No 11 27.11.2019 • 55. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY ? Paljon edullista vaatetta, tavaraa ja löytöjä. ? Vielä ehdit varata paikan loppuvuodeksi toimi heti. ? Helppo kokonaispalvelu hoidamme myynnin puolestasi (vain laatutavaraa!) ? Otamme vastaan käyttökelpoista tavaraa, astioita ja vaatetta myös lahjoituksena! NYT TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ SPINNYSSÄ Kirpputori Spinny Kaupintie 13, 00440 Helsinki www.kirpputorispinny.com Avoinna ark 11-19 (myyjät -19.30), La 10-16, Su 12-16 Spinny KANNELMÄEN KESKUSAPTEEKKI Useita Black Friday tuotteita -50% ajalla 25.-30.11.19 Vanhaistentie 1, uuden Alepan vieressä www.kannelmaenapteekki.fi Malminkartanon apteekki Luutnantintie 5, terveysaseman lähellä K A N T S U N Sävel soi Laulukujalla Sävel soi Laulukujalla yömyöhään. yömyöhään. Tervetuloa! Laulukujalla, Kannelmäessä www.kantsunsavel.fi kantsunsavel Apulaispormestari Tomi Sevander on Kannelmäen kasvatti Apollon yhteiskoulu 100 vuotta Apulaispormestari Nasima Razmyarin viransijaisuutta hoitava Tomi Sevander asui Hanuripolulla koko lapsuutensa, aina parikymppiseksi asti.
2 27.11.2019 Tee varaus 15.12. mennessä kaupallemme K-Market Iso-Kappa (vanhalla ostarilla) Perinteinen kinkku koko 10-12 kg tai 12-14 kg Juhlakinkku potkalla koko 6-7 kg tai 7-8 kg Luuton herkkukinkku koko 3-4 kg tai 4-5 kg Iso-Kapan kinkku on joulupöydän kunkku ISO-KAPPA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-Market Iso-Kappa Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI | Puh. 09-4778740 Palvelu pelaa Ma-la 8-21, su 10-21 Laadukkaat Chef Wotkin’sin Lohjaharjun Lähdevedellä tuoresuolatut kotimaiset joulukinkut nyt varattavissa! Järjestää Kaarela-Seura ry Vapaa pääsy • Kahvila avoinna Juhlapuhujana apulaispormestari Tomi Sevander OHJELMASSA mm.: • Kannelmäen Voimistelijoiden tanssiryhmä • Swing Memories Jazz Band, solistina Minna Lasanen • Duo FrimFram, Juki Välipakka ja Sirpa Suomalainen • Julkistetaan Kaarelan vuoden yrittäjä 2019 • Kannelmäen Soitannollinen Seura, johtaa Luis Ramirez Solisteina Raija Koso ja Amadeus. Itsenäisyyspäivän juhla Pe 6.12. klo 14-16 Kanneltalossa Kanneltalo.fi Tervetuloa viettämään itsenäisyyspäivää Kanneltaloon. Tilaisuus on kaikille avoin. Vapaa pääsy. Kaikkien itsenäisyyspäivän juhla to 6.12. klo 16–19 www.kultatukku.fi Espoo, Kauppakeskus Espoontori, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Ristikko, ark. 10-18 la 11-15 Helsinki, Kauppakeskus Itis (Hansasilta 2. krs.), ark. 10-18 Ostamme päivän hintaan: • kaikki kultaja hopeakorut • kellot • hammaskulta • pöytähopeat • rahat (joissa jalometallia) Voit myös tilata turvapussin ja lähettää esineesi meille maksutta postin kautta Verkkokauppa ja 9 myymälää, joissa Suomen suurin valikoima secondhand ja vintage -koruja Valikoimassa paljon merkkikoruja ja harvinaisuuksia sekä uusia kultasormuksia! Nro Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 Kuluttaja 10.1. 22.1. 2 Liikenne 31.1. 12.2. 3 Asuinympäristö 28.2. 11.3. 4 Ruoka ja juoma 27.3. 8.4. 5 Vapaa-aika 30.4. 13.5. 6 Kesä 29.5. 10.6. 7 Perhe 31.7. 12.8. 8 Liikunta 28.8. 9.9. 9 Yrittäjä 25.9. 7.10. 10 Kauneus ja terveys 23.10. 4.11. 11 Itsenäisyyspäivä 20.11. 2.12. 12 Joulu 4.12. 16.12. TANOTORVEN ILMESTYMISAIKATAULU 2020
27.11.2019 3 Pääkirjoitus Seuraava numero ilmestyy 18.12.2019. Aineisto toimitukseen 5.12. mennessä. APOLLON YHTEISKOULU vietti 100-vuotisjuhliaan marraskuun puolivälissä Malminkartanossa. Juhlat kestivät koko päivän ja kaikille, niin nykyisille kuin entisille oppilaille ja opettajille oli järjestetty hieno ohjelma yllätysesiintyjineen. Apollon koulurakennus on rakennettu vuonna 1985 ja se on palvellut alueen oppilaita 35 vuotta. Viime aikoina tehtyjen selvitysten perusteella on käynyt ilmi, että koulurakennus vaatii laajamittaisen peruskorjauksen. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelutilaverkkoyksikön päällikkö Jarmo Ravealan mukaan on hyvin todennäköistä, että koulua ei korjata, vaan tilalle tehdään korvaava uudisrakennus, sillä kustannukset ovat suurin piirtein samat. Päätös vaatii kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Tällä hetkellä koululle ja sen oppilaille ollaan etsimässä sopivia väistötiloja. Tavoite on, että sopivat tilat löytyvät mahdollisimman läheltä. Raveala sanoo, että asialla on kiire ja hän uskoo, että väistötiloihin siirtyminen tapahtuu ensi vuoden aikana, viimeistään loppuvuodesta. Koska Apollon yhteiskoulu on yksityinen koulu, se sopii väistötiloista itse, mutta kaupunki pyrkii avustamaan niiden ja sopivien rahoitusmuotojen löytämisessä. Koulu ja kaupunki tekevät yhteistyötä järkevän ratkaisun löytämiseksi. Kaupunki osallistuu hankkeen valmisteluun ja uuden koulurakennuksen rakennuttamiseen tarpeen mukaan. On vielä auki, miten suuri rakennushankkeesta tulee. Apollon uuden rakennuksen budjetti purkukuluineen pyörisi reilun 20 miljoonan euron tietämillä. Raveala kuitenkin korostaa, että kaupunki pyrkii isompaan kokonaisratkaisuun, jolla olisi positiivisia vaikutuksia koko Malminkartanon asuinalueeseen ja sen kehitykseen. Se tarkoittaisi myös muiden viereisten kaupungin rakennusten huomioimista rakennushankkeen määrittelyssä. Kokonaishankkeen suuruus on kuitenkin vielä lyömättä lukkoon. Itsenäisyyspäivän juhlista KOHTA ON TAAS AIKA juhlia itsenäisyyttä. Kaarelassa on jo kolmatta kertaa kaksi itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Kummatkin ovat Kanneltalossa ja peräjälkeen. Älkää antako tapahtumien hämätä. Kumpikin vastaanotto on ilmainen ja tarkoitettu kaikille alueemme asukkaille. Kaarela-Seuran järjestämä juhla on perinteisempi. Kaarela-Seura (aiemmin Kannelmäki-Seura) järjesti itsenäisyyspäiväjuhlat Kaarelassa ensimmäisen kerran 6.12.1964. Siitä lähtien juhla on järjestetty katkeamatta. Koska alueellamme ei ollut tuolloin muita juhlatiloja, kokoonnuttiin alkuun kansakoulun juhlasalissa Kanneltiellä. Kanneltalon valmistuessa vuonna 1992 juhlat siirrettiin sinne. Nyt järjestettävä itsenäisyyspäivän juhla on Kaarelassa järjestyksessään 56:s, sillä Kaarelan sotainvalidit pitivät kaikkien aikojen ensimmäisen vastaanoton jo vuonna 1963. Juhlien järjestämisen tarkoituksena on ollut edistää hyvän kotiseutuhengen luomista. Koska kyseessä on vuosittainen valtakunnallisesti arvostettu juhla, on Kaarela-Seuran järjestämän juhlan sisältö haluttu suunnitella korkeatasoiseksi tapahtumaksi harkittuine juhlapuhujineen ja esiintyjineen. Kanneltalon itsenäisyyspäiväjuhlien tarkoitus ei ole kilpailla keskenään, vaan tarjota hieman erilaista sisältöä itsenäisyyspäivään, jotta ne tyydyttäisivät entistä suuremman asukaskunnan toiveita ja haluja. Asukkaat voivat vapaasti valita, kumpaan juhlaan osallistuvat. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Jauri Varvikko, jauri.varvikko@eepinen.fi Apollon koulu muutosten edessä OLEMME TEHNEET linjastoluonnoksesta saamamme palautteen perusteella Haagan alueen linjastoon joitakin muutoksia. Kaikkia toiveita emme ole kuitenkaan voineet toteuttaa. Seuraavassa käymme tehtyjen muutosten lisäksi läpi koko uuden linjaston. HSL:n hallitus käsittelee Haagan linjastosuunnitelmaa kokouksessaan 17.12. Muutokset linjastoluonnokseen Merkittävin muutos linjastoluonnokseen verrattuna on linjan 41 säilyminen hieman muutetulla reitillä. Linjan reitti kulkee Kampista Ruskeasuolle kuten nykyisinkin, mutta Ruskeasuolta jatketaan Vihdintietä Haagan liikenneympyrään asti ja edelleen Riistavuoren ja Etelä-Haagan kautta Pohjois-Haagaan ja Lassilaan. Reitin pohjoisosa on siten vastaava kuin linjalla 40 nykytilanteessa. Linjan 41 uusi reitti tarjoaa ratkaisun moniin saamassamme palautteessa esitettyihin epäkohtiin. Linjalla pääsee Lassilasta ja Haagasta Meilahteen, Töölöön ja Kamppiin, Riistavuoresta Meilahteen, Riistavuoresta Haagan lähipalveluihin sekä Lassilasta Haagan terveysasemalle. Lähes kaikki Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan ja Lassilan asukkaat ovat 400 metrin säteellä lähimmästä Kamppiin ajavan linjan (37, 41 tai 42) pysäkistä. Koska linja 41 säilyy, pysyvät linjojen 37 ja 42 ruuhka-aikojen vuorovälit nykyisinä , eikä niitä tihennetä kuten linjastoluonnoksessa olimme esittäneet. Linjan 41 säilyttämisen myötä myös runkolinja 40 toteutuu hieman harvemmilla vuoroväleillä kuin linjastoluonnoksessa esitimme. Linjan 41 säilyminen aiheuttaa muutoksia myös linjan 33 reittiin . Koska linjan 41 reitti palvelee Etelä-Haagassa Riistavuoren ja Haagan Urheilutien ympäristön yhteyksiä, ajetaan linja 33 Kauppalantien kautta. Linjan 33 reitti ei myöskään ulotu Ruskeasuolle asti, koska linja 41 tarjoaa jatkossakin yhteyden Ruskeasuon suunnasta Riistavuoren alueelle. Saimme useita palautteita linjojen 42 ja 52 reiteistä Kannelmäessä. Tässä esitämme, että linjan 42 reitti jää nykyiselleen kulkemaan Vanhaistentietä, mutta linjan 52 osalta pohdimme vielä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, voisiko reitti kulkea Kanneltietä vai tulisiko myös linjan 52 kulkea Vanhaistentietä. Linjan 52 osalta tarkka reitti Kannelmäessä radan itäpuolella siis tarkentuu myöhemmässä vaiheessa suunnittelun edetessä. UUSI LINJASTO Olemme jakaneet linjat kolmeen kategoriaan liikennöintiaikojen ja vuorovälien perusteella. Kartoilla on esitetty varsinaisten Haagan linjastosuunnitelmaan sisältyvien linjojen lisäksi myös muita suunnittelualueella liikennöiviä linjoja. Tiheät linjat Tiheät linjat ovat runkolinjoja ja muita joka päivä aamusta iltaan tiheällä vuorovälillä liikennöiviä linjoja. Niiden vuoroväli päiväliikenteessä on tyypillisesti 10 minuuttia tai tiheämpi. Runkolinja 40 Linja 40 muuttuu runkolinjaksi ja sen reitti pitenee siten, että Pohjois-Haagasta bussi jatkaa kauppakeskus Kaaren ohi Kannelmäen asemalle ja edelleen Pelimannintielle. Linjan vuoroväli ruuhka-aikoina on noin 8 minuuttia ja päiväsaikaan vuoroväli on sekä arkisin että viikonloppuisin 10 minuuttia. Linjan reitin varrelle sijoittuvat nykyisten linjojen 40, 41, 42 ja 43 käytetyimmät pysäkit. Tiheän keskustayhteyden lisäksi linja 40 palvelee hyvin myös Haagan ja Kannelmäen alueen sisäisiä yhteyksiä muun muassa kauppakeskus Kaareen. Linja 52 Linjan 52 Helsingin poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman mukaista reittiä pidennetään Kannelmäestä Hakuninmaan kautta Kuninkaantammeen. Linjaa liikennöidään aamusta alkuiltaan 10 minuutin välein ja muinakin aikoina pääosin 15 minuutin välein. Linja 52 parantaa liityntäyhteyksiä junaliikenteeseen Kannelmäessä ja Huopalahdessa sekä tarjoaa yhteyksiä muun muassa kauppakeskus Kaareen, Munkkivuoren ostoskeskukselle ja useille kouluille. Peruslinjat Peruslinjat liikennöivät joka päivä aamusta iltaan, mutta niiden vuoroväli on tiheitä linjoja harvempi. Linjat 37, 41 ja 42 Linjan 37 reitti pitenee Honkasuolta Myyrmäkeen uuden katuyhteyden valmistuttua arviolta 2020-luvun alkupuolella. Linjan 41 reitti muuttuu Kaarelan ja Haagan alueen bussilinjastojen suunnitelmiin muutoksia Kaarela-Seura ry:n lausunto koskien Haagan linjastosuunnitelmaa ASUKKAIDEN TAHOLTA tulleiden huolestuneiden kannanottojen perusteella kaupunginosayhdistys Kaarela -Seura ry. esittää linjastosuunnitelmaa koskevan seuraavan lausunnon: Suunnitelmassa on paljon kaupunginosaamme koskevia positiivisia elementtejä, etenkin Kuninkaantammea ja Hakuninmaata koskien, emmekä nyt puutu muihin kuin niihen kahteen tärkeimpään ongelmakysymykseen, jotka koskevat nimenomaan Kannelmäkeen liittyviä linjauskohtia. Kuten tiedetään, Kannelmäki syntyi noin 60 vuotta sitten Kanneltien ja Vanhaistentien muodostaman ympyrän sisäpuolelle ja ulkokehälle rakennettuihin pienja kerrostaloihin, joissa tänäkin päivänä on kolmisentuhatta asukasta. Ehdoton keskus on ollut Kannelmäen ostoskeskus, jonne bussilinja (nykyisin numero 42) on aina kulkenut. Se linja on tärkein bussiyhteys täältä Helsingin keskustaan. Ja tärkeämmäksi vain muuttuu, kun ostoskeskusalueella valmistuu yli 600:n uuden asukkaan kerrostalokombinaatio, kaikkiaan 11 taloa. Jo nyt valmiina on niistä kaksi, joissa ovat myös apteekki, elintarvikemyymälä, ravintola Britannia ja muita liiketiloja. Myöhemminkin rakennettaviin taloihin on suunniteltu liiketiloja. Olisi aika outoa, että linja 42, joka on erinomaisesti palvellut alueen asukkaita, ei nyt enää ajaisikaan ostoskeskuksen kautta, vaan kulkisi suoraan pitkin ahdasta, ja kolmen nopeusrajoitehyppyrin kautta, Kanneltietä pitkin päätepysäkilleen asemanseudulle reittiä, jolla vastakkain kulkevat bussit eivät tänä päivänä kykene ohittamaan toisiaan. Näinollen on asukkaiden etua ajatellen järkevintä, että linja 42 säilytetään nykyisellä reitillään, joka on toiminut hyvin. Mitä tulee uuteen linjaan 52, joka korvaa linjan 43, ei ole järkevää sitäkään ohjata ennen ostoskeskusta kulkemaan Vanhaistentietä kirkon vieritse Kanneltien jo äsken mainitulle ahtaalle kadunpätkälle, vaan pidettäköön senkin linjaus nykyisen linjan 43 mukaisena, mitä Kannelmäen alueeseen tulee. Tämä linjojen 42 ja 52 reititys on monen meille tulleen vaateen tärkein sisältö. On myös kummallista, että uudessa suunnitelmassa Kannelmäen ostarin kautta ei ajaisi ainuttakaan bussilinjaa, mutta sen sijaan Klaneettitietä Sitratorin ja juna-aseman vieritse menisivät linjat 40, 52 ja 56. Ei oikein tunnu tasapainoiselta ja asukaslähtöiseltä ajatukselta. Kun linjan 42 päätepysäkkikin on lähellä juna-asemaa. Uusi linja 40 tulisi korvaamaan nykyisen linjan 41, ja kiertäisi Pelimannintieltä Klaneettitien, Soittajantien, Kanneltien ja Kantelettarentien kautta Haagaan ohi kauppakeskus Kaaren. Ehkäpä tämä on hyvä suunnitelma, pääseehän sen avulla junalle ja lähelle Kannelmäen ostariakin. Hyvää on ainakin se, että linja kuljee Helsingin keskustaan, ei esim. Espooseen. Summa summarum: Haluamme linjojen 42 ja 52 (nykyisin 43) reittien säilyttävän Kannelmäessä jo nyt käytössä olevat linjauksensa Kannelmäen ostoskeskuksen kautta. Siten palvellaan parhaiten alueemme asukkaita. 12.11.2019, Kaarela -Seura ry. Erik Bärlund, puheenjohtaja Leena Timoskainen sihteeri HSL ON LAATINUT syksyn aikana Haagan ja Kaarelan aluetta koskevan linjastosuunnitelmaluonnoksen. Sitä sai kommentoida aina marraskuun alkuun asti ja suunnitelma on herättänyt alueen asukkaissa paljon keskustelua ja huolestusta. Sen pohjalta Kaarela-Seura jätti HSL:lle oman vastineensa. Palautteiden pohjalta HSL on tehnyt suunnitelmaan muutoksia. Suunnitelma on tarkoitus viimeistellä vuoden loppuun mennessä ja että uusi linjasto tulisi käyttöön elokuussa 2021. Suunnitelma koskee Haagan ja Kannelmäen bussilinjoja 33, 37, 40, 41, 42, 43, 52 ja 431. Keskeisin muutosehdotus nykyiseen linjastoon on, että linjat 40, 41 ja 43 korvattaisiin yhdellä runkolinjalla, jonka on tarkoitus liikennöidä tiheästi keskustasta Eteläja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen. Seuraavassa on esitelty lyhennetty versio muokatusta suunnitelmasta. Koko suunnitelman karttoineen voi lukea osoitteessa: https://hslhaaga.blogspot.com/ Palautteen perusteella muokattu linjastosuunnitelma (18.11.2019) Etelä-Haagassa ja päätepysäkki siirtyy Kannelmäestä Pelimannintieltä Lassilan puolelle Pohjois-Haagan asemalle. Linjan 42 reitti säilyy nykyisenä. Kannelmäen yhteyksiä palvelee myös runkolinja 40. Keskustan päässä linjat 37 ja 42 ajavat nykyiseen tapaan Topeliuksenkadun ja Runeberginkadun kautta Kamppiin. Linjat liikennöivät ruuhka-aikoina noin 12 minuutin vuorovälillä ja muina aikoina pääosin 20 minuutin vuorovälillä. Täydentävät linjat Linjan 431 reitti muuttuu kulkemaan Kuninkaantammen kautta Kuninkaantammen uuden eritasoliittymän valmistuttua, jolloin Kuninkaantammen yhteydet Ruskeasuon ja Meilahden suuntaan nopeutuvat. Kuninkaantammen liittymän tarkempi rakentamisaikataulu ei ole vielä tiedossa, joten valmistuminen vie todennäköisesti vielä useita vuosia. Linjaa 431 liikennöidään Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman toteutuessa arviolta vuonna 2022 ruuhka-aikoina 10 minuutin välein, arkisin päiväsaikaan 30 minuutin välein sekä iltaisin ja viikonloppuisin 60 minuutin välein. Lähibussit Haaga–Kannelmäki-alueella liikennöiville lähibussilinjoille 31, 32 ja 36 ei ole suunniteltu muutoksia. Poistuvat linjat Nykyinen linja 43 poistuu, ja sitä korvaa suurimmalta osin linjan 40 uusi Kannelmäkeen asti ulottuva reitti sekä Pohjois-Haaga–Kuninkaantammiosuudella linjan 52 uusi reitti. Osana Helsingin poikittaislinjaston muutoksia linjan 63 reitti tulee siirtymään pois Haagasta arviolta elokuussa 2021, jolloin reitti siirtyy kulkemaan Ruskeasuolta Maunulaan Hakamäentien ja Postipuiston kautta. Etelä-Haagassa linjoja 41 ja 63 korvaavia yhteyksiä tarjoaa myös linja 33. HSL
4 27.11.2019 SUOMEN REHELLISIN ihminen ja maamme suurin terapeutti syntyi 11.11.1919. Hän ei koskaan noussut ns. eliitin suosikiksi. Hänen kirjojansa myytiin aivan liian paljon. Oikein arvattu. Hän oli tietysti Kalle Päätalo, Taivalkoskella puutteellisiin oloihin syntynyt poikkeuslahjakkuus. Ei riittänyt pelkkä köyhyyskään Kallen lapsuuden kokemuksiin. Hänen Herkko-isänsä tuli kaiken lisäksi vielä hulluksi ja joutui vuosiksi Piirille eli Oulun piirimielisairaalaan. Herkon perhe putosi todella pohjalle. Poika joutui jopa kerjuulle Riitu-äitinsä kanssa. Läheltä piti, ettei koko perhettä hajotettu. Kunnan jauhoja kuitenkin jouduttiin syömään. Kallen lapsuus oli muutenkin aika traumaattinen. Hänellä oli kierot silmät, lyhyet jalat ja vieläpä ärrävika, joista ominaisuuksista varsinkin lapset mielellään muistuttelivat. Herkästä pojasta tuli eräänlainen mörökölli, joka vetäytyi kirjojen maailmaan. Siinä mielessä hänen lapsuutensa oli rikas. Kalle kirjoitti pienestä pitäen ruutulehtiöihin muistiin kaikki kokemansa tapahtumat. Näin meille säilyi tieto ihmisten elämästä Kallen silmin nähtynä. Muistelmia kertyi melkoinen määrä, omaelämäkerrallista Iijoki sarjaakin jopa 24 600sivuisen teoksen verran. Lajissaan tämä on maailmanennätys. Kansa rakasti Päätaloa ja pyysi aina vaan lisää muisteloita. Paksuja puhallellen Kalle kirjoitti. Minulla on tallessa omaa kirjeenvaihtoani Kallen kanssa sekä omistuskirjoituksella varustettu Kallen ensimmäinen kirja Ihmisiä telineillä vuodelta 1958. Olen yrittänyt käännyttää aina kyllästymiseen saakka ystäviäni Päätalon lukijoiksi. Ikävä kyllä, huonolla menestyksellä. Nämä nirppanokat kertovat lukevansa Proustia alkuperäiskielellä. Tosin eivät he kyllä ranskaa osaa eivätkä itse asiassa lue mitään muutakaan. Säälin heitä, jäävät paljoa vaille. Nuorena poikana Kalle päätti kostaa kärsimänsä vääryydet. Hän kosti epäilijöilleen ja pilkkaajilleen hyvin erikoisella tavalla. Hän halusi tehdä enemmän työtä kuin kukaan. Metsätöissä työn sato oli mitattavissa, samoin rakennustöissä. Sodassa Kalle haavoittui vakavasti ja joutui B-miehenä keittiöpossuksi eli talouspuolen muonitukseen Siiranmäen vankileirille. Vangit olivat suomalaisia. Hyväuskoinen Kalle sai leirillä runsaasti elämänkokemusta ihmismielen erikoisuuksista. Koska hän oli aivan järkyttävän hyväntahtoinen ja hyväuskoinen, häntä jullitettiin jatkuvasti. Eihän ihminen mitään perusluonteelleen voi. Tällaista ihmistä uunotetaan läpi hänen elämänsä. Kalle tykkäsi naisista. Hän luuli, ettei hänellä olisi mitään mahdollisuuksia juuri näistä olemuksensa puutteista johtuen. Vihdoin Kalle sai käytännön kokemusta Iin varuskunnassa sodan aikana palvellessaan. Varuskunnan sairaalassa toimi siivoojana Enni-niminen lumoojatar, joka retkutti Kallea oikein viimeisen päälle. Hän suorastaan varastutti Kallelta voileipätarpeita jarrumiestensä syötäväksi. Kalle ei tästä tiennyt vaan uskoi umpirakastuneena Ennin juttuja. Petos selvisi ja Kalle sai arvokasta elämänoppia. Kalle rohkaistui menestyksestään naisten kanssa ja alkoi ottamaan tappiota kiinni. Hän teki suorastaan Virenin tempun alkuun päästyään. Rehellisesti hän kertoo, että hän tuli hankkineeksi sota-aikana paitsi tippurin niin myös suorastaan kupan, jota hän hoidatti Lahden ”tyttölyseolla”, jolla nimellä armeijan sukupuolitautisairaalaa kutsuttiin. Hoidot olivat tuolloin kovasti pitkäaikaisia ja tuskallisia koska antibiootteja ei ollut käytettävissä. Tyttölyseolla Kalle tutustui mielenkiintoisiin ihmisiin. Yleinen ihmetyksen aihe oli se, että eivätkö upseerit sairastuneet kuppaan laisinkaan, koska heitä ei sairaalassa ollut. Asia selvisi, kun joku kertoi, että upseereita hoidettiin eräässä sivurakennuksessa. Virallisen tiedon mukaan kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään kuppa, vaan ratsastuksessa saatujen vammojen hoito. Että silleen. Kallen tyylilaji huumorissa oli itseironia, ehkä vaativin huumorin muoto. Kalle oli rehellinen suomalainen mies ja omasi kaikki suomalaisen miehen kielteisetkin puolet. Humalassa Kalle muuttui kiltistä nössisköstä jopa tappeluihin joutuvaksi rasputiiniksi. Tekojaan hän katui turhankin paljon. Tehty mikä tehty ja sillä sipuli, se olisi helpompi tie sovittaa synnit. Kallen ensimmäinen avioliitto oli aika ikävä luonteiden täyden erilaisuuden vuoksi. Laina-rouva ei hyväksynyt vähäisintäkään alkoholin käyttöä puhumattakaan nyt muista vinkeistä. Erohan siitä tuli. Uusi avioliitto kestikin sitten koko lailla hyvänä Kallen elämän loppuun saakka. Kalle kirjoitti vuosikausia kilpaa kuoleman kanssa. Hän poti vaikeaa sydänvikaa ja keuhkosyöpää sekä kaikenlaista muutakin vaivaa. Mielettömässä ahkeruudessaan hän tunsi kuitenkin olevansa lukijoilleen jotakin velkaa. No ei kyllä ollut. Se velka oli kyllä paremminkin lukijoilla, jotka piiskasivat häntä jatkamaan. Huumorin lisäksi Kallen teosten rikkaus piilee myös kansankielen käytöstä. Joku kaunosielu saattaa ensin kauhistua rehevää asioiden ilmaisutapaa. Siihen tottuu nopeasti. Vertaan täydellä syyllä Päätaloa Kiveen, Waltariin ja Linnaan. Hän tulee elämään jatkossakin. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Ratsastusvammojen ja mielenterveyden hoitoa Apollon koulu 100 vuotta Malminkartanossa sijaitseva Apollon koulu vietti näyttävästi 100-vuotisjuhliaan lauantaina 16.11. JUHLAT ALKOIVAT kello 10 aamulla yläkoulun ja lukion oppilaiden juhlalla. Juhlapuhujana oli koulun entinen oppilas, kansanedustaja, purjehduksen kolminkertainen maailmanmestari Sari Multala . Merkkipäivä jatkui iltapäivällä pääjuhlalla, jonne osallistui entisiä Apollon oppilaita ja opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Juhlapäivä huipentui Vanhalla ylioppilastalolla järjestettyyn entisten opettajien, oppilaiden ja Apollon ystävien illanviettoon. Aamun juhlan juonsivat oppilaat. Juhlapuheen lisäksi ohjelmassa oli erilaisia videoesityksiä sekä vuosikymmenpotpuri. Entisten oppilaiden videotervehdyksistä välittyi viesti, että Apollosta on mahdollista ponnistaa monenlaisiin työtehtäviin. Huippuohjelma Kansanedustaja Sari Multala kehotti puheessaan oppilaita pohtimaan omia vahvuuksiaan ja miten niiden kautta voi luoda omaa polkua. Unelmien eteen on kuitenkin tehtävä töitä, jotta ne toteutuisivat. Multala kävi aikanaan alakoulun Pelimannin ala-asteen musiikkiluokalla Kannelmäessä ja siirtyi sitten musiikkipainotteiseen yläkouluun Apolloon, Malminkartanoon. Tervehdysten jälkeen esitettiin musiikinopettaja Nacera Ketroussin sovittama, noin puolen tunnin huipputasoinen potpuri, joka koostui eri vuosikymmenten hiteistä. Musiikista ja laulusta vastasivat oppilaat ja opettajat yhdessä. Esitysten taso oli todella huikea! REHTORI Hilla Etelämäki on tyytyväinen, että oppilaat saivat itse suunnitella ja tehdä yhdessä oman juhlansa. Olisimme voineet mennä vanhan kaavan mukaan, mutta nyt tilaisuudesta tuli modernimpi, rennompi ja oppilaiden itsensä näköinen. Hilla Etelämäki on toiminut Apollon rehtorina neljä vuotta. Hän on ylpeä koulustaan ja sen oppilaista. Olemme yläkouluna pieni lähiökoulu, mutta lukioon meille tulee opiskelijoita eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kaikille lukiolaisille Apollo ei ole ensisijainen toive, mutta monet tykästyvät pienen lukiomme välittävään ilmapiiriin. Yhteishenki on hyvä ja oppilaat puhaltavat yhteen hiileen, mikä näkyy esityksissä. Meille arvosanoja suurempi meriitti on luovuus ja siksi haluamme nostaa sitä myös esille. Lukion puolella meillä on Design-linja ja yläkoulussa sekä kuvataideettä musiikkipainotukset. Viime aikoina on käyty keskustelua Apollon koulurakennuksen kunnosta. Onko rakennus tullut tiensä päähän? Edessä on muuttaminen väistötiloihin, kunhan sopivat tilat löytyvät, Etelämäki sanoo. Neuvottelut väistötiloista on aloitettu. Suurin osa yläkoululaisistamme on tältä alueelta, joten on myös toivottavaa, että he saisivat jatkossakin käydä koulua lähellä kotia. Hilla Etelämäki toivoo, että väistötiloihin päästäisiin ensi syksynä. Hän painottaa, että vaikka koulu joutuu muuttamaan, niin Apollo ja sen lukio eivät häviä minnekään. Malminkartanossa pitää olla koulu, joka palvelee alueen asukkaita. Olemmehan olleet täällä jo syksystä 1985 lähtien. Etelämäki on toiminut ennen Apolloon tuloaan pedagogisena rehtorina Helsingin kristillisessä koulussa sekä peruskoulun rehtorina Helsingin Uudessa yhteiskoulussa. Rehtorin työn ohessa Etelämäki tekee yläkoulun ja lukion matematiikan oppimateriaaleja. JV Opettajat ja oppilaat olivat tehneet erikseen myös videoita, jotka toivat oman kevennyksensä juhlaan. Täpötäyden salin yleisölle oli järjestetty myös yhteinen kahoot-tietovisa, johon kaikki saivat osallistua kännyköidensä kautta. Kysymykset käsittelivät tietysti Apollon 100-vuotista historiaa. Yllätysesiintyjä räjäytti pankin Välitauolla oli juhlasalissa ja aulassa tarjolla erilaisia herkkuja. Kesken ruokailun salin esiintymislavalle pamahti kolme outoa kaveria... Sitten joku porukasta tajusi... Teflon Brothers! Ei kulunut kuin hetki, kun viesti kulki läpi koulun: ”Apollon omat pojat on täällä!” Sillä sekunnilla, kun Pyhimys, Heikki Kuula ja Voli aloittivat räppäämisen, olivat myös kaikki oppilaat takaisin salissa. Kolmikko heitti parhaimpia biisejään ja otti lopulta kaikki halukkaat myös lavalle mukaan laulamaan. Fiilis oli katossa. Pyhimys kiitteli yleisöään ja kertoi, että bändille oli huippujuttu olla taas omassa koulussa. Me ollaan menestyneimmät apollolaiset, Pyhimys hehkutti. Kun keikka oli heitetty ja pojat meinasivat poistua paikalta, niin Sari Multala nousi lavalle ja totesi sarkastisesti Pyhimykselle: Mulla on muuten kolme maailmanmestaruutta, että kuka siis onkaan se menestynein apollolainen… Oppilaiden juhla päätettiin Sarin, Teflon Brothersien ja koko salin yhteisselfieen! Juhla oli kaikin puolin makee juttu ja jää varmasti oppilaiden mieliin loppuelämäksi! Teksti ja kuvat Jauri Varvikko Apollo on ja pysyy Koulun aulaan oli tuotu sähköinen taulu vaihtuvine kuvineen. Kuvakollaasissa esiteltiin koulun vanhoja ja nykyisiä oppilaita ja opettajia. Teflon Brothers: Heikki Kuula, Voli ja Pyhimys saivat entisen koulunsa aivan sekaisin. Oppilaiden ja opettajien yhteinen 30 minuuttinen potpuri oli huikeaa katsottavaa ja kuultavaa.
5 27.11.2019 ARVOISA JUHLAVÄKI! Olette lämpimästi tervetulleita viettämään kanssamme Itsepäisyyspäivää. Tänä upeana juhlapäivänä on mukavaa olla yhdessä ja hiljentyä ajattelemaan päivän syvintä olemusta. Mitä itsepäisyys tarkoittaa Suomessa vuonna 2019. Muistakaamme läheisiämme ja kohottakaamme malja. Tai itse asiassa aika monta. Kippis, pillimehu sille pienelle tytölle, joka ei halunnut pukea ulkohousuja aamulla vaan kirmasi sukkahousut makkaralla pakkasessa päiväkotiin. Malja sille isälle, joka ei uskonut, että tiskikoneen voi täyttää monin eri tavoin, vaan näki mieluummin suuren vaivan tyhjentäessään ja täyttäessään tiskikoneen uudelleen omalla tavallaan. Malja sille nuorelle pojalle, joka ei halunnut uskoa, että lukion äidinkielen tunneista voi olla vielä hyötyä vaan lähti mieluummin huoltoasemalle ryystämään kitkerää kahvia. Malja sille äidille, joka ei käsittänyt, että maailma ei kaadu lapsen eriparisiin sukkiin, ja joka katastrofia välttääkseen etsiskeli perheensä sukkia yötä myöten kodin sohvan alta. Malja sille pienelle pojalle, joka ei suostunut maistamaan intialaisittain maustettua kotiruokaa vaan söi tuohtuneena pelkkää leipää. Malja sille isoäidille, joka kieltäytyi hoitamasta pankkiasioitaan älypuhelimella ja joka linnoittautuu pankkikonttoriin tarvittaessa päiväksi eväiden ja maailmankirjallisuuden klassikoiden kanssa. Kippis, nakki sille laikukkaalle sekarotuiselle koiralle, joka kieltäytyi ulkoilemasta pakkasella ja pimeällä ja livahti sisälle lämpimään, elätellen kai toiveita synnyinmaansa Espanjan auringonsäteistä ja lämmöstä. Malja sille isoisälle, joka kieltäytyi maksamasta taloyhtiön huoltoyhtiölle ylimääräistä korvausta pihan ja kulkuväylien hiekoittamisesta vaan käy itse hiekoittamassa aamuvarhaisella maat ja mannut ja lepää sitten loppupäivän ja potee selkäsärkyä. Iso tuoppi sille elämää nähneelle rokkitähdelle, jonka tekemä musiikki ei ole vuosiin kiinnostanut ketään, mutta joka ei tästä välitä vaan soittaa keskiviikkoiltaisin pienessä lähikuppilassa, yleisönään baarimikko ja pari kanta-asiakasta. Malja sille kaupungin terveydenhoitajalle, joka on saanut työnantajaltaan ohjeet olla vastaamatta tietosuojasyistä asiakkaiden lähettämiin sähköpostiviesteihin, mutta joka uhmaa ohjetta ja vastaa rauhoittavasti sähköpostitse sille hätääntyneelle nuorelle äidille, joka on huolissaan pienestä vauvastaan eikä tiedä mitä tehdä. Malja sille kirjaston työntekijälle, joka tietää, että opiskelijan lainaamien kirjojen laina-aika on jo aikaa sitten mennyt, mutta ei tee tästä numeroa, vaan tyynesti uusii lainat, toivoen salaa, että opiskelija vielä jonakin päivänä valmistuisi. Malja sille bussikuskille, joka oli jo lähtenyt liikkeelle bussin päätepysäkiltä ja oli juuri ja juuri aikataulussa, kunnes huomasi pimeästä huitovan ihmishahmon ja pysäytti bussin keskelle katua ottaakseen matkustajan kyytiin. Kippis kaikille heille! Ja kippis kaikille meille, jotka tänään olemme täällä juhlimassa, kukin pukeutuneena omaan lempijuhla-asuunsa. Mukava nähdä, ettei hipsterimuoti ole vallannut tätä juhlatilaa. Tuolla näyttääkin olevan vanhempi herra frakissa ja täällä nuorempi neiti uimapuvussa ja uimalaseissa ja räpylöissä. Jaa, mutta tuolla näyttää olevan vilkas keskustelu käynnissä hipsteriherran ja vintage-tyyliä edustavan rouva välillä. Tänne asti kuuluu pätkiä keskustelusta, ajan ja muodin virtauksista. Olkaa hyvät, nauttikaa tarjoiluista. Toivomme, että noudatatte ruokailutapoja, syötte ruoat aterimilla pöytien ääressä. Mutta näin poikkeuksellisena ja arvokkaana juhlapäivänä sallimme ja ymmärrämme sen, että se ei ole kaikille luontevaa. Jos siis haluat syödä sormin ruoat pöydän alla, sekin sopii. Niille vieraille, joiden on luontevampi muodollisemmin lähestyä koko käsitettä ruokailu eli siis suomeksi ne, jotka tykkäävät säännöistä ja ohjeista ja etsivät niistä mielellään virheitä ja tekevät niistä omat tulkintansa, on pöydillä nähtävissä ruokalistat sekä Käytöksen kultainen kirja. Hauskaa iltaa! Karolina Lamroth Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa. Mutsi ja lähiön lumo Tervetuloa Itsepäisyysjuhliin! APOLLON YHTEISKOULU on Helsingin Malminkartanossa toimiva yksityinen oppilaitos. Apollon Yhteiskoulu tarjoaa yleissivistävää opetusta yläkoulussa ja lukiossa. Peruskoulu on musiikkija kuvataidepainotteinen. Syksyllä 2019 lukiossa aloitettin Designlinjan, jossa on 20 innokasta opiskelijaa. Oppilaita koulussa on noin 450, joista 250 yläasteella ja loput lukiossa. Apollo toimii Kaarelan ja Konalan alueiden lähikouluna, mutta lukion puolelle hakeutuu oppilaita ympäri pääkaupunkiseutua, erityisesti Länsi-Vantaalta. Koulun perusti vuonna 1919 Helsingin uuden yhteiskoulun opettaja Lisa Hagman nimellä Yksityisluokat Helsingissä, sillä Helsingissä ei riittänyt oppilaspaikkoja kaikille oppikouluun pyrkiville. Toimittuaan eri osoitteissa koulu osti vuonna 1922 Kruununhaasta Kirkkokatu 6:n tontin, jolle valmistui 1925 uusi koulutalo. Hagman ajautui 1930-luvun alussa taloudellisiin vaikeuksiin ja joutui laistamaan kouluhallituksen määräyksistä, jolloin valtioneuvosto peruutti koulun valtionavut ja oikeuden päästää oppilaita yliopistoon. Hagmanin oli pakko jättää konkurssihakemus. Opettajat ja oppilaiden vanhemmat perustivat pian Hel”Apollo on jotain vanhaa 100 vuotta kokemusta, perinteitä, laajaa yleissivistystä; jotain uutta tanssia, ilmaisutaitoa, kestävää kehitystä.” singin V yhteiskoulun kannatusyhdistyksen, ja uudelleen nimellä Helsingin V yhteiskoulu saman vuoden syksyllä aloittanut oppilaitos sai nopeasti privilegionsa takaisin. Vanha koulutalo oli päätynyt konkurssissa valtion omistukseen, mutta koulu jatkoi siinä vuokralla, kunnes uusi rakennus valmistui 1936 Etu-Töölöön Apollonkatu 11:een. Vuonna 1958 koulun nimi muutettiin Apollon yhteiskouluksi. Peruskouluun siirryttessä 1977 koulu sai vain nk. suppenevan tehtävän eikä lainkaan omaa koulupiiriä. Tämän johdosta johtokunta päätti siirtää koulun Malminkartanoon, josta sille osoitettiin oma piiri 1981. Koulu muutti vuonna 1985 Malminkartanoon kolmanteen omaan koulurakennukseensa. Rakennuksen omistus siirtyi 1991 Helsingin kaupungille ja yhteiskoulu jäi siihen edelleen vuokralaiseksi. Malminkartanon rakennus on saman ikäinen Kannelmäestä juuri puretun Pelimannintien ala-asteen kanssa ja siellä on samoja ongelmia ilmanvaihdon ja rakenteiden kanssa. On vielä ennenaikaista sanoa, mitä koulurakennukselle käy, mutta koululle etsitään tällä hetkellä alueelta väistötiloja. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty Ammatinedistämislaitoksen tiloja pohjois-Malminkartanosta, mutta asia on auki. Sari Multalan omaehtoinen tie tähtiin KANSANEDUSTAJA Sari Multalan (s. 1978) ansioluettelosta ei tunnu puuttuvan oikein mitään. Parhaiten hänet tunnettaan kilpapurjehduksesta, jossa hän on voittanut kolme maailmanmestaruutta. Politiikkaa seuraavat tuntevat hänet myös kansanedustajana, Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana sekä monivuotisesta valtuustourasta naapurikunnassa. Vantaan puolella Sari on pidetty ja tunnettu poliitikko. Harvempi sen sijaan tietää, että Pohjois-Haagassa lapsuutensa kasvanut tyttö kävi Kannelmäessä Pelimannin koulun ala-asteen musiikkiluokalla ja siirtyi sitten yläasteelle Apollon musiikkipainotteiseen yhteiskouluun Malminkartanoon. Olin samalla luokalla koko peruskoulun, sillä me kaikki siirryimme Pelimannista Apolloon, Sari kertoo. Muistelen lämmöllä hyvää ja tiivistä yhteishenkeä. Sarin soitin oli piano. Musiikki on hänelle yhä tärkeää, vaikka enää ei tulekaan soitettua. Purjehdusharrastus vei jo nuorena mukanaan. Apollosta Sari jatkoi Mäkelänrinteen urheilulukioon. Päätin lukiossa, että haen Helsingin kauppakorkeaan ja että jos pääsen kauppakorkeaan, pyrin myös purjehduksessa mahdollisimman pitkälle. Sarin nousujohteinen ura tekee hänestä kiistatta Apollon tunnetuimman oppilaan ja roolimallin, josta niin oppilaat kuin opettajat voivat olla varauksetta ylpeitä. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen oli rankka yhdistelmä, mutta Sari halusi asettaa tavoitteet korkealle. Halusin puheessani tuoda esiin sen, että meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja että jokainen kykenee niiden avulla luomaan oman polkunsa onnistumiseen tässä maailmassa, Sari sanoo. Kannelmäki ja Malminkartano olivat hänen koulunkäyntiaikanaan suht uusia lähiöitä ja niissä oli tiettyjä ongelmia, mutta haasteet eivät ole kadonneet. Sarin saate nykyisille apollolaisille on sama kuin hänelle itselleenkin. Kaiken eteen pitää tietysti tehdä töitä ja harjoitella, mutta elämä on ihmisen parasta aikaa, nauraa Multala Matti Nykästä siteeratessaan. Kannustan jokaista oppilasta pohtimaan, missä juuri hän on hyvä. Elämä ei ole koulua varten, mutta koulua käydään elämää varten. Maailma on oppilaille avoinna, ovia pitää vain rohkeasti ja uteliaasti avata sekä unelmoida. JV Sähköpalvelu ¥ 045 852 1722 juha-matti@sahkopalvelukulmala.? www.sahkopalvelukulmala.? SÄHKÖASENNUKSET KULMALA Rehtori Hilla Etelämäki ja kansanedustaja Sari Multala olivat tyytyväisiä juhlan onnistumisesta. Apollon yhteiskoulun Malminkartanon rakennus valmistui 1985.
6 27.11.2019 MONET , varsinkin kaupunginosamme uudet asukkaat, haluavat tietoa yhdistyksen toiminnasta. Tässä pieni peruspaketti perusteista käytännön esimerkein. Kaupunginosayhdistys toimii yhdyssiteenä asukkaittemme ja eri viranomaistahojen sekä luottamuselimien välillä, tehden tarvittaessa esityksiä ja antaen lausuntoja kaupunginosaamme koskevissa asioissa. Toimimme yhteistyössä muiden järjestöjen ja alueemme toimijoiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita Kaarelassa ovat mm. koulut, Kanneltalo, seurakunta, liikuntaseurat ja toiset yhdistykset. Erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat alueemme asukkaat, joilta tulevan informaation perusteella on saatu moni tärkeä asia hoidetuksi asukkaitamme hyödyttävällä tavalla. Kaarela -Seura järjestää myös erilaisia tapahtumia. Näistä tärkeimpiä ovat Mätäjoki -festivaali aina toukokuun viimeisenä sunnuntaina joen levennyksen kohdalla Malminkartanon puoleisella puistoalueella, itsenäisyyspäivän juhla kello 14.00 Kanneltalon konserttisalissa, ja joulujuhla kello 15.00 Kanneltalon aulaja kahvilatiloissa, tänä vuonna lauantaina 14.12.2019. Lisäksi tarvittaessa järjestetään muita tilaisuuksia eri asioiden tiimoilta. Kaikenkaikkiaan pyritään asukkaitten viihtyvyyden lisäämiseen kaupunginosassamme. Yhdistystä johtaa marraskuussa pidettävässä vuosikokouksessa valittava hallitus, jossa on 10 -12 vakinaista ja 3 -4 varajäsentä. Hallituksen jäsen on erovuorossa kolmen vuoden kauden jälkeen, mutta kokouksen päätöksellä hänet voidaan valita uudelleen. Vuosikokous valitsee kokouksessaan puheenjohtajan hallituksen jäsenistä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä viisi jäsentä on paikalla. Yhdistyksen nimenkirjoittajina ovat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Vuosikokouksessa esitetään seuraavan vuoden toimintaja taloussuunnitelma, valitaan toiminnantarkastaja sekä tälle varamies, määrätään jäsenmaksun suuruus ja käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat. Kevätkokouksessa maaliskuussa käsitellään toimintaja tilikertomukset sekä toiminnantarkastajan lausunto. Päätetään tilija vastuuvapaudesta hallitukselle, sekä käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat. Kaarela-Seura on vaikuttanut onnistuneesti moniin asukkaittemme kannalta merkittäviin asioihin. Ehkä näkyvin on Kanneltalo, jonka saaminen tänne oli senaikuisen hallituksen vaikuttamisesta mahtava näyte. Kannelmäen terveysaseman hävittämisen estäminen oli myös tosi tärkeä juttu asukkaiden kannalta. Vihje salaa yritetystä lopettamispäätöksestä saatiin asukkaalta, mikä todistaa asukasyhteistyön merkityksestä. Koulujen kohtalo oli ns. "Pajusen koulujen lopettamislistan" aikana vakavasti uhattuna, mutta eipä täältä silloin lopetettukaan ainuttakaan koulua yhdistyksen puututtua asiaan. Liikuntapalvelut olivat vuosia retuperällä kaupunginosassamme, mutta vuosien työn jälkeen meillä on nyt kaksiratainen nuorisojäähalli Hämeenlinnantien vieressä ja tekonurmikenttä Kannelmäessä. Muitakin liikuntapaikkoja kaupunki on kunnostanut ansiokkaasti. Erilaisiin liikennettä koskeviin kysymyksiin on pyritty vaikuttamiin positiivisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Koulujen sisäilmaongelmien ratkaiseminen on iso asia ja kaupungille kallis operaatio, mutta ihmisten terveys on rahaa tärkeämpi asia. Paraillaan on Suomalais-venäläisen koulun valtava uudisrakentaminen meneillään, uuden koulun peruskivi muurataan ensi tammikuussa. Lähitulevaisuudessa on monet taistelut olemassaolostaan läpikäynyt Apollon yhteiskoulu muuttava uuteen rakennukseen Malminkartanossa. Näinollen meillä sentään säilyy alueellamme kaksi lukiotakin. Apollon yhteiskoulu täytti juuri 100 vuotta, ja se on pitkä aika koulunuorisomme hyväksi tehdyssä työssä. Juhlat olivatkin mahtavat , oppilaskunta ja opettajat esiintyivät upeasti tilaisuudessa, jossa oli salin täydeltä entisiä koulun oppilaita vuosikymmenten ajalta. Viime aikoina on puhuttanut HSL:n suunnitelma bussilinjojen uudistamiseksi. Se ei asukkaiden mielestä vaikuta ollenkaan hyvältä Kannelmäen ostoskeskuksen seutua koskien. Tässä lehdessä on toisaalla yhdistyksemme lausunto asiasta. Erik Bärlund puheenjohtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kaarela-Seura ry:n toiminnasta Myyjäiset & Kirppis Kantsun Olohuoneella lauantaina 30.11. klo 12-15. Paikalla kantsulaisia kädentaitajia upeine tuotteineen sekä kirppismyyjiä. Varaathan mukaan käteistä! Tervetuloa tekemään löytöjä; monenlaisia käsitöitä, kuten villasukkia. Myös nahkatuotteita, kauniita kortteja, joululeivonnaisia, käsintehtyä kuviopastaa, hyvinvointituotteita ja koruja. Maksuton pysäköinti takaparkkipaikalla kiekolla 2 tuntia. Lisätietoja Briitta 040 504 8984 Osoite: Vanhaistentie 3 B, Kannelmäki, ravintola Unelman vieressä. Runsas, herkullinen lounas arkisin klo 10.30-15.00 Monipuolinen a’la carte-lista iltamyöhäiseen! Varaa nyt PIKKUJOULUT uudistettuun Brittaan p. 020 719 1975 tai www.britannia.fi Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki P. 020 719 1975 • www.britannia.fi Avoinna ma-to 11-24, pe-la 11-04, Su 12-24 BRITTAN LIVE LAUANTAIT!!! Olemme viikonloppuisin avoinna 04:n! Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tämän vuoden kesäkuussa yksimielisesti valita kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Nasima Razmyarin sijaiseksi Tomi Sevanderin. Nasima on perhevapaalla ja Tomin pesti kestää näillä näkymin tämän vuoden loppuun. TOMI SEVANDER (47 v.) on toiminut kaupungin eri luottamustehtävissä yli 10 vuotta, joten kokemusta ja tuntemusta kaupungin asioista riittää. Viimeiset pari vuotta hän on ollut kaupunginhallituksen jäsen. Tänä kesänä hänet valittiin kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Sevander on toiminut aiemmin myös teknisen palvelun lautakunnan puheenjohtajana ja rakennuslautakunnan varapuheenjohtajana. Lapsuuden maisemissa Kannelmäessä Tomi tunnetaan Sebuna, kovana futarina, joka päätti ruveta poliisiksi. Sevander asuu nykyään Pukinmäessä ja hänellä on vaimo ja kaksi lasta, 6-vuotias poika ja vajaa 4-vuotias tytär. Viime vuodet Sevander on työskennellyt Helsingin poliisilaitoksella väkivaltarikosyksikössä. Hän siirtyi viime vuonna rikospoliisista Helsingin poliisilaitoksen pääluottamusmiehen toimeen. Kaupungin luottamustöiden lisäännyttyä hän päätti hakea virkavapaata vuoden loppuun saakka apulaispormestarin sijaisuuden takia. Kannelmäki rules Tomi oli noin 1,5 vuotias, kun perhe muutti 1970-luvun alkupuolella Hanuripolulle Kannelmäkeen. Myyrmäen junaradan varrelle rakennetut uudet talot olivat täynnä lapsiperheitä ja pihoilla täysi hulina päällä aamusta iltaan. Tomi kävi päiväkodin ja eskarin Päiväkoti Kannelmäessä ja siirtyi sitten muiden pihan lasten tavoin ala-asteelle Kanneltien tiilikouluun. Koen lapsuuteni olleen onnellista aikaa. Yhteisöllisyys oli vahvaa. Joka puolella oli paljon lapsia. Pelasimme pihapelejä, kuten kirkkistä ja pyörimme kaveriporukalla lähimetsissä. Kannelmäen huonosta maineesta huolimatta minulla on lapsuudesta pääsääntöisesti hyviä muistoja, Sevander sanoo. Kotona elettiin työläisperheen peruslähiöelämää. Tomilla on kaksi sisarusta, nuorempi sisko ja nuorempi veli. Isä Kari oli Suomen pankin setelipainossa hommissa, käytännössä hoiti setelepainokonetta. Myös Tomi pääsi kasvaessaan setelipainoon kesätöihin. Voin sanoa, että perheemme käsien kautta on kulkenut rutosti rahaa. Minun hommiani oli vanhojen seteleiden tuhoaminen. Saatoin syöttää yhden päivän aikana silppuriin kottikärryllisen setelinippuja, valehtelematta useita miljoonia markkoja! Tomi nauraa. Aina kaksikymppiseksi asti Kannelmäessä asunut Tomi tapaa yhä säännöllisesti vanhaa Kantsu-porukkaansa, joka koostuu entisistä pihaja koulukavereista. Lupaava futaaja Tomi innostui jalkapallosta jo nuorena ja hakeutui HJK-Kannelmäkeen pelaamaan. Harrastus vei taidokkaan ja innostuneen pelaajan mukanaan. HJK:n edustusjoukkueeseen päästyään Tomi siirtyi MäkeTomi Sevander Apulaispormestarina apulaispormestarin paikalla Kannelmäen Hanuripolku 4-6 on apulaispormestari Tomi Sevanderin kotihuudia. Tässä oli ennen koristeline ja talvella me pelattiin samalla kentällä lätkää... tuolla oli fudisseinä...
7 27.11.2019 Bök i Kårböle JAG SKREV OM detta tema också för fyra år sen. Men senast jag var i Sverige kom frågan igen av en svensk ny vän. Jag kunde bara svara ”Det är mitt modersmål, liksom ditt.” Kanske han blev stött, men jag tar den risken. Våra svenska vänners kunskap om språksituationen i Finland, liksom om vår gemensamma långa historia är tyvärr på en låg nivå. Nåja, vi får väl medge att vi inte heller alltid känner till alla svenska kungar, ministrar, författare, idrottsmän och artister. Vår vänförening i Västerås hade jubileum, så vid kvällsfesten sjöngs nationalsångerna för Sverige, Norge och Finland. En bordskamrat frågade om vi egentligen borde ha sjungit Finlands nationalsång på finska. Jag sade att det skulle jag nog klara av, dock inte alla elva verser. Men jag tyckte att det var helt rätt att sjunga den på originalspråket. Runeberg skrev faktiskt på svenska och så sjöngs den första gången 1848 av Akademiska sångföreningen på Gumtäkts äng. Den finskspråkiga översättningen kom 1867. Ibland får jag frågan ”När har du flyttat till Finland?” Jag har hittat anteckningar om min släkt till början av 1700-talet, i västra Nyland. Den första invandringen från Sverige till västra Nyland kan väl ha skett någon gång i slutet av 1300-talet då Raseborgs slott byggdes. Kungarna har i olika tider uppmuntrat (eller tvingat) till emigration till den östra landshalvan. Gårdar där det fanns flera söner ledde även till emigration. Präster, ämbetsmän och militärer hörde även till invandrarna. Vår släkts historia i Finland kan vara allt mellan 700 och 300 år lång. Då vi tänker på vilka finländare som är kända i Sverige, kommer förstås först på listan Mark Levengood, Arja Saijonmaa och Mumin. Vår president blev i en svensk TVnyhet nyligen utbyt mot en annan Niinistö, dvs. Jussi. Stora idrottsstjärnor kan komma i fråga, kanske Kimi Räikkönen och Valtteri Bottas. Nya kulturnamn kanske är Maria Sid och Tua Forsström. Men vilka svenskar känner vi i Finland? Kungen, drottningen och kronprinsessan Victoria? Beroende på ålder hittar vi väl olika artister. För min egen del blir det så gamla namn som Bellman, Alice Babs, Povel Ramel och Cornelis Vreeswijk. Svenska politiker? Stefan Löven, Olof Palme. Bland idrottarna blir det förstås Zlatan. Några svenska författare som finns i min hylla är Jan Guillou och Herman Lindqvist. Under hela mitt arbetsliv blev jag alltid utplockad till att sköta kontakterna till kollegorna i Sverige. Det var förstås en trevlig uppgift, men samtidigt är det synd att någon finskspråkig kollega blev fråntagen möjligheten att få den nyttiga erfarenheten. Några finskspråkiga arbetskamrater hann dock bli mycket kunniga på svenska och jag tror att också de njöt av den upplevelsen. Här hemma blir vi ofta kritiserade för att vi inte låter våra finskspråkiga vänner tala svenska med oss, det är definitivt fel. Det gör ingenting om diskussionen blir litet långsamare, och grammatikfelen har definitivt ingen betydelse. Jag försöker även i framtiden förbättra en ömsesidig kunskap och förståelse för grannländers historia och nutid. Hoppas att många andra också vill göra det. Peter Rehnström Svensktalande gamlasbo Vad du talar bra svenska! Kanneltalo kutsuu kaikki yhteiseen juhlaan itsenäisyyspäivänä. Jo kolmatta kertaa järjestetty lämminhenkinen juhla on maksuton ja kaikille avoin. ILLAN OHJELMASSA Kanneltalon kahvilan stagella esiintyvät muun muassa Helsinki Klezmer Kapelye ja Resting Bitches yhtyeet sekä Kaj Chydeniuksen musiikkia esittävä Ritva Koskensuu Trio. Lapsille on tarjolla Nukketeatteri Sytkyjen esitys Auditoriossa. Avoimissa työpajoissa voi valmistaa oudon ja kauniin juhlakoristeen kierrätysmateriaaleista, taitella origameja tai valmistaa yhdessä rintamerkkejä. Ohjelma jatkuu klo 19 asti. Yhteiseen juhlabuffettiin voi halutessaan tuoda suolaista tai makeaa syötävää ja alkoholitonta juotavaa. Kaikkien itsenäisyyspäivän ohjelman tuottaa Pand – taiteilijat rauhan puolesta. Mukana tapahtumassa ovat myös D-asema, Lännen aikuissosiaalityö, Länsi-Helsingin seurakunnat, Kansallisteatterin Kaarela-hanke ja Kanneltalo. OHJELMA: klo 16–16.30 Resting Bitches klo 16.30 Tervetulosanat klo 16.30–16.50 Nukketeatteri Sytkyt: Juhlitaan Minnaa! klo 16.35–16.40 Arja Pekurinen ja Riku Räihä: Kuolemattomat tyrannit klo 16.45–17.30 Ritva Koskensuu Trio: Oi elämän kevät klo 17 Arja Pekurinen: Kohottavaa sanataidetta klo 17.30–18 Tanssitaiteilija Sakari Kinnunen klo 18–19 Helsinki Klezmer Kapelye Työpajat klo 16–19 Origamityöpaja (Eeva-Helena Inomaa) Kaunista ja outoa -koristetyöpaja (Anne Rossi-Horto) Pinssityöpaja Juhlabuffet klo 17–19 Tarjoilun toteuttaa Labby Catering Halutessasi voit tuoda yhteiseen juhlabuffettiin suolaista tai makeaa syötävää ja alkoholitonta juotavaa. Tarjottavat voi tuoda Kanneltaloon vahtimestareille samana päivänä klo 12 alkaen tai juhlaan tullessa. Yhteyshenkilöt Kanneltalon johtaja Ia Pellinen ia.pellinen@hel.fi, 040 168 6270 Viestintäsuunnittelija Anne Malmström anne.malmstrom@hel.fi 040 334 1089 Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-aika, Viestintäja markkinointi Kanneltalo kutsuu kaikki itsenäisyyspäivän juhlaan 6.12.2019 länkadun urheilupainotteiselle yläasteelle ja sitten Helsingin uuden yhteiskoulun lukioon Pihlajamäkeen. Peliura jatkui taitojen karttuessa Cja D-junioreista aina Bja A-poikien SM-sarjoihin. Pelaamassa käytiin ulkomaita myöten. Olisin varmaan jatkanut futiksen pelaamista pidempääkin, mutta peliura jäi, kun päätin vuonna 1995 hakea Tampereelle poliisikouluun. Pelasin tuolloin FC Norssissa 3. divisioonassa. Pelaamista Sevander ei ole kokonaan jättänyt, vaan harrastus jatkui vielä jonkin aikaa poliisien omissa fudisjengeissä. Nyttemmin pelaaminen on jäänyt hieman vähemmälle, toki PK-35:ssa pelaavan pojan kanssa hän käy vielä potkimassa palloa. Paluu kulmille Juuri poliisikoulun penkiltä päässyt nuorempi konstaapeli palasi Tampereelta Helsinkiin ja päätti hakea entisen asuinalueensa poliisipiiriin hommiin. Poliisiasema sijaitsi vielä siihen aikaan Etelä-Haagassa ja oli tuttu paikka monellekin kannelmäkeläiselle. Miksi Haagaan? Eikö Kantsun kasvatti pelännyt joutuvansa moraaliseen ristiriitaan työn ja lähiötuttujen välillä? Haagan poliisiasemalla joku sanoi mulle heti alkuun, että Kannelmäestä ei tule kuin rosvoja ja poliiseja, sillä meitä kantsulaisia poliiseja oli ainakin kolme kappaletta, Sevander nauraa. Tomin mielestä kantsulaisuus oli kadulla ennemminkin etu. Hän tunsi paikat ja porukat. Esimerkiksi Sitratorilla on ollut useampikin yöllinen härdelli, jonne on tultu rauhoittelemaan tilannetta. Ensin on ihmetelty, että miten saadaan homma kontrolliin, mutta sitten on tullut joku tuttu kaveri, joka on tunnistanut mut ja keissi on lauennut saman tien. ”Hei, sehän on Sevander, nyt jätkät rauhallisesti, tää on hyvä jätkä!” Oltuaan pari vuotta kadulla, Tomi siirtyi Malmin piiriin ja sieltä vuosituhannen alussa Pasilan väkivaltarikosyksikköön rikostutkijaksi. Sevander on seuranneidenkin vuosien varrella ehtinyt osallistua Kaarelan asioihin. Hän on kirjoittanut Tanotorvi-lehteen kunnallispolitiikkaan ja asukasturvallisuuteen liittyviä kolumneja palstallaan Rikospoliisi ei laula sekä ollut Kaarela-Seuran hallituksen jäsen useita vuosia. Politiikka kutsui Sevander kiinnostui politiikasta reilu 10 vuotta sitten. Hän on Haagan työväenyhdistyksen jäsen ja ollut useita kertoja ehdokkaana kunnallisja eduskuntavaaleissa SDP:n riveistä. Tomi Sevander – Seurasin aktiivisesti mitä yhteiskunnassa tapahtui, myös poliisityön kautta. Mua alkoi häiritä vasta kytevä populismi. Halusin lähteä vastavoimaksi tälle voimalle, puhua asioista niin kuin ne ovat, analyyttisesti. Tomi tunnetaan yli puoluerajojen jämptinä ja reiluna kaverina. Puoluepyrkyriä tai populistia hänestä ei saa tekemälläkään. Uskon, että luottamus johtuu siitä, että olen aika pragmaattinen tyyppi. Otan asiat asioina puoluepolitiikasta riippumatta. Kun jotain tehdään, niin tehdään niin kuin on järkevä tehdä, näkyvyydestä viis. Sevander kritisoi nykyistä poliittista peliä, jossa pyritään otsikoihin ja saamaan maksimaalista näkyvyyttä medioissa. On sääli, että politiikasta on tullut mielikuvahommaa ja valemediat jylläävät. Todelliset tekijät ja kulisseissa tehty työ eivät pääse esiin. Teeskentelyn sijaan pitää tehdä töitä! Onko poliisien pääluottamusmiestehtäviin palaavalla Sevanderilla tarkoitus jatkaa poliitikkona seuraavienkin vaalien jälkeen? Jätin tämän vuoden eduskuntavaalit tarkoituksella väliin, jotta muille tärkeille asioille jäisi enemmän aikaa. Seuraavat kunnallisvaalit ovat vuonna 2021. Saattaapi olla, että ehdolla ollaan, Tomi hymyilee veikeänä. Teksti ja kuvat: Jauri Varvikko Apulaispormestari Tomi Sevander pitää Itsenäisyyspäivänä 6.12.Kanneltalossa juhlapuheen klo 14. Kaikki asukkaat ovat tervetulleita, jos vain saliin mahtuu. Apulaispormestarina apulaispormestarin paikalla ”Saatoin syöttää yhden päivän aikana silppuriin kottikärryllisen setelinippuja, valehtelematta useita miljoonia markkoja!” Varapormestarin sijaisen työ oli alkuun varsin nopeatempoista, sillä piti tutustua koko kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaikkiin yksiköihin ja vastaaviin henkilöihin, Sevander kertoo.
8 27.11.2019 Iskelmäkuningatar Raija Koso, Kannelmäen oma tangolaulaja Taisto Saaresaho, haitaristi Erkki Kallio ja saksofonisti Olavi Peltonen laulattavat yleisöä jouluisilla lauluilla. Seurakunnan Tiernatytöt esittävät perinteisen joulunäytelmän noin kello 15.20. Joulupukki jakaa yleisön seassa karkkia ja innostuu välillä esiintymään taikurina. Tervetuloa viettämään iloista lauantaipäivää koko perheen voimin. Vapaa pääsy. Järjestää: Kaarela-Seura ry. HELMIKUUSSA 2014 olisi Pitäjänmäellä syytä järjestää pieni historiallinen juhla. Silloin tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä kun marsalkka Mannerheim saapui nimikkojunallaan ensimmäisen kerran Mikkelistä Pitäjänmäelle. Mikkelistä oli lähdetty liikkeelle klo 22:n jälkeen. Perillä oltiin klo 8.45. Junassa oli useimmiten A90 -salonkivaunu, missä oli salonki, työhuone ja neljä makuuhyttiä, joissa oli kahdeksan vuodetta. Lisäksi oli pari autovaunua, joissa kuljetettiin kenraalien autoja. It-vaunussa oli talvisodan aikana kaksi konekivääriä, joista toinen myöhemmin muutettiin it-tykiksi. Ennen Helsingin suurpommituksia talvella 1944 juna oli ajettu Pasilan tavara-asemalle tai Töölön sotilaslaituriin. Pommitusten pelossa juna ohjattiin joko Pitäjänmäen tai Herttoniemen asemalle. Marsalkka poistui junasta aamukahvin jälkeen. Hän matkusti autossaan Kaivopuistoon asunnolleen tai Tamminiemeen neuvottelemaan presidentin ja hallituksen sisärenkaan kanssa. Paluumatkalle lähdettiin illalla. Mannerheimin juna oli ensimmäisen kerran Pitäjänmäen asemalle 7.2.1944. Seuraavan kerran juna saapui Pitäjänmäelle 26.2.1944 klo 8.45. Kun Mannerheim oli 18.45 palaamassa junaansa Pitäjänmäelle, alkoi ilmahälytys. Vihollisen koneet pudottivat valopallo ryhmiä ja kaupunki oli valaistu kuin päivällä. Marsalkan seurue ei jatkettukaan matkaa Pitäjänmäelle, vaan Malminkartanon pelloille. Ja sinne kahden kolmen sadan metrin päähän seurueesta ylilentävä kone pudotti pommin. Kun pitäjänmäkeläiset saivat tietää. että Marsalkan juna ainakin kerran kuussa on yötä Pitäjänmäen asemalle, alkoivat monet kylän naisista aamulla ja illan suussa osuttaa reittinsä aseman kautta. Jospa näkisi Mannerheimin. Etenkin talvella Marsalkka oli naisten mielestä komea näky valkoinen turkislakki päässään. Kun ensimmäisen kerran kuulin, että naiset halusivat nähdä Mannerheimin asemalla, pidin tarinaa kaupunkilegendana. Mitä asiaa Mannerheimilla muka oli Pitskussa. Oli kuin olikin! Puolustusvoimien SAkuva-arkistosta löytyy kuva, jossa lotat ojentavat Mannerheimille kukkia Pitäjänmäen asemalla 6.8.1944. Kun Mannerheimista oli tullut Tasavallan presidentti käytiin hallitusneuvottelut 2 5.8.1944 junassa, joka tällöinkin seisoi Pitäjänmäen asemalla. Neuvottelut olivat hikiset paitsi helteiden myös alkeellisten saniteettitilojen vuoksi. Junassa oli vain yksi wc. Tunnelma neuvottelupaikalla kiristyi välillä pelkästään olosuhteiden vuoksi. Viestiyhteydetkin olivat yhden ainoan puhelimen varassa. Lapsena Mannerheim oli kummallinen tapaus. Useimpien kavereiden ja tuttavien kotona oli Mannerheimin kuva seinällä. Isä ei suostunut silloin kertomaan miksi meillä ei ole. Olin jo pienenä innokas juttelemaan ja välillä kerroin tarinoita Mannehömistäkin. Radion uutisissa kerrottiin tietysti mitä marsalkka ja mitä presidentti Mannerheim oli tehnyt. Pitihän uutiset kertoa isälle ja äidille. Isä osti uuden radion kun oli kolmen neljän vanha. Halusin ehdottomasti tietää minkä takia isä oli ostanut meille kiroomaradion eikä tanssimuradiota niinkuin Alli-tädillä oli. Kirouksia ja uhkauksia kuuli aika usein radion jumalanpalvelusten saarnoista ja pieni tyttö olisi mieluummin kuunnellut tanssimusiikkia, jota tädin kanssa kuunneltiin. Myöhempinä vuosina suhteeni radioon oli työnkin takia hyvin uutispainotteinen – ei kiroomuksia eikä tanssimusiikkia. Jos olisin ollut sotavuosina edes teini-iässä, olisin minäkin varmaan stalkannut Pitskun asemalla Marsalkkaa. Leena-Maija Tuominen Mannerheim, kukat ja Pitäjänmäen asema Kannelmäen Joulujuhla Kanneltalossa La 14.12. klo 15-16.30 Auto alustoineen puhtaaksi, renkaat ja vanteet kiiltäviksi, tankki ja pissapoika täyteen alle kymmenessä minuutissa? HOK-Elannon ABCketjun uusin asema avautui Kauppakeskus Kaaren yhteyteen Kannelmäkeen, Kehä I:n varteen perjantaina 1.11. AUTOILIJAN MONIPUOLINEN palvelukeidas tarjoaa asiakkaalle nopean, tehokkaan ja ekologisen autopesun, uudistuneen mittarikentän Eko E85ja AdBlue-mittareineen sekä Lasol-lasinpesunesteen tankkauspistoolin. Pesukadun 40-metrinen linjasto kuljettaa auton valitun pesuohjelman läpi noin 5 minuutissa, vuodenajasta riippuen. Pesukatu ottaa autoja vastaan minuutin välein, eli noin 60 autoa tunnissa, joten jonoja ei juurikaan muodostu. Odotusta kammoksuva voi vielä tarkistaa tilanteen ABC-mobiilisovelluksen jonokamerasta. Avoinna 24/7 ABC Kaaren pesukatu tulee palvelemaan asiakkaitaan vuorokauden ympäri. Pesukadun avautuessa aukioloajat ovat arkisin klo 7-21, lauantaisin 8-20 ja sunnuntaisin 10-18, jolloin henkilökuntaa on paikalla. 24/7 aukiolo otetaan käyttöön toiminnan vakiintuessa. Öiseen aikaan klo 2206 pesut maksavat 50 % normaalihinnoista. Pesun voi ostaa joko maksuautomaatista tai maksaa näppärästi mobiilisovelluksella. Moderni ja valoisa Hallin valoisuus ja puhtaus herättävät huomiota. Uudenaikaisten laitteiden ansiosta halli on helppo pitää siistinä. – Kun myydään puhtautta, sen pitää meidän mielestämme näkyä asiakkaalle puhtaan auton lisäksi myös olosuhteissa, HOK-Elannon ABC-ketjun aluejohtaja Hannu Houni toteaa. Suurin poikkeava asia pesukadulle ajettaessa on se, että auton vaihde jätetään vapaalle (automaattivaihteistossa ”N”) ja virta jätetään päälle. Tämä siksi, että kuljetin liikuttaa autoa pesulinjaston läpi, eikä auto liiku, jos renkaat ovat lukossa. Lopputuloksen kannalta tärkeimmät vaiheet ovat esipesu ja viimeistelevä kuivaus. Viitisen minuuttia kestävän 40-metrisen matkan aikana auto voi kokea muun muassa vaahtoputouksen, alustanpesun, vanteiden pesun ja renkaiden kiillotuksen sekä vahakaaren ja vahan harjakiillotuksen. Monipuolisesti ekologinen ABC Kaaren pesukadulla käytetään ympäristöystävällisiä kemikaaleja. Valtaosa (80-90 prosenttia) auton pesuun käytettävästä vedestä on kierrätetty ja puhdistettu bioreaktorien avulla. – Maan alle on upotettu neljä 25-kuutiometrin kokoista bioreaktoria, joiden sisällä tietty bakteerikanta käyttää ravintonaan kemikaaleja ja epäpuhtauksia. Monimutkainen prosessi, mutta noin sen voisi yksinkertaistaa, pesukadun toimittaja Prowash Oy:n asiantuntija Mikael Lindholm selvittää. ABC Kaaren käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Pistoolilla pissapoikaan Räntää, loskaa ja pakkasta on luvassa tulevien kuukausien aikana. Vaikkei koko autoa ihan joka roiskeen jälkeen pesisikään, on tuulilasi syytä pitää kirkkaana. ABC:n mittarikentän Lasol-tankkauspistoolista saa pissapojan täytettyä valmiiksi sopivan vahvuiseksi laimennetulla pesunesteellä helposti, nopeasti ja siististi. – Pimeät ja loskaiset talvikuukaudet ovat liikenneturvallisuudelle haastavia. Lasol on mukana AKK:n Turvassa Tiellä -ohjelmassa. Kirkas tuulilasi lisää ajoturvallisuutta merkittävästi. On hienoa päästä mukaan tällaiseen jakelupilottiin pääkaupunkiseudulla, Lasolia valmistavan Berner Oy:n autonhoidon Category Manager Tomi Laitila toteaa. ABC Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, Kannelmäki Autoilijalle monipuolinen palvelukeidas ekologinen ABC Kaari avautui Kuva Lari Lappalainen ABC Kaaren automaattiasemalta: • tutut polttoainelaadut 95E10, 98E5 ja Diesel • Eko-E85-korkeaseosetanolipolttoneste • SCR-varustettujen dieselautojen AdBlue-urealiuos • Lasol-tuulilasinpesuneste Imurointipiste Automaattiaseman yhteydessä on kaksi auton imurointipaikkaa pesukadun katoksen alla. Imurointi on avajaistarjouksena maksutonta Kaaren pesukadun asiakkaille sen miehitettyjen aukioloaikojen aikana. Aukioloajat: ma-pe: 7.00-21.00, la: 8.00-20.00 ja su: 10.00-18.00. Ilmaja vesipiste Automaattiasemalta löytyy digitaalinen ilmanpainemittari, jonka yhteydessä on vesipistooli. Lisätietoja: HOK-Elannon ABC-ketju: kenttäpäällikkö Noora Viertola, p. 010 76 60678 Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI, P. 020 712 0500 info@automuovikem.fi, www.automuovi.fi • Korikorjaukset • Muovikorjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat • Valtuutettu Saab -huoltokorjaamo ja -varaosaliike Lähikorjaamo palvelee Kangasvaatteiden ompelu, korjaus, tuunaus Vielä joitakin tyttöjen juhlamekkoja tarjolla (40€) Kaustisenpolku 3 Kannelmäen terveysaseman vieressä, aseman läh. Avoinna: ti pe klo 12-18 | puh. 0400 605 692 kantilli.ompelee@gmail.com OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA
9 27.11.2019 Talvisodasta 80 vuotta LAUANTAINA 30. MARRASKUUTA tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Meitä on vielä elossa monia, jotka muistamme sen päivän. Minä muistan isän sotaan lähdön ja käynnin joululomalla kotona. Muistan miten ajan henki ja propaganda vaikutti meihin lapsiinkin. Minäkin piirtelin tikku-ukkoja, joiden alle raapustin Talini ja Molotohvi. Silloinhan puhuttiin vain, kuinka ryssä hyökkäsi kimppuumme. Kun jatkosodan aikana Suomen liittyminen sotaan Hitler-Saksan rinnalla haluttiin painaa unholaan keksittiin ns. ”ajopuuteoria”. Suomi oli joutunut olosuhteiden viemänä sodanpyörteisiin ja kävi omaa erillissotaansa talvisodan tappion korjaamiseksi. Nämäkin selittelyt on jo ammuttu alas. Silti kokonaiskuvan muodostaminen kansamme kohtalonvuosista on jäänyt vajaaksi. Vasta nyt alkaa hahmottua vankasti asiakirjojen todistusvoimaan nojaava syiden ja seurausten verkko. Suomi ei olut tietenkään mikään erillissaareke Euroopan ja maailmanhistoriallisessa tapahtumaketjussa. Se ei ollut myöskään tahdoton pelinappula suurvaltojen keskinäisessä valtapelissä. Suomen poliittisella ja sotilasjohdolla oli oma roolinsa tässä pelissä, jota Pekka Visuri ja Eino Murtorinne tutkivat uudessa kirjassaan, jolla on kuvaava nimi Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940. Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo, 2019. 286 sivua). Tekijät muistuttavat, että toisen maailmasodan syntyyn johtanut kehitys alkoi jo edellisen suursodan päätösvaiheesta ja Pariisin rauhasopimuksista vuonna 1919 sekä niiden luomasta Euroopan valtiollisen järjestelmän heikkouksista. Varsinkin Saksassa levinnyt tyytymättömyys Pariisin rauhansopimuksen sille määräämiin ehtoihin loi pohjan Hitlerin johtaman kansalliskiihkoisen natsipuolueen valtaannousulle. Hitler vaati Saksalle elintilaa ja samalla saksalaisten asuttamien alueiden liittämistä. Länsivallat myöntyivät ensin Itävallan ja sitten Tshekkoslovakian saksalaisten alueiden liittämisen Saksaan (Münchenin sopimus 29.9.1938). Saksa aloitti laajentumisen valtaamalla Hollannin, Belgian ja pääosan Ranskaa. Idässä kohteena oli Puola, jota Ranska ja IsoBritannia vakuuttivat tukevansa ryhtymättä kuitenkaan mihinkään konkreettisiin toimiin. Iso-Britannian ja Ranskan aloitteesta aloitettiin neuvottelut Neuvostoliiton kanssa, mutta nekään eivät johtaneet tulokseen. ”Hitlerin-Stalinin pakti” Pattitilanteessa Hitler ja Stalin aloittivat keskinäiset neuvottelut, jotka johtivat elokuussa 1939 taloussopimukseen ja hyökkäämättömyyssopimukseen. Tähän liittyi myös salainen lisäpöytäkirja, jossa määriteltiin maiden etupiirirajat. Puola jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken Baltian maat ja Suomi kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9. ja Neuvostoliitto aloitti etenemisen Itä-Puolaan 17.9. Viro luovutti tukikohtia Neuvostoliitolle. Hitlerin tarjoamaa neljän vallan sopimusta (Saksa, Japani, Italia ja Neuvostoliitto) Stalin ei halunnut. Neuvostoliitto kutsui (5.10. 1939) Suomea lähettämään edustajansa neuvotteluihin Moskovaan. Kutsussa esitettiin toivomus ulkoministeri Erkon saapumisesta. Tämä ei kuitenkin halunnut lähteä ja niin valtuuskunnan johtoon määrättiin entinen Moskovan suurlähettiläs J.K. Paasikivi , joka tuohon aikaan oli Suomen Tukholman suurlähettiläänä. Ulkoministeri Eljas Erkko antoi tiukat ohjeet valtuuskunnalle, ettei Ahvenanmaan tai Suomen mantereen alueiden luovutuksesta saa keskustella. Äärimmäisenä myönnytyksenä saatiin keskustella joistakin saarista. Erkko vakuutti, että Englanti, Amerikka ja Ruotsi olivat luvanneet tukea Suomea. Mitään vakuuksia avunannosta ei kuitenkaan ollut. Näillä eväillä Paasikiven johtama valtuuskunta aloitti 12.10 neuvottelut Moskovassa. Neuvotteluja käytiin useammassa erässä. Suomen hallituksen tiukka kanta kaikkiin Neuvostoliiton esittämiin aluekysymyksiin turhautti Paasikiveä, joka nojautuen myös sotilasjohdon erityisesti Mannerheimin kantaan olisi ollut valmiimpi joihinkin myönnytyksiin. Samoin Tanner hämmästeli Erkon tiukkaa linjaa ja hänen vakuutteluaan Ruotsin ja lännen avusta, josta ei muilla ollut mitään varmaa tietoa. Tilanne kärjistyi, kun Molotov julkisti puheessaan Neuvostoliiton vaatimukset. Lokakuun alkupäivinä jo ennen neuvottelujen alkamista Neuvostoliitto oli aloittanut joukkojensa keskitykset Suomen rajan tuntumaan. Samoihin aikoihin myös Suomessa toimeenpantiin armeijan liikekannalle pano, jonka tilanteen Stalin totesi keskustelussa Paasikiven ja Tannerin kanssa 23.10. Viimeinen kokous, jossa Stalin ja Molotov olivat läsnä pidettiin Kremlissä 9.11. Paasikiven arvion mukaan Stalin ilmeisesti halusi ratkaista asiat sovinnolla ja oli valmis tukikohtien osalta jonkinlaiseen sopimukseen. Tanner sanoi erimielisyyksien olevan niin suuria, ettei sopimukseen voitu päästä. Stalin puolestaan totesi niiden koskevan kahta asiaa: tukikohtaa Suomenlahden pohjoispuolella ja Karjalan kannasta. Noustiin ylös ja hyvästeltiin ystävällisesti. Tuloksettomat neuvottelut Suomessa hyvin tunnettu neuvostoliittolainen KGB kenraali Viktor Vladimirovitsh arvio myöhemmin, että Neuvostoliiton ja Suomen neuvottelujen epäonnistumiseen johti osittain molemmin puolin tietyt virhearviot ja osaltaan myös Stalinin turhautuminen. Hän oli henkilökohtaisesti osallistunut ja johtanut Neuvostoliiton valtuuskuntaa seitsemässä yhteensä kahdeksasta yhteiskokouksessa ja asettanut henkilökohtaisen arvovaltansa likoon. Suomen valtuuskunta oli tosiasiassa vailla neuvotteluvaltuuksia, kun Suomen hallituksen vastuunalainen ulkoministeri ei osallistunut kertaakaan neuvotteluihin. Saksa osaltaan oli koko talvisodan ajan suhtautunut täysin pidättyvästi Suomen sotaan ja neuvoi talvella Suomea taipumaan Neuvostoliiton vaatimuksiin ja rauhanehtoihin. Rauhansopimus allekirjoitettiin 12.3. 1940 Moskovassa. Sotatoimet määrättiin lopetettavaksi 13.3. 1940 klo 11.00 Suomen aikaa. Paasikiven myöhemmin Erkon sodaksi nimittämän talvisodan lopputuloksena oli Suomelle huomattavasti raskaammat rauhanehdot alueluovutusten osalta, kuin mitä Neuvottelujen alussa Neuvostoliitto vaati Suomelta Leningradin turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi sodan aiheuttamat aineelliset menetykset ja henkilötappiot kaatuneina ja haavoittuneina. Suomen tilanteesta syntyi vielä marraskuussa 1940 Stalinin ja Hitlerin välillä kiistaa. Hitler tunnusti Suomen kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin, mutta halusi turvata Petsamon nikkelin ja Suomen puutavaran saannin Saksalle. Neuvostoliitto puolestaan oli huolestunut Saksan sotajoukkojen läsnäolosta Suomessa kauttakulkusopimuksen pohjalta ja vaati Saksaa vetämään joukkonsa pois Suomesta. Hitlerin määräyksestä aloitettiin Barbarossan nimellä tunnettu hyökkäyssuunnitelman valmistelu Neuvostoliittoa vastaan. Saksa liitti Suomen alueen käytön suunnitelmaan. Suomi oli myöntänyt Saksan armeijan joukoille kauttakuljetusluvan asetoimituksia vastaan. Talvisota olisi kenties kyetty torjumaan, mutta tuskin sekään olisi estänyt Suomen liittämistä toisen maailmansodan tapahtumiin. Oiva Björkbacka Rehtori Kirsi Juuti iloitsee lähikoulun vetovoiman kasvamisesta. KANNELMÄEN PERUSKOULU on Helsingin suurin yhtenäinen peruskoulu. Koulussa opiskelee peräti 1040 oppilasta, ja henkilökuntaan kuuluvia aikuisia on 130. Oppilaat ja henkilökunta ovat jakautuneet neljään eri toimipisteeseen Kaarelan alueella: Kanteleeseen, Raittiin, Tammeen ja Runoon. Tammessa opintietään aloittelevat ekaluokkalaiset ja Raitissa 1.-2.-luokkalaiset. Kanteleessa opiskelevat 1.-4-luokkalaiset, ja kaikista kolmesta edellä mainitusta oppilaat siirtyvät Runoon 5.-9.-luokille. Kutsummekin kouluamme leikkimielisesti Kaarelan kampukseksi, Kannelmäen peruskoulun rehtori Kirsi Juuti kertoo. Tulevaisuudessa koulun oppilasmäärä kasvaa entisestään. Uudelle Kuninkaantammen alueelle valmistuu pysyvä päiväkoti-koulurakennus lähivuosina noin 250 oppilaalle. Raitin nykyinen rakennus puretaan ensi vuoden alussa, ja tilalle nousee rakennus 200 päiväkotilaiselle sekä 120:lle ekaja tokaluokkalaiselle. Juuti iloitsee uusista oppimisympäristöistä, koska niiden myötä varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö tiivistyy entisestään. Runossa on seuraavien vuosien aikana lisäpaikkatarve noin 200 oppilaalle. Käytännössä se tarkoittaa nykyisen koulurakennuksen laajennusta tai kokonaan uutta koulurakennusta, rehtori tuumaa. Työparityöskentelyä opettajien aloitteesta Kannelmäen peruskoulussa monet opettajat ovat itse toivoneet voivansa työskennellä työparin kanssa tai kolmen opettajan tiiminä. Työparityöskentelyssä luokanopettaja voi toimia luokassa yhdessä esimerkiksi erityisluokanopettajan kanssa. Esimerkiksi Kanteleen toimipisteessä sata kolmannen vuosiluokan oppilasta on jaettu kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa työskentelee kolme aikuista: kolme luokanopettajaa tai luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Ryhmistä yksi on inklusiivinen, rehtori kertoo. Runon toimipisteessä toimii kolme erityisluokkaa 7.-9.-luokkalaisille. He opiskelevat yhdessä kolmen erityisluokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan johdolla Huvila-nimisessä tilassa. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta tiiminä. Jokaisella erityisluokanopettajalla on 10 vastuuoppilasta ja omat vastuualueensa. Tämä tukee työssä jaksamista, kun opettajat voivat jakaa keskenään vastuita, tukea toisiaan ja tehdä yhteistyötä, Juuti sanoo. Huvilan erityisluokanopettajat ovat havainneet, että perinteiset tavat opiskella eivät sovi kaikille. Huvilassa onkin jokaisella oppilaalla käytössä sähköinen portfolio, ja oppiminen tapahtuu lähes kokonaan ilman oppikirjoja. Oppilas ja hänen vanhempansa voivat seurata portfolion avulla oppimisprosessin etenemistä konkreettisesti. Sähköinen portfolio on todellinen arvioinnin väline. Lisäksi omat läppärit motivoivat oppilaita oppimaan, rehtori hymyilee. Vaatii alueen yrityksiltäkin panostuksia Kannelmäen peruskoulussa on tästä syksystä lähtien ollut mahdollista suorittaa työelämäpainotteisia opintoja. Kouluun palkattiin hankerahoituksella työelämäpainotteinen opinto-ohjaaja, joka luo verkostoja alueen yrityksiin. Työelämäpainotteista opetusta halutaan Helsingissä kehittää eteenpäin. Idea kehittämistyön aloittamisesta sai alkunsa Kannelmäen peruskoulusta, ja kehittämisessä ovat mukana lisäksi Latokartanon peruskoulu, Meilahden yläaste sekä Laajasalon peruskoulu. Suunnitteilla on malli, joka voisi tulevaisuudessa olla käytössä koko Helsingissä. Näin oppilaan tarvitsema tehostettu ohjaus toteutuisi omassa lähikoulussa. Kannelmäessä luokanvalvojat voivat ehdottaa rehtorille oppilaita, joita työelämäpanotteinen opiskelu palvelisi. Työelämäpainotteisen opiskelun tavoitteena on, että jokainen oppilas saa päättötodistuksen ja samalla sitoutuminen toisen asteen opintoihin paranee. Työelämäpainotteisessa opetuksessa on mukana sekä yleisen että erityisen tuen oppilaita. Oppilaat pysyvät oman luokkansa jäseninä, Juuti selvittää. Työelämäpanotteinen opetus vaatii alueen yrityksiltäkin panostuksia. Kehittämistyön yhtenä tavoitteena onkin luoda koulun ja paikallisten yritysten verkosto. Oppilaalla on vuodessa 4-6 työelämäjaksoa. Valinnaisaineet ja kielet vetävät oppilaita Kannelmäen peruskoulun oppilaista noin 25 prosenttia on S2-oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä. Heidän joukossaan on sekä Suomessa syntyneitä lapsia että lapsia, jotka ovat vasta hiljattain muuttaneet maahan. Kieliryhmistä suurimmat ovat somalin-, arabianja venäjänkieliset eli samat kuin Helsingissä keskimäärin. Valmistava opetus on Kannelmäessä inklusiivista 1.-2.-luokkalaisten lisäksi myös 3.-4.-luokkalaisille. Uuden opetussuunnitelman myötä Kannelmäen peruskoulu uudisti valinnaisaineitaan perinteisistä yhden oppiaineen valinnaisista laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vuosiluokkien 8-9 oppilas voi valita esimerkiksi kolmen vuosiviikkotunnin laajuiset yrittäjyystai mediaopinnot. Koulussa on mahdollista opiskella useita vieraita kieliä: englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Lähikoulun vetovoimaisuus on rehtoreiden ykköstavoite, ja vetovoima on lisääntynyt, Juuti sanoo tyytyväisenä. Koulussa on mahdollista opiskella 7. luokasta lähtien myös ilmaisutaidon soveltuvuuskoepainotettua opetusta. Se houkuttelee oppilaita sekä omasta että muista kouluista Kannelmäkeen. Myös uudistetut valinnaisaineet kiinnostavat. Parhaimmillaan eri valinnaisaineet tekevät yhteistyötä ja tuottavat koulun tapahtumat. Oppilaat ovat rakentaneet musiikkiteatteriesityksiä, jotka ovat todella pieteetillä tehtyjä. Esimerkiksi perinteinen Disney-satu voidaan käsikirjoittaa tähän päivään sopivaksi. ”Monenlaiset oppijat ovat rikkaus” Kannelmäki on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde. Ohjelma rakentaa systeemistä muutosta, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi sosiaalisia suhteita ja tunne kuulumisesta yhteisöön. Kannelmäen peruskoulussa on Me-koulukehittämisen avulla tänä vuonna lisätty lasten ja nuorten harrastustoimintaa oppilaiden omien harrastustoiveiden pohjalta. Koulu on lisäksi mukana kouluvalmentajan tehtävänkuvan kehittämisessä. Kirsi Juuti nostaa Kannelmäen peruskoulun vahvuudeksi sen, että henkilökunnalla on tahtotila tehdä yhdessä töitä, tehdä kaikki voitava lasten ja nuorten hyväksi. Hän kuvaa koulua ”kaikkien oppijoiden kouluksi”, joka on mukana inklusiivisessa kehittämisessä. Kannelmäki on kuin kaupunki kaupungin sisällä. Täällä näkyvät hyvällä tavalla kaikki yhteiskunnan ilmiöt. Monenlaiset oppijat ovat rikkaus, ja meillä on hirveän ihania oppilaita. Välittömiä, todella sallivia ja suvaitsevia. Kaikki hyväksytään mukaan, rehtori kehuu. Kannelmäen peruskoulussa voi opiskella työelämäpainotteisesti – rehtori kuvaa ”Kaarelan kampusta” kaikkien oppijoiden kouluksi Kannelmäen peruskoulu aloitti yhtenäisenä peruskouluna vuonna 2006. Rehtorina toimii Kirsi Juuti. Runonlaulajantiellä sijaitseva koulurakennus on rakennettu 1960-luvulla. Lähivuosina toimipisteeseen tarvitaan oppilaille noin 200 lisäpaikkaa.
10 27.11.2019 MESSUJA KANNELMÄEN KIRKOSSA • 1. adventtisunnuntai 1.12. klo 10. Tule laulamaan Hoosiannaa! Joulun odotus alkaa. • Aamuehtoollinen ke 4.12. klo 9.15 ja sen jälkeen aamiainen hintaan 1,50 €. • Luottamuksen messu ke 4.12. klo 19 Lauletaan Taizé-lauluja. • Veisumessu ke 11.12. klo 19. Lauletaan nuorten laulukirjasta. • Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Päätösmusiikkina Sibeliuksen Finlandia kuoron ja Sirkku Rintamäen (urut) esittämänä. MALMINKARTANON KAPPELISSA • Messu ja iltatee 1. adventtisunnuntaina 1.12. klo 18. Hoosianna! • Hiljaisuuden päivä la 14.12. klo 9.30– 15.30. Ohjaajina Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen ke 11.12. mennessä konsta.korhonen@evl.fi. MUSIIKKIA KIRKOSSA Adventtikonsertti su 1.12. klo 18. Länsi-Helsingin Musiikkiopiston orkesterit esiintyvät. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Vapaa pääsy. Armas Janne. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti la 7.12. klo 16. Solisti Alina Pogostkina, viulu. Jean Sibeliuksen humoreskeja viululle ja orkesterille sekä Sinfonia nro 3. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Sinä laulat sanat elämän su 8.12. klo 18. Nuorten aikuisten lauluryhmä esittää lauluja pimeiden iltojen valoksi Kari Härkösen johdolla. Konsta Korhonen johdattelee pohtimaan elämää laulujen pohjalta. Vapaa pääsy. Lauletaan yhdessä to 12.12. klo 10.15. Avoin yhteislaulutilaisuus. Joulutarina la 14.12. klo 18. Juho Punkeri, tenori, Tuula Hällström, piano. Perinteisiä suomalaisia joululauluja sekä vähemmän esitettyjä helmiä ja nykypäivän joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. KAUNEIMMAT JOULULAULUT • Ti 10.12. klo 18 Malminkartanon kirjasto • To 12.12. klo 18 Kannelmäen kirjasto • La 14.12. klo 15 Lasten Kauneimmat Joululaulut kirkossa • Su 15.12. klo 12 Malminkartanon kappeli • Su 15.12. klo 18 Kannelmäen kirkko • Ti 17.12. klo 17.30 ja 19 Kauppakeskus Kaari JOULUINEN ILTA KIRKOLLA ke 18.12. klo 18. Kaikenikäisille sopiva tilaisuus. Joulukuvaelma Paimenten jouluyö ja joululauluja. Vapaa pääsy. Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI. Virasto, Klaneettitie 6–8 A, p. 09 2340 3800. Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, facebook.com/kannelmaenseurakunta Agendajournalismi ja mielenhallinta Toisinajattelija Toi sin aja tte lij a ANTONIO GRAMSCIN hegemonia-käsite on ollut keskeinen väline yhteiskunnan ohjauksessa jo melkein sadan vuoden ajan. Vaikka Gramsci oli kommunisti ja Mussolinin aikaisen Italian vangitsema, ensimmäisenä hänen hegemonia-oppejaan sovelsivat vastustajat eli natsit. Himmler loi rotupuhtaudesta opin, joka yhdisti legitimiteetin, olivathan natsit hallitseva puolue Saksassa ja indoktrinaation, piilovaikuttamisen. Vaikka rotuopeilla ei voitukaan tieteellisesti perustella minkään rodun ala-arvoisuutta muihin verrattuna, saatettiin indoktrinaatiolla uhka sen verran todennäköiseksi, että oli oikeutettua ryhtyä varovaisuusperiaatteen nojalla toimiin, poistamaan uhkaa. Hegemoniaa ei pystytä saavuttamaan idealla, joka on täysin vieras yleisölle. Kaikupohjaa on oltava, juutalaisvastaisuutta tai kuten meidän tapauksessamme, uskoa ihmisen merkittävyyteen luonnonvoimiin verrattuna. Hegemonia jalostuu vuorovaikutuksessa ja tarinaa on hienosäädettävä yleisön reaktioiden mukaan. Meillä yksi kuuma kesä riitti vakuuttamaan suomalaiset nykyisestä hegemonia-opista ja sen jälkeen ollaan oltu valmiita uhrauksiin, ei ehkä omiin, mutta naapurin. Hegemonia-oppi tänään Nykyisin hegemonia-oppia tarjotaan ilmastonmuutoksen muodossa. Sekin on vain melkein todistettu teoria, 99%:n varmuudella IPCC:n lehdistötiedotteen mukaan. Tieteellisessä osassa epävarmuus on suurempi. Sivuutetaan se, että hiilidioksidin teho ei ole riittävä muuttamaan ilmastoa, vaan puhutaan puhdasta palturia siltä osin. Syvällisemmän version mukaan ilmastoa muuttavatkin takaisinkytkennät, jotka aiheutuvat lämpenemisestä. Toisaalta kun tiedemies laskee auringon tehon muutoksia, niihin ei oteta takaisinkytkentöjä lainkaan. Täten päästään siihen johtopäätökseen, että juuri hiilidioksidi ohjaa planeetan lämpötilaa. Auringon tehokin lasketaan tietoisesti väärin, mittaamalla se maan pinnalta, kun teho pitäisi mitata ilmakehän ulkorajalta, jolloin päästäisiin eri lukuihin. Mitään tieteellisesti pätevää laskelmaa ei ole olemassa takaisinkytkennöistä, ne jäävät väitteiksi. Hegemonia-opin seurauksia Kun lähdetään seuraamaan väärää oppia, vahinkoja tulee varmasti. Tällä hetkellä auton käyttöä vaikeutetaan. Kunnianhimoisesti Suomi pyrkii puolittamaan henkilöautoliikenteen päästöt, mikä onnistuu vain puolittamalla liikenne. Tosin ensimmäiseksi puolitetaan pysäköintimahdollisuudet. Mutta on pahempiakin seurauksia: Ahdistus Kun ilmasto esitetään muodossa, ettei se enää voi pelastua ihmisen käsissä, seuraa ahdistus. Suren koululaisten puolesta, joihin menee täydestä tämä virheellinen oppi. Koska pelastusta ei ole, on myös ihan sama, kuinka paljon tuottaa päästöjä, oppi kääntyy itseään vastaan. Ja koska loppu on tulossa, eräät päätyvät huumausaineiden pariin, sillä mitäpä väliä millään on tässä tilanteessa. On jo olemasssa tutkimus, jonka mukaan lisääntynyt huumeidenkäyttö linkittyy ilmastoahdistukseen. Nuoret parit päätyvät lapsettomuuteen. Jotkin voivat purkaa ahdistustaan korviketoiminnalla, vaikka on selvää, ettei globaalia ongelmaa (jos sellainen olisi) poista omien roskien lajittelu tai ruokavalion muutos. Astetta vakavampaa on ilmastolakkoilu. Pian lapsikullat kai naarmuttavat katumaastureiden kylkiä ilmastoahdistuksessaan. Greta Thunberg komppaa terroristeja, joiden mielestä tappaminenkin on oikeutettua ilmaston vuoksi. Ekoterrorismia on odotettavissa Suomessakin. Väärät väitteet Nyt väitetään Suomenlahden lämmenneen ihmisen vuoksi. Mutta katsotaanpa keväällä uudelleen. Ilmaston väitetään muuttuvan Keski-Euroopan ilmastoksi, mutta asian voi tarkistaa wikipediasta kohdalta ilmasto. Ilmaston määrittelee auringon läheisyys ja tulokulma, eikä niihin ole luvassa muutosta ihmisen voimin. Meri-ilmasto poikkeaa mannerilmastosta, eikä siihenkään ole luvassa muutosta. Indoktrinaatiota koululaisille Koululaisille on valmistunut Open ilmasto-opas. Sitä seuraamalla toivotaan opettajien opettavan koululaisille tätä oppia. Legitimiteetti on kohdillaan, viitteitä on YK:n alaiseen IPCC:hen ja Ilmatieteen laitokseen. Sivustolla esitetään ilmastotarinaa totena eikä kyseenalaisteta millään tavalla ilmastohömpötystä. Indoktrinaatiota isommille Suomen kuvalehden (no. 45) etusivun juttu tarjoaa agendasokeiston mukaista ilmastotarinaa aikuisille. Jutussa on valokeilassa skeptikko Osmo Tiihonen , ilmastofoorumin pitäjä, mutta kohde nolataan jutussa täysin. Agendajournalismin riemuvoitto Täyslaidallinen journalismin periaatteille annetaan siinä vaiheessa kun Tiihosen ei anneta lisätä juttuun edes yhtä sanaa. Mikäli se olisi lisätty, hyvin kohotettu pannukakku olisi lässähtänyt. Agendasokeisto haluaa pitää ”räjähtelevät lepakot”-tarinaa yllä naurettavana ja epätodenmukaisena. Tosiasiassa kyse on barotraumasta, jonka kuka tahansa voi googlata. Kyse on siitä, että tuulivoimalan lavan ohittaessa lepakon (tai linnun) ilmanpaineen muutos on niin suuri ja nopea, että se rikkoo lepakon (tai linnun) keuhkot. Tuulivoimaloiden aiheuttamista kuolemista on kertynyt paljon tutkimustietoa ja kyse on vakavasta ongelmasta. Tämä onkin tyypillinen seuraus: Jotta luonto voidaan pelastaa vihreästi, se on ensin tuhottava. Esko Karinen Su 1.12. klo 10 Ensimmäisen adventin messu ja lähetyskahvit. Rakenna joulupuu – keräys alkaa. Juha Auvinen, (saarna), Jyrki Myllylä (saksofoni), Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, joht. Teemu Tommola. Sinulla on mahdollisuus valita vähävaraisten perheiden lasten tai yksin elävien lahjatoive kirkon toivepuusta. Lahjojen tulee olla uusia (arvoltaan max 50 €). Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän messu ja partiolaisten myyjäiset. Su 8.12. klo 10 Toisen adventin messu Pe 13.12. klo 18 Joulukuvaelmakirkko ja joulujuhlat. Paimenina, enkeleinä ym. rooleissa päiväkerholaisia ja nuoria. Su 15.12. klo 10 Kolmannen adventin messu Pe 20.12. klo 7 Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti. Voit tulla mukaan hengähtämään, rukoilemaan ja mietiskelemään Sanaa haluamasi pituiseksi ajaksi klo 7–8 välillä. Vietämme ehtoollista klo 7.30. Su 22.12. klo 10 Neljännen adventin messu Ti 24.12. klo 13 Aattohartaus, klo 23 Jouluyön hartaus Ke 25.12. klo 10 Joulupäivän messu To 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Su 29.12. klo 10 Messu JOULUN MUSIIKKIA Su 1.12. klo 19 Joulukonsertti Aventur -kuoro. Liput ovelta 15 €, 7-17-v. 6 €, alle 7-v. maksutta. Ke 4.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Pitäjänmäen kirjastossa, Jousipolku 1. Bändisäestys. Su 8.12. klo 18.30 Syttyi tähti -joulukonsertti Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, joht. Teemu Tommola. Vapaa pääsy, ohj. 10 €. Ti 10.12. klo 18 Joulukonsertti Fake five -lauluyhtye. Vapaa pääsy. Su 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Urku-pianosäestys. La 14.12. klo 18 Joulukonsertti Procantuskuoro. Joht. Mimmu Kyrönseppä. Vapaa pääsy, ohj. 10 €. Su 22.12. klo 16 Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut. Bändisäestys. To 26.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut Bändisäestys. MUUTA JOULUISTA Ke 11.12. klo 15-18.30 Kirkon olkkarin joulu. Joululauluja bändin säestyksellä klo 16. Joulupuuro klo 17. Pe 27.12. klo 11-12.30 Välipalalounas ja jälkkärinyyttärit. Tule nauttimaan valmiista lounaasta ja tuo halutessasi pientä hyvää yhteiseen kahvipöytään. Vapaaehtoinen maksu. Tapahtumat ovat Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, ellei toisin mainita. Pitäjänmäen seurakunta Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Puh. 09 2340 5600, ti, to, pe klo 12-15, ke klo 14-18 pitajanmaki.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta Rauhaisaa joulunaikaa! Helsingin kaupunginorkesteri ja Alina Pogostkina, viulu la 7.12. klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6 HKO lähtee Suomalaisen musiikin päivän kunniaksi kotikaupunkikiertueelle, ja saapuu la 7.12. Kannelmäen kirkkoon! Konsertti soitetaan ilman kapellimestaria, korostaen orkesterin kamarimusiikillisia ulottuvuuksia. Konsertin viulusolistina on vuoden 2005 Jean Sibelius -viulukilpailun voittaja Alina Pogostkina. Konsertin ohjelmassa Jean Sibeliuksen musiikkia: Kaksi humoreskia viululle ja orkesterille op. 87, Neljä humoreskia viululle ja orkesterille op. 89 ja Sinfonia nro 3. Alkuperäisversioina kuultavien Sibeliuksen Humoreskien kantaesityksestä on kulunut sata vuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Ohjelmatuotto lahjoitetaan koulun rakentamiseen Pohjois-Ugandan Bidibidin pakolaisalueelle Kirkon Ulkomaanavun kautta. Armas Janne
11 27.11.2019 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 09 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Hki Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (kauppakeskus Kaaren vieressä punatiilitalo) P. 09 566 0981 www.kannelmaenhammaslaakariasema.com • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 09 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Kauneusja terveyspalveluja Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 • Tervetuloa! PARTURI-KAMPAAMO SALON KLIPSI PALVELEE KAAREN SOKOKSEN YHTEYDESSÄ ma-ke 10-18, to-pe 10-20, la 9-17 TERVETULOA ! Salon Klipsi Sokos Kaari puh. 040 755 2580 | www.salonklipsi.fi ProHius Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 • Tervetuloa! parturi-kampaamo Teija Lempinen Seneffiina Varaa aika ja tule laittamaan hiuksesi kuntoon ennen juhlakauden alkamista! Avoinna sopimuksen mukaan. Hanuripolku 5, Kannelmäki, Puh. 040 594 2620 ParturiKampaamo Kantelettarentie 7, 00420 Hki P. 09 5862 021 Avoinna klo 10-17 , la ja muina aikoina sopimuksen mukaan Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 25.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Kuninkaantammi, Honkasuo, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, osa Etelä-Haagaa, Kaivoksela, Silvola. Nippujakelu alueen yrityksiin. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 jauri.varvikko@eepinen.fi Osoite: Pakilantie 98 A 1, 00670 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Toimittaja Kari Varvikko VTM Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 tanotorvi@eepinen.fi Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,20 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 09 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute • Pakoputket • Rengastyöt • Putken taivutukset • Myös jenkkiputket Risto Tiittanen Oy Valuraudantie 6, 00700 Hki p. 09 563 2227 Parturi-Kampaamo MARI LEINO p. 045-1312 721 Laurinniityntie 2, 00440 Helsinki www.marileino.fi Meiltä lahjakortit ja paketit pukinkonttiin TANORISTIKKO
12 27.11.2019 KAARI ON AVOINNA MA–PE 9/10-20/21 LA 9-19 SU 11-18 Prisma auki 24 h Kauppakeskus Kaari • Kantelettarentie 1 • 00420 Helsinki KAUPPAKESKUSKAARI.FI Mutkatonta joulua! Joulu on saapunut Kauppakeskus Kaareen. Täältä saman katon alta löydät kätevästi kaiken tarvittavan osuvista lahjaideoista joulupöydän antimiin. Anna samalla aikaa myös itsellesi ja vietä hengähdyshetki glögimukin äärellä uudessa ravintolamaailmassamme Kaaren Kulmassa. Löydä vaivattomampi joulu Kaaresta. Ollaan tässä ihan lähellä. Lue lisää ja katso Kaaren jouluohjelma: kauppakeskuskaari.fi