jakamaan Helsingin Uutisia ja mainoksia. Työt voit aloittaa heti. Ota yhteyttä 09 561 56 400 jakajaksi.fi Haemme JAKAJIA No 5 13.5.2020 • 56. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY HALTIALA Helsingin suurin metsä lumoaa Kannelmäen terveysaseman palvelut halutaan ulkoistaa Syksyllä käynnistyvän OmaStadin budjetti kaksinkertaistuu Haltialan aarnialueeseen pääsee tutustumaan ihan lähietäisyydeltä pitkospuita pitkin. Merkityiltä poluilta ei saa poiketa. Alueella pesii yli 20 lintulajia, joista talvella ovat äänessä ainakin useat tiaislajit sekä tikat. Jos hyvin käy, pääset näkemään vilahduksen ketusta tai kauriista. Kuva Ann-Mari Lehtonen
2 13.5.2020 ISO-KAPPA ISO-KAPPA Palvelemme: Ma-la 8-21, su 10-21 facebook.com/ kantsunisokappa MI OIN JA MI E: Tee tilaus päivää ennen toimitusta. Toimitukset arkisin klo 12-18. Toimitamme postinumeroalueille: 00410, 00420, 00430, 00440, 00390. MITÄ JA KENE E: Lähetä tilaus sähköpostilla osoitteeseen iso-kappa@k-market.com tai puhelimella 050-386 3322. Puhelinaika arkisin klo 12-14 (suosittelemme sähköpostia koska puhelin ruuhkautuu helposti). Laita tilaukseen tuotteet mahdollisimman tarkasti TUOTE, MÄÄRÄ (kpl/kg). Voit käyttää apunasi K-Ruoka älypuhelinsovellusta tai netissä https://www.k-ruoka.fi/ kauppa, kauppa= k-market-iso-kappa ja jakaa ostoslistasi meille sähköpostilla. Liitä tilaukseen nimesi, toimitusosoite (myös mahdollinen ovikoodi), puhelinnumero, Plussa-kortin numero, maksutapa sekä mahdolliset lisäohjeet kuljettajalle. M T HUOMIOITAVAT: Maksu: Pankkitai luottokortti sekä käteinen. (Suosi korttimaksua, kiitos!) Yksittäisiä tuotepuutteita saattaa esiintyä. Ilmoita mikäli emme saa korvata mahdollisia tuotepuutteita vastaavilla korvaavilla tuotteilla. Emme toimita tupakka ja alkoholituotteita. Kuljetukset hoitaa luotettava Kannelmäen paikallinen taksiyrittäjä Markku Rissanen. Hinta 10 €/toimitus. Tuetaan paikallisia pienyrittäjiä! Yhteistyössä Tanotorvi, Pöytäliina Catering, Taksi Markku Rissanen. Yrittäjät ottakaa yhteyttä ja autetaan toisiamme! NYT MEI Ä KOTIINKULJETUSPALVELU! Terveisin kauppiaasi Mari ja Tommi Kaipainen VANHAISTENTIE 3 00420 HELSINKI HA MM AS KA AR I HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS LÄ ÄK ÄR IAS EM A HA MM AS KA AR I OY Va nh ais ten tie 3, 00 42 He lsin ki • Pu h. (09 ) 43 66 39 • Fax (09 ) 56 6 31 44 • Krn ro 39 7.4 56 • LY 06 86 07 6-5 • Ko tip aik ka He lsin ki Van ha iste nti e 3, 00 42 He lsin ki, Pu h. 09 43 66 39 HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASLÄÄKÄRIASEMA HAMMASKAARI OY Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki • Puh. (09) 4366 390 • Fax (09) 566 3144 • Krnro 397.456 • LY 0686076-5 • Kotipaikka Helsinki Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki, Puh. 09 4366 390 Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut KEVÄTTARJOUS: • Valkaisu vastaanotolla 250€ • Zoom-valkaisu 350€ • Maksuton implanttihoitoarviointi (voimassa 10.6. asti) Jari Laitinen , EHL suukirurgia, implanttikirurgia Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Tuire Laitinen , suuhygienisti Sari Vuorinen , suuhygienisti OLIN MANNEKIININA Pitäjänmäen Eläkkeensaajien muotinäytöksessä. Pienen putiikin pitäjä kertoi meille vaatehuollosta ja samalla saimme katsauksen kevään 2020 muodista. Esittelimme viiden naisen voimin erilaisia asukokonaisuuksia. Totta kai halusin hankkia itselleni ammatti-ihmisen huolella minulle valitseman leningin, jakun, puseron ja ihanan pliseeratun housuhameen – tuli nuoruus mieleen. Siellä ne vaatteet nyt nököttävät vaatekaapissa. Missä voisin niitä käyttää. Olen koriarestissa. Olen ollut jo viikkoja. Virallisesti noudatan valtiovallan ohjeita, joilla on tarkoitus varjella minua ja muita yli 70-vuotiaita korona-virukselta. Suositusten mukaan saan poistua kodin seinien sisäpuolelta vain ulkoilemaan. Ihan näin tiukasti en ole suosituksia noudattanut. Ruokien tuojat ovat voineet tulla kynnyksen yli, pysyä riittävän kaukana ja alle 10 minuuttia. On ovikello muutaman kerran soinut, paketin tuoja on turvallisen välimatkan päästä, kertonut että tuossa oven vieressä on paketti. Nämä hetkelliset kohtaamiset on pystynyt hyvin hoitamaan verkkareissa. Jos olisin tiennyt että joudun olemaan viikkokausia yksin kotona, olisin käynyt verkkariostoksilla – olisi kiva jos niitä olisi erivärisiä ja erimallisia. Kylmemmillä keleillä oli iso ilo ystävien kutomista villasukista. Niitä on monta paria ja erivärisiä. Harrastan lukemista, teatteria, skräppäämistä (leikekirjojen tekemistä), kuntoilua. Lukemisen ohella äänikirjojen kuuntelusta on tullut mieluinen asia. Teatterin korvaavat erilaiset tv-sarjat, muutama teatteriesityskin on ollut nähtävissä. Kuntoilla voin kävelylenkillä ja kotijumpassa. Viikon kohokohta on etäjooga. Yhdistystovereitten WhatsApp ryhmä on ehtymätön ilon aihe. Päivän mittaan keskustelun aiheet muuttuvat palstalla moneen kertaan. Joka päivällä on jokin tehtävä tai puuha tarjolla. Kukaan ei tiennyt vastausta tyttärentyttären minulle esittämään arvoitukseen: Mikä pysyy nurkassa ja matkaa ympäri maailmaa? Mieheni hoitokotiin ei saa mennä. Ei tilannetta helpottaisi mikään kontti pleksilaseineen ja mirofoneineen. Ei sairas mieli ymmärtäisi erottavan lasin tarpeellisuutta. Saattaisi pleksi mennä nopeammin rikki kuin kukaan aavistaisi. Hoitokotiin on vaikea päästä, täytyy olla tosisairas. Kaikkihan sen tietävät! Jos mikä tahansa sairaus pesiytyy osastolle, se leviää, koska asukkaiden perusterveys on heikko. On varmasti tapahtunut laiminlyöntejä, mutta hoitokodeissa tapahtuneiden kuolemien määrä ei yllätä. Olen käynyt samassa hoitokodissa kaksi ja puoli vuotta. Joka kerta kun tulen piha-alueella, katson ensimmäiseksi lipputankoa – onko lippu puolitangossa. Se ei ole harvinaista, koska hoitoyhteisössä on kymmeniä henkilöitä. Iäkkään ja sairaan ihmisen kuolema ei ole mikään yllätys. Pikemminkin on yllätys miten sitkeitä he ovat. Päivittelyn sijasta pitäisi maksaa hoitohenkilökunnalle korona-ajalta lisäpalkka ja ylipäätään nostaa heidän palkkojaan. Pitäisi myös ihan oikeasti selvittää miten meihin vanhoihin suhtaudutaan. Nyt meitä varjellaan koronalta, mutta normaalisti ohjeet ovat selkeät: syökää terveellisesti, liikkukaa, nukkukaa, seurustelkaa, harrastakaa, asukaa omassa kodissa, maksakaa palvelunne itse. Pari viikko ennen kuolemaa saa tulla sairaalaan – mutta mieluummin ei. Mutta kun se ei mene näin. Oikea vastaus on postimerkki – siis siihen arvoitukseen. Leena-Maija Tuominen Kolmet verkkarit Bök i Kårböle I DEN NYA SITUATIONEN vi nu lever har många övergått till att jobba på distans. Den största omställningen har det säkert varit för skolbarnen, och de har ju klarat det bra. Nåja, litet klagomål hörs det, men ett enormt digiskutt har det varit. För dem som arbetar är det förstås olika beroende på jobbet. Prismas kassa kan tyvärr inte arbeta hemifrån. Inte heller en busschaufför, ännu. De självstyrande bussarna är inte ännu här. Byggarbetarna, brandmännen, poliserna och sjukvårdarna skall alla infinna sig på sin arbetsplats. Men för många som ”sitter på kontor” har en stor del av arbetet flyttat hem. Enligt arbetsbarometern 2018 använder 34 % av högre tjänstemän distansarbete minst en gång per vecka, medan lägre tjänstemän gör det bara 11 %. De här siffrorna är säkert mycket högre i dagens läge. Kommer det alltså att bli så att en stor del av oss inte går tillbaka till kontoret då allting lugnar sig, nån gång? Fördelar med distansarbete är lätt att göra en lista på. Du sparar resetiden och resekostnaderna. Dessutom är det ju en miljögärning, Helsingfors luft är mycket renare nu. Till distansarbetet hör nästan automatiskt en flexibel arbetstid, med möjliga avbrott för privata ärenden, skicka barnen till skolan och gå ut med hunden. Många tycker att det är lättar att koncentrera sig på arbetet hemma. Det beror förstås på om du har ett gäng ungdomar hemma som lyssnar på musik medan de läser läxorna. Du kan utforma din arbetsplats friare, tänk att få sitta i soffan och titta ut i trädgården. Här ligger förstås en fara, en ergonomiskt riktig arbetsplats kan man inte alltid hitta in egen soffa! Om du stannar helt hemma sparar din arbetsgivare in arbetsutrymmet och kostnaderna för det. Men om du råkar slinta på väg efter kaffet i köket, kan det hända att det inte var ett arbetsolycksfall. Det kanske du får reda ut med försäkringsbolaget. Du behöver inte klä upp dig businesslike! Kanske jag inte behöver raka mig varje dag? Men här ligger en fara att du tappar din självaktning. Kommer du säkert att kunna hålla din totala prestation på den nivå som din arbetsgivare förutsätter. Åtminstone kan det hända att han blir misstänksam. Kommer du att sakna stödet av dina kollegor och den sociala dialogen på vägen till kafferummet? Alla palavrer är ju inte nödvändiga, stryk gärna många av dem, men en viss mängd face-to-face kontakt behöver vi. En fördel är säkert att vi lär oss att använda den befintliga tekniken. Många resor kan undvikas, det finns ju också andra begränsningar för det nu. Det är säkert bra att lära sig känna sina samarbetskumpaner och kunder genom att först träffas fysiskt, men sedan kan man nog klara av många saker med distansmöten, bara man lär sig rutinerna. Jag tror inte att en total övergång till distansarbet kommer att ske i större utsträckning. Men möjligheten att arbetet en del av dagen eller någon dag i veckan hemifrån kommer säkert att öka. Så här som pensionär är jag aktiv i ett antal föreningar. Där är e-post, Facebook och WhatsApp oundgängliga redskap då man skall kommunicera med tio andra styrelsemedlemmar, av vilka en del ofta finns i andra länder. Datatekniken kan användas till mycket. Min arbetskamrat på Arabia, Heljä Luikko-Sundström funderade vilken nytta man kan ha av datorer och kom redan 1987 i sin keramikrelief Leikitään (se bilden) fram till att en dator är utmärkt för att leka och spela med. Där fick hon mycket rätt! Peter Rehnström Kårböle Gille r.f Behöver vi gå till kontoret igen någon gång? Heljä Liukko-Sundström, Arabia 1987, Leikitään
13.5.2020 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 10.6.2020 Aineisto toimitukseen 29.5. mennessä. HELSINGIN KAUPUNKI suunnittelee Kannelmäen nykyisen terveysaseman sulkemista ja hoitopalvelujen ulkoistamista. Tarkoitus on, että terveyspalvelujen hankinta toteutettaisiin Kaarelan alueella rajatun ajan kokeiluna ja palvelut annettaisiin ulkoisen palveluntuottajan toteutettavaksi 4-6 vuodeksi. Tämä yksityinen taho hankkisi toimintaa varten oman henkilöstön ja tilat. Idean taustalla on, että Kannelmäen terveysaseman kunto on päässyt rapistumaan ja hoitohenkilökunnan hankinnassa on ollut vaikeuksia. Suunnitelmat liittynevät laajempaan kokonaissuunnitelmaan, jossa kaikki Länsi-Helsingin terveysasemat ja neuvolat keskitettäisiin uuteen jättimäiseen terveysja hyvinvointikeskukseen. Paikaksi on ehdotettu Haagan liikenneympyrää ja valmistumisajankohdaksi vuotta 2027. Kyseessä on selvästi löysät housussa tehty esitys, jossa oletetaan, ettei julkinen sektori kykene itse kehittämään omaa toimintaansa ja ratkaisemaan ongelmia, vaan huudetaan yksityisiä firmoja apuun. On selvää, ettei yksikään yksityisen sektorin yritys lähde tämänkaltaiseen rajattuun bisnekseen mukaan, jos sen odotetaan tekevän julkisen sektorin hommat halvemmalla ja paremmin, jotta kaupunki voisi sitten ottaa paketin takaisin haltuunsa, kun uusi keskus valmistuu. Helsingin terveysasemat eivät ole tasa-arvoisia, vaan niissä on huimia alueellisia eroja, vaikka asukkaat saavatkin periaatteessa valita käyttämänsä terveysaseman itse. Kannelmäen aseman jonon hännille ovat jääneet sairaimmat, autottomat ja vähätuloiset vanhukset, maahanmuuttajat ja pienten lasten perheet. Ongelmaa vähättelevät käyvät itse hoitamassa terveyttään jonottamatta Paloheinässä, Maunulassa tai Haagassa, joissa kävijämäärä on suhteellisesti pienempi ja hoitoa saa vaikka samana päivänä. Kyse on selvästi rahasta ja haluttomuudesta panostaa uuteen terveyskeskukseen Kaarelan alueella. Kannelmäen terveysaseman ongelmat on tiedetty jo vuosia, mutta niiden ratkaisemiseksi ei ole tehty riittävästi. Ulkoistamisen sijaan kaupungin pitäisi vahvistaa alueemme julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisiä terveyspalveluja on alueellamme tarjolla laaja kirjo jo ennestään. Suomessa on kansalaisten keski-iän ja terveydenhoitokulujen kasvaessa pyritty tekemään erilaisia sote-palveluiden uudistuksia. Huonolla menestyksellä. Hoitopalveluiden yksityistämisen seurauksena terveys edellä pelattuun peliin ovat tulleet mukaan yritysmaailman kriteerit: voitontavoittelu, pörssiarvon maksimointi, verosuunnittelu ja ulkomaiset pääomasijoittajat. Ulkoistamista ei voi perustella sillä, että se tulisi halvemmaksi tai laatu paranisi. Helsingin terveydenhuollon menot eivät enää tänä päivänä ole muihin kaupunkeihin, maakuntiin tai EU-maihin verrattuna erityisen korkeita ja keskimääräinen laatu on ollut kansainvälisesti korkeaa. Erityissairaanhoito on annettu tähänkin asti muualla kuin Kannelmäen terveysasemalla. Kyse on ollut rakenteellisista virheistä, alueiden eriarvoistumisesta ja kyvyttömyydestä saada ratkaisuja aikaiseksi riittävän ajoissa. Onko ihmisiä parempi hoitaa keskitetyissä jättiterveyskeskuksissa pienten asemien sijaan? On selvää, että palveluiden keskittäminen tuo tiettyjä etuja. Asukkaiden ei tarvitse esim. etsiä palveluita useasta paikasta ja tieto ja seuranta on yhdistettyä. Voidaan tietysti kysyä, onko jättimäisten yksiköiden hoito inhimillistä ja luoko se asukkaissa luottamuksen tunnetta? Länsi-Helsingin terveydenhuollon keskittäminen yhteen jättikeskukseen on vasta tulevien budjettien asia, mutta lähden siitä, että Helsingin kokoisessa kaupungissa asukkaalla pitää olla mahdollisuus julkiseen terveydenhuoltoon sen mukaan, missä suurimmat väestökeskittymät sijaitsevat. Läntisessä suurpiirissä on yli 100 000 asukasta ja niistä suurin peruspiiri on Kaarela noin 30 000 asukkaalla. On suorastaan hävytöntä, että kaupunki edes suunnittelee näin suuren väkimäärän palvelujen ulkoistamista yksityiselle ja sitten koko porukan retuuttamista useiden kilometrien päähän hoitoon. Yhtä hävytöntä on, ettei tämänkokoisen peruspiirin terveydenhuoltopalvelujen ongelmia ole kyetty ratkaisemaan jo aiemmin ja nyt keinoksi esitetään kikkakolmosta. Kaarelan peruspiiri tarvitsee uuden julkisen terveysaseman ja on kaupungin tehtävä hoitaa sen rahoitus ja ratkaista mahdolliset logistiset tai rekrytointiin liittyvät ongelmat, jotta keskus pystyy palvelemaan tasapuolisesti koko aluetta. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Kaarelalaisten terveydenhoitopalveluja ei saa ulkoistaa Kannelmäen terveysasemapalvelut esitetään ulkoistettavaksi HELSINGIN KAUPUNGIN sosiaalija terveyslautakunnan selvitystyöryhmä esitti lautakunnan 5.5. pitämässä kokouksessa Kannelmäen terveysaseman palvelujen ulkoistamisen käynnistämistä. Asiasta ei saatu vielä päätöstä vaan se jätettiin pöydälle odottamaan seuraavaa lautakuntakokousta. Esityksen mukaan Kannelmäen terveysaseman palvelut annettaisiin ulkoisen palveluntuottajan tuotettavaksi. Ulkoinen palveluntuottaja hankkisi toiminnalleen tarvittavan henkilökunnan ja tilat. Kannelmäen terveysaseman nykyinen henkilöstö siirtyisi muille kaupungin terveysasemille ja Kannelmäen terveysaseman nykyisistä huonokuntoisista tiloista luovuttaisiin. Ratkaisuja ongelmiin Ulkoistuksella haetaan ensisijaisesti ratkaisuja palvelujen saatavuuden varmistamiseen ja lääkärien rekrytointitilanteen parantamiseen. Esityksen mukaan lisäresursointi jakaisi työmäärää ja vähentäisi yksittäisen työntekijän työkuormitusta koko terveysasematoiminnassa, jolloin työn hallittavuus lisääntyisi, mikä puolestaan auttaisi rekrytoinnissa. Tavoiteaikatauluna on, että esitys hankintamenettelyn valmistelun aloittamisesta tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn 10.6. Hankintamenettelyn valmistelun on suunniteltu tapahtuvan kesä-elokuussa. Esitys kilpailutuksen aloittamisesta olisi tarkoitus tuoda sosiaalija terveyslautakuntaan viimeistään 18.8. Hankintapäätös pyrittäisiin tekemään marraskuun 2020 aikana ja ulkoistetun toiminnan käynnistämisen tavoiteaika olisi tammi-helmikuu 2021. Kannelmäessä heikko tilanne Hankinnan arvioidaan parantavan hoitoon pääsyä alueella, mahdollistavan kaupungin nykyisistä huonokuntoisista terveysasematiloista luopumisen ja helpottavan nykyisiä rekrytointihaasteita. Kannelmäen terveysasemalta puuttuu ylilääkäri ja kaksi lääkäreistä on ostopalvelulääkäreitä (23.3. tieto). Hoitohenkilökunnassa on paljon vaihtuvuutta ja lääkäreiden virkoja on vaikea saada täytettyä. Kannelmäen terveysasema toimii kaupungin suoraan omistamassa 1 901 m²:n kokoisessa rakennuksessa. Tilat ovat huonokuntoiset javaativat pikaista remonttia. Terveysaseman kiireettömään hoitoon pääsyä kuvaava T3-aika 16.3. oli 16 vuorokautta ja keskimäärin se on vuonna 2020 ollut 18,2 vuorokautta. Rajatun ajan kokeilu Sopimuskauden kestoksi esitetään neljä vuotta ja kahta yhden vuoden optiokautta. Kyseessä olisi rajatun ajan kokeilu. Tämän pituuden arvioidaan mahdollistavan toiminnan kehittämisen ja hyvien toimintamallien jakamisen sekä järkevän hinnoittelun. Sopimukseen määriteltäisiin selkeät irtisanomisehdot ja varmistettaisiin mahdollisuus palauttaa kyseinen vastuuväestöjen terveysasemapalvelujen tuottaminen takaisin omaksi toiminnaksi sopimuskauden jälkeen. Ulkoisen palveluntuottajan terveysasema toimisi osana Helsingin nykyisiä terveysja hyvinvointikeskuksia. Ulkoisen palveluntuottajan terveysasemalla tulisi olla saatavilla sama palveluvalikko kuin muillakin kaupungin omilla terveysasemayksiköillä, mutta osan palveluvalikosta voisi edelleen tuottaa kaupunki itse. Hankittaviin palveluihin ja palveluntuottajalle maksettavaan hintaan sisältyisivät ainakin lääkärin ja hoitajan kiireellinen ja kiireetön vastaanottotoiminta sekä ajanvaraustoiminta. Lisäksi palveluvalikkoon on alustavasti suunniteltu sisällytettävän (suoravastaanotto)fysioterapia, psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut sekä kotisairaanhoidon lääkäripalvelut asemien vastuuväestölle. Hankittaviin palveluihin eivät alustavan suunnitelman mukaan sisältyisi laboratorioja kuvantamispalvelut eivätkä muut määritetyt keskitetysti tuotetut palvelut. Palveluntuottajalta edellytetään HUSLab:n ja HUS Kuvantamisen käyttöä. Hankittavat palvelut määriteltäisiin hankintamenettelyn valmisteluvaiheessa. Selkeät raamit Palvelujen tulisi olla sijainniltaan väestön helposti saavutettavissa. Tilojen sijoittumista voitaisiin myös rajoittaa tarjouspyynnössä, esimerkiksi tietyille postinumeroalueille. Tarkat asemien sijoittumiskriteerit määritettäisiin hankintamenettelyn valmisteluvaiheessa. Ulkoisen palveluntuottajan aseman henkilöstö toimisi palveluntuottajan johdon alla. Perusperiaatteena olisi antaa palveluntuottajalle selkeät raamit, joiden sisällä palveluntuottaja saa vapaasti johtaa ja kehittää toimintaa. Ulkoisen palveluntuottajan asemaa seurattaisiin samalla seurantamallilla ja samoin mittarein kuin omiakin terveysasemia. Vaikutukset asukkaille Työryhmä esittää, että suunnitellulla ulkoistusmallilla terveysasemapalvelujen saatavuus paranisi, mikä sujuvoittaisi hoitoon pääsyä asukkaiden näkökulmasta. Helsingin asukkaat voivat vaihtaa terveysasemaa Helsingissä tai valita terveysaseman toisesta kunnasta. Myös ulkoisen palveluntuottajan asema olisi vapaan hoitopaikan valinnan piirissä. Asukaskuulemiset on suunniteltu toteutettavan mahdollisen valtuustopäätöksen jälkeen hankintamenettelyn valmisteluvaiheessa, kun palvelukuvausta ja alustavia sopimusehtoja työstettäisiin. Kustannukset Esityksen mukaan hankinnan sitoumukseton Helsingin terveysasemien budjetointiin perustuva arvioitu vuosittainen kustannus vuoden 2020 kustannustasolla ja suunnitellulla väestöpohjalla olisi Kannelmäen terveysaseman osalta noin 2,9 miljoonaa euroa. Koska Kannelmäen terveysaseman kohdalla kyse on nykyisen toiminnan korvaavasta hankinnasta, tulisi hankinnasta lisäkustannuksia vain sen nykyisen, muille terveysasemille siirtyvän henkilökunnan henkilöstökustannusten verran (noin 1,4 miljoonaan euroa vuodessa). Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että sille varataan rahoitus vuoden 2021 tulosbudjetissa. https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/ lautakunnan-paatosasiakirjat/esityslistatja-poytakirjat R2 K4J K5J J3 R1 K6J R1 K3J K8J R31 R4 R3 K3J K10J K14J K15J K11J J1 R2 J2 J1 V3 K3 K25J K21J K22J K23J J2 K17J J4 J5 K24J U-1209_W U-3209_E Kaarelantien risteyssilta U-1210_W U-3210_E Kanneltien risteyssilta U-1211_W U-3211_E U-6135 Palotien kevyen liikenteen silta Kaarelantien ylikulkukäytävä S2 S3 Kanneltien läntinen risteyssilta Hakuninmaan alikulkukäytävä Kanneltien itäinen risteyssilta S6 Kanneltien ylikulkukäytävä S7 S1 S5 S4 S8 S12 S11 S14 S13 Kaivokselan itäinen alikulkukäytävä S9 Vaskivuorentien alikulkukäytävä S10 E2 Kannelmäen eritasoliittymä E3 Kuninkaantammen eritasoliittymä E4 Kaivokselan eritasoliittymä R2 K4J K5J J3 R1 K6J R1 K3J K8J R31 R4 R3 K3J K10J K14J K15J K11J J1 R2 J2 J1 V3 K3 K25J K21J K22J K23J J2 K17J J4 J5 K24J U-1209_W U-3209_E Kaarelantien risteyssilta U-1210_W U-3210_E Kanneltien risteyssilta U-1211_W U-3211_E U-6135 Palotien kevyen liikenteen silta Kaarelantien ylikulkukäytävä S2 S3 Kanneltien läntinen risteyssilta Hakuninmaan alikulkukäytävä Kanneltien itäinen risteyssilta S6 Kanneltien ylikulkukäytävä S7 S1 S5 S4 S8 S12 S11 S14 S13 Kaivokselan itäinen alikulkukäytävä S9 Vaskivuorentien alikulkukäytävä S10 Y=2549 4000 X= 66 81 00 Y=2549 3000 X= 66 84 00 Y=2549 4000 X= 66 83 00 4.5 km 5 km 5.5 km 6 km 6.5 km Van taan kau pun ki Hels ingin ¨ kau pun ki Hämeenlinnanväylä Helsinki Ka are lan tie Ka nn elti e Hämeenlin na Asemakaava-alue Ei asemakaavaa Asemakaava-alue Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä Tierekisteritunnus Pvm Merkki Muutos Suunn. Tark. Mittakaava Piir.nro Pvm. Pvm 1:10000 2.1-T Yleiskartta Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus N2000 ETRS-GK25 Pvm. Vt3 parantaminen välillä Kannelmäki Kaivoksela ja Kuninkaantammen eritasoliittymä, Helsinki ja Vantaa Tiesuunnitelma Pvm LUONNOS 28.4.2020 Helsinki HÄMEENLINNANVÄYLÄ (Vt3) on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä sisääntuloväylistä. Tiellä on ajoittain ruuhkaa Kannelmäen ja Kaivokselan välillä ja liikenne aiheuttaa meluhaittaa. Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentaminen on edennyt, mikä edellyttää uuden eritasoliittymän rakentamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus), Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki laativat parhaillaan tiesuunnitelmaa ja katusuunnitelmia. Samalla laaditaan liikenneväylien asemakaavoja. Hämeenlinnanväylä on vilkasliikenteinen maantie ja liikenteen sujuvuus on tärkeää Helsingistä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle. Hämeenlinnanväylällä Kannelmäen ja Kaivokselan välisellä osuudella liikkuu keskimäärin noin 54 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 % kokonaisliikennemäärästä. Väylä on tärkeä valtakunnallisen tavaraliikenteen kannalta. Viime vuosina liikennemäärä on kasvanut noin 3–4 % vuosittain. Hämeenlinnanväylä on ajoittain ruuhkautunut. Yksi pullonkauloista on Kannelmäen eritasoliittymän ja Kaivokselan eritasoliittymän väli. Tulevaisuudessa Kuninkaantammen ja Myyrmäen alueen rakentaminen sekä Kaivokselan teollisuusalueen kehittäminen asuinalueeksi synnyttävät uutta liikennettä. Hankkeen tavoitteena on liittää nykyistä ja tulevaa maankäyttöä luontevasti Hämeenlinnanväylään ja parantaa henkilöauto-, joukko-, tavaraliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta. Tavoitteena on, että luonnonympäristölle ja Kaivokselan pohjavesiesiintymälle ei aiheuteta haittaa. Liito-oravien reviirit ja niiden väliset reitit otetaan huomioon suunnittelussa. Myös joukkoliikenteen ja tavarakuljetusten matka-ajan ennustettavuuden parantaminen on tavoitteena. Rakennettavat meluesteet vähentävät liikenteen aiheuttamia meluhaittoja asutukselle. Uudet kaistat ja eritasoliittymä sujuvoittavat liikennettä ja liikkumista Hämeenlinnanväylälle suunnitellaan kolmannet kaistat Kannelmäen ja Kaivokselan välille. Lisäksi suunnitellaan uusi Kuninkaantammen eritasoliittymä. Kaivokselan nykyistä eritasoliittymää parannetaan rakentamalla Helsingin suunnasta uusi ramppi Silvolan suuntaan. Suunnitelmaan sisältyy myös parannuksia Hämeenlinnanväylän bussipysäkeille sekä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyille. Vanhan Kaarelantien, Kuninkaantammen eritasoliittymän ja Kuninkaantammen asuinalueen välille suunnitellaan uusi katu, joka sijoittuu Kehä II:lle aikaisemmin varattuun maastokäytävään. Nykyisiä katuliittymiä parannetaan. Eritasoliittymälle ja uusille kaduille laaditaan tarvittavin osin asemakaavat ja katusuunnitelmat. Tieja katusuunnitelmaluonnoksiin voi tutustua verkossa 4.-25.6.2020 välisenä aikana. Suunnitelmista voi esittää mielipiteen tai toimittaa lisätietoa. Suunnitelmaluonnokset, esittelyvideot ja tiedotteet ovat esillä Väyläviraston hankesivulla sekä Helsingin ja Vantaan kaupungin katuja puistosuunnitelmien nettisivuilla. Suunnitelmaluonnokset ja esittelyaineisto: Väylävirasto: www.vayla.fi/uudellamaalla-suunnitteilla Helsinki: www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/katu-ja-puistosuunnitelmat, karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi/link/8Fi1Zv Vantaa: www.vantaa.fi/asuminen_ja_ ymparisto/kadut_ja_viheralueet/ajankohtaiset_katu-_ja_viheraluehankkeet/ myyrmaki Palautteet 25.6. mennessä: Helsingin kaupunki, Liikenneja katusuunnittelu, Jukka Tarkkala, PL 58214, 00099 Helsingin kaupunki. jukka.tarkkala@hel.fi Hämeenlinnanväylän parantamisesta ja Kuninkaantammen eritasoliittymästä on laadittu suunnitelmaluonnoksia
4 13.5.2020 VIRTAVESIHANKKEET eivät pysähdy korona-aikanakaan. Tästä oli hyvä esimerkki 21.4. järjestetty etäkokous Helsingn kaupungin Kaupunkiympäristön, WWF:n virtavesipuolen ja Virtavesien hoitoyhdistyksen Kaarelanjoki-hankkeen edustajien kesken. Ympäristö oli sattuneesta syystä jokseenkin erilainen kuin kaksi vuotta sitten järjestetyssä ensimmäisessä tapaamisessa Mätäjoen rannalla, mutta toisaalta maali on nyt jo merkittävästi lähempänä: Trumpettipolun pato muuttuu tekokoskeksi loppuvuodesta 2020 ja siitä tulee näin järjestyksessä toinen Mätäjoesta purettu ja koskeksi muutettu pato. Kaupunki on nimittänyt hankeelle projektipäälliköksi Rauna Sarrivaaran ja työt on tarkoitus aloittaa vuotavan vanhan padon piikkaamisella, kaivutöillä ja kosken pohjatöillä heinäkuun loppupuolella. WWF ja Kaarelanjoki-hanke puolestaan vastaavat kosken viimeistelystä luonnonkivillä ja kutusoralla. Kaiken olisi tarkoitus olla valmista syyskuussa. Mutta kaikesta tästä saadaan vielä paljon lisätietoa ja tarkennuksia eri kanavilla projektin alkaessa nyt vihdoin konkretisoitua. Varmaa kuitenkin on, että syksyä sopii odotella! Kaarelanjoki-hankkeen edustajana etäkoukseen osallistui Mikael A. Manninen . Syksyllä 2020 Malminkartanon ja Kannelmäen välillä solisee uusi koski! Trumpettipolun pato muuttuu tekokoskeksi loppuvuodesta 2020. AIKA MONI PELKÄÄ , mutta siitä myöhemmin. Tuskinpa olen ainoa, joka on kurkkuaan myöten kyllästynyt loputtomiin jatkuvaan korona-jauhamiseen. Se on osittain turhaa hysterian lietsomista koska yksikään niin kutsuttu asiantuntija ei tiedä juurikaan asiasta mitään. Kun kysytään mielipidettä vaikkapa viideltä viisaalta ihmiseltä, saadaan viisi toisistaan poikkeavaa lausuntoa. Hoitolaitoksissa ja vaivaistaloissa on kuollut porukkaa kuten niissä on tapana kuolla. Voidaan muistaa, että ihmiskunnan kokonaiskuolleisuus on täydet 100%, niin tulee jatkossakin olemaan. Jotain on kuitenkin selvinnyt, lapsille, nuorille ja hyväkuntoisille virus ei ole kovinkaan vaarallinen. Talouselämälle ylireagointi on myrkkyä. On teknisesti aika helppoa lyödä liinat kiinni. Aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen tulee olemaan vaikeaa, monessa tapauksessa mahdotonta. Jo nyt esiintyy ilmiöitä katalasta puoluepolitiikasta vaikkapa ravintoloiden aiheutuneiden vahinkojen korjaamisessa. Koululaitos ja opiskelu yleensä on pysäytetty, todennäköisesti turhaan. Ruotsi ei ole sortunut joukkohysteriaan vaan on valinnut toisen tien. Siellä pyörät pyörivät lähes entiseen malliin. Ruotsalaisia on yleensä pidetty mameroina, tässä asiassa he ovat kuitenkin olleet esimerkillisen rohkeita. Tulemme huomaamaan sen, että kuka toimi oikein, kun pöly on laskeutunut. Muiden maiden tekemisiä en ala erittelemään. Yhden ennustuksen voisin kuitenkin esittää. Kuten ehkä olette huomanneet, olen aina sympatiseerannut Trumpia koska hän on mielestäni barski tosijätkä, joka ei juuri valtuuksiensa rajoja muilta kysele. Siihen en ota kantaa, onko hän mahdollisesti hullu. Tuossa virassa monet ovat. Olen ollut lukevinani hänen käytöksestään, että hän alkaa olla melko kypsynyt virkansa hoitoon. Mitä hän tekeekin, aina on joku vinoilemassa (sana muutettu). Rahaa hänellä on omasta takaa. Raittiina miehenä hän on varsin hyväkuntoinen, vaikka ylipainoa onkin. Hänellä on edessään jokusia tehokkaita elinvuosia. Hänelläkin se lopullinen lankkuaita kuitenkin edessä häämöttää. Uskon, että hän heittää näyttävästi pyyhkeen kehään ja ilmoittaa, että hoitakoon hieman hassahtanut ikämies Joe Biden hommat. Se olisikin monen mielestä hyvä ratkaisu Trumpin hengästyttävän reutomisen jälkeen. Biden tuskin sotkisi muuta kuin vessan ja vaatekomeron oven. Ketään hän ei loukkaisi. Niin se Trumppi. Voimissaan olevana ukkona hän voisi palata entisiin harrastuksiinsa niin kauan kun varressa on varaa eivätkä halut ole hakemisessa (vanha metsätyömiesten sanonta menneiltä ajoilta). Tämä olisi kaikille hyvä ratkaisu. Meillä asiat ovat hyvin. Meillä on hyvä presidentti, meillä on hyvä pääministeri, vieläpä hyvän näköinenkin. Annetaan heille valtuudet purkaa mitä pikimmin nykyiset talouden esteet. Laitetaan tivoli pyörimään ja haitarit soimaan. Kyllä se tästä. No, kansalla on aina ollut tarve pelätä ja taivastella mitä ihmeellisimpiä uhkakuvia. Kuunnelkaapa vaikka hupimielessä sunnuntain Kansanradiota. Siellä sekopäiset ukot ja akat kertovat, mitä tulee pelätä. Ainakin nyt neuvostotankkeja, jotka valloittavat viikonloppuna maamme. Ovat jo kuulemma siellä Viipurin ulkopuolella valmiina tykit Suomea kohden. Taivaan ja ylempien voimien kostoa voimme pelätä, koska olemme niin jumalattomasti eläneet. Tärkeitä huolenaiheita varmaankin. Erilaisia otuksia on aina pelätty. Jokunen vuosikymmen sitten ihmiset eivät uskaltaneet Ruokolahdella mennä ulos, koska metsässä oli nähty leijona. Olisiko leijona sitten mennyt takaisin Venäjälle, koska sitä ei enää tavattu. Jonkinlaisena korvauksena kuitenkin karhu nitisti epäonnisen lenkkeilijän. Kyseessä oli puhdas vahinko. Karhu puolusti tien toisella puolella ollutta poikastaan. Vahinko, vahinko, en syyttäisi karhua vaan katson, että kyseessä oli onneton sattuma. Susilla meitä on aina peloteltu. Muistellaan, että ne ovat syöneet koululapsia joskus jossakin... Haluan kuitenkin laittaa oheen listan, jossa on viimeisen 20 vuoden aikana oikeasti tapahtuneet eläinten aiheuttamat hengenmenetykset: Tappavimmat eläimet 1998-2018, lähde: Tilastokeskus Hirvi 101, hevonen 41, peltomyyrä 30, ampiainen 23, koira 21, nauta 12, punkki 12, kissa 3, karhu 1 (jutussa mainittu), kyy 1, mehiläinen 1, pässi 1, susi 0, eli tässä nämä. Sutta ei tarvitse pelätä, naisten ei liioin pidä pelätä hiiriä tai hämähäkkejä. Rauhallista kesää toivotellen Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Pahaa sutta ken pelkäisi Keväinen keskuspuisto on Helsingin helmi KORONARAJOITUKSET ovat pakottaneet asukkaat hakemaan happea lähimetsistä. Pääkaupunkiseudun kansallispuistot, Nuuksio ja Sipoonkorpi sekä Porkkalan ja Salmen ulkoilualueet ovat olleet niin täynnä väkeä, että parkkija nuotiopaikoilla on ollut ihmisiä ruuhkaksi asti. Liikuntapaikkoja ei kuitenkaan ole tarvis hakea sen kauempaa, sillä alueellamme on hienoja reittejä lähes kivenheiton päässä. Mätäjoen viherkäytävä on upea luontokokonaisuus, jossa kevään merkit näkyvät ensimmäisenä, mutta keskuspuiston pohjoisosan metsissä saa parhaimmillaan samoilla lähes ihmisiä näkemättä. Lenkkeilijöille ja pyöräilijöille runsaasti reittejä Yli satavuotiasta Keskuspuistoa halkovat erilaiset reittimahdollisuudet, joita käytetään niin juoksemiseen, pyöräilyyn, luontoretkeilyyn kuin muuten vain virkistymiseen. Ulkoiluteitä on 100 kilometriä ja metsiä 700 hehtaaria, mm. upeita kuusikoita, lehtoja, haapaja lehtikuusimetsää. Alueelta löytyy useita kuntoilupisteitä, ulkoilumajoja ja levähdyspaikkoja, joissa voi liikunnan lomassa syödä vaikka eväitä tai vain kuunnella luonnon ääniä ja nauttia metsän tuoksusta. Pirkkolan urheilupuistossa ja Paloheinän alueella on parhaat urheilumahdollisuudet. Niissä on mahdollista harrastaa myös erilaisia maksullisia urheilumuotoja. Pyörä on hyvä väline tutustua keskuspuistoon laajemmin. Puisto on täynnä pyöräteitä ja niitä pitkin pääsee aina Helsingin keskustaan saakka. Maastopyöräilijöiden on hyvä muistaa, että merkitsemättömiä metsäreittejä ei ole tarkoitettu pyöräilyyn. Neljä luonnonsuojelualuetta Keskuspuiston pohjoisosa on alueen laajin. Siellä on neljä luonnonsuojelualuetta, joissa voi tuntea lähes erämaisia kokemuksia ja nauttia monipuolisesta luonnosta. Pitkäkosken rinnelehto sijaitsee Kuninkaantammen vieressä, Pitkäkosken ulkoilumajan läheisyydessä. Näin keväällä koski kuohuaa voimakkaana ja sitä voi ihailla niin jokea ylittävältä sillalta kuin lehdon läpi kulkevalta polulta. Haltialan aarnialue tarjoaa vahvaa korpitunnelmaa. Kasvillisuus on siellä rehevää ja lähes koskematonta. Aarnialueen halki kulkee opastettu luontopolku. Helsingin kaupunginhallitus on esittänyt luonnonsuojelualueen laajentamista koskemaan koko 137 hehtaarin kokoista Haltialanmetsää. Haltialanmetsä on Helsingin suurin ja yhtenäisin metsäalue ja uusi suojelualue yhdistäisi Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken rinnelehdon yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos ei pelkää eksyvänsä, voi pyöräteiltä poiketa läpi metsän kulkeville luontopoluille, joilla saa kulkea lähes vastaantulijoitta. Vantaanjoen rantapelloilla käyskennellessä pääsee helposti maalaistunnelmaan. Niskalan puulajipuisto ja Ruutinkosken rantalehto antavat HALTIAVUOREN LUONTOPOLKU Haltiavuoren luontopolku lähtee Paloheinän ulkoilumajalta ja kiertää ulkoiluteitä pitkin Haltialan aarnialueen kautta Vantaanjokivarteen Pitkäkoskelle ja edelleen Haltiavuoren kautta takaisin Paloheinään. Pituutta polulle kertyy vajaat seitsemän kilometriä. Reitti on merkitty ruskein käpymerkein ja polun varrella olevat kohteet on osoitettu numerotolpin. Pituus: 7 km Lähtöpaikka: Pakilantie 124 METSÄPOLKU Metsäpolku lähtee Paloheinän ulkoilumajalta ja kiertää kapeita pikkupolkuja pitkin vajaan kolmen kilometrin metsäkierroksen. Polun varrella kerrotaan maastotauluin Haltialan metsäluonnosta ja sen hoidosta. Reitti on merkitty vihrein käpymerkein. Pituus: 3 km Lähtöpaikka: Pakilantie 124 KORPIPOLKU Polun alkuun on Niskalan pysäköintialueelta (Kuninkaantammentie 40) noin kilometri. Kulje pysäköintialueelta länteen Kuninkaantammentietä puoli kilometriä. Kuninkaantammentieltä on viitoitus polun alkuun, noin 0,6 km. Kuljettuasi polun loppuun tulet taas Kuninkaantammentielle, jota pitkin on lyhyt matka Pitkäkosken ulkoilumajalle. Lännen suunnalta tultaessa Pitkäkosken majan pysäköintialueelta polun alkuun on noin 0,4 km. Kuljettuasi polun loppuun pääset takaisin Kuninkaantammentielle, kun kuljet ulkoilutietä pitkin 0,6 km pohjoiseen. Voit myös jatkaa matkaasi Haltialan aarnialueelle. Korpipolulla pääset tutustumaan ennallistettuun metsään Haltialan ulkoilualueen sydämessä. Luontopolun pituus on noin 1,2 km. Polun molemmissa päissä on alkutaulu, josta polulle tutustumisen voi aloittaa. Korpipolku on viitoitettu kuusimerkein ja sinikeltaisin merkkinauhoin. Matkan varrella kerrotaan opastauluin alueen luonnosta ja sen ennallistamisesta. Polku ei sovellu lastenrattailla kuljettavaksi. Pituus: 1,2 km Lähtöpaikka: Kuninkaantammentie tai Pitkäkosken maja NISKALAN PUULAJIPUISTO Pienellä alueella voit tutustua noin 60 eri lajin lehtipuihin ja pensaisiin, mäntyja kuusilajeihin sekä kuuteen lehtikuusilajiin puhumattakaan monipuolisesta ruohovartisesta kasvilajistosta. Puulajipuistoon voi tutustua kolmea eri polkua pitkin. Näistä poluista ensimmäinen kulkee pitkin Kuninkaantammentietä, toinen myötäilee puiston reunoja ja on nimeltään Jakobinpolku (n. 450 m). Kolmas reitti on Kavaleffinkierros (n. 250 m), ja se kiertelee arboretumin sisäosassa. Kuninkaantammentien ja Fallintien risteyksen P-paikalta 200 m länteen Lähde: Helsingin kaupunki Keskuspuiston laaja pohjoisosa soveltuu parhaiten luontoretkeilyyn. Karttakuva Helsingin kaupunki. mahdollisuuden tutustua monipuoliseen luontokokonaisuuteen. Ruutinkoskelta löytyy myös useita eväsja kalastuspaikkoja sekä melontareitti. Viereisellä Haltialan kotieläintilalla voi paistaa makkaraa ja tutustua erilaisiin eläimiin, jos vain koronatilanne antaa myöten. Kansallinen kaupunkipuisto vai Helsinkipuisto? Eri luonnonsuojelujärjestöt ja sidosryhmät ovat esittäneet kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin, jossa Haltiala yhdistettäisiin osaksi sitä. Kaupunki ei ole kuitenkaan lämmennyt hankkeelle, sillä se saattaisi tuoda kaavoitusrajoituksia. Kaupunki sen sijaan ehdottaa tilalle Helsingin kaupunkipuistoa, joka ulottuisi Haltialasta Vantaanjokea pitkin Vanhankaupunginlahdelle ja Helsinginniemen lähisaariin. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli asiaa viime viikolla. Teksti Jauri Varvikko Haltialanmetsän alue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama kokonaisuus. Kuva: Susanna Pimenoff.
5 13.5.2020 Koronavirus ja mustat aukot KORONAVIRUS YLLÄTTI IHMISET. Uusi tuntematon infektiotauti, covid-19 levisi nopeasti ympäri maailmaa pandemiana. Ihmisten välitön ensireaktio oli hamstraus. Monissa maissa kauppojen hyllyt tyhjenivät nopeasti vessapaperista ja paperinenäliinoista! USA oli poikkeus, siellä ostoryntäys kohdistui käsiaseisiin! Toinen korona pandemian vaikutus ihmisten käyttäytymiseen liittyi karanteeninmääräyksistä johtuvaan kotona pysyttelemiseen. Aikaa jäi lukemiseen. Ylen ykköskanava ja Hesari olivat päivittäin täynnä koronauutisia. Tätä lajia en kaivannut enää enempää. Kirjojen kerääjänä minulle on kertynyt lukemattomia ei toki määrältään vaan nimenomaan toistaiseksi vielä lukematta jääneitä kirjoja tai joihin olen halunnut syventyä uudestaan. Viimeisimpiin hankintoihini kuuluu erityisesti tähtitiedettä käsitteleviä kirjoja. Niinpä keräsin hyllystäni iltayölukemista varten sylillisen Stephen Hawkingin, Esko Valtaojan ja muiden teoksia. Jotenkin tuntui luonnolliselta, että uusi tuntematon koronavirus herätti mielenkiintoni maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta koskeviin arvoituksiin. Maailmankaikkeutta koskevat tietomme ovat toki moninkertaisesti suuremmat kuin esi-isillämme, joiden havainnot perustuivat vain silmien näkökykyyn. Nykyisin käytössämme on monipuolinen valikoima teknisiä havaintovälineitä Kopernikuksen ja Galileon pienitehoiseen kaukoputkeen verrattuna. Lisäksi apunamme ovat kehittynyt luonnontiede, fysiikka, kvanttifysiikka ja ultratehokkaat tietokoneet, jotka ovat helpottaneet ja nopeuttaneet monimutkaisia matemaattisia ratkaisuja, joihin ihmisaivojen kapasiteetti ei riitä. Esko Valtaoja on saavuttanut kuuluisuutta varsinaisen tieteenalansa erinomaisena ja kiinnostavana popularisoijana. Kysymykseen Onko alkuräjähdys totta vai onko sekin vain uusi tieteen nimissä synnytetty myytti entisten luomismyyttien jatkoksi? Valtaoja tiivistää vastauksensa kosmologisena paradoksina: ”Aluksi ei ollut mitään ja sitten se räjähti!” Tiede ei ollut kyennyt vastaamaan mitä räjähti ja oliko ennen tätä suurta alku pamausta, Big Bang, jonka synnyttämä havaitsemamme maailmankaikkeus on noin 13.8 miljardia vuotta vanha, epätarkkuus plus miinus 21 miljoonaa vuotta. Ongelmaksi muodostui, että aistihavainnoin määritellyn maailmamme muodostaa enimmäkseen pimeäksi energiaksi ja pimeäksi aineeksi nimitetty osa, ja lopuksi vain rahtunen oikeaa ainetta ja valon kaltaista energiaa. Mitä tämä pimeä energia ja pimeä aine ovat, sitä ei ole kyetty tähän mennessä selittämään. Tiedetään, että nämä pimeät voimat pitävät havaitsemaamme näkyvää maailmaa koossa ja vaikuttavat sen laajenemiseen. Pimeän aineen vaikutus havaittiin 1930-luvulla, sen massan arvioitiin olevan maailmankaikkeudessa viisi kertaa suurempi kuin kaikessa tunnetussa aineessa yhteensä. Albert Einsteinin suhteellisuusteorian pohjalta vuonna l916 esitettiin teoria mustien aukkojen olemassa olosta, vaikka Einstein itse kielsi niiden todellisen olemassa olon. Sitten havaittiin, että suurten tähtien kulutettua sisäisen ydinreaktioita ylläpitävän polttoaineensa loppuun, ne luhistuvat äärettömän tiheäksi pisteeksi, jota nimitetään singulariteetiksi. Ensimmäinen kvasaari (”kvasistellaarinen radiolähde”) löydettiin vuonna 1963. Vuonna 1967 yhdysvaltalainen John Wheeler otti käyttöön nimityksen ”musta aukko” korvaamaan aiemmin käytetyn ”jäätynyt tähti”. Englantilainen Stephen Hawking viimeisissä BBC:n Reith-luennoissaan (Radioitu 26. tammikuuta 2016 ja 3. helmikuuta 2016) käsitteli vuosien tutkimustyönsä kohdetta mustat aukot. Einsteinin tavoin klassisen fysiikan lakien mukaan hän pyrki todistamaan, että musta aukko imee kaiken siihen syöksyvän termisen säteilyn, mutta ei voi säteillä mitään ulos. Hawking löi jopa parin tutkijatoverinsa kanssa vetoa, että informaatio katoaa mustissa aukoissa. Hän tunnusti myöhemmin hävinneensä vedon, kun oli keksinyt, miten informaatio voi säilyä. Hawking kollegoineen keskittyi kehittelemään uutta teoriaa, joka perustuu matemaattiseen ajatukseen, että informaatio voi tallentua tapahtumahorisonttiin ja muuntuu kaksiulotteiseksi hologrammiksi supertranslaationa tunnetussa prosessissa. ”Viestini siis on, että mustat aukot eivät ole niin mustia kuin niiden uskotellaan olevan. Ne eivät ole sellaisia ikuisia vankiloita kuin niiden aiemmin ajateltiin olevan. Mustasta aukosta on mahdollista päästä pois. Sekä tässä maailmankaikkeudessa että mahdollisesti toisessa”. Hawkinginilta tutkimus jäi kesken. Mutta hänen kuolemansa jälkeen onnistuttiin saamaan monimutkaisen radioaaltosäteilyyn perustuva kuva mustasta aukosta. Se todistaa, että musta aukko säteilee ulos, mutta ei valoaaltoja vaan radioaaltoja. Artikkelin otsikko ”Mustien aukkojen pehmeät karvat” viittaa epäsuorasti ranskalaisten polemisointiin termiä Musta aukko vastaan. Ranskan kielessä termi kuulostaa säädyttömältä! Esko Valtaoja muistuttaa, että kauan ennen tieteellistä mustien aukkojen tutkimusta monet tieteiskirjailijat kuvasivat madonreikiä ja avaruuden portteja, joiden kautta ihmisten avaruusalukset tunkeutuvat toisiin maailmoihin kohdatakseen uudenlaisia elämänmuotoja. Toiset kuvasivat ulkoavaruuden tunkeilijoiden vierailuja maapallollemme, kuten esimerkiksi jokin aika sitten TV:ssä esitetyissä amerikkalaisissa scifi-filmeissä ”Indepence day”. Valtaoja on kuitenkin valmis lyömään vetoa, että kotigalaksimme eksoplaneetoilta on turha odottaa löytävämme puhekaveria. Minun mielikuvaani mustat aukot toivat vertauksen maailmankaikkeuden mittakaavassa eräänlaisesta koronavirustapauksesta. Molemmissa riittää vielä paljon tutkittavaa. Jään odottamaan milloin joku Hawkingin seuraaja esittää matemaattisen kaavion miten omaa maailmankaikkeuttamme koossa pitävän pimeä energia ja pimeä massa ovat mustien aukkojen prässin läpi puristunutta säteilyä. Onko se lopulta kauan kaivattu kaiken teoria sitä en tiedä. Mutta uskon tieteen kehitykseen ja tämän tapahtuvan ennemmin tai myöhemmin. Samoin kuin olen luottavainen, että nykyinen koronaviruskin kesytetään uusille rokotteilla ja lääkkeillä. Koronakriisin aiheuttamista taloudellisistakin menetyksistä selviydytään. Oiva Björkbacka Kaarela-Seura ry:n kevätkokous pidetään torstaina 4.6.2020 klo 18 Kannelmäen kahvilassa Vanhaistentien ja Kantelettarentien kulmatalossa. Tervetuloa! Hallitus HELSINGIN osallistuva budjetointi eli OmaStadi käynnistyy taas ensi syksynä. Kaupunginhallitus päätti, että osallistuvan budjetoinnin toteutusaika on jatkossa kaksi vuotta. Samalla päätettiin kaksinkertaistaa käytössä oleva määräraha. Aiemman 4,4 miljoonan euron sijaan kaupunkilaiset voivat nyt päättää 8,8 miljoonaa euron käytöstä. Rahasta kohdennetaan edelleen 80 prosenttia suurpiireille niiden asukasmäärän mukaan ja 20 prosenttia kaupungin yhteisiin hankkeisiin. Yksittäisen äänestettävän ehdotuksen kustannukset saavat olla enintään puolet alueen kokonaisbudjetista. Yhteistyöllä monipuolisia ehdotuksia OmaStadi on kaupunkilaisten yhteinen asia ja tavoitteena on, että monenlaiset kaupunkilaiset kaikissa kaupunginosissa osallistuvat ideointiin, ehdotusten tekemiseen ja äänestämiseen. Osallistuvan budjetoinnin seuraavalla kierroksella vahvistetaan yhteistyötä esimerkiksi erilaisia kaupunkilaisia tavoittavien järjestöjen kanssa. Myös vuorovaikutusta kaupungin ja kaupunkilaisten välillä lisätään entisestään. Tavoitteena on saada aikaan monipuolisia ja laadukkaita ehdotuksia, jotka toteutuessaan parantavat kaupunkilaisten arkea ja hyvinvointia eri puolilla kaupunkia. Samalla kerrytetään laajemminkin kaupungin ymmärrystä kaupunkilaisten tarpeista – ja toisaalta kaupunkilaisten tietoa kaupungin toiminnasta. Ensi talven ja kevään aikana järjestetään alueellisia työpajoja, joissa samaan paikkaan tai palveluun kohdistuvia ideoita voidaan yhdistellä yhdeksi ehdotukseksi. Näiden lisäksi järjestetään teemaperustaisia työpajoja, joissa kaupunkilaiset ja kaupungin asiantuntijat jalostavat ehdotuksia yhdessä. Ehdotuksista äänestetään syksyllä 2021. Äänioikeutettuja ovat kaikki 12 vuotta äänestysvuonna täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Ensimmäisen kierroksen OmaStadi-hankkeiden toteutus on käynnissä Ensimmäiseltä kierrokselta toteutettavaksi äänestetyn 44 OmaStadi-hankkeen toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni hanke valmistuisi jo vuoden 2020 aikana, mutta koronaviruksen aiheuttama poikkeustila voi tuoda viivästyksiä aikatauluihin. Ensimmäisten hankkeiden arvioidaan valmistuvan kesällä 2020. Kaikkien toteutettavien hankkeiden etenemistä voi seurata osoitteessa omastadi.hel.fi/results Syksyllä käynnistyvän OmaStadin budjetti on 8,8 miljoonaa euroa
6 13.5.2020 Jumalanpalvelukset Sunnuntaisin klo 11. Jumalanpalvelukset toimitetaan Malminkartanon kappelilta ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Liity mukaan suoraan lähetykseen etäyhteydellä Facebook-sivullamme tai verkossa osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/ kannelmäki, josta löydät myös tarkemmat tiedot jumalanpalveluksista. Lähetykset voi katsoa tallenteena myöhemminkin. Kirkkoherranvirasto Virasto palvelee vain puhelimitse ja sähköpostin välityksellä arkisin klo 9-14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Kirkko ja seurakuntakeskus on suljettu elokuun puoleen väliin saakka ilmastointiremontin vuoksi. Viikkotoiminta on tauolla ja tapahtumat on peruttu. Facebookissa saat vinkkejä mm. virtuaalisista päiväkahveista. Rippikouluinfot ja nuorten jutut löytyvät verkosta osoitteessa kantsunurkka.fi Henkistä ja hengellistä tukea • Seurakuntamme pappien puhelinpäivystys 09 2340 3802 päivittäin klo 9–21. • Kirkon keskusteluapu verkossa osoitteessa kirkonkeskusteluapu.fi. • Palveleva puhelin päivystää p. 0400 22 11 80 klo 18–24 joka päivä. • Diakoneille voi varata ajan puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot nettisivuillamme. Yli 70-vuotias, Helsinki-apu on tukenasi Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyössä avaama puhelinja asiointiapupalvelu Helsinki-apu on tarkoitettu koronaepidemian ajaksi niille ikääntyneille, avun tarpeessa oleville helsinkiläisille, jotka eivät ole kotihoidon tai sukulaisten tai naapurien avun piirissä. Jos olet yli 70-vuotias helsinkiläinen ja tarvitset kauppatai asiointiapua, voit soittaa Helsinkiavun numeroon 09 310 10020 (ma–pe 9–16). Tukea ja uusia näkökulmia parisuhteen ja perheen ongelmiin • Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusi neuvontapalvelu, jossa kirkon perheneuvojat tarjoavat tukea parisuhdetta koskeviin kysymyksiin ja ongelmiin. Rakkausklinikka toimii verkoss osoitteessa terve.fi/teemat/rakkausklinikka • Perheneuvonta. Helsingin seurakuntien perheneuvonta auttaa ja tukee parisuhteeseen ja perheeseen liittyvissä ristiriitatilanteissa. Keskusteluaikaa voit tiedustella vastaanottosihteeriltä p. 09 2340 2555 (ma–pe klo 9–12). Tietoa verkossa: helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Seuraa somessa: Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: @kannelmakisrk, @kantsunurkka Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Seurakunta palvelee poikkeusoloissa Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 POIKKEUSTILAA ON eletty jo jonkin aikaa, vaihtelevin mielialoin ja tunnelmin. Työja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun töitä tehdään pätkissä, taiteillen etäkoulujen eri aikataulujen, töiden ja ruokahuollon välillä. Iltaisin on vapaata aikaa. Nyt kun perhekalenteri on tyhjentynyt iltojen harrastusmenoista, ja ne vähätkin jäljelle jääneet toteutuvat etäyhteyksin, ovat kaikki iltaisin kotona. Ruutuajoista on höllätty, lapset ovat pelanneet ja toisaalta löytäneet vanhojen leikkien pariin. Yhdessä heidän kanssaan on leivottu kaikenlaista, esimerkiksi sellaisia pikkuleipiä, joita isoäitini leipoi, kun minä olin pieni. En ehtinyt käydä kirjastossa ennen poikkeusaikoja, joten olen kuunnellut viime aikoina paljon äänikirjoja. Äänikirjat eivät ole aiemmin olleet suosiossani, sillä tuntuu, että niitä kuunnellessa ei jää aikaa tai tilaa ajatuksille samalla tavalla kuin lukiessa kirjaa. Mutta nyt, tunteiden vuoristoradassa, on ollut iltaisin ihanaa pudota esimerkiksi Kjell Westön hieman käheän äänen saattelemana jonnekin toisiin tapahtumiin, toisiin aikoihin, toisten ihmisten tarinoihin. Aamuisin bongailen pihalta lintuja. Se alkoi, kun lapsella oli koulutehtävänä lintupäiväkirjan pitäminen. Aluksi kuuntelimme yhdessä lintujen ääninäytteitä netistä. Nyt meillä on aikaa tarkkailla pihan ja naapuruston elämää. Lintuja, rusakoita, kauriita, kaupungin duunareiden raivaustalkoita. Naistenpäiväksi saatujen ruukkuruusujen hellä hoivaaminen on uusin harrastukseni. Tarkkailen ruusujen elämää päivittäin erittäin suurella intohimolla samalla, kun yritän kastella niitä sopivasti ja käännellä ruukkuja varmistaakseni kukkien tasaisen kasvun. Olen henkisesti alkanut elää samaan tapaan kuin kesämökillä joskus kauan sitten. Silloin kun kesämökin mökkisesonki alkoi syksyllä olla lopuillaan, ilmat kylmenivät ja elämä mökkipaikkakunnalla hiljeni. Mökillä sesongin lopulla ihmisiä ei tullut kylänraitilla vastaan. Ruokaa tehtiin niistä aineksista, mitä mukaan oli pakattu, sillä paikkakunnalla ei ollut kauppaa. Nyt ilmat vuoroin lämpenevät ja kylmenevät, en ihan ota selvää, mutta luulen, että kesää kohti mennään. Ulkoillessa ihmisiä on liikkeellä liikaakin, vaikka en haluaisi nähdä ketään. Kauppareissu tehdään mahdollisimman harvoin, joten ruoanlaitossa sovelletaan niitä aineksia mitä kulloinkin kaapissa on. Mökkimuoti on oma lukunsa. Eikä lähiömuoti outoine kaapuineen siitä juuri poikkea. 90-luvulla hiljenin kuuntelemaan radiosta Alivaltiosihteerin tai Leilan ja Annukan radiolähetyksiä. Nyt liimaudun nettiradion kylkeen kuuntelemaan Sami Yaffan lähetystä Radio Majavasta, minkä kulttuuriväki perusti poikkeusaikojen iloksi. En ole vuosiin kuunnellut radiota, ja on jotenkin turvallista uppoutua musiikkiin, kuunnella tarinoita ja tarkkailla ruusuja. Minulla on valtava kaipuu pistää koko pakka ihan sekaisin. Elää niin kuin Peppi Pitkätossu, jalat tyynyllä, pää jalkopäässä, elää arkea nurinkurisesti. Ehdotinkin jo lapsille, kun ennen vappua alkoi sataa lunta, että voisimme oikeastaan juhlia vapun sijasta uudelleen joulua. Lapset katsoivat silmät ymmyrkäisinä eivätkä todellakaan suostuneet suunnitelmaan. Toinen heistä totesi tarkkanäköisesti minun olevan lapsellisempi kuin aikuiset yleensä. Tosiaan, poikkeusolossa elely koko perheen voimin on meluisaa, yllätyksellistä ja hyvin tunnerikasta! En tietenkään pidä kirjaa, mutta olin taannoin yksin kotona peräti puoli tuntia, ensimmäistä kertaa viiteen viikkoon. Se tuntui oudon juhlavalta. Olen ehtinyt olla lasten kanssa ja kuunnella niitä lukuisia asioita ja kertomuksia, joita jää mielten sopukoihin lukemattomat määrät nyt, kun kavereita tai isovanhempia ei voi tavata. Olen ehtinyt silitellä lapsia ja puolisoa poikkeusaikana erityisen paljon. Ja päivitellä ajan kulumista, lasten kasvua ja haaveilla tulevasta. Ja sitten katsahtaa ruusua ja ihailla sen sitkeää pyrkimystä valoa kohti. Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Ruusun kyttääjä mökkitunnelmissa kotona Myymme ja ostamme laadukasta 1950–2000 -lukujen pohjoismaista designia. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija.fi Myymme ja ostamme laadukasta 1950–2000 -lukujen pohjoismaista designia. MUIJA SECOND HAND SHOP Avoinna MA–PE 10–17, LA 11–15 Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh 041 548 8438 www.muija.fi
7 13.5.2020 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Seneffiina Varaa aika ja tule laittamaan *hiuksesi kesäkuntoon! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 ParturiKampaamo Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Maalaukset, grafiikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.fi Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi Nyt erä kehystettyjä julisteita -50% Kehruutie 1, Malminkartanon aseman pohjoispäässä Puh. 041 537 5019 www.aforte.fi | kehys@aforte.fi Avoinna Ke-Pe 10-17, La 10-14 Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA • Pintaremontit/korjaukset/huonekalujen tai kalusteiden kokoaminen ja kiinnittäminen seinään alkaen 28€/tunti tai sopimuksen mukaan. Muut kotipalvelut/kotiapu kuten digiapu alkaen 28€/tunti. • Pesulapalvelut paikan päällä Kärcherin painehuuhtelulaitteella ja pesuaineella, ei matkakuluja Esim: Sohvat 2-8 istuttavat 95€ 250€ sis. 24% ALV Esim: Matot 1-6 kpl 60€ 250€ sis. 24% ALV Suomalainen Maununnevalla toimiva yksityisyritys. Palveluista kotitalousvähennys. YHTEYSTIEDOT: Puhelin: 040-254 0027 | markunmonialapalvelu@gmail.com https://sites.google.com/view/markun-monialapalvelu EPIDEMIA-AIKANA PALVELEMME ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia tiistaisin ja torstaisin klo 8-9. Toivomme, että tällöin muut asiakkaat eivät asioisi apteekissa. Ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien kannattaa ensisijaisesti pyytää omaisia, ystäviä tai naapureita asioimaan puolestaan. Tällöin puolesta asioivalle tulee antaa kelatai ajokortti tai lääkäriltä saatu paperituloste resepteistä mukaan. Asioivalle voi tehdä myös valtuutuksen suomi.fipalvelun kautta. Jos et pääse itse liikkumaan ja sinulla ei ole ketään, joka asioisi puolestasi, soita apteekkiin, niin pyrimme järjestämään lääkkeiden kuljetuksen kotiin. Kuljetus on maksullinen. PITÄJÄNMÄEN APTEEKKI Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki puh. 09-557 565 Aukioloajat ark 9-19, la 10-16, epidemia-aikana ti ja to klo 8-9 auki ikääntyneille ja riskiryhmiin kuuluville. Työt jatkuvat rajoitetusti kevään aikana. Voin nyt ottaa vastaan vain sellaisia ompelutöitä, jotka eivät vaadi sovittamisia. Mahdollisten korjattavien vaatteiden tulee olla vastapestyjä ja täysin kuivia. Varaathan ensin ajan puhelimitse. Samalla voin vastata tarkempiin kysymyksiin. Kaustisenpolku 3 (terveysaseman vieressä) Avoinna: ti pe klo 12-18 ja muihin aikoihin sop.muk. puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com Kuljetamme ostokset kotiovellesi asti Lisää tuotteet verkkokaupan ostoskoriin, lähetä tilaus ja me hoidamme loput. Verkkokaupasta saat tuotteet täysin samalla hinnalla kuin myymälästämmekin. Kokeile verkkokauppaamme nyt ensimmäisten joukossa! Kaarelantie 14, 00430 Hki P. 050 436 5484 Avoinna Ma-Pe 7-22, la 9-22, su 10-22 MAUNUNNEVA www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-maununneva Kauppakeskus Kaari Kauppakeskus Liila Kauppakeskus Viisari 80cm rulla alk.19€/m +kanttaushinta Käytävämatot Käytävämatot mittojen mukaan mittojen mukaan www.mattokymppi.fi OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet. Kaivuutyöt 30 vuoden kokemuksella. Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145
K-MARKET KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 Helsinki 04578729240 KOTIINKULJETUS JA NOUTO O IST JOPA SEUR VAKSI PÄIVÄKSI. MAKSU HOIT VERKO A. L JA, YLI 10 000 TUO N VALIKOIMA. TILAUS O IST VERKO A TAI K-RUOKA-SOVE UKSE A Tervetuloa turvallisille ostoksille! www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-kannelmaki KANNELMÄKI KANNELMÄKI (SITRATORI) STADIN PARAS Helsingin paras K-Market-ketjun asiakastyytyväisyys kevät 2020 Kiitos! Olemme avanneet verkkokaupan! Palvelu pelaa Ma Pe 6.30-23 La 8-23 Su 9-23 Tästä pääset verkkokauppaan! Tempur Brand Store Kaari Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puhelin 041 317 1335 AVOINNA ark. 10-21, la 10-19, su 11-18 · Paras laatu • Paras selälle • Parhaimmat yleisarvosanat • Eniten suositeltu • Paras viestintä • Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa *lähde Taloustutkimus 2019 Best In Test Unija Selkäliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria eikä halpajäljitelmiä. Laadukkainta palvelua, liittyen nukkumisen tuotteiden valintaan, saat Tempur Brand Store Kaaren koulutetuilta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjiltä – tervetuloa! Like no other Messut siirtyivät Myymälään! Peruuntuneiden messujen vuoksi Tempurin Kaaren myymälässä sänkyjä jopa -40%. Palvelemme myymälässämme yksityisellä ajanvarauksella, jolloin myymälä suljetaan muilta asiakkailta. Tiedustelut ja ajanvaraus 041 317 1335. Tyynytarjouksia! Tempur Brand Store -Kaaresta löydät nukkumisergonomian asiantuntijan, joka auttaa valitsemaan yksilöllisesti sopivimman tyynymallin nopeasti ja hygieenisesti. Myymälöissä paljon tarjouksia ja voit ostaa myös tyynylahjakortin!