No 4 18.4.2018 • 54. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ma-Pe 10-18, La-Su 10-15 P. 09-454 8560 ITSEPALVELUKIRPPUTORI Varaa myyntipaikka nyt myös netistä ainokirpputori.fi Kokonainen Subi ® puolikkaan hinnalla. Ta rj ou s vo im as sa 31 .1 2 .2 18 sa ak ka S ub w ay ® K aa re ss a. Ta rj ou st a ei vo i yh d is tä ä m ui hi n ta rj ou ks iin . M ak su lli se t lis ät äy tt ee t ei vä t si sä lly hi nt aa n . Y ks i ta rj ou s p er ku p on ki . S U B W A Y ® is a R eg is te re d Tr ad em ar k of S ub w ay IP In c. Subway ® Kaari, Kantelettarentie 1 Kuninkaantammi herää henkiin Thalianaukion yrittäjissä on sisukkuutta Mitkä ovat yhteisötaiteen pelisäännöt? norm. 11,03 € 0,09 €/g HUHTIKUUN TARJOUS ma–pe 8–19, la 10–16 Vanhaistentie 3, K-Marketin vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Saat tarjouksen myös Malminkartanon apteekista Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä Aqualan matkapakkaus 1 x 4 x 30 g. 6 00 Tarjous voimassa 30.4. asti. 0,05 €/g
2 18.4.2018 KANNELTALOSSA JUHLITTIIN romanien kansallispäivää sunnuntaina 8.4., jolloin talossa konsertoi lahjakkaita romaninuoria. Päivän aikana pääsin nauttimaan loistavista musiikkiesityksistä lämminhenkisessä ja arvokkaassa tilaisuudessa. Joni Enroth oli yksi Kanneltalon Romanimusiikin ilta -tapahtuman järjestäjistä. Enroth kertoi toimivansa aktiivisena Espoon romaninuorten yhdistyksessä ja taho yhdessä Au mensa -romaninuorisohankkeen kanssa oli Kanneltalon tapahtujajärjestäjinä. Vaikka Enrothilla oli Kanneltalon tapahtumassa kuoronjohtajana iso musiikillinen panostus, päivätyö löytyy aivan toisaalta kuin musiikin parissa. Hän on vastavalmistunut nuoriso-ohjaaja ja tällä hetkellä työskentelee lastenkodissa nuortenohjaajana. Kysyin Enrothilta mitä romanien kansallispäivä hänelle merkitsee. Enroth totesi, että hänelle Suomen itsenäisyyspäivä on aina ollut juhlava ja tärkeä päivä ja oikeastaan vasta viime vuosina hän on osannut juhlistaa myös romanien kansallispäivää. Viime vuosien ajatusilmapiirin muutos on osaltaan vahvistanut Enrothin kokemusta romanien kansallispäivän merkityksestä. Toisin sanoen Enroth kokee, että rasismi on vähentynyt: ”Romaneita on ollut Suomessa yli 500 vuotta. Mutta vasta viime vuosina yhteiskunta alkaa sopeutumaan meihin. Nykypäivänä tuntuu siltä, että romanina olo on rikkaus, ei rasite”. Kanneltalo kuuluu kaupungissa kulttuurija vapaa-ajan toimialaan. Toimialajohtajamme Tommi Laitio on useamman kerran linjannut tasaarvon edistämisen olevan yksi tärkeä tehtävämme kunnallisena palveluntuottajana. Omassa työkentässäni näen mahdollistajan vastuullisen roolin olevan varsin tärkeä arvo ja toiminnallani pystyn tukemaan erilaisten kaupunkilaisten omaehtoista tekemistä. Kanneltalossa vietetty romaninuorten musiikin iltapäivä oli yksi osallisuuden ja näkyväksi tuomisen muoto. Tulen jatkamaan tämän tyyppistä mahdollistamista myös jatkossa. Lopuksi jo muutama numero sitten lupaamani uutinen: Kanneltalo saa taloon takaisin oman lipunmyynnin 16.4. lähtien. Lipunmyynti tapahtuu talossa sijaitsevassa Kannelmäen kirjastossa aina kaikkina kirjaston aukioloaikoina. Eikö olekin loistavaa! Ainakin näin aluksi myymme ainoastaan Kanneltalon omiin esityksiin lippuja. Hyvä huomio on se, että ottaa maksukortin mukaan, sillä korttimaksu käy ainoastaan maksuvälineenä. Seuraavan Tanotorven numeron palstalla lisää tästä. Ollaan yhteyksissä! Teksti ja kuvat Ia Pellinen ia.pellinen@hel.fi, 0401686270 Kanneltalo kutsuu Kanneltalon johtaja Ia Pellinen pitää pysyvää palstaa Tanotorvessa. Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 664 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Ma lm ink art an on tie Nyt avattu myös Konalaan! Avajaistarjous +mahdolliset päästömittaukset 29 ,Hankasuontie 5, 00390 Helsinki | P. 050 2158 katsastuskonala.fi | Avoinna ma-pe 8-17 Kahviakin on tarjolla, tervetuloa! NYT KUN KEVÄT on jo edennyt pitkälle, on mukava muistella maaliskuun puolivälin kaupunkisuunnistustapahtumaa Kannelmäen liikuntapuistossa. Se keräsi lähes 180 innokasta suunnistuksen harrastajaa joukossa myös muutamia Kannelmäen asukkaita, joita lähes arktiset olosuhteet eivät pelottaneet. Piikilliset talvilenkkarit tai vastaavat olivat suureksi avuksi eikä liukkailla teillä ja poluilla vauhdikkaasti eteneville suunnistajille sattunutkaan yhtään haaveria. Jopa Rumpupolun tienoilla olevat muutamat jyrkät portaat, joita ei talvella hoideta, olivat kelvanneet kulkureiteiksi. Taas kerran kiitämme Kannelmäen taloyhtiöitä, jotka kaikki olivat antaneet luvat piha-alueittensa käyttöön. Hetkittäin olikin vipinää, esimerkiksi Kanneltie 8 pihassa, jonne kaikki neljä ykkösrastia oli sijoitettu eri puolille yhtiön aluetta. Samoin kaupungin liikuntapalvelut ansaitsee kiitoksen avoimista pukusuojista joskin viimekädessä kiitos kuuluu myös pakkasukolle, joka oli poikkeuksellisen pitkään jatkanut ”jääkautta” eli luistinradan aukioloa. Tällä kertaa Pelimannin alue jäi suunnistamatta. Saattaapa olla että tulevina vuosina Kannelmäessä suunnistetaan vielä kolmannenkin kerran sen jälkeen voidaan viimeistään sanoa, että Kannelmäki on juostu suunnistajien Suomen kartalle kaikki lajin harrastajat taatusti tietävät, mikä ja missä päin Suomea on Kannelmäki. Kari Sane Helsingin Suunnistajat Aseman rastilta 2 on monta reittiä Klaneettitien sillan ylitse rastille 3 esimerkki suunnistajien reitinvalintamahdollisuuksista. Numerot kertovat reittien pituudet. Lyhyin reitti on 372 m ja pisin 408 m. Matkan ohella suunnistaja ottaa huomioon myös reiteillä olevat portaat, jotka aina hidastavat juoksua. Suunnistusta arktisissa olosuhteissa Joni Enroth oli yksi Kanneltalon Romanimusiikin ilta -tapahtuman järjestäjistä. KANNELMÄEN SITRATORI kokee kesäkuussa muodonmuutoksen kun brittiläisen The Brick Box -taiteilijakollektiivin teos Hope Springs Eternal muuttaa aukion vehreäksi ja kutsuvaksi kylpyläalueeksi. Yhteisöllinen tilataideteos Hope Springs Eternal juhlii arjessa piilevää taikaa ja tavanomaisina pidettyjen tilojen erityislaatuisuutta. Se loihtii Sitratorista neljän päivän ajaksi paikan, jossa on mahdollista kokea ainutkertainen kylpemisrituaali. Teos syntyy Kannelmäen ja Malminkartanon asukkaiden, alueilla toimivien yhteisöjen, The Brick Boxin sekä Baltic Circle -festivaalin yhteistyönä. “Vesi on pyhä elementti monessa kulttuurissa ja uskonnossa ympäri maailman. Meitä kiehtoo tarkastella vettä perustavanlaatuisena, universaalina elämänvoimana”, kertovat The Brick Boxia luotsaavat Eleanor Barrett ja Rosie Freeman . Vesi on ollut keskeinen teema myös kollektiivin aiemmissa töissä. Kesäkuiselle teokselle piirretään suuntaviivoja 10.–15.4., jolloin Barrett ja Freeman työryhmineen tutustuvat alueen asukkaisiin ja toimijoihin suunnitellen ja ideoiden yhdessä sitä, millaiseksi Hope Springs Eternal muotoutuu. Teoksen ja sen toteutusprosessin tärkein tavoite on kohdata jokainen mukanaolija yksilönä sekä kasvattaa elämänvoimaa, toivoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Bradfordissa, West Yorkshiressa toimiva The Brick Box on yhteisöllisiin teoksiin erikoistunut taiteilijaryhmä, joka kutsuu ihmisiä jakamaan luovia kokemuksia ja katsomaan toisin. Sen toiminnan keskiössä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. Hope Springs Eternalin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu henkilöitä muun muassa Kannelmäen Dasemalta, Rukkilan asumisyhteisöstä sekä Jennyn Olohuoneesta. Sen tuottaa Baltic Circle -festivaali yhteistyössä Kanneltalon kanssa. Teos toteutetaan Urban Heat -hankkeen puitteissa, jota rahoittaa Euroopan Unionin Luova Eurooppa -ohjelma. Hope Springs Eternal Helsingissä, Kannelmäen Sitratorilla 7.–10.6.2018 Vapaa pääsy. balticcircle.fi http://thebrickbox.co.uk facebook.com/balticcircle instagram.com/balticcircle Kaarelaan rakentuu ulkoilmakylpylän muotoinen taideteos
18.4.2018 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 16.5.2018. Aineisto toimitukseen 4.5. mennessä. MALMINKARTANO GHETTOUTUU , kaupat ja liikkeet katoavat, entiset ihastuttavat kujat ja pihapiirit ovat muuttuneet ujeltaviksi ja kuolleiksi kujiksi, joissa kävely iltasella pelottaa. Nukkumalähiön asukkaat kiirehtivät teipattujen ikkunoiden reunustamaa Puustellinpolkua asemalle ja sieltä pois. Kaupungin pitäisi satsata kaupunginosarakenteen muutokseen kunnolla, mutta se tyytyy värjäämään rappeutuvia pintoja vapaaehtoisvoimin. Seuraavalla aukeamalla on juttu Malminkartanon junatunnelin graffiteista. Taiteilija Nella Keskisarja sanoo, että ihmisellä on aina ollut vaistonvarainen tarve toteuttaa itseään ja merkata oma paikkansa. Antaako malminkartanolainen yhteisötaide kuvan kehittyvästä, urbaanista ja boheemista lähiöstä vai näyttäytyykö se junalla lentokentälle kulkevalle turistille dekadenssina, merkkinä sulkeutuvan lähiön rappiosta? En kritisoi graffiteja tai niiden tekijöitä. Kaupungin pitää katsoa itseään peiliin. Lähiöihin ja niiden asumismukavuuteen pitää satsata huolella. Se tarkoittaa suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jatkuvaa korjaamista. Yhteisötaiteen alkuperäinen idea on ollut kuvastaa anarkismia, alhaalta toivottavaa tai johdettavaa muutosta. Nyt muutos tulee ylhäältä. Keskusteleeko kaupunki asukkaiden kanssa vai ohitetaanko asukkaiden massat jonkin muun idean nimissä? Osallistetaanko nuoria, kun ei muutakaan järkevää tekemistä kyetä tarjoamaan? Kaupunkimme uudisrakentamista on viime aikoina kritisoitu siitä, että alkuperäiset arkkitehtoniset suunnitelmat vesittyvät rahan puutteeseen ja värien ja krumeluurien sekamelskan takaa paljastuukin perinteisiä betonibunkkereita. Pyritäänkö yhteisötaiteella samaan? Ankeita ja suuria rakenteellisia muutoksia ja korjauksia vaativia vanhoja betonirakenteita piilotetaan näennäisen kauniiden värien taakse? Jo lyhytkin katsaus Malminkartanon asemalla kertoo, että asema olisi ollut remontin tarpeessa. Palaneet roskapöntöt, rapisevat maalit ja kuluneet penkit kertovat samaa tarinaa kuin Malminkartanonaukiokin. Eletään köyhtyvässä lähiössä, jota nyt värjätään. Myös Kannelmäessä on sorruttu tähän, mutta ei niin näkyvästi. Kannelmäen asema pitäisi todellisuudessa purkaa ja siihen pitäisi rakentaa uusi moderni asema. Löytyykö tähän rahaa? Ei, joten peitetään... Helsingin mallin tarkoituksena on asukkaiden aktivoiminen ja yhteisöllistäminen. Sitä varten valitaan erinäisiä tahoja toteuttamaan projekteja. Toteuttajat ovat yhä harvemmin paikallisia yhdistyksiä, vaan yleensä joukko ihmisiä. Asukasdemokratian ydin on kuitenkin siinä, että asukkaat itse järjestäytyvät, itse suunnittelevat ja sopivat, ei vain yksittäiset henkilöt. Jos asukkaiden omia yhdistyksiä ei oteta vakavasti ja asukasprojektien ainoa vastuutaho on kaupunginhallinto ja virkamiehet, niin ollaan menossa autoritäärisempään suuntaan, oli projektien tarkoitus sitten kuinka hyvä tahansa. Jos kaupunki rinnastaa lähiön asukkaat lapsiin, joita kaitsetaan ja joille keksitään kaikkea kivaa tekemistä pikkurahalla, niin ollaan jo valmiiksi metsässä. Lähiöt eivät saa muodostua syrjäytyvien impulsiivisiksi harrastekentiksi, vaan niihin pitää panostaa ensisijaisesti rahaa ja vastuuta pitää kyetä jakamaan. On selvää, että osa asukkaista tarvitsee em. kaltaisia tukitoimia, mutta kaupunki ei saa unohtaa asukkaiden enemmistöä ja ohittaa heitä projektienhallinnassa. Heitä on kuunneltava, jos halutaan, että lähiö ei epäonnistu ja kurjistu entisestään. Ennen alueen toimijat olivat vastuussa. Ne olivat yhdistyksiä, urheiluseuroja, yhtiöitä sekä yritysten, koulujen ja seurakunnan edustajia. Näkemykset, kysymykset ja toiveet kirjattiin pöytäkirjoihin. Tiedetiin 10 vuotta myöhemmin, kuka oli tehnyt ja halunnut tehdä mitäkin ja kuka oli ollut vastuussa. Nyt hallinto ja päätöksenteko ovat muualla, keneltäkään ei kysytä mitään, asioita ilmestyy ja katoaa yllättäin. Kaupungin toive päätöksenteon selkeyttämisestä ja projektien hallintojen keventämisestä on toteutunut, mutta onko se toteutunut avoimesti ja asukkaita informoiden. Miten asukkaita ylipäätään informoidaan? Aiemmin se tarkoitti kaupungin eri virastojen, laitosten ja opistojen ilmoituksia, tiedotuksia ja vastauspyyntöjä vaikkapa Tanotorvessa tai Kaarela-seuran postissa. Nyt se tarkoittaa julkisia tiedonantoja joillain tuntemattomilla nettisivuilla ja yhteistyötahojen rajoitettua ennakkovalintaa. Kohderyhmät muodostuvat mielekkyyden perusteella ja valta määrärahoineen pidetään etäällä. Se johtaa pitkällä välillä asuinalueiden eri toimijoiden epätasa-arvoiseen käsittelyyn, yhteisön sirpaloitumiseen ja asukkaiden ja asumisen eriarvoistumiseen. Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Lisää vuoropuhelua MAALISKUUN ENSIMMÄINEN lauantai valkeni kylmänä ja lumi peitti tienoot. Keväästä ei ollut vielä tietoakaan kuorma-auton peruuttaessa Malminkartanon ja Kannelmäen välisen kävelysillan kupeeseen, rautatien kohdalla. Lavalla oli tavallisuudesta poikkeavaa tavaraa. Perälauta avattiin ja sisältö paljastui meille paikalla oleville, noin kymmenen hengen ryhmälle aikuisia ja lapsia: iso kasa puulaatikoita, tikkaita ja kottikärryjä. Oli alkamassa linnunpönttöjen ripustustalkoot. Mukana tempauksessa olivat Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristö, YIT, Kaarelanjoki-hanke ja Länsilintu-harrastusryhmä. YIT tarjosi pöntöt metsänhoitotoimiin liittyvän vahingon hyvittämiseksi. Pönttöjä puihin Järjestäjien lyhyen alkuopastuksen jälkeen nappasi Kim heti yhden pöntön käsiinsä ja Hilkan pitäessä kiinni tikkaista, kiipesi ylös ja kiinnitti tiaispöntön puuhun. Naurahtaen hän totesi aikovansa seurata pöntön tilannetta ohikiitävän junan ikkunasta työmatkojensa ratoksi. Lastasimme tikapuut sekä ensimmäisen erän pönttöjä kottikärryihin ja pulkkiin ja lähdimme etenemään Mätäjoen vartta Vihdintien suuntaan. Karavaanimme pysähtyi aina kun löysimme sopivan ripustuspuun jokivarresta. Vesa ja Ari ripustivat jykevän telkänpöntön aivan Mätäjoen partaalle kahden olemassa olevan telkänpöntön väliin. Pöntön pohjalle kaadoimme sahanpurua pehmikkeeksi, sillä telkkä ei tuo pönttöön minkäänlaisia pesäaineksia. Varmistimme myös, että telkälle jäi esteetön lentoreitti asunnolleen. Telkän naapuriin Jouni ripusti erikoisen avopöntön, johon talkooväki toivoo harmaasiepon asettuvan. Samaan aikaan Elisa pujotti näppärin sormin kiinnitysköysiä pönttöihin valmiiksi ripustajille. Hannu ja Inka nappasivat vuorostaan sinitiaispöntön kainaloonsa ja etsivät sille sopivan puun. Kahdessa ryhmässä Trumpettipuiston kohdalla ryhmämme jakautui kahtia. Ykkösryhmä lähti pöntöttämään viljelypalstojen viereistä metsäistä mäkeä. Sinne ripustettiin tiaispönttöjen lisäksi asuntoja kottaraisille ja leppälinnuille. Näin aukealla paikalla pöntöt suunnattiin pohjoisen puolelle, jolloin liiallinen paahde ei pääse lämmittämään munia tai poikasia liikaa. Kottaraispöntöt voi laittaa lähekkäin, sillä linnut sietävät hyvin kaltaisiaan naapureita. Tiaispöntöt sen sijaan tulee ripustaa riittävän matkan päähän toisistaan, jottei turhaan syntyisi raastavia reviirikiistoja. Leppälinnun pöntön erikoisuus on sen suuri reikäkoko. Jostain syystä laji suosii suuria sisäänkäyntejä, vaikka se tekee kutsumattomien vieraiden, kuten oravan, käpytikan tai käen, käynnit houkuttelevan helpoksi. Käpytikkojen loitolla pitämiseksi on pienireikäisten pönttöjen aukkoihin asennettu peltisuojukset. Kakkosryhmä ryhtyi pöntöttämään Trumpettipuiston viereistä Aurinkokallion metsää. Mikael ja kumppanit laittoivat metsän reunamille koteja kottaraisille, ne kun pitävät avarista maisemista. Leppälinnulle ripustettiin asumus karuun kalliomännikköön. Puukiipijälle löytyi paikka kuusten katveesta, ja tämän erikoisen asunnon Marko signeerasi nimikkopöntökseen. Puukiipijän pöntössä on molemmilla sivuilla kulkuaukot eikä siinä ole takaseinää. Takaseinän muodostaa puu, johon pönttö ripustetaan. Metsästä löytyi jo ennestään yksi pöllönpönttö ja useampia jätemateriaalista tehtyjä design-pönttöjä. Evästauko Palasimme lähtöpaikkaan pitääksemme evästauon ja nautimme YIT:n Tonin tarjoamia sämpylöitä ja kuumaa juomaa. Ohikulkijat pysähtyivät juttelemaan ja kiittelivät meitä hyvästä työstä. Tauon jälkeen jatkoimme Mätäjokea pitkin nyt toiseen suuntaan hieman pienemmän porukan voimin. Vuorijalavametsikkö sai piristykseksi muutaman pöntön ja kuusivuotiaat kaverukset Kauri ja Ailu ripustivat joen varteen yhteisen tiaispöntön. Kun saavuimme hevostallin takaiseen metsään, oli porukkamme huvennut entisestään ja lopulta meitä oli jäljellä kolme aktiivia. Metsikköön ja sen laidoille ripustimme pönttöjä tiaisille, kottaraisille, leppälinnuille, puukiipijälle ja harmaasiepolle. Jäljellä oli vielä lehtopöllön ison pöntön asennus. Kaivoimme esiin köyden ja väkipyörän. Näiden avulla raskas pönttö nousi keveästi halutulle korkeudelle ja oli sen jälkeen helppo kiinnittää naruilla puuhun. Pöllönpöntön pohjalle oli kaadettu sahanpurua samaan tapaan kuin telkänpöntön pohjalle. Urakka ohi Urakkamme oli siltä päivältä ohi. Lopputuloksena on 51 uutta pönttöä eri linnuille seuraavasti: pikkutiaisille (kuusija sinitiainen) ja talitiaisille 27, kottaraisille 12, leppälinnuille 4, harmaasiepoille 4, puukiipijöille 2, telkälle 1 ja lehtopöllölle 1 pönttö. Seuraavana viikonloppuna aktiivikolmikkomme kokoontui jälleen, yhdellä lapsella vahvistettuna, täydentämään pönttöistutuksia. Ripustimme vielä parikymmentä pönttöä lisää Malminkartanon omenatarhan ympäristöön ja Kartanonmetsään. Nyt jäämme odottelemaan pöntötyksen elävöittävää vaikutusta. Kiitokset kaikille talkoolaisille! Teksti ja kuvat: Ari Rosenberg lansilintu@gmail.com Pönttötalkoot Talkooporukka esittelee pönttömalleja ohikulkijoille. Jouni Karppinen puukiipijän pönttö käsissään. Mitja Karppinen seuraa tarkkana. Länsilinnun Kim Söderling ripustaa ensimmäisen pöntön. Aino ackténtie 8, 00400 Helsinki P. 09 588 5595 | www.kultakaraatti.fi • Kultasepäntyöt • Kaiverrukset • Kellosepäntyöt • Helmien punotukset • Tilaustyöt • Korvien reijitykset AMMATTITAIDOLLA
4 18.4.2018 M istä kumpuaa se ilkeys ja pahansuopaisuus millä media ihmisiä kohtelee? Onko niin, että ainoastaan ikävä uutinen myy? Jos jokin otus syntyy luonnevikaisena, sen ennuste on melko huono. Kulttuurista riippuen se viedään joko saunan taakse tai eläinlääkäriin piikille. Luonnevikaisuus ei ole sairaus, jonka voisi lääkkeillä parantaa. Se on pysyvä ominaisuus, joka pahenee iän myötä. Tämä on raskasta kanssaihmisille, koska ihmistä ei voida sinne saunan taakse viedä. Häntä joudutaan sietämään. Luonnevikainen ihminen ei tunne itseään sairaaksi koska hänen mielestään muut ovat omituisia ja väärässä. Hän elää normaalin pituisen elämän muitten kiusana. Hän ei edes välttämättä ryyppää, koska kukaan ei halua ryypätä hänen kanssaan. Hän ei pode stressiä, koska hän on mielestään täydellinen. Hän on tyytyväinen itseensä. Hän hakeutuu yleensä ammatteihin, jossa hän voi toteuttaa julmuuttaan kenenkään puuttumatta. Hän on oivallinen virkamies ja noudattaa määräyksiä eikä hän koskaan syyllisty tunteiluun. Hän voi olla opettaja, joka sadistisesti kiusaa avuttomia oppilaitaan. Itselläni oli tällainen kiusaaja opettajana ala-kansakoulussa ennenvanhaan. Jostain syystä jouduin hänen silmätikukseen. Terveisiä vaan Sylvia Hurmeelle sinne alakertaan. Charles Dickens kuvaa mestarillisesti petomaisia lastenkodin johtajattaria. Pentti Haanpää kuvaa typeriä ja sadistisia kapiaisia Vääpeli Sadon tapauksessa. Väinö Linna käsittelee sadan vuoden takaisia isäntiä ja torppareita. Laki ei ollut tuohon aikaan oikeus kuten ei ole tänäkään päivänä. Väinö Linna kylvi umpimustaan porvarinsieluuni epäilyksen siitä, että mahtaisikohan oikeisto olla aina oikeassa. Onneksi kukaan ei ole, sen on nykytouhu todistanut. Historian suurmiesten kaikinpuolinen pienuus on kaikkien tiedossa .. Voittaja on aina sankari, olipa hän millainen piru hyvänsä. Olen seurannut suurella mielenkiinnolla muutamaa ikävää näytelmää viime ajoilta. Media tuntuu ottavan raadeltavakseen yleensä kiitettävästi toimineen henkilön. Miksi ollaan näin verenhimoisia? Miksei jahdata todellisia paskiaisia? Kuinka pitkälle halutaan mennä? Ollaanko tyytyväisiä, kun jahdattu henkilö murtuu ja tekee itsarin? Tarvitaanko tässä lisää Jamppa Tuomisia tai Mika Myllylöitä? Ovatko lukijatai katsojaluvut niin tärkeitä? Tuottaako tyydytystä, kun jokin yritys saadaan kaatumaan? Onko kivaa, kun sadat tai tuhannet työntekijät jäävät ilman työtä? On mielenkiintoista katsoa mitä tulee tapahtumaan eräänkin yli 100 vuotta toimineen yrityksen kohdalla. Toivon, että yritys saisi asiansa kuntoon ja toimisi vielä sadan vuoden kuluttuakin. Tiedän tunteen siitä, millaista oli olla myrskyn silmässä ilman omaa syytään. Toimin joskus kauan sitten TVKVenditon palveluksessa. Välillä tuli hieman epätodellinen olo siitä, että onko tämä mahdollisesti pahaa unta. Ei ollut unta. Lehdistö sai erittäin vakavaraisen konsernin nurin. Harvaa henkilöä on jahdattu yhtä vähin perustein kuin piispa Teemu Laajasaloa. Hänen vioikseen paljastuivat lopulta ne seikat, että hän oli mies ja harvinaisen miellyttävä ja pätevä henkilö. Häntä jahdattiin tosi pontevasti. Mitä tapahtui jahtaajille? No ei sitten mitään, kuten ei missään näissä tapauksissa. Toinen, lähinnä huvittava tapaus oli Brother Christmasnimellä puutteenalaisille varoja kerännyt henkilö. Hän oli täysin kykenemätön vastaamaan lehdistön massiiviseen hyökkäykseen. Mitä pahaa hän oli tehnyt? Vähentänyt joitain omia kulujaan joita oli syntynyt keräystoimintaa tehdessä. Kuitenkin häntä jahdattiin kuin JammuSetää aikoinaan. Tuntuu suhteellisuudentaju täysin kadonneen. Mitä tulee tapahtumaan Jari Sillanpäälle? Kaveri on syyllistynyt viihdealalla varsin yleiseen pikkurikkeeseen. Hän sai valtavat sakot, joita ei kiistänyt. Mitä vielä halutaan? Herkkä taiteilija saadaan kyllä murtumaan. Onko sitten hyvä mieli? Onko listalla jo seuraava uhri? Mitä kauheaa teki Isä Mitro? No ei juuri pahempaa kuin että oli paljon suositumpi ja tunnetumpi kuin hänen esimiehensä. No on sitä siinä jo potkuille syytä... Filmimiesten jahtausnäytelmä on täydessä käynnissä, kuka tuhoutuu, kuka pärjää? Renny Harlin osoitti hienoa jämäkkyyttä kieltäytymällä tulemasta samaan tilaisuuteen kulttuuriministerin kanssa. Miehen teko. Ikävä uutinen lahden takaa. Tukholman kaupunginteatterin johtaja Benny Fredriksson teki itsarin ajojahtinsa päätteeksi. Menikö niinkuin piti? Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Epäsosiaalinen media Kuninkaallinen meininki KEVÄTSUNNUNTAI Kuninkaantammessa. Määttästen perheen grilli on kuumana. Lapset odottavat nälkäisinä makkaroita. Tämä on upea paikka asua, ravintolapäällikkö Jyrki Määttänen sanoo makkaroita käännellessään. Jyrki ja lapset Leevi (8v.) ja Maria (6v.) ovat asuneet Skanskan rakentamassa Umbrassa Taidemaalarinkadulla helmikuusta 2017. Umbra oli alueen ensimmäisiä taloja. Talossa on erilaisia asumisen vaihtoehtoja ullakkoasunnoista parvellisiin kerrostaloasuntoihin. Määttästen kolmen huoneen yksitasoinen asunto on varustettu isolla terassilla. Olen asunut Kannelmäessä lähes koko ikäni. Lasten kasvaessa halusin heille vähän isomman asunnon, mutta en löytänyt sieltä sopivaa, joten tulin tänne kävelemään ja katselemaan. Kun välittäjä näytti tätä nykyistä asuntoa, pääsimme heti sopimukseen, Jyrki kertoo. Vielä vähän kesken… Kuninkaantammen alueen rakentaminen on vielä vaiheessa ja rakennuksilla käy tohina. Uusia taloja nousee vauhdilla. Täällä on vähän tylsää, kun ei ole kavereita, eikä joka paikkaan voi mennä, Leevi ja Maria sanovat. Mutta muuten me tykätään tästä paikasta, terassilla pomppivat lapset iloitsevat. Kummatkin lapset kulkevat arkisin Maununnevan puukoululle, Leevi ala-asteelle ja Maria eskariin. Bussilla ei vielä pääse suoraan, mutta 43:n yhteys Perhekunnantielle on luvattu avata kesäkuussa. Nyt kuljetaan pyörillä. Yhteydet keskustaan ovat vähän onnettomat, Jyrki sanoo. – Bussi 560 menee Myyrmäestä Paloheinätunnelin kautta Vuosaareen, mutta se ei paljon auta, jos on töissä Sanomatalossa eikä halua maksaa seutulippua. Talvella ainoa keino on kävellä Hämeenlinnantielle. Lasten onneksi heidän äitinsä asuu Torpparinmäessä, joten kulku sinne bussilla onnistuu mainiosti. Leevi on pelaillut jalkapalloa HPS:ssa ja treenit pidetään myös Paloheinässä. Lapset aloittavat nyt tanssiharrastuksen Myyrmäessä. Keskuspuiston taikaa Luonnon ja Keskuspuiston läheisyys ovatkin laittaneet isän ja lapset liikkumaan. Autolla kaupunkiin kestää ruuhkassa ajaa 50 minuuttia. Poljen pyörällä keskustaan 30 minuutissa ja ensimmäinen suojatien ylitys tapahtuu oopperatalon kohdalla, Elmo Sports Bistroon päivittäin mankeloiva Jyrki toteaa tyytyväisenä. Kuninkaantammi onkin ulkoilumahdollisuuksiltaan todella hyvin sijoittunut. Metsä alkaa lähes pihalta, Pitkäkosken ja Paloheinän majat ja luonto ovat kivenheiton päässä. Hankimme täksi talveksi kaikille kolmelle sukset, Jyrki kertoo. Kun vielä sattui hyvä talvi, niin nyt on sitten paineltu pitkin metsiä. Kun kevät tulee, poljemme pyörillä mm. Haltialaan, joka on niin lapsille kuin aikuisillekin tosi kiva paikka. Palveluja odotellessa Alueella ei ole yhtään kauppaa. Määttäset ovat kuulleet, että alueelle saattaisi tulla ruokakauppa, kun väkimäärä lisääntyy. Nyt asukkaat ovat metsän keskellä vähän kuin pussissa. Käymme ruokakaupassa Kaivokselan Lidlissä ja S-Marketissa. Muut tarvikkeet haetaan joko Kaarelan Kaaresta tai Myyrmäen Myyrmannista. Asukasmäärän ja etenkin perheiden muuttaessa alueelle, lisääntyy myös lasten määrä. Ensi vuosikymmenellä koululaisten lukumäärä lasketaan jo sadoissa. Tästä syystä Kuninkaantammeen tulee paviljonkipäiväkoti esiopetusta varten jo ensi syksynä ja parin vuoden päästä ala-asteen moduulikoulu. Aktiivinen asukasyhteisö Jyrki kehuu alueen asukkaiden yhteistyötä, etenkin Kuninkaantammen-facebook yhteisöä. Jaamme keskenämme informaatiota eri asioiden suhteen ja keskustelemme yhteisistä asioista. Etenkin kavereiden löytäminen on lapsille tärkeää. Uuden asuinalueen ihmiset aktivoituvat kevään tullen. Talvella ollaan enemmän sisätiloissa. Auringonpaisteen lisääntyessä aikuiset ja lapset ilmestyvät pihoille. Elämä voittaa ja yhteisöllisyys rupeaa kukkimaan. Kuninkaantammi alkaa keskeneräisistä taloista huolimatta näyttämään lintukodolta. Määttästen terassin sijainti autotallin sisäänajon päällä on lähes kuninkaallinen. Lapset näkevät, milloin kukakin on ulkona ja voivat vilkutella korkeuksista kavereille ja sopia yhteisistä menoista. He odottelevatkin jo uusia asukkaita ja tuttavuuksia. Jyrki siivoilee terassia… Kuninkaantammessa kaikki hyvin. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Määttästen terassikausi on avattu. Vas. Leevi, Maria ja Jyrki. Kissa Litmanen puuttuu kuvasta. Asunnon terassi on rakennettu autotallin sisäänajon päälle ja on siitä syystä näyttävän näköinen. Terassilta voi vilkutella naapureille. Taidemaalarinkadun monet talot ovat vielä alkutekijöissään, kun toiset jo odottavat kohta uusia asukkaita. Tanotorvi Facebookissa! Osallistu ja vaikuta! www.facebook.com/Tanotorvi
5 18.4.2018 Uutuus Helppo Kokonaispalvelu Tuo tavarat meille ja me hoidamme loput! Aloitusmaksu 20 eur + 50% provisio Huom! Ei ennakkomaksuja! KIRPPUTORI SPINNYN KEVÄT ON TÄÄLLÄ Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki Avoinna ark 10-19, La 10-16, Su 11-15 www.kirpputorispinny.com www.facebook.com/kirpputorispinny/ MYY VANHA POLKUPYÖRÄSI SPINNYSSÄ! Lounasravintola ONNI • Lounas buffetpöydästä 9,70,sis. salaatit, lämpimät ateriat sekä kahvi/tee + päivän jälkiruoka • Keitto + salaattilounas 8,70,sis. myös kahvi/tee + päivän jälkiruoka • Eläkeläistarjous: lounas/ateria 8,70,• Opiskelijatarjous: lounas/ateria 8,70,(näytä opiskelijakortti) www.onniravintola.fi Nuijamiestentie 3 C, 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga) Junatunneli on värikäs kokonaisuus. Yksityiskohtia ei ehdi junasta erottaa, vaan ne vaativat pidempää tarkastelua. Yhteisötaide ja osallistaminen vaativat asukkaiden ja päättäjien vuoropuhelua HELSINGIN KAUPUNKI on panostanut viime vuosina yhteisöllisyyteen ja yhteisötaiteen kehittämiseen. Yhteisötaide tarkoittaa sitä, että taidetta tehdään yhteisön ehdoilla tai sitä varten. Yleensä yhteisötaide toteutetaan projekteina ja saattaa olla harrastajapohjaista, jolloin teoksen toteuttajat eivät ole välttämättä taidepiirien edustajia. Mutta onko jotain unohtunut? Kannelmäkeläinen Nella Keskisarja on pitkän linjan kuvaja tilataiteilija. Häntä voidaan myös kutsua yhteisötaiteilijaksi tai ympäristötaiteilijaksi. Viime syksynä Malminkartanon juna-aseman alikulkutunnelin betonisiin seiniin ilmestyi joukko graffiteja. Lopputulos ei Nellan mielestä ole aivan onnistunut, sillä teokset eivät ole keskenään sopusoinnussa. Kokonaisuuden joukosta löytyy muutamia onnistuneitakin graffitimaalauksia, jotka saavat kuvataitelijan hymyilemään. On vahinko, että asukkaiden kanssa ei keskusteltu eikä toiveita kuunneltu. Jos ihmisiä ei kuunnella, he passivoituvat entisestään. Kuka päättää ja omistaa? Helsingin kaupunki haki nuoria ja ammattitaiteilijoita toteuttamaan Malminkartanon tunnelin teosta. Siitä, kuka tuomaroi, kuka hyväksyy luonnokset ja kuka toteutuksesta vastaa, ei käyty julkista keskustelua, Nella sanoo. Hyvä tarkoitus muuttuu ensiksikin ongelmalliseksi, jos alkusuunnittelu jää epäselväksi. Nyt ei esimerkiksi keskustelu siitä, otetaanko maalaamaan lapsia, nuoria vai vanhoja taiteilijoita. Toiseksi taiteilijoiden kanssa pitää olla sopimukset. Onko hyväksyttävää käyttää toisten töitä ilmaiseksi? Tekijänoikeudet kuuluvat tietysti taiteilijoille. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu, sillä on esimerkkejä, joissa taiteilijoilta on tilattu teos eikä ole tehty sopimuksia ja se lähtee elämään netin kautta omaa elämäänsa, eikä silloin töistä saada korvauksia, Nella kertoo. Kuka tekee ja kenelle? Yhteisötaide kuuluu kaikille ja ulkona esitettynä se myös näkyy kaikille. Jos edetään ilman sen kummempaa suunnitelmaa tai ammattilaisen näkemystä teoksesta kokonaisuutena, niin on iso riski, että lopputuloksena on vain huonosti toteutettuja palasia taidetta, Nella sanoo. Säästääkö kaupunki? Maalataanko tässä vanhan betonin päälle korjauskulujen välttämiseksi? Me taiteilijat olisimme toivoneet, että Malminkartanon tunnelin teos olisi tehty huolella ja mietitty ennakkoon. Nyt seinille ilmestyi maalauksia vajaan kuukauden varoitusajalla. On myös todella sääli, ettei rahaa uhrattu. Teos toteutettiin ilman budjettia, Nella surkuttelee. Graffiteille tilaus Graffiteille on selvä tilaus. On hienoa, että kaupunki on pystyttänyt sitä varten eri puolille kaupunkia avoimia maalauspaikkoja. Ihmisellä on aina ollut vaistonvarainen tarve toteuttaa itseään ja merkata oma paikkansa, sanoo Nella. Graffitit ovat ulkotilataidetta välittävä näkökulma, mutta paikkoja valittaessa ne eivät saisi heikentää maiseman laatua. Yhteisöllisiä hankkeita koordinoidusti Nella haikailee viime vuoden alussa toimintansa päättäneen lähiöprojektin perään. Silloin tehtiin yhteistyötä. Asukasyhdistyksille tämänkaltaisen yhteistyön loppuminen on huono juttu. Se, että rekisteröity yhdistys on hankkeiden takana, suojelee niin asukkaita kuin taiteilijoita. Päätösvalta saattaa jäädä muutaman toimijan varaan, kun osapuolten väliltä puuttuu dialogi, toteaa Nella. Nyt ollaan tilanteessa, että tehdään sopimuksia, jossa edustajana on kaupungin toimija eikä asukastai taiteilijayhdistys . Silloin asukkaiden toiveet saattavat jäädä huomiotta, Nella summaa. Kaupungilla on varaa Nellan mukaan on iso ongelma, jos ihmisten halua tehdä hyvää käyteJunatunnelin kokonaisuuden joukosta löytyy muutamia onnistuneita graffitimaalauksia, jotka saavat taitelija Nella Keskisarjan hymyilemään. Malminkartanon tunneli on esimerkki luvallisista graffiteista. Tunneli maalattiin viime vuoden lokakuussa. Piianpuiston rakennuksen seinät on maalattu luvattomasti. Voisivatko tunnelin maalanneet yhteistyötahot tempaista joskus laittomien grafittien poistamisen puolesta? tään hyväksi. Ihmisiä osallistetaan projekteihin ilmaiseksi, harrastepohjaisesti. Ei saisi osallistaa, jos halutaan saada kaikki työ ilmaiseksi. Nyt veroraha valuu niille tahoille, jotka ovat osa hallintorakennelmaa tai osaavat käyttää sen rahoituskanavia hyväkseen. Asukkaiden ja taiteilijoiden kyky vaikuttaa rahan ja budjetin käyttöön jää olemattomaksi. Helsingin kaupunki on rikas, se saa valtavasti rahaa eri lähteistä. Kyllä sillä on kykyä maksaa esimerkiksi näyttelynasettajille, jos vain halua löytyisi. Nellan mielestä kaupunki kerää glorian siitä, mistä se ei sitä ansaitsisi. Joka kaupunginosassa pitäisi olla palkattuja ammattitaiteilijoita käymässä vuoropuhelua asukkaiden ja kaupungin välillä, jotta saavutettaisiin mahdollisimman korkealaatuinen tulos. Mitä korkealaatuisempaa taide on, sitä enemmän se asukkaille antaa. Väärä impulssi Nella ei pidä siitä, että kaupunki väkisin osallistaa ihmisiä. Jos ihminen haluaa syrjäytyä, se on hänen oikeutensa. Vastaavasti aktiivista ei saa tyrmätä suotta, koska silloin hän passivoituu. Ihmisen ja ympäristön välille ei saisi rakentaa palomuuria, mutta nyt kaupunginhallinto tekee sen ottamalla kaikki langat omiin käsiinsä. Puolueettomat tahot puuttuvat. Ei luonnonsuojeluakaan tehdä asiantuntijoita kuulematta. Ihmisten kuvitelma siitä, että he todella voivat itse vaikuttaa asuinympäristöönsä, on harha, koska asukkaat eivät projekteja enää koordinoi. Tasavertaisuus kärsii, sillä hallinto valitsee keitä he osallistavat tai ovat osallistamatta. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Kaarelan lähi-isännöitsijä Erinomaista palvelua Maununnevalta Hoidamme laadulla myös pienyhtiöt 0500-673419 / Ahti Antikainen www.dominusisannointi.fi
6 18.4.2018 • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 feat GILDA LUNDBERG Amadeus Lundberg Amadeus Lundberg KANNELTALO Su 13.5. klo 17.OO Liput 22,50 €, Lippu.fi tai tuntia ennen ovelta. ruusut Muistojeni Muistojeni Muistojeni ruusut ruusut Bök i Kårböle REGERINGEN HÅLLER PÅ att bereda ändringar i arbetstidslagen. Den nuvarande lagen är från 1996 och arbetslivet har ändrats mycket sedan dess. År 1917 stiftade man en lag som begränsade arbetstiden till 8 timmar per dag och högst 47 timmar per vecka. Eftersom man ännu inte då hade lagstadgat rätt till semester (den kom 1922, sju dagar) blev antalet arbetstimmar omkring 2400 per år! I dag arbetar vi kring 1650 timmar per år, alltså 30 % mindre. Om man antar att en person arbetar i 40 år, blir den teoretiska totala arbetstiden 66 000 timmar. Jämfört med en livslängd på 80 år, tillbringar vi kring 9 % av vårt liv på arbete! Det var mindre än du trodde. Då jag började mitt arbetsliv år 1967 på den stora porslinsfabriken, var arbetstiden på fabriken 43 timmar, 8 timmar per dag förutom lördag 5 timmar och onsdag 6 timmar. Onsdagen var ett specialarrangemang som ännu hängde kvar från krigstiden. Eftersom det arbetade många kvinnor på fabriken ansågs det vara rätt att låta dem gå hem tidigare på onsdag för att de skulle kunna köa i matbutiken! Kontoret hade 7,5 timmar per dag, på lördag 5 timmar. Från början av 1968 övergick fabriken till 40 timmars arbetsvecka och kontoret till 37,5 timmar. Det är ett arrangemang som gäller för de flesta ännu idag, förutom att man vid 40 timmars arbetsvecka har rätt till 100 timmar ledigt under året, de så kallade Pekkasdagarna som ingick i kollektivavtalet år 1984. En arbetsgrupp har gjort ett försök att komma fram till ett lagförslag som arbetsmarknadsparterna kunde godkänna. Det förslag som beskrivs i arbetsgruppens rapport fick dock inte parternas godkännande och följaktligen måste regeringen nu på egen hand lägga fram ett förslag till riksdagen. Diskussionen visar att stor oenighet råder på fältet. Vad kan vi eventuellt vänta oss? I dagens läge är organisationernas högsta ledning utanför arbetstidslagen. De har alltså ingen rätt till övertidsersättning. De har heller ingen ersättning för resetid, endast eventuella dagtraktamenten gäller. Arbetsgivarna vill gärna se att samma arrangemang skulle gälla även för andra sk. högre tjänstemän, lägre chefer och experter på olika områden. Naturligtvis motsätter sig Akava detta. Omkring 70 % av de anställda har i dag olika möjligheter till flexibel arbetstid. En modell kallas arbetstidsbank, där man kan lägga in timmar från längre arbetsdagar och senare kan man ta ut dem i form av kortare dagar eller hela lediga dagar. En lagstiftning som stöder detta kommer troligen. Arbetstiden är inte mera bunden till arbetsplatsen. Med modern IT-utrustning kan du arbeta var som helst. Hur mycket är det vettigt att arbeta hemifrån? Vilken tid på dygnet läser din e-post? Får du skild ersättning för att svara på e-post eller telefonsamtal mitt i natten? Det här är saker som du bör avtala med din arbetsgivare. Resetiden i tjänsteärenden räknas inte till arbetstid. I en del kollektivavtal bestäms att en viss ersättning (kanske halva lönen) skall utgå för tjänsteresor. De högre tjänstemännen har inget sådant kollektivavtal, vilket leder till att några personer i en resegrupp kan få ersättning för resetiden, medan andra kan bli utan. Akava är förstås intresserat av att få denna situation förbättrad. En allmän strävan på avtalsfronten är att arbetsgivarna vill föra ner avtalen på företagsnivå. Fackföreningen är tämligen försiktig med detta. En stor stötesten tycks vara att företagarna, som ofta inte är med i arbetsgivarförbunden och därför inte har egna kollektivavtal, inte vill ha underhandlingar med någon fackansluten förtroendeman, utan vill komma direkt överens med sin personal. Att kunna komma överens om växlingar i arbetstiden enligt företagets behov skulle ju vara praktiskt, men här skiljer sig parternas åsikter. Så där sitter nu minister Lindström och funderar, hur han skall komma fram till ett förslag som gör lagen bättre anpassad till dagens arbetsliv, utan att facket kommer ut på gatorna och viftar med sina protestplakat. Det är inte alltid så lätt att vara minister! Har vi Kårbölebor några goda råd åt honom? Peter Rehnström nöjd pensionär Arbetstid Työtä täydellä sydämellä Näin kevään juhlien lähestyessä on hyvä aika muistaa sukulaista tai ystävää ja poiketa vaikkapa kultasepänliikkeessä. Keskustaan asti ei tarvitse lähteä, sillä Thalian aukiolta löytyy jalokivija kellokauppa Kultakaraatti. LIIKKEEN OMISTAJA Eila Makkonen valloittaa tyylikkyydellään. Hän neuvoo ja opastaa yli 50 vuoden kokemuksella sopivan korun tai kellon valinnassa. Ennen yksityisyrittäjäksi ryhtymistä Eila työskenteli pitkään toisen palveluksessa ja salaa haaveili omasta liikkeestä. Eila perusti Kultakaraatti Oy:n vuonna 1991 ja liike on pysynyt paikallaan, vaikka ympäriltä on kadonnut useita muita liikkeitä. Eila muistelee haikeudella aikaa, jolloin näkymä liikkeen ikkunasta oli vilkas ja vireä. Onhan alue hiljentynyt hirveästi. Aiemmin lähietäisyydellä oli kolme pankkia, Ahovalinta, valokuvausliike, kirjakauppa… Ja taksit pörräsivät, kuvaa alueen lähihistoriaa tunteva yksityisyrittäjä. Elintilaa kivijalkaliikkeille Monet tilaavat nykyisin tuotteita suoraan verkkokaupasta ja ulkomailta. Ja Kaaren tulo on tietysti osaltaan vienyt jalansijaa kivijalkaliikkeiltä. Monen muun tavoin Eila toivoo jatkuvuutta ja elintilaa pienyrityksille. Toki naapuriin avattu tasokas kahvila Cafe Makiata ja pizzeria ovat tuoneet alueelle uutta vireyttä. Silti hän ei edes uskalla ajatella 10 vuotta eteenpäin. Olisi tärkeää, että ihmiset käyttäisivät näitä palveluja. Jälkeenpäin on turha itkeä, jos lähiöiden elämä kokonaan tyrehtyy. Henkilökohtaista palvelua Kaikki eivät suinkaan halua asioida isoissa ostoskeskuksissa ja antavat arvoa henkilökohtaiselle palvelulle. Eila huoltaa ja korjaa niin kelloja kuin koruja. Paristonvaihdon kelloon saa odottaessa 6 euron hintaan. Samalla saa vaihdettua kuulumisia omistajan kanssa. Olen itse aina paikalla palvelemassa asiakkaita, energinen yrittäjä sanoo. Näyteikkunan ilme vaihtuu kerran kuussa. Eräät tämän jo tietävätkin. Koska sä laitat sen uuden ikkunan, kävi lähialueella asuva pikkupoika kerran liikkeessä tokaisemassa. Hän kun oli kyllästynyt rekvisiittana olevaan noita-akkaan, kertoo Eila hymyillen. Liikkeen sijainti mahdollistaa autolla oven eteen pääsyn ja bussipysäkkikin on muutaman askeleen päässä. Sellaiset uskomukset, että pienten liikkeiden hinnat olisivat korkeammat kuin muualla, Eila haluaa kumota. Seuraan alati alan muuttuvia trendejä ja hintatason muutoksia. Uskollisia asiakkaita Täällä on mieluista käydä, sillä palvelu on ystävällistä ja nopeaa, sanoo Lassilassa asuva asiakas, joka on tullut vaihdatuttamaan kelloonsa uutta hihnaa. On todella harmi, että nämä kodin lähellä sijaitsevat käyvät vähiin eikä jäljelle jää kuin isot ostoskeskukset. Molempia tarvitaan. Kellon hihnanvaihto hoituu muutamassa minuutissa ja liikkeestä poistuu tyytyväinen asiakas. Eila ei unohda mainita ja samalla kiittää alueella pitkään asuneita ihmisiä, jotka yhä käyttävät uskollisesti hänen palvelujaan. He ovat liikkeen elinehto. Tietysti toivon, että asiakkaita käy jatkossakin. Ja näin lähellä sijaitsevasta kaupasta voi löytyä jopa sellaista mitä muualta ei saa. Ja jos ei löydy, niin aina voi tilata, muistuttaa Eila. Silloin kun liike on kiinni voi aktiivisesti liikkuvan Eilan bongata sieni -ja marjametsästä tai törmätä tanssin pyörteistä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Kultakaraatti on avoin arkisin 9-17 ja la 9-14 (myös sopimuksen mukaan). Aino Ackténtie 8, 00400 Helsinki Puh. 044 578 818 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY toimisto@maunulantilitoimisto.fi www.maunulantilitoimisto.fi M Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Eila Makkonen on palvellut asiakkaitaan Thalinaukiolla vuodesta 1991. PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi
7 18.4.2018 -MITÄ KUULUU? Miten miehesi voi? Ei tässä mitään ihmeempiä? Tuskin olen ehtinyt nämä sanat sanoa, kun soittaja alkaa kertoa veljensä vaimon serkusta, naapurin rouvan tädistä, työkaverinsa äidistä – ihan kenestä tahansa jolla on sama sairaus kuin miehelläni. Aina ei tarvitse edes olla samaa sairautta, riittää kun on jokin sairaus. En millään jaksaisi kuunnella ja myötäelää pitkiä sairauskertomuksia. Luulen tietäväni käsiteltävästä sairaudesta jo aika paljon. En kaipaa vertaistukea, vaikka siihen tänä päivänä lujasti uskotaankin. Nyt ymmärrän sairasta ystävääni, joka pyysi että kertoisin hänelle jotain kivaa, kun soitin hänelle sairaalaan. Olen oppinut arvostamaan niitä ystäviä ja tuttavia, jotka kysyvät miten minä voin ja erityisesti heitä, jotka järjestävät tekemistä ja menemistä. On se sitten yhteinen kahvihetki, lenkki, elokuva, teatteri, näyttely tai ihan vain rupatteluhetki teekupin ääressä. Samoihin minusta nyt hieman epämukavilta tuntuviin tilanteisiin ja puheisiin olen sortunut itsekin. Luulemme että toista lohduttaa kun hän saa tietää ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Taiteilijoilla on keinot kertoa omasta tilanteestaan muille ilman että tarvitsee jäädä odottamaan kanssaihmisten lohtupuheita. Finlandia-palkinnon romaanista Niemi voittanut Juha Hurme on myös näytelmien kirjoittaja, ohjaaja ja esittäjä. Kanneltalo oli saanut Juha Hurmeen Tampereella Teatteri Takomossa alun perin esitetyn Hullu -näytelmän esityksiä omaan ohjelmistoonsa. Hullu perustuu tekijän omakohtaisiin kokemuksiin. Näytelmä on hurja matka mielenterveyden horjuvaan maailmaan. Näyttelijät Antti Laukkarinen (hullu), Kaisa Sarkkinen ja Antti Mankonen veivät katsojat ennen kokemattomalle matkalle. Samaa vimmaa on Kansallisteatterissa Juha Hurmeen Lemminkäisessä ja Shakespearen Juliassa & Romeossa. Lemminkäinen on pienen näyttämön suuri näytelmä. Se on lyhyt läpileikkaus meidän suomalaisten sielunmaiseman kehittymisestä. On kaksi Lemminkäistä: Marja Salon maltillisempi ja realistisempi Lemminkäinen ja Tomi Alatalon Fleming-Lemminkäinen, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja joka ei myönnä koskaan erehtyvänsä. Parantumattoman valehtelijan itseluottamus on vankkumaton. Akrobaatin taitoja tarvitsevat kaikki näyttelijät ja jopa muusikot Oskari Lehtonen ja Jesse Ojajärvi . Petra Poutanen-Hurmeen musiikki on huikaisevaa. Äänimaailma sopii niin Kalevalan säkeiden poljennoksi kuin tämän päivän bisness-strategian taustamaailmaksi. Julia & Romeo – nimi järjestys on käännetty uuteen esitykseen paremmin sopivaksi. Nuoren naisen ja nuoren miehen rakkaustarina on riemukas ja tätä päivää kuvastava tragedia. Julia (upea Satu Tuuli Karhu ) on määrätietoinen ja oman arvon tuntoinen nainen, joka ei hetkeäkään kuvittele suostuvansa isänsä typerään naimakauppaan. Olli Riipisen Romeo kirjoittaa runoja ja ihastelee kaikkea avoimin silmien. Rakastunut Romeo tietää mitä tahtoo. Putkinotko eli päivä Juutas Käkriäisen ja hänen pesueensa parissa on Teatteri Jurkassa samalla kertaa hauska ja haikea. Mistään hankkeesta ei ole aikaisemmin tullut juuri mitään eikä tule sinä kesäisenä päivänäkään, jolloin Rosina käy Jopi-pojan kanssa kaupungissa, tytär-Saara joutuu melkein huonoille teille ja kirjakauppias Muttinen tulee kesähuvilalleen vihkimättömän vaimonsa Lydigen kanssa. Tuomo Rämö on ohjannut esityksen. jossa Tommi Eronen muuntautuu kaikkeen. Hän hoitaa päähineen vaihdoilla, asentojen ja eleiden avulla kaikki roolit. Uskomattoman muuntautumiskyinen näyttelijä, joka pelkällä pitkän otsatukan heilahduksella saa kerrottua paljon. Michael Baran on kirjoittanut ja ohjannut Kansallisteatterin Willensaunaan kolmen eri-ikäisen naisen elämäntarinan Tyttö joka käveli. Merkillisten sattumien summana naiset kohtaavat ja heidän tarinansa avautuu katsojalle pala palalta. Jokainen – Aksa Korttila , Pirjo Määttä ja Seela Sella – kertovat vuorollaan miten he ovat päätyneet töölöläiseen kerrostaloon. Vanhin naisista on tullut 1948 Suomeen Saksasta Ruotsin kautta. Hänen muistojensa mukana näytelmä vie katsojan keskelle kaikkea sitä mitä Euroopassa on tapahtunut. Näytelmä haluaa pakottaa meidät muistamaan ja muistelemaan. Leena-Maija Tuominen Pakonomaista vertaistukea Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 09 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Tervetuloa! OLEMME KOULUTUSMATKALLA 5.-12.5. Käynti Kaupintien puolelta. Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 Kampaamo Maria Azizi Hair Design Pitäjänmäentie 17 050 46 88 212 Ma-pe 10-18 La 10-16 Suuri Lego-tapahtuma Myyrmannissa KESKI-EUROOPASTA lähti liikkeelle kaksi rekka-autoa kohti Suomea, erittäin harvinainen lasti mukanaan. Rekka-autoissa oli satojentuhansien legopalikoista valmistetut taideteokset. Hollantilainen Lego-arkkitehti, sertifioitu Lego-rakentaja ja koomikko Dirk Denoyelle oli suunnitellut ja toteuttanut näyttelyssä esillä olevat isot taideteokset. Kuuluisat Lego-palikat saivat alkunsa Tanskassa pienessä verstaassa vuonna 1932. Tuolloin Ole Kirk Kristiansen alkoi valmistaa puisia leluja. Lego-palikka, tuo nerokas ja yksinkertainen keksintö, patentoitiin tammikuussa vuonna 1958. Myöhemmin seuraajaksi nousi hänen poikansa Godtfred . Vuonna 1963 tehdaspalon seurauksena Godfred päätti korvata Lego-palikoiden materiaalina käytetyn puun kestävämmällä ABS-muovilla. Ensimmäinen Lego-teemapuisto, Legoland Billundiin. Teemapuisto oli välitön menestys ja on sittemmin kasvanut Tanskan suurimmaksi nähtävyydeksi Kööpenhaminan ulkopuolella. Legolandeja on perustettu myös muihin maihin. Lego -brändi on maailmanlaajuistesti tunnettu ja onkin laajentunut huimasti vuosikymmenten aikana. Lego on lelunvalmistajista nykyään myyntiluvuiltaan maailman kolmanneksi suurin yritys. Suomeen suuren Lego-tapahtuman toi Citycon ja tapahtuma kiersi eripuolilla Suomea, kuudessa eri kauppakeskuksessa. Suomen näyttelyn suurin esillä ollut 3D-malli oli 2,5 metrinen Tähtien sodasta tuttu hahmo Darth Vader. Kauppakeskus Myyrmannissa oli maaliskuun lopussa useita Lego -rakennelmia, joita pääsi ihastelemaan ja ikuistamaan valokuviksi. Näyttelyyn oli tuotu muun muassa, Javal / Dinosaurus. Kokonaispaino 380 kg. Rakentamiseen kulunut aika 429 tuntia. Cragger, Tiikeri / tiikerinpentu, Dalmatialainen, Buzz ja Woody (Toy Story), Star Warsista tutut Darth Vader sekä R2D2. Jokaiseen taideteokseen oli käytetty suuret määrät legoja sekä lukemattomia työtunteja. Esillä olleet teokset olivat tekijän todellisia taidonnäytteitä. Lapsetkin oli huomioitu näyttelyssä. Heille oli järjestetty oma leikkialue toiseen kerrokseen, mikä oli omiaan pienille nikkareille. Ensimmäisessä kerroksessa järjestettiin 24 25.3. Lego-rakennuskilpailut, jossa pienet taiturit saivat toteuttaa itseään maailman tunnetuimmilla legoilla. Kilpailun päätteeksi järjestäjät jakoivat ansioituneimmille rakentajille upeita tuotepalkintoja. Myyrmannissa järjestetty tapahtuma tarjosi ainutlaatuisen ja ikimuistoisen elämyksen kaikenikäisille. Teksti Eeva Wiik Kuva Mauri Wiik Ihme-festivaali ja Kannelmäen armada -kaarnalaivue IHME ON tänä vuonna kymmenettä kertaa järjestettävä festivaali, joka tuo kansainvälisen nykytaiteen julkiseen tilaan, ihmisten arkisille reiteille. Festivaalin tilaama IHME-teos on yllättänyt yleisönsä niin ratikoissa, rautatieasemalla, kirjastoissa kuin ostoskeskuksissakin. Teoksen äärellä koettua jatkaa festivaaliohjelma, joka silloittaa taiteen kentältä nousevat kysymykset ympäröivään yhteiskuntaan. Keskustelut, puheenvuorot, elokuvanäytökset, iltaklubit ja koko perheen taidetyöpajat tarjoavat osallistumismahdollisuuksia erilaisille yleisöille. Tänä vuonna festivaalia tehdään myös HaagaKaarelan ja koko läntisen Helsingin ja Vantaan kaupunkirajan asukkaille. Festivaali on tilannut teoksen ruotsalaistaiteilija Henrik Håkanssonilta , jonka THE BEETLE -elokuvan päätähtenä nähdään halavasepikkä – uhanalainen kovakuoriainen, jota esiintyy ainoastaan Vantaanjoen entisen uoman alueella, Vantaan puolella Mätäojan ja Helsingin puolella Mätäjoen alueella. Harvinaista kuoriaista voisi kutsua alueen omaksi saimaannorpaksi, koska norpan tavoin se elää tiettävästi vain yhdessä paikassa. Kuoriaisen elinympäristö rajoittuu tiettyihin pajulajeihin, jotka ovat kärsineet ihmisen toimista, kun jokien tulvimista on pyritty estämään. Lajin tilanne heijastaa siis laajempiakin ilmiöitä, hyönteisten massakatoa ja kuudetta sukupuuttoaaltoa. Myyrmäen IHME -ohjelmakokonaisuus 1.–10.6.: mm. THE BEETLE -elokuva Kino Myyrissä perjantaina 1.6. sekä ulkoilmaesityksenä sunnuntaina 3.6. Louhela Jam -tapahtumassa Jokiuoman puistossa: koko perheen ulkoilmatapahtumassa voi tavata halavasepikkäekspertti, professori Jyrki Muonan, tehdä oman hyönteisnaamion taidetyöpajassa ja tutustua luonnonvaraiseen pajumetsään, uhanalaisen halavasepikän suojeltuun elinympäristöön festivaalioppaiden opastuksella, lisätietoa: https://www.ihmefestival.fi/aikataulu/myyrmaen-ihme/ Kaikille avoimet Mätäjoen armada -kaarnalaivatyöpajat 19.4. alkaen Kannelmäen nuorisotalolla ja laivueen vesillelasku Mätäjokeen 27.5. Mätisfestarilla, lisätietoa: https://www.ihmefestival.fi/2017/12/antti-laitinen-ihme-pajan-2018-taiteilija/ IHME-festivaalin taustaorganisaatio on voittoa tavoittelematon Taidesäätiö Pro Arte, joka pyrkii edistämään nykytaiteen saavutettavuutta ja kehittämään sen yleisösuhdetta. Kaikki IHMEen tapahtumat ovat siksi kaikille avoimia ja maksuttomia. Suvi Korhonen tiedottaja
8 18.4.2018 Jonna Tervomaa Malmitalo la 21.4. klo 19 liput 16,50/13,50 € Uuden Ääni-levyn kappaleita ja Tervomaan popklassikoita. Matka maailman ääniin Kanneltalo la 28.4. klo 14 Vapaa pääsy Interaktiivinen musiikkia ja liikettä yhdistelevä esitys koko perheelle. lippu.fi, hintaan lisätään toimitusmaksu. www.huoneistokeskus.fi / Huoneistokeskus Tule tutustumaan meihin Kauppakeskus Kaareen torstaina 19.4. klo 12-18! Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, ma-pe klo 10-17.00. Palvelemme myös Munkkiniemen Nordeassa, ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630. ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Soita jo tänään. ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420, gsm 040 508 5849 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626, gsm 0500 408 612 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3661, gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3605, gsm 040 653 3082 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621, gsm 0500 408 690 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3557, gsm 040 772 3582 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3654, gsm 040 509 3578 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä, LKV, OTM puh. 020 780 3268, gsm 050 511 1618 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087, gsm 040 682 4795 KANNELMÄEN KIRKOSSA Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • 22.4. messussa kuullaan Ilmari Krohnin kuoroja yksinlauluja sekä urkumusiikkia. • 13.5. Neulekirkko. Messuun voit ottaa mukaasi käsityön ja neuloa koko messun ajan. Kolehtiin voi myös lahjoittaa valmiita sukkia tms. Aamuehtoollinen ke 18.4., 2.5. ja 16.5. klo 9.15 kirkossa ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen (1,50 €) seurakuntasalissa. Luottamuksen messu ke 25.4. klo 19. Hiljaista mietiskelyä, Raamatun tekstejä, rukousta ja Taizén rukouslauluja lauluja soitinyhtyeen säestyksellä. TOIMINTAKESKUS JENNYSSÄ , Beckerintie 9 (käynti Luutnantinpolun puolelta). • Jennyn olohuone avoin kohtaamispaikka kaikille maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 €. • Keskiviikkoillan kahvit keskiviikkoisin klo 17.30–19. Kahvittelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee su 29.4. ja 13.5. (joka toinen sunnuntai) klo 18. Alakouluikäisten kesäkurssit ja -retki. Kesäkuussa järjestämme 7-12-vuotiaille kaksi samansisältöistä puuhakurssia Kannelmäen kirkolla ja retken Fazerin suklaatehtaalle. Tarkemmat tiedot ja sähköinen ilmoittautuminen nettisivuillamme 27.5. asti. Ilmoittautuminen syksyllä alkavaan 3–5-vuotiaiden päiväkerhoon on käynnissä 27.5. asti. Tarkemmat tiedot ja sähköinen ilmoittautuminen nettisivuillamme. YHTEISVASTUU 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Voit lahjoittaa keräykseen nettisivuillamme helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki SEURAKUNTAVAALIT 2018 Marraskuussa valitaan seurakuntaan uudet luottamushenkilöt. Millainen on sinun kirkkosi? Asettuisitko ehdolle? Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 18.11.2018, on seurakunnan jäsen viimeistään 17.9.2018, antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta. Lisätietoa vaaleista ja ehdokkaaksi asettumisesta saat osoitteista seurakuntavaalit.fi ja naviryhma.fi. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Mätisfestarit Su 27.5. klo 11.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Jauri Varvikko, puh. 040-512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi ALUSTAVA OHJELMA 22 kerta! • Markkinatori • Arpajaiset • Pomppulinna • Kaarelan VPK • Kirpputori • Makkaraa, virvokkeita • Hevosajelua • Big Bools • Kaarnavesiarmada • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. • Kannelmäen seurakunnan messu • Avaus, apulaispormestari Nasima Razmyar • Sävelorkesteri solisteineen • Frim Fram -duo, Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka • Swing Memories rytmiorkesteri • Imitaattori Tuomo Heikkilä • Hovinarri -yhtye • Stadin juhlaorkesteri • Taikuri Lumous sekä klovnit Pietro ja Ola • Jussi Rattinen ja Tapio Kojo • Stadin slangibändi • Ja paljon muuta...