuden tanssin kollegojen
kanssa.
Nyt halusin nähdä uudestaan Musiikkitalossa kantaesitetyn Pentin hienoimman joukkokoreografian
?The Sinking of the Titanic? Gavin Bryarsin samannimiseen sävellykseen
v. 1969. Pitkä tanssiesitys
on tehty seitsemälle taitavalle tanssijalle.
Soile Lahdenperä Teki
?Kierron? Teatterikorkeakoulun ensimmäisen vuoden tanssiopiskelijoille. Sen
jälkeen oli yleisökeskustelu. Jälkikeskustelut ovat
joskus pakkopullaa esityksestä väsyneiden tanssijoiden kanssa, mutta nämä
keskustelut ovat Pentin tyyliin hyvin valaisevia ja perusteellisia.
Kävimme läpi joka puolelta
amerikkalaisten
1960-luvun ja Amsterdamin
tanssikoulun opit 1080-lu-
Britannian X Factor -finaaliin itsensä laulanut Saara Aalto teki pikavierailun
Helsingissä kahden ja puolen kuukauden tiiviin kilpailurytmin loppusuoralla.
Senaatintorilla oli myöhästymisestä huolimatta valtava määrä kansaa, kun Aalto tervehti fanejaan.
Vaaleassa lumikuningatar-asussaan Saara Aalto oli
tehnyt selvittämällä tiensä
Britannian X Factor -finaaliin. Hän oli ylipäänsä ensimmäinen Britannian ulkopuolinen kilpailussa.
Saara esitti neljä kappaletta ja piti tunteisiin vetoavia puheita. Lehti todisti valtavan kansansuosion.
Wilma-Emilia Kuosa (oik) ja Jyrki Karttunen vauhdissa Koko Jazz&Dance-illassa. Kuva: Raimo
Granberg
Höyhentämö
poikkeaa
valtavirrasta
Jouluna viemme kynttilöitä rakkaiden ihmistemme haudoille. Kaartinkaupungin vaihtoehtoesitystilassa Höyhentämö ?Kuolemisen taitoa? sai harjoitella
jo ennen joulua. Kuoleman
kokemus on meille kaikille
yhteinen uskonnollisesta tai
aatteellisesta vakaumuksesta riippumatta. ?Kuolemisen
taito? oli eurooppalainen
elämänhallintaa opastavan
kirjallisuuden laji erityisesti myöhäiskeskiajalla. Mutta
kuolemisen taitoa voi ajatella myös taitona käsitellä
asioita kuoleman näkökulmasta. Parin tunnin saimme harjoitella viimeistä leposijaa, pimeässä puhumista, kuolleen saattoa ja mo-
Anu Ollikainen on valloittava miessuhteissaan horjuvana naisena. Vastapäätä Jaakko Kiljunen.
Kuva: Lauri Laukkanen
Janne Aspvik ja Meeri Altmets eläytyvät musiikkiin Stoan salissa. Kuva: Esko Koivisto
nia muita asioita. Lopuksi
keskustelimme kokemastamme. Esityksestä vastasi Toisissa tiloissa -ryhmä.
?La Famiglia - I know
I put it somewhere? sooloteoksessa Jonna Lehto
sukelsi perheen ja lähimmäisyyden moniin merkityksiin ja tunnelmiin Höyhentämössä, jossa on ollut
tanssia, teatteria ja musiikkia vuosien ajan entisessä
liiketilassa maan alla. Lehdon esityskielessä yhdistyvät taitavasti nykytanssi,
klovneria ja esineteatteri.
Miten perheessä omaksuttujen arvojen kautta näemme maailman. Tai rikommeko niitä?, Lehto kysyi meiltä lattialla ja piilossa laati-
koiden takana.
Toisessa esityksessä Pia
Lindy ja Heini Nukari
improvisoivat kahden taitelijan sielunmatkassa liikkeeseen ja ääneen sen kokemuksen pohjalta, jossa
he ovat vetäneet työpajoja
kaksi vuotta.
Teksti: Risto Kolanen
Kuolemisen taito alkaa tyhjästä, katetusta pöydästä Höyhentämössä. Kuva: Jaakko Ruuska
Nro 22 ? Viikot 51-2
12
Riemullista Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Kuntosaliharjoittelua yhteisöllisessä
ympäristössä Bulevardilla!
Uuden vuoden kampanjat!
Fysioterapeutin kuntosaliohjaus 74?
(norm. 88?)
6kk kuntosaliharjoittelun päiväkortti
(klo.9-15) nyt 38?/kk
(norm. 45?)
Kampanjat voimassa 31.1.2017 saakka.
Bulevardi 54 I 00120 Helsinki I 09 677177
info@stadifit.com - www.stadifit.fi
Metro
viivistyy
jälleen
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
Vuoden 2017 ensimmäinen RööperinLehti
ilmestyy VIIKOLLA 3 (aineistot to 12.1.2017 mennessä)
JOULUSIIVOUKSET
a kodistasi paikan,
Lakeuden Emännät siivoa
a.
johon pukin on mukava tull
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
??Länsimetro Oy kertoi
9.12. tiedotustilaisuudessaan, että metron rakennustyöt Matinkylään asti
olisivat valmiina arvion mukaan kesäkuussa. Tapiolaan asti metro olisi Länsimetron mukaan liikennöitävissä mahdollisesti huhtikuussa. Aikataulu tarkentuu
tammi-helmikuun vaihteessa testien edetessä.
Tänään Länsimetro Oy:ltä
saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että metroliikenne Matinkylään voisi alkaa kesäkuussa. HSL
voi päättää metroliikenteen
aloittamisesta ? ja sen mahdollisesta vaiheistuksesta
Tapiolaan ? vasta, kun saadaan varmuus siitä, milloin
metron rakennustyöt Matinkylään asti ovat valmiit.
Luonteva ajankohta bussien liityntäliikenteeseen
siirtymiselle olisi näin ollen kesäliikenteen alussa
19. kesäkuuta. Siihen asti
bussiliikennettä ajetaan nykyisellä linjastolla Espoosta, Lauttasaaresta ja Kirkkonummelta Helsingin keskustaan saakka.
HSL päättää länsimetron
liikenteen aloittamisesta ja
siihen liittyvistä bussiliikenteen muutoksista siten, että
matkustajien palvelut turvataan muutostilanteessa ja
liikenne toteutetaan kustannustehokkaasti.
Viikot 51-2 ? Nro 22
13
Maaseutu ja suomalainen
ruoka joulusesongin
suosikkeja
??Maaseutujoululla on vahva brändi Suomessa. Joulun perinteet ja aitous sekä
tasokkaat matkailupalvelut
ovat joulumatkailun vetovoimatekijöitä. Loma- ja
juhlajärjestelyjen helppous ja vaivattomuus tuovat
kasvavia kotimaisia matkailijavirtoja maaseudulle. Kotimaisen ruoan merkitys ja
arvostus perinteisissä jouluherkuissa tunnustetaan, arvioi MTK:n puheenjohtaja
Juha Marttila. Myös joulunajan ruokalistojen uudet kotimaiset tuulahdukset
ovat saaneet ansaitsemansa paikan joulupöydässä.
Marttila puhuu MTK:n perinteisillä Tuomaanpäivillä 14.12.2016 Helsingissä.
Maaseudun maukas ja
monipuolinen ruokatarjonta vievät sydämen ja kielen
mennessään. Talviaktiviteetit, hyvinvointimatkailu ja
sauna tarjoavat virkistystä
ja rentoutumista esimerkiksi lyhytlomilla läpi talven.
? Kotimaan matkailu ja
maaseudun arvostus kasvavat koko ajan. Lähimatkailubuumi korostuu jouluna
ja näkyy entistä enemmän
tilojen suoramyyntinä sekä
runsaslukuisina joulu- ja
markkinatapahtumina maaseudulla, iloitsee Marttila.
Maaseutumatkailu on saanut hyvin kasvua myös ulkomaan markkinoilta. Kansainvälisillä matkailumarkkinoilla Suomi on onnistunut hyvin profiloitumaan
talveen ja erityisesti joulunajan matkailuun.
? Kasvussa olevan matkailun ja sen paikallistalouksille tuomien positiivisten
kerrannaisvaikutusten vuoksi on tärkeää,
että osaamme ja pystymme
hyödyntämään matkailualueidemme ja maakuntiemme
kehittynyttä matkailutarjontaa. Esimerkiksi ulkomaisille matkailijoille löytyy koettavaa jokaisessa maakunnassamme alueellisin eri-
koisuuksin ja painotuksin, toteaa Marttila.
? Suomeen suuntautuvat uudet lentovuorot ja
-reitit on voitava hyödyntää
valtakunnallisesti ja eri
alueiden saavutettavuus
on turvattava. Maaseutumatkailun vetovoimaa
voidaan kasvattaa ja kävijämääriä lisätä entisestään
hyödyntämällä esimerkiksi Lapin ja Helsingin vetovoima.
Asiantuntija Kimmo Aallon mukaan näkymät useilla markkina-alueilla ovat
maaseutumatkailun kasvulle suotuisat. Erityisesti
mökkimatkailulle tärkeillä
Venäjän markkinoilla on
merkkejä paremmasta kahden edellisvuoden korpivaelluksen jälkeen.
? Saksalaiset ja sveitsiläiset ovat viime vuosien aikana löytäneet lomakohteikseen etenkin kesäisen järviseudun ja luontokohteet
Suomessa. Uusien reitti-
lentojen ansiosta
saksalaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti myös talvikaudella. Lapin
vetovoima ja laadukas palvelutarjonta ovat nostaneet
brittimatkailijoiden määrän
nousukiitoon joulusesonkina. Myös aasialaisten
kiinnostus Suomen talvea
ja kesää kohtaan on voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi kiinalaismatkailijoiden määrä on ilahduttavassa nousussa maaseudun matkailukohteissa, kertoo Aalto.
Maailman matkailujärjestö
Lemmikit ja jouluruokien vaarat
??Jouluna on hyvä muistaa,
että monet ihmisten herkut
sekä kauniit kukat voivat
olla lemmikeille haitallisia
ja jopa myrkyllisiä.
Yleisimpiä myrkytysoireita ovat oksentelu, kuolaaminen, kouristukset, heikkous, tiheä hengitys, kalpeat ikenet ja joko nopea tai
hidas pulssi.
Kun tiedetään eläimen
syöneen jotakin myrkyllistä, ja jos siitä ei ole aikaa
yli kahta tuntia, on ensiapuna oksetus: Ota pieni
nokare suolaa, lisää siihen
hieman vettä ja työnnä nokare eläimen nieluun. Jos
oksetus ei tällä tavalla onnistu, älä yritä uudestaan,
sillä myös suola on suurempina määrinä haitallista. Eläinlääkärissä lemmikki voidaan oksettaa turvallisesti antamalla oksetuspistos.
Lääkehiiltä on hyvä pitää
kaapissa varalla. Lääkehiilen annos myrkytystapauksissa on 1g/kg.
Jos lemmikki saa voimakkaita oireita, on aina syytä
olla yhteydessä eläinlääkäriin.
Suklaa
Suklaassa on myrkyllistä
sen sisältämä teoobromiini. Teobromiinia on eniten
tummassa taloussuklaassa,
kun taas maitosuklaassa
sitä on vähiten. Teobromiini on myrkyllistä sekä
koirille, että kissoille. Myrkyllinen annos on 100250mg/kg.
Tavallisessa maitosuklaalevyssä
teobromiinia
on 125mg, eli myrkyllinen määrä maitosuklaata
on yksi levy / kg.
Tumman suklaan kohdalla myrkyllinen annos on
100g / kg.
Taloussuklaan
kohdalla
taas
myrkyllinen annos on 25g / kg,
eli levy / 10kg.
Viinirypäleet
ja rusinat
Viinirypäleet ja rusinat voivat aiheuttaa
äkillisen munuaisten
vajaatoiminnan ja ovat
myrkyllisiä sekä koirille, että kissoille. Jopa 1 viinirypäle / kg, taikka 1131g rusinoita / kg
voivat aiheuttaa
myrkytysoireita. Jotkut koirat ja kissat
voivat kuitenkin sietää viinirypäleitä ja rusinoita, eivätkä
tällöin saa oireita.
Pähkinät
Lähes kaikki pähkinät
ovat haitallisia ainakin koirille. Macadamia-pähkinöistä voi tulla myrkytysoireita ja useista muista pähkinöistä voi tulla ainakin vatsaärsytystä. Yleissääntönä
onkin hyvä pitää, että mitään pähkinöitä ei saa syöttää koiralle, eikä myöskään
kissalle.
Pullataikina
Kohoamassa oleva pullataikina houkuttelee monia koiria. Jos koira pääsee syömään taikinaa, se
kohoaa mahassa ja käymisen sivutuotteena syntyy
etanoli-alkoholia. Koira
on hyvä viedä viipymättä eläinlääkäriin, missä koira oksetetaan. Pahimmassa
tapauksessa taikinaa voidaan joutua poistamaan
leikkaamalla. Pidä siis taikina aina kohoamassa sel-
laisessa paikassa, ettei koira ylety siihen!
Joulukukkaset
Joulun kukkasista myrkyllisiä ovat muun muassa
amaryllis, hyasintti, tulppaani ja joulutähti
Syötynä nämä kukat voivat aiheuttaa voimakastakin mahaärsytystä. Tällöin
ensiavuksi kannattaa antaa juotavaa (vesi, piimä
jos koira/kissa tottunut sitä
juomaan), sekä Antepsinia
mahaa suojaamaan. Antepsinia saa apteekista ilman
reseptiä. Lisäksi joulutähti aiheuttaa myös limakalvoärsytystä, jolloin lemmikin suu ja huulet on hyvä
huuhdella huolellisesti vedellä. Jos lemmikki saa voimakkaampia oireita, ota
viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin.
Lähde: http://www.koirakissaklinikka.fi
UNWTO:n ja Euroopan matkailukomissio
ETC:n katsausten mukaan
ensi vuoden näkymät globaalille matkailulle ovat
erittäin hyvät. Euroopan ja
koko maailman matkailulle
arvioidaan 3,5?4,5 prosentin kasvua. Matkailun globaali kasvu on tällä hetkellä keskimääräistä talouskasvua nopeampaa ja kysyntä
etenkin Pohjois-Euroopassa
näyttää hyvältä.
? Suomen maaseudulla on
kaikki edellytykset saada osansa kasvavan matkailun kakusta. Järvet, metsät, puhdas luonto
ja hiljaisuus sekä maailman
puhtain ruoka antavat Suomelle kilpailuedun, josta voidaan ottaa pitkiä matkailun
ja siihen läheisesti liittyvien
elinkeinojen kehitysloikkia
ja uusia yhteistyöavauksia,
tiivistää Marttila.
Jätteiden lajittelu on
tärkeää myös jouluna
??Jouluna syntyy helposti
tavallista enemmän jätettä,
eikä se kaikki kuulu sekajäteastiaan.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muistuttaa joulunajan jätteiden oikeasta lajittelusta.
? Antamalla lahjaksi muuta kuin tavaraa voit vähentää jätettä ja myös viime
hetken ostospaniikkia. Tällaisia lahjavinkkejä löytyy
osoitteesta www.annajotainmuuta.fi, kertoo HSY:n
ympäristöasiantuntija Minna Partti.
Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella.
Joulukinkun paistorasvan voi käyttää ruoanlaitossa, laittaa tiiviiseen astiaan pakattuna sekajätteen
joukkoon tai jähmettyneenä biojäteastiaan. Ruoantähteet ja kinkunrasva eivät kuulu viemäriin.
Laatikkoruokien vuoat,
tuikkukynttilöiden kuoret
ja muut alumiiniroskat kuuluvat metallinkeräykseen.
Rikkoutuneet led-kynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen,
ei sekajätteeseen.
Lahjapaperit
ja -narut
sekajäteastiaan
Lahjapaperit ovat sekajätettä. Ne eivät kelpaa paperin- tai kartonginkeräyk-
seen, koska ne ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon
painovärejä, tarroja ja teippejä. Sekajäte hyödynnetään
kaukolämmön ja sähkön
tuotannossa. Uudelleenkäytettävät kankaiset lahjapussit ovat hyvä keino vähentää
lahjapaperijätteen määrää.
Uudenvuodentinat ovat
vaarallista jätettä, sillä ne
sisältävät runsaasti lyijyä.
Tinat kannattaa säästää ja
valaa uudelleen seuraavana
vuonna. Ne voi myös viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai
Sortti-asemalle.
Jouluna syntyy paljon
pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä
täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat
ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa litistää ennen
keräysastiaan laittamista tilan säästämiseksi.
Nro 22 ? Viikot 51-2
14
Risto Kolanen
Joulun ajan kuvataidetta
??Punavuoren, Erottajan,
Kampin ja Hietalahden galleriat esittävät monipuolisen kattauksen joulun alla
ja pyhien aikana. Osa gallerioista pitää joululomia,
mutta monella on myös
avajaisia vuodenvaihteessa.
Terävät päässä
Aulikki Kari (aiemmin
Terävä) meni terveyskeskuslääkärille kipujen takia. Hän sai särkylääkkeitä, mutta kipu ei hellittänyt.
Lopulta hän pääsi magneettikuvaukseen lannenikaman
takia. Leikkausta suunniteltiin, mutta toinen lääkäri
ohjasi elämään ilman lääkkeitä ja leikkauksia.
Galleria 4-kuus , Uudenmaankatu 4-6, esittelee jouluun asti Aulikki
Karin ?Terävät? -maalauksia tästä synkästä elämänvaiheesta, mutta silti myös
huumoria ja iloa esiintuoden. Hän löysi vanhoja työkaluja, jotka teräksen kovuudella kuvasivat hyvin
viiltämistä ja halkomista.
Työskentely oli helppoa terin väkivallan ilmapiirissä.
Energia siirtyy teristä maalauksiin. Keittiötyökaluissa
muotikieli muuttuu jo huumorinsävyiseksi.
Loiste sinussa
TM?Galleria, Erottajankatu 9, tuo esille Saija Koposen vahvoja maalauksia
8.1.2017 asti. Taitelija kertoo, että päämääränä on
tehdä teoksia, joista välittyy inhimillinen läsnäolo ja
kehollisuus.
? En kuvaa mitään vain
silmillä näkemääni, eikä
maalaaminen tapahdu pelkkään näköaistimukseen tu-
Aulikki Terä sarvineen ja
veitsineen Galleria 4-kuudessa. Todellisuudessa
sarvet ja veitset kuuluvat
hänen teokseensa Veitsilakka. Kuva: Raimo Granberg
keutuen. Maalaus tekee
maailman näkyväksi, ja luo
henkisen ja fyysisen yhteyden minä ja maailman välille. Se kaipaa kipinää aistivan ja aistitun välillä.
Taidemaalariliiton galleria esittelee monipuolisesti
pääsiassa uutta kotimaista
nykytaidetta. Taiteilijoiden
omassa galleriassa näyttelytarjonta on ennakkoluulotonta ja yllätyksellistä.
Runomuotokuva
Ninasta
Pro Finlandia -palkittu
Paola Suhonen (s. 1974)
on muotisuunnittelija, taiteilija ja elokuvantekijä.
Ivana Helsingin perustajana
tunnettu Suhonen valmistui
elokuvaajaksi Los Angele-
sissa. Hän kuvasi kahdeksan vuoden ajan kokeellista
dokumenttia ?Poem Portrait
of Nina? yhdestä Hollywoodin tunnetuimmasta pornotähdestä, Nina Hartleystä
(s. 1959). Runollisista tuokiokuvista ja haastatteluista
koostuvassa monikanavaisessa videoteoksessa Hartley nähdään ensimmäistä kertaa taiteilijan linssin
läpi. Hän pohtii elokuvallisessa muotokuvassa suhdettaan rakkauteen, seksiin
ja elämään ylipäänsä.
Taidehallissa, Nervanderinkatu 3 , nähtiin avajaisviikonloppuna myös Hartleyn esittämä performanssi ?Kisses?, jossa hän jakoi pitkiä suudelmia halukkaille näyttelyvieraille!
Suhonen kuvasi suudelmat
ja koostaa niistä uuden videoteoksen, joka lisätään
näyttelyyn. Näyttelyssä on
esillä Suhosen ensimmäinen kokopitkä elokuvateos, 16 mm filmille kuvattu ?7 Heaven Love Ways?,
Nashvillessä kuvattu teossarja ?Southern Boys, Southern Girls? sekä lukuisia
valokuvia. Näyttely on auki
8.1.2017 asti.
Saija Koponen keskellä hyvin vaikuttavaa teostaan Miracle Goodnight Galleria TM-Galleriassa.
Kuva: Raimo Granberg
Hiljaisuus kokoaa
Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta
17, pitää vuoden loppuun
asti esillä kolmen kuvataitelijan yhteisnäyttelyä. He
tapasivat ?taiteilijoiden kuntoutuskurssilla? ja alkoivat
pitää yhteisnäyttelyjä, vaikka eivät muodosta mitään
taitelijaryhmää, vaan tekevät #omia juttuja?.
Taidemaalari Tapio Nyyssönen teki elämäntyönsä
Suomenkielisen työväenopiston johtavana kuvataideopettajana. Hän on pääs-
Taiteilija Paola Suhonen (oik.) ja kohde Nina Hartley. Taustalla still-kuva Poem Portrait of Nina
?filmistä tehdystä valokuvasarjasta Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg
Niillä on kuvattu maanista
tai hysteeristä ihmistyyppiä, hänen kalloaan. Tunnelmaan vaikuttavat olennaisesti kuvien visuaaliset
elementit, joita hän pohtii enemmän kuin kuvien
tulkintaa.
Kuvat ovat usein mykkiä,
ja aivan kuin kaipaavat sanoja vierelleen. Valokuvan
edessä katsoja kysyy: Mitä
kuva esittää? Mistä se on
peräisin?
Miten tavarat ovat?
Tapio Nyyssönen ja sekatekniikalla tekemänsä työ Salaisuus
(2016) Galleria Pirkko-Liisa Topelius. Kuva: Raimo Granberg
Kuvataiteilija Matti Rantanen seurassaan teoksensa Nimetön Taidesalongissa.
Valokuvaaja Juha-Pekka Inkinen vieressään valokuva valokuvaaja Ismo Höltöstä Galleria G12:ssa.:
Kuva: Raimo Granberg
syt voitolle sairaudestaan ja
elää eläkkeellä uutta luomiskauttaan. Nyyssönen sanoo: Töiden on puhuttava
puolestaan. Tekijä vaietkoon. Töissään hän antaa
väripinnan jatkua tai käyttää esittäviä elementtejä.
Maalaus on osa ympäröivää
tilaa; se on valmis, kun ei
voi mitään lisätä.
Johanna Turunen on
vuosia tehnyt kuvausmatkoja eurooppalaisille hautausmaille; myös julkiset
patsaat ovat usein kohteina. Kuvista on valmistunut
monia kuvasarjoja, joista
uusin on nyt esillä. Taiteellisessa työskentelyssä on
kolme tärkeintä työtapaa:
maalaus, valokuvaus ja serigrafia-tekniikka. Hän työskentelee yhdistäen useita
tekniikoita tai hyödyntää
vain yhtä.
Graafikko Maija Kumpulainen-Sokka on ainoa
suomalainen, joka on hyväksytty opiskelemaan Wienin taide- kouluun ja myös
valmistunut sieltä. Aikanaan Hitler pyrki samaan
kouluun, mutta ei päässyt.
Maailma voisi olla ihan toisenlainen, jos Hitleristä olisi tullut taiteilija eikä diktaattori! Kumpunen-Sokka
on lisäksi pitänyt noin sata
yksityisnäyttelyä, mikä on
paljon. Ryhmä puupiirroksia nimiltään Rusko, Kesä,
Puut, Joki, Ilta ja Talvi tältä vuodelta ovat hyvin viehättäviä.
Sairas vai terve?
Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, avaa joulukuulla
teemoja terveyden ympäriltä. Missä menee terveen ja
sairaan raja? Miten sairauden määritelmät ovat muuttuneet eri aikoina? Yhtäällä elämme terveysbuumissa länsimaisessa yhteiskunnassa, toisaalla diagnostiikka on kasvanut valtavasti.
Jokaisella on jokin sairaus
ja haitta.
Milja Laurila on visuaalinen taiteilija, joka käyttää
teostensa lähteenä vanhoja
valokuvia ja tekstejä. Häntä
kiinnostaa erityisesti valokuvien käyttö lääketieteen
ja psykiatrian historiassa.
Galleria G12, Annankatu 16, näyttää jouluun asti
Juha-Pekka Inkisen valokuvatöitä, jotka keskittyvät
sisustamisen ja tavaroiden
historiaan. Hän on pitkän
linjan kuvaaja, kuvatoimittaja TV-uutisissa, opettaja ja
kirjantekijä. Hän etsii kameransa eteen koteja, joissa sisustamsien moninaiset
mahdollisuudet otetaan ilolla vastaan.
? Persoonallisen sisustamisen ihanne on johtanut
merkilliseen yhdenmukaisuuteen. Minä olen kuvannut koteja, jotka ryöppyävät yksityiskohtia, joissa on
paljon tavaraa, ja jotka ovat
runsaudensarvia. Tällaisilla sisustuksen toisinajattelijoilla on pitkä etumatka
makutuomareihin ja kauppamiehiin. Sellaista vapautta ei näe sisustusblogien,
median ja markkinoiden
maailmassa.
Inkisen mielestä on arvo
sinänsä, että hillittömyyksiä
tapahtuu. ?Tällaiset saarekkeet ovat merkityksellistä,
koska ne lisäävät monimuotoisuutta, ja ne ovat muistovarastoja, jotka luovat yhteyden menneisyyteen.
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 51-2 ? Nro 22
15
Aattoiltana Suomessa
lämpenee yli miljoona saunaa
Ei joulua ilman joulusaunaa
Linjan 55 uusi reitti ja lähtöpysäkki 14.12.2016 alkaen.
Linjan 55 lähtölaituri
muuttui Rautatientorilla
??Bussi 55 kulkee Rautatientorilla keskiviikosta 14.12.
alkaen laiturista 13. Laituri sijaitsee Läntisellä Teatterikujalla Kansallisteatterin vieressä.
Samalla bussin 55 reitti muuttuu Rautatientorille saavuttaessa kulkemaan
Kaisaniemenrannan ja Kaisaniemen puistokujan kaut-
ta, ja Kaisaniemenpuiston
pysäkki
Rautatientorin
suuntaan jää pois käytöstä. Rautatientorilta Koskelan suuntaan bussi kulkee
normaalia reittiään.
Pysäkkimuutos johtuu
sähköbussien latausaseman rakennustöistä Rautatientorilla.
HUS valmistautuu ensi
vuoteen ja soteen
??Toimitusjohtaja Aki Lindén esitteli HUS:n hallitukselle ajankohtaisia asioita tämän aamuisessa kokouksessa. Niistä tärkein
ovat muutokset, joilla HUS
valmistautuu tuleviin haasteisiin.
? Tällaisen suuren organisaation palvelutuotannossa
virtaa valtava määrä suorittamista joka päivä. Se perustuu henkilöstön ammatilliseen osaamiseen, mutta se vaatii myös valvontaa, ohjauista ja seurantaa,
Lindén sanoi kokouksessa.
HUS:n johto seuraa jatkuvasti toimintaympäristöään, analysoi sitä ja muuttaa organisaatiotaan tulevien haasteiden mukaiseksi.
Ensi vuoden alussa HUS
aloittaa organisaatiolla, jossa Hyksissä on nykyisten
12 toimialan sijasta 14 toimialaa, kun HUSLABista ja
HUS-Kuvantamisesta tulee
Hyksin toimialoja.
Ensi heinäkuussa HUSApteekista tulee tulosalue. Kolmen liikelaitoksen (HUS-Desiko, HUS-Servis ja Ravioli) yhdistämistä
valmistellaan.
HUS valmistelee oman organisaationsa muuttamista
edelleen sote-ratkaisua silmällä pitäen. Kun sote-alueet aloittavat vuoden 2019
alussa, HUS:n pitää olla
valmiina.
? Meidän tulee vaikuttaa sote-valmisteluihin niin,
että valtakunnalliset ratkaisut olisivat järkeviä. Samalla meidän tulee osallistua
Uudenmaan esivalmisteluihin, Lindén sanoi.
Samalla kun valmistaudutaan soteen, HUS:lla on
meneillään suuria investointeja, joista toimitusjohtaja nosti esiin Apotin, Sil-
tasairaalan sekä uuden lastensairaalan.
HUS Psykiatrian
tulevaisuutta
HUS Psykiatrian toimialajohtaja Matti Holi esitteli hallitukselle psykiatrisen
hoidon suunnitelmia Uudellamaalla. Tavoitteena on lisätä entisestään avohoitoa
ja nettiterapioita sekä vähentää sairaansijoja.
Hallitus päätti vuosi sitten, että Kellokosken sairaalasta luovutaan vuonna
2019. Silloin kaavailtiin,
että Kellokosken toiminnot
siirtyisivät Töölössä sijaitsevan Psykiatriakeskuksen
vieressä olevaan Kivelän
sairaalaan, josta remontoitaisiin niille tilat.
? Viime keväänä tapahtui kuitenkin käänne, joka
muutti suunnitelmat. Silloin
päätimme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa rakentaa kokonaan uuden
Uudenmaan psykiatrisen
sairaalan Laaksoon, Holi
sanoi.
Uuden sairaalan on määrä
valmistua jo vuonna 2022
tai 2023. Pikaisen aikataulun vuoksi ei ole järkevää
remontoida Kivelän sairaalaa lyhyeksi väliajaksi. Tämän vuoksi osa toiminnoista jää Kellokoskelle siihen
saakka, kun uusi sairaala
valmistuu.
Myös Psykiatriakeskuksesta luovutaan, kun uusi
sairaala valmistuu. Samalla
tavalla Helsingin kaupunki
siirtää psykiatriset toimintansa Auroran sairaalasta
uuteen sairaalaan. Helsinki
aikoo kaavoittaa sekä Auroran sairaalan että Psykiatriakeskuksen ja Kivelän
sairaalan alueet asunnoiksi.
??Suomi saunoo jouluna.
Tuoreen kyselyn mukaan
yli 80 prosentilla suomalaisista saunominen kuuluu jouluperinteeseen. Lähes joka toinen sanoo, että
aaton tunnelma menee suorastaan pilalle, jos saunominen jää väliin. Suosituin
aika lämpimille löylyille on
aattona ilta-aikaan. Seuraavaksi suosituin on iltapäivä.
Tulokset ilmenevät saunayhtiö Harvian joulukuussa
teettämästä kyselystä, johon
vastasi 1041 suomalaista.
Jouluaattona suomalaisten kodeissa lämpenee kiukaat. Vain viidennes suomalaisista ei sauno aattona.
Aaton iltaohjelmaan löylyttely kuuluu lähes 40 prosentilla. Lähes yhtä moni
saunoo jo aikaisemmin iltapäivällä. Aamupäivällä saunaan kirmailee joka viides joulusaunoja. Joulupäivä ei ole yhtä suosittu
saunapäivä.
? Joulu alkaa saunomal-
la. Aattona saunominen on
niin kiinteä osa suomalaista jouluperinnettä, että melkein joka toinen kertoo joulutunnelman olevan jopa
katkolla ilman sihahtelevaa kiuasta. Saunomisen
suosiosta kertoo myös se,
että joka neljäs kyselyyn
vastanneista saunoo joulunaikaan moneen kertaan,
toteaa saunayhtiö Harvian
markkinointijohtaja Timo
Huhtamäki.
Oma koti
on paras
Suurin osa suomalaisista
joulusaunoo omassa kodissa. Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras
saunapaikka. Seuraavaksi
suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka
viides. Myös taloyhtiöiden
saunat lämpenevät jouluna.
Joka kymmenes nautiskelee
löylyistä taloyhtiön yleisellä
joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin
ikään joka kymmenennellä.
Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan
saunominen kuuluu erittäin
harvoin.
? Suomessa on maailman
suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Esimerkiksi Saksassa
on 80 miljoonaa ihmistä ja
saunoja saman verran kuin
meillä. Eroja löytyy myös
saunomisajassa. Kun suomalainen nautiskelee löylyistä tuntitolkulla, saksalainen viipyy lauteilla täsmällisesti vartin. Timo Huhtamäki kertoo.
Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa
puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen
kanssa suuntaa joka viides. Joka kolmas nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.
Parhaat
joululöylyt
Muutamalla pienellä tarkistuksella varmistetaan
parhaat joululöylyt. Puukiukaan arinan kunto kannattaa tarkistaa. Viimeisiään vetelevä, vääntynyt tai
halkeillut arina pitää vaihtaa. Jos arina romahtaa kesken lämmityksen, jää joulusauna pelkäksi haaveeksi.
Kiuaskivet ovat perusta hyville löylyille. Pikatarkistus
kivien kunnosta on helppo
tehdä. Lyömällä kiviä yhteen, selviää murenevatko
ja lohkeilevatko ne. Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että vaihtamisen aika
on käsillä.
Saunayhtiö Harvian teettämä kansallinen joulusaunakysely toteutettiin joulukuun 2016 alussa. Kyselyyn
vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli
546 ja naisia 495.
Huippukapellimestari Daniel Barenboim ja
West-Eastern Divan Orchestra juhlaviikoilla
??Daniel Barenboimin
johtama West-Eastern Divan Orchestra saapuu ensi
kertaa Suomeen ja konsertoi Musiikkitalossa torstaina 27.4.2017. Konsertti on
17.8.?3.9.2017 järjestettävän Helsingin juhlaviikkojen ennakko-ohjelmaa. Lipunmyynti käynnistyy torstaina 15.12.16.
Juhlaviikkojen
vuosi
käynnistyy
huhtikuussa
maailmanluokan orkesterivierailulla, kun nuorista
lahjakkuuksista Lähi-idästä ja maailmalta koostuva West-Eastern Divan Orchestra konsertoi Helsingin
Musiikkitalossa huippukapellimestari Daniel Baren-
boimin johdolla. Illan ohjelmassa soivat W.A. Mozartin Sinfonia nro 39 sekä
Richard Straussin Don Quixote.
Barenboimin ja akateemikko Edward Saidin vuonna 1999 perustama WestEastern Divan Orchestra
toimii musiikillisena sillanrakentajana Lähi-idän konfliktin keskellä. Maineikas
orkesteri pyrkii edistämään
rauhanomaista yhteiseloa ja
kulttuurien välistä dialogia
tuomalla yhteen eri etnisten
ja uskonnollisten ryhmien
edustajia. Kokoonpanossa
soittaa yhtäläinen määrä israelilais- ja arabitaustaisia
muusikoita.
Merkittäviä orkesterivierailuita Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa tehnyt West-Eastern Divan
Orchestra nimitettiin YK:n
kulttuurisen ymmärryksen
lähettilääksi helmikuussa
2016. Lukuisten muiden
tunnustusten ohella YK:n
rauhanlähettilääksi vuonna
2007 nimitetty Barenboim
on WEDO:n lisäksi käynnistänyt useita musiikkikasvatushankkeita eri maissa.
Argentiinalaissyntyinen
Barenboim (s. 1942) tunnetaan kapellimestarin uransa
lisäksi arvostettuna pianistina, ja hän esiintyi viimeksi
Suomessa pianoresitaalissa
keväällä 2016. Vuonna 2014
Barenboim johti Helsingin
juhlaviikoilla Staatskapelle
Berlin -orkesteria.
Daniel Barenboim &
West-Eastern Divan Orchestra Musiikkitalon Konserttisalissa to 27.4.2017
klo 19.30. Lipunmyynti
konserttiin käynnistyy to
15.12.2016 klo 9 Ticketmaster Suomen kanavissa. Liput toimituskuluineen alk.
27,50?128,50 ? (ostorajoitus 6 lippua/asiakas).
Helsingin juhlaviikkoja
vietetään seuraavan kerran 17.8.?3.9.2017. Ohjelma
julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2017.
Basso Mika Kares Helsingin Koomisen
Oopperan taiteelliseksi neuvonantajaksi
??Elokuussa 2016 toimintansa aloittanut Helsingin
Koominen Ooppera on kutsunut basso Mika Kareksen taiteelliseksi neuvonantajakseen. Kares aloittaa uudessa pestissään välittömästi.
Mika Kares on arvostettu basso, joka on luonut
jo vuosia menestyksekkääsi
kansainvälistä uraa maailman oopperataloissa kuten
Baijerin valtionoopperassa, Zürichin oopperassa ja
Salzburgin festivaalilla sekä
konserttisolistina.
Kansainvälisesti
menestynyt ja
palkittu laulaja
Mika Kares on opiskellut
Sibelius-Akatemiassa ja yksityisesti professori Roland
Hermannin johdolla. Kareksen repertuaari on laaja, mutta hän on erityisen
menestyksekkäästi esittänyt
Verdin, Wagnerin ja Mozartin musiikkia.
Kares on vastaanottanut
Der Goldene Fächer -palkinnon Badenin valtionoopperan parhaana laulajana
2009 ja hänet on nimetty
Savonlinnan Oopperajuhlien Vuoden Taiteilijaksi
2008. Lisäksi hän on vuoden 2017 Rauma Festivon
taiteellinen johtaja ja johtaa
myös perustamaansa Eurajoki Bel Canto -festivaalia.
Helsingin Koomisen Oopperan avajaisgaala järjestetään Finlandia-talossa perjantaina 16.12. klo 19.00.
Gaalakonsertin johtaa Leif
Segerstam.
Helsingin
Koominen
Ooppera on tänä syksynä
toimintansa aloittanut oop-
pera-talo, jonka on saanut
inspiraationsa maailmalta.
Oopperajohtajana toimii
29-vuotias Laura Åkerlund,
joka on lähes kymmenen
vuoden ajan työskennellyt
ooppera-alalla mm. Bayerische Staatsoperissa, Deutsche Oper Berlinissä ja
Komische Oper Berlinissä.
Helsingin Koominen Ooppera on Opera Europa ?verkoston jäsen, ja sen pääesiintymispaikkana toimii
Finlandia-talo.
HSL maksaa neljälle bussiyhtiölle ympäristöbonuksia
??HSL maksaa vuonna
2017 neljälle sopimusliikennöitsijälleen yhteensä
972 400 euroa (+ alv) ympäristöbonuksia. Bonukset
maksetaan lokakuussa järjestetyn tarjouskilpailun perusteella. HSL pyysi bussi-
yhtiöiltä toimenpiteitä hiilidioksidi- ja lähipäästöjen
vähentämiseksi.
Liikennöitsijät ehdottivat
jäte- tai tähderaaka-aineesta valmistetun parafiinisen
biodieselin käyttöä dieselbusseissa, jäte- tai tähderaa-
ka-aineesta valmistetun bioetanolin käyttöä etanolibusseissa sekä biokaasun käyttöä kaasubusseissa. HSL
arvioi ehdotusten yhteenlaskettua ympäristöhyötyä
sekä yksittäisten tarjousten kustannustehokkuutta.
HSL:n strategisena tavoitteena on vähentää lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta.
Nro 22 ? Viikot 51-2
16
Joka kuudes suomalainen
hankkii joululahjat viime tipassa
??Hong Kong -tavaratalojen tuoreen tutkimuksen
mukaan miltei 70 prosenttia suomalaisista sanoo ostavansa joululahjat ennen
pahimpia jouluruuhkia. Sen
sijaan noin joka kuudes
hankkii lahjat viime tipassa. Yli puolet naisista pitää
lahjojen paketointia kivana
joulupuuhana, mutta joka
neljäs mies hermoja raastavana pakkopullana.
Hong Kong -tavaratalojen marraskuussa toteuttaman kyselytutkimuksen
mukaan suomalaiset aloittivat jouluvalmistelunsa keskimäärin toissa sunnuntaina 4.12. Noin 20 prosenttia
vastaajista aloittaa jouluvalmistelut lahjojen hankkimisella. Tutkimukseen vastasi
yhteensä 1 014 18?70-vuotiasta suomalaista.
40 prosenttia vastaajista
sanoo ostavansa joululahjat
joulukuussa, mutta ennen
pahimpia jouluruuhkia. Seuraavaksi suosituinta on ostaa
lahjat viime tipassa (18 prosenttia) ennen aattoa.
? Tutkimuksen mukaan
erityisesti miehet ovat mattimyöhäisinä liikkeellä: heistä joka viides säntää lahjaostoksille viime hetkellä, sanoo
Hong Kongin markkinointijohtaja Elina StandertskjöldNordenstam.
Sen sijaan noin 15 prosenttia suomalaisista ennakoi joulun tulon varhain:
he ostavat lahjat jo hyvissä
ajoin syksyn mittaan.
? Lahjat on helppo hankkia syksyn mittaan myös
verkkokaupoista. Osa käyttänee ennen joulua järjestettäviä tarjouspäiviä, kuten Black Fridayta ja Cyber Mondayta hyväkseen,
Standertskjöld-Nordenstam
jatkaa.
Paketointi
nuorten mieleen
Useimmat suomalaiset
käärivät lahjat pakettiin ja
vain murto-osa (3 prosenttia) vastaajista jättää lahjat
paketoimatta.
Kaunis paketti ilahduttaa
lahjan saajan lisäksi monesti myös sen antajaa: yli
puolet naisista (53 prosenttia) ja miehistä noin 36 prosenttia pitää lahjojen paketointia kivana puuhana. Erityisesti nuorille paketointi
on mielekästä puuhaa (57
prosenttia). Sen sijaan yli
joka neljäs mies pitää sitä
hermoja raastavana, kun
naisista niin ajattelee vain
alle joka viides.
? Perinteinen lahjapaperi on suosituin paketointivaihtoehto vuodesta toiseen. Erilaiset rasiat, laatikkot ja lahjapussit ovat
helppoja vaihtoehtoja niille,
jotka eivät pidä paketoinnista. Laadukkailla tekstiilinauhoilla ja -naruilla sekä
koristeilla saa lahjasta näyttävän näköisen pienelläkin vaivalla, kertoo Hong
Kongin tuoteryhmäpäällik-
kö Maija Joenperä.
Vihreät kuulat
Moni käärii lahjapaperiin
makeisia. Tutkimuksen vastaajien mielestä suosituin
joulukarkki ovat konvehdit (29 prosenttia). Toiseksi suosituimpia ovat vihreät
kuulat (14 prosenttia), jotka
löivät täpärästi Fazerin sinisen (13 prosenttia). Miehet
pitävät vihreistä kuulista
selvästi naisia enemmän: ne
ovat miehistä 18 ja naisista
10 prosentin suosikki. Liköörikonvehdit ovat eniten
vanhempien vastaajien mieleen: ne ovat 56?70-vuotiaista 13 prosentin suosikki,
kun 18?22-vuotiaista vain 1
prosentti valitsee ne suosikikseen.
? Joulumakeiset ovat kysyttyjä: niitä myydään paljon
viimeisinä viikkoina ennen
joulua ja vielä aattonakin,
kertoo Standertskjöld-Nordenstam.
Joulutunnelmaan jumppaamalla
??Helsingin kaupungin liikuntaviraston järjestämiä
joulujumppia on tarjolla
yhteensä 19 ja peräti 10 liikuntapaikassa vuodenvaihteen molemmin puolin.
Joulutunnelmaan
jumppaamalla
Joulufiilikseen voi virittäytyä jumppaamalla. Helsingin kaupungin liikuntaviraston järjestämiä joulujumppia on tarjolla yhteensä 19 ja peräti 10 liikuntapaikassa vuodenvaihteen
molemmin puolin. Kontulan kuntokellarin, Kampin
liikuntakeskuksen, Latokartanon liikuntahallin, Maunulan liikuntahallin, Oulunkylän liikuntapuiston,
Pirkkolan liikuntapuiston
ja Töölön kisahallin jumpat ovat maksuttomia. Itäkeskuksen uimahallin ja
Myllypuron Liikuntamyllyn
jumppiin pääsee sisäänpääsymaksulla.
ke 4.1. klo 14.00-14.50
joulujumppa
Alla paikkakohtainen
jumppatarjonta
??Kontulan kuntokellari
Ostostie 4
ma 19.12. klo 13.00-13.50
joulujumppa
??Liikuntamylly
Jauhokuja 3
ti 27.12. klo 10.00-10.50
joulujumppa
ke 28.12. klo 17.00-17.50
joulujumppa
ti 3.1. klo 10.00-10.50
joulujumppa
ke 4.1. klo 17.00-17.50
joulujumppa
??Latokartanon
halli
??Maunulan liikuntahalli
Maunulanmäki 3-5
??Itäkeskuksen uimahalli
Olavinlinnantie 6
to 29.12. klo 14.00-14.50
joulujumppa
??Kampin liikuntakeskus
Malminkatu 3 D
ke 21.12. klo 12.00-12.50
syke
ke 28.12. klo 12.00-12.50
rentoutus
ke 4.1. klo 12.00-12.50
lattarit
liikunta-
Agronominkatu 26
ke 28.12. klo 10.30-11.20
joulujumppa
to 29.12. klo 13.00-13.50
joulujumppa
Joulukauppa siirtyy verkkoon
??Kansainväliset arviot kertovat, että synkkenevä taloustilanne ja uudet kuluttajaryhmät tekevät verkkokaupasta tämän joulun
voittajan. Verkossa tavaravalikoima on helpommin
ja nopeammin kuluttajien
saatavilla ja vertailtavissa.
Uutena kuluttajaryhmänä
yli 40-vuotiaat ovat löytämässä verkkokaupan. Trendin odotetaan rantautuvan
myös Suomeen.
Kansainväliset arviot kertovat, että synkkenevä taloustilanne ja uudet kuluttajaryhmät tekevät verkkokaupasta tämän joulun
voittajan. Verkossa tavaravalikoima on helpommin
ja nopeammin kuluttajien
saatavilla ja vertailtavissa.
Uutena kuluttajaryhmänä
yli 40-vuotiaat ovat löytämässä verkkokaupan. Trendin odotetaan rantautuvan
myös Suomeen.
Verkkokaupan edelläkävijämaassa Tanskassa julkaistava BizReport kertoo, että
USA:n kuluttajista 63 prosenttia etsii halvempia joululahjoja. Yli puolet vastaajista kertoo käyttävänsä hakukoneita halvimman tuotteen etsimiseen ja kolmasosa käyttää hintavertailusivustoja.
Lontoossa toimiva brittiläisten käyttäytymistä tutkinut IMRG puolestaan kertoo, että 60 prosenttia kuluttajista aikoo tehdä tänä
vuonna jouluostoksia verkosta. Jopa 77 prosenttia
kertoo keskittävänsä jouluostokset joko kokonaan
tai vähintään puoliksi verkkokauppoihin.
? Suomessa verkkokaupan joulumyyntiä ei ole vielä erikseen tilastoitu, mutta joulun ajan verkkokauppa maassamme kasvaa samaa kansainvälistä vauhtia.
Edellisenä vuonna Forrester Research -tutkimuslaitos
arvioi joulukaupan verkko-ostamisen kasvavan 58
prosenttia ja suomalaisten
ostavan joululahjoja keskimäärin 400 eurolla, kertoo Soprano Oyj:n verkkokaupppa-asiantuntija Riitta
Auvinen.
Hintatietoisuus vie
nelikymppisen nettiin
Suomalaisista 16-74-vuotiaista netin käyttäjistä joka
kolmas on ostanut verkosta. Aktiivisinta verkko-ostaminen on 20-39-vuotiainen
keskuudessa, joista puolet
on tehnyt hankintoja verkkokaupasta viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Tänä jouluna verkkokauppoihin odotetaan ryntäystä yli 40-vuotiaiden ikäryhmästä.
? Nelikymppiset ja sitä
vanhemmat ovat erityisen
hintatietoisia ja muistavat
hyvin viime laman vaikutukset. Nämä tekijät vah-
vistavat verkkokauppojen
mahdollisuutta kasvattaa
osuuttaan joulumyynnistä, analysoi Auvinen.
? On mielenkiintoista
nähdä vaikuttavatko myös
ympäristötekijät ja polttoaineiden hinnat suomalaisten kuluttajien käyttäytymiseen. Erityisesti Englannissa ja USA:ssa polttoaineen
hinta ohjaa kuluttajia kääntymään verkkokaupan puoleen. Suomessa bensan hinta ei välttämättä ole ohjaava
tekijä, mutta julkinen keskustelu etämarkettien ympäristövaikutuksista voi hyvinkin vaikuttaa ostokäyttäytymiseen.
Suomalaisyritykset
jälkijunassa
Suomalaiset
kulkevat vieläkin jälkijunassa
verrattuna suomalaisten kuluttajien toi-
yritykset
veisiin tehdä nettiostoksia.
Tänäkin jouluna suomalaiset ostavat suhteellisesti
entistä enemmän tuotteita ja palveluja ulkomaisilta verkkokauppiailta kuin
kotimaisista.
? Nyt jos koskaan pitäisi
suomalaista tarjontaa olla
verkossa enemmän. Arviolta neljännes suomalaisista
euroista valuu ulkomaille.
Talouden kasvun pysähtyessä suomalaisilla kuluttajilla olisi varmasti intoa ostaa kotimaisesta verkkokaupasta ulkomaisen toimijan
sijaan. Nyt tarvitaan ripeää toimintaa, jotta saadaan
joulukauppa vahvistamaan
meidän kaikkien tulevaisuuden näkymiä, patistaa
Riitta Auvinen.
ti 20.12. klo 11.00-11.50
joulujumppa
??Oulunkylän
liikuntapuisto
Käskynhaltijantie 11
ti 20.12. klo 17.00-17.50
joulujumppa
??Pirkkolan liikuntapuiston uimahalli
Pirkkolan metsätie 6
to 22.12. klo 11.30-12.20
joulujumppa
??Töölön kisahalli
Paavo Nurmen kuja 1 D
to 22.12. klo 10.00-10.50
kuntopiiri
ti 27.12. klo 11.00-11.50
venyttely
Yrjönkadun uimahalli
Yrjönkatu 21 B
ke 21.12. klo 11.10-12.00
venyttely
ke 4.1. klo 16.30-17.20
hiit-treeni
Viikot 51-2 ? Nro 22
17
Raide-Jokeriin
allianssimallilla
??Helsingin ja Espoon kaupunkien edustajat allekirjoittivat Raide-Jokerin johtoryhmän kokouksessa kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen Raide-Jokeripikaraitiolinjan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Samassa kokouksessa projektin johtoryhmä päätti,
että Raide-Jokerin toteuttamiseen sovelletaan allianssimallia.
Yhteistyösopimuksen lähtökohtana on, että RaideJokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon yhteishankkeena yhtenä ja yhteisenä
raitioliikennejärjestelmänä.
Hanketta varten ei siis perusteta erillistä toteuttajaorganisaatiota, esimerkiksi osakeyhtiötä.
Vastuu Raide-Jokeri-linjan infrastruktuurin suunnittelusta ja toteutuksesta
on yhteisellä projektiorganisaatiolla, joka toimii
HKL:n yhteydessä. Helsingin puolelta hankkeeseen
osallistuvat myös kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto. Espoon kaupungin osalta Raide-Jokerihankkeen projektivastuu on
teknisen ja ympäristötoimen toimialalla.
? Raide-Jokeri avaa verkostomaisen raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämisen
Helsingissä ja Espoossa.
Hanke tulee noudattamaan
vahvaa avoimuuden periaatetta. HKL osoittaa parhaan raideliikenneosaamisensa hankkeen onnistumiseksi kokonaisuutena niin
Helsingissä kuin Espoossa,
kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.
? Raide-Jokeri on Espoon
ensimmäinen raitioliikennehanke. Se on laadukas, nopea ja nykyaikainen pikaratikka, joka yhdistää mm.
Keilaniemen, Otaniemen ja
Leppävaaran alueet ja luo
mahdollisuuksia kasvulle,
toteaa Espoon teknisen toi-
HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo löivät kättä
päälle kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
Palveluseteleissä
suuret omavastuut
??Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen on murroksessa.
Perinteisesti kunnat ja julkishallinto ovat olleet ensisijaisia palveluiden tuottajia,
mutta markkinalähtöinen
toiminta on kasvussa. Eräs
tapa lisätä yritysten osallisuutta palvelutuotannossa
on kunnan myöntämä palveluseteli. Tuore tutkimus
on selvittänyt palvelusetelikäytännön mahdollisia
eriarvoistavia vaikutuksia.
Eriarvoistuminen on moniulotteinen kysymys, jota
on tutkimuksessa lähestytty vertaamalla, poikkeavatko palvelusetelin käyttäjät
tuloiltaan tai sosioekonomiselta asemaltaan samaa
palvelua kaupungin omana toimintana saaneista asiakkaista. Kaikilla kunnan
asukkailla tulisi yhdenvertaisuuden toteutuessa olla
taloudellisesta asemastaan
riippumatta samat mahdollisuudet valita joko kunnan tai palveluseteliyksikön palvelu.
Palvelusetelin eriarvoistavat vaikutukset riippuvat
asiakkaan omavastuun suu-
ruudesta ja muista ehdoista.
Palveluseteliä käyttäneillä
oli keskimäärin suuremmat
tulot kuin kaupungin palveluiden asiakkailla. Tulojen vaikutus oli kuitenkin
melko pieni paitsi niissä
palveluissa, joissa oli suuri omavastuu. Oleellisia olivat myös henkilön muut resurssit ja toimintamahdollisuudet.
Lain mukaan palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan
valinnan mahdollisuuksia
ja parantaa palvelujen saatavuutta. Tavoitteena on
myös lisätä yrittäjyyttä ja
työllisyyttä alueella. Palveluseteli vakinaistettiin Helsingissä yhdeksi sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämistavaksi vuonna 2014.
Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluissa keskustelu on
siirtynyt uudelle tasolle.
Keskustelu on kääntynyt
koko järjestelmän perustamiseen laajalle valinnanvapaudelle. Nykyisestä palvelusetelistä ehkä luovutaan
ja tilalle suunnitellaan erilaista asiakasseteliä.
Kuusi eri palvelua
Tietokeskuksen uudessa
tutkimuksessa tarkasteltiin
kuutta palvelua, joissa palveluseteli on käytössä. Niitä
olivat suun terveydenhuolto, iäkkäiden palveluasuminen, iäkkäiden päivätoiminta, paksusuolen tähystystutkimus, vaikeavammaisten
henkilökohtainen apu ja
lapsiperheiden tilapäinen
kotipalvelu. Osassa palveluista asiakkaan omavastuu oli sekä kunnan omassa että palveluseteliyksikössä saman suuruista, toisissa palveluseteli oli hieman kalliimpi ja kolmansissa huomattavasti kalliimpi
kuin kaupungin palvelussa.
Tutkimuksen aineistona
olivat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasrekistereistä kaikki vuosina 2013?14
palveluseteliä käyttäneet ja
vastaavaa kaupungin palvelua käyttäneet. Tilastokeskuksessa aineistoon yhdistettiin tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta.
Uusi verokortti tulossa
??Viimeistään tammikuun
puolessa välissä kotiin tuleva verokortti vuodelle
2017 on voimassa helmikuun alusta lähtien.
Verohallinto lähettää ensi
vuoden verokortin kaikille
yli 15-vuotiaille. Vuoden
2016 verokortti on voimassa vielä tammikuun 2017,
mutta tulojen laskenta alkaa alusta. Uuden muutosverokortin voi tarvittaessa
tehdä helposti osoitteessa
vero.fi/verokortti.
Automaattisesti 4,6 miljoonalle asiakkaalle kotiin
tuleva verokortti käy usein
sellaisenaan, eikä siihen
tarvitse tehdä muutoksia.
Veroprosentin perusteena
olevat tulot ja vähennykset kannattaa kuitenkin tarkistaa.
Muutosverokortteja tehdään vuosittain noin 1,7
miljoonaa.
? Verokorttia muutetaan
joskus turhaankin. Pienet
vaihtelut esimerkiksi palkassa eivät yleensä juuri vaikuta veroprosenttiin,
kertoo veroasiantuntija Pirjo Antinaho.
Verokorttiin voi tehdä
muutoksia läpi vuoden. Kiireettömät muutokset kannattaakin tehdä vasta myöhemmin.
? Muutosten todellinen
tarve saattaa olla paremmin
selvillä vuoden edettyä pidemmälle. Samalla välttää
helmikuuhun asti kestävän
ruuhkan palvelussa, Antinaho lisää.
Muutosverokortin
voi
joko tulostaa itse tai tila-
ta postitse kotiin tai suoraan työnantajalle. Tulostettu verokortti on heti käyttövalmis, postitse verokortin saamiseen menee viikon verran.
?Muutosverokortin tilaaminen verkosta on vaivatonta. Kannattaa kokeilla,
Antinaho rohkaisee.
Jo yli puolet verokorttiasiakkaista tekee muutokset verkossa. Ruuhka-aikana vuodenvaihteen molemmin puolin verkkopalvelun
valitsee 60 prosenttia muutoksen tekijöistä.
Verohallinnon asiakaspalvelu on suljettu 29.12.2016?
2.1.2017. Palvelukatkon aikana voi tilata vain vuoden
2017 verokortteja verkosta.
Vuoden 2016 verokortteja
ei enää tehdä.
men johtaja Olli Isotalo.
Kaupunkien välisessä yhteistyösopimuksessa sovitaan mm., että projektin
johtoryhmä päättää RaideJokeri-linjan infrastruktuurin toteutusmallista. Johtoryhmä päätti, että Raide-Jokeri toteutetaan soveltaen
allianssimallia, jossa suunnittelijat ja rakentajat hankitaan erikseen.
Päätöksen perustana on
Helsingin ja Espoon keväällä 2016 tekemä toteutusmalliselvitys, jossa arvioidaan erilaisten toteuttamismuotojen, projektinjohto-,
allianssi- ja st-urakkamallien vahvuuksia ja heikkouksia Raide-Jokerin toteutuksessa. Selvitystyön perusteella allianssimalli soveltuu parhaiten Raide-Jokerin toteuttamiseen.
Allianssimallissa tilaaja
muodostaa valittujen suun-
nittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa allianssin ja
suunnittelee ja toteuttaa
hankkeen yhdessä näiden
kanssa.
? Allianssiosapuolet jakavat niin projektin riskit
kuin siitä saatavat hyödyt.
Allianssin edut perustuvat
erityisesti siihen, että eri
osapuolet integroidaan projektin eri vaiheisiin ja tehtäviin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä
tukee ratkaisujen löytämistä, nopeuttaa toteutusta ja
vähentää riskitekijöitä. Merkittävänä etuna on myös
parempi mahdollisuus kustannusohjaukseen. Hankkeen kaikki osapuolet saadaan sitoutumaan hankesuunnitelmaa tarkempaan
kustannusennusteeseen jo
ennen rakentamistöiden
aloittamista, sanoo RaideJokerin projektijohtaja Juha
Saarikoski.
Allianssin hankinta-asiantuntijoiden kilpailutus alkaa
joulukuussa, ja allianssiosapuolten kilpailutus tehdään ensi vuoden aikana.
Rakennusprojektin kokonaiskuva tullaan suunnittelemaan allianssin toimesta valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista, jolloin
saadaan myös tarkempi rakentamisaikataulu.
Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon
Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Raide-Jokeri lisää poikittaisen
joukkoliikenteen luotettavuutta ja matkustusmukavuutta. Se tuo myös mahdollisuuksia rakentaa uusia
asuntoja nopean raideyhteyden varteen. Linja tulee
korvamaan nykyisen runkobussilinjan, 550:n, 2020-luvun alussa.
Musiikkiteatteriteos Tango Alakulo
tuo estradille taidetta ja muotoilua
??Juhlavuoden käynnistää tammikuun 13. päivä
Savoy-teatterissa kantaesitettävä musiikkiteatteriteos
Tango Alakulo, jossa voimansa yhdistävät kansainvälistä huippua edustavat
taiteilijat ja suunnittelijat.
Tango Alakulo toimii estradina suomalaiselle taiteelle ja muotoilulle. Muotimaailmasta tuttu visuaalinen kuvasto yhdistetään
jazz- ja konserttimusiikkiin,
nykytanssiin ja näyttämötaiteeseen.
Esitys sijoittuu hotellin
aulaan, jossa vanha pikkolo kertoo meille tarinan. Satavuotias hotelli suljetaan,
käsillä on viimeinen ilta,
eikä kukaan tiedä tulevaisuudesta. Teoksen tunnelma ja sävymaailma on kuin
suoraan 60-luvulta ja hotellin vieraat esittävät kukin
omaa rooliaan ? tulevaisuuden arvaamattomuutta,
glamouria, ulkopuolisuutta,
arjen filosofiaa tai anarkiaa. Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi luotu visuaalisesti vaikuttava
musiikkiteatteriteos heijastaa mennyttä, tätä hetkeä
ja tulevaa.
Tango Alakulo
Ensemble
Musiikki nivoutuu osaksi
tarinaa, jonka käsikirjoituksesta ja esittämisestä vastaa
niin Suomessa kuin Ranskassa työskennellyt, muun
muassa Mika Kaurismäen kanssa yhteistyötä tehnyt näyttelijä-ohjaaja Timo
Torikka. Esityksen visuaalisena ja taiteellisena dramaturgina toimii Lontoossa
omaa design-merkkiä johtava, palkittu suunnittelija
Klaus Haapaniemi. Puvustuksen toteuttaa kansainvälisen uran tehnyt muotisuunnittelija Heikki Salonen. Esityksen koreografiasta vastaa tanssija-koreografi Heidi Suur-Hamari
ja hänen lisäkseen lavalla
tanssii Justus Pienmunne.
Muusikoiden joukossa on
eri musiikkityylien saralla
mainetta saavuttaneita ammattilaisia. Musiikin rajoja
ylittävä, tangon kuin rapin
tyylilajeja hallitseva, laulaja Yona esiintyy Alakulo
Ensemblen solistina. Yhdeksi maailman parhaista jazz-viulisteista tituleerattu Christian Garrick,
muun muassa BBC Promsilla esiintynyt pianisti David
Gordon, musiikin moniottelija, kitaristi Jarmo Julkunen ja London Symphony Orchestran kontrabasisti
Jani Pensola esittävät teosta varten sovittamaansa ja
säveltämäänsä musiikkia.
Teoksessa kuultava musiikki perustuu muun muassa
Sibeliuksen, Chydeniuksen
ja Kärjen sävellyksiin. Musiikissa on tangollisia elementtejä, mutta ennen kaikkea se on aikamme musiikkia, jossa modernin konsertti- ja populaarimusiikin
tehokeinot fuusioituvat jazziin ja improvisoituun musiikkiin. Illan aikana koet
tarinan meistä suomalaisista ? uudella ja raikkaalla tavalla.
Tango Alakulon ensi-ilta ja kevään ainoa Helsingin esitys on Savoy-teatterissa 13. tammikuuta 2017.
Teos esitetään Helsingissä
kevätkaudella vain kerran,
ja seuraavan kerran Berliinissä. Liput www.lippu.fi
tai Savoy-teatterista.
Nro 22 ? Viikot 51-2
18
Didrichsen juhlii 100-vuotiasta
Suomea kolmen suomalaistaiteilijan näyttelyillä
Luvassa on kansankuvauksia, muotia ja rauskuja
??Didrichsenin taidemuseossa nähdään ensi vuonna Juho Rissasen, Jukka
Rintalan ja Osmo Rauhalan näyttelyt. Monipuolinen näyttelykattaus esittelee kolme eri näkökulmaa
suomalaiseen taiteeseen,
varhaisesta 1900-luvun alun
kuvataiteesta muotiin ja viime vuosien nykytaiteeseen.
Viime vuonna alkaneet
suositut lauantairisteilyt jatkuvat jälleen ensi kesänä.
Juho Rissanen ?
Lapsuuden muisto
Itsenäisen Suomen juhlavuoden aloittaa helmikuussa Juho Rissasen (1873?
1950) näyttely Lapsuuden
muisto, joka keskittyy Rissasen henkilöön ja tuotannon ytimeen 1900-luvun alkuvuosina. Lapsuuden muisto -aihe käsittelee Rissasen isän kuolemaa:
tämä paleltui juovuksissa
jäälle, kun taiteilija oli vielä poikanen.
Kansankuvauksistaan
tunnettua, vaatimattomista oloista lähtöisin ollutta Rissasta on kutsuttu sukupolvensa ?suomalaisimmaksi? taiteilijaksi. Näyttely
pyrkii esittämään Rissasen
taiteellisia lähtökohtia ja
ainutlaatuista, viivan käyttöön perustunutta maalaustapaa. Näyttely tarkaste-
lee myös suomalaisuuden
myyttiä ja osoittaa Rissasen taiteen ajattomuuden.
Näyttelyn teokset on saatu lainaan kotimaisista museo- ja yksityisistä kokoelmista. Pääteos, Lapsuuden
muisto, lainataan Budapestin taidemuseosta, jonne se
myytiin 1900-luvun alussa.
Teos on viimeksi ollut Suomessa Ateneumin näyttelyssä 1998.
Juho Rissasen näyttelyssä Didrichsenin taidemuseo
tarjoaa kävijöille uusia pedatuotantoja, joiden avulla entistä useammat erilaiset yleisöt voivat tavoittaa
taiteen. Perinteisen näyttelyopastuksen lisäksi Lapsuuden muiston yhteydessä näyttelyvieras voi tilata
kuvailutulkkaus-, koululaistai moniaistisen opastuksen. Kävijä voi myös rikastaa omaa näyttelykäyntiään
itsenäisellä mobiiliopastuksella oman älypuhelimensa avulla.
Jukka Rintala ?
muotitaiteilija
Kesäkuussa avautuu muotitaiteilija Jukka Rintalan
(1952?) 40-vuotista taiteilijauraa esittelevä retrospektiivinen näyttely. Rintala tunnetaan Suomessa ja
ulkomailla ennen kaikkea
hienostuneista ja upeista
uniikki-iltapuvuista. Vahva viiva ja siveltimenveto
ja toisaalla kepeä ja herkkä kädenjälki ovat tunnusomaisia piirteitä hänen taiteilijakuvassaan.
Didrichsenin näyttelyssä
nähdään Rintalan tuotannosta mm. pukuja, luonnoksia, maalauksia, tekstiilejä, valokuvia ja koruja.
Näyttely pyrkii esittämään
muodin uudenlaisessa kontekstissa ja synnyttämään
vuoropuhelua muodin ja
taiteen välillä.
Näyttelyn suojelija on
yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen.
Osmo Rauhala ?
60-vuotisjuhlanäyttely
Juhlavuosi
huipentuu
syksyllä Suomen tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin
kuuluvan Osmo Rauhalan
(1957?) 60-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näyttely jatkaa taiteilijan
tutkimusmatkaa
luonnon, tieteen ja taiteen
parissa. Rauhalaa kiinnostaa erityisesti numeroiden,
mittojen ja kielen rooli evoluutiossa.
? Kielestä ja matematiikasta on muodostunut evoluutiossamme ylivoimaisen
tehokas työkalu palvelemaan niin käytännön tarpeitamme kuin haluamme
ymmärtää todellisuutta ym-
Juho Rissanen: Lapsuuden muisto
pärillämme, Rauhala selittää näyttelynsä lähtökohtia.
Esille tulee taiteilijan uusia, Didrichsenin näyttelyä
varten toteuttamia maalauksia ja videoinstallaatioita. Rauhalaa kiehtovat
Pythagoraan opit ja rauskut, joiden tiedetään olevan
poikkeuksellisen älykkäitä
ja tietoisuudeltaan kehittyneitä eläimiä.
Didrichsenin kesä ja
lauantairisteilyt
Viime vuonna alkanut
säännöllinen lauttayhteys
Kauppatorilta Kuusisaareen
saa jatkoa ensi kesänä.
Vuoroja ajetaan jälleen kesälauantaisin 10.6. ja 26.8.
välisenä aikana. Vesibussit
kulkevat myös erikoispäivinä, kuten Helsinki-päivänä,
juhannuspäivänä ja Taiteiden yönä. Reittiä liikennöi
Aava Lines.
Jukka Rintala: Luonnos uniikkijuhlapukuun
Tilaa omaksi iloksi tai lahjaksi ystävälle!
ASE JA ERÄ
6,50
uusimmassa
lehdessä mm.
8 ? 2016
? HIRVIJAHDIT ovat pääosin
jo takana.
Luonnonvarakeskuksen ja
metsästäjien
välit tulehtuneet
7,50
Aseesittelyt:
? VILLISIAT saattavat tuhota
hetkessä juurikaspellon
Käytetyt
venäläiset:
? Sharps
? Tikka T3x
Makarov ?
Margo ?
Margolin ?
Hirven
kivekset
laadukasta
riistaruokaa
? ASEUUTUUKSISTA esittelyssä
puhvelikiväärinä tunnettu
Sharps ja Tikka T3x.
67,00
Luonnonsuojelijat
vaativat koiria
pois metsältä
Villisikatuhoista ei
korvauksia
Yli 13 000 kilometrin
matka ei ole mitään
Etelä-Afrikkaan
antilooppijahtiin
8 numeroa vuodessa.
Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen
kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa.
Tilaan
Antiikki ja Taide
Ase ja Erä
Ekoelo
Hevosmaailma
Kiinteistö ja Isännöitsijä
Kissafani
40,00
67,00
47,00
49,00
67,00
45,00
Luontaisterveys
Meidän Koira
Senioriterveys
Sielunpeili
Talomestari
Lehden tilaaja
Sukunimi
Etunimi
Lähiosoite
Postinumero
Puhelin
Postitoimipaikka
63,00
40,00
55,00
63,00
33,00
1.
luokan
postimerkki
Karprint Oy
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
SIELUNPEILI
uusimmassa lehdessä mm.
? TIETOINEN hengittäminen on
ihmeellinen lääke!
? LAULAJA Ailamari Vehviläisellä
on ollut haastava syksy.
? KLAUS Rahikainen uskoo
ikivanhaan tunne itsesi -mottoon.
? PSYKODRAAMA antaa
mahdollisuuden tulla nähdyksi
ja kuulluksi ilman minkäänlaista
kritiikkiä.
63,00
8 numeroa vuodessa.
HEVOSMAAILMA
Sielunpeili
Henkisen
hyvinvoinnin erikoislehti
Koskettavia
elämäntarinoita
8/2016
7,30
Marika Borg neuvoo rakastumaan elämään:
Kiitollisuus
on mielen
hygieniaa
Iloa
ja väriä
hedelmistä
Jos kaamosmasennuksesi
onkin vain
luuloteltua?
Tietoinen
hengittäminen
ihmeellinen lääke
Erikoishaastattelu Sielunpeilissä
Tangokuningatarfinalisti
Ailamari Vehviläiselle
laulaminen on
henkinen harjoitus
Mentalisti Uri Geller
lusikan taivuttelijasta
myönteisyyden lähettilääksi
KASVIT
SOITTAVAT
hoitavaa
musiikkia
Suuri koulutusnumero
uusimmassa lehdessä mm.
6/16
6,40
? ENSIMMÄINEN naisratsastaja
Wienin Espanjalaiseen
ratsastuskouluun.
? WELSHPONIT ihastuttavat
ominaisuuksillaan.
? HAMPPUKUIVIKE on melko
uusi tuttavuus hevostalleilla.
? JERE KIVEINEN vuoden 2016
Salamakypärä.
? HEVOSALAN oppilaitokset ja
ratsastuslukiot esittelevät
toimintaansa.
49,00
6 numeroa vuodessa.
Tunnetila
säätelee
hevosen
käytöstä ja
oppimista
Kolmen vuoden
hevosopinnot
eivät tuoneet
Roosalle työtä
WELSHPONIT
ihastuttavat
ominaisuuksillaan
Portugalilainen huippuratsastaja
ihastui suomalaisten tapaan
kohdella hevosiaan
Hevosalan ammattilaiset asialla:
Hevostalouden koulutusta
halutaan nykyaikaistaa
Wienin
Espanjalaiseen
ratsastuskouluun
naisratsastaja
Hissu on
harvinaisen
helppo ori
Viikot 51-2 ? Nro 22
19
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Kulta- ja kellosepät
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
JEWELRY - WATCH STORE
Meiltä joululahjat ? korut, kellot, hopeat
Etelä-Suomen edullisimmat hinnat.
LAAKSTEN Oy
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Pinnotec
Maalauspalvelut
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Palveluja
Vanhaa hopeaa:
lusikoita, astioita, koruja,
kaikkea valtavasti
Hienot spektroliittikorut
suuresta valikoimastamme
jouluhintaan
Hyvät valikoimat
vintage ja uusia
rannekelloja
Hyvän ammattitaitoisen palvelun saa meiltä samaan
hintaan
Paristonvaihto vain 6.00? / kpl ODOTTAESSA!!
? Maalaustyöt
? Tasoitetyöt
? Tapetointi
? Huoneistoremontit
www.kkvaltonen.fi
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
RööperinLehti
12. vuosikerta 2016
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Jakelunvalvonta:
p. 09-561 56 436 tai 029 0010042
Autolasipalvelut
Yhteistyössä
044 589 0761/Tomi
Vi betjänar även på svenska.
Ser v
AutoGlaspsarasta palvelua
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
nen
ö
k
k
y
n
e
i
s
a
Autol
ice
gin
Pääkaupun
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Annankatu 24
Tokyokan
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Hietalahdenranta 11
Kirpputori Hietsumarket
Neitsytpolku 9
Galleria Saima
Perämiehenkatu 6
Baribal biljardisali
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Töölön Putkiliike Oy
Asiaa, viihdettä,
tunteita, upeita
kuvia ja hellyttäviä
tarinoita!
Hae omasi lehtipisteestä
tai tilaa www.karprint.fi
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita 09-41397332
Rööperin
Lehti
Meidän
ES
TU
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Tutustu lisää osoitteessa
www.pinnotec.fi
Tai soita/ring
050 572 1186/Mikael
Rööperin Lehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
RO
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Sähkötyöt Eltamatic
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Miksi maksaa liikaa kun meiltä saa
halvalla, säästät paljon rahaa!!
50% alennuksella erä timanttisormuksia
? tule lahjakaupoille
innoite pintoihin
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
OGGI
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Maalauspalveluja
Timanttisormukset:
laajat valikoimat
huippuedulliseen hintaan
HOITOA ALKOHOLISMIIN
LLD
Hammaslääkärit
Terveyspalvelut
IT T
BU
Autokorjaamoja
E LY S S Ä R A N S K
AN
Itäsiperianlai
ERIKOISHINTA
5,90
KOIRA
6/2016 6,50
6/2016
6,60
ka
päiväkausia a,
kallionkolossti
kaveri pelas
Talven
riemuja
OT ? VINKIT
? UUTUUDET ? NEUV
HOITO ? RAVINTO
* Koirahiihtoäily
* Lumikenk
Jade auton alle,
lantio murtui
t
ra
oi
ik
ja
Sankar
Heankiparantaen
an
Toimistokiss
ita
lk
Suuri koul
pa
utusinumer SEPPO PENA auttaa koiri
a
iss
o
Top
lm
hti
ge
Instagram-tämieltä
kehrää käytöson
jakaa hyvää
stressin pois
Nette ja Alice
rally-tokon
suomenmestarit
Vieno muutti
naapuriin ?
miksi kissa
lähtee kotoa?
n
Sankoin joukoi
Kille hoitaa dittomien
huolella ko
ksi
6/16
sairasta
koirien hy vä
6,40
isäntäänsä
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2016
Tunnetila
säätelee
hevosen
käytöstä ja
oppimista
WELSHP
ihastutta ONIT
t
ominaisuva
uksillaan
Portugalila
inen huipp
ihastu
ura
SAMSON on
maailman
isoin kissa!
Kolmen vu
en
hevosopiod
ot
eivät tuonnn
eet
Roosalle
työtä
Rotuesittelyssä
karvaton
sfinx
Nro 22 ? Viikot 51-2
20
Elämä on muutakin kuin
asuntoasioita.
Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja
ja joukko suomalaisia huippumuusikoita
suuntasivat studioon, ja siellä syntyi
musiikkia. Olisiko Timo Metsolan
kannattanut pysyä lestissään ja
keskittyä asuntoasioihin?
Se selviää vain kuuntelemalla.
Kuuntele
Spotify-palvelusta
tai osta levy!
www.cdon.com
Levystä otettu painos on jo ylittänyt
kaupallisessa jakelussa kultalevyyn
oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin.
Mukana mm. Sanin uusi koskettava
joululaulu ?Lapsuuden joulu?.
Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa
laulussa ?Mut elämä jatkuu?.
Vuokraturvan Timo Metsola laulaa
?Vanhat valokuvat? ja
?Pakoon itseltään?.
in
etu an
nn osan
u
t v
kä ar
Oy
se ulu
us
n
o
im
o
k
k
t
.
tu
jä
va n
ur ma ttä lous
rat aim väli
Ta
k
h
o
a
Vu par uokr
ä v
t
t
t
e
u
an
sa
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI