No 7 14.8.2019 • 55. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Aluealtisti Laura Kajander tuo tunteet turuille ja toreille Suomalais-venäläisen koulun nousu ja tuho ? Spinnyn vilkas syyskauden sesonki käynnistymässä paljon edullista vaatetta, tavaraa ja löytöjä. ? Vielä ehdit varata myyntipöydän edullisin hinnoin elokuulle ? Helppo kokonaispalvelu hoidamme myynnin puolestasi (vain laatutavaraa!) ? Otamme vastaan käyttökelpoista tavaraa ja vaatetta myös lahjoituksena! NYT TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ SPINNYSSÄ Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com Kesäaukioloajat 31.8. asti Ark 11-18 (myyjät -18.30), La 10-16 Spinny Feeniks-hanke aloittaa Kannelmäessä Nyt tarvitaan miehiä! Suomalais-venäläisen koulun vanhat rakennukset Maununnevalla puretaan. Tanotorven päätoimittaja kävi esikoulunsa tässä päädyssä 1970-luvulla. Hankepäällikkö Miikka Vuorinen oik. ja Kannelmäki-liikkeen Briitta Koskilehto etsivät vapaaehtoisia miehiä mukaan toimintaan. K A N T S U N AVAAMME SYKSYLLÄ! KANTSUN SÄVEL FINBISTRO KANTELETTARENTIE 1 KANNELMÄEN KESKUSAPTEEKKI Kannelmäen Keskusapteekki avoinna Ma-Pe 9-20, La 10-16 Vanhaistentie 1, uuden Alepan vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Malminkartanon apteekki Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä
2 14.8.2019 Eija Ahvon tähdittämää ja ohjaamaa musiikkiteatteria Laulan pilven taivaan tieltä 3.–5.9. Tutustumme toisinajattelijan, ihmisoikeusaktivistin ja mielipidevangin elämään 1930ja 1940-lukujen Suomessa *Elvi Sinervon runoihin sävellettyjen laulujen, kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Jonna Järnefelt ja Jukka Nylund Yli rajan Ensi-ilta perjantaina 27.9. Esitykset 28.9.–23.10. Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä pohditaan, minkälaisissa hetkissä joudumme ylittämään itsemme. Vaikeat, mutta palkitsevat rajanylitykset paljastavat meistä yllättäviä voimia ja mahdollistavat uudet alut. Eeva Litmasen suvun tarina Valmiina muistamaan 3.–5.10. Sisällissodan ankariin oloihin sijoittuva näytelmä perustuu näyttelijä Eeva Litmasen suvun tarinaan. Keskellä sotaa Litmasen isovanhemmat perustivat perheen ja uskoivat sinnikkäästi parempaan tulevaisuuteen. Melko yllättävää: Kanneltalo.fi Runoileva kommunisti * ja muuta mielenkiintoista Kanneltalon teatterisyksyssä Liput 15/12 € ilta-, 6 € päivänäytös
14.8.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 11.9.2019. Aineisto toimitukseen 30.8. mennessä. SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN PURKU herättää monia vanhoja muistoja, sillä kävin koulua esikoulu mukaan lukien yli 13 vuotta. Siirryin Kanneltien päiväkoti nro 100:sta SVK:n tarhaan ja esiopetukseen vuonna 1975. Olin puolipäivätoiminnassa, sillä kokopäiväpaikkoja ei ollut riittävästi. Venäjän kieleen ja kulttuuriin tutustuminen alkoi heti tarhassa erilaisten leikkien ja laulujen kautta. Muistan yhä elävästi, kun kävimme käpysotaa pihalla, niin heitin maununnevalaista Leppäsen Jannea kävyn sijaan kivellä päähän ja jouduin makuutilaan jäähylle... Koulun kuri oli tiukka, mikä johtui pitkälti venäjänkielisten opettajien erilaisista kasvatusja opetusmetodeista. Monet oppilaat pelkäsivät ala-asteella venäläisiä opettajia; jotkut jopa niin paljon, etteivät pystyneet tulemaan kouluun ja jättivät sen siitä syystä kesken. Kulttuurija kielierot olivat suuria ja ne olivat nähtävissä myös opettajien kesken. Räiskyvät venäjänkieliset opettajat viihtyivät enemmän koulun tupakkahuoneessa, kun taas hiljaiset suomenkieliset jurnuttivat keskenään. Lapsia ei tuolloin tuotu kouluun, vaan kaikki kulkivat koulumatkat omin päin aina ensimmäisestä luokasta lähtien, kuka bussilla, kuka pyörällä tai kävellen. Kannelmäessä käytiin hammashoitolassa, samoin joulukirkossa, kuka nyt kuului kirkkoon. Luokkani oli jakautunut noin 50/50 periaatteella seurakuntaan kuulumattomiin ja kuuluviin. Elämänkatsomustiedon osallistujamäärät olivat huikeita muihin kouluihin verrattuna. Myös pioneerijärjestöihin kuuluvia oli paljon. Oletan, että joka kolmas peruskouluoppilas kulki tiettyinä päivinä koulussa vihreä pioneeripaita ja punainen liina kaulassa. Niitä pidettiin jopa luokkakuvissa. Vaherman kesäleirit olivat suosittuja. Politiikka ei kuulunut opetusohjelmaan, sillä olihan kyseessä Suomen valtion koulu. Politiikka ei kuitenkaan pysynyt poissa koulusta, vaan näkyi niin opettajien kuin oppilaiden vanhempien kautta. Neuvostoliiton ihailu oli läpinäkyvää ja kaikki luokat tekivätkin luokkaretkiä naapurimaahan. Joskus retket pääsivät hieman käsistä ja silloin syynä oli taas suomalainen kulttuuri, jota venäläiset vodka-turismiksikin kutsuivat. Etenkin lukioaikana opettajat irtisanoutuivat retkistämme täysin ja teimme niitä sitten omatoimisesti. SVK oli myös paikka, jossa Neuvostoliiton kulttuurivieraat kävivät vieraisilla, sillä erilaisten rajat ylittävien kulttuurikerhojen ja -ryhmien toiminta oli vahvaa. Hyvin monen suomalaisen vasemmistolaisen kulttuuripersoonan lapsi kävi vähintään peruskoulun SVK:ssa. SVK:ssa oli niin Chydeniuksia, Melasniemiä kuin Sinnemäkeä, mikä näkyy suomalaisessa kulttuurielämässä yhä vahvasti. SVK oli ollut valmistuessaan vuonna 1964 suomalaisten koulujen huippua. Luokkien varustelutaso oli korkea. Lähes joka luokassa oli tv. Keskusradio lienee ollut Suomen ensimmäisiä. Valtion kouluna se sai tiettyjä etuoikeuksia ja moderneja ratkaisuja, mitä kunnan kouluilla ei ollut. Koululla oli myös erillinen juhlasali ja auditorio, mistä johtuen liikuntasali oli varattu vain urheilemista varten. Koulu oli saanut paljon lahjoituksia, joista osa Neuvostoliitosta, mistä johtuen esim. biologian luokka oli kuin matka ihmeellisyyksien maailmaan. Luokan terraario, täytetyt eläimet ja luuranko aiheuttivat lapsissa ihastusta. Koululla oli oma kirjasto, mistä sai olla ylpeä. Koulun ruoka oli itse valmistettua ja erinomaista. Monia ruokalajeja odoteltiin vesi kielellä. Joskin borssikeitto ja tilliliha eivät olleet suosikkeja. Keittiötä johti rautaisella kädellä Kimi Räikkösen mummo Sirkka Pietilä. Ruokala toimi myös monien luokkajuhlien pitopaikkkana, joissa esitettiin piirrettyjä, musiikkija teatteriesityksiä. En ole kaikista kouluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista ylpeä ja joistakin negatiivisista tapahtumista saan syyttää puhtaasti itseäni ja rauhatonta murrosikääni. Joidenkin opettajien kanssa olin useaan otteeseen törmäyskurssilla, mutta monet saivat myös kunnioitukseni niin auktoriteetteina kuin inhimillisyytensä vuoksi. Suurimman tuen sain vararehtori Leena Puraselta, joka jaksoi uskoa minuun ja kykyihini huonoimpinakin hetkinä. En voi myöskään koskaan unohtaa sellaisia persoonia kuin Pekka Airaksinen, Leo Izjumov, Valentina Borodavkina, Anna Novitsky ja Aatos Salo. Osa näistä hyvinkin ristiriitaisia tapauksia. Kirjoitin SVK:sta ylioppilaaksi vuonna 1988. Kouluhistoriani kulminoitui kuusi vuotta sitten, kun tapasin kouluni entisen oppilaan. Hän oli ollut vuotta alemmalla luokalla. Olemme olleet nyt neljä vuotta naimisissa. Kiitos kaikille, niin opettajille kuin koululle unohtumattomista vuosista, jotka monella tavoin tekivät minusta sen mikä minä olen. Olen surullinen, että koulu nyt katoaa, mutta tietyt arvot, hyvät muistot ja seuraukset jäävät elämään. Olkoon uusi koulu entistä uljaampi. Jauri Varvikko jauri.varvikko@eepinen.fi Muistoja SVK:sta Suomalais-venäläinen koulu aloitti toimintansa Pelimannintiellä SUOMALAIS-VENÄLÄINEN koulu aloitti toimintansa uusissa väistötiloissa Pelimannintiellä Kannelmäessä maanantaina. Uusia paviljonkirakennuksia on pystytetty koko kesä hiki hatussa ja viimeistelytyöt ovat monilta osin kesken, mutta ne eivät estä koulunkäyntiä. Rehtori Tuula Väisänen kertoo, että käynnissä on ollut loppurynnistys. Koulu on muuttanut viime päivinä sisään. Kalustukset ja asennukset valmistuivat viime viikolla, jotta syyslukukausi saatiin alkamaan ajallaan. Koulun henkilökunnan tunnelmat ovat olleet muuton kynnyksellä positiiviset. Rehtori on hyvin odottavin mielin ja uskoo, että syyslukukausi käynnistyy hyvin väistötiloissa. Saimme oikein viihtyisät väliaikaistilat ja uudet kalusteet. Paviljonkirakennukset ovat kouluksi tehtyjä ja sopivat hyvin. Kuuden rakennuksen väliin mahtuu myös pihoja eri-ikäisille oppilaille ja pelaamiseenkin, Väisänen kertoo. Vanhat rakennukset puretaan Maununnevalla sijaitsevien vanhojen koulurakennusten purku aloitettiin myös kesän aikana. Ennen sitä suljetulla koululla ehdittiin pitää entisten oppilaiden toimesta kuoppajaiset ja seinät olivat täyttyneet graffiteista ja kirjoituksista. Osa kirjoituksista oli luvallisia, sillä oppilaille annettiin lupa jättää hyvästinsä seiniin. Sana kuitenkin kiiri ja seinät alkoivat täyttyä myös luvattomista graffiteista. Nyt purkutyöt ovat jo vauhdissa ja alue suljettu ulkopuolisilta. Purku kestää pitkään, sillä rakenteissa on paljon haastavia elementtejä, kuten asbestia. Kun purkutyöt on saatu päätökseen, alkavat uuden 700 opiskelijalle suunnitellun puukoulun rakentamistyöt. Näillä näkymin uusi koulu tullaan ottamaan käyttöön elokuussa 2021. Siihen asti opiskelu tapahtuu Pelimannintien paviljongeissa Kannelmäessä. Teksti: Jauri Varvikko MALMINKARTANON ELOJUHLAT järjestetään elokuun viimeisenä sunnuntaina 25.8. klo 11-15 Piikapuistossa (Piianpolku 7). Malminkartanon Asukasyhdistys tempaisee kansalaisten iloksi monipuolisen kattauksen ohjelmaa. Elojuhlat alkavat kaupungin tervehdyksellä klo 11, jonka jälkeen ohjelmaa riittää koko perheelle. Lapsille esiintyy Hovinarrit ja Muh-klovni. Monipuolisesta musiikista vastaa Terapeutti Tervo ja barokkiorkesteri FiBO. Yleisö saa nauttia näytösesityksistä niin baletin kuin taekwondonkin taitajilta. Juhlassa palkitaan Vuoden malminkartanolainen. Luvassa on myös piirrustustyöpajaa, seikkailurataa ja katusählyä. Kirpputoriakaan unohtamatta. Nälän yllättäessä voi turvautua ravintolamaailman herkkuihin. Juhlapäivän päättää runokaraoke. Tervetuloa viihtymään Malminkartanon Elojuhliin! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Malminkartanossa vietetään jälleen elojuhlia SVK:n uusissa tiloissa Pelimannintiellä on viime päivinä käynyt vilske, jotta kaikki on saatu valmiiksi syyslukukauden alkamista varten. Kuva SVK. Paviljonkirakennukset ovat viihtyisiä. Kuuden rakennuksen väliin mahtuu myös pihoja eri-ikäisille oppilaile. Kuva Jauri Varvikko. Vanhan koulun purkutyöt ovat jo kovassa vauhdissa. Juhlasalin seinä on revitty auki. Kuva Jauri Varvikko. Piikapuistossa järjestettävät Elojuhlat ovat keränneet joka vuosi asukkaat juhlimaan.
4 14.8.2019 VIULUNSOITTAJA TEVJE haaveili rikastuvansa. Sitten kun hän olisi oikein rikas, hän rakennuttaisi korkeat portaat jotka eivät johtaisi mihinkään. Laulu alkoi soida mielessäni kun ihastelin Kannelmäen vanhan ostarin uusia portaita. Niidenkään ideaa en oikein ymmärrä, eivät nekään tunnu oikein mihinkään johtavan. Portaat ovat jyrkät, kaiteita ei ole. Tulemme näkemään vielä monta ikävää kaatumista. Rotkon matalammissa portaissa tapahtui vuosien mittaan jopa hengen vaatineita kaatumisia. Arkkitehti on käsittääkseni nähnyt myös Eisensteinin klassikkoelokuvan, jossa yksinäiset lastenvaunut syöksyvät alas Odessan portaita. Arkkitehti on myös ollut etevä suunnitellessaan Vanhaistentien puoleista jalkakäytävää. Se on lähes ajoradan levyinen, eikä sekään mihinkään johda vaan päättyy umpipussiin juuri ennen Kantelettarentietä. Pihanpuolen liikeyrityksiin sitä pitkin ei pääse. No, se ei ole suuri harmi, koska ei siellä ketään olekaan. Saattaa tietysti olla, että arvostelen keskeneräistä tekelettä. Jo toiminnassa olevien yritysten tilannetta en halua arvioida, tehkööt sen itse. Kaupungin asennetta tietenkin ihmettelen. Vanha ostari oli toimiva kokonaisuus. Palvelut löytyivät. Miksi rakennusten annettiin rappeutua, kunnossapito olisi pitänyt paikan hengissä, Vanha ostari oli arvokas osa kaupunkikulttuuria. Nyt tämä aarre on puoliksi tuhottu, toinen puoli on vielä jäljellä. Pelastetaan edes se. Hiroshimaan ja Dresdeniin on jätetty muistomerkit sodan mielettömyydestä. Voisihan tämä kallioon räjäytetty monttu olla oma muistomerkkimme. Sen voisi kyllä maisemoida siistimmäksi. Taustalle voisi rakentaa uuden matalan yksikerroksisen ravintolarakennuksen; eteen vanhaan malliin suuri terassi, suihkulähteenkin voisi herättää henkiin. Onko alunperin ajatelluille taloille edes riittävästi ostajia? Hiljaista tuntuu olevan. Onko tarkoitus vuokrata talot jollekin suursijoittajalle, joka maksimoi tuottonsa ottamalla porukkaa, joille kaupunki maksaa vuokran ja muunkin toimeentulon ikuisesti. Tuleeko paikasta uusi Itäkeskus Kabulin ja Mogadishun tapaan? No, saataisiinhan sitä värikkyyttä kylläkin... Olen asunut Kannelmäessä yhteen laskien yli 40 vuoden ajan, siitä suurimman osan Vanhaistentie 4 B:ssä. Taloyhtiössä toteutettiin jokunen vuosi sitten onnistunut täyssaneeraus. Tornitalot ovat nyt paikkakuntamme ylpeys. Vieressä ollut vanha ostari oli viihtyisä kokonaisuus jossa palvelut pelasivat. En ole tämän hetken tilanteeseen läheskään tyytyväinen. Palvelut poistuivat lähes täysin. Täältä hävisi R-kioski, halvat kansankuppilat, saapahan nähdä, saadaanko edes kahvila paikalle. Joku todellinen älypää keksi siirtää taksiaseman pois sieltä, missä sitä olisi tarvittu. Nyt se on Kaarelantie 86 paikkeilla, jossa asemalle ei ole juuri tarvetta. Olen ollut varsin tyytyväinen Kannelmäen toimintaan. Nyt en ole. Jos olisi nuorempi, niin etsisin uutta osoitetta jostain Sitratorin paikkeilta. Siellä on ainakin elämää eikä aseman seutua ole muutoinkaan tuhottu. No, pakko kai tässä on kuitenkin odotella mitä tapahtuman pitää. Tiedotus tuntuu takkuavan. Onko vielä ajatus rakentaa 9 taloa lisää ja jos on, niin milloin ne saattaisivat valmistua? Tällä vauhdilla olen laskeskellut, että joskus vuosisadan lopulla ehkä. Korostan, että kaikki esittämäni ajatukset ovat omiani ja perustuvat siihen surkeaan kehitykseen, tai paremminkin taantumaan, joka on tätä ennen niin viihtyisää kaupunginosaa kohdannut. Ei näin olisi ollut pakko käydä. Munkkivuoressa asukkaat nousivat vastarintaan. Ei kaikkia muitakaan lähiöitä ole jyrätty matalaksi asuntojen tuottamisen varjolla. Ymmärrän erittäin hyvin sen, ettei joku vieraasta kaupungista tullut grynderi välitä mitään jonkun toisen kaupungin kulttuuriarvoista. Tämä se tuntuu olevan maailmassa vallalla. Upea Malmin lentoasema on pakko tuhota poliittisista syistä. Suomi on erittäin harvaan asuttu maa. Tänne mahtuisiluutta taloa ja lähiötä mielin määrin. Asiasta saa täyden varmuuden kun katselee karttaa. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Rikas mies jos oisin Keski-Eurooppa 400 kilometrin päässä L atvian pääkaupunki Riika on hämmästyttävä sekoitus useita Itämeren alueen vaikutteita. Samassa paketissa satunnainen matkailija tavoittaa monien kulttuurien yhteiseloa sekä aimo annoksen historiaa. Väinäjoen suulla sijaitseva Riika on kompakti kaupunki, jossa voi ihailla samaan aikaan niin skandinaavista kuin keski-eurooppalaista arkkitehtuuria, nauttia upeista puistosta ja keskiaikaisista toreista ja kansainvälisestä suurkaupungin sykkeestä. Helsingistä on matkaa Riikaan 400 kilometriä. Saman verran kuin Kuopioon. Ilkeämielisesti voisi sanoa, että Tallinna on kylä Riikaan verrattuna, sillä tässä Baltian suurimmassa kaupungissa on noin 700 000 asukasta. 1990-luvulla asukkaita oli lähes miljoona. Värikäs historia Riian ei tarvitse tuntea alemmuutta edes Tukholman rinnalla, sillä se sattui olemaan 1600-luvulla Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki. Riian historia ulottuu aina ajanlaskua aiempaan aikaan, ennen lättien saapumista. Väinäjoen suisto oli itämerensuomalaisten liivien asuma-aluetta. Ristiretkien myötä Liivinmaalle tuli saksalaista asutusta. Virallisesti kaupunki perustettiin vuonna 1201 ja se oli ensimmäinen kaupunki koko Liivinmaalla. Preussin tavoin Liivinmaa oli alkujaan osa saksalaista ritarikuntaa ja liitettiin Hansaliittoon vuonna 1282. 30-vuotisessa sodassa Riiasta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa, jolla oli laaja itsehallinto. 1700-luvulla kaupungin valloitti Pietari Suuri ja siitä tuli Venäjän tärkein kaupunki Pietarin ja Moskovan jälkeen. Kaupungin väestö on vaihtunut useaankin otteeseen. Alkujaan suurin osa väestöstä oli baltiansaksalaisia ja liivejä. Kaupunkiin muutti Ruotsin vallan aikana ruotsinkielistä väestöä, mutta saksa pysyi pitkään pääkäyttökielenä. 1900-luvun vaihteessa kaupunki latvialaistui. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Latvia itsenäistyi, mutta siirtyi toisen maailmansodan tuoksinnassa Neuvostoliitolle. Latvia itsenäistyi jälleen Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Monikulttuurinen kaupunki Historiastaan johtuen Riika on sekä monikulttuurinen että kansainvälinen paikka, mutta toisin kuin nykyaikaiset eurooppalaiset kaupungit. Riiassa voi tuntea vielä menneen ajan havinan, sillä sitä ei tuhottu toisessa maailmansodassa, eikä se ole ehtinyt avautua samalla tavalla kuin monet muut Euroopan kaupungit. HELSINGIN KAUPUNKI laatii Malminkartanon kaupunginosassa sijaitsevan Juustenintien katusuunnitelmaa. Suunnitelmaluonnosta esitellään 28.8.2019 klo 17:00-19:00 Malminkartanon kirjastossa, Puustellintie 6. Suunnitelmaluonnokseen voi lisäksi tutustua 21.8.–3.9.2019 välisenä aikana Malminkartanon kirjastossa (Puustellintie 6), Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä (Sörnäistenkatu 1) ma klo 8.15-17, ti-to klo 8.15-16 ja pe klo 10-15, sekä verkkosivulla osoitteessa www. hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Kadun suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan ja asemakaavan liitteeksi tehtyyn liikennesuunnitelmaluonnokseen. Juustenintien muutos koskee kadun painumien ja katurakenteen korjaamista, sekä ulkovalaistuksen ja sähköverkon uusimista. Juustenintien ja Luutnantinpolun liittymän liikenneturvallisuutta parannetaan lisäämällä liittymään autoilijan huomion herättävä madallettu reunatuki ja noppakiviraita. Palautetta suunnitelmaluonnoksesta voi antaa esittelytilaisuuden yhteydessä sekä 3.9.2019 mennessä osoitteella Katariina Hämäläinen, Helsingin kaupunki, Maankäyttö ja kaupunkirakenne, PL 58214, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostilla katariina.m.hamalainen@hel.fi. Katusuunnitelma valmistuu talvella 2019 ja rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan 2020. Ennen katusuunnitelman hyväksymistä se on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä (Sörnäistenkatu 1) ja verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse asianosaisille kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä kaupunginosayhdistyksille. Juustenintien katusuunnitelmaluonnos esillä Tallinna on nähty, Saksan lautat ovat liian kalliita, eikä Ruotsikaan houkuta... Latvia ja etenkin sen pääkaupunki Riika on loistokohde, jonne voi lähteä lyhyemmällekin lomalle ja edullisesti. Samalla reissulla saa tyydytettyä useamman tarpeeen. ’Kolme veljestä’ edustavat Riian vanhinta asutusta. Vanhin taloista on rakennettu 1400-luvulla. Vanhaa kaupunkia ympäröivät laajat puistoalueet, joissa on mukava käyskennellä.
5 14.8.2019 www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € esim. puvuntakki 16 20€/kpl Mattopesut alk. 8 95€/m 2 MATTOJEN JA LIINAVAATEPESUN YKKÖSMESTA TÖÖLÖSSÄ JA MYYRMANNISSA TÖÖLÖNTULLIN • Mannerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 MYYRMANNIN • Iskoskuja 3 A, Vantaa • p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO US Kantsun Olohuoneen toiminta linkittyy läheisesti Kannelmäki-liikkeeseen ja on meidän kaikkien kantsulaisten Olohuone/ Asukastila – millaista toimintaa sinä haluaisit järjestää? Minkä kerhon toivoisit alueellesi? Mikä pop-up -tapahtuma piristäisi sinua itseäsi ja samalla muitakin? Etsimme hyviä ideoita & innokkaita kerhonvetäjiä sekä erilaisten pop-up -tapahtumien järjestäjiä sekä Kantsun Olohuoneelle että Kannelmäen alueelle. Tule rohkeasti suunnittelupalaveriin Olohuoneelle maanantaina 19.8. klo 18 alkaen. Osoite: Vanhaistentie 3 B, Kannelmäki, ravintola Unelman vieressä. T E R V E T U L O A ! Keski-Eurooppa 400 kilometrin päässä ELOJUHLAT malminkartanon klo 11-15 sunnuntaina Piikapuistossa Piianpolku 7 25.8. Malminkartanon Asukasyhdistys Kirpparipöytien varaus: Asukastalo Renki 095662968 tai renki.malminkartano@gmail.com Muh-klovni ilmapalloineen klo 12 Keppijumppaa Seikkailurata Katusählyä Ravintolamaailma KIRP PUTORI Kaupungin tervehdys klo 11 Taekwondo-esitys Hovinarrit klo 11.30 Runoutta Terapeutti Tervo trubaduurina Balettikoulu Pirjo Kuha klo 13 Vuoden malminkartanolainen Warriors-Konala Piirrustustyöpaja Barokkiorkesteri FiBO Kirpputori Runokaraoke Kaupungissa on yli 800 historiallisesti arvokasta rakennusta. Riian vanha kaupunki on liitetty Unescon Maailmanperintöluetteloon. Latvialaisista noin 40% omaa saman y-dna-haplotyypin kuin suomalaiset, mikä kertoo vahvasta itämerensuomalaisuudesta. Latviaan on vuosisatojen mittaan tullut paljon ihmisiä niin Saksasta, Ruotsista kuin Venäjältä, mikä näkyy kulttuurisena rikkautena kaikessa. Tämän päivän Riiassa on venäjänkielisten asema vahva. Venäjää puhuu äidinkielenään noin 50% asukkaista. Se ei kuitenkaan tunnu haittaavana, vaan ennemminkin kansainvälisyytenä. Keskustan kaupoissa ja ravintoloissa eri kielet soljuvat iloisesti sekaisin ja palveluja tarjotaan monilla eri kielillä. Suomalaiselle turistille Riika ei eroa KeskiEuroopan kaupungeista, vaan toimii jännänä tuulahduksena, jota ei tavoita esim. Ruotsissa. Hyvää ruokaa, kulttuuria ja ostoksia Monille suomalaisille Viro alkaa olla jo aika koluttu ja tuttu paikka. Samat toistuvat laivaretket kaljakärryineen Tallinnaan saattavat jo tympäistä. Ostoksiltaan huomattavasti halvempi Latvia tarjoaa paremman mahdollisuuden lomailuun. Kapungin kulttuuritarjonta on erittäin monipuolista. Ajo Riikaan ei kestä kuin muutaman tunnin Tallinnasta. Vaikka Riian vanhan kaupungin ravintolat eivät olekaan sen halvempia kuin Tallinnassa, niin kokemus on suurempi. Ravintoloita ja kahviloita on paljon ja niiden laatutaso ja annosvalikoimat loistavia. Monissa paikoissa on samaan aikaan tarjolla erimaalaisia ruokia. Suosittelen testaamaan kaukasialaista keittiötä, kuten georgialaisia ja armenialaisia ruokia. Palvelu on Viroa ystävällisempää, suomalaisia ei katsota karsaasti missään. Kaupungista löytyy hotelleja joka lähtöön. Niiden laatuja hintataso on hyvä, jolloin satunnainen matkailija ei joudu edes halvan hotellin valitessaan pettymään. Varaukset on helppo hoitaa omatoimisesti netin kautta. Suosittelen Riikaa kaikille lämpimästi. Pitkän viikonloppureissun aikana on mahdollista piipahtaa myös Jurmalan pitkillä, hienohiekkaisilla rannoilla. Takaisintulomatkalla voi pysähtyä tankkaamaan erilaisia nesteitä ennen rajaa. Juomien hinnat ovat niin naurettavia Suomeen verrattuna, että parkkipaikat täyttyvät tänä päivänä yhtä hyvin virolaisista kuin suomalaisistakin autoista. Pelkkä juomaostoksista saatu etu kattaa helposti matkakustannukset. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Vanhan kaupungin muusta kaupungista erottava kaupunkikanava kulkee puistojen välistä. Pyhän Pietarin kirkko rakennettiin alun perin vuonna 1209 ja sitä laajennettiin 1400-luvulla. Kirkon nykyinen torni valmistui vuonna 1746. Latvian rannat ovat matalia ja hienohiekkaisia. Pärnuun verrattuna ihmisiä on vain nimeksi.
6 14.8.2019 Aluealtisti palveluksessanne BAROKKIALTISTUS – Aluealtistin retket Kaarelassa To 15.8.2019 klo 17, Kanneltalo, Taiteiden yö Su 25.8.2019, Malminkartanon elojuhlat Ke 25.9.2019, Päästötön kiertue Kaarelassa päästötön maratonkiertue, joka tarjoaa puolen tunnin musiikkihetkiä Kaarelan alueen erilaisissa tiloissa eri kumppanien kanssa. Matkanteko sujuu polkupyörällä. Tilaa tuokio työpaikallesi, kauppaan, nuorisotalolle, liikuntaklubille, baariin... toimisto@fibo.fi Erilaisiin tilaisuuksiin alttoviulunsa kanssa ilmestyvä musikantti on ehkä jo monelle kaarelalaiselle tuttu näky. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) alttoviulisti Laura Kajander on jo muutamien kuukausien ajan ehtinyt liikkua alueella altistuen ja altistaen asukkaita vuorovaikutteisiin musiikillisiin kohtaamisiin. POLKUPYÖRÄLLÄ LIIKKUVA Laura tarjoaa barokkimaistiaisia soiton ja juttelun muodossa. Laura on joko ilmestynyt sovitusti tai sitten vain sattumalta esimerkiksi puistoihin, aukioille, kauppoihin tai vaikkapa baariin. Kyseessä on osa FIBOn Helsinki-mallin Kaarelan alueelle sijoittuvaa Juurilla-nimeä kantavaa hanketta. Aluealtistina Kaarelassa Alueella liikkunut orkesterin alttoviulisti eli aluealtisti kohtaa asukkaita ja samalla altistaa heitä barokkimusiikin puhuvaan maailmaan. Olen nauttinut kovasti erilaisista ihmiskohtaamisista. Moni on alkuun ihmetellyt, epäröinyt ja suhtautunut hieman varovaisesti. Silloin ryhdyn soittamaan, porukka hiljenee ja mielenkiinto yltyy, kuvailee Laura tyypillistä ensitunnelmaa. Kesällä tehty päivän mittainen kiertue ympäri Kaarelaa on aluealtistina Lauralle yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista. Päästötön maraton alkoi Kauppakeskus Kaaresta ja kulminoitui illansuussa KannelKrouviin. Kiertue hoitui näppärästi ja ympäristöä kunnioittaen pyörällä. Päivään mahtui monenlaisia hetkiä ja monenlaista suhtautumista. Oli aivan tähtihetki soittaa barokkimusiikkia Kannel-Krouvissa. Vastaanotto oli lämmin ja kiinnostunut. Kaikki kuuntelivat. Takana oli melkoisen pitkä päivä ja heittäydyin tunnelman vietäväksi sen kummemmin miettimättä. Aluealtisti on jatkossakin mukana erilaisissa tapahtumissa, kokoontumisissa ja esityksissä, niin yksin kuin FiBOn konserteissa. Alttoviulistin sijaan altistajina voi olla myös muiden soittimien soittajia. Kansallisteatterin kanssa yhteistyössä on toteutettu mm. Naapuripöytä ja Ihme! -esityksiä, jotka liittyvät Kansallisteatterin samanaikaiseen Kaarella-yleisötyöhankkeeseen, josta on kerrottu lehtemme aikaisemmissa numeroissa. Hyvien kokemusten myötä on näitäkin esityksiä antoisa kehittää eteenpäin. Olen vieraillut palvelutaloissa, seurakunnassa ja kouluissa. Musiikki on herätellyt kuulijoissa monenlaisia tunteita. Puhuvaa musiikkia alttoviulun kera Barokkimusiikki on puhuvaa musiikkia, jossa kielen ja sävelen suhde on erityisen voimakas, Laura kertoo. – Musiikilla voidaan tuoda koko ihmisen tunneskaala esiin. Usein barokkiin yhdistetty mahtipontisuus on Lauran mielestä tavallaan eräänlainen hämmennys. Barokkimusiikki on keveää, ilmavaa ja hengittävää. Siinä vuorottelevat paino ja keveys, sisäänja uloshengitys. Kaksisataa vuotta vanha alttoviulu on kulkenut Lauran mukana yli kolmekymmentä vuotta. Hän oli noin Miehekästä menoa Kannelmäessä on alkamassa miehille suunnattu Feeniks-hanke, jonka tarkoituksena on tukea 40-55 vuotiaita työttömiä tai työttömyysuhan alaisia miehiä, joiden elämäntilanne saattaa kriisiytyä. Ideana on osallistaa miehiä ja tarjota heille vertaistoimintaa uusien harrastusten ja erilaisten mielenkiinnon kohteiden kautta. FEENIKS-HANKE on Sosped-säätiön vetämä projekti. Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka hankkeet ja toiminnot pohjautuvat vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen. Toiminta rahoitetaan veikkausvaroin. Kolmivuotisella Feeniks-hankkeella on useita yhteistyökumppaneita, mm. Miessakit ry, Demos Helsinki ja SAK. Kannelmäessä yhteistyökumppanina toimii em. lisäksi Kannelmäki-liike. Hanketta vetää Miikka Vuorinen . Työttömyys tai sen uhka hankaloittaa elämää ja asettaa sille uudenlaisia haasteita, mm. digitalisaation kautta. Haluamme tarjota tällaiseen tilanteeseen joutuneille miehille ryhmätoiminnan kautta työkaluja elämäntilanteen hallitsemiseksi. Tarkoituksena on edistää miesten hyvinvointia ja työllistymisen edellytyksiä, Miikka kertoo. Miesten omaa toimintaa Hanke on aloitettu jo vuoden alusta, mutta Kannelmäessä se startataan Kauppakeskus Kaaressa 21. elokuuta klo 18-20 esittelytapahtumalla, jonne kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tässä Todellakin osaat! -tapahtumassa esitellään pienryhmäkoulutusta ja mahdollisia suuntia ryhmätoiminnalle. Ideana on kerätä mukaan niin mentoreita kuin osallistujia, jotka sitten yhdessä ideoivat ja toteuttavat toimintaa. Yhteinen toiminta voi olla mitä tahansa harrastusta, kuten vaikkapa valokuvaamista, jalkapalloa, salillakäyntiä, uimista, saunomista, kiipeämistä, vaeltamista, tietotekniikkaa tai koodaamista. Tapaamispaikat ovat vapaasti valittavissa julkisista sisätiloista luontoretkiin. Hanke rahoittaa ryhmien harrastusta esim. maksamalla kuluja tai hankkimalla ryhmille toimintaedellytysten vaatimaa kalustoa, Miikka summaa. Tarkoituksemme on tuoda resursseja miesten toiminnan aloittamiseen ja pyörittämiseen, löytämään uusia asioita ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Kannelmäki-liike toimii hankkeessa yhdistäjänä ja väylien avaajana. Kannelmäki-liikkeellä on hyvät verkostot alueella ja sähköiset kanavamme mahdollistavat ihmisten saavuttamisen, Kannelmäki-liikkeen vetäjä Briitta Koskilehto kertoo. Mainostamme toimintaa omissa kanavissamme, jotta miehillä olisi helpompi tulla mukaan toimintaan. Mentoriksi? Feeniks-hanke antaa mentoreiksi haluaville vapaaehtoisille maksutonta koulutusta, jotta heillä olisi kykyä toimia ryhmien vetäjinä. Mentorikoulutus järjestetään kahtena viikonloppuna Vallilassa elokuun ja syyskuun viimeisinä viikonloppuina. Vaatimuksena on halu sitoutua toimintaan 6-8 viikon ajan, kehittää itseään ja harrastaa toisten kanssa Hankepäällikkö Miikka Vuorinen on pienperheen isä, ihmettelijä ja erilaisesta muutoksesta kiinnostunut mies, joka lepää rankoilla lenkeillä, avovedessä uidessa, hyvien kirjojen äärellä sekä keskustelujen parissa. Jos joskus iskee päänsärky, niin otan alttoviuluni esille ja ryhdyn soittamaan. Soittamisessa on vahvasti mukana hengitys. Elämä pysyy kasassa, kun soitan, Laura Kajander toteaa onnellisena.
7 14.8.2019 KAARELAN ILTASOITTO on FiBOn Juurilla-hankkeeseen liittyvä konserttisarja. Konsertit ovat ilmaisia. La 21.9.2019 klo 19 , Kannelmäen kirkko, YÖ ON TÄHTIKIRKAS. Musiikkia Italian mestareilta. Pandolfi Mealli – Spadi – Kapsberger – Leonarda – Matteis – Rognoni – Bertali Anna Rainio, viulu, Mikko Ikäheimo, luutut ja kitara vapaaehtoinen tukimaksu La 5.10.2019 klo 15 , Apollon yhteiskoulu. BACH JA CIRCUS TRISTE. Murheesta iloon. J. S. Bach Nukke Yksipyöräinen, Vesa Purokuru Viulu, Minna Kangas Cembalo, Marianna Henriksson vapaaehtoinen tukimaksu La 19.10.2019 klo 19 , Kannelmäen kirkko. ANTONIO LLITERES JA EUROOPPA. Barokkimusiikkia Mallorcalta. Lliteres–Conti–Telemann Irene Mas, sopraano Mallorcalaisen barokkifestivaalin yhtye vapaaehtoinen tukimaksu To 15.8.2019 klo 15 , Kanneltalo, Taiteiden yö. MINUSTAKO KUNINKAALLINEN? Juurilla – muodonmuutos kuninkaalliseksi Tule kokemaan muodonmuutos kuninkaalliseksi musiikin ja pukujen avulla. Kansallisteatterin Kaarella-hankkeen klovnit ja Suomalaisen barokkiorkesterin muusikot tarjoavat mahdollisuuden tuntea itsensä erityiseksi ja kuninkaallisen arvokkaaksi viuluja luuttumusiikin säestämänä. Kuninkaallinen hetki ikuistetaan kauniita kultaisia kehyksiä vasten! Anna Rainio, viulu Mikko Ikäheimo, luuttu Anni Pellikka & Mirjami Heikkinen, klovnit SOITTO KOTIIN Olohuoneesta konserttisali? Etkö ehtinyt konserttiin? Suomalaisen barokkiorkesterin kauden kamariohjelmia voi myös tilata kotiin. Kaarelan alueella liikkuvan aluealtistin kotivisiitit 21.9. ja 28.9. ovat maksuttomia, muiden ohjelmien hinta riippuu kokoonpanosta. Soitto kotiin -visiiteistä voi tiedustella FiBOn toimistolta. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI • Perustettu Helsingissä vuonna 1989 • Vuoteen 2009 asti Kuudennen kerroksen orkesteri • Valtionosuusorkesteri vuodesta 2006 lähtien (3 henkilötyövuotta; 12 henkilötyövuotta vuonna 2019) • Esiintynyt ympäri Suomea ja Eurooppaa kuten Espanjassa, Islannissa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa • Levyttänyt uutta musiikkia. Esimerkiksi FiBO Records -sarjan toinen levy Helsinki Window omistettiin täysin periodisoittimille sävelletylle uudelle musiikille. • Barokkimusiikin lisäksi klassisen, varhaisromantiikan ja nykymusiikin taitaja • Toimisto sijaitsee Pohjois-Haagassa Aino Acktén tiellä 8 G • P. 040 821 0651, toimisto@fibo.fi 20-vuotias, kun isoisä päätti, että soittimen on oltava mahdollisimman hyvä. Sopiva soitin löytyi sitten Lontoossa sijaitsevasta viulukaupasta. Alttoviulu eroaa taas viulusta siten, että se on jousisoittimena suurempi ja tummaäänisempi kuin viulu. Tämä on mun suurin rakkaus ja sieluni pelastaja. Teen paljon toimistotöitä. Jos joskus iskee päänsärky, niin otan alttoviuluni esille ja ryhdyn soittamaan. Soittamisessa on vahvasti mukana hengitys. Mun elämä pysyy kasassa, kun soitan, hän toteaa onnellisena. Isovanhemmat olivat eläessään Lauralle äärimmäisen rakkaita ja heiltä on siirtynyt tiettyä arvomaailmaa. Jos rahaa oli, niin ostettiin viulu tai taulu. Ja jos ei ollut, niin sitä hankittiin, jotta saatiin soittimia tai tauluja. Soittajan tie Helsingissä syntynyt ja Espoossa kasvanut Laura on soittanut 9-vuotiaasta lähtien. Ensi alkuun instrumenttina oli viulu, mutta myöhemmin hän siirtyi alttoviuluun. Päätös muusikon urasta syntyi nuoruusvuosina ja Laura päätyi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Elämän nälkä veti kuitenkin maan rajojen ulkopuolelle, Laura kertoo. Hän on opiskellut musiikkia mm. Itävallassa ja Hollannissa. Salzburgissa Laura tapasi tulevan aviomiehensä. Perheen perustamisen tultua ajankohtaiseksi päätettiin muuttaa Suomeen. Perulaiselle miehelle Suomi oli se toiseksi paras vaihtoehto, Perun jälkeen, Laura nauraa. Viimeiset pari vuotta Laura on asunut Malminkartanossa, mutta on muuttanut nyt Pohjois-Haagaan. Suomalainen barokkiorkesteri 30 vuotta Suomalaisella barokkiorkesterilla on meneillään juhlavuosi. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävällä Kuudennen kerroksen orkesteri -nimellä perustetulla orkesterilla on ollut tärkeä rooli barokkiliikkeen tuomisessa Suomeen. Laura toimii nykyisin FiBOn toiminnanjohtajana ja vastaa sen hallinnollisista ja taloudellisista asioista. Kajander korostaa, että orkesteri tarjoaa monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Kaikki ovat ammattimuusikoita. Orkesterilla on oma konserttisarja Helsingin Ritarihuoneella. Orkesteri kiertää myös ympäri Suomea ja on esiintynyt useasti esimerkiksi Helsingin juhlaviikoilla, Kuhmon kamarimusiikissa ja Turun musiikkijuhlilla. Euroopasta tutuimpina esiintymisareenoina ovat saksalaiset, itävaltalaiset ja pohjoismaiset salit. Juurilla-hanke sai alkunsa kun orkesterin toimintaa tunteva Helsingin kaupungin edustaja vinkkasi tulevasta apurahahausta. Meille kerrottiin Helsingin mallin tavoitteista, jotka istuvat luontevasti FiBOn toimintaan. On hienoa, että kaupunki tukee tällaisia hankkeita. Lähiaikoina aluealtisti Lauran ja FiBOn voi tavata esim. Taiteiden yössä Kanneltalolla ja Malminkartanon Elojuhlissa. Teksti: Nina Eriksson Kuvat: Jauri Varvikko ryhmissä. Koulutus kestää 40 tuntia ja siitä vastaa monialainen kouluttajien tiimi. Ideana on, että mentorit jalkautuvat koulutuksen jälkeen alueelle toimimaan ja vetämään paikallisesti ryhmien toimintaa. Uusi nousu Hankkeella on kahdenlaista toimintaa. Toiminnalliset avoimet ryhmät kokoontuvat omien toiveiden mukaan. Ryhmien sisältö valitaan osallistujien kiinnostusten kautta. Toiminnalliseen vertaisryhmään voi osallistua kuka tahansa kohderyhmään kuuluva henkilö ja ryhmä voi kokoontua valitsemassaan paikassa. Tarjoamme toiminnan toteuttamiseksi resursseja ja yhteistyökumppaniemme verkostoja, jotta kynnys osallistumiseen voidaan pitää matalana, Miikka sanoo. Keskusteluun pohjautuvat suljetut ryhmät kokoontuvat 6-8 viikon jaksoissa ja antavat osallistujille mahdollisuuden keskustella itselleen tärkeistä asioista toisten samassa elämäntilanteessa olevien miesten kanssa. Tarkoituksena on työstää mentorien, Feeniksin työntekijöiden ja ohjelman puitteissa itselle tärkeitä asioita ja tunteita turvallisessa ilmapiirissä. Haluamme antaa vertaistukea, jotta osallistujat voivat luoda uusia ihmissuhteita samassa tilanteessa olevien kanssa. Menemme positiivisuus edellä ja halumme osoittaa, ettei työttömyys ole iso häpeä ja rikkinäisyyttä ei tarvitse pelätä, Miikka painottaa. Feeniks akatemia Akatemia on keväällä 2020 alkava ohjelmakokonaisuus, jossa mentorit jalkautuvat miesvaltaisiin työyhteisöihin. He järjestävät työntekijöiden kanssa yhdessä oppimiseen painottuvia oppimismoduuleja, joiden tarkoituksena on vahvistaa oppimisen kulttuuria ja ennaltaehkäistä työttömäksi jäämistä. Vuorisen kertoo, että ”Akatemia -toiminta antaa halukkaille mentoreille verkostoja ja tulevia työantajia kiinnostavaa kokemusta kouluttamisesta ja työyhteisöjen tukemisesta. Tässä on jos missä ollaan työn murroksen äärellä ja siksi myös useat eri yritykset ovat olleet toiminnasta kiinnostuneita. Hankkeen tavoitteet Feeniks-hanke pyrkii tavoittamaan Helsingin alueelta noin 70-100 miestä laidasta laitaan. Toiminta toteutetaan tekeminen edellä: tarjotaan hyvää äijäseuraa ja mielekkäitä aktiviteetteja. Toiminnan tarkoitus on vahvistaa osallisuuden kokemusta, vahvistaa kilpailukykyä, oppimisen taitoja ja osaamista, ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja kehittää keinoja tukea kohderyhmän sosiaalisia valmiuksia. Jos kiinnostuit, niin tule Todellakin osaat! -tapahtumaan kauppakeskus Kaareen 21.8. tai ota yhteyttä Miikkaan: miikka.vuorinen@sosped.fi, p. 040 164 6411 Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko FEENIKS -TOIMINNALLE TUNNUKSENOMAISTA • Koulutetut mentorit ohjaavat toimintaa toisille miehille • Harrastaminen ja työelämätaidot yhdessä paketissa • Alueellisuus/ maksuttomuus/ vapaaehtoisuus KUKA VOI TULLA? • 40-55 -vuotias mies. • Työttömyys kestänyt alle 6 kk tai on huolissaan omien töiden jatkumisen puolesta • Mahdollisuus tulla osallistujaksi tai mentoriksi MIKSI VAIN MIEHILLE? • Miehet ovat vapaaehtoistoiminnassa monesti aliedustettuina • Isoihin elämänmuutoksiin sopeutumisen on huomattu olevan haastavampaa miehille kuin naisille • Miehet sitoutuvat usein paremmin vapaaehtoistoimintaan ja erilaisiin hyvinvointia edistäviin ohjelmiin, jotka ovat vain miehille suunnattuja Feeniksin ja Kannelmäki-liikkeen yhteistyö lähti liikkeelle Miikan aloitteesta, sillä hänellä ei ollut riittävää kontaktipintaa alueeseen. Briitta ja Miikka miettivät yhdessä keinoja alueellisen lähestymistavan toteuttamiseksi. Juurilla tapahtumakalenteri Lauran alttoviulu on 200 vuotta vanha ja kulkenut hänen mukanaan jo 30 vuotta.
8 14.8.2019 Kauppakeskus Kaari • 1. krs, S-pankin vieressä ma-pe 10-20 la 10-19 su 11-18 • www.opamuurikka.fi Eka oma OPA -settiin kuuluu 2 L Mari teräskattila, pinnoitettu paistinpannu Ø24 cm ja paistolasta. norm. 30,90 norm. 36,90 49 00 norm. 76 90 39 00 norm. 59 90 Pinnoitettu Valu uunipata monitoimikannella, jossa parilaraidat Laadukas, pinnoitettu Valu paistokasari, kaksi kokoa. Sopii kaikille liesityypeille, myös induktiolle. 19 00 25 00 Ø24cm Ø28cm TA RJ OU KS ET VO IM AS SA EL OK UU N LO PP UU N SA AK KA . Perhe, tuo leikkisä , arvaamaton ja tunteita herättävä yhteisö, jonka kanssa tärkeintä on matka, ei määränpää. Perhe, jonka jäsenet ovat joskus ihan liian lähellä ja joskus aivan liian kaukana. Olen iloinen ja onnellinen siitä, että olen jonkun äiti, jonkun puoliso, jonkun tytär, jonkun sisko. Ikävä myöntää, että parhaat puoleni eivät aina näy arkisessa elämässä perheelle. Itse asiassa olen joskus suorastaan hirveä mitäs herätitte kesken unien! Hävettää, ihan kuin aikuinen sisältäni poistuisi säännöllisesti jonnekin lomalle ja viisivuotias minä tulisi vaihdossa sisään. Toisaalta, lapset saatuani olen kunnostautunut sellaisena taistelusoturina, joka kääntää kivet ja kannot saadakseen erityistarpeiselle tarvittavia apuja. En tiennyt itsessäni sellaista puolta olevankaan. Perheen perustettuani olen laittanut asioita mittasuhteisiin. Aika kuluu tiimalasissa, en voi enää syyttää olosuhteita ja olla tekemättä mitään asialle x, jos kerran x on sitä mitä tahdon. Jos omaa aikaa on, se pitäisi käyttää tehokkaasti eikä chillailla päämäärättömästi huokaillen. Oli mitä oli, näillä korteilla pelataan, eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Älämölöperheeni on äänekäs ja pullollaan tulisieluja. Jossakin aikakauslehdessä perheemme elämää voitaisiin luonnehtia vaikkapa näin: ”tämän elämänmakuisen kodin tunnelma on sekoitus karnevaalia ja torielämää. Kodin lukuisat tavarat eksyttävät vieraat jännittävälle ja aisteja koettelevalle löytöretkelle lapsiperheen sielunmaisemaan, joka joskus on vähän tulisempi ja räiskyvämpi, ja jossa kukin perheenjäsen näyttää tunteensa avoimesti ja kuuluvasti.” Ikävä kyllä en ole zen-vanhempi. Hiuksiani riipiessä ja jalkaa polkiessani joudun muistuttamaan itseäni siitä, että minä todellakin olen toinen tämän huushollin aikuisista. Ja että tilannehan voisi olla ihan toisenlainen. Jos möykkäisin täällä itsekseni. Näin sen kiukunpuuskakin pikku hiljaa laantuu ja muistan olla taas kiitollinen siitä, mitä minulla on. Ja miten verbaalisesti taitavaa jälkikasvuakin olen saanut! Suurta onnea tunnen, kun kuljen käsi kädessä lapsen kanssa, molemmat siis vapaaehtoisesti siinä tilassa, ja kuuntelen kun hän kertoo elämästään. Jossain takaraivoni takanurkassa tiedän, että tällainen huoleton yhteinen käveleskely ei kiinnostele nuorempaa osapuolta välttämättä enää kauaa. Kesälomalla oli ihania päiviä, jolloin koko perheellä oli samaan aikaan hyvä fiilis eikä kiireitä ollut. Oli silti sellaista hurlumheitä ja kreisihuumoria, mutta hyvällä tavalla. Vaikka minulla onkin hyvä mielikuvitus, en koskaan osaisi keksiä niin hauskoja ja absurdeja juonenkäänteitä leikkeihin kuin mitä pikkuväki keksii. Eräänä toisena leppeänä kesäpäivänä vietin aikaa lasten ja omien vanhempieni kanssa. Se ei sitten ollutkaan enää vain jäätelön syöntiä sortseissa poutapilvien alla, vailla huolta huomisesta. Ei, sillä nautiskeluun liittyi osaksi haikeus. Muiden nuoleskellessa jäätelöitään minä olin salaisesti tippa linssissä. Tunsin haikeutta siitä, vieläkö on kesää jäljellä. Siitä, kuinka lapset kasvavat ja viisastuvat, vanhemmat vanhenevat ja minä itse vaan…en ainakaan en viisastu, päinvastoin. Mutta, tuota noin. Milloin ne kesäpäivät tällaisiksi muuttuivat? Että ei ole ihan kiinni hetkessä vaan suree jo vähän etukäteen, menettämisen pelossa. Ei kai tämä ole pysyvä olotila? Miksi en vain voi keskittyä hetkeen kerrallaan nauttia siitä ja hengitellä? Tykkään siitä Anssi Kelan lanseeraamasta elämänohjeesta ”täysillä sisään, ambulanssilla ulos.” Perhe on minulle rakas ja tärkeä, tietenkin. Se on myös ikuinen mysteeri. En lue yhtäkään perheenjäsentä kuin avointa kirjaa. En edes puolisoa, ikävä kyllä. Saatan joskus aavistaa tai arvata oikein jonkun perheenjäsenen reaktion johonkin asiaan, mutta usein menee kyllä metsään. Toisaalta, sehän se tekee arjenkin jännittäväksi, kun ei kaikkia asioita vaan voi ennakoida. Siksi perheen kanssa toimiessani mottonani onkin ”sitä saa mitä tulee.” Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Perhe rakas ja tärkeä mutta outo MIR Suomalainen sukellusalus Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a TITANICIN HYLYLLÄ merenpohjassa seitsemänä vuotena vieraillut, elokuvassakin esiintyvä sukellusalus MIR on Suomessa tehty. Sen rakentamisen vaativuus ei poikkea avaruusaluksen valmistamisesta. Siinä missä USA on päässyt kuuhun ja Neuvostoliitto saanut aikaiseksi valtavankokoisen asuttavan avaruusaseman, Suomessa on valmistettu sukellusalus, jolla voi käydä kuuden kilometrin syvyydessä, asia joka vaativuudessaan on samaa luokkaa avaruusmatkailun kanssa. On toki muitakin sukellusaluksia, amerikkalaiset Alvin ja Sea Cliff, ranskalainen Nautile ja japanilainen Shinkai, mutta Suomessa tehty on näistä kirkkaasti käyttökelpoisin ja paras tekniikaltaan. Syvyyksissä alukseen kohdistuu niin suuri paine, että miehistöpallon pitää olla äärimmäisen vahva. Samalla se ei saa olla liian raskas, jottei matkasta syvyyksiin tule yksisuuntainen. Muissa sukellusaluksissa keveys on saatu aikaan tekemällä miehistöpallo titaanista. Tässä on se ongelma, että titaani haurastuu ja sukelluskertojen määrä on rajoitettu. Titaanipallo rutisee syvyyksissä, mikä tuntuu miehistöstä epämiellyttävältä. Suomalainen ratkaisu perustuu maraging-ultralujateräkseen, joka on viisinkertaisesti tavallista terästä vahvempaa. Teräs ei haurastu puristuksessa, joten sama pallo on edelleen käytössä. Miehistöpallo on ensimmäinen näin iso tästä teräksestä valettu kappale. Maraging-teräksen homogeenisuus on aikaansaatu tyhjiökonvertterissä, ja säätämällä lisää maragingin ominaisuuksia. Valun väistämätön keskiharveus on poistettu tekemällä 20 cm paksu valu ja työstämällä se 5-akselisella CN-koneella 4 cm:n paksuuteen. Täysin virheettömät pallonpuoliskot on liitetty toisiinsa erikoislujin pultein. Pelkästään lujuuslaskenta on äärimmäisen vaativaa, lisäksi pallojen koeponnistuksia varten on pitänyt rakentaa omat laitteistot. Myös teräksen karkaisu on oma tieteenalansa, karkaisu on suoritettu monivaiheisessa prosessissa. Erikoisakryylistä tehty pikkuruinen ikkuna on 18 cm paksu ja joka silti taipuu sisäänpäin sukelluksen aikana. Aluksessa tarvitaan myös kellukkeita. Tavalliset kellukkeet rusentuvat kasaan yli 700 ilmakehän paineessa. Kellukkeet on valmistettu Baltic Yachtsilla epoksiin valetuista lasipalloista. Suomalaiset Baltic Yachts ja Nautor rakensivat tuolloin maailman korkeatasoisimmat ja hienoimmat purjeveneet. Alus on täynnänsä muitakin ainutlaatuisia ratkaisuja. Päinvastoin kuin muut vastaavat alukset, MIR voi vaihtaa syvyyttä kolmen pienemmän painepallonsa avulla ja pysyä paikallaan virtauksissa, sillä se on yli kaksi kertaa nopeampi kuin vastaavat alukset. Suurta huomiota on kiinnitetty turvallisuuteen. Mm. potkurin, sivuthrusterit ja manipulaattorit eli kädet voi irrottaa, mikäli ne takertuvat johonkin kiinni. Myös sukellusaluksen emäalus R/V Akademik Mstislav Keldysh on Suomessa tehty, Raumalla. Siinäkin on ainutlaatuisia ratkaisuja, varsinkin kommunikaatioon sukellusaluksen kanssa liittyen. Ylipäätään kaikki tekniikka on Suomessa kehitettyä, sillä neuvostoaikaisten COCOM-vientirajoitusten takia amerikkalaista asekelpoista tekniikkaa ei voinut aluksessa käyttää. Siten MIRissä oli alunperin tietokoneena tavallinen Commodore 64-tietokone, edistyneempää ei voinut käyttää vientirajoitusten takia. Taustaa Suomen teollisuuden kehittymistä pidetään sotakorvausten ansiona, mutta oikeasti sotakorvaustoimituksia ei olisi pystytty toimittamaan terästeollisuuden tuotteina, jollei Suomessa olisi jo ollut korkeaa osaamista alalla. Mm. teräksen valmistuksen tietotaito oli hankittu mm. tykkien valamisen takia ja ensimmäinen työ uudella tyhjiökonvertterilla oli juuri tykinputkien valaminen. Maraging-teräksellä oli aloitettu harjoittelu, kun Raumalla valmistettavien öljynporauslauttojen jalkojen noodeihin tarvittiin erityislujaa terästä. Suomen kykyyn ei silti uskottu, USA myönsi luvat tehdä sukellusalus siinä käsityksessä että emme osaisi tehdä niitä. Jälkipuinti USA hermostui toden teolla, kun kävi ilmi että sukellusalusten teko onnistuukin. Näillä voisi katkoa vedenalaisia kaapeleita ja häiritä vedenalaisia valvonta-asemia. Näiden syiden tähden emme voineet jatkaa tällä alalla, vaikka kysyntää sukellusaluksilla olisi ollut paljonkin. Muun muassa merenpohjan mineraalivarojen etsimiseen ja keräämiseen ne soveltuisivat erinomaisesti. Joten sukellusalukset MIR 1 ja MIR 2 jäivät ainoiksi. Nämä toimivat aina yhdessä, sillä toisella aluksella voi pelastaa toisen, jos tarvetta tulisi. Todella harmi, sillä Suomesta olisi voinut tulla sukellusalusteollisuuden suurvalta. Tätä herkkää aihetta ei ole käsitelty kovin paljon julkisuudessa, sillä olihan noloa, kun tämä ala jouduttiin lopettamaan. Itse tekeminen tapahtui julkisuudelta salassa. Aluksien valmistuttua uutisarvo suli nopeaan ja tämä hieno suoritus jäi muiden asioiden jalkoihin. MIR-suorituksia Titanicin lisäksi MIRit ovat esiintyneet seitsemässä muussa elokuvassa. Merenalaisia tutkimuksia on suoritettu tulivuorilla, hylyillä, hydrotermisillä kentillä, on tutkittu planktoneita ym. Myös Baikalja Genevenjärvellä on sukellettu. Venäjän puolesta on tiputettu jopa Venäjän lippu Pohjoisnavalle, meren pohjaan. Samaan aikaan Samaan aikaan kun Ruotsissa kykenemättömyys eteni jo sellaiselle tasolle, ettei edes pääministeri Olof Palmen murhaa kyetty ratkaisemaan ja Neuvostoliitossa heikon toiminnan ansiosta räjäytettiin kokonainen ydinvoimalaitos Tshernobylissä, Suomen teollisuus eli korkeimman kehityksensä hetkiä. Suomalaisilla oli tuolloin muitakin aiheita iloon: Neuvostoliittolaiset olivat paljastumassa reppahousuiksi, jotka eivät kykenisi uhkaamaan enää ketään ja samaan aikaan Nokialla edettiin puhelinteknologiassa nopeaa digitalisoitumisen aikaa, joka sekin antoi rajattomat kehitysmahdollisuudet. Siljalle valmistuivat uudet risteilyalukset, joissa niissäkin oli aivan uusia edistyksellisiä ratkaisuja kuten ikkunalliset sisähytit. Hillittömän suuret finansiaaliset virhepäätökset olivat vielä edessä, keksittiin asettaa markalle kestämättömän korkea valuutan arvo (ns. vakaa markka) joka pakotti pitämään vähämielisen korkeaa korkotasoa joka vuorostaan aiheutti sen, että yksityiset alkoivat ottaa korkotasoltaan alempaa velkaa, joka oli sovittu maksettavaksi siten, että takaisinmaksu tapahtuu sen arvon mukaan, mikä ulkomaisilla valuutoilla olisi takaisinmaksuhetkenä. Tämä oli ansa, pykälä, jonka tuhoisuutta velanottajat eivät osanneet arvioida. Henkilökohtaisesti arvioin, ettei suomalaisuus ikinä toipunut tästä erehdyksestä, jonka vielä sinetöi euroon liittyminen. Näin vuodet 1982 1987, jolloin sukellusaluksia alettiin suunnitella siihen asti kun ne valmistuivat, jäävät Suomen historiaan hetkenä, jolloin Suomen tuottavuus ja innovaatiokyky ja ongelmanratkaisukyky oli suurimmillaan. Tuohon aikaan yleisesti ajateltiin, että jos meillä on ongelma, me kykenemme sen ratkaisemaan. Turvaverkotkin olivat senlaatuisia, ettei nykyistä olan kohauttelua olisi katsottu hyvällä, vaan ongelmat olivat vain sen tähden että ne ratkaistaisiin. Tuolloin oli vielä mahdollista saada henkilökohtaista palvelua sekä pankeissa että virastoissa. Tuohon aikaan suomalaiset ja erityisesti Suomen valtio omistivat Suomen, nykyään sähköverkkoja myöten Suomen omistavat ulkomaalaiset. Hallintoalamaisten heitteillejättö, kuten väliinputoajiin nykyään suhtaudutaan tai verottajan nykyinen kiusanteko ylettömillä digivaatimuksilla ja verenhimoinen suhtautuminen tahattomiinkin virheisiin ei olisi tuolloin tullut kuuloonkaan. Tuohon aikaan arvostettiin vielä todellista tietoa ja suuruusluokkien ymmärtämystä, ei pelkkää tarinankerrontaa kuten nykytieteessä. Ihminen, joka olisi kuvitellut voivansa vaikuttaa maapallon ilmastoon ruokavaliollaan, olisi viety hoitoon Kellokoskelle. Esko Karinen Perustuu Arttu Käyhkön kirjaan Mirsuomalainen sukellusalus
9 14.8.2019 Bök i Kårböle DÅ CLAES ANDERSSON , läkare i psykiatri, jazzmusiker, författare, politiker, fotbollsspelare och mycket annat dog den 24.7. drog jag mig till minnes några händelser under min beväringstid i Dragsvik år 1962 -1963. Då träffade jag nämligen Claes, eller Cladon som han kalllades. Jag hade gått in som 17-åring, frivilligt i förtid, medan Cladon var färdigt utbildad läkare, 25 år gammal. Vi var förlagda vid olika kompanier, men i underofficersskolan i Syndalen kom vi närmare varandra, dock utan att personligen bli bekanta. Underofficersskolan var förlagd i det natursköna Syndalen på Hangö udd, invid Koverhars stålverk. Skolans chef var kapten Kurt Lindeman, även känd som framgångsrik femkampare. Då man skulle undervisa underofficerseleverna i hur man skyddar sig för köld, använde utbildarna sig av läkaren Claes Andersson, som fick hålla den föreläsningen. På förvintern 1963 ville lokalradion i Ekenäs sända ett program med musik från garnisonen. Då fick musikern Claes Andersson i uppgift att samla ihop en sångkör, där jag lyckades få plats. Cladon valde ut Fredmans epistel nr 9 av Bellman, som vi övade in: ”Käraste bröder, systrar och vänner/ Si Fader Berg han skruvar och spänner/ Strängarna på Fiolen/ Och stråken han tar i hand”. Sen blev det bandning i någon skolas festsal i Ekenäs. Då kursen tog slut var det förstås fest i idrottshallen i Dragsvik. Till programmet hörde även där musik. Bosse Österberg uppträdde med sång och gitarr och sedan spelades Cladons jazz, samtidigt som hans poesi lästes! Föga förstod vi då att vi faktiskt hade att göra med en verklig kulturperson. Claes blev efter beväringstiden läkare på Ekåsens psykiatriska sjukhus, som låg bakom staketet invid garnisonen västra ända. På militärhumor kallades sjukhuset för tredje bataljonen, eftersom det var granne till första och andra bataljonen. Fast jag aldrig blev nära bekant med Claes har jag alltid med glädje följt med hans olika uppgifter i samhället och framträdanden i media. Senaste gång jag såg honom fysiskt var antagligen på DuvTeaterns föreställning Den brinnande vargen, där Claes även uppträdde. Senaste syntes han förstås i det populära TV-programmet Efter nio, som pianolärare för Sonja. Jag kan väl bara säga som min gamla mor Viola i tiden ”Den där Andersson är så trevlig, synd bara att han hör till fel parti”. Kanske mamma ändå i hemlighet röstade på honom då han kom in i riksdagen 1987? Peter Rehnström Kårböle Gille r.f Några minnen av Claes Andersson Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Ilmastonmuutos – tarua ja totta ILMASTON MUUTOS on noussut yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun keskiöön niin vaalikeskusteluissa kuin hallitusohjelmissa ja EU:n sekä YK:n päätösten valmisteluissa. Euroopassa kulunut heinäkuu taisi olla mittaushistorian lämpimin kuukausi. Sillä oli monenlaisia vaikutuksia. Helle ja kuivuus oli tietenkin maataloudelle vahingollista. Matkailussa tapahtui Suomen kannalta mielenkiintoinen ilmiö, kun Italian ja Ranskan helteistä kesälomalaiset halusivat tulla tänne viileään ja miellyttävään Suomeen. Heinäkuun alku oli meillä viileähkö, mutta saimmehan mekin sentään kokea hellepäiviäkin. Kuivuus ja helle on aiheuttanut myös laajoja metsäpaloja Amerikassa ja Venäjällä sekä Etelä-Euroopassa. Toisaalta eri puolilla maapalloa on ollut myös tuhoisia tulvasateita. Venäjällä lämpötilan kohoamisen seurauksena on ollut suurten jokien vesimäärän vähentyminen, josta on ollut haittaa laivaliikenteelle. Globaalia ilmastomuutosta koskeva poliittinen päätöksenteko rajoittuu kuitenkin varsin lyhyeen aikaperspektiiviin. Tavoitteeksi on asetettu hillitä vuoden keskilämpötilan kohoaminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä. Suomessa tavoitellaan hiilineutraalia tilaa jo vuoteen 2035 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen merkitsee hiilidioksiinin vähentämistä. Se puolestaan edellyttää luopumista fossiilisista polttoaineista ja ns. hiilinielujen lisäämistä metsien ja maatalouden järkevällä käytöllä. Miten suuri on ihmisen jalanjälki ilmastomuutokseen? Ilmastokeskustelussa painotetaan liiaksi ihmisten roolia ilmastomuutoksen aiheuttajana. Se johtaa tarpeettomiin ylilyönteihin, kuten lihansyönnin ja karjan kasvatuksen tuomitsemiseen. Tietenkin ihmisten kehittämä tekniikka, teollisuus, liikenne, asuminen ja muu toimintamme vaikuttavat ympäristömme tilaan koko maapallollamme. Geologien näkemys ihmisen jalanjäljestä maapallolla on suuri ja syvä, mutta se ei silti vielä ole ehtinyt jättää geologisiin kivikerrostumiin todistetta, jonka mukaan maapallon geologisia ajanjaksoja nimetään. Geologit eivät ole innostuneet nimeämään nykyaikaa ihmisen mukaan antroposeeniseksi kaudeksi. Näin siitä huolimatta, vaikka ”Ihminen liikuttaa joka vuosi enemmän kiveä, maata ja sedimenttiä kuin kaikki luonnonvoimat yhteensä, ja olemme tehneet niin paljon betonia, että sillä peittäisi koko maapallon kahden millin paksuiseen kerrokseen.” kuten professorit Mark Maslin ja Simon Lewis kirjoittavat New Scientist lehdessä (Niko Kettunen HS 25.7.2019). Luonnonvoimien vaikutus Maapallomme on kokenut useita jääkausia ja lämpimämpiä aikajaksoja. Viimeisimmän jääkauden lopulla 13 000 vuotta sitten Grönlantiin iskeytyi yli kilometrin kokoinen meteoriitti. Törmäys oli voimakkuudeltaan 700 megatonnia eli vastasi räjähdysvoimaltaan 47 000 Hiroshimaan pudotettua atomipommia. Sen vaikutus ulottui koko maapallon ilmastoon. Iskun synnyttämä kuumuus sulatti satoja kuutiokilometrejä jäätikköä. Ilmaan noussut pöly pimensi taivaan ja Atlanttiin virrannut sulamisvesi pysäytti etelästä pohjoiseen kulkeneet lämpimät merivirrat. Ilmasto kylmeni ja jääkausi jatkui vielä 1300 vuotta. Nyt elokuun alussa Grönlannin jääkentästä irtosi valtava miljardi tonnia painava jäälohkare, joka alkoi sulaa. Kolmen viime vuoden aikana napajäätiköiltä on sulanut yli 200 miljardia tonnia. Se lämmittää ilmaa ja kohottaa merien pintaa. Grönlannin meteorin iskua voimakkaampi oli Meksikoon Jukatanin niemelle 65 miljoonaa vuotta sitten törmännyt meteoriitti, jonka seuraukseni hirmuliskojen ohella hävisi suuri määrä muitakin maaeläimiä ja lintuja. Tulivuorten purkaukset ovat niinikään muokanneet maapallomme olosuhteita. Samoin mannerlaattojen liikkuminen ja sen aiheuttamat maanjäristykset ja vuoristojen muotoutuminen. Keskustähtemme aurinko on kuitenkin suurin yksittäinen vaikuttava tekijä maapallomme ja muiden aurinkokunnan planeettojen kehitykseen. Maan oma magneettikenttä puolestaan on suojannut maata liialliselta auringon säteilyn vaikutuksilta. Sen ansiosta maapallollamme ovat säilyneet elämälle suotuisat olosuhteet toisin kuin lähiplaneetoillamme Venuksella ja Marssilla. Aikanaan aurinko kuitenkin paisuu punaiseksi jättiläiseksi ja nielaisee lähiplaneetat. Mutta sinne on vielä aikaa yli neljä miljardia vuotta, joten ihmiskunnalla on aikaa etsiä ratkaisua olemassaolonsa jatkumiselle, mikäli jälkeläisiämme on enää silloin olemassakaan. Ihmiset voivat toki omilla toimillaan vaikuttaa elinolojen muutokseen ja tuhota omat elinmahdollisuutemme ja samalla monien muidenkin eliöiden osalta. Nopeimmin se tapahtuisi tietenkin globaalin ydinsodan keinoin. Mutta hitaampia ja pitkään huomaamattomia keinoja olemme jo kasanneet jälkipolviemme harmiksi. Olemme saastuttaneet varsinkin suurkaupunkien ilmastot. Vesistöjä on pilattu. Valtameriin olemme syöttäneet valtavia muovijätekuormia, jotka aiheuttavat kalojen ja muiden meressä elävien joukkotuhoja. Ravintoketjun huipulla tämä mikromuovijäte kulkeutuu lopulta takaisin ihmisten ruuan joukkoon. Kaikki jätteet eivät tietenkään kulkeudu vesistöihin ja meriin. Suurin osa jää ympäristöhaitaksi asutuskeskusten läheisyyteen. Kierrätyssysteemien kehittäminen aineiden ja tavaroiden uusintakäyttöön on paras keino ympäristömme ylimääräistä roskaamista vastaan ja lisäksi se taloudellisestikin kannattavaa. Teollisesti kehittyneimmät suurvallat Venäjä ja USA ovat lehtitietojen mukaan maailman pahimmat roskaajat ja suurimmat jätevuorien kasvattajat. Suomessa jätehuolto ja kierrätys on maailman kärkitilalla. Mutta parantamisen varaa on meilläkin yllin kyllin. ”Ilmastovöyhytys tai ilmastouskonto” Ilmastomuutoskeskustelussa esiintyy myös liioteltua pelon ilmapiirin lietsomista varsinkin nuorison keskuudessa. Jotkut nuoret ilmaisevat pelkonsa jopa niin etteivät pysty ilmaisemaan tulevaisuuden toiveitaan, kun eivät ole varmoja onko sitä heillä enää olemassakaan. ”Maailma tuhoutuu minun elinaikanani ja suuret ikäluokat eivät vain välitä”, ilmaisee Hesarin lukijakyselyyn eräs vastaaja. Mielipideerot politiikasta ja ilmastomuutosasenteista on jakanut perheitä ja jopa johtanut avioeroihinkin saman kyselyn mukaan. HS 20.7.) Ylen aamuykkösessä lauantaina 4.8. oli miellyttävä kuulla Maailman ilmastotiede järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen lohduttava ja asiantunteva vakuutus, että ilmastomuutos ei ole johtamassa äkkinäiseen maapallon muuttumiseen elinkelvottomaksi. Muutosvoimat vaikuttavat hitaasti ja osaan niistä voimme vaikuttaa omilla harkituilla toimillamme. Nykytekniikka antaa mahdollisuuden jopa meteoriitti-iskujenkin ennalta torjumiseen vaikuttamalla palloamme lähestyvien kappaleiden lentorataan. Joten tehkäämme voitavamme maailman kansojen yhteistyön lisäämiseksi yhteisen kotiplaneettamme säilyttämisessä elinkelpoisena monien tulevien sukupolvien onneksi. Oiva Björkbacka SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 20, la 10 18 Puh. 09-773 2376 Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Avoinna: ark 11-17.30 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi VUOSIHUOLLOT Huollamme pyörät nopeasti. Varaosat, tarvikkeet ja renkaat. OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Varastossa olevien talvirenkaiden poistomyynti, jopa -55% Nokia, Goodyear, Yokohama, Nordexx, Continental KONALAN RENGAS Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18
10 14.8.2019 Varaa ilmoitustilasi Tanotorveen ! P. 010 320 6663 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute TANORISTIKKO MESSUJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • Messu sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • Iltaehtoollinen ke 14.8., 21.8., 28.8. klo 19. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Lauletaan virsiä. • Luottamuksen messu ke 4.9. klo 19 (kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona). Lauletaan Taizé-lauluja lauluja soitinryhmän säestyksellä. Saarnan tilalla noin 10 minuutin hiljaista mietiskelyä. • Veisumessu ke 11.9. klo 19 (syysloka-, marrasja jouluun toisena keskiviikkona). Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa, laulut Nuorten veisukirjasta. MALMINKARTANON KAPPELISSA Messu ja iltatee su 8.9. (joka toinen su) klo 18. METSÄKIRKKO su 25.8. klo 16. Lähtö Pitkäkosken majalta. Alkuun yhteinen luontopolku. Pysähdellään ja ihmetellään. Lopuksi ehtoollishartaus metsän keskellä. Mukana Milla ja Jenna. LAULETAAN YHDESSÄ. Avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa joka toinen torstai 5.9. alkaen klo 10.15. VARJOSTA VALOON / GENOM SVÅRIGHETER MOT STJÄRNOR -konsertti kirkossa su 8.9. klo 18. Trio JusslinSivonen-Teerijoki; Heikki Sivonen, huilu, Ilkka Teerijoki, klarinetti ja Anne Jusslin, kitara. Säveltäjänimet Jennah Vainio, Carita Holmström, Andrew Zohn. Jennah Vainio ja Carita Holmström kertovat teoksistaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. TÄSSÄ ON KAIKKI -konsertti kirkossa su 15.9. klo 18. Juhani Tikkanen -bandin levynjulkaisukiertueen konsertti. Juhani Tikkanen, laulu, kitara, Jere Valkonen, kitara, Joona Vallenius, basso, viulu, Johannes Erkkilä, rummut, perkussiot. Tässä on kaikki -levy on myynnissä konsertin yhteydessä hintaan 20 €. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. JENNYN OLOHUONE maanantaisin klo 12–14. Tarjolla lounas ja kahvit kahdella eurolla. JENNYN KAHVILA torstaisin klo 12–14. Lounas tai pientä suolaista ja kahvit kahdella eurolla. Os. Beckerintie 9. Jennyn Olohuoneessa ja Kahvilassa tapaat vapaaehtoisia vastuunkantajia ja diakoniatyöntekijöitä. MAJAKKAKERHO Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. kerroksessa. Lasten oma kerho parillisten viikkojen maanantaisin 2.9. alkaen Paikassa klo 15–16. Kerhoon voi tuoda yli 3-vuotiaan lapsen viihtymään ja saada kerhon ajan itse hengähtää tai käydä ostoksilla. Majakkakerhossa leikimme, laulamme, musisoimme, askartelemme ja tutustumme toisiimme. Kerhossa on pohjana kristillinen arvomaailma ja siellä tutustutaan kirkkovuoden perinteisiin sekä Raamatun kertomuksiin lapsilähtöisin menetelmin. Kerho on maksuton. Lisätietoa kerhon ohjaajalta: perhetyöntekijä Sanna Lång, p. 09 2340 3861. Monet piirit ja kerhot starttaavat syyskuussa viikoilla 36 ja 37. Muun muassa Klaneettitiellä avoin käsityöja askarteluhuone Työtupa tiistaisin 3.9. alkaen (parilliset viikot) klo 15–19. Lähetyspiiri tiistaisin 10.9. alkaen (parittomat viikot) klo 18–19.30. Avoin piiri. Vieraita ja ajankohtaista asiaa lähetyksestä. Lisätietoa syksyn toiminnasta nettisivuiltamme. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 TODELLAKIN OSAAT! 21.8. klo 18-20 Kauppakeskus Kaaressa Järjestäjinä Feeniks-hanke ja Kannelmäki-liike Jäitkö työttömäksi? Tule katsomaan, mitä voisit olla huomenna. Maksuttomassa tilaisuudessa tarjolla uusia mahdollisuuksia, tuttavuuksia ja hyvää musiikkia. Tilaisuus on suunnattu erityisesti työttömille miehille. Katso lisätietoja ja tule paikalle! feenikshanke.fi
11 14.8.2019 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi PARTURI KAMPAAMO HANNASTIINA P. 09 566 6129 SITRATIE 1, 00420 HKI MITÄ NE tamperelaiset tekevät ratikalla? Ovat vain pilanneet koko kaupungin keskustan vuosikausia kestävillä rakennustöillä. Turkulaisetkin haikailevat ratikan perään. Oliko siihenkin jokin syy, että Helsingissä metroa jatkettiin länteen. Kaiken lisäksi Länsimetroa jouduttiin odottamaan kuukausikaupalla, kun sitä ei millään meinattu saada valmiiksi. Ja nyt sitten pitää tehdä Raide-Jokeri. Rakentajan mukaan Raide-Jokeri tarjoaa parempaa palvelua poikittaiseen joukkoliikenteeseen. Miten niin parempaa? Jokeribussi 550 kulkee ruuhka-aikoina muutaman minuutin välein. Se matkaa joustavasti Itäkeskuksesta Westendin asemalle. Ei tarvitse edes lippuakaan näyttää, jos vaihtaa tai on kausilippu. Keskiovesta saa mennä sisään ja tulla ulos. Bussi on yleensä aika täynnä, mutta istumaan olen päässyt aina. Vaikka olin pitkään sitä mieltä, että Länsimetro ei minua liikuta, olen joutunut muuttamaan mielipiteeni. Länsimetrolla pääsee kätevästi Tapiolaan tai Aalto-yliopistolle ja sieltä sitten 550:lla kotinurkille. Kätevämpää kuin keskustaan meneminen ja siellä metroon vaihtaminen. Mutta tuo Raide-Jokeri. Nyt sen työmaat pakottavat liikenteen kiemurtelemaan uudenlaisia reittejä, työmaalta kantautuva melu häiritsee satoja, tuhansia asukkaita. Häiriöitä tulee myöntää rakennuttaja. Ja Pajamäessä käydään taistelua liitto-oravien ja puiden avulla. Käsittämätöntä on miksi vasta viime metreillä voidaan ryhtyä kyselemään miksi puita kaadetaan, mihin siirtomaa kipataan, mikä oikein on se oikea lopullinen raiteiden kohta. Merkillistä demokratiaa? Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Mahdollisuus vitkuttaa ja pitkittää sitä mikä kuitenkin tulee`? Miksi toimiva bussiyhteys pitää korvata uudella. Yleensähän uusi otetaan käyttöön, kun vanha ei enää toimi. Liikennesuunnittelijat ovat kertoneet että 550 ei pysty enää vuosien päästä kuljettamaan sitä väkimäärää, joka sitä käyttää. Mutta toisaalla kerrotaan, että nyt ryhdytään rakentamaan sinne mistä on hyvät liikenneyhteydet, esimerkkinä Raide-Jokeri. Sen varrella on saatava lisää asutusta. Kun tulee lisää asukkaita, tarvitaan lisää joukkoliikennettä. Pakostakin nousee esille kysymys, kumpi oli ensin kana vai muna. Vaikka kuinka väitän etten tarvitse mitään jokereita, niin muutaman vuoden kuluttua sitä on pakko käyttää. Ei siinä auta rutinat siitä, että pysäkille on kaksin-kolminkertainen matka mitä nyt 550:n pysäkille. Eikä siinä auta pajamäkeläinen liito-orava eikä valitusten väsääjä eikä allekirjoittajakaan. Se hyvä puoli Raidejokerissa tulee olemaan, että sillä on vain yhdet raiteet. Ei käy niin kuin ratikoille. Niiden reitit ja numerot muuttuvat alvariinsa. Aina pitää reittioppaasta tarkistaa millä ja mihin pääsee. Leena-Maija Tuominen Tarpeellinen vai turha Raide-Jokeri VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Hieronta HyväHetki Heitä hyvästit kireille lihaksille Ajanvaraus: www.hierontahyvahetki.fi Toimipaikat: Pohjois-Haaga ja Kamppi P. 041 527 5838 Hannu Määttä Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! Pekka Arvilommi 1.7.1945 30.7.2019 Kannelmäen ala-asteen pitkäaikainen opettaja ja vararehtori Pekka Arvilommi on poissa. Pekka kuoli sairaskohtaukseen kotonaan. Pekka Arvilommi oli syntynyt Helsingissä 1.7.1945. Hän tuli ylioppilaaksi Haminan yhteislyseosta 1965. Nuoruudessaan hän oli innokas urheilija ja pelasi pesäpalloa Haminan Palloilijoissa mestaruussarjastasolla. Pekka oli kiintynyt itäisen Suomenlahden rannikkoon ja saaristoon. Isän suvulla oli juuria Kuorsalon saaressa, minne Pekka vetäytyi kesäisin veljensä kanssa rakentamaan huvilaan. Kuorsalolaisten kanssa ystävyys säilyi Woxi-Weikot yhtyeessä, mikä vieläkin esiintyy. Jo varhain hän innostui musiikista. Hän oli Meri Louhoksen piano-oppilas. Pekka valmistui Helsingin opettajakorkeakoulusta kansakoulunopettajaksi. Hän toimi Kannelmäen alaasteella musiikkipainoitteisella luokalla opettajana. Hänet nimitettiin koulun vararehtoriksi. Pekka toimi 1991 perustetun Kannelmäen Soitannollisen Seuran kosketinsoittimien ja harmonikan soittajana. Soitannollinen seura on esiintynyt Kaarelan alueen tilaisuuksissa lähes 30 vuoden ajan. Pekka Arvilommi koulutti monta sukupolvea kannelmäkeläisiä lapsia ja nuoria. Hän toi merkittävän panoksen Kaarelan seudun kulttuurielämään. Hänen työtään arvostettiin suuresti. 2018 hänelle myönnettiin Kaarela-seuran hopeinen ansiomerkki. Seppo Lindy puheenjohtaja Kannelmäen Soitannollinen Seura Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarela-seura Pekka Arvilommi in Memoriam Pekka Arvilommi toimi Kannelmäen ala-asteen musiikkipainotteisten luokkien opettajana vuosikymmeniä. Hän oli oppilaiden keskuudessa hyvn pidetty ja arvostettu. Kaarelan omakotiyhdistys järjestää Junamatkan Jokioisista Humppilaan 7.9.2019 museorautatiellä Matkaan sisältyy bussija junakuljetukset sekä ruokailu. Matka on maksullinen. Lisätiedot Esa Luomala, p 040 507 7315. Ilmoittautumiset 19.8. mennessä. Tervetuloa!
12 14.8.2019 KAARI ON AVOINNA MA–PE 9/10-20/21 LA 9-19 SU 11-18 Prisma auki 24 h Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki KAUPPAKESKUSKAARI.FI HERKKUTERVEISET KAARESTA! Uusi ravintolamaailmamme, Kaaren Kulma, avautuu syyskuun puolessavälissä kauppakeskuksen 1. kerroksessa. Suolaista tai makeaa, raikasta tai tuhdimpaa, uusia tuttavuuksia tai perinteistä kotiruokaa. Kaikkea löytyy pian Kaaren Kulmasta. Käy mutkattomasti makujen maailmaan! Tulossa Bangcook • Cafe Cakehouse • Coffee House • Fafa’s Kamu-Kebab • Kantsun Sävel • Konnichiwa • Kotipizza One Bowl • Sesonkipuoti • Spaghetteria Kaaren Kulma