No 2 10.2.2021 • 57. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI | P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Auton korin ja moottorin muoviosien kunnostukset edullisesti LÄHIKORJAAMO PALVELEE Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel AFTER WORK arkisin klo 15.00-18.00 Talon puna/valkoviini 4€/12cl 24€/plo Talon kuohuviini 3,5€/12cl 20€/plo • Reilumman työelämän puolesta • Yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta • Lapsistamme ja vanhuksistamme täytyy pitää parempaa huolta • Kannelmäen terveysasema säilytettävä • Edullisempaa asumista kaikille • Heikomman puolella • Keskuspuiston ystävä Äänestä kuntavaaleissa alueelta oma ehdokas kaupunginvaltuustoon Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan SDP puheenjohtaja, Kaarela-Seuran hallituksen jäsen, Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen, ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja LänsiUudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja, STTK Ato Uusimaan jäsen ALUEEN OMA EHDOKAS! www.petteriauvinen.fi | Helsinki Klaneettitie 7, 00420 Hki | 045 7872 9240 Pihkatie 6, 00410 Hki | 045 7872 5490 Avoinna Ma-Pe 6.30-23, La 8-23, Su 9-23 Avoinna Ma-Pe 7-22, La 8-22, Su 9-22 MALMINKARTANO KANNELMÄKI Asukastila Kannelmäkeen Huomisen Länsi-Helsinki Eka-Pallo 40 vuotta Kauneushoitola & Hieronta Maununnevantie 2, 00430 Helsinki jdbeauty.fi info@jdbeauty.fi p. 041 318 1716
2 10.2.2021 POIKKEUSAIKOJEN TUOMIIN arkisiin muutoksiin havahtuu vasta pidemmän päälle. Yhtäkkiä vain havahtuu, että kaikki on outoa ja kummallista. Ennen istuskelin bussija junamatkat ihan rauhassa, omiin ajatuksiin uppoutuen. Nyt en osaa enää samalla lailla rentoutua julkisilla liikkuessani. Ihan ensin pitää muistaa bussiin mennessään kaivaa matkakortti esille ja miettiä, oliko siinä kautta vai arvoa ja mitähän nappia pitäisi painaa. Sitten pitää yrittää löytää penkki ikkunan vierestä ja mielellään pitää asemat laukun kanssa niin, ettei kukaan tule viereen istumaan. Sitten pitää tarkalla korvalla kuunnella, yskähteleekö tai niiskuttaako joku lähellä istuva ja jos, niin onhan minulla riittävä turvaväli häneen? No entäpä maskit sitten: tarkkailen ihmisiä, kenellä on maski, kenellä ei, miksi ei, onko syynä terveysongelmat vai välinpitämättömyys? Olo julkisissa on kuin jatkuvasti olisin science fiction televisiosarjassa Salaiset kansiot. Tunnusmusiikki takoo takaraivossa ja tarkkailen silmä kovana kanssamatkustajia, alkaako jollakulla yhtäkkinen nenäverenvuoto tai joku ysköskohtaus? Ja missähän ovat agentit Fox Mulder ja Dana Scully silloin, kun heitä tarvittaisiin?! Pitääkö mun tää päivytyshommakin yksin hoitaa? Ei varmaan ihmetytä, että päässä ei liiku mikään vaan matkustan kuin maskilla varustettu zombi asioilla. Onneksi kaikki bussimatkat eivät sentään näin kireitä ole. Yhtenä pimeänä pakkasaamuna lähdin poikani kanssa samaa matkaa bussin kyytiin. Hän meni bussiin ensin ja varasi paikat. Minä hoipuin perässä maski naamalla ja silmälasit huurussa ja suunnistin bussin takaosaan luottaen siihen, että jos menen lapseni ohi, hän sentään tunnistaa äitinsä ja nappaa kiinni. Löysin hänet. Siinä me sitten istuimme vierekkäin toppatakeissamme lämpimässä bussissa, hän piponsa varjossa ja minä maskissani naama hiessä. Matka kesti kauan emmekä juuri puhuneet sen aikana. Minulla ei ollut kiire minnekään. Olisin voinut matkustaa maailman äärin tässä arkisessa hiljaisuudessa, bussin lipuessa läpi Helsingin lumisten lähiöiden moottoritielle. Hurinan keskellä tunsin sellaista onnea, jota en ollut aikoihin tuntenut. Ei se maskikaan haitannut, mikään ei haitannut, koska olin matkakaverini kanssa kaksin liikenteessä. Pitkästä aikaa saimme olla kahdestaan rauhassa ilman muiden perheenjäsenten keskeytyksiä. Jäimme bussista pois ja kuljimme vielä kävelytietä ja lumisen puiston läpi. Rupattelimme hieman. Sitten lapsi hienovaraisesti taputti toppahanskallaan käsivarttani ja sanoi jatkavansa matkaa itsekseen määränpäähänsä. Tällaista hienovaraisuutta ja rauhaa harvoin näkee kotona kun kaikki ovat paikalla. Jatkoin matkaani bussipysäkille mieli kepeänä ja hartiat rentoina. Hetken jopa laulatti aamukahdeksan aikaan siinä moottoritien varressa. Se tunne kyllä häipyi kun maski veti taas huuruun, enkä nähnyt paljon mitään. Sehän ei toki neuvokkuuttani estänyt, huidoin kaikki jotka vähääkään näyttivät bussilta…eli pari rekkaa, muutaman bussin, joiden pysäkki ei ollut siinä, ja pari ei linjalla -bussia, joista toinen pysähtyi ilmeisesti auttamistarkoituksessa. No tulihan se minunkin dösäni vihdoin ja huurumuija pääsi kyytiin ja tilanne oli jälleen hallinnassa. Julkisilla matkustamisesta on tullut siis vähän sellaista harvoin kohdalle sattuvaa outoa sattumusta. No entäpäs autoilu sitten? Se on tarjonnut myös omat jännitysmomenttinsa tänä lumisena talvena, sillä asumme keskellä jyrkkää mäkeä. Koko perhe hurraa kun pääsemme ensiampaisulla mäkeä ylös kotiovelle. Tänä talvena paras julkinen kulkuväline, missä olen viihtynyt ja missä saan iloita rauhassa, on pikajuna Tylypahkaan. Sen junan kyydissä istumme iltaisin, kun lasten kanssa käperrymme sängylle lukemaan siitä, miten juna kuljettaa Harry Potterin ystävineen Tylypahkan velhokouluun ja mitä sitten tapahtuu. Iltaisin ei enää tarvitse olla varuillaan. Riittää kun hyppää junan kyytiin Lontoon King’s Crossin juna-asemalta, laiturilta 9 ¾. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Tämän talven elämysmatkat Bök i Kårböle NU ÄR DET EN BRA TID att fokusera på skönhet och hälsa. Vad betyder skönhet för dig? Hur kan du bjuda in mera skönhet i din livsstil och i ditt hem? Jag hade varit medveten om att det fanns en second-hand butik i Gamlas som heter Muija. Nu hade jag äntligen en passlig stund att gå in och bekanta mig med det digra utbudet av finsk design. Jag märkte att butiksinnehavarna har en genuin passion för skönheten i den finska designen. Jag såg en Marimekkoklänning som jag genast visste att skulle passa mig och för att finansiera den, insåg jag att jag kunde städa mina gamla byrålådor på oanvända Kalevala Koru smycken och erbjuda dem till salu i Muija. De hade ett värde som jag inte varit medveten om. Jani på Muija granskade mina smycken och erbjöd mig ett pris som kändes bra och när jag provade klänningen så hade han sett att en smyckeslåda kom från Kecklunds uraffär i Jakobstad. Han frågade mig hur det faller sig och han berättade att hans pappa kom från Larsmo, den lilla skärgårdskommunen bredvid Jakobstad. Jag är själv från Larsmo, svarade jag. Va, pratar du svenska, frågade jag? Pratar du österbottnisk dialekt på svenska? Jo, sa han och plötsligt blev besöket på Muija en hel ny upplevelse av delad förståelse av vårt ursprung. Våra pappor visade sig ha samma efternamn dessutom och kom från samma lilla by. Nå, vi är säkert släkt också, sade han eftersom cirklarna ofta är mycket små i små kommuner. Efter en kort utredning av släkten så visade sig att vi är småkusiner. Där hade jag gått förbi butiken många gånger utan att veta att jag har en personlig relation till ägaren. Jag blev genuint glad över denna upptäckt. Jag är själv intresserad av design och hantverk och Österbotten har en stark tradition av företagande inom hantverk. Händernas förmåga att skapa skönhet är en gåva att använda och förmedla till andra. Jani på Muija stryker de gamla designtygen med sådan passion att de hänger av ren lycka i raka rader upprättade i sin skönhet. Människans förmåga att bringa skönhet i vardagen är något vi behöver vårda. Det kommer av att vi känner kärlek till det vi gör och skapar. Det betyder också kärlek till det vackra i tingen. När jag bär kläder som skapats av kärlek och passion så får det i alla fall mig att känna mig vackrare. Skönhetsidealen har stressat mig och säkert många andra med. Den stressen är helt onödig och skapad av marknadskrafterna och den kan t.o.m påverka vår mentala hälsa i negativ riktning. Ett sätt att stärka hälsa är att skapa en sund relation till sin egen kropp och utseende. Genom att acceptera sig själv fullt och bejaka de sidor som känns bra så stärks den holistiska känslan av hälsa. För att detta skall ske behöver vi få höra att jag är vacker som jag är. Säg det till dina nära och kära. En autentisk människa stärker andra och är vacker. Skönheten kan finnas i våra relationer på många sätt. Ifall vi visar uppskattning och tacksamhet till varandra stärker vi hälsan på ett enkelt sätt. Varje människa förtjänar att få positiv uppmärksamhet och uppmuntran. Speciellt i dessa tider blir det ännu viktigare när vår livsstil begränsas. Ett enkelt sätt att göra det är att le mot de människor du möter och kom ihåg att vara öppen för mirakel i vardagen. Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f Skönheten i design och nya mirakel i hembyn Edullinen monitoimipalvelu pääkaupunkiseudulla Lumityöt, auton käynnistysapu, muuttoja kuljetuspalvelu ym. Pienten vikojen ratkaisu esim. renkaan vaihto. P. 045 116 6636 Arctic Viking Oy KAARELA -SEURA on ollut jo pitkään tietoinen ongelmasta, että Kannelmäestä puuttuu tarpeeseen nähden käyttökelpoisia asukastiloja, joita asukkaat, järjestöt ja monet tomintaryhmät kipeästi tarvitsevat. Yhdistys päätti ryhtyä toimiin asiantilan helpottamiseksi. Perustettiin työryhmä, johon ovat kuuluneet yhdistyksen hallituksen jäsenistä Jaakko Juolahti , tiedottajamme Katja Nykopp ja hallituksen varapuheenjohtaja sekä Tanotorvi -lehden päätoimittaja Jauri Varvikko . Ryhmä sai tehtäväkseen etsiä paikka asukastilalle, laatia toimintasuunnitelma sen käytölle, sopia ehdoista toiminnan pyörittämisestä Helsingin kaupungin edustajien kanssa, sopia ehdoista tilan omistajan kanssa ja vuokraehdoista vuokralleantajan kanssa. Tilaa tulee hallinnoimaan ja toimintaa koordinoimaan Kaarela -Seura ry. Ryhmä kääri hihat ja pani toimeksi. Sopiva paikka löytyi osoitteesta Purpuripolku 6 Kannelmäessä, ja edelläluetellut ryhmälle annetut tehtävät on toteutettu ja saaneet yhdistyksen hallituksen hyväksynnän. Joten kiitokset työryhmän jäsenille ansiokkaasta ja ripeästä toiminnasta! Nyt alkaa kova työ tilojen käytön suunnittelemiseksi, tarvittavan kaluston hankkimiseksi, ohjeistuksen ja aikataulutuksen suunnittelemiseksi, sekä tarpeellisen informaation järjestämiseksi tuleville kiinnostuneille yhteistoimintakumppaneille ja kaikille halukkaille tilojen käyttäjille. Tarkoituksemme on, että tilat olisivat käyttövalmiit toukokuun alkuun mennessä. Asioiden kehittymisestä informoidaan yhdistyksen kotisivuilla ja Tanotorvi -lehdessä. Ensimmäinen info on jo tässä lehdessä päätoimittajan kirjoittamana. Tiedoksi vielä, että kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kaikkiin hallituksen jäseniin (kuten aina kaikissa muissakin asukkaita kiinnostavissa asioissa ), mutta asukastila-asiassa mieluiten edellämainittuihin työryhmän jäseniin ja allekirjoittaneeseen. Tiedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta. Kaarela -Seura pyrkii nyt juhlavuotenaan, yhdistys täyttää nimittäin 60 vuotta, lisäämään tälläkin toiminnallaan asukasviihtyvyyttä helpottaen toimintatilojen puutteesta aiheutuvaa ongelmaa alueellamme. Mitä juhlavuoteen tulee, syksyllä syyslokakuussa järjestämme yhdistyksen 60 -vuotisjuhlat, mikäli Luoja suo ja panee viruspandemiat kuriin. Asiasta on jo alustavasti keskusteltu yhteistyökumppanimme Kanneltalon kanssa. Kevään Mätisfestarit jäävät nyt väliin, epidemiatilanne ei tule mahdollistamaan sen järjestämistä toukokuussa, mutta pyrimme yhdistämään sen jollain lailla vuosijuhlamme kanssa. Joten hommaa meillä tulee kyllä olemaan riittävästi. Ottakaa siis kiinnostuneet yhteyttä tässä asukastila -asiassa, ainakin minun hihaani saa tarttua, kun havaitsee kylillä. Ja sama koskee tietenkin toisiakin työryhmämme jäseniä. Tervetuloa mukaan toimintaan alueemme asukkaiden viihtyvyyden hyväksi! Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarela-Seura ry 0505277200 lbarlun2@welho.com PUHEENJOHTAJAN PALSTA Uusi asukastila Kannelmäkeen Ehdolla kunnallisvaaleissa? Kysy pakettitarjousta Helsingin parhaisiin paikallislehtiin! Jakelupeitto yli 50 000 taloutta! P. 010 320 6663, 045 1323 828 Seija Kuoksa seija.kuoksa@eepinen.fi
10.2.2021 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 10.3.2021 Aineisto toimitukseen 26.2. mennessä. KANNELMÄKI saa viimeinkin oman, kaupungin tuella ylläpidettävän, asukastilan. Kaarelan kaupunginosassa sellainen on ollut tähän asti vain Malminkartanossa. Uusi asukastila tulee palvelemaan Kannelmäen lisäksi Maununnevan ja Hakuninmaan asukkaita. Myös malminkartanolaiset ovat tervetulleita. Kannelmäki täytti pari vuotta sitten 60 vuotta. Kun rakentaminen alkoi vuonna 1957, ei kaavoituksessa ollut mietitty mahdollisia asukastiloja. Vaikka vanha Kannelmäki rakennettiinkin suhteellisen väljästi, ei asukastoimintaan soveltuvia yhteisiä tiloja ole ollut tarjolla. Asiaa ei myöskään huomioitu Kannelmäen uutta puolta rakennettaessa. Vuosikymmenten saatossa asukkaat ovat kokoontuneet pääosin koulujen ja seurakunnan tiloissa. Kaupunki on tänä aikana tullut vaihtelevasti asukasyhdistystoimintaa vastaan. Kaupungin taloyhtiöiden kerhotiloissa on voitu järjestää kokouksia ja tapahtumia, mutta ne eivät ole olleet pysyvässä käytössä. Esimerkiksi Kaarelantie 86 kerhotilat ovat olleet alueemme yhdistystoiminnalle henkireikä, samoin kuin Pelimannintien tyhjillä olleet liiketilat. 1980-luvun alussa alueemme nuoriso nousi vaatimaan kerhotiloja. Pelimannintiellä järjestettiin jopa mielenosoitusmarssi, johon osallistui satoja nuoria. Sen seurauksena kaupunki ja seurakunta ryhtyivät toimeen. Alueelle perustettiin nopeasti teetupia ja nuorisotiloja, joihin nuoret saivat tulla lämmittelemään ja harrastamaan. Tällaisia paikkoja olivat mm. seurakunnan Vanhaistentie 4:n kerhotila, kaupungin Kaarelantie 86 kerhohuoneisto ja Halsuantien nuorisotila. Kun Kanneltaloa alettiin 30 vuotta sitten suunnitella, tarkoituksena oli tehdä rakennukseen myös asukastilat. Arkkitehtien pöydällä tilat kuitenkin unohtuivat jonnekin, luultavasti tilanpuutteen takia. Sen sijaan taloon saatiin nuorisotalo, työväenopisto ja kirjasto, jotka ovatkin palvelleet asukkaitamme mallikkaasti. Vain asukastalo jäi uupumaan. Kaarela-Seura on ajanut asukastalohanketta jo pitkään, sillä yhdistysten ja varttuneemman väen kokoontumispaikoista on ollut jatkuva pula sen jälkeen, kun koulut lopettivat tilojen tarjoamisen ulkopuolisille. Kaarela-Seurakin on joutunut kokoustamaan mitä erilaisimmissa paikoissa: kahviloissa, seurakuntatiloissa, taloyhtiöiden kerhohuoneissa, Tanotorven toimistolla, D-asemalla jne. Viime vuosien aikana Kannelmäki-liike on toiminut mallikkaasti ja ottanut asukkaiden ns. olohuonetoiminnan haltuunsa. Ensimmäinen Olkkari perustettiin Kannelmäen vanhan ostarin purettaviin tiloihin. Kyseessä ovat olleet väliaikaiset tilat ja Olkkari onkin joutunut muuttamaan ostarin sisällä sitä mukaa, kun sen osia on purettu. Julkisen tuen puutteessa olkkaritoiminta on ollut täysin liikkeen vapaaehtoistyöntekijöiden ja yrityksiltä saatujen apujen varassa, jolloin toimintaa ei ole voitu järjestää kokoaikaisesti. Nyt kaupungin asukaspolitiikan muutos, osallisuusja vuorovaikutusmalli ja asukastoiminnan rahoitus mahdollistavat viimeinkin pysyvän asukastilan perustamisen myös Kannelmäkeen. Tämä tuli viime hetkessä, sillä Kantsun Olkkarin toiminta nykyisissä tiloissa loppuu tänä keväänä, kun loputkin vanhasta ostarista puretaan. Uusi Purpuripolulle perustettava asukastila ja Olkkari tulee toimimaan kaikkien alueemme asukkaiden ja yhdistysten hyväksi. Se mahdollistaa keskinäisen yhteistyön syventymisen, asukkaiden fyysisen kanssakäymisen ja eri toimijoiden kohtaamiset. Uskon, että tästä hankkeesta syntyy vielä paljon positiivista; ideoita, projekteja, hankkeita, tapahtumia, kerhoja, yhteisöllisyyttä jne. Tämä on yksi syy, miksi myös Tanotorven toimitus siirtyy samoihin tiloihin. Asukastila kykenee keräämään alueemme toimijat, näkijät ja tekijät saman katon alle. Sen seurauksena informaationvaihto lisääntyy ja nopeutuu. Asukashankkeet ja yhdistykset saavat kaipaamaansa näkyvyyttä tiedottamisen muodossa ja asukkaiden ääni saadaan kuuluviin. Mahdollisiin epäkohtiin pystytään puuttumaan aiempaa nopeammin. Purpuripolut tilat saadaan käyttöön huhtikuusta lähtien, mutta ovet avattaneen näillä näkymin toukokuun alusta, sillä tilat vaativat laittamista, kalustamista ja toimintojen organisoimista. Kaarela-Seura ilmoittaa kevään aikana avajaisista tarkemmin. Kun niiden aika on, toivotamme kaikki tervetulleiksi tutustumaan toimintaan. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Asukastilan saamisprosessista lisää sivulla 4. Tärkeä virstanpylväs 40 vuotta Eka-Pallon perustamisesta Kannelmäen legendaarisen Eka-Pallon perustamisesta tuli viime syksynä kuluneeksi 40 vuotta. Jalkapalloseura ei ole toiminut enää yli 20 vuoteen, mutta muistot yhä elävät. Kävimme muistelemassa menneitä valmentaja Keijo Kinnusen ja pelaaja Juha Skinnarin kanssa. KEKAN LADALLA mentiin harkkoihin ja matseihin. Koko auto oli lyöty joka kerta täyteen kundeja ja tunnelma oli sen mukainen, Juha ’Juice’ Skinnari muistelee. Ne oli hauskoja aikoja. Keka hoiti hommia isolla sydämellä. Eka-Pallo perustettiin 23.10.1980 Pelimannin koululla. Meitä oli muutaman vanhemman porukka kasassa: Helge Virta, Keijo Savela, Esko Makkonen ja Helmer Rossi ja minä Idea futisjengin perustamisesta oli tullut silloiselta Pakilan Visan puheenjohtaja Aarne Suomelta , Keijo ’Keka’ Kinnunen kertoo. Kannelmäessä toimi jo tuolloin HJK:n kaupunginosajoukkue, mutta Keka halusi perustaa uuden, oman alueen seuran. Laitoimme Timosen T-kaupalle Purpuripolulle seinään ilmoituksen ja meillä oli hetkessä 20 jätkää koossa, Keka sanoo. Siitä se sitten lähti. Treenejä ja varainkeruuta Aluksi perustettiin yksi alle 13-vuotiaiden joukkue, joka pelasi D-junnujen sarjassa. Poikien kasvaessa seura laajeni kahteen joukkueeseen, jotka pelasivat eri junnusarjoissa. Parhaimmillaan seurassa oli noin 40 pelaajaa. Treenejä pidettiin viikonloppuisin Aliksella, Kannelmäen alakentällä ja Vanhiksella, Maununnevan puukoululla. Suomalais-venäläisellä koululla käytiin välillä pelaamassa sählyä, Juice muistelee. Joukkueen vanhemmat tekivät kovasti duunia sponsoreiden saamiseksi ja toiminnan takaamiseksi. Jo joukkueen nimi Eka-Pallo kertoo, että silloinen Eka-Market oli suurin sponsori. Paikallisista yrityksistä mukana oli myös autokoulu Fennia. Eka-Market ja sittemmin MaxiMarket kustansi pelivaatteet ja verkkarit ja sai tietysti näkyvimmän paikan. Muita tärkeitä sponsoreita olivat Suomen Työväen Säästöpankki STS ja vakuutusyhtiö Kansa. Me oltiin sellainen duunariperheistä koostuva joukkue, vasemmalle kallella ja pelattiin TUL:n piirimatseissa, joten siksi myös sponsorit tulivat siltä puolelta, Keka sanoo. Stadi jeesasi Sponsoreiden lisäksi varoja kerättiin joulukuusia myymällä ja joulupukkipalvelua pitämällä. Myös kaupunki oli tukemassa joukkuetta. Stadi jeesas aika paljon, etenkin Kannelmäen kiinteistöt Oy, nykyisen Hekan edeltäjä. Sen silloinen dirika Veikko Vermilä oli urheilumiehiä ja tosi innostunut meidän toiminnasta ja antoi kaupungin tiloja kokouksia ja juhlia varten käyttöön. Yhteistyö jatkui myös hänen seuraajansa Kari Karjalaisen aikana, Keka kertoo. Soittajantien saunassa pidettiin useita saunapalavereja, Vermilä hoiti aina makkarat jengille. Toukolan kundi Sähkömiehenä duunia tehnyt Keijo on Toukolan kundeja, paljasjalkainen stadilainen. Urheilu, etenkin futis, on ollut aina lähellä sydäntä. Oman nuoruutensa Keka pelasi Hopsissa, Helsingin Palloseurassa. Kekan perhe muutti Kantsuun, Pelimannintielle vuonna 1975. Myös oma poika Jukka tuli mukaan EkaPallon joukkueeseen kasvettuaan riittävästi. Nykyisin Keka on eläkkeellä ja muuttanut Vattuniemeen, Lauttasaareen, mutta muistot palaavat yhä Kantsuun. Kantsu ja etenkin Pelimannintie oli tuolloin aika villi mesta, joten futis piti pojat poissa pahanteosta. Lätkää ja fudista Juice on puhdas kantsulainen. Syntyi ja asui Österbergien talossa Kantelettarentiellä kymmeniä vuosia. Nyt lukkosepän hommissa olevalla kaverilla on reilu 50 lasissa ja asuinpaikka on siirtynyt Myrtsiin. Aloitin urheilun 70-luvun lopulla tietysti lätkällä, Karhu-Kissoissa, kuten kaikki Kantsun kundit. Pelasin myös korista Pakilan Visassa. Kun kuulin uudesta fudisjengistä, lähdin heti mukaan, sillä myös frendit innostuivat. Suurin osa kundeista oli kantsulaisia, pari tuli Lassilasta, Juice kertoo. Väillä lätkä vähän haittasi fudiksen peluuta, mutta Juice sai sovitettua kummatkin harrastukset aikatauluihin. Vanha jengi kokoon Eka-Pallo pelasi Helsingin piirisarjaa ja pärjäsi ihan hyvin. Välillä käytiin pelaamassa pidemmälläkin. Jengi oli motivoitunutta ja kaikki tykkäsivät. Joukkue nousi parhaimmillaan nelosja vitosdivariin. Myös talvisarjaa pelattiin. Se oli vähän erilaista hommaa kuin nykyisin. Silloin kenttiä ei putsattu tai lämmitetty kuten nykyisin, joten pito oli talvella vähän toisenlaista, Keka ja Juice nauravat. 90-luvun lopulla toiminta hiipui pelaajien ja valmennusryhmän vanhenemisen mukana. Mitä seuraavaksi? Kyllä tässä on tarkoitus juhlat järjestää, Keka sanoo. Kerätään jengi kokoon ja pidetään saunailta, Juice sanoo pilke silmäkulmassa. Ja tietysti järjestetään peli! kaverukset huudahtavat yhdestä suusta. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Eka-Pallon entisiä kantavia voimia. Vas. valmentaja Keijo Kinnunen, pelaajat Timo Vuori ja Juha Skinnari. Kuva Juha Skinnarin arkisto
4 10.2.2021 Helsingin kaupunginhallitus myönsi Kaarela-Seuralle joulukuussa 35 200 euroa asukasosallisuusavustusta asukastilan perustamiseen. Kyseessä on ns. asukasosallisuuden yleisavustus, joka on tarkoitettu muiden kuin kaupungin ylläpitämien asukastilojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin. YHTEISÖJEN YLLÄPITÄMIEN asukastalojen vuokrat ja ylläpito sekä toiminnan koordinointi asukastaloilla ja kaupunginosissa on keskitetty vuodesta 2017 kaupunginhallitukselle. Asukasosallisuuden yleisja toiminta-avustukset valmistellaan vuosittain kaupunginhallituksen päätettäväksi. Avustuksia haettiin yhteensä 1 754 261,27 euroa. Vuoden 2021 talousarvioon vahvistettiin asukasosallisuuden avustusmäärärahaksi 1 096 000 euroa. Määrärahaan sisältyvät asukasosallisuuden pienavustukset, jotka avattiin haettavaksi tammikuussa. Avustusten hakijoina voivat olla rekisteröidyt yhteisöt, kuten asukassekä kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset ja muut yritykset, sikäli kun avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja kohdistuu Helsingin kaupungin asukkaisiin. Asukasosallisuuden pienavustuksia voivat hakea myös rekisteröitymättömät toimijat kuten kaupunginosaliikkeet ja erilaiset toimintaryhmät. Avustuskriteerit Toiminnan tulee edistää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista. Hakijalta edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia. Asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaan yleisavustusta myönnetään asukastalojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin sekä toiminta-avustusta asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen. Asukasosallisuuden avustusta myönnetään asukastiloille, jotka ovat pääsääntöisesti helsinkiläisten avoimesti ja maksutta käytettävissä, ja joita käytetään monipuolisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukasosallisuuden avustuksissa pyritään alueelliseen tasapainoon, yhdenvertaisuuteen ja tarveperusteiseen harkintaan. Yleisavustus Palkkakustannusten pääsääntönä on ollut, että palkka-avustusta esitetään enintään 35 000 euroa kaupunginosaa kohden. Yhtä täysipäiväistä työntekijää kohden esitetään avustusta 35 000 euroa vuodessa, ja osaaikaista työntekijää kohden esitetään enintään 17 500 euroa vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa hakijaa kohden määrärahojen mahdollistama palkka-avustuksen taso, jota voidaan pitää kokonaisuutta ajatellen tyydyttävänä. Yhtenevällä palkka-avustuksella vastataan myös asukasosallisuuden kriteeristön yhteisvalmistelussa yhteisöjen esiin nostamaan kritiikkiin avustusmäärärahojen epätasaisesta jakautumisesta kaupunginosittain. Asukastilojen vuokraja ylläpitokustannuksissa on pyritty tasapuolisuuteen ja tarveperusteisuuteen huomioimalla avustusten myöntämistä koskevassa esityksessä todelliset vuokrakustannukset. Asukastilojen ylläpitoja irtaimistokustannuksiin esitettiin enintään 3 000 euroa. Kaarela-Seuran osuus Kaarela-Seuralle ei ole aiemmin myönnetty asukasosallisuuden yleisavustusta, koska sillä ei ole ollut olemassa asukastiloja ylläpidettävänä ennestään. Seura pyrki viemään asukastilahanketta läpi OmaStadihankkeena vuonna 2019, mutta ei saanut riittävästi ääniä. Tästä syystä Kaarela-Seura jätti kaupungille viime vuonna yleisavustushakemuksen, joka saatiin läpi. Päätöksen perusteella seuralle päätettiin antaa avustusta puolet seuran arvioimista vuokrakustannuksista, sekä 17 500 euroa palkkakustannuksiin ja 1 500 euroa ylläpitokustannuksiin. Päätöksen lähtökohtana oli se, että Kaarela-Seuralle esitetään avustusta puolet asukastilan vuokra-, palkka-, ja ylläpitokustannuksista, koska asukastilojen ylläpitämisestä syntyvät kulut varmistuvat vasta sitten, kun hakijalla on asukastila. Asukastilan vuokraja ylläpitokustannuksiin kohdistuva avustus maksetaan Kaarela-Seuralle sen jälkeen, kun asukastilan ylläpitämisen käynnistyminen on varmistunut. Tilat löytyivät! Kaarela-Seuran työryhmä on etsinyt Kannelmäestä kiivaasti tiloja asukastilalle ja nyt sellainen on löytynyt. Tilat sijaitsevat Purpuripolku 6:ssa ja näillä näkymin toiminta alkaa toukokuun alussa. Kyseessä on 270 m2 suuruinen 12 huoneen toimistotila, joihin on tulossa kaikille alueemme asukkaille avoin yhteinen asukastila ja kokoustila yleishyödyllisten yhdistysten ja hankkeiden käyttöön. Alustavan suunnitelman mukaan tilat tullaan jakamaan asuinalueemme eri toimijoiden kesken. Myös seuran julkaiseman Tanotorvi-lehden toimitus siirtyy tiloihin kesään mennessä. Yhdistyksillä on mahdollisuus vuokrata huoneita myös pidempään käyttöön. Avoin asukastila Asukastila on avoinna alueen asukkaille sinä aikana, kun siellä on työntekijä. Käytännössä se tarkoittaa, että asukkaat voivat käydä päiväsaikaan tiloissa keskustelemassa, lueskelemassa lehtiä ja käyttää esim. ilmaiseksi tietokonetta. Seuralle myönnetty palkka-avustus ei tänä vuonna riitä kokopäiväisen työntekijän palkkaamiseen. Tilojen aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin, kun ne selviävät. Ensi vuodelle seura hakee tukea täysipäiväisen koordinaattorin palkkaamista varten. Yhdistyskäyttö Alueen yleishyödylliset yhdistykset voivat käyttää tiloja veloituksetta esim. kokouksiin ja kerhotoimintaan. Iltaisin tila on vain alueemme yhdistysten käytössä. Kaikki toiminta sovitaan keskitetysti seuran palkkaaman koordinaattorin kanssa yhdessä. Yhdistyksiltä ja Kaarelan asukkaiden yhteistä hyvää edistävältä toiminnalta ei peritä maksua. Taloyhtiöiltä ja julkista rahoitusta saavilta hankkeilta peritään myöhemmin sovittava käyttömaksu. Osa huoneista on vuokrattavissa pidempiaikaiseen yhdistystai seurakäyttöön. Yksityiseen käyttöön tai juhlia varten tiloja ei vuokrata. Tilat ovat taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä merkitty toimistotiloiksi ja sijaitsevat asuinhuoneistojen välittömässä yhteydessä, joten ne eivät sovellu liikuntatai musiikkiharrastuskäyttöön. Yhteistyössä on voimaa Kaarela-Seura kutsuu kaikki alueen voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset yhdistykset, hankkeet ja liikkeet mukaan yhteistyöhön. Myös yksittäiset vapaaehtoiset toimijat ovat tervetulleita mukaan. Kannelmäki-liike on jo lupautunut mukaan toimintaan. Tulemme tekemään liikkeen kanssa tiiviisti yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Järjestämme kevään aikana yhteistyöpalaverin kaikille halukkaille ja kerromme lisää suunnitelmistamme. Syvennämme yhteistyötä kaupungin eri tahojen ja toimijoiden kanssa. Näistä mainittakoon mm. Kanneltalo, kirjasto, työväenopisto, Stadi-info ja stadiluotsit. Tehdään Kannelmäestä ja Kaarelasta yhdessä parempi paikka asua, toimia ja harrastaa. Seuratkaa kevään aikana KaarelaSeuran tiedotteita Tanotorvessa sekä osoitteessa www.kaarela.fi/www. kannelmaki.fi Teksti Jauri Varvikko varapuheenjohtaja Kaarela-Seura ry Mukaan toimintaan? Kaarela-Seura ry. etsii yhteistyökumppaneita mukaan toimintaan. • Tarvitseeko yhdistyksenne kokoustilaa tai pysyvän toimistohuoneen? • Onko teillä alueemme asukashyvinvointia edistävä yleishyödyllinen hanke, joka tarvitsee esittelytilaa? • Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä? Asukastilan perustaminen ja ylläpito vaativat panostuksia, joten kaikki apu on tarpeen. • Etsimme myös sponsoreita alueemme yrityksistä. Otamme vastaan käytettyjä toimistokalusteita, pöytiä, tuoleja, toimistotarvikkeita ja elektroniikkaa. Ota yhteyttä Kaarela-Seuraan: Jauri Varvikko, varapj., 040 512 5105, jauri.varvikko@eepinen.fi Katja Nykopp, tiedottaja, 040 486 3883, katja.nykopp@gmail.com Kaarelalaisille oma asukastila Asukastilan toinen suuri huone tulee olkkarikäyttöön, toinen kokouskäyttöön. Purpuripolku 6:ssa sijaitsevat tilat ovat yhteispinta-alaltaan 270 m2 ja ne tullaan jakamaan asukkaiden ja yhdistysten yhteiseen käyttöön. Osa huoneista on vuokrattavissa yhdistysten toimistotiloiksi.
5 10.2.2021 Tomi SEVANDER Valmis valtuustoon turvallisuutta edistäen Helsinki www.facebook.com/tsevande vanhempi rikoskonstaapeli / pääluottamusmies, kaupunginhallituksen jäsen ja 2. varapuheenjohtaja • tietoon nojaten, ei mielikuvia rakentelemalla • rakentavalla yhteistyöllä, ei riitelemällä • rehellisesti vastuullisesti JUMALANPALVELUKSET FACEBOOKISSA Jumalanpalvelukset vietetään koronarajoitusten vuoksi ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa ja välitetään suorina lähetyksinä Facebook-sivullamme. Etänä jumalanpalvelukseen pääsee osallistumaan myös Facebookiin kirjautumatta. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme. AIKUISTEN PIIRIT, LASTEN KERHOT, NUORTEN TOIMINTA TAUOLLA • Lasten ja perheiden infot Facebookissa: Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. Tulossa muun muassa etäperhekerho. • Kouluikäisten ja nuorten ajankohtaiset tiedot löytyvät @kantsunurkka Instagram-tilillä. YHTEISVASTUU 2021 – Eniten vanhuudessa yllättää köyhyys Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräystuotolla saadaan ikäihmisille muun muassa taloudellista apua ja digitaitojen valmennusta. Maailman katastrofialueilla tuetaan arvokkaan vanhuuden mahdollistamista auttamalla katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639 Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: • MobilePay 47535 • Nettilahjoitus: Yhteisvastuu.fi/kannelmäki • Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumero 308171. APUA JA TUKEA • Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 22 11 80 joka ilta klo 18-24, tai sähköpostilla tai chatissa osoitteessa kirkonkeskusteluapua.fi • Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostitse. • Lähimmät ruokajakelut löydät osoitteesta ruoka-apu.fi SEURAA SOMESSA: • Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, • Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka KIRKKOHERRANVIRASTO palvelee puhelimitse ja sähköpostitse p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi ILMAINEN IMUROINTI PESUN OSTAJALLE MINUUTIN VÄLEIN AUTO PESUUN HENKILÖKUNTA PAIKALLA OPASTAMASSA YMPÄRISTÖ YSTÄVÄLLINEN VALINTA ABC:N NOPEA PESUKATU PESEE KAIKKI MENNEN TULLEN Pesukadun n. 40-metrinen linjasto kuljettaa auton valitun pesuohjelman läpi n. 5 minuutissa, vuodenajasta riippuen. Pesukatu ottaa autoja vastaan minuutin välein, eli noin 60 autoa tunnissa, joten jonoja ei juurikaan muodostu. Odotusta kammoksuva voi vielä tarkistaa tilanteen ABC-mobiilin jonokamerasta. Tervetuloa nopealle ABC pesukadulle! ABC NIHTISILTA Nihtisilta 4, Espoo Avoinna joka päivä 24 h ABC KAARI PESUKATU Kantelettarentie 1 D, Helsinki Avoinna joka päivä 24 h Autopesula 4074 0302 VOIT MAKSAA PESUN MYÖS ABCMOBIILILLA
6 10.2.2021 Millainen on huomisen Länsi-Helsinki? Uutta Länsi-Helsinkiä -illassa kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijat esittelivät Länsi-Helsingin ajankohtaisia hankkeita ja suunnitelmia. Verkkotilaisuudessa käytiin läpi muun muassa alueen kaavoitusta, liikennettä, rakentamista sekä alueen koulujen ja päiväkotien tilannetta. LänsiHelsinki tiivistyy merkittävästi 2020-luvulla ja alueelle nousee useita uusia asuinalueita, jotka täydentävät nykyisiä kaupunginosia. Illan aiheita olivat muun muassa Läntinen bulevardikaupunki, Kuninkaantammen aluerakentaminen ja Malminkartanon suunnitteluperiaatteet. KESKIVIIKKONA 27.1. järjestettiin Uutta Länsi-Helsinkiä -verkkotilaisuus. Kaupungin suunnittelijat kertoivat siinä Länsi-Helsingin ajankohtaisista asioista ja hankkeista. Verkkotilaisuuteen osallistui noin yli 500 kaupunkilaista ja viestiseinällä esitettiin yli 500 kysymystä ja kommenttia. Tilaisuuden videotallenteen linkki löytyy osoitteesta www.hel.fi/asukastilaisuudet kohdasta Uutta Länsi-Helsinkiä -verkkotilaisuus. Tilaisuudessa viestiseinälle lähetetyt kysymykset vastauksineen löytyvät samasta osoitteesta. Kaavoituksen painopisteet Länsi-Helsinki kehittyy tulevina vuosina laajalti. Suurin painopiste on Läntisellä bulevardikaupungilla, jonne rakentuu uusi Länsi-Haaga, Raide-Jokerin varrella ja sen vaikutusalueellla sekä Kehäja rantaradan asemanseuduilla (Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Pitäjänmäki). Kaavoituksen muut painopisteet ovat Huopalahdenportin, Konalankujan, Pitäjänmäen asemanseudun ja Kutomotien suuremmat asuntovaltaiset kaavat, Malminkartanon Kannelmäen kaupunkiuudistusalueet, joissa on useita asemakaavoja vireillä, Pitäjänmäen ja Lassila-Kannelmäen yritysalueet sekä Kuninkaantammen ja Honkasuon aluerakentaminen. Lisäksi Konalassa, Haagassa, Munkkinimessä ja Ruskeasuolla on vireillä useita täydennysrakentamiskohteita. Läntiseen suurpiiriin on tulossa nykyisen 110 000 asukkaan lisäksi 28 000 asukasta lisää. Asuinkerrosalan ennustetaan kasvavan alueella yli Haagan nykyisen asuinkerrosalan verran vuoteen 2034 mennessä. Suurin osa kasvusta keskittyy Kaarelan alueelle, Kuninkaantammeen ja Honkasuolle ja Haagaan. Pitäjänmäelle Kutomotielle kohoaa uusi asuinalue, jonne tulee 12001300 uutta asukasta. Konalankujalle rakennetaan asuntoja noin tuhannelle ihmiselle. VII IV II VII II VII IV IV IV III IV IV IV IV II V V III V III IV III III V IV III IV IV V III III III III III III III III II II II III III III IV IV II Ison nev anti e Ta lon tie Pitäjän mäentie Hu op al ah de nt ie Hellemäenp olku Va nh a vie rto tie Va nh a vie rto tie Pitäjän mäenti e H el le m äe np ol ku Ben sa-a sem ank uja Yh teis ko ulu ntie Poli isia sem ank uja Sy ki np ol ku Vih din tie 2 22 II VI III V VI VI V VII VI VI VI X V II V VII VI V V IV III VI V IV VI V VI VI III III V IV V III IV V II III II IV II VII VII II III IV IV II III III III IV IV III II IV IV IV III III II III III IV IV III VIII IV IV IV IV IV II II IV III II IV II II II II II II II IV IV IV II II II II II II IV III V VII IV VI V III III II III IV IV II III III VI V V V VII IV V V V V V VVV Ku tom oti e Piimä enpol ku Eli el Sa ari se n tie Ka rv aa m op olk u Höylä ämöp olku Ison neva nkuja Sä hk öp ol ku R iis ta vu or en ku ja Vih din tie El iel Sa ar ise n tie Eliel Saa risen polk u Loja Saa risen polk u Lä rka nin po lku Eliel Saarisen polku Va lim op olk u Voimapolku Ta kom oku ja Hio m otie Hio m otie Tako motie Hiom okuja Va lim otie Tako mopo lku Vo ltt iku ja Hiom opolk u Pa ats am atie Or ap ihl aja tie Orapihla jatie Ora pihla jatie Or ap ihl aja ku ja Or ap ihl aja po lku Ange rvotie Isonnevantie An ge rv ot ie Selja tie Valimo kuja Va lim ot ie Rauta polku Hö ylä äm öt ie Karva amok uja Va lim ot ie Karva amok uja Vih din tie Hö ylä äm öt ie III IV Haagan puisto Is on ne va nt ie Iso nn ev an tie III IV IV IV Orapih lajatie Pa at sa m at ie H aa ga n ur he ilu tie VII IV II VII II VII IV IV IV III IV IV IV IV II V V III V III IV III III V IV III IV IV V III III III III III III III III II II II III III III IV IV II Ison nev anti e Ta lon tie Pitäjän mäentie Hu op al ah de nt ie Hellemäenp olku Va nh a vie rto tie Va nh a vie rto tie Pitäjän mäenti e H el le m äe np ol ku Ben sa-a sem ank uja Yh teis ko ulu ntie Poli isia sem ank uja Sy ki np ol ku Vih din tie 2 22 II VI III V VI VI V VII VI VI VI X V II V VII VI V V IV III VI V IV VI V VI VI III III V IV V III IV V II III II IV II VII VII II III IV IV II III III III IV IV III II IV IV IV III III II III III IV IV III VIII IV IV IV IV IV II II IV III II IV II II II II II II II IV IV IV II II II II II II IV III V VII IV VI V III III II III IV IV II III III VI V V V VII IV V V V V V VVV Ku tom oti e Piimä enpol ku Eli el Sa ari se n tie Ka rv aa m op olk u Höylä ämöp olku Ison neva nkuja Sä hk öp ol ku R iis ta vu or en ku ja Vih din tie El iel Sa ar ise n tie Eliel Saa risen polk u Loja Saa risen polk u Lä rka nin po lku Eliel Saarisen polku Va lim op olk u Voimapolku Ta kom oku ja Hio m otie Hio m otie Tako motie Hiom okuja Va lim otie Tako mopo lku Vo ltt iku ja Hiom opolk u Pa ats am atie Or ap ihl aja tie Orapihla jatie Ora pihla jatie Or ap ihl aja ku ja Or ap ihl aja po lku Ange rvotie Isonnevantie An ge rv ot ie Selja tie Valimo kuja Va lim ot ie Rauta polku Hö ylä äm öt ie Karva amok uja Va lim ot ie Karva amok uja Vih din tie Hö ylä äm öt ie III IV Haagan puisto Is on ne va nt ie Iso nn ev an tie III IV IV IV Orapih lajatie Pa at sa m at ie H aa ga n ur he ilu tie tr ts Paikoitus var paikoitus 54 57 D D D D D D D D D D Riistavuorenpuisto Riistavuorenpuisto EL IE L SA AR IS EN TI E VIH DIN TIE PITÄJÄ NMÄEN TIE VIH D IN TIE HU O PA LA HD EN TI E kauppa pysäköintilaitos sähköasema päiväkoti päiväkoti Sosiaalija terveyskeskus VI-VII VI-VII pysäkäköintilaitos V VI V VI IV V VI I IV IV VI IV V VII IV VI I I VII V III V VI VIII VII V IX VII II VI VII III IV IV III V IV XII VI V VII VI VI V VI V XII V X I II HAVAINNEKUVAYHDISTELMÄ, ALUSTAVA LUONNOS (27.1.2021) Haagan ympyrä, Vihdintie ja sähköasema (eteläosa) ja Länsi-Haaga Helsingin kaupunki Asemakaavoitus, Läntinen alueyksikkö 100 500 900m Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma. Helsingin länsisosaan muodostuu raideliikenteen solmukohtien verkko, joka koostuu Läntisestä bulevardikaupungista, Raide-Jokerista ja Länsi-Helsingin raitiotien lopusta, joka päättyy Kannelmäkeen. Havainnekuva Länsi-Haagan asemakaavanmutoksesta. Haaga leviää Vihdintielle. Riistavuorenpuisto säilyy osittain. Tämä on herättänyt haagalaisissa närää, sillä suuri osa puistosta jää rakentamisen alle. Haagan liikenneympyrä poistuu ja ympäristö muuttuu. Liikenneympyrään rakennetaan kahden pikaraitiotien pysäkit. Alueelle tulee 4000 uutta asukasta. Länsi-Haagan sisäkadusta on tarkoitus tehdä vähäautoinen ilmastokorttelikatu. Työ käynnistyy keväällä 2021. Läntinen bulevardikaupunki ulottuu Munkkiniemestä Vihdintielle Läntinen bulevardikaupunki käsittää lähes neljä kilometriä pitkän alueen, joka alkaa Huopalahdentieltä Munkkiniemen eteläpäässä ja jatkuu Haagan ympyrän kautta Vihdintielle asti. Bulevardikaupunki täydentää olemassa olevaa kaupunkia Munkkiniemessä, Niemenmäessä, Munkkivuoressa, Länsi-Haagassa ja Pitäjänmäessä. Tulevaisuudessa keskustan ja Kannelmäen välillä liikennöi pikaratikka Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin. Kaupunki suunnittelee pikaraitiotien varteen asuntoja, liiketiloja ja päiväkotia. Alueen rakentamisessa ja energiajärjestelmässä tavoitellaan hiilineutraaleja ratkaisuja. Rakentamisesta huolimatta kaupunki haluaa säilyttää Riistavuorenpuistossa yhtenäisen viheryhteyden. Haagan liikeympyrä poistuu. Kaupunki suunnittelee Haagan liikenneympyrän alueella liikennejärjestelyjä ja uusia korttelialueita. Ympyrän alueen pohjoisreunaan tulee puustoinen yhteys Riistavuorenpuiston ja Talin viheralueiden välille. Osalle Vihdintietä ja Huopalahdentietä laaditaan katualuetta koskeva kaava ja Pitäjänmäen sähköasemalle tulee uusi tontti ja katuyhteys. Vihdintien ja Huopalahdentien varteen tulee asuntoja noin 14 000 uudelle asukkaalle. Pikaraitiotie toimii alueen selkärankana, jonka ympärille rakennetaan. Kuninkaantammi rakentuu Tilaisuudessa kuultiin Kuninkaantammen aluerakentamisen tilannekatsaus ja esiteltiin suunnitelmat Hämeenlinnanväylän parantamisesta Kannelmäen ja Kaivokselan välillä sekä Kuninkaantammen eritasoliittymästä. Kuninkaantammen rakentaminen alkoi 2015 ja siellä on nyt noin 2000 asukasta erilaisissa asumismuodoissa. Alueelle kulkee kaksi bussia, 43 ja 560, jotka kulkevat Myyrmäkeen, Malmille ja Kannelmäen suuntaan. Alueella toimii päiväkoti Kuninkaantammi, jolla on kaksi toimipistettä. Vuoden 2023 kesällä valmistuu Tammitalon koulu ja päiväkoti, jonne on tulossa asukastila. Alueelle on tulossa vuoden 2023 aikana myös lähikauppa 2023, joka avataan uuden asuintalon alakertaan. Seuraavan parin vuoden aikana Kuninkaantammeen valmistuu puukerrostaloja. Tämän vuoden aikana rakennetaan osa Taidemaalarinpuistoa, Fanny Churbergin kallion rajat, Vennynpuiston leikkialue ja Lammenrannan kadut. Asuntorakentaminen jatkuu myös lähivuodet. Sinä aikana valmistuu Ellen Thesleffin puisto sekä pientaloja Vesimittarinpuistoon. HSL:n linja 43 muuttuu 52:ksi. Hämeenlinnanväylä Kuninkaantammen eritasoliittymä rakennetaan vuosien 2022 2023 aikana. Hämeenlinnanväylälle tulee kolmannet kaistat, bussipysäkkejä ja pyöräteitä parannetaan, kummallekin puolelle väylää rakennetaan meluesteet. Kuninkaantammen eritasoliittymään tulee yhteys vain etelään, kaupungin suuntaan, pohjoisesta tulevat tai sinne kulkevat käyttävät Vanhaa Nurmijärventietä. Liittymän yhteyteen rakennetaan uusi Kuninkaantammenrinteen katu, joka kulkee Vanhalle KaarelanA Asseem maakkaaaavvaa jjaa aasseem maakkaaaavvaann m muuuuttooss -H Hääm meeeennlliinnnnaannvvääyylläänn yym mppäärriissttöö Viheryhteystarve LIITOORAVAN YDINALUE Helene Schjerfbeckin puisto Nykyinen silta säilyy Maria Wiikin puisto BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI Kuninkaantammen osayleiskaavassa Hämeenlinnanväylän poikki on osoitettu viheryhteystarve (vihreä nuoli). Helsingin liito-oravaverkostokartassa nuolen kohta on merkitty kehitettäväksi liito-oravayhteydeksi. Suunnittelun yhtenä tavoitteena on mahdollistaa liitooravalle riittävä yhteys valtatien yli nykyistä puustoa säilyttämällä, istuttamalla uutta puustoa sekä pystyttämällä liito-oravan hyppypuita. Maassa liikkuvia pieneläimiä varten tutkitaan tunnelia. Laadukkaat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet suunnitellaan kulkemaan liittymäalueen poikki kaikkiin suuntiin. Uudet bussipysäkit rakennetaan Hämeenlinnanväylälle eritasoliittymän pohjoispuolelle ja liittymän itäpuolelle Kuninkaantammenrinteelle. 7 Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet
7 10.2.2021 Millainen on huomisen Länsi-Helsinki? Malminkartanossa on käynnistynyt useamman vuoden kestävä hanke, jossa on tarkoitus saada alueelle viihtyisiä julkisia kaupunkitiloja ja uusia asuntoja. Samalla selvitetään, millaisia palveluja tulevaisuudessa tarvitaan. Alueella käynnistyy lähitulevaisuudessa kaavahankkeita, joissa tutkitaan uuden asuntorakentamisen, pysäköintiratkaisujen ja palvelujen sijoittumisen mahdollisuuksia. Lisäksi tarkastellaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja alueen kehittämistä laajemmin. Uudistukseen liittyy myös viherympäristön parantaminen. MALMINKARTANOON on laadittu suunnitteluperiaatteet, joissa käsitellään mm. täydennysrakentamista, palveluita ja työpaikkoja, liikkumista alueella kävellen ja eri kulkumuodoin sekä viherja virkistysalueiden verkostoa. Suunnitteluperiaatteet toimivat tulevien asemakaavahankkeiden ja alueen kehittymisen tukena. Hankkeen lähtökohtia esiteltiin osana alueellista Uutta Länsi-Helsinkiä –asukastilaisuudessa 27.1. Suunnittelun tavoitteet ja alue Malminkartanon suunnitteluperiaatteet käsittelevät Malminkartanon maankäytön tulevaisuutta noin 15– 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on ohjata alueen kehitystä ja kaavoitusta yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti siten, että Malminkartanon elinvoimaisuus vahvistuu, alueen erityispiirteet huomioiden. Suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on ilmastoviisaan ja sosiaalisesti kestävän uuden asuntotuotannon merkittävä edistäminen alueella, palvelujen ja työpaikkojen tilantarpeen ja oikeanlaisen sijoittumisen turvaaminen, kävelyn, pyöräilyn ja sujuvan joukkoliikenteen edistäminen, rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön arvojen korostaminen sekä viherja virkistysalueiden verkoston saavutettavuuden tukeminen merkittävät luontoarvot huomioiden. Tärkeä tausta suunnitteluperiaatteille on Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma). Ohjelmassa on valittu kolme kaupunkiuudistusaluetta, joista yksi on Malminkartano-Kannelmäki. Kaupunkiuudistusalueilla tehdään poikkitoimialaisia toimenpiteitä sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseksi ja alueiden elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Alueilla varmistetaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja vuoteen 2035 mennessä niin, että alueiden asuntokannan hallintaja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallintaja rahoitusmuototavoitetta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi AM-ohjelman 11.11.2020. Osallistuminen ja aineistot Osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä 27.1.–16.2.2021 seuraavissa paikoissa: • verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. • Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu palvelee puhelimitse numerossa 09 310 22111 ja verkossa www. hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot. Myös suunnittelijaan voi olla yhteydessä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta pyydetään esittämään viimeistään 16.2. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, puhelinnumero: 09 310 13700, verkko-osoite: www. hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/kirjaamo) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja suunnitteluperiaatteet viedään kaupunkiympäristölautakunnalle päätettäväksi. Suunnitteluperiaatteet eivät ole oikeusvaikutteinen kaavataso, kuten yleiskaava ja asemakaava ovat. Malminkartanon suunnitteluperiaatteista päättää kaupunkiympäristölautakunta. KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi kokouksessaan 20.1. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman ja hankkeen toteuttamisen. Raitiotien ja sen edellyttämän katuinfrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvion mukainen tarkempi hankesuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan tehdä jatkosuunnittelun edellyttämiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta yleissuunnitelman sisältöä. Valtuusto päätti, että kaupunki neuvottelee valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa hyödynnetään Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 20202031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa varmistetaan, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota näille väylille jäävän bussiliikenteen toimivuuteen: sen toimintaedellytyksiä ei haluta ratkaisevasti heikentää nykyisestä. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Sen rooli joukkoliikennejärjestelmässä on laajentaa raideliikenteen verkostoa, muodostaa joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa uutta kantakaupunkimaista maankäyttöä. Pikaraitiotie yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokeri -pikaraitiotien, Rantaradan ja Kehäradan. Pikaraitiotien uusi, noin 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Raitiotie hyödyntää Munkkiniemenaukiolta Erottajalle olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman Malminkartanon suunnitteluperiaatteet tielle. Hämeenlinnanväylän länsipuolen pientaloalueet on tarkoitus kaavoittaa myöhemmin. Malminkartanoon laadittu suunnitteluperiaatteet Malminkartanoon on laadittu suunnitteluperiaatteet. Tavoitteena on Malmikartanon elinvoimaisuuden vahvistaminen: ilmastoviisaan ja sosiaalisesti kestävän uuden asuntotuotannon edistäminen, palvelujen ja työpaikkojen tilantarpeen ja oikeanlaisen sijoittumisen turvaaminen. Lisäksi halutaan edistää kävelyä, pyöräilyä ja sujuvaa joukkoliikennettä sekä korostaa rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön arvoja. Viherja virkistysalueiden verkoston saavutettavuutta tuetaan siten, että merkittävät luontoarvot otetaan huomioon. Malminkartano on merkitty kaupunkiuudistusalueeksi ja sinne on tulossa merkittävästi uusia asukkaita. Pihkatielle on suunniteltu uusia asuntoja 1300 asukkaalle, uusi koulurakennus, puisto, aukio, hulevesipuro ja liiketilaa. Kaava tulee näytille kevään aikana. Kannelmäen ja Malminkartanon asemanseudut Kaarelan alueelta on kerätty palautteita ja suunniteltu sen pohjalta pienimittakaavaisia kehittämistoimenpiteitä, joilla lisätään asemanseutujen viihtyisyyttä, koettua turvallisuutta ja houkuttelevuutta. Sitratorilla ja Kannelmäen asema-alue kaupunki toteuttaa seuraavat toimenpiteet: • Muurit, istutukset ja kalusteet kunnostetaan tai uusitaan. • Sitratorille ja asema-alueelle asennetaan lisää penkkejä ja pyörätelineitä. • Sitratorin valaistusta parannetaan mm. kohdevalaisimilla • Sitratorille rakennetaan tapahtumasähköpiste Kanneltalon eteen. A Asseem maakkaaaavvaa jjaa aasseem maakkaaaavvaann m muuuuttooss -H Hääm meeeennlliinnnnaannvvääyylläänn yym mppäärriissttöö Viheryhteystarve LIITOORAVAN YDINALUE Helene Schjerfbeckin puisto Nykyinen silta säilyy Maria Wiikin puisto BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI BUSSIPYSÄKKI Kuninkaantammen osayleiskaavassa Hämeenlinnanväylän poikki on osoitettu viheryhteystarve (vihreä nuoli). Helsingin liito-oravaverkostokartassa nuolen kohta on merkitty kehitettäväksi liito-oravayhteydeksi. Suunnittelun yhtenä tavoitteena on mahdollistaa liitooravalle riittävä yhteys valtatien yli nykyistä puustoa säilyttämällä, istuttamalla uutta puustoa sekä pystyttämällä liito-oravan hyppypuita. Maassa liikkuvia pieneläimiä varten tutkitaan tunnelia. Laadukkaat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet suunnitellaan kulkemaan liittymäalueen poikki kaikkiin suuntiin. Uudet bussipysäkit rakennetaan Hämeenlinnanväylälle eritasoliittymän pohjoispuolelle ja liittymän itäpuolelle Kuninkaantammenrinteelle. 7 Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Malminkartanon asemanseudulla, Malminkartanonaukiolla, Puustellinaukiolla, Luutnantinaukiolla ja Puustellinpolulla toteutetaan samat toimenpiteet. Puustellinpolulle asennetaan lisäksi kausivalaistus, Malminkartanonaukiolle rakennetaan tapahtumasähköpiste Toimenpiteet toteutetaan tämä ja ensi vuoden aikana. Kannelmäki ja Lassila Pelimannintien ja Klaneettitien kulmaan on tulossa uusia asuinrakennuksia. Purpuripolun vanha päiväkotirakennus puretaan. Tilalle rakennetaan uusi päiväkoti Pelimanni, joka korvaa vanhan päiväkoti Pelimannin ja Vetelintiellä sijaitsevan Tiuún. Myös päiväkoti Vanhainen Kanneltiellä puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi. Päiväkotipaikkojen määrä alueella on tarkoitus tuplata. Lassilassa on meneillään asemakaavamuutos koskien Hopeatien ympäristön kaavoitusta. Alueelle suunnitellaan seniorikeskus korvaamaan vanhentuneita tiloja Kannelmäessä, Pakilassa ja Lassilassa. Tiloihin tulee ikäihmisten palveluasumista ja avopalveluja. Seniorikeskus yhdistetään Hopeatien palvelutaloon. Hopeatielle rakennetaan lisäksi uusia asuinkerrostaloja. Nykyinen Mariankoti ja Hopeatie 16, 18 ja 20 talot puretaan. Nykyiset asukkaat siirretään siksi aikaa väistötiloihin. Asemakaava-aineistoja nähtävänä Tilaisuudessa esiteltiin 27.1.?16.2. nähtävänä olevaa asemakaava-aineistoa. Mielipiteet nähtävillä olevista kaavahankkeista tulee antaa viimeistään 16.2.2021. Aineistoihin voi tutustua verkkosivulla hel.fi/suunnitelmat. Teksti Jauri Varvikko Kuvat Helsingin kaupunki URHEILU ASEMAKESKUS LIIK UN TAL UO LA/ MU U KA LLI OR ESU RS SI ASEMAKORTTELIN KEHITTÄMINEN SISÄÄNKÄYNTI MAANALAISIIN TILOIHIN TYHJIEN LIIKETILOJEN VALJASTAMINEN AEL-ALUEELLE, HUIPULLE HUIPULLE OMENATARHALLE MYYRMÄKEEN YLEISKAAVAN MUKAINEN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN ALUE YLEISKAAVAN MUKAINEN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN ALUE OMENATARHALLE ASEMATUNNELIN KEHITTÄMINEN: LAAJENNUS, BAANA, VALAISTUS, OPASTUS, VALOAUKKO, KULKUREITIT ”PORTTI HELSINKIIN” PIIAN PUISTOON KANNELMÄKEEN UUDET VALAISTUSRATKAISUT TILAT SILLAN ALLA TERVEYSKESKUSKORTTELIN KEHITTÄMINEN RA KE NT UM IEN MA LM INKA RTA NO NT IEN VAR RE LLE JOU KK OLI IKE NT EEN VAI HT OP YS ÄK KI TAS ON VAI HT ORAT KA ISU T TAS ON VAI HT ORAT KA ISU T ASEMAKESKUS URBAANI KULTTUURI KEHITYSPOTENTIAALI 8 Tammikuun lopussa 27.1. pidettiin verkossa asukastilaisuus.
8 10.2.2021 Puheenjohtajat Ylen tentissä YLEN A –TALKIN puolueiden puheenjohtajatentti (28.1) osoittautui pikaiseksi pintaraapaisuksi talouden tilaan. Ne jotka odottivat siltä kuntavaalikamppailun lähtölaukaisua pettyivät. Kuntien tilanteesta taisi olla pari lyhyttä repliikkiä, joissa väitettiin kuntien talouden olevan paremmassa kunnossa kuin mitä koronakriisin aikana pelättiin. Koronakriisin aiheuttamista rajoitustoimista oltiin pääasiassa yhtä mieltä tartuntojen vähentämiseksi. Keskustelua aiheutti kapakoiden aukiolo ja varsinkin nuorten harrastusmahdollisuuksien harkittu ja turvallisuudesta huolehtimalla sallittu toteuttaminen. Hallituspuolueiden ja opposition kannanotot menivät eniten ristiin työllisyyttä koskevista toimenpiteistä. Kaikki olivat toki samaa mieltä, että tärkeintä on luoda taloudenkasvun avulla työpaikkoja. Tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta ei kuitenkaan saavuteta ansiosidonnaista päivärahaa leikkaamalla tai sitä jaksottamalla, ei kotihoidon tuen leikkaamisella, tai kotitalousvähennyksen lisäämisen avulla. Jo edellisen (Sipilä/Orpo) hallituksen yritykset keppikurilla saada pitkäaikaistyöttömät työllistettyä osoittautuivat tehottomiksi, kun yli viisikymppisiä työttömiä työantajat eivät yksinkertaisesti halua palkata uusina työntekijöinä. Edes ammattitaitokaan ei auta työpaikan saannissa. Hallituspuolueiden ja opposition kannat erosivat selkeimmin juuri työllisyyttä koskevissa kannanotoissa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat korostivat, että toimenpiteiden pitää olla oikeudenmukaisia ja että on huolehdittava vähempiosaisten toimeentulon parantamisesta. Opposition Petteri Orpo piti tärkeimpänä yritysten toiminnan tukemista väittäen sen luovan työpaikkoja, ja siten lisäävän kotimaista kysyntää ja verotuloja valtiolle ja kunnille. Kristillisten Sari Essayah innostui moittimaan hallituksen esityksiä vasemmistolaisiksi ja yrittäjävastaiseksi. Odotin, että joku olisi muistuttanut, että huomattavista yritystukipaketeista huolimatta ei uusia työpaikkoja luovia sijoituksia kotimaiseen tuotantoon ole tapahtunut. Sen sijaan yritykset ovat jakaneet huomattavan suuria osinkotuloja osakkeenomistajilleen. Keskustelua ovat herättäneet myös yritysten päätökset sulkea kannattaviakin tuotantolaitoksia tai siirtää tuotantoaan ulkomaille. Kiistelyä jatkettiin myös EU:n elvytyspaketista. Hallitusryhmä korosti, että koronatilanteeseen liittyvä elvytyspaketti on tarkoitus käyttää nimenomaan työllisyyttä edistäviin kohteisiin. Maamme vientivoittoinen talous on riippuvainen tärkeimmän vientialueemme EU-Euroopan talouden kohentumisesta. Siksi EU:n elvytysvelan jakautumista on katsottava tästä laajemmasta näkövinkkelistä. Toimittajan yritys saada selkeä vastaus kysymykseen, miten puolueet aikovat saada varat tavoitteiden toteuttamiseen verotusta rukkaamalla vai turvautumalla menojen leikkauksiin, ei tuottanut yksiselitteisiä kohteita sen paremmin verotuksen kuin leikkaustenkaan osalta. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho tosin pääsi tässä yhteydessä mieliaiheeseensa – ”haittamaahanmuuttajien” sosiaali-, koulutus-, terveydenhoitoja työhönsijoittamiskustannusten leikkaamiseen. Valtion velanotto tietenkin huolestuttaa kansalaisia ja myös puolueita. Mutta toisaalta myönnetään, että velanhoitokustannusten osalta koroton velka on edullista sijoitettuna työllisyyttä edistäviin ja koronakriisin kustannusten peittämistarkoituksiin. Huomiota herättää kuitenkin, että valtion velkasaldosta keskustelussa muistetaan vain koronakriisin elvyttämisvelkasumma, mutta kukaan ei halua nostaa esiin jo samaan aikaan hallituksen valmistelussa olevassa valtion budjettisuunnitelmissa hahmoittuvaa kymmenien miljardin velkasummaa, joka perustuu hallitusohjelmaan sisältyvään ennakkopäätökseen hornethävittäjien täysimääräisestä korvaamisesta. Koronaelvytysrahojen työllisyysvaikutuksista esitetään yksilöityjä laskelmia, mutta en ole nähnyt ainoatakaan laskelmaa siitä millaisia todellisia maamme työllisyyttä edistäviä vaikutuksia on hävittäjäkaupoilla saatavissa. Ainakaan armeijan osalta samakaan konemäärä ei käsittääkseni lisää lentäjien tai huoltohenkilökunnan lisätarvetta. Työssä jaksaminen on noussut esiin varsinkin hoitoalalla. Se aiheuttaa erityisiä ongelmia, kun alalla työskentelevistä yhä useammat ovat alkaneet harkita alan vaihdosta. Toisaalta hallituskin miettii jopa viranomaismääräysten perusteella velvoittaa alan koulutuksen saaneita hoitoalan tehtäviin. Korona palkanlisiä ei haluta maksaa. Mutta miksi ei oteta vakavaan harkintaa yksinkertaisinta ja ilmeisen nopeasti vaikuttavaa keinoa – työajan lyhentämistä. Entinen Suomen pankin pääjohtaja, valtiovarain ministeri ja EU:n komissaari Erkki Liikkanen muistuttaa omaelämäkerrallisessa teoksessaan miten Suomeen luotiin työeläkeja sairausvakuutusjärjestelmä 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla muita Pohjoismaita myöhemmin. ”Siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon tapahtui 1960-luvun puolivälissä. Tuottavuuden voimakas kasvu mahdollisti sen, että muutos tehtiin palkkoja alentamatta.” Useissa tutkimuksissa ja kokeiluissa niin meillä kuin muuallakin on todettu, että työajan lyhentämisen seurauksena työntuottavuus kasvaa. Samoin työntekijäin terveystilanne ja työssä jaksaminen kohentuu. Tämä lisää myös työssäolovuosien kasvua. Seurauksena on sairausja eläkemenojen vähentyminen. Lisäksi esim. jatkuvassa työprosessissa siirtyminen 6-tuntiseen työjaksoon merkitsisi välittömästi yhden työvuoron lisäystä ja vastaavaa työntekijöiden lisätarvetta. Monilla aloilla siirtyminen esim. kaksitai kolmivuorotyöhön ja 6-tuntisiin työjaksoihin merkitsi parannusta työuupumiseen, lisäisi työvoimantarvetta, tehostaisi työkoneiden ja muiden laitteiden sekä tilojen käyttökustannusten osalta säästöjä. On tietenkin selvää, että nykytilanteessa työmarkkinajärjestöjen kesken ei voi syntyä yleistä velvoittavaa kokonaisratkaisua tämänkaltaisesta esityksestä. Ei ole myöskään oletettavaa, että nykyinen hallituskaan pystyisi tekemään eduskunnan hyväksymää yleistä työaikaa koskevaa lakia. Mutta sen sijaan työnantajien erityisesti toivoman paikallisen sopimisen puitteissa tällaisesta voisi syntyä työpaikkakohtaisia sopimuksia ainakin kokeilumielessä. Miksi ei siis kokeiltaisi tätä selvää parannusta? Oiva Björkbacka KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. Jukka Järvinen Jukka Järvinen Voimaa valtuustoon heikomman hyväksi Helsinki • Isä • kaupunginvaltuutettu • HOK-Elannon edustajiston jäsen • ex-ammattinyrkkeilijä Päihdepaikat kuntoon Kodittomille asuntoja Yksinäisistä huolehdittava Liikuntaa kaikille • Asiaa • Kovaa • Reilusti RAIDE-JOKERIN pikaraitiotien linjaus kulkee Pitäjänmäentieltä Eliel Saarisen tielle Haagan kiertoliittymän keskiosan kautta, kiertoliittymän pohjoisosassa. Rakennustyöt liittymän keskellä alkoivat viime kuussa. Kiertoliittymässä työt alkoivat pintamaiden poistolla sekä kallion louhinnalla. Ensimmäiset kallion räjäytykset tehtiin loppukuusta ja ne jatkuvat noin kolmen viikon ajan. Kiertoliittymän liikenne pysäytetään louhintoihin liittyvien räjäytysten aikana. Kokonaisuudessaan työt kiertoliittymän tuntumassa jatkuvat vuoteen 2022–2023 asti. Työt aloitettiinn Eliel Saarisen tien puolella massanvaihdolla ja kiertoliittymän keskiosassa kallion pinnan tasaamisella. Töistä aiheutuu seuraavia liikennejärjestelymuutoksia. Jalankulku ja pyöräily. Eliel Saarisen tien ja Pitäjänmäentien välillä sekä Eliel Saarisen tien ja Vihdintien välillä kuljetaan Riistavuoren puiston läpi kulkevaa reittiä pitkin. Eliel Saarisen tien suuntainen jalankulkuja pyörätie Haagan kiertoliittymän päässä, kadun pohjoisreunassa suljetaan tilapäisesti. Kiertoliittymää lähin, Vihdintien ja Eliel Saarisen tien risteyksen kohdalla oleva suojatie poistuu käytöstä. Eliel Saarisen tien voi ylittää noin 170 metrin päässä, Eliel Saarisen polun tuntumassa olevaa suojatietä pitkin. Moottoriajoneuvot. Kallion räjäytyksistä aiheutuu liikenteen pysäytyksiä muutamia kertoja päivässä. Liikennevalot poistuvat käytöstä Vihdintien ja Eliel Saarisen tien liittymässä (huoltoaseman suunnasta). Joukkoliikenne ja pysäkit. Pysäkki H1627 Vihdintie siirtyy 200 metriä kohti Isonnevankujaa. Pysäkki on linjojen 52 ja 552 käytössä. Haagan kiertoliittymässä aloitettiin rakennustyöt tammikuussa
9 10.2.2021 OLEN KIINNITTÄNYT huomiota sosiaalisessa mediassa muodikkaaksi nousseeseen uhkavaatimusten kylvämiseen, ja ilmiö on varmasti muillekin tuttu. Se ilmenee usein esimerkiksi niin, että käydään uhoamassa äidinmaidosta perintönä siirtyneen jäsenkirjan polttamista puolueen Facebook-sivulla "väärien" poliittisten päätösten takia. Toinen taas saattaa eksyä möyhäämään kolmekymmenvuotisen asiakkuuden päättymistä elintarvikeyhtiön tuotteiden kuluttajana, koska ovat "erehtyneet" ottamaan vähemmistöt paremmin huomioon tavaramerkeissään. Totuushan on, että vain marginaalinen osa tästä porukasta tosiasiassa ryhtyy tuumasta toimeen. Kännisten uhoamista, sanoisi paikallisen juottolan portsari aamuyön voimaantumisesta, jonka rohkeat narikoiden gladiaattorit löytävät valomerkin jälkeen. Kuten aamun pikkutuntien urheus, myös netin ultimaatumit ovat usein vaarattomia, ja tekijä tuntee kollektiivisen häpeän viimeistään seuraavana aamuna. Erottava tekijä on kuitenkin sosiaalisen median vaivattomuus. Se takaa mahdollisuuden jakaa tunnekuohu kymmenien, satojen tai jopa tuhansien kanssaihmisten kanssa sekunnin murto-osassa eikä edellytä edes vahvaa päihtymystä. Yksilölle pahan olon purkaminen saattaa tuottaa hetkellistä helpotusta, mutta laajana käyttäytymismallina se on ongelmallista. Seurauksena on kyynistyminen ja kanssaihmisten turtuminen. Ketä enää kiinnostaa, vaikka et ostaisikaan vihreitä kuulia tai äänestäisi demareita? Aika harvaa. Sosiaalisen median alustoilla voimistuva ultimaatumikulttuuri alkaa yhä selkeämmin saada samoja piirteitä kuin kaikille tuttu tarina pojasta, joka huusi sutta. Aisopoksen sadun opettavaisuudesta huolimatta sillä ei ollut onnellista loppua. Arvelen, ettei modernissa someversiossaan. Lopputulema nimittäin on, ettei valistunutkaan nettikeskustelija enää tiedä, onko susia enemmän Twitterissä vai Haapajärven Koposperällä. Miikkael Azaize perheenisä Konala Bonjaaks stadii? Tsennaaks cocknii? Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a IDEA SLANGISSA ON SE , ettei maalaiset ymmärrä sitä. Siksipä siinä on hiukan salakielisiä ominaisuuksia. Stadille ominaista on fikon-puheesta tulleet fi-alkuiset sanat, kuten fillari tai fiblu. Alunperin velociped on muuttunut filocipeediksi ja siitä lyhentynyt fillariksi. Tai appel on muuttunut fibbeliksi ja siitä fibluksi. Fikon-muunnoskieli lienee peräisin Tukholman suunnalta. Paljon on saatu sieltä, mutta olemmepa mekin luovuttaneet omastamme. Ruotsin slangin kola on tullut suomen kuolla-verbistä. Kolata on oma sanamme joka on saatu Ruotsista takaisin. Kohtalainen osa stadin murteesta on muutenkin ruotsinvoittoista. Mutta ei mielestäni niin suuri osa kuin väitetään. Monilla sanoilla on alkuperänsä ranskassa ja ranskasta ovat ottaneet lainansa sekä venäjän kieli että ruotsi. Selkeästi ruotsin kieleen vivahtavat sanat voivat lopultakin olla lainoja venäjästä. Lisäksi ihan suoria lainoja venäjästä on kosolti. Ajatellaanpa vaikka safkaa, sontsaa, kniigaa jne. Slangin tulevaisuus Slangi on syntynyt tilanteessa missä skidit ovat olleet päivät pääksytysten kartsalla. Aikuisetkaan eivät juuri telkkarin ääressä ole löhöilleet. Jatkuva vuorovaikutus on saanut aikaan paikallista kieltä, jopa niin että kaupunginosilla on ollut eroja. Nykyään kiinnostus slangiin merkitsee lähinnä sen kirjaamista, mitä joskus on ollut. Nuoriso ehkä jotain vielä yrittää. Erityisen säälittävää oli yritys lukea uutisia stadiksi. Ei vaan käänny kapulakieli stadiksi. Mutta olisipa uutisten aiheena brenkku ja flaidikset, tulisikin ilmi koko murteen rikkaus. Sadattelu ja dorkien dirikoiden mollaaminen olisi täydentänyt uutistenlukua. No, jotkut slangi-ilmaisut säilynevät. Samalla tavoin on käynyt Lontoon slangissa, cockneyssäkin. Sen loiston hetket ovat olleet ennen 1960-lukua. Nykyinen cockney on täynnänsä amerikanismeja. Ääntämistapa on toki säilynyt, ja onpa riimiseen slangiinkin saatu uusia ilmaisuja. Takaperin-kieli En tiedä stadissa käytetyn takaperin kieltä, mutta jossain vaiheessa sillä on ollut osa cockneyssä. Vieläkin käytetään esim. sanaa traf. Lukusanoja saatetaan vieläkin käyttää, eno, owt, erht, rouf. Käytössä on edelleen myös on doog (no good) ja dillo nemo (old woman, w-kirjain puuttuu koska se nieltäisiin cockneyssä joka tapauksessa). Varsinaisesti takaperin-kieltä ovat käyttäneet katukauppiaat salakielenä. Music Hall-perinne Tarttuvat fraasit on ennenvanhaan saatu varietee-taiteilijoilta, kuten Maurice Chevalieriltä ja hänen tapaisiltaan. Osa sanonnoista voi stadissakin olla saanut alkunsa Alfred Tannerin kupleteista. ”Oliko isäsi lasimestari”, on sanonta joka on ollut yhteinen niin stadissa kuin Lontoossakin. Merimieskieli Satamakaupungeissa on ollut vaikutusta skönärislangista. Englanninkielinen kauppalaivaston skönärislangi on melko lailla yksi yhteen newyorkilaisen slangin kanssa. Cockneyyn on lisäksi jättänyt joitakin omia jälkiään sotalaivaston puheenparret. Nykkiläistä slangia josta on tullut jo yleiskieltä ovat sanat: swop, crib, sucker, crook ja bamboozle. Spondilucks on jo unohtunut 50-luvun sana raha. Jiddishi Juutalaisperäisiä sanoja on ollut varsinkin itä-lontoolaisessa cockneyssä. Itä-Lontoo on ollut varsinkin Viiltäjä-Jackin aikaan pullollaan juutalaispakolaisia Venäjän ja Ukrainan alueelta. Kosher ( puhdas), oof (raha), mazuma (raha) ja shemozzle (häiriö) olkoot esimerkkejä tästä vaikutuksesta. Nykyisin Itä-Lontoota asuttaa uudet maahanmuuttajaetnisyydet ja se tuottanee uutta sanastoa nykyslangiin. Nyrkkeilyslangi Varsinkin tappelusanastoa on tullut nyrkkeilysanastosta. Boko tai conk (nenä) ja swank (lyönti) esimerkkeinä. Ääntäminen Ääntämykseen voi tutustua youtube-videoissa. Ideana on niellä osa sanasta. Paper, shape ja train ääntyvät kuten piper, shipe ja trine. Esimerkki ääntämistyylistä: There´s a lot uv well dressed yeng fellers ’oo rides regler by bus to en’ from the City wich I can’t sem’ow quite myke out. Riiminen slangi Mielenkiintoisinta cockneyssä on riiminen slangi, rhyming slang. Siten esim. phone muuttuu dogiksi. Phone on dog and bone. Bone putoaa pois, joten puhelimesta tulee koira. Osassa riimeistä ei voi pudottaa koko litaniaa pois, osassa se jää aina pois. Trouble and strife sanotaan kokonaisena kun halutaan sanoa wife (vaimo). Kestävimpiä muunnoksia ovat olleet sellaiset joissa on tiettyä ajatusta takana, kuten artful dodger lodger. Lemon and lime merkitsee time. Jos haluaa tietää mitä kello on, voi kysyä mitä sitruuna on. Jos näitä muunnoksia olisikin vain yksi per lause, niin sen kanssa voisi vielä jotenkin selvitä. Mutta kun muunnoksia tulee yhteen lauseeseen kaksi tai kolme, puhe muuttuu äkkinäiselle täysin käsittämättömäksi. Mikä juuri on tarkoituskin. Esko Karinen SOITIN LÄÄKERESEPTIEN uusimisesta terveyskeskukseen. Juttelin sairaanhoitajan kanssa tästä ulkoistamisesta. Olimme samaa mieltä: EI ulkoistamiselle. Hän kertoi asiakkaiden olevan myös sitä vastaan. Onhan se nurinkurista, meidät seniorit on helppo sivuuttaa kaikessa. Sillä nythän ovat asiakkaat tietenkin tyytymättömiä. Kannelmäen terveyskeskuksessa ei ole kuin neljä lääkäriä, joista yksi ottaa kaikki päivystykset ja ottaa, jos ehtii, myös ajanvarauspotilaita. Minäkin varasin ajan, sovimme 20 minuutista. Puhelin soi, piti vastata, asiat jäivät itseltäni puolitiehen. Keskustelimme vain noin seitsemän minuuttia, koska seuraava akuutti jo odotti... Ei ole lääkärin syy jos hänelle buukataan asiakkaita 10 minuutin välein. Kantsussa on myös paljon lapsiperheitä, tulee iso päiväkoti ja 240 lasta siihen. Pelimannintien 9-11 rakennetaan myös asuntoja, eli lisää myös perheitä ja meitä ikä-ihmisiä.. Neuvolat pitäisi myös olla lähituntumassa. Maahanmuuttajiia on tosi paljon, hekin tarvitsevat molempia palveluita. Samoin on myös hammaslääkäripalvelut, niitäkin me tarvimme. Miksi ei ole haettu jotain tervettä paikkaa minne terveyskeskus saadaan? Onhan se niin, ettei myöskään lääkäri ja muu henkilökunta lähde sisäilmaongelmaiseen työtilaan, kun on tarjolla terveitä tilojakin. Toinen minulle tärkeä asia on harvinaissairaiden lääkekorvaukset. Harvinaissairaat ovat epätasaarvoisessa asemassa kaikkiin tavanomaisten sairausten lääkkeiden korvattavuuksiin nähden. Olen itse seurannut tätä taistelua kahden tyttäreni perheen CF-lasten lääkekorvauksista. He ovat nyt nuoria aikuisia. Olen ollut omaishoitajan, eli tyttäreni vapaaehtoinen tuuraaja. Elämä on ollut yhtä taistelua, nyt vielä Kelan kanssa. Harvinaisista sairauksista pitää selvittää vaikka mitä. Hylkäys tulee nopeasti, valitusta valituksen perään, siinä on perhe kaiken muun ohella, kovilla. Nyt on toista vuotta hoidettu pojan mykobakteeria pois elimistöstä. On ollut nyt viimeiset 3 vk sairaalassa. Nämä ihanat koronaym. Husin lääkärit ovat yrittäneet keksiä uutta juttua hoitoihin, sillä antibiootit eivät tehoa enää. Niitä on koko elämän ajan saatu joka toinen kuukausi. Nyt on tullut uusi juttu. Jorvin kotipalvelu käy päivittäin kaksi kertaa antamassa kanyylin kautta lääkkeet. Minä äitinä ja mummina seuraa perheeni kestämistä. Ihmiset valittaa tänä päivänä niin helposti kaikesta. Onneksi minulla on ihana perhe, puhumme asioista suoraan, autamme toisiamme. Olemme yhteinen perhe, meitä ei ole enään ympärillä muita. Onneksi osaamme puhua ja tukea toisiamme. Kannelmäkeläiset tarvitsevat oman kunnallisen terveyskeskuksen. Jos nykyisestä rakennuksesta ei siihen ole, on kaupungin tehtävä sellainen rakentaa ja osoittaa keskukselle riittävästi varoja, jotta henkilökuntaa on tarpeeksi ja se on riittävän asiantuntevaa. Raili Lajunen KD-listoille menossa VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan ja tule mukaan asukastoimintaan! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätä viestikenttään yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi ME TEEMME SINULLE KOTISI MITTAISIA MATTOJA HELSINKI I VANTAA I ESPOO Liila Viisari Kaari WWW.MATTOKYMPPI.FI KUVAMESTARIT KUVIA KOKO KYLÄLLE Ultimaatumikulttuurin kukoistus Terveyskeskus on säilytettävä kunnallisena! KOMMENTTI
10 10.2.2021 TANORISTIKKO SYNNYNNÄISENÄ besserwisserinä minulle on vaikeaa tunnustaa, että olisin ollut väärässä. Otsikossa siteeraan Stubbin tunnettua lausahdusta. Niin, missäkö asioissa olen sitten ollut väärässä? Olen ollut väärässä ennustaessani tulevia asioita. Olin aikoinaan vakaasti sitä mieltä, että Trump on raikas tuulahdus poliittisessa toiminnassa, totuudenpuhuja. Ei se ihan näin mennyt, ukko valehteli sen kuin kerkesi. Siinä ei ollut mitään uutta. Viimeisen tikkinsä hän kuitenkin pelasi kutsuessaan todella masentavan roskasakin pitämään hauskaa Capitolin kongressitalolle. Luulisin, ettei hän ihan tätä tarkoittanut mitä tapahtui. Tutkimuksissa selvinnee, keitä nämä riehujat oikeasti olivat. Mielenosoituksiin on aina tullut myös rähinöitsijöitä ja ryöstelijöitä. Demokraateille ei olisi voinut tilata parempaa alkua kuin tämä oli. Toinen idolini, Putin, on alkanut käyttäytyä Trumpin tapaan omituisesti viime aikoina. Ehkä on niin, että kyse on sisäpolitiikasta ja tarkoitettu venäläisille. Ainakaan ulkopolitiikasta ei liene kyse. Veikkaanpa, että syytön Suomi tulee taas kärsimään tulevista pakotteista. Viola, Oltermanni ja Koskenlaskija jäävät taas varastoihimme. Samoin veikkaan, ettei Majavan poika tule koskaan muuttamaan Viipurin taloomme tai Terijoen huvilaamme. Toisaalta saattavat olla hieman eri kunnossa kuin mitä 1939 syystalvella jäivät… Elikkä, täällä Kannelmäessä joudun kököttelemään loppuikäni katsellen ikkunastani ostarin rakennustyömaan verkkaisia vaiheita. Satavuotispäiviini on enää runsaat 21 vuotta, joten saapahan nähdä, valmistuuko merkkipäivääni mennessä... Tunnustan vähätelleeni ja kaikin tavoin pilkanneeni Pikku-Gretaa. Olen toivonut, että hän menee takaisin kouluun torin laidalta nuorisoa villitsemästä. No nythän hän meni takaisin kouluun. Ei siinä vielä kaikki. Hän järjesti meille kaikille pilkkaajille aivan helvetillisen pakkasen ja sitten ennen näkemättömän lumimyrskyn. Siinä on sitä ilmastonmuutosta sitten. Mieleeni tuli H, c. Andersenin satu Lumikuningatar, myös hänellä oli näitä voimia. Lupaan, etten pilkkaa enää mitään enkä ketään. Synkkä profetiani koronasta on se, ettei se lopu koskaan. Jos taudin olisi annettu riehua vapaasti, se olisi jo ohi. Sillä olisi tietysti ollut oma hintansa, Monosella olisivat kiireet lisääntyneet, mutta olisihan palvelutaloissa enemmän tilaa. Marinin hallituksella on alkanut hieman sakkaamaan, ei tämä totisesti mitään paraatimarssia tule jatkossa olemaan saattaa tulla vielä Raatteen tie vastaan. Luen parhaillaan Barack Obaman muistelmia. Raskas kirja, ei voi selällään sohvassa lukea. Loistava kertomus Jenkkilän historiasta ja nykyhetkestä. Amerikassa ei todellakaan ole kyse siitä, että toinen puoli olisi hyvä ja toinen paha. Kyllä ovat ihan tasavertaisia. Kirjasta ilmeni, että suurin vaara yksityiselle ahkeralle amerikkalaiselle ovat suurpankit. Ne tulevat jyräämään ahneudessaan kaiken, ellei heitä pystyttäisi vahtimaan. Pankeista löytyy tosi ilkeää sakkia, joista meillä Suomessa ei ole edes käsitystä. Olihan meilläkin Wegeliuksemme ja Lassilat jotka saivat Suomen aika kamalaan kuntoon aikoinaan. Pikkunäpertelijöitä kuitenkin olivat. Meno suurissa teollisuusyrityksissä oli aika mielenkiintoista. Olemattomalla ammattitaidoilla ostettiin kovalla hinnalla roskaa ulkomailta. Samalla kuitenkin myytiin omat puotimme ulkomaille pilkkahintaan. Niin kai tehdään edelleenkin. Oma lukunsa olivat ns. Kekkosen kaverit. Eräskin peräti kahden jättiläisyrityksen tirehtööri lainasi rahaa oikealta ja vasemmalta ja osti itselleen Nigeriasta värjättyjä dollareita, hänen tarkoituksensa oli rikastua oikein kunnolla… Toisin kävi. Oli siellä kunnon ihmisiäkin. Otan esimerkiksi todella hienon tyypin, jolla oli rohkeutta ja ammattitaitoa. Hän oli Martin Saarikangas, Iso-Masa. Hän nosti lähes konkurssiin sählätyt telakkamme uuteen kukoistukseen, ehdotan, että Saarikankaalle pystytetään Eduskuntatalon eteen ei nyt ihan ratsastajapatsas vaan jonkinlainen purjehtijanpatsas. Nostan esiin vielä yhden henkilön, jota arvostin todella paljon. Hän oli ystäväni Jussi Missonen, Suistamon suuri poika. Hän toimi liikelentoja ambulanssilentoyrittäjänä vuosikymmenten ajan. Jäin aikoinaan työttömäksi yli 30 vuoden työrupeaman jälkeen työnantajani kaaduttua. Kaverit, tai henkilöt, joita sellaisina pidin haihtuivat kuin lutikat saunapalon yhteydessä. Yksi ei lähtenyt karkuun, kysäisipä ikään kuin sivulauseessa, että voitaisiinko tässä jotain tehdä? Olin töissä seuraavana aamuna. Jussi menehtyi joulukuussa pari vuotta hirvittävää ALS-sairautta potien. Siis samaa, johon Pave Maijanen kuoli ja teki tämän parantumattoman sairauden tutuksi suurelle yleisölle. Kevyet mullat, Jussi... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Ai joo, sori siitä... Kiinnitä sydän ikkunaasi. Lähde etsimään, kuinka monta sydäntä löydät! Tee sydän ystävälle ja ohikulkijalle. Mainoksen taiteilijat: Leikkipuisto Nuolen koululaiset Aava, Isla, Kaisla ja Taimi Ystäväviikko Pitäjänmäessä 12.2.19.2.2021 Ole ystävä kaikille . Tänä vuonna juhlimme ystävyyttä etänä: täytetään Pitäjänmäki ja lähialueet sydämillä .
11 10.2.2021 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute LAPSIASIAVALTUUTETTU on huolissaan miten lapset selviytyvät korona-ajasta. Yrittäjäjärjestö kantaa huolta yrityksistä, taiteilijoiden, esiintyjien ja tapahtumien puolestapuhujia on monia eri tahoja, ravintolat pitävät huolta siitä että heidän äänensä kuuluu. Kukaan ei ole tullut kysymään meiltä vanhuksilta miten me selviydymme. Kun ei ole vanhusasiavaltuutettua ei ole yhtä ja oikeaa puolueetonta tahoa jota media voisi hyödyntää. Vireillä vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen sentään onneksi on. Keväällä hämmästeltiin kun omaiset eivät päässeet hoitokoteihin ja ihasteltiin kontteja ja pleksiseinällä varustettua tilaa tapaamispaikkoina. Monelta vain unohtui että muistisairas ei asettaudu istumaan muoviseinän taakse rauhallisena paikalleen. Pelkästään maskikasvoinen omainen ulkotilassa aidan takana, sai minun läheiseni pyytämään poispääsyä aidatulta pihalta. Kun se ei onnistunut ”hän viittasi kintaalla niin minulle kuin koko tilanteelle”. Chileläisessä tv-dokumentissa äitinsä hyvinvoinnista huolestunut tytär palkkaa etsivätoimiston selvittämään miten hänen äitiään kohdellaan vanhainkodissa. Etsiväksi pestataan 83-vuotias nokkelaksi osoittautuva mies. Niitä epäkohtia mitä tytär väittää, että on olemassa, ei juuri ole. Sen sijaan on monta omaisiaan ja etenkin lapsiaan kaipaavaa asukasta. Hoitokodissa, missä käyn, on 25 asukasta. Nykyisin pitää edellisenä päivänä soittaa ja kysellä voiko tulla vierailulle – eli onko vapaata aikaa klo 13-18. Valitettavasti aina on. Soitin perjantaina ja kysyin voinko tulla lauantaina, hoitaja totesi ykskantaan, näemmä kukaan ei halua viettää lauantai-päiväänsä meidän kanssamme. En käy joka päivä, mutta riittävän usein jotta aistin parempikuintoisten katselevan haikeana kun lähdemme mieheni kanssa ulkoilemaan. Helsinkiläisissä hoitokodeissa vierailuaika on hyvin rajallinen, mutta pienikin erilainen hetki piristää. Älkää unohtako meitä hoitokoteihin! voisi olla mielenosoituksen paikka. Mutta kohta taidan olla valmis kapinoimaan koronamääräyksiäkin vastaan. Ravintoloissa ja yökerhoissa voi käydä pienin rajoituksin ja muutamissa tapauksissa myös vähän huonoin seurauksin. Vielä viime keväänä pääsin muutaman kerran teatteriin. Kansallisteatterin suurelle näyttämölle oli myyty 40 prosenttia lipuista. Istuimme joka toisella rivillä ja vieressäkin oli tyhjä paikka. Kaikki oli järjestetty turvallisen tuntuisesti, oli paljon turvallisempi olo kuin isossa kauppakeskuksessa postipakettia jonottaessa. Mutta teatterit ovat kiinni ja pysynevät kaiketi pitkään. Totta kai taloudelliset realiteetit tulevat vastaan kun lippuja myydään vain murto-osa mutta kuitenkin. Onneksi on etäjooga, etäjumppa ja etäpilates. Joogani ja jumppani on organisoinut Pitäjänmäen Eläkkeensaajat ja pilateksen tarjoaa Konala-Seura ja kaiken lisäksi ilmaiseksi kaikille jäsenilleen. Ei se tietysti ihan sama asia ole kuin nähdä kuntoilevia ystäviään ympärillään. Mutta puolensa on silläkin ettei lumisena aamuna tarvitse taiteilla perille läpi lumen ja tuiskun, tarvitsee vain levittää jumppamatto lattialle ja virittää tabletti tai joku muu laite ja ryhtyä hommiin. Kunnon ohella on monen ikänaisen teknologiset taidotkin karttuneet. On oltu zoomissa, teamsissa ja Google meetissä. Leena-Maija Tuominen Unohdetun vanhuksen puolesta Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ • EPIDEMIAN AIKANA TURVALLISESTI YKSI ASIAKAS KERRALLAAN HOIDOSSA. Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Olemme lomalla 20.2.-1.3. Kannelmäen Kampaamo -Parturi Olemme muuttaneet Kaarelantie 97 Helsinki P. 09 538 834 Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M MITÄ OMASTADISSA tapahtuu seuraavaksi? Tulokset on nyt julkaistu, käy katsomassa, mitkä ideoista etenivät jatkoon: OmaStadi.hel.fi Seuraavaksi idoista tehdään äänestysja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Lisätietoja: Silja Lindblad, silja.lindblad sekä Kirsti Kallansalo, kirsti.kallansalo@hel.fi Ideoiden kokonaismäärä alueittain Reijola 27 Pitäjänmäki 32 Munkkiniemi 23 Koko Länsi 8 Kaarela 49 Haaga 15 Suurin osa ideoista koski liikuntapaikkoja (40%), ulkoilureittejä (17%) siisteyttä ja viihtyvyyttä (12). OmaStadiideat lännessä yhteensä 154 ideaa asukkailta Tässä tulee hyvä lehti!
12 10.2.2021 Ilmoittaudu ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Lakritsitalkoot ja 2 553 muuta inspiroivaa kurssia Verkkokursseja mm. Helsinki Insta-kuvaajan silmin .............................. H212236 Kuvajournalismin peruskurssi ............................. H212673 Kanelikierteitä kotioloissa B ................................. H212750 Espanjan intensiivialkeet ...................................... H211880 Intermediate Spring Conversation ....................... H211878 Matkailuvenäjää .................................................... H212411 Pattern and Surface design ................................. H211931 Digitaalinen piirrosanimaatio ............................... H212607 Lyijykynäpiirtämisen perusteet B ......................... H212434 Akvarellimaalausta aloittelijoille ........................... H212667 Maksuttomat verkkoluennot Sähkökitaran pedaaliefektien kiehtova maailma . H211411 Videopelien historia: Pelihalleista VR-peleihin .... H211899 Salatieteitä, henkioppaita ja dekadenssia ........... H212881 Valokuvien kertomaa ja niiden tulkintaa .............. H212724 13.-14.2. SAMALLA KAARELLA