1/2011
KURSSIT
Tsekkaa, miten voit päivittää pääsi
s.1316
A-lehtien väki innostui koulutuksesta
s.8
Mokaaminen tekee hyvää
s.10-11
Alaistaidot kunniaan
Filosofi Maija-Riitta Ollilakin kuuluu moneen eri laumaan
s.2223
s.46
2
Pääkirjoitus
Siistii olla suomalainen
Me suomalaiset olemme huikean mahdollisuuden äärellä. Pienenä, useita rakennemuutoksia kokeneena ja nyt Euroopan nopeimmin vanhenevana kansakuntana voimme kääntää haasteet voitoksi. Sisukas väestömme on hyvin koulutettu, ystävällinen ja kielitaitoinen, ja varsinkin tiukan paikan tullen pystymme tekemään hyvää yhteistyötä. Viime vuosikymmeninä olemme oppineet kommunikoimaan ja osaamme tehdä sen myös globaalisti. Suomalainen hyvinvointi on huippuluokkaa ja haastavissa olosuhteissa olemme pystyneet sitä edelleen parantamaan*. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus levittää hyvinvoinnin ilosanomaa ja edistää tärkeiksi kokemiamme asioita kuten koulutusta ja tasa-arvoa. Nopeina omaksujina ja ennakkoluulottomina kokeilijoina pystymme toteuttamaan toimintatapoja, joista on apua kaikille ja opettamaan niitä muille. Voimme olla hyvinvoinnin laboratorio. Valta ja vastuu ovat nyt meillä työikäisillä aikuisilla. Olemme tilanteessa, jossa voimme johtaa Suomea kuten menestyvää perheyritystä. Olemme saaneet huiman perinnön aiemmilta sukupolvilta, muuttuvat olosuhteet ovat meille suotuisat ja meillä on nyt mahdollisuus tuottaa arvoa ihmisille ympäri maailmaa. Onnistumisen edellytyksinä ovat osaaminen, määrätietoinen yhdessä työskentely ja ihmisten ajan suuntaaminen sinne, missä se tuottaa arvoa. Tässä työssä apunamme on tieto- ja viestintäteknologia, jonka ansiosta voimme tuottaa vähemmällä väellä enemmän. Jokaiselle meistä on tehtävä, eikä se ole mahdoton. Tsekkaa maabrändivaltuuskunnan loistava raportti ja valitse oma tehtäväsi tai kehitä ihan omasi ja "consider it solved". Se vaatii vain vähän työtä, ja senhän me osaamme! http://www.tehtavasuomelle.fi/
NOTKEAT LAUMAELÄIMET
Filosofi Maija-Riitta Ollila yritti karttaa laumoja, kunnes huomasi, että ihmisten ryhmäkäyttäytymisessä on paljon samaa kuin eläinlaumoissa. Nyt hän myöntää kuuluvansa moneen eri laumaan: perheeseen, ammatillisiin ja filosofisiin verkostoihin, harrastusryhmiin, virtuaalisiin laumoihin. Perhe, työyhteisö, ystävät ja suku ovat monen muunkin ydinlaumoja. Johonkin laumaan olen syntynyt ja siinä kasvanut ja minua on siinä rakastettu. Osan laumoista olen itse valinnut. Saan laumaan kuulumisesta voimaa ja iloa, jostakin laumasta jopa palkkaa, tiivistää eräs Sovelton laumakyselyyn vastannut.* Ihmisillä on eläinten tavoin biologinen perustarve hakea turvallisuutta ja hyväksyntää laumoista. Verkottuvassa maailmassa menestyvät persoonat, jotka osaavat notkeasti etsiytyä ja mukautua uusiin laumoihin ja jättää ne oikealla hetkellä. Mutta voiko laumoja johtaa? Ollilan mielestä yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole. Nykyajan johtamisen suurin dilemma on siinä, että se on korostanut viimeiset 300 vuotta äärimmäistä rationaalisuutta. Järjen ylivalta on näivettänyt tunteen palon.
Mihin laumaan kuulut?
* Sovelton uutiskirjeen kysely, marraskuu 2010 perhe suku naapurit ystävät oma työyhteisö ammattillinen yhteisö (yli työpaikkarajojen) harrastusyhteisö 20% 40% 60% 80% 100%
Sanna Varpukari-Anttila Sovelton päämääränä on, että vuonna 2020 suomalaiset ovat maailman tuottavin ja rennoin kansa. Haluamme omalta osaltamme auttaa seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonaa ihmistä kohdistamaan aikansa olennaiseen hyödyntämällä paremmin tieto- ja viestintätekniikkaa. Haluamme auttaa tekemään oikeita asioita oikein. Tuomme tavoitteet arjen tekemiseksi osaamispalveluitten ja osaamistarvetta vähentävien ratkaisujen avulla. Lähetyskäskymme on: Laita osaaminen kiertämään! *) Sosiaali- ja terveyskertomus 2010 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
poliittinen yhteisö vapaaehtoistoiminnan yhteisö virtuaalinen yhteisö omalla nimellä virtuaalinen avatar-yhteisö (roolinimi)
Ollilan laumat ja lauman johtaminen Nörttien lauma ITpro.fi
s.46 s.67
Sovelton Ratkaisija on ICT-alan julkaisu, joka viestii positiivisesti, ihmisläheisesti ja ratkaisukeskeisesti tietotekniikasta ja sen hyödyntämisestä sekä antaa käytännön vinkkejä jokaiselle tietokoneen käyttäjälle. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Julkaisija FC Sovelto Oyj Helsinki: Ratapihantie 11, (2 krs.), 00520 Helsinki Tampere: Naulakatu 3, 33100 Tampere
Päätoimittaja Sanna Varpukari-Anttila | Toimituspäällikkö Sari Tiiro, Optima Oy | Ulkoasu Erkki Tuomi ja Laura Takatalo, Neodesign Oy | Kannen kuva Jarmo Teinilä | Painopaikka Sanomapaino Oy | Tilaukset, mediakortti ja osoitteenmuutokset Puh. 042 42 2121· sähköposti: uutislehti@sovelto.fi | Painosmäärä 150 000 | Jakelu Tietoviikon, Talouselämän ja Helsingin Sanomien liitteenä. Lehteä postitetaan Sovelton ja Fonectan osoiterekisterin perusteella.
sisältö
OPPImINEN
3
Lehtiväki opin tiellä
A-lehdet päätti käyttää yrityskohtaisen erän henkilöstön ICT-koulutukseen. Office-oppia sai myös lehtiyhtiön talousja henkilöstöjohtaja Jussi Muhonen.
s.89
Suomalainenko hyvä alainen?
Sovelton nettisivuilla julkaistun alaistaitojen itsearvion on tähän mennessä tehnyt yli 2000 kävijää. Heistä 85 % on osoittautunut aktiiviseksi, sitoutuneeksi ja itsenäiseksi alaiseksi. Millainen alainen sinä olet? Ja mitkä ovat tärkeimpiä alaistaitoja?
s.1011
HEI, mE mOkATAAN!
Moka on lahja, tähdentää Micke Rejström improvisaatioteatteri Stella Polariksesta. Koulutustilanteessa mokaaminen on erityisen suotavaa.
Tellabs sai uutta potkua Excel-työskentelyyn Palasteltu Office-koulutus tuotti Bolidenissa hyvän tuloksen
JOHTAmINEN
s.19 s.20
s.2223
RATkAISU
Aikaa ydintekemiselle
VTT antoi osan valmennustilaisuuksiensa käytännön järjestelyistä Sovelton tehtäväksi. Tutkimuskeskuksen HR-ammattilaiset saivat enemmän aikaa olennaisimpaan, kertoo Marja Lindgren VTT:stä.
Herkkä talousjohtaja
Ihmiset ovat talousjohtajalle tärkeämpiä kuin numerot. Siksi talousjohtajakin tarvitsee ihmissuhdetaitoja ja herkkyyttä, sanoo Teemu Kangas-Kärki Fiskars Oyj:stä.
s.12
PULPETILLA Täppäilyä InDesignilla Vaikuttavia ihmisiä Kompetenssikartta näyttää suunnan Mikä ihmeen IPMA? kOLUmNIT & PALSTAT s.9 Levynurkka s.9 Tietoturvavinkki s.20 Jukka Vuola varoittaa Facebugeista. s.20 Suuret opettajat
s.19
s.1011 s.17 s.23
Sähköttäjä Edisonin tiedämme, mutta kuka oli Nikola Tesla? Risto Linturi kertoo.
4
Teksti: Olli Manninen Kuvat: Jarmo Teinilä Kuvitus: Erkki Tuomi
JOhTAMINEN & VERKOSTOT
1/2011
Kukaan ei halua olla tavallinen. Haluamme erottua massasta, olla yksilöllisiä osaajia, joiden erinomaisuus herättää muissa kateutta ja kiinnostusta. Yksilöllisyyden korostaminen on kuitenkin sekin laumailmiö. Eikä siinä ole mitään pahaa. Yhteisöllisyyden aika arvostaa yksilöitä, jotka ovat valmiita jakamaan osaamisensa toisten hyväksi.
umaan tai laumailmiöön liittyy usein kielteisiä mielleyhtymiä. Ajattelemme päättömiä kanoja, yhden asian perässä juoksevia sopulilaumoja tai hurahtaneita fanaatikkoja, jotka sokeutuvat ihailemaansa henkilöön, ilmiöön tai asiaan. Lauman sijasta puhumme mieluummin verkostosta, sillä uskomme sen kuulostavan älyllisemmältä tai trendikkäämmältä.
L
Ihmisten käyttäytymisen tutkimisen kannalta verkosto on kuitenkin ongelmallinen käsite. Sitä on vaikea määritellä, kun taas lauma on yksiselitteisempi tutkittava, jonka avulla voidaan hahmottaa niin ihmisten kuin eläinten sosiaalista ja biologisperäistä käyttäytymistä, sanoo valtiotieteiden tohtori ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Hän on pohtinut kirjoissaan Persoonan valta ja Lauman valta ihmisten persoonan muodostumista ja tarvetta kuulua erilaisiin ryhmiin. Uusimmassa
1/2011
JOhTAMINEN & VERKOSTOT
5
kirjassaan Johtajan parempi elämä hän miettii, millaista johtamista yhteisöjen aikakausi edellyttää. Ihmiskunnan olemassaolo perustuu haluumme kuulua johonkin ja lyöttäytyä yhteen samalla tavalla ajattelevien ja käyttäytyvien persoonien kanssa. Eläinten tavoin ihmisillä on biologinen perustarve hakea turvallisuutta ja hyväksyntää laumoista. Laumaan kuuluminen mahdollistaa ja vahvistaa myös yksilöitä saavuttamaan tavoitteitaan, Ollila sanoo.
on samat arvot ja samanväriset kannattajat, Ollila pohtii. Se on kuin aika ajoin apuun huudettua vahvan johtajan kaipuuta.
Voiko laumoja johtaa?
Verkottuvassa maailmassa menestyvät Ollilan mukaan persoonat, jotka osaavat joustavasti mukautua uusiin laumoihin mutta tarvittaessa myös jättää ne oikealla hetkellä. Tällaiset persoonat muokkaavat laumoista itsensä näköisiä ja saavat muut toimimaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Heistä tulee usein laumojen johtajia tai ainakin mielipidejohtajia. Jokaisesta laumasta on erotettavissa johtaja, hänen kannattajansa ja haastajansa. Lauma on kuin taikinaa, josta voidaan leipoa mitä erilaisempia muodostelmia. Selviytyäkseen lauman on tunnistettava omien mahdollisuuksiensa rinnalla myös omat heikkoutensa. Voiko laumoja oikeastaan johtaa tietoisesti? Ollila haluaa kyseenalaistaa
Minun lauma parempi kuin sinun lauma!
Nykyajan verkottuvassa maailmassa menestyvät notkeasti erilaisiin laumoihin etsiytyvät ja mukautuvat yksilöt. Haluamme olla individualisteja, mutta samalla samastua asenteita ja arvojamme edistäviin ryhmiin. Ennen laumat valitsivat ihmisensä, nyt ihmiset valitsevat laumoja. Me shoppaamme laumoja. Haluamme löy-
"Ihmisillä on tarve kuulua turvalliseen ja selkeään laumaan, jolla on samat arvot ja samanväriset kannattajat."
Maija-Riitta Ollila
tää ekstaattisen ilon laumoja, etsiä viisastuvia laumoja ja yhteisöjen turvaa. Nopean teknologian ansiosta voimme liittyä entistä helpommin myös virtuaalisiin, globaaleihin laumoihin, MaijaRiitta Ollila toteaa. Laumautumiseen liittyy kuitenkin myös useita ongelmia, jotka kumpuavat eri laumojen ristiriitaisista arvoista ja asenteista. Biologisista lähtökohdista kuulumme automaattisesti yhteen laumaan. Olkoon se esimerkiksi ydinperhe. Heti kun liitymme tämän lauman ulkopuolelle toiseen laumaan, joudumme kyseenalaistamaan omat ja toisten näkemykset. Minkä lauman ehdoilla haluamme kehittyä? Päivähoito, koulu, työelämä, harrastuspiirit, ammatilliset yhteisöt, julkisen keskustelun foorumit yhtäkkiä jäsenyytemme eri laumoissa onkin yhtä mentaalista taistelutannerta. Lisätään mausteiksi politiikka, uskonto, talous, ekologisuus tai ihmisten välinen tasaarvo, ja olemme keskellä kompleksista maailmaa, jossa eri laumat ottavat mittaa toisistaan ja niiden edustamat arvomaailmat alkavat taistella keskenään. Maailma on monimutkaistunut ja pirstaloitunut yhä pienemmiksi yhden asian tai aatteen laumoiksi, mikä edellyttää entistä monialaisempaa erilaisuuden sietämistä. Samaan aikaan tuntuu, että ihmisillä on tarve kuulua yhteen, turvalliseen ja selkeään laumaan, jolla yhden oikean tavan johtaa. Muiden hyväksi kokemat esimerkit tai käytännöt eivät välttämättä toimi toisissa yhteyksissä. Kun jossain yhteisössä on keksitty sen tarpeisiin soveltuva paras mahdollinen toimintatapa, ei se välttämättä tarkoita, että se voitaisiin monistaa jossain toisaalla. Nykyajan johtamisen suurin dilemma on siinä, että se on korostanut viimeiset 300 vuotta äärimmäistä rationaalisuutta. Järjen ylivalta on näivettänyt tunteen palon.
kyseenalainen karisma
Karismaattiset johtajat ovat julkisessa keskustelussa suuressa huudossa; heidän väitetään saavan ihmiset innostumaan ja ylittämään rajansa. Filosofi Maija-Riitta Ollila haluaa herättää karismaattisesta johtajuudesta kriittistä keskustelua. Karismaattinen johtaja saa ihailemiltaan seuraajilta herkästi johtajuuden, mutta onko karismaattinen henkilö myös hyvä johtaja? Kun tapaa oikealla tavalla suuren ihmisen, tuntee nousseensa itse uudelle tasolle. Toisaalta karismaattinen henkilö voi olla myös egomaanikko, omaa asemaansa pönkittävä narsisti, mikä voi olla yhteisön kannalta haitallista. Egomaanikon rinnalla muut pienenevät. Ollila vertaa karismaattisia johtajia susilaumoja hallitseviin uroksiin, jotka pelottelevat haastajansa pois uhmaavan ylpeällä käytöksellään. Karismakin on yksi vallan muoto. Itsevarmojen alfaurosten ympärille syntyy kultteja, jotka ovat tyypillisiä uskonnoille tai yhden aatteen liikkeille. Esimerkkejä löytyy myös liike-elämästä. Kun valta perustuu persoonallisuuteen, se on epämääräistä ja vaikeasti kyseenalaistettavaa, Ollila muistuttaa.
Kollektiivista ekstaasia etsimässä
Tunteen palosta syttyvät intohimo, luovuus ja räiskyvä menestys, joita kaikki hakevat niin omassa kuin työelämässä. Työelämän organisaatiot ovat MaijaRiitta Ollilan mielestä yhä useammin esimerkkejä surujoukoista, joita vaivaa kollektiivisen ekstaasin puute. Työelämän laumat eivät inspiroi yksilöistä esiin heidän parhaita puoliaan. Organisaatiorakenteen avulla laumat ja niiden luontainen laumakäyttäytyminen voidaan kesyttää. Monet yritykset muistuttavatkin vertauskuvallisesti eläintarhan kesyyntyneitä ja surullisia leijonia, joista primitiivinen energia ja lapsenomaisuus on kadoksissa. Kun keksimisen riemu on poissa, ei synny myöskään uutta ja oivaltavaa.
6
JOhTAMINEN & VERKOSTOT
1/2011
Vaihtelu virkistää vapaa-ajan laumoissa
Jo 30 vuotta sitten alkanut kuntosaliharjoittelu on myös osa Ollilan laumakäyttäytymistä. Vapaa-ajan laumakäyttäytymiseni poikkeaa ammatillisen osaamisen laumoistani. Vaihdan säännöllisin väliajoin kuntosalia. Se on tapani nollata harrastus ja aloittaa harjoittelu uudelleen, uuden lauman inspiroimana. Viimeisimpiä villityksiä ovat zumba ja teknologian mahdollistamat virtuaalilaumat. Shoppaan valtavasti kirjallisuutta ja vaatteita netistä. Saamani ostosuositukset suorastaan pakottavat tekemään uusia valintoja. Tämä on modernia laumautumista, Ollila naurahtaa. Hän osallistuu myös aktiivisesti kansainvälisten ravintoon ja ruokaan keskittyvien nettipalveluiden keskusteluihin.
Ruoka, raha, seksi
Kaiken nopeasti yhdistävä internet ja sosiaalisten medioiden kaltaiset Web 2.0 -ilmiöt tekevät modernin ubiikkiihmisen laumautumisesta helppoa. Hiirtä klikkaamalla miljoonat pikkumonsterit fanittavat netissä Lady Gagaa, kriittisesti kuluttavat vaativat lähiruokaa toisten puolustaessa vähemmistöjen oikeuksia tai kannustaessa viharikoksiin. Maailman globalisoitumisen suuri juttu ei ole talouden kansainvälistyminen vaan kaikkinainen paikkariippumattomuus. Voimme olla yhteydessä nopeasti missä tahansa ja miten tahansa, Maija-Riitta Ollila sanoo. Vallattomat virtuaalilaumat on vaikeasti kontrolloitavia. Niiden kohteena voivat olla niin hyvät kuin huonot asiat. Kulovalkean lailla leviävät virtuaaliverkostot, -adressit tai ostoboikotit ovat modernin laumautumisen ilmiöitä.
Viisauden sijasta joukoissa kuitenkin tiivistyy usein tyhmyys. Virtuaalilaumojen hallinnointi on käytännössä mahdotonta ja aikamme kytevä mentaalinen aikapommi. Sosiaalisessa mediassa on nähty, miten kohu voidaan luoda miltei mistä asiasta tahansa. Pirstaloituneessa maailmassa kohut syntyvät tunnekuohujen ja primitiivireaktioiden ympärille. Suuret kansanliikkeet syntyvät tavallisimmin ruuan, rahan ja seksin ympärille. Kaikkien on pakko syödä jotain, kaikki tarvitsevat rahaa ja kaikki ainakin toivovat saavansa seksiä, Ollila kiteyttää.
Ollilan laumat
Maija-Riitta Ollila sanoo, että hän on itsekin kuulunut siihen ryhmään ihmisiä, jotka ovat yrittäneet karttaa laumoja.
Kun aloin tutkia ihmisten käyttäytymistä ryhmissä, löysin siitä paljon samankaltaisuuksia eläinten laumakäyttäytymiseen. Voidaan puhua ihmisten eläimyydestä. Eroamme kuitenkin eläimistä esimerkiksi siten, että olemme kehittäneet käsiemme taidot huippuunsa luomalla erilaisia apuvälineitä. Se ei olisi mahdollista ilman laumassa syntyvää osaamisen jakamista. Ollila kuvailee itseään introvertiksi ja erakoksi mutta myöntää samalla kuuluvansa moneen laumaan. Perhe on luonnollinen peruslaumani. Sitten ovat tietysti työn ja tutkimukset kautta syntyneet ammatilliset ja filosofiset verkostot. Vierailevana luennoitsijana olen sikäli ihanteellisessa asemassa, että saan olla hetkittäin osana useiden yritysten tai muiden sidosryhmien laumoja. Ollila vaikuttaa tällä hetkellä myös Aalto-yliopistossa yhtenä Creative Sustainability -koulutusohjelman luennoijista. Ohjelman tavoitteena on kehittää ekologisesti kestäviä ja houkuttelevia tulevaisuuden ympäristöjä, palveluja ja hyödykkeitä.
Teksti: Antti Kirves Kuvat: Jarmo Teinilä
Hoi, IT-asiantuntija! Hakkaatko päätäsi seinään? Kaipaatko kollegan kokemuksia? Älä jää ongelminesi yksin liity ITpro.fi-laumaan.
ITpro.fi on suomalaisten IT-asiantuntijoiden online-yhteisö eikä mikään ihan pieni lauma: rekisteröityneitä jäseniä on noin 1800. Toiminnan perustana ovat sivusto blogikirjoituksineen, kommentteineen ja keskusteluineen sekä tapahtumat, joissa asiantuntijat pääsevät verkostoitumaan ja jakamaan tietämystään. Sivusto on avoin kenen tahansa lukea. Kommentointi on rajattu rekisteröityneisiin, ja blogiartikkeleita voivat kirjoittaa vain asiantuntijaryhmien jäsenet. ITpro.fi:ssä on 11 alakohtaista asiantuntijaryhmää ja niissä yhteensä noin sata jäsentä, jotka käytännössä vastaavat sivuston sisällöntuotannosta. Ryhmäläiset ovat tunnettuja osaajia, jotka mielellään jakavat näkemyksiään. Rekisteröityä voi kuka tahansa, mutta ryhmiin kutsutaan.
Miljoona hittiä kuukaudessa
Yhteisö perustettiin vuonna 2006. Yksi perustajista on Mika Seitsonen, joka siviilissä huhkii Sovelton kouluttajana. Meillä oli henkilökohtainen intressi jakaa tietoa, joten perustimme yhdistyksen ja online-yhteisön. Sivustolla on ollut viime aikoina vajaat miljoona hittiä kuukausittain, joten rekisteröityneisiin käyttäjiin verrattuna passiivisia lukijoita lienee moninkertaisesti. Alusta lähtien Microsoft on ollut yhteisön suurin tukija. Yrityksissä kuitenkin käytetään yleensä useita teknologioita, ja niiden integraatio tuottaa jatkuvaa työtä. On yhteinen etu, että Microsoft on mukana, mutta muitakin tukijoita ja teknologioita sekä niiden osaajia kaivattaisiin, Seitsonen kertoo.
1/2011
Suunnitelmissa on verkostoituminen alan muiden yhteisöjen kanssa. Seitsonen innostaisi myös lisää naisia mukaan toimintaan.
JOhTAMINEN & VERKOSTOT
7
Suomalaisessa mittakaavassa
Opetus- ja kulttuuriministeriössä ITkehityspäällikkönä työskentelevä Sami Saarikoski on neljättä vuotta mukana ITpro.fi:ssä. Tapaamisissa on hyvä verkostoitua ja vaihtaa samanhenkisten ihmisten kanssa avoimesti ajatuksia uusista tekniikoista ja teknologioista. Bootcampporukka on melko yhteen hitsautunut yhteisö. Vaikka väki vaihtuisi, vauhti ei hidastu, hän sanoo. Yhteisön merkitys kasvaa Saarikosken mielestä siksi, että se on nimenomaan suomenkielinen tekninen foorumi. Googlestakin löytyy hakemalla kaikenlaisia kokemuksia, mutta maailmalla jää usein mainitsematta se, minkä kokoisesta firmasta on kyse. ITpro.fi:ssä on suomalainen mittakaava. Jos on yhtään tekemisissä uusien teknologioiden kanssa tai jos kehittää uusia IT-palveluja, kannattaa Saarikosken mielestä lähteä mukaan. ITpro.fi on tavallaan testipenkki. Aina joku on tehnyt töitä niiden asioiden parissa, joista kaipaa kokemuksia. Minä olen saanut tätä kautta myös paljon ideoita.
Tutustu ja rekisteröidy osoitteessa ITpro.fi
Lisätiedot: mika.seitsonen@sovelto.fi
Rentoa ja hyödyllistä
ITpro.fi:n jäsenet tapaavat muutaman kerran vuodessa yhteisissä Bootcamp-tapahtumissa. Asiantuntijaryhmät tapaavat nekin vuosittain muutaman kerran kasvotusten. Tapaamisissa oppii uutta, yleensä ensimmäisten joukossa. Meno on rentoa. Kaikki saavat tuoda esiin kokemuksiaan ja muut voivat niistä ammentaa. ITpro.fi:ssä kuulee aina uusinta tietoa tulevista teknologioista. Sieltä saa erilaisia ajatuksia ja pääsee keskustelemaan alalla toimivien ihmisten kanssa. Se on ollut erittäin hyödyllistä, sanoo Lari Savolainen. Savolainen toimii vanhempana ITkonsulttina Panorama Partnersissa, joka tekee käyttöoikeuksien hallintaan liittyviä projekteja. Hän oli jo seuraillut ITpro.fi:tä ennen kuin ryhtyi puolitoista vuotta sitten jäseneksi ja aktiiviseksi bootcamperiksi. ITpro.fi:stä saa kontakteja, joilta voi myös epävirallisia kanavia pitkin kysyä erityisasiantuntemusta. Yksi eduista on lisäksi yhteisön ylläpitämä demoympäristö, jonka kautta voi tutustua uusimpiin tuotteisiin. Savolainen kehuu kommentteja, joita kirjoitukset sivustolla ovat kirvoittaneet. Aktiivisuutta ja keskusteluhenkeä voisi hänen mielestään olla vieläkin enemmän. Jos haluaa olla aktiivisesti jakamassa omaa kokemusta ja tietoa, niin ehdottomasti mukaan vain!
ITpro.fi -olohuoneessa jaetaan tietoa, kontakteja ja kokemuksia, kertovat lauman jäsenet Sami Saarikoski, Mika Seitsonen ja Lari Savolainen.
8
Teksti: Antti Kirves Kuvat: Jarmo Teinilä
OPPIMINEN
1/2011
Ihmisiä kannattaa kouluttaa
A-lehdet pitää henkilöstöstään huolta. Jotta luovassa työssä jaksaa, työkalujen pitää olla kunnossa ja niitä pitää osata käyttää.
A
-lehtien toimitalo Helsingin Kulosaaren kupeessa on kieltämättä hieno. Talossa tehdään lehtiä, mutta selvästi myös vietetään aikaa: kesällä ulkona terassilla, talvella isossa ja valoisassa aulassa. Ihmiset taitavat viihtyä. Tekijät ovat lehden pääoma. Henkilöstö on tärkeintä, mitä meillä on. Haluamme, että meillä ovat töissä alan parhaat osaajat, sanoo A-lehtien talousja henkilöstöjohtaja Jussi Muhonen. Luovassa bisneksessä tuotteen sisältö syntyy kokonaan ihmismielestä. Siksikin ihmisten pitää voida hyvin. Jaksaminen on tärkeää. Väsyneinä ihmiset eivät jaksa tehdä hyvin työtään, ja se näkyy meidän lukijoillemme. On ihan välttämätöntä, että henkilöstömme voi hyvin, että se jaksaa tehdä ja että sillä on hyvät työvälineet, joita se osaa käyttää, Muhonen toteaa. Hän vertaa ICT-taitoja autoihin. Hulppeasta ja hyvin varustellusta menopelistä ei saa kaikkea irti, jos ajaa vain ykkösellä ja kakkosella eikä käytä lisävarusteita lainkaan. Ihmisiä kannattaa kouluttaa, jotta he pystyvät saamaan työvälineistään kaiken tehon ja hyödyn irti ja jotta heillä myös olisi mukavampi ajomatka. Uskon, että investointi maksaa itsensä takaisin.
Yrityskohtainen erä ohjattiin koulutukseen
Keväällä 2010 A-lehdet oli päivittämässä käyttöjärjestelmäänsä Windows 7:ään ja toimisto-ohjelmistoaan Office 2010:een. Kaivattiin koulutusta. Tavoitteena oli, että henkilöstön ICT-osaaminen saataisiin suurin piirtein samalle tasolle. Talossa oli edistyneitä käyttäjiä, mutta myös sellaisia, jotka eivät osanneet kaikki ohjelmia käyttää. Työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu luottamusmiesten kanssa, että yrityskohtainen erä käytetään ICT-koulutukseen. Yrityskohtainen erä oli iso mahdollistaja, koska tällainen koulutus ei ihan ilmainen ole. Minusta se kuvaa meidän talomme henkeä: henkilöstö kokee, että kannattaa uhrata pikkuisen omaa panostaan, jotta työskentelystä tulee mukavaa, Jussi Muhonen sanoo. Koulutusprojekti käynnistyi elokuussa. Kaikkiaan A-lehdistä kävi opissa lähes koko henkilöstö,
A-lehtien tavoitteena oli saada koko henkilöstön tietotekniset taidot suurin piirtein samalle tasolle. Henkilöstön kanssa sovittiin, että yrityskohtainen erä käytetään ICT-koulutukseen. Siihen osallistuivat myös Anniina Ojalainen, Jussi Muhonen ja Tiia Salomaa.
1/2011
PULPETILLA
9
Tätä mieltä
Anniina Ojalainen, laskutusassistentti, A-lehdet
Kysyin jossakin vaiheessa, käyvätkö Sovelton kouluttajat hermojenhillintäkursseilla, sillä niin sinnikkäästi kouluttajamme jaksoi käydä läpi kaikki kysymykset.
InDesignilla myös iPadiin
Päivi Pylväläinen, kouluttaja, Sovelto
A-lehdissä on luovaa, innostunutta ja ennakkoluulotonta väkeä. Ilmapiiri on ollut erittäin hyvä, iloinen ja lämminhenkinen. Muutosvastarintaa en kohdannut. Valtava halu uuden oppimiseen näkyi konkreettisimmillaan siinä, että järjestetyt lisäkurssit täyttyivät heti. Niitä jouduttiin aikatauluttamaan moninkertaisesti alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Ajankohtainen laite ja ammatillisen osaamisen päivitys. Siinä tärkeimmät syyt, miksi Sari Kaitila ja Tomi Hämäläinen viettivät jouluaaton aaton koulun penkillä opiskelemassa iPad-julkaisujen tekoa InDesign-taitto-ohjelmalla. Kyseessä oli Sovelton järjestämä kurssi ja lajissaan ensimmäinen. Todella paljon asiaa tuli. Kaikkea ei pysty heti omaksumaan, mutta muistijälki jää, ja kun itse pääsee tekemään iPad-julkaisuja käytännössä, kurssin opit ovat hyödyksi, kertoo Sari Kaitila. Hän työskentelee graafisena suunnittelijana Anna-lehdessä. Myös Tomi Hämäläinen kiittelee kurssin antia. iPadin käyttöliittymä ja näyttökoko tarjoavat paljon mahdollisuuksia, ja onkin pitkälle mielikuvituksesta kiinni, minkälaista sisältöä laitteelle voi suunnitella. Hämäläinen työskentelee AD:nä avoimen lähdekoodin tuotteisiin ja ratkaisuihin erikoistuneessa NXC Finland Oy:ssä. Kehityspäällikkö Juha Laamanen Soveltosta toteaa, että kiinnostus iPadiin ja muihin sormitietokoneisiin on nyt vasta alullaan. Tämän vuoden aikana nähdään, mille tasolle suuren yleisön mielenkiinto uutta julkaisukanavaa kohtaan asettuu. Sovelto järjestää seuraavat iPad-julkaisut InDesignilla -kurssit tammikuun lopussa ja maaliskuussa. Laamanen lupaa, että mikäli innostusta riittää, kurssitarjontaa lisätään. InDesignilla voidaan tulevaisuudessa tehdä julkaisuja myös Android-käyttöjärjestelmää käyttäviin laitteisiin. Maaliskuussa Sovelto järjestää myös iPhone- ja iPad-sovelluskehityksen peruskurssin.
Tiia Salomaa, mediasuunnittelija, A-lehdet
Tuli välillä tunne, että unohdan heti sen, mitä juuri opin. Olisin vielä kaivannut vieriopetusta, jossa kouluttaja olisi kiertänyt työpaikalla vaikka viikon ajan. Se olisi tietenkin ollut jo liian täydellistä.
"Meille iso juttu oli se, että Sovelto otti koko projektin vetovastuun itselleen, ilmoittautumisineen kaikkineen."
Sovelton väki vaikuttaa
noin 350 henkeä käytännössä kaikki ne, joille Office on työkalu. Koulutus vedettiin läpi toiminnoittain kymmenen hengen ryhmissä. Sillä välin kun ihmiset olivat koulutuksessa A-lehtien luokassa, heidän koneensa ja ohjelmansa vaihdettiin uusiin. Tällä tavoin he pääsivät käyttämään uusia työkalujaan suoraan koulutuksesta päästyään. Wordin, Excelin, PowerPointin ja Outlookin lisäksi A-lehdet halusi OneNote-ohjelman koulutusta. Yksi tavoite oli saada jokainen työntekijä käyttämään sähköistä kalenteria. Koulutuksessa tutustuttiin myös A-lehdille tehtyihin uusiin asiakirjaja esitysmalleihin ja opeteltiin niiden käyttöä.
INfO A-lehdet
· Perheyritys ja mediakonserni, jonka muodostavat emoyhtiö A-lehdet Oy, Markkinointiviestintä Dialogi Oy ja Image Kustannus Oy. · Suomen kolmanneksi suurin aikakauslehtitalo. · Konsernin lehdistä 16 on A-lehdet Oy:n julkaisuja ja kaksi Image Kustannuksen; Dialogi kustantaa yhteensä noin 30 asiakaslehteä, joista suurin on Pirkka.
Sovelton toimitusjohtaja Sanna Varpukari-Anttila, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Setälä ja hallituksen jäsen Risto Linturi on rankattu IT-alan sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon. Listan kokosi vuoden lopussa Tietoviikko-lehti.
Tietoviikko jakoi Suomessa toimivat IT-alan ihmiset bisnes-, teknologia- ja tietoyhteiskuntavaikuttajiin. Soveltolaisista Setälä ylsi bisnesvaikuttajien listalle, Linturi teknologiavaikuttajiin ja Varpukari-Anttila tietoyhteiskuntavaikuttajien joukkoon.
hyvin meni
Kaikki taloushallinnon ohjelmat eivät olleet yhteensopivia uuden käyttöjärjestelmän kanssa, koska ohjelmistotoimittajilla ei ollut versiopäivityksiä saatavilla. Muuten ongelmia ei juuri ollut. Pelkkää kiitosta on tullut. En ole saanut negatiivista palautetta sen enempää kouluttajasta, uudesta ohjelmasta kuin mistään muustakaan. Kaikki on mennyt 99-prosenttisesti niin kuin pitää, Muhonen kertoo. Kun koulutettavia on paljon, koulutusprojekti on melkoinen rumba: ryhmiä sovitellaan, ihmiset haluavat vaihtaa ryhmää ja osa haluaa lisäkoulutuksia. Meille iso juttu oli se, että Sovelto otti koko projektin vetovastuun itselleen, ilmoittautumisineen kaikkineen. Me annoimme tilan ja ihmiset, ja Sovelto toimitti meille koko projektin. Ensi kohtaamisesta alkaen tuntui, että Sovelto on asiakaslähtöinen ja joustava ja kuuntelee meidän tarpeitamme. Talous- ja henkilöstöjohtaja osallistui itsekin koulutukseen. Siitä jäi hyvä fiilis, mutta huomasi myös sen, että ohjelmia pitäisi pystyä hyödyntämään vielä enemmän. Tulee tehneeksi vakiintuneilla tavoilla asioita, vaikka järjestelmät mahdollistaisivat helpompiakin tapoja. Lisäkoulutuksen tarpeessa olen, edelleen.
Sanna Varpukari-Anttila
Risto Linturi
Mikko Setälä
Lisää ratkaisevaa asiaa?
Tilaa Sovelton uutiskirje sähköpostiisi. Ratkaisevaa asiaa rennolla asenteella. Noin kerran kuussa. Tilaukset: info@sovelto.fi
10
Teksti: Riikka Hollo Kuvat: Jarmo Teinilä
OPPIMINEN
Mokaamisen pelko pois, nyt on lupa heittää itsensä likoon. Oppiminen on monivaiheinen prosessi, jossa myös näytelmän keinoista on apua.
Improvisaatioteatteri Stella Polaris on vuosikausia puhunut iloisen mokaamisen puolesta. Moka on lahja, joka kannattaa hyödyntää. Vuorovaikutus yhdessä muiden kanssa saa meidät tarkastelemaan ja tiedostamaan omaa ja toisten käyttäytymistä, sanoo näyttelijä, vuorovaikutuskouluttaja Micke Rejström Stella Polariksesta. Koulutustilanteessa ihmiset toimivat useimmiten yhteistyössä. Näytelmän keinot mahdollistavat sujuvan yhteistyön ja oman ilmaisun kehittymisen. Ne tekevät oppimisesta myös mieleenpainuvaa: tarina tai näytelmä sitoo opetettavan asian ennestään tuttuun tapahtumaan ja vähentää teoreettisuutta.
mielessä kummittelevat pyrkimys täydellisyyteen ja mokaamisen pelko. Jokaisen on hyvä miettiä, mikä oma pyrkimys on. Kenenkään ei ole tarkoitus olla kaikkien alojen asiantuntija. Sen myöntäminen, ettei osaa tai miten tämä menikään rentouttaa tilannetta ja tekee meistä inhimillisiä, Rejström vinkkaa. Kannattaa myös pohtia, torppaako tämän tästä toisen ideoita, kun sen sijaan voisi kannustaa kanssaihmisiä keksimään niitä lisää.
huomaamaan, millä konstilla pallo saadaan maaliin, Peura kuvaa. On myös hyvä siirtää oma idea välillä sivuun ja lähteä mukaan toisen valmentajan ideaan ja pelata hänen rinnallaan niin, että se tukee oppimistilannetta.
ICT-kurssillakin voi olla tunnelmaa
ICT-koulutuksen ajatellaan olevan asiapitoista, jäykkää, vaikeaa ja jopa tylsää, vaikka sellaista se ei välttämättä ole. Mielikuva kuivakkuudesta saattaa vahvistua, jos kouluttaja toimii enemmän muiden odotusten kuin omien oivallustensa mukaan. Aiheen ei kuitenkaan saisi antaa hyydyttää ilmapiiriä. Näytelmän keinot soveltuvat ICT-koulutuksenkin apuvälineiksi: ne vapauttavat tunnelmaa ja edistävät oppimista. Ihmisten välinen vuorovaikutus on usein paljon elävämpää kuin ohjelman asetusten määrittäminen. Kouluttajan tehtävä onkin pitää keskusteluilmapiiri avoimena, sanoo kouluttaja Antti Kivivalli Soveltosta. Koska kouluttajan tehtävä on esittää asioita mahdol lisimman ymmär rettävästi ja oppimista edistävästi, on hyvä, jos hän on joustava ja
Tunnejälki edistää oppimista
Sovelton kouluttajat ovat harjoitelleet mokaamisen taitoa ja näytelmän keinojen hyödyntämistä Stella Polariksen kanssa. Mitä enemmän onnistumme jättämään tunnejälkiä ihmisten mieliin, sitä paremmin ja hauskemmin he voivat oppia. Osallistujien rooli on myös tärkeä. Tarina eletään silloin yhdessä todeksi, sanoo johtaja Iiris Peura Soveltosta. Kouluttajan on tärkeää oppia valmentamaan myös yhdessä toisen kanssa. Avoin ja toimiva yhteispeli vie päämäärään nopeammin kuin yksin pakertaminen. Kun yhteispeli sujuu, valmentaja oppii lukemaan pelikaveriaan ja
Epävarmuuden myöntäminen tekee meistä ihmillisiä
Koulutustilanteessa kannattaa olla rento ja läsnä. Aina se ei ole helppoa, jos
AkTIVOI AIVOSI mUSIIkILLA
Esittelyssä kiehtovimmat levyuutuudet.
ko Jaak
Ki
e eläin lp
n
Circle: Rautatie
Ektro Records
TUOMAS LAURILA
Sufjan Stevens: The Age of Adz
Asthmatic Kitty
Paleface: helsinkiShangri-La
XO Records
muuntautumiskykyinen eli tiedostaa, mitä tekee ja miten. Stella Polaris avasi mahdollisuuksia erilaisten työkalujen käyttämiseen kurssitilanteessa. Kouluttaja voi vapauttaa kurssin tunnelmaa ja edistää oppimista esimerkiksi mokaamalla leikisti, selostamalla jonkin tilanteen tarinan avulla tai käyttämällä esimerkkinä pieniä roolileikkejä tai mahdollisia tosielämän tilanteita, pohdiskelee
Sovelton kouluttaja Mia-Maria Karjalainen.
Tyhmiä kysymyksiä...
Olemme usein arkoja emmekä halua paljastua. Miksikähän? Omien kysymysten ja ongelmien esittäminen tai virheiden tunnustaminen ei ole aina helppoa, mutta se sallitaan, Antti Kivivalli rohkaisee.
Mia-Maria Karjalainen painottaa, että kun jokin asia mietityttää, pitää aina kysyä. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja oman asemansa puolesta pelkääminen ja sen myötä kysymättä jättäminen ei edistä oppimista. Miksi osallistua kursseille jos luulee jo tietävänsä kaikesta kaiken? Kursseille tullaan oppimaan.
Armollinen suhtautuminen omiin ja toisten mokiin avaa uusia väyliä vuorovaikutuksessa. Kuva improvisaatioteatteri Stella Polariksen harjoituksista. Kuvassa Elina Stirkkinen, Micke Rejström ja Jami Hyttinen.
Circle: Rautatie
Ektro Records
Porilainen Circle on 19-vuotisen olemassaolonsa aikana julkaissut yli 30 albumia ja saavuttanut maailmanlaajuisen kulttisuosion. Uudella albumillaan Circle yhdistelee 1970-lukulaista hard rockia sekä saman aikakauden progerockia. Jämäkät kitarariffit seuraavat toisiaan, mutta välillä rytke vaimenee aukoen polkuja improvisoidun tuntuisille, sekavahkoille suvanto-osuuksille. Ottaen huomioon kuinka paljon yhtye on tehnyt työtä itsensä eteen ja millaista arvostusta se tietyissä piireissä nauttii, on vääryys, etteivät sen levyt menesty myyntilistoilla eivätkä keikkapaikat ole loppuunmyytyjä areenoja. Rautatie on silti innostava esimerkki siitä, kuinka hienoa jälkeä voi syntyä
tinkimättömällä uskolla omaan juttuunsa sekä pyrkimyksellä kehittyä siinä.
Sufjan Stevens: The Age of Adz
Asthmatic Kitty
Detroitilaisen Sufjan Stevensin albumiuutuus stimuloi kuulijansa aivoja ja sydäntä siinä määrin, että ollaan informaatioähkyn partaalla. 75-minuuttinen vaatii melkoisen monta kuuntelukertaa auetakseen koko komeudessaan, mutta kärsivälliselle kuulijalle satelee pieniä palkintoja pitkin matkaa. Too Much on periaatteessa yksinkertainen balladi, joka pohjautuu mielettömän kauniiseen melodiseen perusteemaan. Balladi on kuitenkin kuorrutettu elektronisilla, kokeellisilla ääniefekteillä, kuoroilla ja psykedeelisellä taustasuhinalla. The Age of
Adz -biisin massiivis-dramaattinen orkesterisovitus puolestaan tuntuu kisailevan suuruudenhulluuden maailmanmestaruudesta. Albumin äänimaisema on yhtä aikaa kaunis ja pelottava. Ristiriita luo Kaunotar ja hirviö -tyyppisen jännitteen, joka pitää kuulijan otteessaan.
Paleface: helsinkiShangri-La
XO Records
Paleface on profiloitunut englanninkielisen rapin virtuoosina. Neljäs albumi HelsinkiShangri-La osoittaa, että miehen riimit ovat maamme kärkiluokkaa myös suomeksi. Sävellykset ja sovitukset uudistavat kotimaisten kansan- ja työväenlaulujen perinnettä. Avausraita HelsinkiShangri-La on
uudisversio Tapio Rautavaaran laulusta Mannakorven mailla. Talonomistajan kertosäkeen taustalla ilakoivat viulut ovat kuin vuosisadan takaisilta tanssilavoilta, kun taas säkeistöjen taustalla jumputtaa tanssittava hiphop-biitti. Vierailijat tuovat arvokkaita lisämausteita: levyllä kuullaan muun muassa Timo Lassyn saksofonia, Hilja Grönforsin romanilaulua ja Wimme Saaren joikua. Palefacen lyriikka on parhaimmillaan syvällistä runoutta, kuten Riisto Räppääjä laulussa; vasemmistolaista herravihaa huokuvia sanoituksia on kehuttu oivaltaviksi. Nyky-Suomen epäkohtien listaaminen Palefacen tapaan ei välttämättä tarjoa uusia näkökulmia, mutta ei varmasti ole huono asia, että tiedotusvälineiden lisäksi myös populaarimusiikissa huomioidaan yhteiskunnallisia ongelmia.
12
Teksti: Sari Tiiro Kuva: Jarmo Teinilä
RATKAISU
1/2011
Enemmän aikaa olennaisimpaan
Koulutus on organisaatioille elintärkeää, mutta koulutustilaisuuksien järjestäminen syö HR-amattilaisten aikaa. Pystyäkseen keskittymään olennaisimpaan VTT antoi osan valmennustilaisuuksiensa käytännön järjestelyistä Sovelton tehtäväksi.
eknologian tutkimuskeskus VTT haluaa kasvaa ja kansainvälistyä entisestään. Kasvua tutkimuskeskus hakee ennen kaikkea maksullisista toimeksannoista; VTT:n liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee kilpailluilta t&k-markkinoilta. Kulttuurimuutos yhä yritysmäisempään suuntaan heijastuu myös henkilöstötoimintoihin. Teknologian edelläkävijyys rakentuu osaamisen ja osaajien varaan, ja siksi HR:n painopiste siirtyy entistä enemmän osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen, toteaa henkilöstöpäällikkö Marja Lindgren VTT:stä. Meidän on myös HR-toiminnoissa suunnattava omaa osaamistamme ja voimavarojamme siihen, josta syntyy erityistä lisäarvoa, hän sanoo.
T
Katsoimme, että valmennusten käytännön järjestely on tehtävä, jonka ulkopuolinen voi hoitaa. Näin voimme tasata omaa työkuormaamme ja tehdä tilaa kulttuurimuutoksesta kumpuaville uusille tehtäville, Lindgren kertoo. Yhteistyö käynnistyi viime syksynä, ja vuodenvaihteeseen mennessä Sovelto oli järjestänyt parisenkymmentä valmennustilaisuutta.
toisilleen tutuiksi, prosessi alkaa rullata sujuvammin.
Järkevä ratkaisu
Koulutuksen hallinnointipalvelujen tarjoajana Sovelto kuuluu Suomessa edelläkävijöihin. Näemme tässä tulevien vuosien trendin, sanoo johtaja Anne Tarkiainen Soveltosta. HR:n asema ja tehtävä organisaatioissa ovat hänen mukaansa nosteessa, ja varsinkin suurissa organisaatioissa mietitään, miten HR-ammattilaisten aikaa voidaan vapauttaa ydintekemiselle. Toistuvien tehtävien, esimerkiksi juuri koulutuksen järjestämisen ja hallinnoinnin antaminen ulkopuoliselle ammattilaiselle on järkevä ratkaisu. Sovelto järjestää itse vuosittain noin 2500 koulutustilaisuutta omissa tai asiakkaidensa tiloissa. Rohkenen sanoa, että me osaamme tämän homman, Tarkiainen hymyilee. VTT ja Sovelto keskustelevat parhaillaan kumppanuuden laajentamisesta VTT:n viestintäkoulutuksen sisällön suunnitteluun.
Verkoston hallinta korostuu
Ensitunnelmat yhteistyöstä ovat Lindgrenin mukaan myönteisiä. Kumppanukset ovat myös oppineet paljon. Olemme oppineet, että prosessien kuvaus ja dokumentaatio on erittäin tärkeää. Tilaisuuksissa on monta eri toimijaa: me itse vastaamme koulutuksen sisällön suunnittelusta, kouluttajat tulevat joko oman talon sisältä tai ulkopuolelta, ja Sovelton lisäksi myös aulapalvelumme on mukana käytännön järjestelyissä. Aikamoinen verkosto, jossa palaset täytyy saada loksahtamaan paikalleen, Lindgren kuvaa. Sekin on huomattu, että face to face -kontaktit ovat tarpeen. Kun kouluttajat ja tilaisuuksien järjestelyistä tulevat
INfO VTT
· Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio. · Liikevaihto noin 276 milj. euroa (budj. 2010) ja henkilöstömäärä noin 2900; asiakkaita noin 6500, joista kotimaisia yrityksiä yli puolet. · Patenttisalkussa yli 1100 patenttia ja -hakemusta.
Tilaa uusille työtehtäville
Jotta oma väki pääsee keskittymään olennaisimpaan, VTT päätti etsiä kumppanin huolehtimaan valmennustilaisuuksien käytännön järjestelyistä. Kilpailutuksen jälkeen kumppaniksi valikoitui Sovelto. VTT:ssä on vuodessa satakunta valmennustilaisuutta, jotka on tarkoitettu VTT-uransa alkutaipaleella oleville työntekijöille.
Koulutustilaisuudet ovat monen tekijän verkosto, jossa palaset täytyy saada loksahtamaan paikalleen, sanoo Marja Lindgren VTT:stä(vasemmalla) vieressään Tarja Kankaanrinta (VTT), Pia Monthan ja Tuula Reinikka (Sovelto), Terttu Toroskainen (VTT) ja Anne Tarkiainen (Sovelto).
14
Infra & sovelluskehitys
SERTIfIOINNILLA VARmISTAT PäTEVyyTESI
Sinä tiedät, että osaat hommasi. Mutta tietävätkö muut?
Testaamalla osaamisesi ei jää kenellekään epäselväksi. Sovelto on Prometric- ja VUE-testikeskus (Virtual University Enterprises). Meillä voi suorittaa testejä ja sertifikaattikokonaisuuksia kaikkien päämiehien testitarjonnasta. Esimerkkejä päämiehistä: Microsoft, Citrix, Cisco, Linux Professional Institute (LPI), Novell, IBM, Oracle ja VMware.
Sovelton myyntipalvelu
Palvelemme yritysten yksittäisiä asiantuntijoita sekä yritysten henkilöstöä kokonaisuutena. Sovelton myyntipalvelusta tullaan mielellään kertomaan, miten kompetensseja kannattaa systemaattisesti kehittää halutulle tasolle ja, miten tavoitteet viedään yksittäisten henkilöiden osaamissuunnitelmiksi.
Kaipaatko lisävauhtia sertifikaattikokonaisuuksien suorittamiseen? haluatko oppia uusia tekniikoita käytännönläheisesti alan parhaiden, sertifioituneiden kouluttajien johdolla?
Tässä makupaloja:
21.-23.2. Java EE 6 kokonaisarkkitehtuuri 31.1. - 3.2. ASP.NET-ohjelmointi 1.-4.2. 14.-18.2. 24.-28.1. 2.-4.2. C# ja .NET Framework -ohjelmointi SharePoint sovelluskehitys VMware vSphere: Install, Configure, Manage 4.1 50412 Implementing Active Directory Federation Services (ADFS) v2 SharePoint 2010 hallinta Windows 7 asennus ja käyttöönotto
Katso kaikki: sovelto.fi/kurssit
2.-4.2. 2.-4.2.
Pelaa ja päivitä pääsi! Palkintona viikonloppu Roomassa kahdelle!
Osallistu Päivitä pää - facebook-peliin! Linkin kilpailuun löydät osoitteesta www.sovelto.fi. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 400 euron arvoinen matkalahjakortti. Vietä viikonloppuloma kahden kesken ikuisessa Pääkaupungissa Roomassa. Sisältää lennot ja hotellit. Voittaja arvotaan Eurooppa-päivänä 9.5.
15
Kuvankäsittely & julkaiseminen
GRAAfISEN SUUNNITTELUTyöN TUOTTAVUUDEN VALLANkUmOUS 2011
Nykyaikainen graafinen suunnittelutyö on ryhmätyötä. Kokemuksemme mukaan kovimmillakin ammattilaisilla on massiivisia aukkoja työkalujen käyttötaidoissa. Lopputulos on moitteettoman näköinen esimerkiksi painotuotteessa, mutta siihen on päädytty aikamoisella "liimaa/leikkaa" sirkuksella, joka kampittaa taloudellista tulosta merkittävästi. Kun otetaan käyttöön suunnittelutyökaluihin rakennetut ominaisuudet, joiden avulla kerran tehdyn työn voi toistaa kaikissa saman asiakkaan/brändin dokumenteissa, aikaa säästyy roppakaupalla. Ja sitä säästyy nimenomaan luovaan työhön kun loputon copypasteaminen jää pois. Tämä nyt vain esimerkkinä.
Hyvä lopputulos ei riitä, matkan siihen on pitänyt olla kustannustehokas. Liian usein tuottavuudella tarkoitetaan juoksupyörän pyörittämistä iltamyöhään. Ei, tuottavuushan on sitä että löydetään suorin tie tavoitteeseen ja päästään ajoissa kotiin. Samalla tuloskin kohenee.
Sovelto Creative Pro
1.2. Ammattilaisen mainosbannerit Flashillä 25.1, 4.5. Infotauluja Flashilla 21.-22.3. 3.-4.2. iPad-julkaisut InDesignilla Käyttökokemussuunnittelu visuaalisille ammattilaisille
1.2. 2.3. 24.1.
Google Analytics markkinoinnin ammattilaiselle Google Adwords markkinoinnin ammattilaiselle Digium Enterprise myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työkaluna
AMMATTILAISUUS ON MYöS TYöKALUJEN YLIVERTAISTA hALLINTAA! IPad, UX, Flash, hTMl 5 ja MUUT haasTeeT Sisällön ja sovelluksen raja hämärtyy. Mediaa kulutetaan lähes hallitsemattoman monilla eri päätelaitteilla. Tämä laittaa suunnittelijan ammattitaidon aivan uuteen tilanteeseen. Vanha ei ole hävinnyt mihinkään, mutta uudet mediat on otettava huomioon jo alusta saakka. SOVELTO CREATIVE PRO JA MUUT VALMENNUKSEMME Olemme räätälöineet erityisesti mainosja julkaisualan ammattilaisille valmennuskokonaisuuksia joiden päämääränä on, ei vähempää kuin, suunnittelutyön tuottavuuden vallankumous! Kokemuksemme mukaan juuri kokeneimmat käyttäjät saavat suurimpia hyötyjä koulutuksesta joka tähtää suoraan työn teknisen laadun ja erityisesti tuottavuuden parantamiseen!
Web-sivujen tuottaminen ja verkkomarkkinointi
4.-4.2. Webbiseikkailu 2011: HTML5 ja CSS3 ja Creative Suite 5 Flash CS5/CS4 perusteet- dynaaminen sisältö viestinnässä Flash jatko: interaktiivisuutta ActionScriptilla Adobe FireWorks CS5 käyttöliittymäsuunnittelussa
Kuvankäsittely ja valokuvaus
14.-15.3. Hyödynnä liikkuvaa kuvaa vaikuttava videoviestintä 28.2.-1.3. Photoshop jatkokurssi, vaativa kuvankäsittely
1.-2.2. 16.2. 9.3.
Taitto ja julkaiseminen
20.-23.6. 11.2. CS5 leiri - Monimediajulkaiseminen Adobe Creative Suitella InDesign jatkokurssi - Interaktiiviset julkaisut (PDF/Flash)
16
Tietotekniikan hyödyntäminen & tietotyö
OffIcE 2010 UUDET PIIRTEET TUTUkSI JA käyTTööN!
Onko teillä Office 2010 vai oletteko ottamassa sen käyttöön? Uuden Officen uudet piirteet ovat mahdollisuus oman työn helpottamiseen; kannattaa ottaa käyttöön! Entäpä, haluaisitko olla Office Pro? Sinulle, joka työskentelet lähituessa tai Help Deskissä tai tarvitset muutoin ammatissasi erinomaiset tiedot Officesta, on suunniteltu Office Pro -valmennus. Valmennus koostuu neljästä osiosta: Outlook, Excel, PowerPoint ja Word. Voit osallistua yhteen valmennukseen tai kaikkiin neljään.
Tietotyöleiri
14.-17.6. Tietotyöleiri Tule työleirille, jossa tehdään ryhmissä tietotyötä Microsoftin uusimmilla tietotyövälineillä: Office 2010, SharePoint 2010 ja Lync. Leiri toimii parhaiten eduksenne, jos samasta yrityksestä tulee vähintään 2 henkilöä. Leiriltä saat eväät yrityksenne tietotyön kehittämiselle ja runsaasti ideoita. Leirillä on mahdollisuus myös verkostoitua muiden kanssa, joiden tehtävänä on tietotyön kehittäminen.
Office 2010
21.1. alkaen HR-raportoinnin kehittäminen, välineenä Excel 15.4. alkaen (2007 ja 2010). Neljän päivän kokonaisuus 1 pv + 2 pv + 1 pv ja välissä etätehtäviä. Tästä ovat monet hyötyneet ja säästäneet jopa yhden päivän/ kk työaikaansa. Tule sinäkin! 15.-16.2. Hki Excel taloushallinnon välineenä (2007 ja 2010), 2 pv 18.-19.4. Tre Excel taloushallinnon välineenä (2007 ja 2010), 2 pv Taloushallinnon ammattilaisen tärkein kurssi. Aikaa vapautuu jatkossa merkittävästi. 31.1.-1.2. Microsoft Office InfoPath 2010 -lomakkeet 8.-9.2. 14.-15.2. Dynamics CRM 4 ominaisuudet ja käytön suunnittelu SharePoint 2010 ominaisuudet ja käytön suunnittelu
Katso kaikki: sovelto.fi/kurssit
17
Tietohallinto & johtaminen
ITIL-JATkOkURSSIT
Sovelton uusi ITIL Expert -valmennusohjelma pitää sisällään olennaisimmat asiat kaikista ITILin elinkaaren vaiheista sekä palvelun elinkaaripohjaisen (Lifecycle) lähestymistavan, että osaamisalue ja kyvykkyyspohjaisen (Capability) näkökulman. ITIL Expert -sertifointiin tähtäävä kuuden kurssin valmennusohjelma on jaettu vuoden mittaiselle jaksolle. Jokainen kurssi on oma kokonaisuutensa, joten voit valita halutessasi myös joitain yksittäisiä kursseja tai Expert-sertifiointia tavoitellen kaikki vaadittavat kurssit.
TIETOTURVAVINKKI
Facebugi
Sosiaalista mediaa on Internetissä tyrkyllä jatkuvasti. Sosiaalisella medialla tarkoitan tässä erilaisia verkosta löytyviä vuorovaikutteisia palveluja, joissa jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus olla ao. palvelun sisällöntuottaja. Tällaisia ovat mm. · Erilaiset mediapalvelut, joissa jaetaan kuvia ja videoita (esim. YouTube ja Flickr). · Blogit ja blogialustat, joihin kuka tahansa voi kirjoittaa sisältöä ja mielipiteitään (esim. vuodatus. net) ja mikroblogit, joihin sisältöä tuotetaan pienien tekstiviestiä muistuttavien päivitysten avulla (mm. Twitter, Qaiku). · Wiki-sivustot (Wikipedia, Wikiquote jne.); kaikissa näissä sisältö on pääasiassa käyttäjien muodostaman yhteisön yhdessä tuottamaa. · Virtuaalimaailmat (habbohotel, SecondLife), joissa käyttäjät luovat virtuaalihahmon ja seikkailevan sen avulla palvelun tarjoamassa virtuaalitodellisuudessa. · Ja tietysti erilaiset verkkoyhteisöt, kuten nuorten suosima IRC-galleria ja aikuistenkin tuntemat LinkedIn ja Facebook. Monellakaan yrityksellä tai organisaatiolla ei ole vielä selvää kantaa eikä ohjeita, miten työntekijöiden tulisi suhtautua sosiaalisen median käyttöön. Ratkaisun joutuu tällöin tekemään jokainen itse jopa kahdessa roolissa: työntekijänä ja yksityishenkilönä. Tällöin joutuu pohtimaan asiaa monelta kannalta, esimerkiksi seuraavasti: Julkaisetko työnantajasi kannalta herkkää tietoa? "Olipa intensiivistä kurssinpitoa tällä viikolla!" (Katsos vaan, Sovelton www-sivuilla mainittu tietoverkkokurssi siis toteutui). Kannattaa olla tarkka siitä, mitä kertoo työasioistaan verkossa. Eri palvelujen tietoja yhdistelemällä voi kekseliäs lukija tehdä osuvia johtopäätöksiä. Osa tiedoista saattaa olla hyvinkin businesskriittisiä.
Alkukevään AAmiAiSSeminAAriT
Sähköiset julkaisut Creative Suitella iPad ja muut medialaitteet SharePoint, raportointimahdollisuudet -- kolme eri näkökulmaa Dynamics CRM 2011 uudet ominaisuudet Java EE 6 uudet piirteet
16.-17.3.
SharePoint-projektin erityispiirteet, valmennus projektipäällikölle ICT-Projektipäällikön valmennuskurssi Myyntijohdon CRMvalmennus, miten väline tukee myyntijohtajaa SharePoint tietohallinnolle
28.-30.3
4.3.
25.3.
Missä menee yksityisyytesi raja? Kuinka paljon jaat omia tai perheesi tietoja verkossa? Teepä testi kirjoita oma nimesi hakukoneen kenttään ja tarkastele tuloksia: Löytyykö verkosta esim. kotiosoitteesi tai puhelinnumerosi? Entä valokuvasi? Syntymäaikasi? ("Hei, saanko lainata identiteettiäsi hetken? Ottaisin pikavipin.") Kerrotko verkossa, milloin kotisi on tyhjillään? "Aah viikoksi mökille!" (Tämä yhdistettynä edelliseen saattaa olla arvokasta business-tietoa "epävirallisille muuttomiehille".) Uhkakuvia on helppo maalailla mutta kuka lohduttaisi Nyytiä? Tällä kertaa tulee valtiovalta apuun. Valtiovarainministeriö työstänyt VAHTI 4/2010 -julkaisun "Sosiaalisen median tietoturvaohje", jossa on erinomaisia ajatuksia ja ohjeita sekä yrityksen että yksityishenkilön kannalta. Ohje on täyttä asiaa, kannattaa tutustua! Dokumentti löytyy VM:n sivuilta. Jukka Vuola Kirjoittaja on Sovelton senior-konsultti.
11.3. 8.4. 21.4.
15.4.
31.1., 1.4. Aika haltuun, välineenä Outlook 2010
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: info@sovelto.fi
18
Teksti: Tiina Toivakka Kuva: Jarmo Teinilä
JOhTAMINEN
1/2011
Muutos vaatii uskallusta
Talousjohtajakin johtaa ihmisiä, kiteyttää Teemu Kangas-Kärki Fiskarsista. Hän painottaa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja rohkeutta hypätä uusiin asioihin.
Ihmiset hakevat tasapainoa työn ja muun elämän välille. Työ ei ole ainoa asia maailmassa, ja siksi ihmisten motivoiminen ja sitouttaminen on aikaisempaa tärkeämpää, sanoo talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki Fiskars Oyj:stä. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden CFO:ksi. kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ja yksityiskohtia ja taitoa nähdä, miten kokonaisuus rakentuu. Lukujen avulla ymmärrämme, missä ollaan nyt. Se ei kuitenkaan riitä, vaan on kyettävä myös päättelemään, mihin suuntaan edetään. Menestyminen syntyy siitä, että osataan tehdä oikeita johtopäätöksiä ja valita oikea suunta. Tavoitteen on jatkuvasti oltava kirkkaana mielessä ja se on myös osattava kertoa eteenpäin. Kangas-Kärki siirtyi Fiskarsin talousjohtoon parisen vuotta sitten Alma Median talousjohtajan tehtävästä. Fiskarsissa eletään parhaillaan isoa rakenteellista muutosta, kun maakohtaisesta mallista siirrytään liiketoimintaaluekohtaiseen malliin. Siirrymme kohti integroitua mallia, mikä edellyttää myös talousjärjestelmiltä yhtenäisyyttä. Tieto on tähänkin asti ollut olemassa, mutta se on ollut pirstaloituneena yrityksen eri yksiköissä. Uudella mallilla haetaan KangasKärjen mukaan läpinäkyvyyttä ja ymmärrystä sekä itse liiketoimintaan että päätöksentekoon. perustelemaan hyvin. Muutokselle on myös annettava riittävästi aikaa.
Onnistumisen mahdollisuus
Teemu Kangas-Kärki toteaa koko tähänastisen työelämänsä olleen yhtä muutosta. Me 90-luvun alussa työelämään tulleet olemme tottuneet jatkuvaan muutokseen, ei siinä ole mitään dramaattista tai ihmeellistä. Hän korostaa, että muutos luo aina olosuhteet onnistumiselle. Muutosjohtaminen on määrätietoista esteiden poistamista. Onnistumiselle se ei ole yksiselitteinen tae, mutta todennäköisyys onnistumiseen on suurempi. Aivan varmasti muutokset työelämässä tulevat jatkumaankin. Joku viisas onkin todennut, että lyhyellä tähtäimellä me yliarvioimme muutoksia, pitkällä tähtäimellä aliarvioimme niitä. Vuosien myötä olen todennut tämän pitävän paikkansa.
Lumipallot pyörimään samaan suuntaan
Muutoksessa on tärkeää saada ydinjoukko innostumaan asiasta. KangasKärki vertaa tapahtumaketjua lumipallojen pyörittelemiseen. Jokainen tekee eri puolilla laaksoa omia lumipallojaan. Kun ne laitetaan pyörimään samaan suuntaan, ne lopulta kohtaavat toisensa ja syntyy iso lumilinna. Juuri näin pitäisi muutoksen lähteä syntymään, yhteen hiileen puhaltamalla. Se vaatii kuitenkin myös uskallusta, rohkeutta hypätä tuntemattomaan ja vähän seikkailumieltäkin. Talousalan ihmiset ovat Kangas-Kärjen mukaan monesti ehdottomampia kuin ihmiset keskimäärin. Siksi eri vaihtoehtojen tarpeellisuus on kyettävä
Kokonaisuutta rakentamassa
Talousjohtaminen ei Kangas-Kärjen mukaan ole enää numeroiden pyörittämistä, vaikka sekin on toki hallittava. Johtaminen on ennen kaikkea
Työ tekijäänsä opettaa
Teemu Kangas-Kärki uskoo lujasti työssäoppimiseen. Käytäntö on hänen mukaansa paras kouluttaja, vaikka väliin tarvitaan myös ulkopuolista koulutusta. Kun asioita halutaan kiihdyttää johonkin tiettyyn suuntaan, silloin ulkopuolinen tuki on hyväksi. Peli on menetetty, jos luulee oppineensa kaiken. Onnistuminen vaatii oikeanlaista nöyryyttä, ja varsinkin ihmisten johtamisessa myös herkkyyttä. On löydettävä ne pisteet, jotka saavat ihmisen syttymään juuri niihin tavoitteisiin, jotka on yhdessä valittu. Erilaiset työkalut helpottavat myös talousjohtamista, mutta niitä on opittava alusta pitäen käyttämään oikein. Muutenhan ne ovat täydellinen hukkainvestointi, Kangas-Kärki toteaa. Työkalujen käyttöönotossa pätevät hänen mukaansa samat lainalaisuudet kuin muutosprosessissa ylipäätään. Uudet asiat, myös konkreettiset, pitää osata myydä ihmisille oikein ja tukea heitä, jotta he uskaltavat heittäytyä kokeilemaan ja oppimaan uutta.
Onnistuminen vaatii oikeanlaista nöyryyttä ja ihmisten johtamisessa myös herkkyyttä, Teemu Kangas-Kärki sanoo.
20
PULPETILLA
1/2011
Teksti: Antti Kirves
Projektiosaaminen ammattitasolle
Soveltossa on vuodesta 2004 lähtien voinut valmentautua ICT-projektipäälliköksi ja -projektiosaajaksi. Uutta on se, että nyt nämä valmennuskurssit on täysin sidottu IPMA -sertifioinnin pätevyystasoihin. IPMA-sertifiointi (International Project Management Association) on kansainvälinen projektijohtamisen, laadun ja pätevyyden arviointimenetelmä. Suomessa sertifioinnista vastaa Projektiyhdistys ry. Sovelton tarjoama IPMAvalmennus tähtää IPMA-tutkinnon suorittamiseen vaadittavien tietojen ja taitojen kehittämiseen. Kurssin jälkeen pääsee todennäköisesti helpommin läpi tutkinnosta kuin ilman koulutusta; tärkeämpi hyöty on kuitenkin uusi osaaminen, jonka kurssin käyneet vievät mukanaan työpaikoilleen. Minulla on vaatimuksena, että jokainen kurssilainen kirjaa joka päivä vähintään kaksi tekemäänsä tärkeää havaintoa. Olen ylpeä siitä, että jokainen on saanut mukaansa hyviä käytännön vinkkejä, sanoo projektiguru Karel Åkerlund. Hän toimii kouluttajana Sovelton IPMAvalmennuksissa. hin. Toinen kurssilaisryhmä edustaa julkishallintoa, jonka projektit ovat menettelytapoja ja hallintaa myöten toisenlaisia. Kaikki ovat samassa valmennusryhmässä, mikä on rikkaus. Tulee erilaisia näkemyksiä ja opitaan muilta, Åkerlund sanoo. Hän suosittelee IPMAvalmennusta kaikille niille, jotka haluavat parantaa ammattipätevyyttään projektinjohtamisessa ja projektitoiminnan kehittämisessä riippumatta siitä, aikooko osallistua IPMA-tutkintoon. IPMA-valmennuskursseja järjestetään Soveltossa kuukausittain ja ne kestävät 23 päivää.
Fakta
· IPMA (International Project Management Association) on projektitoiminnan kansainvälinen kattojärjestö, jolla on omat tutkintonsa projektihenkilöstölle, projektipäälliköille, projektijohtajille ja projektitoiminnan johtajille. Viimeksi mainittuja A-sertifiointeja on Suomessa tätä kirjoitettaessa vasta seitsemän.
Näkemykset jakoon
Sovelton IPMA-valmennukseen osallistuvat ovat ICT-alan töissä ja kaikilta tasoilta, ohjelmoijista osastopäälliköi-
kompetenssikartta näyttää tien
Sovelto on luonut Kompetenssikartta-palvelun, jonka avulla asiakkaat voivat suunnitella ja ylläpitää Microsoftin kumppaniohjelmien edellyttämiä sertifikaatteja. Ensimmäisiä uuden Kompetenssikartta-palvelun hyödyntäjiä on IT-palveluyritys Logica. Microsoft on meidän pitkäaikainen yhteistyökumppanimme. Kun partneriohjelma muuttui, halusimme varmistaa, että asiantuntijoillamme on jatkossakin parhaat ja ajantasaiset osaamiset, joita gold-kumppanuus edellyttää, kertoo johtaja Markku Mäenpää Logican Ulkoistuspalvelut-liiketoiminnasta. Microsoftin uusissa kumppaniohjelmissa osaamisalueiden eli kompetenssien määrä on huomattavasti aiempaa suurempi. Kompetenssien ylläpito vaatii työtä muun muassa seuraavilla osa-alueilla: taustaselvitykset, kouluttautuminen, sertifioinnit ja referenssit. työkalu osaamisen johtamiseen. Kun päätimme investoida tähän koulutusohjelmaan, otimme huomioon myös sen, että meillä on paljon asiantuntevia ihmisiä, joilla ei välttämättä ole sertifikaatteja. Nyt saamme heidätkin niiden piiriin. Koulutus on myös yksi keino varmistaa henkilöstön motivaatio. Kompetenssikartan avulla yritys voi seurata koulutuksen suunnittelua ja läpiviemistä.
Teksti: Antti Lagus
Fakta
· Kompetenssikartta on Sovelton uusi palvelu, joka tuottaa selkeän näkemyksen, polun ja aikataulun tarvittavasta Microsoftin luokittelemasta koulutuksesta. Suunnitelmien jälkeen asiantuntijat myös koulutetaan ja asiakasyrityksen koulutustarpeita seurataan, jotta tarvittava kompetenssitaso saadaan ylläpidetyksi. · Kompetenssi voi tarkoittaa asiantuntevuutta, kilpailukykyä, pätevyyttä ja osaamista. Sen voi myös määritellä sisäisenä kykynä saavuttaa tavoitteet.
Teksti: Antti Lagus Kuvat: Harri Virta
Työkalu koulutuksen johtamiseen
Logican Mäenpään mielestä Kompentessikartta on myös
INfO Boliden
· Euroopan suurimpia metalliyrityksiä; päätuotteita sinkki ja kupari. · Liikevaihto noin 2,8 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 4400. · Suomessa konserni toimii Harjavallassa ja Kokkolassa ja työllistää yhteensä noin 950 henkilöä.
SharePoint auttaa hallitsemaan tietohajaannusta
Organisaatiot ovat täynnä erilaista lippua, lappua, listaa ja luetteloa hajallaan siellä täällä. Kaikki se kannattaisi tuoda yhteen työkaluun ja saada siten läpinäkyvästi jokaisen tarvitsijan saataville, sanoo talous- ja hallintojohtaja Juha Sihvonen Soveltosta. Microsoftin SharePoint-tuoteperhe on Sihvoselle tuttu ja hän näkee sen hyödyt omassakin työssään: mahdollisuuden uudenlaiseen tiedon jakamiseen ja tavoitteelliseen yhdessä työskentelyyn, kollaboraatioon. SharePoint on kuin hiekkalaatikko, jossa ei ole laitoja. Periaatteessa vain luovuus on käyttötapojen rajana. Parasta SharePointissa ovat Sihvosen mielestä jokseenkin rajattomat mahdollisuudet tehokkaisiin työnkulkuihin, dokumenttien ja muun tiedon käsittelyyn ja julkaisemiseen. Tieto voidaan tuoda eri varannoista kulloiseenkin käyttöön; koko organisaatiolle tai tietyille ryhmille tilanteesta ja tarpeesta riippuen. Tehokkaiksi ovat osoittautuneet myös erilaiset reaaliaikaisen raportoinnin esittämistavat.
Teksti: Antti Kirves
Sihvonen toteaa, että mitä laajempi organisaatio on ja mitä valmiimpi se on miettimään työn kulkua uudella tavalla, sitä enemmän hyötyjä SharePoint tarjoaa. Parhaan hyödyn siitä saa osana yhdistettyä viestintää, esimerkiksi Office Communicatorin ja Exchangen kanssa.
1/2011
OPPIMINEN
21
Tätä mieltä
Harri Peltola, talousjohtaja, Boliden Harjavalta Oy
Puolen päivän kurssit olivat keskittymisen kannalta parempia kuin koko päivän istunnot ja ne mahtuivat paremmin kalenteriin.
Tomi Haikola, controller, Boliden Kokkola Oy
Koulutuksen hyvä puoli on siinä, että kaikkea ei tarvitse kysellä kollegoilta tai lukea kirjoista. Kurssilla asiantuntija kattaa tavallaan pöydän valmiiksi ja näyttää, miten tehdään.
Jutta Sundbäck, laatusuunnittelija, Boliden Kokkola Oy
Lähikoulutus tietokoneen ääressä on arvokasta. Luentotyyppinen koulutus ei anna sitä samaa.
Terhi Ruohonen kertoo käyttävänsä muun muassa pikanäppäintoimintoja nyt enemmän kuin ennen. Hän työskentelee controllerina Boliden Harjavalta Oy:ssä.
Bolidenissa heräteltiin tiedonjanoa
Koulutuksen pilkkominen puolen päivän sessioihin tehostaa oppimista. Bolidenin väki jaksoi keskittyä ja motivaatio säilyi.
Metallikonserni Boliden otti viime vuonna käyttöön Office 2007 -ohjelmistot. Koulutuksen avulla uusi toimisto-ohjelma saatiin heti tuottavaan käyttöön. Lähdimme koko konsernina päivittämään Officea. Muissa Pohjoismaissa ja Irlannissa siirtymä sijoittui samaan aikaan, kertoo IT-palvelupäällikkö Jukka Ellonen Boliden Harjavalta Oy:n ja Boliden Kokkola Oy:n yhteisestä tietohallinnosta. Suomessa kumppaniksi valittiin Sovelto. Koulutukseen osallistui Harjavallassa ja Kokkolassa yhteensä noin 400 henkeä. Siirtymäkoulutus toteutettiin nopealla aikataululla: neuvonpidot Sovelton kanssa aloitettiin tammikuussa, ja jo maaliskuun alussa ensimmäiset pilottiryhmät olivat koulun penkillä. kannata tunkea yhteen päivään. Ratkaisu löytyi koulutuksen palasteltusta useampaan aamu- tai iltapäivään. Kun koulutus jaetaan pienempiin osiin, ihmisten on helpompi osallistua, koska ei tarvitse olla koko päivää poissa varsinaisesta työstä, Ellonen toteaa. Lisäksi opetus saadaan tarjoilluksi helpommin sulateltavina palasina. Päätimme lopulta järjestää keräilyeriä, kun kaikki halukkaat eivät mahtuneet ensimmäisille kursseille. Meillä oli vielä marraskuussa muutama lisäkurssipäivä. Siirtymäkoulutuksen tavoite ei ollut niinkään opettaa uutta vaan ennemminkin se, ettei työteho laskisi siirryttäessä vanhasta uuteen versioon. Saadun palautteen mukaan koulutuksessa opittiin myös paljon uutta.
Luennot vahvistivat motivaatiota
Ennen varsinaista kurssia ihmisten tiedonjanoa heräteltiin auditorioluennoilla, joilla kerrottiin uusista ohjelmistopiirteistä. Kun näytettiin, miten ohjelmistot olivat muuttuneet, ihmisille tuli olo, että koulutukseen kannattaa osallistua, Ellonen sanoo.
Erilaiset käyttäjäryhmät huomioon
Katsoimme, että päätuote, jossa on eniten eritasoisia käyttäjiä, on Excel. Siitä päätettiin tarjota kahta eritasoista kurssia. Wordissa ja PowerPointissa päädyimme yhteen perusteista lähtevään kurssiin, joka kuitenkin meni aika syvälle, Jukka Ellonen kertoo. Sovelton kouluttajat pitivät kurssit Bolidenin tietokoneluokissa Harjavallassa ja Kokkolassa. Koulutuksessa käytettiin Bolidenin tarpeisiin koostettua materiaalia, johon pohjautuvan kirjasen osallistujat saivat mukaansa.
Kun koulutus jaetaan pienempiin osiin, ihmisten on helpompi osallistua, Jukka Ellonen sanoo.
Koulutus palasteltiin aamu- ja iltapäiviin
Pilottiryhmät, jotka muodostuivat eri osastoilla työskentelevistä erilaisista käyttäjistä, opiskelivat Office 2007:n uusia piirteitä päivän mittaisella intensiivikurssilla. Pilottien kokemukset vahvistivat käsitystä, ettei kaikkea opittavaa
Lisäkurssipäivät tarpeen
Osallistumisinto kasvoi kevään mittaan niin, että viimeiset kurssipäivät olivat ihan täysiä. Parasta mainosta koulutukselle oli käyttäjien toisilleen kertoma palaute, Ellonen toteaa.
22
Teksti: Jenni Jusslin Kuvitus: Erkki Tuomi
OPPIMINEN
1/2011
"Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä strategioita, visioita tai missioita."
Alaistaidot kunniaan
Alamaisia emme ole, alaisia kylläkin. Alaistaidot ovat esimiestaitojen vastapari. Mutta miten niitä voi kehittää ja kuka niistä hyötyy?
laistaito on vähintään yhtä laaja käsite kuin esimiestaito, sanoo työja organisaatiopsykologi Katriina Rehnbäck. Alaistaitoa on se, miten työntekijä suhtautuu esimieheensä, miten hän toimii suhteessa esimieheen ja miten hän voi helpottaa esimiehen työskentelyä. Siihen liittyy myös suhde työyhteisöön ja työhön. Asenne, luottamus, yhteistyö, palaute ja ammattiroolien tunnistaminen, tiivistää alaistaitojen ytimen pääsihteeri Markku Silvennoinen Suomen perus- ja lähihoitajien liitosta.
A
Asenteesta se alkaa
Markku Silvennoinen kannustaa avoimen asenteen löytämiseen ja oman asennemaailman havainnointiin.
Sillä on suora kytkös työhyvinvointiin. Tulenko mielelläni työpaikalle, millä mielellä lähden kotiin? Onko töissä kivaa ja onko toisaalta kiva tehdä myös jotain muuta niin, ettei työ ole vienyt kaikkea energiaa? Katriina Rehnbäckin mukaan alaistaitojen kehittäminen lähtee asenteen tunnistamisesta. On olennaista, että työntekijä vaivautuu miettimään, miten asennoituu työhönsä, työkavereihinsa, esimieheensä ja myös asiakkaaseen. Asenteen jälkeen tulevat vuorovaikutustaidot. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, hän muistuttaa. Markku Silvennonen puolestaan toteaa, että viestintätaidot vaikuttavat kaikkeen työntekijän toimintaan. Työelämäviestinnästä on kuitenkin tullut monimutkaista.
Työelämässä oletetaan liikaa, että toinen ymmärtää asiat samalla tavalla. Myös kielenkäyttö on mennyt abstraktiksi. Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä strategioita, visioita tai missioita. Pitäisi puhua käytännönläheisistä asioista enemmän. Alaistaidon käsitettä on kritisoitu sen herättämien alamaismielikuvien vuoksi. Katriina Rehnbäckin mukaan termin valinta on kuitenkin lähtenyt roolin määrittelystä. Suomalaiset ovat hänen mielestään taitavia alaisia. Meillä suostutaan johdettaviksi. Kaikille on aika selvää, että se mitä töissä tehdään, tehdään hyvin.
myöskään alainen. Jos on halua ja aitoa kiinnostusta tarkastella omaa toimintaansa, kehitys on mahdollista ja myös todennäköistä. Pitää uskaltaa myöntää, että minäkin teen virheitä. Lähtökohdat toki vaihtelevat ihmisten välissä; toiset ovat intuitiivisesti esimerkiksi taitavia viestijöitä, Rehnbäck sanoo. Usein kehitystä tapahtuu virheiden myötä. Jos virhetilanteissa on kykyä tarkkailla omaa toimintaa ja kehittyä siitä, se on hyvä, hän kannustaa.
Kehittyä voi pienin askelin
Silvennoisen mukaan alaistaitoja voi kehittää pohtimalla omaa työrooliaan: miksi teen sitä mitä teen, millaisia asioita minulta odotetaan? Kun selkeyttää itselleen, mitä osaamista
Virheistä oppii
Alaistaitoja voi ja pitääkin harjoitella. Esimies ei ole koskaan valmis, eikä
1/2011
23
rates ford mannerheim jeesus gandhi einstein popper kennedy caesar sun tzu luther napoleon
Mitkä ovat tärkeimpiä alaistaitoja?
twain edison churchill marx locke ahtisaari owen snellman taylor mao elisabeth kekkonen newton nykänen tesla smith
Kaikki suuret ovat olleet opettajia!
Lähikuvassa Thomas Alva Edison
Maailman ehkä tunnetuin keksijä Thomas Alva Edison syntyi 11. helmikuuta 1847 Yhdysvaltain Ohiossa. Koulua hän kävi kolme kuukautta, kunnes opettaja sanoi lapsen olevan päästään sekaisin. Äiti uskoi poikaansa ja otti tämän kotiopetukseen. Pieni Thomas yritti parhaansa ollakseen luottamuksen arvoinen. Teini-ikäisenä Edison myi lehtiä, makeisia ja vihanneksia. Sähköttäjäksi hän pääsi pelastettuaan asemapäällikön pojan. Sähköttämiseen liittyvät kokeilut johtivat ensimmäiseen patenttiin 22 vuoden ikäisenä. Keksijäksi häntä opasti Franklin Pope, sähköttäjä, löytöretkeilijä ja patenttijuristi, jonka asunnon pohjakerroksessa vähävarainen Edison tuolloin asui. Vaurastunut Edison perusti 1876 historian ensimmäisen teollisen tuotekehityslaboratorion Menlo Parkin pikkukaupunkiin New Jerseyssä. Kuuden kiireisen vuoden aikana hän palkkasi avukseen lahjakkaita tutkijoita ja haki nimiinsä 400 patenttia. Pääosa keksinnöistä paransi tunnettuja ideoita kaupallisesti kelvollisiksi tuotteiksi, mutta esimerkiksi fonografi oli täysin uusi idea. Tänä aikana hän tuskin nukkui eikä viikkokausiin riisunut vaatteitaan. 1884 Edison palkkasi Euroopasta juuri saapuneen Nikola Teslan. Tämä ei saanut luvattua palkkiota eikä edes palkankorotusta onnistuttuaan haastavassa työssä. Yhteistyö muuttui katkeraksi kilpailuksi 1885. Teslan työ vaihtovirran teorian, sähkömoottorin, tutkan, radion ja loistelampun keksijänä on edelleen vertaansa vailla. Edisonista Tesla sanoi kriittisesti, että tämä löytäisi kyllä neulan heinäsuovasta, kun katsoisi korsi kerrallaan, onko se neula. Suuren mittelön tasavirran ja vaihtovirran paremmuudesta Edison hävisi. Virheistään huolimatta Edison menestyi yrittäjänä ja teollisuusmiehenä; General Electric on yksi maailman suurimmista yhtiöistä. Jos Edisonin yrittäjyys olisi yhdistynyt Teslan ideoihin, maailma olisi nyt erilainen. Kuolinvuoteellaan Edison totesikin suurimmaksi virheekseen, ettei arvostanut Teslaa riittävästi. Edisonin elämästä on paljon opittavaa; systemaattisen tuotekehityksen ja kehityslaboratorioiden merkityksen jälkipolvet ovat kopioineet. Suurmiehen erehdyksistä on vaikeampi ottaa opiksi. Risto Linturi Lähteet: Suuret keksinnöt, 1885; Edison, 1898; Wikipedia, 2010
Toimitusjohtaja Maija Itkonen, Powerkiss Oy Uskominen ja uskaltaminen. Pitää haluta kehittyä sekä nähdä ja uskoa, että juuri minunlaiseni ihmiset tekevät asioita ja muuttavat maailmaa. Tulisi uskoa omaan itseen ja yhteisiin ponnisteluihin. Jokaisessa työntekijässä kaivataan myös yrittäjämäisyyttä. Jokaisen tulee haluta luoda parhaat työpaikat niin ilmapiirin, tuotteiden kuin toiminnan jatkumisen ja kasvamisenkin kannalta. Nostaisin esille vielä teesin Näytä, älä väitä. Tämä pätee kaikkeen: uusista ideoista ja protoilusta palkkatoiveisiin, vastuun haluamiseen ja oman osaamisen todistamiseen. Murmuttamalla ja käsin ilmaan piirtelyllä ei vakuuta ketään." Maija Itkonen valittiin Vuoden Innovaatiojohtajaksi syksyllä 2010.
Millainen alainen olet?
Testaa itsesi sovelto.fi/oppiminen > Alaistaitojen itsearvio
testi
Kehittämispäällikkö Leena-Maija Meller, Saarioinen Alaistaitoihin kuuluu vastuun ottaminen omasta työstä ja sen kehittämisestä. Siihen liittyy myös se, että vastuu omasta kehittymisestä ei jää yksipuolisesti esimiehen huolehdittavaksi. Alaistaitoa on lisäksi se, että henkilö on tietoinen roolistaan työyhteisössä ja siis omalta osaltaan vastuussa myös sen ilmapiiristä. Alaistaito pitää myös sisällään kyvyn antaa ja ottaa vastaan palautetta rakentavalla tavalla. Nämä kaikki ovat tietysti enemmän tai vähemmän myös esimiehen rooliin kuuluvia seikkoja, joten ehkä pitäisi puhua ennemmin työyhteisötaidoista tulokulma asioihin voi tietysti eri tilanteissa olla erilainen esimiehen ja alaisen kohdalla. Kaiken kaikkiaan vuorovaikutuksen lisäämisellä ja avoimella keskustelulla saadaan positiivisia asioita aikaiseksi."
työssään tarvitsee, on helppoa löytää pieniä asioita, joissa kehittyä. Koko palettia ei kannata pistää uusiksi kerralla, Silvennoinen muistuttaa. Kaiken parantaminen yhtä aikaa ei johda kuin turhautumiseen. Pitää olla nöyrä itsensä edessä; jokaisella on paljon heikkouksia mutta myös paljon vahvuuksia. Kannattaa miettiä, miten löytää omat vahvuutensa, jotta pääsisi kehittymisessään eteenpäin. Katriina Rehnbäck valmistelee väitöskirjaa alaistaidoista. Markku Silvennoinen on kirjoittanut alaistaidoista ja alaisena kehittymisestä kaksi kirjaa yhdessä Risto Kauppisen kanssa.
OUTI TÖRMÄLÄ
macchiavelli thatcher sok