Leivonta ja juhlatarvikkeet Valmiit kakkukuvat Ilmapallot ja pinjatat Teemaja värikattaus Tammisto, Säätökuja 2 B 2 (Lidlin vieressä) 01510 VANTAA ? puh. 040 910 1031 Leivonta ja juhlatarvikkeet Valmiit kakkukuvat Ilmapallot ja pinjatat Teemaja värikattaus Tammisto, Säätökuja 2 B 2 (Lidlin vieressä) 01510 VANTAA ? puh. 040 910 1031 Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 12 17.12.2014 • 50 VUOSIKERTA • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Purmoset muuttavat maalle Imitaattori Keijo Purmonen muuttaa takaisin lapsuuden maisemiin Ilomantsiin koko perheen voimin. Mukaan lähtevät myös tytär Sanna ja lapsenlapset Eemil ja Milena. Tom Lassila kutsuu Kaareen kuntoilemaan Minna Koskelan ja Pasi Heikuran lahjapuoti viehättää Tervetuloa Joulukahville keskiviikkona 17.12. klo 10-18 u Hyvää Joulua! Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00
17.12.2014 3 Pääkirjoitus VUODEN VAIHTUESSA olen Tanotorven entinen päätoimittaja. Varvikon klaanista lehti ei kuitenkaan pääse eroon, sillä seuraajakseni asettuu lehden nykyinen kustantaja, poikani valt. maist. Jauri Varvikko. Jätän lähes 30 vuotta toimittaneeni, minulle hyvinkin rakkaaksi muodostuneen Tanotorven haikein mielin. Lehden kautta olen saanut paljon ystäviä, joita myös muistan lämmöllä. Seuraajallani on paljon haasteita edessään ja ne tuskin ovat aina kovin helppoja. Lyhyellä tähtäyksellä tärkein on lehden taloudellinen tila. Tänä vuonna olemme joutuneet ahtaammalle kuin koskaan aikaisemmin ja se on näkynyt myös lehden sivujen määrässä. Jos ilmoittajien joukko vielä entisestään hupenee, on vaara että ansiokkaasti 50-vuotta ilmestynyt Tanotorvi lakkauttaa itse itsensä. Jotta niin ei kävisi, menot on minimoitava ja yhteistyötä eri osapuolten kanssa tehostettava. Toivon lehden journalistisen otteen kuitenkin pysyvän, sillä lukijan mielenkiinnon säilyttäminen on myös Tanotorven elinehto. Eli kannattaa muistaa lehden perustehtävät; tiedon välittäminen, asukkaiden etujen ajaminen, epäkohtiin puuttuminen, yleensäkin toimiminen kaupunginosan ja lähiympäristön parhaaksi. Lehtikuolemien uskotaan tulevina vuosina lisääntyvän entisestään, koska niin monet ovat siirtyneet tai siirtyvät sähköiseen viestintään. Valtakunnallisella tasolla tämä saattaa tapahtuakin, mutta tasokkaiden paikallisja kaupunginosalehtien rooli todennäköisesti korostuu entisestään. Facebook ei korvaa asiallista informaatiota. Lehteä lukemaan tottuneet eivät kovin helposti omaksu nettiäkään vaihtoehdoksi. Todennäköisesti Tanotorvi joutuu kuitenkin jossain vaiheessa satsaamaan entistä enemmän molempiin vaihtoehtoihin, jotka siten täydentävät toisiaan. Odotan jännittyneenä, mikä on uuden päätoimittajan journalistinen linja. Mikä on lehden tuleva sisältö. Loogista olisi, että ote toimittamisessa nuorentuisi nuoremman polven myötä. Kannattaa kuitenkin tarkasti harkita tehtäviä muutoksia, sillä tutkimusten mukaan lukijat ovat nykyiseenkin Tanotorveen tyytyväisiä. On myös niin, että valtaosa lehden lukijoista on keski-ikäisiä tai vanhempia. Jo varmaa lukijakuntaa ei ole syytä hylätä. Vaikka olenkin siirtymässä takavasemmalle, olen tarvittaessa tukemassa lehteä jonkinlaisena Emeritus-Torvena eli jos mielipidettä kysytään, vastaan mielelläni parhaan kykyni mukaan. Sydämellinen kiitos kaikille Tanotorven lukijoille ja lehden tukijoille nopeasti menneistä vuosikymmenistä. Hyvää Joulua ja turvallista Uutta Vuotta Kannelmäessä AD 11.12. 2014 Kari Varvikko MAANANTAINA 24.11. järjestettiin asukasilta koskien liikuntapaikkatilannetta Kaarelassa. Suunnitelmista kertomassa ja kysymyksiin vastaamassa olivat liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola sekä rakennusmestari Rauno Pekonen liikuntavirastosta. Saatiin melkoisesti tietoa aluetta koskevista suunnitelmista, mutta rahatilanteesta aiheutuen ei mitään selviä lupauksia kyllä annettu. Investointija korjausrahat ovat virastolla varsin rajalliset tarpeisiin nähden. Jotain on kyllä tulossa, ja niistä asioista tiedoitetaan kyllä myöhemmin. Mielenkiintoinen , ja nopeastikin toteutettava toimenpide, olisi Kanneltien kentän muuttaminen tekoAsukasilta Kaarelan liikuntapaikoista nurmipäällysteiseksi. Tämä mahdollisuus tuli vastaajien taholta esiin sen seurauksena, kun Sonera -Stadionin kentän pinta uusitaan keväällä kansainväliset vaatimukset täyttäväksi. Vanha tekonurmipinta on vielä ihan käyttökelpoinen, ja se voitaisiin siirtää muualle, esimerkiksi Kannelmäkeen. Tästä olisi suuri apu nykyisen kenttäkurjuuden helpottamiseksi. Ajatus sai yleisöltä erittäin lämpimän kannatuksen. Kaarelan kaupunginosassa on jo nyt noin 27000 asukasta, muttei ainoatakaan kunnollista liikuntalaitosta. Tämä on häpeäksi kaupungille, ja tilanteen korjaaminen on jostain aloitettava. Jos Sonera -Stadionin nykyinen keinonurmi saadaan Kannelmäkeen, se olisi hyvä ja nopeasKAARELAN OMAKOTIYHDISTYS ry. ja Sylva ry. järjestivät yhteistyössä Kannelmäen seurakunnan kanssa 25.11. hyväntekeväisyyskonsertin kirkossa, tarkoituksena kerätä varoja syöpään sairastuneiden lasten ja nuorten tukija virkistystoimintaan. Lämminhenkisessä tilaisuudessa oli salintäydelle yleisölle tarjolla erittäin monipuolinen musiikkitilaisuus taitavien laulajien ja soittajien esittämänä. Tervetuliaissanat lausui Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Klemetti, joka muistutti meitä siitä, miten äkisti ja yllättäen syöpäsairaus voi kohdata lapsia ja nuoriakin. Hän totesi edelleen, että mahdollisimman moni on pyrittävä pelastamaan ja parantamaan hyvällä hoidolla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Kaikki tuki on tässä tarkoituksessa arvokasta ja tärkeää. Kiitossanat lausui Sylva ry:n puheenjohtaja Anne Vähäkylä-Aulon kiittäen vapaaehtoisia esiintyjiä ja paikalle saapunutta yleisöä tuesta. Suomessa sairastuu vuosittain syöpään noin 150 lasta, joista voidaan 80 prosenttia parantaa. Keskuudessamme elääkin noin 7000 lasta ja nuorta, jotka ovat käyneet läpi syöpähoidot. Perheen elämä kokee suuren mullistuksen lapsen sairastuessa syöpään. Lähiverkoston ja vertaistuen merkitys on näinollen hoitoprosessissa erittäin suuri. Sylva ry. on syöpään sairastuneiden lasten vanhempien perustama valtakunnallinen yhdistys. Sen tavoite on saada jokainen sairastunut lapsi parhaan mahdollisen hoidon ja tuen piiriin. Yhdistys järjestää kuntoutusta ja vertaistukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä kouluttaa tukihenkilöitä lapsille ja nuorille. Se julkaisee lisäksi oppaita ja lehteä, joista sairastuneiden lasten vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa hoidoista ja kuntoutuksesta. Jokainen syöpään sairastunut lapsi ja nuori ansaitsee hyvän elämän. Kaarela-Seura ry. toivoo menestystä Sylva ry:n työlle, ja haluaa olla mukana tukemassa sitä mahdollisuuksiensa mukaan. Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarela-Seura ry. Sylva ry. Mariankatu 26.B.23, 00170 Helsinki. P. 09-1356866. sylva@sylva.? , www.sylva.? . Lahjoitustili FI4620441800071781. Päätoimittajan testamentti ti toteutettava alku myöhemmin tapahtuville muille kenttäja muun liikuntatilakehittämisen toimenpiteille. Kaarela -Seura ry. kannattaa lämpimästi Kanneltien kentän ( kansan suussa ”alis” ) päällystämistä keinonurmella. Tästä on jo mennyt kannanottomme niin liikuntavirastoon kuin liikuntalautakunnallekin. Kaarela -Seura ry. Erik Bärlund Hyväntekeväisyyskonsertti Sylva ry:n hyväksi Kannelmäen Voimistelijat osallistui Nenäpäivään lahjoittamalla lauantain 8.11. jumpista (klo 10-12) saadut tuotot Nenäpäivän keräykseen. Seura hankki myös Nenäpäivän virallisia "neniä" jumppareille jaettavaksi. Kuvassa tunnelmia aamun jumpasta. Tanotorvi muuttaa! Maunulan yhteiskoulun musiikkiluokkien kuoro, kuoronjohtajana Johanna Kilpi-Lindner. Sylva ry:n puheenjohtaja Anne Vähäkylä-Aulo. Kannelmäen Voimistelijat osallistui Nenäpäivään Tanotorven toimitus ja Eepinen Oy muuttavat vuodenvaihteen jälkeen uusiin tiloihin Laitilantie 2:een Länsi-Hakuninmaalle lähelle Kaarelan VPK:ta. Puhelinnumerot pysyvät samoina. Käynti autolla Vanhalta Nurmijärventieltä joko Malminkartanon tai Kaivokselan kautta. Tiedustelut: Jauri Varvikko, 040-512 5105 Liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola sekä rakennusmestari Rauno Pekonen liikuntavirastosta esittelivät suunnitelmia Kaarelan liikuntapaikoista. Seuraava Tanotorvi ilmestyy 21.1.2015. Aineisto toimitukseen 12.1. mennessä.
4 17.12.2014 Maksan mielelläni prosentin tuloistani kirkolle, koska se tekee mielestäni arvokasta työtä. Mielipiteeni saattaa kuulostaa hieman oudolta, koska en ainakaan toistaiseksi usko mihinkään yliluonnolliseen. Kirkkoon kyllä uskon. Toivoisin tietysti, että ymmärrykseni laajenisi sinne käsittämättömän suuntaan, koska olisi se silloin varmaankin helpompi elellä. Kirkko on palvellut minua ja läheisiäni erittäin hyvin, kiitos siitä. Olen aina naureskellut ns julkiuskovaisia, jotka silmät päässä sojottaen paasaavat taivaaseen pääsystään ja siitä, kuinka me muut jäämme tuliseen järveen ja ikuiseen kadotukseen kun emme siihen heidän lahkonsa totuuteen usko. Käsitykseni mukaan nämä tyypit ovat poikkeuksellisen ilkeitä varsinkin omiaan kohtaan ja ajavat perheensä jäseniä hulluuteen ja jopa itsemurhiin. Miksi heitä pitäisi ymmärtää? Uskoisin, että he ovat saaneet valtuutuksensa mielummin perkeleeltä kuin joltakin heidän jumalaltaan. No, nämä peevelit eivät kyllä kirkkoon kuulu, koska Kirkko on heidän mielestään maailmallinen laitos. Hyvä niin. Demokratiamme mahdollistaa näidenkin tyyppien touhuilun mitä nyt rikoslaki joskus puuttuu heidän pedo? liajuttuihinsa. Mielestäni jatkuva ja järjestelmällinen pahuus ei ole yksityisasia. Jos nyt Kirkkoa jostakin moittisin, niin ehkä liiallisesta lepsuudesta ja suvaitsevaisuudesta. En pidä oikeudenmukaisena sitä, että vaikkapa hautapaikat hinnoitellaan samoiksi niin ikänsä veroa maksaneille kuin vapaamatkustajillekin. Toivoisin jonkinlaista jäsenalennusta. Diakoniatyön tulee tietysti olla samanhintaista kaikille. Jos jokin laki estää oikeudenmukaisen toiminnan, niin sellainen laki tulee muuttaa. Kirkosta eroaminen on tehty liian helpoksi. Erota voi nappia painamalla jonkin tilapäisen päähänpiston pohjalta. Tekosyitä tuntuu riittävän: Eron syyksi riittää, jos joku uskossa oleva ministeri paheksuu Ilmarin ja Jalmarin avioitumista. Eron syyksi niin ikään kelpaa se, että arkkipiispa suhtautuu myönteisesti ja ymmärtäväisesti Ilmarin ja Jalmarin vihkimiseen. Miten ihmeessä asioiden tulisi olla kun ei mikään kelpaa? Mielestäni olisi kohtuullista, että eroamistaan harkitseva joutuisi käymään kansliassa keskustelemassa seurakunnan työntekijän kanssa asiasta. Ehkäpä mieli saattaisi vielä muuttua. Muutoinkin näistä klikkauksella äänestämisistä olen sitä mieltä, että jos tällä tavoin asioita hoidettaisiin, niin kansan mielestä vaikkapa kuolemanrangaistus palautettaisiin heti lievistäkin rikkomuksista. Tätä mieltäkö kansa oikeasti olisi? Porukassa hölmöys tiivistyy ja lisääntyy. Nykykirkko on aivan eri laitos kuin mitä moni muistelee entisten ahdasmielisten aikojen pohjalta. Muistelenpa itsekin, kuinka joskus 1940-1950luvuilla kirkkoon kuulumattomuus oli häpeä, jota pakanan lapsetkin saivat koulussa hävetä. Susiparien yhdessä asuminen oli häpeä, avioliitosta eroaminen oli häpeä. Viinan juonti ja kapakassa käyminen oli häpeä, Alkoon mentiin kaulukset pystyssä ja borsalino silmillä sivuille luimusti vilkuillen. Pariskunta ai päässyt matkustajakodissa samaan huoneeseen ilman vihkitodistusta. Ilmari ja Jalmari olisivat kyllä saaneet huoneen, koska heitä ei olisi osattu epäillä siveettömyydestä. Salavuoteus oli laissa kielletty. Ai mitä se sellainen tarkoitti? Sunnuntaisin ei saanut tehdä töitä, lepopäivä piti pyhittää. Kirkossa piti käyttäytyä nätisti eikä saanut ajatella maallisia ajatuksia. Varmasti olen kertonutkin että asuin lapsena isovanhempieni hoteissa joten minulle tuli selkään saadessani tutuiksi seuraavat älyttömyydet kuten kuka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee ja että kuka vitsaa säästää se lastaan vihaa. Ohho, jopas, jopas oli. Onneksi elämme tänään eri aikaa, tuskin kakaroita enää piestään. En usko, että vanhat mummot enää niiaten ristinmerkkejä tekevät kun maantiellä papin näkevät kuten lapsuudessani oli tapana. Annetaan kirkon tehdä arvokasta työtään ja maksetaan mukisematta sen ansaitsema kohtuullinen jäsenmaksu. P.S. Ei tietenkään ennenvanhaankaan kirkko suinkaan syyllinen mainitsemiini pöllöyksiin ollut. Joku ahdasmielinen pappi ehkä, kun ei oikein tiennyt miten talon asioita esittäisi. Ja niin, eihän se Alkokaan suinkaan ollut syyllinen kaikkiin typeryyksiin joita sen nimissä esitettiin... Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA EN AIO VIETTÄÄ JOULUAATTOA enkä joulupäivää komerossa enkä lojua saunan lauteillakaan koko aikaa. Siitä huolimatta aion voimieni mukaan pitää huolta siitä että vaatekaapit eivät ole hirvittävän sekaisin ja pesen myös saunan. Sauna kuuluu meillä pestä ainakin ennen juhannusta ja ennen joulua. Meitä oli koolla kolme eri sukupolveen kuuluvaa naista. Ehdotin ettei tehdä lanttulaatikkoa, keskimmäinen ilmoitti pitävänsä lanttulaatikosta ja syövänsä sitä. Nuorimmaisen mielestä graavattua lohta ja siikaa kuuluu olla joulupöydässä sinappikastikkeen kanssa. Hän rohkeni olla sitä mieltä että hämäläisen imelletyn perunalaatikon voisi korvata omena-bataattilaatikko. Keskimmäinen ryhtyi puhumaan rasvasta ja kermasta ja kevennetystä joulupöydästä. Mitä mätikakku olisi ilman kermaa tai italiansalaatti tai hedelmäsalaatti. Lohimousseeta tai vastaavaa ajattelin myös tehdä. Ja kermaahan siihen tarvitaan. Eikä kinkun tai kalkkunan kastikekaan ilman kertaa synny. ”Olis joulu, että sai yöllä syödä!” Siinä on innokkaan kokin ja ruoan laittajan unelmatoivomus. Eipä tee turhaa työtä kun kaikki tarjottava kelpaa eikä kukaan laske kaloreita tai murehdi painon nousua. Sen verran vanha olen, että haluan tarjota ruokia joista itse pidän. Osa on niitä joita lapsena syötiin ja hyväksi havaittiin. Maksalaatikkoa ja makaroonilaatikkoa – ilman lihaaen sentään tohdi tarjota. Hämmästyttävän samanlaista on jouluruoka ollut Pitäjänmäellä kuin Tampereen Tammelassakin 1950-luvulla. Asia on tullut ilmi Pitäjänmäen Muistipiirissä. Pitskun ? idut ja kundit keksivät että minä muistelen lapsuuttani ja nuoruuttani väärällä murteella. Kielieroista huolimatta moni asia on ollut molemmissa paikoissa samanlaista. Lahjoja saimme lapsena vain muutaman paketin ja niitäkin kävin etukäteen vintillä kääntelemässä ja tutkailemassa. Emme tarvitse turhaa krääsää ja tavaraa on ympärillämme yllin kyllin, mutta lahjoja on hauska saada. Ja vielä upeampaa niitä on antaa. Vihjeeksi voisin kertoa että teatterista pitävälle voisi ostaa liput Kansallisteatterin Vanjaenoon ja Maaseudun tulevaisuuteen – rosoinen ja ravisteleva esitys kaikesta kohusta huolimatta, Helsingin Kaupunginteatterin Vanja-enoon ja Einsteinin rikokseen. Olen varma ettei pikkukatsoja pety jos hän pääsee aikuisen matkassa Teatteri Hevosenkenkään Espooseen tai Kaupunginteatteriin katsomaan Peppi Pitkätossua. Helsinki on tulvillaan hienoja tapahtumia – oli sitten kulttuurin tai urheilun ystävä. Lahjakortti on aina hyvä valinta. Jos se jää käyttämättä, lahjansaaja saa syyttää vai itseään. Rohkeasti Teatteri Avoimiin Oviin, Teatteri Viirukseen ja Kom-teatteriin. Mutta ennen kuin pääsen syömään marinoituja punajuuria ja porkkanalaatikkoa, nautin piparkakuista, joulutortuista omena-kaneli täytteellä, jugurttikakusta (parempaa kuin perinteinen hedelmäkakku) ja kaupan joululimpusta. Vaa´alla käyn vasta helmikuussa. Sitä ennen ehtii käydä monella lenkillä, muutaman kerran joogassa ja kuntosalilla ja jumpata vaikka kuinka monta kertaa. Ja rappujen ravaaminenkin vähentää niiden pahojen lisägrammojen katoamista. Iloitkaamme joulusta! Leena-Maija Tuominen Se oikea joulu Ilmarin ja Jalmarin ihmeelliset seikkailut APULAISKAUPUNGINJOHTAJAT Ritva Viljanen ja Pia Sutinen vierailivat Kannelmäessä 9.12. tutustumassa kaupungin toimintakohteisiin. Kyseessä oli apulaiskaupunginjohtajien neljäs vierailukohde Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Roihuvuoren jälkeen. Vierailujen tarkoituksena on tutustua kaupungin eri hankkeisiin; selvittää, miten yksiköt selviytyvät tehtävistään, miten niissä toimitaan ja kuinka hankkeita toteutetaan, miten kaupungin eri kokonaisuuksia hallitaan. Tämänkertaisina tutustumiskohteina olivat päiväkoti Pelimanni ja Kanneltalo. Vierailuhanketta vetävä ja tapaamisia organisoiva SDP:n kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti kertoi, että näin poliitikot saavat ensi käden tietoa hankkeiden onnistumisesta. Miten esimerkiksi päiväkoti Pelimannissa on kyetty yhdistämään monikulttuurisuus ja eri kieliryhmät. Näin varhaiskasvatuksen merkitys kasvaa ja maahanmuuttajaperheitä voidaan auttaa tekemään yhteistyötä suomalaisten perheiden kanssa. Päiväkodin tapaamisessa puheenvuoron käytti varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas . Torsti kehui varhaiskasvatusviraston ketteryyttä ja toimintavalmiutta asioiden hoidossa. Kanneltalon kahvilassa järjestetyssä vapaamuotoisessa tapaamisessa Kanneltalon johtaja Antti Manninen kertoi talon toiminnasta, sen merkityksestä alueen asukkaille ja yhdistyksille sekä yhteistyöstä eri tahojen, kuten kirjaston ja Nuorisotalon kanssa. Manninen kuvasi Kanneltaloa valon ja toivon saarekkeeksi ja kertoi talon saavutettavuuden parantuneen ja kehittyneen vuosien saatossa. Lastenohjelmilla on oleellinen asema. Myös perheiden osallistuminen on lisääntynyt. Antti totesi, että Kanneltalolla ei ole riittävästi opetustiloja, mutta erilaisilla pajoilla ja osallistavalla ohjelmalla on saatu asukkaat mukaan. Kanneltalo on pyrkinyt myös Hesa Porrassiivous 35 vuoden kokemuksella edullisesti P. 050-505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Apulaiskaupunginjohtajia tutustumiskäynnillä jalkautumaan, järjestämään tapahtumia talon ulkopuolella ja yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kysyi Kanneltalon johtajalta, mitä hän toivoisi. Tähän Manninen sanoi, että talossa tehdään paljon ja viestintä vie paljon aikaa, mutta budjetti on kovin pieni. Pilvi Torsti toi esiin näkemyksen Kanneltalon monikulmaisuudesta ja kaupungintilan haltuunotosta, jossa talo kykenee palvelemaan asukkaita mahdollisimman laajasta kulmasta. Manninen toivoi, että talon kansainvälinen luonne jatkossa lisääntyisi ja yhteistyö ulkomaalaisjärjestöjen kanssa kohenisi entisestään. Tämä tosin vaatisi lisää resursseja. Sitratorin todettiin yhä olevan ongelma. Sen rauhoittamiseksi mietitään jatkossa eri vaihtoehtoja. Ritva Viljanen (Sdp) on sivistysja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja ja Pia Sutinen (Kok.) sosiaalija terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtaja. Teksti ja kuva Jauri Varvikko Kaupunginvaltuutetttu Pilvi Torsti, aupulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen ja Kanneltalon johtaja Antti Manninen keskustelemassa Kanneltalon toiminnasta ja funktiosta.
5 17.12.2014 Itsenäisyyspäivän vastaanotto Kanneltalossa Ohjelma oli runsas ja huipputasoinen, minkä seurauksena Kanneltalon juhlasalista ei meinannut löytyä riittävästi paikkoja. Viihteellisen iltapäivän aikana esiintyivät mm. Frim Fram Duo, Kannelmäen Voimistelijat, Hula Tah’ine, vaskiyhtye Con Brassica, Amadeus, Raija Koso, Taisto Saaresaho ja Stadin Slangin kuoro. Suurta huomiota sai Kannelmäen Soitannollisen Seuran taiteellinen taso. Vuoden yrittäjiksi valittiin Malminkartanon Autopesucenterin Antti ja Markku Rautiainen. Tilaisuuden juonsi Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund. Autopesu-Centerin Antti ja Markku Rautiainen Kaarelan vuoden 2014 yrittäjiä MALMINKARTONTIELLÄ sijaitsevan AutopesuCenterin vetäjät Antti ja Markku Rautiainen valittiin Kaarelan vuoden 2014 yrittäjiksi itsenäisyyspäivän juhlissa Kanneltalossa. Autopesu-Center/Lisävaruste Oy toimii kahdessa toimipisteessä: Konalan/Malminkartanon pesukeskus avattiin vuonna 1992 ja Herttoniemi vuonna 2008. Rautiaisten pesukeskukset ovat pesumäärillä mitattuna Suomen suurimmat autopesulat ja työllistävät noin kymmenen henkeä vuodenajasta riippuen. Nykyaikaiset pesulaitteistot ovat saksalaisen maailman suurimman pesukonevalmistajan Washtech GmbH:n valmistamia ja edustavat alan ehdotonta huippua. Pesukatujen läpi on mennyt jo yli 1.3 miljoonaa autoa! Malminkartanontiellä palvellaan asiakkaita pesukadulla, pakettiautojen pesukoneella, TI-pesuhalleilla ja rekkapesulalla eli pestään ajoneuvokalusto niin sanotusti mopoista kymppipyörään! Yrityksessä on kaksi omistajaa, poika Antti ja isä Markku. Markun työuratausta on öljy-yhtiöpainotteinen, ensiksi Gulf? lla ja sitten Finnoililla. Hän on muun muassa avannut kahdeksan uutta Finnoil asemaa. Antti on ollut teinipojasta asti yrityksessä töissä. Vastuu yrityksestä siirtyi Antille hänen tultuaan yliopisto-opiskeluiden jälkeen kokopäiväiseksi yrityksen palvelukseen. Markku on siirtynyt eläkkeelle ja taustavaikuttajaksi, mutta käy silti lähes päivittäin pesulassa. Yritys on yksityisomistuksessa olevien autopesuloiden erityisosaaja ja tulee avaamaan uusia pesukeskuksia pääkaupunkiseudulle lähivuosina. ITSENÄISYYSPÄIVÄN juhlapuheen piti kansanedustaja Ben Zyskowicz. Hän palautti mieliin 75 vuotta sitten tapahtuneen eduskunnan evakuoinnin Kauhajoelle ja muistutti kuulijoita Suomen kansan poikkeuksellisesta kyvystä yhdistyä talvisotaan vain 20 vuotta kansalaissodan jälkeen ja asettaa isot asiat pienten edelle. Zyskowicz kritisoi 60-70 lukujen Suomen poliittista ilmapiiriä ja syytti poliitikkoja sankaritekojen muistelun unohtamisesta. 80-luvulla toteutunut Neuvostoliiton romahdus ja sitä seurannut avoimuus mahdollistivat kunnianpalautuksen veteraaneille. Pitkäaikainen kansanedustaja totesi, että tänäänkään rauha ei ole järkkymätön. Hän tuomitsi vahvasti Venäjän toimet Ukrainassa ja alleviivasi Suomen yksituumaisuutta siitä, että emme niitä hyväksy. Rajoja ei Euroopassa voi väkivalloin muuttaa. Zyskowicz sanoi, että jos EU ei vastusta ja tuomitse Venäjän nykyistä yltiönationalistista politiikkaa, on vaarana, että Venäjä etenee lännemäksi. Silmien ummistaminen rohkaisisi Venäjän johtoa jatkamaan. Johtopäätöksenä hän toi esiin, että Suomen on pidettävä huolta itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta. Zyskowicz sanoi, että Suomi käy läpi vaikeaa tilannetta. Maailman talous ei kasva ja taloutemme kivijalat ovat romahtaneet. Hänen mukaansa Suomi voi nousta tästä vain työnteolla, yrittämällä. Meidän tulee ymmärtää ne valtavat harppaukset, joita Suomi on tehnyt 100 vuoden aikana. Suomi on yhä paras maa, mutta onnellisuus ja hyvinvointi eivät kulje enää käsi kädessä ja eteenpäinmeno vaatii yhä enenevässä määrin lisää työtä. Itsenäisyyspäivää juhlittiin jälleen Kanneltalon juhlasalissa 6.12. Tilaisuuden juhlapuhujana oli kansanedustaja Ben Zyskowicz. Teksti Jauri Varvikko Kuvat Mauri Wiik Ben Zyskowicz ja Raija Koso. Vas. Kannelmäen voimistelijat. Oik. Frim Fram Duo Alh. Stadin Slangin kuoro. Amadeus. Markku ja Antti Rautiainen Kaarela-Seuran sihteerin Leena Timoskaisen kukitettavana.
6 17.12.2014 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Parturi-Kampaamo Senef? ina Hanuripolku 5, Kannelmäki, puh. 5042 397 Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta Asiakkaillemme SITRATIE 5 KANNELMÄKI PUH. 531 979 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 KANNEL-PUB Klaneettitie 7, Kannelmäki PROHIUS PROHIUS Teija Lempinen parturi-kampaamo Klaneettitie 4 • Puh. 045 896 6666 Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • www.kannelgym.? Uomatie 11, Myyrmäki • Puh. 507 4477 www.facebook.com/MyyrinKrouvi toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kannelmäen Kampaamo-Parturi Vanhaistentie 3, Helsinki • 09 538 834 Avoinna: ark 11-17.20, la sulj. puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Vanha Turun maantie 15, Etelä-Haaga www.bikeline.fi Pitäjänmäen apteekki Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1 • P. 09 557 565 SUUTARI Kauppakeskus Kaaren parkkitasossa Puh. 09-773 2376 2015 Autopelti-Hytöset Kyttäläntie 4, Konala ? 0400 692 225 www.autopeltihytoset.? Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 ISO-KAPPA Vanhaistentie 3, 00420 HELSINKI Puh. 09 477 8740 tommi.kaipainen@k-market.com Aukioloajat: ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-18 KANNELMÄKI Klaneettitie 7, 00420 HELSINKI Puh. 09 563 1855 jani.pyorre@k-market.com Aukioloajat: ma-pe 7-22, la 8-22, su 10-22 K-market kauppiaat henkilökuntineen toivottavat Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2015! MAUNUNNEVA Kaarelantie 14, 00430 HELSINKI Puh. 010 292 2190 mika.marjakangas@k-market.com Aukioloajat: ma-pe 7-21, la 9-21, su 10-21 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Kauppakeskus Kaari Salon Hanna Sitratori 5 • Puh. 0449391722 Kampaamotarjous! Tammikuun ajan eläkeläisille -20% hinnasta Katso muut palvelut ja tarjoukset nettisivuiltamme: Jaanax.fi Klaneettitie 12, 00420 Helsinki
7 17.12.2014 Takaisin maalle JOULU KANNELMÄEN KIRKOSSA: Jouluaatto ke 24.12. • klo 13 Perheiden aattohartaus. Virpi Koskinen, Maria Tuokko, lapsikuoro Kannelkellot • klo 16 Aattohartaus. Konsta Korhonen, Anne Myllylä, Juho Myllylä, nokkahuilut, Niklas Mellberg, luuttu Jouluyö ke 24.12. • klo 23 Jouluyön hartaus. Nina Rajamäki, Kari Härkönen Joulupäivä to 25.12. • klo 10 Joulupäivän messu. Aili Raitavuo, Konsta Korhonen, Anne Myllylä, Mari Karjalainen, sopraano Tapaninpäivä pe 26.12. • klo 10 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus. Lotta Pirilä, Anne Myllylä Loppiainen ti 6.1.2015 • klo 10 sanajumalanpalvelus, Lotta Pirilä, Virpi Koskinen, Maria Tuokko. Kirkkokahveilla Kauneimmat joululaulut vielä kerran. MALMINKARTANOSSA: • klo 16 Aattohartaus Malminkartanon kappelin pihalla. Sakari Enrold KAUNEIMMAT JOULULAULUT • su 21.12. klo 12 Malminkartanon kappelilla, Sirkku Rintamäki • su 21.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Aili Raitavuo, Kari Härkönen • ti 6.1.2015 klo 11.15 Kannelmäen kirkolla, isossa seurakuntasalissa, Maria Tuokko UUDENVUODEN VASTAANOTTO ke 31.12. klo 19–24 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tervetuloa yksin tai perheen kanssa! Ohjelmassa iltapalaa ym. yhteistä ohjelmaa ilotulituksineen. Ilmoittautumista toivotaan tarjoilun takia viimeistään ti 30.12. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 3800. Mukana Ulla Hyttinen, Heidi Metsälä ja Aili Raitavuo. PAIKAN JOULUIKKUNA (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) Tervetuloa katsomaan! Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Keijo on intohimoinen luontovalokuvaaja ja marjastaja. Hän odottaa malttamattomasti pääsyä Ilomantsin metsiin ja toivoo Eemilistä isoisälle seuraa. Myyrmäen betonilähiö vaihtuu vuodenvaihteessa Ilomantsin reilun 5000 asukkaan kuntaan. Myyrmannin sijaan ostokset tehdään Pogostan Tokmannissa. Tokmannissa. Kolme polvea Purmosia muuttaa vuodenvaihteessa imitaattori Keijo Purmosen kotimaisemiin Ilomantsiin. Keijon 87-vuotias äiti vartookin kirkonkylällä jo jälkipolvia. Imitaattorina maankuulu Keijo Purmonen on erinomaisen hyvää mainosta Ilomantsille erityisesti nyt, kun hän 42 vuoden jälkeen tekee paluuta kotikonnuilleen Ilomantsin vaaramaisemiin. – Olen ihan kuin kala vedessä luonnossa. Karhut ja sudet eivät pelota, sanoo mies perustellessaan ratkaisevaa elämänmuutosta. Monet hänen harrastuksistaan liittyvät luontoon. Hän on intohimoinen marjastaja ja metsässä kulkija. Jo vuosien ajan hän on valokuvannut luontoa ja oppinut hallitsemaan lukuisten eri eläinten ääniä. Metsästys ei kuulu Keijon harrastuksiin. Hän on kirjoittanut lähes kolmesataa lintujen suojeluun liittyvää artikkelia. – 42 vuotta on asuttu kaupungissa ja nyt minut valittiin Ilomantsin vuoden mökkikuntalaiseksi, joten voidaan muuttaa, toteaa Keijo iloisesti. Keijon kesämökki, joka on myös hänen synnyinkotinsa, sijaitsee 27 km päässä Ilomantsin kirkonkylältä. Aikanaan 18-vuotiaan Keijon polku kulki Ilomantsista sisäoppilaitokseen ja tälle tielle hän jäikin. Kolmen vuoden opin jälkeen Keijo valmistui kultasepäksi ja näitä töitä hän teki 17 vuoden ajan. Viimeiset 25 vuotta mies on ollut hienomekaanikkona Suunnon tehtaalla. Tulevan vaimonsa hän kohtasi Espoossa vuonna 1976 ja yhdessä on kuljettu siitä lähtien. Koko perhe muuttaa Paluutaan juurilleen Keijo ei tee yksin, sillä mukaan lähtevät tietysti vaimo Anne sekä tytär Sanna perheineen. Purmoset tekevät näin muuttoa kolmen sukupolven voimin. Kaksivuotiaan Eemilin ja viiden kuukauden ikäisen Milenan äiti Sanna on vähintään yhtä haltioitunut muutosta kuin isänsä. Tosin pientä jännitystä on ilmassa. Asunnot löytyivät kätevästi Ilomantsin keskustasta. Sannan taksinkuljettajana työskentelevälle miehelle on järjestynyt oman alan töitä. Kaupunkilaiselämään tottuneelle ja siivousalan yrityksen omistavalle vaimolle ei lopulta annettu vaihtoehtoja. ”Me lähdetään Sannan kanssa. Jäätkö tänne?” kertoo Keijo sanoneensa vaimolleen pilke silmäkulmassa. Nyt Keravalta kotoisin oleva vaimokin siirtää yritystoimintansa Ilomantsiin. Aikanaan mukavana yhteensattumana paljastui, että Sannan mies Jani on viettänyt kuusi ensimmäistä elinvuotta Ilomantsissa. Tulevan muuton innoittamana Sanna on ottanut selvää sukujuuristaan. Suvun historiaan perehtyessään hänelle on ilmennyt kaikenlaista mielenkiintoista kuten se, että he ovat miehensä kanssa kaukaista sukua. Muutolle hyvät perusteet Muuttopäätös ei suinkaan syntynyt yhdessä yössä, vaan se on pitkän prosessin tulosta. Myös Sannan perheelle ajatus Ilomantsiin muutosta todentui pikkuhiljaa. Ajatus kyti mielessä ja tarkoitus oli muuttaa ennen Eemil pojan koulunalkua, mutta ei ihan näin nopealla aikavälillä. – Kaksi suurinta perustetta muuttoon ovat lapset ja taloudelliset syyt. Lasten on turvallisempi kasvaa maalla ja asumiskustannukset puolittuvat, kertoo Sanna. Purmosilla käsityötaito kulkee verissä. Keijon 87-vuotias äiti asuu Ilomantsin kirkonkylällä ja tekee edelleen käsitöitä. Hänen kättensä töiden tuloksia ovat erilaiset tuohikorut kuten kaulaja korvakorut. Myös Sanna tuntee vetoa korujen valmistukseen. Keijon puhe kulkee jouhevasti ja hän puhuu paljon ja hauskasti. Liekö iloisten karjalaisjuurten ansiota? Pääkaupunkiseutua ei imitaattori aivan kokonaan aio taakseen jättää. Imitointikeikkoja hän jatkaa yhä. Helsinki City Marathoniin kovakuntoinen kuusikymppinen osallistuu ensi vuonna 17:ttä kertaa. Oikea ratkaisu Purmosten ratkaisu tuntuu kaikin tavoin oikealta. Karaokeharrastuksestakaan Keijon ei tarvitse luopua, sillä Ilomantsista löytyy yksi karaokepaikka. Vaikka muuton myötä elämään tulee paljon lisää sisältöä, niin jostakin on myös luovuttava. Keijo jää kaipaamaan musiikkialan ihmisiä ja matkailumessuillekaan ei aivan helposti tule enää mentyä Ilomantsista käsin. Purmosten toinen lapsi jää kaupunkiin. – Pikkuveljeä tulee ikävä, sanoo Sanna haikeana. Niin ja lähimmät vaatekaupat sijaitsevat Joensuussa, jonne ei ihan joka päivä tule lähdettyä. Joulu vietetään vielä Myyrmäessä, jossa on asuttu 30 vuotta, mutta vuodenvaihteessa hengitetään neljän sukupolven voimin Ilomantsin raikasta ilmaa. ”Mitäs sinne muutat? Eihän siellä ole ihmisiäkään.” sanottiin Keijolle, kun hän kertoi maalle muutostaan. Tähän mies totesi, että ”juuri siksi, yksinhän metsässä pitääkin olla”. Teksti Nina Eriksson Kuvat Lara Siikaluoma Mummon punomat virsut K uva: internet Viisikuukautinen Milena ei vielä tiedä mikä häntä odottaa. Ehkä hän osallistuu 25 vuoden päästä Maanviljelijälle sulhanen kisaan...?
8 17.12.2014 Maununnevalle K-kaupan viereen on toukokuussa avattu lahjaja sisustustuotteiden Outlet-puoti Espan Enkelit. Kaarelantiellä sijaitsevassa myymälässä on jo aiemmin toiminut noutotukku ja varasto. Yrityksellä on takanaan kymmenien vuosien historia. Espan Enkelit Oy:n nimisenä yritys on toiminut vuodesta 1992. Lahjapuoti avattu Maununnevalle SYKSYLLÄ 2013 Espan Enkelit Oy aloitti toimintansa uusien yrittäjien voimin. Pitkä historia on nyt kannelmäkeläisten ja kaarelalaisten saatavilla, toteaa toimitusjohtaja Minna Koskela . Noin puolet puodissa myytävistä tuotteista on Outlet-tyyliin mallistoista poistuvia ja esittelykäytössä olleita tavaroita, tähdentää Pasi Heikura , jonka toimialaan kuuluu tukkumyynti ja markkinointi. -Koska tuotteita ei tarvitse kuljettaa, on ne myynnissä halvemmalla, hän lisää. Maununnevan puoti on viihtyisä ja täynnä nostalgista tunnelmaa. Hinnat ovat tuotteissa näkyvästi esillä. Valikoima vaihtuu sesongin ja vuodenajan mukaan. Juuri nyt panostetaan joulun tuotteisiin. Jouluaiheisia kynttilöitä, serviettejä, tonttuja, posliinienkeleitä on esillä myymälän hyllyillä. Tuotteita on tarjolla eri-ikäisille ja lahjaideoita löytyy jokaiseen makuun, hyllyt ja pöydät notkuvat sisustusesineitä. Valikoimaan kuuluu jonkin verran asusteita naisille ja lapsille. Myös erilaisia makeistuotteita löytyy tuotevalikoimasta. Myynnissä on esim. Ruotsalaista Sockerbagerietin vanhoilla resepteillä tehtyjä makeisia, Sveitsin armeijan suklaata, sekä muita erikoisia herkkuja. Liikkeeseen tuodaan tavaraa lähinnä Euroopasta, mutta myös Uudesta-Seelannista on tuotettu tavaraa. Yrityksen nimeen sisältyvän ”enkeli” –sanan mukaisesti myynnissä on enkeliaiheisia tuotteita moniin eri tarkoituksiin kuten ristiäisiin tai omaan kotiin lipaston päälle. Läheiset asiat yhdistävät Puotia vetävä yrittäjäpariskunta neuvoo ja opastaa sopivan tuotteen löytämisessä. Neuvoa kannattaa kysyä aina, sillä sopiva tuote voi löytyä myös varaston puolelta, jossa maahantuontitukku sijaitsee. Pariskunnalla on selkeä työnjako. Minna vastaa myymälästä ja hallinnosta. Kaikenlainen sisustamiseen liittyvä on aina ollut Minnan harrastus ja siksi oman sisutusliikkeen vetäminen on sopiva jatke Minnan pitkäaikaiselle harrastukselle. Minna ja Pasi ovat asuneet Maununnevalla jo viidentoista vuoden ajan. -Etsittiin sopivaa liiketilaa ja olihan se mukava, kun sopiva kiinteistö löytyi kävelymatkan päästä läheltä omaa kotia, toteaa Pasi hyväntuulisesti. Minna hymyilee arvoituksellisesti tulevista suunnitelmista ja ideoista kysyttäessä. Niitä siis on varmasti luvassa. Minna ja Pasi toivottavat lähialueiden asukkaat tervetulleiksi puotiin tutustumaan ja löytöjä tekemään. Maununnevan myymälä on avoinna loppuviikosta torstaista lauantaihin. Jouluksi on lisätty aukioloaikoja. Tietoa myymälöistä ja tuotteista löytyy yrityksen nettisivuilla ja Facebookissa, joka pursuaa ideoita eri teemoihin ja vuodenaikoihin liittyen. Outlet-puodin lisäksi voit tehdä ostoksia myös verkkokaupassa ja Kalevankadun myymälässä. Teksti Nina Eriksson Kuvat Lara Siikaluoma ja Kaarela-Seura toivottavat lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Nähdään taas ensi vuonna! Ylh. Tarjolla on muun muassa erilaisia nostalgisia makeisia. Vas. Pasi Heikuran ja Minna Koskelan puodissa on tunnelmaa. Oik. ja alh. Lahjaideoita löytyy jokaiseen makuun ja juhlaan.
9 17.12.2014 TALOUSTOIMITTAJA , entinen kansanedustaja ja EU parlamentin jäsen (MEP) Esko Seppänen on monivuotisen työn tuloksena julkaissut kirjan SUOMEN RIKKAAT. Kuka kukin on. Minerva, 2014, 418 sivua). Seppänen oli jo kirjassaan Liksaa ja luksusta (Gummerus, 1984) täsmentänyt 20 perheen luetteloa päivittämällä 30 suuromistajaperhettä verotilastojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Samalla hän toteaa, että rikkauspuusta olivat karisseet kuihtuneiden lehtien lailla useita sukuja ja uusia oli tullut tilalle. Näiden 30 rikkaimman suvun yhteenlaskettu varallisuus 1983 oli verotilastojen mukaan 941 miljoonaa markkaa (eli noin 160 miljoonaa euroa). Vuonna 2014 pelkästään Suomen rikkaimman miehen Antti Herlinin yksin hallinnoiman omaisuuden arvo oli 3 000 miljoonaa euroa. Se oli 20 kertaa enemmän kuin Suomen 30 rikkaimman perheen yhteenlaskettu varallisuus vuonna 1983. Kolmessakymmenessä vuodessa oli tapahtunut todella suuri muutos tulojen ja omaisuuksien arvoissa. ”…suurituloiset eivät ole koskaan olleet näin suurituloisia eivätkä rikkaat koskaan näin rikkaita.” Silti EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila vähätteli todeten, että Suomen rikkaimmatkin ovat vain keskiluokkaa maailmantilastoissa. Seppänen kuvaa muutamien suurrikkaiden ja suurituloisten tulojen ja varallisuuden muodostumista ja heidän käyttämiään veronkiertokeinoja. Pääsääntöisesti pääomatulot ovat huomattavasti keveämmin verotettuja kuin varsinaiset ansiotulot, joita verotetaan progressiivisen verotaulukon mukaisesti. Suomessa rikkaiden eliittiin eli eniten omistavaan luokkaan kuuluvat ne yli 20 000 suomalaista, joilla on sijoitusvaroja yli miljoonan dollarin arvosta. Ja siitä joukosta varsinaisiin superrikkaisiin kuuluu ne, joilla on sijoitettavaa varallisuutta vähintään 30 miljoonan dollarin eli 22 miljoonan euron arvosta. Eri lähteistä keräämiensä tietojen perusteella Seppänen saa lasketuksi kolmisen sataa tällaista superrikasta suomalaista pääomatulojen saajaa, joiden keskuudessa veronkierto ei ole vain sallittua vaan myös suosittua. ”Pääomatulojen saajat syövät kaiken aikaa enenevän osuuden kansantulon kakusta”. Erehtymättömät ? nanssipääoman vartijat Kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa , vaikka olisi kuinka suuren talon poika – toteaa suomalainen kansanviisaus. Suuretkin yhtiöt tarvitsevat käteisvaroja toimintansa pyörittämiseen. Tässä tulee avuksi pankit, nuo varsinaiset ? nanssipääoman hait, jotka luotoillaan rahoittavat yritysten liiketoimia tiettyä korvausta, korkoa vastaan. Samalla ne saavat valvontavallan yrityksen toimintojen osalta. Sulkemalla luottohanat suurikin yritys voidaan varsin nopeasti kaataa. Pankkimiehiä ja pankkeja on nimitetty erehtymättömiksi,. Näinhän ei tietenkään ole käytännössä. Suomen pankkihistoria alkaa tsaari-Venäjän talousvaikeuksien vuoksi syntyneestä tarpeesta irrottaa Suomi oman rahayksikön ja oman pankin omaavaksi taloudeksi. Keskuspankiksi muuntautuneen Suomen pankin rinnalle ja sitä täydentämään yritysten lainoittamisessa tarvittiin yksityinen liikepankki. Sellainen perustettiin vuonna 1862 Suomen yhdyspankki. (SYP). Samaan aikaan maassa alkoi kansallinen suomalaisuusliike. Fennomaanit halusivat nostaa suomen kielen ruotsin ja venäjän rinnalle myös liike-elämässä. Tältä pohjalta syntyi Kansallis-Osake-Pankki (KOP) 1889. Siitä alkoi sata vuotta kestänyt pankkien välinen kilpailu, joka päättyi vasta 1995, kun KOP ja SYP fuusioitiin Merita pankiksi ja edelleen ruotsalaisen pääoman kanssa 1998 MeritaNordenbanken – Nordeaksi. Matkan varrella, ennen tätä suurta muutosta oli kummassakin pankkiryhmässä tapahtunut jo useita pienempien paikallispankkien fuusioitumista suurten liikepankkien nielaistessa ne. Merkittävimpiä oli vuonna 1992 tapahtunut Suomen Työväen Säästöpankin (STP) liittäminen KOPin ja Helsingin Osakepankin (HOP) yhtyminen SYPin ryhmään. Suomen säästöpankkien (SSP) ja Säästöpankkien keskusosakepankin (SKOP) romahdus hoidettiin siten, että KOP ja SYP jakoivat keskenään SSP paikalliskonttorit vuonna 1993. Postipankkia valmisteltiin fuusioon KOPin kanssa, mutta se tyssättiin. Postipankkia alettiin rakentaa Björn Wahlroosin valvonnassa ? nanssitavarataloksi, ja nimi muuttui aluksi Leonia, sitten Sampo pankiksi, lopulta fuusion kautta Danske Banken. Näiden fuusioiden ja muutosten kautta pankkien suurimpien omistajien listalla on pelkkiä yhtiönimiä ja eläkesäätiöitä, vasta niiden takaa löytynee superrikkaita perheitä. 10 suuromistajan osakkeet muodostivat yhteensä 19,6% koko Meritan osakekannasta vuonna 1995. Yhtiökokouksessa tämä kymmenikkö määräsi kuitenkin marssin tahdin ja suunnan. (Lähde: Markku Kuisma – Teemu Keskisarja EREHTYMÄTTÖMÄT, TARINA SUURESTA PANKKISODASTA JA LIIKEPANKEISTA SUOMEN KOHTALOISSA. WSOY, 2012. 496 sivua) Tarinaa valtionyhtiöistä Viimeisinä vuosikymmeninä miltei kaikkialla maailmassa on valtion omistusta vähennetty, myös Suomessa. Risto Ranki kuvaa kirjassaan NIIN SIINÄ KÄY KUN OMISTAA. TARINAA VALTION YHTIÖISTÄ. (Edita Publishing Oy, 2012, 415 sivua) valtion omistuksen kehitystä aina Ruotsin vallan ajoilta nykypäivään saakka. Valtio luovutti tai lahjoitti kruununmaita tai paremminkin aluksi niiden verotusoikeuksia aatelisille ja muille kuninkaan suosikeille. Välillä näiden lahjoitusmaiden omistus peruutettiin ja sitten taas myytiin uusille omistajille. Tätä politiikkaa jatkoivat Venäjän tsaarit. Kansanvaltuuskunta otettuaan 1918 vallan Helsingissä kansallisti parikymmentä yritystä ja takavarikoi parisen sataa yritystä. Lisäksi myös paikalliset komiteat ja kaartit tekivät omia haltuunottopäätöksiään. Varsinaisesta omaisuuden sosialisointiohjelman toteuttamisesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Suomen pankin varojen haltuunotto tapahtui pankkivaltuusmiesten vasemmistolaisen enemmistön päätöksellä ja näin ollen muodollisesti laillisesti. Jatkosodan jälkeen eduskunnassa SDP:n, SKDL:n ja maalaisliiton eduskuntaryhmien (ns. kolmen suuren) ohjelmajulistuksen pohjalta asetettiin sosialisoimiskomitea helmikuussa 1946. Sen työ kuitenkin hiipui vuoden 1948 eduskuntavaalien jälkeen SKDL:n vaalitappion seurauksena ja komitea päätti työnsä 1950 tuloksettomana. Nykyään yksityistäminen on laajentunut koskemaan myös kuntien palveluja erityisesti hoivatyön osalta, samoin siivouspalveluja ja jopa postin toimintojen yksityistämistä. Risto Ranki käy läpi tärkeimpien valtio-omisteisten yhtiöiden fuusiointija yksityistämisprosesseja 1970-luvulta lähtien. Mukana ovat metsäteollisuus, kupari, rauta, energia, Alko, Yle, posti ym. Valtioita on tarvittu sellaisten alojen ja yritysten rahoittajana ja omistajana, joilla ei ole ollut riittävästi kotimaista yksityistä pääomaa tai halua pitkäaikaiseen riskisijoittamiseen. Mutta kun ne saatu jaloilleen ja kannattaviksi, ne on yksityistetty myymällä usein alehintaan (kuten Esko Seppänen osoittaa) yksityiselle pääomalle. Oiva Björkbacka Kasvottomat omistajat ja Suomen rikkaimmat Tavallisen kuntoilijan paikka Yrityksen markkinoinnista vastaavalla Tom Lassilalla ei itsellään ole urheilijataustaa. Hän kertookin olevansa itse parasta kohderyhmää, sillä hän tietää tarkalleen millainen ponnistus kuntoilun aloittaminen on, jos ei ole aina aktiivisesti liikkunut. Omalla esimerkillään hän rohkaisee kaikkia meitä tavallisia ihmisiä liikunnan pariin. Iän karttuessa on erityisen tärkeää huolehtia lihaskunnosta. Tomin mukaan riittää, että tekee lihaskuntotreenin kaksi kertaa viikossa ja muuten harjoittaa aerobista liikuntaa kuten sauvakävelyä. ”Meillä käy paljon aloittelijoita” toteaa Tom. Kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa sijaitseva kuntosali tarjoaa tehokasta neuvoa ja tukea juuri kuntoilun aloittamisessa. Kuntoilun aloittamiskynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala. Yrittäjäkaksikko puhuu kuntoilun merkityksestä asiantuntevasti. He ovat helposti lähestyttäviä ja puhuvat rentoon sävyyn kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksestä ja hyvästä olosta. Liikkumisen ei pidä olla väkisin vääntöä. ”Ole itsellesi armollinen” Tom sanoo. Aina ei Tom Lassila ja Rami Talme pyörittävät Kauppakeskus Kaaressa sijaitsevaa P&T Kuntokeskus Kaarta. Idea yhteiselle projektille sai alkunsa koripallokentän laidalta. tarvitse harjoitella täydellä teholla. Puolikin tuntia treeniä on parempi kuin ei mitään. Liikkeelle lähtö on vaikein Triathlontaustainen Rami Talme tietää, että liikkeelle lähtö on se vaikein osa. Tätä yrittäjäkaksikkoa kuunnellessa tulee selväksi, että he puhuvat asiakkaan kanssa samaa kieltä. Syntyy voimakas tunne, että kunhan saa otettua sen ratkaisevan askeleen kotisohvalta kuntosaliin, niin lopusta huolehtivat nämä miehet. ”Täällä treenataan ja harjoitellaan jokaisen omaa tarinaa” Tom kiteyttää ja tähdentää, että kuntosali on tarkoitettu kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. P&T tarjoaa monipuolista ohjausta ja tukea yksilölliseen harjoitteluun. Ohjaaja käy asiakkaan kanssa tarvittaessa vaikkapa ruokakaupassa, jotta sopiva ruokavalio löydettäisiin. Tarjontaan kuuluu kattava Personal Training –valikoima, josta voi löytää itselleen sopivan harjoituspaketin. Lisää jäseniä toivotaan Vuosi sitten käynnistyneen kuntosalin toiminta on hyvässä vauhdissa ja lisää jäseniä halutaan. Valoisa ja avara tila tarjoaa hyvät olosuhteet treenaamiselle. Laitteet ovat uudella tekniikalla varustettuja, helppoja ja turvallisia käyttää. Perinteistä vastaanottoa ei salilta löydy. Työntekijät sulautuvat asiakkaiden joukkoon. Selvä asenne on, että kaikki ovat täällä yhtä. Tunnelma kuntosalilla on rauhallinen ja rento. Salilta löytyy erillinen isompi tila vapaalle harjoittelulle. Tarjolla on myös ryhmäliikuntatunteja ja sisäpyöräilyä. Treenata voi aamusta iltaan, sillä sali on jäsenien käytettävissä klo 5-23. Tiistai-iltaisin klo 18-19 salilla on ilmainen laiteopastus. Avoimet ovet tutustumista varten ovat maanantaista torstaihin klo 16-19 ja lauantaisin klo 10-14. Teksti: Nina Eriksson Kuvat: Lara Siikaluoma Kuntokeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki (kauppakeskus Kaari, 3 krs.) P. 044 700 0075 http://pulsochtraning.? /kuntosalimme/ kuntosali-kaari/ Ensimmäinen Puls & Träning –ketjun toimipaikka avattiin Ruotsissa vuonna 2006 ja ajatuksena oli rakentaa kuntosali, jossa kaikki viihtyisivät riippumatta lähtötasosta tai tavoitteista – aivan aloittelijoista rutinoituihin urheilijoihin. Tänä päivänä P&T toimii niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Suomessa on reilut kymmenen P&T kuntosalia ja niitä vetävät franchising yrittäjät. Meillä on paljon aloittelijoita. Treenata voi vaikka kauppareissun lomassa. Laitteet ovat helppoja ja turvallisia käyttää, toteaa Tom. Hyvinvoinnin ja kunnon rakentaminen ovat kuin talon rakentamista, sanoo thriathlontaustainan Rami. Päivi-Maarit Luukkonen on treenannut salilla vuoden alusta lähtien. Hän on viihtynyt salilla hyvin ja pitää erityisesti siitä, että täällä on tilaa harjoitella. Laitteet tarjoavat puitteet monipuoliselle harjoittelulle. Oiva Björkbacka: Oivalluksia Kirja on valikoima Björkbackan kirja-arvostelujen yhteydessä syntyneistä oivalluksista, jotka koskettavat niin maailmankuvaamme, avaruutta, yhteiskunnallisia olosuhteita kuin ideologioitakin. 15,Books on Demand 2013 Angelina Kazmina-Björkbacka: Venäläinen onni Kirja on kuvaus erään perheen historiasta 1920-50 -luvuilla Neuvostoliitossa, sellaisten ihmisten kohtaloista, jotka uskoivat rakentavansa maailman oikeudenmukaisinta yhteiskuntaa. 20,Books on Demand 2010
10 17.12.2014 Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Kantelettarentie 5, 00420 Helsinki Puh. 566 2644 Parturi-Kampaamo MARI LEINO Meikit ja hiukset PIRJO LEINO P. (09) 562 5663 Tervetuloa! Näyttelijäntie 24, Pohjois-Haaga www.marileino.? Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki Laatua ja palvelua arvostavalle Puh. 563 2114 Vanhaistentie 1 Seuraava teksti on kannelmäkeläisen Jorma Tolvasen , joka oli kesän 1944 Kannaksen panssaritaisteluissa: ”Asiasta on nyt kaksi kirjaa, joiden tapahtumat ovat minulle sotakokemuksena tuttuja. Ensin Simo Liikasen kirja ”Panssarimurskaajat, panssaritorjunta Talvija Jatkosodassa”. Se toinen on Mika Kuljun ”Kohtalona Tali-Ihantala”. Ennen viime sotia ei ollut juuri panssarivaunuja, mutta nyt on, erilaisia tankkeja kaikkiin tarkoituksiin, myös näitten tankkien tuhoamislaitteita on hyvin monenlaisia. Suomeen tuli Saksasta panssarivaunun tuhoojia vasta vuonna 1944 loppusodassa. Minulle aseiden henkilökoulutus tuli vasta kesällä 1944 juhannuksena. Saksalainen aliupseeri opetti 6. Divisioonassa Kannaksella. Yksi aliupseeri selosti ja vain alle 1 minuutti saksaksi! Tulkkausta oli. Panssareista sekä nyrkkeistä, kuinka ne toimivat. Minä opin niiden käytön valokuvamuistilla. Raatteentien tapaus. Tämän tapauksen alku ja jatkuminen, kun selvisi minne venäläisten divisioonat menevät. Sitten alkaa mottitaistelun suunnittelu ja toteutus. Voitto. Panssaritorjuntaan käytettiin tavallisia tykkejä sekä miinoja joita tuhoojamme jaksoivat kuljettaa sekä heittää kuin polttoainepulloa. Niillä saatiin vihollistankit palamaan. Kuljun kirjassa on oma kuvani, peräti kirjan kannessa. Siinä Ihantalassa ollut tk-miesten 1944 ottamassa valokuvassa kolme miestä taisteluhetken jälkeen ja panssarinyrkit ovat olalla. Metsätien kuvassa minä olen siinä takaosassa tuhotun tankin lähellä. Minun panssaritorjuntatykkini oli silloin suunnattu Ihantalanjärven ylitse, ei päästy lähietäisyydelle tuhoamaan ko. tankkia. Toinen venäläinen tankki oli ollut lähimäen päällä yläpuolella, kävin katsomassa saksalaisten ampumaa tuota tankkia. Kirjassa ”Kohtalona TaliIhantala” (Mika Kulju), esitellään hyvin kenraalimajuri Einar Vihma (ent. Wichman), joka oli 6. Divisioonan komentaja. Taistelun polttopiste oli juhannuksen jälkeen mm. Pyöräkangas ja vieressä ollut Ämmävuoren alue. Taistelu oli rajua, sillä neuvostojoukoilla oli tehtävänä murtaa suomalaisten puolustus ja edetä välille Lappeenranta-Imatra. Olin itse koko ajan paikalla, joskin täysi ammustäydennys tulo tankille vasta juhannuksen jälkeen, esim ns kasapanokset tulivat silloin. Kirjan kansikuvan saksalaisten rynnäkkötykki tuhosi. Olin itse kylläkin yrittänyt hommaa nyrkillä tuhoamaan. Mutta en päässyt lähelle. Oma tykki oli muutoin saarekkeen takana miehistöineen. Kansikuvassa on siis 3 nyrkkimiestä ja näitten takana tulen itse. Vielä alikersantti Jorma Tolvanen, pian kuitenkin kersantti. Siis rautaa ”paloi” Ihantalassa. Tulimyrskyssä Tali-Ihantala. Siksi: Kolmen tuuma tykki oli tehokas, saksalaisena varma tankin tuhooja. On muistettava, että kenraali Einar Vihma suunnitteli täysin Ihantalan ja Talin puolustamisen, mutta kun kenraali kaatui (kuoli) heinäkuun puolella, niin kaikki muut halusivat Tali-Ihantalan voittoseremoniat (tämä on tosi). Näin lauloi eräs laulaja Käyhkö sota-aikana. Olinhan siellä minäkin koko reisulla, sillä olinhan jo kerran Karhumäessä joutunut tarjoilemaan korkeiden upseereiden pöytään. Vein leivät, ruuan, viinat ja korvikkeet. Siis myös minun sotakokemuksiin liittyi lyhyt olo Vihman taistelulähettialiupseerina. Tämä oli sota-aikana Karhumäessä. Mehän tulimme Ihantalaan vasta kesäkuussa, kun Punaarmeija oli vyörymässä Kannaksella. Suosittelen molempia kirjoja, sillä ne ovat huolella tehtyjä. Totean yleistietona, että Ihantalan jälkeen puolustuksemme kesti hyvin. Kun neuvostojoukot saivat illalla 20.6.1944 kanta-Viipurin, niin seuraavan päivän käsky oli: Neuvostojoukkojen on oltava 30.6.1044 Kymijoki-linjalla, eli Kouvola ja Kotka on valloitettava. Govorov! Se käsky ei enää toteutunut, eikä mikään muukaan valloituskäsky. Suomi selvitti tiensä rauhaan!” * * * Ruotsin tv:ssä SVT oli pari viikkoa sitten kevyttunnelmainen tietovisa ja kysymys kuului: Kuka on paras värväri hankkimaan uusia valtiota NATOn jäseneksi? Oikea vastaus kuului: pressa Putin uhkailuillaan sekä nykypolitiikallaan! Ja yleisö taputti salissa. Torstaina 30.11. oli illalla ainakin YLEn tv-uutisten keskeinen asia, että tämän vuoden aikana Venäjän kaupassamme on maitoalan tuotteiden kohdalla tapahtunut lähes €100 milj. tappiot. Koska ostaja on muun muassa hylännyt tuotteita epäpätevänä sekä Venäjä on lisäksi asettanut rajoituksia koskien myös Suomea. Tiedostusväki oli ollut juuri tuolloin päivällä Atria Oyj:n suurinfossa Helsingissä, missä toimitusjohtaja Juha Gröhn esitteli tiedotusvälineille alkuvuoden ja erityisesti sen kolmannen osavuosikatsauksen. Tärkein tieto oli, että Atria-konsernin kolmannen neljänneksen tulos kehittyi myönteisesti vaikeassa markkinatilanteessa. Atrian päätuotteet ovat liha-alalla. Heinä-syyskuun liikevaihto kasvoi 6,0 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Heinä-syyskuun liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 15,6 miljoonaa euroa (14,5 milj. euroa). Paikalla olivat lehdistön tentattavana myös Atrian Skandinavian, Venäjän sekä Baltian edustajat. Grön painotti kahta seikkaa. Liiketoiminnan lähiajan riskit: Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät lähiajan riskit ovat kasvaneet aiempaa suuremmiksi. Eläintautiriski on kasvanut Virossa villisiassa todetun afrikkalaisen sikaruton takia. Muuten Atria-konsernin liiketoiminnan lähiajan riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2013 tilinpäätöksessä esitettyihin riskeihin verrattuna. Tulevaisuuden näkymät: Yhtiö arvioi koko vuoden 2014 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä olevan edellisvuoden 37,0 miljoonan euron liikevoittoa selvästi pienempi. Vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan kasvavan. Eli ? rma oli pärjännyt hyvin kansainvälisessä paineessa. Kuinka tarkkaa peliä ulkomaankauppa on nykyisin, niin ohessa tietoa myös Tikkurilan Värin vastaavasta infosta edellistä viikkoa myöhemmin. Yhteenveto siis vuoden 9/12 kk. jälkeen: Liikevaihto laski 5% heikkojen valuuttojen ja alhaisempien myyntivolyymien johdosta. Suhteellinen kannattavuus oli hyvällä tasolla toiminnan tehostamisen, korkeamman tuottavuuden, kustannussäästöjen ja myyntimixin suotuisan kehityksen johdosta. Venäjällä ja Suomessa talouden näkymät ovat heikot. Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa tilanne on hieman parempi. Johtopäätökset: Yleinen talouskehitys jatkui heikkona Tikkurilan toiminta-alueella. Kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen liikevaihto oli viime vuoden tasolla. Toimia myyntivolyymien vauhdittamiseksi jatketaan kaikilla markkina-alueilla. Tuloskunto jatkui hyvänä. * * * ”Velipuolikuun vetovoima Pääsiäishanukkaan valmistus ja muita sketsiohjeita ” on nyt julkaistu kirjana, minkä on valokuvarikkaasti suorittanut Kari Kyrönseppä . Kyrönseppä myös ohjasi TV-sarjan. Avainnäyttelijät olivat Pirkka-Pekka Petelius ja Kari Heiskanen. Velipuolikuu oli 1980-luvun hauskimpia ja suosituimpia TV:n viihdeohjelmia. Sarjan sketsit yhdistivät hassun huumorin turvalliseen perinneviihteeseen. Mutta mitä alkuperäisissä käsikirjoituksissa todella seisoo ja millaisia ovat sarjan ohjaajan keskellä kuvauksia ottamat, kirjaimellisesti paljastavat valokuvat. Pääsiäishanukkaan valmistus tekee kunniaa paitsi kuolemattomille sketsihahmoille kaikkitietävä Toni Piirainen, monitaidoton Ilpo, Kuitunen ja Piippo, Pontsan perhe, Balle Ramstedt ja monet muut myös oivaltavalle ja väsymättömälle taustatyölle, jota suosittu tv-sarja aina edellyttää. Velipuolikuun tekijät purkavat itse prosessia ja paljastavat, miten hahmot saivat alkunsa. Kari Kyrönseppä työskenteli pitkään Yleisradiossa. Hän on ollut kirjoittamassa ja ohjaamassa useita legendaarisia komediasarjoja, kuten Ällitälli (1971), Hepskukkuu (1979), Velipuolikuu (1983-1984), Mutapainin ystävät (1984) sekä Hymyhuulet (1987. Kirjan on kustantanut Docendo ja sivuja on 155 kpl. Pekka Vanhala Kaksi onnistunutta Gummerukselta Syksyn 2014 ylioppilaat Apollon Yhteiskoulusta: Berisha Islam Elstob Jonathan Hakonen Veera Humaljoki Hermanni Kuusisto Tero Lappalainen Sanni Mittenbritt Merilyn Olvinen Eetu Pylkkänen Lauri Salin Sanni Sarvi Eero Tammi Hesse Tiihonen Lauri Tikkamäki Arttu Uusitalo Julia Warsame Zakaria Vähänen Oskari ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja SE ON VAIN SINUSTA KIINNI! Katso kaikki: www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Kuolleita Kettunen Kari Tapio nukkui pois 11.11.2014 “Niin aikaa mennyttä katselen ja polkua yhteistä muistelen. Oli kukkia varrella polun sen, ilon, onnen sekä myös murheiden. Niistä kaikista sidon seppeleen, Rakas, sinua kiittäen, kaivaten.” Siru
11 17.12.2014 Aikaisemmissa kirjoituksissa olen todistellut, että hiilidioksidin aiheuttama ilmastonmuutos ei voi pitää paikkaansa, kun sitä on kovin vähän ilmassa, miljoonasosia, verrattuna ilmastonmuutosmielessä yhtä tehokkaaseen vesihöyryyn, jonka osuus ilmasta lasketaan prosentteina. Mutta koska asian päättävät tuijottavat silmänsä sokeiksi tämän merkityksettömän kaasun pitoisuuteen, ja koska päättäjien kunnia ei salli perääntymistä asiassa, sysätkäämme ongelman hoito sopivimmalle ihmisryhmälle, lapsiperheille. Tämä siis siitäkin huolimatta, että kaikkien asiasta selvää ottaneiden tiedossa toki täytyy olla, ettei näillä tai millään muillakaan toimenpiteillä voi estää olematonta ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Liikenne Auton täytyy lapsiperheissä olla kuljetuskykyinen. Sehän tarkoittaa suurempaa uhkaa luonnolle, jonka tähden on maksettavakin enemmän. Autoon liittyvät verot eivät liity kulutukseen, vaan ainoastaan siihen, että auto on iso ja että se on olemassa. Päättäjien mielestä lapsiperheen olisi ihanteellista hakea kaikki kymmenen maitolitraa, perunasäkki ja muut nälkäisten suiden täytteet bussilla. Ja tottahan se onkin, rattaiden alakorissa menee hangessa työntäen kivasti ostokset, ja lapsen syliin voi työntää lisää tavaroita. Ja rattaissa on kivat koukut, joihin voi ripustaa loput kassit. Joten autohan on pelkkä ylellisyysesine. Asuminen Jos liikenne on pikkujäynää, niin rakentaminen on isoa jäynää. Enin osa uusista ok-taloista tulee lapsiperheille. Joten mikään säädös ei voi olla niin pikkumainen, etteikö se olisi myös velvoittava. Kun vanhemmat elävät muutenkin ruuhkavuosiaan, niin on sopivaa kyykyttää näitä loputtomilla vaatimuksilla. Varsinkin ilmastonmuutoksen estämisessä. Eristemääräykset ovat nykyisin 250 mm villaa seiniin ja 500 yläpohjaan. Rakenne on riskirakenne, koska hukkalämpö ei enää kuivata rakenteita kuten ennen. Voidaan käyttää muitakin eristeitä, mutta niistä ei ole pitkää kokemusta, ja esimerkiksi talotohtori Panu Kaila pitää niiden käyttöä arpapelinä. Paksut eristeet maksavat ekstraa ja paksummat rakenteet myös. Ja, ajatella, ilmastonmuutoksen vuoksi! Kiva kun voidaan ulkoistaa toimenpiteet, eli itsestä ei ole niin väliä, mutta kiva katsella kun lapsiperhettä nöyryytetään ilmastonmuutosta estävillä säännöillä. Tietenkin samaan syssyyn on myös vaadittava ekologinen lämmitys. Vaikka energiaa kuluu hyvin vähän, on oltava maalämpöpumppu tai vähintään poistoilmalämpöpumppu. Nämä olisivatkin hyvä hankinta vanhaan rakennukseen, mutta on hassunhauskaa vaatia niitä rakennuksiin, joissa on pienin energiankulutus! Kustannus vähintään 17000 euroa jos lasketaan putkistot ja jakotukit ja ohjaus mukaan. Milloin kaukolämpö on mahdollinen, vaaditaan tietenkin ilmanvaihtolaite. Ruotsissa pärjätään ilman koneellista järjestelmää, mutta Suomessa ei. Ilmastonmuutoksen vuoksi laitteen pitää tietenkin ottaa lämpöä poistoilmasta, joten sekin maksaa ekstraa. Ainoa seinärakenne, joka on läpeensä samaa ainetta, ja sallittu, on hirsi. Tästä turvallisesta rakenteesta tulee huomattava kustannuslisä. Tiiveysmittaus on nykyään käytännössä pakollinen ja lisää kustannuksia erityisesti välillisinä kustannuksina. Ilmastonmuutosta torjutaan rakentamalla entistä tiheämpään. Tähän varsinkin Helsingin uusin ilmastoapostoli, Anni Sinnemäki haluaa panostaa. Eli kaavoitetaan postimerkkien kokoisia tontteja. Tällaiselle rakentamisesta aiheutuu lisäkustannuksia, erityisesti palomääräysten takia. Yksi ikkuna voi maksaa 4000 euroa palonsuojalaseilla. Jos joudutaan käyttämään kiviaineisia seiniä, kustannus nousee lisää. Räystäiden palosuojaus on käsityötä ja kallista. Ja tämä kaikki ilmastonmuutoksen vuoksi! Ette voi olla tosissanne, päättäjät! Asuntomarkkinat ja lapsiperhe Koska uusien talojen rakentaminen on tehty erityisen kalliiksi ja hankalaksi, on tietenkin viisainta ostaa vanha. Mutta koska muutkin ovat huomanneet asian, vanhojen asuntojen hinnat nousevat silmissä. Hataraakaan taloa ei kannata purkaa, koska korvaavan tekeminen on tehty niin vaikeaksi. Vanha rakennuskanta takaa korkean kulutuksen ja päästötavoitteiden jäämisen tavoitteiksi. Työmarkkinat ja lapsiperhe Vanhempia ei ilmastonmuutos jätä rauhaan työpaikallakaan. Käytössä on hieno periaate, eli aiheuttaja maksaa, eli korvaa tärvelemänsä ilman. Tällä perusteella tuotanto tietenkin siirtyy sinne, missä aiheuttamisesta ei tarvitse maksaa, eli Euroopan ulkopuolelle. Vasta kun on ihan varmaa, että Euroopan teollisuus on kokonaan jyrätty, niin voidaan alkaa keskustella, että jos se olisikin käyttäjä eli kuluttaja, joka maksaisi päästöistä. Nyt eletään vaihetta, jossa Euroopassa jo liian moni on joutunut työttömäksi epätarkoituksenmukaisen sääntelyn takia. Ihanteellista olisi jos mietittäisiin, millä tavalla voitaisiin todella edistää luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Ihmisillä, varsinkin suomalaisilla on aito halu vapaaehtoisiinkin toimiin luonnonvarojen säästössä. Tätä voisi hyödyntää ja perua tehottomat ja kohtuuttomat säädökset. Sellainen muutos avaisi uusia työpaikkoja, eikä vähiten talotehtaissa ja talotyömailla. Esko Karinen Lapsiperhe ja ilmastonmuutos Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 VASTAUKSET TUSINA-AIVOILLE 1. Pieni 2. Harmittaa 3. Kuorsata 4. Savuke 5. Jännittää 6. Soutuvene 7. Niukasti 8. Arka, pelokas 9. Köyhät ritarit 10. Pitkät housut 11. Häipyä, livistää, paeta 12. Soutaa Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Helsingin Jakelu-Expert Oy Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Nyt Pallogrillistä myös aamiaista! Tällä kupongilla ma-pe klo 7.30-9.30 2 aamiaista yhden hinnalla. Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta Pyydä tarjous tai tule käymään! P. 040 512 5105 tanotorvi@eepinen.? Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Hki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00 Muutamme 9.1.! Uusi osoitteemme on Laitilantie 2, 00420 Hki Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia. Tee perhekuvistasi suurennoksia! Tässä tulee hyvä lehti!
TERVETULOA LIIKKUMAAN HYVÄÄN SEURAAN! Kannelmäen Voimistelijoiden kevätkausi 2015 alkaa keskiviikkona 7.1. Tarjolla monipuolista ryhmäliikuntaa kaikenikäisille. Tunteja myös miehille! Ks. kausiohjelma: www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kausiohjelmia saatavilla myös toimistollamme ja Kanneltalolla. KYSY LISÄÄ: Kannelmäen Voimistelijat ry Klaneettitie 16–18 00420 Helsinki Puhelin: (09) 458 0773 info@kannelmaenvoimistelijat.fi www.kannelmaenvoimistelijat.fi ILMOITTAUTUMINEN Tunneille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 29.12.2014 klo 8:00. Toimistopäivystykset ovat torstaina 8.1.2015 klo 15:00–18:00 ja tiistaina 13.1.2015 klo 15:00–18:00. Ilmoittautuminen tapahtuu internetin kautta osoitteessa www.kannelmaenvoimistelijat.fi Kannelmäen Voimistelijat ry tukee vähävaraisten liikkumista myöntämällä vuosittain korkeintaan kuusi vapaapaikkaa viikkotunneilleen (1 vapaapaikka= yksi viikkotunti kaudessa). Vapaapaikan hakijan ei tarvitse olla seuran jäsen, eikä hänen tarvitse olla liikkunut seurassa aikaisemmin. Vapaapaikkaa haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, joka tulee jättää seuran toimistoon viimeistään 30.12.2014. Katso lisätietoja seuran verkkosivuilta. Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Koko perheen Joulu prisma.? RATKAISEVAN EDULLINEN PRISMA KANNELMÄKI ark. 8–21, la 8–18, su 12–21 Kantelettarentie 1, Helsinki Rauhallista Joulua! Toivottaa Prisman väki PRISMA KAARI KANNELMÄKI PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Aukioloajat * Ma pe klo 8:00 – 14:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 • Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. • Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. • Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia asia! • Kysy yrityslounassopimuksistamme. Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu xAamiainen xLounas xKahvila xYksityistilaisuudet xKokoukset xPitopalvelu Buffetlounas 8.80€ /henkilö sis. salaattipöydän, keiton, 2 lämmintä ruokaa, leivät, juomat, jälkiruoan ja kahvin tai teen ( löydät meidät myös facebookista ) Hox ! Joululounas Ke 17.12 klo 10:30 – 14:00, 12.80 € Toimintamme Kanneltalossa päättyy 31.12. Kiitos ihanille asiakkaille mukavista yhteisistä vuosista. Kulttuurikahvila Voila Oy Tervetuloa pullakahville 22.12.2014 klo 15-18 Viola Mällönen 040-536 9584 Ps. Jatkan pitopalvelua Trumpettitie 2, 00420 Hki