Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 1 21.1.2015 • 51 VUOSIKERTA JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Etelä-Kaarelan apteekki muutti aukioloaikojaan vuodenvaihteessa. Aukioloajat 2.1.2015 alkaen ovat: arkisin 8:00 20:00 lauantaisin 9:00 15:00 Kesäaikaan 1.6. 31.8. apteekki menee tuntia aikaisemmin kiinni Professorin ’koiranpäivät’ Kårböle Gillestä renkitalon uusi vuokralainen Mätäjoen maastot sopivat mainiosti Marjan, Maurin ja Emma-koiran ulkoiluun. – Kannelmäessä luonto on lähellä. Se on hieno asia, emeritusprofessori Mauri Åhlberg sanoo. Kannelmäen seurakunta on helposti tavoitettavissa Tervetuloa Paikkaan! Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki
2 21.1.2015 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Espan Enkelit Oy K Kaarelantie 1 12 Maununnevan K-kaupan vieressä Avoinna TO – PE 10-18, LA 10-14 P. 045 126 126 (suljettuna messujen vuoksi 22-24.1.) w www.EspanEnkelit.fi Maahantuojan s sisustus-jja l lahjatavaroiden O Outlet Persoonallisia lahjoja, Sisustustuotteita sekä Herkkuja Outlet-hintaan Maahantuojan sisustusja lahjatavaroiden Persoonallisia lahjoja, sisustustuotteita sekä herkkuja Outlet-hintaan Outlet Espan Enkelit Oy Kaarelantie 12 Maununnevan K-kaupan vieressä Avoinna TO – PE 10-18, LA 10-14 (suljettuna messujen vuoksi 22-24.1.) P. 045 126 126 www.EspanEnkelit.fi Aukioloajat * Ma pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Kysy yrityslounassopimuksistamme. Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu xAamiainen xLounas xKahvila xYksityistilaisuudet xKokoukset xPitopalvelu Aamiainen 3.50€ / henkilö sis. puuro, leipä, leikkeleet, kahvi, mehu Buffetlounas 8.80€ /henkilö sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 VOITA KIINTEYTYSKURSSI P&T KUNTOKESKUS KAARESSA Osallistu Tanotorvi–lehden ja P&T Kuntokeskus Kaaren lukijakilpailuun. Arvomme kaikkien lukijoiden kesken Kiinteytyskurssin, arvo 199€. Saat enemmän energiaa päivääsi sekä kiinteämmän ja solakamman vartalon. Kesto 8 viikkoa. Kurssiin sisältyy 6 ryhmätapaamista, 2 yksilötapaamista, treeniohjelma, ravinto-ohjeet sekä kuntosalin käyttöoikeus kurssin ajan. Kurssi alkaa maanantaina, 26.1.2015, klo 18.00. Osallistu tekstiviestillä numeroon 044 744 2020. Laita tekstiviestiin alkuun KK ETUNIMI SUKUNIMI, esim. KK Matti Kuntoilija. Kilpailu päättyy 23.1.2015, klo 12. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan! K AN NEL-PU B Uusittu äänentoisto Karaoke joka ilta! Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 Autopelti-Hytöset Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.? PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa!
21.1.2014 3 Pääkirjoitus TANOTORVI on ilmestynyt yli 50 vuotta. Lehteä on vetänyt matkan aikana moni päätoimittaja. Välillä lehti on ollut vahva, välillä heikko ja syyt ovat olleet pääosin taloudellisia. Paikallislehden teko vaatii pitkäjänteisyyttä ja vapaaehtoisuutta. Se ei ole rahasampo, vaan sitä tehdään kiintymyksestä alueeseen ja asukkaiden hyväksi. Olen kustantanut ja julkaissut lähes 20 vuoden aikana useita eri ilmaisjakelulehtiä. Jotkut lehdistä ovat kuolleet; lopetettu kannattamattomina tai tarpeettomina ajan syödessä niiden kannatuspohjan, toiset on myyty tai luovutettu pois. Väitän tietäväni jotain mainostuloilla ilmestyvistä lehdistä sekä niiden lanseeraamisesta. Aloitin lehtibisneksen paikallislehdistä, isäni ja isoisäni jalanjäljissä. Erilaisten erikoislehtiprojektien jälkeen yritykseni pääala on yhä paikallislehdet ja niiden kustantaminen. Tanotorven lisäksi yritykseni kustantaa Keski-Helsingissä jaettavaa Käpylä-lehteä ja Hermanni-Vallila-lehteä. Eri yhdistys-, kulttuurija urheilulehtien, niiden markkinoinnin ja taittopalvelujen jälkeen paikallislehtien kustantaminen tuntuu olevan lähinnä sydäntä. Ne ovat monin tavoin legendoja eläessään. Käpylä-lehti on ilmestynyt vuodesta 1951 ja Hermanni-Vallila-lehtikin 70-luvun alusta. Tänä päivänä lehtien kustantaminen on rankkaa hommaa, sillä niiden kannattavuus vähenee ihmisten keskittyessä hakemaan informaatiota internetistä. Tanotorven uhka ei kuitenkaan ole internet, vaan pienja kivijalkayritysten katoaminen. Niin kauan kuin lukijoita kiinnostavat paikalliset asiat ja palvelut, pysyy tarve paikallislehdelle. Pienten ostoskeskusten, kivijalkakauppojen ja palveluyritysten olemassaolo on edellytys Tanotorvelle, mutta Tanotorvi myös niille. Jos kaikki palvelut keskittyvät suuriin kauppakeskuksiin, katoaa lehden taloudellinen perusta. Kauppakeskuksen mainoslehtisellä ei ole tarvetta kertoa paikallisia uutisia tai puuttua asukkaita häiritseviin epäkohtiin. On asukkaiden intressissä, että asuinalue pysyisi dynaamisena ja oma paikallislehti on osa tätä dynamiikkaa. Tanotorven tiellä on siis mutkia matkassa. Ilmoittajien vähenemisen myötä syntyy painetta sivujen vähentämiselle, sillä painosmäärän vähentäminen johtaisi vuorostaan ilmoittajien katoamiseen. Jotta tällaista kierrettä ei pääsisi syntymään, on lisättävä luettavuutta ja yhteistyötä eri osapuolien kanssa. Lehden on kyettävä vastaamaan sivumäärän tai ilmestymiskertojen pudotukseen viemällä osa informaatiosta internetiin. Jo pelkkä nykyuutisten vanhenemisvauhti pakottaa tähän, puhumattakaan ihmisten lukutottumusten muuttumisesta. Tanotorvi tulee vastaamaan odotuksiin uusilla nettisivuilla, jotka avataan lähiaikoina. Nettiin laitetaan uusimmat uutiset, lehden ilmestymisaikataulun tai laajuuden kannalta sopimattomat tapahtumat ja kirjoitukset, mutta myös lehdessä olleita kolumneja ja juttuja. Myös asukkaiden mielipiteet ja kirjoitukset ovat tervetulleita. Perustehtävistään Tanotorvi ei luovu, vaan toimii jatkossakin koko lähiympäristön ja kaikkien ikäryhmien parhaaksi. Nettisivujen illmestymistä odotellessa kannattaa tykätä Tanotorven facebook-sivusta www.facebook.com/Tanotorvi, käydä tutustumassa paikallisiin palveluihin www.kanneltieto.? ja lukea lehteä netissä www.lehtiluukku. ? /lehdet/Tanotorvi. Jauri Varvikko päätoimittaja, kustantaja DRÄNGSTUGAN eli renkitupa on 224 vuotta vanha piharakennus Sorolantie 4:ssä, ruotsinkielisen koulun kupeessa. Helsingin kaupungin opetusvirasto, joka oli talon viimeisin vuokralainen, irtisanoi sopimuksensa viime kesänä kustannussyistä. Oli vaara, että historiallisesti arvokas rakennus jää tyhjilleen ja hylätyksi. Samalla myös koulun iltapäiväkerho olisi jäänyt ilman toimintapaikkaa. Tanotorven tie Renkituvan toiminta jatkuu Seuraava Tanotorvi ilmestyy 11.2.2015. Aineisto toimitukseen 30.1. mennessä. Kaarelan ruotsinkielisen ala-asteen yhteydessä sijaitseva vanha renkitupa on saanut uudet vuokralaiset. KANNELMÄEN SEURAKUNNAN eräänä toimintatapana on viime vuosina ollut viedä palvelujaan mahdollisimman paljon lähelle ihmisiä ja olla helposti tavoitettavissa. Tässä mielessä on hyvässä yhteistyössä kauppakeskus Kaaren kanssa jo muutaman vuoden ajan voitu olla läsnä Paikka -nimisen toimipisteen muodossa autohallista siirryttäessä liukuportaille olevassa tilassa. Seurakunta toimii siellä, missä ihmiset ovat fyysisesti läsnä. Se haluaa olla aktiivinen toimija ihmisten arjessa, ja tarjoaa tällä tavalla ilman mitään kynnyksiä mahdollisuuden saada joustavasti tietoa palveSeurakunta jalkautuu: PAIKKA ihmistä varten luistaan ja ohjelmastaan. Paikka on avoinna arkisin klo 12 18 -välisenä aikana ja lauantaisin klo 11 15. Silloinkin, kun päivystävää henkilökuntaa ei ole paikalla, pyörii näyttötaululla jatkuvasti info seurakunnan tapahtumista. Päivystäjinä tapaa Paikassa kaikkien seurakunnan työmuotojen edustajia: vuoroissa tavataan pappeja, diakoniatyöntekijöitä, lapsija nuorisotyöntekijöitä, kansliatyöntekijöitä, kanttoreita ja suntioita. Kaikki ovat valmiit opastamaan parhaansa mukaan. Neuvontaa voi saada mm. kasteen, häiden ja hautajaisten järjestämisasioissa, mutta paikalle voi piipahtaa ihan muuten vain juttelemaan työntekijän kanssa. Monelle työssäolevalle ihmiselle on ehkä hankalaa keritä kirkkoherranviraston virka-aikana toimittamaan asioitaan seurakuntakeskukseen, mutta Paikka on avoinna myöhempään, ja siten antaa käytännöllisen mahdollisuuden saada asiansa hoidetuksi kauppareissun yhteydessä. Kirkkoherra Sakari Enrold kertoi olevansa erittäin iloinen Paikan saamasta vastaanotosta. Yhtään negatiivista kommenttia ei ole tullut hänen tietoonsa. Joskus on vaikea saada kaikkia vuoroja Paikkaan täytettyä, kun henkilöstö on muista syistä kiinNyt tilanne on muuttunut. Kårböle Gille on vuokrannut tilat kaupungin kiinteistövirastolta lokakuusta lähtien iltapäivätoiminnan ja talon aktiivisen käytön turvaamiseksi. Voidakseen maksaa tilojen vuokran Gille on perustanut talon yhteyteen pienen toimistotilan, jonka neljää työpistettä vuokrataan ulkopuolisille. Toimisto on kalustettu, sen valaistus uusittu ja taloon on hankittu internet-yhteys. Gillelle tiloista on muutakin hyötyä, sillä nyt yhdistyksellä on oma tila, jossa järjestää tapahtumia, kokouksia ja illanviettoja. Halukkaat voivat tukea renkituvan toimintaa lahjoituksin. Toimistotiloja voi kysellä Mikael Sjövallilta, p. 050 3535 045. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko ni toisaalla, tai sattuu useita yhtaikaisia sairastumistapahtumia, mutta ihmiset ymmärtävät tällaiset asiat. Nuorisotyönohjaaja Pekka Haanpää nähdään varsin usein Paikassa päivystämässä. Hän on sellainen pitkän linjan työntekijä, joka monien rippileirien ja kerhotyön sekä koulujen tapahtumien kautta on oppinut tuntemaan satoja nuoria Kaarelassa. Hän kertoo, että on oikein mukavaa tavata tuttuja näiden kauppakeskusreissuilla Paikassa. Vähintäänkin kaikki ainakin moikkaavat liukuportaissa kulkiessaan. Muutenkin liki kaikki ohitseliukuvat ihmiset vähintäänkin katsovat Paikan suuntaan, jos ei muuta niin ilmoitustaululle. Pekka kertoi tutkineensa Paikkaan liittyviä asioita, ja totesi, että kävijöiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut reippaasti. Menneenä vuonnakin Paikassa poikkesi 400 henkeä enemmän kuin vuonna 2013. Ihmiset ovat alkaneet tottua tähän seurakunnan tarjoamaan palvelumuotoon, ja uskaltautuvat tulemaan, jos ei muuta, niin tutustumiskäynnille. Niin että vielä lopuksi kansalaisille tiedoksi: Kaikki ovat tervetulleita poikkeamaan kynnyksettömään Paikkaan ilman mitään ennakkoehtoja asian kuin asian kanssa. Seurakunta on meitä kaikkia varten, ja sen henkilökunta tarjoaa palvelujaan ihmisten arjessa kykyjensä mukaisesti. Teksti: Erik Bärlund Kuvat: Tiittu Paju Renkituvan vasemmassa päädyssä toimii ruotsinkielisen koulun iltapäiväkerho. Vuokrattavat toimistotilat sijaitsevat oikeassa päädyssä. Talo on aikanaan ollut asuinkäytössäkin. Paikka sijaitsee Kaaren kauppakeskuksen autohallitasossa, suutarin ja pesulan välissä. Paikan jouluseimi. Iltapäiväkerhon tiloja hallitsee vanha kunnon leivinuuni.
4 21.1.2015 Mennyt vuosi 2014 oli kohdaltani erittäin ikävä elämänkumppanini Tepan järkyttävän menetyksen vuoksi. Palaan asiaan vielä näin puolen vuoden kuluttua, koska yllättävän monet samoja asioita kokeneet ihmiset ovat antaneet asiasta runsaasti palautetta ja kertoneet omasta ahdistuksestaan ja selviämisestään. Juuri tämä puoli vuotta on asiantuntijoiden mukaan tärkeä siksi, että se antaa suuntaa sille, mitä jatkossa tulee tapahtumaan, kroonistuuko masennus vai onko siitä ehkä mahdollisuus toipua. Tapaukset ovat perin erilaisia. Kyllä tämä kovin ikävältä näyttää. Elämänilo on paljolti kadonnut, kärjistäen sanoisin että kyse on paremminkin ehkä elintoimintojen ylläpidosta. Ilo syntyy miellyttävien menneiden asioiden muistelusta. Onneksi niitä on paljon. Pitää olla onnellinen että niin on, monella ei ole niitäkään. Tietysti voi ajatella, että onko helpompi elellä jollei ole mitä muistella. Kaikki tuntuu ainakin toistaiseksi tavattoman samantekevältä. Sitä ei oikein jaksa ilahtua eikä suuttua mistään. Jopa jokaista normaali-ihmistä rauhan aikana eniten järkyttävä asia kuten putkiremonttikin meni ohi läpihuutojuttuna. Painajaismaista oli tosin asua evakossa yli kolme kuukautta edesmenneen Tepan asunnossa kaikkien muistojen ympäröimänä. Tiukille veti. Tästä turtuneisuudesta johtuu, että on erittäin vaikeaa löytää jotain tosiaan itseä mietityttävää kritisoitavaa. Onneksi jotain sentään löytyy. Jatkuva päänsäryn aihe on se, että miksi nämä vihervassarit hyökkäävät jatkuvasti provosoiden Venäjän kimppuun? Eivätkös nämä samat pösilöt vielä muutamia vuosikymmeniä sitten halunneet, että Suomesta olisi pitänyt tulla neuvostotasavalta. Mitä hiton järkeä tässä nyt on? Historiasta muistuu mieleen, että viimeiksi samanlaista loanheittoa harrastivat IKL:n radikaalit joskus 1930-luvulla. Onko tarkoitus vahingoittaa isänmaata? Siinä saatetaan kyllä onnistua. Olen myös sitä mieltä, että Stubbille tulisi äkkiä löytää jokin EU:n huippuvirka, jotta syöksykierre saataisiin oikaistua. Hätä ei ole kovin paha, koska meillä on hyvä presidentti. Tosin hänen valtaoikeuksiaan voitaisiin lisätä jotta hän pystyisi pelastamaan maan suuremmilta tuhoilta. Talvisodan yhteishenki on syytä saada jälleen takaisin, koska suomalaisissa on edelleen potentiaalia kunhan se saadaan uudelleen käyttöön. Masentamisen täytyy loppua. Media on suurelta osalta vastuussa kansan masentamisesta. Miksi sahaamme omaa oksaamme? Apatia on turhaa ja tarpeetonta. Miksi elämäntyönsä tehnyttä iäkkäämpää väestönosaa syytellään ja uhkaillaan eläkkeiden maksun ja sairaanhoidon avulla. Suomi on oikeasti rikkaampi kuin koskaan, eläkeyhtiöiden varat riittävät enemmän kuin hyvin eläkkeiden maksuun. Sieltä ne rahat taas takaisin kansantalouteen tulevat. Aikaisemmat sukupolvet ovat taistelleet ja luoneet tekemällään työllä yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Meillä on loistava, motivoitunut terveydenhoito-henkilöstö. Vastapainoksi on valitettavasti surkeasti hoidettu tietojenkäsittely, joka uhkaa väestömme hyvinvointia. Palkatkaa Virosta osaajat, jos ei itseltä löydy. Siitä talvisodan hengestä ja tarpeellisuudesta vielä: Baltian mailla, siis Virolla, Latvialla ja Liettualla oli ennen sotia suurin piirtein yhtä monta asukasta kuin Suomella, vajaat neljä miljoonaa kansalaista. Baltia valitsi toisen tien kuin Suomi. Se menetti 1530 % väestöstään sotimatta. Lukumäärä on epämääräinen koska pakkosiirrettyjä ja tuhottuja ihmisiä ei rekisteröity. Jonnekin he vain hävisivät. Meni siinä itsenäisyyskin saman tien pitkäksi aikaa. Suomalaisia tuhoutui alle 2 % väestöstä. Tappelu kannatti vaikka sitä miten mietiskelisi. Nykyinen sota on laadultaan kaupallista ja vastustajiamme ovat niin omat kuin EU:n byrokraatit, jotka tekevät parhaansa, jotta eivät asiat sujuisi. Välimeren ahneet rosvokansat syövät vaivalla ansaitsemamme hyvinvoinnin. Eihän se näin saa tapahtua. Kaupalliset pakoitteet toimivat Suomea vastaan. Pitäisi olla rohkeutta irtautua idioottimaisista hullutuksista. Onneksi vähän sellaista on jo ilmassa. Odotellaan ja toimitaan. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA ENSIN KUULUU OLLA VUOSI, kaksi tai kolme kotona. Sitten mennään päiväkotiin ja kun ikää on karttunut 7 vuotta, alkaa koulunkäynti ja sitä kestää vuosikausia. Hyvässä lykyssä kuluu aika monta vuotta jonkin opinahjon huomassa ja sitten koittavat työvuodet, jos käy hyvin. Eläkevuodet koittavat aikanaan ja niiden myötä vapaus. Kunnes vuodet tekevät tehtävänsä ja terveys alkaa reistailla ja kyky selviytyä arkipäivän askareista hiipuu. Silloin olisi paikallaan hakeutua paikkaan, missä vanhuksesta pidetään huolta. Elämän alun ja monien vuosikymmenten ketju ulkopuolisesta huolenpidosta häviää silloin kun moni sitä eniten tarvitsee. Vanhojen ihmisen on saatava asua omassa kodissaan omaishoitajan avulla. Asiantuntijat ovat toitottaneet tätä meille ainakin viimeiset 20 vuotta. Tätä mieltä ovat kuulemma kaikki vanhat ihmisetkin. Varmuuden vuoksi säädettiin vanhuspalvelulaki, johon kirjattiin että seniorikansalaista on kuunneltava ja otettava huomioon hänen omat toiveensa mahdollisen hoidon ja hoivan suhteen. On mietitty sitäkin miten monta käsipari tarvitaan hoitamaan mahdollisesti laitoshoitoon joutuvaa huonokuntoista miestä tai naista. Harmittaa ja hävettää kun kuulee millaista vanhenevan omassa kodissaan omaishoitajan hoidossa elävän ihmisen elämä nykyisin on. Ei auta vaikka asiasta puhutaan turuilla ja toreilla, ei hyödytä median meteli, ei mikään. Mutta hoidettiin ne mummut ja vaarit ennenkin. Hoidettiin, hoidettiin, mutta ei niin hyvin kuin nykyisin. Ikävuosia ei karttunut nykyistä tahtia. Ns. kehittynyt lääketiede pitää osaltaan huolta siitä että elämää riittää enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Helsingissä on tekeillä ikäohjelma. Luonnosta lukiessa tuli mieleen että miten monta virkahenkilöä on tämänkin paperin tiimoilla pakertanut. Mitään konkreettista ei siinäkään uskalleta luvata. Samaa narinaa voisin pitää lasten ja keski-ikäistenkin puolesta. Väittävät että isoäidit elävät pitkään. En selkeä syy pysyä hengissä. Kukapa paremmin osaa kannustaa ja kiittää pientä ja suurtakin lasta kuin mummi tai ukki. Ja tällaista kaiken hyväksyvää ja aitoa rakkautta tarvitsisi jokainen lapsi. Arvostan suuresti niitä jotka jaksavat vapaaehtoisesti olla mummuna niille lapsille, joiden isoäiti asuu kaukana tai jota ei enää ole. Nyt pitää alle kouluikäisen lapsen mummin kiiruhtaa varaamaan liput Helsingin Kaupunginteatterissa esitettävään Siiriin ja sotkuiseen Kerttuun. Tiina Nopolan kirjasta on taiottu hauska ja vauhdikas lyhyt näytelmä. Hieman vanhemman kanssa voi vielä yrittää saada lippua Peppi Pitkätossuun. Jos lumi pysyy maassa voi mennä hiihtämään, pulkkamäkeen tai luistelemaan lasten kanssa. Ja lapseton mummu ja vaari voi kysyä naapurilta tarvitaanko vahtia luistinkentän reunalle kun lapset opettelevat luistelemaan tai pelaamaan jääkiekkoa. Pulkkamäkeenkin voi mennä. Sitten ei ehdi harmitella vanhuspalvelulain puutteita, soten viivästymistä tai hallinnon muitakaan kiemuroita. Leena-Maija Tuominen Hoivaaminen loppuu kesken Talvisodan henkeä tarvitaan taas Tammikuussa Kanneltalossa kepeitä wieniläistunnelmia ja tyylikästä vanhaa jazzia KEVÄÄN MUSIIKKIKAUSI alkaa Kanneltalossa monipuolisesti. Kuukauden loppupuolella nautitaan mm. galanteista sävelistä ja wieniläisklassismin helmistä sekä tunnelmoidaan kahden suuren jazz-laulajan, Billie Holidayn ja Frank Sinatran, musiikin äärellä. Klassismin ajan musiikissa soi jo keväinen valo Suomalainen barokkiorkesteri (Fibo) on esiintynyt jo useamman kauden aikana Kanneltalossa. Fibon repertuaari nojaa vahvasti barokkiin, mutta yltää aina varhaisromantiikkaan saakka. Orkesterin kamarimusiikkikokoonpano FiBo Players avaa Kanneltalon konserttikauden sopivasti kevättalvisiin tunnelmiin sopivalla Mozartin jalanjäljillä -konsertilla ti 27.1. klo 19. Vuosina 1763–1766 W. A. Mozart kiersi Eurooppaa konsertoiden sisarensa kanssa, ja ihmelapset hämmästyttivät yleisöä missä ikinä esiintyivätkin. 1764 Lontoossa hän tutustui J.C. Bachiin, jonka musiikilla oli suuri vaikutus nuoren Mozartin sävellystyyliin. Wienistä tuli 1700-luvun loppupuolella eurooppalaisen musiikkielämän keskus, ja myös Mozart asettui Wieniin 1781, nousten nopeasti kaupungin tunnetuimmaksi klaveerivirtuoosiksi. Kaupungin maineeseen musiikkikaupunkina oli ehdottomasti vaikuttanut myös Joseph Haydn, jonka kanssa Mozart ystävystyi ja jota hän myös suuresti arvosti. Tuolloiseen Wienin musiikkielämään olivat jättäneet jälkensä myös aikansa merkittävät klaveerisäveltäjät, edustajat Georg Christoph Wagenseil ja hänen oppilaansa Joseph Anton Steffan, joiden musiikkia myös Mozart ja Haydn esittivät. Wagenseilia ja Steffania voidaan pitää erityisesti galantin musiikin edustajina. Galantti vei sävelkieltä barokkimusiikin jälkeen kohti kepeämpää ja vapautuneempaa – jopa valoisampaa – ilmaisua, kohti wieniläisklassismia, jota tunnetummat Haydn ja Mozart erityisesti edustavat. Kanneltalossa ohjelmassa on musiikkia edellä mainituilta säveltäjiltä. Cembalisti Petteri Pitko johdattaa yleisön 1700-luvun musiikkielämään ja avaa konsertin taustoja Kanneltalon kahvilan näyttämöllä ennen konserttia klo 18.15. Illan kokoonpanossa soittavat Dora Asterstad (viulu), Viola Räisänen (viulu), Lea Pekkala (sello) ja Petteri Pitko (cembalo). Kumarrus Billielle ja Frankille Uudemman musiikin, ja erityisesti vanhan jazzin ja bluesin ystävät ilahtunevat Kanneltalon seuraavan päivän annista; tuolloin, ke 28.1. klo 19, juhlitaan laulajalegendoja Billie Holiday’ta (1915–1959) ja Frank Sinatraa (1915–1998), joiden syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Näiden kahden ikoniksi nousseen laulajan merkitys musiikin kehitykselle on kiistaton: vaikka kummankin elämään mahtui sekä huikeaa suosiota että vaikeampia jaksoja, harvassa ovat ne jazzlaulajat, jotka eivät olisi saaneet vaikutteita heiltä. Syntymäpäivät antavat loistavan syyn matkata taiteilijoiden tuotannon pariin Espoo Jazz Trion sekä solistien Anastasia Trizna (laulu), Kari Fall (laulu) ja Jarmo Rouvinen (tenorisaksofoni) kanssa. Tribuuttikonsertissa kuullaan enimmäkseen tuttuja, jazzahtavia sävelmiä unohtamatta kuitenkaan melodioita Billien ja Frankie Boyn viihteellisemmästä ohjelmistosta. Konsertin juontaa musiikkineuvos Jukka Haavisto. Haavisto perusti Suomen Kevyen Musiikin Museon Kannatusyhdistyksen vuonna 1994 ja toimi museon toiminnanjohtajana vuoteen 2004 saakka. Espoo Jazz Triossa soittavat Valeri Nikitin (piano), Pekka Sarmanto (kontrabasso) ja Pekka Sarras (rummut). Lisätiedot edellä mainituista ja muista Kanneltalon kevään ohjelmista: kanneltalo.? . Kannelmäen Martoilta sukat kaikille Kannelkodin asukkaille KANNELMÄEN MARTAT valmistivat 126 villasukkaparia Kannelkodin asukkaille. Ne luovutettiin 19.12.2014 Kannelkodissa, jossa jokainen asukas sai omat sukat. Sukat valmistuivat syksyn aikana lyhyessä ajassa, mikä on melkoinen saavutus. Sukkatalkoisiin osallistui 25 Marttaa. Tämän sukkahankkeen käynnisti yhdistyksen käsitöiden monitaitaja Sirkka Mäkelä, joka neuloi 43 sukkaparia! Helsingissä on ollut useita sukkatalkoita vanhusten taloja varten. Tästä sain idean, että myös Kannelmäen Martat voisivat tuottaa iloa oman kaupunginosamme vanhuksille Kannelkodissa. Sukkien neulominen antaa minulle suurta iloa ja on hyvä, että on päämäärä, johon pyrkiä. On hienoa, että yhdistyksemme Martat innostuivat asiasta ja pääsimme tavoitteeseen eli jokaiselle Kannelkodin asukkaalle sukat, kertoi Sirkka Mäkelä sukkien luovutustilaisuudessa. Lisätietoja: Stina Kujala Kannelmäen Marttojen puheenjohtaja stina.kujala@gmail.com puh. 050 597 9924 Vas. yhdistyksen puheenjohtaja Stina Kujala, tiedottaja Marjatta Salonen ja Sirkka Mäkelä. Espoo Jazz Trio, Anastasia Trizna, Kari Fall ja Jarmo Rouvinen ovat Billie Holidayn ja Frank Sinatran tuotannon tulkit Kanneltalossa 28.1. Pienen omakotitalon tai rivitalo-osakkeen omistaja! Kaipaatko lisää asuintilaa tai isompaa pihaa? Etelä-Kaarelassa Sorolankuja 2:ssa on vapaana 7 h, k, takkah, 3 x wc, iso saunaosasto uima-altaineen, 345 m2. Tontti 1655 m2. Hp 620 000 e, osamaksuna käy pieni ok-talo tai rivitalo-osake. Tiedustelut 0503301021/Nurmimäki
5 21.1.2015 Professorille työ on usein elämäntapa, jossa työ ja vapaa-aika limittyvät. Tämä pätee myös kannelmäkeläiseen Mauri Åhlbergiin. Kaikille tuttu toteamus ’tieto lisää tuskaa’ pitänee paikkansa, mutta tieto myös vapauttaa. Tutkijalle ominaiseen tapaan Maurilla on sisäsyntyinen tarve löytää selitys, mistä tahansa asiasta innostuessaan. Emeritusprofessori elää kuten opettaa. Hänen mukaansa hyvän elämän edellytyksiä ovat hyvä ympäristö, kestävä kehitys ja jatkuva oppiminen. TYÖLÄISTAUSTAINEN MAURI on paljasjalkainen helsinkiläinen. Isäkin oli kotoisin Helsingistä, mutta nuoruudessaan asui myös Tuusulassa. Isän äiti oli tiettävästi kotoisin Nurmijärveltä. Äiti syntyi Kalajoella. Mauri lapsuudenkoti oli Kallion Kirstinkadulla. Se on nykyään osa työläismuseota. Perhe eli vaatimattomasti. Kirjojen lukeminen oli tärkeä ajanviete niin Maurille kuin veljelle ja sisarellekin. Puutarhanhoito perheen kesämökillä oli nuorelle pojalle mieluista puuhaa. Ehkä jo tuolloin istutettiin siemen tulevalle uravalinnalle. Mauri on perheen lapsista ainoa akateemiselle uralle päätynyt. Kannelmäessä Mauri on asunut vuodesta 1982 lähtien. Asuinpaikan valintaan hän on ollut täysin tyytyväinen. Keskustaan on lyhyt matka ja luontokin on lähellä. Oppiminen palkitsee sisäisesti Avioliiton lisäksi jatkuva oppiminen tuottaa hänelle suurta mielihyvää. ”Se on elämän arvokkaimMauri Åhlberg professori eläkkeellä pia asioita” Mauri toteaa. Maurille oppiminen tuotti jo kouluaikoina suurta mielihyvää. Vaihtoehtoja tulevaksi ammatiksi oli laidasta laitaan. Mauri harkitsi mm. papin ja lääkärin ammattia. Lopulta hän päätyi opiskelemaan Helsingin yliopistoon biologiaa ja maantiedettä, josta hän valmistui biologian ja maantieteen opettajaksi. Koulussa opettajan työtä hän teki uransa alkuvuodet. Yliopistoon töihin Mauri päätyi 70-luvun alkupuoliskolla. Elämä vie ja tuo Professorin yksityiselämä ei ole sujunut ilman menetyksiä ja pettymyksiä. Hän on kokenut useasti hylätyksi tulemisen tunnetta. Vaikeissa elämäntilanteissa Mauri on hakeutunut aktiivisesti terapiaan ja korostaakin terapian tärkeyttä. ”On tärkeää oppia puhumaan terveyttä edistävästi”, Mauri toteaa. ”Saattaa aikakin parantaa, mutta jos haluaa ihmisenä kehittyä ja on mahdollista päästä terapiaan, niin se kannattaa käyttää hyväksi”, Mauri neuvoo. Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon ja toinen vaimo kuoli vuonna 2009 vakavan sairauden murtamana kolmen vuoden taistelun jälkeen. Vuodet vaimon sairauden kanssa olivat raskaita myös Maurille, sillä hän joutui voimattomana seuraamaan aviopuolisonsa asteittaista kuihtumista. Vaikka tuska oli suuri, niin Maurin oli myös kohdattava se tosiasia, että mitä jää jäljelle vaimon kuoltua. Voimat olivat lopussa ja hän tunsi itsensä masentuneeksi. Uusi elämä ja kukkiva omenapuu Voimakas ajatus siitä, että hän tarvitsee ihmisen, jonka lähellä on hyvä olla ja jonka kanssa pystyy puhumaan, kantoi Mauria eteenpäin. Yksin jäätyään Mauri ei voinut olla ottamatta yhteyttä naiseen, joka etsi Aurinkomatkojen keskustelupalstalla matkaseuraa. ”Tottakai minä googletin heti, että mikäs mies tämä on”, juukalainen Marja kertoo. ”Huomatessani, että kyseessä on Helsingin yliopiston professori, menin hämilleni”. Ensimmäisille treffeille Marja lähti jännittyneenä. Hän mietti kovasti mitä yhteistä puhuttavaa heillä voisi olla ja miten hänen olisi syytä pukeutua. Jännitys osoittautui turhaksi. Marja sai todeta olevansa ylipuettu ja professorikin oli varsin helposti lähestyttävissä. ”En jaksanut oikein ihmeellisemmin pukeutua, mutta mahdollisimman hyvän ravintolan valitsin tapaamispaikaksi”, Mauri toteaa. Ruokailupaikkana oli viehättävä Omenapuu-ravintola. ”Ilta sujui rauhallisissa merkeissä. Syötiin ja jutusteltiin”, molemmat toteavat ensimmäistä yhteistä iltaansa muistellessaan. Jo ensimmäisellä tapaamisella Mauri teki selväksi, että etsii loppuelämänsä ihmistä. Seuraavana keväänä pariskunta istutti kolme omenapuuta Marjan kotitilalle Pohjois-Karjalaan. Marja oli luvannut vastata kosintaan myönteisesti, kun yksikin omenapuista kukkii. Häitä vietettiin kahden vuoden kuluttua. Mielihyvän lähteitä ”Yksin en pysy terveenä. Etsin ja löysin ihmisen, jonka lähellä on hyvä olla. Toinen ihminen voi toki myös sairastuttaa. Siksi täytyy olla riittävän terve ihminen lähellä ”, Mauri kiteyttää. Hänen mukaansa hyvä elämä koostuu useasta mielihyvän lähteestä. Ensiarvoisen tärkeää on läheinen ihmissuhde sekä jatkuva oppiminen. Arvokkaan oppimisen edistäminen on Maurille yksi tärkeimmistä mielihyvän lähteistä. Myös luonto ja Marjan mukana tullut Emma koira kuuluvat olennaisena osana Maurin käsitykseen hyvästä elämästä. ”Ensin tulee itsestään pitää huolta, jotta voi kenestäkään muusta pitää huolta”, hän muistuttaa. Maurille rakkaudessa olennainen pointti on, että toisen lähellä on hyvä olla ja että puolisoilla on avoin ja rehellinen keskusteluyhteys. Elämää akselilla JuukaKannelmäki-muu maailma Mauri ja Marja ovat siinä suhteessa onnekkaita, että heillä on mahdollisuus yhdistää kaksi asuinmuotoa. Marja on juuri saanut työpaikan Helsingistä ja täällä vietetäänkin nyt työntäyteistä arkea. Molemmat ovat varsin aktiivisia ja nauttivat suunnattomasti pääkaupunkiseudun kulttuuritarjonnasta ja harrastusmahdollisuuksista. Juuan kunnassa sijaitsevasta kodista he eivät kuitenkaan missään tapauksessa aio luopua. Vanha navetta on remontoitu Maurin työtilaksi ja sinne on myös arkistoitu emeritusprofessorin elämäntyön jatkumisen edellytyksenä oleva ”ulkoinen muisti”. Aivan alusta lähtien Mauria ja Marjaa ovat yhdistäneet luonto ja matkailu. Yhdessä on Maurin työmatkoilla käyty mm. Australiassa, Intiassa, Kanadassa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Matkustaminen tuo vastapainoa arjen keskelle ja on oiva mielihyvän lähde. Elämysten ja kokemusten jakaminen toisen kanssa on mitä suurin nautinto. Juuassa pariskunta viljelee ja hellii Marjan omistamaa maata asiantuntevalla otteella. Maurilla on selvä suunnitelma läheisen pellon muokkaamiseksi. Hän aikoo muuttaa sen kauniiksi, luonnonmukaiseksi englantilaistyyliseksi puutarhaksi. ”Vaimo yrittää koko ajan tyrkyttää koneita, mutta minun välineeni on lapio ja harava”, Mauri naurahtaa. Ahkera urakointi puutarhassa onkin jo tuottanut satoa. Mm. vähäravinteista kasvualustaa vaativista tyrneistä on tullut satoa aika tavalla. Kestävä kehitys Maurille kestävä kehitys on korkein arvo, koska se hänelle tarkoittaa elämän jatkumista. ”Ilman elämää ei ole mitään muita arvoja.” Maurin elinikäinen kiinnostus kasveihin ja muuhun elävään luontoon konkretisoituu LuontoPortti-verkkosivustossa, jonka kehittämisessä hän on ollut mukana alusta alkaen. Sivusto hyödyttää kaikkia elävästä luonnosta kiinnostuneita. Sen avulla voi ilmaiseksi tunnistaa mm. luonnonkukkia, päiväperhosia, lintuja, sieniä. Mauri toimii sivuston tutkimusja kehittämisjohtajana ja pitää yllä yhteyksiä yliopistoon. Tavoitteena olisi saada LuontoPortista julkinen palvelu, joka olisi kirjaston tavoin kaikkien käytettävissä. Tällöin siitä voisi tulla maailmanlaajuinen sosiaalinen innovaatio. Ajatuksena on, että jokainen yhteisö voisi lisensoida patentoidun lajintunnistamismenetelmän ja perustaa omalle alueelleen paikallisen LuontoPortin ja kehittää sitä eteenpäin. Mauri puhuu innostavasti Facebookista ja siitä, kuinka se mahdollistaa koko ihmiskunnan oppimisen. Ihmiskunnalla on suunnattomat ongelmat, kuten ilmaston liian nopea ja voimakas muutos sekä biodiversiteetin (elävän luonnon monimuotoisuuden) väheneminen. Mutta toisaalta on rakennettu internet, suurin ihmiskunnan rakentama infrastruktuuri, joka mahdollistaa sosiaalisen median, erityisesti Facebookin avulla. Ennen jokainen maailman ihminen oli kuuden kädenpuristuksen päässä toisistaan. Nykyään Facebookin jälkeen se on supistunut suuruusluokaltaan neljään kädenpuristukseen. Suomen luonnossa on paljon ilmaista ruokaa ”Ympäristönsuojeluun liittyvät ongelmat ovat usein myös paikallisia, eri alueilla ja eri yhteisöissä ongelmat saattavat olla hyvinkin erilaisia”, Mauri muistuttaa. Olennainen tekijä eliöiden monimuotoisuuden suojelussa on, että jokainen suojelee omaa paikallista ympäristöä ja käyttää sitä kestävästi. ”Ihan turha valittaa, että ruoka on kallista, kun sitä saa ilmaiseksi omasta lähiluonnosta”, hän täsmentää ja mainitsee samaan hengenvetoon esimerkkeinä nokkosen, vuohenputken ja osmankäämin, joista saa valmistettua herkullista ruokaa. Idea ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on luettavissa Maurin tutkimuksista 1990luvun alkupuolelta lähtien. Esimerkiksi ”On hyvä, että säästää energiaa, mutta ei kannata säästää itseään kuoliaaksi”, Mauri sanoo. Yliopistossa pitkän uran tehnyt emeritusprofessori olisi tietysti halunnut jatkaa täysipainoisesti työntekoa aina hamaan tulevaisuuteen asti. ”Kyllä mä koen, että mut pakotettiin vanhuuseläkkeelle. Tämä on kyllä ikärasistiyhteiskunta”, tänä vuonna 70-vuotta täyttävä Mauri tiivistää tuntojaan. Vuodenvaihteessa eläkkeelle ”pakotettu” emeritusprofessori jatkaa yhä väitöskirjojen ohjausta. Myös työpöytä ja työkone sekä sähköposti pysyvät tukevasti yliopistolla ainakin seuraavat kolme vuotta. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri varvikko SAIN 12.1. nähdä ikkunasta näytelmän, jollaista en ole tähän ikään nähnyt edes aikoinaan maalla asuessani. Kanahaukka nappasi Trumpettipolulla naarasfasaanin ja alkoi höyhentää sitä elävältä. Aika hurjalta näytti, kun fasaanin jalkojen vielä ilmaa sätkiessä haukka nokki ylväästi höyhentuppoja fasaanista ja huitoi ne upeissa kaarissa levälleen hangelle. Pari kertaa haukan hommat keskeytyivät, jolloin se lensi koivuun kytikseen. Oksalta se tarkkaili haukankatseellaan, että milloin paisti on taas syötävissä. Rohkea kaveri, mutta ilmeisesti myös hyvin nälkäinen, sillä häiriöt eivät estäneet sitä nauttimasta herkkupalaa loppuun asti. Kyllä Kannelmäessä on monipuolista elämää! Loistavaa alkanutta vuotta ja työniloa toimitukseen! Tarja Ruohonen LUKIJALTA Hyvä ja mielekäs elämä, kestävä kehitys ja jatkuva oppiminen ovat Maurin keskeisimpiä teesejä. Maurille ja Marjalle on tärkeätä, että toisen lähellä on hyvä olla ja että puolisoilla on avoin ja rehellinen keskusteluyhteys.
6 21.1.2015 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja Avoinna avainkortilla joka päivä klo 05.00-23.00 Toimisto avoinna arkisin klo 15.00-20.00 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • info@kannelgym.? www.kannelgym.? • Löytyy myös Facebookista! HELSINGIN YLIOPISTON maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki on ahkera tutkijakirjoittaja. Hänen uusin kirjansa Suomen talouspolitiikan tulevaisuus. Teoriasta käytäntöön. Into. 2014 jatkaa talouteoreettisia analyysejä globaalikeynesiläisessä hengessä. Alkuperäinen ajatus oli muotoilla vasemmiston talouspoliittinen vaaliohjelma 2015. Kirjasta tuli Patomäen ansiosta kuitenkin tätä alkuajatustaan huomattavasti laajempi katsaus nykyisten talouspolitiikan ja talousteorioiden keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin Suomen oloihin sovellettuna. ”Suomen taloustilannetta vuonna 2015 määrittää kaksi asiaa: teollisuustuotannon heikot kehitysnäkymät, jotka ovat suorassa yhteydessä alhaisiin investointeihin ja korkeaan työttömyyteen, sekä EU:n budjettikuri”. EU:n budjettikuri vähentää kasvunäkemyksiä Euroopassa ja vaikuttaa myös suoraan Suomeen. Lisäksi USA:n ja EU:n määräämät talouspakotteet Venäjälle Ukrainakriisin vuoksi vaikeuttavat monien suomalaisyritysten toimintaa Venäjällä. Patomäki selventää nykyisen talouspolitiikan pääkäsitteiden sisältöä ja niihin liittyviä ongelmia, joihin tavallinen lehden lukija törmää päivittäin. Näitä ovat sellaiset käsitteet kuin niukkuus, tarjonta ja kysyntä, kannustimet, tehokkuus, bruttokansantuote, kasvu, julkistalous, kilpailukyky, kestävyysvaje ja rakennemuutos. Näistä erityisesti kaksi viimemainittua käsitettä, joita toistellaan jatkuvasti talouskeskusteluissa, aiheuttavat paljon sekaannusta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan, että kun tiedetään väestökehitys, keskimääräinen BKT-kasvuaste, työn tuottavuuden kasvu, työvoiman muuttoliikkeet, veroaste, tulonjako, yhteisten sijoitusten tuottoja muut kehitykseen vaikuttavat asiat riittävällä tarkkuudella pitkälle tulevaisuuteen, voidaan laskea jopa prosentin kymmenyksen tarkkuudella julkisen talouden vaje esimerkiksi vuonna 2030. Julkisuudessa esitetyt kestävyysvajearviot vaihtelevat kuitenkin rajusti. Palkansaajien tutkimuslaitoksen esittämästä alle puolesta prosentista Suomen Pankin ja EU:n yli kuuteen prosenttiin. Todellisuudessa talouden kasvuennusteet pystyvät ennakoimaan kehitystä korkeintaan muutamiksi kuukausiksi eteenpäin. Näiden tulevaisuusennakointien varsinainen tarkoitus onkin vaikuttaa nykyisyyteen, saada ihmiset toimimaan halutulla tavalla. Niitä käytetään mm. nollapalkankorotusten tai jopa palkanalennusten perustelemiseen. Suomessa 2010-luvulla rakenteelliset uudistukset ovat keskittyneet ennen kaikkea pyrkimykseen vähentää kestävyysvajetta. Patomäki tarkastelee erilaisia talousteorioita uusklassisesta talousteoriasta globaaliin poliittiseen taloustieteeseen. Tuotannon monikansallistuminen vahvistaa maailmantalouden osien keskinäistä riippuvuutta ja vähentää kotimaisen kysynnän merkitystä. Megayhtiöt toimivat maailmanlaajuisesti. Samalla tuotantoketjut pirstoutuvat ympäri maailmaa. Uudessa tilanteessa aiemmat reformiesitykset saavat uusia maailmanlaajuisia merkityksiä. John Maynard Keynesin jo 1930-luvulla esittämän osakeveron laajentamista James Tobin esitti vuonna 1972 ehdottamalla kansainvälistä valuutanvaihtoveroa. Myöhemmin hän paransi ehdotustaan esittämällä, että yhdentyminen on parempi vaihtoehto. ”Jos maailmassa olisi vain yksi maailmanvaluutta ja yksi keskuspankki, ei valuutanvaihtoverolle olisi tarvetta”. Keynesin hengessä Tobin korosti valtioiden talouspoliitikkojen koordinoinnin tärkeyttä. Koordinointiin kuuluisi pitkälle menevä ja aiempaa globaalisempi näkemys valtioiden yhteisvastuusta. Teoriasta käytäntöön Demokraattisen talouspolitiikan tavoitteena tulee olla taata jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet tehdä asioita, oppia uutta, kasvaa ja kukoistaa. ”… tuloja varallisuuserot ovat hyväksyttäviä vain silloin kun: kaikkien perustarpeista huolehditaan niin, että kullekin on luotu edellytykset oman ihmisyyden kehittymiseen ja sen täydellistämiseen kunkin oman polun mukaisesti. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet ilmaista itseään, oppia, kasvaa ja kukoistaa ja siten saada tyydyttää myös korkeampia tarpeitaan. Erot hyödyttävät ennen kaikkea heikommassa asemassa olevia sitä kautta, että kokonaisuus toimii tehokkaammin. Peli on kaikilta osin reilu myös kilpailtaessa näiden yli jäävän tuotoksen jakautumisesta eivätkä erot pääse kasautumaan”. (s.135) Globaalikeynesiläisiin uudistuksiin voisivat kuulua: ”kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n erityisnosto-oikeuksien käytön laajentaminen tai uusi maailmanlaajuinen keskuspankkivaluutta -järjestelmä, jonka avulla maailmankaupan alija ylijäämä voidaan tasoittaa tasapuolisesti (esimerkiksi ylijäämämaiden keskuspankkitilien verotus) globaali velkasovittelumekanismi maailmanlaajuisia veroja ja uudelleenjakoa maailmanlaajuisia talousja sosiaalipolitiikan elementtejä sekä ylikansallinen tuki työntekijöiden oikeuksille, järjestäytymiselle ja yhteisvastuun järjestelmille, ei pelkästään solidaarisuudesta vaan myös globaalin kokonaiskysynnän vuoksi”. (s. 174-175) Patomäki huomauttaa, että edellä esiteltyjen ehdotusten toteuttamiseen vaaditaan käytännöllisten ja institutionaalisten järjestelyjen mallia, jota ei vielä ole luotu, mutta joka on poliittisesti mahdollista saavuttaa ja muutoinkin realistisesti toteutettavissa oleva vaihtoehto yhteiskunnallisten käytäntöjen ja suhteiden järjestämiseksi. Globaali demokratisaatioprosessi on avoin, sillä ei ole yhtä lopullista päämäärää. Patomäki haluaa näin torjua jäykät ideologiset mallit, jotka ovat historiassa johtaneet usein umpikujaan. Oiva Björkbacka Suomen talouspolitiikan tulevaisuus Tanotorven toimitus muutti! Tanotorven toimitus ja Eepinen Oy muuttivat tässä kuussa uusiin tiloihin Laitilantie 2:een Länsi-Hakuninmaalle. Puhelinnumero vaihtuu. Toimiston uusi numero on 010 3206 663. Käynti autolla Vanhalta Kaarelantieltä joko Malminkartanon tai Kaivokselan kautta. Tiedustelut: Jauri Varvikko, 040-512 5105 PROHIUS PROHIUS Teija Lempinen ja Benita Luoma Uusille asiakkaille Benitan töistä -20% alennusta kevään ajan Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Bök i Kårböle JAG HAR ANVÄNT de senaste veckorna till att grunda ett kontor i den forna drängstugan i Malmgård. Huset ger mig rötter och ett sammanhang i min nya hemtrakt. De knarrande golvtiljorna, de gedigna takbjälkarna och de handtillverkade, frostnupna spikarna i de rödmålade ytterväggarna vittnar om lokalhistoriska vingslag. I samma hus bodde för 220 år sedan en dräng som arbetade på Malmgårds herrgård. Nu är jag dräng för olika ? nansiärer som vill att jag ska skriva en reportagebok om de estniska svenskbygderna. Utanför mitt arbetsrum skymtar den folkskola som har hyst ortens svenskspråkiga barn i över etthundra års tid. Under en Runebergsfest i Helsinge socken den fjärde februari 1894 samlade byborna in medel för att grunda en folkskola i Gammelby, Kårböle. Skolan byggdes till stor del med talkokrafter och invigdes två år senare. Den sociala misären var utbredd i Kårböle i början av 1900-talet. Gammelby med omnejd beboddes till stor del av backstugusittare, torpare, sjömän och arbetare som hade det knapert. Fattigdomen gjorde sig påmind även i skolmiljön. År 1928 lät skolans lärare införskaffa kängor åt 25 elever för 2500 mark med hjälp av ett beklädnadsunderstöd. I dag återstår inte mycket av den by som en gång existerade i Kårböle. Staden har vuxit fast i det forna bysamhället och utplånat Gammelby. Trävillorna har bytts ut mot höghus, åkrarna har förvandlats till förorter och ängarna har bytt skepnad. Ett gytter av gator och gränder genomkorsar den bygd där kor betade på ängen ännu på 1970-talet. Gammelby hade omkring 200 invånare på 1920-talet. I dag bor det närmare 27 000 människor i Kårböle. Den lokala bygemenskapen, som bland annat såg till att skolbarnen i Kårböle ? ck nya skor, ? nns inte längre. Bygemenskap förknippas ofta med social kontroll, vilket inkräktar på den individualistiska friheten och föder skvaller. Det ? nns å andra sidan alltid två sidor av samma mynt. I det lilla bysamhället, där alla känner varandra, är tröskeln låg för att erbjuda hjälp då någon ligger risigt till. Ingen blir lämnad ensam då sjukdomen eller fattigdomen slår till. I dag är det ingen som svälter eller går utan skor i Kårböle. Den forna bygemenskapen har kanske slagits i spillror och vi lever våra anonyma liv inkapslade i våra lägenheter i förorten. Vi känner knappt våra grannar och stirrar med glasartad blick ut i tomma intet då vi väntar på lokaltåget i gryningen. Men under den skenbart hårda ytan pågår uppbyggnaden av en ny bygemenskap. I de sociala medierna frodas gemenskapen och viljan att hjälpa sina medBygemenskap Mikael Sjövall är styrelsemedlem i föreningen Kårböle Gille och bosatt i Malmgård. människor. Lokala Facebook-grupper har blivit nya stöttepelare i förortens sociala nätverk. Min granne tappade nyligen sina bilnycklar i Gamlas, men åter? ck dem tack vare en vänlig själ som meddelade på Facebook att upphittade bilnycklar ges mot beskrivning. På en annan Facebook-grupp har någon förbarmat sig över en bortsprungen hund som har hittats i Malmgård. Föreståndaren på Malmgårds bibliotek har gjort ? na insatser för att förebygga mobbning och i Gamlas gör den lokala församlingen ett fantastiskt diakoniarbete för att lindra fattigdomen och motverka social utslagning. Den goda viljan ? nns kvar i Gammelby, trots allt. Dagens bygemenskap har många förgreningar. Låt oss ta väl vara på den. Mikael Sjövall parturi-kampaamo
7 21.1.2015 RAAMATUN MUKAAN SEITSEMÄÄ lihavaa vuotta seuraa seitsemän laihaa. Tämähän usein pitääkin paikkansa sillä edellytyksellä, että virheistä otetaan opiksi ja toimintaa korjataan. Tollommankin luulisi seitsemässä vuodessa käsittävän, mikä mättää ja miten asia korjataan. Talous on aina ollut nousujohteista (joka ei ollenkaan tarkoita sitä, että luonnonvaroja käytettäisiin enemmän kasvun takia, tälläinen vihreä väärinymmärrys on kuitenkin hyvin tavallinen. Taloudellinen kasvu on tapahtunut viime vuosikymmeninä Suomessa siten, että luonto on puhdistunut ja on monessa suhteessa hyvinvoivempi kuin 50-luvulla. Myös kotitalouksien energiankulutus on laskenut tuona aikana). Kasvu eli nousujohteisuus taloudessa on merkinnyt, että kaikki lamamme ovat kestäneet verrattain lyhyen aikaa. Erityisen onnistuneesti 90-luvun alussa onnistuttiin korjaamaan karmeat virheet, joita 80-luvun lopulla tehtiin, muuttamalla ”vahva” markka kelluvaksi. Se, sekä verotuksen muuttaminen yrittämistä kannustavaksi nopeasti vei Suomen lamasta ulos. Se, että laman hoidon yhteydessä tapahtui varallisuuden uusjakoa ja pankkien asiakkaat kokivat suuria oikeudenloukkauksia, on taas eri tarina. Nyt on tilanne aivan toinen. Vuodesta 2008, jolloin laihat vuodet alkoivat, on kulunut jokseenkin seitsemän vuotta. Mutta koska korjaavia toimia ei ole tehty, arvaukseni on, että myös tulevat vuodet tulevat olemaan laihoja, ainakin meille suomalaisille. Kyvytön hallituksemme on jättänyt oikaisevat päätökset maassamme tekemättä. Rahankäyttö on pahoin rapautunutta, ja tehoja ei ole järjestelmässä. Julkisen puolen palkat ovat karanneet yksityiseltä puolelta, ja maksajat eivät enää jaksa maksaa. Järjestelmä vuotaa pahoin ulkomaille eli raha ei enää kierrä kotimaassa, vaan vuotaa ulos. Ilmeisiä vikoja omassa järjestelmässämme emme ole pystyneet korjaamaan. Verotuksen koventaminen tekee entistä vaikeammaksi luoda kannustava järjestelmä. Pahinta kuitenkin on, että meidät on viety eurojärjestelmään, joka on korjauskelvoton. Mikäli toisen maailmansodan myllerryksessä olimme kuin koskivene, joka onnistui välttämään pahimmat karikot, olemme nyt Saksan peesissä ajautuva ajopuu, vailla omaa tahtoa. Jatkamalla eurossa tie vie kohti yhä suurempia vaikeuksia. Jo tapahtunut 10%:n elintason lasku (verrattuna siihen että euroa ei olisi) on vasta alkua. Euron suurimpia vikoja on pankkisektorin hillitön paisuminen. Pankkien taseet ovat 349% euromaiden BKT:stä, kun USA:ssa pankkien taseet ovat 78% BKT:stä. Euroopan keskuspankin johtaja Antonio Draghi, jolta sivumennen sanoen en usko milloinkaan tulevan ainoatakaan Suomelle edullista päätöstä, tahtoo ratkaista pankkisektorin ylipaisuneisuuden, ylilikviditeetin paisuttamalla pankkisektoria vielä paljon lisää. Se merkitsee valtavaa tulonsiirtoa säästäjiltä ja veronmaksajilta muutamille suunnattoman rikkaille. En ihmettelisi, vaikka Draghillekin olisi tulossa tästä siivu. Mutta on kaskessa kantokin. Draghin ilmoittaessa tarkoituksenaan olevan huonontaa tietoisesti euron arvoa, saattaa se johtaa talletuspakoon euroalueelta, joka entisestään voisi hankaloittaa liiketoiminnan rahoittamista Euroopassa. Jo nyt, huolimatta valtavista pankkien tukemisista, pankkivalvonta eli kaavamaiset määräykset luottoriskeistä eivät mahdollista sitä että pankit voisivat rahoittaa yrittämistä ja pk-sektoria. Päättäjämme ja valtalehtemme ehkä tarkoituksellisesti vaikenevat mahdollisuudesta purkaa eurojärjestelmä. Se olisi tehtävissä samoilla toimilla kuin euroon mentiinkin, eli muuttamalla euro ecu-2-korivaluutaksi, jossa Suomella olisi 1,8 %:n paino. Näin menettelemällä valuutan muuttaminen ei aiheuttaisi paniikkireaktioita ja kansalliset valuutat/kansallinen valuutta voitaisiin ottaa käyttöön rinnakkaisvaluuttoina/ valuuttana hallitusti. Muutosten pitkittyminen pahentaa Suomen velkaantumista, kilpailukykyongelmia ja julkisia vajeita. Esko Karinen Asiatietojen lähde: Euron tulevaisuus, toimittanut professori Vesa Kanniainen, 2014 Kuinka monta laihaa vuotta? Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa POHJOIS-HAAGAAN on avattu eläkeläisille ja työttömille helsinkiläisille tarkoitettu pienimuotoinen palvelukeskus. Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää lähialueen asukkaiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Ohjelmaa on tarjolla sekä Hopeatien palvelutalon että Mariankodin toimipisteissä. Myös kuntosali on asiakkaiden käytettävissä molemmissa toimipisteissä. Parhaiten tietoa toiminnasta saa tulemalla itse paikan päälle. Samalla voi jättää omat ehdotuksensa mahdollisista luentoaiheista tai ryhmistä nimettömänä sisääntuloaulassa sijaitsevaan idealaatikkoon. Palvelukeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 -16. ”Tule sellaisena kuin olet”, Hopeatien vastaava ohjaaja Eevastiina Päivärinne sanoo ja toivottaa kaikki halukkaat tutustumaan palvelukeskuksen tiloihin ja tarjolla oleviin palveluihin. Hopeatien palvelutalon toimipisteestä voit lunastaa palvelukeskuskortin, joka oikeuttaa osallistumaan kaikkiin keskuksen toimin010 3206 663 SINUN TERVEYTTÄSI TUKEMASSA www.terveystalo.com Laulukuja 4 B, 00420 Helsinki ma–to 7.30–19, pe 7.30–16 Puhelun hinta on lankaliittymästä 8 ,3 5 snt /puhelu + 3 ,2 snt /min, ma tkapuhelinliittymästä 8 ,3 5 snt /puhelu + 19 ,3 3 snt /min. * Terveystalo on täyden palvelun lääkärikeskus, jossa saat aina ammattitaitoista ja ripeää apua vaivoihisi. Saman katon alla tarjoamme monipuoliset yleisja erikoislääkäripalvelut sekä kuvantamisja laboratoriopalvelut. Terveystalo Kamppi päivystää 24 h. Pohjois-Haagaan uusi palvelukeskus toihin. Hopeatien palvelutalossa sijaitsevassa kahvila-ravintolassa Fazer Food Service:ssa voi myös syödä aamiaista, lounasta ja päivällistä erillisin hinnoin viikon jokaisena päivänä. Kuukausittainen palvelukeskusohjelma on luettavissa Helsingin Seniorisäätiön Internetja Facebook-sivuilla. Pohjois-Haagan palvelukeskus on avaamassa omat Facebooksivut helmikuun aikana. Lisätietoja toiminnasta: Vastaava ohjaaja Eevastiina Päivärinne (Hopeatie), p.09-310 46779, eevastiina. paivarinne@hel.? tai Sosiaaliohjaaja Mari Raatikainen (Mariankoti), p.020 – 7718 516, mari.raatikainen@seniorisaatio.? Suomalainen Kirjakauppa Kannelmäki ja Myyrmäki K-market Iso-Kappa • K-market Ristikko Stadin Slangi ry. verkkokauppa Kansan Uutiset verkkokauppa • Booky.? Kääpiöitä ja jättiläisiä nyt kaupoissa KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Kari Varvikko Ki V Kari Varvikon KÄÄPIÖITÄ JA JÄTTILÄISIÄ Tanotorven päätoimittaja Kari Varvikon muistelmat ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on nyt saatavissa seuraavista paikoista:
Liput 09 310 12000 (ark. 12–18) ja Lippupalvelu Klaneettitie 5 | kanneltalo.? Liput 09 ke 28.1. klo 19, alk. 12/6 € Espoo Jazz Trio solisteinaan Anastasia Trizna, Kari Fall ja Jarmo Rouvinen. Juontajana Jukka Haavisto. Bongo Rock pe 6.2. klo 20, liput 13/9 € Reino Nordinin ja DJ Herkuleksen aka Henrik Suhosen tuotannossa soulahtava reggae yhdistyy kasari-dance hall -meininkiin ja elektroniseen klubi-musaan. Lämppärinä Dylan klo 19. jalanjäljillä Suomalainen barokkiorkesteri ti 27.1. klo 19, alk. 13/9 € Musiikkia Haydnilta, Mozartilta, Steffanilta ja Wagenseililta. Enemmän irti esityksestä -alustus ennen konserttia klo 18.15 Kanneltalon kahvilan stagella. FiBO Players: Dora Asterstad – viulu, Viola Räisänen – viulu, Lea Pekkala – sello, Petteri Pitko – cembalo jalanjälj Mozartin Kannelmäessä Improvisaatioteatteri Häpeämättömät to 22.1. klo 18, vapaa pääsy Ihanan häpeämätön ja valovoimainen improklubi Kanneltalon kahvilassa. Kannelmäessä Kohtauksia Unga Teatern la 31.1. klo 14 (ruots.) ja klo 15.30 (suom.), liput 5 € Klassikkosatuun perustuva koko perheelle soveltuva esitys neuvokkaasta tytöstä, sudesta ja isoäidistä. Kesto 35 min, ikäsuositus yli 3-vuotiaille a Tea Unga 1 klo 14 (ruots ) ja llla 3311 11 Punahilkka kk k k k k k ka a Rödluvan kkke ke ke 22228888.1111. kkkkllo lo lo 1111999, aalk lk lk. 12 12 12/6 /6 /6 €€ l PERHEMESSU JA YHTEISVASTUUKERÄYKSEN AVAUS su 1.2. klo 10 • Aili Raitavuo, Nina Rajamäki, Heidi Metsälä, Sirkku Rintamäki • Messun jälkeen kirkkokahvit ja soppalounas (kanakeitto), vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle • Tietoisku Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden kohteista: Haitin selviytymistie kriiseistä koulutielle sekä Suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkoston teeman Pyydä apua! esimerkki Kannelmäestä. • Ilmoittaudu mukaan Yv-lipaskerääjäksi tai listakerääjäksi kirkkokahveilla tai muulloin Heidi Metsälälle, p. 09 2340 3842 tai heidi.metsala@evl.? • Pyydämme apuasi ja annamme avun eteenpäin! VAUVAKIRKKO su 8.2. klo 10 Lotta Pirilä, Anna Myllylä. Vauvat ja muut lapset siunataan kirkon alttarilla. Kirkon jälkeen on hedelmäsose-, mehuja kahvitarjoilu. Vauvoille omat pullot mukaan. AAMUPYSÄKKI ti klo 9.15 ehtoollinen kirkon kappelissa ja aamiainen (1,50 €) seurakuntasalissa. 20.1. Aili Raitavuo, Tuula Kojo-Gregoriadis, Maria Tuokko. 3.2. Nina Rajamäki, Ulla-Maija Tuura, Maria Tuokko. MUKSUKIRKKO ke 11.2. klo 10 Kirkkohetki perheen pienimmillekin. Mahdollisuus ehtoolliseen. Lotta Pirilä. VIRRESTÄ VOIMAA su 8.2. klo 18 Kevättä kynttelistä. Anne Myllylä, Aili Raitavuo. MESSU JA ILTATEE Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8 su klo 18, 25.1. Nina Rajamäki, Maria Tuokko. 8.2. Konsta Korhonen, Kari Härkönen. TYTÖT JA POJAT Kerhokausi on alkanut. Ohjelmassa Sählykerhoja, kokkikerhoja, Nurkan avoimet ovet. Talvileiri on luvassa ala-asteikäisille Korpirauhassa 6.–8.3. Ilm. leirille alkaa helmikuussa, www. mestat.? /kertsimestat/kannelmaki/leirit-ja-retket Lisätietoja Pekalta, p. 09 2340 3851. JENNYN MUMMOLA Lapsille ja perheille Toimintakeskus Jennyssä la 7.2. klo 10–13. Laulua, leikkiä, askartelua, välipala. Maksuton, ei tarvitse ilmoittautua. Yhteyshenkilö Raili Kettunen, p. 050 469 3716 SOPPAA Malminkartanon aukiolla pe 30.1. klo 12–14. …ja paljon muuta! Katso lisää tapahtumakalenterista nettisivuiltamme tai Kevät 2015-esitteestä. Esitteen saat kirkolta tai Paikasta (Kauppakeskus Kaari, -1. krs). Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Asunto Oy Helsingin Tampuriini Asunto Oy Helsingin Pelimanni os. Pasuunatie 4, 00420 Helsinki AUTO TALVEKSI HALLIIN! NYT MYYTÄVÄNÄ AUTOHALLIPAIKKOJA Kannelmäen juna-aseman vieressä! Autohalli on katettu ja paikat on varustettu lämpöpisteillä. Mh. 10.000,00 € Ota yhteyttä: SRV Rakennus Oy Asuntomyynti p. 0201 455 390, asuntomyynti@srv.? Nordea P ankki Suomi Oyj Pitäjänmäki, Hiomotie 30 Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari 2/3 krs. 0200 3000 nordea.? Tule asiakkaaksemme Kannelmäen tai Pitäjänmäen konttoriimme Eija-Riitta, Mari ja Maija sekä muut henkilökohtaiset pankkineuvojamme toivottavat sinut tervetulleeksi asiakkaaksi. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Katso lisää nordea.? /tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen. Teemme sen mahdolliseksi * Nordea on Global Finance –lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013. Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.*