No 6 11.6.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Porrassiivoukset edullisesti ja ammattitaidolla! Takuuvarmasti hyvä palvelu yli 35 vuoden kokemuksella! HESA PORRASSIIVOUS OY P. 050 505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.? Mätäjokifestarit 20 vuotta Arjan valokuvanäyttely oli suksee Kannel-Krouvin blues-iltamat suosittuja Arja oli kovin liikuttunut ja onnellinen avajaistilaisuudesta. Antti soitti Arjalle huuliharppua.
2 11.6.2016 Bök i Kårböle JAG ERKÄNNER ATT jag inte orkar följa med alla nyheter mera. Det fi nns en gräns för hur mycket dystra nyheter min hjärna klarar av. Jag hade missat diskussionen om den nya alkohollagen, och en morgon nyligen läste jag om förslaget i mera detalj. Jag trodde jag drömde: ölet blir starkare i matbutikerna, tillgången ökas på många olika sätt, vi får köpa ut från restaurangerna och kreditköp tillåts i högre grad. Mitt intryck var att lagens syft e var att öka utbudet av alkohol. Jag kände hur den rena ilskan steg. Vilken idioti! När jag delade min oro över vad detta kommer att medföra, konstaterade min vän, som studerar socialhjälp lakoniskt; beslutsfattarna tänker väl, att strunt i dem som super ihjäl sig. Jag har fl era vänner som arbetar inom diakonin, och jag kan inte annat än beundra dem för att de orkar jobba med samhällets bottenskikt, de som alkoholen fört till ett liv i total hopplöshet och misär. Skattepengarna kommer med ett högt pris. Detta påverkar oss i Kårböle. Vi är vana att se alkoholanvändarna utomhus, i köpcentren och kring pubarna. Sommaren för med sig att vi ser dem ännu mera omkring oss. Det off entliga utrymmet krymper för de andra som rör sig på sommarkvällarna. Vi får säkert se konsekvenserna och det som gör mig mest arg är att de som kommer att köpa det starkare ölet är ungdomarna. De, vars hjärnor speciellt borde skyddas mot alkoholens skador. Varför skyddar inte vi vuxna våra barn och ungdomar bättre? Ungdomarna håller på att bli smartare, de glorifi erar inte alkoholen så mycket mera som tidigare, men vi borde inte uppmuntra dem till mer användning. Så nu funderar jag hur jag kan lita på att de som demokratiskt valts att sköta våra ärenden, verkligen gör sitt jobb. Igen ser jag att, ingen synliggör vilka värderingar som styr våra beslutsfattare. Är pengarna verkligen den enda värderingen? Det lidande som alkoholen för med sig är inte bara fråga om pengar. Det är förluster som ibland inte går att reparera, såren går vidare i generationer av familjer. Sommaren kommer med fester och härliga sommarkvällar. Måttligt med alkohol förhöjer stämningen, men i god samvaro behövs inte så mycket rusmedel. Nu känner jag mig som en tant i nykterhetsföreningen, som hytter med fi ngret. Faktiskt tror jag, att det behövs ilskna människor, som trotsar det som ses som normgivande. Ilska, som kan omvandlas till något konstruktivt är en kraft att räkna med. Då har vi inte gett upp, resignerat och vänt ryggen till. Hurdana drömmar har vi om framtiden? Vad är visionen? Vad inspirerar oss på riktigt? Sommaren ger tid att stanna upp, lyssna till både glädje och ilska. Jag känner åtminstone att jag lever och bryr mig. Den dagen jag inte känner något annat än likgiltighet, då har jag dött inombords. Den dagen vill jag inte uppleva. Få se om min ilska leder ända till konkret handling, borde jag skriva ett brev till riksdagsledamöterna? Jag önskar dig en skön sommar med mycket glädje! Harriet Fagerholm Kårböle Gille r.f. Jag är arg Kannel-Krouvin bluestanssibileet Väkevää tulkintaa ja rytmin taikaa ALKUVUODESTA LÄHTIEN joka toinen tiistai on Kannel-Krouvissa tunnelmoitu bluesin hengessä. Skotti Robbie Hill, Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka artistivieraineen tulkitsevat bluesia taidokkaasti, aidolla otteella. Eikä tässä vielä kaikki, sillä myös Helsinki Blues Dancers on mukana tulkitsemassa bluesmusiikkia tanssin muodossa. ”Ihanaa, että on tällaista. Suomessa ei tiettävästi järjestetä muita vastaavanlaisia bluestanssibileiltoja. Kerrankin vuorovaikutteisuutta tanssijoiden ja muusikoiden kesken” toteavat Kannel-Krouvin työntekijät. Kannel-Krouvin Tuesday Music Clubiin monet tulevat jamittamaan rentoutuakseen työpäivän päätteeksi. Nykysin savuttomat ’Juke Jointit’, ovat autenttisen bluestanssin kulttuurin perusta ja ne ovat uudeelleen löydettynä loistavia arjen liikuntapaikkoja myös sillä bluestanssi on myös monipuolinen liikuntaharrastus. Tunteella tanssimista, ? iliksellä Tanssinopettaja Arja Sahlberg sekä liikunta-alan ammattilainen, bluestanssibileiden järjestäjä Kimmo Raineva hekumoivat joka solullaan bluesin riemua ja heidän koko olemuksensa huokuu bluesin henkeä. ”Kyllä tästä on tullut minulle elämäntapa”, kuvaa Kimmo, joka soittaa myös huuliharppua ja kitaraa. ”Sama kuin antaisi pikkurillin paholaiselle, se vie mennessään” jatkaa Kimmo pilke silmäkulmassa. ”Blues sopii suomalaiselle melankoliselle mentaliteetille” Bluesin ytimeen pääsy vaatii kokonaisvaltaista heittäytymistä. ”Bluestanssi on monipuolinen ja siksi erikoinen tanssi, jota ei voi selittää lyhyesti” kuvaa Arja. ”Se on maskuliinista, vahvoja elementtejä sisältävää, puhdasta, rehellistä tunteiden kirjoa. Pehmeätä ja vahvaa.” Yksin tai yhdessä Bluestanssia voi tanssia parin kanssa tai vain yksittäin jammaillen. Mukaan ei tarvita omaa paria. Osa tanssii saman parin kanssa ja osa vaihtaa paria yhden tai kahden kappaleen jälkeen. ”Ihmiset tanssivat omalla tyylillä. Mies vie tai sitten 50-50% tyylistä riippuen. Toinen keksii ja toinen seuraa.” kertovat Arja ja Kimmo. Tanssijoiden liikehdintä tanssilattialla on sulavaa, vapaata, mutta samaan aikaa teknisesti hyvin hallittua oman vartalon käyttöä. Pari tanssii niin lähiotteessa, käden päässä kuin ilman fyysistä kontaktia. Tanssittava blues syntyy muusikoiden ja tanssijoiden yhteistyössä ”Bluestanssi syntyy bluesmusiikista” sanoo Kimmo. Bluesmusiikissa vaihtelee kappaleiden tempo. Luonteenomaisena piirteenä on vaihtelu hitaiden kappaleiden laahavasta temposta nopeaan ja rytmikkääseen. Monia bluestanssissa kiehtoo hidas fi ilistely. Bluestanssi on siten aistikasta ja sensuellia voimakkaisiin tunteisiin perustuvaa liikehdintää.Rytmissä, musiikintulkinnassa ja parin välisessä vienti-seuraamistekniikassa piilee sen viehätys. ”Vaikka bluestanssissa on olemassa perusrytmejä, niin siinä on runsaasti tilaa improvisoinnille” sanoo Kimmo. Tärkeintä ei ole kuvioiden opettelu, vaan tanssissa korostuu yhteys musiikkiin ja pariin. ”Tavoitteena on musiikin tulkinta ja rytmi” sanoo Arja, joka on osallistunut ympäri Eurooppaa järjestettyihin bluestanssitapahtumiin. ”Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa valtavat bluestanssibileet ovat jo kovassa nosteessa” Arja kertoo. Jatkoa seuraa ”Suomessa bluestanssibileet ovat uusi, mutta kasvava ilmiö” toteaa Arja, joka on pukeutunut upeaan vintage-mekkoon ja jalassa hänellä ovat tyyliin sopivat tanssikengät. ”Mitään erityistä sääntöä tai pakkoa ei pukeutumiselle ole. Toki liikkeessä auttaa, jos kengät ovat luistavapohjaiset.” Kannel-Krouvin bluestanssibileitä järjestetään myös kesäaikana parikertaa keskiviikkoisin ja tiistaiclubit jatkuvat kesätauon jälkeen. Ainakin kerran on tämä koettava. Jo pelkästään tunnelman vuoksi. ”Tulkaa katsomaan paikan päälle” Arja Sahlberg kannustaa. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. KAARELA -SEURA KIITTÄÄ Kaarela-Seura kiittää onnistuneiden Mätäjoki -festareiden läpiviemisestä kaikkia festareita tukeneita yhteistyökumppaneitamme, yrityksiä, virastoja, yksityisiä henkilöitä, erinomaisia esiintyjiä sekä mainiota yleisöä. Ensi vuonna tavataan edelleenkin juhlavissa merkeissä, kun kyseessä on maamme sadas itsenäisyysvuosi. yhdistyksen puolesta Erik Bärlund, puheenjohtaja Skotti Robbie Hill ja Frim Framin Sirpa Suomalainen ja Juki Välipakka vastaavat bluesiltojen musiikista. Illoissa on lisäksi mukana aina vierailevia artisteja. Kimmo Raineva ja Marika Torniainen näyttävät mallia. Marika harrastaa bluestanssin lisäksi myös boogiewoogieta. Arja Sahlberg ja Kimmo Raineva ovat bluestanssibileiden priimusmoottoreita ja innokkaita bluestanssijoita. Tanssilattia oli parhaimmillaan täynnä rennosti soljuvia tanssipareja.
11.6.2016 3 Pääkirjoitus OLI TAAS AIKA JUHLIA VASTAVALMISTUNEITA. Viime viikonloppuna monissa jakelualueemme kodeissa vietettiin lakkiaisia. Gaudeamus igitur, juvenes dum sumus. Riemuitkaamme, vielä on suonissamme tulta. Saimme uutisista lukea, että tämän vuoden lukiovertailun kymmenen kärjessä on kuusi helsinkiläislukiota. Vertailun ykkösenä olleen Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-aho sanoi, että kärkilukioiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle on merkki rahoituksen epätasapainosta. Onkohan näin? Paljon vähemmälle huomiolle jäi se seikka, että kymmenen viimeisenä olleen lukion joukossa oli myös kuusi pääkaupunkiseudun lukiota. Hännänhuippuna, sijalla 368, Malminkartanossa sijaitseva Apollon yhteiskoulu. Suomalais-venäläinen koulu oli sijalla 347. Muita lukioita ei luoteis-Helsingissä ole. Etelä-Tapiolan Harri Rinta-aho uskoo, että jos koulu satsaa luovuutta edistäviin asioihin, näkyy se tuloksissa. Miten on mahdollista, että Apollon lukio, jossa voi suorittaa kuvataidetai musiikkidiplomin, on sitten viimeisenä? Apollon rehtori Hilla Etelämäki sanoo, että kyse on alhaisesta sisääntulokeskiarvosta, erilaisista pedagogisista vaatimuksista ja mittareista. Etelämäki painottaa muita arvoja kuin numeroita. Hänen mielestään on tärkeätä, että nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa ja osaavat ilmaista itseään. Meillä on paljon nuoria, jotka eivät kykene ottamaan senkaltaista vastuuta, jota nykyisen mallinen kurssimuotoinen lukio vaatii, vaan se osoittautuu useille varsinaiseksi pommiksi. Se ei anna luovuudelle vapautta, vaan on hyvin sitova, täysipäiväistä ja järjestelmällistä opiskelua edellyttävä. Kyvyttömyys vastuunkantoon ei tarkoita, etteivätkö oppilaat olisi älykkäitä tai lahjattomia, vaan kyse on siitä, että kypsynein ja motivoitunein oppilasaines kasautuu eliittilukioihin. Kilpailu lukiopaikoista alkaa jo peruskoulussa, mutta monen nuoren opiskelutekniikka ei vielä yllä siihen mitä vaaditaan. Parhaisiin lukioihin on kovimmat pääsyvaatimukset. Keskiarvon pitää olla parhaimmillaan yli yhdeksän. Heikoissa lukioissa taas sisäänpääsyyn vaadittava keskiarvo on seitsemän pinnassa. Monet lukioon halajavat pojat eivät tosin yllä edes tuohon. Nykyinen järjestelmä on johtamassa koulujen elitistymiseen ja eriarvoistumiseen sekä epäreiluun sukupuolijakaumaan. Poikia on lukiolaisista vain kolmasosa. Huippulukioissa jakauma on vieläkin huonompi poikien tappioksi. Tämä johtaa automaattisesti siihen, että myös yliopistoihin pääsee entistä vähemmän poikia. Miehiä yliopistoissa on enää noin 30%. Pitkässä juoksussa se vääristää koko yhteiskuntarakennetta tyttöjen keskittyessä yliopistokaupunkeihin ja poikien jäädessä haja-asutusalueille ja maaseudulle. Kehitys on pelottava, jos sitä peilaa kaupunkeihin keskittyvään maahanmuuttoon. Myös maahanmuuttajat putoavat ulos lukiopaikoista kilpailtaessa. Heillä ei ole kykyä omaksua uutta kieltä ja kulttuuria ja saavuttaa samaan aikaan vaadittava taso arvosanoissa. Seurauksena on, että huippulukiot ovat kovin valkoisia ja tyttökeskeisiä. Näin ei voi jatkua pitkään. Yhteiskuntarauhamme vaatii, että eriarvoistumiseen puututaan ja kypsymättömille oppilaille annetaan uusi mahdollisuus tilanteen korjaamiseen vanhempana. Jauri Varvikko päätoimittaja Koulut ja koululaiset eriarvoistuvat Seuraava numero ilmestyy 17.8.2016. Aineisto toimitukseen 5.8. mennessä. HUOM! Tanotorven toimituksen osoite muuttuu 1.7.2016. Uusi osoite on Tanotorvi-lehti/Eepinen Oy, Pakilantie 98 A, 00670 Helsinki Mätisfestarien juhlavuosi sujui rutiinilla Festareilla runsas kävijämäärä PERINTEISIÄ MÄTISFESTAREITA vietettin 20. kerran Kartanonhaassa 29.5.. Aurinko ja lämpö suosivat osallistujia koko iltapäivän. Paikalla kävi päivän mittaan jälleen kerran tuhansia ihmisiä. Tapahtuma alkoi Kannelmäen seurakunnan tutulla ja pidetyllä Mätismessulla. Liikuntavirasto laski lohia jokeen tällä kertaa tuplamäärän, reilut 1000 kappaletta. Mätäjoen rannat täyttyivät nopeasti innokkaista kalastajista. Parhaimmat kalastajat nostivat saalista joesta lähes säkkikaupalla. Ohjelma oli tasokas ja paikalla oli jälleen kerran tuttuja kasvoja, kuten Eino Grön, Jussi Raittinen, Taisto Saaresaho sekä Stadin juhlaorkesteri. Juhlavuoden tervehdyksen toivat presidentti Tarja Halonen ja Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula. Festareita tukivat mm.: Helsingin Kulttuurikeskus, Liikuntavirasto, Helen Oy, Kannelmäen srk, K-Supermarket Konala, Aimopeite Oy, Eepinen Oy. Kaarela-Seura ja Tanotorvi-lehti kiittävät kaikkia taiteilijoita, tukijoita ja yhteistyökumppaneita ja toivottavat asukkaille hyvää kesää. KANNELMÄEN vanhalla ostarilla pidettiin valtakunnallisen Siivouspäivän suurkirppis 28.5. Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi. Koko Suomessa Siivouspäivä-sivustolle ilmoitettiin noin 4000 myyntipistettä. Kannelmäen Ostarin kirppiksen organisoijina toimivat Kannelmäki-liikkeen aktiiveista Erja Väyrynen ja Briitta Koskilehto. Tapahtumaan osallistui noin 40 myyjää takapihan peräkärrykirppisläiset mukaanluettuna. Kahvila Herkku ja ravintola Britannia yhteistyökumppaneina takasivat maistuvat suolaiset ja makeat herkut. Mm. aktiivinen Asposalon perhe oli paikalla kolmen sukupolven vahvuudella. Kirpputoripöydän lisäksi tarjolla oli maukkaita muurinpohjalettuja. Saadun palautteen perusteella tapahtuma oli onnistunut ja sai kiitosta myös ostarin yrittäjiltä. Seuraava virallinen Siivouspäivä on lauantaina 27.8.2016. Kuvat Briitta Koskilehto Siivouspäivä keräsi väkeä kierrättämään Ostarin nurmikot täyttyivät myyntipisteistä. Asposalon perhe oli paikalla kolmen sukupolven vahvuudella. Kirpputoripöydän lisäksi tarjolla oli maukkaita muurinpohjalettuja. Oik. Asukkaat kerääntyivät sankoin joukoin mätismessuun. Alh. Kaarela-Seuran varapuheenjohtaja Kari Varvikko toivotti presidentti Tarja Halosen ja professori Pentti Arajärven tervetulleiksi.
4 11.6.2016 PAASIKIVI EI KÄYNYT SALILLA eikä hölkännyt, ei liioin Sibelius. Nämä kaksi vantteraa suurmiestä säilyttivät arvokkuutensa, järkensä ja terveytensä ja elivät pitkän, rikkaan elämän. Mannerheim ratsasti ja käveli, olipa hän melkoinen naistenmieskin aina vanhoille päivilleen asti. Aatelismiehenä hän oli hoikka ja myös hän säilytti järkensä valon kuolemaansa saakka. Yksikään näistä herroista ei joutunut suden suuhun tai karhun kitaan. Selvitän hieman miksi. Olen usein muistellut varhaisnuoruuteni päiviä Karjalan mailla. Kesäpaikkamme oli Joutsenon Karsturannassa, Saimaan rannalla siinä Lappeenrannan ja Imatran puolivälissä. Paikkakunnalla liikkui Venäjältä tulleita karhuja. Niitä ei pelätty eikä niitä taivasteltu paikallislehdessä. Karhuista tiedettiin, että ne ovat arkoja ja pelokkaita ja että ne väistävät ihmistä. Ne suuttuivat ainoastaan, jos niitä kävi kepin kanssa herättelemässä talviuniltaan tai jos jotenkin häiritsi niiden poikasia. Kukapa ei sellaisesta suuttuisi. Ruokolahdella sattui kuitenkin ensimmäistä kertaa sataan vuoteen että karhu surmasi lenkkeilijän. Tämä tapahtui vuonna 1988. Ihmiset vauhkoontuivat tästä niin, että siellä alettiin nähdä myös leijonia. Tapaus oli karhun puolelta ylireagointi, koska se ja sen pennut olivat eri puolella polkua, kun lenkkeilijä juoksi heidän välistään. Yksi isku riitti, lenkkeilijää ei suinkaan syöty kuten huhut kertoivat. Lenkkeijän löytäneet henkilöt kertoivat nähneensä pusikosta monta lymyilevää karhunnaamaa. Kokeneet metsässä liikkujat tiesivät ainakin ennen, ettei ole järkevää juosta karhua karkuun eikä kiivetä puuhun, ihminen jää kyllä karhulle kakkoseksi. Viisainta on pysähtyä ja lähteä pois takaperin kävellen. Koillismaalla on kuulemma sellainenkin kansanviisaus, että vanhemmat naiset voivat häätää karhun karkuun nostamalla hameensa ja pyllistämällä. Tällöin karhu kuulemma järkyttyy pahanpäiväisesti ja säntää tiehensä sammalet pölisten. Taitaa olla vääräleukaisten juttuja. Pidän televisiossa taannoin annettua valtakunnallista hätätiedotusta vähintäänkin yliammuttuna. Karhu on osa luontoamme kuten sudetkin, ei niitä pidä hysterisoida. Vertailun vuoksi löysin netistä seuraavat eläinten aiheuttamat kuolemantapaukset maassamme vuosina 1998-2014. Ensiksi se Ruokolahden karhu, se oli ensimmäinen turma jopa sataan vuoteen. Susiturmia ei ole todettu ainoatakaan niin ikään sataan vuoteen. Mutta kyllä niitä lukuja oli. Ampiainen 23 kuollutta, koira 19, nauta 12, hevonen 8, kissa 3, käärme 1, ratsastusturmia 32, hirvikolareissa menehtyneitä 97, peuraporoja hevosturmat liikenteessä 9 kappaletta. Tässä todellista tietoa kauhistelijoille. Palaan vielä sinne Karjalaan. Todellista kauhua aiheuttivat ainakin lapsen mielessä Konnunsuolta livohkaan lähteneet vangit ja Rauhan hullujenhuoneelta karanneet vaarallisiksi arvioidut potilaat. Muistan, että tuolloin isoisäni poisti varmistimen browningistaan ja latasi haulikon. Sitten vaan odoteltiin, että karkurit saatiin kiinni. Voisin kuvitella, että jos pihapiiriimme olisi ilmestynyt karhu, niin sille oli mahdollisesti viety hunajaa. Jos nyt jotain tulee mielestäni varoa, niin sitä pitäisi pelätä vieraita, kookkaita koiria. Tässä tulee mieleeni jokusia vuosia sitten Sveitsissä tapahtunut juttu, jossa suomalainen tunnettu aivotutkija oli lähtenyt hotellista aamulenkille Genevejärven rantapolulle. Suurikokoinen susikoira oli lähtenyt irti remmistä ja säntäsi proff an perään raadellen tämän pahanpäiväisesti. Jäi luento pitämättä. No, näinhän ei saa tehdä. Olisin itse tehnyt toisin. Olisin ottanut hotellin minibaarista pikkupullolliset Jägermeisteriä, Fernetbrancaa ja Steinhegeriä ja huuhdellut ne alas kylmällä oluella. Virkistävän suihkun jälkeen olisin painunut uusin vereksin voimin luennolle. Mitä me tästä kaikesta opimme? Ihmisen ei pidä hötkyillä eikä turhaan kiirehtiä. Paasikivi, Sibelius ja Mannerheim elivät vanhoiksi täysissä sielunvoimissa ja liikkuivat sen, mitä tarpeelliseksi katsoivat. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Älä kiirehdi suotta Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Palvelemme kesällä ma-pe 9-17 Tervetuloa! KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi Carpe Diem Tunnelma Kanneltalon galleriassa oli katossaan, kun runsas joukko ystäviä, sukulaisia ja työkavereita kerääntyi Arja Salon valokuvanäyttelyn avajaisiin 11.5. Arja täytti viime lokakuussa 50-vuotta ja tilaisuus oli samalla syntymäpäiväjuhlinnan huipentuma. IDEA OMASTA VALOKUVANÄYTTELYSTÄ virisi parisen vuotta sitten. Äidin ostamalla digikameralla Arja on kuvannut kaikkea ympärillä näkemäänsä. Kuvaan, mitä näen ja otan pääsääntöisesti luontoaiheisia kuvia. Valokuvanäyttelyn teemaksi tuli neljä vuodenaikaa. Syksy on Arjan lempi vuodenaika, koska hänen mielestään syksyssä on niin ihanat värit. Talvesta hän ei pidä. Talvi on kylmä ja ällöttävä. Pelkään kaatumista ja talvella on liukasta. Arja Salo on työskennellyt 40-vuotiaasta lähtien toimistoapulaisena Lastensuojelun keskusliitossa. Sen lisäksi hän työskentelee kehitysvammaisille aikuisille tarkoitetussa Aula-työkeskuksessa Eirassa. Nautin työstäni ja minulla on ihanat työkaverit, sanoo Arja tyytyväisenä. Arja on syntynyt Helsingissä. Yhdeksänvuotiaana hän muutti asumaan ja opiskelemaan Perttulan koulutuskeskukseen Hämeenlinnaan. Koulun jälkeen Arja asui perhehoidossa Karjalohjalla, Uudellamaalla, jossa hän osallistui talon askareihin ja teki myös raskaita maatalousja metsätöitä. Viimeiset kymmenen vuotta Arja on asustellut erityisopettaja Mari Salokankaan kolmen hengen Arja Salo, Mari Salokangas ja Antti Salo.
5 11.6.2016 Yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset JALAT MAASSA www.jalatmaassa.? Klaneettitie 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki Kristiina Nurminen Apuvälineteknikko, kuntohoitaja Ajanvaraus 0400 512 447 Hierovat Hierovat Hyppyset Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Olemme lomalla 2.-31.7. Parturi-Kampaamo MARI LEINO P. (09) 562 5663 Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.? Jalkahoidot Terveydenhoitoklinikka Kaustisenpolku 5 (B), Kannelmäki Ajanvaraus 040-964 2171 Palvelemme koko kesän Avoinna MA-PE 916.30, LA sop. mukaan Puh. 563 2114 Vanhaistentie 1 HALUAN VANHETA ARVOKKAASTI , sanoi ystävämme parikymmentä vuotta sitten. Ihmettelin mistä moinen toivomus oli tullut vähän yli 60-vuotiaan miehen mieleen. Nyt ymmärrän! Mahdollisuudet toiveen toteutumiseen olivat aikanaan melkein mahdolliset. Olin 1980-luvun puolivälissä hoidettavana Keravan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Olin selkeästi henkilökunnan mielestä mieluinen potilas, koska oli nähtävissä että toivun ja kotiudun aikanaan. Istuessani illalla tv-huoneessa, parista potilashuoneesta soitettiin kellolla apua, mutta kukaan ei mennyt. Kun hoitaja sitten aikanaan oli käynyt katsomassa mikä on hätänä, kysyin miksi vasta nyt menitte. ”Ainahan ne soittavat turhaan!” Aamiaiselle komennettiin tuntia ennen kuin sitä ehdittiin jakaa meille, jotka pystyimme liikkumaan omatoimisesti. Mitä vanhempi potilas sitä varmemmin hänelle huudettiin. Vaippaongelmia ja muita hoitoharmeja en nähnyt, koska minut oli laitettu yhden hengen huoneeseen. Asiallista hoitamista näin kun isääni ja äitiäni hoidettiin 1990-luvun lopulla Tampereella. Nyt sekin hoitolaitos, jossa isäni oli viimeiset aikansa, on lopetettu. Meidän on määrä vanheta kotonamme ja selviytyä omin neuvoin. Lohdutukseksi kerrotaan, että hoivarobotit ja tietotekniikka ovat tulossa avuksi. On vaikea ymmärtää miksi kukaan ei tee mitään, vaikka kaikki tietävät, että asiat ovat päälaellaan. Jospa olimme väärässä, kun halusimme että yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Jospa onkin nurinkurista vaatia mahdollisimman korkeatasoista lääketieteellistä hoitoa ja lääketieteellisiä operaatioita. Elämme kauan koska meidät tehohoidetaan selviytymään yksin kotona satunnaisen ja pikaisen kotiavun turvin. Ei siinä auta suihkutuolit, kaiteet, nostolaitteet, pissapöntöt, kestovaipat, sairaalasängyt. Eikä aina omaishoitajakaan. Mutta minä uhmaan ja yritän omatoimisesti pitää itseäni vireänä. Ja jos ja kun en muuta keksi, ryhdyn viettämään kulttuurikesää. Ei tuntuisi kesä kesältä, jollen olisi mukana Pitäjänmäen Eläkkeensaajien kesäretkellä Heinolan kesäteatteriin. Lavalle nousevat tänä kesänä Jaakko Saariluoman luotsaamina Risto Kaskilahti, Pertti Sveholm, Kari Heiskanen, Anna-Maija Tuokko, Sari Puumalainen ja Eero Saarinen. Voi veljet kertoo veljeskolmikosta, joka sotkee tuttava-pariskunnan aikeet lapsen adoptoimisesta. Virkavaltakin tulee apuun. Suomenlinnan kesäteatteri on monen muunkin kuin minun kesäinen retkikohde. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta William Shakespearen kuolemasta ja Ryhmäteatteri kunnioittaa sitä Suomenlinnassa Kesäyön unella. Näytelmässä ateenalaiset nuoret eksyvät keijujen ja maahisten asuttamaan taikametsään. Seikkailujen lomassa katsoja huomaa että unennäkö ja kuvitelmat ovat ehkä juuri ne voimat, jotka muokkaavat maailmaa ja ihmiskohtaloita. Näytelmän ohjaa Esa Leskinen ja eri rooleissa nähdään Minna Suuronen, Robin Svanström, Noora Dabu, Aarni Kivinen ja Sari Mällinen. Tuusulan Rantatielle Krapin kesäteatteriin menen katsomaan Keski-Uudenmaan teatterin Jäniksen vuotta. Milko Lehto ohjaa ja pääroolissa miehenä joka päättää aloittaa uuden elämän näyttelee Juha Veijonen. Mukana ovat myös Seppo Halttunen, Anna-Leena Sipilä ja Johannes Korpijaakko. Vastustamattomalta tuntuu Tampereen Komediateatterin Reinikainenkin. Panu Raipia on ohjannut tutun konstaapelin tarinan. Reinikaisena nähdään Risto Korhonen ja Esko Roine on tv:stä tututuksi tulleessa ylikomissario Rautatakallion roolissa. Sitten lisäksi muutama taidenäyttely, museokäynti ja konsertti. Puhumattakaan kirjoista ja elokuvista. Kyllä sitä sitten jaksaa syksyä odottaa. Ja yrittää olla arvokas vanhus. Leena-Maija Tuominen Arvoton vai arvokas Kauppiaat Mari ja Tommi palvelemme ma-LA 8-21, SU 12-18 Lämpimästi tervetuloa! T. kauppiaat Mari ja Tommi henkilökuntineen Vanhaistentie 3, Helsinki Puh. 09-477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com www.facebook.com/kantsunisokappa ISO-KAPPA ISO-KAPPA ISOIN LÄHIKAUPPASI ISO-KAPPA vanhalla ostarilla Varpion ISOT RUUKKUYRTIT Tarjoukset voimassa 30.6.2016 saakka ELLEI TOISIN MAINITA ISO-KAPPA ON PIENPANIMOJA ERIKOISOLUIDEN YSTÄVÄ valikoimassa lähes 150 erilaista tuotetta (oluet,lonkerot,siiderit), joista noin puolet kylmässä. 2 69 TAI 5 ,/ 2 kpl -kotimainen -laadukas GRILLIPIHVIT kg kg rs kg rs kg 3 70 14 90 Chef Wotkin’s SÖRKAN GRILLERI Chef Wotkin’s AAMIAISPEKONI Saat meiltä tällä VIP-passilla alennusta vähintään 25 euron kertaostoksestasi. 1 alennus/ostoskerta. Kertaostokseen voi kuulua useita tuotteita, jotka maksetaan samanaikaisesti. Etu ei koske K-Plussa-tarjouksia, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvaus-, pantti-, Postin ja Veikkauksen tuotteita eikä tuotteenomaisia palveluita. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin. kg kg 6 95 7 95 PORSAAN KASSLERISTA PORSAAN ULKOFILEESTA VIP-passi 7% 10% 12% Hyödynnä etusi 30.6. mennessä 1. ALENNUS LEIMA 2. ALENNUS LEIMA 3. ALENNUS LEIMA Meill ä on isot jäätelöaltaat sekä Meill ä on isot jäätelöaltaat sekä runsaasti limuja sekä vesiä kylmässä. runsaasti limuja sekä vesiä kylmässä. Lähes 200 erilaista jäätelöä Lähes 200 erilaista virvoitusjuo maa – Tartu hetkeen! perhekodissa Kaarelassa mukavassa puutarhaympäristössä. Arjan ja Marin lisäksi perhekodissa asuu myös Antti Salo. Antilla on Arjan tavoin downin syndrooma. Perhe viettää varsin hektistä ja tapahtumarikasta elämää. He ovat kulttuurin suurkuluttajia. Erilaiset kulttuuririennot kuten konsertit ja ooppera kuuluvat jokaviikkoiseen ohjelmaan. Marin tytöllä Ida Selinillä on myös tärkeä sija Arjan elämässä. Ida osallistui valokuvanäyttelyn järjestelyihin käymällä Arjan kanssa läpi Arjan ottamia kuvia ja valikoimalla niiden joukosta näyttelyyn sopivia kuvia. Arja, Antti ja Mari matkustavat paljon. Viimeisin matka tehtiin Kreikkaan. Sitä ennen on käyty myös Viipurissa ja Tunisiassa. Näiltä matkoilta on syntynyt valokuvia, joita myös nähtiin valokuvanäyttelyssä. Tykkään, kun pääsen meren äärelle. Rakastan uimista ja auringonottoa, Arja kertoo. Arja kuuntelee paljon musiikkia ja kirjoittaa runoja. Se, että hän on saanut toteuttaa itseään ja haaveitaan, on ilmiselvästi hänen onnellisuutensa salaisuus. Arkeni ja elämäni ovat ravintoa sielulle ja rakastan elämää. Tykkään tehdä työtä ja en osaa olla tekemättä mitään. Ja valokuvaamista en lopeta ikinä, Arja hehkuttaa. Tanotorvi onnittelee Arjaa ja toivottaa menestystä valokuvaukseen. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Ps. Lähes kaikki Arjan valokuvanäyttelyssä olleet kuvat myytin heti saman tien.
6 11.6.2016 HALLITUS JA TYÖNANTAJAT kaipaavat yhteiskuntasopimusta, joka on jo kaventunut kilpailukykytavoitteeksi (kiky). Samalla kuitenkin työnantajain EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) ehti julistaa, että tämä on vihon viimeinen kerta, kun työnantajat tekivät kokonaisvaltaisia, yleissitovia työehtosopimuksia. Autoja kuljetustyöntekijäin liitto (AKT) vastasi nopeasti ja ilmoitti, ettei se aio osallistua mihinkään yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. Neuvottelut ovat venyneet eikä lopputulos ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Uudeksi kiistakysymykseksi on noussut kysymys paikallisista sopimusoikeuksista. Työnantajilla ja ay-liikkeellä on erilainen näkemys mitä paikallisen sopimuksen piiriin kuuluu. Oma lukunsa on Suomen yrittäjät keskusliiton huoli siitä, että järjestäytymättömien pk-yritysten ääntä ei kuulla keskusjärjestöjen neuvotteluissa. Ammattiliitojen historioita on ilmestynyt useita ja niistä on voinut saada hyvän yleiskuvan työläisten etutaisteluista. Paikallisten ammattiosastojen toiminta sen sijaan on jäänyt suuren yleisön tietoisuuden ulkokehälle. Ja kuitenkin pääosa paikallisista työriitojen selvittelyistä ja niihin liittyvistä lakoista tehdään juuri ammattiosastojen päätöksillä. Kahden helsinkiläisen lakkoherkimmiksi nimitettyjen ammattiosastojen historiikit kertovat millaista on ay-toiminta työpaikkatasolla Timo Sandbergin Telakka. Helsingin Hietalahden telakan ja Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston historia. Kustantaja Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto ry nro 41. 2011, 271 sivua. Eino Nykänen Sataman soturit. Helsingin Ahtaustyöntekijäin pitkä. kova ja värikäs historia. Kustantaja Helsingin Ahtaustyöntekijät ry. 2015. 406 sivua Telakka Helsingissä telakkatoiminta alkoi jo 1700-luvulla, mutta Hietalahteen perustettu Laivatokka, joka sittemmin otti viralliseksi nimekseen Osakeyhtiö Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja, muodostui merkittäväksi Venäjän Itämeren laivaston korjaustelakaksi erityisesti ensimmäisen maailmasodan aikana. Laivatokan työläiset osallistuivat toukokuussa 1888 Mekanillisten työläisten ammattiosaston perustamiseen. Sen perustamiseen eivät työantajat osallistuneet, kuten oli tapahtunut tehtailija von Wrightin aloitteesta perustettujen työväenyhdistysten perustamisen yhteydessä. Ammattiosaston tarkoituksena oli silti ”waikuttaa hyvän suhteen aikaansaamiseksi työnantajan ja työläisten välillä”. Elävä elämä ja usein työnantajan tiukka linja pakotti myös työläiset tiukkoihin vastatoimiin, joista lakko oli tehokkain painostusmuoto. Siksi telakkaa alettiin pitää paikkana, jossa oli tapana panna ”persettä penkkiin”, kun puhe ei tehonnut. Erityisesti 1970-luku muodostui lakkoherkäksi monistakin syistä. Osan taustana oli työläisten poliittinen jakautuminen kansandemokraattien enemmistöön ja vähemmistöön eli ns. taistolaisiin ja sosialidemokraatteihin. Sosialidemokraateilla oli oma puoluejakautuma myös vaikuttamassa heidänkin valintoihin. Suurimpina kiistojen kohteena oli kuitenkin palkkausta (urakkapalkkoja) koskevat kiistat ja työolosuhteita ja työturvallisuuteen kohdistuneet vaatimukset sekä työnjohtajien epäasiallinen toiminta. Mutta telakan historiassa kerrotaan myös ajanjaksosta, jolloin työtekijät ja telakanjohto toimivat hyvinkin yksituumaisesta telakan toiminnan jatkon pelastamiseksi Wärtsilän meriteollisuuden konkurssiuhan torjumisessa. Tilanne laukesi uuden yhtiön Kwarner Masa-Yardsin perustamiseen. Homman varsinaiset puuhamiehet ja ideoijat olivat telakan johtajaksi nostettu Martin Saarikangas ja pääluottamusmies Kari Uotila. Myöhemmin he jatkoivat kansanedustajina Saarikangas kokoomuksen ja Uotila SKDL:n listoilta eduskuntaan valittuina. Poliittisesti toki eri linjoilla, mutta hyvä yhteisymmärrys siitä, että työpaikoilla pitää kuulla myös työntekijäin ääntä kaikilla johtoportailla. Sataman soturit Työolojen ja työvälineiden kehitys on erinomaisen selvästi nähtävissä satamatyöntekijäin arjessa. Nykyinen satama on aivan erilainen työpaikka kuin sata vuotta sitten. ”Alussa oli vain puinen kaijanpätkä, muutama vaivainen kaasulyhty ja raivaamattomien satamaaltaiden pohjassa uponneiden laivojen raatoja… Ahtaajien tärkeimmät ja melkeinpä ainoat – työvälineet miesten omat selkälihakset ja käsivarret. Ilman sen kummempia vinttureita ja nostokraanoja piti miehen kestää 80 kilon kolisäkkien kantamista 12 tunnin työvuoro ja laivatilanteen mukaan toinen samanmittainen rupeama heti perään. Palkka oli ihan tasan sama 40 penniä tunnilta yöllä ja päivällä, ja työsuhde päättyi joka päivä – mikäli työtä oli edes tarjolla.” Hienommat ihmiset nimittelivät satamatyöläisistä hampuuseiksi ja satamajätkiksi. Vasta ay-liikkeen voimistuttua alettiin puhua ahtaajista. Heidän työnantajinaan oli ahtausliikkeitä, jotka laivatilanteen mukaan palkkasivat päiväksi kerrallaan miehiä purkamaan laivojen lastia tai kuormaamaan (ahtaamaan) vientiin menevää tavaraa. Vakinaisimmilla satamatyöläisillä oli omat numeroprikkansa, joita työnjohtaja huuteli jakaessaan työurakoita. Eipä ollut miehille kunnollisia pukusuojia ja pesutiloja. Märät työvaatteet jätettiin työvuoron päätyttyä pressun alle ja seuraavana päivänä vedettiin edelleen kosteat kamppeet niskaan. Ammattiosaston perustaminen merkitsi työläisten vaatimusten selkiytymistä ja antoi niille enemmän painoarvoa. Kuitenkin vasta nosturitekniikan kehitys ja trukkien tulo satamaan helpotti ruumiillisen työn taakkaa. Seuraava vaihe tavaroiden kuljetus vakiomittaisissa konteissa ja niiden siirtely suurten nostureiden avulla muutti koko satamatyön luonteen. Nyt eivät enää pelkät ruumiilliset voimat olleet ahtaajien voimavara. Tarvittiin ammattitaitoa koneiden, nostureiden ja suurten trukkien hoitamiseen. Työturvallisuusmääräykset tiukkenivat. Tässä kehityksessä ay-liikkeellä on ollut ratkaisevan tärkeä rooli. Työsuhteet vakinaistuivat. Kuljetusja ahtaustyön rooli on ulkomaankaupan sujuvuuden kannalta äärimmäisen herkkä asia. Alan ammattiliitot oivalsivat pian merkityksensä ja käyttivät järjestäytyneen työväestön neuvotteluvoimaa työehtojen ja palkkojen parantamiseen. Muutkin alat ovat kiitollisia autoja kuljetusalan ammattiliittojen sekä satamatyöntekijäin tukitoimista. Työnantajat puolestaan ovat tiukasti vaatineet, että myös satamaja kuljetusalan liitot ovat mukana yhteisessä sopimuksessa._ Kirjoittajien Timo Sandbergin ja Eino Nykäsen tukena on ollut tiivis telakkansa ja satamansa hyvin tuntenut veteraaniporukka, joilta juttu lentää ja muisti pelaa. Näin kummastakin kirjasta on muodostunut kunniaosoitus ammatistaan ylpeälle työporukalla, jonka työ on ollut merkittävä panos maamme yhteiskunnalliseen kehitykseen. Oiva Björkbacka Paikallista sopimista ja arkea Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 www.ainokirpputori.net Lounasbu? et Lounasbu? et 8 8 ,,ark. 10.30-14.00 Olemme avoinna koko kesän. Kysy pitopalvelutarjous juhliisi! Ruosilantie 10, Konala • Tervetuloa! Abass Ahmed Abdi Abdiwahid Helenius Henry Helenius Tony Huuskonen Henri Hämäläinen Pihla Jaatinen Juhopekka Karvali Klara Kuusijärvi Eleonoora Laasonen Akseli Laurikainen Aino Lindfors William Marei Karim Marei Mahmoud Masuda Sasuke Mitzner Frida Mélart Miko Nassar Saleh Nieminen Antti Oinonen Tommi Okkonen Kim Ovaskainen Arttu Perkiö Rosa Pohjola Melina Raatikainen Leena Rantala Pinja Ritaranta Fanny Ruokonen Emil Salmi Joonas Sareye Abdi Sareye Ajaan Sheikh Abdirahman Naiima Siitonen Simo Sindhu Jairus Soukkala Tuomo Stockus Joanna Söderling Mari Söderling Sanna Talasvuori Ron Tikkanen Janne Tommola Tuomas Uotila Onni Valtanen Anette Visakko Mikko Vuorela Lotta Öismann Karl-Markus Apollon Yhteiskoulun kevään 2016 uudet ylioppilaat: OIKEA PRESSUTAVARATALO Stadin parhaat pressut veneeseen ja rannalle! WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI Kanneltieto-hakemisto on uudistunut www.kanneltieto.? Kannelmäki-liike Kantsun Olohuone Kannelmäki au aa Kannelmäki kierrä ää www.facebook.com tutustu ja tule mukaan jäseneksi mukavaan ja hyödylliseen toimintaan! kaupunginosat.net/kannelmaki/ Kannelmäen ja Kaarelan kaupunginosasivut katso paikalliset tapahtumat & uu set UUTTA: selkeä tapahtumakalenteri palveluhakemisto yri äjille/palveluntuo ajille Sinä olet Kannelmäki-liike! Turvallinen ja viihtyisä asuinalue meille kaikille Sinä ja minä voimme tehdä sen! Tässä tulee hyvä lehti! Juomaja ruokapaikka A-oikeuksilla Näyttelijäntie 14, Haaga Avoinna joka päivä 14-02 Pizzat aidoista italialaisista jauhoista Tule herkuttelemaan!
7 11.6.2016 ELIZABETH KOLBERT on kirjoittanut Pulitzer-palkitun kirjan kuudennesta, tällä kertaa ihmisen aiheuttamasta sukupuuttojen aallosta. Ihminen vaikuttaa monin tavoin luontoon ja luontokappaleisiin. Ainakin kolmannes maapinta-alasta on ihmisen toimenpiteiden kohteina. Tosin tässä tekisi mieli muistuttaa, että vaikkapa Suomen talousmetsät, jotka lasketaan ihmisen toimenpiteiden kohteina oleviksi, eivät ole kovin kaukana luonnonmetsistä. Jänöjussien kannalta on melko samantekevää, vaikka hieltä haiseva metsuri kävisikin metsässä viidenkymmenen vuoden välein panemassa puita nurin. Välittömästi aiheutetut sukupuutot Maoreilla on sanonta, ”katosi kuin moa”. Moat lihaisina ja kömpelöinä lintuina nähtävästi tulivat syödyiksi nopeaan tahtiin sen jälkeen kun maorit olivat muuttaneet Uuteen Seelantiin. Myös muut isokokoiset ja kömpelöt eläimet ovat vaaravyöhykkeessä, ja osa jo kadonnutkin. Nyt, tuliaseiden aikakaudella, mikä tahansa eläinlaji, jota metsästetään enemmän kuin laji lisääntyy, katoaa lopulta. Tuhat vuotta on maapallon iässä lyhyt aika ja usein riittää paljon lyhyempikin aika sukupuuttoon. Yksi havainnollinen esimerkki on savanni, joka ihmisten mielissä on paikka, jossa on loputtoman paljon (syötäviä) eläimiä. Tosiasiassa eläimet ovat saaneet olla ihmiseltä rauhassa savanneilla ainoastaan sen tähden, että tsetsekärpäsen johdosta ihminen ei ole kyennyt pysymään hengissä savanneilla. Nyt kun tsetse-kärpäsen muodostama uhka on poissa, mikään (paitsi luonnonsuojelu) ei estä sitä, etteivätkö gasellit popsittaisi pois nopeaan tahtiin. Vieraslajit Me ihmiset olemme muodostaneet uuden Pangean, yhtenäismantereen. Välimatkat ovat kutistuneet minimaalisiksi, ja lajeilla on ideaaliset mahdollisuudet levittyä. Kyvykkäin laji voittaa uudessa kilpailutilanteessa. Eriytyneet, impivaaralaiset lajit ovat tuomittuja tässä häviämään. Vaikkapa vihreä leguaani, jota ihminen on levittänyt alkuaan lemmikkinä, on verrattomasti sinistä leguaania häikäilemättömämpi, ja nähtävästi sininen leguaani häviää lopulta kokonaan. Elizabeth arvelee lajiston lopulta yhtenäistyvän siten, että viime kädessä ehkä rotta voittaa, ja lopulta maapallolle saadaan loputtomasti uusia rottalajeja, päästäisen kokoisista norsun kokoisiin. Väite on rafl aava, mutta vailla perustetta. Liiaksi yleistyvä laji muodostaa itselleen oman vaaransa yleisyytensä tähden (taudit ja pyydystävät eläimet erikoistuvat tähän lajiin) ja monimuotoisuutta on juuri sen tähden niin paljon eläinja kasvimaailmassa. Sukupuutot merellä Elizabeth väittää ihmisen aiheuttavan merien happamoitumista ja johtavan eläimistön yksipuolistumiseen merissä. Väite ei kestä tarkastelua, joten sivuutan sen tässä kokonaan. Perustelut olen esittänyt edellisessä kirjoituksessani Alarmistien meritarinat. Sen sijaan ylikalastus saattaa aiheuttaa isojakin muutoksia, itse uskoisin mm. meduusojen massaesiintymisten aiheutuvan siitä, että meduusoja syöviä kaloja (kuten tonnikaloja) on liiaksi pyydetty. Uusi Pangea koskee myös meriä, lajit leviävät pidäkkeettömästi. Pelkästään amerikkalainen vesirutto joka nykyisin on laajasti levinnyt Suomenlahdella on lähtöisin pikku palasta, joka on päässyt Kaisaniemessä mereen 1800-luvulla. Lajien uusi leviäminen aiheuttaa muutoksia ja sukupuuttoja kasvien, nilviäisten ja kalojen kohdalla. Muuttuva ilmasto Ilmaston muuttuessa lajit joutuvat siirtymään uusille alueille, mm. vuoristossa siirtymään korkeammalle ilmaston lämmetessä. Osa esim. puulajeista ei tähän pysty, ja ovat siten tuomitut kuolemaan. Elizabeth väittää juuri ihmisen aiheuttavan nopean muutoksen, jossa hitaasti siirtyvät lajit eivät pysy mukana. Kokonaan toinen asia sitten on, aiheuttaako ihmisen toiminta hiilidioksidin kautta ilmaston lämpenemistä. Nähdäkseni tästä ei ole asiallisia todisteita, ja edes IPCC ei väitä asian tulleen todistetuksi. Väitettyä tiedemiesten yksimielisyyttä ei nähdäkseni ole olemassa, ainakaan sellaista ei osoita ns. Oregon petition, missä 31000 tiedemiestä on allekirjoittanut adressin, jonka mukaan hiilidioksidi on hyödyllinen kaasu joka ei aiheuta merkittävää ilmaston lämpenemistä. Mutta kyllä, aina kun ilmasto muuttuu, osa lajeista katoaa. Näin kävi muun muassa 70-luvulla Suomessa, jolloin Linkolakin kiinnitti huomiota siihen miten lajisto muuttui ankarien pakkastalvien johdosta tuntuvasti karummaksi. Johtopäätös Vaikka ihminen ehkä aiheuttaisi kuudennen sukupuuton, on mahdollista, että antroposeeni, ajanjakso jolloin ihminen vaikutti maapallolla, jää lyhyeksi. Silloin aikamme sedimenteissä tulee näkymään paperin ohuena likajuovana. Se siitä ainutlaatuisesta muutoksesta ja ihmisen merkityksestä. Esko Karinen Kuudes sukupuutto? Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-17.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Kannelmäen Kahvila Päivittäin tuoreita suolaisia ja makeita herkkuja Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki P. 040 214 3730 • Av. ma-to 8-16, pe 8-14 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Maista herkulliset Mövenpick ja Pingviini Maista herkulliset Mövenpick ja Pingviini irtojäätelöt Kaaren 1. kerroksessa Bou que irtojäätelöt Kaaren 1. kerroksessa Bou que Makujen Taika. Ale 10% tällä kupongilla. Makujen Taika. Ale 10% tällä kupongilla.
8 11.6.2016 Tule lounaalle kauppakeskus Ristikkoon. Makumaailmamme on yllättävän monipuolinen ja maukas. Tule ja löydä oma suosikkisi meiltä! Löydät meidät Konalasta osoitteesta: Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Vih din tie Ris tip ello nti e K o n ala n tie Ajomiehentie Ky tt äl än ti e SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Muutamme kesällä 2016 uusiin tiloihin Laulukuja 4 Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri TERVETULOA KESÄLLÄ KIRKKOON • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 (ajalla 1.6.–10.8.) Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8 • Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 25.6. klo 10 Kannelmäen krikossa MALMINKARTANON KAPPELISSA , Vellikellonpolku 8 • Messu ja iltatee su 22.5. klo 18 • Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 (ajalla 1.6.–10.8.) KESÄSEURAT KANNELKODISSA , Vanhaistentie 15 • to 16.6. klo 18, kahvit katettuna jo klo 17.30. Mukana Aili Raitavuo ja Anne Myllylä. KONSERTTEJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • 12.6. klo 18 Panhuilun ja urkujen juhlaa! Stefan Stanciu, panhuilu ja Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Konsertin jälkeen kahvit Lapsija nuorisokuoro Kannelkellojen toiminnan tukemiseksi. • 12.7. klo 18. Ranskalais-suomalainen kuoroilta, jossa kohtaavat lapsija nuorisokuoro Mirabelles Ranskasta johtajanaan Anne Burger sekä Kannelmäen seurakunnan lapsija nuorisokuoro Kannelkellot johtajanaan Sirkku Rintamäki. Ohjelmassa mm. sovituksia Bizet’n oopperasta Carmen ja Smetanan teoksesta Moldau lapsikuorolle ja pianolle. Pianistina Corinne Giuliani. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. • 24.7. klo 18 Kesä ja crossover musiikkia kansanlauluista jazziin. Milla Mäkinen, sopraano, Jenna Ristilä, piano, Juho Myllylä, nokkahuilut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. • 14.8. klo 18 Karjalan laulumailta. Raita Karpo, sopraano, Jouni Somero, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. SOPPAA, SEURAA, HUOLENPITOA Soppatykillä vapaaehtoiset ja diakoniatyöntekijät tarjoilevat kasvishernekeittoa, näkkileipää ja mehua. Tule ja tuo kaverisikin! • to 9.6. klo 12–14 Sitratorilla • to 14.7. klo 12–14 Malminkartanon aukiolla • to 11.8. klo 12–14 Sitratorilla JENNYN OLOHUONE Avoin kohtaamispaikka kaikille Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, keskiviikkoisin klo 12– 15. Olohuone lomailee heinäkuun ja avautuu jälleen elokuussa. Kahvija leipätarjoilu, soppalounas, jaossa myös lahjoitusleipää. Mukana vapaaehtoiset ja diakonit, isäntänä J-P Vaittinen ja emäntänä Heidi Metsälä. DIAKONIAN AJANVARAUSPÄIVYSTYS kesä-elokuussa Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, keskiviikkoisin klo 10–11 Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta