KOKOUS TALISSA!
Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan.
UUDISTETTU KANNEL CAFÉ Kot.kulj. ark. ja sun. klo 10.00-21.30 Avoinna: Pe-la klo 10.00-22.30
aa Sisällä s a! tupakoid
EWS PESULAPALVELU
Kannelmäen edullisimmat hinnat!
Pyydä tarjous!
puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi
2 x pikkutakki/bleiseri 26
koskee irtotakkeja, tarjous voimassa 31.1. asti
100 % Suomalaista laatutyötä tyytyväisyys takuulla
PESULAPALVELUT MATTOPESUT KORJAUSOMPELUT KULJETUSPALVELU SUUTARIPALVELUT
www.bowling.fi
Lounasaikana pizza 6,50 e, pihvit 9 e, leikkeet 8 e
EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3
avoinna 9.30 - 18.00 la 10.00 - 14.00 Puh. 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi
Vanhaistentie 1, puh. 534 573
No 1 16.1.2008
· 44 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Antti Manninen jälleen Kanneltalon ruorissa
Kati Kauravaara Kannelmäen voimistelijoiden uusi puheenjohtaja
Uusi Prisma valmis 2009
Kannelmäen Prisman johtaja Markku Tissola on tyytyväinen projektin edistymisestä.
2
16.1.2008
Prisman uusi myymälä valmistuu helmikuussa 2009
Prisman uuden myymälän rakennustyöt aloitettiin kuun alussa ja se valmistuu helmikuussa 2009. Saman vuoden keväällä Prisma siirtyy uusiin tiloihin ja vanhaa rakennusta ruvetaan purkamaan. Tilalle nousee täysimittainen Prisma, joka on käytössä vuonna 2010.
Jatkossa Kantelettarentien liikenneympyrästä tulee suora tie uudisrakennuksen kellariparkkiin. ABC-aseman kohdalle on suunniteltu tervesyasemaa joskus 2027 tienoilla. KANNELMÄEN PRISMAN johtaja Markku Tissola kertoo, että alun perin Kannelmäen Prisman uuden myymälän piti valmistua elokuussa 2008, mutta rakennuskustannusten nousun vuoksi urakan aloittaminen viivästyi. Rakentajana toimii
Skanska ja urakan arvo on 25 miljoonaa euroa. Prisman kellarikerrokseen tulee parkkihalli 400 autolle ja asukkaiden toivomuksesta varsinaista pysäköintitaloa ei rakenneta. Ensimmäisen kerrokseen nousee 7000 m2 myymälätilaa ja toiseen kerrokseen ulosvuokrattavia liiketiloja. Palvelut säilyvät nykymuotoisina. Tavaratalon nykyiselle parkkipaikalle Laulukujan varteen nousee varsinainen kauppakeskus joskus 2011-2012.
Markku Tissola sanoo, että Prisman rakentamisessa on kuunneltu myös asukkaiden mielipiteitä.
16.1.2008
3
MAJAVAN MATKASSA
Pääkirjoitus
Tipaton tammikuu
tsenäisyyspäivän puheessaan Kanneltalossa kansanedustaja Jacob Söderman huomioi sen, että monet Kaarelan asukkaat kokivat turvattomuutta liikkuessaan myöhään ulkosalla. Hän tuli siihen tulokseen, että syitä tähän on varmasti monia, mutta rankka juominen lienee yksi niistä päällimmäisistä. Kuten on yleisesti tiedossa kännipäissä tulee tehdyksi kaikenlaista sopimatonta: jotkut tappelevat, riehuvat, rosvoavat ja toiset masentuvat, itkevät, lankeavat. He ovat se näkyvä joukko, jonka me kohtaamme päivittäin tällä elämän varsitiellä. Paljon näkymättömämpi porukka on se, joka ryyppää hillitysti, vain muutaman drinkin. Terveydellisesti pitkässä juoksussa lopputulos saattaa kuitenkin olla sama: maksa tai haima sanoo poks! Siksipä myös Kannelmäessä ja lähiympäristössä tarvitaan nyt vähintäänkin tipaton tammikuu. Viime vuonna tipatonta tammikuuta vietti 17 % väestöstä. Monien kohdalla itse ongelma korjaantuu vain sillä tavalla, että korkki pannaan kiinni pysyvästi. Suomihan on kieltojen luvattu maa. Rajoituksia ja erilaisia uhkia esitellään päivittäin. Viimeisen esimerkki tästä on se kun ministeri Pekkarinen sotkeutuu naisten kalsareihin ja kuitenkin samanaikaisesti taiteilija Mimosa Pale vetää perässään jätti-
Madame Kittyn salonki
I
läiskokoista pillua (lieneekö ollut oma häpy mallina?) Mannerheimintiellä. Iso tavara on yleisesti hyväksytty ja televisiossakin esitelty, koska se on naisen tekemä. Auta armias, jos mies olisi sen värkännyt! Tosikkofemakot olisivat varmasti barrikadeilla. Viinan suhteen meillä oli aikoinaan kieltolaki. Sitten tuli viinakortti. Kulmilla heitettiin pimeitä lestejä. Viime vuosiin asti kyläpoliisit ovat kaadelleet pontikkapannuja. Sahdin teko yritettiin lopettaa... Juomisen himo juontaa tietysti siitä, että Suomessa laskeuduttiin puusta paljon myöhemmin kuin muualla Euroopassa. Alkoholi on myös vastine sille ankeudelle, joka kaamoksessa hiipii. Hyvinvointivaltiossa on liian paljon työttömiä, taloudellisessa ahdingossa olevia perheitä, rikkinäisiä koteja. Kun Jeppe juo, johtuu se usein niin lamasta kuin sen jälkiseurauksistakin. Vaikka koti ja koulu ovatkin avainasemassa, jokaisella meistä on omalla pienellä panoksella vastuu kanssaihmisestä. Tipaton tammikuu saattaa olla iloinen asia monessa Kannelmäenkin kodissa.
P
Kari Varvikko
ienessä maassa on pienet kuviot. Kun Suomeen saapuu joku korkean luokan vieras, hänet viedään vastentahtoisesti saunaan sekä katselemaan jotakin tunnetun arkkitehdin käsittämätöntä luomusta. Tarjotuista kulinaarisista nautinnoista valtiomiehet Berlusconi ja Chirac ovat ilmaisseet asiantuntevan kantansa. Aivan kateeksi käy kun muistelee mitä suuressa maailmassa tehdään ja ennenkaikkea tehtiin. Ainakin vanhempi polvi muistaa Englannin Profumo- skandaalin jossa Secret Service urkki sotilassalaisuuksia vieraiden valtojen edustajilta neitosten Christine Keelerin ja Mandy Rice-Davisin avulla. Jokunen aika sitten saimme lukea kuinka Ruotsin valtiojohto rylläsi Olof Paimen johdolla teiniprostituoitujen kanssa. Meillä sitä vaan saunottiin ja laulettiin karvahattu päässä Kotkan Ruusua... vai näinköhän sittenkään? No ainakin Saksassa homma osattiin kultaisella 1930-luvulla. Gestapo ja maan turvallisuuspalvelu SD, ylläpitivät Berliinissä laadukasta Madame Kittyn salonkia. Salongille maksettiin valtion varoista 15.000 reichsmarkan viikkokorvausta. Salonkia veti tyrmäävän upea brunetti Kitty Schmidt, joka oli alunperin muncheniläisen teurastajan tytär, mutta oli noussut uutteruutensa ansiosta hienostobordellin pitäjäksi. Hänen salongissaan oli hulppeat seurustelutilat baareineen sekä yhdeksän varsinaista vastaanottohuonetta. SD oli varustanut huoneet tuon ajan huipputekniikalla niin ääni- kuin kuvatallennuksen suhteen. Täälläkin oli tarkoituksena urkkia sota- ja liikesalaisuuksia mukavissa merkeissä. Salongin tytöt olivat huippuluokkaa paitsi ulkonäkönsä niin myös kie-
litaitonsa suhteen. Useassa tapauksessa he olivat varieteeartisteja tai opiskelijoita, jotka saivat sivutyöllään hulppeat lisäansiot. SD tarkisti tyttöjen taustan. Paikasta tuli huippusuosittu heti alusta alkaen. Osa asiakkaista alkoi viihtyä paikassa turhankin hyvin. Italian lähettiläs, Mussolinin vävypoika ja tunnettu playboy kreivi Galeazzo Ciano vähät välitti kuvaamisesta, toiminta oli tärkeämpää. Kerrotaan jopa että hän lahjoi teknikon antamaan otettuja filmikopioita itselleen jotta voisi esittää niitä pienessä piirissä omille tuttavilleen. Salongissa kävi kolme tunnettua bulgarialaista kommunistipoliitikkoa, herrat Dimitrov, Popov ja Tanev. Heistä Dimitrov tuli tunnetuksi myöhemmin Kominternin jäsenenä ja Riikka Kuusisen aviomiehenä. Riikka oli Hertan sisko ja Otto-Villen tytär. No, kolmikkoa yritettiin syyttää Berliinin valtiopäivätalon tuhopoltosta jota he eivät olleet tehneet koska natsit olivat itse sytyttäneet pytinkinsä. Dimitrovia yritettiin kiristää salongissa otetuilla nauhoilla. Oikeudessa Dimitrov kuitenkin hurmasi käräjäväen lyömällä nyrkillä rintaansa ja huutamalla että kyllä minä niiden tyttöjen kanssa pelehdin koska olen miehinen mies enkä mikään homoseksuaali...Rehevä Göring purskahti tuolloin nauruun ja nousi ylös käsiään taputtaen. Juttu kuivui siihen. Syylliseksi lavastettiin myöhemmin hollantilainen sekopää Marinus van der Lubbe. Madame Kittyn osa ei ollut helppo. Paikasta tuli suosittu natsien oma virkistäytymispaikka. Nykyisin sanottaisiin, että herrat söivät kuormasta omine lupineen. Erotomaanina tunnettu Goebbels, "käppyrägermaani", linkutti paikalle lähes päivittäin tarkistamaan tyttöjen laatua. Työministeri, "valtakunnanjuoppo" Robert Ley oli
myös melkoinen mieliharmi. Hän ilmestyi usein salonkiin, aina ympäripäissään, öykkäröimään ja uhkailemaan tyttöjä. Onneksi hän sammui kovin nopeasti ja ministeriön autokuskit kävivät hakemassa mattoon käärityn johtajansa kotiin selviämään. Kraft durch Freude, tosiaankin. Rasittava tyyppi oli myös Gestapon Ernst Kaltenbrunner (hirtettiin Nurnbergissä 1945) Hän oli Leyn tapaan aina humalassa, käyttäytyi raakalaismaisesti ja sai raivokohtauksia. Täysi sika mieheksi. Pelottavin ilmestys oli kuitenkin Reinhard Heydrich, SD:n päällikkö ja sittemmin Böömin ja Määrin protektori jonka tsekkiläiset isänmaanystävät päästivät päiviltä keväällä 1942. Tovereittensa tavoin Heydrichkin ilmestyi salonkiin kännissä. Huippukuntoisena urheilijana hän ei kuitenkaan örveltänyt vaan päinvastoin. Humalan pystyi havaitsemaan ainoastaan hänen silmistään, ne kapenivat viiruiksi kuten hänen suunsakin. Koko miehessä oli jotain kovin puistattavaa. Turhaa lienee sanoa, ettei hän ottanut huomioon suurestikaan "naisen tunteita" hellyydestä nyt puhumattakaan. Lasimestari sai vierailla salongissa aina Heydrichin käytyä. Heydrichin äidinisä oli juutalainen, joka asia riepoi häntä suuresti. Niinpä hän aina kännissä alkoi ampua peilikuvaansa itselleen karkeuksia huudellen. Toisaalta hän oli esimerkillinen perheenisä, loistava viulisti ja miekkailija, toisaalta taas täysin tunnoton sadisti ja ihmisvihaaja. Mielenkiintoinen paikka tuo Kittyn salonki kuitenkin oli.
Heikki Majava
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 13.2.2008. Aineisto toimitukseen 1.2.2008 mennessä.
TUSINA-AIVOILLE
1. Skulaa 2. Stärästi 3. Skuttaa 4. Snubaa 5. Luudaa 6. Mamikset 7. Mittimuut 8. Musuflaidinki Vastaukset sivulla 10 9. Polkasta 10. Pontso 11. Pulila 12. Smoku
4
16.1.2008
PAPPIA KYYDISSÄ
LUPAUSTEN AIKAA
TÄNÄ VUONNA LUPAAN olla lupaamatta mitään vai tuliko sittenkin luvattua liikoja? Uusi vuosi näkyy perinteisesti piikkinä kuntosalien kävijämäärissä, lenkkipolkujen ja latujen ruuhkautumisessa, nikotiinituotteiden menekissä ja siinä, että yleensä tammikuun puoliväliin mennessä tilanne on normalisoitunut. Ei pitäisi luvata liikoja, todetaan jälkiviisaasti silloin, kun havaitaan jonkun syyllistyneen katteettomaan lupaukseen. Lupauksen rikkominen voi olla kova kolaus sille, jolle lupaus on annettu, mutta todennäköisesti vielä kovempi itse lupauksen antajalle. Raamatussa on monia lupauksia, jotka on suunnattu meille kaikille. Eräs keskeisimmistä lupauksista on Jumalan itsensä ilmoitus siitä, että hän rakastaa meitä ehdoitta. Hän lupaa olla kanssamme tänään ja iankaikkisesti. Jumalan lupaus pitää riippumatta
Agentteja, vakoilua, valtapolitiikkaa
A
siitä, miten hyvin me onnistumme tai epäonnistumme omien lupaustemme kanssa. Tältä pohjalta toivotan meille kaikille hyvää ja siunattua uutta vuotta 2008. Sakari Enrold
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI
MESSU su 20.1.2008 klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Olavi Hatakka, Riitta Järvinen, Sakari Enrold, kantt. Sirkku Rintamäki. Kirkkokahvit. Tervetuloa ELÄMÄN RÄSYMATTO parisuhdepäivään la 26.1. klo 10 13 Malminkartanon seurakuntakodille (Vellikellonpolku 8). Mitä ovat voimaannuttavat, lukkiuttavat, suojelevat ja aikaa tarvitsevat tunteet? Miten elämme niiden kanssa? Lastenhoito järjestetty samassa tilassa tilaisuuden ajaksi yli 3-vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoitt. 21.1. menn. Nina Rajamäelle, p. (09) 2340 3824. "Maa on niin kaunis",VIRRESTÄ VOIMAA su 27.1. klo 18 Kannelmäen kirkossa Hilja Haahden tuotannon äärellä, Aili Raitavuo (juonto), Anne Myllylä (urut). Tervetuloa RAAMATTUPIIREIHIN! · tiistaisin klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri Kannelmäen kirkolla pienessä seurakuntasalissa · keskiviikkoisin klo 10 kirkolla kerhohuoneessa · torstaisin klo 18.30 Malminkartanon seurakuntakodilla Ei tarvitse ilmoittautua.Voi osallistua yhtä hyvin satunnaisesti kuin säännöllisesti! ----------Hei varhaisnuoret! Seurakuntamme talvitoiminta tytöille ja pojille on käynnistynyt! Ohjelmassa on mm. kokki-, sähly-, roolipeli-, ohjelma-, tanssi- ja kitarakerho. Avoimet ovet Nurkassa ke klo 14-16 Jennyssä to klo 14 16. Toimintaesitteitä on saatavilla kirkolta ja koulujen ilmoitustauluilta. Ajankohtaiset tiedot myös seurakuntamme internetsivuilta: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki Tervetuloa mukaan! Toivovat varhaisnuoriso-työnohjaajat Kaija Aalto, Pekka Haanpää ja kerhonohjaajat. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot ottaa uusia laulajia tammikuun aikana! Ilmoittautumiset puhelimitse kuoron johtaja Sirkku Rintamäelle, p. (09) 2340 3832. Harjoitukset keskiviikkoisin kirkolla 16.1. lähtien. Nuorten ryhmä: klo 16.15 17.15, lapset klo 17.30 18.15.
KANNELMÄEN SEURAKUNTA
Horisontin
Wanha Kannel
Vanhaistentie 3B IP-Kirpputori Kannelmäessä Uudet aukioloajat: Ma-To 10-18, Pe 11-17, Su 11-16, Lauantai suljettu. Puh.044-9463637 wanhakannel@wippies.com Myyntipaikka 25,- viikko Tervetuloa!
KIRPPUTORI
Huonekaluja, astioita, levyjä, vaatteita ym. Avoinna ma - pe 9-18, la - su 10-14.
- ITSEPALVELU KIRPPUTORI
Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18 La-Su 10-15 Ma suljettu Paikkavuokrat 25-35,-/vko P. 09-454 8560
Aino
SUURALE 20.1. asti
Os. Vellikellontie 3 Malminkartano p. 050 404 2621
lpo Rusin oikeudenkäynti valtiota vastaan vakoilusyytösten jäätyä riittävää näyttöä vaille, herätti suurta huomiota maamme lehdistössä. Rusi pyrki saamaan paitsi oikeutta itselleen, myös tuntuvat korvaukset kärsimästään maineensa vahingoittamisesta. Valtio joutuikin maksamaan, mutta ei lähellekään Rusin vaatimaa puolta miljoonaa euroa. En tiedä riittikö korvaus edes Rusin asianajajapalkkioihinkaan. Korvausta Rusi haki myös kirjoittamalla paksun (572 sivuisen) kirjan Vasemmalta ohi. Kamppailu Suomen ulkopoliittisesta johtajuudesta rautaesiripun varjossa 1945-1990. Gummerus 2007. Kirjan pääteema on demarien ja maalaisliitto-keskustan kamppailu ulkopolitiikan johtopaikoista. Rusin mukaan demarit vetivät lopulta viimeistään presidentti Koiviston kaudella pitemmän korren tässä kamppailussa. Tosin sitä oli edesauttanut jo presidentti Kekkonen tukemalla SDP: n nousua hallitukseen ja pönkittämällä samalla omaa asemaansa kepun oikeistosiiven ja myös Ahti Karjalaisen valtapyrkimyksiä vastaan. Alpo Rusi käyttää lähdeaineistonaan suuressa määrin DDR: n tiedustelupalvelun Stasin raportteja. Niiden avulla hän pyrki puhdistamaan paitsi omaa mainettaan, osoittamaan samalla, että Stasi-yhteyksiä oli monilla keskeisillä poliitikoilla. Hän vaati myös ns. Tiitisen listan julkistamista näistä kontaktihenkilöistä osoittaakseen miten väärin oli hänen osaltaan menetelty, kun hänen nimensä oli esitutkintavaiheessa vuodatettu lehdistöön, mutta toiset oli jätetty pimentoon. Stasin raporttien tämänkaltaista käyttöä on arvosteltu lehdistössä siitä, että ne eivät ole riittävä todiste a.o henkilöiden maanpetoksellisesta toiminnasta. Suuri osa DDR:n diplomaattien ja Stasin edustajien raporteista sisältää itse asiassa varsin normaalia diplomaattien tehtäväkenttään kuuluvaa informaatiota asemamaansa politiikasta. Lisäksi useimmassa tapauksessa Rusi vain luettelee näiden raporttien otsikoita, joista ilmenee mitä asioita ne käsittelevät, mutta sisältö ei tästä silti aukea. Raporttien todistusarvoa on kyseenalaistettu myös sen perusteella, että ne olivat laatijoittensa subjektiivisia arvioita joissa lisäksi usein oli korostetusti esillä laatijansa roolin kohottaminen esimiestensä silmissä. On toinen kysymys on missä määrin suomalaiset poliitikot käyttivät näitä diplomaattiyhteyksiään oman edun tavoitteluun keskinäisessä valtakilpailussa sekä kilpailijoiden mustamaalaamiseen. Yhteenvetona voinee todeta, että kriittisesti lähteisiin suhtautuen kirja antaa tietyn yleisku-
van sotien jälkeisen Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaakin koskevasta valtataistelusta ja siinä käytetyistä menetelmistä.
"Suoraselkäinen suomalainen"!
Alpo Rusin motiivina oli oman maineen puhdistaminen ja tietynlainen kostoajatuskin. Vielä korostetummin tämä motiivi tulee esiin 18 vuotta ulkoministeriötä palvelleen Jukka Seppisen kirjoissa Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991. Ajatuskirjat, Gummerus 2006 ja Mies joka sanoi KGB:lle EI. Edita 2007. Neuvostotiedustelu Suomessa kirja on tavoitteeltaan kunniahimoinen yritys koota yhteenveto koko Neuvostoliiton ajan (19171991) kestäneestä tiedustelu- ja poliittisesta painostustoiminnasta Suomea kohtaan. Sivumäärältäänkin järkälemäisen (779 sivua) teoksen henkilöhakemisto käsittää lähes 1500 nimeä. Sitä ei silti voi pitää luotettavana kuka on kukin agentti- ja vakoilijahakuteoksena, niin paljon virheitä ja puutteellisuuksia luettelossa esiintyy. Huomattava määrä vakoilutiedoista on Supon etsivien kirjaamia huomioita varjostettavistaan: "Hän poistui asunnosta omalla tavallaan. Hän sytytti käytävävalot, nousi Lehkosen asunnon toisesta kerroksesta hissillä ylimpää kerrokseen ja käveli alas. Valot sammuivat, Russak odotti vielä puolisen minuuttia ja häipyi pimeässä omille teilleen." Tavanomaisempia havaintoraportteja olivat maininnat tapaamisista ravintolassa. Joskus varjostaja onnistui istumaan niin lähelle, että kuuli ainakin osan keskustelusta tai näki miten A4 kokoinen paperinivaska siirtyi KGB miehen povitaskuun. Näitä havaintoja ravintolatapaamisista kirjassa on lueteltu kymmenittäin. Joidenkin KGB miesten huolimattoman kalenterien käytön seurauksena muutamia kalentereita oli joutunut Supon käsiin. Niistä saatiin luonnollisesti tietoja sovituista tapaamisista ja paikoista. Joillakin agenteilla oli pari sataakin ravintolatapaamista vuoden aikana. Seppinen laski millaista työmäärää tunneissa tämä merkitsi a.o. agentilla, kun tapaamiset kestivät yleensä tunnin pari, mutta joskus myös pitkän illan. Kosteat ja maukkaat lounaat ja illalliset maksoivat varmastikin pitkän pennin, joten olihan niistä hyötyä Helsingin ravintoloillekin. Oma lukunsa on lähetystöjen varsinaiset kutsutilaisuudet ja saunaillat. Sekä Seppisen että Alpo Rusin todistuksen mukaan niin KGB:n kuin Stasinkin edustajat olivat omaksuneet suomalaisen saunakulttuurin perusteellisesti, sauna lämpesi ja vieraita riitti illasta toiseen. Lisäksi oli vielä neuvostoliittolaisten aloit-
tama "kotiryssä" seurustelu, jota myös DDR:n väki harrasti. Seppisen ja Rusin kirjaamista tiedustelukontakteista saa helposti kuvan, että suomalaisia painostettiin todella hartiavoimin oikealle tielle ja että tietovuotoja täältä riitti joka lähtöön. Jukka Seppinen parantaa omaa kuvaansa Mies joka sanoi EI KGB:lle. kirjassaan, joka omaelämäkerraksikin sisältää harvinaisen härskiä itsekehua. Seppisen kirjan pääteemana on osoittaa, että Suomen puolueettomuusasema oli vakavasti uhattuna erityisesti 1970-luvulla, jolloin kättä väännettiin valtiovierailujen kommunikeatekstien sanamuodoista. Ulkopuolisesta ja varsinkin näin jälkikäteen koko tarina näyttää lähinnä skolastiselta sanasaivartelulta. Tavallista kadunihmistä ei juuri hetkauta tunnustettiinko kommunikeassa Suomen pyrkimys rauhanomaiseen puolueettomuuspolitiikkaan vai sanotaanko, että Suomi noudattaa puolueettomuuspolitiikkaa. Seppisen mukaan juuri tämä "pyrkimys" sanan mukana olo tai sen puuttuminen oli ratkaisevaa. Oman kehunsa mukaan juuri tässä kysymyksessä Seppisen suoraselkäinen suomalainen itsenäisyys ja jääräpäisyys otti selkävoiton KGB: n kommunikeanikkareista. Seppisen toinen ajatuspiintymä on vakaa usko, että kommunistit KGB:n taustatuella ja "ohjastamina" pyrkivät toteuttamaan vallankaappauksen Suomessa. Mitään todisteita Supon huhupuheisiin perustuvia väitteitä lukuun ottamatta näistä vallankaappauspuuhasteluista ei kuitenkaan ole. Tähän liittyy myös itsepintainen väittämä, että vallankaappausta varten lietsottiin metallinlakkoa ja mahdollista yleislakkoa. Ay-liikkeen johtamat lakot kuuluvat suomalaiseen demokratiaan eivätkä ne ole häirinneet yhteiskuntarauhaa ja järjestystä suuremmin, siitä on osoituksena mm. SAK:n vuoden 1956 yleislakko, joka on Suomen historian suurin työtaistelu. Aseita silloinkin näkyi vain poliisien käsissä, samoin kuin Kemin lakon aikana 1948. Seppisen kolmas kipupiste on ulkoministeriön miehittäminen KGB-vetoisille kontaktihenkilöille. Hän katsoo joutuneensa tämän UM:n KGB mafian syrjimäksi ja yksinään ilman esimiesten tukea puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Seppisen kirjan varsinainen konna on hänen lähin esimiehensä UM:n poliittisen osaston jaostopäällikkönä ja sittemmin poliittisen osaston osastopäällikkönä toiminut vasemmistodemari, sadankomitealainen aseistakieltäytyjä Jaakko Blomberg.
Oiva Björkbacka
16.1.2008
5
Kauneusja terveyspalveluja
KOKO PERHEEN
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
Työterveyshoitaja Kaisa Seiro:
Työpaikkojen henkiset paineet lisääntyneet
Viimeisenä työpäivänään kannelmäkeläinen työterveyshoitaja Kaisa Seiro sai kulkea ruusuin koristellulla punaisella matolla. Sen olivat levittäneet hänelle Hyks:in työterveysaseman työtoverit Kaisan jäädessä eläkkeelle viime joulukuussa. Kyyneleet olivat herkässä, kun lukuisat ammattiveljet ja -sisaret hyvästelivät pidettyä kollegaa. Kaisan oma kommentti oli: "Rakastan ihmisiä ja jokainen heistä on arvokas."
KAISA VALMISTUI työterveyshoitajaksi vuonna 1975 ja tuon jälkeen hän työskenteli suurimman osan ajastaan Töölössä Paasikivenkadulla. Työterveysasemalla toimii kymmenen työterveyshoitajaa, joilla jokaisella on oma vastuualueensa. Kaisa Seiron vastuualueena on ollut neurologia, neurokirurgia sekä korva- ja silmäklinikka. Työterveyshoitajan ensimmäisiä toimenpiteitä on tehdä uudelle työntekijälle terveystarkastus. Hän pitää huolta työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä heidän koko työuransa ajan. Tarkoitus on, että kaikki voivat hyvin. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat työterveyslääkäri, fysioterapeutti ja psykologi. Terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien ohella varsinkin kuntoutuksen ja siihen liittyvien kurssien osuus on lisääntynyt. Silloin kun Kaisa aloitti hommansa, työ keskittyi paljon fyysisiin ongelmiin. Nykyisin on enemmän henkisiä paineita. - Perinteiset kolesterolit, verenpaineet, painonhallinta ovat ilman muuta ohjelmassa, mutta nyt joudumme entistä useammin kuuntelemaan ja tukemaan ihmisiä heidän ongelmissaan. - Ihmisten työpaineet ovat lisääntyneet; vaatimukset kasvavat, kiire painaa päälle, vuorotyö rassaa jne. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tarjoaa työterveyshuollon asiantuntijapalveluja noin 21 000 työntekijälle. Viime vuonna HUS alkoi uusia strategiaansa; johtoa ryhdyttiin organisoimaan, tulosyksiköitä uudistettiin ja johtajia vähennettiin seitsemästä neljään. Kaisa sanoo, että monien tiimien hajotessa hyvä työhenki on tärkeätä. Aina on olemassa se vaara, että työntekijä kärsii ennen kuin saadaan aikaiseksi uusi tiimi. - Myös potilaiden vaatimukset ovat kasvaneet ja aggressiivisuus lisääntynyt. Hoitajat voivat joutua entistäkin tiukemmalle. Tällöin on tärkeätä, että johdon ja työntekijöi-
KAMPAAMO
Punainen matto on levitetty...
den välit ovat kunnossa. Ammattitaitoon on luotettava ja silloin yhteistyö on avainsana.
PÄÄ-ASIAA!
Mies & Nainen, tyyli on tukassa! alk. 16 EUR.
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN
Puh. 532 502 040-515 9364
Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä.
Sairaanhoitajien lakkouhka ymmärrettävä
Kaisa Seiron peruskoulutus on sairaanhoitajan tutkinto ja vaikka hän ei kuulukaan samaan liittoon sairaanhoitajien kanssa, on hän sitä mieltä, että sairaanhoitajien piti tehdä niin kuin tekivät. - Sairaanhoitajat tarvitsivat palkan nousun. He tekevät myös paljon heille kuulumatonta työtä. Mm. HYKS:issä kaikki sairaanhoitajat ovat periaatteessa erikoishoitajia. Yksityiselämän paineet koskettavat myös hoitajia ja he ovat todellakin ihan tosissaan töissä.
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
Kannelmäessä päivä- ja
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
Kannelkylä hyvä paikka
Kannelkylässä Mätäjoen varrella asuva Kaisa sanoo kuntoilun ja elämästä nauttimisen kuuluvan tulevan eläkeläisen arkeen. - Kannelkylä on hyvä paikka asua; ihmiset tervehtivät ja tuntevat toisensa. Kaisa on aktiivisesti mukana myös seurakunnan toiminnassa ja kuuluu seurakuntaneuvostoon. Häneen teki suuren vaikutuksen parisen vuotta sitten Kannelmäen kirkossa esitetty näytelmä Ristin tie. - Edesmennyt oopperalaulaja Heikki Saarnikko oli näytelmässä Jeesuksen roolissa. Paljain jaloin kirkon kylmällä lattialla hän veti roolinsa aivan uskomattoman järkyttävästi. Minua on harmittanut, että sen jälkeen ei kirkossa ole näytelmiä esitetty. - Usko antaa rohkeutta elää. Kari Varvikko
HLL Eero Auvinen
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
www.haaganlaakarikeskus.fi Haagan Lääkärikeskus
32 vuotta yleislääkäritoimintaa
Alexander Paile
Lääket.kir.tri, vastaava lääkäri
Adolf Lindforsin tie 1.A. Ei ajanvarausta. Avoinna (näyttelijäntien risteys) Puh. 562 2677 ma-pe 9-15
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Nyt meillä käy myös Visa-electron ja MasterCard
PARTURI-KAMPAAMO KANNELTIE 11
Avoinna: ark. 9-18 la. 9-14 Kanneltie 11, 00420 HKI, p. 5666 281
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS SOITTAJANKUJA 2-4 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
PS. Viikolla neljä palaamme vanhaan osoitteeseen Urkupillintie 6-8
6
16.1.2008
KATI KAURAVAARA
aukoo uusia uria Kannelmäen Voimistelijoissa
- Seuralla on hyvä maine ja se johtuu pitkälti siitä, että meillä on hyvät ohjaajat ja mukana on myös paljon vapaaehtoisia, jotka ylipäätänsä mahdollistavat seuran toiminnan. Jotta hyvä maine säilyy, siihen vaaditaan yhteishenkeä ja yhdessä tekemisen kulttuuria; luottamuksellista kanssakäymistä ja henkistä ympäristöä jossa on hyvä olla, sanoo yhden Suomen suurimman voimisteluseuran Kannelmäen Voimistelijoiden uusi puheenjohtaja Kati Kauravaara.
L
iikunnan ammattilainen, liikuntatieteiden maisteri Kati Kauravaara (32) valittiin Kannelmäen Voimistelijoiden uudeksi puheenjohtajaksi viime marraskuussa. Kokous oli sikäli ainutlaatuinen, että puheenjohtaja ei ollut vaihtunut viiteentoista vuoteen. - Puheenjohtaja Helena Tikkanen teki suuren työn vetäessään voimistelijoita vuosikausia. Seuramme onkin hänelle tästä kiitollinen. Kati on toiminut seurassa ohjaajana yli viisi vuotta, samalla hän on ollut kehittämässä aikuisten liikuntaa. Seuraan hän ajautui aikoinaan asuessaan Kannelmäessä. - Tunsin seuran ohjaajan Heidi Juntusen, joka houkutteli mukaan toimintaan. Pikku hiljaa ajauduin toimintaan aina vain syvemmälle
koettu tärkeiksi. Kun teen muutoin valtakunnan tason hallinnon puolen työtä, seuratyö on ollut kosketus perustason työhön. Pidän paikallistason työtä tärkeänä ja sitä on ymmärrettävä silloin kun suunnitellaan asioita valtakunnallisesti.
Tatsi pysyy vain ohjaustyötä tekemällä
- Liikuntaohjaamisen tatsi pysyy vain ohjaustyötä tekemällä. Myös niiltä ihmisiltä joita liikutan saa paljon. Usein voimavaroja on tunnilta lähtiessä enemmän kuin tunnille mennessä. Kati asuu nykyisin Pasilassa, mutta kokee seuran omakseen. - Haluaisin korostaa, että teemme asioita yhdessä. Näen, että seuran voimavarana ovat nimenomaan
Kati Kauravaara kokee uuden puheenjohtajuuden haasteellisena.
ja se vei mennessään. Kuluneet toiminnan vuodet ovat antaneet samanhenkiset ihmiset; asiat on yhdessä
innokkaat ja aktiiviset toimijat. Keskustelun on oltava avoimen tekemisen kulttuuria; meidän on voitava keskustella myös vaikeista asioista. Uuden puheenjohtajan toiveena on, että yhteistyö myös lähialueen seurojen kanssa lisääntyisi. Tästä voimistelijoilla on jo kokemusta kun he ovat järjestäneet mm. aikuisten ohjaajien koulutusta yhdessä Pakilan Naisvoimistelijoiden kanssa. - Tärkeätä on, että jokainen vapaaehtoistoimija saa osallistua juuri niillä resursseilla ja sillä osaamisella mitä hänellä on. Tarvittaessa mielellämme myös koulutamme sekä vapaaehtoistoimijoita että ohjaajia. Näin ollen vaadimme ensisijaisesti vain halua, rohkeutta ja motivaatiota tulla mukaan toimintaan.
kiksi päiväryhmiä ikääntyneille ja kotiäideille sekä starttiryhmiä aloitteleville liikkujille. Samalla vastaamme myös jäsenien toiveisiin ja tarpeisiin. - Ryhmät täyttyvät hyvin, mutta esimerkiksi vauvajumpan kohderyhmä ei ole vielä löytänyt tätä palvelua. Tervetulleita ovat 3-12 kuukauden ikäiset vauvat yhdessä vanhempiensa kanssa. - Otamme mielellään vastaan ideoita toiminnan kehittämiseksi sekä jäseniltä että lähialueen asukkailta, jotta liikuntatoimintamme olisi entistäkin houkuttelevampaa.
Tunneille voi edelleen ilmoittautua Kannelmäen Voimistelijoiden toimistoon. Lisätietoja www.kannelmaenvoimistelijat.fi Seurassa on jäseniä noin 1500 ja ohjattuja jumppatunteja viikossa 70, josta lasten osuus on 30 viikkotuntia. Jumppatunnit pidetään lähialueen kouluissa ja Länsi-Helsingin lukiossa. Vesijumpat ovat Pirkkolan uimahallissa. Tänä vuonna Kannelmäen Voimistelijat tulee toimineeksi 41 vuotta. Kari Varvikko
Haasteet ovat tervetulleita
Kati sanoo, että seura on valmis ottamaan vastaan myös haasteita. Käytännössä se tarkoittaa, että ohjelmistoon otetaan mahdollisuuksien mukaan trendikkäitä lajeja ja uusia liikuntamuotoja, sellaisia kuin pilates tai chi ball. Pyrkimys on myös tarjota toimintaa uudenlaisille kohderyhmille, esimer-
ETELÄ-KAARELAN APTEEKKI
Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080
Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00
www.etela-kaarelanapteekki.com www.omaplus.fi
Luotettavaa kiinteistönvälitystä jo vuodesta 1994
· huoneistot · tontit · toimitilat Jumppien lisäksi kannelmäen voimistelijat tarjoavat tanssillista voimistelua ja tanssitunteja.
· kiinteistöt · loma-asunnot · myös vuokrauspalvelu
SOITA ILMAINEN ARVIO p. 586 2500 tai lähetä tekstiviesti CC ARVIO numeroon 17252
Vihdintie 2, 00350 Helsinki (Etelä-Haaga) www.ykkoshuoneistot.fi
16.1.2008
9
JFK elää
POLIITTISIA SALAMURHIA ON TEHTY KAUTTA AIKOJEN. Meitä
lähellä on sisäministeri Ritavuoren murha 20-luvulla. Vaikka se tuomittiin aikanaan yhden miehen tekona, on luultavaa, että teon takana on ollut salaliitto, näin ainakin tekijän vankilassoloaikaisten puheiden perusteella. Toisaalta, kun tekijän/öiden tavoite ei toteutunut, vaan päinvastoin teko johti kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen, ei salamurha jaksa herättää suuria intohimoja. Ruotsissa Palmen murhan tiimoilla oli runsaasti arveluja salaliiton olemassaolosta. Tällä hetkellä kuitenkin aniharva ruotsalainen sellaiseen enää uskoo. Toista on presidentti Kennedyn melkein viisikymmentä vuotta sitten tapahtuneen surmaamisen kanssa. Amerikkalaisista noin kaksi kolmasosaa uskoo, ettei Oswald toiminut yksin. Siitäkin huolimatta, että kerran toisensa jälkeen ilmestyy mitä seikkaperäisempiä selostuksia, joiden olisi määrä oikaista kansalaisten turhat epäilyt. Kun enemmistö uskoo mieluummin salaliittoteoriaan, niin voisiko syynä ehkä olla se, että se on uskottavampi vaihtoehto? Eihän Oswald olisi yksin voinut vaihtaa ajoreittiä ja sillä tavoin valmistella ampumista. Tutkinnan huonouden tähden laukauksia on saattanut olla virallisen kolmen sijasta toistakymmentä, eli ampujia olisi ollut useita. Mikäli virallinen määrä pitäisi paikkansa, olisi luotien kimmahtelu ollut epätavallisen monimuotoista. Kulmassa olevien rakennusten aikaansaamien kaikujen takia laukauksia ei pystytä laskemaan äänen perusteella. Itse ampumistapahtuman virallinen versio on epäuskottava, huonohko ampuja ampumassa pienikaliiberisella postimyyntisohlolla tarkkoja pikalaukauksia. Tutkinnan sotkemista ja todisteiden katoamista, samaten kuin omaa ennenaikaista poismenoaan Oswald ei olisi voinut järjestää. Garrisonin, New Orleansin yleisen syyttäjän aloittama Oswaldin taustojen penkominen johti syyttäjän erottamiseen. Tämän kokemuksiin ja kirjoittamaan kirjaan perustuu elokuva JFK. Ja miksikähän JFK:n murha jaksaa kiinnostaa sekä hallitusta että kansalaisia vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen? Uskoakseni sen tähden, että salaliittolaiset voittivat ja vaikuttavat USAssa tänä päivänäkin. Tällä hetkellä kolmannes amerikkalaisista uskoo, että vuoden 2001 ns. 9/11 terroritapahtuma oli Inside Job, sisäpiirin avittama. Arvelen, että määrä tulee pikemminkin kasvamaan kuin vähenemään, sitä mukaa kun tietoa tulee mm. loppuunsaatetusta WTC-sortumisten tutkinnasta. Esko Karinen
Havaintoja Mikko Majanderin kirjasta Demokratiaa dollareilla ja kuinka Suomi pidettiin sodanjälkeen läntiseen leiriin kuuluvana
VTRI MIKKO MAJANDER on tehnyt ansiokkaan tutkimuksen maailmansodan päättymistä kuvaavina vuosina. Tutkimuksen kohteena on demareiden taistelu kommunismia vastaan. Sekä talvisota että jatkosota oli hävitty. Taistelu työväenyhdistyksistä, työväen taloista ja kansanedustajan paikoista oli ankaraa. Aluksi taloudellista apua saatiin Ruotsista ja Norjasta. Sieltä apua kanavoitiin ammattiyhdistyksen kautta. Siellä yhteyshenkilöitä olivat Norjan työväenpuolueen sihteeri Haakon Lie ja Ruotsissa Arvo (Poika) Tuominen, joka pyöritti siellä melkoista kestikievaria. Kruunut vaihdettiin Sveitsissä dollareiksi ja niillä ostettiin tavaraa. Kaikki matkat USA:han tehtiin Tukholman kautta ja samalla sovittiin veljesavusta. Myöhemmin apua alkoi virrata USA:sta ja sieltä Amerikan tiedustelupalvelun CIA:n kautta. Summat olivat aika mitättömiä Neuvostoliiton vuosittain kotikommunisteille antaman ½ miljoonan dollarin summaan verrattuna. Demarit olivat kuitenkin kehittäneet ystävyyskauppa- tai hyväntekeväisyyskauppajärjestelmän, jossa rahaa ei liikuteltu, vaan apu tuli tavarana ja sen merkitys kasvoi moninkertaiseksi myytynä tavarana. Eduskunta oli sitä varten säätänyt oikein erillisen lain. Näin vältyttiin rikkomasta tiukkoja valuutansäännöstelyjärjestelmiä. Näillä rahoilla maksettiin puoluetoimitsijoiden palkkoja ja toimintakuluja. Jokunen dollarihymy päätyi arpajaispalkinnoksi. Taisivat puoluepamput ensin käyttää niitä edustusautoinakin! Usalaiset kyllä kirjaavat taloudellisen avun antamisen demareille omaksi ideakseen ja tätä kautta kommunismin torjumisen. Suomalainen tulkinta kuitenkin on, että Fagerholmin vähemmistöhallituksen muodostaminen vuonna 1947 avasi CIA:n silmät, että Suomeen kannattaa sijoittaa ja pitää Suomi länsimaisessa yhteisössä mukana. CIA:n rahakin kanavoitiin hyväntekeväisyystuotteiden kauppana, jolloin sen arvo moninkertaistui. Amerikan puolella merkittäviä hyväntekeväisyyskaupan puuhamiehiä olivat Oskari Tokoi ja ennen kaikkea Frank Aaltonen, joka oli kauppamies ja osasi organisoida sopivan hintaisten erien oston USA:n markkinoilta. Suomesta saakka edullisten tavaraerien hankinta olisi ollut mahdotonta. Suomen puolelta puuhassa olivat mukana Väinö Leskinen, Unto Varjonen Aarre Simonen, Olavi Lindblom ja Penna Tervo kaupan kohteinahan olivat kahvi, sokeri, nylonit, riisi ja appelsiinit, joista kaikista silloisessa sodanjälkeisessä Suomessa oli huutava pula. Pääpuuhamiehiksi on ilman muuta nimettävä Väinö Leskinen ja puoluesihteeri Unto Varjonen. Leskisen Väiski on kirjoittanut omat muistelmansa kirjaan Asevelisosialismista kansanvaltaan, jossa hän kyllä perinpohjin pesee demareiden likapyykkiä, mutta ei sanallakaan raota ovea ulkopuolelta tulevaan rahoituksen suuntaa. Kaikki kauppa kulki laillisia teitä tullin silmien editse. Valuuttarikoksiin ei syyllistytty. Koko hankkeen laajuudesta ei ollut kuin huhuja liikkeellä, kunnes Majander sai käsiinsä Norjasta kesällä 2006 kesällä lähetetyn puolueen entisen talouspäällikön Aarne Paanasen vuosikymmeniä vanhat talouspaperit. Niistä pystyin nopeasti kokoamaan kokonaiskuvan koko hankkeen laajuudesta. Hauska on Majanderin kertomus, että siitä kuittipinosta voisi hyvinkin kirjoittaa menestyvän ravintolaoppaan Helsingin yöhön. Ravintolailta oli ainoa palkinto mukana olijoille. Silloin ei vielä ollut tapana, että kasan päältä olisi ensin täytetty oma pussi ja jätetty loput rahat puolueelle. Moraali oli korkealla. Tanner oli opettanut puoluevirkailijoita sanonnalla: " Puolueemme puhtaissa vaatteissa pienikin tahra näkyy räikeän suurena ja sen vuoksi luottamushenkilöiden moraalin on oltava kaiken epäilyn yläpuolella" Majanderin käsitys on, ettei Tanner tiennyt pimeiden rahavirtojen olemassa olosta, ei ainakaan niiden koko laajuudesta. Tultuaan valittua puolueen puheenjohtajaksi vuonna 1957 hän kutsui puolueen talouspäällikön luokseen tilikirjojen kanssa ja selaili hetken niitä ja totesi muodollista koulutusta vailla olevan kaverin työn tuloksista, että kunnossa näyttävät olevan Ainoa kiihoke oli kohtuullinen ravintolailta tasokkaassa helsinkiläisessä ravintolassa! Porvareista ei ollut paljon apua sodanjälkeisessä sisäisessä taistelussa. Silloinen Maalaisliitto oli vielä näköalaton puolue. Sen horisontin hahmottaminen riitti vain niin pitkälle kuin navetan katolta näki. Ainoa poikkeus oli tietysti Kekkonen, joka rakensi tulevan valtarakenteidensa perustaa! Samaa voidaan sanoa Myös Isosta-Britanniasta. Puntia tai niillä ostettua tavaraa ei Suomen markkinoilla näkynyt. Samanlaisia sivustakatsojia olivat myös kotimaan kommunistit. Siinä taistelussa he hävisivät lopullisesti demareille Suomen muuttamisen kommunistiseksi valtioksi Demaripuolue vakiinnuttikin asemansa johtavan vasemmistopuolueena viisikymmentäluvun puoliväliin mennessä. Ryhmälle kertyi liikaa valtaa ja se riitaantui ja puoluehajaannus alkoi. Tuli eräänlainen vauhtisokeus. Molempien siipien johtopaikoilla oli asevelisosialisteja. Monilla oli taskuissaan dollareita ja moni vaihtoi puolta ja ottivat apua idästä kommunisteilta, mikä raha oli kanavoitu kirjapainolaskujen maksamisena ja lomina esim. Krimin kylpylöissä.
Paavo Silvennoinen Myyrmäki
Mikko Armanto poissa
Arkkitehti Mikko Armanto kuoli vaikeaan sairauteen 2.11.07. Mikko oli Kannelmäessä tuttu näky ja persoona. Hän suoritti elämäntyönsä Yleisradion arkkitehtina. Hänen kynänsä jälki näkyi monessa rakennuksessa mm. Pasilan Tornissa ja Isossa Pajassa. Mikkoa jäivät kaipaamaan lukuisat ystävät.
Arend Oudman: Kaarelan vanha ruotsinkielinen koulu, 2007
LUKIJALTA EKYLÄISET TUTTAVAT !
Valokuvaharrastajien näyttely Läntisellä Sosiaaliasemalla Haagassa
Kaupunginosani - kotiseutuni
LÄNTINEN SOSIAALIASEMA järjesti keväällä Haagan toimitalon aulassa harrastajien taidenäyttelyn, johon osallistuttiin innokkaasti. Tästä syystä Sosiaaliasema halusi syksyllä kokeilla myös valokuvanäyttelyä asiakkaitten ja toimijoiden töistä. Asema kutsui Kumppanuustalo Horisontin Fotokerholaisia mukaan osallistumaan ja toteuttamaan näyttelyä. Halukkaita osallistumiseen löytyikin taas ilahduttavasti. Aiheena oli "Kaupunginosani - kotiseutuni", tarkoituksena vapaasti tulkita asuinympäristöään kuvin. Mielenkiintoisella ja oivaltavalla tavalla ympäristöä ja tapahtumia onkin kuvattu, erityisesti rakkaus alueen luontoon korostuu kauniisti. Viehättävää on nähdä harrastajien hyvä ote kuvaamiseen. Työt ovat esillä Sosiaaliaseman aulassa yleisön katsottavina helmikuun 15:een päivään asti, osoitteessa Hopeatie 6, Pohjois-Haaga, aivan juna-aseman vieressä. Avoinna arkisin klo 8-15. Näyttely on esillä myös huhtikuussa Kumppanuustalo Horisontin kahvilassa, Malminkartanossa. N.-64 tai siinä nurkilla syntyneet, vuonna 1980 ysiltä ja 1983 lukion lopettaneet emme enää tunne toisiamme, luokkakuvia katsellessa kaikki ovat tuttuja, mutta nimi?? On viimeiset hetket tavata ennen dementian etenemistä ja udella kuulumisia, 30v. päästä emme tunne ketään emmekä muista mitään. Melko turhaa. Siis ilman suurempia seremonioita, tulkaapa istumaan iltaa BRITANNIAAN 19.1.2008 n. 17.00 (No Kantsun ostarille, joo- siellä se on vieläkin.) Tämä kutsu on lähetetty sähköpostitse kaikille niille, joiden postiosoite on saatu metsästettyä, tekstareilla, savumerkeillä, tms. Saa levittää. Ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Mikko Kivikari, Katri Kallio, Jari Lilja, Kikka Himanen ja Outi Lehto
Itsepalvelukirpputori
Malminkartanon asemalla, myös KIRKASVALOHUONE. Avoinna ti-pe klo 10.00-18.00 la-su 11.00-15.00 ma suljettu Paikkavuokrat 25-35e/vko Puh. 050-3221112
VODEPI
KOTISIIVOUSPALVELUA
Tunne lähistösi ja sen palvelut!
www.kanneltieto.fi
Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %.
Nupro Ay
040-5307256
Toisinajattelija
Demokratiaa dollareilla
Toisinajattelija
Kannelmäen kukka
Vuoden 2007 yrittäjä Avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00 La-Su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
16.1.2008
11
Kehystykset
nopeasti, varmasti ja ammattitaidolla. Laajat valikoimat. Peilit kehyksillä tai ilman, mittojen mukaan. Ensiluokkainen kiilakehys 2,50/m
KEHYSVISA OY
Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800, fax 536800 avoinna ma-to 9-17, pe 9-14
Helsingin Lihaexpertit avasi oman eineskeittiön
HELSINGIN LIHAEXPERTIT OY
on avannut tehtaanmyymälän yhteydessä oman eineskeittiön Juvanmalmilla. Keittiössä valmistetaan päivittäin lounasruokaa; kaalikääryleitä, kiusauksia, erilaisia perunaannoksia yms. Kaikki kotiruoat valmistetaan ilman lisäaineita. Lihakaupan tehtaanmyymälän myymäläpäällikkö Joni Nieminen kertoo, että keittiön avaamisen syynä oli kova kysyntä. Jo ennestään kaupassa oli tarjolla pikkulämmintä, mutta sitä ei ollut riittävästi. - Ruokaa menee lähes niin paljon kuin ehdimme valmistaa. Nieminen sanoo, että tehtaan myymälässä on se etu, että tavara on aina varmasti tuoretta. Porsaan liha tulee suoraan teurastamosta ja vaihtuu tiskillä lähes päivittäin, kun se normaalissa kaupassa on yleensä useamman päivän vanhaa. - Tuoreus tuntuu myös valmistamassamme kotiruoassa ja asiakkaat kyllä havaitsevat tämän. Juvanmalmin lihatiski on monipuolinen ja maittavan näköinen. Siinä on irtojauhelihaa, viikoittain tuoretta keittolihaa, suomalaista pihvisonnia, karitsaa ja possua, erilaisia grilliherkkuja. Myymälän riistavalikoima on laaja; riistakaapista löytyy karhusta kaniin, on kengurun ja biisonin filettä, villisikaa, hanhea, fasaania, sorsia, riekkoja, ankkoja jne. Lisäksi erikoisuutena on pienempien firmojen tuotevalikoima; erilaisia makkaroita, salaatteja, kastikkeita, salaatteja, hyytelöitä, marinoituja valkosipulin kynsiä ym.
PUH. 440 450, 440 451 VANHAISTENTIE 3A KANNELMÄKI
LOUNASTARJOUS
ARK. KLO 10-15
Romanialainen kokki Cristian Popescu vas. ja myymäläpäällikkö Joni Nieminen sanovat eineskeittiön saaneen lyhyessä ajassa suuren suosion.
6
50
Avoinna: Ma-to klo 10.00-22.00, Pe-la klo 10.00-23.00 Su klo 11.00-22.00
TILITAITO KY
Maija Salonen
Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti.fi · kirjanpidot · arvonlisäveroasiat · tilinpäätökset · palkkalaskenta · veroilmoitukset · yhtiöiden perustamiset
Malminkartano-Kaarela -valokuvakilpailun palkinnot jaettiin Kanneltalossa joulukuussa. Kilpailun voittaneista paikalla olivat Olavi Palokangas, Asta Pajari ja Eva Packalén. Parhaat työt olivat esillä Kanneltalon aulanäyttelyssä. Aiheina kilpailussa oli alueen miljöö, luonto ja tapahtumat. Kilpailun järjestivät Kumppanuustalo Horisontti, valokuvausliike Top Shot, Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ja Tanotorvilehti.
Kartanon Kievari
RAVINTOLA AIKUISTEN MAKUUN.
Karaoke la klo 15.00-20.00 Tietovisa ma klo 18.00-20.00 Bingo ke klo 19.00-20.00 Internet ja Canal TV käytössä. Hyvä biljardi!
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
Avoinna joka päivä klo. 09.00-02.00 Puustellinpolku 4, puh. 563 3083
KONALAN RENGAS OY
SUURALE - TALVI- JA KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. Alumiinivanteet tosi halvalla.
Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
12
16.1.2008
WWW.KONALANAUTOKATSASTUS.FI
KAIKKI KATSASTUKSET
· Tuoretta karitsaa · Jauhelihaa ja possua joka päivä · Herkullista keittolihaa
AVOINNA: ark. 8-18, la 9-14
Konalankuja 4
lant Kona
Konalankuja 4, 00390 Helsinki Puh. 09-591 5320 Fax 09-5915 3210
Keh
ie
äI