Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 19-20 – Nro 9/2018 – 13. vuosikerta R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi KORKEATASOISIA ASIANAJOPALVELUITA ETELÄ-HELSINGISSÄ FREDRIKINKATU 25 PUH. 010 470 4004 | WWW.FINSTA.FI OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? IHONHOITO www.ihonhoito.com (Voimassa 30.5.2018 asti) Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.fi/ihonhoito Huipputehokas erikoiskasvohoito Aktivoi aineenvaihduntaa • Laajentaa verisuonia Poistaa kuona-aineita • Vähentää epäpuhtauksia Tekee ihosta kiinteän ja kirkkaan Carboksiterapiakasvohoito 105 € (norm. 115 €) Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 162 m2 TAKA-TÖÖLÖ KT 260 m2 Punavuori Petri Vilkko 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi 7 h, k, 2 x kph, 3 x wc, sauna, khh uudenmaankatu 25 Mh. 1.772.077,17 € Vmh. 1.780.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 99 m2 KAMPPI KT 79 m2 Pikku Huopalahti Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi Peppi Martas 050 352 4552 peppi.martas@crape.fi 3 h, k, wc, kph, s, parveke Lönnrotinkatu 3 Mh. 496.231,88 € Vmh. 859.000 € 3 h, k, kph, wc, parveke Tilkankatu 7 Mh./Vmh. 370.000 € Tomi Kahila 040 630 3350 tomi.kahila@crape.fi 4 h, k, kph, 2 x wc, sauna Pohjoinen Hesperiankatu 7 Mh./Vmh. 1.210.000 € MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki | (09) 696 2990 VARAA AIKA: FOSSA.FI Suun ja hampaiden kokonaishoito Keraamiset paikat ja kruunut Hampaiden valkaisu Suuhygienistipalvelut Oikomishoito Iensairauksien erikoishammashoito Implanttija proteettinenhoito PerioSafe-sylkitesti HELLÄÄ HAMMASHOITOA LÄHELLÄ SINUA Onko suulla kaikki hyvin?
2 Viikot 19-20 • Nro 9 # Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa 69€ Lahjavinkk i Äidille! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HOI TO – RAV INT O – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT 1/20 18 6,90 Pörri pitää Pyhtä än asiat järjes tykse ssä Terap iakis sat osaa vat autta a mase ntune ita Maai lman matk aajat Venn i, Oiva ja Char lotte Omis tajan kuole ma vei Miss en eläm änha lun Tärke ä perus hoito • Roko tukse t • Mado tukse t SERE NGET I täplik äs kaun otar 1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsensä satulass a Pärjääk ö hevonen yksin? Emmi kuvaa työksee n hevosia Curlyt Hurmaa vat Tupsuja lkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleir eillä opitaan ja nautitaa n hevosis ta Valmen taja Aripekk a Pakkan en aloitti Hevosop istolla KOIRA Meidän 1/2018 6,90 RO TU ESIT TELYSSÄ BOSTO NIN TE RR IE R I Suomenlapinkoira Äijä käy kalassa Labradorinnoutaja taas suosituin Koirat terapiatyössä Nessu auttaa masentuneita Etsijäkoira Ada pelasti suomenhevosen hengen Laiton koirakauppa kukoistaa H AE OMA SI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
14. vuosikerta – nro 9 Viikot 19-20 HKL kunnostaa raitiotieratoja kesällä HKL kunnostaa raitiotieratoja tulevana kesänä ja syksynä. Ratatöiden yhteydessä asennetaan muutamalle vaihdealueelle uudet syväuraiset vaihteet, joilla pyritään vähentämään kiskomelua. Kartassa vain osa ratatyömaista. Kartta: HKL ? Kesän ratatyöurakat ovat peruskunnostustöitä: ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Mechelininkadulla sekä Mannerheimintiellä Nordenskiöldinkadun risteyksen läheisyydessä. Ratatöitä tehdään 25 työmaalla, ja kiskoja uusitaan yhteensä noin 2 kilometrin matkalta. Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL. Uudet vaihteet vähentävät kiskomelua Ratatöiden yhteydessä HKL asentaa kolme uutta ns. syväuraista vaihdetta. Vaihteet asennetaan Itämerenkadun ja Länsisatamankadun risteykseen sekä Pohjoisesplanadille kaupungintalon edustalle. Kyseessä on pilotti, jolla kerätään kokemuksia uudentyyppisten vaihteiden hyödyistä. HKL on jo aiemmin asentanut muutaman syväuraisen vaihteen, ja tänä kesänä kokeilua laajennetaan. Syväuraisilla vaihteilla pyritään vähentämään kiskomelua ja tärinää, jotka syntyvät raitiovaunun ylittäessä vaihdealueen. Uusien vaihteiden myötä on mahdollista myös nostaa raitiovaunujen nopeuksia: syväuraiset vaihteet sallivat vaihdealueen ylityksen nykyistä suuremmalla nopeudella. Kiskomelun vähentämiseksi HKL asentaa myös kiskojen rasvauslaitteen Kuusitien päätepysäkille elokuussa. Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunuja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksikaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemärija kaukolämpötöiden kanssa. Pääkaupunkiseudun rakentamisessa ylikuumenemisen merkkejä ? Talouden hyvät näkymät, kaupungistuminen ja muuttoliikenne vaikuttavat edelleen voimakkaasti pääkaupunkiseudun kiinteistöja rakennusmarkkinoihin. Pääkaupunkiseutu on kasvattanut osuuttaan Suomen markkinoista sekä kiinteistökaupoissa että uudistalorakentamisessa ja pääkaupunkiseudun osuus kiinteistökaupoista nousi viime vuonna jo 70 prosenttiin. Rakentamisen määrä pysyy korkealla ja käynnistettäväksi suunniteltujen rakennushankkeiden määrä pääkaupunkiseudulla on edelleen kasvussa. Rakentamisen kasvun haasteena on resurssien riittävyys, mikä heijastuu työvoimapulana, hintojen nousuna, tuotteiden pitkinä toimitusaikoina sekä vähäisinä tarjousten määrinä. Kiinteistömarkkinoilla edelleen vilkasta Viime vuoden kiinteistökauppavolyymiksi kirjattiin KTI Transaktioseurannan mukaan ennätykselliset 10,2 miljardia euroa, joka ylitti vuonna 2016 kirjatun edellisen ennätysvolyymin peräti 38 prosentilla. Ulkomaiset sijoittajat tekivät viime vuonna hankintoja Suomessa jopa yli seitsemällä miljardilla eurolla ja lähes kaikissa vuoden suurimmissa kaupoissa oli ostajana ulkomainen toimija. Uusien asuntojen aloitusmäärä on noussut pääkaupunkiseudulla samalle tasolle asukasmäärän vuosikasvun kanssa. Sivu 10 Pormestari Vapaavuorelle uusi erityisavustaja ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren toisena erityisavustajana on aloittanut toukokuun alussa Hanna Laine. Hanna Laine siirtyy tehtävään Helsingin hovioikeudesta tuomarin tehtävistä. Aikaisemmin Laine on työskennellyt muun muassa lakimiehenä asianajotoimistossa ja Kokoomuksen järjestöpäällikkönä. Koulutukseltaan Laine on oikeustieteen lisensiaatti. Laine seuraa tehtävässä Lotta Backlundia, joka palaa ennalta sovitusti Warner Bros tuotantoyhtiön kehitysjohtajaksi. Pormestarin toinen erityisavustaja Laura Åvall jatkaa nykyisessä tehtävässään. Kaupunginhallitus päätti erityisavustajien tehtävien perustamisesta kesäkuussa 2017. Erityisavustajien työsuhteet ovat määräaikaisia ja ne on sidottu pormestarin tai apulaispormestarin toimikauden kestoon. Stockmann Roof by Teatteri laajenee vielä korkeammalle ? Helsingin keskustan Stockmann-tavaratalon katolle viime keväänä avattu Stockmann Roof by Teatteri laajentui entistä korkeammalle. Uudistus kaksinkertaistaa suositun terassin avoimet aurinkotilat ja lisää kattoalueen viihtyvyyttä sekä käyttömahdollisuuksia entisestään. Tavaratalon 10. kerrokseen katolle laajentunut terassi tarjoaa asiakkailleen paitsi Helsingin ydinkeskustan yllättävimmät näkymät Esplanadin puiston ja Erottajan kattojen ylle, myös uusia ruokaja juomapalveluita sekä viihdettä kesäpäivän ja -illan viettoon. Tavaratalon kattotiloja valjastettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa kaupalliseen käyttöön sitten tavaratalon valmistumisen vuonna 1930. Sivu 10
4 Viikot 19-20 • Nro 9 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9 Tapahtumat ovat vetovoimaisuuden rakentaja H elsingin kaupunkistrategiassa tapahtumat tunnistetaan yhdeksi kaupungin merkittäväksi vetovoimaisuuden rakentajaksi. Pormestari Jan Vapaavuori käynnisti lokakuussa 2017 selvityksen toimintamallista, jossa Helsingille saadaan kaupungin omien suurien tapahtumien tuotannosta vastaava osaamiskeskittymä. Selvitys on nyt valmistunut ja sen myötä kaupunki edistää tapahtumatuotantojen keskittämistä uuteen säätiöön, joka muodostettaisiin Helsingin juhlaviikkojen organisaation yhteyteen. Selvitys vahvisti ajatusta siitä, että on luontevaa keskittää tuotannot organisaatioon, jolla on entuudestaan vahva kulttuurija tapahtumaosaaminen. Helsingin juhlaviikkojen ja nykymusiikkifestivaali Musica Novan juridisena taustaorganisaationa tällä hetkellä toimivasta Helsinki-viikon säätiöstä kehitetään Helsingin tapahtumasäätiö, jonka alle on tarkoitus koota kaikki Helsingin kaupungin nykyisin järjestämät merkittävät tapahtumat: Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Helsinki-päivä, Helsingin uudenvuoden juhla, Kansallinen veteraanipäivä Helsingissä, Silakkamarkkinat, Tuomaan markkinat, Helsingin kiinalainen uusivuosi, Pormestarin itsenäisyysjuhla neljäsluokkalaisille sekä muut mahdolliset kaupungin järjestämät, tulevat isot yleisötapahtumat. Kokoaminen ei koske tapahtumia, jotka ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ydintoimintaa. Helsingin tavoite on olla kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurija tapahtumakaupunki. Tämän tavoitteen edistämiseksi teemme kaupungin tapahtumakokonaisuuteen uudistuksia, joista Helsingin omien tapahtumien vieminen uuden säätiön yhteyteen on yksi. Kaupungin tavoitteena on jatkuvasti kehittää toimintamalliaan ketterämmäksi ja ammattimaisemmaksi. Yksi keskeinen tavoite on, että jatkossa Helsinki on toimiva alusta tapahtumien järjestämiselle ja kaupungin organisaatio entistä parempi kumppani alan toimijoille , pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Tavoitteena on, että uudistettu säätiö aloittaisi toimintansa 1. tammikuuta 2019 ja vastaisi jatkossa tapahtumien tuotannoista sekä niihin liittyvästä markkinoinnista, viestinnästä ja yritysyhteistyöstä. Muutosvaiheen aikana kaikkien tapahtumien tuotanto jatkuu normaalisti. Helsinki-viikon säätiö on kaupungin perustama yleishyödyllinen säätiö, joka toimii Helsingin juhlaviikkojen ja nykymusiikkifestivaali Musica Novan juridisena taustaorganisaationa. Säätiön päättävä elin on viisijäseninen hallitus, jonka puheenjohtajan ja jäsenet Helsingin kaupunginhallitus nimittää aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Helsinki-viikon säätiön puheenjohtaja on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Juhana Vartiainen. Kaupungin tuottamien merkittävien tapahtumien keskittäminen Helsinki-viikon säätiön yhteyteen aiheuttaisi säätiöön muutoksia, kuten nimen vaihdoksen, toimintasääntöjen tarkistamisen ja toimitusjohtajan rekrytoimisen. Yliopiston rehtoriksi professori Jari Niemelä Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori, FT Jari Niemelän Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 2018-2023. Kuva: Tapio Ollikainen. Rehtorin viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2018. ? Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori, FT Jari Niemelän, 60, Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 20182023. Niemelän toimikausi alkaa 1.8.2018. Niemelä toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin (Helsinki Institute of Sustainability Science HELSUS) johtajana. Hän on kaupunkiekologian professori ja toiminut Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2004-2017. Kolumni Robotit eivät pelasta elämää ? Utopiat ovat kauniita niin kauan kuin ne pysyvät toteutumattomina. Maailmamme pahimmat uhat eivät tule Putinin tai Trumpin päähänpistoista tai pakkomielteistä vaan oman elämäntapamme muutoksesta jonka hallinnan olemme jo ajat sitten kadottaneet. Olemmeko oman loppumme piirittämiä, vai mikä meitä eniten pelottaa? Mieleen palautuu vertaus avaruuteen unohdetusta venäläisestä kosmonautista, jota kukaan ei ota vastaan eikä käy hakemassa alas. Historia pyörii ympärillämme kuin hylätty tekokuu. Aikoinaan opetin kulosaarelaisessa koulussa ja rippikoulussa tulevia älykköjä. Yksi heistä, tulevaisuudentutkija, visionaari, kouluttaja Risto Linturi kävi viime vuosituhannen lopulla luennoimassa Paasikivi-Seuran tilaisuudessa Loviisassa. Halusimme päästä maailmamme hätätilaa tirkistelemällä käsiksi uusiin rauhanomaisiin ratkaisuihin. Ovathan kansojen väliset suhteet aina olleet avainasemassa tulevaisuutta avattaessa. Risto Linturin puhe silloin tuntui utopialta. Nyt se tuntuu enemmän itsestään selvältä tai jopa hivenen vanhanaikaiselta. Vaikka elämä on yhä enemmän muuttunut huokailuksi ihmeiden edessä, maailmanloppu ei ole tuleva, se tapahtuu tässä ja nyt. Olemme päättäneet päästä lopusta eroon kertaheitolla, toivo on ammuttu maata kiertävälle radalle. Kukaan ei ota vastaan, eikä kukaan käy hakemassa alas. Risto Linturi jatkaa nyt Loviisan puhettaan (Helsingin Sanomat 19.4.2018) todistamalla kohtalon muodon valoisaksi. Tekninen kehitys ei ole harhalaukaus vaan ihmissuvun pelastus. Teknologia menee eteenpäin nopeammin kuin ikinä. Eduskunnan julkistama ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037” on ehkä tärkein radikaaleista teknologioista kirjoitettu teksti ikinä. Tämä Risto Linturin ja Osmo Kuusen kirjoittama raportti avaa toivoa kutkuttavasti. Vaikuttavimpia teknologioita ovat neuroverkot,globaali tekoäly, robottiautot, materiaalitutkat ja laskentatoimen radikaali kasvu. Risto Linturin olohuoneessa ei ole ikkunoita vaan kotisohvaltaan hän virtuaalisilmillään tarkastelee maailmaa, joka on löytämässä kokonaan uuden elämäntavan. Tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa, ei käydä ruokaostoksilla, vihannesten sisäviljely tuottaa terveellisen ravinnon, robottiauto tai -kopteri tuo kotiovelle kaiken tarpeellisen, kekseliäs keinoäly huolehtii kaikesta. Rakennuksissa, matkustamisessa, terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa keinoälyn parametrit (muuttujat) ohjelmoivat elämän optimaaliseksi. Sata mahdollisuutta-tekstissä luodaan auvoisaa arkea esimerkiksi näin: ”Robotti voi maalata keittiön seinään Viimeisen ehtoollisen, valmistaa ruoan, tarjoilla sen, soittaa ruokamusiikkia, korjata astiat, siivota ja kastella kukat.” Ammattinimikkeet vaihtuvat. Ei tarvitse lähteä matkalle vaan sijaismatkustajat korvaavat matkustamisen rasitukset. Onnellisuusoperaattorit huolehtivat viihtyisyydestä ja mielihyvästä. Peukutusmanagerit lobbaavat ja kannustavat. Kaupunkilennonjohtajat valvovat tavaraa ja ihmisiä kuljettavia robottikoptereita. Ihmisiä tullaan siis tarvitsemaan enää vain aidon ihmiselämän kokemiseen. Risto Linturi muistuttaa että muutoksilla ovat aina omat uhkansa ja harminsa, eikä ihmiskunta ole koskaan selvinnyt ilman kriisejä. Utopioilla on taipumus niin helposti muuttua dystopioiksi. Päivän lehdestä luimme miten viikkoja kuolleena olut Helsingin kaupungin kotihoidon asiakas oli jäänyt oman onnensa nojaan sairaalajakson jälkeen. Haluaisin ensialkuun kaiken uhallakin päästä itseohjaavan robottikokin kanssa aamiaiselle. Ruokarukouksen haluaisin kuitenkin pitää itse. Veli-Matti Hynninen Nuorten auttamisoperaatio vappuna ? Helsingin kaupungin nuorisopalvelut järjesti vappuna alle 18-vuotiaiden nuorten auttamisoperaation. Jalkapartiot liikkuivat keskustan ja autopartiot koko kaupungin alueella. Auttamisoperaation järjestäjinä olivat Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden lisäksi Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Helsingin seurakuntien Saapas-ryhmät, Nuorisotyöraiteilla -hanke, Aseman Lapset ry ja Walkers. Kaikkiaan operaatioon osallistui 64 avustajaa. Jalkapartiot kiersivät keskustan, Kaivopuiston, Hietaniemen ja Koffin puiston läheisyydessä. Autopartiot liikkuivat koko kaupungin alueella. Partiointia tehtiin klo 17.30–03.00 välisenä aikana. Tuona aikana partiotauttoivat tai kohtasivat 488nuorta. Ensiapua paikan päällä annettiin 26 nuorelle, ja suoraan sairaalaan toimitettiin 4 nuorta. Väsyneimmät juhlijat kuljetettiin lepäämään Taivallahden leikipuistossa (Pohjoinen Hesperiankatu 22) sijainneelle selviämisasemalle. Yön aikana keskukseen tuotiin 5 alle 18-vuotiasta nuorta. – Kaiken kaikkiaan operaatio sujui hyvin, vapaaehtoiset avustajat sekä nuoriso-ohjaajat näkyivät kadulla ja sen lisäksi kohdattiin paljon nuoria illan aikana, kertoo operaation johtaja Mirja Silajärvi. Matti Pikkarainen jatkaa SOK:n hallintoneuvoston johdossa ? SOK:n osuuskunnan kokous pidettiin 26.4.2018 Helsingissä. Kokouksessa valittiin SOK:n uusi hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa teologian tohtori Matti Pikkarainen Oulusta. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa asianajaja Timo Santavuo, ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Antti Määttä. SOK:n hallintoneuvoston rooli on edustaa laajaa omistajakenttää ja toimia yhteisen tahdonmuodostuksen foorumina keskeisimpien strategisten kysymysten osalta. Hallintoneuvosto toimii suurten linjojen ratkaisijana sekä jäsenten edun valvojana. Hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen esityksestä kaikki S-ryhmän ja SOK-yhtymän keskeiset strategiset linjaukset. SOK:n hallintoneuvosto 2018: • Puheenjohtaja Matti Pikkarainen, teologian tohtori, Oulu • Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timo Santavuo, asianajaja, Pori • Toinen varapuheenjohtaja Antti Määttä, toimitusjohtaja, Muurame • Jorma Bergholm, toimitusjohtaja, Helsinki • Pentti Hämäläinen, asianajaja, Hamina • Tapio Kankaanpää, toimitusjohtaja, Kuopio • Henrik Karvonen, toimitusjohtaja, Kuusamo • Sinikka Kelhä, asianajaja, Rauma • Kimmo Koivisto, maanviljelijä, Pertteli • Martti Lokka, toimitusjohtaja, Otava • Matti Manner, laamanni, Turku • Anne Mäkelä, asianajaja, Kälviä • Hannu Pelkonen, toimitusjohtaja, Kajaani • Timo Rajala, varatuomari, Akaa • Jarkko Rautaoja, diplomi-insinööri, Heinola • Kari Suninen, toimitusjohtaja, Lappeenranta • Matti Timonen, maanviljelijä, Nurmes • Elina Varamäki, vararehtori, Seinäjoki • Kristian Westerholm, agronomi, Inkoo • Kim Wrange, yliopettaja, Lehmo Henkilöstön edustajat: • Ulla Kivilaakso, markkinointipäällikkö, Helsinki • Iiris Merimaa, hallintoassistentti, Helsinki Matti Pikkarainen. Kuva: Lauri Mannermaa
5 Nro 9 • Viikot 19-20 Nuoret esittelivät aloitteita Helsingin valtuustossa ? Nuorisoneuvoston edustajilla oli ensimmäisen kerran läsnäoloja puheoikeus Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa nuorten aloitteiden käsittelyn aikana. Tämä tuli mahdolliseksi kun valtuusto kaksi viikkoa sitten hyväksyi hallintosäännön muutoksen läsnäja puheoikeudesta eri toimielinten kokouksissa. Aloitteissa nuoret esittävät parannusehdotuksia muun muassa harrastusmahdollisuuksiin ja joukkoliikenteeseen. Nuoret toivovat myös yhdenvertaisuuden kehittämistä maahanmuuttajatyttöjen harrastuksissa ja ammatinvalinnassa. Nyt esitetyt yhdeksän aloitetta on tehty 1.7.-31.12.2017. Helsingin kaupunginhallitus päätti keväällä 2015, että kaupungin toimivaltaan kuuluvat nuorten aloitteet esitellään kerran vuodessa kaupunginvaltuustolle. Tarkoituksena on, että aloitteet valmistellaan ja käsitellään samalla tavoin kuin kunnan asukkaiden aloitteet. Nuorten osallistumisen vahvistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista, että nuoret saavat osallistua ja myös käyttää puheenvuoroja niissä valtuuson kokouksissa, joissa aloitteita käsitellään. Läsnäoloja puheoikeus on nuorisoneuvoston keskuudestaan valitsemilla kolmella henkilöllä. Valtuuston kokouksessa 25.4. edustajina olivat Dan Cederlöf, Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko. Nuorten aloitteet ovat helsinkiläisten 13 – 17 – vuotiaiden tekemiä Ruuti. net-verkkosivuston avulla tehtyjä aloitteita. Aloitejärjestelmä on toiminut kaupunginvaltuuston vahvistamin toimintasäännöin ja valtuusto on hyväksynyt aloitteet osaksi nuorten osallistumisja vaikuttamisjärjestelmä Ruudin tarjoamia mahdollisuuksia. Ratikkalinja Hernesaareen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaa raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue sekä monipuolinen matkailuja vapaa-ajan palveluiden keskittymä. Raitiotiehankkeen kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Suunniteltu raitiotien pituus on 2,1 kilometriä. Reitti alkaa Hietalahdesta Bulevardin länsipäästä ja jatkuu Hernesaaren eteläkärkeen pitkin Telakkakatua, Eiranrantaa ja Laivakatua. Hietalahdenrannassa, Telakkakadulla ja Eiranrannassa ratikat tulevat kulkemaan kadun keskellä omalla kaistallaan. Linjalle on suunniteltu viisi pysäkkiparia, pysäkinväli on noin 400 metriä. Päätepysäkille rakennetaan kaksi lähtölaituria mahdollista toista raitiolinjaa varten. Linja rakennetaan kahdessa vaiheessa alueelle tulevien katujen rakentamisen yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa jo tänä vuonna ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Toisen vaiheen liikennöinnin on arvioitu alkavan vuonna 2023. Ajankohta tarkentuu alueen rakentumisen aikataulujen mukaisesti. Matka-aika Hernesaaren päätepysäkilta Rautatieasemalle on 14-16 minuuttia. Ratikkalinjan kustannusarvio 16,9 miljoonaa euroa sisältää raitiotien, ratasähkön ja pysäkkien kustannukset sekä väliaikaisen kääntöpaikan. Katurakentamisen kustannukset eivät sisälly arvioon. Pasilan Postipuistoon uusi asuinalue Valtuusto hyväksyi Pasilan Postipuiston asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle. Entisen maaliikennekeskuksen alueelle rakennettavan asuinalueen kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Asemakaavan muutosalue rajoittuu Keskuspuistoon ja Ilmalan ratapiha-alueeseen. Asuinalueesta on suunniteltu tehokkaasti rakennettua kerrostaloaluetta, jossa on umpikortteleita avoimine yhtenäisine sisäpihoineen. Kortteliin on mahdollista sijoittaa yhteisrakennus asukkaiden harraste-, kokoontumisja liikuntatoimintaa varten. Alueelle on tulossa myös kaksi korkeampaa 12ja 15-kerroksista maanmerkkirakennusta. Alueen länsireunalla sijaitseva väylä Postintaival poistuu ja sen paikalle rakennetaan uusi kaupunginosapuisto. Entisen maaliikennekeskuksen alueelta on purettu suurin osa rakennuksista. Alueen asfalttipinnat on poistettu ja maaperä kunnostettu. Kustannukset noin 50 miljoonaa euroa Kaavaratkaisun toteutumisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Kaupungille aiheutuu lisäksi myöhemmin täsmentyviä kustannuksia kaava-alueella suoritettavista maanhankinnoista. Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta kaupungille kertyvä arvo on kokonaisuudessaan noin 140–150 miljoonaa euroa. Alueesta noin 95 prosenttia on kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Muut maanomistajat ovat Posti Kiinteistöt Oy, liikennevirasto ja Senaattikiinteistöt. Rakentaminen käynnistyy jo ensi vuonna ja viimeiset rakennushankkeet aloitetaan 2024 alkaen. Nuorisoneuvoston edustajat (vasemmalta) Dan Cederlöf, Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko valtuuston kokouksessa. Kuva: Tero J. Lahti Asuntojen hinnat lähtevät uudelleen nousuun – jyrkimmät nousijat Oulussa, Turussa ja Helsingissä ? Teknologiayritys Reaktorin Kannattaako kauppa -palvelu näyttää asunto-osakkeiden hintojen nousun kiihtyvän ydinkeskustoissa muutaman vuoden hidastumisen jälkeen. Suurimmat laskijat löytyvät Kotkasta, Porista ja Laukaalta. – Mallin perusteella hinnat nousevat eniten Oulussa, Turussa ja Helsingissä. Vastaavasti laskua on luvassa syrjäseuduilla ja ympäryskunnissa. Käänteinen Nurmijärvi-ilmiö toisin sanoen jatkuu edelleen ja jopa voimistuu, kertoo Reaktorin Senior AI Designer Jaakko Särelä. Särelän mukaan vuosina 2015–2016 hintojen nousu pysähtyi myös kasvukeskuksissa. Nyt on näkyvissä selkeä paluu nousu-uralle. – Nyt ollaan palattu jälleen kasvu-uralle etenkin kaupunkien keskustoissa. Käänteinen Nurmijärvi-ilmiö näkyy entistä vahvempana siten, että kasvukeskuksien ydinkeskustassa asuntojen hinnat nousevat ja kehysalueilla hinnat saattavat jopa laskea. Tämä näkyy Turussa, Oulussa ja myös Helsingissä. Kannattaako kauppa -palvelu visualisoi jokaisen suomalaisen postinumeron asunto-osakkeiden keskihinnan vuonna 2018 ja keskihinnan muutoksen eli trendin vuodelle 2018. Palvelu käyttää Tilastokeskuksen avointa dataa vuosilta 2010–2017. Asuntojen hinnat postinumeroalueittain haettiin Tipnro Alue Kaupunki hinta 2018 trendi 2018 48900 Sunila Kotka € 688.45 -8.7 % 28370 Sampola Pori € 724.93 -8.0 % 48350 Karhuvuori Kotka € 586.52 -7.7 % 41400 Lievestuore Laukaa € 815.89 -8.0 % 76150 Länsirinne Pieksämäki € 664.84 -7.2 % 57210 Nojanmaa Savonlinna € 1,023.40 -7.2 % 28330 Koivistonluoto Pori € 850.79 -6.9 % 76100 Pieksämäki Keskus Pieksämäki € 668.67 -7.1 % 57220 Haka-alue-Viuhonmäki Savonlinna € 700.11 -7.5 % 88900 Kuhmo Keskus Kuhmo € 752.48 -7.3 % TOP 10 laskijat vuonna 2018 TOP 10 nousijat vuonna 2018 pnro Alue Kaupunki hinta 2018 trendi 2018 90140 Karjasilta Oulu € 2,462.40 5.0 % 20520 Kupittaa Turku € 3,249.40 4.9 % 20500 Vesilinna Turku € 3,320.00 4.5 % 20810 Martti-Korppolaismäki Turku € 3,088.80 4.2 % 20700 Vartiovuori-Samppalinna Turku € 3,057.90 4.3 % 90520 Taskila-Toppila Oulu € 2,065.60 5.0 % 20100 Turku Keskus Turku € 3,293.20 3.8 % 00180 Kamppi-Ruoholahti Helsinki € 7,148.10 3.9 % 90400 Äimärautio Oulu € 3,097.90 4.2 % 00500 Sörnäinen Helsinki € 6,027.00 3.7 % lastokeskukselta ja palvelu perustuu täysin avoimeen dataan. Asuntojen hintojen lisäksi malli hyödyntää ennusteessaan postinumeroalueiden väestötiheyksiä. Palvelu löytyy osoitteesta http://www.kannattaakokauppa.fi Datamalli paikkaa puuttuvia kauppatietoja Palvelu pohjautuu koneoppimisen menetelmiin, jotka pystyvät ennustamaan hinnanmuutoksen myös haja-asutusalueille, joissa kauppoja on vuositasolla vähän. Vastaavaa analytiikkaa käytetään muun muassa vähittäiskaupassa, jossa ostokäyttäytymisestä voidaan ennustaa tulevia trendejä ja esimerkiksi suositella asiakkaalle kiinnostavia tuotteita. – Malli on parhaimmillaan kertoessaan menneisyyden hintojen ja niiden kehittymisen alueellisista eroista. Hierarkkisen mallin ansiosta palvelu pystyy antamaan kohtuullisen luotettavan kuvan rakennuskannan arvosta myös alueilla, joissa on tehty vähän tai ei ollenkaan kauppoja. – Aineistosta on tehty sekä puuttuvan aineiston että tulevaisuuden ennustamista. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, joten ensi vuoden jälkeen tiedämme varmasti, miten hyvin analyysi todella onnistui.
6 Viikot 19-20 • Nro 9 VIIKKO 19 MA 7.5. Helmi, Kastehelmi TI 8.5. Heino KE 9.5. n Eurooppa-päivä Timo, Timi TO 10.5. Helatorstai Aino, Aini, Aina, Ainikki PE 11.5. Osmo LA 12.5. n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Lotta SU 13.5. n Äitienpäivä Kukka, Floora VIIKKO 20 MA 14.5. Tuula TI 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi KE 16.5. Essi, Ester, Esteri TO 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili PE 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki LA 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia SU 20.5. Helluntaipäivä n Kaatuneitten muistopäivä Karoliina, Lilja, Lilli Kylväkää, kylväkää, toukojen, toivojen aika on tää! Eino Leino (1878 – 1926) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Menovinkit ? Enter ry:n tietotekniikka-aiheinen opastus senioreille Aula 1. krs Tiistaisin klo 11-14 Enter ry:n tietotekniikka-aiheinen opastus senioreille jatkuu Rikhardinkadun kirjastossa tiistaisin 22.5. saakka. Jos kysymyksesi koskee omaa kannettavaa laitettasi, se kannattaa ottaa opastukseen mukaan. Ajanvarausta tai ennakkoilmoittautumista ei tarvita, tervetuloa! ? E-opastus Aula 1. krs Keskiviikkona 16.5. klo 10-15 Henkilökohtaista neuvontaa Helmet:in e-aineistojen käytössä sekä vinkkejä omatoimiseen tiedonhakuun. Voit tuoda mukaan opastukseen oman kannettavan laitteesi. Oppaanasi toimii kirjastoalan opiskelija. Kahvitarjoilu, tervetuloa! ? Cafè Barock: Vanhan musiikin uudet toivot Kirjatorni 2. krs Keskiviikkona 16.5. klo 13 Tervetuloa lounaskonserttiin Kirjatorniin! ? Itsemyötätunnosta apua univaikeuksiin Lukusali 3. krs Torstaina 17.5. klo 17 Tule kuulemaan muun muassa, miten omilla ajatuksilla ja omalla suhtautumisella voi ylläpitää tai helpottaa unettomuutta. Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämä tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa! ? Runo vie! –runopiiri, vieraana Pauli Tapio Kirjatorni 2. krs Torstaina 17.5. klo 18 Illan mittaan keskustellaan nykyrunoudesta ja historiasta ja käsittelyssä on erityisesti Tapion teos Varpuset ja aika (Poesia 2017). Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan, annetaan runon viedä! Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet. fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! Ihan kohta ? Se muuten on ihan kohta! Ai mikä? No helluntai. Viikon päästä. Helluntai… Siihen liittyy se heilan saanti. Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä. Muistatkos kirkollisemman merkityksen? Suoraan sanoen enpä juuri. Tähän tapaan voi monen keskusteluntynkä edetä. Odotetaan isoa pyhää, mutta ei oikein tiedetä, mitä se pitää sisällään. Kuitenkin kyse on kirkon syntymäpäivästä, Pyhän Hengen vuodatuksesta. Yksi kirkkovuoden kolmesta suuresta pyhästä. Ne kaksi muuta ovat pääsiäinen ja joulu. Kirkkokäsikirja otsikoi tämän kuudennen sunnuntain pääsiäisen jälkeen ”Pyhän Hengen odotus.” Pyhä Henki on Jumala itse, eläväksi tekevä henki, joka on tullut keskellemme. Jumalan suuri ihme on, että meidän kaltaisemme jukurat ovat heränneet uskomaan. Henkeä siinä on tarvittu. On alkanut kiinnostaa sielun tila ja syntisten ystävä Jeesus Kristus. Monen innokkaan uskovan puheessa toistuu usein minä. Minä, minä, minä! Minä etsin Jumalaa, minä otin vastaan Jeesuksen, minä tulin uskoon. Jotenkin tekee mieli puhua varovammin. Ei se minun omaa ansiotani ole. Minun osuuteni uskon synnyssä taitaa olla vastaan hangoittelu, kuten Erkki Leminen aikanaan sanoi. En siis sano minä, minä, minä, vaan sen, että Jumala on suuri ja armollinen. Hän on uskomme alkaja ja täyttäjä. Häntä sopii pyytää ja odottaa. Kyllä se iloksi muuttuu. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on toiminut pitkään kirkkoherrana ja tuomiokapitulin tehtävissä Katajamäen Tarinoita Katajanokalla Kati Katajamäki: Turistina Kreikassa (öljy, 1987). ? Kati Katajamäki: Tarinoita-näyttely Helsingin Työkanava HeTyn koulutuskeskuksen lounaskahvilassa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Näyttely on avoinna 2.–18.5. ma–pe klo 8–16. Vapaa pääsy. Avajaiset ke 2.5. klo 13–15. Järj. Maali-hanke – Matala Kynnys. Sisällissodan kaikuja ? Käpylän kirjastossa keskustellaan tiistaina 15.5. kello 18 -19.30 Juri Nummelin toimittamasta kirjasta Sisällissodan ääniä, kaikuja punaiselta ja valkoiselta puolelta. Keskustelijoina ovat Jukka Kekkonen, Heikki Ylikangas ja Juri Nummelin. Haastattelijana Urpu Strellman. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto, vapaa pääsy. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Merellinen strategia ? Viime vuonna hyväksytyssä Helsingin kaupunkistrategiassa on todettu kaupungin laativan merellisen strategian. Strategiassa pyritään hakemaan keinoja mm. merellisten kohteiden saavutettavuuden parantamiseksi, saariston palvelujen kehittämiseksi ja merellisten tapahtumien edistämiseksi. Strategiatyön käynnistymisen taustalla on Helsingin edustalla sijaitsevien saarien vähittäin tapahtunut vapautuminen kaupunkilaisten yleiseen käyttöön. Aiemmin sotilasja viranomaiskäytössä olleet saaret ovat yksi toisensa perään vapautuneet matkailun ja kaupunkilaisten vapaa-ajan palvelujen käyttöön. Meri on osa Helsingin perusluonnetta. Siitä huolimatta kaupunki ei ole pystynyt hyödyntämään merellisyyttä riittävällä tavalla. Kaupungin kehittämisessä on keskitytty liiaksi maa-alueisiin unohtaen kaupungin edustalla sijaitsevat saaret ja niiden muodostaman kokonaisuuden. Tulevaisuudessa kaupungin tuleekin huolehtia kaupungin kehittämisestä tasapuolisemmin. Saaristoon panostaminen vaatii resursseja. Ilman toimivia kulkuyhteyksiä, palveluja ja virkistysmahdollisuuksia saariston potentiaali jää hyödyntämättä. Merellisestä Helsingistä nauttimisen tulee olla helppoa, mikä mahdollistaa entistä useammalle mahdollisuuden päästä nauttimaan ainutlaatuisista saaristamme ja niiden tarjoamista luontoelämyksistä. Ilman kaupungin tukea yrittäjien ja vapaa-ajan palveluja tarjoavien toimijoiden edellytykset jäävät heikoiksi. Kaupungin tulee nähdä saaristo yhtenä virkistysmahdollisuuksia tarjoavana alueena Keskuspuiston ja muiden kaupungin hallinnoimien luontokohteiden rinnalla. Pienillä panostuksilla kaupungin on mahdollista saada aikaan aivan uudenlainen yrittäjien, turistien ja kaupunkilaisten muodostama vapaa-ajan kokonaisuus. Saaristo tarjoaa lukemattomia eri tapoja nauttia merellisyydestä. Jo tällä hetkellä Helsingin lähisaarilla on useita yleisessä käytössä olevia saunoja. Merellisen strategian laatimisessa tulee ottaa nämä nykyiset palvelut huomioon ja yhdistää ne osaksi uusia tulevaisuuden suunnitelmia. Merellinen Helsinki tulee nähdä kokonaisuutena, jossa eri toiminnot ja toimijat tukevat toisiaan. Kaupunkistrategian kirjaus merellisen strategian valmistelusta on jo täydessä vauhdissa. Projektijohtaja on valittu ja kansalaisilta on kyselty ideoita merellisen tarjonnan kehittämiseksi. Kaupunkilaisten ideoita saatiin yhteensä yli 500! Lisäksi strategian valmistelun ympärille kerätään yhteistyöverkosto, joka koostuu niin sisäisistä kuin ulkopuolisista tahoista. Työ entistä merellisemmän Helsingin saamiseksi on otettu vakavasti. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Koodarit koolle Helsinkiin ? Toukokuussa järjestettävä hackathon herättää kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Määräaikaan mennessä Event Tech & Mobility Hack -osioon tuli hakemuksia yksittäisiltä hakijoilta 279 kappaletta ulkomaita myöden. Projektihakemuksia saapui 69 kappaletta. Hackathon järjestetään Airo Islandin tiloissa Helsingissä 18.-20.5.2018. Tapahtuman aikana joukko koodareita kokoontuu ennalta sovituksi ajaksi työstämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Toukokuisen viikonlopun aikana haetaan muun muassa ratkaisuja tapahtumatuotantojen saavutettavuuteen ja yleisen tapahtumateknologian kehittämiseen.
7 Nro 9 • Viikot 19-20 Uudenmaankatu 27 www.behnfords.fi ma la klo 11:00 18:00 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 150 vuotta ? Manta lakitettiin Helsingin Kauppatorilla vappuaattoiltana. Jokavuotinen tapahtuma kokosi Kauppatorille noin 50 000-80 000 ihmistä. Tänä vuonna lakitus on HYYn 150-juhlavuoden kunniaksi laajennettu kaksituntiseksi yleisötapahtumaksi. – Tänä vuonna Mantan lakitus uudistui monella tapaa. Tapahtumassa oli aiempaa enemmän oheisohjelmaa olemme halunneet rakentaa tilaisuudesta iloisen yleisötapahtuman, joka ei rajoitu pelkästään lakitushetkeen. Uudenlaisella tapahtumalla juhlistamme ylioppilaskuntamme 150-juhlavuotta’’, kertoo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Krista Laitila. Aikaisempina vappuina Mantan ovat lakittaneet pääsääntöisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet. Tänä vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli HYY teki tähän poikkeuksen, sillä lakituksen toteutti vapaaehtoistiimi Manta Crew. Manta Crew koostuu 11 Helsingin yliopiston opiskelijasta ja ylioppilaskunnan jäsenestä, jotka valittiin tehtävään avoimen haun kautta. Lakitus on osa HYY150 -juhlavuotta Havis Amanda on lakitettu vappuisin yli 50 vuoden ajan. Mantan lakitus on kunniatehtävä, jota hoitavat vuorotellen pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat. Viimeksi HYY on lakittanut patsaan vuonna 2014. – Ylioppilaskuntamme 150. juhlavuoteen mahtuu monia tapahtumia, joista Mantan lakitus on yksi suurimpia. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi 24.5. Senaatintorin valtaavat Suursitsit, jotka kokoavat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat nauttimaan akateemisesta pöytäjuhlasta’, Krista Laitila HYYstä kertoo. Vuonna 1868 perustettuun Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu noin 27 000 jäsentä. Siihen kuuluvat kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Helsingin yliopiston opiskelijat. Se on Suomen suurin ylioppilaskunta ja sen piirissä toimii noin 250 järjestöä. Kaupunginorkesterin kausi 2018 2019 Teatteriharrastajat ammatttiteatterin näyttämölle Toukokuun konsertteja konservatoriossa Suuri hiljaisuus. Kuva: Jasmin Äijö ? Helsingin Kaupunginteatterin kolmivuotinen yleisötyöhanke Pääroolissa Jakomäki huipentuu viisi kertaa esitettävään kokopitkään teatteriesitykseen, joka tuo harrastajanäyttelijät kahdelle isolle näyttämölle. Tiivistunnelmainen seikkailukertomus Suuri hiljaisuus – Esitys mahdollisesta tulevaisuudesta saa ensi-iltansa 17. toukokuuta Malmitalolla ja 22. toukokuuta Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa. Pääroolissa Jakomäki on yksi Helsingin kaupungin Helsingin malli -hankkeista. Hankkeen tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taideja kulttuuritarjontaa sekä kannustaa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. – On hienoa, että monipuolisen ohjelmistotarjontamme lisäksi voimme toteuttaa teatteritoimintaa myös monin eri tavoin. Jakomäessä olemme näiden kolmen vuoden aikana tarjonneet ihmisille mahdollisuuden osallistua ja tutustua teatterityöskentelyyn, sanoo Pääroolissa Jakomäen koordinaattori, Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen. – Tämän esityksen ohjaaminen on ollut minulle antoisa ja merkityksellinen prosessi. Lavalla nähdään 26 eri-ikäistä ja upeaa persoonaa. Heistä on muodostunut harjoituskauden aikana yhtenäinen ryhmä, joka tukee ja tsemppaa toisiaan varauksetta. Esitys näyttää yhden mahdollisen kuvan tulevaisuudesta. Mielestäni velvollisuutemme on vaikuttaa tulevaisuuteen omilla teoillamme ja valinnoillamme. Toisesta välittäminen, inhimillisyys ja ystävällisyys ovat arvoja, joita me olemme toteuttaneet työryhmänä. Olkoon tulevaisuus tekojemme mukainen, sanoo näytelmän ohjaaja Laura Ikonen. On vuosi 2545 ja tuntemaamme maailmaa ei enää ole. Nuori Aava elää suljettua ja ilotonta arkeaan tulvalta säästyneessä betonikaupungissa, jossa tieto ja kehitys on kielletty. Vähitellen yhteisön luomat kulissit alkavat kuitenkin murentua. Koskettava ja teemoiltaan ajankohtainen näytelmä kertoo tulevaisuuden valinnoista ja yhteiskunnan arvomaailmasta. Uskaltaako Aava ottaa vastuun omiin käsiinsä ja toimia paremman tulevaisuuden puolesta? Mitä jos jossakin on edes pieni hitunen toivoa? Näyttämöllä nähdään Jakomäen oma aikuisten teatteriryhmä Hilkat ja Hukat sekä jakomäkeläisiä lapsia ja nuoria. Livebändin esittämän intensiivisen musiikin on säveltänyt Timo Oiva. Janne Puustisen kirjoittaman näytelmän ohjaa Laura Ikonen, ja lavastuksen ja puvut on suunnitellut Jonna Kuittinen. Koreografiasta vastaa Sarppa Seppänen, ja kapellimestarina toimii Aleksi Kinnunen. Suuri hiljaisuus – Esitys mahdollisesta tulevaisuudesta on Helsingin Kaupunginteatterin, Pohjois-Helsingin Bändikoulun ja Kulttuuri Helsinki Malmitalon yhteistuotanto. Esitys kestää noin 1 t 30 min ja soveltuu yli 10-vuotiaille. Esitykset Malmitalolla 17.5. klo 19, 18.5. klo 19 ja 19.5. klo 15. Esitykset studio Pasilassa 22.5. klo 19 ja 23.5. klo 19. • ke 9.5. klo 18.30 Klarinetit taituroivat. Csilla Fironin ja Okko Kivikatajan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 9.5. klo 19.00 Liederkreisit op. 3. Konservatorion laulajat ja pianistit esittävät lied-musiikkia. Ohjaava opettaja Heikki Pellinen. Konserttisali • pe 11.5. klo 19.00 Laulajien kevätkonsertti. Ritva Laamasen oppilaat. Kamarimusiikkisali • la 12.5. klo 13.00 Kitaristien kevätsoitto 1. Patrick Venan oppilaat. Kamarimusiikkisali • la 12.5. klo 15.00 Kitarakimara. Mikko Zibulskin oppilaat. Kamarimusiikkisali • ma 14.5. klo 19.00 Kitaristien kevätsoitto 2. Patrick Venan oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 16.5. klo 18.30 Viuluvelhot vauhdissa. Päivi Valjakka-Salmisen oppilaat. Kamarimusiikkisali • to 17.5. klo 17.00 Pienten soittajien aulamusiikkia. Konservatorion pienet soittajat esiintyvät kahvilavieraiden iloksi. Konservatorion aula • pe 18.5. klo 18.00 Pianistien ja viulistien ilta. Liisa ja Janne Malmivaaran oppilaat. luokka 130 • pe 18.5. klo 18.00 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali • ma 21.5. klo 18.30 Violat ja viulut villeinä. Sari Aallon oppilaat. Kamarimusiikkisali • ke 23.5. klo 18.30 Kevätsoitto. Maaret Repo-Pohjosen viuluoppilaat. Kamarimusiikkisali Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6. Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme www.konservatorio.fi/ tapahtumat Helsingin kaupunginorkesterin kaudella 2018-19 soi angloamerikkalainen musiikki. ? Helsingin kaupunginorkesterin tulevalla konserttikaudella tehdään laaja löytöretki angloamerikkalaisen musiikin klassikoihin ja kiinnostaviin uutuuksiin – kantarepertuaaria unohtamatta. Kauden 2018-19 ohjelmistossa on runsaasti sekä amerikkalaisten että brittisäveltäjien teoksia, säveltäjäniminä mm. Samuel Barber, Edward Elgar, Benjamin Britten, Aaron Copland ja Morton Feldman. Oman aikamme säveltäjistä esiin nousevat Joan Tower, John Adams, Jennifer Higdon, Sean Shepherd sekä Musical America -musiikkimedian vuoden 2018 säveltäjäksi valitsema Mason Bates. Odotettuja kapellimestarivieraita ovat kaupunginorkesterin pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Sakari Oramo, Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste ja John Storgårds sekä HKO:ta ensimmäistä kertaa johtavat Domingo Hindoyan ja Michael Sanderling. Orkesterin syyskausi käynnistyy 7.9. ylikapellimestari Susanna Mälkin johdolla yhdessä pianisti Kirill Gersteinin ja Musiikkitalon Kuoron kanssa. Avajaiskonsertti kuljettaa kuulijat Charles Ivesin klassikkoteoksen ja Yhdysvaltoihin emigroituneen Arnold Schönbergin pianokonserton kautta George Gershwinin Rhapsody in Bluen harvoin Suomessa kuultuun alkuperäiseen jazz-orkesteriversioon. Heti kauden alkuun sijoittuu myös toivottu yhteiskonsertti UMO Jazz Orchestran kanssa. The Symphonic Ellington -konsertin ohjelmassa kuullaan kokonaisuudessaan Duke Ellingtonin 60-luvun klassikkoalbumin musiikki, jota täydentävät uudemmat Ellington-sovitukset. Syyskaudella Musiikkitalon lavalle yhdessä HKO:n kanssa nousevat mm. pianisti Jeremy Denk, alttoviulisti-säveltäjä Brett Dean, viulisti Anne Akiko Meyers sekä Maj Lind -pianokilpailun viime vuonna voittanut Mackenzie Melemed. Kevään 2019 kansainvälisiä taiteilijavieraita ovat mm. kapellimestari Mirga Gražinyté-Tyla, sopraano Camilla Tilling, klarinetisti Martin Fröst sekä viulisti Chloë Hanslip. Konserttiyleisö pääsee nauttimaan myös kotimaisten uuden polven taiteilijoiden kyvyistä: tulevalla kaudella kaupunginorkesteria johtavat Dalia Stasevska ja Klaus Mäkelä sekä HKO:n edessä kapellimestaridebyyttinsä tekevät Taavi Oramo ja Eva Ollikainen. Solisteina kuullaan sellisti Jonathan Roozemania ja pianisti Joonas Ahosta. Kevätkaudella saa kantaesityksensä saksalaissäveltäjä Enno Poppen uusi teos, joka on Helsingin kaupunginorkesterin, Los Angeles Philharmonicin ja Baijerin radion sinfoniaorkesterin tilaussävellys. Oman aikamme musiikkia ja useita Suomen-ensiesityksiä kuullaan esimerkiksi Musica nova Helsinki -festivaalin avajaiskonsertissa. Solisteina ovat pianistisisarukset Katia ja Marielle Labèque, jotka tulkitsevat Bryce Dessnerin heille säveltämän konserton. Konserttivuosi päättyy Ondr?ej Adámekin vastikään kantaesityksensä saaneeseen viulukonserttoon, jonka solistiksi saapuu Isabelle Faust. Huhtikuussa orkesteri suuntaa kiertueelle Keski-Eurooppaan yhdessä ylikapellimestari Susanna Mälkin ja viulisti Pekka Kuusiston kanssa; konserttisaleina ovat mm. Amsterdamin Concertgebouw ja Wienin Konzerthaus. Kiertueen aikana HKO:n kausikonserttisarjassa Musiikkitalossa vierailee Helsingin Barokkiorkesteri, joka yhdessä nimekkään solistijoukon kanssa esittää Bachin Matteus-passion kapellimestari Aapo Häkkisen johdolla.
8 Viikot 19-20 • Nro 9 Kulttuuri Risto Kolanen: Vapunajan kulttuurikierros Riikka Keränen (vas.), Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma muodostavat hienon naislauluyhtyeen, joka hurmasi Tenho Restobarissa. Kuva: Jari Flinck. Liisa Viinanen esittää Lucretian häpeän koskettavasti. Vikke Häkkinen on hyytävä etruskiprinssin raiskauskohtauksessa. Kuva: Markku Pihlaja. Jukka Gustavson esittää Dylania ääni ja ilmeet tunteiden äärirajoilla. Maria Hänninen takana viulussa, Tero Siitonen (vas,.) bassossa. Kuva. Raimo Granberg. Inka Upendo on uusi, mielenkiintoinen laulaja-äänitaiteilija Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Kuva: Nicholas Kristiansen. Emmi Hatjasalo (yllä), Annimaria Koivunen (vas.), Paula Kovanen ja Hanna Saari ovat Railon laulavia näyttelijöitä Alppitalon huoneessa. Kuva: Ilmari Fabritius. – Runouteni on mennyt, hevonen minun veljeni on tallannut suden jälkiin… Eeva-Liisa Mannerin ”hevosrunoudesta” puhui äidinkielen opettaja Mika Lammminpää Rikhardinkadun kirjaston luentosalissa, jossa on usein ollut lausuntatapahtumia. 1950-luvun modernisteja pidetään usein epäpoliittisina. ”Fahrenheit 121” osallistui silti ”mielen ja kielen” voimin, mutta runoilija ei voi sitoutua mihinkään. Voittajanaiset säväyttävät Signessä Tenho SunJazz esitteli Kallion ja lähiseutujen musiikinystäville “Signe”-naislauluyhtyeen, joka svengasi todella hyvin. Signen muodostavat Riikka Keränen, Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma. Monet heistä ovat jo nuoresta iästään huolimatta tunnustettuja jazzin ja muun rytmimusiikin taitajia. Mäensivu on juuri palkittu kontrabasson soittaja; se olikin ainoa soittoväline lavalla. Muu rytmitys tuli käsiläpsäysten myötä. Nautin kovasti musiikista ja tunnelmasta. Niin, mikä Signe…? Signe tai Sighne tarkoittaa “naispuolista voittajaa vanhassa Skandinaviassa”. Muissa kielissä sign tarkoittaa myös bändimusiikin improvisaatiota. Signe vie jazzimprovisaation uuteen suuntaan kolmen naisäänen ja basson epätavallisella yhdistelmällä. Kun viattomuus turmellaan ”The Rape of Lucretia” oli täysipainoinen kulttuurielämys Aleksanterin teatterissa. Opera Boxin tuotanto on kunnianhimoinen ja taitava. hyvin nuorten soittajien kamariorkesteri Ariadnen tukemana. Samalla katsoja pääsi hieman lähemmäs sitä kokemusta, joka vanhassa oopperatalossa oli ennen v. 1991 muuttoa. Kaksinäytöksinen ooppera on brittisäveltäjä Benjamin Brittenin tekemä yhdestä historian kuuluisasta raiskauksesta n. 500 ennen ajanlaskun alkua antiikin Roomassa, jota etruskikuningas hallitsi. William Shakespeare kirjoitti tekstinsä varhain, 1594 ylös. Tarquinius yllytetään viettelemään ystävänsä ColKatja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssivat Onnellisia Stoan salissa. Kuva: Leevi Lehtinen. latinuksen uskollinen vaimo: – Epäonnistuttuaan viettelyssä, hän raiskaa Lucretian. Lucretia ei usko olevansa puhdas koskaan enää ja surmaa itsensä. Ohjauksesta vastaa tuottelias Ville Saukkonen, kapellimestarina Jonas Rannila. Rooleissa erottuu Liisa Viinanen, joka esittää Lucretian häpeän koskettavasti. Vikke Häkkinen on hyytävä etruskiprinssin raiskauskohtauksessa. Palvelijoina Katariina Heikkilä Biancana ja Johanna Isokoski Luciana ovat mainioita. Tarinan kaiken tietävinä kertojina Hedvig Paulig ja Lasse Penttinen välillä melkein varastavat näyttämötilan. Nykyhetken seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan teema nousee vahvasti esiin hyytävän kylmäävässä tarinassa. Nuorta äänitaidetta Lapinlahdella Lapinlahden Lähteellä oli viikko ennen vappua äänitaiteellinen musiikkihetki. Lapinlahden sairaalan 1800-luvun ylilääkäri Harald Fabritiuksen mukaan nimetty siisti auditorio joka tehtiin rakennuksen vanhan hevostallin paikalle, toimi esitystilana. Siellä on paljon musiikkia ja muuta esittävää taidetta. Inka Upendo on uusi, mielenkiintoinen laulaja-äänitaiteilija. Nuori nainen luo omaperäisen äänimaailman eteeristen vokaalien ja kokeellisten biittien avulla. Hän julkaisi juuri ensimmäisen singlen, ”LIMBO” spotifyssa ja applemusicissa. Kappale kertoo välitilasta, jossa ihminen pyöriskelee ja yrittää etsiä itsestään voimia tehdä mitä pitää. Ennen Inkaa esiintyi helsinkiläinen äänitaiteilija Eetu, joka luo äänitiloja, joita haluaa kuvailla sanoilla välittömyys, kokemuksellisuus ja pyhyys. Dylania varten – ja uudistaen (If not for) Dylan, vapaasti ”jos ei, ihan Dylania varten” on hieno tribuuttikonsertti Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Pitkälle samat muusikot esittivät 2016 neljä kertaa Bob Dylania katutason ravintolassa, mutta nyt olivat puhaltajat mukana alakerran teatterisalissa. Se näkyi varmuutena virittäytyä samalle D-taajuudelle, jossa silti uudistettiin klassikkolaulujen tulkintatapaa, monesti hyvin räväkkään suuntaan. Tässä välissä rocklaulun sanojen mestari ehti saada Nobelin kirjallisuuspalkinnonkin. Esiintyjinä: olivat Jukka Gustavson (koskettimet ja laulu), Maria Hänninen (kitara, viulu ja laulu), Pekka Nylund (soolokitara), Antero Priha (trumpetti), Panu Syrjänen (saksofo
9 Nro 9 • Viikot 19-20 Kulttuuri Tanssii satuun ja videokuviin Ruutia-festarilla Christina Millan on uponnut sohvatuoliin, josta Luis Valle katsoo maailmaa Hurjaruuthissa. Kuva: DA.TE Danca. Martina Gregori on pehmeän kauniisti liikkuva hurmaava tanssija “Pandan kodissa” Ruutia-festarilla. Kuva: Compagnia TPO. Pauliina Aladin (vas.) ja Elli Isokoski ovat hurmaavia satutanssijoita Hurjaruuthin lavalla. Kuva: Riku Virtanen. ? Ruutia! Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille esitti 17.–21.4. myös tanssivan satuhetken. Lapset pääsivät valitsemaan luettavan sadun kolmesta vaihtoehdosta. Demokraattinen äänestys toi saduksi Jessica Waltonin ”Olen ystäväsi aina”, jonka tapahtumajärjestäjä Hurjaruuthin tiedottaja Pisko Aunola luki entisen ilma-akrobaatin taidoilla. Pauliina Aladin ja Elli Isokoski ovat nykytanssijoita, jotka ovat keskittyneet tanssin tuomiseen kirjastoihin, kaupunkien toreille ja lasten keskuuteen. He olivat maaliskuulla Kallion kirjastossa tanssimassa vastaavissa luetun sadun hetkissä. Työssä otetaan ”huomioon perhemallien monimuotoisuus”. Tässäkin sadussa Erkki-nalle huomasi haluavansa olla oikeasti Elli-nalle, ja sehän käy. Alkuperäinen konseptio on Aladinin ja muiden Tampereella työskennelleiden tanssitaiteilijoiden kehittämä. ”Pandan koti” löytyi Zodiakin näyttämöltä avausesityksenä. Italialaisryhmä Compagnia TPO tunnetaan upean visuaalisista teoksistaan, joissa nykytanssi ja uusi interaktiivinen teknologia yhdistyvät saumattomasti. Panda’s Home palkittiin Shanghai Performance Arts Festivalilla. Videokuva liikkui sekä lattialla että taustakankailla. Vuorovaikutteinen lavastus luo virtuaalisen polun, jossa kuvat ja äänet reagoivat tanssijoiden ja yleisön liikkeisiin. Martina Gregori on hurmaava, pehmeän kauniisti liikkuva tanssija, joka on meikattu kiinalaiseksi. Daniele Del Bandezza on komea partnerin nostaja lavalla. Lapset lähtivät todella helposti mukaan lattialeikkiin, joka tekee teatterikokemuksesta ainutlaatuisen. Energisin ja hauskin esitys oli espanjalaisen DA. TE Danca –ryhmän ”Cuál es mi nombre…?” Sen maailma on yhtä aikaa herkkä, kaunis ja veikeän lystikäs. Christina Millán on valtavan ihastuttava olemukseltaan ja veikeä ilmeiltään. Luis Valle ei kalpene rinnalla koomisemmalla olemuksellaan. Molemmat tanssivat fyysisesti haastavan estyksen mainiosi. Suomessa asuva espanjankielinen lapsiyleisö, n. 2-5-vuotiaat, nauttivat täysin rinnoin. Maria Hänninen tulkitsee sielukkaasti Dylanin “When I Paint My Masterpiece” Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. ni), Tero Siitonen (basso ja stemmalaulu) sekä Jan Noponen (rummut). Kuulimme jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen tulkitsi herkästi ”If not, for You”, josta illan otsikko on muunneltu sekä etenkin ””When I Paint my Masterpiece”. Wigwam-muusikko Gustafson laulaa intensiivisesti äärirajoilla klassikot ”Senor”, ”Knockin´ on the Heaven´s Door” ja ”Like a Rolling Stone”. Senorissa ja ”One more Cup of Coffeessa” Hännisen viulu yhtyi luomaan latinalaista sointutunnelmaa. Prihan trumpetti soi komeasti lisää ”kahvikuppia”. Lopun encore oli ”I Shall Be Released”. Kertojatrubaduureja Roballa Teatteri Ilmi Ö on Iso-Robertinkatu 10:ssä sijaitseva tila, jonka voi vuokrata vierailuesityksiin Tarinankerronnan vivahteikkaiden ja moni-ilmeisten muotojen kehittämiseksi perustettu poikkitaiteellinen kulttuuriyhdistys Samova pitää siellä keväällä esityksiä sunnuntai-iltaisin. Safariklubi oli samassa rakennuksessa aikanaan nuorten aikuisten suosima menopaikka, jossa nykyään on yökaraoke. 3Troubadours on miesryhmä, jonka esityksen ”Mobile Dreams” näin ja kuulin. Se on runollinen, hauska ja lämmin “Storytelling” (tarinankertomus) ihmiskunnan tärkeistä asioista. Kaunis englanniksi virtaava puhe leviää tilaan, jossa suomalainen vastuuhenkilö Markus Luukkonen, norjalainen Torgrim Mellum Stene ja belgialainen hollanniksi puhuva Tom Van Outryve kertovat erikseen ja yhdessä lyhyitä tarinoita vuorotellen. Niissä on mukana tositapahtumia ja maiden myytteihin liittyviä legendoja. Tarinaklubilla vieraili myös Dominic Kelly Englannista. Hänen irlantilaistarinansa oli kyllä ylipitkä kuulijalle, jos menneisyyden kuningassoturiaihe ei kiinnostanut. Kauris jyrkällä peltikatolla ”Railo – ja jäljelle jäivät vain lokit”, kuului Alppitalolla tapahtuneen esityksen otsikko. Tapahtuma alkoi jo Kampintorilta ja päättyi sinne yli kaksi tuntia myöhemmin. Tilaan sopivan pienilukuinen yleisö vietiin sokkona esityspaikkaan ja takaisin henkilöautoilla. Ei siis, kovin ympäristöystävällistä, mutta pääsi kuulemaan näyttelijää molemmilla matkoilla. Railo on tummanpuhuva komedia ihmisestä nykymaailman pinteessä. Roolihenkilöt kamppailevat ympäristön kanssa, jonne piittaamattomuus on pesiytynyt. Ahdistavien tilanteiden keskiöstä löytyy niin koskettavia kohtaloita kuin hersyvää huumoriakin. Kuulemme hyvin esitettyä kaunista laulua, monologeja ja dialogia HIT Helsingin tuottamassa esityksessä. Nainen havahtuu kopinaan, joka kuuluu katolta. Kauris juoksentelee jyrkällä peltikatolla keskellä kaupunkia, eikä kukaan pysty selittämään, miten se on sinne päätynyt. Tikapuita pitkin se tuskin on kiivennyt, esitys ihmettelee. Anna Jaanisoo ohjaa. Emmi Hatjasalo, Annimaria Koivunen, Paula Kovanen ja Hanna Saari esiintyvät työryhmässä, joka itse vastaa myös käsikirjoituksesta ja musiikista. Alppitalon pieni esitystila sopi hyvin näytelmän intiimiin hulvattomaan henkeen. Hyväntahdon tanssi-ilmaus Kaunis, eleginen ja täysin yhteen hitsautunut ovat parhaita adjektiiveja kuvaamaan Gruppen Fyra –tanssiryhmän esitystä ”Goodwill” Kanneltalolla kasvien ja pienten puunoksien seassa. Ryhmä perustettiin 20 vuotta sitten neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteena oma työllistyminen, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille ja luoda helposti lähestyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. Naisten sukunimet ovat vaihtuneet matkan varrella, mutta ryhmä selvästi viihtyy keskenään. Edellinen teos ”Piukat piuhat” kuvasi karhean karikatyyrisesti bändiroudareiden työtä ennen esitystä ja sen jälkeen. Goodwill syntyi Maija Nurmion ja tanssijoiden yhteistyönä. Se on ruumiillinen kuvaus hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä. Fyra kyllästyi ulkomaailman vihapuheeseen ja huonovointisuuteen. Vastalauseena näköalattomuudelle teos perustaa maailmankuvansa yhteisvastuulle, mielikuvitukselle ja empatiakyvylle. Esityksessä tanssivat Virpi Juntti, Pia Liski, Jenni Nikolajeff ja Lotta Wichmann, jotka tekevät yksin, usein parina tai ryhmässä hidastelevan kauniita liikesarjoja. Seuraavaksi tulee Pia Liskin ja Tommi Haapaniemen ”Äiti” Kaapeliin uusintaensi-iltana, sopivasti äitienpäivän tienolla. Keskiluokkaista onnea nykytanssina Kaunis ja tunnelmallinen tanssi-iltapäivä koettiin Stoan iltapäivässä Itäkeskuksessa. Paritanssin amatöörija ammattilaiskisoissa aikanaan menestyneet Katja Koukkula ja Jussi Väänänen ovat uudistuneet ja kehittäneet lajia erikoisnumeroissaan, tanssiteoksissaan. ”Onnelliset” kertoo kuvitteellisen keskiluokkaisen pariskunnan Florencen ja Terencen elämästä. Näyttämölle syntyy kuvaelma parin kohtauksia, joista syntyy katsojalle tunnistettavia hetkiä herkkyyden, hauskuuden ja ironisen etäisyyden päästä. Kodin sängyt on maalattu kauniiksi teoksiksi, joihin tanssi ja vaatteet heijastuvat. Niistä vastaa Eveliina Hämäläinen. Katja vaihtaa vaatteitaan tiheään. Viimeinen kaunis asu sulautuu sängyn väriin. Väänänen sanoo nauttineensa etenkin golfkohtauksistaan. Katsoja nauttii mm. railakkaasta jivestä, jossa toinen on sängyllä, toinen lattialla vuorotellen. Ohjaaja Sanna Silvennoinen on koostanut sujuvasti etenevän kuvaelman, jonka tärkeästä valosuunnittelusta vastaa Janne Teivainen. Jälkikeskustelussa he sanovat halunneensa ”kierrättää” vanhojen kilpanumeroidensa parhaita paloja tai klisheitä. Kysyin heiltä, onko teoksen nimi rehellinen vai ironinen? Katja vastasi sen olevan ”rehellisen ironinen”. Jussi vastasi, että ironia on tarpeen, sillä hän ei olisi ”muuten kestänyt” tanssin tunnekylläistä imelyyttä… Arkistotyöläisen lyhyt onni Taijatuuli Louhivuoren ohjaama ARKISTO–näytelmä esitettiin Oranssin lavalla Suvilahdessa. Se kertoo nuorten ihmisten näkökulman nykyiseen työmaailmaan. Työtä on vaikea saada. Jos saa, siihen pitää sitoutua täysin. Se on vanhan liiton periaate. Uuteen aikaan kuuluu vapauden, liikkumisen kaipuu. Produktion esittää uusi Kamikatse-ryhmä. Tämä on erikoinen ja lupaava esikoisnäytelmä Louhivuorelta. Nuoret näyttelijät esiintyvät mainiosti rooleihinsa ja teemaan sitoutuen. Ensimmäisen, pidemmän jakson ohjaaja näyttelee itse Kaijaa, joka elää kaupungin keskellä, mutta elämättä päivääkään omaa elämäänsä. Hän vain arkistoi, laahustaa tilassa nukkavierussa villatakissa. Ulko-ovelta tulee häikäisevä valo kerran tunnissa, uutta materiaalia arkistoitavaksi. Kerran, hetken hurmassa Kaija kokee sukupuoliaktin pikaisen hetken jäteosaston Olavin kanssa. Siitä syntyy samassa suljetussa tilassa kasvava arkistopoika, joka jatkaa äidin työtä, kun tämä karkaa valon taakse, tuntemattomaan ulkomaailmaan. Kaijallakin on pimeä puolensa. Toisella jaksolla Roope Kojo jatkaa toisteista arkistotyötä, kunnes onnistuu houkuttelemaan Birgitta Taussin esittämän merkonomitytön ensimmäiseen vakiotyöhönsä kaupungin arkistoon. Työn hintana tytön pitää luopua lemmikkikaneistaan, koska työntekijän ”työsuhde-etuun kuuluu asua arkistossa”. Teksti: Risto Kolanen Torgrim Mellum Stene (vas.), Tom Van Outryve, ja Markus Luukkonen muodostavat mainion 3Troubadours-ryhmän Teatteri Ilmi Ö:n lavalla Roballa. Kuva: 3Troubadours. Lotta Wichmann (vas.), Virpi Juntti, Jenni Nikolajeff ja Pia Liski tanssivat kauniisti hyvää tahtoa Kanneltalolla.Kuva: Ilkka Saastamoinen.
10 Viikot 19-20 • Nro 9 Pääkaupunkiseudun rakentamisessa ylikuumenemisen merkkejä Jatkoa sivulta 3 ? Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta tukevat monia Länsi-Euroopan maita korkeammat nettotuottotasot. Helsingin keskustan tuottovaatimukset ovat tosin laskeneet historiallisen matalalle tasolle, ja parhaiden toimistokohteiden tuottovaatimukset ovat jo neljän prosentin alapuolella. Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko kasvoi KTI:n arvion mukaan vuonna 2017 noin yhdeksällä prosentilla 63,7 miljardiin euroon. Rakentamisen määrä korkealla Suomessa rakentamista ovat vauhdittaneet talouskasvun ohella kuluttajien luottamus tulevaisuuteen, työpaikkojen määrän kasvu, matalat korot, lainojen saatavuus ja pitkät laina-ajat sekä muuttoliike kasvukeskuksiin. Korjausrakentamisen suhdannevaihtelut ovat oleellisesti uudistalonrakentamista pienemmät, sillä kasvu on tasaista rakennuskannan ikääntyessä ja korjausten tullessa ajankohtaisiksi. Myös käynnistettäväksi suunniteltujen rakennushankkeiden määrä pääkaupunkiseudulla on edelleen kasvussa. Lisäksi näkymät vuodelle 2018 ovat nyt positiivisemmat kuin vuoden 2017 lopulla. Osasyynä vuoden 2017 lopun suureen lupamäärään saattaa olla uusien rakentamismääräysten voimaantulo vuoden 2018 alussa. Vuosikasvu samalla tasolla Uusien asuntojen aloitusmäärä on noussut pääkaupunkiseudulla samalle tasolle asukasmäärän vuosikasvun kanssa. Tällä hetkellä asuntojen rakentamisvauhti pääkaupunkiseudulla ylittää sekä kaupunkien omat että valtion ja kuntien tekemän MAL-sopimuksen tavoitteet. Asuntoja valmistuu tämän hetkisen näkymän mukaan markkinoille tänä vuonna noin 35 prosenttia viimevuotista enemmän ja ensi vuonna vielä 20 prosenttia tämänvuotista enemmän. Asuntojen kysyntänäkymät pääkaupunkiseudulla ovat edelleen hyvät ja uusia valmiita myymättömiä asuntoja on vähän. Toimitilarakentamisen määrä on vilkastunut viime vuosina, mutta määrä on noin kolmanneksen alle vuoden 2008 huipputason. Liikeja toimistohankkeiden rakentaminen on vilkasta, mutta uusien hankkeiden käynnistämisessä ei ole kasvuodotuksia. Erityisesti uusien liikennehankkeiden merkitys on hyvin suuri pääkaupunkiseudulla. Valmistuneet Kehärata ja Länsimetro ovat saaneet käyntiin runsaasti asuntoja toimitilarakentamista. Urakoitsijoiden aktiivisuus Tuotantokapasiteetin korkea käyttöaste näkyy sekä urakoitsijoiden tarjousaktiivisuudessa että tarjoushinnoissa. Rakentajien tarjousaktiivisuus on ollut pääkaupunkiseudulla matalalla tasolla vuodesta 2015. Pääurakoiden tarjouspyyntöihin on alkuvuonna 2018 saatu noin kolme tarjousta ja määrä on ollut vähenemään päin. Aliurakkatarjouspyynnöissä tilanne on parempi. Rakentamisen tuotantokapasiteetti on pullonkaula erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa suurissa kasvukeskuksissa. Tarjoushinnat nousevat Pääkaupunkiseudun tarjoushintaindeksi on noussut reippaasti kevään 2017 jälkeen. Vuosinousu elokuussa 2017 oli noin 11 prosenttia ja helmikuussa 2018 noin 7 prosenttia. Huomioitavaa on, että pääurakoitsijoiden tarjoushintojen hajonnat ovat huomattavan suuret. Toiseksi halvin tarjous ylitti tämän vuoden helmikuussa lähes 7 prosentilla halvimman tarjouksen, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 3,6 prosenttia. Aliurakointipuolella tilanne on toinen, sillä toiseksi kallein tarjous oli 4,5 prosenttia halvinta kalliimpi. Pääkaupunkiseudulta löytyy tällä hetkellä töitä rakentajille, mutta lisää kapasiteettia kaivataan. RAKLIn jäsenten kommentit suhdannetilanteeseen ”Alhainen korkotaso ja pääomamarkkinoiden ylilikvidi tilanne pitävät kiinteistösijoittajakysynnän edelleen korkealla tasolla. Viime vuonna tämä johti kiinteistökauppojen ennätyskorkeaan volyymiin ja heijastui alhaisina tuottovaatimuksina. Markkinoiden polarisoituminen jatkuu edelleen, mikä on realisoitunut ennätyskorkeina transaktiohintoina Helsingin toimistomarkkinoilla. Poikkeuksellinen markkinatilanne mahdollistaa salkun aktiivisen muokkaamisen. Olemme tietoisesti pyrkineet hyödyntämään markkinatilannetta alipainottamalla kiinteistösalkkuamme erityisesti toimistoja liiketilakohteissa ja ylipainottamalla sitä hotellikohteissa. Lisäksi olemme kehittäneet voimakkaasti olemassa olevia kohteitamme ja lähteneet mukaan aikaisessa vaiheessa oleviin kehityshankkeisiin. Markkinatilanne houkuttelee sijoituskohteiden etsimiseen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kasvukeskuksista.” Vesa Eskoli, Kiinteistösijoitusjohtaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy ”Rakennusalan kapasiteetti on täyskäytössä ja kärsii jo niukkuudesta varsinkin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa. Myös ammattitaitoisen työmaahenkilöstön niukkuus on ongelma ja siksi urakoitsijat osallistuvat tarjouskilpailuihin valikoivasti. Selkeät tarjouspyynnöt ja urakoitsijariskin alentaminen harkituin toteutusmuodoin ja sopimusehdoin ovat keinoja, joilla tilaajat voivat asiaan vaikuttaa. Uusissa pitkäkestoisissa rakennushankkeissa ollaan kustannusnousuriskin osalta haastavassa tilanteessa, koska yli kahden vuoden päähän arvioiminen on vaikeaa ja nyt kasvukeskuksissa koettu kustannusnousu ei perustu yksin panoshintojen nousuun vaan myös kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. Nykysuhdanne, vaikka tuottaakin haasteita yksittäisissä hankkeissa, ajaa toimijat innovoimaan ja näin ruokkii rakennusalan myönteistä kehitystä. Kasvava joukko alan ammattilaisia pyrkiikin kehittämään yhteistyökäytäntöjä.” Seppo Kemppainen, rakennuttajapäällikkö, Kesko Oyj Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset – toimistot keskusta-alueilla. Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri Jatkoa sivulta 3 ? Kattoterassin suosio oli heti suurta, ja täksi kesäksi avattava laajennus kaksinkertaistaa Helsingin Stockmann Roof by Teatteri -kattoterassin avoimen terassialueen asiakaspaikat. Tavaratalon koko Erottajanpuoleisen päädyn kokoinen, nyt kolmella tasolla palveleva terassi lisää huomattavasti mahdollisuuksia esteettömästä auringonpaisteesta nauttimiseen ja tuo nyt avattavaan uuteen, korkeimmalle nousevaan osioonsa myös baarin, DJ:n ja sohvaryhmiä. – Kylmää viime kesää kirottiin kaikkien aikojen julmimmaksi terassien tappajaksi, mutta siitä huolimatta Roof ylitti avauksestaan lähtien kaikki odotuksemme. Se osoitti, että tällaista on Helsingin keskustaan kaivattu, ja nyt pääsemme vastaamaan kysyntään kansainvälisen tason viihtyisällä rooftop-loungella. Otamme 8. ja 9. kerrosten lisäksi myös 10. kerroksen kattotilan käyttöömme. Sinne tulee paitsi oma baari, myös DJ-piste, viihtyisiä sohvaryhmiä ja istutuksia, kuten minttutarha, innostuu Ravintola Teatterin ravintolatoimenjohtaja Pekka Tyynilä ja jatkaa: – Stockmann Roof on tunnelmaltaan ja palvelultaan täydellinen lisä Ravintola Teatterille. Asiakaspaikkojen ohella lisäämme myös palvelua, sillä viime kesästä oppineena Hanko Sushin paikan päällä valmistetut annokset tarjoillaan pöytiin nyt myös lounaalla. Koska naapurustossa ei ole asukkaita, voi DJ soittaa Stockmannin katolla viikonloppuisin puolille öin. Terassilaajennuksen lisäksi Stockmann Roofin toinen kesäuutuus on Tyynilän mukaan vaaleanpunainen: – Kattoterassi tarjoaa etelä-eurooppalaiselle rosé-villitykselle luonnollisen ympäristön. Listallamme on alkuun kolme erilaista rosé-viiniä. Myös spritzien suosio jatkuu ja Roofin minttutarhasta saamme tuoreet yrtit nimikko-mojitoomme. Koska näitä kesäjuomia tulisi nauttia lämpimässä, ympäröivät avointakin terassia lasiseinät. Ne paitsi suojaavat tuulelta ja mahdollistavat esteettömät näkymät alas kaupungin vilinään, myös kaitsevat kattojen yllä vallitsevaa omanlaistaan tunnelmaa lounaasta ja afterworkista auringonlaskuun. Stockmann Roofia operoiva Royal Ravintolat toteutti myös Helsingin Stockmannin katutasoon ravintolauudistuksen avaamalla tavaratalon 1. kerrokseen Comptoir Farouge -mezebaarin, salaatteihin ja voileipiin erikoistuneen Ooh La Laa -delin ja Hanko Sushi Bar:in. – Roofin laajennuksen myötä meillä on myös ravintoloidemme puolesta nyt Suomen paras ja inspiroivin tavaratalotarjonta. Muiden kansainvälisten huipputavaratalojen lailla meille tullaan ostosten ohella myös jonkin tietyn ja taatun elämyksen vuoksi. Viime viikolla avautuneen uuden ravintolaryppään ohella koko eteläpäädyn katon valjastaminen Roofille tukee myös Stockmannin positiota laadukkaiden brändien viihtyisänä kotina, iloitsee Helsingin Stockmannin tavaratalojohtaja Jenni Pöllänen. Stockmann Roof by Teatteri -ravintolalla on oma sisäänkäynti Pohjoisesplanadilla ja sen aukioloajat ovat ma-to 11-21, pe-la 11-24 ja su 12-18. Terassin 8. kerroksessa sijaitseva osuus suurelta osin katettu, 9. ja 10. kerrokseen nousevat osuudet ovat avointa aurinkoterassia. Koko terassia rajaa tuulelta suojaava lasitus. Tavaratalon koko Erottajanpuoleisen päädyn kokoinen, nyt kolmella tasolla palveleva terassi lisää huomattavasti mahdollisuuksia esteettömästä auringonpaisteesta nauttimiseen ja tuo nyt avattavaan uuteen, korkeimmalle nousevaan osioonsa myös baarin, DJ:n ja sohvaryhmiä. Kuva: Visual Business Matti Hämäläinen Stockmann Roof by Teatteri -kattoterassi laajentui entistä korkeammalle. Uudistus kaksinkertaistaa suositun terassin avoimet aurinkotilat ja lisää kattoalueen viihtyvyyttä sekä käyttömahdollisuuksia entisestään. Kuva: Visual Business Matti Hämäläinen Stockmann Roof by Teatteri -terassiravintola laajenee vielä korkeammalle
11 Nro 9 • Viikot 19-20 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
12 Viikot 19-20 • Nro 9 Tanssiryhmä Gruppen Fyra juhlii kaksikymppisiään ÄITI! esityksellä ? Helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra perustettiin v. 1998 neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteenaan työllistää itse itsensä, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille sekä luoda helposti lähestyttäviä, viihdyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. Gruppen Fyran monipuolinen ohjelmistopolitiikka, helposti lähestyttävät ja absurdilla huumorilla höystetty tanssiesitykset, hulvattomat hahmot ja erikoinen liikekieli ovat olleet ryhmän menestyksen avaimia jo 20-vuoden ajan. G4 on yksi harvoista tanssijalähtöisistä ryhmistä tanssin vapaalla kentällä Suomessa. Gruppen Fyran tanssijakollektiivi toimii aktiivisesti tuottaen omia teoksia, mutta myös tilaamalla esityksiä vierailevilta koreografeilta ja toteuttamalla. Gruppen Fyran 20-vuotisjuhlat käynnistyivät huhtikuussa koreografi Maija Nurmion kantateoksella GOODWILL. Hyvyyttä ja sen häilyvyyttä käsittelevä tanssiesitys nähdään Kanneltalon konserttisalissa 12-15.4.2018. ”Goodwill” tanssiteos on ruumiillinen tutkielma hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä mielihyvätekijöiden aallokossa henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Toukokuussa uusintaensi-iltassa nähdään seitsemän vuoden takainen hittiteos ÄITI!, joka on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyteen ja vanhemmuuteen. Aina ajankohtainen Äiti!esitys sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, tuhansia papiljotteja, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyran tyyliin. Esitykset pyörivät Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 10-13.5.2018, varsinainen äitienpäiväjuhlanäytös yllätyksineen järjestetään su 13.5. klo 14. Vuoden aikana luvassa myös kiertue-esityksiä ympäri Suomea. Gruppen Fyran ja Antti Lahden viime vuoden roudariesitys Pitkät Piuhat on saanut kutsun kesäkuun alussa Latviaan Riikaan Time to dance (Laiks Dejot)festivaaleille. Vuodesta 2006 järjestetyn kansainvälisen tanssifestivaalin tämän vuoden teemana on juhlia Latvian, Liettuan, Viron ja Suomen itsenäisyyttä. Esiintymisten lisäksi Gruppen Fyran tanssijat pitävät tapahtumassa tanssitunteja ja työpajoja paikallisille tanssitaiteilijoille. Gruppen Fyra on tehnyt yhteistyötä ja molemminpuolista kulttuurivaihtoa latvialaisten tanssitaiteilijoiden kanssa aina vuodesta 2011. Gruppen Fyran juhlavuosi huipentuu syyskuussa järjestettäviin kahden viikon tanssikarkeloihin, joissa esiintyvät Gruppen Fyran entisiä ja nykyisiä tanssijoita sekä vierailijoita vuosien varrelta. Kaapelitehtaalla nähdään koko illan teoksia (mm. Pitkät Piuhat, Shiranai-Hito) sekä lyhyitä tanssiesityksiä ja Gruppen Fyran tanssielokuvia. Tanssiryhmä Gruppen Fyra / Äiti! KAAPELITEHDAS TURBIINISALI: Tallberginkatu 1. GRUPPEN FYRAN ÄITI!tanssiteos on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyden ihanuuteen ja kamaluuteen. Teos sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, tuhansia papiljotteja, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyran tyyliin. Gruppen Fyran 20-vuotisjuhlien ohjelmistoa! Esiintyjät: Pia Liski, Tommi Haapaniemi Käsikirjoitus & koreografia: esiintyjät + Virpi Juntti Valot: Valo Virtanen Kuvat: Riikka Sundqvist Tuotanto: Gruppen Fyra/ Taideosuuskunta Piellos Kesto 45 min, ei väliaikaa Esitykset: ke 9.5. klo 18 ennakkonäytös to 10.5. klo 18:00 uusinta ensi-ilta pe 11.5. klo 18:00 la 12.5. klo 18:00 su 13.5. klo 14:00 Äitienpäivän juhlanäytös Liput 20/15 tiketti.fi www.gruppenfyra.com ÄITI! Äiti! -nykytanssiteos on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyden ihanuuteen ja kamaluuteen. Teos sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyra – ryhmän tuttuun tyyliin. Lavalla nähdään tanssivan äidin lisäksi myös äidin sisäistä ääntä tulkitseva Tommi Haapaniemi sekä noin 4000 (tanssivaa)papiljottia. Jotain todella mielenkiintoista ja erilaista on siis tarjolla nykytanssirintamalla. Arvostelu HS/ Jussi Tossavainen Äiti on täydellinen… ÄITI!esityksessä mielikuvat, fantasia ja todellisuus menevät iloisesti sekaisin. Äiti on täydellinen, äiti lajittelee ja kierrättää, äiti pitää kodin puhtaana, mutta äiti on myös naisellinen ja kaunis. Ironiaa ei esityksestä puutu, mutta se on silti lämminhenkinen ja optimistisen hyväntahtoinen… Helsingin Sanomat, Jussi Tossavainen 12.5.2011 KATSOJAPALAUTETTA: Aivan ihana!!! Menkää ihmeessä katsomaan :) Elämys, joka itketti ja nauratti. Mielettömiä helmiä ja oivalluksia elämästä. Suosittelen! Esitys oli hauska ja huumoripitoinen. Koreografia myötäili mielestäni erittäin hyvin aihetta ja tunnelmaa. Nyt näytöksen jälkeen mieleni valtasi pitkästä aikaa sellainen ihana tunne, jonka saavuttaa aina silloin, kun on päässyt nauttimaan hyvästä ja antoisasta teatteritai tanssiesityksestä. Yleensä tämä tunnelma säilyy muutamia päiviä mielessäni ja esitys pulpahtelee aina silloin tällöin mieleeni. Niin taitaa käydä nytkin. Sain herkullisen äitienpäiväkakkupalan kulttuurinälkääni. GRUPPEN FYRA Glamour ja laatu yhdistettynä räjähtävään voimaan, yllätyksiä unohtamatta! Helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra on perustettu v.1998, Valtion taidetoimikunnan harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen piiriin ryhmä valittiin vuonna 2004. Tanssiryhmä Gruppen Fyran missio on ollut saavuttaa nykytanssille uusia yleisöjä ja esiintyä erilaisissa tiloissa ja tilanteissa kuten Helsingin kaduille, puistoissa, raitiovaunuissa, messuilla jne. Gruppen Fyran helposti lähestyttävät ja älykkäällä huumorilla höystetty tanssiesitykset, hulvattomat hahmot ja erikoinen liikekieli ovat olleet ryhmän menestyksen avaimia. Ryhmä tuottaa vuosittain 1-4 kantaesitystä, jonka lisäksi se tekee tilausteoksia erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja kiertää repertuaariohjelmistollaan Suomessa sekä ulkomailla. Esityksiä on vuosittain 15-25. Gruppen Fyra on esiintynyt myös ulkomailla; Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa, Thaimaassa, Portugalissa, Japanissa, Virossa, Venäjällä ja Latviassa. Gruppen Fyran toimii Taideosuuskunta Pielloksen kautta. Gruppen Fyraan kuuluvat tällä hetkellä tanssitaiteen maisterit Pia Liski, Tommi Haapaniemi, Jenni Nikolajeff, Virpi Juntti, Lotta Wichmann ja tanssitaiteen kandidaatti Kaisu Hölttä. Lisäksi ryhmä työllistää produktioissaan lukuisia taiteilijoita eri taiteenaloilta. Kuvat: Riikka Sundqvist Kaupunkien ja kuntien sisäinen hintahaitari selvässä kasvussa Kiinteistömaailman hintaennuste kunnittain vuosille 2018 -2020 ? Koko Suomessa mutta erityisesti maan suurimmissa kasvukeskuksissa kaupungin sisäinen hintahaitari on kasvanut tällä vuosituhannella voimakkaasti ja sama kehitys jatkuu, käy ilmi Kiinteistömaailman, eCraftin ja Etuovi.comin tänään julkaisemasta päivityksestä asuntojen hintaennusteeseen vuosille 2018 -2020. Esimerkiksi Helsingissä kalleimpien asuntojen neliöhinnat ovat jo reilusti yli kolminkertaiset halvimpiin nähden. Kiinteistömaailma julkaisi tammikuussa 2018 yhdessä yhteistyökumppaneittensa eCraftin ja Etuovi.comin kanssa tietomäärältään maan laajimman osakeasuntojen hintakehitysennusteen vuosille 2018 2020. Se on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa https:// www.kiinteistomaailma.fi/ asuntojen-hintaennuste. Viime viikolla julkaistu päivitys kertoo, että hinnat ovat nousussa 30, tasaisia 139 ja laskussa 76 paikkakunnalla, mikä tarkoittaa, että liki 90 prosenttia suomalaisista asuu edelleen vähintään vakaan tai jopa nousevan hintakehityksen paikkakunnilla. – Kvartaalipäivitys ei tuo merkittäviä päivityksiä ennusteeseemme: viime kuukausien kehitys ei ole tuonut esiin sellaisia yllätyksiä, joka olisi pistänyt laajaan analytiikkaan ja koneoppimiseen pohjautuvan ennusteemme uusiksi. Yksittäisiä muutoksia on tapahtunut, mutta seisomme edelleen pääpiirteissään tammikuisen arvion takana, toteaa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. TOP 20 -nousijoissa mielenkiintoinen ilmiö: rannikkoklusteri Hinnannousun TOP 20 -paikkakuntien listalle yltävät paikkakunnat voi Erkki Heikkisen mukaan jakaa kolmeen ryhmään. – Ensinnäkin on tietysti kasvukeskukset. Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun sijoittuminen hinnannousijoiden joukkoon ei liene yllätys kenellekään. – Ainoaksi isoimpien kaupunkien ulkopuoliseksi selkeäksi alueelliseksi ryppääksi nousee länsirannikko ja siellä Luoto, Närpiö, Maalahti, Kruunupyy ja Uusikaarlepyy. Niihin kaikkiin ennuste povaa selkeää kasvua lähivuosina. Erittäin mielenkiintoinen ilmiö seurattavaksi, toteaa Heikkinen. Kasvukeskusten ja länsirannikon klusterin lisäksi TOP 20 -nousijoiden listalle nousee vajaat kymmenen paikkakuntaa eri puolilta Suomea. Niiden osalta on kuitenkin huomioitava, että pieniin paikkakuntiin yksittäiset kaupat voivat vaikuttaa ja siten vääristää tilannetta. Samoin kaikkein suurimman hinnanlaskun paikkakuntia yhdistää pieni kauppamäärä, jolloin yksittäistapausten merkitys voi korostua. Suurimmat hintahaitarit Ennustepäivityksen yhteydessä Asuntojen hintaennuste -sivustolle on lisätty myös paikkakuntakohtaista tietoa kaupunkien/kuntien sisäisen hintavaihtelun suuruudesta eli niin sanotusta hintahaitarista. – Näkyvissä on selkeä trendi: tällä vuosituhannella paikkakuntien sisäinen hintahaitari on levinnyt merkittävästi. Tämä on yhteinen ilmiö kautta Suomen ja korostuu erityisesti isoimmissa kaupungeissa: suurimman hintahaitarin listalle mahtuvat kaikki suurimmat kasvukeskukset kahta poikkeusta lukuun ottamatta, kertoo Heikkinen. Nuo poikkeukset ovat Espoo ja Vantaa, jotka pääkaupunkiseudun lähikuntien (mm. Kirkkonummi, Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Sipoo) lailla ovat keskiverron hintahaitarin alueita. Oma lukunsa on Kauniainen, joka ainoana ruuhka-Suomen kuntana sijoittuu pienen hintahaitarin listalle. – Kauniaisissa asunnot ovat kautta linjan arvokkaita. Se yksinkertaisesti selittää poikkeuksen, Heikkinen toteaa. Pienen hintahaitarin paikkakunnilla – joita tyypillisimmillään edustavat mm. Suomussalmi, Karijoki ja Rääkkylä – ei ole käytännössä lainkaan jakoa kalliimpien ja edullisimpien asuntojen neliöhinnan välillä. Toisessa ääripäässä ovat Kemi, Pori ja Jämsä, joissa kalleimpien asuntojen neliöhinta on jopa nelinkertainen halvimpiin asuntoihin verrattuna. Isoimmista kaupungeista levein hintahaitari on Turussa, jossa sielläkin kalleimmat asunnot ovat neliöhinnoiltaan noin nelinkertaiset halvimpiin verrattuna. Helsingissä kerroin on 3.4 ja Tampereella 3.2. Heikkinen korostaa, että keskineliöhinta on tärkeä mittari, jolla seurataan paikkakuntakohtaisia kehityksiä, mutta yksittäisen asunnon myyntitilanteessa se ei yksin riitä. – Tärkeä on tiedostaa, ettei keskineliöhintaa voi suoraan käyttää yksittäisen asunnon kaupassa. Erityisesti suuren hintahaitarin paikkakunnilla korostuu asiantuntemuksen merkitys, jotta asunnon arvon pystyy sijoittamaan oikeaan paikkaan keskihintakäyrälle tai sen ylätai alapuolelle. Kasvavassa hintahaitarissa on paljon positiivista. Jos paikkakunnan hintahaitarissa on leveyttä, antaa markkina mahdollisuuden päästä hyvän hinnankehityksen imuun, jos omasta asunnosta ja taloyhtiöstä pitää huolta. Yksittäisellä postinumeroalueella leveä hintahaitari on lähtökohtaisesti positiivinen asia: se mahdollistaa omistusasumisen eri varallisuustasoilla samalla alueella. Kokonaisten kaupunkien kohdalla vaikutus voi olla päinvastainenkin, jos hinnat polarisoituvat alueitten välillä, pohtii Heikkinen. Hintahaitariarvioinnissa Suomen paikkakunnat jaettiin tasakolmanneksin suurimman, keskikastin ja pienimmän hintahaitarin paikkakuntiin. Pois jätettiin ääripäät eli 5% kaikkein kalleimmista ja 5% kaikkein edullisimmista toteutuneista asuntokaupoista yksittäistapausten vaikutuksen poistamiseksi.
13 Nro 9 • Viikot 19-20 Reilun kaupan tuotteiden myynnin kasvu merkki kansalaisaktivismista Munkkien myynti kolminkertaistui neljän vuoden aikana ? Vuonna 2017 Reilun kaupan tuotteita myytiin Suomessa 23 prosenttia edellisvuotta enemmän. Reilun kaupan tuotteita ostettiin yhteensä 233,5 miljoonalla eurolla. – Kyse on sekä kuluttajakysynnän vahvasta kasvusta että yritysten entistä suuremmasta panostuksesta Reilun kaupan tuotteiden valmistukseen ja myyntiin. Kuluttajat näkevät Reilun kaupan yhtenä kansalaisaktivismin muotona, mahdollisuutena vaikuttaa. Kuluttajavalinnat ovat keino viestiä omia arvojaan niin yrityksille kuin päättäjillekin. Yritykset ovat reagoineet tähän kasvattamalla vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden hankintoja, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Suosikkituotteista Reilun kaupan versiot Suomalaiset ostivat viime vuonna 1,56 miljoonaa kiloa Reilun kaupan kahvia. Määrä on 37 prosenttia edellisvuotta korkeampi ja nosti Reilun kaupan kahvin markkinaosuuden kahteen prosenttiin. – Näin vahvan kasvun selittää useamman yrityksen vahva panostus. Paulig toi markkinoille Reilun kaupan kahvipavuista valmistetun Juhla Mokan, Meira Reilun Kulta Katriinan ja lisäksi Arvid Nordquistin ja Löfbergsin reiluilla kahveilla oli erinomainen vuosi. Vaikka Suomessa on myynnissä yli sata erilaista Reilun kaupan kahvia, nimenomaan tuttujen merkkien reilut kahvit ovat löytäneet tiensä asiakkaiden ostoskoreihin, Sivonen jatkaa. Reilut banaanit ja ruusut ovat vakiinnuttaneet asemansa Reilun kaupan banaaneja ostettiin viime vuonna 11,8 miljoonaa kiloa, joka on yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Kyse on noin kymmenen prosentin markkinaosuudesta eli suomalaisille hyvin tutuksi tulleesta tuotteesta. Suomalaiset ostivat viime vuonna yli 50 miljoonaa vartta Reilun kaupan kukkia, joka on 36 prosenttia edellisvuotta enemmän. Markettiruusuista peräti 40 Reilun kaupan kahvi • Reilu kauppa sai alkunsa kahvista ja kahvi on edelleen Reilun kaupan suurin tuote. • Reilun kaupan kahvia viljelee yli 800 000 pienviljelijää Latinalaisessa Amerikassa, Karibian alueella, Afrikassa ja Aasiassa. • Pienviljelijät saavat myymästään kahvista vähintään Reilun kaupan takuuhinnan ja sen päälle maksettavan Reilun kaupan lisän koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin. • Kahvitilojen tulee noudattaa tiukkoja ympäristökriteereitä. • Reilun kaupan kahvi tuli Suomessa myyntiin vuonna 1999. • Suomessa on myynnissä yli 100 erilaista Reilun kaupan kahvia. • Vuonna 2017 suomalaiset ostivat 1,56 miljoonaa kiloa Reilun kaupan kahvia. Se on kaksi prosenttia kaikesta Suomessa myydystä kahvista. prosenttia on nyt Reilun kaupan ruusuja. Vuonna 2017 S-ryhmä päätti vaihtaa kaikki ruusunsa Reilun kaupan ruusuiksi ja nyt Reilun kaupan kukat ovat vakiintuneet kolmen suurimman kaupparyhmän valikoimiin. Nicaragualainen Reilun kaupan kahvinviljelijä Marlene Romero Lopez, kuva: Sean Hawkey M u n k k i e n myynti on kasvanut lähes kolminkertaiseksi K-ruokakaupoissa viimeisen neljän vuoden kuluessa. Kuva: Kesko ? – Niin perinteinen herkku kuin munkki onkin, ne ovat maistuneet suomalaisille yhä enemmän varsinkin viime vuosien aikana. Munkkien myynti on kasvanut lähes kolminkertaiseksi K-ruokakaupoissa viimeisen neljän vuoden kuluessa, kertoo K-ryhmän leipomotuotteista vastaava ostoja myyntipäällikkö Tiina-Liisa Nirhola. – Eivätkä munkit ole enää vain vapun herkku. Erityisesti erilaiset sesonkimunkit ovat lyöneet läpi. Munkkeja tuunataan erilaisiksi Halloweeniin, kevääseen ja kesään. Munkit ovat sokeroituja, sokeroimattomia, täytteellä tai ilman, ja erilaisia kuorrutteita ja täytteitä on tarjolla moneen makuun. Myös perinteiset berliininmunkit ovat kasvattaneet suosiotaan, sanoo Nirhola. – Erilaisia munkkeja on isoissa kaupoissa saatavilla jo kymmeniä. Lisää uusia variantteja tulee vuosittain. Myös donitsit ovat suosittuja ja nykyisin todellisia vaihtoehtoja munkille. Esimerkiksi uudet Pirkan minidonitsit ovat kasvattaneet suosiotaan juuri vappuna, sanoo Nirhola. – Tippaleipien suosio näyttäytyy stabiilina eikä sen kehityksessä ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen viime vuosien aikana. Suurin osa tippaleivistä on edelleen perinteisiä tomusokeroituja, jatkaa Nirhola. Maakuntien väliset erot K-ryhmä selvitti myyntidatastaan Suomen maakuntien väliset erot tippaleipien ja munkkien kulutuksessa (ks. liite Excel). Data kertoo, kuinka paljon tippaleipiä ja munkkeja ostetaan suhteessa kyseisen maakunnan asukkaiden muuhun ostoskoriin. Mitä suurempi suhdeluku, sitä suositumpi herkku. Suhdeluku itsessään ei kerro mitään, vaan sen avulla voi myyntikorostumaa verrata muihin maakuntiin. Listaus näyttää, että eniten tippaleipiä syödään rannikkomaakunnissa, kun taas munkkeja suositaan eniten sisämaakunnissa. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä varmemmin vappuherkku muuttuu tippaleivästä munkkeihin. Ahvenanmaalla molemmat herkut korostuvat ostoskoreissa. Suurin eroavaisuus herkkujen suosiossa näkyy Uudellamaalla, jossa tippaleivät korostuvat maakuntien ostoskoreissa eniten, mutta munkit taas vähiten. Päinvastainen tilanne näkyy Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa munkkeja suositaan tippaleivän kustannuksella. Uusimaalainen nauttii tippaleipiä viisinkertaisesti lappilaiseen verrattuna. Lappilainen taas syö munkkeja nelinkertaisesti uusimaalaiseen verrattuna. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry 40-vuotissynttärit Nosturilla ? Elmu ry juhlistaa 40-vuotista toimintaansa näyttävästi ja kuuluvasti vuonna 2018. Elmun synttäreitä juhlitaan Nosturilla lauantaina 19.5.2018, joka on yhdistyksen perustamisen virallinen 40-vuotispäivä. Esiintymässä ovat tuolloin Yari, Mopo ja Solju. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ikäraja on K-18. Tarjolla on totta kai myös kuohuvaa ja synttäriherkkuja! Se-yhtyeestä tuttu Yari keikkaili jo vuoden 1978 syksyllä Elmun tilaisuuksissa. Punk-aallon harjalla 70-luvun lopulla uransa aloittaneen Yarin tunnetuimpia sävellyksiä ovat mm. ”Maria Maria”, ”Voin odottaa” ja ”Varjot”. Yari on säveltänyt musiikkia myös yli 50:een elokuvaan, mm. elokuviin ”Akvaariorakkaus” ja ”Ihanat naiset rannalla”. Tuoreemman polven Mopo on puolestaan 2009 perustettu jazz-yhtye, jonka albumi ”Beibe” (2014) on palkittu vuoden parhaan jazz-albumin Emmalla. Soljun äänimaailmassa kuuluvat saamelaiset juuret, joikumusiikki, pohjoisen Lapin mytologia ja kokeileva popmusiikki. Soljun debyyttialbumi ”Odda Áigodat” julkaistaan tänään 25.4.2018. 40-vuotias Elmu ry ja 50-vuotias Helsingin juhlaviikot juhlistavat myös yhdessä pyöreitä vuosikymmeniään tuomalla takaisin Kaivarin konsertin sunnuntaina 19. elokuuta 2018. Kaivarin konsertin artistit julkistettiin tänään ja esiintymässä ovat Maija Vilkkumaa, Von Hertzen Brothers, Litku Klemetti, Töölön Ketterä, Isac Elliot, UMO Jazz Orchestra & Paperi T. Kaivarin konsertti on koko perheelle sopiva ilmaistapahtuma. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry perustettiin 19.5.1978 vastauksena aitoon tarpeeseen luoda Helsinkiin esiintymisja harjoitustiloja bändeille ja siten myös taata turvallinen kasvualusta nuorisokulttuurille ja elävän musiikin kehitykselle. Elokuussa 1979 elmulaiset valtasivat Lepakoksi ristityn entisen alkoholistien yömajan, jossa keikkatoimintaa pyöritettiin seuraavat 20 vuotta. Elmun inspiroimana yleishyödyllisiä elävän musiikin yhdistyksiä perustettiin ympäri Suomea ja puhuttiinkin varsinaisesta elmu-buumista. Vuonna 1999 Lepakko jäi Helsingin keskustan kasvun jalkoihin ja toiminnan uudeksi tukikohdaksi löydettiin Nosturi. Muutto Telakkarannan uudisrakentamisen tieltä on kuitenkin jälleen edessä, kun Elmu siirtää toimintansa Suvilahteen vuoden 2020 tienoilla. Mopo. Solju. Yari.
14 Viikot 19-20 • Nro 9 Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide Esa Suurio ja Merja Söder ovat kuvanneet entisessä Itä-Berliinissä katutaidetta ja lisänneet kuviin omia elementtejään, tässä Empire of dirt, Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Alina Sinivaara harjoittelee maalivahtina olemista teoksensa Meidän pääty edessä Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Fabiola Hidalgo teoksensa Yellow parallax vieressä Galleria Kajasteen alakerrassa. Kuva: Raimo Granberg. Heidi Piiroinen (vas.) ja Transilvaniasta kotoisin oleva romaninainen Mihaela Stoica, jota Piiroisen ottamassa ensimmäisessä kuvassa Stoicasta viedään synnytyssairaalaan. Kuva: Raimo Granberg. ? Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttely on yleisölle auki 4.-20.5. Kaapelitehtaan Puristamolla. Taidesalongin johtaja, fil. tri Christina Bäcksbacka avaa. Töiden aiheina on mm. taiteilijan vapaus luomisessa. Berliinin kaupunkikuva kohteena Esa Suurio ja Merja Söder ovat itseoppineita valokuvaajia, jotka esittelevät töitään Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19. ”Urban Stories” –näyttelyn valokuvat ovat Berliinistä. Alueelle antavat luonnetta jaetun Euroopan historia, monikulttuurisuus ja katutaide. Kaupunkikuva muuttuu nopeasti, ja taidokkaat graffitit saattavat häipyä. Elämää nähneet rakennukset, ovet ja ikkunat ovat toimineet inspiraationa. Visuaalinen kerronta on tehty valokuvin, piirroksin ja kuvankäsittelyn keinoin. Näin on syntynyt joukko tarinoita kaupunkilaisten elämästä, tunteista ja unelmista. Itäisen Berliinin kaduilta otettuja valokuvia on työstetty edelleen liittämällä niihin tekijöiden omia piirroksia ja valokuvia. Pride-teoksen graffiti on omaa tuotantoa. Visuaalinen kerronta tasapainottelee urbaanin rosoisuuden ja estetiikan välillä. Jalkapallon universaali kieli maalauksiin Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee Alina Sinivaaran värikkään ja idearikkaan näyttelyn ”Maali! – Goal!”, joka on ajankohtainen kesän MM-kisojen alla. Teokset käsittelevät urheilun, erityisesti jalkapallon, kuvastoa. – Maalaan ekspressiivisellä otteella jalkapallokenttiä ja -stadioneita, mainoskylttejä, verkkoja, maaleja, peliasuja ja palloja. Näen jalkapallon universaalin kielen ja joukkuelajien yhteispelin sääntöineen kommenttina nykymaailmasta. Taiteilija haluaa jättää katsojalle tulkinnan varaa. Aihe löytyi läheltä. Pojan treenit, pelit ja turnaukset määrittelevät perheen arkea. – Olen uudenlaisen ympäristön keskellä, joka näyttäytyy vielä vähän vieraalta, mutta toisaalta kiehtovalta. Maalarina olen kiinnostunut oman osaamisen ulkopuolelle heittäytymisestä. Asettautuminen miehisen maailman, urheilun, tulkitsijaksi on inspiroivaa ja sovinnaisia rajoja ylittävää. Värien mahdollisuudet kiehtovat Kuvataiteilija Fabiola Hidalgo on syntynyt Mexico Cityssä, ja hän asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Hän valmistui kaupungin kansallisesta yliopistosta ja jatkaa vaihto-opiskelijana Kuvataideakatemiassa. Leikkisyys on tärkeä osa luovaa työskentelyä. Hän työskentelee useilla eri tekniikoilla, maalaa ja tekee kuviviime vuosien ajalta. Hän käsittelee teoksissa lähellä olevia tavallisia ja arkisia asioita. – Olen yrittänyt päästä keveään lopputulokseen, mutta tie sinne vie monen värija lasuurikerroksen kautta. Vuoniityn peruskoulun 5A –luokka osallistuu opettaja Anne Lindströmin johdolla. He pitivät myös avajaispuheen, jonka lehtemme sai käyttöönsä yksinoikeudella! Vuokin 5A käsitteli kouluvuoden aikana mm. Suomi 100v-teemaa. He valitsivat yhdeksän taiteilijaa ja teosta, joita tulkitsivat omalla tavalla. – Taiteilijoista teimme kirjalliset tutkielmat ja teoksista teimme pastellimaalaukset suurille litoposterointipapereille vähän omalla tvistillämme, lapset kertovat. Mustia maalauksia ja valkoisia orkideoita Pasi Kirkkopellon näyttelyn nimi “Mustat maalaukset” on lainattu Francisco de Goyan teossarjalta, joka on kiehtonut häntä pitkään. Monilla taiteilijoilla on Goyan tapaan tuotannossaan sarja aihepiiriltään tai toteutustavaltaan poikkeavia töitä – usein henkilökohtaisempia ja intiimimpiä. – Hyvin pian aloitettuani oli selvää, että näistä tulee minun mustat maalaukseni. Pidän itseäni piirtäjänä ja piirtäjänä minulla on olemassa kontrolli siitä, mitä teen. Nestemäinen musta tussi ja paperin huokoisuus tekivät työskentelystä arvaamatonta ja se oli vain hyväksyttävä. AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 18, on esillä myös Raija Tuurin “Valkoinen orkidea” – töitä. Taiteilija katsoo, että niissä yhtyy graafinen näyttävyys ja eleetön yksinkertaisuus. Ne ovat sekä viattoman neitseellisiä että vahvan eroottisia, yksinkertaisesti mystisen kiehtovia. Debytantin vaikuttavia veistoksia Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee Sami Salomaan vaikuttavia ”Poika ja linnunpoika” –veistoksia 6. Hän rakentaa veistoksensa sisältä päin, ytimestä. – Ensin on luurangon tapainen, lantio, rintakehä ja kallo. Kerros kerrokselta teos kasvaa kohti elävän ihmisen olemusta. Samalla jo tekovaihe kuvaa tapahtumaa, jossa ihminen rakentaa identiteettinsä kerroksia tarinansa tueksi. Jos hyvin käy, havahdumme ennemmin tai myöhemmin kysymään: mitä on kaikkien kerrostemme alla. Sami Salomaa käyttää veistoksissaan ilmeikkäästi puuta. Hän on opiskellut itsenäisesti sekä Pietarin taideakatemiassa ja Yliopiston piirustuslaitoksella. Nyt nähdään Salomaan debyyttinäyttely. Galleriakeskiviikkona 2.5. klo 17–19 ja taiteilijatapaamisessa sunnuntaina 6.5. klo 14–16 Salomaa ja studion taiteilija Maaria Jokimies ovat paikalla. Jokimies tekee figuratiivisia, värikylläisiä öljyvärimaalauksia, joissa yhdistyvät realistisesti maalatut muodot ja kaksiulotteinen, dekoratiivinen pinta. Maisema Päijänteen varrelta Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee puupiirtäjä Jaana Pauluksen ”Verhottu maisema” –näyttelyn. Teokset ovat reduktiotekniikalla toteutettuja väripuupiirroksia, eli kymmeniä kertoja yhtä ja samaa laattaa painossa käyttäen. Mukana on myös kivilitografiavedoksia. – Teoksissa on maisemani Päijänteen rannalta. Samat puut ovat olleet siellä elämäni ajan läsnä ja lähes muuttumattomina. Jämsästä kotoisin olevan Paulus sai vaikutteen Jyväskylän seudun taidegrafiikan noususta, jota opiskeluaika Lahden taideinstituutissa vahvisti. Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, joka edellyttää tekijältään aivan erityistä luonteenominaisuutta, käsityön sitkeyttä. Teokset ovat usein isokokoisia, värikkäitä puupiirroksia. – Vedossarjani ovat hyvin pieniä tai teokset ovat uniikkeja. Teksti: Risto Kolanen tuksia. Galaktiset muodostelmat ja planeetat, kuten Saturnus ja sen kuu Titan inspiroivat. ”Light Matter Series” Galleria Kajasteella, Albertinkatu 30 alakerta, on tutkielma painovoiman, aineen ja valoisuuden suhteista väriin ja tekstuuriin. – Halusin maalatessani saada aikaan kankaalle sekä painon että leijumisen tunteen. Olen pyrkinyt töissäni luomaan dialogia puhtaiden geometristen muotojen ja kappaleista havaitsemieni aaltoliikkeiden välillä. Haluan tutkia värien erilaisia mahdollisuuksia. Käyttämäni värikompositiot ovat neonvärejä, pastellisävyjä ja vaaleita, valoisia sävyjä. Ohikuljettua elämää Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, on pitää esillä yli kolme kuukautta Heidi Piiroisen ”Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina”–näyttelyä. Keitä he ovat ja mistä tulevat, kummasteltiin, kun Helsingin ja muutaman muun suomalaiskaupungin katukuvaan istahti v. 2007 outoja ihmisiä. Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat 10 vuoden ajan seuranneet Romanian Transilvaniasta kotoisin olevan romaninaisen Mihaela Stoican ja hänen perheensä sekä sukunsa elämää Suomessa, Romaniassa, Kreikassa, Virossa ja Ranskassa. Stoica tuli Helsinkiin kerjäämään ja synnytti esikoisensa helmikuussa 2008, omana 17-vuotissyntymäpäivänään. Nyt hän on kolmen lapsi äiti ja asuu Helsingissä. Hän itse ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Hänen ensimmäinen lapsensa käy jo koulua. Henkilötarinan kautta tekijät pureutuvat laajemmin kadulla kerjäämisen syihin, elinympäristöön ja elämisen olosuhteisiin. Taiteen taimitarha Topeliuksella Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, tarjoaa mielenkiintoisen aikuisen taiteilijan ja koululasten yhteistyönäyttelyn. Riitta Uusitalon ”No Money No Honey” näyttelyssä on akryylimaalauksia Kuvanveistäjä Sami Salomaalta on esillä vain neljä, mutta sitäkin vaikuttavimpia veistosta, tässä Lusifer -teos Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija ja puupiirros Maja näyttelyssä Duetossa. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 9 • Viikot 19-20 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2018 R ööpeRin L ehti 14. vuosikerta 2018 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autolasipalvelut Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Pojat pohtivat fyysistä kehitystä, tytöt mielenterveyttä ? Sukupuolten väliset erot kuuluvat selvästi lasten huolenaiheissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna lähes 21 000 yhteydenottoa. Sukupuolten väliset erot kuuluvat selvästi lasten huolenaiheissa. Myös erilaiset tavat ottaa yhteyttä jakautuvat selkeästi poikien ja tyttöjen välillä. Lapsille ja nuorille onkin tarjottava mahdollisimman monipuolisia tapoja hakea vaikeisiin tilanteisiin tukea. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna lähes 21 000 yhteydenottoa. Pojat soittivat puhelimeen eniten ja yleisimmin heitä pohdituttivat oman fyysisen kehityksen aikataulu sekä seksuaaliseen pärjäämiseen liittyvät kysymykset. Pojat pohtivat miten lähestyä kiinnostavaa kumppania, tai onnistua seksuaalisessa kontaktissa. Poikien tapa hakea yhteyttä aikuiseen oli tyttöjä useammin testaava tai huumorilla värittynyt. Tiedonjanon ohella yhteydenottojen pinnan alla oli kipeitä yksinjäämisen kokemuksia ja kelpaamattomuutta, jota sellaisenaan ja suoraan oli vaikea ottaa puheeksi aikuisen kanssa. Tytöt taas hakivat palvelusta apua mielenterveydenongelmiin sekä ihmissuhteisiin, useimmiten nettipalveluista. Kirjepalvelun ja chatin käyttäjistä valtaosa oli tyttöjä ja yleisimpiä yhteydenottoaiheita olivat masentuneisuus sekä itsensä vahingoittaminen. Tytöille tyypillistä oli, että omaa oloa kuvattiin laajasti ja tarkasti ja oireista oltiin haettu tietoa esimerkiksi netin kautta. Voimakaskaan oireilu ei välttämättä näkynyt ulospäin, eikä huonovointisuus ollut kenenkään aikuisen tiedossa. Tyttöjä autettiinkin useasti löytämään apua lähiammattilaisilta. Tärkein lasta tai nuorta määrittävä tekijä on hänen persoonansa, mutta palvelun yhteydenotot osoittavat, että apua ja tukea hakiessaan aiheet eriytyvät sukupuolen mukaan ja poikien ja tyttöjen tavat ottaa kontaktia aikuiseen eroavat toisistaan. Eri-ikäisille, eri sukupuolta oleville sekä eri aiheista huolta kantaville lapsille ja nuorille onkin tarjottava mahdollisimman monipuolisia tapoja hakea tilanteeseensa tukea. Palvelua käyttäneet lapset antoivat eniten positiivista palautetta aikuisen heihin käyttämästä ajasta, lämmöstä sekä henkilökohtaiselta tuntuvasta kontaktista. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja -nettipalveluissa otettiin vuonna 2017 vastaan yhteensä 20 947 yhteydenottoa 7-22 -vuotiailta lapsilta ja nuorilta. Yhteydenotoista puheluja oli 17640, nettikirjeitä 1829 ja chat -keskusteluja 1478. Tiedonjanon ohella yhteydenottojen pinnan alla oli kipeitä yksinjäämisen kokemuksia ja kelpaamattomuutta. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja -nettipalveluissa otettiin vuonna 2017 vastaan yhteensä 20 947 yhteydenottoa 7-22 -vuotiailta lapsilta ja nuorilta.
16 Viikot 19-20 • Nro 9 Kiinteistömaailma Helsinki Roba MOW Mothership, 2. krs MOW Stargate, 4. krs. Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Porkkalankatu 22 A, 00180 Helsinki roba@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-roba PALVELEN TÄTÄ ALUETTA VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA Kiinteistönvälitys on asiantuntijapalvelua. Hyvä välittäjä tarjoaa asiantuntemuksensa ohella luotettavaa ja asiakaslähtöistä palvelua. Välittäjänä haluan antaa Sinulle kokemuksen siitä, että toimin aina asiakkaan ehdoilla asiakkaan asiaa edistäen. Juridisen osaamisen lisäksi minulla on pitkä ja vahva kaupallinen tausta ja olen erinomaisen asiakaspalvelun ammattilainen. Ratkaisuhakuisella sekä positiivisella otteella pyrin huomioimaan osapuolten intressit ja sovittamaan ne yhteen päämääränä onnistunut asuntokauppa. Leena Pikkusaari Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, OTM, MKT p. 0504100084, leena.pikkusaari@kiinteistomaailma.fi