fucked upiconcrashjettblack arcade firechris shiflett alice in chainsserj tankian satan takes a holidayid:exorcist band of horsesollipa & funksons novembersoundsbetter
suen festivaalikalenteri 2010
NRO. 7 · (HEINÄKUU) · 2010 · (#144) · INDIEROCKPUNKMETALZINE · UUTISET · HAASTATTELUT · LEVYARVIOT · ELOKUVA-ARVIOT ·
MUSE
www.ankkarock.fi
Hyvä fiilis - Reilu meininki!
Lauantai 14 .8.2010
.2010 Sunnuntai 15.8
THE ARK (SWE) EDITORS (UK) DANKO JONES (CAN) AMY MACDONALD (UK) APOCALYPTICA DON HUONOT
MAIJA VILKKUMAA PMMP SCANDINAVIAN MUSIC GROUP STAM1NA TAROT ANKANPOIKAROCK-VOITTAJAT
THE SOUNDS (SWE) AGAINST ME! (USA) THE BASEBALLS (GER) CHILDREN OF BODOM
ENTER SHIKARI (UK) DISCO ENSEMBLE ISMO ALANKO & TEHO OSASTO JENNI VARTIAINEN MICHAEL MONROE MOKOMA RECKLESS LOVE SAMULI PUTRO VIIKATE ANKANPOIKAROCK-VOITTAJAT
Lisää esiintyjiä julkaistaan myöhemmin.
Ajankohtaiset tiedot ja esiintyjät: www.ankkarock.fi
Liput: 2 päivää 80e, la ja su päiväliput 45 e + mahdolliset toim. kulut. Lippuja myynnissä: www.ankkarock.fi & Tiketti & Lippupalvelu.
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
SUE
» 3 « NRO. 7
SUE
» 4 « NRO. 7
SUE
» 5 « NRO. 7
TÄSSÄ NUMEROSSA » Uutiset.
06 TOIMITTAJALTA 08 NEWSFLASH 12 SUEN FESTIVAALIKALENTERI
» Haastattelut.
16 18 19 20 21 22 23 MUSE FUCKED UP NOVEMBERSOUNDSBETTER ARCADE FIRE OLLI PA & FUNKSONS CHRIS SHIFLETT BAND OF HORSES
24 25 27 28 30 31 32 34 38 44 46
SATAN TAKES A HOLIDAY ICONCRASH PRKL: UUTISET JA SETÄ JUSSIN TUPA ALICE IN CHAINS SERJ TANKIAN JETTBLACK ID:EXORCIST PRKL: ARVIOT ARVIOT ENSI-ILTAELOKUVA-ARVIOT QUIZ ON JA MONOLOGEJA MUSIIKISTA
Sue #144 valmistui seuraavien levyjen vaikutuksen alaisena:
Fucked Up THE CHEMISTRY OF... Zero Nine HEADLINE Sweatmaster TURNOVER (SINKKU) Novembersoundsbetter WHEN TIME STOOD STILL Killing Joke IN EXCELSIS The Herbaliser THE BEST OF 1994 - 2010
MUSE S. 16
KIIRA KOLEHMAINEN
Toimittaja Kirjoittajan mielestä Kesähitti 2000 2010 -tupla-cd:stä saa kivat frisbeet itselle ja kaverille.
Päätoimittaja: Kimmo Nurminen Toimituspäällikkö: Ari Väntänen Avustajat: Annika Brusila, Henri Eerola, Jarkko Fräntilä, Pyry Hallamaa, Markku Halme, Lotta Heikkeri, Tero Heikkinen, Pete Heikkilä, Tuomas Jalamo, Kimmo Jaramo, Vesa Kataisto, Kiira Kolehmainen, Petri Kipinä, Jukka Kittilä, Minna Koivunen, Anna Lahokoski, Jussi Lahtonen, Jouko Lehtinen, Oskari Lehtinen, Niina Linna, Aku-Tuomas Mattila, Marjut Mutanen, Jari Mäkelä, Jyrki Mäkelä, Pau, Miki Peltola, Mika Penttinen, Jukka Taskinen, Teemu Purhonen, Tuomas Tiainen, Taru Tuulia Tittonen, Volvo-Pete (ATK-huolto), Stefan Greijer. Julkaisija: Kustannusosakeyhtiö Kärki Toimitusjohtaja: Jukka Taskinen Ilmestymistiheys: 12 numeroa vuodessa Irtonumero: Ilmainen Kestotilaus: 24 euroa/12nroa Tilaukset: 09 - 6813 2930 Email: miki@sue.fi Painopaikka: SanomaPaino, Hämeen Paino Oy Forssa 2010 ISSN 1238 - 1853 Toimituksen osoite: Yliopistonkatu 12 a A 402, 20100 TURKU puh. 02 - 251 0899 fax. 02 - 251 0916 toimitus@sue.fi www.sue.fi Ilmoitusmyynti: Kari Heikonen, Telakkakatu 8, 00150 HELSINKI puh. 09 - 6813 2930 / 050 - 3316748
SUE
ARCADE FIRE S. 20
FUCKED UP S. 18
TOIMITTAJALTA
» Arviot.
» Kesälevy, kansakunnan etu
uusikoita haastatellessani törmään välillä väitteeseen, ettei kesällä kannata julkaista levyä. "Levy-yhtiö ei halua, että julkaistaan kesällä", musisoija sanoo. Miksi ei? Eikö juuri kesäisin painita lasinsirpaleissa maailman päheimmäksi esiintyjäksi juuri todetun artistin paita päällä, hänen uusimmasta levystään haaveillen? Onko musiikin muisto niin ohimenevä, että viileimmän rock-jumalan nimi ja lempirallin kertosäe unohtuvat, kun festivaali päättyy ja arki alkaa pakottaa ohimoita? Eivätkö ilmastoitujen levykappojen hyllyrivit houkuta paahdetta pakenevaa skandinaavia? Ihmettelen väitettä, etteivät kuluttajat jouda kesäisin (levy)ostoksille. Oletetaanko, että muut vuodenajat jotenkin aktivoivat shoppailemaan, kunnes Suvivirren pauhun turvin livahdetaan toiseen ulottuvuuteen, jossa ei kyetä tekemään musiikkihankintoja? Taloustutkimus Oy:n kyselyn mukaan 73% suomalaisista on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä hmusiikin, elokuvien ja pelien laiton lataaminen ei ole hyväksyttävää h. Jos tämä antaa oikeanlaisen profiilin hmeistä h, niin tuskin kesälaitumillakaan turvaudutaan vain waretettuun soitantaan. Onko äänilevy muka siinä määrin kausituote, että kaikki mahdolliset albumit tulisi julkaista toisen adventin tienoilla? Voiko kesän kynnyksellä julkaistu levy myydä, jos kyseessä on muu kuin kiertuekapsäkkiään pakkaava jättinimi? Suomesta löytyy tuhansia ihmisiä, jotka eivät vesurilla uhattunakaan lähtisi festivaaleille mutta jotka voisivat hyvinkin viihtyä kotona levyjä kuunnellen. Ja jos levyjä julkaistaisiin kesäaikaan, varmistettaisiin pienten levypuotien myyjien virikkeellinen työpäivä tyhjän panttina istuminen kun ei pidemmän päälle ole niin mukavaa kuin luulisi. Muusikoillekin taattaisiin seuraavalle vuodelle Gramex-soppaa ja Teosto-leipää, kun radiot tuuppaisivat sinkkua soimaan minkä ehtisivät ja kassakoneet kilisisivät innokkaiden levynostajien kuhinan tahtiin. Jos vapun ja syyspäiväntasauksen välisenä aikana julkaistaisiin kunnollisia albumeita eikä kaameimpia kesähittikokoelmia, estettäisiin lomailevan kansan aivojen totaalinen rappeutuminen. Tämä olisi kansakunnan, veronmaksajien ja sotaveteraanien etu. Levyhamstereille kesäloma on otollinen aika tyhjentää poskipussien aarteet soittimiin ja hamstrata uutta tilalle. Hyvä levy auttaa unohtamaan kutiavat hyttysen pistot, nokkosten polttamat sääret, juhannuksena olutsammioon hukkuneen heilan ja räystäistä neljättä päivää tippuvan vesisateen. Aurinkorasvaa nenään, sateenvarjo käteen ja levykaupoille!
M
SERJ TANKIAN S. 30
» 6 « NRO. 7
Sonera Laajakaista ja Spotify Premium:
Rajattomasti musaa koneeseen ja kännykkään kolmeksi kuukaudeksi veloituksetta!
Vain Spotify Premiumissa saat musiikin myös kännykkään!
0
/3 kk
(norm. 9,95 /kk)
Nyt kannattaa ottaa Sonera Laajakaista tai nostaa nykyisen kaistan nopeutta. Saat Spotify Premiumin ja rajattomasti musaa kolmeksi kuukaudeksi veloituksetta. Eikä vain tietokoneeseesi vaan myös puhelimeesi, johon voit siirtää lempimusasi ja kuunnella sitä missä vain. Lisäksi voit jakaa soittolistoja Facebookissa kavereidesi kanssa mielin määrin!
Tilaa www.sonera.fi/spotify
Sonera Laajakaistan ja Spotify Premiumin saat täältä: 1. www.sonera.fi/spotify 2. Myyntipalvelu 0800 133 133. 3. Sonera jälleenmyyjältä: Expert, Gigantti, Sonera Kauppa, Veikon Kone. TeliaSonera Finland Oyj tarjoaa 15.6.-31.7.2010 kaikilla saatavuusalueilla uuden laajakaistaliittymän tilaajalle Spotify Premium -palvelun veloituksetta
3 kuukauden ajan (norm. 9,95 /kk), minkä jälkeen sopimus jatkuu hinnaston mukaisin hinnoin. Tarjouksen saaminen edellyttää, että uudesta laajakaistaliittymästä solmitaan 24 kk määräaikainen sopimus. Tarjous on voimassa myös nykyasiakkaille, jotka nostavat liittymänsä nopeutta tai solmivat laajakaistaliittymäänsä uuden 24 kk määräaikaisen sopimuksen tilaushetkellä asiakkaalle myynnissä olevien tarjousten ehdoilla tai voimassa olevilla normaalihinnoilla. Kiinteistösopimuskohteissa tarjous on käytettävissä asiakkaille, jotka nostavat liittymänsä nopeutta. Tarjous ei koske Liikkuva Laajakaista -tuotetta. Esimerkiksi Laajakaista Extra normaalisti alkaen 22,90 /kk + avaus 129 . Tarkista voimassa oleva tarjous osoitteeseesi. Palvelun nopeus, saatavuus ja hinnat voivat vaihdella alueittain. Tarjous ei koske tarjousaikana irtisanottuja ja samalle henkilölle tai samaan talouteen uudelleen tilattua liittymää tai liittymiä, joiden nopeutta SUE » 7 « NRO. 7 on laskettu tarjousaikana. Tarjous ei ole voimassa yritysasiakkaille.
NEWSFLASH
UUTISET TOIMITTI ARI VÄNTÄNEN (ARI.VANTANEN@SUE.FI)
Progressiivisen rockin klassikkoyhtye Yesin laulajana parhaiten tunnettu Jon Anderson esiintyy Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla keskiviikkona 29. syyskuuta. Anderson esittää musiikkia yli 49-vuotisen uransa eri vaiheista ja eri kokoonpanojensa levyiltä. Yhdysvaltalainen indietä ja elektrofunkia sekoitteleva Yacht saapuu uuden The Straight Gaze -taustabändinsä kanssa Suomeen. Aikaisemmin ainoastaan soolo- ja duokeikoilla maassamme vieraillut yhtye esiintyy Helsingin Club YK:ssa tiistaina 24. elokuuta. Illan avaa psykedeelistä elektropoppia soittava yhdysvaltalainen Bobby Birdman. Musen Helsingin-konsertin avaajaksi on vahvistunut kotimainen Manna. Toisena lämmittelijänä Kaisaniemen puistossa maanantaina 19. heinäkuuta nähdään brittibändi White Lies. Uuden albumin syyskuussa julkaiseva kanadalainen psykestonerrockyhtye Black Mountain saapuu Suomeen. Yhtye nousee Helsingin Tavastian lavalle torstaina 8. heinäkuuta. Blonde Redhead (USA) julkaisee syyskuussa kahdeksannen studioalbuminsa ja saapuu Suomeen. Indierockyhtye on nähtävillä Helsingin Virgin Oil Co:ssa 24.9. Vuonna 1977 New Jerseyssä perustettu horrorpunkretkue Misfits esiintyy syyskuussa Tampereella (13.9. Tulliklubi) ja Helsingissä (14.9. Nosturi). Juhlateltta nousee jälleen Oulun Lammassaareen. Tuhannen hengen sirkusteltassa on ohjelmaa kuorolaulusta kuolometalliin aikavälillä 12.-28.8. Vuosittaiseksi muuttuvalle tapahtumalle etsitään nyt nimeä kilpailun avulla. 16.7. päättyvän kisan yksityiskohdat selviävät osoitteessawww.juhlateltta.fi
» PALUU EEDENIIN
Synapop-pioneeri konsertoi Helsingissä ja Turussa. 80-luvun alun elektronisen musiikin tärkeimpiin yhtyeisiin kuulunut, synapopin uranuurtaja Ultravox kiertää yli 20 vuoden tauon jälkeen Eurooppaa. Return to Eden 2 -kiertue tuo bändin elokuussa Suomeen kahden konsertin ajaksi. Ultravox esiintyy Helsingin Tavastialla 17.8. ja Turun Caribiassa 18.8. Lavoille nousevat Midge Ure, Chris Cross, Warren Cann ja Billy Currie. Ultravox kasasi rivinsä uudelleen viime vuonna ja aloitti marraskuussa comeback-kiertueen Briteissä. Yhtye ei kuitenkaan ole palannut lopullisesti yhteen, vaan jatkaa kiertuettaan vielä tänäkin vuonna saamansa hyvän vastaanoton vuoksi. Suunnitellessamme mahdollista paluuta syksylle 2009 ajatuksena oli tehdä ainoastaan kertaluontoinen kunnianosoitus historiallemme, olihan Vienna-albumistamme kulunut 30 vuotta, kommentoi Midge Ure. Yhtyeen Suomen-konsertit ovat siis pala elektronisen musiikin historiaa, joka tuskin tulee enää toistumaan. ULTRAVOX SUOMESSA Ti 17.8.2010 Tavastia, Helsinki Ke 18.8.2010 Caribia, Turku
» SUE VIE, SINÄ VIIHDYT!
Lähde Suen kanssa Ilosaarirockiin! Sue järjestää jo perinteisen lukijamatkan Joensuun Ilosaarirockiin (16.-18.7.2010). Viime vuonna Suen mukana Ilosaareen matkannut Tuuli Turusta muistaa, että linja-autossa oli tunnelmaa. Rento meininki, leppoisaa seurustelua. Lievää humaltumista ja paljon hymyileviä naamoja. En muista, että kukaan ois kiukutellut tai murjottanut muuten. Mitä matkajärjestelyistä yleisesti jäi mieleen? Helppous. Ei tarvinnu itse huolehtia muuta kuin että on lähtöaikana sovitussa paikassa. Aikataulutkin pitivät hyvin. Perille ehdittiin ja poiskin päästiin. Lähdetkö matkaan tänäkin vuonna? Aion kyllä osallistua tänänkin vuonna. Ilosaarirock on yks kesän ehdottomia kohokohtia ja nää Sue-matkat tekee sinne menemisen todella helpoksi. Pitääpä itse asiassa varata matka heti! AIKATAULUT Ilosaarirock 16.-18.7.2010 Lähtö pe 16.7. Turku 09.00 Helsinki 12.00 Joensuu 18.00 Paluu su 18.7. Joensuu 23.00 Helsinki 07.00 Turku 10.00 *) Hinta sisältää ainoastaan edestakaisen matkan festivaalikaupunkiin, ei itse festivaalilippua tai mahdollista leirintämaksua. Varaa paikkasi ajoissa, sillä busseissa on paikkoja rajoitetusti! BUSSIMATKAN HINTA (meno-paluu): Turusta 65 / Helsingistä 55* VARAUKSET Mikko Peltola miki.peltola@gmail.com puh: 09 7732310 (klo 12-13.00) Matkanjärjestäjä varaa itselleen oikeuden peruuttaa matka, jollei osallistujia ole riittävästi. Lisätietoja ennakkolipuista, ohjelmasta ja majoitusvaihtoehdoista löydät osoitteista www.ilosaarirock.fi.
» INTIIMI ILMIÖ
Turun Ilmiö-festivaali välttelee karsinoita ja pakettiratkaisuja. Intiimistä tunnelmasta ja laadukkaista esiintyjistään kiitelty Ilmiöfestivaali järjestetään Turussa lauantaina 24. heinäkuuta. Festivaalialue on erikoisessa paikassa, tanssilavana tunnetun Uittamon paviljongin ja näköalaravintolan kaunissa ympäristössä. Mieluusti tuollaisiin upeisiin ja ainutlaatuisiin puitteisiin festarin järkkää, Ilmiön taustavoiman VASB ry:n edustaja Mikko Levón sanoo. Ihmiselle, jonka mielestä suoraan paketista puhallettavilla parkkipaikkafestareilla on lämmin ja ikimuistoinen tunnelma, Ilmiö on oikea paikka oppimiseen. Uittamon tunnelma on intiimi, luonnonläheinen ja välitön. Se on mesta, jossa vältellään karsinamaisuutta ja kaksinaamaisuutta.
Ilmiön paviljonki- ja ulkolavoilla nähdään tänä vuonna muun muassa Cleaning Women, Magyar Posse, turpamoottori Laineen Kasperi Palava kaupunki -orkesterinsa kanssa, afrosurfgarageyhtye The Mutants, Liekki sekä pietarilainen Markscheider Kunst, joka sekoittaa ska-poljentoonsa slaavilaisia kasakkatunnelmia. Terassilavalla esiintyy Vuk, ja elektrolavalla tanssittavat Op:l Bastards sekä Mr. Velcro Fastener. Lisäksi Suomi ja Ruotsi asettuvat vastakkain Skweee-maaottelussa, jossa neo-skandinaavinen säksätys vinkuu ja poksahtelee. Musiikin lisäksi festivaali nostaa esille muitakin taiteen ilmiöitä. Uittamon kansanpuistossa koetaan erilaisia valoilmiöitä, poikkitaiteellisia työpajoja ja muuta erikoisohjelmistoa. Virallisesta festivaalikuljetuksesta vastaa tänä vuonna vesibussi m/s Janina, jonka matkatunnelmaa pitävät yllä Disko WTF:n dj:t. ILMIÖ keräsi viime vuonna 1 500 kävijää. www.ilmio.fi
DJ BOY NAMED SUE SUMMER TOUR 2010
SU 11.7. KLUBI (KOLO), TURKU PE 6.8. KLUBI (KOLO), TURKU TO 26.8. KLUBI (KOLO), TURKU
SUE
» 10 « NRO. 7
OVET AUKI KLO 19:00
K-18
+ MAHD TOIM.KULUT
TELAKKAKATU 8 WWW.ELMU.FI
LIPUT 14E
ENNAKKO: WWW.TIKETTI.FI
Pe 2.7.THE GRAND SPECIALISTS, KAHLMAN COLLECTIVE + djs Liput 5e La 3.7. CLUB SKENE Alternative Dance-a-go-go club DJS JOHN WAYNE & SLIM MIKE Liput 5e Ke 7.7. PIKKULAUANTAITANSSIT! Djt Legs & Rutrus + suunmukaisia kesätarjouksia! www.belly.fi Liput 3e Pe 9.7. "SURRENDER!" KEN STRINGFELLOW (USA) + KABUKI KIDDIES Resident Djs Nancy Imatra & Otto Talvio & Jytämartta + Special Guest Dj Liput 10e, ennakot www.tiketti.fi Ke 14.7. BELLE WHO Liput 5e Pe 16.7. BELLY DJs Liput 3e La 17.7. DJS LEGS & RUTRUS Liput 3e Ke 21.7. PIKKULAUANTAITANSSIT! Gaea Djs Lovegun & Friends! + suunmukaisia kesätarjouksia! www.belly.fi Liput 3e Pe 23.7. GET READY Djs Liput 3e La 24.7. VAMPISOUL-KLUBI (ESP) Djs Lagarto (Vampisoul Records) + friends Liput 5e Ke 28.7. PIKKULAUANTAITANSSIT! Vaihtuvat Djt + suunmukaisia kesätarjouksia www.belly.fi Liput 3e Pe 30.7. VARAQUE Liput 6e La 31.7. SWEET JEENA AND THE SWEETHEARTS + LO-LITES Liput 8e La 7.8. CLUB SKENE Alternative Dance-a-go-go club DJS JOHN WAYNE & SLIM MIKE Liput 5e
Uudenmaankatu 16-20, 00120 Helsinki www.belly.fi Avoinna ma-ti 10.30-20, ke-to 10.30-02, pe 10.30-04, la 18-04, su suljettu. Lounas arkisin klo 10.30-15. Keikat alkavat arkisin HUOM klo 22, viikonloppuisin viimeistään klo 23. Lipun hintaan lisätään eteispalvelumaksu 2e. Ohjelmailtoina lipunmyynti alkaa viimeistään klo 20. To 1.7. MONITORS ALIVE, FOR THE IMPERIUM Liput 6e Pe 2.7. MANBOY, Dj Joao Caveira (PT) Liput 7e La 3.7. DJs LORD FATTY & BOOGIE CHILLER Liput 3e Su 4.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 19.00: 15 SONGS -ROCKVISA Vapaa pääsy Ti 6.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 20-02 NORTON RECORDS PLATTER PARTY! Djs MIRIAM LINNA, BILLY MILLER & FRIENDS Vapaa pääsy Ke 7.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 20.00: RUMBAN KESÄKLUBI: ANSSI KELA plays heavy classics, Bar Loose & Rumba Djs Vapaa pääsy To 8.7. BLACK MARKET, LUCY WAS DRIVING Liput 5e Pe 9.7. HELLHOLE RATRACE, Djs Poika & Hirviö Liput 3e La 10.7. BAR LOOSE DJs Liput 3e Su 11.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 19.00: 15 SONGS -ROCKVISA Vapaa pääsy Ke 14.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 20.00 RUMBAN KESÄKLUBI! JOOSE KESKITALO, Bar Loose & Rumba Djs Vapaa pääsy. To 15.7. "HAMINAN KIEKKOYMPYRÄT" Liput 6e Pe 16.7. THE BLOSSOMS Liput 5e La 17.7. CLUB CASINO Djs Lord Fatty & Tiny Tim Liput 3e Su 18.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 19.00: 15 SONGS -ROCKVISA Vapaa pääsy. Ke 21.7. MEMPHIS MAFIA BAND (FIN/UK), MONSTER MULLET Liput 6e To 22.7. MESSER CHUPS (RUS), GUN MOLLS & GANSTERS Liput 8e, ennakot alkaen 7e + mahd. toimituskulut www.tiketti.fi Pe 23.7. PETER PAN SPEEDROCK (NL), BAD MACHINE Liput 10e, ennakot alkaen 8e + mahd. toimituskulut www.tiketti.fi Su 25.7. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 19.00: 15 SONGS -ROCKVISA Vapaa pääsy Ma 26.7. RADIO DEAD ONES (DE), BORN TO LOSE (USA) Liput 7e ennakot www.tiketti.fi La 31.7. PETTY CRIMES + TBA Liput 6e Ke 4.8. BAR LOOSEN YLÄKERTA klo 20.00 RUMBAN KESÄKLUBI! IIRIS (EST), Bar Loose & Rumba Djs Vapaa pääsy To 5.8. LEOPARDS + TBA Liput 6e Ke 11.8. LEADERS OF THE REPUBLIC + TBA Liput 5e
www.barloose.com Annankatu 21, Helsinki HUOM. UUDET AUKIOLOAJAT: Ma-Ti 12-02, Ke-Pe 12-04, La-Su 14-04 Ohjelmailtoina eteispalvelumaksu 2e. Ma 26.4. alkaen Bar Loosesta saa myös Vegemestan tuotteita Bar Loosen aukioloaikoina ja sunnuntaisin klo 20 asti.
SUE
» 11 « NRO. 7
SUE
» 13 « NRO. 7
SUE
» 15 « NRO. 7
HAASTATTELU
TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVAT WARNER
» UNELMIEN SHOW
Kasvun rajoja uhmaava Muse lyö tänä kesänä omia yleisöennätyksiään. Maailmankiertue on kaapannut bändin uumeniinsa kuin supermassiivinen musta aukko, josta ei pakene mikään. Ei edes uusi musiikki.
usen basisti Chris Wolstenholme on itsekin hiukan ihmeissään siitä, että vastaa puhelimeen kotonaan. Hän kertoo viettävänsä erikoista kesää. Maailmankiertue on edelleen käynnissä, mutta bändille on suotu tavallista enemän vapaapäiviä. Se on kummallista mutta miellyttävää. Loma Muse-miehille suotakoon, sillä he ovat olleet tien päällä jo yhdeksän kuukautta, ja tie se vain jatkuu. Muse aloitti The Resistance -levynsä rundit Helsingin Hartwall-areenalta lokakuussa 2009. Heinäkuun 19. päivänä bändi palaa Helsinkiin. Silloin Wolstenholme, laulaja-kitaristi Matthew Bellamy
M
"Lavamme on
valtava, kummallisen muotoinen rakennus, joka vaikuttaa elävältä.
ja rumpali Dominic Howard esiintyvät Kaisaniemessä parillekymmenelle tuhannelle päälle. On tultu kauas niistä ajoista, kun Musen nimi oli vielä Rocket Baby Dolls ja sen huikentelevainen rock oli pelkkä nykyisten rönsyjensä itu. Eka keikka taisi olla helmikuussa vuonna 1994, Wolstenholme muistelee. Osallistuimme bändikilpailuun, jossa oli mukana tosi monta yhtyettä kotiseudultamme Teignmouthista. Meillä oli ollut bändi kasassa kuusi viikkoa ja meillä oli kuusi biisiä. Nousimme lavalle, vedimme kaikki kappaleemme ja pistimme kamat paskaksi. En tiedä, johtuiko se näyttävästä loppuhuipennuksesta vai mistä, mutta me voitimme sen kisan! Olin vasta 15-vuotias koulupoika mutta sinä iltana tunsin itseni rocktähdeksi.
Keikkanne ovat vieläkin näyttäviä mutta hieman toisella tapaa. Juttelitteko jo alkuvaiheessa siitä, millaisen lavashown haluaisitte rakentaa? Kyllä me puhuimme haaveistamme ääneen. Meille hieno show oli jo silloin tosi tärkeä tavoite, koska keikat ovat aina olleet suurin syy siihen, että meillä ylipäätään on bändi. Mutta vaikka silloin tuli unelmoitua kaikenlaisesta, niin ei niihin juttuihin oikeasti uskonut. Areenoilla, stadioneilla ja festivaalien pääesiintyjänä soittaminen on aika uskomatonta. Kovin monet eivät pääse kokemaan sitä. Tunnetko menettäneesi mitään, kun suosio on kasvanut? Toisinaan kaipaan klubikeikkoja, koska niillä pääsee lähelle yleisöä ja voi ottaa kontaktin jopa yksittäiseen ihmiseen. Sen intiimin fiiliksen menettää, kun esiintyy yli 2 000 hengen paikoissa. Mutta toisaalta välittömyyden tilalle tulee muuta hienoa. Valtava, metelöivä
SUE
ihmismeri on ihmeellinen ja huumaava näky. Sen kokoisessa yleisössä on valtavasti energiaa. Kumman valitsisit, stadionit vai klubit? Jos olisi pakko valita, valitsisin isot keikat. Mutta se ei tarkoita, ettenkö pitäisi kovasti niistä pienistäkin. Tälläkin kiertueella meillä oli muutama klubikeikka Ranskassa, Saksassa ja Amerikassa. Ne ovat mukavia vetoja ja muistuttavat siitä, mistä bändi lähti liikkeelle.
TALO ALKAA ELÄÄ
ensimmäisillä kiertueillaan muse ideoi itse esityksensä ulkomusiikillisen puolen. Ajan mittaan ja puitteiden kasvaessa vastuuta on jaettu bändin ulkopuolelle. Nykyisin Musen konsertin visuaalinen osuus on oma produktionsa, jota ohjaa erillinen art director. Me olemme käyttäneet kaiken-
laisia valo- ja videoefektejä jo vuosia. Tälle kiertueelle halusimme kehitellä jotakin rakenteellisempaa ja lavastemaisempaa. Palkkasimme siihen hommaan Es Devlin -nimisen naisen. Hän on työskennellyt Take Thatin ja Mikan kanssa sekä oopperoissa. Halusimme hänen luovan meille shown, joka menee kauas valojen välkyttelyn tuolle puolen. Millainen shownne on? Niitä on kaksi erilaista. Näillä suurilla kesäkeikoilla lava on ikään kuin valtava, kummallisen muotoinen rakennus. Käytämme erilaisia projektoreita, screenejä, valoja ja 3D-efektejä luomaan vaikutelman siitä, että se rakennus on elävä. Miten suhtaudut keikkailuun nykyisin? Saatko soittaa keikkoja vai onko sinun pakko? Keikkailu on aina ollut minusta kaikkein mukavinta. Levyjä myydään vähemmän kuin koskaan, mikä muuttaa musiikkiteollisuutta. Vielä vähän aikaa sitten bändit
» 16 « NRO. 7
lähtivät kiertueille mainostaakseen uutta levyään. Nyt ne tekevät levyjä mainostaakseen kiertueitaan. Musen kaltaisten maankiertäjien kannalta se muutos ei ole ollut pahasta. Itse asiassa se sopii meille vallan mainiosti. Studiossa on kivaa puuhailla mutta lavalla Muse on sananmukaisesti elävimmillään. Jännitätkö esiintymistä? Kyllä. Varsinkin tänä kesänä, kun keikat ovat niin isoja. Mutta se on hyvä asia, sillä hermoilu enteilee hyvää showta. Sellainen muusikko, joka ei jännitä ennen keikkaa, tuskin liiemmin välittää siitä mitä tekee. Onko sinulla vinkkejä esiintymiskammosta kärsiville? Siihen on varmasti paljon erilaisia konsteja. Minulle riittää, että saan suostuteltua itseni lavalle ja soittamaan ensimmäisen nuotin. Sitten kaikki on ok. Parin ensimmäisen biisin ajan tosin pidän yleisöön vähän henkistä välimatkaa. Jos en pitäisi vaan jäisin tuijottamaan pomppivaa ihmismerta, hermostuisin entistä enemmän. Se taas johtaisi siihen, että esiintyisin yliampuvasti ja mokailisin soitossani. Kahden kolmen biisin jälkeen viimeiset jännityksen rippeet muuttuvat positiiviseksi energiaksi, ja homma alkaa pyöriä omalla painollaan.
KIERTUE SYÖ AJAN
muse soittaa tänä kesänä niin sanottuja suurkonsertteja useammassa maassa kuin koskaan ennen. Musen musiikin siis täytyy miellyttää valtavaa joukkoa ihmisiä. Se on arvoitus itsessään, sillä niin monimutkaisen ja monimuotoisen musiikin ei kylmiltään arvaisi yhdistävän massoja. Miten noin vaikea bändi voi olla noin suosittu? Johtuneeko siitä, että musiikissamme sekoittuvat niin monet tyylit?, Chris Wolstenholme aprikoi. Musessa on rockia, elektronista musiikkia, klassista, monenlaisia makuja moneen makuun. Olen huomannut, että ihmiset pitävät siitä, että sekoittelemme eri aineksia ja siitä, että liikkeitämme on vaikeaa ennakoida. Kun ostaa Musen uuden levyn, ei voi olla varma mitä se sisältää. Wolstenholme jatkaa, että Musen suosio ei suinkaan syntynyt omia aikojaan. Jokainen maa on haaste. Ranskassa Muse löi läpi varhain mutta esimerkiksi Saksassa suosiomme kasvoi paljon hitaammin. Mutta me menimme sinne soittamaan yhä uudestaan, ja lopulta saksalaiset alkoivat tykätä meistä. Sama työmoraali sanelee Musen jäsenten arkirutiinit edelleenkin, bändi kiertää planeettaamme antaumuksella. Onko kiertueen aikana tehty uusia biisejä? Me emme tee biisejä kiertueilla. Kun show on tätä suuruusluokkaa, meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa siihen. Jokin aika sitten teimme yhden Twilight Epäilys -elokuvaan, mutta muuten olemme keskittyneet pelkästään keikkailuun. Musella ei siis ole yhtään uutta kappaletta. Ja vaikka olisikin, niin eihän niitä voisi soittaa keikoilla, koska ne olisivat netissä jo ennen encorea. Olisi noloa päästää keskeneräisiä tekeleitä ja vieläpä niiden liveversioita ihmisten kuultavaksi. On kaikille parempi, että fanit kuulevat biisit ensin levyltä. Seuraavaa albumiaan Muse ryhtyy suunnittelemaan vasta kun se on toipunut meneillään olevan maailmankiertueen rasituksista. On parempi olla vähän aikaa kotona ja reflektoida tapahtuneita asioita ennen kuin alkaa tehdä niistä musiikkia. Sen me opimme toisen levymme Origin of Symmetryn jälkeen. Sen levyn biisit on tehty kiertueilla, ja sen huomaa. Origin of Symmetry olisi ehyempi kokonaisuus, jos olisimme keskittyneet yhteen asiaan kerrallaan. Kiertueella meidän kannattaa keskittyä siihen, että jokainen Musen paikalle tullut tuntee olleensa elämänsä parhaassa konsertissa. Mikä on paras konsertti, jossa sinä olet ollut? Näin Rage Against the Machinen Rock am Ring -festivaalilla tässä äskettäin. Se on maailman paras liveyhtye. Aina, kun näkee Ragen keikalla, alkaa tehdä mieli soittaa jossain vitun rajussa bändissä! «
MA 19.7. KAISANIEMEN PUISTO, HELSINKI
SUE
» 17 « NRO. 7
"Me olemme
kovempia kuin Christian Bale.
to 29.7. liput 3,- k-18 The Sheena Hyenas Devillac Pe 30.7. liput 10,- k-18
LA 31.7. KLUBI, TURKU
No Shame
I Walk The Line Hero Dishonest The Over Attacks Death With A Dagger
La 31.7. liput 10,- k-18
» OMAN GENRENSÄ SANKARIT
Novembersoundsbetter soittaa aggressiivista post-löyhyyscorea, mutta sen soittajat eivät heilu kaduilla nyrkit pystyssä.
N
ovembersoundsbetterin vaikutteisiin lukeutuvat PS3, Christian Bale, skeittaus ja löyhyys. Ne ovat ne asiat, joiden ympärillä elämä pyörii, rumpali Eetu Raparanta selittää nauraen taustaa vaikutteiden takana. Christian Bale on maailman kovin jätkä!, basisti Ville Uusitupa lisää. Ei, kun me olemme kovempia kuin Bale, kitaristi Jimi Koppinen oikaisee. Bändiä siis inspiroivat musiikin tekemisessä muutkin asiat kuin omat lempibändit. Sen mielestä niiden listaaminen nettisivuille olisi tylsää. Jokainen kuulee musiikilliset vaikutteet itsekin, ei niitä tarvitse sinne listata, Uusitupa selventää. Sen verran Novembersoundsbetter on musiikkiaan määritellyt, että on laittanut sivuilleen genreksi post-löyhyyscoren. Se on löyhää musiikkia, Raparanta avaa termiä. En edes tiedä, mitä löyhä tarkoittaa. Ei kuulu minun murrealueeseeni, Uusitupa naurahtaa. Kolmikko kuvailee musiikkiaan myös tunnelmalliseksi, kauniiksi, raskaaksi ja energiseksi. Aggressiivista musiikkia, mutta leppoisia jätkiä, Raparanta tuumaa. When Time Stood Still -nimeä kantava Novembersoundsbetterin toinen albumi ilmestyi omakustanteena 29. toukokuuta. Se on jatkoa vuonna 2008 ilmestyneelle The Air Is Heavy With Forevers -debyytille. Toinen levy eroaa debyytistä niin paljon, etten tiedä edes mistä aloittaa. Musiikillisesti ne ovat aika erilaisia. Sitä, mitä tämä uusi levy on, oli jo edellisellä levyllä, mutta debyytti oli tyylillisesti hajanainen, Raparanta pohtii. Levy-yhtiötä bändillä ei vielä ole takanaan, vaikka aiempien julkaisujen aikaan kiinnostusta on riittänyt. Uutta levyä emme ole vielä lähettäneet
mihinkään, mutta kyllä me lähetämme, Raparanta kertoo. Novembersoundsbetterin juuret ovat bändeissä Crevn ja Noisebox, joissa olivat mukana Raparanta ja laulaja Pirkka Huhtala. NSB:ksi bändi muuttui vuonna 2005, ja Jarno Hopponen tuli kitaran varteen kesällä 2007. Nykyinen kokoonpano on ollut kasassa alkuvuodesta 2009. Basisti Jussi Yli-Pelkonen lähti Japaniin vaihto-oppilaaksi ja Uusitupa korvasi hänet. Samaan aikaan Koppinen tuli toiseen kitaraan, koska Huhtala halusi panostaa live-esiintymiseen. Jäsenuudistusten jälkeen bändin soitto on mennyt aina tiukempaan suuntaan, ja joka kerta uusien jäsenten tultua mukaan yhteissoitto on löytynyt vaivatta. Yhtyeen toimintaa tosin vaikeuttaa se, että jäsenet asuvat eri kaupungeissa, mikä myös määrittää bändiä enemmän kuin mikään muu. Kun ennen teimme Pirkan kanssa biisit kahdestaan, tähän uudelle levylle tein biisit yksin osittain sen takia, että kaikki asuvat ympäri Suomea. Emme pääse treenaamaan usein, joten sävellystyötä on vaikea tehdä yhdessä. Toki kaikki sovittivat biisejä. Sävellystyön keskittyminen Raparannan kynään onkin syynä kakkoslevyn raskauteen. Pirkka on vähän kevyemmän musiikin mies. Ehkä niitä kevyimpiä elementtejä on pudonnut pois musiikistamme, Raparanta selittää. Sydämeltään kauhavalaisen bändin loppuvuoden suunnitelmiin kuuluvat Dragon Agen lisäosan läpipääsemisen ja PlayStationille uuden Madden 11:n ostamisen lisäksi muun muassa keikat ulkomailla. Todennäköisesti lähdemme syksyllä soittamaan Baltiaan, ja alamme ensimmäistä kertaa tehdä biisejä yhdessä. Saa nähdä, minkälaista siitä tulee, Raparanta lopettaa. «
TEKSTI MINNA KOIVUNEN KUVA JAAKKO LESKINEN
SUE
Sweatmaster
Satan Takes Holiday (swe) Black Magic Six Novembersoundsbetter Victoria
Klubi, Humalistonkatu 8, Turku Ennakkoliput: Tiketti
www.myspace.com/indieiltamat
» 19 « NRO. 7
soitti puna-armeijan kuoron kanssa 1990-luvulla, Parry laukoo. Yhtye on aiemminkin soittanut tavanomaisesta poikkeavissa paikoissa, esimerkiksi New Yorkin Judson Memorial -kirkossa sekä Etelä-Ranskassa vanhassa amfiteatterissa. Myös vuoden 2010 kiertueelle yhtye on pyrkinyt löytämään vaikuttavia esiintymispaikkoja. Helsingin jälkeen Arcade Fire esiintyi Ruotsissa Dalhallan kalkkikivilouhokseen rakennetulla konserttiareenalla. Ennen kiertuetta Arcade Fire puolestaan soitti Montrealin esikaupunkialueella donitsiputiikin parkkipaikalla. Sen oli tarkoitus olla salakeikka. Kerroimme asiasta päivää ennen ja kuvittelimme, että tuhatkunta ihmistä ilmaantuu paikalle. Media kuitenkin tarttui aiheeseen ja tiedotti keikasta, ja lopulta paikalle saapui kymmenentuhatta ihmistä. Tämä kertoo yhtyeen kotimaassaan nauttimasta suosiosta. Sama tosin luultavasti toistuisi melkein missä maailmankolkassa hyvänsä. LÄHIÖN LAPSET suburbs on arcade Firen kolmas albumi. Yhtyeen tunnetuin levy, vuonna 2004 julkaistu debyyttialbumi Funeral, lukeutuu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen hienoimpien pop-levyjen joukkoon ja kilpailee vahvasti aikakautensa väkevimmän debyytin tittelistä. Albumi menestyi hieman jälkijättöisesti, mutta siivitti lopulta Arcade Firen ansaitsemaansa suosioon. Kolme vuotta myöhemmin julkaistu toinen levy Neon Bible ei saanut osakseen yhtä varauksetonta hyminää. Tuntui kuin yhtye olisi yrittänyt toistaa Funeralin liiankin tarkasti. Suburbs sen sijaan vaikuttaa Hotelli Kämpin sviitissä tapahtuneen yhden kuuntelun perusteella edellistä rennommalta levyltä. Parry ei kuitenkaan suostu vertaamaan Suburbsia edeltäjiinsä vaan palauttaa kysymyksen takaisin silmää räpäyttämättä. Mitä mieltä itse olet? Kuudentoista kappaleen mittaisena Suburbs on ainakin reilusti pidempi kuin Funeral ja Neon Bible. Se on aivan liian pitkä! Miksikö? Hyvä kysymys. Tuntui hauskalta idealta tehdä jotain todella pitkää, koska kukaan ei nykyään kuitenkaan kuuntele albumeita: "Hei, tehdään pitkä ja hankala albumi, mutta sellainen, jossa jokainen biisi on kuitenkin hyvä", Parry toteaa ja päättää virkkeen mahtavaan haukotukseen. Itse en kuuntele 45 minuuttia pidempiä levyjä. Minulle kyseessä oli enemmänkin hauska idea enkä olisi halunnut tehdä näin pitkää levyä. Mutta muut halusivat, joten teimme pitkän levyn. Suburbsia voitaisiin luonnehtia löyhähköksi teemalevyksi. Parryn mukaan kappaleissa käsitellään yhteisiä teemoja, mutta varsinainen tiukan temaattinen kokonaisuus se ei ole. Levyllä on paljon usein toistuvia ideoita ja joissain kappaleissa on jopa käytetty samoja fraaseja. Kyseessä ei suinkaan ole The Wallin kaltainen konseptialbumi, jolla on yksi teema alusta loppuun, vaan asioita tarkastellaan eri näkökulmista. Suburbsilla teemoja tai ideoita on useita, ja niitä käsitellään lähiöympäristössä vietettyyn lapsuuteen ja nuoruuteen perustuvien narratiivien kautta. Lisäksi levyn lyriikat kertovat nykyajasta ja -paikasta, Parry toteaa. Suburbsia tehtiin kahden vuo-
den ajan pääasiassa yhtyeen kotikaupungissa Montrealissa. Arcade Fire on Parryn mukaan demokraattinen ollakseen niin suuri kokoonpano. Tuotannossa avustanut Markus Dravs auttaa punnitsemaan eri ideoita, mutta yhtyeen ydinkuusikolla on yhtäläisesti äänivaltaa. Usein päätökset tosin ajautuvat Butlerille. Levyttäminen on Arcade Firen tapauksessa verrattain hidasta, sillä jäseniä on paljon ja kaikilla on paljon ideoita. Tällä kertaa Arcade Fire ei juuri soittanut uusia kappaleita yhdessä ennen niiden nauhoittamista, vaan rakensi suuren osan Suburbsin kappaleista kerros kerrokselta studiossa. Kiertueelle Arcade Fire on harjoitellut kymmentä kappaletta ja aikoo Parryn mukaan soittaa loppujakin, mikäli se opettelee ne jossain vaiheessa. VIERAISSA musikaalisessa perheessä kasvanut Richard Reed Parry tunnetaan Arcade Firestä, mutta lahjakas muusikko on ollut osallisena muissakin projekteissa. Kanadalainen on tuottanut muun muassa Islandsin Return to the Sea -debyytin (2006) ja työskennellyt The Nationalin kanssa. Kertoessaan uusimmasta yhteistyökumppanistaan Little Screamistä (oik. Laurel Sprengelmeyer) mies suorastaan innostuu. Olen aika innoissani tästä. Little Scream on ilmiömäinen lauluntekijä, laulaja ja kuvataiteilija. Olen työskennellyt hänen kanssaan vuoden verran työstäen levyä aina silloin tällöin. Little Scream on kuin sekoitus Rickie Lee Jonesia, Jeff Buckleya, Elisabeth Cottonia sekä klassista rockia ja vanhaa Aerosmithiä. Todella outoa mutta kuitenkin toimivaa. Montreal Gazette kuvasi Little Screamia osuvasti sanoilla "niin obskuuri yhtye, ettei sillä ole edes MySpace-sivua". MySpace-sivua Little Screamilla ei tosiaan ole, mutta mikäli mielenkiinto heräsi, naisen taustalaulua on mahdollisuus kuulla The Nationalin High Violet -levyn kappaleella Bloodbuzz Ohio. Koko totuus selviää näillä näkymin kuitenkin vasta syksyllä, jolloin The Golden Record -albumin on määrä ilmestyä. Mielenkiintoiselta vaikuttavat myös Parryn sivuloikat klassisen musiikin pariin. Pari vuotta sitten Parry sävelsi teoksen sellokvartetille. Työ poiki mahdollisuuden säveltää lisää, ja viime syksynä Parry sai valmiiksi ensimmäisen orkesterikappaleensa. Jokaisella muusikolla on stetoskooppi. Kaikki sinfonian osat on sävelletty toimimaan yhdessä, mutta jokainen muusikko soittaa oman sydämensykkeensä ja hengitystahtinsa tempolla. Teos on orgaaninen, herkkä ja hauras, mutta koska se on sävelletty, se kuitenkin säilyy kasassa. Kaunista. Adjektiivit orgaaninen, herkkä ja hauras voi hyvin liittää myös Arcade Firen musiikkiin. Ja kun puitteet ovat tavallisesta poikkeavat, se kohoaa yhä korkeammalle. Tämän voinee allekirjoittaneen lisäksi todistaa 3999 muuta Suurkirkon portailla kesäkuun 28. ilta istunutta. Joskus oikeita asioita vain tapahtuu. Annetaan viimeinen sana ihastuttavalle Régine Chassagnelle: Meidän piti tulla tänne jo aiemmin, Chassagne sanoi mikrofoniin kasvot kohti valkoisena hohtavaa Suurkirkkoa. Emme päässeet ja olimme surullisia. Mutta nyt olemme täällä. «
HAASTATTELU
TEKSTI TUOMAS TIAINEN KUVAT ERIC KAYNE
» KANADASTA, RAKKAUDELLA
Kanadalainen indierockin airut Arcade Fire esiintyi Helsingin Senaatintorilla kesäkuun lopulla. Sue tapasi yhtyeen Richard Reed Parryn ennen historiallista konserttia.
os 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kanadalainen indierock pitäisi kiteyttää yhteen yhtyeeseen, vastaus voisi hyvinkin olla Arcade Fire. Avioparin Win Butler Régine Chassagne vuonna 2003 perustama monimiehinen yhtye on lyönyt muutamassa vuodessa itsensä läpi joka puolella palloa. Indiestä on tullut uusi pop, eikä Arcade Firella ole tässä kehityksessä aivan pieni rooli. Arcade Fire saatiin vuonna 2010 Suburbs-levyn kiertueen myötä
J
vihdoin myös Suomeen. Koska Helsingin Senaatintorilla järjestetty konsertti oli kiertueen ensimmäinen ja yhtye jättää tällä kertaa väliin muutamia tärkeitä markkina-alueita, paikalle oli lentänyt toimittajia muun muassa Saksasta, Hollannista ja Italiasta. Juhannuksen jälkeisenä maanantaina järjestetty konsertti oli ainoa laatuaan. Suurkirkon edustaa ei aiemmin ole käytetty kaupallisen konsertin järjestämiseen. Valinta oli yhtyeen oma, paljasti Universal Musicin Satu Snellman
hotelli Kämpin käytävällä ennen haastattelua. Arcade Firelle tarjottiin Helsingin normaaleja keikkapaikkoja, mutta bändi halusi jotain erityistä. Paavo Nurmen mukaan nimetyssä fiinissä kokoushuoneessa haastattelun antava Parry vahvistaa asian. Miksi ei? Pyrimme soittamaan erikoisissa paikoissa aina kun se on mahdollista. Aina se ei onnistu, mutta kun onnistuu, se on hauskaa. Se tekee keikoista hiukan erityisempiä. Tuohan on muuten sama tori, jolla Leningrad Cowboys
SUE
» 20 « NRO. 7
PE 3 QST 0.7. O OUL CK , U
» TASASELLA TAHILLA ETTEENPÄIN
Hiljakseen kasvanut oululainen OlliPA & Funksons ei ota turhia menestymispaineita.
O
lliPA & Funksons teki 26. toukokuuta ilmestynyttä Laiva lasipullossa -debyyttiään puolitoista vuotta ja onnistui vangitsemaan sille svengaavan keikkatunnelmansa. Bändi on erittäin iloinen saadessaan debyyttinsä vihdoin kauppojen hyllyille. Se on ollut ikuisuusprojekti. Bändi on ollut viisi vuotta kasassa ja vasta nyt saimme levyn ulos, räppäri Tommi "Olli PA" Torvikoski miettii. Hyvä, että venyi kesään, koska se on ehdottomasti kesälevy, kosketinsoittaja Lasse Rasinkangas huomauttaa. Vaikka bändin kolmella räppärillä Torvikoskella, Matti "Myöhäne" Kemillä ja Riku "Rikihatka" Viitasella on bändissä yhtä suuri rooli, on nimeksi jäänyt OlliPA & Funksons. Se on osaltaan tyyliseikka. Kaikki iskelmäbändit ovat aina joku & jotakin, Rasinkangas kertoo. Pari vuotta sitten aloimme keikkailla OlliPA-nimellä, ja se oli luonnollista laittaa etuliitteeksi, Kemi lisää. Räpmusiikin maailmassa omalaatuista tässä oululaiskokoonpanossa on se, että räppäreiden ja Rasinkankaan, kitaristi Jesse Heikkisen, basisti Jukka Törrön ja rumpali Niko Konttisen muodostaman bändin lisäksi äänessä on naislaulaja, Torvikosken sisko Tanja Torvikoski. Sellainen ei ole yleensä kovin toimivaa, Tommi Torvikoski naurahtaa. Se on riski. Kun minua pyydettiin muutama vuosi sitten yhteen biisiin laulamaan, menin vain lavalle ja idea oli, että "laula jotain", Tanja Torvikoski kertoo. Sillä tiellä olemme vieläkin, kaikki nauravat yhteen ääneen. Kauniimman Torvikosken roolina bändissä on olla melodinen linkki muihin. Hän on kuin yksi instrumentti. Haluaisin miettiä lauluosuuksiani tulevaisuudessa tarkemmin. Monesti jätän laulamatta asioita, koska liika on liikaa, hän selventää.
Kesällä muun muassa Qstockissa, Pipefestissä ja Kalottjazzeilla soittava yhtye pitää Oulua hyvänä paikkana bändille. Hiukkavaaran bändikämpät pitävät oululaista bändielämää pystyssä. Ja sitten täällä on tuo musiikinedistämiskeskus Rockpolis, Rasinkangas kertoo. Täällä on suhteessa enemmän koulutusmahdollisuuksia moniin kaupunkeihin verrattuna, hirveästi hyviä muusikoita ja laaja kulttuuritarjonta. Oulussa uskalletaan tehdä kaikenlaista, koska tekeminen ei ole trendihakuista, vaan bändit ovat itsensä näköisiä, Tanja Torvikoski kehuu. OlliPA & Funksons on saanut kotikaupungissaan hyvän vastaanoton, vaikka Oulua pidetään yhä tiukasti metalliin keskittyneenä paikkana. Tuollainen ajattelu lienee kuitenkin jo vanhanaikaista, sillä onhan sieltä viime vuosina tullut bändejä kuten Morley, Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi ja G-ODD. Muut muusikot ja musiikkipiirit ovat ottaneet hyvin vastaan. Ei ole ollut semmoista asennetta, että "kun tuo ei ole metallia, niin se on paskaa", Tommi Torvikoski luonnehtii. Täällä on viitenä päivää viikossa jameja, joissa kuullaan jazzia, funkia ja soulia paljon enemmän kuin ennen. Oulu vain ei ole kuuluisa muista kuin metallibändeistä, Tanja Torvikoski harmittelee. Menestymispaineita rap-funk-bändillä ei ole. Toiveissa olisi saada sen verran nimeä, että keikkakalenteri täyttyisi entisestään. Pitkän tähtäimen tavoitteitakaan yhtyeellä ei ole. Ilosaarirockin Rentolava? Emme ole koskaan puhuneet emmekä miettineet sitä. Olemme edenneet koko ajan omalla painollamme, ja homma on mennyt koko ajan vähän eteenpäin. Katsotaan nyt, mihin asti se nousu jatkuu. Johonkin se pysähtyy kuitenkin. Olemme tyytyväisiä nykytilanteeseenkin, kun on keikkoja ja ihmisiä, jotka käyvät keikoilla, Tommi Torvikoski painottaa.
TEKSTI: MINNA KOIVUNEN KUVA PÄIVI PIRHONEN
SUE
» 21 « NRO. 7
» SANTA BARBARAN SAUNDI
Foo Fighters -kitaristi Chris Shiflett astuu parrasvaloihin The Dead Peasants -kollektiivin keulakuvana.
C
hris Shiflettillä on aina ollut monta rautaa tulessa. Foo Fightersin kitaristina parhaiten tunnettu mies on nähty vuosien varrella muun muassa Me First & The Gimme Gimmesin, No Use for a Namen, Jackson Unitedin ja hetken verran myös Andy McCoyn kovaonnisen The Real McCoy Bandin riveissä. Nyt hän on astunut etualalle: Chris Shiflett & The Dead Peasants -kokoonpanon ensimmäinen albumi julkaistaan heinäkuussa. Shiflett tunnustaa, että levyn ilmestyminen jännittää häntä enemmän kuin yhdenkään edellisen. On paljon hermostuttavampaa päästää kauppoihin levy, jossa on omia biisejä. Tämä on aivan eri asia kuin vaikka Foo Fighters -levyn julkaiseminen. Tätä tullaan vertaamaan muihin bändeihini, mikä on tavallaan väärin, koska nehän eivät soita minun biisejäni. Oletko aina tehnyt omia kappaleita? En, aloin kirjoittaa niitä vasta kolmikymppisenä. Biisien tekeminen on alkanut tuntua yhä luontevammalta. Olen mielestäni kehittynyt aika tavalla. Chris Shiflett & The Dead Peasants on samassa veneessä Jesse Malinin ja Ryan Adamsin kaltaisten klassisesta laulaja-lauluntekijäperinteestä, americanasta ja rockista ammentavien artistien kanssa. Suurin ero on se, että Shiflettin musiikki on aurinkoisempaa. Voisi jopa sanoa, että levy kuulostaa Chrisin kotiseudulta Kalifornialta. Aivan varmasti se kuulostaa Kalifornialta. Tarkemmin sanottuna Santa Barbaralta, jossa vartuin. Se sijaitsee puolentoista tunnin ajomatkan päässä Los Angelesista. Paikka on muuttunut vuosien varrella mutta minun muistoissani se on edelleen unelias pieni rantakaupunki. Uskon, että Santa Barbaran viba väreilee soitossani aina. Mutta jos musiikillisista referensseistä puhutaan, niin voisi mainita ainakin The Replacementsin, Wilcon, Ryan Adamsin ja miksei Hank Williamsinkin. Tykkään akustishenkisestä musasta, jossa on kaikuisia twang-kitaroita. Millaisia sanoituksia teet? Ennen tätä levyä kirjoitin tekstejä viimeksi Jack-
son Unitedille. Silloin oltiin George W. Bushin viimeisen presidenttikauden jälkimainingeissa, ja sanoituksista tuli melko poliittisia. Nyt sellainen ei tuntunut ajankohtaiselta. Nyt kirjoitan enimmäkseen ihmissuhteista ja tunteista mutta en välttämättä minämuodossa. Joskus tekstissä yhdistyvät useamman ihmisen kokemukset. Henkilökohtaisin taitaa olla riitaisasti päättyneen The Real McCoy Band -pestin inspiroima avausbiisi Helsinki, jonka nimi voisi yhtä hyvin olla An Open Letter to Andy McCoy. Kirjoitin Helsingin päivänä, jona palasin kotiin Suomesta The Real McCoy Bandistä erottuani. En ollut biisiä tehdessäni vihainen vaan pettynyt ja pahoillani siitä, että hyvä mahdollisuus hukattiin sillä tavalla. Uskon, että Andy ymmärtää, mistä laulan. Biisi ei kuitenkaan syyllistä ketään. Minä vain laulan siitä miltä minusta silloin tuntui. Andy on edelleen yksi lempikitaristeistani ja -biisintekijöistäni. Haluaisitko, että McCoy vastaisi viestiisi omalla biisillään? En, Shiflett nauraa sydämellisesti. Andy asuu omassa maailmassaan, ja minä toivon hänelle pelkkää hyvää. Chris Shiflett antaa haastattelun matkalla Foo Fightersin treeneihin. Dave Grohlin yhtye harjoittelee parhaillaan uusia kappaleita. Foo Fighters menee studioon syyskuussa. Levy olisi tarkoitus saada valmiiksi jouluun mennessä ja julkaistuksi ensi vuonna. Kiirettä siis riittää. Kierrän The Dead Peasantsin kanssa Pohjois-Amerikkaa kesällä, mutta Eurooppaan pääsen aikaisintaan joulun tienoilla. Tuleeko Chris Shiflett & The Dead Peasantsista pitkäikäinen kokoonpano? Enpä tiedä, saanko tätä samaa porukkaa koolle enää toista kertaa. Levyllä soittaa ystävistäni koottu väljä kollektiivi, ja he vasta ovatkin kiireisiä ihmisiä. Mutta varmasti tulen tekemään lisää omia levyjä. Haluaisin, että seuraava on julkaisuvalmis, kun Foo Fightersin kiertueet loppuvat. «
HAASTATTELU
TEKSTI ARI VÄNTÄNEN KUVA SONY MUSIC
LAUANTAI
UITTAMO TURKU
24.7 .
AINO VENNA // BAXTER // CLEANING WOMEN // JAAKKO EINO KALEVI QUINTET // KAP KAP // KINGS OF NIPPON // KORIA KITTEN RIOT // LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI // LIEKKI // MAGYAR POSSE // MARKSCHEIDER KUNST (RUS) // MR VELCRO FASTENER // THE MUTANTS // OP:L BASTARDS // PIKKU KUKKA // PSILODUMP (SWE) // TAIPUVA LUOTISUORA // TOMATO TOMATO // UKKIVAINAA // WAISTED FLANDERS // VUK // YAKUZI PATO // YM...
LISÄKSI: SuomiRuotsi SKWEEE-maaottelu, Lisäelämä-videobattle, Disko WTF?! -vesibussiyhteys Aurajoelta, KoKoMYS-workshop, KodinKoneMetsä, animointinurkkaus, dramaturginen valoshow ja
NAULARANNALLA ILMAINEN RANTAILMIÖ!
WWW.ILMIÖ.FI
K-18
+ikärajaton RantaILMIÖ
LIPUT ENNAKKO/ 16/20 PORTILTA
ENNAKKOLIPUT WWW.TIKETTI.FI
SUE
» 22 « NRO. 7
» TYÖN SANKARIT
Kolmannen levynsä julkaissut Band of Horses on musiikkimaailman työläisyhtye, joka vieläpä nauttii duunistaan. HAASTATTELU
B
and of Horses osui hyvään saumaan ensilevyllään Everything All the Time (2006). Yleisö oli tutustutettu The Shinsin ja My Morning Jacketin melodialla ja kaiulla kyllästettyyn amerikanrockiin, joten parrakkaan ruutupaitayhtyeen oli hyvä iskeä oikeaan aikaan. Debyytti kehuttiin pystyyn, eikä seuraaja Cease to Begin (2007) sekään pärjännyt kehnosti. Toukokuun lopussa, maailmankiertueen ollessa hyvässä vauhdissa, julkaistiin yhtyeen kolmas albumi Infinite Arms. Laulaja ja yhtyeen soundin luoja Ben Bridwell on maininnut albumin olevan "monessa mielessä Band of Horsesin ensimmäinen levy". Syy lausuntoon on se, että tällä kertaa kaikki yhtyeen jäsenet osallistuivat levyntekoon aiempaa demokraattisemmin. Kyllä kyllä, vakuuttaa rumpali Creighton Barrett Atlantin toiselta puolelta. Yleensä Ben on vastuussa laulujen kirjoittamisesta. Tällä kertaa myös minä, Ryan Monroe, Tyler Ramsey ja Bill
Reynolds sävelsimme materiaalia, jota sitten työstimme yksissä tuumin. Joten nyt tavallaan on todellakin kyse bändistä nimeltä Band of Horses. Kuusitoista kuukautta työstettyä Infinite Armsia tehtiin pitkin poikin Yhdysvaltoja Alabaman Muscle Shoalsista Yhdysvaltain itäosan Blue Ridge -vuoria, Los Angelesin Hollywood-kukkuloita ja Mojaven aavikkoa myöten. Alkuperäinen idea oli tehdä levy Muscle Shoalsissa ja imeä vaikutteita kaikesta siitä mahtavasta musasta, jota paikassa on tehty. Saavuttuamme paikalle saimme kuulla, että vuokraamamme studio olikin museo, jonka laitteet eivät olleet toiminnassa. Demosimme biisit toisessa studiossa ja päätimme sitten palata samaan studioon, jossa teimme toisen levymme. Bändi teki suurimman osan nauhoituksista jo ennestään tutulla Echo Mountain -studiolla PohjoisCarolinassa. Mutta koska Band of Horses halusi vain parasta rakentaessaan palasista valmiita kappaleita, osasia piti viilailla ympäri maa-
TEKSTI TUOMAS TIAINEN KUVA SONY MUSIC
"Saavuttuamme paikalle saimme kuulla,
että vuokraamamme studio olikin museo, jonka laitteet eivät olleet toiminnassa.
ta. Ei siis ihme, että levyn teossa kesti melkein puolitoista vuotta. Hoh, se kesti ikuisuuden! Meillä kestää aikansa ennen kuin palaset loksahtelevat kohdilleen. Emme hengaile keskenämme kovin usein eikä meillä ole bänditreenejä tai treenikämppää. Kun asiat ovat tällä tavoin, pitää vain luottaa muihin ja odottaa, että kukin saa hommansa hoidettua. Lisäksi rahoitimme levyntekoa soittamalla keikan silloin, toisen tällöin, mikä katkaisi levyntekoprosessin. Kahden levyn Sub Pop -diilin päättymisen jälkeen yhtye oli omillaan, joten deadlinejakaan ei ollut. Tällä kertaa
kukaan ei hengittänyt niskaamme. Menimme studioon, soitimme kaikkea mahdollista, ja jos jokin kuulosti typerältä, jätimme sen levyltä pois. Meillä oli aikaa ja vapaus tehdä kaikkea. Emme kuitenkaan olleet pätkääkään huolissamme; jos levy ei ole valmis, se ei ole valmis. Lopulta diilikin järjestyi. Infinite Armsin julkaisee peräti kolme levy-yhtiötä: Fat Possum, Brown Records ja Columbia. Tulemme aina rakastamaan Sub Popia, ne kaverit ovat perhettämme, mutta nyt halusimme muutosta ja kokeilla, miltä tuntuu ottaa riskejä. Fat Possumilla on loistava backkatalogi vanhaa bluesia. Tietenkin heidän taustallaan on suuri Columbia. Lisäksi Ben sai käynnis-
tettyä uudelleen oman levymerkkinsä Brown Recordsin, mikä sinetöi diilin. Oli aika iso asia meille hypätä indielabelilta isolle levyyhtiölle. Loppuun tiivistys: Mikä on parasta Band of Horsesissa soittamisessa? Se, että rakastaa työtään. Ja se, että näkee, kuinka kaverit bändissä innostuvat. Duunia on näinä päivinä paljon, mutta tämä on kerta kaikkiaan mukavaa hommaa! Myös se, että tekee kaksikymmentä haastattelua putkeen? Heh, se on hieman eri asia, mutta on tietysti mahtavaa, jos joku haluaa jutella kanssasi. Emme harrasta mitään niuhoa rokkistara-paskaa. «
SUE
» 23 « NRO. 7
» PERFEKTIONISTIN VAHVA VISIO
Iconcrashin perustaja ja keulahahmo Jaani Peuhu ei usko musiikin tekemisessä demokratiaan. Hän vaatii bändin muilta soittajilta paljon vahvan visionsa takia.
moni bändi kaatuu juuri demokratiaan, Jaani Peuhu sanoo. Jos on täydellinen visio musiikista mutta pitää antaa basistin sekoittaa sitä vähän ja kitaristillakin on annettavaa, yhtäkkiä kaikki särmä hioutuu pois. Musiikki ei enää olekaan sitä mitä haluttiin. Se on vain kollaasi, jolla ei ole enää mitään kerrottavaa muille. Sellaisia bändejä on pilvin pimein. Uskon diktatuuriin tilanteessa, jossa muilla ei ole antaa mitään, joka parantaa biisiä. Iconcrash ei Peuhun suuresta roolista huolimatta ole yhden miehen yhtye, jossa muut soittajat ovat statisteja. Jokaisen vaikutteet kuuluvat Iconcrashin musiikissa, jota Peuhu pakon edessä kuvailee darkwaveksi. Sattumien kautta muodostuneessa miehistössä rumpuja soittaa Oskari Vilmunen, koskettimia Anu Tukeva, kitaraa Matti Toivonen ja bassoa Riku-Niilo Mattila. Nyt meillä on sellainen porukka, että jokainen ymmärtää minun melodia-, soundi- ja harmoniamaailmaani. He tuottavat sellaisia asioita, joista diggaan. He tekevät Iconcrashin musiikista rikkaampaa. Bändin toinen albumi Enochian Devices julkaistiin 26. toukokuuta. Se äänitettiin Dynasty- ja Sonic Pump -studioilla Helsingissä. Esituotantovaiheessa bändi demotti lähes sata kappaletta. Vasta kun oikeat palaset löytyivät, aloitimme äänityssession. Silloin elettiin joulukuun ensimmäisiä päiviä vuonna 2007. Äänitykset kestivät maaliskuuhun 2009 asti. Iconcrash ei kuitenkaan ollut tyytyväinen lopputulokseen. Kun demotimme levyä, biisit olivat hyvin elektronisia. Sitten keksimme hullun idean: tehdään orgaaninen bändilevy, jossa on mahdollisimman vähän ohjelmointia, jotta biisit tulisivat esiin. Teimme semmoisen, mutta ei se kuulostanut yhtään Iconcrashilta. Siispä Peuhu alkoi miksata levyä uudestaan. Osa rumpuraidoista muuttui rumpukoneiksi ja särökitaroita vaihtui synabassoiksi. Jossain vaiheessa homma alkoi loksahdella paikoilleen. Mutta mistä tiesit, milloin palaset ovat oikeilla paikoillaan? Sen huomaa siitä, kun Anu tykkää. Silloin olemme lähellä maalia. Hän on hyvä mittari, koska hän diggaa synapoppia muuten tyylikästä musaa ja taitaa pohjimmiltaan vihata hevi- ja rokkihommia. Enochian Devicesin erot vuonna 2005 julkaistuun Nude-debyyttiin ovat ennen kaikkea ajattelutavassa. Se on selkeä jatkumo Nudelle eikä loppuen lopuksi eroa siitä hirveästi. Paitsi Nuden aikaan minulla oli dogma, etten halunnut käyttää särökitaroita. Olin juuri tehnyt hevilevyn ja olin täynnä niitä jynkytyksiä. Tällä levyllä ei ollut rajoitteita, enkä miettinyt genrejä. Minua ei myöskään pelottanut kaupallisuus. Jos biisi tuntui poppikselta tai kaupalliselta shitiltä, en tuhonnut sitä genreuskollisuuden takia. Musiikki on kuitenkin pyhä asia ja sen pitää saada kehittyä sinne, mihin se on menossa. Peuhulla on selkeä näkemys siitä, miten bändi voi menestyä. Jos aikoo saavuttaa jotain musiikilla, täytyy luoda oma soundi tai oma genre. Perässähiihtäjät eivät voi ikinä päästä pitkälle. Olenkin viettänyt paljon aikaan tuotekehittelyn kanssa ja vienyt sitä vesille, joille muut eivät välttämättä menisi. En ole kuitenkaan ottanut koskaan stressiä siitä, jos joku tulee sanomaan, että tuo kohta kuulostaa ihan Tapani Kansalta. Yleissoundi pitää olla ihan uutta. Kolmatta Iconcrash-levyä ei tarvitse odottaa viittä vuotta. Seuraava levy tulee paljon helpommin. Kaikki palaset ovat paikallaan ja olemme löytäneet hyvät työtavat. Enochian Devicesiä tehdessämme kokeilimme monia erilaisia lähestymistapoja, mutta nyt visio on selkeä. Kolmas levy on itse asiassa jo sävelletty. Riippuu kiertuekuviosta, milloin pääsemme äänittämään sitä. «
HAASTATTELU
TEKSTI MINNA KOIVUNEN KUVA RIINA HONKIMÄKI
SUE
» 25 « NRO. 7
CHECK OUT!
PRE-LISTENING, MERCHANDISE AND MORE:
W W W. N U C»L26 A R B L A S T. D E E«
SUE NRO. 7
HAASTATTELU
TEKSTI JUKKA KITTILÄ KUVAT EMI
"En käytä aikaani reunioneista
unelmointiin. Mutta kyllähän etenkin Soundgarden kuulostaa nykykunnossaan mahtavalta."
SUE
» 28 « NRO. 7
» HYYTÄVÄ HEINÄKUU
Yksi Suomen äärimmäisimmistä asennemetallibändeistä, kotkalainen ID: Exorcist on vielä vailla suurempaa tunnettavuutta. Asian tilaa korjataan uudella Under a Ton of Ice -pitkäsoitolla.
hdysvaltain matalataajuuksilta vaikutteensa imevän ID: Exorcistin edellisestä julkaisusta on kutakuinkin viitisen vuotta. Kyseinen pitkäsoiton mittainen omakustannejulkaisu Flatline oli ilmestyessään armottomin asennepurkaus näiltä lakeuksilta hyvin pitkään aikaan. Yhtye oli tekeleeseensä tyytyväinen, ja muukin maailma noteerasi herrain ärähdyksen. Lupaava liito kuitenkin lässähti ulkomusiikillisiin ongelmiin. Edellislevy tosiaan oli tietynlainen voittajatuote nimenomaan materiaalinsa puolesta, mutta kaikki sen potentiaali kuivui kasaan. Oli motivaatio-ongelmia ja muuta oman identiteetin haeskelua, juhannustunnelmista tavoitettu kitaristi-tuottaja-säveltäjä Sami Hauru kertoo. Muutamaa miehistönvaihdosta myöhemmin tilanne stabiloitui.
Y
Nyt käsillä on uusi ID: Exorcist -kokopitkä Under a Ton of Ice. Kaikilla jäsenillä on jo sen verran ikää, ettei pelkkä nuoruuden into enää riitä polttoaineeksi. Toiminta on huomattavasti jäsennellympää kuin aiemmin. Virkamieshevistä ei edelleenkään toki ole kysymys, mutta touhu on silti tavoitteellisempaa ja paremmin lapasessa. TILASTOLLINEN MAHDOTTOMUUS under a ton of Ice on ID: Exorcistin kuudes julkaisu. Huomattava yksityiskohta bändin jokaisen levytyksen kohdalla on se, että niin säveltäjä-, tuottaja- kuin äänittäjä-kohdasta löytyy aina sama nimi: Sami Hauru. Yksinoikeudellinen vetovastuu on tietoinen päätös, mutta haastateltava myöntää olevansa pikkuhiljaa valmis löysäämään liekoja. Kyllä niitä ulkopuolisia näkökulmia alkaa vähitellen jopa kaiva-
ta. Vaikka minulla oli tälläkin kertaa alusta asti selkeä visio siitä miltä musiikin pitää kuulostaa, niin samalla koko ajan tiedostin olevani enemmän tai vähemmän tapojeni orja. Tietty kaava toistuu, ja jossain määrin pitäydytään oman laatikon sisällä. Tulevaisuus näyttää, josko marssit tampataan jatkossa vaihtoehtoisella tahdilla. Under a Ton of Ice on vielä omin nokin kasaan painittu kahdeksan kappaleen kokonaisuus vimmaista amerikankatkuista skandinaaviheviä. Bändiä perustettaessa olennaisimmat vaikutteet imettiin sen hetken näkyvimmiltä jenkkihevibändeiltä tyyliin Machine Head, Pantera, Spineshank ja Coal Cham-
ber. Nykyään sen sijaan putoaa monenlainen muukin musiikki. Hyödynnettäviä juttuja bongaa yhtä lailla Britney Spearsilta tai kirkosta nyysitystä virsikirjasta kuin vaikkapa Meshuggahin uudelta levyltä. Jos Under a Ton of Icea pitäisi jollekin suositella, niin vaikkapa vanhan In Flamesin tai Strapping Young Ladin ystäville. Haurun mukaan ID: Exorcistin jokaisen julkaisun kohdalla on kyse nyt tai ei koskaan -tilanteesta. Jo ensimmäisen demon aikaan yhtyeen mentaliteetti oli se, että "materiaali on maailman parasta, ja jos joku ei tajua niin se on väärässä!". Tuollaiset itsetarkoituksellisen itsevarmat mielipiteet eivät ole hävinneet mihinkään. Musiikki on oikeasti jopa hyvää, Hauru tokaisee. ID: Exorcist perustettiin vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa. Sen riveissä vaikuttaa edelleen kolme kappaletta alkuperäisjäseniä. Haastateltavan lisäksi yhteistä unelmaa ovat alusta asti jahdanneet laulaja Jaakko Mäntymaa ja rumpali Ville Nissinen. Millä keinoin kyseinen ydinkolmikko on pidetty kiinni toistensa selkänahoissa näinkin pitkään näinkin kuoppaisella taipaleella? Me kolme olemme lapsuudenkavereita. Eli tappelut tapeltiin jo hiekkalaatikolla. Erimielisyyksiä ja mielipide-eroja ei ole pahemmin tarvinnut halkoa juniorivuosien jälkeen. Jokaisen kohdalla on toki koettu hanskat naulaan -hetki, mutta niin vain musiikki pistää miehen takaisin treenikämpälle ja farmariautoon kiertämään Suomea. Mutta jos tarkastellaan kaikkia viittä jäsentä yksilöinä, niin mehän olemme viisi täysin erilaista ihmistä. Tilastollisesti meidän ei kaiken järjen mukaan edes pitäisi tulla toimeen tai mahtua samaan tilaan keskenämme.
LA 14.8. JACK-UP, HAMINA
HARVEMMIN KUIVIN SUIN id: exorcist on varsinkin kotikulmillaan tunnettu vimmaisista live-esityksistään ja huomattavan runsaasta alkoholinkäytöstään. Miten kostea oheistoiminta pidetään kurissa? Jokainen bändin jäsen on vapaa tekemään lavan ulkopuolella periaatteessa mitä vain päähän pälkähtää, kunhan keikat hoidetaan kunnialla. Estradille on ihan turha mennä esittelemään uljaan upeaa humalatilaansa. Viinat otettakoon vasta "töiden" jälkeen. Haurulta itseltäänkin löytyy kokemuksia selkeistä ylilyönneistä. Virheistä oppii. Bändin alkuaikana toteutetusta Helsingin Factoryn -keikasta en muista mitään muuta kuin mitä olen neljästä valokuvasta voinut jälkeenpäin päätellä. Ei soitto kuulemma ihan putkeen mennyt. Noista päivistä on rima noussut. Tänä päivänä vastaava kohellus tarkoittaisi ainakin henkilökohtaisesti ankaraa itsetutkiskelun paikkaa. Kaikista hirvein skenaario on pilata sen keikkaa katsomaan tulleen ihmisen ilta sillä, että on vetänyt itsensä sellaiseen kuntoon, ettei pysty tarjoamaan parastaan. Viina virtasi myös tuoreen Demon Shaped Phoenix -videon kuvauksissa. Videon alussa ajan autoa ja toinen kitaristimme Antti juo vieressä viskiä. Alkuperäisen idean mukaan minunkin piti ottaa huikka siitä pullosta. Sitä kokeiltiin yhden ainoan kerran sangen kohtalokkain tuloksin. Kyseinen viski oli halvinta mahdollista jenkkibourbonia, kunnon tulilientä, jota olisi voinut kaataa vaikka auton tankkiin. Jo ennen huikkaa pelkkä haju aiheutti minussa vastareaktion, jonka seurauksena oksensin. Tämä siis tilanteessa, jossa ajamani pick-upin lavalla istuu kolme äijää, ja auto ajaa toisen auton rinnalla kapealla maantiellä! Niin sanottu vaaratilanne! Huomionarvoista on, että Antti joi kuvausten aikana mainitun pullon viimeistä tippaa myöten. Enkä itsekään säästynyt kuivin suin. Joka kerta, kun minua kuvattiin, minun piti avata kalja. Eihän niiden voinut antaa väljähtyä! Kasaan saatiin eriskummallinen mutta laadukas kuvatallenne, jossa promokuvasta tuttu sekalainen seurakunta jahtaa "ajokoiran" johdolla Suomen viimeiseksi dopingvapaaksi hiihtäjäksi paljastuvaa saalistaan. Kun laulajamme Jaakko esitteli kyseisen videon käsikirjoituksen, totesin alkuun, että ihan hyvä tarina. Intensiivisten soittovideoiden ystävänä kuitenkin penäsin lopulliseen versioon sitä soittavaakin orkesteria. Jaska piti kuitenkin päänsä ja vakuutteli, että kyllä tästä hyvä tulee! Kuvaukset tapahtuivat yhden kaoottisen päivän aikana. Juostiin edestakaisin hassuissa kuteissa ilman minkäänlaista hajua lopullisesta tuotteesta. Koska kohtauksia ei kuvattu kronologisessa järjestyksessä, ei kiinnekohtaa päässyt juuri muodostumaan. Tuli fiilis, että tälläkö meidän pitäisi promota uutta levyä ja saada jotakin hyvääkin aikaiseksi. Mutta niinhän siinä kävi, että valmista videota katsoessa ei voinut todeta kuin että "kyllä!", Sami nauraa. «
HAASTATTELU
TEKSTI HENRI EEROLA KUVA ID: EXORCIST
SUE
"Meidän ei kaiken järjen mukaan edes pitäisi tulla
toimeen tai mahtua samaan tilaan keskenämme.
» 32 « NRO. 7
Yl i s t e t y n m e ta l l i b ä n di n odote ttu uutuusalbumi kaup oi ssa 28.7.
www.avengedsevenfold.com www.warnermusic.fi
SUE
» 33 « NRO. 7
lä on paikoin hyvinkin intohimoinen. To the Grave I Belong, The Loss And Endeavour of Divinity sekä My Voyage Through Galactic Aeons tuhoavat kesäisen kepeyden kuin takatalvi.
JUSSI LAHTONEN
tävät nyt jo liki nostalgisen tuntuiset videopätkät yhtyeen kiertueilta. Dokumentti olisi ollut yksinäänkin julkaisun arvoinen, nyt se täydentää loistavasti erittäin kattavaa livetallennepakettia.
JUSSI LAHTONEN
6
KVELERTAK KVELERTAK
(Indie Recordings) Norjalaisen black metalin evoluutio on vienyt tietyt bändit yhä riisutumpaan muotoon, ja osa bändeistä kuten Darkthrone edustaa nykyisellään jo enemmän kännistä räkäpunkkia kuin black metalia. Kvelertak vie tämän suuntauksen entistä pidemmälle, sillä yhtyeen samanniminen esikoisalbumi on ensisijaisest punk rockia ja toissijaisesti black metalia. True-miehet voivat meuhkata siitä, kuinka aitoa, synkkää tai necroa mikäkin bändi on, mutta oleellisinta on se, onko valittu konsepti toimiva ja kiinnostava. Kvelertakin kohdalla vastaus on negatiivinen, sillä albumi on monotonisen yksitoikkoinen pläjäys samalla kaavalla tehtyjä biisejä, joiden pituus vain kasvaa levyn loppua kohden. Ytimekäs ja räkäinen musiikillinen ilmiasu voi toisinaan toimia, jos levy on napakan pituinen, mutta lähes 50 minuutin mittainen punk/black ei ole napakkaa, kaikkea muuta. Alussa tilanne on parempi, sillä biisit kuten ytimekäs Mjød ja Fossegrim pyörivät kolmen minuutin kummallakin puolella, mutta levyn loppupäässä biisien pituus kasvaa äkisti yli viiden ja jopa yli kuuden minuutin mittoihin. Tylsää, tylsää, tylsää.
JUSSI LAHTONEN
9
AMORPHIS FORGING THE LAND OF THOUSAND LAKES (DVD) (Nuclear Blast)
Amorphiksen ura on jatkunut jo 20 vuotta ja levyjäkin on yhdeksän, joten on erikoista, ettei bändi ole julkaissut tätä ennen yhtään livejulkaisua tai videotallennetta. Monet bändithän pistävät livekiekot pihalle parin studiolevyn välein, ja jotkut tuntuvat julkaisevan enemmän kokoelmia, videoita ja livelevyjä kuin varsinaista uutta materiaalia. Turha toisaalta julkaista tusinatavaraa, kun asiat voi tehdä kerralla kunnolla. Niin tekee myös Amorphis, jonka dvd-paketti ei paljoa tätä kattavammaksi enää tulekaan. Kahteen levyyn jaetussa julkaisussa on kaksi livekeikkaa; sekä Oulussa vedetty erityispitkä klubikeikka että vuoden 2009 Summer Breezessä vedetty festarikeikka. Livekeikat näyttävät bändin sekä isolla jättilavalla että intiimissä klubiympäristössä. Livekunto on bändillä kova, ja parhaiten soivat uran alkupään huippubiisit kuten Sign From The North Side. Dvd:llä ovat myös bändin kaikki 11 promovideota sekä onneksi edesmenneestä Jyrki-ohjelmasta napattu tvhaastattelu My Kantele -biisin kera. Ehdottomasti kiinnostavin osuus on kuitenkin dokumentti Amorphiksen synnystä ja historiasta. 20 vuotta on mahdutettu noin tuntiin, ja haastateltavana ovat lähes kaikki bändin nykyiset ja entiset jäsenet paitsi Pasi Koskinen, jonka poissaolo tekee suurimman ja huomattavimman poikkeuksen. Omin sanoin kerrottua historiaa täyden-
(Danse Macabre) Veri vetää goottiluolien tanssilattioille, kun kotimaisen Beati Mortuin jykevä EBM alkaa pumpata raivolla kappaleessa Vision of Hell. Vokalisti Marian bläkkistyylisesti kähisemät vokaalit sopivat melodisen jytkeen päälle, mutta väliin kuullaan puhdastakin laulua. Soundimaailma pysyy tiukasti tyylilajille tyypillisissä raameissa, ehkä hieman jopa kliseisiin sortuen. Mutta eipä haittaa, sillä homma hoidetaan suoraviivaisen rehellisen ja häpeilemättömän kuuloisesti. Soitanta ja sävellykset pysyvät korkeatasoisina ja kertosäkeisiin on tuupattu yllin kyllin liisterimäistä tarttuvuutta, esimerkkinä Let the Funeral Begin. Vaikka koneet ja syntsatilutukset ovat laulujen ohella eteenpäin puskeva voima, kitaroilla tuodaan soundiin lisäräimettä. Vauhtia hiukan höllennetään Das Ichin Bruno Krammin kanssa duetoidussa Deathrowssa, joka nostattaa nostalgisia goottimielleyhtymiä. Erinomainen Touch Me Not on soundiltaan astetta industrialimpi ja raaempi. Musta surma osoittaa suomen kielen toimivuuden tässäkin lajissa, vaikkei muuten oikein iske. Sanctimonousin ja Soulreaperin kiksubiitti voisi upota myös kevyemmän electrodancen ystäviin. Toisaalta, koneiden vallatessa salakavalasti genren toisensa jälkeen, uskon, että metallisemmankin maun omaavat saattavat salaa innostua levystä. DJ:t huomio aamuyön tanssitushuume on tässä!
ANNA LAHOKOSKI
8
BEATI MORTUI LET THE FUNERAL BEGIN
LEVYARVIOT
8
EDENBRIDGE SOLITAIRE
(Napalm Records) Edenbridge ei ole pioneeri, ei uranuurtaja, ei edes kovin omaperäinen. Vuonna 1998 perustettu sinfonista, melodista power metalia soittava yhtye otti varsinkin uransa alkuvaiheissa enemmän kuin vähän vaikutteita Nightwishista. Kovaa ja korkealta laulavassa tummaverikössä Sabine Edelsbacherissakin oli kovasti tarjaturusmaista vaikutelmaa. Yhtye on kuitenkin taistellut tiensä ulos kloonisodista ja kehittynyt levy levyltä. Vaikka samantyyppistä musiikkia on edelleen markkinoilla paljon, niin Edenbridge on jo omillaan ja sen musiikki on tunnistettavaa, tasokasta ja tunteisiin vetoavaa. Bändi ei keksi pyörää uudestaan vaan tekee sinfonista heviään omilla vahvuuksillaan. Levytysstudiossa ahkeraan viihtyneen orkesterin Solitaire-albumi on jo seitsemäs studiolevy, ja kuuluu bändin parhaimmistoon. Eeppisyys ja mahtipontisuus pysyvät riittävästi aisoissa, mutta pauhua ja puhuria ei ole yritetty myöskään tukahduttaa. Sabinen vokaalit ovat vahvat, ja bändin tuorein jäsen, vuosi sitten liittynyt rumpali Dominik Sebastian vastaa napakasti ja energisesti rytmistä.
JUSSI LAHTONEN
SUE
NRO. 7 sue_112x341_DZ+MP 1
» 37 «
11.06.2010 13:30:01 Uhr
LEVYARVIOT
Arvosteluasteikko: 10 Yksi vuoden levyistä 9 Erinomainen, vuoden kärkikastia 8 Hyvä, kuukauden kärkikastia 7 Keskikastia 6 Kohtalainen 5 Huono 4 Kelvoton
M.I.A. Maya (XL)
M.I.A. on aina herättänyt ristiriitaisia tunteita. Aikoinaan Turun Päiväkoti-ravintolassa soinut Galang-esikoissingle karkotti kahden minuutin kuluessa ulos puolet indiediskon asiakkaista. Naisen suurinta hittiä Paper Planesia jyrkemmin mielipiteitä jakavaa kappaletta on vaikea löytää. Viimeksi hätkähdytti punapääpoikien lahtausvideo. M.I.A:n ensimmäinen vasemman laidan hip-hopia, dancehallia, postpunkkia ja elektroa yhdistellyt ohjelmanjulistus Arular (2005) oli nimetty naisen tamilisissiisän mukaan. Kolme vuotta sitten ilmestynyt, ympäri planeettaa äänitetty ja maailmanmusiikin aineksista ammentanut läpimurtolevy Kala sai nimensä M.I.A.:n pakolaisäidiltä. Helmikuussa 2009 synnyttänyt artisti oli jumissa Los Angelesissa 18 kuukautta. Vauvaloman ohessa syntyi uusin, Maya Arulpragasamin omaa nimeä kantava albumi.
8
Maailmassa, jossa Beyoncén ja Rihannan kaltaiset r&b-nuket raiskaavat elektroa ja postpunkkia ja Lady Gaga myy käytettyä eurodancea uutena tavarana Maya kuulostaa paikoin miellyttävän kokeilevalta. Siis paikoin. Levyn kakkossingle XXXO on niin raivostuttavan lähellä peruspissisdiskoa, että herättää vastakarvareaktioita. Ensimmäisenä maailmalle tyrkätyllä Born Free -biisillä Suicide-yhtyeen Ghost Rider -klassikon sämplääminen tuottaa mukavan rymistelyn, ei enempää. Meds And Feds -kappale jatkaa raskaalla paukkeellaan rokkaavammalla linjalla. Intensiivisissä sessioissa M.I.A:n tuttujen tuottajanimien Blaqstarrin, Diplon, Switchin sekä uuden dubstep-gurun Ruskon kanssa on syntynyt edellämainittujen biisien lisäksi albumin Apple- ja Google-kriittisen sanoman tiivistävä intro The Message sekä kahdeksan rullaavaa, nivusia ja aivokurkiaista kutkuttavaa alternative hip-hopdubstep-jamia. Maya on edeltäjiään seesteisempi kokonaisuus.
JARI MÄKELÄ
SUE
» 38 « NRO. 7
LEVYKAUPPA KANE
SUE
» 43 « NRO. 7
» MONOLOGEJA MUSIIKISTA JARKKO FRÄNTILÄ
» Soylent Green Is People
"Ne soittaa vielä kolme biisiä, pari uuttakin, ei lähetä vielä." - Vieressäni istuneesta ihmisryhmittymästä yksi Arcade Firen päätettyä settinsä ennen encorea. Kiitti vitusti. Mikä helvetti ihmisiä vaivaa? Ennen mentiin keikalle nauttimaan musiikista. Okei, niin ehkä nykyäänkin, mutta mihin on kadonnut yllätyksellisyys? Ennen kun näki hyvän keikan, sai sitä makustella muistoissaan ja antaa niiden kullata ne. Nykyään lukee livearvion kaksi tuntia keikan jälkeen, katsoo seuraavana aamuna parhaat biisit Youtubesta ja tietää ihailemansa bändin aamupalatottumuksetkin Twitterin takia. Eniten ihmetyttävät ihmiset, jotka käyvät lukemassa netistä kiertueella olevan yhtyeen settilistan. Minulle tuo kuulostaa samalta kuin avaisi muutamaa päivää etukäteen kuusen juurella nököttävät joululahjapaketit. Katsotteko te ennen elokuvateatteriin menoa netistä sen leffan loppuratkaisunkin? Keyser Söze on se kertoja. Noin, eipä tarvitse sitäkään tsekata. Eikä kuusikaan ole enää puuta vaan muovia. Tokihan internet on muutenkin muuttanut musiikin kuuntelua. Kun pienempänä sai kuulla, että sen silloisen suosikkiyhtyeen levy ilmestyy 3.8.1988, niin sitten se ilmestyi silloin. Nyt saa kuulla maistiaisia levyltä kolme kuukautta ennen julkaisua bändin kotisivuilta, joilta joku nappaa ne talteen ja laittaa jakoon interwebiin. Kokonaisuudessaan levy on sitten kuultavina pari kuukautta ennen julkaisupäivää. Tiedetään: ei niitä ole pakko kuunnella. Mutta ei ihmismieli toimi sillä tavoin. Suomalaiset musalehdet olivat joskus ainoita mahdollisuuksia saada tietoonsa edes jotain suosikkiyhtyeestään. Itsekin tuli lähetettyä musapalstoille kysymyksiä, josko siltä ja siltä artistilta oli tullut levyjä sitä hittiä ennenkin. Kirjeitäni ja kysymyksiäni julkaistiin yhteensä nolla kappaletta, mutta moniin muihin kysymyksiin sai vastauksia. Ja olihan se ihan eri tunne odotella muutama viikko sitä printtimediaa jotta sai tietää, oliko se arvioija samaa mieltä keikasta tai levystä kanssani. Salaperäisyys on kaikonnut musiikista täydellisesti. Sille nyt ei tietenkään voi mitään: netin syövereistä löytyy joka ikinen yksityiskohta omasta suosikkiyhtyeestä, ja koska ihminen on utelias eläin, hän myös imee tiedon itseensä ruokatunnilla, siinä samalla kun imee koko backkatalogin koneelleen. Vinkkejä siitä, miten uteliaisuutensa saa kuriin otetaan vastaan. Jos jotain voi tietää, sen ottaa selville. Miten ihmiset puhuvat treffeillä nykyään? "Olen töissä..." "Joo tiedän, katoin facebookista." "Noh, sitä ennen mä..." "Joo tiedän, katoin facebookista." "Mulla on kolme sisa..." "Joo tiedän, katoin facebookista." Se runkkari joka huutaa kovaäänisesti, että Belle & Sebastian soittaa Tavastialla encorena vielä Boy With the Arab Strapin ja vikana Dog on Wheelsin, saa, noh, ainakin pahaa silmää. «
1b2a3c4b5c6a7a8b9b 10c11a11a12c13b14c15a
VIIMEINEN SANA
1. Muse konsertoi heinäkuussa Helsingin a) Herttoniemessä b) Kaisaniemessä c) Marjaniemessä
2. Chris Shiflettin bändi ei ole a) Probot b) The Dead Peasants c) Foo Fighters
3. Ilmiö-festivaali järjestetään Turun a) Ilpoisissa b) Ispoisissa c) Uittamolla
4. ID: Exorcist tulee a) Haminasta b) Kotkasta c) Kouvolasta
5. Arcade Firen uusi levy on a) Downtown b) Uptown c) Suburbs
6. Alice in Chainsin basisti on a) Mike Inez b) Jerry Cantrell c) William DuVall
» Kulmacorner
7. OlliPA & Funksons tulee a) Oulusta b) Jyväskylästä c) Rovaniemeltä
8. Satan Takes a Holiday lainasi nimensä a) Crowleylta b) LaVeyltä c) jehovilta
9. Serj Tankianin on tehnyt soololevyjä a) yhden b) kaksi c) kolme
10. Maiden Express on a) auto b) lentokone c) juna
11. Teräsbetoni kiinnitettiin a) Sakaralle b) Spinefarmille c) Ektrolle
12. Edesmennyt Bill Aucoin ei managoinut a) Kissiä b) Lordia c) WASPia
13. Blonde Redhead esiintyy syyskuussa Helsingin a) Tavastialla b) Virgin Oil Co:ssa c) Nosturissa
14. Navettarok järjestetään a) Lempäälässä b) Lahdessa c) Liedossa
15. Indie-iltamat järjestetään Turun a) Klubilla b) Kårenilla c) S-Osiksella
SUE
» 46 « NRO. 7
Sue järjestää tänäki n kesänä perinteisen lukijamatkan
Ilosaarirockiin 16.-18.7.2010. Bussimatkan hinta
(meno-paluu) on Turusta 65 /
ltola Varaukset: Mikko Pe
Helsingistä 55*
ä)gmail.co m
e-mail
la(ättäntä : miki.pelto
puh: 09 7732310 (arkisin klo 12-13.00)
Aikataulut Ilosaarirock 16.-18.7.2010
- Telakkakatu 8) 0 - Helsinki (Nosturi 09.0 Lähtö pe 16.7. Turku 18.00 12.00 - Joensuu
Paluu su 18.7. Joensuu 23.00 - Helsinki 07.00 - Turku 10.00
*) Hinta sisältää ainoastaan edestakaisen matkan festivaalikaupunkiin, ei itse festivaalilippua tai mahdollista leirintämaksua. Varaa paikkasi ajoissa, sillä busseissa on paikkoja rajoitetusti! Matkanjärjestäjä varaa itselleen oikeuden peruuttaa matka, jollei osallistujia ole riittävästi. Lisätietoja ennakkolipuista, ohjelmasta ja majoitusvaihtoehdoista l dät osoitteista .ilosaariro k.
Käsittämätön lukupaketti
vain 24 / 12 numeroa!
KYLLÄ!
Tilaan Suen (24 /12 nroa) ja saan kaupan päälle Sue CD:n! Lähettäkää minulle: SUE CD 6 (POP/ROCK) SUE CD 7 (METAL) SUE CD 8 (POP/ROCK) SUEn vuosikymmenen levyt -cd
Nimi: ___________________________________________________ Osoite: ___________________________________________________ Postinumero: ___________________________________________________ Postitoimipaikka: ___________________________________________________ Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus:
SUE MAKSAA POSTIMAKSUN PUOLESTASI
Suen vuosikymmenen levyt kokoelmalla mm. PMMP, Kauko Röyhkä ja Riku Mattila, Sweatmaster, Risto, Liekki, The Flaming Sideburns, No Shame, Rubik, Rytmihäiriö, Magenta Skycode, Lapko, Amorphis, Reverend Bizarre...
Sue Kustannusosakeyhtiö Kärki Vastauslähetys Sopimus 5011534 00003 HELSINKI
___________________________________________________ Ensimmäisen lehden saat vasta maksettuasi laskun!
Voit tilata Suen myös puhelimitse! Soita 09 - 773 2310
SUE
» 47 « NRO. 7
KIRJURINLUOTO, PORI: LA 7.8. JA SU 8.8.2010
SUE
» 48 « NRO. 7