KOKOUS TALISSA!
Ilmainen parkki, tasokas sauna, ilmainen kabinetti, jos ruokaillaan.
EWS PESULAPALVELU
Kannelmäen edullisimmat hinnat!
Pyydä tarjous!
puh. 251 444 22, 251 444 30 talicafe@bowling.fi
ULSTERIPESUT 25
SUOJAKÄSITTELY ULSTERIIN 3 100 % Suomalaista laatutyötä tyytyväisyys takuulla
PESULAPALVE L UT M ATTO PES UT KORJ AUS OMPEL UT SUUTARIP ALVE LUT KULJE TUSP ALV ELU
www.bowling.fi
EWS PESULAPALVELU Vanhaistentie 3
avoinna 9.30 - 18 la 10 - 14 09 27093190 e-mail: ews@co.inet.fi www.ewshelsinki.fi
ss a ma ! voi asti 9 us rjo 1. 200 T a 1. 3
No 12 17.12.2008 · 44 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Kissamummon kokoelma hätkähdyttää
Eero Suhosen jouluruoat odottavat myös aaton jälkeen Karoliina Rantamäki
pelaa jääkiekkoa ammattilaisena Venäjällä
Siperiassa on kylmä. Kuvassa Karoliina (oik.) venäläisen joukkuekaverinsa kanssa.
PERHEMARKET
Kannelmäen Prisma toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Tuoreet kalkkunat, savukalkkunat ja muut joulun herkut
24.12. jouluaattona klo 8-13
Joulupäivinä 25.-26.12. suljettu
Tuoresuolatut joulukinkut! Muut joulun herkkuruoat omasta keittiöstä!
KANNELMÄKI 8-21 (8-18) Kantelettarentie 1, p. (09) 473 844
PRISMASSA ET MAKSA LIIKAA JA BONUKSET PÄÄLLE
www.hok-elanto.fi
17.12.2008
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
Parturi-Kampaamo
5
Kannelmäen kukka
Avoinna Ma-Pe klo 9.00-17.00 La-Su 9.00-14.00 Vanhaistentie 1, puh. 531 261 Kantelettarentie 7, 00420 HELSINKI, puh. 504 2341
MARI LEINO Pohjois-Haaga, Näyttelijäntie 24, 562 5663
LEIPOMOMYYMÄLÄ
Puh. 0104219100 Jägerhornintie 3 Av. ma-pe 10.00-14.00
Mäntsälän lähileipomo
Kiitämme asiakkaitamme yhteistyöstä ja toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2009
Liike suljettu putkistosaneerauksen vuoksi 24.12.08-1.3.09
Kannelmäen Kampaamo-Parturi
Vanhaistentie 3, Helsinki, Puh. 538 834
KAIKKIEN AUTOMERKKIEN KOLARIKORJAUKSET MYÖS VARKAUSVAURIOT
T:mi
AUTOPELTITYÖ NEVALAMPI
Harri Nevalampi
Puh. 532 353 Auto 0500-501 294
Vakkatie 22 00430 Helsinki
Hyvää Joulua
Helka ja Jenny Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki, puh. 566 2644
Parturi-Kampaamo
HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057
Seneffiina
Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397
Aukioloajat: Ma-pe 06 - 21, la-su 09 - 21 Huolto ma-pe 07 - 17 Kaarelantie 84, 00420 Helsinki Puh (09) 5630 670, www.ripoil.fi
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Bike Service OY
Huopalahdentie 16, puh. 477 5002 Ensimmäinen kampaamo Kannelmäessä on Eeva Halonen, p. 534 733 Vanhaistentie 1, Kannelmäen ostoskeskus
Rauhallista joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2009 toivottaa
Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta Asiakkaillemme
SITRATIE 5 - KANNELMÄKI - PUH. 531 979
Salon Kanteletar
Lämmintä joulumieltä
Kulttuurikahvila Voila
Kanneltalo, puh. 7312 4115
PITÄJÄNMÄEN PUU OY
Takkatie 14, 00370 Helsinki, puh. 224 2860 Avoinna arkisin 7-17, lauantaisin 9-13
Maununnevantie 2, puh. (09) 2410 810
KANNELMÄEN ELÄINLÄÄKÄRIT GAMLAS VETERINÄRER
Soittajantie 1, 00420 Hki p. 530 6610
Siivous ja Pienkorjaus NupRo Ay Puh. 040 530 7256
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
SOITTAJANKUJA 2-4
Viikolla neljä palaamme vanhaan osoitteeseen Urkupillintie 6-8
Hyvää Joulua
God Jul
563 5393
Laulukuja 4 B, 00420 Helsinki
Puh. 09- 530 6960
Malminkartanon Kiinteistöt Oy
Puh. 530 8050
6
17.12.2008
Kirjojen joulua
Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI
MESSU su 21.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Pastori Riitta Järvinen (saarna), kantt. Leena Vuotila. Kirkkokahvit. KAUNEIMMAT JOULULAULUT Kannelmäen kirkossa · la 20.12. klo 15 Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut Laulujen jälkeen kuorolaisten vanhempien järjestämä joulupolku kirkon puistossa. Mukana Lotta Pirilä, Leena Voutila, lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, Tiittu Paju-Holmroos, huilu · su 21.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Mukana Riitta Järvinen, Anna Jaskiewicz, laulu, Leena Voutila · ti 6.1. n. klo 11 Kauneimmat joululaulut loppiaisena Jumalanpalveluksen jälkeen isossa seurakuntasalissa. Mukana Aili Raitavuo, Sirkku Rintamäki YKSINÄISTEN JOULUTERVEHDYKSET ma 22.12. klo 16-20 Välitä lämmin jouluajatus lähimmäiselle! Voit osallistua yksinäisten joulumuistamiseen tuomalla joululämpimäisiä, hedelmiä tai muuta jouluhyvää kirkkoherranvirastoon tervehdyspäivänä 22.12. klo 914. Leipomistalkoot yksinäisten tervehdyksiin kirkolla 22.12. klo 9-15, ilmoittautumiset Ulla-Maija Tuura, p. (09) 2340 3843. DIAKONIAN VASTAANOTTO ti 23.12. klo 10-12 Kannelmäen kirkolla, p. (09) 2340 3843, (09) 2340 3841 ja Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9), p. (09) 2340 3842, (09) 2340 3853 AATTOHARTAUDET ke 24.12. · klo 13 Perheiden aattohartaus Kannelmäen kirkossa Nina Rajamäki, Sakari Enrold, laulajia Kannelkellot kuorosta, Leena Voutila · klo 16 Aattohartaus Kannelmäen kirkossa Aili Raitavuo, Anne Myllylä, Raimo Laukka, laulu · klo 16 Aattohartaus Malminkartanon Suuren ristin aukiolla Sakari Enrold · klo 23 Aattohartaus Kannelmäen kirkossa Lotta Pirilä, Leena Voutila, laulajia Kannelkellot- ja Vox Canora kuoroista JOULUPÄIVÄN MESSU to 25.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Virpi Koskinen (saarna), Timo Sahi, Anne Myllylä, Aila Hettula, oboe TAPANINPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS pe 26.12. klo 10 Kannelmäen kirkossa Jukka Pakarinen (saarna), Anne Myllylä VIRRESTÄ VOIMAA pe 26.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa "Nyt ilovirttä veisaten", jouluvirret, Aili Raitavuo, Anne Myllylä UUDENVUODEN VASTAANOTTO ke 31.12. klo 19-24 Malminkartanon seurakuntakodilla (Vellikellonpolku 8). Tervetuloa yksin tai perheen kanssa! Ohjelmassa iltapalaa, yhteistä ohjelmaa, ehtoollishartaus ja ilotulitus. Ilmoitt. 28.12. menn. kirkkoherranvirastoon, p. (09) 2340 3800. Mukana diakoni Ulla-Maija Tuura, p. (09) 2340 3843 ja pastori Aili Raitavuo, p. (09) 2340 3821. KONSERTTI la 3.1. klo 16 Kannelmäen kirkossa Vox Canoralaisen Juha Laakson syntymäpäiväkonsertti "Joulusta kohti kynttilää".Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e, tuotto Kannelmäen seurakunnan musiikkitoiminnan hyväksi. Totta vai tarua? Seitsemän sadun elämänviisautta oppimassa tiistaisin klo 18 (ajalla 20.1. 10.3., ei 24.2.) Toimintakeskus Jennyssä (Beckerintie 9). Pastori Aili Raitavuo, p. (09) 2340 3821 ja diakonissa Heli Salo, p. (09) 2340 3842. Ilmoitt. ryhmänohjaajille 15.1. menn. _______________________________________ TALVIRETKI NURMIJÄRVELLE JA HYVINKÄÄLLE ke 28.1.2009 Lähtö klo 9 kirkolta ja paluu klo 17. Tutustumme Nurmijärven kirkkoon ja Nukarin koulumuseoon, Suomen Rautatiemuseoon ja Hyvinkään Sanatoorioon. Matkan aikana aamukahvi ja buffet-lounas. Retken hinta 35 e maksetaan laskulla. Ilmoitt. retkenvetäjille 14.1. menn. Riitta Järvinen, p. (09) 2340 3826 (riitta.jarvinen@evl.fi) tai Nina Rajamäki, p. (09) 2340 3824 (nina.rajamaki@evl.fi). atsellessani ties kuinka monetta kertaa itsenäisyyspäivän iltana Väinö Linnan ja Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta jäi mieltäni kalvamaan kysymys eikö itsenäisyytemme historiasta saada muunkinlaista kuvaa kuin pelkästään sotarintaman näyttämistä. Vaikka pidänkin Tuntematonta sotilasta erinomaisen humaanina ja sodanvastaisena teoksena, niin sen varjoon jää paljon siitä, mitä kaikkea muuta sota merkitsi kansallemme. Talvi- ja jatkosodassa kaatui, tapettiin tai katosi yli 90 000 ja haavoittui melkein 200 000 suomalaista. Jos talvisodassa maamme joutui todella puolustamaan itsenäisyyttään Neuvostoliiton hyökättyä maahamme, niin jatkosota oli suomalaisten puolelta revanshisota, jota käytiin Hitler-Saksan rinnalla ja tosiasiallisena liittolaisena, vaikka maamme n.s. virallinen historiankirjoitus on määrätietoisesti pyrkinyt kuvaamaan jatkosotaakin erillisenä puolustussotana. Sodan päättymistä erillisrauhaan ja Talin-Ihantalan taistelujen torjuntavoittoon on pidetty tämän tulkinnan riittävänä todisteena. Uudempi historian tutkimus on tuonut kuitenkin näihin lähinnä propagandistisiin tulkintoihin uutta valoa. Mauno Jokipiin ja viimeksi Oula Silventoisen väitöskirjat kumoavat ns. "erillissotateorian" kiistattomien asiakirjadokumenttien valossa. Jo näitä ennen oli kaadettu jonkin aikaa historioitsijoiden hellimä "ajopuuteoria". Oli huomionarvoista, että televisioidussa presidentin foorumin asiantuntijakeskustelussa nämä uudet mäkemykset tulivat selkeästi esiin. Mutta viime sotien kuva jää silti torsoksi ellei mukaan oteta myös niiden näkemyksiä ja kokemuksia, jotka olivat eri mieltä sodasta jo sotien aikana, ja jotka suljettiin vankiloihin ja turvasäilöön mielipiteidensä vuoksi. Sari Näreen ja Jenni Kirveksen toimittama "Ruma sota" kertoo talvi- ja jatkosodan vaietusta historiasta sota-ajan propagandasta, metsäkaartilaisten, turvasäilössä ja keskitysleireille olleiden kokemuksista. Samoin on paikallaan muistaa myös niitä, jotka kesän 1944 Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen aikana useiden armeijayksikköjen sekasortoisessa paniikinomaisessa perääntymisvaiheessa lähtivät omille teilleen, ja joita sitten pidätettiin ja tuomittiin sotakarkureina. Tämäkin historia on aiheuttanut kiivaan kirjallisen väittelyn tutkijoiden keskuudessa. Professori Ylikankaan "Romahtaako rintama" tutkimusten kumoamiseksi koottiin nopeasti vastaiskuksi tarkoituttu kokoomateos "Teloitettu totuus". Vuoden 1918 tapahtumat synnyttävät jatkavasti uutta kirjallisuutta, jossa pääpaino on ajan tunnelmien kuvaamisessa. Sellaisina ne jatkavat Väinö Linnan "Täällä pohjantähden alla" romaanin aloittamaa selvitystyötä. Uusimmasta päästä tähän teemaan liittyviä kirjoja ovat mm.:
K
KANNELMÄEN SEURAKUNTA
PAPPIA KYYDISSÄ
REAALIAJASSA
M
oni meistä on tavoitettavissa langattomasti 24/7. Sähköpostit kulkevat ja netin kautta voimme seurata maailman tapahtumia reaaliajassa. Ympärillämme olevasta tiedontulvasta ja uutisvirrasta voimme suodattaa päämme sisällä olevaan kovalevyyn kuitenkin vain pienen murto-osan. Jouluun on aikaa muutama päivä. Seurakunnan uutishuoneella valmistellaan joulun päälähetystä ja ykkösuutista: "Teille on tänään syntynyt Vapahtaja." Hieno juttu! Tuttu stoori. Miten niin meille? Ai milloin? Kyseinen uutinen on vanha ja sen lähde löytyy Luukkaan jouluevan-
keliumista (LK 2:114). Uutisen alkuperäinen lukija oli enkeli ja vastaanottajat kedon paimenet Betlehemin seudulla. Tämä uutinen on merkillinen siinä mielessä, että se on samanaikaisesti vanha, mutta myös uusi. Se ilmoitetaan meille ja meidän elämäntilanteeseemme reaaliajassa. Kedon paimeniin tuo uutinen vaikutti aikanaan voimakkaasti: he lähtivät välittömästi etsimään seimen lasta. Myös me saamme tulla seimen äärelle Kannelmäen kirkkoon, Malminkartanon aukiolle ja kaikkialle sinne, missä kristillinen seurakunta ympäri maailman kokoontuu juhlistamaan Vapahtajamme syntymäjuhlaa.
Joulun ilosanoma synnyttää uskoa, toivoa ja rakkautta niin tähän hetkeen kuin juhlapyhien jälkeiseen arkeen. Sakari Enrold
Leena Landerin "Käsky", josta on juuri valmistunut elokuvakin. Antti Tuuri on vuoden 1918 teemaa käsitellyt kolmessa kirjassaan: "Kylmien kyytimies", "Asejuna Pietarista" ja "Surmanpelto". Viimeksi joukkoon on tullut Jari Tervo "Troikka" romaanillaan. Myönnän, että ole jostain syystä suhtaunut hieman pidättyvästi Tervoon kirjailijana. Ehkäpä siihen on osittain vaikuttavat hänen esiintymisensä TV:n uutisvuodon nokkelasanaisena huuliveikkona. Pitihän Troikka ottaa luettavaksi, kun niin monet lehtien yleisönosastoissa haikailivat, miksi Tervon kirja ei noussut Finlandiapalkintoehdokkaaksi. Oman lukukokemuksena perusteella yhdyn mielelläni niihin, jotka pitävät Tervoa vakavasti otettavana romaanikirjailijana. Tästä seurasi, että oli suorastaan pakko hankkia Tervon trilogiaksi kutsutut aiemmin ilmestyneet "Ohrana" ja "Myyrä" kirjatkin. Joten lukemista riittää vielä joulun jälkeenkin. Historian käänekohdista on mainittava myös vuoden 1905 suurlakko, joka edelsi äänioikeus- ja eduskuntauudistusta. Teos kustantamo julkaisi mielenkiintoisen ja monipuolisesta tapahtumaa valaisevan kirjan "Kansa Kaikkivaltias. Suurlakko Suomessa 1905". Kirjan ovat toimittaneet Pertti Haapala, Olli Löyttty, Kukku Melkas ja Marko Tikka. Kulttuurihistoriaa unohtamatta mainitsen tässä yhteydessä Matti Rinteen "Yksitoista Tapiovaaraa. Tuoleja, tauluja, elokuvia" . Kirja on erään suomalaisen kulttuurisuvun tarina. Ilmari Tapiovaara on kansainvälisesti kuuluisa sisustusarkkitehti, jonka suunnittelemat tuolit ovat herättäneet ihastusta käytännöllisinä ja kauniina sisustuselementteinä. Tapsa Tapiovaara tunnetaan tauluistaan, kirjojen kuvituksistaan ja eräänä erkittävimpänä mosaiikkitöiden tekijänä Suomessa. Talvisodassa kaatunut Nyrki Tapiovaara ehti ohjata muutaman huomiota herättäneen elokuvan (mm. Juha ja Miehen tie.) Kirjan tekijä Matti Rinne on pitkäaikainen Iltasanomien toimittaja, kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiilan monivuotinen puheenjohtaja, joka on kirjoittanut myös Kiilan historian. Kulttuurissa edelleen pysyäkseni valitsin runokirjoista luettavieni joukkoon entisen kulttuuriministerin Claes Anderssonin "Ajan meno" (suomentaja Jyrki Kiiskinen). Näin joulunajan pimeyteen sopinee hyvin seuraava runo: Mistä pimeys alkaa? Voiko se alkaa muuna kuin ei-pimeytenä? Onko valoa ilman pimeyttä? "Hän haparoi valossa", miltä se kuulostaa? Elämä on lyhyt vierailu vaikka ketään ei ole kotona Ja sitä saartaa aluton ja loputon pimeys Vapaus sietää epävapautta antaa toivoa Paljon sen pitemmälle emme pääse Tämä erottaa meidät jumalasta jo-
ta ei ole ja joka on siksi elävä Kaupalliseen jouluhömppään suivaantuneille on Daniel Blyhte kirjoittanut hauskan oopuksen "Vihaan joulua. Manifesti jouluhömpötystä vastaan". Kirjassa on joulua tarkasteltu eri puolilta ja esitetään mm. 10 hyvää syytä matkustaa pois maasta jouluksi etelän lämpöön. Kirjan suomentaja Riku Siivonen on samalla paikallistanut esimerkit suomalaiseen maisemaan. Seuraavassa suomalainen joulu numeroina: 60 prosenttia suomalaisista pitää joulua mieluisimpana juhlana vuodessa. Juhannus jää kakkoseksi vain 20 prosentin kannatuksella. 13 prosenttia miehistä ilmoitti erään tutkimuksen mukaan nauttivansa shoppailusta. (puolet heistä valehteli ja toinen puoli tarkoitti cd-levyjä ja kirjoja). 24 prosenttia lapsista ilmoitti pyytävänsä joulupukilta lahjaksi tietokonetta. 8 prosenttia vanhemmista ilmoitti saman kyselyn mukaan aikovansa ostaa lapsellensa lahjaksi tietokoneen. 25. joulukuuta on pysyvä lumi satanut Helsinkiin, vuodesta 1961 lähtien mitattuna. Vuonna 1882 Suomessa lähetettiin noin 200 000 postikortti, joista noin joka toinen oli joulukortti. 2000-luvulla Suomessa lähetetään noin 50 miljoonaa joulukorttia vuosittain. 45 miljoonaa joulukorttia lähetetään sosiaalisen paineen vuoksi. Siksi, että nekin lähetti meille viime vuonna. 90 prosenttia kasvaa Alkon myynti jouluviikolla verrattuna kahteen edelliseen viikkon. Alko myy joulukuussa 13 000 kuutiometriä alkoholia. Se vastaa noin viittä uimahallin isoa allasta nestettä. Sehän alkaa jo muistuttaa laulua: "Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi..." "Sukupolvensa johtava sanaleikkiasiantuntija" Mike Pohjola on koonut muovaamiaan sanaleikkejä, sananmuunnoksia, arvoituksia, riimittelyjä, runoja ja vitsejä "Sanaleikkikirjaksi", joka tarjoaa hauskaa ajanvietettä yhteisiin illanistujaisiin. Muutama esimerkki: Mitä tapahtuu, jos vuoden viimeisenä kuukautena on tosi kuumaa? -Aurinko jouluporottaa. Ja pikkutuhmia joulusanaleikkejä: Miten Joulupukki kehotti prostituoitua puhumaan haravasta englanniksi? - Hoe "hoe", hoe. Miksi Joulupukin kanssa on epäkiitollista harrastaa oraaliseksiä? - Joulupukki tulee vain kerran vuodessa. Hyvää, iloista mutta rauhaisaa joulua! toivottaa
Oiva Björkbacka
17.12.2008
7
"On hanget korkeat nietokset, vaan Joulu, Joulu on meillä!!!"
huvaksi. Hiljalleen siksi, että mahdollisimman paljon makua ehtii liueta kanelitangosta. Voit halutessasi laittaa joukkoon muitakin jouluisia makuja kuten kardemummaa ja miksei neilikkaakin tai ihan pikkuriikkisen jauhettua maustepippuria. Kun seos kiehuu, niin purista liotetusta liivatelehdestä ylimääräinen neste pois ja vatkaa se lämpimän kanelikerman joukkoon. Ongi kanelitanko pois joukosta ja kaada seos kulhoon ja kulho pakastimeen. Parfait:n voit tehdä huoletta jo muutamaa päivää aikaisemmin valmiiksi pakkaseen, niin sitten Joulupäivänä voi emäntä tai isäntä ylpeänä tempaista luomuksensa pakastimesta juhlakansan ihmeteltäväksi!
SEWERIN VIINIVINKIT
Jouluu on joo-o oovella!!!
Siispä muutama vinkki joulupöytään ....
Mc Guigan CROCODILE ROCK, South Eastern Australia 7,Rypäleet: Semillon, Chardonnay sok 10g. Kaunis keltainen. Tuoxussa yrttejä ja tropiikin hedelmiä. Maku pirteän hapokas ja hedelmäinen. Kylmille alkupaloille ( ei tosin pärjää sillille eikä sipulille ). Kokeile rohkeasti livekalan kanssa !!! Chateau des Loges BEAUJOLAIS-VILLAGES NOUVEAU 9,Ranska. Rypäle 100% Gamay. Kosmoskynämäinen violetti väri. Tuoxu mehumainen, vadelmaa ja aavistus banaania ( aika banaalia ! ) Maku notkean marjaisa ja helppo. Tunnixi jääkaappiin ja KINKUN KYLKEEN !!! Jouluna kukkaron nuora on vähän löysemmällä - siispä EMÄNNÄLLE ELÄMYS, POJJAAT !!! Beringer FOUNDER´S ESTATE MERLOT,California 14,Syvänpunainen, kehittynyt väri. Mehevä tuoxu - herukkaa, luumua ja toffeeta. Maku lämmin, viipyvä ja tyylikäs! Tää viini on elämänsä parhaassa kunnossa nyt - hedelmä tanniini ja alkoholi ovat komeassa tasapainossa !!! Mitä vaan liharuokaa pyhinä tai juustojen seuraan. LOPUXI JOTAKIN ISÄNNILLEKKIN ! GRAHAM´S LBV Port Portugalista, 20% ja 110g sok. 18,Upean syvä punainen. Tuoxussa mustikkaa ja kuivaa luumua sekä viikunaa ja mausteita. Maku lämpimän tulinen, suklaata ja kahvia. Kovat voimakkaat juustot ja suklaajälkkärit ! JOVIAALIA JOULUA TEILLE KAIKILLE - SEWERI
PAISTETTUA NIERIÄÄ JA TILLI-HOLLANDAISE:
Nieriäfileetä, esim. 2kpl riittänee neljälle Poista nieriästä ruodot, mikäli ruotopihtejä ei löydy, ovat nieriän ruodot yhtä heppoisia kuin silakalla, että ne voi kyllä syödäkin! Leikkaa nieriäfileet annospaloiksi. Kuivaa nahkapuoli hyvin ennen paistamista, koska nieriä on aikas "limainen" kala ja tuppaa tarttumaan pannuun, ellei nahkaa muista kuivailla. Mausta lihapuoli suolalla ja pippurilla.Laita voita paistinpannulle. Pannu on sopivan kuuma, kun voi alkaa vaahtoamaan ja ruskistuu nätisti. Kalat nahkapuoli alaspäin pannulle ja paistellaa 3-5 minuuttia, kunnes liha näyttää jo reunoilta vähän kypsyvän. tämä on hyvä merkki siitä, että kala on valmis käännettäväksi. Ah, ihanan kullanruskea, rapea nahka ja nyt paistellaan lihapuolelta vielä muutama minuutti ja valmista tuli!
T
oivottavasti nuo korkeat nietoksetkin palailevat vielä maisemiin ennen aattoa, sillä onhan tuo luminen maisema jotenkin olennainen osa joulun tunnelmaa. Olennaista Joulussa lienee myös läheisten kanssa yhdessä olo ja... Ruoka! Koska jokaisella on varmasti omat aattoperinteet, eikä niihin käy puuttuminen, niin päätimmekin Suhonen Seniorin kanssa, että antaa kaikkien syödä rauhassa aattona kinkkunsa ja kalkkunansa sekä liudat laatikoita, niinhän mekin teemme! Sen verran päätimme tulla kyläilemään joulunvietto-askareissanne, että tarjoaisimme ehdotusta Joulupäivän lounaspöytään. Olisiko Joulupäivän aamuna mitään sen lystikkäämpää, kuin avata viimeiset kuusen alle maastoutuneet paketit ja syödä aamiaiseksi riisipuuroa?! Riisipuurohan lähtee kattilassa aika kivasti semmoisella 1dl puuroriisiä ja 6-7dl maitoa, ripaus suolaa ja eikun keittelemään. Noh, mikäli ei tee mieli herätä tuntia ennen muuta raukeaa juhlakansaa, niin jos rohkeus riittää, niin tehkääpä yön yli erittäin herkullinen uunipuuro! Pari desiä puuroriisiä ja litra maitoa, vähän vettä, suolaa, ehkä kanelitanko ja jos mieli on oikein, oikein ennakkoluuloton, niin hiukan rosmariinia, toimii nimittäin riisipuurossa huikeasti! Illalla ennen nukkumaan menoa uuni 80-85C-asteeseen ja uunivuoassa koko komeus tulille. Siellä se puuro sitten hautuu lempeällä lämmöllä tulevan jouluaamun iloksi. Kun puuro on syöty ja päivällä alkaa taas vatsa kurnimaan, niin laittakaa vaikka seuraavaa:
HOLLANDAISE:
1 pnt tilliä 4 keltuaista 0,5 dl valkoviiniä, tai sitruunamehua, tai molempia sekaisin. 250g voita 1 shalotti sipuli tai 1/2 tavallista keltasipulia Jos Hollandaisen teko tuntuu vaivanloiselta, niin kaupasta saa nykyään aika hyviä valmis kastikkeitakin, mutta syntyy siis seuraavasti: Leikkaa sipuli niin pieneksi kuin suinkin, kuullota hetki voi nokareen kanssa kattilassa. Lisää valkoviini tai sitruunamehu. Keitä hetki ja jäähdytä. Eroittele keltuaiset ja lisää ne jäähdytettyyn "reduktioon", eli sipuli-valkoviiniliemeen. Laita kattila hellalle ja vatkaa vispilällä koko ajan kunnes tuote on selvästi saostunut. pehmennä voita esim. mikrossa 20 sekunttia ja vatkaa voi pikkuhiljaa kypsyneen keltuaismassan sekaan. mausta suolalla ja valkopippurilla. Leikkaa tilli ihan pieneksi silpuksi ja sekoita valmiin hollandaisen sekaan. Hollandaise on ehkä hieman työläs, mutta antaa erittäin hienoa onnistumisen fiilistä, joten kokeilkaa rohkeasti!
SEKAMETELISOPPA:
1pss kuivattuja sekahedelmiä 1 dl sokeria 0,5l vettä maizenaa tai perunajauhoja suurustamiseen rusinoita kanelitanko, vanilijatanko, mitä jouluista kaapeista löytyykään... Maizenaa lukuunottamatta, kaikki ainekset kattilaan ja keitellään hiljalleen kymmenisen minuuttia. Suurusta maitsenalla tai perunajauholla ja jäähdytä. Sekahedelmä-, eli sekametelisopan voit myös hienosti tehdä paria päivää aikaisemmin. Näin soppa ehtii imeä muhkeasti makuja kanelitangosta. Ei kai siinä muuta, kuin oikein hyvää Joulua kaikille ja rauhallista Uuttavuotta ja palaillaan taas maisemiin ensivuonna hyvän ruoan merkeissä! Eero Suhonen P.s. Kokki-Poikanne vaikuttaa persoonallaan nykyään Katajanokan Kasinolla. Tervetuloa piipahtamaan!
PERUNAMUUSSI:
Kuorittuja perunoita Maitoa Voita suolaa Keitä potut kypsiksi. Puserra ne esim siivilän läpi "perunalumeksi". Sekoita joukkoon voi ja kuuma maito ja mausta suolalla. Maitoa lämmittäessä voi maidon joukkoon liasätä esim. vähän valkosipulia. Antaa nimittäin aika lystikästä lisäpotkua pottumuusillenne. Myös loraus sitruunamehua tekee muussille ihmeitä! Jokainen tehköön muussistaan juuri sen paksuista kuin haluaa, toinen tykkää paksummasta, toinen löysemmästä. Lisäksi lautaseltamme löytyi kasvislisukkeena suikaloitua fenkolia ja ruusukaalia joita hauduttelimme voissa muutamia minuutteja ja maustoimme suolalla.
Meloni-Serranonyyttejä, tai sitten syötte alkupaloiksi eilisen tähteet pois kuleksimasta! Paistettua nieriää, tilli-hollandaisekastiketta ja perunamuussia Kaneli-parfait ja sekametelisoppaa
Seweri seweeri@ welho.com
KANELI-PARFAIT: MELONI-SERRANONYYTIT ovat klassinen yhdistelmä ja toimii seuraavasti: 1 verkko- eli cantaloupe-meloni 1 paketti viipaloitua Serrano- tai parmankinkkua Puolita meloni, poista siemenet, leikkaa hedelmäliha veitsellä erikseen. Pyöräytä viipale kinkkua ympärille ja Valmis! Helppoa ja erittäin hyvää! 5dl kuohukermaa 1dl sokeria 4cl jotain viinaa, konjakkia, rommia, calvadosta... 1 Liivate lehti 1 kanelitanko Laita liivatelehti kylmään veteen likoamaan. Mittaa kaikki muut ainekset kattilaan ja lämmitä hiljalleen kie-
8
17.12.2008
Silvolan kissamummolla on
4773 KISSAA
Kissamummo Gunda Sohlströmillä (78) on kotonaan Silvolassa 4773 erilaista lasi- ja posliinikissaa. Kissakorttejakin on kertynyt yli 2000 kpl. Lisäksi hänellä on myös yksi elävä naukuja Tutsi, joka on haettu kotiin yhdeksän vuotta sitten Pakilan eläinsuojeluyhdistyksestä.
GUNDAA JA HÄNEN KISSOJAAN on pariinkin otteeseen esitelty televisiossa ja ihmetelty, mistä moinen kattiharrastus. Kissamummo sanoo, että jo lapsena hän rakasti kissoja. Täytettyään 40 vuotta hän osti muutaman kissan, mutta aloitti varsinaisen keräämisen ja kirpputoreilla juoksun, eläkkeelle päästyään. Kaikista kissoista on tehty luettelo ja niillä on numerot. - Kun ihmiset ovat tienneet harrastukseni, he ovat lahjoitelleet minulle kissoja tuliaisiksi. Nyt kissoja on ympäri maailman. En jaksa enää pyyhkiä pölyjä niistä, niinpä sijoitin ne yhteen huoneeseen ja pidän yleensä oven visusti kiinni. Gundan poika menehtyi syöpään vuonna 1976. Gundan tarkoitus onkin, että kun hän kuolee, koko monen tuhannen kissan pesue lahjoitetaan lasten iloksi Lastenklinikalle osasto 10:een. la) Silvolassa ja Kaivokselassa. Isä Edvin toimi maatyöläisenä eri taloissa Kaarelassa ja Hämeenkylässä ja kuljetti myös leipomotuotteita ja hiekkaa hevosella. - Muistan kun kyläämme tuli sähköt vuonna 1935. Sitä aikaisemmin meillä oli öljylamput ja ennen sotia posti tuli Pitäjänmäelle, josta se oli haettava jalan. - Yli sata vuotta sitten kyläläiset rakensivat talkoilla Vanhalla Kaarelantiellä sijaitsevan ruotsinkielisen puukoulun (Kårböle skola). Kun Malminkartanon vankisiirtolassa oli vankeja hommissa ja he kuljettivat hevosella jäitä Vantaanjoesta Malminkartanoon, me pikkutytöt pummasimme aina rekikyydin koulusta kotiin. Vankisiirtola toimi kartanolla vuosina 193242 ja mahdollisti kartanon huomattavaa kunnostusta. - Lapsuudessani kaikki täällä asuvat olivat ruotsinkielisiä ja kyllä minultakin meni kymmeniä vuosia ennen kuin opin kunnolla puhumaan suomea. Se oli vähän hoono se soomi, kissamummo nauraa.
Kaarelan kasvatti
Aikoinaan Gunda piti kukkakauppaa Haagassa, mutta itsensä lisäksi hänen isoisänsä ja isänsä ja äitinsä asuivat koko ikänsä Kårbölessä (Kaare-
17.12.2008
9
Karoliina Rantamäki
Suomen jääkiekon ykkösnainen pelaa ammattilaisena Venäjällä
Koko ikänsä Kiekko-Espoossa (Blues) pelannut Myyrmäen kasvatti Karoliina Rantamäki on päättämässä ensimmäistä kauttaan ammattilaisena Venäjällä Nizni Novgorodin SKIF -joukkueessa. Voitettuaan seurassa Venäjän mestaruuden, maan liigan tähtipelaajiin lukeutuvalle Karoliinalle on tarjottu mahdollisuutta myös seuraavalle kaudelle.
Omalla autolla Venäjällä, matkaa koti-Suomesta reilut 1400 km.
E
nnen siirtymistään Venäjälle nainen opiskeli tradenomiksi ja hän sai hyvän työn talousjohtajan assistenttina ja tarkoitus oli, että hänestä kasvatetaan yritykseen tuleva talousjohtaja. Tarjous Venäjällä pelaamaan ammattilaisena oli kuitenkin niin houkutteleva, ettei hän voinut siitä kieltäytyä. - Jo pikkutytöstä lähtien unelmani oli pelata jääkiekkoa ammattilaisena. Vaikka tietysti Venäjä ensin maana hiukan epäilytti. Olihan ihmisillä noita kaikenlaisia ennakkoluuloja aika paljon. Karoliina kertoo, että olosuhteet
ovat olleet huippuluokkaa ja hän on voinut täysipäiväisesti keskittyä harjoitteluun ja pelaamiseen. Suomessa sellaisesta saattoi vain uneksia. - Kun voitimme Venäjän mestaruuden ja omatkin pelit sujuivat erittäin hyvin, niin seuran omistaja Sergei Kolotnev oli tyytyväinen ja sain jatkosopimuksen. Venäjän mestaruuden myötä pääsemme taistelemaan seurajoukkueiden Euroopan mestaruudesta. Se onkin päätavoitteemme Venäjän mestaruuden ohella. Venäjän sarjassa on kuusi joukkuetta. Katsojia peleissä käy tuhatkunta ottelua kohden. Karoliina toteaa, että parhaat palkat maksaa SKIF ja Moskovan Tornado.
- Pelillisesti Venäjän jääkiekkoilijoiden yksilötaito on korkea, mutta pelissä ei ole suoraviivaisuutta vaan paikassa kuin paikassa pyritään syöttöpeliin. Naisten SM-sarjassa ei ole ammattilaisia. Karoliinakin pelasi Suomessa vuosikausia pelkillä kulukorvauksilla. Joskus joutui itse jopa maksamaan pelireissuista.
Jääkiekkoura alkoi 9-vuotiaana
Karoliinan jääkiekkoura alkoi EVU: ssa 9-vuotiaana, mutta jo 12-vuotiaana hän siirtyi K-Espoon naisten joukkueeseen. Bluesissa hän on
voittanut 8 Suomen mestaruutta, viimeisimmän kaudella 2006-2007 eli juuri ennen lähtöään Venäjälle. Myös pelaajana Karoliina on voittanut runkosarjan pistepörssin useana vuotena. Hänet on valittu monesti parhaaksi hyökkääjäksi ja hän on ollut vuoden naisjääkiekkoilija Suomessa. Olympia-pronssia hän sai Naganossa 1998 ja MM-pronssia hän on saavuttanut viisi kertaa. Jääkiekkoilijana Karoliinaa luonnehditaan nopeaksi ja röyhkeäksi. Päätypeleissä hän on vahva ja nouse kulmissa hanakasti. Häntä voi kuvailla sisukkaaksi, kunnianhimoiseksi, peräänantamattomaksi ja temperamenttiseksi. Kari Varvikko
- Venäjällä voin panostaa jääkiekkoon täysipäiväisesti.
Niznissä faneja riittää..
Vaihtoaitiossa kotihallissa Nizni Novgorodissa.
12
17.12.2008
Julkisia joulukortteja
E
n lähetä Itellan kautta joulukortteja. En liioin singoile niitä nettiavaruuden kautta vastaanottajalle. Olen päättänyt lähettää julkisia joulukortteja. Kari Suomalainen Reimarlan Fysioterapiasta ensimmäisen kortin. Siinä pitäisi olla yhdellä jalalla seisova vanha nainen, joka samalla nostaa käsipainoja ja jonka katse tavoittelee pakaralihasta vahvistavaa laitetta. Kari on osoittautunut ikäihmisiä ymmärtäväksi yrittäjäksi. Hän on antanut Pitäjänmäen Eläkkeensaajille mahdollisuuden harjoitella hyvin, hyvin kohtuullisella hinnalla yrityksensä pienessä kuntosalissa. Hänen kaltaisiaan yrittäjiä pitäisi olla enemmän. Arvostaa vanhoja ihmisiä eikä ole liiaksi rahan perään. Samaa henkeä on Mikko Kääriäisessä, entisen Mikon Kiskan ja nykyisen Mikkarin omistajassa. Ilman hänen apuaan ei Pitäjänmäen-Konalan Korttelikerhon väki saisi jokakeskiviikkoista leipäänsä ja pullaansa. Mikko tuo ja vie pyyntöjen mukaan. Ilman häntä ei Pitäjänmäen Tarmoakaan olisi Pitäjänmäen Tarmo. Ja moni juhla jäisi ilman kakkua. Kun lumisateen jäljiltä katu on puhdistettu lumesta ja hiekoitettu, kukaan ei uhraa ajatustakaan
asialle. Tai kun bussi ja juna tulevat ajallaan. Tai roskapönttö on tyhjennetty samaan aikaan kuin joka viikko. Tai kun katuvalot palavat ja pimeimmilläkin metsäpoluilla on ehjät lamput. Vasta kun jotain on vialla, ärähdämme, valitamme ja huomaamme koko asian. Kaikista näistä huolehtii joku. Heille kaikille lähetän joulukortin. Helsingin kotihoito nousee säännöllisin väliajoin otsikoihin. Mikään ei toimi niin kuin pitäisi. Palveluja saavat ovat kuitenkin tyytyväisiä ja työntekijöiden työtyytyväisyys on vuosi vuodelta parantunut. Kotihoidon työntekijät tekevät korvaamattoman arvokasta työtä alituisen kiireen ja riittämättömyyden keskellä. Kortti ja voimia heille! Naapurikuntaan on pakko lähettää kortti Teatteri Hevosenkengän väelle. Espoon Juhannusmäessä tunnelmallisessa vanhassa koulussa toimiva teatteri tekee pienille katsojille mukaansa tempaavaa ja mielikuvitusrikasta teatteria. Vilkkaimmatkin vekarat istuvat katsomossa hiiren hiljaa, kun tarjolla on tarkoin mietittyä ja taiten esitettyä lasten taidetta. Ihan pienen kortin lähetän myös ohjaaja Mikko Roihalle. Kiitetty ja arvostettu ohjaaja on loihtinut Tampereen Työväen Teatterin suurelle näyttämölle loistavan Seitsemän veljestä. Veljekset tanssivat rivitanssia, laulavat rokkia ja vaikka mitä. Esitys
joka pitäisi kaikkien Kiven Seitsemän veljestä koulussa pakolla lukeneen nähdä. Syksyn sykähdyttävin lukukokemus on ollut Katri Lipsonin Kosmonautti. Kirjassa on maagista tenhovoimaa. Siinä on hyvän romaanin kaikki elementit. Kummallista miten kiehtovaa oli lukea tarinaan kosmonautin urasta haaveilevasta murmanskilaisen pojasta. Ei mitään samaa kuin minussa, mutta kuitenkin vaikka kuinka paljon. Katrikin saa kortin. Korttini saa myös tämän lehden päätoimittaja Kari Varvikko. Ilman häntä ei olisi Tanotorvea. Ilman Tanotorvea jäisi moni lähiseudun asia ja ihminen pimentoon. Yhteisen enkelikortin ojennan myös kaikille lehden lukijoille. Ilman teitä ei tätä lehteä kannattaisi tehdä.
Leena-Maija Tuominen
Kaarela-Seura toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009
LÄNTINEN TYÖVÄENOPISTO TOIVOTTAA TANOTORVEN LUKIJOILLE ILOISTA JOULUA JA OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
Kevään opetusohjelma ilmestyy joulukuun puolivälin jälkeen.Voit hakea oman kappaleesi kirjastoista tai työväenopiston toimistoista. Tervetuloa ilmoittautumaan 7.1.09 alkaen! Tarkemmat tiedot uudessa opetusohjelmassa. Kevään kurssitiedot ovat jo nyt nähtävissä työväenopiston kotisivuilla www.hel.fi/tyovaenopisto Tiedustelut: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526 ja Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 310 88528.
Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009. T. Hiuspajan väki
14
17.12.2008
Tarinaniskijöitä
viikkoina 1945 pääsi satoja norjalaisia ja tanskalaisia pois pohjoisen Saksan leireiltä, mutta kyllä Ruotsin Folke Bernadottellakin KvPR: n edustajana oli vaikutusta. Juurihan Bernadotten ansiosta Himmler Lyypekin Ruotsin konsulaatissa ja merimieskirkossa 28.4.45 esitti aselepoa lännelle Bernadotten välityksellä . Mitä ei hyväksytty. Ruotsilla oli muutoin juuri tuolloin Lyypekin laiturissa Amerikan-linjan valkoiseksi maalattu avustusalus tuomassa humanitääristä USAsta apua, että kyllä muitakin kuin Kersten oli asialla. Kersten tuli Hankoon 3.4.18 Saksan Itämeren divisioonan sotilaana ja tämä jäi sitten kohtuullisesti suomea osaavana maahamme. Ja supliikillaan puhui itsensä syksyllä Porin suojeluskunnan päälliköksi, vaikka ei ollut Suomen kansalainen! Mikä oikeus järjestyi sitten 1920 ja huonosti sota-asioita tuntenut presidentti K.J. Ståhlberg ylensi 1921 Kerstenin Suomen armeijan vänrikiksi. Mistä kunnia-asemasta tuli lemput 6.2. 1922, kun armeijan ja Sk:n johdolle selvisi, että Kersten oli syyllistynyt useisiin asiakirjaväärennöksiin, yms. Mutta päätettiin, että laitetaan mies hiljaisuudessa pois Suomesta ja Felix muutti Saksaan. Kun tarinaniskijä Kersten oli ollut 1950luvun kuumaa tavaraa, eikä kehuista näyttänyt tulevan loppua, niin UKK asetuksella 22.2.1961 poisti Kerstenin nimenkin koskaan olleiden upseereiden listalta. Sikäli UKK:n ja Kerstenin uralla oli yhtäläisyyttä, että kuten novosobirskien jälkeen UKK:n nousu rauhan-Nobelin kestoehdokkaaksi alkoi vuodesta toiseen, niin samoin Kersten oli ensimmäistä kertaa ehdolla jo 1953! * * * Ihme, kun dokumentin ulkomaalaistekijät eivät osanneet laittaa mukaan Himmlerin II Suomen vierailua, mikä tapahtui alkaen 29.7.1942, niin kerrottakoon sekin sensaationsa vuoksi. Valtakunnanjohtaja saapui ja tulkin nimikkeellä mukana oli Felix Kersten. Kun Saksan hyökkäys eteni tuolloin salamasotana niin Mustanmeren pohjoispuolella kuin Välimeren eteläpuolellakin, ei saapumista haluttu estellä, eikä Rytillä olisi ollut halujakaan, koska Ryti ojensi Himmlerille Vapaudenristin suurristinmiekkojen kera. Makoisat tarinat ovat risteilleet Himmlerin käynnin syistä ja hurjin versio on, että Suomen olisi pitänyt luovuttaa kaikki omat että vieraat juutalaisensa Saksaan. Todistettavasti vain yhdessä virkkeessä Himmler vihjaisi asiasta pääministeri Rangellin loma-asunnnolla Tyrvännöllä, mutta Rangell torjui keskustelun toteamalla, ettei Suomessa ole mitään juutalaiskysymystä (Judenfrage). Mutta sodan mentyä ohitse, pääsi Kersten kertomaan, että Felixillä oli pöhlittynä listat niistä juutalaista, jotka pitäisi luovuttaa Saksaan. Lisäksi Kersten osasi kertoa, että Himmlerin adjutantilla oli muutakin tärkeää listatavaraa Seurahuoneen sviitissään, mutta ammattimies pystyisi avaamaan sekä terässuojatun salkun että valokuvaamaan salkun sisällön. Mikä tapahtui ja Kersten oli toiminut huippuagenttina Suomen hyväksi! SS-upseeri oli muka juotettu humalaan. Mitä varmemmin pääministeri UKK istui satulassa, sitä vuolaammin operaatiossa mukana ollut silloinen sensuuripäällikkö Kustaa Vilkuna UKK:n miehenä kertoi uroteosta. Valpon päällikkö Arno Anthoni ehti myös sotien jälkeen selvittää, ettei tuolloista watergatea tapahtunut, vaan juttu oli Vilkuna-Kersten omaisuutta. Samaan tulokseen tulivat tuon ajan luotetut sotahistorioitsijat. Muun muassa ev. Keijo Mikola kertoi asian oikean laidan Pekka Vanhalalla jo 45 vuotta sitten. Myöskään Valvontaosaston päällikkö 1942, ev. Kustaa Rautsuo ei tuntenut tapausta, vaikka joskus keskustelimmekin Fazerkerhossa asiasta! Tietenkin Rautsuo tunsi Kerstenin seikkailut II maailmansodassa, olihan Kerstenin ensimmäiset kohumuistelmat oli julkaistu Suomessa jo 1947. Berliinin lähettiläämme, entinen pääministeri T.M. Kivimäki ehti jo alkuvuonna 1942 ojentaa Berliinissä "maanmiehelleen" Kerstenille alemman luokan kunniamerkin, mutta 31.7. 42 vierailun yhteydessä Ryti palkitsi Kerstenin Valkoisen Ruusun komentajamerkillä. Eikä huomionosoitukset jääneet tähän, sillä 21.11. Ryti antoi Kerstenille lääkintäneuvoksen tittelin. Kyseessä on ainut kerta, kun Suomen tasavallan presidentti on suonut tittelin henkilölle, jolla ei missään maassa minkään korkeakoulun tai oppilaitoksen myöntämää lääkärinarvoa! Kerstenin perhehän tv-dokumentin mukaisesti muutti Ruotsiin jo 1943 ja Felix tuli perässä 1945, mutta kansalaisuus irtosi vasta 1953! Tähän "roskasta maksettua" sarjaan täytyy muistaa liittää kolmisen viikkoa sitten uusintana näytetty kanadalaisten tekemä dokumentti Mannerheimin Kaukopään syntypäiviltä 1942. Tilaisuuteen saapui Adolf Hitler kaikkia vierailusääntöjä noudattaen. Dokumentin virheet olen kertonut on ensiesityksen yhteydessä vuoden 2007 alussa, joten vain totean, että kaikki mahdolliset perättömyydet kerrottiin tunnin ohjelmassa. Muka SS hoiti turvallisuuspalvelut ja Hitler puhutteli Mannerheimia jakaen ylipäälliköllemme taistelukäskyjä. Vasta nyt dokumentin myötä saatiin tietää sen kuuluisan radionauhoituksenkin sisältö! Pötyä, kyllä ohjat olivat Päämajan käsissä, eikä mitään turvamöhläyksiä sattunut. Eihän YLEltä voi vaatia järkevää suhtautumista ohjelmavalintoihin, sillä toimituskunta ei tunne historiamme tosiseikkain alkeitakaan. Joulu on jo ovella ja Fiskarsin taidekylän käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan joulunäyttely on avattu viime viikolla taidehalli-Kuparipajassa. Laajempana kuin koskaan aikaisemmin ja suuremman näytteille asettajajoukon ( 77 kpl) voimin kuin niinikään koskaan aikaisemmin. Näyttely on auki tulevaan Vappuun asti, jolloin taas valmistaudutaan kesän näyttelyihin. Perinteellisten myyntipäivien lisäksi alkavat opastuskierrokset viikoittain ja esineiden tekokurssit alkavat 11.1.2009. Hotelli- ja ravintolapalvelut ovat tarjolla joka päivä ja kaikki yleistiedot verkkosivuilta: www.onoma.org Ammattimies Sakari Toiviainen on tehnyt onnistuneen kokoomateoksen "Sata vuotta sata elokuvaa" (SKS), missä Toiviainen esittelee suomalaisen elokuvan 100 merkittävää filmiä. Vaikka Toiviainen käy läpi esittelyryhmän lukuisten runsailla kuvaliitteillä, niin kirjan lopussa vielä tekijän historiallinen arviointi kuluneesta sadasta vuodesta. Kun tämänkin syksyn aikana tv:ssä näytetty koimaisia elokuvia, niin melkein kaikki nämäkin ovat Toiviaisen katsauksessa. Ja muistutukseksi, että Toiviainenhan on tehnyt valintansa noin 1000:sta kotimaisen elokuvan tarjonnasta!
13
PARAS TALVIPESU 1 kpl VAAHTOVAHALLA
21
2 pesun kortti
KONALASSA, MALMINKARTANONKUJA 1-3
YLE ESITTI 23.11. dokumenttikoosteen SS-johtaja Heinrichin Himmelerin "henkilääkäristä" ja hierojasta, virolaissyntyisestä Felix Kersten´stä (1898-1960 Tukholma). Tämä oli viides kerta 10 vuoden sisällä, kun YLE esitti tv-ohjelman Kerstenistä! Joten uutta kerrottavaa on ollut. Mutta toisaalta YLEn hehtaaripyssy on kaikkiruokainen, sillä välillä siihen ovat aivan viime viikkoina kuuluneet suomalaisten yleistietoon tärkeät tunnin dokumentit, kuten somalityttöjen silpomiset kotikylissään, Siperian syrjäseutujen alkuasukkaiden mutaiset elinolot, afrikkalaisten lapsisotilaiden kouluttamiset palvelemaan terroritekoja, Borneon hyönteisten geenien jakautuminen eri lajien kohdalla, Australian myrkyllisten käärmeiden elintavat, Moskovan katulasten uudet piirrosnäyttelyt, yms tuiki ajankohtaista. Ja YLE maksaa!! Jo ensi huudahduksena lukijoille, että Kerstenin luokkaa olevasta satusedästä on mahdotonta tehdä asiaohjelmaa, sillä "epälääkäri" on aina osannut huijauksen taidon. Mihin kritiikittömät kynänkäyttäjät ovat aina uskoneet. Kun jo kuluttajasuoja vaatii tiettyä katselijain suojelua, niin tässä totuuksia: Ensinnäkin, Felix Kerstenillä ei ollut minkään maan laillista todistusta harjoittaa lääkärintointa, mutta vastoin juuri tv:ssä roimasti esiintyneensä poikansa Arno Kerstenin ( s. joskus 1930-luvulla) todistelua, Felix Kersten kuului Himmlerin SS-joukkoihin, sillä tämä kuittasi jäsenlääkärikorttinsa 22.2.1941. Myönnän, että varmasti Kersten pelasti keskitysleireiltä satoja siellä olleita tai sinne ehdolla olleita, mutta monien tuhansien siirtoihin en usko. Jopa Israelin viranomaiset tutkivat asiaa jo 1950-luvulla, mutta eivät löytäneet minkäänlaista Kersten-yhteyttä niihinkin leireihin, joita nytkin taas tv-haastattelussa mainittiin. Kersten oli liioitellut vaikutuksensa ja tiedustelu-Mossad leimasi jutut täysin perättömiksi. Sehän on ollut tunnettu juttu, että sodan viime
MA-PE 8-20
LA 9-16
SU 12-16
www.autopesucenter.fi
APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ
LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
NYT PAKETTIAUTO VUOKRALLE!
Todella edullisesti, 60,-/vrk Puh. 0400 729963
TUPLAKIOSKI
Perhekunnantie 3 · Elintarvikkeet · Veikkaus.
Ravintola Kartanon Kievari
Puustellinpolku 4, Malminkartano puh. (09) 563 3083 Avoinna joka päivä 0902
Tervetuloa!
Pekka Vanhala
KONALAN RENGAS OY
TALVIRENKAAT POISTOHINNOIN!
Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum.
LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI
Tanotorven ilmestymisaikataulu 2009
Numero 1 2 3 4 5 6 Aineistopäivä 5.1. 30.1. 27.2. 27.3. 24.4. 29.5. Ilmestymispäivä 18.1. 11.2. 11.3. 8.4. 6.5. 10.6. Numero 7 8 9 10 11 12 Aineistopäivä 31.7. 28.8. 25.9. 23.10. 16.11. 4.12. Ilmestymispäivä 12.8. 9.9. 7.10. 4.11. 29.11. 16.12.
Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
Jännittävää ja hauskaa lukemista kinkunsulatteluun:
Ivan Tykin RIPASKAA!-dekkari
Outoja tapahtumia Maununnevalla sijaitsevassa Suomalais-venäläisessä koulussa. Kirjakaupoista.
17.12.2008
15
Rotuoppeja
ta ihmisjoukkoa erillään useamman metrin korkuisen aidan avulla. Ja suojaaitaa tarvitaan vaikka periaatteessa Jumala johon uskotaan, on kummallakin puolella sama. Profeetoissa on eroja mutta suhtautuminen moniin asioihin, kuten vaikkapa sianlihaan on samanlaista. Joulun sanomaa miettiessä voisi sytyttää kynttilän ja miettiä, miten joku asia voi olla näin pahasti pielessä. Tilanne Israelissa kun kiristää välejä koko läntisen ja islamilaisen maailman välillä. Jopa suomalaisia on nyt Afganistanissa johtuen viime kädessä ratkaisemattomasta tilanteesta Lähi-idässä. Bethelemiin tarvittaisiin taas ainakin kolme viisasta miestä.
ROTUOPIT EIVÄT SUINKAAN ole jääneet historiaan, päinvastoin. Armaassa Suomessammekin tarvittaisiin Rotupuhtauden Virastoa. Sillä Lapissa on huomattavaa merkitystä sillä, onko saamelainen vai ei. Koska sekoittumista on tapahtunut, tarvittaisiin virasto selvittelemään, ovatko puoliveriset, varttilappalaiset tai 1/8-saamelaiset saamelaisia vai ei. Sekaannusta tulee kaikenlaisia, kun lantalainen on oppinut poronhoitoon, saamelainen viljelijäksi, tai saamea puhuu onnikan tuoma, tai geneettinen saamelainen asuu Helsingin keskustassa toteuttaen itseään city-ihmisenä. Tässäpä olisi työmaata yhdelle virastolle! Oma erityistapauksensa on Ahvenanmaa, jossa kansalaisoikeudet oman maan kansalaiselle eivät ole itsestäänselviä. Vaikkapa jokamiehenoikeus, joka ahvenanmaalaisen käsityksen mukaan koskee vain asumisoikeuden omaavaa ahvenanmaalaista jokamiestä. Mutta näpertelyähän tämä kotoinen rotuoppi on. Varsinainen tapaus löytyy hiukan yllättävältä suunnalta. Vai mitä ajattelette sanoista valittu kansa ja luvattu maa? Ei mitään väliä, vaikka maa olisi jo asutettu,
luvattu mikä luvattu. Ja koska on luvattu, loputkin voi anastaa. Tätä samaa perustetta, voisivat lappalaisetkin käyttää, ja pyytää helsinkiläisiä muuttamaan jonnekin muualle. Onhan Helsinki joskus ennen muinoin ollut saamelaisten poronhoitoaluetta. Tämä valittu kansa on nykyisin huomattavan vaikeasti määriteltävissä, kun juutalaisuus on itse asiassa enemmänkin uskonto, ei niinkään rotu. Varsinkin entisen Neuvostoliiton alueelta Israeliin muuttaa ihmisiä, joiden juutalaisuusstatus on siinä-ja-siinä. Kaukasian alueella heimot ovat sekoittuneet sekä uskonnon että rodun suhteen perusteellisesti jo satoja vuosia sitten. Osa juutalaisrodullisista on omaksunut islamilaisen uskon ja osa vieraista heimoista on omaksunut puolestaan juutalaisuuden. Neuvostoliiton aikana sekoittuminen vain jatkui entisestään. Ei ihme, että Israelissa tarvitaan virasto ratkomaan rotuasioita. Koomillista on että palestiinalaisissa ja puhdasverisissä juutalaisissa on paljon yhteisiä geenejä, geenien puolesta nämä muistuttavat toisiaan. Tämä ei kuitenkaan estä pitämästä näitä kah-
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Nordea Pankki Suomi Oyj Hki-Haaga-Kannelmäki Hopeatie 2 Hiomotie 30 puh. 0200 3000 Helsinki-Pitäjänmäki nordea.fi puh. 0200 3000
Esko Karinen
nordea.fi
A
Ennakoi. Ennakoi. Tiedät Tiedät
KEHYSVISA OY
Luovayastamistä Keh Kehystämisen erikoisliike,
laaja mallisto, asiantunteva palvelu
Runonlaulajantie 70, 00420 Helsinki puh. 09-530 8800
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi.
TERVETULOA JOULUKAHVILLE ETELÄ-KAARELAN APTEEKKIN perjantaina 19.12. klo 10-18
Apteekin ikkunat on somistettu tunnetuilla joululaulujen aiheilla. Osallistu kilpailuun ja arvaa laulut. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan 3 tuotepakettia (paketin arvo n.30,-)
MYYRINKIRPPIS
Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri
Av. ma-pe 10-19, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932
Toivotamme kaikille asiakkaillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Etelä-Kaarelan apteekki
Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 5660 080
JOULUVIIKON AUKIOLOAJAT:
Ma-ti klo 8.30-20, Jouluaattona 8.30-13, Joulu- ja Tapaninpäivänä suljettu, La 27.12. avoinna 8.30-15 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
www.etela-kaarelanapteekki.com
www.omaplus.fi
TILITAITO KY
Maija Salonen
Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 09-5871 564 fax 09-5875 948 gsm 050-517 1201 tilitaito@saunalahti.fi · kirjanpidot · arvonlisäveroasiat · tilinpäätökset · palkkalaskenta · veroilmoitukset · yhtiöiden perustamiset
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
Nordea Pankki Suomi Oyj
Toisinajattelija
Toisinajattelija