No 11 30.11.2016 • 52. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.? Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Markku Hakala kiinteistönvälittäjä LKV, KTM 040 486 1986 markku.hakala@kotijoukkue.? Asunnollesi paras näkyvyys = Asunnollesi paras hinta Lämminhenkinen Eläinlääkäriasema Evidensia Kannelmäki Tervetuloa! Avoinna: ark 8 – 19.30, la 9– 15 Soittajantie 1 Puh. 0201 750 020 (kesälauantait, kesä-elokuu suljettu) Ajanvaraus 24/7 evidensia.? Pesu ja Kuivaus Pesuaine Konala | Vallila | Viikki Alle 1 h sisältyy hintaan! Taidepaku kutsuu asukkaat karnevaaliin Maija Hirvanen ja Hanna Nyman esittelevät ylpeänä taidepakua, jonka takaosasta löytyy pieni esitystila akulla toimivine äänentoistoineen. Pakettiauto on tuunattu useiden ihmisten voimin työpajassa värikkääksi ja huomiotaherättäväksi. Kaarela värittyy ulkotaiteen keinoin Olavi Heinonen hakee asukkaita yhteistoimintaan
2 30.11.2016 Bök i Kårböle SOVJETISK NOSTALGI är pop igen. Åtminstone i Finland. I Tammerfors har det anrika Leninmuseet genomgått en dyr ansiktslyft ning och förnyats med statliga skattepengar. Museets direktör Kalle Kallio bedyrar att man nu visar upp den omaskerade sovjetiska verkligheten och frångår den personkult som tidigare genomsyrade museets verksamhet, framför allt under det kalla krigets dagar på 1970och 1980-talen. Den massiva Lenin-statyn återbördades trots det med lyft kran till museet för att ge den rätta inramningen. Vårt public service-bolag Yle gick under försommaren in för att bjuda på en sovjetisk temavecka med en salig blandning av tvivelaktiga propaganda-, dokumentär-, och spelfi lmer. Även i de kommersiella sfärerna säljer det sovjetiska varumärket bra. Landets mest välbesökta nätbutiker prånglar ut skinnmössor med sovjetiska kokarder liksom t-tröjor eller munkjackor med CCCP-emblem. Mina ukrainska och estniska vänner är inte lika förtjusta i den röda stjärnans återtåg. Att vift a med den röda fanan eller att skylta med sovjetiska symboler framför näsan på dem är som att rikta ett välriktat och lumpet slag under bältet. För den som har drabbats av det sovjetiska förtrycket är det smärtsamt att bevittna hur röd terror nu förkläs till bedräglig och oförarglig kuriosa. När blev det legitimt att karnevalisera och humanisera ett sovjetiskt skräckvälde som krävde miljontals människors liv? Det verkar som att vi tillåter försäljningen av sovjetiska maktsymboler medan vi tar avstånd från marknadsföringen av nazistiska hakkors och symboler. Diktaturer placeras i skilda vågskålar. Mycket tyder på att vi inte har gjort upp med vår närhistoria. Många fi nländska politiska beslutsfattare och forskare gynnades av Sovjetunionens uppbackning och smutsiga penningströmmar. De sitter fortfarande i maktens boningar. Samfundet FinlandSovjetunionen hade som mest över 100 000 medlemmar. Inte att undra över att den sovjetiska infi ltrationen spred sina tentakler till landets alla hörn. Då författaren So? Oksanen i våras påtalade det sovjetiska fi ngeravtrycket på undervisningen och skolböckerna i 1970-talets Finland blev det ett ramaskri i tidningsspalterna. Till saken hör att forskaren Janne Holmén har kommit till samma slutsats i sin doktorsavhandling. Att uttala obekväma sanningar om vårt symbiotiska förhållande med den forna diktaturen i Kreml är inte gångbart. Finland fi rar snart 100 år av självständighet. Frihet förutsätter att vi kan tala öppet om de lågvattenmärken som har ledsagat vårt lands demokratiska utveckling. Den undantagslag som möjliggjorde ett återval av president Urho Kekkonen år 1975 är en av dessa skamfl äckar. Grundlagen åsidosattes för att Sovjetunionens egen favorit skulle få klamra sig fast vid makten. De riksdagsledamöter som röstade för undantagslagen hävdar än idag att det var realpolitiskt nödvändigt att undergräva demokratin för att befästa våra goda relationer till Kreml. Det kalla krigets ekon spökar i Finland fortfarande. Mikael Sjövall Kolumnen har tidigare publicerats i Hufvudstadsbladet Sovjetisk renässans Katso joulun ohjelma: Lapsiparkki avoinna joululauantaisin klo 10–18 ja 19.-23.12. päivittäin klo 15–19. KAUPPAKESKUSKAARI.FI/JOULU KANTELETTARENTIE 1, 00420 HELSINKI • KAUPPAKESKUSKAARI.FI Kaari on nyt tuhansien toiveiden joulupaja! Jouluisessa kynttiläpajassa askarrellaan kynttilöitä la 3.12. klo 10–15. Tule tekemään itsenäisyyspäivän kynttilä tai lahja läheiselle. SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Toimimme edelleen Wanhalla Ostarilla kaikki palvelut samalla klinikalla • Implanttiklinikan palvelut kirurgiasta valmiiseen kruunuun tai siltaan • Panoraamaja 3D-kuvaukset • Keraamiset täytteet, laminaatit ja kruunut jopa yhdellä käynnillä • Kaikki yleishammaslääkäripalvelut • Suuhygienistin hoito ja valkaisut Jouluksi hohtava hymy: Valkaisu vastaanotolla 295€ Zoom-valkaisu 390€ Pauliina Uutela , yleishammaslääkäri Olga Vabistsevits , yleishammaslääkäri Jaakko Partanen , erikoistuva hammaslääkäri Mikael Sjövall är styrelsemedlem i Kårböle Gille.
30.11.2016 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 14.12.2016. Aineisto toimitukseen 2.12. mennessä. LÄHIÖISSÄ ON MENEILLÄÄN UUDELLEENHERÄÄMINEN. Helsingin lähiöiden aktiivisinta aikaa olivat 70ja 80-luvut. Pihat olivat täynnä lapsia, päiväkoteja rakennettiin vauhdilla ja kouluihin panostettiin. Ostoskeskukset kuhisivat elämää ja tapahtumia. Joka lähiössä oli useita ruokaja erikoistarvikekauppoja, pankkeja, ruokabaareja, kioskeja jne. Nuo vuosikymmenet olivat myös asukasyhdistysten kulta-aikaa. Ihmiset olivat aktiivisesti mukana kaikessa toiminnassa. Järjestettiin urheilukilpailuja, vapputapahtumia, laskiaisriehoja, markkinoita, talkoita ym. Kokoonnuttiin ja kaikki osallistuivat. Asukasyhdistyksen hallituksessa istuivat niin paikallinen pankinjohtaja, rehtori, kirkkoherra kuin paikallislehden päätoimittaja. Yhdessä päätettiin toiminnasta ja sen suunnasta ja paikalliset yritykset tukivat rahallisesti. Sitten jotain tapahtui. Synergia katosi. Lapset kasvoivat ja muuttivat pois. Pihat tyhjenivät, lähikaupat suljettiin, baarit lisääntyivät. Asukasyhdistysten jäsenmäärät romahtivat. Ei ollut enää pankinjohtajaa, koska ei ollut pankkiakaan. Koulut eivät enää osallistuneet paikalliseen toimintaan ja julkisten tilojen käyttö asukastapahtumia varten muuttui luvanvaraiseksi. Puistot ja torit muuttuivat surullisiksi ja pelottaviksi paikoiksi iltaisin. Ja näin kitkutettiin parikymmentä vuotta. Lähiöt hiljentyivät ja harmaantuivat, ketään ei kiinnostanut mitä asuinalueilla tapahtui. Elämä oli keskustassa ja lähiöön tultiin vain nukkumaan töiden tai ravintolaillan jälkeen. Oli myös pilkahduksia. Kanneltalon aktiivisuus piti yllä Kaarelan kulttuurielämää. Yhteistyö Kaarela-Seuran kanssa mahdollisti monien vieläkin jatkuvien asukastapahtumien järjestämisen. Myös kirkko ja urheiluseurat ovat kyenneet ylläpitämään rajat ylittävää sosiaalista toimintaa. Mutta nyt uudet tuulet ovat aistittavissa ja ne ovat puhaltaneet jo useamman vuoden. Asukkaat ovat aktivoituneet ja liikkuvat avoimin mielin niin kaduilla kuin toreilla. Erilaisia tapahtumia on tiheästi. Kanneltalo on tuonut taiteen ja kulttuurin Sitratorille ja asukasaktiivit vanhaan ostoskeskukseen, talojen pihoille ja seiniin. Kannelmäki-liike on ollut dynamona monelle uudelle asialle Kaarelassa. Helsingin kaupunki pyrkii mallissaan kehittämään osallistavaa alueellista kulttuurityötä ja lisäämään asukkaiden keskinäistä kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. Hyvä me! Ja sitten lopetankin hurraamisen. Miksi? Meillä on pop-uppia, fl ash mobbia, erilaista kuvatai tanssitaiteellista performanssia ym. ’pikaruokaa’. Niissä ei ole mitään väärää, ne ovat hienoja juttuja, jotka tuovat iloa, väriä ja värinää betonilähiöön. Viranomaisten antama VAPAUS toteuttaa eri projekteja luo hyvää ilmapiiriä ja tuo kivoja viboja. Kaikki kansalaistoiminta on hyvästä, mutta se mihin ilonpilaajana tartun, on sana VASTUU. ’Panem et circenses’, leipää ja sirkushuveja sanontaa käytetään ilmaisemaan tilannetta, kun kansa on liiaksi kiinnostunut viihteestä ja välinpitämätöntä kiinnostuakseen politiikasta ja johtajien tekemisistä tai puuttuakseen yhteiskunnan epäkohtiin ja alueiden negatiivisiin kehityssuuntiin. En syytä tässä mitenkään kaupunkia tai alueemme asukkaita, vaan puhun niistä lähiöiden vanhuksista, työttömistä, alkoholisteista ja huumeidenkäyttäjistä, joita huvilla pyritään viihdyttämään. Puhun siitä, että tekemisillämme olisi jokin jatkumo. On helppo vapauttaa itsensä hetkeksi tekemään jotain rajatonta, mutta paljon vaikeampaa on sitoutua tiettyyn asiaan vuosikausiksi. Elämme nykyisin hetkessä ja dippaamme itseämme eri asioissa ajattelematta, että meille saattaisi syntyä sen myötä velvollisuuksia. Kansalaisdemokratiaan kuuluu myös vaikuttaminen ja asioiden eteenpäinvieminen kaupungin suuntaan. Tästä syystä meillä on rekisteröityjä yhdistyksiä, niissä puheenjohtajia, sihteerejä, rahastonhoitajia jne. Kuten urheiluseurassa toimihenkilöt sitoutuvat ylläpitämään lasten toimintaa koko lapsuuden ajan, sitoutuvat asukasyhdistysten ihmiset toimimaan asukkaiden eteen useampia vuosia. Hauskaa pitää olla ja niin myös hauskoja tapahtumia, mutta tarvitaan lisää myös niitä raatajia, joista tässäkin lehdessä puhutaan. Myös Kaarela ja sen yhdistykset tarvitsevat sitoutuneita ja vastuunsa kantavia moottoreita, sillä virallisten yhdistysten toimihenkilöt vanhenevat. Missä ovat nuoret vastuunkantajat? Jauri Varvikko päätoimittaja Koululaiset maalasivat repolaiset Nyt kannattaa koukata Hämeenlinnanväylän rampin alikulun kautta: harmaata betonia piristävät värikkäät ketut! KEHÄ I:SEN PARANNUKSET ovat etenevät täyttä vauhtia. Parannushankkeessa Espoon kaupunginrajan ja Vihdintien välille rakennetaan lisäkaistat ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymää parannetaan. Töiden valmistuttua liikenne Kehällä sujuvoituu ja tien haitat ympäristölle vähenevät. Koulu työmaan vieressä Suomalais-venäläinen koulu sijaitsee Kehä I:sen kupeessa ja työmaa on saattanut välillä hankaloittaa oppilaiden koulumatkaa. Työmaa on vaikuttanut päivittäiseen kulkemiseemme aika paljonkin: kulkureitit koululle ovat vaihdelleet työmaan etenemisen myötä, kertoo Suomalais-venäläisen koulun apulaisrehtori Katri Barannik-Tolvanen. Koulun vieressä sijaitseva Hämeenlinnanväylän rampin alikulkutunneli valmistui lokakuun aikana ja helpottaa kulkua koululle. Oppilaat voivat nyt siirtyä uutta alikulkutunnelia pitkin liikuntatunneille Pirkkolan urheilupuistoon. Sitten kun loput alikulut valmistuvat, liikkuminen koululle helpottuu entisestään. Koululaiset mukaan hankkeeseen Alikulun valmistumisen jälkeen Helsingin kaupunki ja Liikennevirasto järjestivät taidetempauksen, jossa Suomalais-venäläisen koulun neljäsluokkalaiset pääsivät maalaamaan alikulun kettukuvioita. Kaikki 24 alikulun kettua saivat uuden värikkään ilmeen. Kaupunki ja Liikennevirasto kustansivat maalit ja suojavarusteet ja urakoitsija GRK huolehti käytännön järjestelyistä viestinnän tekijöiden avustaessa. Oppilaat olivat etukäteen ryhmissä suunnitelleet minkälaiseksi haluavat oman kettunsa maalata. Saatuaan pensselit ja maalit käyttöön, keskittyivät ryhmät työhönsä ja ketut saivat uudet turkit nopeaan tahtiin. Sade ei haitannut Maalauspäivä sattui olemaan sateinen ja alikulun reunimmaiset ketut eivät sääolosuhteilta säästyneet. Konstit kettujen kuivamiseen onneksi löytyi ja urakoitsija kuivasi avotaivaan alla olleet ketut lämpöpuhaltimella. Iida Harju ja Ivetta Pihlak 4cluokalta maalaamassa kettua. Graniittirakennus Kallion projektipäällikkö Timo Laitinen pitelee sateenvarjoa. Maalauspäivä sujui todella mukavasti ja lapset olivat projektista innoissaan. Ketuista tuli hienot ja niitä kelpaa nyt ihastella tunnelia käyttäessä, Barannik-Tolvanen kehuu. Yhteistyö Suomalais-venäläisen koulun ja Liikenneviraston välillä ei pääty tähän. Ensi keväänä vanhemmat oppilaat pääsevät osallistumaan silloin valmistuvan alikulkutunnelin maalaukseen. Teksti Laura Seppälä Lisätietoja hankkeesta www.liikennevirasto.? /keha1 tai Facebook /Keha1 Katutaideaita Vanhaistenpuistoon KANNELMÄEN Vanhaistenpuistoon avattiin marraskuun alkupuolella kaksipuoleinen katutaideaita. Avajaisia vietettiin lauantaina 12.11. Paikalle oli tuotu maaleja ja kuumaa juomaa sekä 3feR:n eli graffi ti-opettaja ja taiteilija Emilio Mäkipään vetämä työpaja. Aidan ensimmäiset graffi tit maalattiin hyvin kylmässä ja talvisessa säässä. Paikalle oli tullut niin asialle vihkiytyneitä kuin alueemme asukkaita. Hankkeen taustalla on Helsinki street art offi ce Supafl y, eli Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen tukema katuelämä-projekti. Supafl y edistää katutaiteen muotoja ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Maalaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja taideaidan ideana on, että olemassaolevien graffi tien päälle saa maalata kuka vain. Hienojen maalausten tosin toivoisi säilyvän hieman pidempään. Supafl yn viesti on, että paikasta pidetään yhdessä huolta ja että se pysyy päihteettömänä. Kohdetta hallinnoi HKR:n Katuja puisto-osasto. Puisto muutoksessa Jo muutama päivä avajaisista kentän puoleiselle seinälle oli ilmestynyt uudet graffi tit. Takapuoli taas jouduttiin HKR:n toimesta maalaamaan yli, koska sinne oli maalattu puistoa käyttäville lapsille sopimattomia iskulauseita. Nyt takapuolellakin on jo uusia kuvia. Puiston yleinen kunnostaminen on hieman aikataulusta jäljessä. Projektin piti olla valmis marraskuun lopussa. Uusittu leikkialue onkin jo avattu ja leikkipuiston viralliset avausjuhlat pidetty tämän viikon maanantaina. HKR:n kalusto on nyt viety pelikentältä pois ja työntekijät ovat siirtyneet tekemään odotettua lenkkipolkua. Myös koira-aitaus korjataan, mutta tarkka valmistumisaikataulu on vielä avoin. Teksti ja kuva Jauri Varvikko http://supa? y.munstadi.? / Tältä graf? tiseinä näytti viikolla 47. Lumisen avauspäivän maalaukset olivat jo peittyneet uusien alle. Lähiöiden uudelleennousu
4 30.11.2016 SEURAAVA SIIRAPINMAKEA juttu on tarkoitettu romantiikasta pitävillä kaunosieluille, hieman vanhojen Hertta-sarjojen malliin. Tarinamme tapahtumapaikka on Lappeenranta joskus 1930-luvulla. Kornetti Lennart af Kukenhjelm oli sunnuntairatsastuksella Kylpyläkasinon puistossa, siis aivan siinä Satamatorin laidalla. Uljas rotuhevonen kiilteli puhtauttaan, ryhdikkäänä hevosen selässä istuva soturimme oli ylpeä hyvin istuvasta univormustaan, luurankotakki, punaiset housut, olette takuulla ainakin kuvista nähneet. Lennart af Kukenhjelm oli hyvin kasvatettu herraspoika, osasi käyttäytyä, sellaisiahan upseerit olivat ainakin tuohon aikaan ja ovat ehkä vieläkin. No, kuten romanttisissa tarinoissa aina on tapana, niin nytkin uljasta husaariamme vastaan käveli puistotiellä kaksi erittäin kaunista nuorta neitoa krinoliineissaan, voi että olivatkin herttaisen näköisiä. Kuten tiedämme, nuoret tytöt tykkäävät hevosista. Niinpä he kyselivätkin, että saako hevosta taputtaa ja onko se kiltti. Kunniaa tehden af Kukenhjelm kertoi, että se käy hyvin päinsä, hevonen tykkää siitä. Sankarimme mielessä alkoi kyteä jonkinlainen romanssinpoikanen, poikamies kun oli. Kaikki tuntui menevän hyvään suuntaan kunnes hevosenpeeveli pilasi koko jutun. Se oli syönyt aamulla komean annoksen kauroja. Kuten tiedetään, kaurat aiheuttavat sulaessaan meteorismia eli fl atulenssia. Kansan kielellä sitä alkaa pierettää. Siispä siinä hempeitä jutellessa hevonen päästikin tosi komean töräyksen. Hevosen häntä liehui suorana kaasupiivessä ja Lorin pulut pelästyivät ääntä. Punaiseksi karahtanut soturimme soperteli neideille anteeksipyyntöä huulet höplötellen... anteeksi... anteeksi... ei meinannut oikein sanoja löytyä. Asia nauratti kovasti reippaita tyttösiämme joista toinen sanoikin, että eihän tämä mitään, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu, me kyllä luulimme, että se oli tuo hevonen, joka pierun päästi... Pysytelläänpä edelleen Lappeenrannassa. Suoritin siellä asevelvollisuuttani 1960, toimenkuva oli sanitääri eli lääkintämies. Rakuunoilla ei ollut enää hevosia tai luurankotakkeja, uljaat muistot kylläkin olivat tallella. Vieläkin tekee hönttöä kun kuulen 30-vuotisen sodan marssin... Kyllähän varuskunnassa muutama hevonenkin oli. Toisella ajettiin pienimuotoista rahtia kasarmin alueella, toisella ratsastettiin noin harrastusmielessä. Se oli kuuluisan ravikuningas Eri-Aaronin (12.7.19321.9.1953) jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Siksi se oli erittäin suosittu siitoskäytössä, johon hommaan se tunsikin suurta mielenkiintoa. Hevosen nimi oli Ilkka. Kuten vanheneva miesväki tietää, ei sitä aina jaksa... Ikellekin iski Wiklund ja tammoja jouduttiin viemään takaisin kotitalleille tyhjin toimin. Huolestunut tallimestari kyselikin minulta, että olisiko varuskuntasairaalassa jotakin rohtoa joka piristäisi Ilkkaa. Tuolloin ei vielä tunnettu Viagraa ja sensemmoisia, huhut kertoivat kyllä niin jarrusta kuin jostain bromijauheesta. Kyllä sitä silloin jouduttiin käytännössä pelkkää silavaa syömään. Lupasin ottaa asiasta selvää, koska se kiinnosti noin tieteellisessä mielessä. Soitin Valtion hallinnassa olevaan Ypäjän hevossiittolaan ja kuulin, että kyllä hevosille piristylääke löytyy ja että hyvä onkin. Paluuvirkapostissa sainkin ison pussin sinisiä, noin pingispallon kokoisia pillereitä ja puolen metrin mittaisen putken. Mukana oli myös selkeä käyttöohje jossa neuvottiin, että pilleri laitetaan huulille, putki laitetaan hevosen sieraimeen ja sitten puhalletaan nopeasti ja voimakkaasti. Minut määrättiin suorittamaan ko toimenpide, koska katsottiin, että trumpetistina se sujuu minulta parhaiten. No ei kun pilleri huuleen, putki sieraimeen ja... sitten tapahtui jotain yllättävää. Hevonen ehti puhaltaa ensin ja niinpä pilleri meni mahaani että napsahti. Ei tullut yökkimällä ulos, sinne liukeni. Varuskuntamme lääkäri kirjoitti minulle saman tien viikon kotiloman, lähteä täytyi heti, koska vaikutus olisi melko erikoinen ja haittaisi normaalia palvelua. No sehän vaan kävi. Olin kihlautunut jokin aikaa sitten ja Irmeli-morsiameni odotti ilahtuneena tuloani. Suhteemme oli varsin platonisella pohjalla, silloin ei turhia hätiköity. Vaan nytpä sitten hätiköitiin. Irmeli, siveä ihminen joutui pyytämään minulta armoa, ei, hän ei jaksa enää... Hän oli luullut minua kiltiksi tossukaksi, jollainen normaalisti olinkin. En kertonut hänelle koskaan koko totuutta. Kihlauksemme purkautui. Näin häntä joskus vilahdukselta, hän tuijotti minua epäilevänä ja pelokkaana ja livahti jonnekin... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Hevosenleikkiä Carnaval kaikkien karnevaali Ensi kevään aikana Kaarelassa koetaan ennennäkemätöntä tekemisen riemua. Sen takaavat taiteilija ja koreogra? Maija Hirvanen, Värkkäämön ohjaajat, Baltic Circlen väki sekä vierailevat taiteilijat. HEIDÄN OHJAUKSESSAAN alueen asukkaat ja muuten mukaan liittyvät ihmiset toteuttavat muodonmuutoksen arkiminästä karnevaaliolomuotoon. Huhtija toukokuun aikana Kanneltalon Värkkäämössä järjestetään viisi työpajakertaa, joissa työstetään tätä muodonmuutosta. Niissä osallistujat valmistavat mm. karnevaaliasun ja muun rekvisiitan tulevaa toukokuun Carnavalia varten. Carnaval on pukeutumisesta, tanssista, rytmeistä ja äänistä koostuva koreografi a autoille ja ihmisille. Päätähtiä ovat kaikki osallistujat. Mukaan voi tulla heti alkuun, matkan varrella tai vaikka vain osallistua 20.5.2017 juhlittavaan kulkueeseen! Pieni, liikkuva näyttämö vierailee keväisessä Kaarelassa Kyllähän minä nyt olen poissa mukavuusalueeltani. Koko vuosi ollaan tehty taustatyötä. Olen hankkinut jopa ajokortin teosta varten, hymyilee Carnavalin ohjaaja ja koko idean äiti Maija Hirvanen. Projektin on tilannut häneltä Baltic Circle-festivaali. Yksi Carnavalin keskeinen elementti on värikkääksi tuunattu soiva ja rämisevä pakettiauto. Se ei ole mikä tahansa pakettiauto, sillä sen takaosa toimii näyttämönä. Taidepakuksi nimetty auto on kohtaamispaikka ja yllättävienkin tapahtumien keskuspiste. Ajatus pakettiautosta syntyi minulle käytännön huomioista. Vanha ystäväni kuljetti minua ympäri Kaarelaa. Alue ei ollut minulle ennalta tuttu. Näin että Kaarelassa on joukko erilaisia asuinalueita joita valtatiet halkovat. Vähitellen muotoutui ajatus pienestä, liikkuvasta näyttämöstä, joka voi vierailla alueella joustavasti. Muuntautuminen arkiminästä karnevaaliolomuotoon Pakun takaosa toimii esitystilana ja alustana uusille ilmiöille. Samalla haetaan uusia tekemisen tapoja ja tullaan ulos totutusta. Ihmiset ovat siinä pääroolissa. Tämä prosessi antaa osallistujille mahdollisuuden työstää omia tuntemuksia ja kokemuksia. Sen tuloksena he luovat itselleen esiintymishahmon ja muuntautuvat arkiminästä karnevaaliolomuotoon, Maija kuvaa. Tilaa on työstää niin positiivisia kuin negatiivisiakin ajatuksia ja tuntemuksia. Ja löytää uusia näkökulmia omasta itsestään. Mitään valmista kaavaa teoksen toteuttamiselle ei ole. Muoto on suunniteltu ja ennalta mietitty, mutta teos muotoutuu vasta yhdessä tekemällä. Ytimessä on Carnavaliin valmistautumisen prosessi ja muuntautuminen, Maija jatkaa. Festivaali jalkautuu kaupunkilaisten pariin Pyrimme tekemään uusia avautumisia, uudenlaisia juttuja. Ydinkysymyksenä ei ole vain mitä teatteri on vaan mitä teatteri voisi olla, sanoo Baltic Circle-festivaalin taiteellinen johtaja Satu Herrala. Hän vastaa festivaalin Helsinki malli -hankekokonaisuuden suunnittelusta ja hallinnoinnissa yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Nymanin kanssa. Hannan ideoimaa oli tuoda projekti Kaarelan alueelle. Toukokuussa pidettävä karnevaali on projektin ns. ensi-ilta ja ensimmäinen etappi, jonka jälkeen prosessi jatkuu. Baltic Circle-festivaali on järjestetty Helsingissä vuodesta 2000 lähtien. Sen toiminta perustuu uskoon taiteen mahdollisuuksista saattaa ihmisiä yhteen. Ominaisia piirteitä festivaalille on muutos ja uusien ilmiöiden äärellä oleminen. Carnaval-projekti on yksi Helsingin kulttuurikeskuksen Helsingin malli-pilottihankkeista. Helsingin mallissa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteisyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Keskeistä kehittämistyötä Baltic Circlessä onkin festivaalin jalkautuminen julkiseen tilaan ja osallistuminen eri kaupunkiyhteisöjen toimintaan. Tuomalla kulttuuri kaupunkilaisten luo rohkaistaan heitä näkijöistä tekijöiksi eli osallistumaan taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Tilaa yllätyksellisyydelle Prosessi ja toiminta ovat kaiken tekemisen ytimessä. Siinä annetaan tilaa yllätyksellisyydelle ja ennaltaarvaamattomalle. Yllätyksellinen ei ole sitä mitä olisi voinut ajatella, vaan siinä kaikki on jotenkin kallellaan ja hieman rempallaan. Sen puitteissa voi juhlia myös asioita jotka ovat hankalia.Tilaa on odottamattomille tapahtumille. Parhaat juhlat ovat usein niitä, joissa kaikki ei mene kuten ennalta on suunniteltu, Satu kuvaa. Taide antaa mahdollisuuden organisoida uudelleen asioita. Painopisteenä ei ole se mitä taide on, vaan mitä se voisi olla. Siinä piilee taiteen voima. Kokeilun ja yllätyksellisyyden kautta etsiydytään uusille alueille. Tekijyys on jaettua ja ihmiset ovat osallistujina siinä mukana, Satu sanoo. Ammattilaiset ja eiammattilaiset synnyttävät taidetta yhdessä. Jokaiselle määräytyy oma roolinsa tässä prosessissa. Vastuualueet ja ideat käydään yhdessä läpi. Jos projekti toteutuu kuten on ajateltu, niin Kaarelan seudulla tullaan näkemään jotakin ainutlaatuista. Samalla syntyy yhdessä tekemisen meininki, joka siten johtaa uudenlaiseen ihmisten väliseen yhteistyöhön, projektin vetäjä Maija toteaa. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Lisää infoa: www.carnaval.? www.facebook.com/Carnaval.? Työpajat Kanneltalon tiloissa TYÖPAJOJEN AIKATAULUT ovat selvillä ja ilmoittautumisia otetaan jo vastaan. Värkkäämön ohjaajat ovat mukana kaikissa työpajoissa. Työpajoja on huhti-toukokuun aikana yhteensä viisi ja ne järjestetään kaikki Kanneltalon tiloissa. Tarvittavat työvälineet löytyvät Värkkäämöstä niin asujen kuin rekvisiitankin työstämiseen. Yksi työpajoista on äänenkäyttötyöpaja. Kaikkiin työpajoihin ei ole pakko osallistua. Toivomme, että ihmiset osallistuisivat. On erilaisia tekemisen tapoja ja kaikki on yhtä arvokasta, Hanna Nyman kannustaa. Paikan päälle voi tulla ensin vaikka vain katsomaan. Jos ei halua esimerkiksi esiintyä, voi tehdä esiintymisasuja tai karnevaalirekvisiittaa. Ilmoittaudu osoitteessa: carnaval@balticcircle.? Lisäkysymykset: 050-3557176/maija@hirvanen.net Taide antaa mahdollisuuden organisoida uudelleen asioita. Painopisteenä ei ole se mitä taide on, vaan mitä se voisi olla. Siinä piilee taiteen voima, sanoo Baltic Circlefestivaalin taiteellinen johtaja Satu Herrala. Carnavalin ohjaaja ja koko idean äiti Maija Hirvanen kertoo, että hankkeen eteen on tehty paljon työtä. Hän hankki sitä varten jopa ajokortin. Toiminnanjohtaja Hanna Nymanin ja ohjaaja Maija Hirvasen mielikuvissa taidepaku lipuu ja rämisee karnevaalitunnelmissa pitkin Kaarelan katuja.
5 30.11.2016 PERUSTUSLAIN MUKAAN jokaisella on oikeus riittäviin sosiaalija terveyspalveluihin. Ongelmaksi on muodostunut Suomen erikoisuus. Meillä kustannusvastuu on kunnilla, niiden koosta ja kantokyvystä riippumatta. Näin olleen tarvittiin myös muutosta tähän kuntien osuuteen, eli sote-uudistus kytkettiin kuntarakenteen muutokseen. Ja siitä soppa sitten sakeni, kun kepu vaati mukaan maakuntahallintojen perustamista ja kokoomus puolestaan valinnan vapauteen vedoten yksityisten palvelulaitosten mukaan ottamista. Sote-uudistuksen kehittelyssä lähes alusta alkaen mukana ollut professori Heikki Hiilamo, julkaisi asian käsittelyä selvittävän kirjan ”Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö”, Into 2015, 152 sivua. Esipuheessaan Hiilamo kirjoittaa, ”Jokaisella on kokemusta sosiaalija terveyspalveluiden käytöstä, mutta sote-uudistuksesta on asiantuntijoidenkin poliitikoista puhumattakaan – ollut vaikea saada käsitystä. Syynä on se, että uudistuksesta puhutaan monimutkaisella hallintokielellä ja ammattislangilla. Poliitikot ovat myös opetelleet tämän teknisen sote-kielen, jonka turvin he voivat esiintyä äänestäjien suuntaan asiantuntijoina, vaikkeivat aina ymmärtäisi, mistä sote-uudistuksessa on kysymys. Tämä saattaa johtaa siihen, että uudistuksen lopputulos onkin jotain aivan muuta kuin päättäjät luulivat tekevänsä”. Lipposen toinen hallitus käynnisti kansallisen terveydenhuoltoprojektin vuonna 2002. Sitä jatkoi Jyrki Kataisen hallitus ja sen asettama palvelurakennetyöryhmä. Työryhmä ei saanut yhtenäistä esitystä valmiiksi sisäisten erimielisyyksien vuoksi. Homma siirrettiin parlamentaariselle ohjausryhmälle, joka koostui lähes yksinomaan kansanedustajista. Syntyi jälleen uusi esitys, joka sittemmin kaatui perustuslaillisiin ongelmiin eduskunnassa 2015. Hiilamon kirja päättyy alkuvuoteen 2015, joten siinä ei ole enää tämän hetkistä tilannetta. Eduskunnassa esiintyy edelleen melkoista epäluottamusta Sipilän hallituksen esityksiin. Kuntien ongelmat näyttävät jatkuvan. Jo nyt on noussut esiin kuntarahoituksen ja vastuun perusterveydenhuollosta poistumisen aiheuttamista ongelmista. Heikki Hiilamo päättää kirjansa muistutukseen: ”Sote-keskusteluun kaivataan näkökulmaa, jossa etusijalla on kansalaisten eli vakuutetun etu kuntien, ammattijärjestöjen, työnantajien, sote-työntekijöiden ja sote-rahoittajien sijaan. Sotealueista on mahdollista rakentaa hyvinvoinninvakuutusyhtiöitä, jos poliitikot pystyvät ylittämään mainitut nurkkakuntaiset edut ja jos kansalaiset oivaltavat, että heidän kannattaa oman hyvinvointinsa nimissä tukea näitä poliitikkoja”. Eläkekatekismus Entisen pitkäaikaisen kansanedustajan ja Suomen senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen aloitteesta käynnistettiin nimienkeräys kansalaisaloitteeseen työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasotasoindeksiksi. Aloitte sai 85 337 allekirjoitusta, joten se tulee lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi lakialoitteena Kimmo Kiljunen julkaisi kansalaisaloitettava tukevan ja selittävän kirjan Eläkekatekismus. Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä. Into 2016, 139 sivua. Kirjan takakansi korostaa, ”Suomessa eläkejärjestelmä voi hyvin, mutta eläkeläiset huonosti. Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee lakisääteisesti. Eläkkeiden nostaminen olisi kustannustehokkainta elvytystä. Mutta me emme turvaa edes eläkeläisten ansaitsemaa tulotasoa. Sen sijaan me siirrämme jättimäiset eläkevarat ulkomaille ja kuivatamme kansantalouttamme”. Kiljunen selvittää aluksi mikä on työeläkeindeksi ja miten se eroaa myöhemmin sen heikentämiseksi säädetystä ns. puolivälija taitetusta indeksistä. Työeläkeindeksin mukaan eläkepalkka määräytyi 100 prosenttisesti ansiotasoindeksin mukaisesta. Tämä oli voimassa vuosina 1963-76. Sen korvasi puoliväli-indeksi vuosina 1977-95, jolloin eläke laskettiin 50% palkkojen ja 50% hintaindeksin mukaan. Taitetun indeksin mukaan yli 65-vuotiaiden eläkkeet laskettiin 20% palkkojen ja 80% hintojen perusteella. Alle 65-vuotialla 50 ja 50%. ”Lopputuloksena viimeisen parin vuosikymmenen aikana eläkeläisten etuuksia on heikennetty enemmän kuin minkään muun väestöryhmän koko Suomen historiassa. Sen vastapainoksi on eläkerahastoihin kertynyt Suomen jättimäisin pääomakertymä.” Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet 13 miljardista 27 miljardiin euroon, mutta eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet. (38 miljardista 181 miljardiin euroon). Rahastoista ei ole yhtä vuotta lukuun ottamatta maksettu nettona eläkkeitä, vaan ne on aina katettu työeläkemaksuin. Suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle samaan aikaan, eikä mitään eläkepommia ole räjähtänyt silmille. Palkkatasoindeksin palauttamista perustellaan kansalaisaloitteessa oikeudenmukaisuudella. köyhyyskierteen ehkäisyllä. itsetunnon säilyttämisellä, kansantaloutta elvyttävällä vaikutukselle ja muutoskustannusten pienuudella. Muutos ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta, eikä pienennä eläkerahastoja. Rahastojen tuottoja käytettään siihen mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin. Arjen ooppera on Jussi Särkelän tutkielma Mistä juoppoudessa on kysymys. Lähtökohtana on käsitellä ja ymmärtää alkoholismi ja päihteiden käyttö on sairautena, johon johtaa monta tietä. Kyse on nimenomaan teistä, ei syistä tai syyllisistä. Yhteiskunta käyttää miljardeja alkoholista aiheutuvien seurausten korjaamiseen Samaan aikaan se luo uusia riippuvuuksia, kuten lääkeriippuvuus. peliriippuvuus, elämysriippuvuus jne. Niiden vaikutusta ihmisen keskushermostoon ja aivojen toimintaan ei tunneta vielä riittävästi. Perjantai-iltana 18.marraskuuta oli TV:ssä mielenkiintoinen ohjelma päihteiden käytöstä ja niiden käytön vastustamistoimista. Toimenpiteistä esitettiin kaksi ääripäätä: Filippiiineille presidentin ja poliisin tuella toimivat naamioidut siviilipukuiset tappajat yksinkertaisesti ampuivat suoraan kadulle huumeiden myyjiksi tai käyttäjiksi epäiltyjä. Silti huumekauppa kukoisti. Toista ääripäätä edustaa esitys kaikkien huumeiden laillistamisesta. Välimuotoina Kalifornian osavaltion laillistama kannapis ja muuallakin sallivampi ja vapaamielisempi asenne huumeiden käyttöön. Tätä on kokeiltu mm. Portugalissa, jossa tulokset ovat olleet myönteisempiä, Rikollisuus on vähentynyt ja myös huumeiden käyttö on vähentynyt. Jussi Särkelä osoittaa sanansa myös alkoholistin läheisille, joilta vaaditaan ymmärtämystä, rakkautta ja huolenpitoa omaisesta ja läheisestään. Elämäntilanteen korjaaminen on myös sosiaalihuollon ja sosiaalityön sekä psykologisten palvelujen tehtävä. Oiva Björkbacka Kansalaisoikeudet ja demokratia Tee varaus 14.12. mennessä palvelutiskillemme K-market Iso-Kappa (vanhalla ostarilla) Perinteinen kinkku koko 10-12 kg tai 12-14 kg Juhlakinkku potkalla koko 6-7 kg tai 7-8 kg Luuton herkkukinkku koko 3-4 kg tai 4-5 kg Iso-Kapan kinkku on joulupöydän kunkku ISO-KAPPA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 12-18 Laadukkaat Chef Wotkin’sin Lohjaharjun Lähdevedellä tuoresuolatut kotimaiset joulukinkut nyt varattavissa! Taikova joulupukki vierailee jälleen Kanneltalon jouluisessa tapahtumassa lauantaina 17.12. klo 15.00. Seurakunnan Tiernapojat ovat paikalla ja Kannelmäen oma tangolaulaja Taisto Saaresaho ja iskelmäkuningatar Raija Koso ovat estradilla hanuristi Erkki Kallion säestyksellä Kanneltalon kahvilassa. Tervetuloa viettämään iloista lauantaipäivää koko perheen voimin. Vapaa pääsy. Järjestää: Kaarela-Seura ry. Kannelmäen Joulujuhla Kannelmäen Joulujuhla Kanneltalossa La 17.12. klo 15-17 Kanneltalossa La 17.12. klo 15-17 KANNELTALOON ON AVATTU uusi, raikas kahvila. Café Asmin-nimeä kantavan kahvilan ruodussa työskentelee Ciya Heskart. Kun veljeni Baran Heskart pyysi minua käymään tustumassa tilaan, en tiennyt juuri mitään Kannelmäen alueesta. Tulin käymään ja jäin, kertoo Ciya. Yrittäjinä toimimisesta veljeksillä on jo pitkä kokemus. Olen kuin persilja, joka sopii ruokaan kuin ruokaan, kuvaa kahvilanpitäjä kokemustaaan niin ruokaravintoloiden kuin hotellinkin pitämisestä, Ciya nauraa. Työ on häntä vuosien varrella opettanut. Suomeen hän on tullut jo 2000-luvun jälkipuoliskolla. Olen jo suomalaistunut ja Suomen kansalainen. En voisi enää kuvitella asuvani Turkissa, sanoo SuoRaikas tuulahdus etelää men systeemiin ja ilmastoon tottunut kurdimies. Salaattibaari tuo omaleimaisuutta Sain idean salaattibaarista ystävältäni, jolla on jo useita samantyyppisiä kahviloita, Ciya kertoo ja luettelee salaattibaarin antimia. Tarjolla on lohta, katkarapuja, tonnikalaa, kanaa, erityyppisiä hedelmiä kuten granaattiomenaa ja ananasta sekä juustoja. Yhtenä juustovaihtoehtona on raejuusto feta persiljayhdistelmä. Tomaatti, kurkku ja salaatti kuuluvat annokseen. Lisäksi voi sitten valita joko kolme tai neljä tuotetta. Annoksen voi myös ottaa mukaan. Salaattikastike on talon erikoisuus. Voin kertoa, että yhtenä maun antajana kastikkeessa on mango. Kastike ei sisällä lainkaan sokeria, Ciya paljastaa maukkaasta reseptistä. Salaatin päälle voi myös laittaa granaattiomenakastiketta, joka on suosittu kastike Turkissa. Salaattibaarin rinnalla on erilaisia leivonnaisia niin makeaa kuin suolaista. Tarjolla on mm. fetapinaattipiiraita ja baklava-leivonnaisia. Ja mikä parasta leivonnaisen kanssa voi nauttia erikoiskahvia niin cappucinoa, espressoa kuin cafe lattea. Kun veljeni kyseli, että mikä voisi olla hyvä nimi tulevalle kahvilalle, ehdotin vuodenikäisen tyttäreni nimeä Asminia. Silloin en vielä tiennyt, että minusta tulee Café Asminin pitäjä, kertoo hyväntuulinen mies. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Ciyaa (oik.) tuuraa kahvilassa myös baarimikkona työskentelevä Sait Öz. Kahvilan sisäänvetotuote, salaattibaari, on raikkaan ja herkullisen näköinen.
6 30.11.2016 KOMMENTTI Perinteiset Kaarelan Itsenäisyyspäivän juhlat pidetään Kanneltalossa 6.12. klo 14.00 – 16.00. Juhlapuhujana Helsingin kaupungivaltuuston varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff OHJELMASSA mm.: • Kannelmäen Voimistelijoiden tanssiryhmät • Frim Fram Duo • Julkistetaan Kaarelan vuoden yrittäjä • Stadin Slangin kuoro • Kannelmäen Soitannollinen Seura • Raija Koso • Taisto Saaresaho Itsenäisyyspäivän juhla Itsenäisyyspäivän juhla Kanneltalossa 6.12. Kanneltalossa 6.12. KANNELMÄEN JA Konalan/Pitäjänmäen välillä on selvä raja. Se on joko Vihdintie, vanhemman väen mielessä Tannerin tie. Mätäjokikin hoitaa vähän rajan virkaa. Lännempänä Pitäjänmäellä kuntaraja Espoon ja Helsingin välillä kulkee keskellä Turuntietä. Palvelukeskus Kotikallion ja Taavinkujan asuntojen asukkaiden kanssa saa olla tarkkana. Kuka asuu Helsingissä, kuka Espoossa. Konalan pohjoispäässä vaihtuu Helsinki Vantaaksi ilman sen kummempaa rajaa. Jossainhan sen rajan pitää aina kulkea. Mutta vaikea on välillä ymmärtää, miten eri tavalla asioita kolmessa suuressa pääkaupunkiseudun kunnassa hoidetaan. Yleisen käsityksen mukaan rikkaat asuvat Espoossa (puhumattakaan Kauniaisista, siis siitä neljännestä kaupungista), köyhempi väki Vantaalla ja työpaikat ovat Helsingissä. Kun verrataan sitä millä hinnalla kunnat tuottavat palveluja, saa ykkössijan useimmiten Helsinki. Eli kalleinta on tuottaminen Hesassa. Suuruus ei tuo minkäänlaista säästöä. Terveyspalveluissa tuntuu Espoo tarjoavan tuttavaperheen kokemusten perusteella parempaa palvelua kuin Helsinki. Helsingissä joutuu parhaassa tapauksessa odottamaan hammaslääkärille pääsyä kuukausia. Espoossa odotusaika on muutama viikko ja sen jälkeen sitten tehdäänkin suunnitelma siitä, miten hampaita hoidetaan siitä eteenpäin. Ihan ei sentään annettu seitsemän minuutin iltapesu-ohjelmaa. Sellainen on tarjolla Miika Nousiaisen uusimmassa romaanissa Juurihoito ja kirjasta tehdystä samannimisessä näytelmässä Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Hammaslankahoito on myös olennainen osa Juurihoidon Esko-hammaslääkärin hoito-ohjeita. Eläkeläismummon terveyshuoliin suhtaudutaan Espoossa arvostavasti, vaikka ei mikään akuutti sairaus vaivaisikaan. Infl uenssarokotukseen kutsuttiin riskiryhmiin kuuluvat henkilökohtaisesti. Päivystyssairaaloista kuuluu samanlaisia tarinoita mitä Haartmannista ja Malmiltakin. Espoossa kun on tunaroitu metron lisäksi myös sairaalan rakentamisessa. Espoo ja Vantaa taitavat sitten saada jonkinlaista taloudellista hyötyä siitä että ikäväki saa kuntoilla ilmaiseksi. Tarjolla on monenlaista liikuntaa, uimahallissa, vesijumpassa ja kuntosalilla saa käydä ilmaiseksi. Joulun alla on tapana aina toivoa lahjoja ja antaa lahjoja. Minkälainen pitäisi sen kirjeen olla, jolla Helsingin päättäjätkin havahtuisivat ja tarjoaisivat kuntoilumahdollisuuksia ikääntyneille ilmaiseksi. Liikennemaksuihin olisi hyvä saada alennusta tai jopa johonkin aikaan päivästä voisivat matkat olla ilmaisia. Moneen kertaan ovat eläkeläisjärjestöt ja muutkin ovat esittäneet tätä, mutta aina se torjutaan. Muistan miten olin laatimassa kirjelmää matkoista ja kuntoilusta ja muutaman viikon kuluttua minulle tarjottiin lippua pormestarin järjestämään konserttiin. Pormestari halusi sillä kiittää Helsingin rakentajia. Siis muutamaa kymmentä helsinkiläistä. Koin että en ole ollut riittävästi rakentajajoukoissa ja torjuin tarjouksen. Paljon mieluummin kiiruhtaisin bussilla ilmaiseen vesijumppaan. Ja kiva olisi lähteä jouluostoksillekin kohtuuhintaisilla lipuilla. Leena-Maija Tuominen Rajankäyntiä • RAVINTOLA • VAPAA PÄÄSY • Järjestää: Kaarela-Seura ry KANSANKUNTIEN sivistyneisyydelle on on kehitetty monia mittareita ja Suomi on vertailuissa menestynyt hyvin. Tätä on melkein mahdoton uskoa, kun tekee huomioita asiointikäyttäymisestä esim. Kaaren Prismassa. Hyvin tavallista on törmätä kahteen tai useampaan akkaan juoruilemassa keskellä käytävää. Suorana olevat kädet pitelevät ostoskärryjä käytävällä poikittain. Ohitse pääsee ujompi vain hyllyjä pitkin kiipeilemällä, koska asiasta huomauttaja murhataan katseilla. Tavallista etenkin viikonloppuina on myös suurperheiden kokoontumisajot keskellä käytäviä. Eikö kuulumisia voisi mennä vaihtamaan vaikka kahviloihin, ostopakkoahan ei ole? Kun akat ovat tarpeeksi juorunneet poissaolijoista, siirrytään kärryt edellä panssarihyökkäykseen ahtainpiin paikkoihin, esim. maitohyllyjen tai lihatiskin luo, ja murskataan edelläolevien häntäluut ja akillesjänteet. Järkevä jättäisi kärryt puolentoista metrin päähän ja hakisi piimäpurkit ja lihat ilman aseistusta. Maksamattomia ostoksia ei varmaan kukaan kärryistä varasta ja kärryjen vaihtuminen vahingossa on äärimmäisen harvinaista. Aivan oma lukunsa törkeilyssä ovat ostoskärryihin jätetyt jätteet. Löytyy ostoslistoja ja -kuitteja, esitteitä, jäätelökääreitä, karkkipapereita, ohutmuovipusseja, pakkausriekaleita ja ties mitä. Kysäisin kerran eräältä kärryjen järjestelijältä, mitä kaikkea on löytynyt. Vastaus oli riisuva: ”Kysy mieluummin mitä ei ole. Käytettyjä tamponeja ei vielä ole tullut vastaan, mutta sekin on varmaan vain ajan kysymys.” Kerran ruuhka-aikana olivat ostoskärryt lähimmässä kärryparkissa loppuneet ja odottelin, kun eräs pukumies repi auki mäyräkoirapakkausta ja sulloi oluita asiapullosalkkuunsa. Ihmettelin, että eikös tuo pakkaus ole nimenomaan kätevä kantaa. Äijä katsoi minua kuin heikkomielistä ja loihe lausumaan: ”Kuka nyt tällaista kehtaa kantaa pihan läpi!” Mies vei kärryt parkkiin prikkansa saadakseen, enkä voinut olla toteamatta, että kehtaatpa kuitenkin jättää pahvinriekaleet kärryihin, vaikka roskis on metrin päässä. Kaaren Prismassakin on roskiksia parkkihalliin mentäessä auton paikasta riippuen vähintänn neljä, ensimmäinen tiskin päässä. Liukuportaiden alapäässä olevaa täytyy jopa väistää ja hisseillä mentäessä on alhaalla viimeinen pönttö heti vasemmalla. Vauvojen istuimella varustetuissa kärryissä ei ole panttia ja sen kyllä huomaa. Niitä ei juuri palauteta sinne, mistä on otettu. Yleensä ne jätetään oman parkkipaikan viereen; myös tyhjät invaparkkiruudut ovat suosittuja. Mielestään fi ksuimmat palauttavat ne tavallisten kärryjen parkin eteen estämään niiden saantia. Toki suurin osa asiakkaista osaa käyttäytyä ihan asiallisesti, mutta näitä heikompilahjaisia on turhan paljon. Vai olisivatko vain huonosti kasvatettuja? Jos joku ottaa ylläolevasta nokkiinsa, niin hyvä. Se on tarkoituskin. Seppo Pitkänen KANNELMÄEN SEURAKUNNAN kirkkoherranvirasto muuttaa tammikuun aikana Klaneettitie 6-8 sijaitseviin katutason tiloihin. Kirkkoherranvirasto on toiminut väliaikaisesti kesästä 2015 asti seuKirkkoherranvirasto muuttaa rakuntakeskuksen toisen kerroksen kappelissa. Syksyllä tehdyn kuntokartoituksen perusteella on päädytty siihen, että alun perin tiloihin suunniteltua remonttia ei kannata tehdä, koska koko talotekniikKannelmäen seurakunnan kirkkoherranvirasto muuttaa tammikuun aikana Klaneettitie 6-8 sijaitseviin katutason tiloihin. ka on tullut elinkaarensa päähän. Seurakuntakeskuksen toiminta jatkuu vuoden vaihteen jälkeen muilta osin normaalisti. Toisen kerroksen salit ja kerhotilat sekä koko lasten ja nuorten siipi ovat edelleen käytössä. Näitä tiloja pyritään pitämään auki siihen saakka, kunnes saneeraustyön alkavat koko laajuudessaan. Töiden käynnistämistä hidastaa hankkeen laajuus ja se, että talo on osittain suojeltu. Todennäköisesti vuosi 2017 kuluu suunnittelun ja muutoslupien kanssa ja varsinainen työ päästään aloittamaan vuonna 2018. Sakari Enrold kirkkoherra Vajakit ostoksilla Kulttuuriyhdistys Perspektiivi ry:n JOULUMYYJÄISET! Purpuripolku 4:n kerhotila, Kannelmäki lauantaina 10.12.2016 klo: 12-16 • käsitöitä • asetelmia • joulukortteja • kahvipuff et • arpajaiset Tervetuloa joukolla mukaan! Joulupuoti on avattu !! Laajensimme Outlet-puotia Meiltä persoonalliset lahjat ja koristeet mm. Soittorasioita, Puuvillayöpaitoja Kaikkea kattaukseen Outlet-hintaan! TERVETULOA! Espan Enkelit Oy Kaarelantie 12 KE PE 12-18, LA 10-18 www.EspanEnkelit.fi
7 30.11.2016 SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Yhdistystoimintaa vahvistettava, aktiivisista jäsenistä pula OLAVI NIEMINEN on monessa mukana ollut yhdistysaktiivi. Sysmässä syntymän nähnyt 66-vuotias konalalainen koneinsinööri on vääntänyt elämässään myös muutakin kuin laakeria. Lapsuus Sysmässä oli aika rankkaa. Vanhempani olivat kuuroja ja elämä vaatimatonta, Olavi kertoo nuoruudestaan. Keskikoulun jälkeen Olavi kävi Lahdessa konepiirtäjän kurssit. Sen jälkeen hän muutti Helsinkiin Valmetin telakalle piirtäjäksi. Vuonna 1977 hän valmistui koneinsinööriksi ja siirtyi laakeripuolen hommiin. Nieminen oli samassa fi rmassa ammattimiehenä yli 30 vuotta, edeten aina myyntijohtajan tehtäviin. Nyt Olavi on ollut jo viisi vuotta varhaiseläkkeellä. Kyllä se niin on, että Suomessa on monet ammattihommat vähentyneet. Teollisuus on karannut ulkomaille. Katsoin paremmaksi jättää tehtäväni nuoremmille. Monen asian aktiivi Ehkäpä Olavin jääminen eläkkeelle oli monelle alueemme asukkaalle etu, sillä hänellä on Tanotorven jakelualueella monta rautaa tulessa. Hän on ollut mukana Länsi-Helsingin seniorien toiminnassa nyt viisi vuotta, joista kolme vuotta puheenjohtajana. Seurassa on 79 aktiivista jäsentä ja heillä on paljon toimintaa. Nieminen on myös Helsingin kansallisen senioripiirin hallituksen varapuheenjohtaja sekä Kansallisen senioriliiton valtuuston varajäsen. Eläkeläiset tuntevat tänä päivänä, että heitä kohdellaan kaltoin, puheenjohtaja jyrisee. Vaikka suurin osa senioreista suhtautuu elämäänsä positiivisesti ja he ovat onnellisia terveydestään, kokevat he itsensä julkisten palvelujen edessä toisen luokan kansalaisiksi ja syrjityiksi ikänsä vuoksi. Suurimmalle osalle eläkeläisistä jää alle tonni käteen kuussa ja se on aivan liian vähän, jos siitä pitää maksaa vielä vuokrakin. Asialle on tehtävä jotain. Olavi tietää mistä puhuu. Ja ei pelkästään senioriaktiviteettiensä vuoksi. Hän on ollut mm. Malminkartanon Leijonien toiminnassa mukana lähes 30-vuotta, yhdistyksen perustamisesta lähtien. Yhdistystoiminta hiipumassa LC Malminkartanon toiminta on uhattuna, vuodesta 1979 Konalassa asunut Nieminen lataa. Hän on Malminkartanon Leijonien varapresidentti ja jäsenhankinnasta vastaava. Kannelmäen ja Pitäjänmäen miesleijonien toiminta on jo loppunut. Malminkartanon Lions-klubissa, joka on Suomen ensimmäinen yhtenäisklubi, on 15 jäsentä ja Konalan osastossa 12. On koko LänsiHelsingille iso menetys, jos Leijonien toiminta alueella loppuu. Leijonat ovat koko olemassaolonsa ajan olleet alueidensa asukkaiden tukena monin eri tavoin. Malminkartanon yhdistys on mm. jakanut vuosittain kouluille stipendejä, piirustuspaperia ja -tarvikkeita, on tuettu Huumebussia, myyty joulukuusia ja –kortteja, järjestetty lastentapahtumia, kustannettu opettajien koulutusta jne. Nyt kun LC Kannelmäki on lopetettu, niin Malminkartanon klubin jäsenet vievät Kaaren Prisman Fazerin kotileipomon ylijäämätuotteet Kannelmäen kirkkoon jaettavaksi varattomille. Monilla on Olavin mielestä vääriä käsityksiä yhdistystoiminnasta. Vaikka leijonatoiminta on lähtöisin USA:sta, ei siinä ole mukana politiikkaa tai uskontoa. Kaikki rahat, jotka toiminnalla kerätään, jaetaan lyhentämättöminä edelleen alueen asukkaiden hyväksi. Yhdistyksen omat menot katetaan jäsenmaksuilla ja ne maksetaan eri tililtä. Haluamme mukaan toimintaamme aktiivisia henkilöitä, niin naisia kuin miehiä, kaikista ikäryhmistä. Teemme tätä työtä Suomen hyväksi, ottakaa yhteyttä, Olavi viestittää lehtemme lukijoille. Konala-Seura toimii Olavin aktiviteetit eivät tähän lopu. Hän on myös tehokas Konala-Seuran hallituksen jäsen jo kymmenettä vuotta. Konala-Seuran jäsenmäärä on lähtenyt nousuun, mikä on erittäin hyvä uutinen. Olisi kuitenkin tarve sitouttaa ihmiset myös yhdistyksen toimintaan. Asuinalueemme yhdistykset toimivat jokainen omien voimiensa ja kykyjensä mukaan. Hallituksien ja muun toiminnan pysyvään pyörittämiseen on vaikea saada toimihenkilöitä. Teemme jatkuvaa työtä tilanteen parantamiseksi. Konala-Seuralla on useita erilaisia asukkaille tarkoitettuja toimintoja. Jäsenet saavat alennuksia eri fi rmoihin ja ravintoloihin. Yhdistyksellä on yhteistyötä alueella sijaitsevan Lyhty ry:n kanssa. Joka vuosi seura järjestää kierroksen Adventtipolulla. Uusin asia on kylätalkkarin palvelut seuran jäsenille. Jos kiinnostuitte Konalan ja Malminkartanon alueiden eri toiminnoista, ottakaa yhteyttä Olaviin tai muihin yhdistysten toimihenkilöhin. Kaikkien asukkaiden panos on tärkeä, sillä vain yhteen hiileen puhaltamalla saadaan alueiden hyvinvointia nostettua. Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Olavi Nieminen, 0400 788655 , olavi.j.nieminen@gmail.com Länsi-Helsingin seniorit ry seniorit.lansihelsinki@gmail.com Lions Club Hki/Malminkartano http://www.lionsmalminkartano.org helsinki.malminkartano@lions.? Konala-Seura ry http://kaupunginosat.net/konala/ esko.toropainen@welho.com SUUTARI Kaaren parkissa Kaikki suutaripalvelut kauppakeskus Kaaren parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Avoinna arkisin 9 21, la 9 18 Puh. 09-773 2376 Tarjoukset voimassa joulukuun ajan. Kaikki hyvä on lähellä KANNELMÄKI ark 7-22 la 8-22 su 10-22 Palvelu pelaa Klaneettitie 7, Helsinki Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com www.facebook.fi /kmarketkannelmaki KANNELMÄKI MEILLÄ JAUHETTU TUORE NAUDAN Jauheliha Rasvaa alle 4 % Suomi 9 95 KG TUORE KOKONAINEN Kirjolohi Suomi 7 99 KG Tuoretta ja omapakattua arkeen ja juhlaan: PORSAAN Suolalapa Suomi 6 99 KG ark 7-22 la 8-22 su 10-22 Olavi Nieminen: Tarvitsemme Länsi-Helsingin Lions -toimintaan lisää aktiivisia ihmisiä, niin naisia kuin miehiä, kaikista ikäryhmistä. Ottakaa yhteyttä, Olavi Nieminen viestittää. Olavi Heinonen on aktiivinen asukasyhdistysjäsen ja usean eri yhdistyksen hallituksessa mukana. KONALA-SEURAN Adventtipolun varrella on 25 kohdetta, joista ensimmainen avautuu jo 27.11.2016 klo 1516 ensimmäisenä adventtina osoitteessa Sänkitie 13. Tervetuloa avajaisiin, jossa tarjolla glögiä ja pipareita. Sen jälkeen 1.12.2016 alkaen joka päivä avautuu yksi luukku. Kohde voi olla näkyvälla paikalla esim. ikkunassa (liikehuoneisto) tai kadun varrella oleva numeroitu asetelma tai interioori, joka on numeroitu 1-24. Ensimmäisestä adventista aina loppiaiseen kaikki avautuneet luukut ovat esillä kuten joulukalenterissa. Adventtipolun järjestelijänä toimii Konala-Seuran puheenjohtaja Maritta Hyvärinen. Konalan adventtipolku löytyy osoitteesta: www.adventtipolku.? Konalan adventtipolku 2016
8 30.11.2016 KANNELMÄEN KIRKOSSA , Vanhaistentie 6 2. adventtisunnuntai su 4.12. klo 10 messu. Nina Rajamäki, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ti 6.12. klo 10. Konsta Korhonen, Tiia Saari, Sirkku Rintamäki, urut, Kamarikuoro Vox Canora, Nuorisokuoro Kannelkellot. Loppumusiikkina Sibeliuksen Finlandia uruilla. Jumalanpalveluksen jälkeen Susiveikkojen myyjäiset. 3. adventtisunnuntai 11.12. klo 10 messu Lotta Petäjäniemi, Virpi Koskinen, Anne Myllylä, Virsilauluryhmä. Kirkkokahvit. Ke 14.12. klo 18 Betlehemin majatalolla Jouluinen ilta kirkolla Kauneimpia joululauluja. Joulukuvaelma. Glögiä ja piparia. Sopii kaikenikäisille. Kesto n. 45 min. Joululomakerho alakouluikäisille ti 3.1. ja ke 4.1.2017 klo 10–14 Nurkassa Kerhossa leikitään, pelaillaan, askarrellaan, tehdään yhdessä välipalaa. Ilmoittautuminen alkaa kantsunurkka.? -sivulla keskiviikkona 25.11. ja päättyy sunnuntaina 25.12. Ohjaajina Iisa ja So? a. Tiedustelut Valtterilta, p. 050 380 1307. RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Haluaisitko toteuttaa lapsen joululahjatoiveen? Liity mukaan Rakenna joulupuu -keräykseen! Keräyksellä tuetaan oman seurakuntamme alueella asuvia lapsiperheitä. Voit hakea lahjatoiveen Paikan joulupuusta (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) ma–la 28.11.–3.12. klo 12–18 tai virastosta 28.11.–9.12. ma–pe klo 9–14. KAUNEIMMAT JOULULAULUT • ke 7.12. klo 18 Malminkartanon kirjastossa • to 8.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa • su 11.12. klo 12 Malminkartanon kappelissa • su 11.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa LAPSILLE JA PERHEILLE • Jennyn Mummola la 10.12. klo 10–13 Malminkartanossa. Lapsille ja perheille. Leikkien lomassa syödään riisipuuroa ja lauletaan joululauluja. Maksuton. Ei tarvitse ilmoittautua. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. • Joulupyhäkoulu Paikassa la 17.12. klo 16–17 (Kauppakeskus Kaari -1. krs). Ilmoittautuminen nettisivullamme ti 13.12. asti. Tied. lapsityönohjaaja Marjo Visa, p. 09 2340 3803. PAIKAN JOULUIKKUNA Paikan, Kauppakeskus Kaari, -1. krs, jouluseimiasetelma on nähtävänä loppiaiseen saakka. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Pitäjänmäen seurakunta, Turkismiehenkuja 4, 00370 HELSINKI Puh. 09 2340 5600 www.helsinginseurakunnat.? / pitajanmaki www.facebook.com/ pitajanmaenseurakunta JUMALANPALVELUKSET su 4.12. klo 10 Toisen adventin messu yhdessä Living Waters -seurakunnan kanssa. Arto Antturi, Thomas Boakye, Jyrki Myllylä, nuorten bändi, ghanalaista laulua. Kirkkokahvit. ti 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu. Jukka Vanne, Arto Antturi (s), Heli Kantola. Partiolippukunta Jeanne d’Arcin myyjäiset. Klo 12 Kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7. Haka Kekäläinen. su 11.12. klo 10 Kolmannen adventin messu. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Marika Palm, Minna Ruuttunen (s), Kylli Ahola. Kirkkokahveilla körttiseurat ja Tarinateatteri Pyhä Solmu. ke 14.12. klo 18 Viikkomessu Marika Palm, Kylli Ahola. la 17.12. klo 16 Perheiden joulukuvaelma päiväkerholaisten esittämänä Jukka Vanne, Leila Väisänen, kerholaiset, Kylli Ahola. Kahvit ja mehut. su 18.12. klo 10 Neljännen adventin messu Jukka Vanne, Haka Kekäläinen (s), Heli Kantola, Jyrki Myllylä. Kirkkokahvit. la 24.12. klo 15 Aattohartaus. Arto Antturi, Kylli Ahola. la 24.12. klo 23 Musiikillinen jouluyön hartaus. Arto Antturi, Jyrki Myllylä, piano, Kaarina Ruusuvirta, laulu. su 25.12. klo 10 Joulupäivän messu. Marika Palm, Haka Kekäläinen (s), Kylli Ahola. Kirkkokahvit. ma 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu. Haka Kekäläinen, Jukka Vanne (s), Heli Kantola. Kirkkokahvit. su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu. Arto Antturi, Jukka Vanne (s), Heli Kantola. Kirkkokahvit. pe 6.1. klo 10 Loppiaisen messu. Marika Palm, Arto Antturi (s), Kylli Ahola. Kirkkokahvit. KONSERTIT su 4.12. klo 18 Helsingin Työväen Orkesteri. Joht. Luis Ramirez. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. to 15.12. klo 19 Naiskuoro Helmi. Joht. Miina Meurman. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5€. ma 19.12. klo 19 Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Joht. Teemu Tommola. Liput 12/8€ tuntia ennen ovelta. KAUNEIMMAT JOULULAULUT • su 11.12. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa • ke 14.12. klo 18 Pitäjänmäen kirjastossa (Jousipolku 1) bändin säestyksellä • to 15.12. klo 17 Kauppakeskus Ristikossa (Ajomiehentie 1) bändin säestyksellä • su 18.12. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa • to 22.12. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa (erityisesti lapsille ja perheille) • ma 26.12. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa Joulunajan tapahtumat ovat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, ellei toisin mainita. Tarkempi ohjelma on jaettu Kirkko ja kaupunki – lehden välissä. Katso myös kotisivumme ja Facebook-sivu. Pitäjänmäen seurakunta toivottaa rauhaisaa joulunaikaa! KUNINKAANTAMMEN uusi asuinalue Luoteis-Helsingissä on kovassa rakentamisvauhdissa. Entisestä teollisuusja varastorakennusten alueesta on muistumana jäljellä enää muutama vanha rakennus. Uudet kerrostalokorttelit, kadut ja puistot muovaavat alueen täysin uusiksi. Tällä hetkellä Kuninkaantammen keskustan kaava-alueella on rakenteilla 350 asuntoa kuudella tontilla. Ensi vuonna tavoitellaan kymmenen uuden hankkeen käynnistymistä. Kaupunki rakentaa katuja ja kunnallistekniikkaa vielä vuosia talorakentajien ja uusien asukkaiden tarpeisiin. Kuninkaantammelaisia tulee kaikkiaan alueella asumaan noin 5 500 kun alue valmistuu vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginosa Keskuspuiston helmassa Kuninkaantammessa tiivis kaupunkiympäristö ja villi luonto lyövät kättä toisilleen. Nykyhetken työmaiden ja pysäköintikellareiden louhinnan keskeltä voi olla vielä vaikea hahmottaa, että Kuninkaantammi on ilmasta katsottuna kuin kotilo. Sen kaarevia pääkatuja reunustavat puurivit ja värikkäät kerrostalot. Rakenteilla oleva keskusta-alue on aukioiden, kävelykatujen ja pikkupuistikoiden kudelma, jonka sydämeksi rakennetaan aikanaan kylätalo kouluineen ja päiväkoteineen. Urbaanista ympäristöstä on kuitenkin vain kivenheitto Keskuspuistoon ja Vantaanjoelle kuninkaan tammen juurelle. Sienimaastoja Kuninkaan tammenterhoista kasvaa uusi kaupunginosa riittää ja kovakuntoisin voi Palettilammen aamu-uinnin jälkeen juosta vaikka puolimaratonin, kun käy kääntymässä Oopperatalolla. Ilmastoviisasta rakentamista Kuninkaantammen toisena erityispiirteenä on ilmastoviisas rakentaminen. Sadeja sulamisvesien viivyttämisellä kaduilla, puistoissa ja korttelipihoilla ehkäistään kaupunkitulvia. Pihojen sadepuutarhat ja viherkatot ovat paitsi teknisiä ratkaisuja myös alueen viihtyisyyden lisääjiä. Asuintalojen tulee olla energiatehokkaita ja niiden tulee hyödyntää uusiutuvaa, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Tästä kiittävät sekä kaikille yhteinen ilmasto että asukkaan kukkaro. Kuninkaantammi on tulevaisuudessa myös puurakentamisen näyteikkuna: keskusta-aluetta ympäröivät kerrostaloja pientalokorttelit rakennetaan puusta. Jouluksi kotiin Kuninkaantammen ensimmäiset asukkaat muuttavat tulevaksi jouluksi kotiin. He ovat uuden kaupunginosan rohkeita uudisraivaajia, jotka väistämättä myös joutuvat kohtaamaan rakentamisesta aiheutuvan häiriön lähiympäristössään ja arjessaan. Rakentamislogistiikkatoiminnalla kaupungin tavoitteena on vähentää rakentamisen haittoja kuten pölyä, melua, liikennehäiriöitä ja yleistä epäjärjestystä. Sisua, yhteistyötä ja toisen osapuolen murheiden ymmärtämistä tarvitaan niin asukkailta kuin rakentajiltakin vielä pitkään, kun Kuninkaantammea rakennetaan. Kunnallisten ja kaupallisten palveluiden järjestäminen on tyypillinen uusien asuinalueiden rakentamiseen liittyvä haaste – näin myös Kuninkaantammessa. Ensimmäisen aallon asukkaat joutuvat liikkumaan aluksi enemmän uuden kotinsa ja päiväkotien, koulujen ja kauppojen välillä. Kaupungilla ei ole valitettavasti varaa rakentaa uusia palveluita heti valmiiksi, vaan muutokset palveluverkossa tehdään aina tarkastelemalla laajempia aluekokonaisuuksia. Arkiliikkumisen useamman vuoden vaivannäköä helpottaa kuitenkin kaupungin tekemä ennakkoinvestointi joukkoliikenteeseen: runkolinja 560 kulkee jo nyt lyhyellä vuorovälillä Kuninkaantammen läpi ja bussin 43 reittiä jatketaan alueelle vuonna 2018. Tervetuloa värikkääseen Kuninkaantammeen! Kimmo Kuisma Kuninkaantammen aluerakentamisen projektinjohtaja, Helsingin kaupunginkanslia Kuvat Pertti Nisonen Kuninkaantammi. Runkolinja 560 kulkee jo nyt lyhyellä vuorovälillä Rastilan ja Myyrmäen väliä Kuninkaantammen läpi ja bussin 43 reittiä jatketaan alueelle vuonna 2018.
9 30.11.2016 LÄNSILUOTSI ON TEHNYT ennaltaehkäisevää nuorisotyötä läntisessä Helsingissä vuodesta 2008. 12-15-vuotiaille suunnattu toiminta on vuosien varrella auttanut satoja nuoria saamaan elämänsä järjestykseen. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja sosiaali– ja terveysviraston järjestämässä toiminnassa on tällä hetkellä kolme työntekijää. Ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että ongelmien ei tarvitse olla vielä kovin isoja – lievästi normaalia isompi aikuisen huoli nuoresta usein riittää. Luotsin ideana on olla nuoren ensimmäinen matalan kynnyksen tukimuoto ennen esimerkiksi lastensuojelua tai nuorisopsykiatriaa. Ratkaisukeskeisyys ja toiminta edellä Vuoden mittaisen prosessin aikana nuorelle tehdään henkilökohtainen tukisuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet Luotsi-jakson ajaksi. Nämä tavoitteet määrittelevät sen, millaista toimintaa nuorelle järjestetään. Asiakasta tavataan viikoittain joko kaksin ohjaajan kanssa tai vertaisryhmän kanssa, näissä tapaamisissa tavoitteita työstetään pikkuhiljaa eteenpäin. Toiminta voi tarkoittaa miltei mitä vain mitä nuoren tarpeet vaativat, Luotsissa muun muassa etsitään harrastuksia, harjoitellaan sosiaalisiaja kaveritaitoja pienryhmissä tai pureudutaan kodin sääntöihin yhdessä huoltajien kanssa. Asiakkaina hiljaisia ja yksinäisiä Tällä hetkellä suurin asiakasryhmä Luotsissa on hiljaiset, yksinäiset ja mahdollisesti kiusatut pojat, joilla iso osa ajasta menee esimerkiksi digitaalisen pelaamisen parissa. Toisaalta ohjaajilla on myös valmiuksia työskennellä uhmakkaiden tai lievästi aggressiivisten nuorten kanssa, jotka ovat motivoituneet muuttamaan käyttäytymistään. Kuinka asiakkaaksi? Asiakkaaksi pääsee tällä hetkellä ilman jonotusta. Luotsista kannattaa jutella nuorten kanssa ja motivoida mukaan toimintaan. Luotsin ohjaajien kanssa voi myös sopia tapaamisen, jossa toiminnasta keskustellaan. Myös alueen koulujen oppilashuolto on tietoinen Luotsin olemassa olosta ja heidän kauttaan pääsee mukaan toimintaan. Teksti ja kuvat: Antti Ikonen Lisätietoa: luotsi.munstadi.? instagram: #luotsi facebook: luotsi Länsiluotsi ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja tukee nuoria Länsi-Helsingissä Luotsi uusi graa? sen ilmeensä syksyllä 2016. ILOINEN JOULUN AIKA KAUPPAKESKUS RISTIKON Kauppakeskus Ristikossa paljon kivaa joulutapahtumaa! Myymälöissä ja ravintoloissa hyviä jouluetuja! Tervetuloa viihtymään joulun tunnelmaan! LAUANTAINA 3.12. 11–15 Joulupukki & joulukarkkijako 11:00 Pikomalan laulajat 12:30 Pikomalan laulajat LAUANTAINA 10.12. 11–15 Joulupukki & joulukarkkijako 11–15 Ristikon joulumyyjäiset 11:00 Tunes ja joulun kauneimmat laulut 12:00 Jokeri pokeri box joulushow 13:00 Tunes ja joulun kauneimmat laulut 14:00 Jokeri pokeri box joulushow TORSTAINA 15.12 15:30 Pitäjänmäen koulun tanssiesitys 17:00 Pitäjänmäen seurakunnan bändin kauneimmat joululaulut yhteislauluna LAUANTAINA 17.12. 11:00 Tunes ja joulun kauneimmat laulut 13:00 Tunes ja joulun kauneimmat laulut 15:00 Tunes ja joulun kauneimmat laulut KLO Löydät meidät Konalasta osoitteesta: Ajomiehentie 1, 00390 Vih din tie Ris tip ello nti e Ajomiehentie K yt tä lä nt ie V. Hartwall in p. Ko lsa rin tie K o n ala n tie Ke hä I MYÖNNÄN HETI ALKUUN , että en tunne otsikon soitinta kovinkaan hyvin. Vaskisoitin, josta toisesta päästä lähtee ääntä, kun toiseen päähän puhaltaa. Yksi tunnettu trumpetisti on yhdysvaltalainen Louis Armstrong. Amerikan maalta kuului tässä hiljattain muutakin kuin trumpetin säveliä. Marraskuun 9. päivä paljastui (karu?) totuus eurooppalaisille. Ennakko-odotuksista poiketen Donald Trump meni ja voitti USA:n presidentinvaalit. Oli suuri sattuma, että Trumpin vaalivoittopäivänä tapasin ehta amerikkalaisen henkilön työn merkeissä. Luonnollisesti yksi aihe nousi ylitse muiden, sekä ennen että jälkeen palaverin. Lounasta lopetellessa totesin hänelle ”Let’s hope for the best”. Hän vastasi minulle ”Hope and pray” ja liitti kätensä yhteen. Trumpin voiton myötä osasta Kannelmäkeä tuli ainakin Stadin ja kenties koko Suomen ”trumppilaisin” osoite. Kantsussahan on Trumpettitie ja Trumpettikuja. Lisäksi alueelta löytyy leikkipuisto Trumpetti. Pienellä sanaleikillä voidaan viitata vaaliennusteisiin Trump petti. Tai edellisestä sanaleikistä johtaa Trump letti. Tulevan presidentin kuontalohan on kirvoittanut kommentteja myös. Enemmän kyllä kiinnostaa, mitä sen fl edan alla olevassa komentokeskuksessa oikein tapahtuu. Aika näyttää. Tapio Issakainen Trumpetti soikoon! Luotsi tekee myös joka kesä perinteisen Lapinvaelluksen. Viime vuosina on talsittu Hetta-Pallaksella tai Karhunkierroksella. Sokkoharjoitus käynnissä Luotsileirillä. Leirit ovat oleellinen osa työmuotoa. Tiivis yhdessäolo ryhmän kanssa ja irtiotto arkisesta toimintaympäristöstä nostavat nuorista esille uusia puolia.
10 30.11.2016 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. (09) 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Jalkojenhoito Helmiorvokki Terveydenhuollon jalkojenhoitoa Luontaisterveyskeskus Pro Hyvinvoinnin tiloissa Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Kannelmäki joustavat aukioloajat, myös kotikäynnit Kotikäyntien ajanvaraus p. 041 5370212 nettiajanvaraus: www.luontaisterveyskeskus.fi www.helmiorvokki.fi KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Hierovat Hierovat Hyppyset Hyppyset • Klassista hierontaa • Urheiluhierontaa • Triggerhierontaa Puh. 0440-894 342 Sitratie 5 B www.hierovathyppyset.fi Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Joulukuussa muuton alta kaikki Bonacure ja Osis -tuotteet -40 %, -50 % ja jopa -70% Parturi-Kampaamo MARI LEINO Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga 045-1312 721 www.marileino.? Kauneusja terveyspalveluja Puh. 09-566 2644 Kantelettarentie 5 Helka, Katja ja Lissu + Uno Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN tavoitteena on vähentää päihdehaittoja, lisätä päihteisiin liittyvää tietoutta, edistää päihteettömiä elintapoja ja päihdeongelmista kärsivien kansalaisten oikeuksia. Uusi 1.12.2015 voimaan tullut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä kattaa alkoholija huumausainehaittojen vähentämisen lisäksi myös ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämisen. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla erilaiset tahot järjestivät ihmisiä ja mediaa aktivoivia tapahtumia ympäri Suomen. Esimerkiksi EHYT ry joka on mukana Helsingin Pakka-toiminnassa, kampanjoi ”Kysy. Se kannattaa” -kampanjalla, jonka avulla haluttiin kannustaa puhumaan ja kysymään rohkeasti päihteidenkäyttöön liittyvistä asioista. Myös Peliklinikka joka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus ja mukana Pakka-toiminnassa, osallistui viikon tapahtumiin järjestämällä klinikan avoimet ovet yhden aamupäivän aikana. Peliklinikka tarjoaa apua myös digipelaamisesta sekä netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin ja palvelee sekä pelaajia, läheisiä ja heitä työssään kohtaavia ammattilaisia. Pakka-toiminta on uudenlaista ehkäisevää päihdetyötä Pakka-toiminnalla pyritään vaikuttamaan lähiympäristön ongelmiin. Työn tavoitteena on että ikärajavalvonta tehostuu, selvästi päihtyneille ei anniskella ja päihdehaitat vähenevät. Pakka-toiminta on tutkitusti vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä. Vaikuttavuus tulee Pakka-työn paikallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja monen toimijan yhteistyöstä. Länsi-Helsingin Pakka-työssä on mukana eri viranomaisten kuten aluehallintoviraston, poliisin ja kaupungin työntekijöiden lisäksi myös laaja joukko elinkeinoelämän toimijoita. Mukana ovat kaikkien päivittäistavaraliikeketjujen edustajat sekä R-kioskin, Alkon ja rahapeliyhtiöiden edustajat. Pakka-toiminnassa mukana oleminen lisää elinkeinon-harjoittajien tietoisuutta omasta toimintaympäristöstään ja samalla omasta vastuustaan lakien noudattamisessa. Alun perin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Hämeenlinnan ja Jyväskylän kaupunkien yhteistyössä kehittämä Pakka-toimintamalli on otettu myös Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelman yhdeksi kärkihankkeeksi. Kärkihankkeiksi valittiin tärkeäksi koettuja hankkeita tai toimenpiteitä, joilla vastataan kaupunkilaisten kokemiin turvallisuushuoliin. Turvallisuussuunnitelman painopistealueet valittiin kuntalaiskyselyn perusteella, johon vastanneista noin neljännes mainitsi päihteet, kun kysyttiin huolestuttavia turvallisuuteen liittyviä asioita tai ilmiöitä. Pakka-toiminta LänsiHelsingin alueella Helsingissä Pakka-toiminta alkoi vuonna 2015 pilottitoimintana Pohjois-Haagan alueella. Tuolloin järjestettiin kaksi kertaa Älä välitä-kampanja, jolla haluttiin muistuttaa aikuisia ja täysi-ikäisiä nuoria alaikäisille välittämisen haitallisuudesta. Alkoholin ja tupakan välittäminen alaikäiselle on laitonta ja vähittäismyynnin ja koko lähiyhteisön tulisikin pyrkiä puuttumaan siihen mahdollisuuksiensa mukaan. Tutkimusten mukaan peruskoulun 8.-9.-luokkalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin useimmiten kavereiden ja sisarusten kautta tai ottavat juomat kotoaan. Älä välitä-kampanjoissa jaettiin Pohjois-Haagan ja Lassilan alueen kauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille Välittäjät.com-tarroja (Ethän välitä tupakkaa tai alkoholia ala-ikäiselle) kassoille kiinnitettäviksi. Tarkkasilmäinen asiakas saattaa edelleen törmätä näihin tarroihin oman lähikauppansa kassalla! Vuoden 2015 marraskuussa tehtiin ensimmäiset alkoholin ja tupakan ostokokeet Pohjois-Haagan ja Lassilan alueen myyntipisteisiin. Ostokokeiden tavoitteena oli saada tietoa vähittäistavaran myyntipisteiden ikärajojen omavalvonnan tasosta, eli siitä, kuinka usein nuoren näköisiltä alkoholin ja tupakan ostajilta kysytään henkilöllisyystodistusta. Lain mukaan miedon alkoholin, tupakkatuotteiden sekä rahapelien ostoikäraja on 18 vuotta. Päivittäistavarakauppa ry:n vuoden 2013 alussa tulleen yhteisen ohjeistuksen mukaisesti ikä tulisi tarkistaa kaikilta alle 30-vuotiailta näyttäviltä henkilöiltä, jotka ovat ostamassa alkoholijuomia tai tupakkatuotteita. Ostokokeiden suorittajat olivat täysi-ikäisiä, mutta nuorelta näyttäviä henkilöitä. Ostokokeita tehtiin yhteensä 42 kappaletta, joista noin joka kolmas onnistui ilman henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Tupakkaa ostettaessa papereita kysyttiin hieman harvemmin kuin alkoholia ostettaessa. Vastuullisesta ikärajavalvonnasta palkittiin ostokokeiden jälkeen Lassilan S-Marketin koko henkilökunta. Toiminta vuonna 2016 Pakan toiminta-aluetta on vuonna 2016 laajennettu koskemaan koko Läntistä Helsinkiä. Myös tämän vuoden keväällä on toteutettu Älä välitäkampanja vapun ja koulujen päättymisen aikaan. Toukokuussa järjestettiin Klaari-toiminnan puitteissa myös nuorten vaikuttamistapahtuma RuutiBudjetti, jossa keskusteltiin 9.luokkalaisten kanssa välittämiseen liittyvistä teemoista. Yhteensä 88 nuorta vastasi kyselyyn, joka liittyi alkoholin välittämiseen alaikäiselle. KlaariHelsinki vastaa nuorten ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta Helsingissä ja on siten keskeinen toimija Pakka-toiminnassa. Välittämisen teema koetaan Pakka-toiminnassa niin tärkeäksi ja keskeiseksi että siihen tullaan palaamaan jatkossakin vuosittain. Tämän syksyn aikana Pakka-kalenterissa on mm. digipelien ostokokeet jotka toteutettiin lokakuussa sekä uusien alkoholin, tupakan ja rahapelien ostokokeiden toteuttaminen Länsi-Helsingin alueella marrasjoulukuun aikana. Ostokokeiden tuloksista annetaan erillinen tiedote myöhemmin. Jatkossa on tarkoitus saada myös alueen ravintoloitsijoita mukaan Pakka-työhön. Helsingin Pakka-toiminnan ohjausryhmä Auli Lindroos sihteeri, erityissuunnittelija Marraskuussa vietettiin ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa VARAA AIKASI HELPOSTI 09 85 646 000 tai nissen.fi Silmälääkärin vastaanotto Meillä vastaanottaa erikoistuva silmälääkäri Alexander Aaronson *Puhelun hinta 8,8 snt/min. NISSEN KAUPPAKESKUS KAARI Kantelettarentie 1, puh. 0203 32972*
11 30.11.2016 MAAILMASSA ON markkinoita ehkä noin viidelle tietokoneelle (T. Watson, IBM), tai rauha elinajaksemme (Chamberlain, ennen II maailmansotaa), onhan historia toki täynnä typeriä lausumia. Seuraavassa joitakin ihan viimeisimpiä tuotoksia: Hägglund: Krimistä Hägglundin mielestä pitäisi todeta Krimin miehitys tosiasiaksi ja että pitäisi mennä eteenpäin ja unohtaa asia. Ensikatsannolta lausunto näyttää tolkun puheelta, sillä Krimin takaisin luovutus heikentäisi Putinin arvovaltaa venäläisten silmissä ja miehityksen hyväksyminen ehkä lopettaisi jännittyneen tilanteen. Mutta, asiassa on toinenkin aspekti, jonka Hägglund tuntuu unohtavan. Hyväksymällä miehitys kannustetaan uusiin. Jos alueiden valloitus naapureilta toimii kuin junan vessa, katse kiinnittyy uusiin alueisiin. Näin on tapahtunut ennenkin, Adolf Hitler-niminen pensseliviiksinen säkäkorpraali innostui kovin, kun sudeettialueiden valloitus onnistui hienosti, ja mitään ei näyttänyt olevan vialla laskelmissa, joiden mukaan Puolan kanssa voisi menetellä samalla tavoin, varsinkin kun Puolan jako sopi myös Neuvostoliitolle. Kukin voi mielessään miettiä, mikä olisi seuraava, sopiva pala Putinille. Liettua voisi olla kiinnostava, sillä siellä on merkittävä venäjää puhuva väestönosa ja olisi hyödyllistä saada Kaliningradin alue maayhteyteen Äiti-Venäjän kanssa. Voitaisiin puhua jopa legitiimistä turvallisuusintressistä, sillä selvästihän Liettua uhkaa Venäjää olemassaolollaan. Eli, nähdäkseni olisi tärkeää, mikäli Putinin valloitus sinetöidään, että samalla tehtäisiin valloittaminen niin kirveleväksi, että se hillitsisi valloitushaluja jatkossa. Stubb: Trumpin ja Putinin suhteista Stubb kertoo mielipiteenään, että hänen nähdäkseen olisi sellainen skenaario mahdollinen, jossa Trump ja Putin sopivat Suomen kuulumisesta Venäjän etuyhteyteen. Hienoa, mitähän Stubb lienee ajatellut päästäessään jonkinlaisena auktoriteettina moisen möläytyksen? Tätä voi verrata ideana Stephen Elopin puheeseen palavasta öljynporauslautasta. Elopin puheen johdosta Nokian silloisten mallien myynti pysähtyi kuin seinään, ja seurauksena oli miljardien tulonmenetykset. Jos ajatuksena oli tuottaa viidennen kolonnan miehenä etua Windowsille, että yhtiön tuleva kauppahinta olisi matalampi, se kuitenkin tuotti kaikille osapuolille vahinkoa, kun yhtiö pysyvästi menetti asemansa kuluttajamarkkinoilla. Stubbin lausunto puolestaan on nähtävä suorana kehotuksena sijoittajille olla sijoittamatta Suomeen, sillä Suomessa olisi Stubbin lausuntoa tulkiten merkittävä maariski. Jos maa on korvamerkitty Venäjälle, se tuottaa monenlaista seurausta, jotka eivät ole miellyttävimmästä päästä sijoittajalle. Olen saanut mielikuvan, että Stubb toimii etupäässä amerikkalaisten etujen ajajana, hän on haastattelussaan todennutkin olevansa henkisesti amerikkalainen, mutta en olisi arvannut, että amerikkalainen etu vaatii tällaista lausuntoa Suomen uudesta asemasta. Kenties Stubb on jenkkidemokraatti ja Trump onkin Stubbille ei-minunpresidenttini? Suomen kuvalehti: Hiiliherkkyydestä Viimeisimmässä Tanotorvessa kirjoitin ehkä hiukan pitkäpiimäisen kirjoituksen siitä, miten ihmistoiminta ei pysty muuttamaan maapallon ilmastoa, ihan mittaluokkien vuoksi. Ilmastonmuutos on todella heikko keissi ajateltuna, ja ainoastaan luokattomalla liioittelulla on saatu aikaan tämä hiilidioksidin suuri merkitys ilmastolle. No, kun totuus on julma ilmastouskovaisille, täytyy siirtyä täydellisten faabelien maailmaan. Niinpä Suomen kuvalehdessä, jonka pitäisi olla jotenkin kunnianarvoisa laatulehti, julkaistiin juuri kirjoitus, jossa hiilen uskotaan olevan vielä paljon tärkeämpi ilmastonmuutoksen aiheuttaja kuin on uskottu. Siis ei riitä, että 80-luvun lopun 3% osuus kasvihuoneilmiöstä hiilidioksidin merkitys kasvaa 90-luvulla kymmeneen prosenttiin, ja 2000-luvulla jo kahteenkymmeneen prosenttiin, vaan ilmasto onkin lopulta hiiliherkkä. Todisteeksi riittää jonkun amerikkalaisen propellihatun kirjoitus. Sieltähän koko idea hiilidioksidin merkityksestä on muutoinkin lähtöisin, huhun mukaan hiilidioksidin merkitys keksittiin Enronissa, kun piti keksiä kilpailukeino kilpailijan halvempaa hiilivoimasähköä vastaan. Nähdäkseni on aika turhaa edes väittää vastaan tällaista perustelematonta satua, mutta sanotaan nyt näin, että ilmastohistoriassa on ajanjaksoja, joiden aikana hiilidioksidipitoisuus on ollut kymmenenkin kertaa korkeampi kuin nykyisin, ilman että ilmasto olisi merkittävästi poikennut nykyisestä lämpötiloiltaan. Suomen kuvalehti siis jatkaa järkkymättömänä linjallaan, että ihmiskunnan on lopetettava välittömästi hiilidioksidin tuottaminen, että maailma pelastuisi (tai ennenkuin huijaus käy kiusallisella tavalla ilmi). Mainittu lehti on julkaissut jopa Greenpeacen lausunnon, jonka mukaan hiilidioksidipäästöjen olisi heti loputtava. Greenpeacelle ei ehkä tuota ongelmaa, että se merkitsisi hengittämisen lopettamista (uloshengitys sisältää hiilidioksidia) tai että syöminen olisi lopetettava myös (ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä noin puolet aiheutuu maataloudesta). Esko Karinen Typeriä lausumia Toisinajattelija To is in aja tte lij a Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi /jakelupalaute Varaa ilmoitustilasi ! Seija Kuoksa 010 320 6663 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 Café Asmin Uusi edullinen salaattibaari Annokseen kuuluu veloituksetta pohjana salaattimix, tomaatti ja kurkku. Lisäksi leipäkuutiot, nachot ja siemensekoitus. AVAJAISTARJOUS! Neljä valinnaista täytettä 7,50 € Voimassa 14.12. asti. Café Asmin Kanneltalo, Klaneettitie 5 • Puh. 0400 2640914 Avoinna ma-to klo 10-20, pe klo 10-18 ja la klo 10-16 sekä muina aikoina tapahtumien yhteydessä. HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE KANNELMÄKI, Klaneettitie 7, 00420 Hki Puh. (09) 563 3900, (09) 563 3901 PALVELEMME: • ma-to 10-22 • pe 10-23 • la 11-23 • su 11-22 pizzataxi.? Kupongit voimassa toistaiseksi. Mainitse ateriasta tilatessasi. Ei voi yhdistää toiseen tarjoukseen. Ateria 2. 19,60 Ateria 8. 16,60 Ateria 4. 35,40 2 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 4 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 2 x Perhepizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 9. 31,60 3 x normaalikoon annosta. Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Ateria 5. 17,10 Ateria 6. 27,50 1 x Perhepizza + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. 1 x Pannupizza Ei oma valinta. + 1,5 ltr juoma. Toimitettuna. Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisäja ulkomaalit Maalaukset, gra?ikat, valokuvat ym. luovasti ja laadukkaasti. Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.? Avoinna Ke 11-17 • To-Pe 10-18 • La 10-14 • TERVETULOA! TERVETULOA TUKEMAAN TOIMINTAAMME!
U U S I M A A Asunto Oy Helsingin NUOTTI Arvioitu valmistuminen syksyllä 2018 Kiinnostuitko? Asunto Oy Helsingin Nuotti valmistuu ensimmäisenä Uuden Kannelmäen Sävelkortteliin osoitteeseen Vanhaistentie 1 a. LUE LISÄÄ: uusikannelmaki.? Jarmo Taipale 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.? Huom! Kiinteistönvälitys Oy Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki Asunto Oy Helsingin Nuotti aloittaa Sävelkorttelin rakentamisen 26 asuntoa, tehokkaat pohjaratkaisut, rakennuksessa 6 kerrosta asuinkerrokset 3 – 6, joihin pääsy hissillä suoraan autohallista asumismukavuutta lisäävät mm. helppohoitoiset materiaalit ja uudet kodinkoneet arvioitu valmistuminen syksyllä 2018, tuleva rs-kohde Helsingin Nuotti tarjoaa asuntoja Kannelmäen keskeisellä paikalla, päivittäiset palvelut samassa korttelissa (mm. kaksi päivittäistavarakauppaa) ja erinomaiset liikenneyhteydet – noin 700 metriä rautatieasemalle, turvallinen kevyen liikenteen väylästö, autolla sujuvasti Kehä I:lle ja Hämeenlinnanväylälle. Kaikki ovat lähellä: julkiset palvelut, kulttuuri, harrastukset, luonto ja Kauppakeskus Kaari. Moni-ilmeiset rakennukset ja vehreät korttelipihat tekevät Uudesta Kantsusta viihtyisän kotikorttelin kaikille asukkaille. Sävelkorttelin toteuttamisesta vastaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, joka kuuluu vuonna 1989 perustettuun kotimaiseen perheyritykseen. Asunnoissa on valinnanvaraa – mikä olisi sopiva sinulle ja perheellesi? esimerkiksi: 1h+k 36 m 2 2h+k 45, 45,5 ja 46 m 2 2h+k+s 57 m 2 3h+k 66,5 m 2 3h+k+s 61 ja 69 m 2 3h+k 75,5 m 2 4h+k+s 98,5 m 2 Myytävät autopaikat (16 kpl) sijaitsevat pihakannen alla, josta pääsee sujuvasti hisseillä omaan kotiinsa. Autohallipaikat myydään erillisinä osakkeina. Ota yhteyttä asuntojen myynnistä vastaavaan Huom! Kiinteistövälitykseen, niin saat lisätietoja. Hintatiedot tullaan kertomaan verkossa heti, kun varsinainen ennakkomarkkinointi alkaa joulukuun 2016 aikana. Antti Larmala 050 550 4107 antti.larmala@huom.? uusi kotipaikkasi? ENNAKKOMARKKINOINTI ALKAA PIAN