No 3 22.3.2023 • 59. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY KAIKKI PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KOKO PERHEELLE Soita tai varaa aika netissä 24/7 Meiltä myös Kevin.Murphy -tuotteet. TERVETULOA ! Salon Klipsi Kaari | Kantelettarentie 1 (Sokos) puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi AVOINNA ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 10-18 KOTIRUOKABUFFET Arkisin klo 10.30-15.00 13,50€ (Eläkeläiset 12,50€) Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Petteri ja Gugi Kanneltalolla Tervetuloa Kannelmäen lääkäriasemalle Lounasbuffet Arkisin klo 10-15 runsas buffet-pöytä. A´La Carte A´La Carte menu sisältää laajan italialaisen ruokalistan alkuruuista jälkiruokiin. Kattava viinija juomavalikoima. Avoinna Ma-to 10-20, Pe 10-21, La 11-21, Su 12-20.30 Pöytävaraukset ja tiedustelut: 050 537 3177 | laventeliravintola@gmail.com Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 SOITA JA VARAA AIKA 050 4677 229 Valmistamme käsityönä Valmistamme käsityönä uudet hammasproteesit uudet hammasproteesit Proteesien korjaukset ja pohjaukset Proteesien korjaukset ja pohjaukset EHT hammasproteesien asiantuntija EHT hammasproteesien asiantuntija
2 22.3.2023 KEVÄTAURINKO lämmittää, sulattaa lumen, paljastaa valollaan ja kutsuu kohti kevättä. Kirkkaus vaikuttaa. Oksat alkavat pullistella uuden silmun alkua. Pääsiäisyönä laulettava virsi 942 kuvaa auringon tanssia ihmeistä suurimman aamuna. Kuolema on nielty ja voitto on saatu. Pimeys on silloin väistynyt, eikä sillä ole minkäänlaista valtaa. Mestari Eckhart kirjoittaa: Nyt siis rakas ystävä, voiko sinulle olla haitaksi, että sallisit Jumalalle mahdollisuuden olla sinussa Jumala. Tänä kevään ja paaston aikana olen itse saanut paljon arkiretriitiksi kutsumamme keskiviikko-iltojen klo 18 Pitäjänmäen kirkkosalissa alkavasta yksinkertaisesta messusta, ohjatusta hiljaisuudesta, rukouksesta ja erityisesti kirkkosalista kotoisana rukouksen kehtona. Osallistujat etsivät omaa tapaansa, omia rukousasentojaan. Mukavaa ja merkityksellistä on rytmi ja rukouksen kanavoituminen yhtäältä yhteiseksi, yhteisölliseksi, toisaalta omaksi, vain yhden ihmisen ihmisen ja Jumalan väliseksi vuorovaikutukseksi ja antautumiseksi. Aloitimme maaliskuun alussa paastonajan alettua ja viimeinen kerta on pääsiäisviikolla ke 12.4. Miten tärkeää on, että rukous saa kanavansa ja tilaa etsiä muotoja. Olet tervetullut. Psalmin kirjoittaja huokaa: Kuinka sydämeni nääntyy kaipauksesta, kun se ikävöi Herran temppelin esipihoille. Minun sieluni ja ruumiini kohottaa riemuhuudon, kun tulen elävän Jumalan eteen. Ps. 84 Millainen on sinun sielusi ja ruumiisi riemuhuuto tänä pääsiäisenä vuonna 2023? Maika Vuori kirkkoherra Pitäjänmäen seurakunta lääninrovasti Uuden alun ihme Yhteisellä tiellä Seuraava numero ilmestyy 19.4.2022 Aineisto toimitukseen 6.4. mennessä. Kun sota tulee iholle. Sinkkipojat Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a SINKKIPOJAT on Svetlana Aleksijevitshin kirjoittama, haastatteluihin perustuva kirja siitä mitä tapahtui Afganistanin sodan aikana ja jälkeen Neuvostoliitossa. Kun poika/aviomies palasi kotiin Sinkkipojat tarkoittaa poikia jotka lähetettiin mustalla tulppaanilla, rahtilennolla takaisin kotiin. Rahtilaji oli 200. 200 tarkoittaa vainajia. Perheet, vaimot ja äidit ja isät saivat poikansa takaisin sinkkilaatikossa, sinkityssä peltilaatikossa. Peltilaatikossa oli puinen arkku. Kasvojen kohdalla on kiinninaulattu kurkistusluukku. Tästä saattoi todeta että vainaja on tuttu. Monesti arkut olivat kovin kevyitä ja niihin oli merkitty ettei niitä saanut avata. Internationalistinen velvollisuus Usein Afganistaniin lähdettiin vapaaehtoisina tai muodollisesti vapaaehtoisina. Kieltäytyjiltä revittiin natsat, erotettiin puolueesta ja ammattisotilaat lopulta erotettiin. Sotamiehiltä tai alokkailta ei juuri kysytty ja jos kysyttiin, ei kysymisellä ollut merkitystä (kysymisellä haluttiin vain testata innokkuutta). Kieltäytyjät potkittiin takaisin riviin. Sairaanhoidon kanssa sama juttu. Jos kutsutaan on noudatettava kutsua. Muutoin menee ilmoitukset Komsomoliin ja henkilö luetteloidaan epäluotettavksi. Seuraukset ovat moninaiset. Muodollinen syy sodalle oli eteläisen rajan turvaaminen ja se, että jos neukut eivät menisi, jenkit menisivät. Myöhemmin koko kampanjan sanottiin olleen erehdystä. Erehdys Neuvostoliiton fundamentteja järkytti se miten kyse olikin ollut erehdyksestä. Vainajien omaisista ei ainakaan tuntunut yhtään paremmalta se että kyseessä oli turha uhri. Mitäs läksi Vielä vähemmän mukavalta tuntui myöhemmin yleistyvä syytös, että mitäs läksi. Korotettu palkka herätti kateutta. Todellisuudessa valinnanvaraa ei useinkaan ollut. Propaganda oli viritetty siihen että lähteminen on velvollisuus vaikka olisikin ollut vapaaehtoista. Monet uskoivat/uskovat propagandaan. Mitä sota merkitsi paikallisväestölle Afganistanin kishlakeista, kylistä tulitettiin. Ja siksi ne jyrättiin maan tasalle. Ja vaikka ei olisi tulitettukaan, joku kumminkin tulitti jostakin, joten kylät oli selvempi panna matalaksi. Oli parempi heittää kranaatti ensin taloon kuin koputtaa oveen. Kuka tahansa saattoi olla tappaja joten oli parempi tappaa ensin. 10-vuotiaat lapset ja vanhat naiset tappoivat sotilaita, joten ei liiemmin kannattanut ajatella keitä jättää henkiin. Kaikki varastetaan Sotilaat tietenkin varastavat kaiken ratsioissa kyliin. Mutta basaareihin ei voi mennä ryöstöretkille, joten vaihtotavaraksi kaupoissa käy aseet, varusteet, kaikki. Huumausaineita sekä helyjä kotiinviemisiksi piti saada ostettua. Myytäviä patruunoita keitetään kaksi tuntia jolloin niiden teho pienenee. Täysitehoisia myydään silloin kun pitää saada äkkiä huumausaineita. Haavoittuneet pannaan makaamaan maahan alusvaatteisillaan, sillä sairaalan lakanat, pyjamat ja kaikki on myyty. Sairaalan lakanoista afgaanit kiertävät turbaaneja. Osa sideharsoista on 40-luvulta ja kudos hajoaa avattaessa. Haavoja puhdistetaan bensiinillä sillä upseerit ovat juoneet pirtun. Leikkaussalissa desinfioidaan kädet muurahaishapolla kun muuta ei ole. Laskuvarjon nyöreistä puretaan leikkauksissa tarvittava ompelulanka. Ruoka on puuroa kolme kertaa päivässä tai perunaliisteriä. Keripukki raivoaa sillä hedelmiä ei ole. Näivettyminen on yleinen vaiva johtuen yksipuolisesta ja vähäisestä ravinnosta. Alokkaat Suomenkin sotaväessä tunnettiin vanhojen ja alokkaiden ero. Ja se oli kopioitu Venäjältä. Mutta Venäjällä ero on aivan eri sfääreissä. Alokkaalta viedään ensin kaikki arvokas ja annetaan kuluneet ja rikkinäiset tilalle. Alokkaasta, mortista tulee palvelija vanhoille, papoille. Pyykinpesu, ruoan valmistus, siivous kaikki kuuluu mortille. Aikaa ei jää edes nukkua. Käsittelyyn kuuluu väkivalta ja voiman osoitus. Saappaat on nuoltava kielellä jos pappa haluaa osoittaa valtaansa. Alokkaan henki ei ole minkään arvoinen ja kuolemia tapahtuu. Upseerit juoppohulluudessaan hakkaavat sotilaita. Hampaat kurkkuun jos siltä tuntuu. Afgantsit Afganistanissa palvelleita kutsutaan afgantseiksi. Kukaan ei uskalla vastustaa jos tällainen kiilaa jonossa. Hermo on kireällä ja väkivaltaan on lyhyt matka. Poliisikin käyttää afgantseja vaikkapa jos hipit aiheuttavat häiriötä. Eivät silloin aiheuta pitkään. Afgantsit muodostavat rikollisten kovan ytimen. Tappaminen on toinen luonto ja monelle se on nautinto. Venäläiseen elinkeinoelämään kuuluu olennaisena osana vastapuolen tieltä raivaaminen ja siihen afgantsit ovat omiaan. Kädettömät ja jalattomat Afganistanin sodan tuloksena venäläisessä katukuvassa lisääntyy jalattomat ja kädettömät, sokeat ja muut raajarikot. Eläkkeen ostovoima pienenee nopeaan eikä paikallishallinnolla riitä sympatiaa. Proteesit ovat laadultaan kelvottomia. Yleinen kysymys on, mitäs läksit. Entäpä ukraintsit Mieleen tulee, mitenköhän paljon samaa toteutuu nyt Ukrainan sodassa. Uutisista päätellen aika paljon. Ja nähtäväksi jää miten raajarikot ja lesket lisääntyvät katukuvassa Venäjällä. Tullaanko taas sanomaan että tämä oli nyt tällainen erehdys. Afgantsien kohtaloa ei ole oikein purettu Neuvostoliitossa, mutta heillä oli suuri vaikutus siihen miten neuvostohallinnolta katosi legitimiteetti. Miten mahtaa käydä Putinin hallinnon? Iskeeköhän Venäjällä vielä mahtava sotakrapula? Kaikkien aikojen kanuuna? Ainakin venäläisen liike-elämän tarvitsemien toteuttajien saatavuus on taas pitkäksi aikaa turvattu. Esko Karinen Av. ma-to klo 9-17, pe klo 9-16 | Purpuripolku 6, 00420 Hki Ota yhteyttä: toimintakoordinaattori, 050 324 4329, asukastalopurpuri@gmail.com | facebook.com/asukastalopurpuri Asukaskahvit Ma klo 11.30-13.00 Kahvittelua, rupattelua ja oleskelua. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kielikahvila Ke klo 14.00–15.45 Tule harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä. Rennossa ilmapiirissä kahvikupin ääressä keskustelemme eri aihepiireihin liittyvistä asioista. Peli-iltapäivä To klo 13.00–15.00 Tervetuloa pelaamaan koukuttavaa Rummikub-peliä. Ajan kulua ei edes huomaa. Neulontapaja Joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14.00–16.00 Puseroita, sukkia, lapasia tai vaikkapa pipoja. Sohvaperunat Pe klo 13–15 Purpuriin on hankittu TV. Katsotaan yhdessä mitä kannattaa katsoa! TERVETULOA! Kaarela-Seuran kevätkokous tiistaina 4.4. klo 18 Asukastalo Purpurissa, Purpuripolku 6. Sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kaarela-Seura ry
22.3.2023 3 Pääkirjoitus LÄHEISEN KUOLEMA on hyvin pysäyttävä asia. Se on tragedia kaikille ihmisen ympärillä vaikuttaneille. Käsittelemme kuolemaa kaikki eri tavoin. Vain harvat ihmiset ovat tekemisissä kuoleman kanssa jatkuvasti. Kuolema on toisaalta tavanomainen asia, mutta nykyihmiselle se on jossain määrin piilossa oleva tekijä. Läheisiä ihmisiä ei ole niin monta, että poismeno koskettaisi meitä päivittäin. Muistelen sisäsivuilla lapsuudenystäväni Roopen elämää. Mies lähti liian aikaisin. Aikaiset kuolemat ovat perheenjäsenille kaikkein tuskallisimpia. Ne kertovat kyvyttömyydestämme taistella elämän sammumista vastaan. Jokainen joutuu kohtaamaan elämän lopun jossain vaiheessa. Kuolema on helpompi sulattaa, jos ihminen on vanha, sairas ja tiensä päässä. Lapsen kuolema on huomattavasti vaikeampi prosessi, riippumatta siitä, onko poismenon aiheuttaja sairaus tai tapaturma. Jokainen meistä toivoo, ettei joutuisi hautaamaan omia lapsiaan. Näin joskus tapahtuu ja ylipääseminen on ison työn takana, jos edes mahdollista. Kun ihminen on nuori ja täynnä elämää, ei hän ajattele kuolemaa. Monet nuoret kokevat olevansa lähes kuolemattomia. Hekin voivat olla ahdistuneita ja jopa suunnitella itsemurhaa, mutta nuori harvoin sisäistää kuolemisen merkityksen, jos lähiomaisen menetys ole koskettanut häntä. Kun tulee ikää, huomaa menetysten lisääntyvän. Tavanomaisesti todistamme ensin isovanhempiemme poislähtöä ja sen jälkeen omien vanhempiemme. Normaalissa haarukassa kuollaan ikäjärjestyksessä, mutta ei aina, mikä lisää poismenon tuskaa. En ole menettänyt puolisoani tai lapsiani, mutta olen menettänyt elinaikanani niin isoisoäidin, kaikki neljä isovanhempaani ja kummatkin vanhempani. Tuntuu oudolta huomata olevansa oman sukunsa vanhempaa ikäluokkaa. Olen myös menettänyt nuoruuden ystäviäni ja varmaan me jäljellä olevat mietimme itseksemme, kuka lähtee seuraavaksi... Kuolema on väistämätöntä, eikä siinä ole voittajia. Enemmän omaisiaan menettävä ei ole korkeammalla rankinglistalla kuin se, joka ei ole ketään menettänyt. Suren siitä syystä Ukrainan sodan uhreja. En ymmärrä miksi uhrilukuja ei kerrota. Tai ymmärrän. Valtaa pitävät pelkäävät, että sota loppuisi, jos todellinen tuska ja suru vyöryisivät koteihimme, niin idässä kuin lännessä. Ukrainan tragedia jättää jäljet vuosikymmeniksi, sillä uhriluvut ovat niin suuria. Ihmisen on vain vaikea käsittää mitä eroa on sadalla, tuhannella, kymmenellä ja sadalla tuhannella kuolleella. Tulee vielä aika, jolloin meidän on käsiteltävä tuhon todellista suuruutta. Nyt katselemme haudoilla liehuvia lippuja vihaa puhkuen ja lisää kuolemaa janoten. Kaukaa se on helppoa, mutta jossain vaiheessa vihan on väistyttävä, sillä muuten se syö meidät. Kun konkreettinen tuska tulee silmiemme eteen, hiipii sisimpäämme ääretön suru, tyhjyys ja toivottomuus. Miksi? Tämän kaiken pahuudenkin jälkeen elämä voittaa. Näen sen lapsissa. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Poismenosta Heela Terveyden henkilökuntaa yhteiskuvassa. Vas. vastaava hoitaja ja potilasasiahenkilö Huda Youssuf, työterveyshoitaja Elsa Torkkeli, myyntija kehitysprojektivastaava Simon Blomfelt, HR-koordinaattori Miila Vesio, operatiivinen johtaja Tommi Törmälä ja ylilääkäri Abdiwahid Alibeto. Kannelmäen lääkäriasema on nyt virallisesti Heela Terveys Kannelmäen Sitratorilla vuodesta 2020 toiminut yksityinen lääkäriasema Sitra Terveys on muuttanut nimensä ja on nyt Heela Terveys. HEELA TERVEYS tarjoaa laajan skaalan erilaisia terveyspalveluja. Alueemme asukkaita se palvelee paikallisena lääkäriasemana, jonne on helppo tulla. Heela Terveyden operatiivinen johtaja Tommi Törmälä sanoo lääkäriaseman lähestyvän potilaita inhimillisestä tulokulmasta. Terveydenhuollon markkina on vahvasti keskittynyt isoille toimijoille ja tarvetta on myös pienemmille, paikallisille lääkäriasemille. Vastaamme tähän tarpeeseen tarjoamalla ihmisläheistä ja kiireetöntä terveydenhuoltoa niin alueen asukkaille kuin yrityksillekin, Törmälä sanoo. Yritys on toiminut vuodesta 2014 ja lääkäriasema avatiin 2020. Lääkäriaseman viihtyisät vastaanottotilat sijaitsevat Sitratori 3:ssa, toisessa kerroksessa, Kannelmäen juna-aseman välittömässä läheisyydessä. Sisäänkäynti on Kanneltaloa vastapäätä K-Marketin vieressä. Perusterveydenhuoltoa Kannelmäen lääkäriasemalla toimii noin 10 terveydenhuollon ammattilaista. Tarjoamme kilpailukykyistä ja laadukasta terveydenhuoltoa kaikille alueemme asukkaille matalalla kynnyksellä, Törmälä summaa. Lääkäriaseman palveluihin kuuluu yleisja erikoislääkärien sekä sairaanhoitajan vastaanotot. Lääkäriasemalla tehdään kevyitä kirurgisia toimenpiteitä, kuten luomen poistoja sekä terveystarkastuksia ja annetaan rokotuksia sekä lausuntoja sekä todistuksia. Meillä käy myös lastenneuvolassa paljon pieniä asiakkaita ja teemme opiskelijaja kouluterveystarkastuksia sekä armeijaan lähteville kutsuntojen ennakkotarkastuksia. Kasvava asiakasryhmä on myös ikäihmiset, joille terveystarkastukset ja ajokorttitodistukset sekä pienet vaivat ovat tyypillisin syy tulla vastaanotollemme. Kasvavista asiakasmääristä johtuen haemme myös lisää lääkäreitä koko ajan, Törmälä jatkaa. Lääkäriaseman hinnat ovat kilpailukykyiset. Aikoja saa joustavasti ja ajan voi varata joko soittamalla tai netissä. Työterveyshuoltoa Yksityishenkilöille suunnattujen lääkäripalvelujen lisäksi Heela Terveys tarjoaa myös työterveyshuoltoa yrityksille. Tarjoamme lakisääteisiä työterveyshuollon palveluja, joko lain säätämien minimivaatimusten mukaisesti tai halutessa tarjoamme myös laajempaa sairaanhoidollista palvelua yritysten työntekijöille,, Törmälä kertoo. Teemme yrityksille palveluista yksilöidyn tarjouksen ja rakennamme työterveyshuollon palvelut ja toimintasuunnitelman yrityksen tarpeiden mukaan. Palvelumme on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, Törmälä jatkaa. Hoivapalveluja Heela Terveys välittää niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille sote-alan ammattilaisia. Henkilöstöön kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Kyseessä on henkilöstövuokrauspalvelu, jonka tarkoituksena on tukea hyvinvointialueita, kuntia, sairaanhoitopiirejä sekä hoiva-alan yrityksiä löytämään osaavaa henkilöstöä. Autamme sekä ruuhkahuipuissa tai pidemmissä henkilöstötarpeissa lyhyelläkin varoitusajalla, Tommi Törmälä sanoo. Heela Terveydellä on rekisterissään noin 200 alan ammattilaista, joista työllistetään päivittäin useita kymmeniä. Toimipaikkoja ovat mm. julkisen sektorin yksiköt, palvelutalot, hoivakodit, terveyskeskukset, sairaalat ja päiväkodit. Uusia työntekijöitä haetaan koko ajan ja kaikki avoimet työpaikat löytyvät Heelan nettisivuilta. Kodinomainen paikallinen toimija Kannelmäen lääkäriaseman tilat ovat viihtyisät ja niissä huomioidaan myös pienemmät vieraat. Lapsille on oma odotustila. Olemme halunneet luoda kodinomaisen ja lämpimän tunnelman, jotta meille olisi mukava tulla ja käynnistä jäisi positiivinen fiilis, Tommi Törmälä kertoo. Lääkäriasema tarjoaa palveluja kotimaisten kielten lisäksi myös usealla muulla kielellä. Lääkärit ja henkilökunta ovat pitkään alalla toimineita ammattilaisia. Asemalla otetaan vastaan myös palvelusetelejä ja maksusitoumuksia. Lääkäriaseman kyltit uusitaan lähiaikoina, mutta jos olet menossa sinne lähiaikoina, niin aseman tunnistaa vielä entisistä Sitra-terveys kylteistä. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Heela terveys Kannelmäen lääkäriasema Sitratori 3, 2. krs, 00420 Helsinki info@heelaterveys.fi www.heelaterveys.fi (sähköinen ajanvaraus) Avoinna ajanvarauksella ma – pe klo 08.00 – 20:00 Ajanvaraus ja neuvonta P. 094 245 4590 Ajanvarauspuhelin avoinna arkisin klo 8.00 – 18:00 Kannelmäen lääkäriasema lähestyy potilaita inhimillisestä tulokulmasta, sanoo Heela Terveyden operatiivinen johtaja Tommi Törmälä.
4 22.3.2023 ON SE TÄMÄ ELÄMÄ merkillistä. Muistan edelleen kuin eilisen päivän, kuinka ihmettelin joskus 1960-luvulla kuinka TV:n Tupla vai kuitti -ohjelmassa esiintynyttä todellista kaiken tietäjää. Mitä tahansa Kirsti Rautiainen kysyi tältä ihmelapselta kansainvälisen politiikan alueelta, niin tämä ”erilainen nuori” antoi saman tien painovalmiin vastauksen. Kuka hän oli? Hän oli Erkki Tuomioja , Sakari ja Vappu Tuomiojan poika. Hella Wuolijoki oli hänen äidinäitinsä. Nuoruutensa hän oli asunut Lontoon diplomaattipiireissä. Ei siis tavallinen nuorimies taustansakaan suhteen. No, tästä ihmelapsesta kasvoi räväkkä toisinajattelija, joka sanoi ja teki mitä oikeaksi katsoi. Hän ei juuri neuvoja puoluetovereiltaan kysellyt. Ei tarvinnut. Nyt tämä entinen lapsinero jättää politiikan harmaapartaisena, äreänä ukkona. Hänen mukanaan katoaa suuri osa maamme historiaa. Sääli. Kuten joku saattoi ehkä huomata, niin kohta saamme taas äänestää Mitään tärkeämpää oikeutta ei kansalaisella juurikaan ole. Rehellinen äänestäminen ei ole kaikkialla itsestään selvää. Meillä se on, kiitos päättäjiemme. Suomea on johdettu viisaasti. Jopa änkyrätkin on otettu mukaan. Monille ihmisille kaikesta valittaminen on elämäntapa. Eniten valitetaan silloin, kun kaikki on hyvin. Nytkin kitistään, että kaikki on tehty väärin. Eikä ole. Olemme selvinneet aika hyvin menneistä vuosista ja harmeista, joita emme ole itse aiheuttaneet. Siis, hyvin tehty ja toimittu. Tietysti myönnän, etten suinkaan ole ollut ihastunut kaikkien ministereittemme naamoihin ja käytökseen. Aika ajoin moni tai ainakin joku on päästänyt suustaan aivan pöyristyttäviä typeryyksiä. Ymmärrän, että tuolloin on ollut kyseessä tilapäinen mielenhäiriö, siis jotain sellaista, jota meille kaikille voi sattua. Vika korjaantuu ja paranee itsestään. Korostan, että seuraavassa esittämässäni ei ole hitustakaan niin sanottua puoluepolitiikkaa, koska en edusta mitään muuta kuin omaa mielipidettäni. Olen todella tyytyväinen hallituksen toimintaan ja eritoten pääministerin panokseen siinä. Sanna Marin on hoitanut työnsä esimerkillisesti huolimatta toimintaa vaikeuttavista rakkikoirista. Hänen paineensietokykynsä on ällistyttävän hyvä. Rautaiset hermot ja itsehillintä. Työelämästä muistan, että kauniilla ja lahjakkailla naisilla on erityisen vaikeaa. Heitä yritetään mitätöidä kaikin tavoin. Nätti naama on useinkin mieluummin kirous kuin siunaus. Voisimme olla huolestuneita siitä, että Sanna Marin saatetaan kutsua johonkin kansainväliseen huippuvirkaan koska nostetta on. Suomi on historiamme aikana selvinnyt todella vaikeista tilanteista omin voimin, koska meillä on aina ollut tätä paljon mainostettua sisua ja hyviä päättäjiä. Meillä on ollut oikeasti henki ja vapaus katkolla. Ei voi olla arvostamatta vaikkapa Risto Rytin panosta, hän uhrasi itsensä sodasta selvitäksemme. Vapaus ja terveys meni. Mannerheimin teot ovat kansainvälinen käsite huippujohtajuudesta. Jopa itse Stalin arvosti häntä. Kekkosta haukuttiin, mutta historia näytti, että hän oli oikea ukko hoitamaan suuria asioita juuri oikealla tavalla. Sauli Niinistö on ollut todella hyvä ja arvostettu presidentti. Hän on jopa niin hyvä, että tulee olemaan vaikeaa löytää hänen mittansa täyttävä uusi presidentti. Pitäisiköhän pyytää jatkokaudelle? Kamalaa tässä mietiskelyssä on se, kuinka tulee käymään Tarja Halosen kissalle? Koska Medvedev on ollut huonolla tuulella viime aikoina, haluaako hän kissansa takaisin? Kuinka käy Ähtärin pandoille? Suurvaltapoliittisesti ajatellen olisi järjetöntä luopua niistä nyt. Ehdotan, että pidetään pandat ja varataan lisäbudjetilla varat oleskelutilojen rakentamiseen Korkeasaareen. Siellä niitä maksavia katsojiakin olisi enemmän kuin Ähtärissä. Kaikki kunnia Ähtärille, koska Topi Sorsakoski oli sieltä kotoisin. Kiinaa ei pidä loukata koska se on suurvalta ja se tulee muistamaan sitä kohden tehdyt ikävät teot. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Ihmelapsia ja kauniita naisia Petteri ja Gugi tuovat yhtyeensä Kanneltalolle! H uhtikuussa Kaarelan alueen ihmisillä on mahdollisuus kuulla Petterin luotsaaman Easy-yhtyeen esittämänä The Eaglesin suurimmat hitit ja toukokuussa tuhti kattaus musiikkia Gugin uran varrelta, aina Topmostista uusimpiin soolo-sinkkuihin. Veljekset ovat tehneet pitkän uran paitsi muusikoina niin myös kotimaisen musiikkialan vaikuttajina. Petteri on toiminut managerina (mm. Haloo Helsinki, Tiktak, Indica, Carmen Gray) ja Gugi on työskennellyt usean vuosikymmenen levy-yhtiöissä, viimeisimpänä Universal Music Finlandin toimitusjohtajana ennen eläkkeelle siirtymistä. Kuka: Petteri Kokljuschkin Syntymäpaikka: Helsinki Nykyinen kotipaikka: Vantaa Lempimesta Stadissa: Kaivari ympäristöineen Kuka: Gugi Kokljuschkin Syntymäpaikka: Helsinki Nykyinen kotipaikka: Espoo Lempimesta Stadissa: Suomenlinna PETTERI JA GUGI , kansa tietää teidät paitsi muusikoina niin myös musiikkialan vaikuttajina vuosikymmenten ajalta. Kertoisitteko aluksi Kaarelalaisille, mitä teille kuuluu maaliskuussa 2023? Petteri: Pakko myöntää, että vallitseva maailmantilanne vaikuttaa itseeni alituisesti yllättävänkin paljon. Negatiivisten uutisten määrä on valtava ne vetävät aika usein mietteliääksi. Positiivisia fiiliksiä taas aiheuttaa tietenkin aktiivisena pyörivät bändikuviot. Easyn perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50-vuotta, eikä soittoinnostukselle näy loppua, päinvastoin. Lisäksi nautin loistavasta talvisäästä lumityötkään eivät haittaa, Petteri naurahtaa. Me tykätään myös älyttömästi käydä hiihtolenkeillä vaimoni kanssa. Liikunta ja luonnossa vietetty aika tekee terää. Lumien sulettua ladut vaihtuvat golf-viheriöihin, lisää Petteri. Gugi: Ihan sama juttu itselläkin maailmantilanteeseen liittyen. Tosi paljon tulee keilailtua sotaan liittyviä asioita. Voi sanoa, että joka päivä, kun herää, niin ekana sitä tsekkaa uutiset ja toivoo, että kaikki olis palautunu ennalleen. Tuntuu järjettömältä, että tällainen tilanne on käynnissä. Mielenkiinto musiikkia kohtaan on kuitenkin säilynyt edelleen vahvana. Levyttämisen ja keikkailun lisäksi harrastan biisien treenailua kotona aina, kun siihen on hyvä hetki. Esiintymisiä varten pitää osata yli 30 kappaletta, eikä tekstejä sovi unohtaa. Yritän myös liikkua paljon, mm. sauvakävellä ja uida. Liikunnan muodoista lähimpänä sydäntä on kuitenkin pyöräily, jonka aloitin jo vuonna -74. Odotan tosi paljon kevättä, kun pääsee taas pyörällä liikkeelle se on mulle päivittäinen juttu, fiilistelee Gugi. Tulevaisuuden suunnitelmat? Onko luvassa uutta musiikkia sekä/tai keikkoja? Mitä tulevilta Kanneltalon keikoilta on lupa odottaa? Petteri: Ensinnäkin täytyy todeta, että kaikista musiikkialan duuneista itse soittaminen on sitä, mistä edelleen nautin eniten. Sitä ei voita mikään, kun saa nousta bändin kanssa stagelle soittamaan hyvää musaa. Meidän Easy-yhtye (Petteri, Roni Kamras, Sami Javne, Erno Laitinen sekä Lappe Holopainen ) nauhoitti korona-aikana uutta omaa musiikkia ekaa kertaa sitten vuoden 1979. Tulevan EP:n avaussinkku “Night Time Flier” julkaistiin joulukuussa digitaalisissa palveluissa ja radioissa se on pyörinyt mm. Ylen soittareilla (niin Yle Suomella kuin Ve1. Skarba skujaa ämeel autsikalla Tarkoittaa… a. Lapsi laskee vanhalla kelkalla b. Poika ajaa upealla autolla c. Vanhus polkee risalla pyörällä 2. Tsaikkatsiegura skrebballa on… a. Lihapiirakka nakilla b. HK:n sininen sinapilla c. Teemakkara munalla 3. Gamla gubu skulas kurttuu Hagikses tarkoittaa… a. Vanha ukko soitti haitaria Hakaniemessä b. Kantsulainen mies ajoi mopoa Merihaassa c. Kaunis nainen pelasi pesistä Haagassa 4 Tsennaatko mestat…? Brendika on… a. Meilahti b. Kulosaari c. Pasila. Easy live-kokoonpano: Lappe (kitara, laulu), Petteri (basso), Katri Silolahti (koskettimet, laulu), Roni Kamras (laulu, kitara), Erno Laitinen (kitara, laulu), Sami Javne (rummut, laulu). Kysymme haastattelemiltamme julkisuuden henkilöiltä yhteyksiä Kantsuun, Kaarelaan ja Stadiin. Samalla testaamme haastateltavien taidot stadin slangissa. Miten pärjäsivät syntyperäiset stadilaiset Gugi ja Petteri Kokljuschkin? Tsennaaks Stadin, hiffaaks slangin
5 22.3.2023 ENSIN SEURASSANI OLI viisi naista, jotka kävelivät Narvikista Pohjois-Norjasta Kuusamoon. Seuraavat kävelijät olivat neljä nuorta naista matkalla Pohjanmaalta Vöyristä Turkuun. Lapista kävelijät olivat tuttuja Tommi Kinnusen romaanista Ei kertonut katuvansa. Tänä keväänä heidän elämäntarinaansa voi tutustua myös Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Turkuun matkaajat ovat tuttuja Ulla-Leena Lundbergin romaanista Liekinkantajat. Susanna Airaksisen ohjaaman Ei kertonut katuvansa -näytelmän naiset olivat hakeutuneet työn perässä saksalaisten palvelukseen toisen maailmansodan aikana ja saksalaisten vetäytyessä Norjaan naiset seurasivat heitä. Kun Saksa antautui, oli Norjassa olevat naiset määrä kuljettaa Osloon ja sieltä tutkintavankileirille Hankoon. Irene (Heidi Herala), Veera (Ursula Salo), Alli (Aino Seppo), Katri (Lumi Aunio) ja Siiri (Seidi Haarla) ovat onnekkaita. Vartija päästää heidät menemään. Edessä on tie, jossa jokainen askel on vaarallinen. Miinoja on kaikkialla, mutta vapaus on kaikkein tärkeintä. Vähitellen naiset tutustuvat toisiinsa ja jakavat elämäntarinansa. Naiset todella vaeltavat isolla näyttämöllä. Sen pinta on peitetty karttapohjalla, jossa on nousuja ja laskuja. Loputon liike on kaiken keskipisteessä. Lavastus ja valot vahvistavat mielikuvaa siitä miltä tuntuu olla poltetussa Lapissa. Musiikki vahvistaa loputonta taivaltamista. Naisten voimat ovat äärirajoilla ja se välittyi myös katsomaan. Matkalla oli välissä ahdistavaa ja raskasta olla, mutta toivo oli kuitenkin kaikessa mukana. Toivo oli voimakkaasti läsnä myös Liekinkantajien nuorten etelään vaeltavien naisten retkessä. Tänä päivänä moni tekee vastaavia retkiä Ukrainassa. Heilläkin on mielensä sopukoissa oltava toivoa paljon, jotta he uskaltavat ja jaksavat lähteä. Hyvin huolettomasti olen vuosikausia suhtautunut kerrostalojen kellarikerroksissa oleviin opasteisiin: ”Väestönsuoja”. Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeen jaettiin pientaloille Pitäjänmäellä tiedote, jossa kerrottiin että lähin iso väestönsuoja on Niemenmäessä. Työnantajani toimitilojen alla oli mittavat tunnelit ja tilat, mutta haluaisin olla samassa paikassa muun perheen kanssa. Pohdin että nopeimmin pääsen Pasilasta Niemenmäkeen juosten – onhan minulla pukukopissa juoksuvarusteet. Onneksi tossuja ei niille retkille tarvittu. Nyt asun uudehkossa kerrostalossa ja olen jopa käynyt talomme väestönsuojassa ja kuullut sen asianmukaisesta varustuksesta. Taiteelta vaaditaan, että se heijastaisi omaa aikaansa ja tarjoaisi välineitä käsitellä sitä. Menneisyydestä myös opimme, näin väitetään. Kansallisteatterin näytelmässä Nuoret idealistit käydään läpi idealismin ja todellisuuden välisiä rajapintoja höystettynä fasismin, kommunismin, Me-Too kampanjan ja taidekäsitysten kautta. Michael Baranin kirjoittama ja ohjaama näytelmä on täynnä sanoja ja puhetta. Näytelmä tapahtuu Berliinissä, minne tunnettu ohjaaja J (Jukka-Pekka Palo) on paennut entisen vaimonsa (Pirjo Määttä) kirjoittaman artikkelin saamaa kohua. Jutussa on haastateltu nuorta näyttelijää (Aksa Korttila). Molemmat naiset lähtevät etsimään J:tä Berliinistä. Neljänneksi löytyy nuoren näyttelijän tapaama nuorukainen (Verneri Lilja). Kaikkien neljän tiet kohtaavat ja alkaa tapahtumien ja ajatusten perusteellinen analysointi. Puhe kätkee sisäänsä paljon. Rajua menneiden tapahtumien läpikäymistä on tarjolla Kom-teatterin Rikkaruohossa. Näytelmä perustuu Jörn Donnerin aviottoman pojan Otto Gabrielssonin teokseen Rikkaruoho. Donner itse on Mammutti -kirjassaan todennut että avioton poika oli erehdys. Laura Mikkola on muokannut ja ohjannut Rikkaruohosta hienon esityksen. Näyttämöllä on viisi Ottoa, viisi eri puolta Oton persoonasta, viisi erilaista käsitystä isästä, viidet erilaiset terveiset isälle. Kom-teatterin näyttelijät yltävät huikeisiin suorituksiin. Leena-Maija Tuominen Toivo kannattelee elämäämme LIITY KAARELA-SEURAAN! Liittyminen on helppoa: maksa jäsenmaksu 15 euroa yhdistyksen tilille Nordea FI09 1004 3000 2043 03 ja kirjoita yhteystietosi viestikenttään. Lähetämme infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Saat myös alennusta alueemme palveluista,. mm. Ravintola Britanniassa, Ravintola Sävelessä, Parturi-Kampaamo Hiuspajassa ja Kaaren Suutarissa. gallakin). Seuraava julkaisu “Dusty Road” tulee myös ulos ihan just, maaliskuun vika päivä. Kanneltalolla kuulette vuoren varmasti ainakin yhden bändin omista kipaleista, lupaa Petteri. Muutoin Easyn setti on pelkästään The Eaglesin musiikkia. Konserteissa kuullaan yhtyeen suurimmat hitit eri vuosikymmeniltä. Tulevista muista keikoista voi todeta sen verran, että Kanneltalon lisäksi Easy pyörähtää vielä kevään aikana Tukholmassa, Petteri jatkaa. Gugi: Tällä hetkellä työstän kolmannen sooloalbumini biisejä. Muutama puuttuu vielä, mutta parin viikon päästä on tarkoitus mennä studioon jatkamaan työstämistä, kertoo Gugi. Itse kun koittaa säveltää kaiken ja keksiä juonta teksteihin, niin sitä saa kelailla erilaisia toimintatapoja, että biisit tulevat valmiiksi. Esimerkiksi viimeisin singleni Maria Hännisen kanssa, vuonna 2022 julkaistu “Ei me puhuta rakkaudesta” syntyi niin, että kirjoitin Mariskalle idean biisiin ja hän viimeisteli sen pohjalta tekstin. Välillä biisintekoon ryhtyminen on tosi vaikeeta en ole ollenkaan hyvä siinä sitten, kun kitaran ottaa lopulta käteen, niin kappale saattaa syntyä 15 minuutissa, naurahtaa Gugi. Keikoista mulla on mielettömän hyvät fiilarit, niitä tykkään tehdä. Haluan pitää keikoilla suht. pientä kokoonpanoa. Kanneltalolla bändissä on itseni lisäksi kitarassa Puka Oinonen sekä pianossa Pekka Kuorikoski . Luvassa on nostalginen pläjäys ja setti sisältää paitsi biisejä soololevyiltäni niin myös tunnetuimpia Topmost-hittejä sekä itselle tärkeitä ikivihreitä klassikkoja. Mitä muistoja teillä liittyy Kaarelan alueeseen? Petteri: Valtavasti muistoja, niistä saisi vaikka yhden erillisen lehtijutun. Asuin ison osan lapsuudestani “tornareissa” niiden ympäristössä pelattiin ja leikittiin yhtä jos toista. Gugikin oli välillä mukana. Me toivottiin, että Gugi menee kirkonpuiston lätkäpeleissä maaliin, kun se oli meitä isompi peitti maalin. Myös ensimmäisen keikan heitin noissa taloissa, meidän kahdeksannen kerroksen parvekkeella. Se oli ennen kuin Beatles soitti kuuluisan keikkansa kerrostalon katolla. Bändin nimi oli “Petteri and The Pancakes”. Liimattiin me bändikavereiden kanssa tarralla “Pancakes” jopa postariin sukunimen päälle, nauraa Petteri. Gugi: Mä en asunut Kantsussa, mutta toki kävin moikkaamassa 5 vuotta nuorempaa broidia ja mutsia kyseisissä taloissa. Jäänyt mieleen samassa rapussa asuneet veljekset, jotka tykkäsivät tehdä kotitekoisia pommeja. Niitä räjäyteltiin sitten viereisen metsikön vallihaudoissa pitkän sytytyslangan kera, muistelee Gugi nauraen. Nenä-bändin kanssa myös treenattiin Petterin koululla (SVK), Gugi lisää. Easy The Eagles Tribute Band esiintyy Kanneltalolla lauantaina 15.4. ja Gugi Trio puolestaan keskiviikkona 17.05. Teksti Lappe Holopainen Petteri Kokljuschkin (s. 1952) asui veljestään poiketen lapsuutensa Kannelmäessä ja kävi ensin koulua Kanneltien tiilikoulussa, mutta siirtyi sitten Suomalais-venäläiseen kouluun Maununnevalle, josta kirjoitti myös ylioppilaaksi. Perhe asui Vanhaistentien tornareissa. Gugi Kokljuschkin (s. 1952) asui lapsuutensa keskustassa, Eerikinkadulla ja kävi Lapinlahden kansakoulua. Gugi oli 18-vuotias, kun Topmost breikkasi. Topmost on maailman vanhimpia alkuperäiskokoonpanolla edelleen operoivia yhtyeitä. Vas tau kse t: 1 b, 2 c, 3 a, 4 b, 5 a ja 6 c Vas tau kse t: 1 c, 2 c, 3 c, 4 d, 5 c ja 6 d 5. Brunssa on… a. Kaivopuisto b. Katajanokka c. Vallila 6. Pera stikkas stenun handelin fönäriin tarkoittaa a. Pera potkas pallon naapurin oveen b. Pera laukoi kiekon vastustajan vaihtoaitioon c. Pera heitti kiven Alkon ikkunaan Kyssärit olivat selvästi liian iisejä Kokljuschkinin broidiksille. Kaikki kuusi oikein. Olivatko sinullekin? Tässä vielä muutama vähän vaikeampi lisäkyssäri slangista kiinnostuneille: 1. Mikä on skoijari? a. nukkuva b. pinnari c. huijari d. kovis 2. Mikä näistä ei ole nakki? a. peli b. tehtävä c. takki d. sormi 3. Mikä seuraavista ei liity dokaamiseen? a. fylla b. dagis c. blaija d. knubbi 4. Missä ei ole Sahara? a. Santahaminassa b. Bolliksella c. Kangasalantiellä d. Lintsillä 5. Mitä remu ei tarkoita? a. Henry Aaltosta b. huonoa c. vyötä d. Reimaa e. konjakkkia 6. Kaikki rimmaavat. Mikä näistä on vaate? a. tsygä b. tsuge c. tsufe d. tsubu
6 22.3.2023 FYSIOTERAPEUTIN OHJAAMIIN ryhmiin tullaan ilmoittautumisen kautta ja tarjolla on kaiken kuntoisille liikkujille tasapainoharjoittelun, lihaskuntotreenin ja tuolijumpan lisäksi mm. suuren suosion saavuttanutta istumatanssia. Myös omaishoitajille on oma liikuntaryhmä, johon voi osallistua, vaikka ei virallista omaishoitajuutta olisikaan. Kuntosalin vapaaharjoitteluvuoroja on tarjolla joka päivä, myös viikonloppuisin, ja opastusta laitteiden saloihin saa pienryhmissä varaamalla ajan fysioterapeutiltamme. Liikuntatarjontaa monipuolistavat liikuntavapaaehtoisten ohjaamat ryhmät, kuten Lempeä kehonhuolto ja suosittu Jooga sekä Kantsun kuntosalikaverit -ryhmä. Vertaisohjaajat päivystävät kuntosalilla kahdesti viikossa opastaen ja ovat mukana ryhmätoiminnassa kannustaen innokkaita liikkujia. Helsingin kaupungin Alueliikunnan ryhmiäkin on tiloissamme tarjolla kaksin kappalein, näihin osallistuminen edellyttää maksullista Alueliikuntapassia. Vertaistuelliseen, ohjattuun ryhmätoimintaan tullaan sosiaaliohjaajan haastattelun kautta ja sitä on tarjolla niin muistisairauden kanssa eläville, kun päihteiden kanssa haasteita kokeville ikääntyneille. Avoin muistiryhmä palvelee vastikään diagnoosin saaneita tai muististaan huolestuneita. Palveluihimme kuuluu myös sosiaaliohjaus ja palveluneuvonta ajanvarauksella. Musiikkia ja kulttuuria on tarjolla viikoittain vaihtelevasti konserttien, yhteislaulujen ja mm. karaoken muodossa, toisinaan saamme vieraaksemme myös pienimuotoisia teatteriesityksiä. Palvelukeskuksella vierailee aika ajoin eri alojen asiantuntijoita puhumassa ikääntyneitä koskettavista aiheista. Toimintaan osallistuminen edellyttää maksutonta palvelukeskuskorttia, jonka saa jättämällä hakemuksen aulan infon toimistoon tai henkilökunnallemme. Hakemuksia löytyy infon toimiston edustalta ja kortilla voi asioida kaikissa Helsingin palvelukeskuksissa. Julkaisemme kuukausittain tapahtumakalenterin sekä sähköisesti mm. Facebookissa, että paperiversiona, joka löytyy aulan esitetelineestä. Vapaaehtoistoimintaamme voi osallistua monella tapaa, kuten osallistumalla tapahtumiin, toimimalla ulkoilukaverina ja vaikkapa esiintyjänä. Lisätietoa eri mahdollisuuksista saa vastaavalta ohjaajaltamme. Palvelukeskustoiminta ei hiljene kokonaan kesälläkään, vaan järjestämme mahdollisuuksien mukaan yhteistä mukavaa, kuten pihapelejä, grillausta ja tapahtumia viihtyisällä sisäpihallamme. Otamme myös toiveita, ideoita sekä palautetta ilolla vastaan. Kiinnostuitko? Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Vastaava ohjaaja (vapaaehtoistoiminta): p. 09 310 24120 Sosiaaliohjaaja (sosiaaliohjaus, palveluneuvonta, muistiryhmät): p. 09 310 23389 Fysioterapeutti (liikuntaryhmät, kuntosalin laiteopastus): 09 310 69907 Ohjaaja (ryhmät, esiintyjät, tapahtumat): 09 310 43892 Tervetuloa mukaan Kantsun palvelukeskuksen iloiseen porukkaan! Osoite: Urkupillintie 4 C, 00420 Helsinki Kannelmäen palvelukeskus tarjoaa maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille Paikallisten parissa Urkupillinäkin tunnettu Kannelmäen palvelukeskus on mukava harrastusja kohtaamispaikka, johon on helppo tulla. Ryhmätoimintaa järjestetään arkisin aamusta pitkälle iltapäivään ja valikoima varsinkin liikuntatarjonnassa on kattava. JUKKA-PEKKA , kavereiden kesken Roope , lähti liian aikaisin. Tutustuin Roopeen ensimmäisen kerran noin viisivuotiaana. Olimme samassa päiväkodissa Soittajantiellä, päiväkoti Vanhaisessa. Emme vielä kaveeranneet tuolloin tiiviisti, sillä Roope oli vuoden nuorempi. Seuraavina vuosina olimme enemmän tekemisissä, koska kumpikin vietti tiiviisti vapaaaikaa kirkon viereisessä Vanhaisten puistossa. Roope oli isokokoinen ja vahva kaveri, jolle sattui ja tapahtui. Noin 12-vuotiaasta aloimme kulkea samassa porukassa. Opetimme toisen lapsuudenkaverimme Korhosen Markon kanssa Roopen polttamaan tupakkaa ja veimme häntä ’pahoille teille’. Touhusimme yhdessä yhtä sun toista. Pelasimme, kiipeilimme, vaeltelimme ympäri Kaarelaa ja Keskuspuistoa. Touhu oli välillä riehakasta, villiä ja jopa vaarallista. Myös tappelut olivat tavanomaisia, niin toistemme kuin muiden kesken. Roope oli kaveriporukkamme nyrkki. Hänen leveiden harteidensa takana oli turvallista kulkea niin Rautatieasemalla, Esplanadilla kuin Hietaniemessä. Ilkeyttä hänessä ei kuitenkaan ollut tippaakaan. Jostain syystä Roope oli se, jolle aina sattui pahiten, ei tappeluissa, vaan vallattomissa touhuissamme. Milloin murtui käsi, milloin nilkka, milloin meni polvi sijoiltaan. Monet olivat ne kerrat, kun Roopea vietiin ensiapuun leikattavaksi ja kipsattavaksi. Sitten kuljettiin kainalosauvojen varassa, mutta ei Roope tuolloinkaan kotiin jäänyt, vaan kulki kepeillä mukana. Elimme railakkaan nuoruuden Kannelmäen hoodeilla. Iän myötä tuli kaljanjuonti kuvioihin. Roope oli ikäistään suurempi ja vanhemman näköinen ja pystyi jo alaikäisenä käymään puolestamme pitkäripaisessa tai ostarin marketeissa juomaostoksilla. Olusia keräännyttiin yleensä juomaan Vanhaisten puistoon. Siellä sitten meitä kävi joko minun isäni Kari tai Roopen isä Jukkis ratsaamassa. Kävimme Roopella usein kylässä, sillä hänen vanhempansa Jukkis ja Stina olivat todella mukavia, eivät karsastaneet nuoria ja heidän läsnäoloaan. Myös Roopen isosisko Katja , joka kävi samaa koulua kanssani, tuli tutuksi ja monet olivat ne viikonloput, kun Katjan alakerran boksissa vietettiin porukalla iltaa. Roope ei välittänyt koulunkäynnistä ja se ei mennyt putkeen. Pidimme Roopea nuorena vähän hönönä, sillä häntä oli kovin helppo huijata ja hän meni helposti halpaan. Hän oli kuitenkin samaan aikaan taitava shaJukka-Pekka Lahti in Memoriam 17.3.1970 – 13.1.2023
7 22.3.2023 MALMINKARTANOA ja Kannelmäkeä aiemmin erottanut Mätäjoki koetaan alueita yhdistäväksi osaksi Kaarelanpuistoa ainakin viihtyisyystutkimuksessa, josta Tanotorvi kertoi 22. helmikuuta. Jokilaaksoa kuten myös Malminkartanonhuippua ryhdytään vielä kehittämäänkin luontokohteina. Täyttömäeltä toiselle eli Paloheinän huipulle ja Keskuspuistoon kulkee kuitenkin vielä tärkeämpi viheryhteys Kartanonmetsän kautta, vaikka sitä ei nostettu esille. Metsän tonttikin on päätynyt valtion omistajastrategian muutoksissa Spondalle ja sitä kautta amerikkalaisille eläkesijoittajille. Kartanonmetsään on mahdollista rakentaa asuntoja, parkkihalleja ja liiketiloja jopa 100 000 kerrosneliötä vuoden 2016 yleiskaavan perusteella. Sen jälkeen hyväksytyn kaupungin oman luontostrategian mukaisena ratkaisua tuskin kuitenkaan voi pitää. EU:n ennallistamisasetuksen kuudes artikla (kaupunkien virkistysmetsät) saattaa sekin tulla riidoista huolimatta voimaan, maankäytön muutosmaksusta puhuu vaikkapa Sanna Marin. Olisi varmaan viisasta odottaa, ennen kuin päästetään koneet parturoimaan yli 200-vuotiaita ikimäntyjä tai räjäytellään korkeimmillaan 70 metrin muinaiskalliota betonin raaka-aineeksi. Hyvä ratkaisu olisi poistaa mahdollisuus metsän rakentamiseen Malminkartanon suunnitteluperiaatteista, säästyisi turhaa työtä, rahaa ja valituskierroksia. Periaatteeita odotellaan uudelle valmistelusta kaupunkiympäristölautakuntaan minä tahansa tiistaina, esityslistat julkaistaan kaupungin nettisivuilla yleensä perjantaisin kohdassa Päätöksenteko. Malminkartanon asukasyhdistys voisi toivoa metsän suojeluun tukea Kaarelaseuralta. Tuskin on viisasta vastusta Kannelmäen tai edes Malminkartanon kaupunkiuudistusta sinänsä. Vaikea vain on käsittää, kuinka juuri Kartanonmetsän kaataminen edes sen reunoilta edistäisi Kaarelan profiilin nostoa ja houkuttelisi tänne lisää haluttuja omistusasujia. Luontokartoituksessa (jonka Sponda maksoi) mitään supperharvinaisia lajeja metsästä ei löydetty. Se osoittautui kuluneeksi, mikä kertonee suosiosta ulkoilualueena, vaikka sitä raportti ei maininnut. Metsän kautta kulkee myös Panu Pihkalan vetämä pyhiinvaellusreitti Espoon Vanhasfa kirkosta Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon, joten Kannelmäen seurakuntakin voisi ottaa sen suojelukohteeksi. Kartanonmetsässä on yhä mahdollista myös nauttia varsinkin koronan aikana tuiki tärkeiksi nousseista lähiluonnon terveysvaikutuksista, niistä lisää osoitteessa www.kuntoustussaatio.fi/aistipolku Koetaan yhdessä luonnon voima niin vesillä kuin metsässä! Teksti ja kuvat Arja Andersson Kartanonmetsää ei kannata unohtaa viihtyisyystutkimuksista Joulupuun metsään koristelivat päiväkotilapset ja alakoululaiset. Kansanvalta ja äänioikeus KANSANVALTA – DEMOKRATIA on itse asiassa varsin nuori valtion hallintomuotona, vaikka jo antiikin kreikkalaisessa Ateenassa sanotaan vallinneen demokratia eli kansanvalta. Se koski kuitenkin vain osaa ns. vapaita kansalaisia, mutta ei esimerkiksi orjia ja muita varattomia. Demokratiaan – kansanvaltaan liitetään nykyään myös kansalaisten yleinen äänioikeus. Sekin on varsin nuori ilmiö. Aluksi äänioikeuskin oli monissa maissa erilainen riippuen omistuksesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolesta. Suomen autonominen suuriruhtinaskunta, jonka päämies, suuriruhtinas ja Venäjän tsaari, oli Euroopassa ensimmäinen maa, jossa säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 1905. Äänioikeus on nykyään kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla. Monissa maissa ilman äänioikeutta ovat naiset, rikolliset ja poliittisin perustein äänioikeuden menettäneet. Myös meilläkin on ollut ja on edelleenkin tiettyjä rajoituksia yleisestä säännöstä. Mutta pääosin meidän äänioikeus käytäntömme on maailman parhaita. Siksi siitä on syytä pitää tiukasti kiinni ja myös kehottaa kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan harkiten. On kansanvallan halveksuntaa väittää, ettei yksi ääni merkitse mitään. Totta kai se merkitsee. Ajatelkaapa tilannetta yksinvaltaisissa valtioissa, joissa yksi ainoa, yksinvaltiaan ääni ratkaisee kaiken. Emmehän toki sellaista halua. Siksipä jokainen ääni lasketaan. Yhdessä niistä muodostuu kansanvallan ratkaiseva ääni. Äänestämällä valtuutamme valitsemamme ehdokkaan päättämään meitä kaikkia koskevista yhteiskuntamme asioista taloudesta, veroista, työllisyydestä, koulutuksesta, lastemme ja vanhusten sosiaalihoivasta, terveydenhuollosta, elämäämme vaikuttavista säännöistä ja turvallisuudesta. Siksi on tarpeen, että otamme selkoa eri puolueiden ehdokkaiden esittämistä ratkaisuehdotuksista näihin sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Monet meistä äänestäjistä tuntevat henkilökohtaisestikin ehdokkaita ainakin heidän julkisten esiintymisten kautta tai heidän edustamiensa puolueiden ohjelmien ja toiminnan perusteella. Jotkut saattavat eri tiedotusvälineiden vaalikoneittenkin avulla tarkentaa mielikuvaansa harkitsemistaan ehdokkaista. Kukin meistä itse joutuu tekemään oman ratkaisunsa. Suuremmista linjakysymyksistä ratkaisevaa on eri puolueitten ohjelmat. Niistäkin on riittävästi tarjolla tietoa. Yleisen arvion mukaan oikeistopuolueet esittävät taloutta ja verotusta koskevissa ehdotuksissaan hyväosaisten ja hyvätuloisten etuja korostavia ratkaisuja. Vasemmistolle ovat tärkeitä asioita köyhempien ja huono-osaisten aseman ja toimeentulon varmistaminen. Ne koskevat työllisyyttä, palkkakehitystä ja veroja sekä toisaalta yhteiskunnan ylläpitämää sosiaalihuoltoa, terveydenhoitoa, koulutusta ja kulttuuria mukaan lukien myös liikuntakulttuurin ja urheilun. Kansalaisten turvallisuutta koskevat kysymykset ovat yhteisiä yleensä kaikille puolueille. Mutta maan ulkoja turvallisuuspolitiikan osalta on viime aikoina esiintynyt myös voimakkaasti erilaisia painotuksia. Se liittyy erityisesti kysymykseen maamme asemaan puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joka on taannut maallemme rauhan ja turvalliset rajamme. Nyt toimikautensa päättänyt eduskunta rikkoi tämän myös hallitusohjelmissa mainitun puolueettomuuslinjan päättäessään jättää jäsenyysanomuksen USA:n johtamaan sotilasliitto Natoon kysymättä kansan mielipidettä asiasta, jopa kiirehtimällä päätöksentekoa, ettei nyt esillä olevissa eduskuntavaaleistakaan muodostuisi kansanäänestystä tästä kansamme turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeästä kysymyksestä. Seuraavalle nyt valittavalle eduskunnalle jäisi vain huolehtia tämän päätöksen aiheuttamien kustannusten ja niistä johtuvasta kaksinkertaistuneen valtionvelan maksamisesta korkoineen. Valitettavasti nykyisistä eduskuntapuolueista ei yksikään esittänyt näiden sotamäärärahojen supistamista valtionvelan kasvun pysäyttämiseksi. Siksi uuteen eduskuntaan tarvitaan edustajia, jotka ovat valmiita supistamaan puolustusvoimien budjettia kieltäytymällä päätöksestä nostaa puolustusmäärärahat yli 2 prosentin bruttokansan tuotteesta, jota Nato vaatii. Kuten edellä olevasta voitte havaita eduskuntavaaleissa on kysymys todella ratkaisevan tärkeistä kansakuntamme elämään, hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Jokainen ääni todella lasketaan ja punnitaan tulevissa eduskunnan päätettäviksi nousevissa kysymyksissä. Sitä merkitsee kansanvalta – demokratia. Oiva Björkbacka Kartanonmetsä tuo mieleen kansallispuistot, mutta sinne ei tarvitse ajaa autolla. Lampi kuivui kokonaan viime kesänä, mutta nyt se on ennallistanut itse itsensä. kinpelaaja ja nöyryytti muita laudalla suvereenisti. Peruskoulu jäi kuitenkin tuolloin suorittamatta. Koulun jälkeen Roope lähti raksahomiin. Hänestä tulikin hyvin taitava remonttimies. Roope oli kova tekemään duunia ja kun hän jotain teki, teki hän sitä täysillä. Riskinä kaverina hän sai jopa nautintoa, mitä raskaammasta työstä oli kyse. Ei hän karsastanut muitakaan duuneja. Raksahommien jälkeen Roope oli töissä niin kukkatarhalla, Maunulan nuorisokodissa ohjaajana kuin kuljetusliikkeessä purkumiehenä ja kasaamassa huonekaluja. Roope tapasi vaimonsa Lenan jo varhain, 19-vuotiaana. Tämä rauhoitti kaveria. Villit vuodet jäivät nopeasti taakse. Roope oli meistä ensimmäisenä rakentamassa perhettä. Lapsuuden söhelöstä tuli analyyttinen ja suunnitelmallinen, perhearvojen perään katsoja. Kun me muut frendit teimme vielä aikuisina virheitä ja sotkimme asioitamme, niin Roope meni vakaasti eteenpäin. Kun me menimme kapakkaan, Roope meni kotiin perheensä luo. Juhliminen ei maistunut vanhemmiten samalla tavoin. Kyllä me välillä juhlittiinkin, mutta se ei ollut Roopelle ensisijaista. Jos me kaverit opetimme Roopea nuorena, niin Roope opetti meitä vanhempana. Hän piirsi ympyrän ja jakoi se kolmeen osaan, joihin asetti yhteen lohkoon perheen, yhteen työn ja yhteen vapaa-ajan: ”Jos sulla menee duunissa hyvin, siitä ei välttämättä seuraa, että himassa menee hyvin. Jos sulla menee kavereiden kanssa hyvin, se ei tarkoita, että kotona ja duunissa menee hyvin. Mutta jos sulla menee himassa hyvin, sulla todennäköisesti menee myös duunissa ja frendien kanssa hyvin… Kyse on laatuajan optimoinnista.” Koostaan ja voimistaan huolimatta Roope oli sosiaalinen ja humoristinen tapaus, hän ei tarvinnut voimiaan tai niiden uhkaa saadakseen asioita läpi. Hän oli mukava keskustelija, kuittailija ja piikittelijä, pilke silmäkulmassa, lämmin, hyväntuulinen persoona, myös tunteikas. Roopea voi luonnehtia monilla positiivisilla adjektiiveilla: luotettava, kiltti, ymmärtäväinen, avulias, sitoutunut, huomaavainen, huolehtiva, vastuuntuntoinen, sydämellinen… Tuntuu, että mitä enemmän miehelle tuli ikää, sitä älykkäämmäksi hän muuttui. Parani kuin viini vanhetessaan, muuttui kypsäksi, kehittyneeksi… Jos hän lapsena kulki jäljessämme, niin vanhemmiten hän nousi henkisesti rinnalle ja ohi. Kadehdimme miehen kykyä järjestellä elämää ja asioita ilman kompastelua. Kun Roopelle tuli ikää, niin nuoruuden krempat alkoivat vaivata entisestään. Kädet ja polvet eivät enää kestäneet voimankäyttöä ja punttien nostamista salilla, mutta minkä iso mies luonnolliselle ruumiinrakenteelleen voi. Ruumiilliset voimankoitokset piti kuitenkin jättää vähemmälle ja viime vuodet Roope ajoi bussia parissakin eri firmassa. Kaiken palkan Roope kantoi kotiin ja suunnitteli tulevaa vaimonsa Lenan kanssa, vaikka perheen tytöt Inka ja Lotta olivat jo muuttaneet pois kotoa. Roope sairastui koronaan epidemian alkuvaiheessa ja sai ns. long covidin, minkä takia joutui olemaan pitkään sairaslomalla. Hän palasi takaisin töihin ja kaikki näytti hyvältä. Tammikuun 13. aika kuitenkin yllättäen pysähtyi. Rakas ystävämme, isä, veli, poika lähti keskuudestamme varoittamatta. Roope olisi varmasti halunnut jäädä, mutta herkkä sydän päätti toisin… Lapsuudenystävää syvästi kaivaten. Jauri Varvikko
8 22.3.2023 Vanhaistentie 8, 00420 Hki P. 040 350 0086, 010 324 8880 www.e2sahko.fi ARTO AIJALA 155 SINIVALKOINEN ÄÄNI VASEMMALTA Työsuojelun asiantuntija, eläkkeellä Konala arto.aijala@pp.inet.fi Suomen kommunistinen puolue ja sitoutumattomat Helsingissä Numerot 155 – 168 www.skp.fi MAIJA HAKANEN 156 RAHAA HYVINVOINTIIN, EI ASEISIIN! Ympäristöasiantuntija, FT, Keskuspuistoryhmän jäsen Pirkkola www.facebook.com/maija.hakanen.18 Suomen kommunistinen puolue ja sitoutumattomat Helsingissä Numerot 155 – 168 www.skp.fi VILLE JALOVAARA WWW.VILLEJALOVAARA.NET 180 Dosentti, kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013 SUOMEN HISTORIAN & ULKOPOLITIIKAN TUNTIJA AIKAANSAAVA KAUPUNKIPOLIITIKKO UUTTA VOIMAA JA OSAAMISTA EDUSKUNTAAN HELSINGISTÄ! M A KS A JA : VJ KU VA : SE BA ST IA N W OL F Jumalanpalvelukset Kannelmäen kirkossa • Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 (ei 5.4.). • 6.4. Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 • 7.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10 • 9.4. Pääsiäissunnuntain messu klo 10 • 10.4. Service on Easter Monday at 10 am (2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus vietetään englanniksi.) Musiikkia Kannelmäen Kirkossa • Su 2.4. klo 18 Jukka Kankainen: Luukas-passio. Vantaan Kamarikuoro, johtaa Ilona Korhonen, urut Anne Myllylä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • Ma 10.4. klo 15–17 G. F. Händel: La Resurrezione -oratorio. (Ylösnousemusoratorio) Opera Tellus esittää. Solistit: Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silén, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Koreografia: Maria Hostikka. Vapaa pääsy, käsiohjelma (sisältäen teoksen käännöksen ja lisätietoa barokin esityskäytännöistä ja teoksen syntyhistoriasta) 10 €. Konsertissa on väliaika. • To 13.4. klo 19 WIIMA. Helsingin kaupunginorkesteri ja Meta4. Ohjelmassa Kuusisto: Wiima jousiorkesterille ja Farrenc: Sinfonia nro 3 g-molli op. 36. Vapaa pääsy. Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 (ei 4.4.) Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö. Klanun mummola la 25.3. klo 10–13. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Välipalaa. Perheiden aamupäivä su 26.3. klo 10 Lastenmusiikkia rikkaasti sisältävä messu kaikenikäisille kirkossa. Messun jälkeen ulkona tarjolla keittoa, mahdollisuus pelata ja leikkiä. Mukana alpakoita ja lampaita. Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–13 Klanulla. Myynnissä käsitöitä ja buffetissa keittoa seurakunnan lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Järjestää seurakunnan Lähetys ja Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/ kannelmaki. Kirkko Vanhaistentie 6 Virasto ja Klanu , os. Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi Malminkartanon kappeli , Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa FB: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet. IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka 14 10.4.2019 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 OLEN KYLLÄSTYNYT kaikenmaailman poliitikkoihin ja toimittajiin, kun he jankuttamalla jankuttaa, että me suomalaiset olemme syyllisiä lämpötilan nousuun. No emme varmaan lämmitä, että se näkyisi maailman ilmastossa. Ensiksi maapallon populaation kasvu pitää saada heti aisoihin. Toiseksi sodat ja kriisit pitää ratkaista ja siihen ei YK pysty eli nekin rahat suoraan ehkäisyn tukemiseen ja koulutukseen. Öljyn ja kaasun pumppaamisessa ja kuljettamisessa sekä jalostamisessa haihtuu ilmaan miljoonia tonneja haitallisia kaasuja, jotka ovat enemmän kuin 20 kertaa pahempia kuin hiilidioksidi. Siis järjestelmät ja putkistot kuntoon. Kivihiilen polttamisen täydellinen korvaaminen biotuotteilla on hölmöläisen toimintaa. Jo puubiomassojen kuljetukseen eli logistiikkaan tärväytyy energiaa, joka tuottaa hiilidioksiidia enemmän kuin kivihiilenpolttamisen haitat ovat. Lisätuhkamäärän (kuusinkertainen hiileen verrattuna) käsittely ja kuljettaminen maksaa extraa. Tuhka pitäisi levittää metsiin lannoitteeksi. Toimivien laitosten purkaminen aiheuttaa lisäkuluja esim. Hanasaaren voimalaitoksen purkaminen ja korvaaminen yms. maksaa 460 miljoonaa euroa helsinkiläisille veronmaksajille. Kukahan ne verot oikeasti maksaa (siis keskiluokka)? Pariisin ilmastosopimuksen rahalliset velvoitteet tulevat voimaan vuonna 2020. Mekin joudumme maksamaan YK:n asettamasta vuosittaisesta 100 miljardin dollarin maksuista useita kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Mihin se kuluerä valtion budjetissa piilotetaan? Keneltä ne rahat ovat pois vai asetetaanko uusi vero? Kyllä ilmastonmuutos tullee meille tosi kalliiksi vaikka jättäisimme lihansyönnin ja lentomatkat että autoilun minimiin. Yt seniori Olli PALAUTE HELSINKI ON LISÄNNYT vuoden 2018 aikana päiväkotipaikkoja runsaasti. Näistä iso osa kaupungin omissa päiväkodeissa. Kuluvalle vuodelle päiväkotipaikkoja lisätään. Silti jonot ovat olemassa ja hakemuksia ei käsitellä tarpeeksi nopeasti. Helsingin kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa päiväkotipaikan kodin läheltä. Tämä tavoite pitää myös toteuttaa. Helsingin kaupunki uutisoi joulukuussa 2018, että tehdyn selvityksen mukaan ”julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia.” Huoleni kohdistuu kuitenkin lapsiin ja perheisiin, joilla tuo 20 minuuttia ylittyy reilusti. Saimme tiedon asiaamme käsittelevältä päiväkodin johtajalta, että yhdeksän kuukauden ikäisen lapsemme päiväkotipaikka on reilusti yli tunnin etäisyydellä kodistamme, vaikka lähialueellamme on useita päiväkoteja. Ruuhkassa tuo matka-aika julkisella todennäköisesti pitenee entisestään. Ongelma on, että lähipäiväkodit ovat täynnä. Vaihtoehdoksi suositeltiin yksityistä päiväkotia. Pienituloisille perheille suuremmat hoitomaksut voivat olla mahdottomuus. Kotona olemme keskustelleet vakavasti siitä, että jääkö pienituloisempi vanhempi kotiin hoitamaan lasta ja jättää työpaikkansa. Taloudellisesti tämä olisi vielä huonompi vaihtoehto, vaikka monelle varmasti se ainut. Helsingin kaupungin on pystyttävä huolehtimaan lasten oikeudesta saada päiväkotipalveluja lähellä kotia, edistämään molempien vanhempien työssäkäyntiä sekä täyttämään varhaiskasvatuslain mukaiset velvoitteensa. Miikkael Azaize Tervetuloa Kisakallion urheiluopiston opiskelijoiden järjestämään ilmaiseen Liikuntaja hyvinvointitapahtumaan kauppakeskus Kaaren Easy Fittiin tiistaina 16.4.2019 klo 12.00. Tapahtuma on suunattu ikäihmisille. Ohjelmassa kevyttä liikuntaa, tietoiskuja ravinnosta, liikunnasta, ja unesta. Tarjolla pientä purtavaa. Tervetuloa! Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11-13, os. Klaneettitie 6–8 A, 4. krs. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia. Buffetissa kahvia, teetä, mehua, suolaista ja makeaa lähetyksen hyväksi. Mukana Työtupa ja lähetyspiiri, Lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Kannelmäen Martat ja Kuurojen Raamattupiiri. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10. Lotta Petäjäniemi, Nina Rajamäki, Kari Härkönen, Nuorten aikuisten lauluryhmä. Kiirastorstain koulujen ehtoolliskirkko to 18.4. klo 13 kirkossa. Lotta Petäjäniemi, Virpi Koskinen, Anne Myllylä. Kiirastorstain ehtoollinen to 18.4. klo 19 kirkossa. Milla Mäkitalo, Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Anne Myllylä, Anna Záborszky-Teppo, sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10 kirkossa. Nina Rajamäki, Anne Myllylä, virsilauluryhmä. Heinrich Schütz: Matteus-passio pitkäperjantaina 19.4. klo 18 kirkossa. Martti Anttila; evankelista, Mikko Kuivalainen; Jeesus, Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Teemu Tommola. Liput 12/8 €. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10 kirkossa. Kristus nousi kuolleista! Konsta Korhonen, Milla Mäkitalo, Tiia Saari. Toisen pääsiäispäivän perhekirkko ma 22.4. klo 12 Malminkartanon kappelissa. Lotta Petäjäniemi, Tiia Saari. Musiikkia Kannelmäen kirkossa: Virrestä voimaa Virsiä helvetistä ja sen lähistöltä su 28.4. klo 18. Teologian tohtori Kari Kuula avaa viimeisen tuomion ja kadotuksen teemoja virsikirjassamme. Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy. Tähdet ylläni -konsertti to 2.5. klo 19. Opera Telluksen solistit esittävät kauneimpia ooppera-aarioita ja musikaalien helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tulkinnanvaraista -konsertti su 5.5. klo 18. Ohjelmassa John Cage: Ryoanji (1985). Ryoan-ji on zenbuddhalainen temppeli Kiotossa. Sen kivipuutarhan tarkoitus on auttaa mietiskelyssä ja johdattaa kohti valaistumista. John Cagen tulkinnassa puhallinsoittimet piirtävät esiin puutarhan kivien muotoja ja lyömäsoitinten rytmit muistuttavat pihan sorasta. Darren Acosta, pasuuna, Kaisa Kortelainen, huilu, Juho Laitinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € ovelta. Iäisen lemmen ääni Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja su 12.5. klo 19. Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Mihin katosi keskustelu päivähoidon tilasta Helsingissä? Maapallo lämpenee Kannelmäen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria Kannelmäessä Klaneettitiellä yli 30 vuotta sijainnut tuttu pizzeria on vaihtanut kuukausi sitten nimeään. Entinen Pizzataxi on nyt Taksim Pizzeria. MONET ALUEEMME asukkaista ovat nauttineet tämän paikallisruokapaikkamme antimista lähes imeväisiästä saakka. Pizzerian vetäjät Mehmet ja Meno jatkavat toimintaa entiseen malliin. Vain nimi on muuttunut, kaikki muu on entisellään: sama porukka, samat hyvät pizzat. Panostamme entistä enemmän hyvään palveluun, kotimaisuuteen ja lähija tuoretuotteisiin, Mehmet sanoo. Mehmet ja Meno ovat tulleetkin tutuiksi isolle osalle kannelmäkeläisistä. Mehmet on ollut liikkeessä töissä 18 vuotta ja Menokin jo 10 vuotta. www.taksimpizzeria.fi Pizzojen teko käy Taksimin kavereilta rutiinilla.Tässä liikkeessä on vuosien varrella tehty valehtelematta satoja tuhansia pizzoja. Paastonajan arkiretriitti ja viikkomessu keskiviikkoisin 12.4. asti klo 18. Petri Tikka ja Maika Vuori. Mahdollisuus keskusteluun tai rippiin klo 17.30. Messu klo 18, jonka jälkeen klo 18.30 meditatiivista rukousta. Rukous päivän päättyessä klo 19.15. Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola. Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18. Siiri Luoma, Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Tuula Pitkänen, Jyrki Myllylä, Kaarina Ruusuvirta. Alttari puetaan mustiin. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Jukka Vanne, Jyrki Myllylä, Kaarina Ruusuvirta. Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23. Siiri Luoma, Maika Vuori, Jyrki Myllylä, Kaarina Ruusuvirta. Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 10. Haka Kekäläinen Jukka Vanne, Jyrki Myllylä, Kaarina Ruusuvirta. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 10.4. klo 10. Toteutetaan osin englanniksi. Mukana papit Maika Vuori ja Siiri Luoma, muusikot Jyrki Myllylä ja Kaarina Ruusuvirta, Faisal ja Bella Masih Lähetysyhdistys Kylväjästä sekä pastori Thomas Boakye Living Waters -seurakunnasta. MUUTA Kevätmyyjäiset la 1.4. klo 11-13. Lounas ja kahvio, piirakoita, sämpylöitä, kakkuja ym. leivonnaisia, käsityötuotteita, arpajaiset ja askartelua. Maksuvälineenä käteinen ja osin kortti. Riemukas pääsiäiskonsertti su 9.4. klo 19. Matti Fredriksson, viulu, Timo Fredriksson, piano. Ohjelmassa mm. Bach, Debussy, Mendelssohn. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. _____________________________ Tapahtumat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4 Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta Tervetuloa Pääsiäiskirkkoon Tiedät kyllä miksi. MARKO EKQVIST diplomi-insinööri energiatalous ja ympäristötekniikka 192 192 va a lit .e k q vi st .fi Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi • UUSIEN RENKAIDEN MYYNTI • RENGASTYÖT JA TASAPAINOTUS! • RENGASHOTELLI 85€ KESÄPYÖRIEN VAIHDOT Nopeasti ja Nopeasti ja ammattitaidolla ammattitaidolla Soita 020 712 0500 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki | puh. 020 712 0500 info@automuovikem.fi | www.automuovi.fi Henkilöja pakettiautot Arkisin klo 8.00-16.30. Suosittelemme ajanvarausta, näin vältyt jonottamiselta 30€ 30€ Vapaata tilaa. Sis. yhden pyörien vaihdon,pesun, kuntotarkastuksen www.tanotorvi.fi ETKÖ SAANUT TANOTORVEA? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi
9 22.3.2023 KULTATUKKU.FI HELSINKI • Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1. Avoinna ma-pe 10-18 Ostamme kultaiset ja hopeiset korut, kellot ja rahat. Myös kultalaatat, kultahampaat ja pöytähopeat kelpaavat eikä korujen tarvitse olla edes ehjiä. Arvion saat myymälässämme saman tien ja rahatkin ihan hetkessä vaikka käteisenä. UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Samu Lindqvist | KONE Hissit Oy | Oulunkylä 040 523 9715 | samu.lindqvist2@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Paikallinen asiantuntija palveluksessasi Jos olet miettinyt asunnonvaihtoa, ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! Pyydä maksuton arvio asunnostasi! Eetu Tapio Myyntineuvottelija 0400 715 492 eetu.tapio@remax.fi Homes And More Oy | Koroistentie 3, 00280 Helsinki Eetu Tapio Bök i Kårböle VI KAN BARA förundra oss över hur lyckliga vi får vara då vi nästan utan begränsningar kan välja bostadsort, yrke, livspartner, klädsel, mat, tidningen vi läser och kandidaten i riksdagsvalet. Ingen av de nämnda möjligheterna är självklar ute i stora världen. För oss borde de inte heller vara självklara. Friheten att välja kräver ändå ansträngningar. Att låta bli är en förlorad möjlighet. Kunde inte undgå, under en tågresa, att lyssna på två unga flickor, snäppet under 20 år gamla, antagligen i början av sina studier. Den ena flickan drömde om studier vid något universitet, men ändå inte Harvard sa hon, kanske för att terminsavgiften inkluderande kost och logi är 76.000 €. Den andra flickan ville bo och jobba i Singapore. Diskussionen fortsatte kring studier och karriär. Plötsligt hajade den ena flickan till när hon förstod att livet också borde innehålla annat än studier och utmattning. Hon kunde välja att också ha lite fritid och umgås med vännerna. De unga damernas diskussion är ett gott tecken på hur långt vårt samhälle har utvecklats. Kvinnorna kan välja och kan bli valda. Önskade flickorna en trevlig kvinnodag och de önskade samma tillbaka. Allmän och lika rösträtt infördes år 1906 i Finland, som ett av de första länderna i världen efter Nya Zeeland och Australien. Nya Zeeland gav ändå inte möjligheten för kvinnor att ställa upp i val. I Europa var Finland det första landet som gjorde det. Till riksdagen invaldes då 19 kvinnor som de första kvinnliga riksdagsledamoterna i världen. Eila Hiltunens minnesmärke Forna riddare 2016 Din röst-din lag 100 år av finskt folkvälde utanför Lilla parlamentet i Helsingfors påminner oss om vår värdefulla demokrati. På kommunal nivå hörde Helsinge landskommun till de första kommunerna som införde kommunalfullmäktige år 1906. Då var folkmängden 12.000 personer och Kårböle hörde i sin helhet till Helsinge. Kommunalhuset låg i Malm. Den första fullmäktigesamlingen bestog av 30 ledamöter, alla män och alla hörde till Svenska folkpartiet eller stod partiet nära. Två var från Kårböle; Evert Berggren och Alfred Nymalm. Då var det kommunstämman som valde representanterna. Vid butikshyllorna väljer man ofta varor slentrianmässigt enligt tidigare mönster. Urvalet är så stort att det ibland blir svårt att välja. Nya produkter dyker upp och gamla försvinner. Enbart yoghurtburkarnas och de övriga mjölkprodukternas antal gör en förvirrad. Alternativt kan man förstås välja en mindre affär för sina matuppköp. Att välja rätt kläder för olika tillfällen eller möbeltyg eller gardiner är ofta trevligt, men kan vålla huvudbry det också. Smak och tycke är olika och vi behöver inte inreda precis som grannen heller. Numera är det sällsynt att man byter vintergardiner till sommargardiner, för att inte tala om påskgardiner och julgardiner. Allt oftare har man valt ett liv utan gardiner. Marsmånad är ofta späckad av årsmöten för föreningsaktiva. Då väljs ordförande och styrelsemedlemmar, för dem som är i tur att avgå. De brukar tyvärr inte vara någon rusning till posterna. Föreningarna är ändå ett tecken på ett fungerande medborgarsamhälle. Föreningslivet motverkar ensamhet, kan medföra nya vänskapsförhållanden och man får lära sig nya saker. Man kan få uppgifter som man vill ha och kan utveckla. Man behöver inte göra såsom man alltid har gjort. I vårt lovade föreningsland registrerades enligt Patentoch registerstyrelsen år 2022 1909 nya föreningar. År 2021 var antalet nyregistrerade 2155 av vilka 473 var tvåspråkiga. Totalt finns det över 100.000 föreningar i Finland. Alla har möjlighet att välja just en sådan förening som känns tilltalande för en själv och anhålla om medlemskap. Om inte utbudet är tillfredsställande så kan man tillsammans med några andra likasinnade grunda en ny förening. Det är inte så svårt och genom föreningslivet lär man sig många färdigheter som är till nytta i livet annars också. Min goda mamma brukade säga att man nog skall vara med. Har följt hennes råd. Astrid Nurmivaara Härligt med valmöjligheter
10 22.3.2023 Tässä tulee hyvä lehti! • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M TANORISTIKKO Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n KEVÄTMYYJÄISET! Su 2.4.2023 klo 12:00 15:00 Purpuripolku 4:n kerhohuoneella • Kahvibuffet • Arpajaiset • Pääsiäisasetelmia • Tauluja • Hyönteishotelleja • Käsitöitä yms. • Kodista kouluun turvallisesti Stadissa! • Heivataan tietullit veke ja trafiikki sujuvaksi! • Yrittäjille kannusteina 22% verokanta! Stadi on buli ja budjaan Kantsussa! KD Länsi-Helsingin pj. Tanja Heiskanen Teija Makkonen Marika Pakkanen Mari Rantanen Marika Sorja Nina Strandén 197 Laura Jokela 195 Marleena Isomaa 198 203 205 207 209 210 Eduskuntavaalit ennakkoäänestys 22.3.-28.3. Vaalipäivä 2.4. PELASTA SUOMI Äänestämällä Tiedät kyllä miksi. Äänestä. Perussuomalainen naisehdokkaasi
11 22.3.2023 Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KOTIKÄYNTEJÄ TERVETULOA! Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Purpuripolku 6, 00420 Helsinki Aineistot: tanotorvi@eepinen.fi Painos 20.000 kpl Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa / Eepinen Oy P. 010 3206 663, 045 1323 828 seija.kuoksa@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Etuja takasivu: 1,30 /pmm Paino: Botnia Print Oy, Kokkola Jakelu: SSM Oy / Hjex Oy Hankasuontie 3, 00390 Hki http://hjex.fi/jakelupalaute Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa EteläHaagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Pyydä ilmoitustilatarjous: Seija 010 3206 663 tai 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi IHMISTEN ARKINEN AUTTAMINEN on mielestäni itsestään selvää ja lisäksi ihan todella kivaa. Siitä tulee itselle niin hyvä mieli kun saa kiperän tilanteen ratkaistua. Liukkailla keleillä olen saatellut vanhuksia kotirappuun tai kauppaan. Joskus olen toiminut vanhusten tietoteknisenä tukena, joskus leiponut mokkapaloja jääkiekkojoukkueen kahvioon, joskus oikolukenut ystävien opinnäytetöitä. Ja itse olen myös saanut ystäviltä ja sukulaisilta apua monenmoisiin asioihin. Tänä talvena olen keksinyt uuden tavan auttaa. Päivän hyvä työ voi olla nimittäin pikkuisen ihmisen piristäminen. Näin se kohdallani alkoi: Eräänä päivänä matkustin Kampista kotia kohti 42:n bussilla. Tilkan kohdilla kyytiin tuli äiti ja rattaissa istuva taapero. Bussissa oli jo valmiiksi yhdet vaunut, joten tämä kaksikko siirtyi rattaineen keskivälikössä kuskin puoleiseen nurkkaan. Juuri siinä kohdassa bussin kyljessä oli stop-nappula. Sopivasti taaperon tasalla. Lapsi olisi halunnut painaa pysähtymisnappulaa koko ajan, ja äiti alkoi olla jo aika väsynyt jatkuvaan kyselyyn ja lapsen estelyyn. Kaksikko oli ilmeisemmin matkalla Kannelmäkeen asti, ja 42:n reitti Tilkasta Kannelmäkeen, halki Maununnevan, on pitkä. Sekä lapsista että aikuisista. Maununnevalla sekä lapsi että vanhempi alkoivat jo molemmat kiihtyä, kun pysähtymisnappulan painamisen ajankohdasta oli kaiken aikaa erimielisyyttä. Äänet kovenivat ja tuskaisuus oli käsinkosketeltavaa. Silloin eräs vanhempi mies, joka oli jäämässä pois seuraavalla pysäkillä, sanoi lapselle ”Sä voit painaa mulle” ja siirtyi keskioville, valmiina jäämään bussista pois. Lapsi katsoi ihmeissään miestä. Äiti ilahtui ja viittoili lasta painamaan stop-nappulaa. Lapsi hiljeni ja keskittyi tehtäväänsä. Tehtävä suoritettiin onnistuneesti ja mies kiitti lasta poistuessaan bussista. Miten hyvä mieli laskeutuikaan koko bussiin! Matka jatkui miellyttävimmissä merkeissä. Ilahduin tästä tempauksesta niin, että päätin ottaa sen itsekin käyttööni. Kun eräänä aamuna matkustin taas 42:lla, sattui samaan bussiin pieni päiväkoti-ikäinen lapsi äiteineen. Keskustelu kuulosti tutulta: ”Sä et voi painaa sitä, me ei vielä jäädä.” Olin itse jäämässä ennen heitä pois. Rohkaisin mieleni, ja kävin erikseen sanomassa lapselle bussin takaosaan, että olen jäämässä pois bussista, voisiko hän painaa pysähtymisnappulaa. Pyöreäposkinen lapsi katsoi minua vakavana, ja mietti varmaan mielessään, mitä tuokin maskinaamainen tätskä mumisee. Äiti sai muminasta selvää, katsahti huojentunein mielin minuun ja selitti lapselle, että nyt lapsen vuoro painaa stop-nappulaa. Pikkuinen keskittyi tehtäväänsä ja minä hilauduin bussin keskioville. Ovien avautuessa kiitin kovaäänisesti lasta ja poistuin bussista tyytyväisyyttäni hykerrellen. Miettikää, miten mukava matka sillä lapsella olisi voinut olla. Ja hänen äidillään. Jos jokainen matkustaja bussissa, joka olisi jäämässä bussista pois, pyytäisi lapselta apua poisjäämisessä. Miten pieni vaiva muille, ja miten iso ilo lapselle! Ja ilmainen huvi! Ja miten iso kädenojennus myös sille vanhemmalle, joka muussa tapauksessa joutuu koko ajan olemaan tarkkana, ettei lapsi paina ilman lupaa stop-nappulaa ja bussi pysähdy turhan päiten. Haastankin sinut, hyvä Tanotorven lukija, toimimaan samalla tavalla. Kun seuraavan kerran matkustat bussilla, jossa on kyydissä stopnappuloista intoileva lapsi, käy kysymässä häneltä, voisiko hän auttaa sinua ja painaa pysähtymisnappulaa? Katso, mitä tapahtuu. Jos bussin kyydissä useita lapsia tai vaikka päiväkodin ryhmä, kehota kollektiiviseen pysähtymisnappulan painamiseen tai unohda koko juttu siltä kerralta. Säästä voimavarasi seuraavaan mahdollisuuteen. Ota tämä pikku haaste tavaksi arkeen ja tutki oloasi. Miltä sinusta tuntuu puolen vuoden päästä? Mikäli olet ujo, niin lohdutan: toimintatapa voi jännittää ensimmäisellä kerralla, mutta siihen tottuu pian! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Piristä pikkuista kampaajaheini • Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Meiltä hiuspalvelut ammattitaidolla! Heini 050 344 9777 Elise 09 497 071 Varhaiskasvatus ja koulut Työ, asuminen ja eläminen Luonto kunniaan ÄÄNESTÄ VAALITEEMAT Eduskuntavaalit 2023 Äänestä ja vaikuta. +358 (0)40 825 6326 nina.stranden@gmail.com Viranomaisille riittävä resurssit ja oikeudet puuttua epäkohtiin. Riitävästi pätevää kouluja hoitohenkilökuntaa, sisäilmaongelmat kuntoon. Kustannukset kuriin, työ ja yrittäjyys kunniaan. Järkeä ilmastotoimiin, Malmin lentokenttä pelastettava. 210 Perussuomalaiset Naiset ry PerusNaiset Helsinki pj. Perussuomalainen Helsinki sosionomi, varhaiskasvatuksen opettaja, luokanopettajaopiskelija I N S T A : @ S T R A N D E N . N I N A F A C E B O O K . C O M / N I N A . S T R A N D E N . 1 Helsinki Kaarelan Omakotiyhdistys ry Kevätkokous Ma 17.4.2023 klo 18 Kaarelantie 86 kerhohuone ”Siitä on hyvä mieli, ettei ole paha mieli, Heikki sanoi.” Radiosta kuulin lauseen Susanna Heikiltä, joka sopii minulle. Syksyllä on taas Haapsalun Kylpylään matka Hinta 489 euroa. Ajankohta 27.8.-2.9.2023 Lisätietoa Heikki Hietanen, 0400 950 833, tarjajahessu@gmail.com