Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19.30, lauantaisin klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Rokkimies Miika Viiala toi iskelmäkaraoken SM-pronssia Kaarelaan No 1 23.1.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Porrassiivoukset edullisesti ja ammattitaidolla! Takuuvarmasti hyvä palvelu yli 35 vuoden kokemuksella! HESA PORRASSIIVOUS OY P. 050 505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta KANNELMÄEN ELÄKKEENSAAJAT kokoaa ikäihmiset yhteen
2 23.1.2016 TERVETULOA MESSUUN! Kannelmäen kirkossa • Messu ja kirkkokahvit sunnuntaisin klo 10 ja viikkomessu keskiviikkoisin klo 19 • Aamupysäkki ti 2.2., 16.2. (joka toinen ti) klo 9.15. Kirkossa ehtoollinen, ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen (1,50 €) seurakuntasalissa. • Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 7.2. klo 10. Messun jälkeen soppalounas ja kirkkokahvit, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. • Luottamuksen messu ke 17.2. klo 19. Tunnelmallinen hiljaisen mietiskelyn ja Taizé-laulujen messu. Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8 • Messu ja iltatee su 31.1. ja 14.2. (joka toinen su) klo 18 • Puuhamessu su 7.2. klo 15 YHTEISVASTUUKERÄYS 2016 • Yhteisvastuun keräyskohteina v. 2016 on kotimaassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy partion keinoin ja ulkomaan kohteena Ugandassa nuorten ammattikoulutuksen ja toimeentulon tukeminen. • Sinua tarvitaan anna aikalahja hyvään ja tule tunniksi tai pariksi lipaskerääjäksi viikoille 6 ja 10 Kauppakeskus Kaareen. Keräysajat ovat ma–pe klo 10–13 ja 16– 19 ja la klo 11–17. Ilmoittaudu Ulla-Maija Tuuralle, p. 09 2340 3843. • Kaarina Ruusuvirta Trio Yhteisvastuukonsertti to 11.2. klo 18.30 Malminkartanon kappelissa. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen iltakahvit/teet 5 € Yhteisvastuun hyväksi. Kaarina Ruusuvirta, laulu, Jyrki Myllylä, klarinetti, saksofoni, Kari Härkönen, piano. Virrestä voimaa su 14.2. klo 18 kirkossa. Ystävänpäivän virsiä, Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. Soppatykillä on tarjolla kasvishernekeittoa ja mehua to 28.1. klo 12–14 Sitratorilla ja to 11.2. klo 12–14 Malminkartanon aukiolla. Monikulttuurinen naistenryhmä Multicultural group for women tiistaisin 9.2., 8.3., 12.4., 10.5. ja 7.6. klo 10–13 Ruskeasuon seurakuntakeskus, os. Tenholantie 6. Avoin maahanmuuttajille ja heidän tukihenkilöilleen. Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843, Sirkku Kuusanmäki, p. 09 2340 4740 tai Helena Moilanen, p. 040 579 8634. Lahjoitusleipää on saatavana Kannelmäen kirkolta, seurakuntakeskuksen ala-aulasta tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9 alkaen niin kauan kuin leipää riittää. Poikkeuksena ovat juhlapyhät, jolloin leipää ei jaeta. Leivät lahjoittaa Prisma Kaari Kannelmäki. Leipien kuljetuksen kirkolle huolehtii Lions Club HKI/Malminkartano. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Bök i Kårböle SENAST SKREV JAG HÄR om hur vi som talar svenska i Finland ofta blir missförstådda bland våra ? nskspråkiga vänner. Ett färskt exempel på hur fel det kan gå i Sverige, är en intervju med den ? nländska juniorvärldsmästaren i ishockey Kasper Björkqvist. Den svenska journalisten frågar: ”Hur kommer det sig att du talar så bra svenska, har du bott i Sverige?”. Den frågan har många av oss fått och vi blir alltid litet beklämda av att många svenskar inte känner till vår gemensamma historia, som innebär att vi har två nationalspråk och en aktivt svensktalande minoritet. Jag skall med det samma säga att jag också har många vänner i Sverige som är mycket väl insatta i ? nskt historia, kultur och politik, men de är ändå en välinformerad minoritet. Hur ser då våra grannar i väster på Finland? Varför vet de så litet om oss? Är vi kanske inte tillräckligt intressanta? Vilka ? nländare är då kända i Sverige? Finsk politik är ganska obekant i Sverige. På senaste tid har Timo Soini fått en del uppmärksamhet pga. att han upplevs som ett hot mot det svenska språket i Finland. Alexander Stubb har antagligen också lyckats tala svenska i TV så att han är bekant. Däremot är jag rädd för att både vår statsminister och president är ganska obekanta i väster. Kekkonen minns antagligen den äldre generationen. De enda ? nländare som jag sett på svensk TV är Jörn Donner och Alexander Stubb. Mycket känd lär för tillfället vara skådespelaren Jarmo Mäkinen pga. sin andel i en svensk TVreklam för K-Rauta, tillsammans med Arja Saijonmaa, båda ridande på en björn! I Sverige boende ? nlandsfödda (som inte mera identi? eras som ? nländare) är bl.a. svenska riksbankens chef Stefan Ingves, TV-kändisen Mark Levengood och Dramaten-skådespelaren Stina Ekblad. Men sångerskan Lill Lindfors har antagligen tappat sin Munksnäsidentitet. Som ? nländare noteras säkert Marko Lehtosalo (mera känd som sångaren Markoolio) och sångaridolen Jari Sillanpää. Sverige har så många egna ishockeyhjältar att vår Teemu Selänne antagligen inte noteras så högt där. Formelföraren Kimi Räikkönen kanske ändå duger? Skådespelaren Birgitta Ulfsson och konstnären/ författaren Tove Jansson kan antagligen många placera i Finland. Och den äldre generationen känner väl JL Runeberg, Jean Sibelius och Gustaf Mannerheim. Men det räcker inte till för att svenskarna skall känna till Finland. Vi måste nog alla hjälpas åt med att berätHur talar du så bra svenska? ta mera om dagens Finland då vi träffar svenska vänner, om de bara är intresserade. Professor Henrik Meinander konstaterade nyligen att svenskarna kanske inte tycker sig har så stor orsak att lära sig känna omvärlden. Sverige har inte på över tvåhundra år krigat med sina grannar utan i stället fått koncentrera sig på att bygga upp sitt egna folkhem, som har blivit den stora framgångshistorien. Men eftersom ? nländarna är den största invandrargruppen i Sverige, uppskattningsvis 500 000 (ungefär en tredjedel av dem har svenska som modersmål), kan vi nog kräva att svenskarna lär sig litet mera om vårt land och vårt folk. Dessutom har vi ju dem som i ? era generationer bott i Sverige, främst i Tornedalen och talar meänkieli. Och ? nska har det talats i Stockholm sedan 1500-talet. Peter Rehnström svensktalande Gamlasbo som aldrig har bott i Sverige Kannelmäen Kahvila Päivittäin tuoreita suolaisia ja makeita herkkuja Vanhaistentie 1, 00420 Kannelmäki Puh. 040 214 3730 • Avoinna ark. 8-16 Tervetuloa! SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri TANOTORVEN ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ain.pv. Ilm.pv 1 11.1. 23.1. 2 5.2. 17.2. 3 4.3. 16.3. 4 31.3. 13.4. 5 2.5. 14.5. 6 27.5. 11.6. 7 5.8. 17.8. 8 2.9. 14.9. 9 30.9. 12.10. 10 24.10. 5.11. 11 18.11. 30.11. 12 2.12. 14.12. Ystävän Päivänä 14.2. kaikki tuotteet osta yksi maksa kaksi (tarjoamme edullisemman). Parturi-Kampaamo MARI LEINO P. (09) 562 5663 Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.?
23.1.2016 3 Pääkirjoitus OLEMMEKO UNOHTANEET KYVYN KUUNNELLA? Jokainen meistä tuntuu nykyisin olevan yhteiskuntaekspertti, jonka näkemys on ainoa oikea. Jaamme näkemyksiämme sosiaalisissa medioissa, Facebookissa ja keskustelupalstoilla ja odotamme tykkäyksiä ja myötäilyä. Keräämme samanmielisiä ympärillemme. Jos joku on eri mieltä, alkaa herjauskampanja, jonka seurauksena vastakkaista mieltä olevalta viedään arvokkuus ja hänet leimataan, hänen argumenttejaan ei kuunnella ja näkemyksistään ei keskustella kuin tuomitsevasti. Olennaiset asiat sivuutetaan ja kaikki muuttuu henkilökohtaiseksi ja ihmiskeskeiseksi. Puhumme monologista tai näennäisdialogista, jossa ei käydä vastavuoroista keskustelua, ei analysoida eri näkemyksiä vaan jotain asiaa julistetaan yksipuolisesti. Kuuntelijat eivät kuuntele, eivätkä esitä väitteisiin perustuvia vasta-argumentteja. Jokainen toitottaa vain omaa ideaa vastapuolta huomioimatta. Huudetaan toisen ohi, puhutaan omia. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää on, että meitä joskus kuullaan. On kyse sitten vanhemmista, lapsista, ystävistä, aviopuolisosta, opettajista, työkavereista tai vaikkapa oikeudesta. Joskus pelkkä kuuntelu riittää, mutta tarvitsemme usein vastavuoroisuutta. Miksi emme sitten suostu dialogiin esim. kansainvälisissä asioissa? Monet teemat, kuten Venäjä, pakolaiskysysmys, monikulttuurisuus ym. saavat meidät heti varpaillemme, emmekä suostu edes hyvin perusteltuun näkemystenvaihtoon. Vastapuolen ymmärtäminen koetaan hyväksynnäksi ja on siksi tuomittavaa. Kiellämme vastapuolen argumentit ja turvaudumme omiin näkemyksiimme kuin pelastusveneeseen. Miksi? Teemme intuitiivista ja tunnepohjaista analyysia. Vaikka kuinka yrittäisimme ajatella jotain asiaa rationaalisesti, tunteemme ovat jo ehtineet saada meissä usein vallan. Saatamme pelosta tai idealismista johtuen vastustaa vastapuolen näkemyksiä jo ennen kuin niitä on edes esitetty. Pelkäämme myös omien uskomustemme ja arvojemme romahdusta, mikä pistää meidät roikkumaan omissa näkemyksissämme entistä vahvemmin. Kuinka moni meistä on valmis muuttamaan mielipidettään? Entä jos joku vakuuttaa minut erilaisesta näkemyksestä? Käännänkö selkäni, marssinko pois? Suutunko ja sulkeudun omaan maailmaani? Kuinka usein olet sanonut: ”Kyllä, olen väärässä, olet oikeassa.” Kyse ei siis ole vain kulttuurieroista. Joskus saatamme ymmärtää samanmielistä ulkomaalaista paremmin kuin oman perheen jäsentä. Osittain siksi, että ensimmäisen suhteen yritämme enemmän, haluamme ymmärtää. Elämme vuorovaikutuksessa, mutta nyky-yhteiskunnan individualistinen egosentrismi on mahdollistanut sen, että meidän ei tarvitse hyväksyä toisiamme tai toistemme mielipiteitä. Olemme kovin yhteistyökyvyttömiä ja lapsellisia. Emme kykene asettumaan toisen saappaisiin ja käsittelemään ristiriitaisuuksia. Ja tämä koskee niin liberaaleja kuin konservatiiveja. Olenkin törmännyt ihmisiin, joiden näkemysten logiikka on juuri ristiriitaista. Joissain asioissa olemme liberaaleja, joissain konservatiiveja. Sama ihminen saattaa yhdessä tilanteessa puolustaa oikeuksiaan ja reviiriään verisesti, mutta on toisessa valmis asettamaan omat etunsa alisteiseen asemaan jonkin toisen edun suhteen. Assosioimme tunteistamme ja uskoistamme johtuen eri asioita eri tavalla, emmekä halua ymmärtää, että toisetkin ymmärtävät ja yhdistävät asiat eri tavoin. Emme myöskään osaa tunteistamme johtuen erotella eri tasoja, vaan sekoitamme vaikkapa henkilökohtaiset ja valtiotason asiat keskenään. Jotta väärät näkemykset saataisiin pois ja erilaiset näkemykset voitaisiin hyväksyä, tarvitaan dialogia, kykyä kuunnella ja keskustella ja tulla kuulluksi tuomitsematta. Jos lähtökohtana on vain oman perustelemattoman näkemyksen ajaminen laput silmillä, syntyy nopeasti väärinymmäryksiä ja haluttomuutta löytää yhteinen sävel. Näin asiat pääsevät helposti irti teemastaan, mistä seuraa tarpeetonta vastakkainasettelua ja vastarintaa. Kyvyttömyys muuttaa omia näkemyksiä estää sitoutumisen yhteisiin päämääriin. Tarvitsemme siis lisää dialogia, kaikilla tasoilla. Se on perusedellytys niin perheen, kodin, asuinalueen kuin koko maan hyvinvoinnille. Vain yhteisymmärryksen kautta voimme säilyttää rauhan. Itsekeskeinen idealismi ei johda minnekään, vaan tarvitsemme keskustelua Suomen suunnasta. Vaikka emme löytäisikään täyttä yhteisymmärrystä, pitää meidän hyväksyä enemmistön toiveet ja sitoutua niihin. Jauri Varvikko päätoimittaja Monologista dialogiin Seuraava numero ilmestyy 17.2.2016. Aineisto toimitukseen 5.2. mennessä. KANNELMÄEN YHTEISÖHANKE on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, A-klinikkasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n ( Vva ) yhteishanke, joka on ollut tarkoitus toteuttaa vuosien 2016 2018 aikana. Idean esitti Helsingin kaupungin Turvallisuusja valmiusyksikkö, joka oli saanut runsaasti huolestuneita viesteja Kannelmäestä, etenkin Sitratorista, jota asukkaat pitävät turvattomana. Helsingin kaupunki oli yhteydessä Raha-automaattiyhdistykseen ( RAY ), joka kutsui sosiaalialan järjestöt tapaamiseen 15.1.2015. Tapaamisessa hahmoteltiin kolmevuotista matalan kynnyksen toimintamallia, jonka ytimenä olisi alueelta puuttuva päivätoimintakeskus. Tämän jälkeen oli useita suunnittelukokouksia ja neuvottelutapaamisia, joihin osallistuivat edellämainittujen tahojen ohella Sosiaalija terveysviraston, kaupunginkanslian, A-klinikkasäätiön, poliisin, Kannelmäen seurakunnan, Kaarela-Seura ry:n, Kanneltalon, Kannelmäki-liikkeen ja kohderyhmän edustajat. Näiden kokousten tuloksena jätettiin RAY:lle hankehakemus 29.5.2015. Kohderyhmällä, johon kuuluvat henkilöt suhtautuivat hankkeeseen erittäin positiivisesti ja toiveikkaasti, ei tähän mennessä ole ollut mitään kohdennettua paikkaa tai tilaa käytössään. Alueen asujaimisto tuntui myös suhtautuvan hankkeeseen hyvin myötämielisesti, olisihan kohderyhmä sen myötä saanut mahdollisuuden kokoontua valvotusti muualla kuin Sitratorilla ulkotiloissa. Samoin olisi kohderyhmälle tilan puitteissa ollut mahdollisuus järjestää harrastustoimintaa ja muuta tukea. RAY kuitenkin hylkäsi tukianomuksen eikä esittänyt hankkeelle avustusta, koska sen mielestä hakemuksessa ( joka oli kyllä erittäin perusteellinen ja hyvin perusteltu hankkeessa mukanaolevien mielestä ) tulisi erityisesti kuvata konkreettisemmalla tasolla ideoidun toiminnan tavoitteet ja toiminnan sisältö ja sen toteutusaikataulu. Hakemus hylättiin, koska avustusharkinnassa on otettu huomioon valtion talousarvion puitteissa käytettävissä olevan määrärahan suuruus, RAY:n hallituksen tekemät avustuslinjaukset sekä sosiaalija terveysministeriön ja RAY:n sopimat avustustoiminnan tulosalueet. Avustuksen myöntäminen ei ole RAY:n mielestä perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta, viittaus raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin ( 1056/2001 ) 4 §:n 1 momentin 2. kohta. Vaikka RAY hylkäsikin avustuksen kieltämisen myötä kohderyhmän ja samalla myös tavallaan paikalliset asukkaat, tätä ei suinkaan tee hankkeen takana oleva ryhmä. Asian puitteissa pyritään löytämään joku toimiva ratkaisu jatkossa, sillä sitä alueella tarvitaan. Jossain on kyseisen kohderyhmänkin oltava, ja nykyistä olotilaa parempi olisi joku tuettu toiminnallinen paikka, jonka ryhmä kokisi tavallaan omakseen. Hankkeessa mukana olevat tulevat kokoontumaan kevään aikana asian tiimoilla, luovuttaminen ei tule kysymykseenkään. Joku järkevä ratkaisu on pyrittävä aikaansaamaan. Se on koko kaupunginosamme etu. Erik Bärlund Kaarela-Seura ry. P.S. Toimintaan tarvitaan mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos olet halukas vapaaehtoistyöhön yhteisöhankkeen parissa, ole hyvä ja ota yhteyttä yhdyskuntatyöntekijä Annamari Aaltoon, puhelin: 050-3475071, sähköposti: annamari. aalto@hel.? Vireää toimintaa Kaarelantiellä RAY torppasi Kannelmäen yhteisöhankkeen avustushakemuksen HELSINGIN SEURAKUNTIEN talous kiristyy. Vuoteen 2018 mennessä talousarviokehys supistuu 15 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Kannelmäen seurakunta joutuu karsimaan menojaan tulevan kolmen vuoden aikana 15 prosentilla. Seurakuntatalouden suurimmat menoerät ovat palkkalistoilla olevat ihmiset sekä kiinteistöt. Henkilöstön osalta säästötavoite pystytään toteuttamaan luonnollisen poistuman kautta. Kiinteistöjen kohdalla tilanne on hankalampi. Seurakunta luopui viime syksynä Maununnevan seurakuntakodista ja vuoden 2016 alussa pienestä kerhohuoneesta Pajupillintiellä. Nämä vähennykset eivät vielä riitä ja sen vuoksi seurakuntaneuvosto joutuu arvioimaan helmikuun kokouksessaan, onko Malminkartanon kappelista luopuminen paras vaihtoehto tilamenojen saattamiseksi tasapainoon. Malminkartanon kappelista luopuminen on hankalaa sen vuoksi, että tilan saaminen seurakunnalle oli vuosien työn tulos ja tila on ollut nykyisessä käytössä vasta vuoden 2014 alusta. Mikäli kappelista ei luovuta, joudutaan harkitsemaan toimintakeskus Jennystä, nuorisotila Nurkasta, Kanneltien partiokolosta seSeurakunta kiristää vyötä kä Kauppakeskus Kaaren infopiste Paikasta luopumista. Toiminnallisesti tämä ei olisi järkevää ja toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että seurakunta luopuisi kaikista lapsille, nuorille ja erilaisille ryhmille tarkoitetuista tiloistaan. Mikäli Malminkartanon kappelista luovutaan, tapahtuu se aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Sakari Enrold kirkkoherra ILOINEN PUHEENSORINA täyttää kerhotilan. Kannelmäen eläkkeensaajat ry:n jäsenet kokoontuvat joka maanantai Kaarelantie 86:n kerhotilaan vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan. Puheenjohtaja Kerttu Nurmisto on tyytyväinen. Kerttu on asunut kahdeksan vuotta Kannelmäessä ja ollut 20 vuotta EKL:n toiminnassa mukana. Kannelmäen eläkkeensaajien puheenjohtaja hänestä tuli neljä vuotta sitten. Meillä on paljon toimintaa. Yleiskokousten lisäksi pidämme joka toinen maanantai harrastekerhoa, pelaamme bingoa ja bocciaa, laulamme ja laulatamme. Kesäisin pelataan läheisessä puistossa porukalla mölkkyä. Aktiivisia jäseniä meillä on noin 20-40 henkeä, Kerttu kertoo. Yhdistys järjestää lisäksi retkiä ja matkoja; teatterireissuja ja museokäyntejä. Kerran vuodessa käydään viikon reissulla ulkomaillakin. Syksyllä on tarkoitus mennä isollla porukalla Tallinnaan. Yhdistys on perustettu 1980 ja jäseniä siinä on 75. Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n ja on osa EKL:n Helsingin piiriä. Sihteeri Ulla Rainio tuli toimintaan mukaan kaksi vuotta sitten. Mieheni kuoli ja jäin kaipaamaan aikuista seuraa ja yhteisöllisyyttä. Tämä toiminta on hauskaa ja jos jollakulla on seuran puute, niin ei muuta kuin mukaan tekemään yhdessä, Ulla toivottaa. Pyrimme myös auttamaan vanhempia jäseniämme ja ehkäisemään sosiaalisten ongelmien muodostumista vapaaehtoistoimin, Kerttu lisää. Yhdistyksen jäsenet saavatkin joka toinen vuosi Hyvinvointilomilta tuetun kotimaan loman. Viron matkat taas ovat omakustanteisia. Kokousten yhteydessä järjestetään arpajaisia ja loppuvodesta myyjäiset, joilla kerätään yhdistykselle varoja. Yhdistys järjestää avoimien ovien päivän 8.2. klo 11.00-13.00. Tule tutustumaan ja tuo ystäväsikin, yhdistys tarjoaa ilmaiset kahvit. Osoite: Kaarelantie 86, C-rapun viereinen kehohuoneisto. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko KANNELMÄEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. Pj. Kerttu Nurmisto, kerttu.nurmisto@ saunalahti.? , 050-3580996 Sihteeri Ulla Rainio, ulla@rainio.? , 040-7675917 Yhdistyksen jäsenet maanantaikokouksessa. Edessä vasemmalla retkivastaava Terttu Kajosalo, keskellä puheenjohtaja Kerttu Nurmisto ja sihteeri Ulla Rainio. Malminkartanon kappeli on ollut käytössä vasta vuodesta 2014.
4 23.1.2016 O n se hyvä, että ihmisellä on selvät suuntaviivat tekemisilleen ja että ne perustuvat tinkimättömään todellisuustajuun. Tämä koskee ainakin niitä uuden vuoden lupauksia, joita ihmiset aina tekevät unohtaakseen ne jälleen. Ystäväpiirissäni on näitä henkilöitä, jotka lupaavat joka vuosi sinnikkäästi lopettaa tupakoinnin, alkaa treenaamisen, alkaa kielten opiskelun... Onhan homma ikäänkuin jo puoliksi tehty, kun on näin päätetty. Eipä huolta vaikka viikon kuluttua jo kessu käryäisi ja kalja maistuisi, voihan sitä taas sitten joskus uudelleen päättää. Päättäähän se Sipilän hallituskin vaikka mitä. Kun nyt kerran lupailla pitää, niin lupaan, että en lähde millekään sellaisille matkoille, joille olen luvannut yön tunteina lähteä, selvin päin tehdyt lupaukset pidetään. Eipä silti, olen minä toki itsekin pelleksi heittäytynyt ja vieläpä perusteellisesti. Joskus 14-15 vuotiaana päätin ruveta huipputrumpettisolistiksi. Olin nähnyt jonkun Hollywood-leffan, jossa idolini Harry James soitti trumpettia mahtavissa lavasteissa valkoinen smokki yllään. Tein päätöksen tulevaa elämääni koskien. Tuo on puuhaa, josta tykkään. Minäkin alan trumpettisolistiksi ja soittelen Stardustia, Cherry pinkiä, Kultaisen trumpetin laulua ja Kimalaisen lentoa ja sen sellaisia kappaleita. Harry Jamesilla oli myös kapeat mustat viikset, sellaiset kasvattaisin kunhan alkavat kasvaa. Päätin myös, etten koskaan tule istumaan ”pultissa” paperit edessäni muita säestäen. Koska näin olin asian päättänyt, niin en liioin tuntenut tarvetta opetella nuotteja, eihän Harry Jamesilla tai Ossi Runteellakaan sellaisia ollut. Nuotit tuntuivat myös vaikeaselkoisilta, eli kaikenlaisia etumerkkejä. Kävin otattamassa itsestäni sarjan taiteilijakuvia torven kera. Muistan kuinka isoisäni sai lähes hermoromahduksen, kun lasku tuli. Taisi olla selkäsauna lähellä. Kuvat ovat edelleen tallella. Täytyy olla rehellinen, olen useasti käteni ristinyt, että en opetellut nuotteja enkä mitään muutakaan epäoleellista. Olisin ehkä ajautunut jonkinlaiseksi keikkamuusikoksi soittelemaan syvästi inhoamiani kappaleita jonkin kapakan nurkkaan vuodesta toiseen. Voin hyvällä syyllä olettaa, miksi elämäni olisi muodostunut, tylsää ja kuluttavaa olisi ollut. Tuskinpa tässä enää keikkuisinkaan, esimerkkejä löytyy hakemattakin.. Siispä valistunut neuvoni on: Älkää suhtautuko mihinkään harrastuksenomaiseen puuhaan liian vakavasti, ottakaa ne ilon ja huvin kannalta. Kaikki muuttuu ikäväksi, jos joutuu liiaksi pingottamaan. Olenkin todennut usein soittajakavereilleni kun he ehdottavat harjoittelemista, ainoastaan lahjattomat harjoittelevat Kyllä tämä kirjoittamiseenkin pätee. Ajattelen sitä kauheaa kohtaloa, henkistä prostituutiota, jota ammattikirjoittaja joutuu kokemaan kirjoittaessaan ammatikseen asioita, joiden takana ei itse ole... ei... ei... Olen lukenut vuosikymmenien ajan sellaisia kirjoja joista pidän, Päätaloa ja vastaavia. En lue ketään muuta varten, itseäni varten pelkästään. Kun päätän mennä laulamaan karaokea johonkin mukavaa paikkaan laulelen Elviksen, Virran tai Kari Tapion lauluja. Laulelen niitä sopivasti kekkulissa sopivasti kekkulissa olevalle porukalle, silloin ollaan tasapainossa. Hauskaa pitää olla. Valkoista smokkitakkia en ole edelleenkään hankkinut, viikseni ovat muuttuneet harmaiksi ja tukka on pudonnut. Soitan kuitenkin edelleen Stardustia, Boulevard of broken dreamsia, Cherry pinkiä ja Kultaisen trumpetin laulua. Venetsian karnevaalit menevät joten kuten kolmanteen variaatioon saakka, sitten alkaa pyörryttää. Tavoitteeni on, että vielä joskus tempaisisin RimskiKorsakovin Kimalaisen lennon, vielä se ei ihan mene... ihmisellä tulee ola tavoitteita... lupaus tämä ei ole... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Tanotorvi myös Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Toteutumattomat toiveet ja lupaukset N äin vuoden alussa lienee paikallaan kertoa yhdistyksen toiminnasta, onhan alkanut vuosi jo 66. yhdistyksen toiminnassa. Kaarela -Seura on kaupunginosayhdistys, jonka kattojärjestö on Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. eli Helka ry. Toiminnan tarkoitus on herättää asukkaissa harrastusta kaupunginosan kaikinpuoliseen kehittämiseen, luonnonsuojeluun ja -hoitoon sekä alueen historiaan. Yhdistys toimii yhdyssiteenä kaupungin viranomaisiin, joille se tekee tarvittavia esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, suorittaa valistustyötä, harrastaa julkaisutoimintaa, sekä järjestää erilaisia tilaisuuksia ja retkiä. Kaiken toiminnan tavoitteena on saada kaupunginosamme mahdollisimman hyväksi asua ja elää asukkaille. Viime aikoina, kuten myös tehdään alkaneena vuonnakin, on kiinnitetty erikoista huomiota koulukysymyksiin, liikenneasioihin ja liikuntapaikkaongelmiin Kaarelassa. Näihin liittyvät ongelmat koskettavat kaikkia asukkaitamme, mutta erityisesti lapsia ja nuoria. Lapset ja nuoret ovatkin aina olleet tärkeä ryhmä yhdistyksen toiminnan suunnittelussa, aikuisja eläkeläisryhmiä mitenkään unohtamatta. Terveydenhuoltopalveluihin liittyvät kysymykset ovat myös jatkossa yhdistyksessä tarkan seurannan kohteena. Aina kun saadaan tietoa asioista, joihin on syytä ja resursseja puuttua, se tehdään sopiviksi katsottavin toimin. Tärkeää onkin saada asukkailta mahdollisimman nopeasti tietoa eteen tulevista asioista, joihin on reagoitava tavalla tai toisella. Asukkailta saatu info onkin useamman kerran ollut alullepanevana tekijänä monessa tapauksessa. Asioihin on päästy puuttumaan riittävän ajoissa, ja ratkaisut on saatu tapahtumaan yhteisen etumme mukaisesti. Niin että ottakaa rohkeasti yhteyttä yhdistyksen hallituksen jäseniin silloin, kun katsotte sen tarpeelliseksi. Ajoissa tapahtuva yhteydenotto mahdollistaa nopeimman mahdollisen reagoimisen mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa. Yhdistys tekee yhteistyötä kaikkien alueemme järjestöjen ja toimijoiden kanssa niin haluttaessa. Erityisen merkittävää tämä on ollut ja on jatkossakin Kanneltalon, seurakunnan, asukasjärjestöjen, liikuntaseurojen, poliisin, sosiaalija terveystoimen, liikuntaviraston, rakennusviraston, kulttuurikeskuksen, Kannelmäen aluetyöryhmän, muiden alueellisten projektiryhmien sekä monien yksityshenkilöiden ja alueellisten vaikuttajien kanssa. Mikäli jonkun ongelman ratkaisu edellyttää, järjestää yhdistys neuvottelutilaisuuksia , jopa kansalaiskokouksia, kyseisen asian tiimoilta. Lisäksi informaatiota saadaan yhdistyksen julkaisun, tämän Tanotorvi -lehden sivuilta. Vuosittain yhdistys julkaisee myös keväisin Kanneltieto -informaatiokirjasta, joka sekin jaetaan kaikkiin talouksiin. Tanotorvi -lehteä on saatavilla Kanneltalossa, seurakunnassa, useissa elintarvikekaupoissa, ostoskeskuksen kahviloissa, useissa parturiliikkeissä, terveysasemilla ja seniorikerhoissa silloin, kun jostain syystä sitä ei jaeta postiluukusta kotiin. Tanotorvi -lehti on luettavissa myös nettisivuilla. Kaarela Kanneltalo panostaa teatteriin! Kanneltalon ohjelmistopro? ili uudistuu keväällä 2016. Ohjelmistossa on satsattu erityisesti teatteriin, jota on luvassa ennätysmäisen suuri määrä – onpa mukana yksi kantaesityskin. ”Alueella on teatteriohjelmistolle suuri kysyntä. Lisäksi meillä on mahdollisuus tarjota seinät tilattomille helsinkiläisille teatteriryhmille uusien produktioiden toteuttamista varten. Uutta pro? ilia kokeillaan seuraavan kolmivuotiskauden ajan, muita taiteenlajeja unohtamatta. Kanneltalossa tulla näkemään sekä vierailuesityksiä että uusia ensi-iltoja tulevina kausina.” kertoo Kanneltalon tuottaja Tiina Laukkanen. Hän toivoo saavansa uudistuksesta myös palautetta Kanneltalon asiakkailta. Draamaa ja komediaa Teatterikevään käynnistää helmikuun alussa Ritva Oksasen 50-vuotis taiteilijajuhlanäytelmä Näyttelijätär, jossa rakastettu tähti palaa erilaisiin rooleihin uransa varrella. Suomen Komediateatteri (ent. Komediateatteri Arena) vierailee kevään aikana Kanneltalon näyttämöllä peräti kolmen esityksen voimin. Kiti Kokkosen käsikirjoittama ja mm. Titta Jokisen ja Paavo Kerosuon tähdittämä Uusioperh(s) e lupaa rohkeita tunnustuksia arjen haasteellisuudesta uusperheissä. Perhe-elämän kiemuroihin sukeltaa myös Petteri Summasen ohjaama Isyyspakkaus, jonka pääosassa nähdään Jukka Rasila. Harhautus-näytelmä puolestaan kertoo taikurista, jolle koko elämä treffeistä arkisten asioiden hoitamiseen on yhtä suurta huijaamista. Kevään kanta-esitys on Wusheng Companyn huikea Sigurd Ring, pohjoismaista mytologiaa ja Peking oopperan visuaalista näyttävyyttä yhdistävä traaginen rakkaustarina. Esityksen sovittanut ja ohjannut Elias Edström on ainoana eurooppalaisena valmistunut maisteriksi Kiinan kansallisesta teatteriakatemiasta. Elias nähdään esityksessä myös lavalla. Kulutuskriittinen punktanssimusikaali Earth Song ja ympäristökatastro? n jälkeiseen lähitulevaisuuteen sijoittuva Evoluutio-näytelmä puolestaan tarjoavat hieman toisenlaista pureskeltavaa teatterin ystäville. Taikuutta ja tasseleita Kevään Takapiha-klubeissa tutustutaan dragin ja burleskin maailmaan. Lavalla nähdään säihkyvät Drag-artistit Linnea von Kattendam ja Bloody Mary (1.4.), joiden esityksestä ei puutu vauhtia eikä huumoria. Tulta ja tasseleita -näytös (15.4.) puolestaan marssitta lavalle paitsi Suomen burleskitaivaan kirkkaimmat tähdet, myös yhden beigeen pukeutuneen tavallisen Raijan (näyttelijä Minna Kivelä). Kahvilan Stagella nähdään tuttuun tapaan laadukkaita esityksiä, joihin on vapaa pääsy. Kevään Juurilla-klubeja tähdittävät Hillel Tokazier (15.2.), Aija Puurtinen 14.3.) sekä Matti Johannes Koivu 11.4.). Uusi Silmänkääntäjät -sarja puolestaan tarjoaa taikuutta ja komiikkaa aikuiseen makuun. Kevään Klassikkoelokuvasarja tekee kunniaa Gregory Peckille, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta. FT Harri Kilpi alustaa kaikki nähtävät elokuvat. Klassikkoelokuviin on niin ikään vapaa pääsy. Kanneltalon kevään ohjelmisto löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta kanneltalo.? ja uunituoreen kausiesitteen voi käydä noutamassa Kanneltalon aulasta. Kaarela-Seura toimii KAARELA -SEURA RY:N HALLITUS V. 2016: • puheenjohtaja Erik Bärlund, 050-5277200, lbarlun2@welho.com • varapj. Kari Varvikko, 0400-447507, kari.varvikko@eepinen.? • siht. Leena Timoskainen, 0400-614704, leena.timoskainen@welho.com • taloudenhoitaja Hannele Kosola, 040-8344807, hannele.kosola@gmail.com • jäsen Pekka Haanpää, 050-3801304 • jäsen Taisto Saaresaho, 050-3804368 • jäsen Heikki Tuurala, 040-5868965 • jäsen Kaija Varvikko, 041-5705548 • jäsen Mauri Wiik, 0400-429658 • tiedottaja Eeva Wiik, eeva.wiik@pp.nic.? Seuran kotisivuilta saa myös ajankohtaista tietoa toiminnastamme. Tänä keväänä, toukokuun 29. päivänä kello 11 18, järjestetään Mätis -festari Kartanonhaassa vanhalla paikalla joen levennyksen kohdalla jo 20:n kerran. Kyseessä on siis juhlatapahtuma. Pyrimme saamaan ohjelman ja muun rekvisiitan juhlan edellyttämällä tavalla mahdollisimman korkeatasoiseksi. Tarkempi ohjelma-aikataulu pyritään ilmoittamaan ennen festaria tässä lehdessä. Nyt kuitenkin jo tiedämme, että Mätismessu alkaa kello 11.00, ja että tilaisuuden avaa Kulttuurikeskuksen johtaja Stuba Nikula kello 12.00. Lisäksi tuhat lohta lasketaan taas jokeen noin kello 13 kaikkien halukkaiden ongittaviksi. Lisäksi perinteiset markkinatoripaikat kojuineen ja kahviloineen ovat varattavissa (Kari Varvikko 0400-447507) jo nyt. Itsenäisyyspäivän juhla vietetään perinteisesti kello 14.00 Kanneltalossa. Ohjelma tulee jälleen olemaan korkeatasoinen, kuten aiemminkin. Kannattaa tulla ajoissa, sillä sali on viime vuosina ollut tupaten täynnä väkeä. Myös joulujuhla vietetään Kanneltalossa kello 15.00 lauantaina 17.12.2016. Tämä tapahtuma pidetään talon kahvilaja aulatiloissa. Pääsymaksua ei peritä mihinkään näihin järjestämiimme tilaisuuksiin. Yritämme rahoittaa toimintamme muilla keinoin, ja toistaiseksi olemme tässä onnistuneet. Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni tukisi työtämme kaupunginosamme asukkaiden hyväksi maksamalla kohtuullisen pienen jäsenmaksumme 10 euroa yhdistyksen tilille, joka on : Nordea FI09 1004 3000 2043 03. Toivotamme erinomaista vuotta 2016 kaikille kaarelalaisille! Erik Bärlund Wusheng Company, Sigurd Ring. Kuva Mitro Härkönen.
5 23.1.2016 Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Espan Enkelit Oy Kaarelan e 12 , Avoinna: TO—PE 10 18 LA 10 14 www.EspanEnkelit.Fi Sisustus– ja Lahja Outlet-Puo Runsaas UUTUUKSIA, poistomalleja, 2-laatuisia lahja– ja sisustus tuo eita ALE-hinnoin (-30% ja jopa –60%). Tervetuloa ! Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset JALAT MAASSA www.jalatmaassa.? Klaneettitie 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki Kristiina Nurminen Apuvälineteknikko, kuntohoitaja Ajanvaraus 0400 512 447 Rokkimies vetää iskelmää V iime kesänä Karaoken SM-kilpailuissa pronssia voittanut kannelmäkeläinen Miika Viiala on mielenkiintoa herättävä moniosaaja. Nuoresta iästä huolimatta hän on ehtinyt olla monessa mukana. Kun YLElle etsittiin avustajaa, niin Miika osallistui koe-esiintymiseen. Yllättäin olin tilanteessa, jossa piti improvisoida ja ilmaista eri tunteita, Miika muistelee kokemustaan. Koe-esiintyminen taisi mennä hyvin, sillä Miika pääsi mukaan JP Siilen ohjaamaan kuusiosaiseen rikossarjaan Tellukseen. Telluksessa näyttelevän PirkkaPekka Peteliuksen kanssa löydettiin laulamisesta yhteinen puheenaihe. Hän on ihan hyvä tyyppi, Miika kertoo. Miika on laulanut reilun vuoden ajan Abandoned Land -bändissä. Nyt pukkaa jo keikkaakin. Rockbändi oli etsinyt kahden vuoden ajan sopivaa laulajaa yhtyeeseensä ja päätyivät sitten minuun, Miika toteaa. Karaokesta menestystä Karaokelaulamisen hän aloitti parikymppisenä. Ensin esiinnyttiin kavereiden kanssa porukalla. Kyllähän siinä jonkin aikaa kului ennen kuin uskaltauduin lavalle yksin, kertoo Miika rehellisesti esiintymisjännityksestään. Esiintymiskokemuksen myötä jännitys on vähentynyt ja varmuus lisääntynyt. Hän käy säännöllisesti laulamassa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Iloinen katupoika -ravintolassa, josta löytyy Euroopan laajin kappalevalikoima. Porukasta on tullut minulle kuin toinen perhe, toteaa mies hymyssä suin. Kun sain pronssia iskelmäkaraoken SM-? naalissa, alkoivat Iloisen katupojan kaverit kutsua minua iskelmä-Miikaksi. Miika tykkää laulaa kaikenlaista musiikkia, mutta tällä hetkellä enemmän suomalaisia kappaleita. Mieluisin artisti on Juha Tapio ja hänen kappaleensa, mutta ? iliksen mukaan irtoaa kyllä raskaampikin hevi. Lauloimme broidin kanssa autossa aikanaan niin, että äiti pyysi meitä lopettamaan. Nyt äiti kyllä halusi minut esiintymään omiin syntymäpäiväjuhliinsa, Miika kertoo hymyillen. Miika on perinyt laulutaitonsa vuonna 2008 kuolleelta isältään. Isän melko varhainen kuolema on ollut Miikalle raskas menetys. Kotkalaiset juuret Miikalla on kaksi veljeä. Lapsuusja nuoruusvuodet kuluivat pitkälti urheilun parissa. Viidennellä luokalla Miika alkoi pelata jalkapalloa ja myöhemmin myös koripalloa. Peruskoulun jälkeen hän päätyi opiskelemaan urheilupainotteiseen lukioon, jossa hän keskittyi yläasteella alkaneeseen pikajuoksuharrastukseen. Koripalloa Miika pelaa edelleen muutaman kerran viikossa, vaikka urheilu jäi vähemmälle, kun Miika meni Vekarajärvelle armeijaan. Kotkassa 31 vuotta sitten syntynyt Miika on ylpeä kotkalaisista juuristaan. Hän muutti pääkaupunkiin vuonna 2005, heti armeijan jälkeen, tavattuaan helsinkiläisen tytön. Parisen vuotta vei uuteen asuinpaikkaan kotiutumisessa. Alku oli varsin nihkeää ja koti-ikävä vaivasi. Uusien tuttavuuksien löytyminen oli tärkeää, Miika sanoo. Tulevaisuuden näkymiä Tällä hetkellä Miika tekee makingof -valokuvaajan töitä, bändien keikkakuvauksia ja musavideoita. Viime aikoina hän on ollut mukana esim. Raskasta joulua-kuvauksissa. Tulevaisuuteen Miika suhtautuu rennolla varmuudella. Jotakin luovaa sen pitää olla, toteaa hän ammatillisista haaveistaan. Jos olen havainnut joitakin epäkohtia esim. työpaikalla, niin minussa on herännyt halu kehittää ja muuttaa asioita parempaan suuntaan. Siksi erilaisten tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen voisi olla minun juttuni. Miika on opiskellut Amiedussa media-assistentiksi. Karaoken suomenmestaruuskilpailuihin Miika osallistuu myös tänä vuonna, sillä laulaminen kiinnostaa ja kokemusta täytyy saada lisää. Viime kerralla unohdin muutaman sanan välistä, silti kolmas sija lohkesi. Seuraavalla kerralla sanat eivät ehkä unohdu, Miika veistelee. Alalla on kova kamppailu. Pärjätäkseen on tultava tunnetuksi, nimeä ja suhteita on saatava. Bändin kanssa on suunnitteilla musiikkivideon tekoa ja keikkaa. Olisi mukava tehdä uusia musaprojekteja ja päästä joskus vaikka laulamaan Kummit -konserttiin. Haasteita otetaan vastaan, Miika Viiala nauraa. Kaikki vaan lavalle. Uskon, että jokainen oppii laulamaan. Jos minä olen oppinut, niin siihen pystyvät myös muutkin, toteaa mies vaatimattomasti kannustaessaan ihmisiä kokeilemaan rohkeasti taitojaan. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Tunne lähistösi ja sen palvelut! www.kanneltieto.? Uusi hakemisto ilmestyy maaliskuussa. Jätä tai päivitä tietosi 8.2. mennessä aineisto@eepinen.? Vanhaistentie 8, 00420 Hki puh.nro 040 350 0086 www.e2sahko.fi Miika osallistuu karaoken SM-kisoihin myös tänä vuonna. Laulutaito paranee harjoittelemalla. Syntymäpäiviä Kauneusalan ammattilainen, syntyperältään stadilainen Kaija Varvikko os. Lindqvist täyttää 70 vuotta landella Myyrmäessä 1.2. Kari Varvikko Stadin Slangin varabamikseksi Tsilari-lehden päätoimittaja, kirjailija Kari Varvikko on valittu Stadin Slangi ry:n varabamikseksi vuodeksi 2016. Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi
6 23.1.2016 Joulun ja uudenvuodenpyhät on juhlittu, syöty ja nautiskeltu. Loppiaisesta alkoi paluu arkeen eli reikäleivät ja selkäviikot tai kuten jotkut vanhat sanoivat härkäviikot. Nämä vanhat nimitykset liittyivät tietenkin maaseudun elämänmuotoon. Kaupunkielämällä oli ennenkin oma rytminsä. Yhteistä oli, että seuraavat kymmenen viikkoa ovat arjen aherrusta. Ensimmäiset arkipyhät koittavat vasta pääsiäiseen liittyen. Vanhat nimitykset sopinevat nykypäiväänkin ainakin siinä mielessä, että kansan edessä on taloudellisia vaikeuksia ja epävarmuutta työstä ja toimeentulosta. Työttömiä on lähes neljäsataatuhatta. Niistä yli satatuhatta on pitkäaikaistyöttömiä. Toimeentulon epävarmuus liittyy hallituksen leikkaustoimiin, palkkoja alennetaan, loma-aikoja lyhennetään, monia sosiaalietuuksia leikataan. Suurin osa näistä toimenpiteistä, joita hallitus suunnittelee ja toteuttaa ns. työyksikkökustannusten alentamiseksi johtavat itse asiassa työttömyyden kasvuun, koska ne syövät kotimaista kulutusta. Viennin kasvattaminen ei ole kiinni niinkään yksikkötyökustannuksista. Kyse on tuotannon rakenteesta. Tuotamme tavaroita, joille ei yksikertaisesti ole riittävää kysyntää maailmanmarkkinoilla. Tarvittaisiin uusia innovaatioita, tuotekehittelyä, markkinoinnin kehittämistä. Mutta sitäkin leikataan supistamalla koulutukseen ja tutkimukseen tarvittavia varoja. Ainoa ala, johon näyttää riittävän valtiolta lisää varoja on armeijan hankinnat. Jokainen tietää, että aseita, lentokoneita ja muuta vastaavaa kalustoa ei voida syödä tai kuluttaa voittoa tuottaen muille kuin asetehtaille. Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat yhteisen artikkelin, jossa vakuutetaan sotilaallisen yhteistyön tiivistämistarpeita. Tätä perustellaan Venäjän lisääntyneen aktiivisuuden luomalla uhalla Itämeren alueella. Merkillistä lähihistorian tuntemattomuutta tai suoraan tosiasioiden pimittämistä. Itämeren tilanteen muutos on johtunut viime vuosien aikana Naton työntymisestä itään aivan Venäjän rajoille. Näin koko Itämerten eteläranta on Naton ilmavoimien valvonnassa Kööpenhaminasta Venäjän rajalle. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämistarvetta on perusteltu nimenomaan Venäjän uhalla, vaikka itse asiassa tavoitteena on sulkea tarvittaessa Venäjän laivasto Suomenlahden pohjukkaan ja estää sen pääsy Atlantille. Tässäkin unohdetaan, että nimenomaan Neuvostoliitto hajotti Varsovan liiton ja veti joukkonsa pois Itä-Euroopan maista. Ja jo tätä ennen Neuvostoliitto luopui ainoasta ulkomaisesta tukikohdastaan Suomen lähden pohjoispuolella palauttamalla vuonna 1955 Porkkalan vuokra-alue takaisin Suomen valvontaan. Eipä näitä toimia voi pitää kovin aggressiivisina. Neuvostoliitto/Venäjä oikeutetusti odotti, että länsiliittoutuma olisi vastannut sen luottamuksen osoituksiin vastaavasti. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Päinvastoin lännessä on pidetty näitä Neuvostoliitto/Venäjän toimia heikkouden osoituksena ja katsottu voitavan lisätä painetta Venäjää vastaan. Tähän liittyvät myös nykyiset USA/EU:n taloudelliset pakotteet Venäjää vastaan, vaikka lännessä monet asiantuntijat ovat suoraan todennet, että pakotteille ei ole mitään oikeudellista perustetta ja ovat itse asiassa epäedullisia lännelle itselleen. Tämän on Suomi kokenut omakohtaisesti, kun se EU:n mukana on ollut päättämässä pakotteista. Näidenkin seurauksena on ollut työttömyyden kasvu maassamme. Lisäongelman maallemme ovat tuottaneet läntisten maiden osaltaan aiheuttama Lähi-idän sotilaallinen kriisi, jonka seurauksena maahamme saapui viime vuonna ennätykselliset kolmisenkymmentä tuhatta pakolaista. Saksa ja Ruotsi kykenivät pitkälle hyödyntämään tämän lisätyövoiman, mutta Suomen talous ei ole yhtä iskukykyinen. Meillä on muodostanut suuren ongelman maahantulijoiden työllistäminen. Kolmen SSS:n hallitus on koko syksyn sekoillut lainvalmisteluissaan. Juha Sipilän yritykset kunnianhimoisen yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi lässähti ayliikkeen selvään vastustukseen. Sen korvaamiseksi suunnitellut pakkolait ovat samoin vastatuulessa, kun ay-liikkeen lisäksi monet perustuslakiasiantuntijat ovat epäilleet pakkolakiesitysten olevan ristiriidassa voimassa olevan perustuslain ja maamme hyväksymien kansainvälisten sopimusten kanssa. Mielenkiintoisessa kirjassaan Hyvinvointivaltion loppu? Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian professori Antti Kujala ja Suomen ja Pohjoismaiden historian tutkija tohtori Mirkka Danielsbacka toteavat: ”Niin kauan kuin yhteiskunnassa on ollut kerrostuneisuutta ja hierarkiaa, vallanpitäjien ja kansan välillä on vallinnut epävirallinen yhteiskuntasopimus, joka on perustunut vastavuoroisuuteen eli molemminpuolisiin velvollisuuksiin. Veronmaksajat odottavat valtiolta suoritusten vastineeksi suojelua ulkoisia uhkia vastaan ja taloudellista tukea hädän koittaessa. Omat velvollisuutensa laiminlyöneiden hallitsijoiden ja hallitusten on yleensä käynyt ennemmin tai myöhemmin huonosti”. Puheet taloudellisen taakan jakamisesta tasaisesti kaikkien kannettavaksi ovat osoittautuneet tyhjiksi. Tosiasiassa tuloerot ovat kasvaneet. Pääomatulojen alhaisempi veroprosentti on johtanut siihen, että rikkaimmat kuittaavat suurimman osan tuloistaan pääomatuloina. Siitä seuraa, että tulojen ja varallisuuden kasvaessa verotus jopa laskee, kun palkansaajien verotus kiristyy progressiokertoimen mukaisesti. Johtajien ja työntekijäin palkkahaitari venyi 1990-luvulla 14-kertaisesta 32-kertaiseksi (eikä tässä laskelmassa ole mukana silloiset Nokian johtajat). Suurituloisimman kymmenyksen tulot olivat 26 prosenttia kaikista tuloista eli suunnilleen yhtä paljon kuin pienituloisimmat 40 prosenttia yhteensä. Suomi ei ole kuitenkaan tuloerojen kärkimaita. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin laskelmien mukaan vuonna 2014 maailman 92 rikkainta omisti yhtä paljon kuin maapallon väestön köyhin puolikas. Sitä paitsi maailman rikkaimman 80 omaisuus kaksinkertaistui vuosina 2009-2014. Juuri tästähän nykytilanteessa on kyse. Hallitus on meilläkin liiaksi kuunnellut työnantajien kuiskuttelua ja sulkenut korvansa työntekijöiden perustelluilta toiveilta ja ehdotuksilta. Luottamus vallanpitäjien ja kansan huonompiosaisten välillä on horjahtanut. Se on näkynyt siinä, että hallitus on joutunut vetämään osan jo valmistelemistaan esityksistään takaisin, gallupennusteet ovat kääntyneet osin hallituspuolueita vastaan. Suuren kohun saattelemana hallitus sai aikaan keskinäisen sopimuksen ns. sote-uudistuksesta. Keskusta sai 18 maakuntahallitustaan ja kokoomus terveyspalvelujen osalta laajennettua yksityisiä terveyspalveluja tarjoavien yritysten kilpailuetuja suhteessa yhteiskunnallisiin terveydenhoitopalveluihin. Silti näidenkin uudistusten osalta hommat ovat keskeneräisiä. Maakuntahallitusten vaalitapa, velvoitteet ja rahoitus on edelleen avoinna. Sosiaalija terveydenhoidon toimeenpano ja rahoitusjärjestelyt samoin ovat vielä täysin avoinna. Eipä ihme, että vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymys ennen joulua eduskunnassa herätti huomiota. Jopa eduskunnan eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Seppo Tiitinen ja Korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo arvostelivat julkisesti hallituksen lainvalmistelutyössä esiintyneitä puutteita ja liian tiukkoja aikatauluja. Antti Kujalan ja Mirkka Danielsbackan luonnehdinnan mukaan hyvinvointivaltion perustana on ihmisten myötäsyntyinen käsitys reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, joita he odottavat niin kanssaihmisiltään kuin vallanpitäjiltä – periaate, jonka mukaan kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät. Nyt tätä periaatetta on rikottu ja seuraamukset ovat odotettavissa ennemmin tai myöhemmin. Olkoonpa edessä sitten selkätai härkäviikot, niin toivoisi edes reikäleipää riittävän kaikille alkaneelle vuodelle! Oiva Björkbacka Paluu arkeen Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-17.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa ET SINÄ TARVITSE UUTTA PITSIMEKKOA. Sinullahan on se tummansininen. Niin on mutta, kun siitä ei ole enää mitään iloa! Vaatekaupassa kuultu äidin ja tyttären välinen keskustelu. Meillä on tapana ostaa uusia vaatteita, meikkejä, astioita, kirjoja, työkaluja, huonekaluja, jopa autoja, vaikka entinen on vielä ihan hyvässä kunnossa. Väitetään että meillä olisi vaatteita kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, vaikka vaatevarastoa ei täydennettäisi ollenkaan. Saattaa olla, että sukat, alusvaatteet ja kengät olisivat aika kuluneita, jopa käyttökelvottomia kymmenen vuoden päästä. Kierrätys on monella tavalla noussut kunniaan. Sekavat ja likaiset kirpputorit ovat taaksejääneitä ilmiöitä. Nyt olen käynyt monella hyvin järjestetyllä ja siistillä kirpputorilla. Erityisesti pidän Fidan kirpputoreista. Ne ovat avaria ja valoisia. Henkilökunta on ystävällistä ja tuntee tavarat. Erityisen lämpimästi minua on kohdeltu, kun olen vienyt tavaroita Fidaan. Omalta osaltani pyrin pitämään huolen siitä, että vien kirpputoreilla vain käyttökelpoista tavaraa. Eli sellaista mitä itse voisin vielä käyttää. Mutta kaikki tavarat eivät enää mahdu nurkkiin eli niistä on päästävä eroon sen takia. Osa on sellaisia, jotka ovat aikansa ilahduttaneet ja joista on nyt ilo poissa. Kaikkein hankalinta on kaikkien mielestä päästä eroon vanhoista kirjoista. Kun aikanaan ensimmäisen kerran näin tulevan kotini olohuoneen, ihastelin että kerrankin meillä on seinä, jolle mahtuu monta metriä kirjahyllyä. Mieheni mielestä avaran huoneen seinälle mahtuu monta taulua. Kirjojen arvo laskee muutamassa kuukaudessa, joten niitä ei ainakaan taloudellista syistä kannata ryhtyä keräämään. Tauluista saa edes rahansa takaisin niin kuin on tapana sanoa. Kirjastoihinkin saa viedä vanhoja kirjoja ja nopeasti kirjat tuntuvat löytävän uuden omistajan, kun seuraa asiakkaiden kirjat -hyllyyn jätettyjen kirjojen kiertokulkua. Miesten käytetyistä vaatteista on nyt pulaa, koska pakolaiskeskukset kaipaavat asukkailleen lämmintä päällepantavaa talveksi. Pitäjänmäellä käytetyt vaatteet ja kengät voi viedä kirjastoon, josta seurakunnan vapaaehtoiset hoitavat ne eteenpäin. On tavaroita joita kukaan ei huoli. Kierrätyskeskuksen sivuilla kerrotaan, että he ottavat vastaan pianoja. Asiakas hoitaa kuljetuskustannukset. Huutokauppoja järjestävä lupasi viedä pianon ilmaiseksi pois. Muistan vielä miten 1980-luvun alkupuoliskolla tarkkaan laskimme milloin voimme ostaa nuorimmaiselle Fazerin pianon. Ihailen nuoria, jotka eivät haali ympärilleen tavaroita, jotka ovat halukkaita kierrättämään niitä ja jotka hankkivat kaiken tarvitsemansa kirpputoreilta, joko nettitoreilta tai ihan oikeilta. Sotavuodet kummittelevat vielä monen mielessä. Jospa se pula-aika palaa ja silloin olisi iloa vuosikymmenet komeron pohjalla lojuneista saappaista tai tuulipuvusta. Vaikka meidän pitäisi olla hyviä kuluttajia, voimme olla viisaita ja säästäväisiä kuluttajia samalla. Leena-Maija Tuominen Onnea ja iloa tavaroista – tai sitten ei! Maalaukset, gra?ikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? Autopelti-Hytöset Vakuutusyhtiöiden hyväksymä kolarikorjaamo. Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.?
7 23.1.2016 SUURET IKÄLUOKAT alkavat tulla vanhoiksi. Päättäjämme pitävät suurena ongelmana siitä aiheutuvia seurauksia. Huoltosuhde heikkenee, veronmaksajat vähenevät, mistä riittäisi asiakaskuntaa rakennettuihin ostospalatseihin? Maahanmuutto on ratkaisu. Kun pidetään rajat auki, saadaan tarpeeksi asiakkaita kauppoihin ja vanhukset tulevat hoidetuiksi ja veronmaksajia riittää. No jaa, nähdyn valossa asia ei mene ehkä ihan kuin strömsöössä. Kuka sai päähänsä idean että tänne tulijat olisivat innokkaita palvelijoitamme? Tai että Suomeen haluttaisiin muuttaa siksi että pääsisi maksamaan veroja? Kaupunki on pakko rakentaa aivan tukkoon, että kaikki halukkaat mahtuvat asumaan, sillä monet uudet tulijat haluavat nimenomaan Helsingin seudulle. Voitaisiin katsoa vertailun vuoksi, miten asiat menevät Japanissa. Japanissa on päädytty ratkaisuun, jossa väestö saa vähetä. Japaniin ei pysty muuttamaan, vaikka haluja olisikin. Ainoastaan työperäinen maahanmuutto on mahdollista. Ja sekin sellaisille aloille, joissa tarvitaan todellista osaamista. Esimerkiksi kielten opettaminen mahdollistaisi maahanmuuton. Sen sijaan vanhusten hoitotyö ei ole sellaista, johon ulkomaalaisia haluttaisiin. Japani perustelee kielteistä suhtautumistaan maahanmuuttoon turvallisuudella ja sujuvuudella. Japanissa on hyvin turvallista ja suuret ihmismäärät pystyvät liikkumaan ja tulemaan toimeen ilman kahnauksia. Keski-Euroopassa, Englannissa ja Ruotsissa taas on tapahtunut merkittävä turvallisuuden alenema. Ruotsi on nykyään raiskauksissa maailman johtava maa Burkina Fason jälkeen. Englannissa ei monessakaan kaupungissa ole keskustaan asiaa pimeäntulon jälkeen, ja kaikkiin kaupunginosiin ei valoisallakaan. Vanhusten hoitoon kehitetään Japanissa robotteja. Henkilökohtaisen avun sijasta miellyttäväkäytöksinen robotti tulee ja nostaa vanhuksen vessanpytylle pyydettäessä. Ja kaikkihan tiedämme japanilaiset vessanpytyt, musiikin säestyksellä sujuu sekä alapesu että föönikuivaus samalla istunnolla. Onhan tässä eroa siihen, että saisi maata samoissa vaipoissa seuraavaan hoitajavuoroon. Mitä tulee hoitajan töihin, sanoisin, että ihmisiä ei pitäisi nostella hartiavoimin. Kurottava nosto on vaarallinen ja keskittää alaselän nikamiin noin tuhannen kilon puristuksen. Selän välilevyt litistyvät vähemmästäkin. Nuorilla välilevyjen kimmoisuus estää vahingot, samaten se, että lihaskorsetti tukee selkäruotoa. Mutta jo keski-iässä, varsinkin jos lihaskorsetti on hieman päässyt löystymään, ongelmia seuraa helposti. Uskoisin, että nostelutarve on yksi syy, miksi vanhuksien suolansaantia säännöstellään vanhainkodeissa. Suolanpuutteesta kärsivän elimistö ei pysty pidättämään nestettä ja vanhus on kevyempi nosteltava. Sitten voisi ajatella työn turhauttavuutta. Ulosteiden siivoaminen tuskin on kenenkään toiveammatti. Japanissa asutaan tiheässä, toisaalta, voihan Helsinginkin seutua sanoa valmiiksi rakennetuksi. Melko väkinäistä tuntuu olevan täydennysrakentamisen toteutus; puistoihin, parkkipaikoille ja ajoväylille. Itse taitaisin olla tyytyväisempi, mikäli minut aikanaan nostaisi pytylle robotti, turhautuneen hoitajan sijaan. Hyvässä lykyssä robotin voisi vielä ohjelmoida antamaan muutamia ihailevia lausuntoja vanhuksen nuorekkuudesta, robotithan eivät punastele. Esko Karinen Vanhus ja robotti Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 UUSI VUOSI. Monelle uusi vuosi näyttäytyy paremmassa valossa kuin edellinen. Tai parempaa siitä ainakin toivotaan. Valetaan uuden vuoden tinat ja tehdään lupauksia. Hyvin usein ne lupaukset liittyvät elintapojen parantamiseen. Kuten esimerkiksi liikunnan lisääminen, laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen, jne. Hyviä asioita ja päätöksiä yhtä kaikki. Toivottavasti niiden kanssa jaksetaan punnertaa eteenpäin. Liikuntapuolella tammikuun ja uuden vuoden näkee alkaneen, kun harrastajia on yhtäkkiä lisää. Valitettavasti olen kyllä huomannut senkin, että jo helmikuussa ollaan palattu vanhaan ja kävijämäärät ovat palanneet suunnilleen vanhalle tasolle. Hienoa olisi, jos hyvästä lupauksesta tulisi pysyvä muutos, uusi elämäntapa. Yksi asia on ainakin varmaa. Se on valoisan ajan lisääntyminen päivä päivältä. Sieltä se pikku hiljaa tulee ja tammikuun lopulla jo näkee eron, kun töistä lähtee. Tätä kirjoitettaessa on talvipäivänseisauksesta kulunut parisen viikkoa ja valoisa aika on lisääntynyt 24 minuuttia Helsingissä. Kunhan tästä mennään vähän eteenpäin, niin päivänvalon määrä kasvaa merkittävästi. Ei se ihan synkkää ollut onneksi joulukuussakaan. Esimerkiksi joulu oli hyvinkin aurinkoinen. Jouluaatto ja Tapaninpäivä olivat aurinkoisia päiviä. Kuin myös sunnuntai 27. joulukuuta. Ohessa on jouluaattona otettu kuva Mätäjoelta. Tästä on hyvä jatkaa, valoa kohti. Tapio Issakainen Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Valoa kohti Kannelmäki-liike Kantsun Olohuone Kannelmäki au aa Kannelmäki kierrä ää www.facebook.com tutustu ja tule mukaan jäseneksi mukavaan ja hyödylliseen toimintaan! kaupunginosat.net/kannelmaki/ Kannelmäen ja Kaarelan kaupunginosasivut katso paikalliset tapahtumat & uu set UUTTA: selkeä tapahtumakalenteri palveluhakemisto yri äjille/palveluntuo ajille Sinä olet Kannelmäki-liike! Turvallinen ja viihtyisä asuinalue meille kaikille Sinä ja minä voimme tehdä sen! KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.? Kupongit voimassa toistaiseksi. Mainitse ateriasta tilatessasi. Ei voi yhdistää toiseen tarjoukseen. Ateria 1. 19,60 Ateria 2. 14,30 Ateria 3. 35,40 2 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 4 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 2 x Perhepizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 6. 31,60 3 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 4. 17,10 Ateria 5. 27,50 1 x Perhepizza + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 1 x Taxzone ® + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna.
8 23.1.2016 Liput 09 310 12000 ja Ticketmaster Klaneettitie 5 | kanneltalo.? | Kanneltalo pe 5.2. klo 14 loppuunvarattu la 6.2. klo 19, alk. 13/9 € Rakastettu näyttelijätär kaivautuu taiteilijajuhlanäytelmässään muistiinsa ja nostaa sieltä roolitöitä 50 vuoden ajalta. Löytyvätkö vuorosanat vai tarvitaanko kuiskaajaa? to 18.2. klo 19, alk. 13/9 € FiBO Players käy penkomassa nuottikustantaja John Walshin kuparilevyjä 1700-luvun alun Lontoossa ja rysäyttää painolevyt Kanneltalon lavalle. Ja lupaa pyyhkiä pölyt! ma 1.2. klo 18, vapaa pääsy Kevään klassikkosarja juhlii Gregory Peckiä, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Loma Roomassa on 1950-luvun menestyneimpiä romanttisia komedioita. Yhdysvallat 1953, 118 min, S. Ritva Oksanen 50 vuotta näyttämöllä ma 15.2. klo 18, vapaa pääsy Isäntänä Juurilla-klubilla toimii tuttuun tyyliin Juki Välipakka ja The Rooty Toot Toot Band. Hillel ma 15 2 klo 18 vapaa pääsy Tokazier aa 111 222 kkl klo 18 18 vapaa pääsy ma ma Loma Roomassa Juurilla-klub i Rit Ok 50 tt ä ttä öllä Näyttelijätär Herra k 13/9 € a oletan? olllletttan? ? ? ? ? Walsh, Suomalainen barokkiorkesteri Klassikkoelokuva Ravintola Ravintola Pallogrilli Pallogrilli Uusittu A’la Carte Uusittu A’la Carte lista helmikuun lista helmikuun alusta alkaen alusta alkaen Listalla mm. etanat Pallogrillin tapaan. Lapin käristys ja puolukkaa. Aamiainen arkisin Aamiainen arkisin klo 7.30 9.30 klo 7.30 9.30 Sis. kahvi & tuoremehu, pekonia, makkaraa, kananmunaa, päivän perunaa, kinkkua, juustoa, salaattia, leipää, voita. Suomalainen Suomalainen kotiruoka kotiruoka -lounas -lounas ark. klo 10-15 ark. klo 10-15 Pallogrillin Pallogrillin MEHEVÄT PIZZAT MEHEVÄT PIZZAT Parhaista raaka-aineista Päivän pizza 10,10,Vaihtuu päivittäin. Pizza kolmella täytteellä 12,12,Leikkaa tästä talteen pizzapassi. Tällä passilla joka viides pizza Tällä passilla joka viides pizza kaupan päälle. Passi on voimassa kaupan päälle. Passi on voimassa maaliskuun 2016 loppuun. maaliskuun 2016 loppuun. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Ilmainen pizza Ilmainen pizza 2 ilmaista pizzaa, 2 ilmaista juomaa 2+2 Kauppakeskus Ristikko Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Ajomiehentie 1, Konala P. 045-276 5888 P. 045-276 5888 www.ravintolapallogrilli.? www.ravintolapallogrilli.? ? UUTTA! UUTTA! Take away Take away tiskistä itsetehtyä kotiruokaa edullisesti mukaan! mukaan! 7 7 ,,ä ä i lise e ti esti ä ä is t esti Ystävänpäivä naattona 13.2 Ystävänpäivä naattona 13.2 . . kaksi ystävystä syö yhden hinnalla. kaksi ystävystä syö yhden hinnalla. Etu voimassa vain pöytävarauk sen tehneille. Etu voimassa vain pöytävarauk sen tehneille. Pöytävarauk set Pöytävarauk set viimeistään päivää viimeistään päivää ennen. ennen.