R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 43-44 – Nro 18/2017 – 13. vuosikerta BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? MAKSUTON IMPLANTTI-ARVIO Puuttuuko sinulta hammas? TO 2.11. | KLO 14-18 Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 Olet tervetullut Hammaslääkäriasema Fossaan maksuttomaan implanttihoidon arvioon torstaina 2.11.2017 klo 15 alkaen. Paikalla on suukirurgi, vastaanottomme osaavat ammattilaiset sekä implanttivalmistaja Dentsplyn edustaja. Varaa aika: 09 696 2990 Oletko menettänyt hampaan tai vaivaako liikkuva proteesi? Keinojuurihammas eli implantti voi olla ratkaisu ongelmaasi. ME HOIDAMME – TERVETULOA! VARAA AIKA: (09) 696 2990 Monal Indian Cuisine Annankatu 4 , 00120 Helsinki Lounas buffet klo 10:30-15:00 (10 €) A la carte klo 15:00-22:00 Viikonloppulounas mix thali klo 12:00-16:00 (14.50 €) Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla ET 185 m2 ULLANLINNA Janne Seppelin 044 091 1959 janne.seppelin@crape.fi 4 h, k, studio, 2 x kph, s, wc, vh, khh pietarinkuja 4 Mh. / Vmh. 1.950.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 142,5 m2 KAMPPI Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi 3-4 h, k, wc, kph, s, vh Lönnrotinkatu 3 Mh. 723.742,07 € Vmh. 1.325.250,00 € Asiakkaamme etsii! ostotoimeksiannolla haussa: 2 4 H + keittiö 65 100 m2 Sijainti: postinumeroalueet 00120, 00140, 00150 Kunto voi olla huono/remontoiva. Myös suuritöiset tai luvanvaraiset muutoskohteet kiinnostavat. Natasha Valtonen 0400 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi Kauppa on myyjälle kuluton, ostaja maksaa välityspalkkion. (09) 668 710 Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Paljon ihania nilkkureita viileneviin säihin!
2 Nro 18 • Viikot 43-44 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa ETEL ÄINE N RAU TATIE KATU SAL OMO NKA TU KAN SAK OUL UNK ATU ANN ANK ATU RUN EBER GINK ATU RUNEBERGINKATU 3 P-AUTOTALO TENNISPALATSI KAMPIN KESKUS KAMPIN METROASEMA Varaa omasi: p. 03 387 800 tai www.finnpark.fi ww w.fi nn pa rk. fi P-AUTOTALO | TILAA | 24 H Vapaita paikkoja lyhytaikaiseen tai sopimuspysäköintiin! 6.–12. Oct. 2017 www.helsinkitangoweek.com Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 5/20 17 6,75 HOI TO – RAV INT O – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT Villik issoj a etsim ässä , haav iin jäikin loukk aantu nut ilves Home opati a paran si Tiike rikissa n jalan Koke ile kurss ia: Unelm akiss aksi 21 päivä ssä Veike ä burm a sopii lapsi perhe esee n Maai lman ainoa avus tajak issa Roop e osaa soitta a hätäk esku ksee n! 5/17 6,50 Palkinto jen nousu piristän yt hevoska svatusta Aktiivita llissa hevosell a on oma elämä Kokem äellä kesärav eja 70 vuotta Ylihärm äläinen Antti Ala-Ran tala: Hevosm iestaito ja maalais järjellä Hevosm aailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvina isella knabstr upperill a kiinnos tavat värit Reijo Kuhakos ki oli stadin viimeine n vossikk a KO UL UTA KOIRASTA SIEN EST ÄJ Ä! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 6,50 ERIKOISHINTA Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 Voimassa 30.11. asti. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
13. vuosikerta – nro 18 Viikot 43-44 Ajankohtaista Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi? Jätkäsaareen rakennetaan liikuntapuisto ? Jätkäsaareen aletaan rakentaa uutta liikuntapuistoa. Kaupunginvaltuuston 11.10. hyväksymän hankesuunnitelman mukaan liikuntapuisto parantaa Jätkäsaaren alueen asukkaiden liikuntaja virkistysaluetarjontaa ja toimii myös lähiympäristön koulujen liikuntapaikkana. Puiston pohjoisosia voidaan hyödyntää myös koulujen välituntikäytössä. Viiden hehtaarin kokokoiseen puistoon sijoitetaan kaksi täysikokoista urheilukenttää pukusuojineen ja huoltorakennuksineen. Yksi kentistä on mahdollista kattaa talvikausiksi. Kenttien lisäksi liikuntapuistoon on suunniteltu monipuolinen lähiliikuntapaikka jossa on vapaata pallottelunurmea ja pienempiä pelikenttiä sekä skeittipaikka. Liikuntapuiston mitoituksessa on otettu huomioon se, että eteläisen kantakaupungin liikuntapalvelutarjonta on ollut vähäisempää kuin muualla Helsingissä. Liikuntapuiston esirakentaminen aloitetaan keväällä 2018. Liikuntapuiston ensimmäisen vaiheen on on määrä valmistua kahden vuoden kuluttua syksyllä 2019. Liikuntapuistohanke sisältyy kaupunginvaltuuston vuosi sitten hyväksymään liikuntatoimen rakentamisohjelmaan vuosiksi 2017–26. Ensimmäisen vaiheen toteutukselle, vuosille 2019–23, on varattu rahoitusta yhteensä 7,8 miljoonaa euroa. Nyt hyväksytty hankesuunnitelma sisältää myös hankkeen toisen vaiheen, ja kokonaisuudessaan hankkeen edellyttämä 13 miljoonan euron rahoitustarve tullaan sisällyttämään vuoden 2018 talousarvion 10-vuotiseen investointiohjelmaan. Jätkäsaaren liikuntapuiston toteutusvastuu on kaupunkiympäristön toimialalla ja sen ylläpitovastuu tulee kulttuurija vapaa-ajan toimialalle liikunnan palvelukokonaisuudelle. ? Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa. Sivu 11 Pormestari Jan Vapaavuoren (pieni kuva) mukaan keveämmällä veroprosentilla on tarkoitus kompensoida erityisesti nousevien asumiskustannusten kielteistä vaikutusta helsinkiläisten ostovoimaan. Iso kuva: Jussi Hellsten Pysäkkinäytöt viritettiin asiakkaan taajuudelle ? HSL:n uudet sähköiset pysäkkinäytöt otetaan käyttöön raitiovaunuja bussipysäkeillä. Asiakkaat antoivat koeversioista pikapalautetta, jonka perusteella näyttöihin tehtiin parannuksia. HSL:n uudet sähköiset pysäkkinäytöt on saatu hiottua ulkoasultaan ja toiminnallisuudeltaan sellaisiksi, että ne voidaan ottaa käyttöön lokakuun aikana kaikilla TFT-näytöillä. Ensi vaiheessa uudet versiot otetaan käyttöön raitiovaunuja bussipysäkeillä sekä vähitellen myös terminaaleissa ja aulatiloissa sijaitsevilla näytöillä. – Nyt käyttöön otettavissa näytöissä näkyvät vahvasti asiakkaiden toivomukset. Testasimme näyttöjä kesällä kantakaupungin raitiovaunupysäkeillä, ja pyysimme asiakkailta niistä palautetta pikapalautejärjestelmällä. Kehittämisehdotusten lisäksi saimme runsaasti positiivista palautetta näyttöjen selkeydestä, kertoo informaatiosuunnittelija Ossi Berg HSL:n matkustajainformaatiotiimistä. Pikapalaute on HSL:n ja liikennöitsijöiden yhdessä ideoima järjestelmä nopeita korjauspyyntöjä, reaaliaikaista raportointia ja asiakaspalautetta varten. Se on käytössä kuljettajien sosiaalitiloissa, raitiovaunupysäkeillä ja raitiovaunuissa, kaupunkipyöräasemilla ja sitä testataan metrojunissa. Lisäksi pikapalaute otetaan käyttöön länsimetron uusilla asemilla tänä syksynä. Pikapalautetta voi antaa esimerkiksi rikkoutuneesta pysäkkinäytöstä, ja tieto ohjautuu ilman välikäsiä suoraan korjaajalle. Matkustajan ei tarvitse muuta kuin rastittaa mikä on vikana. Palautetta voi antaa kännykän NFCtoiminnon tai QR-koodilukijan avulla tai osoitteessa hsl.fi/fixit + pysäkkikohtainen koodi. Uudet HSL:n pysäkkinäytöt otetaan käyttöön raitiovaunuja bussipysäkeillä lokakuun aikana. Kuva: Lauri Eriksson/HSL Helsingin Kamppiin valmistuu 41 uusittua Lumo-asuntoa ? Helsingin keskustassa sijaitseva Lönnrotinkatu 30:n entinen toimistotalo uusittiin asuinkäyttöön. Täydellisessä remontissa kiinteistöön saneerattiin 41 korkeatasoista Lumo-vuokrakotia. Uudet asunnot valmistuvat 1.2.2017. Jätkäsaaren Bunkkerin kehittämishanke jatkuu ? Helsingin kaupunki ei tee valitusta Helsingin hallintooikeuden päätöksestä, jonka mukaan Jätkäsaaren Bunkkerin hankintaprosessi on ollut virheellinen. Helsinki Tango Week 2017 ? Tangokulttuuri sukeltaa Helsingin kaduille, kirjastoihin ja kuppiloihin 6.–12. marraskuuta. Helsinki Tango Week -festivaalin tavoite on tuoda tango julkiseen tilaan, jopa yllättää. Sivu 7 Sivu 10 Sivu 7
4 Nro 18 • Viikot 43-44 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18 Latauspisteiden hankinta kiinnostaa taloyhtiöitä L atauspisteitä koskeva keskustelu on vilkastumassa taloyhtiöissä, ja päätöksentekoon sekä onnistuneisiin käytäntöihin ja valintoihin liittyvän tiedon tarve on suuri. Huolellinen valmistelu ja hyvä tiedottaminen takaavat onnistuneen toteutuksen. Ladattavien henkilöautojen määrä Suomessa on 5 882 kappaletta (tilanne 30.9.2017), josta lataushybridejä on 4 593 ja täyssähköautoja 1 289. Erityisesti lataushybridien myynti on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. Ladattavien ja muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien autojen määrä on kasvussa. Samalla kasvaa tarve myös yksityisiin latauspisteisiin, jotta sähköinen liikenne toimisi jouhevasti. Onkin tärkeä kartoittaa eri keinoja, miten sähköautojen latauspisteiden rakentamista voidaan edistää ja samalla kertoa ihan konkreettisia asioita sähköauton käytöstä sanoo johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner Trafista. Monissa taloyhtiöissä latauspisteiden rakentamispäätöksiä on vielä lykätty. Asian voi hyvin ottaa pohdinnan alle vaikka heti, mutta ensimmäinen latauspisteiden rakentamispäätös on suositeltavaa tehdä yhtiökokouksessa. Samalla kannattaa myös sopia seuraavia latauspisteitä koskevan päätöksenteon reunaehdot, jos hallitukselle annetaan valtuutus seuraavista latauspisteistä päättämiselle. Yhtiökokouksessa on myös viisasta sopia kustannustenjako siinä tapauksessa, että osakkaiden omalla kustannuksellaan rakentamien latauspisteiden rakentaminen vaatii muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Nykyisen lain mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen antamaan luvan niille, jotka haluavat rakentaa yksittäisen latauspisteen omalla kustannuksellaan. Valtuutuksessa on otettava huomioon kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteetista aiheutuvat rajoitukset. Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilta osakkailta on kysyttävä halukkuutta latauspisteen rakentamiseen. Osakasvähemmistö voi myös saada koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, jos se omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä. Helsingin Yrittäjät ei kannata nopeusrajoitusten laskemista – katujen korjaustöitä nopeutettava ? Helsingin kaupunki suunnittelee kaupungin katuverkon nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamista ja nopeusrajoitusten laskemista muun muassa kaupungin keskustassa. Helsingin Yrittäjät pitää tärkeänä, että kaupungin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä huolehditaan siitä, että kaupungin keskusta on vetovoimainen asiointija työpaikka-alue. Tämä edellyttää sitä, että keskusta on hyvin tavoitettavissa kaikilla liikennevälineillä. Helsingissä suunnitellaan kaupunkibulevardien rakentamista, Hämeentien sulkemista läpiajoliikenteeltä ja kävelykeskustan laajentamista, jotka hidastavat ajoneuvoliikennettä. Nyt ehdotetaan lisäksi myös nopeusrajoitusten alentamista keskustan alueella. Kaikilla suunnitelluilla muutoksilla on vaikutusta kaupungin keskustan tavoitettavuuteen ajoneuvoilla. Keskustan alueen yritykset – erityisesti vähittäiskauppa ja kiinteistönomistajat – ovatkin perustellusti huolissaan suunniteltujen liikenteellisten muutosten vaikutuksesta Helsingin keskustan saavutettavuuteen ja vetovoimaisuuteen yritystoiminnan kilpailukyvyn kannalta. Suunnitteilla oleva nopeusrajoitusten alentaminen laskisi niin tavarakuljetusten, henkilöautojen kuin joukkoliikenteenkin ajonopeuksia. Matkailuliikenteen osalta transferkuljetusten tarvitsema aika kasvaisi, mikä lisäisi kustannuksia. Uudistus hankaloittaisi myös jakeluja huoltologistiikkaa sekä liikkuvaa palvelutyötä tekevien yritysten toimintaa. Nopeuksia ei olekaan syytä laskea kategorisesti, vaan niillä tulisi olla paikallinen peruste, jossa kokonaisvaltaiset hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat. Ennen nopeuksien mahdollista muuttamista, tulee huolehtia siitä, että liikenteen edellyttämä katuympäristö on kunnossa ja katuhierarkia on tarkistettu. Onnettomuuksien vähentämisen osalta on kiinnitettävä huomiota myös kasvavan pyöräilyn valvontaan ja pyöräilijöiden valistamiseen liikennesäännöistä. Katujen korjaustöitä nopeutettava Helsingissä liikkumista hidastavat merkittävästi lukuisat katutyöt. Auki olevat tiet eri puolilla Helsinkiä ovat piinanneet erityisesti muutamina viime kesinä. Tämä kesä on ollut katujen peruskorjausten suhteen pahin vuosiin, kun jokainen pääväylä on kaivettu auki. Liikenteelle on ongelmallista, kun katutöitä on yhtaikaa niin monilla keskeisillä väylillä, jotka ovat vilkasliikenteisiä reittejä kantakaupunkiin. Tämä on haitannut niin jakelulogistiikkaa kuin asiointija työmatkaliikennettäkin. Myös turistien on ollut hankalampi liikkua nähtävyyksiä katsomaan. Katutyöt hankaloittavat lisäksi liikkeisiin pääsyä ja haittaavat yrittäjien liiketoimintaa. Katujen korjaustyöt ovat edenneet turhan hitaasti. Monessa kohdin katu on kaivettu auki ja sitten edistymistä työmaalla ei ole tapahtunut moneen viikkoon. Erityisesti liikennettä eniten ruuhkauttavat katutyöt on tehtävä mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunki voisi hyvin – asukkaat silti huomioiden teettää töitä useammassa vuorossa ja pidempiä päiviä. Myös ulkoistamisen johtamista ja töiden aikatauluttamista on tarpeen kehittää. Helsingin Yrittäjät korostaa lausunnossaan kaupungille, että mahdollisia uudistuksia mietittäessä on keskeistä tarkastella kaikkia kaupunkiin suunnitteilla olevia liikenteeseen vaikuttavia uudistuksia ja niiden vaikutuksia kokonaisuutena ennen uusia päätöksiä. Päätöksenteossa tulee varmistaa kaupungin keskustan saavutettavuus ja vetovoimaisuus. Ruuhkien seuraamisen ja liikenteen sujuvuuden kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Yrittäjät eivät kannata nopeusrajoitusten laskemista. Kolumni ? Edellisessä Rööperin Lehden pääkirjoituksessa nostettiin ansiokkaasti esille uhkia, jotka koskevat ydinkeskustan saavutettavuutta. Myös kaupunginvaltuustossa keskusteltiin viime viikolla tietöiden aiheuttamista ongelmista tavallisille helsinkiläisille. Poikkeuksellisen laajat ja pitkään kestäneet tietyöt ovat tehneet kantakaupungista pussinperän, jonne on vaikea päästä ja josta on vaikea lähteä. Ongelma koskettaa niin yksityisautoilijoita kuin joukkoliikenteenkin käyttäjiä. Mechelininkadun, Mannerheimintien ja Teollisuuskadun tietyöt ovat hidastaneet liikennettä näillä keskeisillä väylillämme. Samanaikaisesti toteutettavat tietyöt ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen. Töölössä Merikannontien lisäntyynestä liikenteestä ja sen aiheuttamista vaaratilanteista olemme saaneet lukea pitkin kesää. Lisääntyneet ruuhkat ja pitkittyneet matka-ajat ovat saanet monet syystäkin turhautumaan. Tuntuu, kuin kokonaisuudesta huolehtiminen ei olisi kenenkään vastuulla. Tällä viikolla olemme saaneet lukea uutisista kaupungin asvalttiurakoissa esiintyneistä epäselvyyksistä. Edullisimmat tarjoukset ovat lopulta osoittautuneet monin verroin luvattua kalliimmiksi. Ylimääräisiä työtunteja on ilmaantunut kuin tyhjästä ja työtavat ja -laitteet ovat poikenneet sovitusta. Tämä kertoo omaa surullista tarinaansa kaupungin toteuttamien tietöiden tilanteesta. Valtuuston kokouksessa kysyinkin, miten tietöistä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) aikoo tehdä tilanteella. Tietöiden aiheuttamista ongelmista on puhuttu jo pitkään, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat jääneet puuttumaan. Helsinkiläisten kärsivällisyys alkaa olla koetuksella jatkuvien tietöiden ja niiden aiheuttamien ongelmien vuoksi. Erityisesti meidän etelä-helsinkiläisten osalta tilanne on kestämätön. Tietöiden koordinointia on parannettava ja laajojen samanaikaisten projektien käynnistämisestä luovuttava. Vain siten voimme huolehtia, että kantakaupunki säilyy saavutettavana myös tulevaisuudessa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Kauppakeskuskävelyitä Kaaressa ? Kauppakeskus Kaaressa järjestetään kauppakeskuskävelyitä marraskuusta lähtien keskiviikkoisin kello 10 –11. Vuoden 2017 puolella kävellään 1.11.–15.12.2017 (ei 6.12.), ja joulun jälkeen kävelyt jatkuvat 10.1.– 28.2.2018. Kauppakeskuksen sisätiloissa on keskiviikkoisin kävelyn ohella tarjolla jumppaa, venyttelyä ja tasapainoharjoittelua liikunnanohjaajan johdolla. Ennen kauppakeskuskävelyä on yhteinen alkulämmittely keskusaukiolla, jonka jälkeen kauppakeskuskävelylle lähdetään ryhmänä. Lenkin lomassa pysähdellään ja tehdään turvallisesti lihaskunto-, tasapainoja liikkuvuusharjoitteita muun muassa kauppakeskuksen kaiteita hyödyntäen. Kauppakeskuskävelyt ovat maksuttomia ja sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille, sillä reitin suunnittelussa on huomioitu muun muassa liikuntarajoitteiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Jalkaan kannattaa pukea mukavat kengät ja ulkovaatteet voi jättää kauppakeskuksen säilytyslokeroihin. Tietöiden aiheuttamat ongelmat helsinkiläisten riesana Pirkko Lahdelle Mielenterveysseuran 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinto Pirkko Lahti • Syntynyt 20. elokuuta 1941 Kiskossa. • Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja 1983–2006. Toiminut Mental Health Europen johdossa 1999–2001 ja Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2001–2003. • Koulutus: filosofian kandidaatti 1968, laillistettu psykologi 1972, filosofian lisensiaatti 1986 ja psykoterapeutti 1996. • Kirjat: Mielenterveyden menu. WSOY 1995. • Mietteitä elämän poluilta. SMS-julkaisut 1999. • Hyvän mielen mahdollisuudet. Gummerus 2003. • Mielen määrin. Otava 2008. • Toimittanut kirjoja yhteistyössä muiden kanssa sekä kirjoittanut lukuja eri teoksiin (yht. n. 10). Viimeisin kirja on vuoden 2017 alussa julkaistu Satavuotiaiden kädenjälkiä, jonka Lahti on kirjoittanut yhteistyössä Ulla Nummisen kanssa. Teos on kunnianosoitus Suomessa 2017 eläville satavuotiaille. Suomen Mielenterveysseura palkitsi Pirkko Lahden 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinnolla 10.10.2017 Maailman mielenterveyspäivänä. ? Mielenterveyden edistämisen voimahahmo Pirkko Lahti työskenteli Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana vuosina 1983–2006 sekä Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2001–2003. Suomen Mielenterveysseurassa Lahti muistetaan vauhdikkaana uranuurtajana ja uuden kehittäjänä: – Kuljin silmät auki ja tartuin kaikkiin pyyntöihin, joissa jokin uusi ryhmä pyysi puhumaan. Samalla vein viestiä Mielenterveysseurasta ja tein asennetyötä, Lahti muistelee. Eläkkeelle jäätyään Lahti on jatkanut edelleen mielenterveyden edistämistyötä suosittuna luennoitsijana, kannanottajana ja kirjoittajana, rouva Mielenterveytenä. Suomen Mielenterveysseura ei jaa tänä vuonna Valtakunnallista mielenterveyspalkintoa. Sen sijaan jaetaan 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinto.
5 Viikot 43-44 • Nro 18 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Influenssarokotukset rokotuspisteisiin Helsinkiläisten influenssarokotukset siirtyvät terveysasemilta neljään rokotuspisteeseen. ? Riskiryhmien maksuttomat rokotukset alkavat 6.11. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Lähimpään rokotuspisteeseen Tänä syksynä Helsingissä on neljä rokotuspistettä, Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa, Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa ja Kampin palvelukeskus. Rokotuspaikat on valittu tarkoin, jokaiselle pääilmansuunnalle omansa. Influenssarokotuksen saa ilman ajanvarausta. Rokotusaikaa on pidennetty niin, että paikalle pääsee myös töiden jälkeen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä. – Jos iso osa yllättäen menee vaikka Kamppiin, sinne tulee ruuhkaa. Kun rokotukset siirtyvät rokotuspisteisiin, voimme niissä keskittyä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Suojaudutaan yhdessä Helsinkiläiset suojautuvat influenssalta hieman muuta maata paremmin lasten osalta. Kansallisen rokotekattavuusseurannan mukaan senioreista 45 prosenttia otti maksuttoman rokotuksen viime influenssakaudella. Mutta se ei vielä riitä. – Rokotekattavuus tulisi nostaa 75 prosenttiin. Hyvällä suojalla torjumme tehokkaasti vakavia influenssatulehduksia ja jälkitauteja kuten sairaalahoitoa vaativaa keuhkokuumetta, kiteyttää ylilääkäri Hannele Kotilainen. Kun rokotat itsesi, suojaat myös läheisesi. Pienten lasten rokottaminen on lisääntynyt hyvin viime vuosina. – Kannustan myös pienten lasten perheitä ottamaan influenssarokotuksen. Kun raskaana oleva äiti ottaa rokotuksen, suojaa hän samalla vastasyntyneen vauvansa, sanoo ylilääkäri Kotilainen. Näillä näkymin influenssa ehtii meille marraskuun lopulla. Pari vinkkiä vielä sujuvaan rokotukseen: muista helposti ylös käärittävät hihat ja Kela-kortti mukaan! Riskiryhmille maksuton influenssarokotus • sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • 65 vuotta täyttäneet • varusmiestai vapaaehtoisen palveluksen aloittavat • vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri • potilasja hoivatyötä tekevät ja opiskelevat • raskaana olevat ja 6-36 ikäiset neuvolasta Rokotuspisteessä 6.11. 10.11. ma-to klo 8.30-18 ja pe 8.30-15 Omassa tai avoimessa neuvolassa 6.11. 17.11. ma-pe klo 8.30-10.30 ja ke klo 16-18 Raskaana olevat äidit ja alle 3-vuotiaat lapset saavat influenssarokotuksen neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta. Tarkista oman avoimen neuvolan rokotuspäivä ja mahdolliset poikkeukset. Helsingin influenssasivusto löytyy osoitteesta influenssarokotus.hel.fi maanantaista 9.10. alkaen. Muuntohuumeet mukaan huumetestaukseen ? Väitöstutkimuksessa kehitetyllä uudella analyysimenetelmällä virtsanäytteestä pystytään löytämään perinteisten huumeiden lisäksi myös uudet muuntohuumeet pieninäkin pitoisuuksina. Laittomilla huumemarkkinoilla liikkuu nykyään perinteisten huumausaineiden ja väärinkäytettyjen reseptilääkkeiden lisäksi uusia synteettisesti muokattuja psykoaktiivisia aineita. Huumeiden tunnistamisessa käytetyillä perinteisillä analyysimenetelmillä ei näitä yhdisteitä pystytä havaitsemaan. FM Mira Sundström kehitti väitöstutkimuksessaan laajakirjoisen analyysimenetelmän, jolla voidaan määrittää sekä uudet että vanhat huumeet virtsanäytteistä pieninä pitoisuuksina. Menetelmä perustuu ultrakorkean erotuskyvyn nestekromatografiaan sekä korkean resoluution lentoaikamassaspektrometriaan. – Analyysimenetelmä kerää näytteestä koko massaspektrometriin pääsevän ionivirran ilman tutkittavien yhdisteiden esivalintaa. Huumeiden tunnistaminen perustuu analyysin jälkeiseen tietokantahakuun: huumeiden ja niiden pilkkeiden mitattuja tarkkoja massoja verrattaan tietokannassa oleviin tarkkoihin massoihin, Sundström kertoo. Uutta menetelmää verrattiin kahteen perinteiseen huumeiden testaustapaan, immunologiseen seulontaan ja massaspektrometriseen kohdeanalyysiin. Tulokset osoittivat nämä perinteiset menetelmät riittämättömiksi kokonaisvaltaisessa huumetestauksessa. Immunologisten analyysitulosten tulkinta ei ole suoraviivaista, joten jokainen positiivinen tulos on varmistettava luotettavammalla menetelmällä. Myös perinteisen massaspektrometrisen kohdeanalyysin tunnistustapa, joka perustuu vertailuaineen avulla tuotettuun spektriin, on riittämätön erityisesti muuntohuumeiden kohdalla. Sekakäyttö yleistä Kehittämäänsä menetelmää käyttäen Sundström tutki huumausaineriippuvaisten henkilöiden päihdekäyttöä ja arvioi, eroaako huumeiden käyttö päihdehoitoon osallistuvien ja osallistumattomien henkilöiden välillä. – Usean päihteen samanaikainen sekakäyttö oli yleistä erityisesti päihdehoitoon osallistumattomien henkilöiden keskuudessa, Sundström toteaa. Yleisimpiin väärinkäytettyihin huumeisiin kuuluivat opioidikipulääke buprenorfiini, rauhoittavat bentsodiatsepiinit, piristävä amfetamiini ja tietoisuutta muuttava kannabis. Uusista psykoaktiivisista aineista yleisin oli piristeiden joukkoon kuuluva alfa-pyrrolidinovalerofenoni (alfa-PVP), ja sen väärinkäyttöön liittyi aina päihteiden sekakäyttö. Uusi menetelmä – Muuntohuumeiden sisällyttäminen huumetestaukseen on erittäin tärkeää. Huumeiden sekakäyttö on riski potilaan terveydelle ja hoidon onnistumiselle, ja tarkan huumeprofiilin selvittäminen auttaa lääkäreitä antamaan parempaa hoitoa, Sundström sanoo. Väitöstutkimuksessa kehitetyn laajan huumausaineseulonnan avulla lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö voitiin ensimmäistä kertaa selvittää varmistusanalyysitasoisesti ja kustannustehokkaasti. Menetelmä on jo otettu laajasti käyttöön sekä päihdepotilaiden hoidossa että oikeuslääketieteessä. Kari Varvikko kirjoitti vuoden kotiseutulehtijutun Stadin Slangi ry:n Tsilari-lehdelle kunniamininta ? Hermanni-Vallila lehden päätoimittaja, kirjailija Kari Varvikon julkaisema kirjoitus Hermannin sähkötön kaupunkisissi 1/2017 on valittu vuoden 2017 kotiseutulehtijutuksi Suomen Kotiseutuliiton järjestämässä kotiseutulehtikilpailussa. Kotiseutuliiton nimeämä kilpailuraati, jonka puheenjohtajana toimi liiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas, perusteli valintaansa: – Kari Varvikon kirjoittama juttu koukuttaa alusta lähtien. Napakka otsikko vetää mukaan ja ingressi on kuin runo. Kerronta on värikästä ja kuvailevaa, teksti soljuu ja on helppolukuista. Kieli on erinomaista. Tommi Heinon upeat kuvat tukevat tarinaa, josta tekevät mielenkiintoisen persoona ja aihe. Paikallisuus on vahvasti läsnä, ja juttu onkin erinomainen esimerkki paikallistuntemuksen hyödyntämisestä hyvien aiheiden löytämiseen. Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen keskusjärjestö, jossa on noin 850 jäsenyhteisöä. Pääosan järjestöistä muodostavat 650 paikallista yhdistystä, joita ovat kaupunginosaydistykset, kaupunkiseurat, pitäjäyhdistykset ym. Vuoden kotiseutulehtijuttu -kilpaan osallistui 58 lehteä. Stadin Slangi ry:n julkaisema Tsilari-lehti sai lisäksi kunniamaininnan. Kari Varvikko on lehden päätoimittaja. Stadin Slangi on Suomen suurin kotiseutuyhdistys (3 500 jäsentä). Palkinnot jaettiin Turun kirjamessuilla 6.10. Karilta ilmestyi lokakuun alussa myös kuvaja tietoteos Puutalojen Hermanni (Kustannus Laaksonen). Kirja on laatuaan ensimmäinen Helsingin Hermannin jo kadonnutta puu-Hermannia kokonaisuudessaan käsittelevä historiikki. Koululaiset voivat ottaa influenssarokotuksen kouluterveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat voivat ottaa rokotuksen oppilaitoksensa terveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Oppilaitokset tiedottavat rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Sosiaali-, terveydenja lääkehuollon henkilöstö saa influenssarokotuksen työterveyshuollosta. Allas Sea Pool –merikylpylä sai oman aurinkovoimalan ? Allas Sea Pool –merikylpylään Helsingin Etelärannassa on valmistunut 92 paneelin aurinkovoimala. Helen Oy:n ja Allas Sea Pool Oy:n rakennuttaman aurinkovoimalan paneelit asennettiin paikalleen syyskuussa. – Aurinkovoima täydentää käyttämäämme uusiutuvan energian palettia erinomaisesti, toteaa Helsinki Allas Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsälä. – Merikylpylä on siitä harvinainen kohde Helsingissä, että aurinkovoimalan valmistuttua sen toimintaa pyöritetään lähes kokonaan uusiutuvalla energialla, toteaa markkinointipäällikkö Timo Huolman Helen Oy:stä. Aurinkovoimala on teholtaan 25kWp ja sen vuosituotanto on 20 500 kWh, mikä kattaa Altaan tilausja yhteissaunan kiukaan sähkönkulutuksen kesäaikoina. Sauna on avoinna joka päivä ja kokousvieraat sekä sekasaunavuorolaiset saunovat nyt paikan päällä tuotetulla sähköllä syyskuusta 2017 alkaen. Naisten ja miesten saunat lämpiävät Helenin sertifioidulla vesisähköllä. Aurinkovoimala paneeleineen on suuren yleisön nähtävillä. – Erityisen hyvin se näkyy kylpylän yläterassilta. Mahdollisuus tutustua aurinkovoimalaan on poikkeuksellista. Yleensä kiinteistöjen katolla olevia aurinkopaneeleita katsotaan alhaalta käsin, Timo Huolman kertoo. Aurinkovoimalan ohella Helen toimittaa Altaalle vesisähköä sekä energiaa kierrättävää kaukojäähdytystä. Lisäksi kylpylän altaat lämpiävät biokaasulla tuotetulla uusiutuvalla kaukolämmöllä.
6 Nro 18 • Viikot 43-44 Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Sunnuntaiksi VIIKKO 43 MA 23.10. Severi TI 24.10. n YK:n päivä Rukouspäivä Rasmus, Asmo KE 25.10. Sointu TO 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta PE 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä LA 28.10. Simo SU 29.10. Kesäaika päättyy Alfred, Urmas VIIKKO 44 MA 30.10. Ella TI 31.10. Arttu, Arto, Artturi KE 1.11. Pyry, Lyly TO 2.11. Topi, Topias PE 3.11. Terho LA 4.11. Pyhäinpäivä Hertta SU 5.11. Reima Ei ole elämä onnea vailla Suomengan mailla; avoinna ovi on nautindoon. Jaakko Juteini (1781-1855) Päivyri ? Ahvenanmaa –matkaoppaan julkistamistilaisuus lukusali 3. krs Keskiviikkona 25.10. klo 18-19 Tervetuloa Mikko-Oskari Kosken kirjoittaman matkaoppaan Ahvenanmaa (Savukeidas 2017) julkistamistilaisuuteen! Ohjelmassa on virallisia muodollisuuksia ja todellisia puheita matkakirjauutuuteen liittyen. Ahvenanmaa on jokaiselle suomalaiselle tuttu saaristomaakunta Selkämeren eteläpuolella. Vai voidaanko sitä kutsua tutuksi? Mikko-Oskari Kosken kirjoittama matkaopas syventyy Ahvenanmaan historiaan, pyöräilyreitteihin, saaristokulttuuriin, ravintoloihin ja elämäntapaan, jossa kesällä on kiire ja talvella rauhallista. Ahvenanmaa on ainutlaatuinen helmi Suomen lounaisnurkassa. ? Enter ry:n Seniorit nettiin –luento: Tietoturva lukusali 3. krs Torstaina 26.10. klo 13-15 Enter ry:n luennon aiheena on tietoturva. Pohdinnassa on muun muassa, miten netissä voi olla turvallisesti, ja luvassa on myös tietoturvavinkkejä eri tietoteknisten laitteiden käyttöön. Tilaisuudessa on kahvija teetarjoilu.Tervetuloa! Enter ry:n Seniorit nettiin –luentoja järjestetään loppusyksyn mittaan Rikhardinkadun kirjastossa myös 23.11. ja 14.12. ? Nyt. Rikun lukupiiri havahtumisesta. 1. krs. Torstaina 26.10. klo 18-19.30 Tervetuloa Rikhardinkadun kirjaston lukupiiriin, jossa tutustumme havahtumista käsittelevään kirjallisuuteen ja keskustelemme esiin nousevista teemoista. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riitta.massala@hel. fi / Rikhardinkadun kirjasto. Lukupiirin loppusyksyn teemat ovat: To 26.10. Rakkaus ”Armoon lankeaminen” (Adyashanti) Ke 29.11. Vapaus ”Uusi maa – elämän tarkoituksen oivaltaminen” (Eckhart Tolle) ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Arto Lappi kirjatorni 2. krs Torstaina 2.11. klo 18-19.30 Runo vie! -runopiirin vieraaksi saapuu runoilija Arto Lappi. Runopiirissä keskustellaan mitallisesta ja tiivistetystä runoudesta ja käsittelyssä on erityisesti Lapin teos Sulavesien tanssi (Sanasato 2016). Keskusteluun johdattelevat Tuija Lassila ja Juha Rautio. Vapaa pääsy, tervetuloa! Runo vie! -lukupiiri tuo runoutta, runoilijavieraita ja runouskeskustelua paraatipaikalle Helsingin keskustaan. Kaikille avoimet runoilijakohtaamiset ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, jonne kuka tahansa voi pistäytyä ja antaa yhteisöllisen lukemisen johdattaa runon äärelle. Heittäydy siis mukaan purkamaan ennakkoluuloja nykyrunouden vaikeudesta ja luomaan runon lukemiselle yhteistä areenaa. Runo vie! -runopiiri järjestetään yhteistyössä runoyhdistys Nihil Interit ry:n kanssa. ? Kinopiiri 1. krs Maanantaina 6.11. klo 18-19.30 Marraskuun kinopiirissä keskustellaan elokuvasta Drugstore Cowboy (Gus Van Zant, 1989). Ennakkoilmottautuminen suotavaa, vaan ei välttämätöntä tai sitovaa. Mikäli toivot dvd:n toimitettavaksi lähikirjastoosi tai kaipaat lisätietoja, niin ota yhteyttä: jyrki.heinonen@hel.fi. Tervetuloa mukaan! Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kokoontumiset sujuvat epämuodollisissa merkeissä, kahvitellen lyhyen taustoituksen jälkeen sana on vapaa: kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, niin uudet kuin karaistuneemmatkin elokuvaharrastajat, tai muuten vain uteliaat. Katselulistalle pyritään valitsemaan lähtökohtaisesti kiinnostavia ja kirjastossa saatavilla olevia teoksia eri vuosikymmeniltä. Elokuvien DVDja BD-tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokoontumista lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. Joulukuussa kinopiiri kokoontuu 4.12. Silloin keskustellaan elokuvasta Oikopolkuja / Short Cuts (Robert Altman, 1993) Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Taivaallista mannaa ja jokapäiväistä leipää kaikille Piispa Irja Askolan viimeinen työpäivä ? Lokakuun 31. päivä on piispa Irja Askolan viimeinen työpäivä Helsingin hiippakunnassa. Piispa on tavattavissa aamusta iltaan useissa eri tapahtumissa. Tiistaina 31.10. klo 8.00 piispaa voi tulla tapaamaan Helsingin tuomiokirkkoon, puoliltapäivin Alppilan kirkkoon, illalla klo 17 yhteislaulutapahtumaan Tuomiokirkon portaille ja klo 18 juhlamessuun Tuomiokirkkoon. – Odotan innokkaasti ja hieman jännittäen viimeistä työpäivääni. Päivän tilaisuuksiin ovat ovet avoinna kaikille. Toivon, että tässäkin päivässä toteutuu kohtaamisen kirkon henki, piispa Irja Askola sanoo. Lähtöjuhlan tapahtumissa on runsaasti musiikkia. Aamun tilaisuudessa Tuomiokirkossa laulaa Cantores Minores -kuoro, Alppilassa esiintyvät muskarilaiset ja Gospel Helsinki -kuoro, illan juhlamessussa on kamarikuoro SonorEnsemble. Aamun ja keskipäivän musiikkihartauksissa kuullaan myös raamatuntekstejä ja piispa Irja Askolan runoja. Juhlamessussa saarnaa piispa Irja Askola. Kolehti kerätään naisten äänen vahvistamiseen konfliktialueilla Suomen lähetysseuran Tasaus-keräyksen kautta. Juhlamessu päättyy piispan viran tunnuksien luovuttamiseen. Juhlamessu striimataan, ja sitä voi seurata suorana kirkon verkkosivulta. Korson, Laajasalon, Malmin, Oulunkylän, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kirkoissa voi osallistua juhlamessuun samanaikaisesti Helsingin tuomiokirkosta lähetetyn striimauksen välityksellä. Piispa Askolalle voi jättää terveisensä sosiaalisessa mediassa tunnuksella #kiitosirja. Irja Askola vihittiin ensimmäisenä naisena piispaksi 12.9.2010. Hän on järjestyksessä Helsingin hiippakunnan kuudes piispa. Luuk. 10:1.12 Ps.67:3 ? Muutama viikko sitten isosleirillä käsittelimme nuorten kanssa vapautta ja rauhaa. Aamuhartautemme päättyivät perinteisesti Isä meidän -rukoukseen ja viittasin siihen keskusteluissamme päivien mittaan useamman kerran. Miten rauha ja vapaus tai niiden kaipuu näkyvät rukouksessa? Saman leirin aikana Ylen uutinen itäisen ja eteläisen Afrikan äärimmäisestä hädästä iski tajuntaani. Puhuttiin yli miljoonan ihmisen nälkäkuolemasta seuraavien kuukausien aikana. Maiju Lehmijoki-Gardner avaa kirjassaan Askeettien pidot kristinuskon syömisen etiikkaa. Hän kirjoittaa, että ruumiillisen huolenpidon merkitys erityisesti ruuan muodossa näkyy kristinuskossa. Toisaalta Uudessa testamentissa Jeesuksen jumalallisuus tulee esille useiden ruokaan liittyvien ihmetekojen voimin. Samalla ruoka alleviivaa Jeesuksen ihmisyyttä: ilmestyttyään opetuslapsilleen hän Luukkaan mukaan aterioi näiden kanssa ja Johanneksen mukaan valmistaa rannalla näille pientä ateriaa. Ehtoollisen teologia, vieraanvaraisuus, pyhien tekstien märehtiminen ja jokapäiväinen leipä kietoutuvat mielenkiintoiseksi ja lopulta hyvin konkreettiseksi kudelmaksi. Jeesus lähettää opetuslapset pareittain julistamaan evankeliumia: Ruokailemaan yhdessä, parantamaan kaupungit sairaat ja sen jälkeen kertomaan, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Minä näen näiden kolmen välillä ainakin selvän yhteyden. Luther kehottaa olemaan Kristus toiselle ihmisille. Näin suoraa käännöstä on joissain suomennoksissa hieman arkailtu, mutta se on asia, josta Luther kuitenkin puhuu. Hän tarkoittaa, että lähimmäistä tulee palvella Kristuksen esimerkin mukaisesti ja samalla antaa todistus Jumalan valtakunnan todellisuudesta. Hyvin usein se tapahtuu konkreettisten asioiden kautta: Vaatetetaan, ruokitaan, käydään katsomassa, ollaan vieraanvaraisia, puututaan epäoikeudenmukaisuuteen, haastetaan haitallisia rakenteita, rukoillaan ja ruokaillaan yhdessä. Oma kysymykseni, ja ahdistukseni, asian äärellä tiivistyy kirkkoisä Gregorios Nyssalaisen Isä meidän -rukouksen tulkintaan, jossa hän pohtii jokapäiväistä leipää. Voiko Jumalan valtakunta olla totta ennen kuin yltäkylläisyyttä on tasattu? ”Te olette rukouksenne haltijoita, kun yltäkylläisyytenne ei riistä toisen omaisuutta ja aiheuta hänen kyyneliään, kun kukaan ei jää nälkäiseksi tai ahdistuneeksi teidän täyteytenne seurauksena. ” Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta Irja Askola vihittiin ensimmäisenä naisena piispaksi 12.9.2010. In memoriam Ritva ja Kalle Holmberg In transit ? Hannele Mikaela Taivassalo on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 31.10. kello 18 19.30. Illan aikana keskustellaan hänen kirjastaan In transit. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. ? Keskiviikkona 25.10. klo 18 järjestetään Teatterimuseossa keskustelutilaisuus, muistelutilaisuus, eräänlainen taiteilijatapaaminen, jonka päähenkilöinä ovat Ritva ja Kalle Holmberg. Ainutlaatuinen tilaisuus muistaa, muistella ja kertoa. Alustajana ja vastaajana on paikalla heidän lähin mahdollinen ihmisensä, tytär Annina Holmberg, joka esittelee samalla uutta teostaan Tahto ja hohto – Ritva Holmbergin taiteilijantie. Kirja kainalossa pureudutaan suomalaisen teatterin suuriin hetkiin ja legendaarisiin tekijöihin milloin syytettyjen penkillä, palvottuina, vihattuina tai rakastettuina. Anninaa haastattelee ja yleisön mukaan keskusteluun kutsuu toimittaja Kirsikka Moring. Tilaisuuteen on ilmainen sisäänpääsy. Teatterimuseo K a a p e l i t e h das, Tallberginkatu 1 G, Menovinkki
7 Viikot 43-44 • Nro 18 Helsinki Tango Week 2017 OLISIKO AIKA POIKETA Edullisia oppilashierontoja tarjolla EERIKINKATU 1:N toimipisteessä lokakuun lopusta alkaen! HIERONTAAN? Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 Helsingin nuorille lahjoitus Ruuti-toimintaan ? Lähiöfest2017-tapahtumaan osallistunut K-Market lahjoittaa Lähiöfest2017-tapahtumien tuotot, 10 277 euroa, Helsingin kaupungin nuorten Ruuti-toimintaan. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kiittää lahjoituksesta ja pitää sitä tärkeänä nuorten osallistumisen tukemisena. K-Market oli mukana syyskuun viimeisellä viikolla järjestetyssä Lähiöfest2017 -tapahtumassa yhtenä pääyhteistyökumppanina. K-Marketin tavoitteena oli herätellä suomalaisia pohtimaan uudella tavalla lähiöiden sekä lähikauppojen roolia ja tulevaisuutta. Festivaaliviikonlopun ajaksi Vuosaaren lukion tiloihin perustettu K-Marketin popup-ravintola Safka herätti paljon kiinnostusta. Safka oli auki kahtena päivänä ja ravintolassa vieraili noin 2000 kävijää. Tämän lisäksi K-Market oli mukana Lähiöfest2017-tapahtuman neljällä tapahtumatorilla. – Haluan kiittää Helsingin kaupunkia, Lähiöfest2017tapahtuman tuottajia sekä kaikkia yhteistyökumppaneitamme, jotka mahdollistivat pop-up-ravintolan ja tapahtumatorien järjestämisen, sanoo K-Market-ketjun johtaja Jesper Åberg. Viikonlopun kaikki tuotot, yhteensä 10 277 euroa lahjoitetaan lyhentämättömänä Ruuti-toiminnan kautta helsinkiläisille nuorille. Apulaispormestari Razmyar: ”Tärkeä lahjoitus nuorten osallistumiselle” Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan asioista vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar iloitsee lahjoituksesta. – Olemme Helsingin kaupungilla hyvin iloisia tästä lahjoituksesta, joka tukee tärkeää nuorten Ruuti-toimintaa. Ruuti on kaikille helsinkiläisille nuorille ja sen avulla nuoret pääsevät mukaan vaikuttamaan omaan kaupunkiinsa. Kiitämme lämpimästi K-Marketia! apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Ruuti on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä, jossa nuoret voivat vaikuttaa ja tehdä Helsingistä paremman kaupungin. Nuoret on otettu huomioon myös kaupungin uudessa strategiassa. – Helsingin kaupunki on päättänyt, että pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä. Ruuti-toiminnan avulla voimme tukea nuorten osallisuutta ja toimijuutta, Razmyar kertoo. Lähiöfest2017 kokosi eri toimijat samaan tapahtumaan Syyskuun viimeisellä viikolla järjestetty Lähiöfest2017 oli Suomen suurin lähiöihin keskittynyt kaupunkitapahtuma. Tapahtuman vastaavana tuottaja toimi Egnahem media Oy, jonka aloitteesta lähiöfestivaali on saanut alkunsa Vantaan Mikkolassa vuonna 2015 nimellä Our House 2015. Helsingissä tapahtuma kasvoi yhteensä kymmeneen lähiöön ja kaupunginosaan: Vuosaareen, Malmille, Kontulaan, Pohjois-Haagaan, Kannelmäkeen, Herttoniemenrantaan, Jakomäkeen, Lauttasaareen, Siltamäkeen ja Kalasatamaan. Tapahtuma toteutettiin yhteistyömallilla, jossa julkisen sektorin toimijat, yritykset, yliopistot, yleishyödylliset organisaatiot sekä vapaat toimijat toimivat aktiivisina sisällöntuottajina. Yhteistyömalli mahdollisti uudenlaisia projekteja, kuten K-Marketin Safka-ravintolan. Helsingin Kamppiin valmistuu 41 uusittua Lumo-asuntoa Jatkoa sivulta 3 ? Keskustakiinteistön sisäpihalla olevaan entiseen toimistotaloon tulee 41 uutta uniikkia Lumovuokrakotia. Lönnrotinkatu 30 muodostuu kahdesta kiinteistöstä. Kadun puolella sijaitseva vanhempi talo on valmistunut vuonna 1938 ja siinä sijaitsevat 73 asuntoa peruskorjattiin jo vuonna 2004. Talojen väliin jää suojaisa sisäpiha, joka kunnostetaan remontin yhteydessä. Pihalle tulee oleskeluja leikkialue sekä istutuksia. Asukkaiden yhteiskäyttöön tulee saunaosasto, uuden ajan kerhohuone Lumo-lounge, maksuton pesutupa sekä kuivaushuone. Molempien talojen asukkaat voivat käyttää uusia yhteistiloja. Nyt uudistetun talon asunnoissa on tasokkaat ja ajattomat Domus-keittiöt ja raikkaat pintamateriaalit. Kodinkoneina on muun muassa kiertoilma-kalusteuuni, keraaminen liesitaso, astianpesukone ja jääkaappi-pakastin. Tilavassa laatoitetuissa kylpyhuoneissa on IDO:n kalusteet sekä miellyttävä lattialämmitys. Uusittu talo on savuton. Savuttoman talon asunnoissa, parvekkeilla ja yhteisissä tiloissa on tupakointi kielletty. Lumo-asukkaan etuja ovat muun muassa vuokraan sisältyvä laajakaista ja lemmikit ovat tervetulleita. Lisäksi tarjolla on monipuolisesti asiakasetuja ja tapahtumia. Agencia Latina -yhdistys ry // Helsinki Tango Week 2016 Jatkoa sivulta 3 ? Tangosta voi nautiskella Hietalahden kauppahallissa, kirjastoissa, kahviloissa ja baareissa. Tapahtumat ovat ilmaisia, monipuolisia ja persoonallisia. Ne on suunnattu niin tangofanaatikoille kuin ensikertalaisillekin. Tangon juuret ovat Argentiinan Buenos Airesissa ja Uruguayn Montevideossa. Laji kulkeutui Eurooppaan 1900-luvun alussa: Suomen ensimmäinen tangovillitys alkoi tiettävästi tangonäytöksestä vuonna 1913. Talvisodan menetykset voimistivat pohjoisen tangokansan melankoliaa. Tangoa on sanottu terapiaksi, koska luo merkityksellisiä yhteyksiä ihmisten välille ja vähentää stressiä. Eteläamerikkalainen tango on julistettu myös YK:n aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Viidettä kertaa järjestettävä Helsinki Tango Week yhdistää argentiinalaisen ja suomalaisen tangon piirteitä. Tarjolla on niin Stadin slangia kuin rokkivaikutteistakin tangoa. Tunteikkaita tulkintoja tarjoavat esimerkiksi argentiinalainen bandoneoinsti Mercedes Krapovickas, klassinen huippukitaristi Otto Tolonen sekä trio Uolevi Kunnasmaa ja Kyytöt. Festivaalin järjestää Agencia Latina -yhdistys, ja sitä rahoittavat Helsingin kaupunki ja Taiteen edistämiskeskus. Lisätiedot ja ohjelma: www.helsinkitangoweek.com Vuoden 2018 etuuksien euromäärät vahvistetaan vuoden lopussa Kela tiedottaa ? Maan hallitus on esittänyt kansaneläkeindeksiin muutosta, joka toteutuessaan säilyttää useimpien etuuksien määrän nykyisellään. Suuri osa Kelan etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Lain mukaan Kela vahvistaa lokakuun loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden kansaneläkeindeksin pisteluvun. Perinteisesti Kela on tiedottanut seuraavan kalenterivuoden etuuksien määrät heti, kun kansaneläkeindeksi on vahvistettu. Tänä syksynä hallitus on esittänyt, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja vuonna 2018 kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin vuoden 2017 tasolle. Koska hallituksen esityksen käsittely on kesken, Kela ei voi vielä vahvistaa etuuksien ensi vuoden euromääriä. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien määrät ja niihin liittyvät tulorajat tiedotetaan, kun hallituksen esitys on käsitelty.
8 Nro 18 • Viikot 43-44 Kulttuuri Risto Kolanen: Sadesyksyn kulttuurikierros ? Lokakuun Palsamointi tapahtui Kiasma-teatterissa. Vietin toisen tunnin neljän tunnin ”Performanssitaidetta Kalervo Palsan hengessä” esityksessä. Kiinnostuin pohjoisen Suomen taiteilijasta Pekka Lehdon puolifiktiivisen Palsa-elokuvan kautta, jota hän teki monta vuotta. Performanssi oli ehtaa Palsaa. Lavalla oli neljä taiteilijaa, joista yksi hirttää itsensä omaan sukuelimeen. Nainen soitti viulua haarojenvälistään. Palsan oloinen valokuvaaja kiersi muiden perässä kameran kanssa, vähän tirkistelevän oloisesti. Sinä aikana mitään ei puhuta, mykkää performanssia. Kittilän taiteilijan syntymästä on tänä vuonna 70 ja kuolemasta 30 vuotta. Helsinkiläinen nykytaideyleisö katsoi kiinnostuneen oloisesti esitystä. Urbaani tanssi valloittaa Urban Upa oli jälleen Ateneumissa uuden, nuorekkaan tanssikulttuurin esiinmarssia peräti viitenä päivänä taiteellisen johtajansa Sonya Lindforsin ponnekkaalla vetovastuulla. Ehdin piipahtaa neljänä päivänä. Torstaina katselin Ateneum-salissa videoteoksia, joista kiinnostavin oli Jaakko Pallasvuon ja Anni Puolakan ”Sacre 2”. Tarinassa nainen kieltäytyy rahan ansaitsemisesta, luovuttaa omaisuutensa luuseri-veljelleen, josta tulee rahakas maailmanmatkaaja. Nainen itse päätyy bensaaseman kassalle. Henna Räsäsen ja Julia Nurmion ”Minätila” oli vauhdikas, liikkeellinen tanssiesitys, joka tutki sitä, kuka minä olen ja mistä tulen. Samoin Sensum-ryhmän ”(non)parallel directions” oli kahtena päivänä hyvin puhutteleva rytmillisessä tarkkuudessaan neljän naisen ja yhden miehen ryhmänä. Itse näkemistäni esityksistä ihan huippua oli Linda Martikaisen ”Meeting Him” transseksuaalisen ihmisen elämästä. Hänen partainen naisensa liikkui hyvin kauniisti yleisön edessä ja keskuudessa. Monet esitykset olivat ilmaisia tai hyvin halpoja kahvitarjoilun kera. Urban Apa käyttää mainiosti hyväkseen sisäpihaa, aulatiloja, portaita ja pylvästasanteita. Tavalliset museokävijät eivät voi olla törmäämättä uuteen tanssiin. Ateneumissa toimi myös Turner New Day Radio –nettiasema tapahtuman ajan. Sieltä tuli kuunnelmia ja impromusiikkia. Minä, paljasjalkainen työväenkirjastossa Sunnuntaina 5.11. klo 1517 on mahdollisuus kokea Arvo Turtiaisen runoja, lausuttuna ja laulettuna Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A. Matinean teemana on ”Itsenäinen Suomi 100 vuotta – Stadin Arska 113 vuotta”. Näyttelijä Risto Aaltonen ja säveltäjä Jukka Linkola esittävät Arvo Turtiaisen runoja vuosilta 1934–1968 kosketinsoitinten säestyksellä. Esityksen runot kertovat Helsingistä ja sen kasvusta mutta myös merestä ja luonnosta. Paljon kuullaan stadin slangiksi. Risto Kolanen haastattelee Turtiaisen puolison, runoilija Brita Polttilan tytärtä, toimittaja Eva Polttilaa lapsuuden ja nuoruuden aikaisista perhemuistoista. Eeppi Ursin laulaa Turtiaisen runoihin Kehtolaulu tuulessa taivaalla kuulkaa, Meren rannalla, Musta kivi ja Tyttö puhdistuspuolelta Linkolan säveltämät laulut. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua kysymyksillä ja henkilömuistoilla. Järjestäjä on Työväenkirjaston ystävät ry. Tapahtuma on itsenäinen osa 4. Stadin Työväenkirjallisuuspäivää 3-5.11., jossa on mm. uusien kapinarunojen ilta perjantaina 3.11. klo 18 ja koko lauantai-iltapäivän klo 12-19 keskustelu syksyn uusista kirjoista Sörkan työväenkirjastossa ja vastapäätä JHL:n auditoriossa. Pääpuhujina itsenäisyysvuodesta 1917 ovat professorit Pertti Haapala, Seppo Hentilä ja Pentti Arajärvi. Kirjailijoista mukana ovat mm. Kjell Westö ja Heidi Köngäs. Mauno Koiviston elämää arvioidaan. Musiikkia Töölönlahden huviloilla Encanton salongit Linnunlaulun huviloissa ovat mielenkiintoinen, uusi tapahtumasarja. Kuulimme kamarimusiikkia viululle, sellolle ja pianolle Eläintarhan huvilan alakerrassa, Porvariskotimuseossa. Ilta alkoi ja loppui musiikkiin. Menin paikalle kuuntelemaan kirjailija, ohjaaja Heidi Köngästä, joka kertoi syksyn kirjastaan ”Sandra”. Se kuvaa kolmen kertojan kautta kansalaissodan tapahtumista Ruovedellä 1918, joka sijaitsi rintamien välissä. Yleisö saattoi kysyä tekijältä aiheesta. Sellisti Lea Pekkala emännöi. Viuluvirtuoosina oli Georg Kallweit. Encanto Music ry on perustettu lisäämään eri maalaisten taiteilijoiden välistä yhteistyötä samalla kun sen projekteissa on kohtaamisia eri taidelajien, erityisestä kirjallisuuden ja musiikin välillä. Encanto Festival on järjestetty kolme kertaa: vuonna 2015 Helsingissä ja vuosina 2016 ja 2017 Kauniaisissa. Ensi vuoden festivaali toteutuu sekä Helsingissä että Kauniaisissa. Linnunlaulun taidesalonkeja järjestetään ympärivuotisesti huvila-alueen eri huviloissa, siis Villa Kivessä, Sinisessä huvilassa ja kuten nyt Eläintarhan huvilassa, joka sijaitsee Cafe Pirittan takana, Helsingin kaupunginteatterin vieressä. Vanha puuhuvila tuli yksityisen käytön jälkeen kaupungin omistukseen ja vakiintui kulttuurikaupunkivuoden 2000 jälkeen viimeisen omistajan tapaan asumiskäyttöön, nyt taiteilijaresidenssiksi. Uusi musiikkikeidas vetää Tenho Restobarista Helsinginkadulla on muodostunut 1,5 vuoden aikana suomalaisen uuden musiikin tekijöiden suosittu esiintymispaikka, jonka illat ovat ilmaisia. Alkusyksystä kuuli mm. Selma Savolaisen blueslaulua, sitten Adele Sauloksen puhallinjazzia. Vuorossa oli flamencon taitureita. Alun perin pohjoisesta Suomesta ponnistavan Anna Murtola ja Joonas Widenius –duon konsertissa kuulimme sekä perinteisen flamencon syvempiä sävyjä, että kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Flamencolaulaja Murtolan sävykäs ääni ja Wideniuksen flamencokitaran taitavat rytmit pääsivät intensiivistä vuoropuhelua. Duon pitkä yhteinen musiikillinen taival on hionut flamencolle tyypillisen vuoropuhelun yhteen tiukoiksi rytmeiksi ja puhuttelevaksi tulkinnaksi. Yonan ja Leissin tunnelmaa – Jos lintu oisin / lentäisin / Yli tän kapisen kylän / pois täältä kiitäisin / Tuuli tarttuis siipiin / siinä lepäisin vaan / Heräisin siniseen, tämän vuosikymmenen laulajasuosikki Yona lauloi meille encorena Samposoikoon! –klubilla Erottajalla kitaristiparinsa Leissin tuella. Erityisen hieno oli Yonan uusi kappale ”Sielu yrittää selittää”, jolla ei ole vielä omaa nimeä valmiina. Tangoista räppiin kulkee laulajan tulkintakirjo. Itse pidä eniten tunnelmaballadeista, kuten ”Tanhusta”: – Tanhuan kanssasi illoin / Salamaailmassa alla havukaton / Hämärä kun askeltamme uuvuttaapi / Käymme levolle päälle sammalmaton. Pauliina Alanko on todella parisuhdehäkissä. Kuva: Paddy Reynolds. Kultsan lauluillassa Kaisla Flood & Jarkko Niemi. Kuva: Risto Rautee. Sara Ristola on puhdas neito ja Katja Brandt paha noitatäti Mustalaissadussa Aleksanteri teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Nuppu Koivu (vas.) ja Tiia Rantala sisarina häämekoissa meren kalliolla. Kuva: Sonja Järvisalo. Kirjailija Heidi Köngäs (oik.) puhuu Sandra-kirjastaan. Elintarhan huvilaillan emäntä Lea Pekkala vieressä. Kuva: Laura Kajander. Tanssiryhmä Sensum on hyvin rytmillinen Urban Apassa Ateneumissa. Kuva: Liina Aalto-Setälä. Eeppi Ursin laulaa neljä Turtiaisen runoa Työväenkirjastossa. Kuva: Laura Malmivaara.
9 Viikot 43-44 • Nro 18 Kulttuuri Kultsan monipuolinen syksy ? Kaisla Flood & Jarkko Niemi palasi lokakuulla duon syntyareenalleen Teatteri Kultsalle suomenkielisellä ohjelmistolla. Keväällä 2015 he esittivät siellä englanninkielisiä lauluja. Parin lauluyhteistyö syntyi Juice–lauluiltojen innoittamana. Flood on Kultsan näyttelijä, joka on tehnyt haavanlehtimäisiä naistyttörooleja; Niemi on soittanut teatterin orkesterissa ja muualla. Flood myös soitti komppikitaraa ekan kerran. Duo tunnetaan kaksiäänisyydestä unplugged-hengessä ja herkästä tunnelmoinnistaan, joka ammentaa musiikkinsa kauniista melodioista ja puhuttelevista teksteistä. Aluksi kuulimme Dave Lindholmi, Tuomari Nurmiota, Kauko Röyhkää ja Eppu Normaalia. 1970-luvun laululinjaa jatkoi Kasevan ”Joku joka rakastaa”. Uudemmista lauluista saimme nauttia Anna Puun ”Mestaripiirroksesta” ja Tuure Kilpeläisen ”Tahtoisin, tahtoisin”. Toisella jaksolla puhutteli eniten Floodin hermoherkkä tulkinta Donnerin laulusta ”Niin vähän on aikaa” ja yllätyksenä Niemen kunnianosoitus kymiläisille juurilleen Haapasaareen. Juha Vainion vähemmän tunnettu ”Mies Itä-saariston” kosketti sanoillaan. Duon omasta tuotannosta meille valittiin kolme kaunista laulua. Niistä kaunein oli ”Aamu viiden hämärässä”. Myös ”kaiken jälkeen” ja ”Sisällä läikähtää” soi kauniisti tuttujen suomi-iskelmien joukossa. Illan sinetöi Eppujen ”Onnellinen hetki elämässä”, johon duo teki spontaanit uudet loppusanat kiitoksena kaikille. Kultsan Yksitellen on naisten kirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä monologeja parisuhteesta, menetyksestä ja haaveiden läsnäolosta. Pauliina Alangon työryhmän kokosi antaumuksella tekstejä, novellin katkelmia ja runoja. Monologikimara koostui kahdeksan kirjailijan teksteistä kuuden näyttelijä esittäminä. Ensimmäisen jakson vahvimmat tulkinnat ovat Alangon itse esittämä ”Hauta” Riikka Ala-Harjun tekstiin. Nainen haluaa järjestää 30v-bileet, joihin tarvitaan vielä Asseria organisoijaksi, ja sitten olisi Asserin lähtö kierrätykseen. Usein koomistraagisissa osiin leimautunut Alanko on nyt herkkä tahtonaisen osassa, joka päätyy tutkimaan hautaa, johon Asser ei mahdu. Hyvin tulkittu on kahden uuden kasvon Heini Reynoldsin ja Tuija Pihkasen esittämä ja ohjaama ”Tehoterapiaa” Anne-Leena Härkösen hauskaan tekstiin. Reynoldsin ”Pue vähemmän” tarina lapsuuden patoutuneista tunteista tytön ja hänen esikuvatyttönsä välillä on myös hieno. Uusi kasvo on myös Päivi Rautiaisen tunteen fyysisyydellä esittämä ote Märta Tikkasen ”Vuosisadan rakkaustarinasta”. Toisella jaksolla rakkauden surut vaihtuvat eroihin ja pettymyksiin, mutta huumoria unohtamatta. Pidin hyvin paljon Tuija Pihkasen tulkinnasta, liikkumisesta ja etenkin laulamisesta Rosa Liksomin aika absurdiin tekstiin ”Kun oli lapsi pääsin isän kanssa markkinoille” novellista teoksessa Unohdettu vartti. Tytär ei kestä vedenneidon pudottamisesta, mutta saa siitä ystävän ja turvan, kunnes murrosiässä vedenneito ei enää ilmesty. Tytön seksuaalisuuden herääminen on koitoksella. Erikoisin on Katja Honkasen ”Uni” Maria Jotunin kokoelmasta Suhteita. Painajaisunen herättämä nainen herää todellisuuteen, joka ei ole juuri parempi. Hän on lapseton ja elää rakkaudettomassa liitossa. Mitä elämästä jää käteen? Naiselle jää verinen, luutun tehtävää hoitanut, pusero, joka muuttuu lapseksi. Hyvin herkkä on ilmeikkään Heidi Ripatin ”Marraskuuta” Raija Siekkisen novellista kokoelmassa Kaunis nimi. Siinä eletään meren ja kalastuksen parissa. Videokuvaa käytetään enemmän kuin muissa yhteensä. Sakilaisten lauluja Kun tutustuin MikkoOlavi Seppälään muutama vuosi sitten, olisi tuntunut oudolta ajatella, että hieman kirjatoukkamainen tutkija muuntautuu Teatteri Avoimien Ovien aulatasanteella 1910ja 1920-lukujen sakilaislauluja tai kieltolakibiisejä taitavasti tulkitsevaksi, vähän dandymäiseksi solistiksi mirri kaulassa. Hän hallitsee yhtä hyvin kaunolaulun kuin veijarimaiset kupletit. Jylhä oli tulkinta ”Stadin kundin kaihosta”. Mutta niin tapahtuu muodonmuutoksessa. Häntä on kuultu isomman orkesterin kanssa Hakasalmen huvilalla. Nyt hän oli bassonsoittaja Antti Kivimäen kanssa pianisti-juontaja Eeppi Ursinin vieraana ”Suomi laulaa”-klubilla Erottajankatu 5:n teatterissa. Ensimmäinen jakso meni Stadin lauluissa, Sakilaisten laulu, Jätkä, Töölön laulu, Anna mun uinua, Sörkan nurkilta ja Stadin kundin kaiho. Tyyliin kuului, että sävelmät olivat joko traditionaalisia tai ulkomaisia lauluja, jotka kuplettimestari J. Alfred Tanner tai minulle uusi sanoittaja Eino Kettunen sovelsi kaupunginosiin. Toisella jaksolla nautimme kupleteista Suomen historiasta 1917-32. Sen aloitti Tannerin ”Tavaritshin svabodaseikkailut” vallankumousvuoden tapahtumista. Muiden aiheita oli viinan kieltolaki tai naisten tulo työelämään. En tiennyt, että ”Millanen on Viipuri” on alun perin saksalainen slaageri illoista pienessä kaupungissa. Eeppi Ursin haastatteli mukavasti Seppälää laulujen synnystä ja kieltolakiajasta. Kun historiantutkija kävi Työmies-lehden vuosikertoja lävitse, samalla ylös kirjautuivat sakilaislaulut. Naisklovnien juhlaparaatia Olipas ratkiriemukas sunnuntai Stoan, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksen, musiikkisalissa. Teatteri Metamorfoosi järjesti MetaCLOWNS –tapahtuman, jonka soolokimaran koin. Roosa Hannikaisen ”Usva Huu” lämmitti meidät jo hyvään tempoon. Helena Lemisen ”Grace von Virtanen” päätyi edessämme avioliittoon sellokotelon kanssa. Itse pidin koko illan parhaimpana numerona Soile Mäkelän ”Halla Kalmaa”, joka järjesti siviilipersoonansa hautajaiset edessämme salissa. Kalmahuuruinen nauru ei tukehtunut kurkkuumme, vaan vapautti muistoja elämän kiusallisista tilanteista. Toinen puoliaika oli epätasaisempi. Hanna Terävä on kotimaisen naisklovnerian kiistämätön tähti, mutta hänen ”Uneliansa” matkalaukkujen avaamisja sulkemisleikkinsä ja niiden sisältä löytyneet lastenleluäänensä oli kokonaisuutena ylipitkä esitys, unelias. Terävä sai kyllä ammattitaidollaan yleisöstä vaikka mitä ääniä irti. Melkein tunnin esitys vei tilaa kahdelta muulta klovnilta. Iika Hartikaisen ”Ilmi” esitti hyvin sympaattisen musiikkinumeroon valmistautumisrituaalin, joka puhutteli pienin elein. Sinikka Lumiluodon ”Dahlia Humus” järjesti meille teknisen viivytyksen jälkeen lottoarvonnan lisänumerot. Hänkin villitsi yleisön ison lottosymbolipallon heittelyyn pitkin katsomoa. Pinteriä Kaartinkaupungissa Syksyn myönteinen yllätys on Malenkiteatterin ”Vähän niin kuin Alaskassa”, jota esitettiin Höyhentämössä Kaartinkaupungissa. Teksti on – ei enempää tai vähempää kuin – Harald Pinterin, brittiläisen näytelmäkirjailijan. Suomennoksesta vastaa Juha Siltanen. Pinterin tekstien tapaan todellisuus kuoriutuu vähitellen esiin. Tiia Rantalan mainiosti esittämä päähenkilö herää unitilasta, ja hän tunnistaa vaikeasti omaa ikäänsä, sukulaisiaan ja mitä välillä on tapahtunut. Taustaksi kerrotaan v. 1915–16 Euroopassa levinnyt Unitauti, joka sai ihmisen jähmettymään varjoelämään ”kuin Alaskassa”. Rantala lausuu vuorosanoja tarkassa rytmissä ääninauhalta kuultavan miehen, sirkustaitelija Vesa Purokurun kanssa. Välillä häntä tulee hoitamaan isosiskoa esittävä Nuppu Koivu, joka oli vain pikkutyttö kun päähenkilö vaipui unitilaan. Hän näyttelee hyvin tarkasti rytmittäen; hänellä on myös rooli uusimmassa Kaurismäki-elokuvassa. Perheenjäsenten kohtaloa ja sisaruussuhdetta puidaan. Syntymäpäiväjuhlat pitäisi järjestää, mutta ”miten vanha minusta tulee?”, lapsiaikuinen kysyy siskoltaan. Ohjaaja Sonja Järvisalolle esitys on ensimmäinen aikuisille suunnattu ääninäytelmä. Kolme naista ovat hankkineet koulutusta Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa ja muualla. Malenkiteatteri on v. 2011 perustettu Tiia Rantalan vetämä vapaa ryhmä, joka järjestää teatteriesityksiä ja –koulutusta eri tiloissa, aiemmin mm. Valtimonteatterissa. Malenki tarkoittaa venäjäksi pientä. Esityksen perusteella Malenkin kannattaa jatkaa pienteatteria, joka muuttuu katsojan kokemuksena suureksi. Mustalaissadun mysteeri on kaunis ”Ramandan tanssi” on perheille ja nuorille suunnattu mytologinen mustalaissatu, joka sai ensi-iltansa Aleksanterin teatterissa. Paikka sopii sille hyvin, koska teatterissa majailee Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry ja Teatteri Balzar ennestään monien esitysten tuottajina. Ramandan tanssi vyöryy eteenpäin muunneltavissa lavasteissa, yhdistää tanssia, musiikkia ja sirkusta lähes kolmen tunnin ajan. Monikulttuurisessa työryhmässä on esiintyjiä ja tuotantopuolen tekijöitä yli kymmenestä eri kansalaisuudesta. Yhteensä näyttämöllä nähdään yli 30 pääosin nuorta esiintyjää. Se on osa itsenäisyyden 100-vuoden ohjelmaa. Tarina pohjautuu mustalaisten rikkaaseen ja kiehtovaan kansantarustoon, ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Baltzarien taiteilijasuvusta syntyisin oleva Birgit Tapaninen Baltzar. Näytelmä ottaa kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin, maahanmuuttoon ja kulttuurien törmäyksiin sekä heijastaa mustalaisten omia kansanvaelluksia. 1940-luvulle sijoittuvassa näytelmässä Ramanda näkee unen, jossa tulevaisuuden mustalaisperheet asuvat taloissa; syntyy monikulttuurisia lapsia, jotka ilmentävät omaa kulttuuriaan uusin tavoin. Päätekijä oli nuorempana Drom-teatterissa, mutta tekee nyt itsenäisesti oman esityksen, joka on hyvin laulettu, näytelty ja sirkustemppuiltu. Musiikin sävellyksestä vastaa Hanna Marsh, laulujen sanoista ovat ohjaaja ja Desire Baltzar sekä mustalaiskielisten laulujen teosta Miska Nyman. Esitys lainaa H.C.Andersenin klassisen ”Lumikuningattaren” tarinaa päähenkilön sielun valloittamisesta. Saimi-täti on paha noita, jota esittää uskottavan hyvin Katja Brandt. Rania Esmaili on herkkä valon enkeli. Ramandan esittäjä Sara Ristola ja tädin kieltämää mielitiettyä tulkitseva Ossi Björn ovat tavattoman luontevia. Teksti: Risto Kolanen Nuppu Koivu (vas.) ja Tiia Rantala sisarina häämekoissa meren kalliolla. Kuva: Sonja Järvisalo. Halla Kalma näyttää niin surulliselta hautajaisklovneriassa Stoassa. Kuva: Soile Mäkelä. Antti Kivimäki, Eeppi Ursin ja Mikko-Olavi Seppälä (oik.) tarjosivat maukkaan illan itsenäisyytemme alun lauluja. Kuva: Kirsi Kajan. Anna Murtola ja Joonas Widenius musisoivat flamencoa saumattomasti yhteen. Kuva: Jorma Airola. Risto Aaltonen (oik.) tulkitsee Arvo Turtiaisen runoja Jukka Linkolan musiikin tuella. Kuva: Lavaklubi 2015. Tanssiryhmä Sensum on hyvin rytmillinen Urban Apassa Ateneumissa. Kuva: Liina Aalto-Setälä.
10 Nro 18 • Viikot 43-44 Jätkäsaaren Bunkkerin kehittämishanke jatkuu Taloyhtiöt jakautuvat energiatehokkuudessa kahteen eri leiriin Reformaationäyttelyssä esillä Agricolan Uusi testamentti ? Reformaation merkkivuosi huipentuu R e f o r m a a t i o 500 -näyttelyyn Helsingissä Tuomiokirkon kryptassa 22.10.– 5.11. Kryptassa on esillä ainutlaatuisia teoksia, joiden kautta käydään läpi r e f o r m a a t i o n vaiheita ja vaikutuksia. Näyttelyssä on reformaation lisäksi esillä kokonaisuuksia, jotka käsittelevät luterilaista jumalanpalveluselämää, kansanopetusta sekä lähetystä ja kansainvälisyyttä unohtamatta musiikkia ja yhdessä laulamista. Kryptan näyttely on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi, teologian tohtori ja virsitutkija Suvi-Päivi Koski on ollut ideoimassa näyttelyä ja suunnittelemassa esillä olevien reformaatioesineiden kokonaisuutta. Hän iloitsee myös yhteistyökumppaneiden, kuten Kansalliskirjaston ja Saksan lähetystön, osallistumisesta. Martti Lutherin johtamassa Wittenbergin yliopistossa opiskeli aikanaan myös Suomen oma reformaattori Mikael Agricola. Suvi-Päivi Kosken mukaan näyttelykävijöillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä muun muassa Agricolan suomentama Uusi testamentti, Se Wsi testamentti (Tukholma 1548). Näyttelyssä on esillä myös Agricolan teos Rucouskiria Bibliasta (Tukholma 1544)ja varhaisin suomenkielinen Raamattu, Biblia: se on: coco pyhä Ramattu, suomexi (Tukholma 1642). Merkittävien löytöjen äärellä Virsitutkijana Koski teki itse hiljattain kansallisesti merkittävän ja harvinaisen löydön Saksasta. Löytö julkistettiin Kansalliskirjastossa joulukuussa 2015. Myös tämä löytö, varhaisin kokonaisena säilynyt suomenkielinen virsikirja ja varhaisin Lutherin Vähä katekismuksen suomennos, on kopion muodossa esillä näyttelyssä. Alkuperäisteokset Yxi Vähä Suomenkielinen wirsikiria ja Catechimus on painettu Rostockissa vuonna 1607. – Löydön tein tutkiessani 1650-luvulla painettua suomenkielistä miniatyyrivirsikirjaa. Lisämateriaalia hakiessani silmiini osui hämmästyttävä vuosiluku 1607. Aloin selvittää sitä ja tähän se salapoliisityö johti, Koski kertoo. Kosken löytämän suomenkielisen virsikirjan ja Vähä katekismuksen alkuperäisteos on Dresdenin valtion ja yliopiston kirjastossa. Kosken mukaan varhaisen suomenkielisen kirjallisuudenkin kannalta sen ja yhtä lailla harvinaisuudeksi paljastuneen katekismuksen merkitys on huomattava. Hän kertoo löydöstään tarkemmin näyttelyn oheisohjelmaan kuuluvalla luennolla torstaina 2.11. kello 18 alkaen. Eri puolilta maailmaa Kävijälle tarjoutuu mahdollisuus maantieteellisen seikkailuun, sillä mukana näyttelyesineistössä on hieman materiaalia kaikilta muilta mantereita paitsi Australiasta ja Etelämantereelta. Ruotsinja saksankielisistä teoksista vitriineissä näyttelyvieraiden katseltavina ovat muun muassa ensimmäinen ruotsinkielinen Uusi testamentti ja Lutherin kääntämä saksankielinen koko Raamattu 1500-luvulta. Koski muistuttaa siitä, miten tärkeää on saada lukea Raamattua omalla kielellään. – Uuden testamentin ja Raamatun käännökset eri kielille ovat olleet erittäin merkittäviä kussakin maassa myös kirjakielen kehittymisen kannalta. Näyttely osoittaa, että tätä työtä jatketaan edelleen eri puolilla maailmaa, hän sanoo. Arki-iltaisin pidettävät näyttelyn oheisluennot valottavat reformaation kehitystä ja merkitystä Saksassa, Suomessa ja globaalistikin. Niistä vastaavat Kosken lisäksi prof. Andrea Strübind (Saksa), dosentti Tuija Laine, prof. emer. Simo Heininen, FT Mika Hakkarainen, tuomiorovasti Matti Poutiainen ja dosentti Esko M. Laine. Reformaatio 500 -näyttely on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 22.10.–5.11. Näyttelyn avajaiset ovat sunnuntaina 22.10. kello 10 alkavan messun jälkeen, noin kello 12. Näyttely on avoinna joka päivä kello 11–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja sinne voi tilata maksuttoman opastuksen arkisin kello 10–11 välille, varaukset: niina.savolainen@evl.fi. Café Reformaatio palvelee näyttelykävijöitä ma–la kello 11–17 ja sunnuntaisin kello 12–17. Tarjoilusta vastaa Cantores Minores -kuoron vanhempainyhdistys. Kryptaan pääsee Kirkkokatu 18:sta tai hissillä Tuomiokirkon kirkkosalista. Näyttelyä ovat tehneet yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirkkohistorian osasto, Saksan suurlähetystö, Suomen Pipliaseura, Suomen Lähetysseura, Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupunginmuseo, Lasten keskus ja Kirjapaja sekä Cantores Minores -vanhempaintoimikunta. Menovinkki HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa taloyhtiöille aiheesta myös maksutonta neuvontaa. Energianeuvojalle voi esimerkiksi lähettää kysymyksiä sähköpostitse tai neuvojan voi kutsua tapaamiseen, jossa käsitellään yhtiön energia-asioita. Jatkoa sivulta 3 ? Bunkkerin kehittämistä asunnoiksi, liikuntatiloiksi ja uimahalliksi valmistellaan vastedes tavallisen kiinteistökaupan muodossa, kuten hallinto-oikeuden syyskuussa tekemä päätös edellyttää. Hankkeen toteutuksesta päättää aikanaan uudelleen Helsingin kaupunginvaltuusto. Tavoitteet Bunkkerin kehittämisen suhteen eivät ole muuttuneet. Asuntojen ja liiketilojen lisäksi Bunkkeriin on tarkoitus rakentaa julkiseen käyttöön liikuntatiloja ja uimahalli. Hankkeen viivästymisen vuoksi ne eivät valmistu samaan aikaan uuden Jätkäsaaren peruskoulun kanssa. Koululle suunnitellaan väliaikainen liikuntatilaratkaisu Bunkkerin valmistumiseen asti. Hallinto-oikeuden Bunkkeria koskevan päätöksen valitusaika päättyy tänään. Valittamatta jättämisestä päättää Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunginlakimies. Havainnekuva suunnitellusta Bunkkerista. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ? HSY:n Ilmastoinfon tilaamasta taloyhtiökyselystä käy ilmi, että pääkaupunkiseudun taloyhtiöistä lähes puolet pitää energiaa merkittävänä kulueränä. Taloyhtiöt jakautuvat kyselyn mukaan energiatehokkuuteen suhtautumisessa kahtia. Noin 60 prosentissa taloyhtiöstä on arvioitu mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta remonttien yhteydessä. Sen sijaan noin 40 prosenttia taloyhtiöistä ei ole ottanut huomioon remonteissaan energiatehokkuusasioita. Pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä energiatehokkuudessa neuvovan HSY:n Ilmastoinfon teettämän kyselyn mukaan noin 90 prosenttia taloyhtiöistä seuraa energiakulutusta vähintään vuositasolla. 44 prosenttia vastaajista pitää energiaa merkittävänä kulueränä taloyhtiölle. – Hallituksen jäsenistä 67 prosenttia koki energian merkittäväksi kulueräksi. Osakkaiden keskuudessa vastaava luku oli kuitenkin vain 38 prosenttia ja kolmannes osakkaista ei osannut arvioida energiakulujen merkittävyyttä. Tulos kertoo siitä, että taloyhtiön hallitusten kannattaisi entistä enemmän viestiä energiamenojen osuudesta myös koko talolle, energia-asiantuntija Teemu Kettunen HSY:n Ilmastoinfosta sanoo. – Energiaja vesikustannukset muodostavat noin kolmanneksen taloyhtiön hoitokuluista ja lämmityskulut yksin noin neljänneksen, Kettunen jatkaa. Tähtäimessä säästö ja asumismukavuus Vastausten mukaan noin joka toisessa taloyhtiössä on toteutettu energiatehokkuustoimenpiteitä isojen remonttien, kuten linjasaneerauksen yhteydessä. Energiatehokkuustoimia tehdään erityisesti energiakustannusten alentamiseksi (75 %) ja asumisen laadun parantamiseksi (70 %). – Oli ilahduttavaa huomata, että taloyhtiöissä on ymmärretty, että energiatehokkuustoimenpiteillä ei tähdätä vain säästöön, vaan niillä voidaan lisätä myös asukkaiden viihtyvyyttä. Taloyhtiöt voivat vaikuttaa energiatehokkuustoimenpiteillä esimerkiksi ilmanlaadun parantamiseen, vedon tunteen poistamiseen ja huonelämpötilojen tasoittumiseen, Kettunen selvittää. Yleisimmin toteutettuja energiatehokkuustoimenpiteitä olivat ikkunoiden uusiminen, lämmitysverkoston perussäätö, rakenteiden tiivistäminen ja julkisivun lisäeristäminen. Taloyhtiöille tarjolla maksutonta koulutusta ja neuvontaa HSY:n Ilmastoinfon mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita kaupunkien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Yksittäinen taloyhtiö voi säästää omilla toimenpiteillään huomattavasti energiaa, ja kaupunkitasolla vaikutukset nousevat merkittäviksi. Esimerkiksi Helsingin asuinrakennuksista noin 30 prosenttia on rakennettu 1960–70-luvuilla, joista merkittävä osa on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa. – Kyselyn vastausten mukaan noin 40 prosentissa taloyhtiöistä ei ole arvioitu mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä. Tämä on yksi syy siihen, että järjestämme loka– marraskuussa maksutonta koulutusta energiatehokkuuden kehittämisestä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, Kettunen kertoo. Koulutuksissa käydään läpi taloyhtiön energiatehokkaan ylläpidon lisäksi välineitä kiinteistönpidon suunnitelmallisuuden kehittämiseen. Koulutukset soveltuvat erityisen hyvin taloyhtiön hallitusten jäsenille, mutta kaikki energia-asioista kiinnostuneet voivat ilmoittautua niihin mukaan. Lisätietoja koulutuksista osoitteessa www. energiaopas.fi HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa taloyhtiöille aiheesta myös maksutonta neuvontaa. Energianeuvojalle voi esimerkiksi lähettää kysymyksiä sähköpostitse tai neuvojan voi kutsua tapaamiseen, jossa käsitellään yhtiön energia-asioita. HSY:n Ilmastoinfon tilaaman kyselyn toteutti syyskuussa SynoInt internetpaneelina ja siihen vastasi reilut 300 pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä asuvaa ja taloyhtiön hallituksen jäsentä.
11 Viikot 43-44 • Nro 18 Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi? Jatkoa sivulta 3 ? Investointien rahoitus sekä strategian mukaiset panostukset käyttötalouteen pystytään veroalennuksen jälkeenkin kattamaan tulorahoituksella ilman merkittävää lisävelkaantumista. Talous vahvistunut Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää edellisiä vuosia vakaammalta, mikä johtuu koko maan taloustilanteen elpymisestä ja Helsinkiin sijoittuneiden yritysten kasvusta. Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kuluvana vuonna kertyvän yhteensä 222 miljoonaa euroa talousarviossa 2017 ennakoitua enemmän. Erityisesti yhteisöveron vahva kasvu nostaa verotuloennustetta. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan muodostuvan tuoreimman ennusteen mukaan noin 60 miljoonaa euroa positiiviseksi ja tämä mahdollistaa lainakannan alentamisen vastaavasti. Kaupungin maksuvalmius säilyy hyvällä tasolla vuonna 2017. Kuluvan vuoden asettamat lähtökohdat tulevan vuoden talousarvion suunnittelulle ovat siis myönteiset. Väestökasvu ja kaupunkistrategiassa määritelty tuottavuustavoite huomioiden kaupungin strategiatarkastelun mukaiset käyttötalousmenot voivat kasvaa tulevana vuonna 1,35 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Talousarvioehdotuksen laadintaa ohjaa vahvasti hiljattain valtuuston hyväksymä uusi kaupunkistrategia. Strategiassa keskeisiksi talouden suunnittelun ankkureiksi on kirjattu 0,5 prosentin vuotuinen tuottavuustavoite sekä se, ettei kaupungin lainakanta asukasta kohden saa nousta. – Kaupunkistrategiassa talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy erityisesti tuottavuustavoitteen pienenemisenä vuotuisesta prosentin tuottavuustavoitteesta 0,5 prosenttiin. Lisäksi investointikatosta luovuttiin strategian laadinnan yhteydessä. Määrärahalisäysten ohella talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy nyt ehdotuksessa kunnallisveroprosentin laskusta 18 prosenttiin, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Kaupunkistrategian mukaisesti kasvavan kaupungin tarpeet ja kustannustason muutos on talousarviossa 2018 otettu huomioon toimintamenojen kokonaismitoituksessa, kohdennettuna erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Tämä näkyy erityisesti noin 40 miljoonan euron määrärahalisäyksenä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jossa myös strategiassa linjatut toimenpiteet on mahdollista käynnistää heti. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla aloitetaan muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamäärien lisääminen, vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpyja kielirikasteista opetusta. Lisäksi aloitetaan mm. maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laadinta. Kaupunkistrategian toteutus näkyy myös muilla toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on varauduttu keskustakirjasto Oodin toiminnan aloittamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaalija terveystoimialalla hoidon tarpeeltaan vaativimpien asiakasryhmien kasvaminen huomioidaan ja Ohjaamo-toiminta vakinaistetaan. Kaupunkiympäristön toimialalla strategiasta juontuvat kirjaukset näkyvät erityisesti investointipuolella. Korjausrakentamisen lähtökohtana on toimitilojen, erityisesti koulurakennusten ja päiväkotien, turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen. Suunnitelmakaudella korjausvelan hillintään käytetään korvaava uudisrakentaminen mukaan lukien runsas neljäsosa investointimenoista. Investointitaso korkealla Helsingin väestön ennustetaan kasvavan vuosina 2017–2020 keskimäärin 7 720 asukkaalla vuosittain. Kasvavan kaupungin investointitaso on vuoden 2018 talousarviossa ennätyksellisen korkea. Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 774,0 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investoinnit ovat 181,8 miljoonaa euroa. Kaupungin investointimenot kasvavat yhteen laskien vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 111,1 miljoonaa euroa (16,8 %). Ilman eräitä (Keskustakirjasto ja Tanssin talo) investointihankkeiden muiden tahojen rahoitusosuuksia (investoinnit bruttomääräisinä kaupungin talousarviossa), kasvavat Helsingin investointimenot 91,6 miljoonaa euroa (14,3 %). Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytykset. – Kasvavan kaupungin on jatkuvasti kehityttävä, mikä edellyttää järkeviä ja hyvin kohdistettuja investointeja. Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan olennaisilta osin panostamalla asumista, liikennettä ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin, Vapaavuori tiivistää. Veroprosenttiin kevennys Vuoden 2018 talousarvioehdotus sisältää kunnallisveroprosentin alentamisen 0,5 prosenttiyksiköllä 18 prosentin tasolle. Pormestarin ehdotus sisältää myös koiraverosta luopumisen. Pormestari Vapaavuoren mukaan keveämmällä veroprosentilla on tarkoitus kompensoida erityisesti nousevien asumiskustannusten kielteistä vaikutusta helsinkiläisten ostovoimaan. – Kaupungistuminen jatkuu kiivaana ja näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa asumisen kustannukset Helsingissä merkittävästi pienenisivät. Lisäksi valtio ehdottaa omassa talousarvioehdotuksessaan korotuksia kiinteistöveroon, mikä osaltaan vaikuttaa asumisen kustannustason nousuun sekä kiristää kokonaisverotusta, Vapaavuori perustelee. Pormestarin mukaan veroprosentin laskeminen on mahdollista investointikykyä tai kaupungin taloudellista asemaa vaarantamatta. Päinvastoin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja myös toimialojen käyttömenotarpeisiin on pystytty vastaamaan budjetin suunnittelussa lähes täysimääräisesti. Pormestarin mukaan on luontevaa, että kun taloudellisesti haastavina aikoina veroprosenttia korotetaan, taloudellisesti vakaampina aikoina sitä voidaan myös maltillisesti alentaa. Veroprosentin lasku puolella prosenttiyksiköllä merkitsee noin 70 miljoonan euron vähennystä kunnallisverokertymään ja kaupunkilaisten maksaman kunnallisveron määrään. Veroprosentin alennus huomioiden, tulorahoitus riittää kattamaan strategian mukaiset tavoitteet käyttötaloudessa sekä investointien rahoituksen, ilman merkittävää lisävelkaantumista. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2,53 miljardia euroa (2017 TA: 2,46), yhteisöveron tuotoksi 540 milj. euroa (TA 2017: 390) ja kiinteistöveron tuotoksi 285 milj. euroa (TA 2017: 248). Vuonna 2018 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 175 milj. euroa, kun kertymäarvio kuluvalta vuodelta on 220 milj. euroa. Perjantai 13. päivä olikin onnenpäivä Linnanmäen porteista astuneelle Indiefestivaali Kino Toivo näyttää elokuvia ihmisyydestä ? Perjantai 13. päivä olikin täynnä riemua ja yllätystä Linnanmäen Huvipuiston porteista kävelleelle miljoonannelle kävijälle, joka palkittiin ilmaisella huvittelulla ja lahjakassilla. Miljoonas kävijä osui tänä vuonna juuri alkaneen Valokarnevaalin toiseen arkipäivään. Linnanmäen Huvipuistossa on vieraillut jo miljoona kävijää tänä vuonna huolimatta koleasta kesästä ja runsassateisesta syksystä. Suomen suosituimman matkailukohteen, Linnanmäen Huvipuiston, miljoonas kävijä astui huvipuiston portista sisään perjantaina 13.10.2017. 12-vuotias Josefina Saarinen Tammisaaresta tuli huvittelemaan isänsä Juha Saarisen ja ystävänsä Jasmine Sjölundin kanssa. Miljoonas kävijä saa huvitella läheistensä kanssa koko illan maksutta. Lisäksi Josefina sai mukaansa yllätyskassin täynnä Linnanmäki-aiheisia herkkuja ja tuotteita. Josefina Saarinen tuli Linnanmäelle jo toista kertaa tänä huvittelukautena. Valokarnevaalissa vierailu on hänelle pitkäaikainen perinne. – Tulimme Valokarnevaaliin huvittelemaan laitteisiin. On kiva ihastella huvipuistoa pimeällä, kun valot ja värit näkyvät niin hienosti. Vanha puinen Vuoristorata on suosikkini, Josefina kertoo. Linnanmäen kauden päättää kahdettatoista kertaa järjestettävä Valokarnevaali. Kahden viikon valoloiste päättyy sunnuntaina 22.10.2017 klo 21.50 järjestettävään ilotulitukseen, jonka jälkeen huvipuisto sulkee porttinsa talven ajaksi. 12-vuotias Josefina Saarinen Tammisaaresta tuli huvittelemaan Linnanmäelle isänsä Juha Saarisen ja ystävänsä Jasmine Sjölundin kanssa. Kayayo, the living shopping baskets / Norja 2016 / Mari Bakke Riise ? Indie-elokuvafestivaali Kino Toivo 26.–28.10.2017 keskittyy polttavia globaaleja kysymyksiä käsitteleviin elokuviin, joita Suomessa muutoin harvoin esitetään. Festivaalin pääteemoja ovat monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, rasismi, köyhyys, pakolaisuus ja ihmisoikeudet. Kolmen päivän elokuvafestivaalin ohjelmisto koostuu dokumenteista, lyhytelokuvista, kokoillan elokuvista sekä animaatioista. Ohjelmisto on maantieteellisesti kattava – mukana on elokuvia 25 maasta ympäri maailman. Indiefestivaali Kino Toivo järjestetään nyt toista kertaa. ”On vaikeaa saada äänensä kuuluviin ilman suurten elokuvayhtiöiden ja jakelijoiden tukea” sanoo Kino Toivon ohjelmajohtaja Wafa Ameli. ”Meitä kehotettiin viime vuonna järjestämään ensin pieni festivaali tai olla osana jotain muuta tapahtumaa” kertoo Wafa. Kaikesta huolimatta festivaalin johtaja Ghatfan Ghanoom piti päättäväisesti kiinni ajatuksestaan järjestää oma elokuvafestari eikä siihen ollut kenelläkään mitään sanomista” kertoo Wafa. ”Usko meihin ja tekemiseemme viime vuonna oli suuri merkitys. Ensimmäisenä vuonna rakennettiin tunnettuutta, tänä vuonna saamme nauttia työmme hedelmistä” sanoo Wafa. Ajatuksena on tänäkin vuonna esittää elokuvia joita ei muualla näe. Elokuvafestivaalin ohjelmisto ei ole elokuvalevityksessä eikä elokuvia nähdä tv:ssä. Niissä käsitellään aiheita, joista ei mediassa yleensä keskustella. Esimerkkinä Ghatfan mainitsee Libyasta ja Syyriasta kertovat elokuvat: Samia Badihin ohjaus Rasheed on tarina Libanonin sodassa vuonna 1982 kuolleesta Rasheed Broumosta. Amr Fahedin lyhytelokuva Manal kuvaa taiteilijan ja downhenkilön ystävyyttä. Festivaalin teema kiteytyy varsinkin Vuoristo-Karabahnin sodasta kertovassa The Last Inhabitant -elokuvassa. Se kertoo sodan katastrofaalisesta vaikutuksista ihmisten elämään ja toistuvien konfliktien aiheuttamista vaikeuksista. Elokuvan on ohjannut Jivan Avetisyan. Helsinki on hyvä paikka järjestää ihmisoikeuksista kertova elokuvafestivaali. Helsinki on ikoni ja taikasana maailmalla. ”Helsinkiläiset eivät sitä vielä ihan ymmärrä” toteaa kansainvälisesti verkostoitunut pariskunta yhteen ääneen. Heidän visionsa on luoda itsenäinen, ihmisoikeuksien ympärille rakentuva ilmainen festivaali, josta kaikki voivat olla osallisia. ”Helsinki yhdistettynä ihmisoikeuksiin ja osallisuuteen on voittamaton kombinaatio” Wafa sanoo. Tänä vuonna avajaisgaalassa vierailevat ainakin portugalilaisen Game on Checkers-elokuvan ohjaaja Patrícia Sequeira ja näyttelijä Ana Padrão. Festivaalin järjestävät Emissa ry ja Caisa tukenaan Taiteen edistämiskeskus ja Helsingin kaupunki. Kino Toivo Indie-elokuvafestivaali ihmisyydestä 26.–28.10.2017, esityksiin on vapaa pääsy Avajaisgaala 25.10. klo 18 (kutsuvierastilaisuus) Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C, Helsinki
12 Nro 18 • Viikot 43-44 Kolumni Me ollaan sankareita kaikki? Motto: ihan kaikki teemmepä mitä tahansa ? J.Karjalainen tuo mainio laulaja ja lauluntekijä on säveltänyt ja esittänyt tuon kaikkien tunteman laulun. Siinä lauletaan mm.: ”Keitä ne on sankarimiehet, joita koko valtakunta arvostaa” ja edelleen ”keitä on ne elokuvan sankarimiehet, jotka heikompansa tieltään kumoaa”. Otanpa tähän esille asian, josta en ole puolesta enkä vastaan pikemminkin päinvastoin, mutta ihmettelen kuitenkin suurta ja laajaa ihastusta ja julkisuutta, jota osoitetaan sivukaupalla lähes kaikissa medioissa aina telkkaria ( YLE / Nyberg + Aamutv + Puoli Seitsemän) myöten. Toistan, että en ole mikään tuomitsemaan ketään ja jätän siksi vastuun lukijoille, mitä mieltä he itse ovat tästä ”sankari – ilmiöstä”? Tarkoitan niitä kertomuksia jopa kirjaa, joissa lähes kehutaan, miten huippu-urheilija voi urheilla ”kännissä” ja huumeissa ja kehuskella sillä, miten hän pystyi silti hyviin suorituksiin ja menestykseen siitä huolimatta. Pidetään jopa hyväksyttävänä sitä, että lähtee yllättäen kodistaan ja jättää vaimonsa ja lapsensa mitään etukäteen kertomatta. Vaimo jää lapsen yksinhuoltajaksi asuntoon asuntolainojen ja toimeentulon kanssa. Sekin on urhoollista, että jättää isoista tuloistaan huolimatta elatusmaksut maksamatta. Ja ”resuaa” puolet elämästään muista ja heidän tunteistaan välittämättä kotimaassa ja maailmalla. Perusteluna, että on syntynyt ja elänyt jossakin tietyssä kaupunginosassa. Näitä aukeaman kokoisia tarinoita on julkaistu nykyisin siellä täällä . Kysyykö kukaan koskaan, miltä heidän läheisistään on tuntunut? Siitä ei ole kirjoja kirjoitettu ja ”mainostettu” niitä televisiossa useissa puheohjelmissa? Sen sijaan paljon pienemmillä julkisuudellla on kerrottu mm. niistä urheilijoista, jotka ovat kovalla treenillä menestyneet ja samalla hoitaneet jotkut jopa parikin korkeakoulututkintoa. Keskittyneet ”treeneistään” huolimatta ja pelimatkoillaan opiskeluun ja tentteihin valmistumiseen. Satun tietämään aika monta tällaista henkilöä. Ja yleensäkin hyvin urheilussa menestyneet ovat aktiiviajan jälkeen hankkineet oman, kunnon ammatin. Ymmärrän sen, että halutaan kertoa niistä henkilöistä, jotka ovat kovan itsekurin ja omakohtaisen taistelun tuloksena, selviytyneet irti alkoholista tai huumeista. Se on ihan kannatettavaa! Nyt juuri ilmestynyttä exjääkiekkoilijan kirjaa tullaan myymääm varmasti paljon. Sitä on mainostettu sivukaupalla lehdissä ja YLE/ Ykkösen kolmessa keskusteluohjelmassa! Ehkä kirjatuotot tulevat tarpeeseen? Mutta eikö siihen riittäisi neljännessivun lyhyt haastattelukertomus jossain mediassa ja maksullinen ilmoittelu kuten mm. muissakin kirjoissa. Onko asiallista kertoa näin laajasti nuorille urheiljoille, että voit elää vaikka kuinka holtittomasti ja käyttää erilaisia päihteitä, kunhan ”treenaat” tekokkaasti itsesäsi menestyväksi huippuurheilijaksi. Samalla voit jälkikäteen korostaa, että et kadu mitään! Voitat mestaruuksia ja saat taloudellista menestystä. Nyt ujo kysymys: Mitä eroa on veronmaksajien kustantamalla YLElla ja MTV:lla? Mainostelevisiossa joutuu maksamaan mainoksista! Tasan ei käy onnen lahjat on vanha sanonta. Voitteko kuvitella seuraavaa uutisointia? Yhtä näkyvästi ja laajasti kuin nyt julkaistua uutta urheilijan kirjaa olisi sivukaupalla uutisoitu kaikissa medioissa eläkeindeksin muutosta koskevasta kansalaisaloitteesta (yli 84 000 allekirjoitusta). Olisi kerrottu, että eläkeindeksin muutos parantaa 1.500.000 työeläkeläisen elintasoa, josta varat löytyvät heidän itsensä työnantajiensa kanssa maksamien työeläkemaksujen osasta rahastojen tuottoista. Samalla ”hehkutettu” , miten paljon dynaamisia vaikutuksia indeksimuutoksella saadaan ilman valtion varoja. Kuinka tämä indeksimuutos olisi lisännyt verotuloja, kotimaista kulutusta (+alv) ja luonut uusia työpaikkoja. Niistä edelleen lisää verotuloja ja työeläkemaksuja rahastoihin vähentäen samalla työttömyyskorvauksia. Kaiken lisäksi kansalaisaloitteen tehneen järjestön ja aloitteen alullepanijan puheenjohtajaa olisi haastateltu Yle TV Ykkösen ainakin kolmessa puheohjelmassa hänen kirjoittamistaan pätevistä kirjoistaan Eläketurvakeskuksen tietojen pohjalta. Tämä uutisoiminen ja mainostaminenhan kansalaisaloittesta ei olisi koskenut kuin vain 1.500.000 työeläkeläistä. Kyllä myös tästä joukosta olisi löytynyt paljon median ostajia eli myyntitä olisi lisätty? Nämä unohdetut eläkeläiset voisivat laulaa J.Karjalaisen laulun sanoin: Keitä ne on ne eläkeläissankarinaiset ja miehet, jotka loivat työllään tämän ”hyvinvointi Suomen”! Josa Jäntti Latauspisteiden rakentaminen kiinnostaa taloyhtiöitä As Oy Lähderanta, Espoo ? Asunto Oy Lähderannassa on 576 huoneistoa ja liikekeskus. Parkkipaikkoja on yhteensä 662 (piha-, hallija tallipaikkoja), joista lähes kaikki ovat taloyhtiön. Parkkihallissa taloyhtiöllä on 54 paikkaa, joista 30 on vuokrattu naapuritaloyhtiölle. Lisäksi parkkihallissa on liikekeskuksen asiakaspaikkoja. Omassa käytössä on 24 hallipaikkaa, joista kahteen asennettiin latauspiste. ”Latauspiste on vain taloyhtiön asukkaiden käytössä. Yhtiössä on tiedossa nyt yhden asukkaan hybridiauto, joten aloitimme kahdella latauspisteellä. Jatkossa lisäämme paikkoja tarpeen mukaan. Liikekeskuksen parkkihalli oli helppo ja luonteva paikka ensimmäisille latauspisteille. Saatiin laitteet sisätilaan ja liikekeskuksessa riittää sähkösyöttö. Hallin sähkökeskuksessa oli vapaa lähtö, joten asennuskustannus oli pieni”, isännöitsijä Riitta Iitti kertoo. Laitehankinta asennuksineen on niin pieni investointi Lähderannan kokoiselle yhtiölle, että asia ei odottanut kevään yhtiökokousta vaan hankinta käsiteltiin periaatepäätöksenä hallituksessa. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja valitsivat yhdessä järjestelmän ja laitteen. ”Kokemuksia laitteista ei ollut, mutta Virta vaikutti hyvältä järjestelmältä, joten päädyimme heidän kanssaan yhteistyöhön. Chago Wallbox -latauslaite oli Virran suositus. Tärkeää on, ettei laskutus kulje taloyhtiön kautta, pienten kulutukseen perustuvien kulujen laskuttaminen on työlästä.”, Iitti jatkaa. Iitin mukaan asukkaille haluttiin antaa mahdollisuus hankkia sähköauto. Ison taloyhtiön on helppo antaa lisäpalveluita. ”Jatkossa latauspisteet otetaan suunnitelmissa huomioon, kun taloyhtiötä kehitetään. Hallitus on päättänyt, että varaudutaan latauspisteisiin, mutta ei turhaan ennakoida. Tarvetta seuraamalla ja nopealla reagoinnilla pärjätään jatkossakin.” Iitin vinkki muille taloyhtiöille on, että yhtiökokouspäätös kannattaa tehdä melko vapaasti. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen vertailemaan eri toteutustapoja ja näin saadaan oikea-aikainen hankinta. Hankinnassa on hyvä tehdä jonkun palveluntarjoajan kanssa yhteistyötä, eikä alkaa itse laskuttamaan taloyhtiön sähköä. ”Sähköautojen hankkijoilta voi edellyttää hieman malttia, edes parkkipaikka ei ole kaikissa taloyhtiössä automaatio. Jokaisen sähköautoilijan pitää itse arvioida, mitä on kohtuullista odottaa taloyhtiöltä.” Asunto Oy Tapiolan Sampo, Espoo ? Taloyhtiössä on 26 osakehuoneistoa ja 30 lämmintä osakepaikkaa autoille. Kaikki asunnon omistajat eivät omista autopaikkaa ja toisaalta autopaikan voi myydä kenelle tahansa. Sähköautojen akkujen lataaminen tuli ensimmäistä kertaa esille yhtiökokouksessa keväällä 2015 osakasaloitteena. Tämän perusteella hallitus alkoi valmistella asiaa. Selvittelyä tehtiin rinnakkain sekä teknisellä että juridisella tasolla. ”AsOy-lakiin perustuva juridinen ratkaisu löytyi AOYL:n III Osan 6. luvusta. Sen 33 pykälän perusteella yhtiökokous voi määräenemmistöllä sallia yhtiön tilojen käyttämisen uudistukseen, joka hyödyttää vain osaa osakkeenomistajista. Hallitus toi tällaisen ehdotuksen yhtiökokoukseen keväällä 2016, jossa se hyväksyttiin yksimielisesti”, toteaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mauri Rantanen. Tekniikan suhteen piti selvittää paljonko vapaata tehoa on saatavilla olemassa olevasta pääkeskuksesta. Noin kolme vuotta vanhassa kiinteistössä ns. hitaalla latauksella tehoa riittää 10?15 auton käyttöön. Lisätehoa on mahdollista ostaa, kun tarvetta ilmenee. Laitetoimittajilta saatujen tarjousten perusteella suoritettiin osakaskysely halukkuudesta osallistua projektin toteutukseen. ”Hallituksessa olimme sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi viedä kaapelointi samalla kertaa kaikille autopaikoille. Osakkaat voisivat hankkia varsinaisen lataustolpan vasta sitten kun siihen tulee tarvetta. Vetoomus kohdistettiin kaikille omistajille argumentilla, että kyseessä ei ole rahan kulutus, vaan investointi asunnon arvoon. Lopputulos oli, että kaikki osakkaat osallistuivat asennuskustannuksiin ja kymmenelle paikalle asennettiin lataustolppa samassa yhteydessä”, Rantanen kertoo. Tällä hetkellä taloyhtiössä on kolme ladattavaa autoa. Yhden latauspisteen osakkeen hinta on 500 e ja sähkömaksu määräytyy tolppakohtaisen mittarin ja kulutuksen mukaan. Koska taloyhtiön sähköjärjestelmät olivat uusia ja muuntamo lähellä investointi oli kohtuullinen 10 000 euroa. Latauspisteen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Insinööritoimisto Nivecom Oy ja toteuttajan oli IGL. Asunto Oy Tapiolan Sammon tapauksessa huolellinen valmistelu ja hyvä tiedottaminen osakkaille varmistivat prosessin sopuisan etenemisen. Hyvässä hengessä tehty yksimielinen yhtiökokouksen päätös ja skaalautuva toteutustapa tekevät Tapiolan Sampon esimerkistä mielenkiintoisen. Taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteettia nostettiin ja kaapelointi tehtiin Type 2 -pistorasialle valmiiksi, mutta ensi vaiheessa niihin laitettiin uudet schuko-pistorasiat ja latauksen hallintajärjestelmä. Ratkaisu oli suhteellisen edullinen Type 2 -latausasemiin verrattuna, mutta mahdollistaa näppärästi Type 2 -pistokkeiden lisäämisen sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. Järjestelmä mahdollistaa latausaikojen joustavan vuorottelun yli vuorokauden. Tällä tavoin voidaan käyttäjien lukumäärää kasvattaa käytettävissä olevan tehokapasiteetin rajoissa. Sähköauton latauspiste parkkihallissa. Kuva: Katri Tamminen/Helen Kaksi esimerkkiä onnistuneesta latauspisteiden toteutuksesta ? Latauspisteitä koskeva keskustelu on vilkastumassa taloyhtiöissä, ja päätöksentekoon sekä onnistuneisiin käytäntöihin ja valintoihin liittyvän tiedon tarve on suuri. Huolellinen valmistelu ja hyvä tiedottaminen takaavat onnistuneen toteutuksen. Ladattavien henkilöautojen määrä Suomessa on 5 882 kappaletta (tilanne 30.9.2017), josta lataushybridejä on 4 593 ja täyssähköautoja 1 289. Erityisesti lataushybridien myynti on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. – On hienoa, että ladattavien ja muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien autojen määrä on kasvussa. Samalla kasvaa tarve myös yksityisiin latauspisteisiin, jotta sähköinen liikenne toimisi jouhevasti. Onkin tärkeä kartoittaa eri keinoja, miten sähköautojen latauspisteiden rakentamista voidaan edistää ja samalla kertoa ihan konkreettisia asioita sähköauton käytöstä, sanoo johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner Trafista. Monissa taloyhtiöissä latauspisteiden rakentamispäätöksiä on vielä lykätty. Asian voi hyvin ottaa pohdinnan alle vaikka heti, mutta ensimmäinen latauspisteiden rakentamispäätös on suositeltavaa tehdä yhtiökokouksessa. Samalla kannattaa myös sopia seuraavia latauspisteitä koskevan päätöksenteon reunaehdot, jos hallitukselle annetaan valtuutus seuraavista latauspisteistä päättämiselle. Yhtiökokouksessa on myös viisasta sopia kustannustenjako siinä tapauksessa, että osakkaiden omalla kustannuksellaan rakentamien latauspisteiden rakentaminen vaatii muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Nykyisen lain mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen antamaan luvan niille, jotka haluavat rakentaa yksittäisen latauspisteen omalla kustannuksellaan. Valtuutuksessa on otettava huomioon kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteetista aiheutuvat rajoitukset. Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilta osakkailta on kysyttävä halukkuutta latauspisteen rakentamiseen. Osakasvähemmistö voi myös saada koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, jos se omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä.
13 Viikot 43-44 • Nro 18 Kirja-arvostelu Erfurthin päiväkirja: Suomi Saksan sylissä ? Suomen joutumista ns. jatkosotaan 1941 on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa II maailmansodan jälkeen, niin meillä kuin muuallakin. Ristiriitaisia näkemyksiä on jo runsaasti esitetty, Suomen yhteistyö, aseveljeys, liittolaisuus Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa on sodan jälkeen yritetty kiusallisena asiana häivyttää, mitätöidä, vaikka tästä yhteistyöstä riemuittiin suuresti Suomessa ja Saksassa sodan alkaessa kesällä 1941. Olimme tyytyväisiä kun Hitler lupasi Suomelle Leningradin kunhan saksalaiset ovat sen ensin kokonaan tuhonneet! Sotasuunnitelmat jo talvella 1941 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteinen suunnitelma hyökkäyksestä Neuvostoliittoon alkoi kehittyä jo talvella 1941. Suunnitelmat täsmentyivät hyvin tarkoiksi yhteisiksi hyökkäyskuvioiksi toukokuun lopulla 1941. Saksa tarvitsi Suomeen oman erityisupseerin Suomen armeijan päämajaan. Kesäkuussa 1941 Suomeen tuli Saksasta kenraali Waldemar Erfurth huolehtimaan siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan kannalta tärkeä tehtävä johon Suomen sodanjohto auliisti suostui. Alku menikin hyvin, mutta sitten tuli yhteistyöhön ongelmia: sota ei mennytkään niin mukavasti kuin Saksa ja Suomi olivat ajatelleet, vastustaja oli sitkeä kuin mikä ja omat miestappiot erittäin suuret, eteneminen rintamilla hidasta. ”Kahden viikon pikamarssi” vaihtui hitaaksi etenemiseksi, välillä perääntymiseksi. Heinäkuun loppuun mennessä suomalaisten tappiot olivat 20 000 miestä, joista 200 upseeria. Ei niin pitänyt käydä, ihmetteli Päämajassa Mannerheimkin. Läheinen yhteistyö Kenraali Erfurth sijoittui Mikkeliin Suomen Päämajan yhteyteen ja oli siellä aina sodan loppuun 1944 saakka. Hän piti koko sodan ajan omaa päiväkirjaa merkiten joka päivä tapahtumat paperille. Näitä ”Suomen” päiväkirjoja on kaikkiaan yli 1300 sivua, joista nyt on julkaistu tohtori Pekka Visurin myötävaikutuksella ensimmäiset 300 sivua, aika kesästä 1941 vuoden 1941 loppuun eli jatkosodan alkuaika, hyökkäysvaihe ( Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo 2017. Kirjan alussa on Pekka Visurin oma, erinomainen katsaus jatkosotamme kulkuun. Kenraari Erfurth kirjoittaa päiväkirjoissaan hyvin asiallisesti, vailla sotauhoa. Yhteys Suomen ylipäällikkö Mannerheimiin on lähes päivittäinen, tekstistä huokuu saksalaiskenraalin suuri ihailu ja ymmärrys Mannerheimia kohtaan. Hän yrittää ymmärtää Suomen näkökohtia eri rintamalohkojen tilanteiden ratkaisemiseksi yrittäen taas saada Saksan päämajan ymmärtämään erityisesti Mannerheimin perusteluja erilaisille offensiiveille, joista kaikki eivät olleet saksalaisten tahdon mukaisia. Huolia pohjoisessa Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana eniten huolta yhteisessä sodankäynnissä aiheutti Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot ja toisaalta kenraali Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot. Miestappiot olivat erittäin suuret kummallakin eikä tavoiteltua Muurmanskia ja Muurmannin rataa saatu millään vallattua. Suomalais-saksalainen yhteistyökin alkoi rakoilla pahimmin juuri Pohjois-Suomessa. Suomen kuljetuskaluston niukkuus, junanvaunujen vähyys oli myös alituinen ongelma. Kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Juuri näin kävi suomalais-saksalaisessa sodassa 1941. Kalustoa, miehiä, varusteita ei ollut tarpeeksi pitkään sotimiseen, hommanhan piti olla ohitse alkusyksystä. Mannerheim pyytää Erfurthin kautta Saksasta jatkuvasti apua, sitä tulee mutta ei tarpeeksi. Sitten tulee talvi, pakkasta marraskuussa 29, saksalaisjoukot ”kesävarustuksessa eikä suomalaisillakaan liian lämmintä ole. Sama pakkanen iskee saksalaisiin Venäjän aroilla itärintamalla, sotilaiden amputointeja tulee satoja. Iso-Britanniakin julistaa Suomelle sodan 1941 lopulla. Erfurth keskustelee tilanteesta joulukuun 20. päivä 1941 Mannerheimin kanssa ja saa ensi kerran vaikutelman, että Mannerheim ei ehkä uskokaan Saksan ja Suomen voittoon tässä sodassa! Erfurthin päiväkirjat on todella vahva, tärkeä puheenvuoro Suomen satavuotisen historian kohtalonhetkiin. Rehellinen kuvaus, lukekaa ihmeessä, tiedätte enemmän, luulette vähemmän! Nämä Erfurthin päiväkirjat loppuvat vuoden 1942 alkuun mutta kun ne on lukenut, odottaa jo suurella innolla jatkoa, päiväkirjoja vuosilta 1942-1944. Toivoa sopii, että Pekka Visuri jatkaa päiväkirjojen käännöstyötään! Pekka Hurme Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2026 ? Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuoteen 2019 mennessä ja 775 000 asukkaaseen vuonna 2050 Helsingin kaupunginkanslian uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä on vuonna 2050 jo 860 000 asukasta. Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uudet väestöprojektiovaihtoehdot vuoteen 2050. Helsingin alueittainen väestöennuste on laadittu vuoteen 2027 asti. Se on tehty myös erikseen ruotsinkieliselle väestölle. Tällä vuosikymmenellä vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä 7 500 – 8 000 henkeä ja 2020-luvulla keskimäärin 6 000 henkeä. Tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa. Perusvaihtoehdon mukaan Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kasvaa vähän. Tämä johtuu muun muassa siitä, että uudet liikenneväylät lisäävät asuntotuotantoa muulla pääkaupunkiseudulla. Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen lähes 500:lla vuodessa. Kasvu on tosin hidastunut muun muassa syntyvyyden vähenemisen vuoksi. Peruskouluikäisten määrä kasvaa lähivuosina erittäin nopeasti: 1 500:lla vuodessa. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain yli kahdella tuhannella 2030-luvun alkuun saakka. Sen sijaan työikäisten määrän kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien korkeasta tasosta. Työikäisten määrän kasvu johtuu maahanmuutosta. Vuoteen 2027 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen mukaan Helsingin tärkeimmät kasvualueet ovat suurilla projektialueilla Jätkäsaaressa, Kalasataman-Sompasaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa sekä Pasilassa (johon kuuluu myös Maunulanpuiston alue). Näille alueille tulee seuraavan 10 vuoden aikana kaksi kolmasosaa Helsingin kasvusta. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Malmin lentokenttä, Koskela ja Mellunmäki. Helsingin 36 200 hengen ruotsinkielinen väestö on kasvanut tällä vuosikymmenellä 1 000 hengellä, ja väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli 38 000:een. Sekä varhaiskasvatusettä kouluikäisten ruotsinkielisten määrä kasvaa selvästi nykyisestä. Ruotsinkielisten lasten määrää kasvattaa se, että sellaisissa pariskunnissa, joissa nainen on muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuva, lapsi rekisteröidään useimmiten ruotsinkieliseksi. Berliini ottaa suomalaiset mielihyvin vastaan Puheenvuoro ? Saksa vauhditti sodanjälkeisen kuuskytlukulaisen ikäluokkani kansainvälistymistä opettamalla meitä protestoimaan ja demonstroimaan. Uusi puhkesi kiipeämällä pelottomasti barrikadeille. 1960-luvun alusta lähtien Lübeckit, Hampurit, Kölnit ja Berliinit avasivat meille nuorille seikkailijoille ikkunoita, kontakteja ja kokemuksia. Bertolt Brecht, Heinrich Mann, kirjallisuus ja teatteri, uusi elämäntapa käänsi koko Eurooppan katseen Berliiniin. Marlene Dietrichin Sininen enkeli-elokuva, saksalaisten pu jazzravintoloiden pulleat saksofonit, uusi moraali, seksi, huumeet, olutkulttuuri, proletariaatti ja sota, natsien ja kommunistien huudot olivat luoneet Berliinistä eurooppalaisten tuntojen verenpainemittarin. Ja jo sitä ennen. Eino Leino tiesi, että suomaisilla oli tapana haukkua Berliiniä poroporvarilliseksi, mutta monien suomalaisten kirjailijoiden lailla hän löysi kotoisan ja turvallisen Berliinin. Jörn Donner poimi 1950-luvun Berliinin idyllisestä Hugenottikirkon puistosta Brechtin dialektiikan oppi-isän Hegelin haudan ja muistutti Brechtin vaatimuksesta, että näyttelijöiden on luettava ja osattava Hegelinsä. Minulle Brechtteatterin nurkka on tullut tutuksi Ständige Vertretungravintolasta, jonka ystäväni Harald Grunert perusti politiikan ja median väen kohtauspaikaksi. Harald Grunert esittelee mielellään tätä ihmettä suomalaisille vierailijoille, jotka löytävät tiensä joskus sinne. Berliini muureineen ja historioineen on painava kaupunki. Berliinin taisteluissa kaatui noin 20.000 venäläistä sotilasta. Yhteishautojen sivustalla kiviset sarkofagit reliefeineen kuvaavat sodan kauhuja. Kunkin sarkofagin päädyssä on Stalinin lauseita Neuvostoliiton sankareille. Meille teologeille tuttu pappi ja kansallissosialismin vastustaja Dietrich Bonhoeffer, joka teloitettiin keskitysleirillä vähän ennen toisen maailmansodan päättymistä, lepää tällä Dorotheenstadin hautausmaalla Hegelin, Fichten, Brechtin, Heinrich Mannin ja monen muun ajattelijan seurassa. Saksassa 1970-luvun lopulla esitetty amerikkalainen tv-sarja Holocaust toi saksalaisten juutalaisvainot tarkempaan tietoisuuteen. Saksalaisten tapa kohdata oma traaginen menneisyytensä on palauttanut kansalle itsetunnon ja samalla avannut sydämet pakolaisille ja maahanmuuttajille. Sanotaan, että venäläiset eivät ole tähän kyenneet. Salaamalla ja peittelemällä omaa historiaansa voi näet kokonainen kansa pettää tulevaisuutensa. Berliini on myös maallistumisen mekka. Neljännes maan 82,2 miljoonasta asukkaasta on evankelisia, neljännes katolisia ja neljännes uskontokuntiin kuulumattomia. Sekulaarina pääkaupunkina Berliinissä on siis alle 60% jompaankumpaan kirkkoon kuuluvaa väestöä. Vaikka joidenkin suomalaisten on mahdotonta ymmärtää, uskonto on maahanmuuttajille olennainen osa heidän identiteettiään. 1970-luvun Berliiniä ei voi mainita puhumatta teattereista. Itäpuolen taiteellinen etevämmyys leimaa yhä Berliinin kulttuurielämää. Bertolt Brecht kasvatti teatterintekijäin sukupolven uuteen toivoon. Itä tai länsi, berliiniläiseen teatteriin kuuluva kriittinen realismi jatkaa Brechtin ansiosta ikuista voittokulkuaan. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Ennakoi syksyn liukkailla – muista turvaväli ja kevennä kaasujalkaa Päättyneen kesän ja alkusyksyn vakaat ajo-olosuhteet ovat totuttaneet kuljettajat käyttäytymään tietyllä tavalla, ja kun olosuhteet äkillisesti muuttuvat, ei reagointi ja ajokäyttäytymisen muutos välttämättä ole riittävä. Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen ? Vääjäämättä lähestyvien yöpakkasten mukanaan tuoma liukkaus voi yllättää liikenteessä. Erityisesti musta jää on paitsi poikkeuksellisen liukasta myös vaikea havaita. Liikenneturva muistuttaa, että oikealla nopeudella ja muulla ennakoinnilla voi varautua haastaviksi muuttuviin olosuhteisiin. Tiet muuttuvat liukkaiksi, kun lämpötila käy yön aikana nollassa tai lähellä sitä. Pelkkä ilman jäähtyminenkin voi saada tienpinnat paikoin petollisiksi. Jäätyminen ei välttämättä edellytä sateita – kun ilma on tarpeeksi kosteaa ja alkaa kylmetä, saa se aikaan liukkaan kuuran muodostumista. – Monesti vaalean kuuran voi havaita tiessä omin silmin, mutta se voi myös kiillottua vaikeasti havaittavaksi esimerkiksi moottoriteiden rampeilla, risteysalueilla sekä silloilla. Musta jää aiheuttaa vielä omat haasteensa, sillä se on poikkeuksellisen liukasta ja vaikea havaita. Pahimmillaan jääkerros näyttää kuljettajan silmissä samalta kuin märkä tienpinta, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen. Liukkautta voi esiintyä hyvinkin paikallisesti jäätymiselle alttiissa paikoissa, kuten silloilla, mutkissa, peltoaukeiden notkelmissa ja varjopaikoissa, jotka voivat olla koko päivänkin jäässä, vaikka tiet muualla olisivat sulia tai kuivia. Mustaan jäähän ja liukkauteen ylipäänsä voi varautua ennakoimalla. – Turvaväli ja ajonopeus ovat avainasemassa. Riittävän alhainen nopeus ehkäisee pidon menetystä, riittävä turvaväli taas peräänajoja sekä muita onnettomuuksia. Jos renkaan ja tienpinnan välinen pito yhtäkkiä vähenee liian suurella nopeudella kaarteeseen tultaessa, niin ajonvakautusjärjestelmä (ESC) ei välttämättä ehdi toimimaan riittävästi onnettomuuden välttämiseksi, Savolainen huomauttaa. Liukkaalla kelillä auton pysähtymismatka pidentyy huomattavasti. (link is external) Esimerkiksi 80 kilometrin tuntinopeudella kuivalla tiellä ajettaessa se on noin 50 metriä, mutta voi yli kolminkertaistua tienpinnan ollessa jäinen. – Ajonopeuden merkitys korostuu, koska se vaikuttaa suoraan auton pysähtymismatkaan. Nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen. Kuljettajanhan on lain mukaan (link is external) sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa, kertaa Savolainen. Päättyneen kesän ja alkusyksyn vakaat ajo-olosuhteet ovat totuttaneet kuljettajat käyttäytymään tietyllä tavalla, ja kun olosuhteet äkillisesti muuttuvat, ei reagointi ja ajokäyttäytymisen muutos välttämättä ole riittävä.
14 Nro 18 • Viikot 43-44 Kuvataide Risto Kolanen Syksyn kuvataide ? Punavuoren, Etelärannan, Kaartinkaupungin, Kampin, Suvilahden ja Kallion galleriat tuovat väriä kaamokseen. Uutena esitellään Rikhardin kirjaston galleria Taidelainaamon yhteydessä. Italiasta kauneutta Hyvin nuori kuvataiteilija Sofia Kukkonen valitsi asuinja maalauspaikakseen Italian. Se ei ole sattumanvaraista. Alusta alkaen hän on pitänyt tavoitteena tuoda uudelleen antiikin kauneus tähän aikaan. Toscanan maaseutu, missä hän nykyään työskentelee, on ihanteellinen ympäristö taiteelliselle työskentelylle. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee uusimpia maalauksia, joita Firenzen Taideakatemiassa opiskellut taiteilija on tehnyt kulttuurimaiseman innoittamana. Näyttelyn aiheena ovat nyt vähemmän tunnetut veistokset, jotka Kukkonen herättää eloon maalauksissaan. – Jokaisella maalauksella on oma tarinansa. Aihevalinta on ilmaissut sillä hetkellä jotakin elämäni tapahtumaa tai mielentilaa. Yhteistä kaikilla maalauksilla on kauneuden ja harmonian tavoittelu, riippumatta siitä, mitä elämässäni tapahtuikaan näitä maalatessa. Veistojälki kuin siveltimenveto Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee mahtavia viime vuosina syntyneitä ”Veistettyjä maalauksia”. Pitkän linjan kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen tunnetaan massiivisista puureliefeistään ja -veistoksistaan. Taiteilijalle tunnusomainen tyyli on vuosikymmenien aikana saanut vaikutteita niin keskiaikaisista puuveistoksista, ortodoksisista ikoneista kuin venäläisestä avantgardismistakin. Maalariksi alun perin opiskellut Pohjolainen käyttää työvälineinään pensseliä, mutta myös talttaa, jolloin veistojälki itsessään toimii kuin siveltimenveto. Puu, kuparilehti, tempera ja öljyväri ovat välineitä. Hän on saanut Pohjoismaiden suurimman taidepalkinnon, Ars Fennican, vuonna 1997 sekä Pro Finlandian vuonna 2005. Teoksia on merkittävimmissä suomalaisissa taidekokoelmissa. Huuto vai hiljaisuus? Kasia Vuorinen keskittyy töissään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, vallankäyttöön ja niistä rakentuvaan tunnetilaan. Maailmamme rakentuu näistä kohtaamisista. Hänelle jokainen maalaus on prosessi erilaisia tunteita ja kohtaamisia. – Joskus katsominen tuntuu vaikealta. Kuvien muutokset ja niiden eri kerrokset ovat lopulta saaneet pintaansa roolin, jonka katsoja näkee. Huuto vai hiljaisuus, nuori taiteilija kysyy. Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee alakerran studiossa kolme taiteilijaa; Vuorisen värikkään mielikuvitukselliset maalaukset ja piirrokset löytyvät perähuoneesta. Vuorinen valmistui koruja esinemuotoilijaksi Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutista ja valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2006. Hän suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä koruja ja esineitä piensarjoina sekä uniikkitöinä. Kasveja elämän kiertokulussa Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä Taidelainaamo vanhan pääkirjaston yhteydessä. Sisään pääsee omasta ovesta suoraan katutasolta. Portaat ylös nousemalla näkee itse kirjaston oleskeluhuoneen tilassa näyttelyä. Lokakuun taiteilija siellä on jo ansioitunut Maarit Björkman-Väliahdet, jonka ”Paratiisin portailla” maalaukset virkistävät alakerran tilaa. Aiheet ovat nyt lähtöisin kukista ja kasveista, jotka maalauksen aikana kokevat muodonmuutoksen. – En välttämättä tee oikeita kukkia ja kasveja, vaan annan itselleni mahdollisuuden nähdä ne uudella tavalla. Kasvit symboloivat minulle elämän kiertokulkua. Teokset on tehty akryylitai öljyväreillä kankaalle. Taiteilija on kiinnostunut ihmisen tarinasta, elämän valinnoista ja motiiveista. Alfa-Art Taidekoulun taiteellinen johtaja on sopinut v. 2018 jo neljä näyttelyä. Luonnovalon kosketus Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, lokakuun taiteilija on Johanna Lumme, helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on Taidekeskus Salmelan Nuori taiteilija ja yleisön suosikki muutaman vuoden takaa. Hieno näyttely on nimeltään ”Valon viimeinen kosketus”. Lumme kuuluu tällä hetkellä nuorten suomalaisten taiteilijoiden kaikkein kysytyimpään joukkoon. Hän kuvaa jälleen itselleen rakasta aihetta, luontoa. Nyt hän vie katsojan Nuuksion luonnonpuiston syksyiseen väriloistoon ja tunnelmiin. Taiteilija inspiroituu luonnosta ja eläimistä. Hän työskentelee myös Otavalla lasten äidinkielen oppikirjojen parissa, joten ote on varmasti pedagoginen. Jos ruoho on oranssia Pieni häiriö voi antaa maalaukselle sen tarvitseman läsnäolon, sen ilmenemisen hapokkuuden. Anna Tuori tuntuu olevan tietoinen tästä. Maalarina hän ei ole mielistelijä, vaikka hänen teostensa katsomisen herättämä ilo toki liittyykin niiden kauneuteen ja taituruuteen. Maalausta ei silti pidä päästää liian siloiseksi ja sieväksi, berliiniläinen kriitikko Jurriaan Benschop kirjoittaa Galerie Anhavan, Fredikinkatu 43, tiedotteessa. Tuorin uusissa maalauksissa katsotaan ympärille ja kysytään: Mitä nyt? Niissä mietitään, onko mahdollista hahmottaa toisin, vaikkei voisikaan koskaan nähdä kuten toinen. Näyttelyn pienessä tilassa aiheina ovat paikka ja näkökulma: miten, mitä ja mistä käsin katsotaan. Isommassa tilassa annetaan muoto liikkeessä olevalle, muuttuvalle. Betonin ja teräksen taiteilija Francesco Barbieri on kansainvälisesti tunnettu italialainen taitelija, joka työskentelee post graffiti -suuntauksen parissa. Ennen ateljeetyöskentelyn aloittamista hän oli yksi Euroopan johtavista graffitimaalareista. Uransa aikana hänet on palkittu tärkeillä alan palkinnoilla ja hän on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidensseihin, joiden avulla hän on kyennyt saavuttamaan kansainvälistä näkyvyyttä ja rikastuttamaan taiteellista suuntaustaan. Make Your Mark –galleria, Puhdistamo (rakennus 6) Suvilahdessa, tuo Barbierin urbaanin maiseman töitä, missä junat ja junaradat ovat usein teemoina. Tutkimusmatkat vievät hänet usein kaupungin laidoille, jossa usein sijaitsee nk. ei-kenenkään-maat. Alueilla selkeästi erottuvat kaupungin sisäiset sosiaaliset ja maantieteelliset rajat. Suomi 100 varjonäyttely Galleria Kalleria, Kaarlenkatu 10, esittelee yhteisnäyttelyssä Heidi Elisabeth Hännisen ”Koti, Uskonto ja Isänmaa” betoniveistoksia installaatiossa, kuvia, tekstejä ja työryhmän videon sekä Irakista tulleen maalarin Muhaned Durubi ”My Homeland Mental Hospital” maalauksia, piirustuksia ja runoutta. Kalleria keskittyy vaihtoehtoiseen taiteeseen. – Kysyn vain, miten voin elää kanssasisarteni kanssa samassa ajassa ja paikassa, / sillä erotuksella, että he eivät ole sodassa mutta minä olen. / Ketä puolustan tässä sodassani? Maanmiehiäni vai muiden maiden miehiä?, Hänninen kysyy näyttelyssä esillä olevassa ”Viimeisen etsijän päiväkirjassaan” 2014-2017. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Maarit BjörkmanVäliahdet yhdessä Auringonlaskun aikaan –teoksensa kanssa Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kasia Vuorinen ja upea teoksensa Arrival (mixed media paperille, 2017) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen Sculptorissa vieressään suurikokoinen teoksensa Risti Tyko Sallisen mukaan (puu, kuparilehti, 2016-2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sofia Kukkonen ja öljyvärillä kankaalle tänä vuonna tehty teos Pronssinen Victoria Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Tuori ja teoksensa The Sun Grew Round That Very Gay (öljy levylle, 2017) Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. 29.10. Kuvataiteilija Johanna Lumme vieressään työ Ja niin lähdit syksyksi pois (öljy kankaalle, 2017) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. 29.10. 1 2
15 Viikot 43-44 • Nro 18 I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Seuraava lehti ilmestyy 8.11. Aineistot 2.11. mennessä. LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kultaja kellosepät JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit. Myynnissä myös kauniita hopeaesineitä. p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € • Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Koulutus Italia ja Orientti lumoavat Sinebrychoffin taidemuseossa ? Italialainen Ippolito Caffi (Belluno 1809-1866 Lissa) oli kaupunkinäkymiin ja maisemiin erikoistunut taiteilija, seikkailija ja isänmaanystävä. Helmikuussa 2018 avautuva näyttely vie katsojan Venetsiaan, Roomaan, Napoliin, Ateenaan, Konstantinopoliin ja muihin Orientin kaupunkeihin, joiden näkymiä Caffi ikuisti. Näyttely esittelee 73 maalausta ja yhteensä 15 piirustusta ja vesivärityötä Fondazione Musei Civici di Venezian kokoelmista. Caffin tuotantoa esitellään nyt ensimmäistä kertaa näin laajasti Suomessa. Ippolito Caffi oli veduta-maalausperinteen jatkaja ja uudistaja. Caffi ihaili Canaletton taidetta. Se ilmenee hänen varhaisissa merija arkkitehtuurinäkymissään kirkkaana ja kuulaana esitystapana. Myöhemmin hän saavutti mainetta maalaamalla sumun täyttämiä maisemia intensiiviseen, romanttiseen henkeen. Caffi oli myös seikkailija ja tutkimusmatkailija. Hän ei tyytynyt turistireitteihin, vaan ulotti matkansa huomattavasti kauemmas, riskienkin uhalla. Egyptissä, Syyriassa, Jerusalemissa ja Konstantinopolissa tehdyt piirustukset ja maalaukset vievät meidät paikkoihin, jotka eivät kuuluneet tavallisiin turistikohteisiin. Näyttely Italian ja Orientin lumo – Ippolito Caffi on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 1.2.27.5.2018. Ippolito Caffi (1809-1866): Vanha satama (Molo) auringonlaskun aikaan Venetsiassa. 1864. Fondazione Musei Civici di Venezia, Galleria Internazionale d’Arte Moderna di Ca’ Pesaro.
16 Nro 18 • Viikot 43-44 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us