Palveleva kukkakauppa matkasi varrella... Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Vastustuskykyä vahvistamaan Apteekkarin Gefilus APPELSIINI-PERSIKKA Hedelmäisen makuinen purutabletti joka sisältää sekä D- ja C-vitamiineja 30 tabl. KANNELMÄKI (norm. 15,57) Tervetuloa! www.kaivokukka.fi No 3 12.3.2014 • 50 VUOSIKERTA Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys Avoinna arkisin klo 8–19 klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 Tervetuloa! • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY 90 12 Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.30-20.00, la 8.30-15.00 • PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Kaarelassa Mikä on Kannelmäen ostarin kohtalo? Osallistu ja vaikuta kaavamuutoksia Jussi Raittinen jututtamassa Kari ja Kaija Varvikkoa. Kanneltalossa juhlittiin Päätoimittaja Kari Varvikko 70 vuotta Tanotorvi 50 vuotta!
2 12.3.2014 Kuinka käy ostoskeskuksen? Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen vuokrasopimus loppuu vuonna 2020. Kuinka sen tulee käymään vuokra-ajan umpeuduttua kuuden vuoden kuluttua? On luultavaa, että ostoskeskus laitetaan tasaiseksi taksiasemalle asti ja tilalle rakennetaan asuintaloja, jos sille ei löydetä mitään järkevää toimintaa. Ostoskeskuksen huono tilanne on pahentunut kauppakeskus Kaaren myötä. Tällä hetkellä ostarilla R-kioski on osa Reitan Convenience -yhtiötä, johon kuuluvat Narvesen Norjassa ja Latviassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa sekä Lietuvos Spauda Liettuassa. Reitan Convenience on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2012 Reitan Conveniencen liikevaihto oli EUR 1,8 miljardia ja myymälöitä sillä oli 2 500 ja työntekijöitä 18 000. R-KAUPPIAS KANNELMÄKEEN (OSTOSKESKUS JA KAUPPAKESKUS KAARI), MALMINKARTANOON JA LASSILAAN Löytyykö sinusta positiivista ja myyntihenkistä asennetta sekä palveluhalukkuutta? Pidät ihmisistä ja nautit asiakastyöstä sekä haluat johtaa omaa tiimisiäsi menestymään kanssasi. Kaupallinen tausta, kokemus ketjumaisesta liiketoiminnasta sekä kokemus esimiestyöstä katsotaan eduksi, mutta ennen kaikkea sinusta löytyy energiaa ja reipasta kauppiashenkeä. R-kioski tarjoaa sinulle mahdollisuuden menestyä itsenäisenä yrittäjänä Suomen suurimmassa franchisingketjussa. R-kauppiaana saat käyttöösi R-kioskin vahvan brändin, toimivan ja jatkuvasti kehittyvän myymäläkonseptin sekä monipuoliset tukipalvelut. Kiinnostuitko? Tartu tilaisuuteen ja käy täyttämässä hakemus www.r-kioski.fi/kauppiaaksi. on ainakin viisi tyhjää liiketilaa. Monia huolettaa myös juomaravintoloiden suuri määrä ja mahdolliset järjestyshäiriöt. Jos ostoskeskus halutaan säilyttää, pitää sinne keksiä uusia ideoita. Onko sinulla sellainen? Kerro ehdotuksesi Tanotorven Facebook-sivulla. Julkaisemme parhaimmat ehdotukset Tanotorven tulevassa numerossa. www.facebook.com/Tanotorvi Kannelmäen vanhaa ostoskeskusta uhkaa purkaminen vuonna 2020. Mustamäeltä Kärpäsvaaraan TIMO SANDBERG yritti päästä eroon keravalaisesta komisario Heittolasta, jätti hänet haavoittuneena sairaalaan ja lukijoille jäi epäselväksi komisarion kohtalo. Timo siirtyi eläkepäiviään viettämään vanhaan kotikaupunkiinsa Lahteen. Sinne sijoittui osin isoäidin tarinoihin pohjautuva romaani Mustamäki, joka kertoi sisällissodan jälkeisestä Lahdesta. Tietenkin dekkaristi rakensi siihenkin myös rikostarinan. Timo kertoi, että kustantajalta tuli toivomus, ettei Heittolaakaan saa jättää syrjään, lukijat tahtovat tietää miten miehen kävi. Niinpä Timo sijoitti seuraavan juttunsa tapahtumat kylläkin edelleen Lahteen, jonne tuli myös Heittola sairaalasta päästyään lomailemaan vanhan ystävättärensä, ylikonstaapeli Taru Lundin perässä. Taru Lund määrättiin tutkimaan Lahdessa lisääntynyttä nuorisorikollisuutta. Nuorisojengi oli keksinyt tavan rokottaa vanhuksia, jotka varomattomasti paljastivat pankkiautomaatilla asioidessaan sivullisille pankkikorttinsa tunnusluvut. Seuraavassa vaiheessa porukka mukiloi vanhuksen, vievät pankkikortin ja tyhjensivät tilin välittömästi. Hommat raaistuivat ja pahoinpitely johti lopulta uhrin hengen lähtöön. Tapauksiin liittyi kuitenkin toinenkin juonne ja pari muuta kuolemantapausta, jotka johtivat tutkimukset laajemmalle alueelle. Tarinan alku etenee rattoisan leppoiseen tahtiin, mutta loppua kohti jännite kasvaa. Mukaan tarinaan tulee Timo Sandbergin ay-taustaan viittaava juonen käänne, jonka alku palautuu Kiljavan ay-opiston vuosikurssin tapahtumiin ja kaveriporukan myöhempiin vaiheisiin. Timolta on ennenkin kysytty aikooko hän käyttää ay-liikkeen tuntemustaan hyväkseen kirjoitustyössään. Nyt hän on ottanut tämän askeleen. On mielenkiintoista katsoa, miten ay-toverit suhtautuvat, kun tarinaan on kytketty mukaan suoria viittauksia ammattiyhdistysja kunnallispolitiikan johtohahmoihin — tosin tietenkin kirjailijan mielikuvituksen tuottamina ja värittäminä hahmoina. Timon lahtelaiset lukijat ovat jo todenneet, että kaupunkikuva on oikeanlainen ja tunnistettava. Mustamäen nimi ja historia liittyi sisällissodan tapahtumiin. Kärpäsvaara, on Tampereen Pispalan tapaan nykyisin varakkaamman keskiluokkaisen väen asuttama, mutta aiemmin pikkumökkien täyttämä mäenkumpare, jota joku nimimies oli aikoinaan luonnehtinut, että mökit ovat kuin kärpästen paskomia. Sittemmin nimeksi oli jäänyt Kärpäsvaara. Näitä kirjaa värittäviä tarinoita Timo osaa sijoitella lukijoiden viihteeksi ja juonenkulkua keventämään. Oiva Björkbacka www.r-kioski.fi/kauppiaaksi Uudet Nishiki ja Tunturipyörät ovat saapuneet Vuoden 2013 mallit -20% Bell kypärät, Schwalbe renkaat, Shimano osat, Sigma mittarit ja valaisimet, Abus lukot, SKS lokasuojat ja pumput. Huollot ja korjaukset ammattitaidolla! Avoinna: ark 10-18.00, la 10-14.00 puh. myynti: 09-4362655 puh. huolto: 09-4775002 Keväällä ehtii vielä jumppaan! Aloita jumppa nyt, niin saat kausimaksustamme 40 % alennuksen loppukevään tunneista. Alennus koskee kaikkia tuntejamme, joissa on vielä tilaa, myös lasten tunteja sekä perheliikuntatunteja! Bikeline Oy Vanha Turun maantie 15 Etelä-Haaga PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla Cardella K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Avoinna ma-pe 9-18, la-su 9-16 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Kuva: Suomen Voimisteluliitto Kaarela-seuran jäsenistön kevätkokous Kannelmäen Voimistelijoilla on 45 aikuisten viikkotuntia ja lasten sekä nuorten tunteja yhteensä 15 viikossa. Sen lisäksi on perheliikuntaa neljä kertaa viikossa. Tarjolla on mm. jumppaa, KuntoCombatia, kahvakuulaa, tanssillisia tunteja ja telinejumppaa. Kokous pidetään Kanneltalon kahviossa Keskiviikkona 19.3.2014 klo 19.00 Tietoa vapaista paikoista löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta: Kahvitarjoilu TERVETULOA MUKAAN! www.kannelmaenvoimistelijat.fi Lisätietoja: puh 09 458 0773 tai info@kannelmaenvoimistelijat.fi
Pääkirjoitus 3 12.3.2014 Palvelut ja yhteistoiminta VVO – 45 vuotta monipuolista vuokra-asumista Kaarelassa TANOTORVI –LEHTI tulee tänä vuonna palvelleeksi kaupunginosamme VVO on tarjonnut 45 vuotta monipuolista vuokra-asumista asiakaslähtöisesti keskeisillä paikkakunnilla ja hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. asukkaita 50 vuotta. Siitä on ajan myötä kehittynyt laatuluokan paikallislehti, eikä vähiten sen pitkäaikaisen päätoimittajan ansiosta. Myös Kari Varvikolla on juhlavuosi, hän täyttää tänään juttua kirjoittaessani (5.3.) kunnioitettavat 70 vuotta, josta onnittelut. Juhlat tosin vietettiin jo viime viikonvaihteessa, mutta niistä tarkemmin toisaalla lehdessä. Sitten varsinaiseen asiaan. Kaupunginosayhdistyksen toiminnan perimmäisenä tarkoituksena on toimia mahdollisuuksien mukaan siten, että Kaarelassa on ihmisten mahdollisimman hyvä asua. Tässä tarkoituksessa ollaan yhdyssiteenä kaupungin viranomaisiin ja luottamushenkilöihin, tarvittaessa annetaan lausuntoja, järjestetään kokouksia asukkaita kiiinnostavista aiheista, sekä järjestetään tapahtumia ja virikkeitä kaarelalaisille. Jotta näissä tavoitteissa onnistuttaisiin mahdollisimman hyvin, tarvitaan hyvää yhteistoimintaa toisten paikallisten toimijoiden, yhdistysten, järjestöjen ja seurojen kanssa, yksittäisiä kansalaiskontakteja unohtamatta. Jotta palvelujen kehittäminen asukkaita hyödyttävään suuntaan onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, on toimijoittemme yhteistoiminta välttämätöntä haluttaessa saada mahdollisimman suuri tehokkuus ja painoarvo tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kaarelan kaupunginosa on väkiluvultaan (nykyisin noin 26500 henkeä) ja pinta-alaltaan (9,46 km) keskikokoisen suomalaisen kaupungin kokoinen, ja varsinkin sen jälkeen, kun Kuninkaantammi (5000 asukasta) ja Honkasuo (vajaat 2000 asukasta) sekä muu lisärakentaminen aikanaan valmistuvat. Se on myös erittäin monimuotoinen kerrostalotyyppisine Kannelmäkineen, puolittaisine puutarhakaupunginomaisine Malminkartanoineen, omakotivaltaisine Maununnnevoineen sekä Hakuninmaineen, ja vielä uusine moderneine Kuninkaantammineen sekä Honkasoineen. Kaarelaa halkoo lisäksi Mätäjoki viehättävine puistomaisemineen. Tämä monimuotoisuus asettaa suuret vaatimukset yhdistää eri intressiryhmien toivomukset mahdollisimman suurta asukasryhmää tyydyttävällä tavalla. Yhteistoiminta ja erilaisten asukasryhmien huomioiminen on tällöin avain hyvien tulosten saavuttamiseksi. Nurkkakuntaisuus ja eristäytyminen omiin poteroihin eivät ole hyödyksi tavoitteellisessa toiminnassa nykypäivänä. Minkälaisia asioita siis kannattaa pyrkiä alueellamme ajamaan? Tarkastellaanpa, millaista väestöä Kaarelassa nykyisin asustaa. Tilastojen mukaan näyttää siltä, että eläkeikäisten osuus on viime vuosina selvästi kasvanut. Tämä trendi on varmasti pysyvä lähiaikoina. Tarvitsemme siis tehostuvaa ikäihmisten huoltoa palvelutaloineen ja kotihoitojärjestelyineen. Entisaikainen malli, jossa useampi sukupolvi asui yhdessä saman katon alla, tai ainakin samassa pihapiirissä, ja jossa työikäinen väki huolehti vanhuksista, ei ole kaupunkioloissa käytännön syistä mahdollinen. Tarvitaan ammatillista auttamista eri muodoissaan. Sekä myös vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Myös alle kouluikäisten lasten määrä alkaa ennusteiden mukaan hieman kasvaa Kaarelassa lähivuosina, mikä ilolla todettakoon. Varsinkin uusilla rakennettavilla asuma-alueilla tätä kehitystä voidaan odottaa. Lisäksi todettakoon, että vuoden 2009 alussa täällä asui 0 - 18 vuotiaita kansalaisia 5424 kappaletta, ja 65 vuotta täyttäneitä 2761 henkeä. Molemmat luvut ovat ennusteissa kasvamassa, varsinkin kun väkiluku muutenkin kasvaa rakentamisen myötä. Heidän tarpeensa on siis jatkossa huomioitava nykyistä paremmin. Oman mausteensa väestörakenteeseen antaa tosiasia, että Kaarelassa asui vuoden 2009 alussa 3147 henkilöä, joiden äidinkieli oli joku muu kuin suomi tai ruotsi. Luku ei ole vähenemään päin, joten olemme siis varsin kansainvälinen kaupunginosa. Ja tämä seikkahan luo monia kehittämismahdollisuuksia alueemme kulttuuritoiminnalle. Kaarela–Seura on yhteistyökumppaneittensa kanssa kiinnittänyt viime vuosinahuomiota erityisesti koulutusasioihin, terveydenhuoltokysymyksiin, liikenneturvallisuuteen, liikuntapalveluiden kehittämiseen ja kaava-asioihin. Moni asia onkin saatu aika hyvin toteutettua asukkaiden parhaaksi. Lähiaikoina eteen tulee monta tärkeää kaupunginosaamme koskevaa kysymystä. Mitä tulee uusi yleiskaava vaikuttamaan? Kuinka tulee Kannelmäen vanhan ostoskeskuksen käymään vuokra-ajan umpeuduttua kuuden vuoden kuluttua? Miten ratkaista liikenneongelma kauppakeskus Kaaren lähistöllä? Saadaanko tänne vihdoinkin ensimmäinen kunnollinen sisäliikuntatila nuorisojäähallin muodossa? Milloin kaupunginosaan saadaan ensimmäinen kunnollinen jalkapallokenttä? Milloin saadaan katuyhteys Kannelmäen ja Malminkartanon välille, ettei tarvitse kiertää 6 – 7 kilometriä Hämeenlinnantien tai Vihdintien kautta? Miten käy Kaarelanraitin puukoulun? Koska saadaan meluvallit Hämeenlinnanväylälle? Ja niin edelleen, joten asioita riittää. Kiittäen menneestä toivon yhteistyökumppaneiltamme jatkossakin tehokasta toimintaa kanssamme tulevina vuosina. Kevään merkit ovat jo ilmassa. Siitä iloitkaamme. Erik Bärlund puheenjohtaja Kaarela-Seura ry YLI 40 000 ASUNNON asuntokanta sisältää asumisen vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin 43 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. VVO:n toiminta perustuu monipuolisen, turvallisen ja hyvän vuokra-asumisen tarjoamiseen. VVO pyrkii osallistumaan keskusteluun Suomen asuntopolitiikasta niin, että vuokra-asuntojen määrä voisi edelleen kasvaa muun muassa työn perässä muuttavien tarpeita vastaavaksi. Asukasyhteistyötä on kehitetty koko VVO:n 45-vuotisen toiminnan ajan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asumiseensa ja asukkaita koskeviin VVO:n toimintatapoihin asukasyhteistyön puitteissa. Asukkaiden viihtyvyyttä on parannettu muun muassa peruskorjauksilla ja yhteistilojen tarjoamisella, monipuolisilla asumisen puitteilla. Vuosittain toteutettavan asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan jopa 92 prosenttia asiakkaista suosittelee tai olisi valmis suosittelemaan VVO:ta vuokranantajana. Keskimääräinen asumisaika on 5,9 vuotta. Pitkät asiakassuhteet perustuvat vuokra-asuntojen suunnitelmalliseen kunnossapitoon, aktiiviseen asukastoimintaan, toimintaa ohjaavaan hyvään asiakaskokemukseen ja palvelun helppouteen. Monipuolista asuntotarjontaa Länsi-Helsingissä Kannelmäen Pasuunakuja 1:ssä sijaitsi VVO:n ensimmäinen oma toimisto vuosina 1978–1983. Tanotorven ilmestymisalueella VVO:lla on lähes 1 000 vuokra-asuntoa. Taloja on Kannelmäessä, Malminkartanossa, Konalassa, Pohjois-Haagassa, Pitäjänmäessä ja Pajamäessä. 45 vuoden aikana VVO on va- VVO on Suomen suurin valtakunnallinen vuokra-asuntoyritys, joka omistaa yli 40 000 vuokra-asuntoa 43 paikkakunnalla. Vuokra-asuntokannasta 60 prosenttia on vuokranmääräytymiseltään markkinaehtoista ja 40 prosenttia omakustannusperusteista.VVO perustettiin vuonna 1969. Yritys on pääosin eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama julkinen osakeyhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 335,4 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 70,3 miljoonaa euroa. Lähtökohtanamme on tarjota turvallista ja parempaa asumista. www.vvo.fi kiinnuttanut asemansa luotettavana ja uudistuskykyisenä vuokranantajana. VVO:n tavoitteena on olla halutuin ja tehokkain vuokranantaja. Viime vuosina on kehitet- ty muun muassa helpon asioinnin palveluja, kuten asunnon vuokraamisen sähköisiä palveluja. Ne takaavat vaivattoman asioinnin ajasta ja paikasta riippumatta. Kaarelassa kaavamuutoksia Kannelmäen Kantelettarentiellä muutetaan asemakaavaa Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta asuinkerrostalotontille osoitteessa Kantelettarentie 9. Tontille suunnitellaan lisärakentamista. Tontilla on tällä hetkellä kolme toisiinsa kytkettyä rakennusta, joissa on kolme asuinkerrosta ja maapäällinen kellari. Pysäköintipaikat ovat rakennusten ympärillä ja ensimmäisen kerroksen autotalleissa. Nykyisiin rakennuksiin on suunnitteilla yksi lisäkerros ja tontin kaakkoisosan rakentamattomalle osalle suunnitellaan uuden nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentamista. Runonlaulajantie 48 ja viereisen puistoalueen asemakaavaa muutetaan Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta osoitteessa Runonlaulajantie 48 ja viereiselle puistoalueelle. Omakotitontille on 1980-luvulta lähtien ollut ajoyhteys viereisen puiston puolelta ja kaavamuutoksen tavoitteena on liittää tien vaatima alue puistosta tonttiin. Pelipolun nimi muutetaan Kantelettarenkujaksi, huoltoajon salliva merkintä poistetaan Kannelmäessä sijaitsevan kadun Pelipolku - Spelstigen nimeksi muutetaan Kantelettarenkuja - Kanteletargränden. Pelipolun varrella olevilla kiinteistöillä on käytössä Kantelettarenkujan osoitteet, tästä johtuen esimerkiksi hälytysajoneuvojen on ollut vaikea löytää kohteeseen. Nimistötoimikunta esitti 13.10.2010 Asunto Oy Soittokujan aloitteen mukaisesti, että koko katuosuudelle otetaan käyttöön nimi Kantelettarenkuja. Samalla alueelta poistetaan huoltoajon salliva merkintä, koska Pelipolun kautta tapahtuva ajoneuvoleiikenteen läpiajo Pelikujalle on aiheuttanut ongelmia. Seuraava Tanotorvi ilmestyy 16.4.2014. Aineisto toimitukseen 4.4. mennessä. Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi/tanotorvi Kantelettarentie 9 kaavamuutosehdotus. Runonlaulajantie 9 kaavamuutosehdotus. ETSITKÖ KOTIA? www.ilmarinen.¿/asunnot
4 12.3.2014 MAJAVAN MATKASSA Kissan hännän vetoa E läkkeelle päästyäni kuvittelin, etten enää koskaan tarvitse ainakin neljännesvuosisata sitten hankkimaani tummaa pukua. Luuloni oli väärä. Puku oli roikkunut naftaliinipussissa käyttämättömänä vuosikausia, joskus olin kyllä uteliaisuuttani kokeillut, että mahtuukohan se vielä päälle. Välillä puku oli epämuodikas, koska trendit vaihtelivat, välillä napitus oli väärä ja välillä käänteet olivat joko liian leveät tai liian kapeat. Joskus puku oli taas täysin muodikas, siis sama ilmiö kuin seisovalla kellolla Kaksi kertaa vuorokaudessa risa kellokin on sekunnilleen oikeassa. Älkää siis missään nimessä heittäkö pois vanhoja, hyviä vaatteita, koska vielä ne joskus muotiin tulevat. Uusia hyviä vaatteita ette tule koskaan saamaan, koska niitä ei enää tehdä. Suomalaiset tehtaat on ajettu konkurssiin jo vuosia sitten. Ruotsalaiset ketjut syytävät markkinoille luokatonta roskaa. Leikkisästi voitaisiinkin sanoa, että jo yhden käyttökerran jälkeen svedupuku istuu, vaikka käyttäjä seisoisikin. Käsittääkseni ainoastaan UFF:stä on enää mahdollista löytää laadukkaita vaatteita. Tummaa pukua olen tarvinnut yhä enenevässä määrin koska ikätoverini ovat alkaneet heittää lusikkaa nurkkaan, potkaista tyhjää ja vaihtaa hiippakuntaa. Ne jotka eivät vielä ole lusikkaa heittäneet, he täyttävät aina vaan komeampia kymmeniä. Tyhjän potkaisusta mieleeni tulee aina vanha juttu kaupparatsu Miettisestä. Tekstiili-alan kauppaedustaja Miettinen oli saanut iäisyyskutsun varsin koruttomissa olosuhteissa. Tapahtumapaikka oli Kuopio, tarkemmin sanoen Miettisen huoneen vessa Hotelli Atlaksessa. Rankan illan ja levottoman yön jälkeen Miettinen oli mennyt krapula-kakalle: Se jäikin Miettisen elämän viimeiseksi teoksi tässä maailmassa. Miettisen pumppu brakasi. Olisi pitänyt tietää ja uskoa, ettei krapulassa saa ponnistella. Oma vika, häh-häh-hää. Hotellin siivooja löysi Miettisen ja ryntäsi saman tien alas resepsuuniin kertomaan portsarille ikävästä tapahtumasta. No, vanha tuttu reseptiomestari soitti heti poliisille, kuten tällaisissa tapauksissa tulee tehdä. Hän soitti myös Miettisen työnantajalle ja kyseli lisäneuvoja siihen, mitä jäämistölle tulisi tehdä. Myyntijohtaja antoikin selkeät ohjeet: - Kerätkää Miettisen tilauslistat ja muut firman paperit ja lähettäkää ne meille. Mikäli Miettinen istuu vielä pytyllä, niin vetäkää... Katoavaista on mainen kunnia, sic transit gloria mundi, niin lähti tämäkin kundi, kuten latinistit sattuvasti sanovat. Koska Tanotorvi on perhelehti ja lapsetkin sitä lukevat, niin en kerro toista mieleeni tullutta juttua, siis sitä, jossa talon vanha mummu oli kuollut ja naapurin talosta oli taasen varastettu ulos jätetty polkupyörä. Pidättäydyn ennen kaikkea kertomasta sitä mitä talon isäntä oli sanonut vahingossa väärään taloon eksyneelle papille ja mitä pappi sitten sanoi... Kerron mielummin ainakin omasta mielestäni hauskan jutun siitä, miten ikävästi perheen lemmikkikissa Maijalle oli käynyt. Maija oli karannut ulos tuuletusikkunan kautta juossut kadulle perin ikävin seurauksin. Naapurien tuotua äidille suruviestin, hän järkyttyi ja mietti käsiään väännellen, että miten hän tämän asian lapsille kertoo. Ei, asia on kerrottava kiertelemättä ja kaartelematta juuri niin kuin se on. Lasten tultua koulusta hän totesikin lapsille, että nyt on käynyt niin ikävästi että Maija jäi bussin alle ja menetti henkensä. Ai jaa, sanoivat lapset ja jatkoivat touhujaan. Oudon realistista suhtautumistapaa ihmetellen äitikin rauhottui. Jonkun ajan kuluttua lapset alkoivat kuitenkin ihmetellä, että minneköhän se katti on mennyt piiloon. Hämmästynyt äiti sanoi että juurihan minä kerroin, miten kissa-raukalle oli käynyt. Silloin repesi, lapset alkoivat parkua ja vollottaa sydäntä särkevästi. Itkua niellen ja nikotellen tyttö sai viimein sanottua, että he olivat ymmärtäneet asian aivan väärin. He luulivat, että äiti oli sanonut, että faija jäi auton alle... Koska olen suuri kissojen ystävä, niin täytyy hieman pehmentää edellistä juttua seuraavalla tarinalla: Kerranpa äiti puuttui perheen ADHD-pojan touhuihin ponnekkaasti. Lopeta heti, älä vedä sitä kissaa hännästä. - Enhän minä vedäkään. Minä vaan pidin kissan hännästä kiinni, sehän se itse veti... Heikki Majava Kanneltalossa vilkasta teatterin saralla Maaliskuun loppu ja huhtikuun alku tuovat Kanneltaloon joukon teatteriesityksiä. Tarjolla on komediaa, ihmissuhteita, kabareetunnelmia ja hersyvää syvä-analyysia suomalaisesta mielenlaadusta. Eija Vilpas, Tiia Louste ja Mikko Karisto tähdittävät näytelmää Yötön yö, joka nähdään Kanneltalossa 13.3. klo 14 ja 19. Yöttömän yön tarina jatkaa jo aiemmasta Tumma ja Blondi -näytelmässä tutuksi tulleiden sisarusten mutkikkaiden, mutta hauskojen vaiheiden seuraamista. Tällä kertaa sisarukset yrittävät viettää perinteistä juhannusta. Maaliskuussa nähdään myös tv:stä tuttua Kumman kaa -kulttisarjaa jatkava Heli Sutelan, Minna Koskelan ja Ilkka Merivaaran Kummanki kaa ja mukana myös Vesa (28.3. klo 18 ja 20). Näytelmä kertoo kaiken tarpeellisen Opel-miehistä, poliisien valvontakameroista ja siitä mitä voi tapahtua, jos töissä ei ole jääkaappia. Jorma Uotinen tuo ensemblensa Kanneltaloon ke 2.4. klo 19. Tuolloin esisijaisesti tanssijana tunnettu mies pistää itsensä likoon laulajana ja kabareelaulujen tulkitsijana draamakonsertissa, joka kantaa nimeä Voilà! Konsertissa kuullaan lauluja Edith Piafin ja Marlene Dietrichin ohjelmistosta sekä Kurt Weilin ja Jari Hakkaraisen sävellyksiä. Illan aikana kuullaan mm. ikivihreät La vie en rose, Padam Padam, Ich hab noch einen koffer in Berlin ja Les feuilles mortes Jorman luotsaaman Näyttelijä Ilkka Heiskasen hahmorepertuaari ja energia hämmästyttävät Huovisen erikoiset-monologinäytelmässä 12.4. kokoonpanon intohimoisina tulkintoina. Jorma Uotisen kanssa näyttämöllä nähdään muusikot Jari Hakkarainen (piano), Petri Ikkelä (harmonikka & bandoneon), Helena Paavola (sello). Huikea tyyppien ja karikatyyrien osaaja, näyttelijä Ilkka Heiskanen marssittaa näyttämölle Veikko Huovisen hykerryttäviä hahmoja riehak- kaana kavalkadina 12.4. klo 14. esityksellään Huovisen erikoiset. Erillisistä tarinoista muodostuu kokovartalokuva suomalaisesta mielenlaadusta, meistä – Huovisen kansasta. Esityksen jälkeen Ilkka Huovinen kohdataan Kanneltalon kahvilan stagella Enemmän irti esityksestä!-taiteilijatapaamisessa. Lisätiedot esityksistä kanneltalo.fi Aina on hyvä aika ostaa oma koti YLEISEN TALOUSTILANTEEN epävarmuus jatkuu, ja kotitaloudet ovat varovaisia suurten hankintojen suhteen. Tilanne on vaikuttanut myös uusien asuntolainojen kysyntään. Hiljaisesta markkinatilanteesta huolimatta uusia asuntolainoja nostettiin Nordeasta 1,2 miljardia euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. - Asuntolainaa on saatavissa, ja keskustelemme mielellämme asiakkaiden kanssa lainatarpeesta, kun sellaista on. Yhdessä löytyy sopiva ratkaisu, toteaa Nordean Kannelmäen konttorinjohtaja Nina Laitinen. Valtiovarainministeriö tiedotti 4.2. lakiehdotuksesta, johon sisältyy myös lainakattoon sisältyviä säädöksiä. Lopullinen lakiesitys valmistuu myöhemmin tänä keväänä. Lainakatoksi ehdotetaan maltillista ratkaisua, joka tulisi voimaan vuoden 2016 heinäkuun alusta lukien. Finanssiala on ollut tiiviisti valmistelutyössä mukana ja esittää, että samalla uudistettaisiin ASP-järjestelmää nykyistä kannustavammaksi ja että säästämisen ala- ja yläikärajoja väljennettäisiin. - Asuntokuplaa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä näköpiirissä. Suomalaiset hoitavat asuntolainansa hyvin, mitä pohjustetaan jo luottoa myönnettäessä. Laskemme, että laina on mitoitettu oikein tuloihin nähden ja että asiakas kykenee hoitamaan lainansa kaikissa tilanteissa, Laitinen täsmentää. - Asiakkaidemme lainanhoitomenoihin menee keskimäärin 29 prosenttia nettotuloista. Tyypillinen asuntolaina on määrältään 85 000 euroa ja laina-aika on 17 vuotta, kertoo Nina Laitinen. jokseenkin yhtä paljon kuin ansiotaso keskimäärin ja vain hieman nopeammin kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat. Tämä kaikki puoltaa näkemystä, että suomalaiset asuntomarkkinat ovat perusterveet, eikä siellä näytä muhivan ikäviä yllätyksiä. Kokonaiskorkotaso on edelleen matala. - Kokonaiskorko on edelleen erittäin edullinen ja se on asiakkaan kannalta ratkaiseva tekijä. Korkotason nousuun kannattaa kuitenkin varautua, neuvoo Laitinen. Kokonaiskorko on edullinen Asiakas voi varautua korkotason nousuun säästämällä, liittämällä asuntolainaan korkosuojauksen tai ottamalla osaksi kiinteäkorkoista lainaa. Tällä hetkellä uusista asuntolainoista puolet on korkosuojattuja. Kiinnostus asuntosäästämiseen lisääntyi edelleen alkuvuonna ja ASPtilien määrä jatkoi kasvuaan. Nordean ekonomistit arvioivat kotitalouksien asunnonostokyvyn hyväksi. Uusien asuntolainojen kokonaiskorot ovat edelleen matalla tasolla. Asuntojen hinnat ovat nousseet Suomessa vuoden 2005 jälkeen Säästäminen kannattaa aina Nina Laitinen - Toivotamme asiakkaat tervetulleiksi keskustelemaan asuntolainaasioista alueen Kannelmäen ja Pitäjänmäen konttoreihin . Räätälöimme sitten yhdessä asiakkaan tilanteeseen sopivan ratkaisun niin, että rahaa jää riittävästi muuhun elämiseen tai yllättäviin tilanteisiin. Näkemyksemme mukaan omarahoitusosuus voi vaihdella, mikäli asiakkaan maksukyky on hyvä, Vesa Valasti Nordea Pitäjänmäestä toteaa. Lisätietoja: Nina Laitinen /Nordea Kannelmäki puh. 050-3708061 Vesa Valasti /Nordea Pitäjänmäki puh. 050-5688072 Muutosvastarintaa MUUTOS ON MAHDOLLISUUS. Muutosvastarinta on aivan turhaa. Muutoksia on turha pelätä. Ihminen sopeutuu mihin vain. Ainahan on niitä jotka vastustavat kaikkea uutta. Helpommalla pääsee kun mukisematta hyväkyy muutoksen kuin muutoksen. Mitenköhän paljon muutoksia vanhan naisen pitää hyväksyä, kestää ja ihastella. Ensin vietiin kodin läheltä ajava bussilinja. Moneen kertaan olimme vastustaneet muutosta mutta nyt ei enää onnistunut. Sitten tuli tieto että pidetty ja ihailemani kirkkoherra lähtee eläkkeelle. Kantautuipa korviini sekin uutinen että suosimani ja käyttämäni ruokakaupan kauppias vaihtuu tulevana keväänä. Muutosta elämään tuo sekin että Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt että eläkeläisyhdistyksille ei anneta avustusta muuhun kuin vuokramenoihin. Avustus on taannut ainakin Pitäjänmäen Eläkkeensaajien toiminnassa sen että olemme voineet järjestää hyvin kohtuuhintaisia retkiä, teattereissa, taidenäyttelyissä ja museoissa käyntejä. Monella koko päivän retki yhteisen lounaan, kahvihetken ja kaiken muun näkemisen ja kokemisen kanssa, on sen viikon kohokohta. Pitääkö meidän kököttää kotona, odottaa että toimintakyky heikkenee niin paljon että kotihoidon hoitajat alkavat toinen toisensa jälkeen piipahdella luonamme. Seuraavaksi liikuntavirasto varmaan keksii että senkin jakamat avustukset tarvitaan nuorison hyväpalkkaisten ammattien valmentavaan toimintaan = jääkiekko, jalkapallo, ralliautoilu. Eivät eläkeikäiset tarvitse taloudellista tukea liikuntaansa. Ahkeralle teatterissa kävijälle jää tänä keväänä ylimääräistä aikaa. Teatterien määrärahoja on vähennetty ja teatterit puolestaan ovat vähentäneet ensi-iltojaan. Muutos ei ole pahasta sillä laatuhan taiteessa ratkaisee. Laadun määrittely vain on välillä vaikeaa. Ainakin kun on nähnyt Helsingin Kaupunginteatterissa pitkälti venäläisvoimin ylöspannun Toveri K:n. Edvard Radzinski on kirjoittanut mielenkiintoisen näytelmän Otto Ville Kuusisesta ja ennen kaikkea siitä miksi hän säilytti henkensä Stalinin valtakaudella. Ohjaus – Roman Viktjukin käsialaa - aiheuttikin sitten katsojassa monenmoisia tunteita: miksi näyttelijät huutavat, tai puhuvat hitaasti, miksi vääntyillään ja kääntyillään ylenpalttisesti. Mutta päällimmäiseksi jäi hämmennys Stalinin ajan kauheuksista. Samaa asiaa jouduin pohtimaan Kansallisteat- terin Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat jälkeen. Ohjaaja Raila Leppäkoski oli rakentanut monikerroksisen näytelmän, jossa Viron historiaa vähemmänkin tunteva katsoja pystyy rakentamaan kaikesta ehjän kokonaiskuvan. Muutosvastarinnan murtamista tarvittiin kun katsojana yritin mukautua koko näytelmän ajan taustalla soivaan musiikkiin. Miksi ei pidetä välillä edes kunnon taukoa? Kummallista miten huonosti välillä sopeutuu erilaiseen ja yllättävään. Kaipa minä viimeistään tämän vuoden lopulla muistan että kotipysäkiltä ei pääsekään bussilla kaupunkiin, samoja ruokiahan siellä ruokakaupassa myydään kuin ennenkin ja kirkon väki odottaa meitä kirkkoon joka sunnuntai ja muulloinkin. On niitä ensi-iltoja luvassa jatkossakin, konsertteja ja näyttelyitäkin piisaa. Leena-Maija Tuominen
5 12.3.2014 Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Ihmisdynamo Kari Varvikko 70 vuotta EIPÄHÄN TULLUT kaksi vuosikymmentä sitten mieleen, että parin vuosikymmenen kuluttua vietetään Kari Varvikon 70-vuotispäiviä samoissa tiloissa ja samoissa iloisissa merkeissä ystävien ja kylänmiesten seurassa. Miehen tuntien en menisi mitenkään väittämään mitä maaliskuussa 2034 tapahtuu. Kari on erittäin pitkäikäistä sukua eikä tässä muillakaan mitään ihmeempiä kiireitä olomuodon muuttamisesta ole. Maaliskuun 1994 Tanotorven kannessa oli kaksi merkittävää tapahtumaa: Martti Ahtisaaresta Suomen presidentti sekä toisena juttuna Kari Varvikko 50 vuotta. Mara hoiti hommansa hyvin ja sai Nobelin rauhanpalkinnon ja vaikuttaa edelleenkin koko maapallon puitteissa. Kari vaikuttaa niin ikään omalla alueellaan vahvasti. Kymmenien vuosien kokemuksella ja näkemyksellä väitänkin, että varsin vähän Kannelmäessä olisi tapahtunut ilman Karin panosta. Hetkellisiä tyhjän hössöttäjiä aina silloin tällöin ilmenee, pysyvyyttä ja pystyvyyttä kuitenkin kovin vähän. Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Näinä aikoina kun ihmiset ovat lopettaneet lukemisen ja siirtyneet nettiin (joka on sama asia) on suorastaan ihme, että Tanotorvi edelleen ilmestyy. Se on vahva näyte sisusta ja sinnikkyydestä. Jokavuotisen Mätisfestarin toteutuminen on myös Karin suorastaan käsittämättömän tahdonvoiman näyte. Hän joutuu käymään samat taistelut joka vuosi byrokraattien kanssa, jotta toivottu tilaisuus voitaisiin ylipäätään järjestää. Uskon, että ainakin itse olisin nakannut rukkaset tiskiin jo monta kertaa. Karin 70-vuotisjuhlat ovat siis enemmän kuin paikallaan. Kanneltalon tilaisuudessa eläviä esiintyjiä riitti kaikilta säveltaiteen osa-alueilta. Kivaa oli. Pidetään sama iloinen meininki päällä tulevinakin vuosikymmeninä. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Heikki Majava Kanneltalossa pidettyihin juhliin oli saapunut parisensataa vierasta. Kari ja Kaija Varvikkoa onnittelemassa Kaarela-Seuran puh.joht. Erik Bärlund. Monitoimimies KARI VARVIKKO seitsenkymppinen ystävänsä kutsui: ”ei kukkia, ei lahjoja” vinkki - ”Kari Karibialle!” Etelän lämpöön mies halajaa, vaikka talvikin on Suomessa jo keväiseksi muuttumassa. Monessa on mies ollut mukana nuoresta pitäen. Kallion kulmilta imit stadin slangin ja katupoikain kepposet. Ne ovat olleet eväspaketissasi Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ koko pitkän taipaleen. Eikä näytä tahti juuri hiipuneen. Kuka nyt eläkeikää muistaa, kun mielenkiintoista puuhaa riittää: mätisfestareiden priimusmoottorille. Lehtimies-toimittaja varsinainen ammattisi, Juttujasi olet ripotellut moniin julkaisuihin, päätoimitellut Tanotorvea ja Eliasta, mutta Kannelmäessä Sinut nimettiin myös vuoden yrittäjäksi. Ei ole yrittäjänkään taival aina ruusuinen senkin sait kokea. Mutta eihän yrittänyttä laiteta, kuten sanotaan — MUSIIKKILEIKKIKOULUUN TAI SOITTOTUNNEILLE? Pikku Huopalahden yhteisöteatteri tuo näyttämölle ihmisiä työn alla Pikku Huopalahden yhteisöteatteri tuo Pikku Huopalahden Nuorisotalolle ihmisiä työn alla. Ryhmä etsi ja työsti kevään esityksen aihetta syksyn harjoituksissa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Heidi Halkilahti kertoo: ”Etsimme työryhmässä yhteistä aihetta näytelmälle: jotain ajankohtaista, jotain yhteistä, jotain koskettavaa, jotain merkityksellistä. Viikosta toiseen tunteita herättivät, nostattivat ja kuohuttivat työasiat. Huomasimme, miten suuressa roolissa työ on päivissämme. Vietämme suuren osan päivästämme työkavereidemme seurassa, määritämme itsemme työn (tai työttömyyden) kautta, taistelemme pitääksemme työpaikkamme ja maineemme.” Työn alla on näytelmä työn merkityksestä ihmiselle. Näytelmä käsittelee työn aikaansaamaa kiirettä, yt-neuvottelujen epäloogisuutta ja raadollisuutta sekä työnarkomaanin elämää työttömänä. Näytelmässä pohditaan, miten selviytyä ainaisen kiireen keskellä ja toisaalta, miten selviytyä työttömän kiireettömässä, mutta hyvin byrokratian täyteisessä elämässä. Näytelmässä tarkastellaan, miten irtisanottavien määrän lisääntyessä töihin jäävien kiireet kasvavat ja sen vuoksi elämän muut osa-alueet jäävät kokematta. Keskiöön nousee ajatus siitä, miten jakaa työ ja vapaa-aika tasapuolisesti niin, että kaikille olisi vähän kutakin. Pikku Huopalahden yhteisöteatteri on tuonut ”kulttuuria kulmille” jo yli 10 vuoden ajan. Mukana on niin alusta asti mukana olleitta kuin uusiakin tulokkaita. Ryhmän esitykset ovat aina uusia, tuoreita ja omista lähtökohdista lähteviä. Yhteisöteatteri yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä, kevään produktion tekijöiden ikähaitari on teini-ikäisestä eläkeläisiin. Yhteisöteatterin toiminta-ajatuksena on taidekasvatus ja kulttuuritoiminnan edistäminen Pikku Huopalahdessa ja sen lähialueilla. Tavoitteena on myös aikuisväestön verkostoitumisen edistäminen ja yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen taiteen keinoin. Esitykset Pikku Huopalahden Nuorisotalossa, Hilda Flodininkuja 6 (Tilkankatu 19). Ensi-ilta su 30.03. klo 15. Muut esitykset: su 6.4. klo 15, la 12.4. klo 19, su 13.4. klo 15, su 27.4. klo 15, la 3.5. klo 19 ja su 4.5. klo 15. Lippuja ovelta 8 €/10 €. Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. vaikeuksien kautta uuteen jatkoon. Jos Tanotorvella on talousongelmia, niin lohduttakoon tieto — tappioluvut ovat suuremmat Hesarilla. Juttumestarina Sinut tunnemme, siksi muistelmiasi vielä odotamme. Siispä häntä pystyyn ja lippu korkealle! Onnea, terveyttä, hellyyttä ja rakkautta sekä pitkää ikää toivotamme KARILLE! Oiva Björkbacka 5.3.2014 Luoteis-Helsingin musiikkiopiston Avoimet ovet la 29.3.2014 klo 11-14, os. Kuparitie 1, 3. krs. Tule ja testaa soittimia, kysele soittamisesta oppilailta ja opettajiltamme. Soitinpolku, minikonsertteja ja kuvismuskarituokioita. Tervetuloa! www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Haku ja ilmoittautumiset uusille oppilaille 29.3. – 7.5.2014 www.luhmo.fi KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Ravintola Rumpu Klaneettitie 10 00420 Helsinki p. 050 - 4433141 www.ravintolarumpu.fi www.facebook.com/ravintolarumpu xLounas xAamiainen xKahvila xYksityistilaisuudet xKokoukset xCatering •Ravintola Rummun tilat sopivat loistavasti kokousten ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. www.autopesucenter.fi •Myös catering-palvelut järjestyvät meiltä tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. •Asiakkaidemme tyytyväisyys on meille tärkeää, joten hyvä asiakaspalvelu on meille kunnia-asia! •Teemme myös yrityslounassopimuksia Aukioloajat * Ma - pe klo 8:00 – 15:00 * Aamiainen: klo 8:00 – 10:00 * Buffetlounas: klo 10:30 – 14:00 Lounastarjous ! Buffetlounas 7.80€ /henkilö ( Tarjous voimassa 13.3. – 28.3.2014 ) M Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
6 12.3.2014 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 Kuolleita Aulis Olavi Hämäläinen s. 31.5.1933 k. 27.2.2014 Aukki vaan kaikkien tuttujen kesken, lähti ystävämme, vaimonsa Seija Annelin “messiin” tuonne yläkertaan. Itse tutustuin Aukkiin noin 30 vuotta sitten kun olin käymässä Brittassa, niistä harvoista vapaista illoista rakkaista lapsistani, tunsin täysin ulkopuoliseksi itseni ja siinä mietinkin, et kyllä on sisäänpäin lämpenevää jengiä tää Kantsun jengi, kunnes Aukki huomas mut ja totesi, tuu tsittaa tänne meidän pöytään! Hän otti mut “siipiensä suojaan“ ja tutustutti kaikkiin näihin ihastuttaviin eri-ikäisiin ihmisiin, enkä sen jälkeen ole muualle kaivannut. Aukkia namikalla muistaen Eeva ja lukuisat ystävät Hyvää tietoa TAMMI-HELMIKUU on firmojen tilinpäätösten ja niiden julkistamisten aikaa. Tavallinen kansalainen joutuu yhä tiiviimmin kokemaan tiedotusvälineiden uutisoinnit, miten maa oikein makaa. Näet hälyttäviä uutisia ovat toki olleet yllätystiedot, että se ja se suuryritys joutuu irtisanomaan niin monta sataa työntekijäänsä. Eikä kattoa näytä tulevan. Ainakin osalle vanhimmalle polvesta tulevat mieleen 1930-luvun viimeiset vuodet Talvisodan alkamispäivään asti. Näet Suomi oli tuolloin voimakkaassa noususuhdanteessa, mutta yhtäkkiä havaittiin, etteivät kriisitilanteen varalta maan viime hallitukset olleet johtaneet yhteiskuntajärjestelmää vahvaksi kestämään iskuja tai armeijaa kelvolliseksi puolustamaan itsenäisyyden säilymistä. Vaikka varoja oli sekä itsenäisyyden säilymisen eräs vakuutusehto olisi ollut riittävä maanpuolustusvalmius. Sinisilmäisyydessä vastuu sysättiin vapaaehtoisjärjestöille. Nyt on esim. elintarvike- ja päivittäistavarain suurliikelaitosten tiedotustilaisuuksissa tullut selvästi ilmi, ettei missään tapauksessa saa hallituksen vuosien tuhlailupolitiikan virheitä siirtää veronkorotuksiin, yms. Sillä jo jokapäiväisen ruuan pienikin verotuslisä vahingoittaa kaikkea elvytyspolitiikkaa. Lehtimies voi todeta heti, että etsikääpä Kataisen työntekijät leikkauksia kehitysavuista, lähialueiden tukirahoista, ylellisestä edustamisesta, yms. S-r yhmä ja SOK pitivät suurinfonsa helmikuun lopulla ja siinä oli sikäli suurta mielenkiintoa, että S-ryhmässä pääjohtaja oli vaihtunut vuoden alusta sekä eräitä muitakin muutoksia on tehty. On annettu ymmärtää, että kyseessä on jopa v. 2014 tuloksen parantaminen, kustannustehokkuuden korjaaminen sekä verkkokaupan maltillistaminen! Uusi pääjohtaja Taavi Heikkilä (kuvassa, kuvatoimitus Pentti Runstén)) esitteli S-ryhmän tuloksen vuodelta 2013. Yhteenlaskettu tulos ennen veroja sekä satunnaiseriä nousi lukuun 226 miljoonaa. Parannusta vuoteen 2012 oli 6.7 %. Parhaiten oli mennyt päivittäistavarakaupassa. Autokaupasta on luovuttu kokonaan sekä maatalouskauppa on myyty muualle. ”Tänä vuonna S-ryhmässä täytyy varautua pieneen kaupan supistumiseen, eritteli Heikkilä. Alueosuuskaupoilta halutaan entistä myyntitahtia sekä SOK:n nousevan tappiolta ainakin nollatasolle. Täytyy tunnustaa, että kaupan elpyminen jää jopa vuoteen 2015.” Uusista SOK-johtajista näin: Johtoportaasta lähtevät Antti Sippola (oli viimeksi vt. pääjohtaja) sekä Vesa Kyllönen. Uudeksi kenttäjohtajaksi pääkonttoriin tulee Arttu Laine, joka on talon kouliintunutta väkeä, siirtyy Keski-Pohjanmaan osuuskaupan toimitusjohtajan paikalta. ”Tehtäväksi tulee tiivistää yhteistyötä päivittäis- ja käyttötavarakaupan sekä ABC-asemien että ravintolatoiminnan ketjuissa, luonnehti Heikkilä. Jorma Vehviläinen johtaa 1.3. alkaen SOK Liiketoimintayhtiötä. Aikaisempi tehtävä oli käyttötavarakauppa konsernijohdossa ja jatkoi: Haluamme uu- distusta kauppaan. Omia ehdotuksia saa vapaasti esittää yhteistyötä muiden kasvuyritysten kanssa. Ideat ovat tervetulleita. Säästämisen ja leikkausten tie on nopeasti suljettu.” Verkkokauppaa tullaan kehittämään. Tuleviin toimintoihin panostetaan kivijalkakauppoja. Britanniasta otetaan mallia ”Foodie.fm”stä ja toiminta alkaa näkyä pääkaupunkiseudulla HOK-Elannossa/Alepojen ruokakaupoissa! - Tavoitteemme on vuodessa 2020, jolloin oletamme ruuan kokonaismyynnistä 5% tapahtuvan verkossa. Nyt luku on 1%, kertoi Heikkilä. Heikkilällä oli myöskin terveiset ja vetoomus hallituksellemme, ettei kehysriihessä vihjailtuja veronkorotuksia toteutettaisi, sillä mm. ruuan arvonlisäverotuksen korottaminen olisi myrkkyä ostovoimalle, talouskasvulle sekä työllisyydelle. Sillä tarvitaan kunnollisia kasvunäkymiä että hyvää työllisyyttä. Tiedoksi asiakkaille: S-ryhmä ja SOK jakoivat v. 2013 bonusta €379 miljoonaa! Esim. Suomen suurimmalla osuuskaupalla HOK-Elannolla on 580 000 asiakasomistajaa. Sata vuotta sitten tuli elokuvateattereiden ohjelmistoon eräs alan suosituimmista hahmoista, Charlie Chaplin (18891977). Helsingin Taidemuseossa, Tennispalatsissa, on avattu näyttely Chaplin kuvissa, mikä on avoinna heinäkuun 13. päivään asti. Britti-kansalainen Chaplin ei ollut pelkästään näyttelijä, vaan käsikirjoittaja, useinkin filmiensä musiikin säveltäjä, jopa joskus ohjaajakin että tuottaja sekä miimikko, joka loi tanssin mukaan esityksiinsä. Taidemuseon amerikkalaispainotteinen näyttely esittelee valokuvin (lähes 200 kpl) ja elokuvapätkillä Chaplinin uraa alkaen filmien kulkurista, minkä elämäntyötä ei edes katkaise tai tuhoa äänielokuvan tulo. Teosvalinnat ovat runsaita. Kun Taidemuseon monisisältöinen ohjelma käsittää tekstimuodossa useita konekirjoitusarkkeja, niin kiinnostuneet löytävät kaikki tiedot osoitteesta:www.helsingintaidemuseo.fi ja elokuvien osalta.www.kavi. fi. Yli neljän kuukauden ohjelmisto on tosi laaja. Näyttelyyn liittyvää 40-sivuista lehteä saa mukaan näyttelystä. Lehdestä ilmenee, että Chaplin-elokuvat tulivat Suomeen varsin tuoreeltaan, sillä alku oli jo syksyssä 1914. Saman aikaisesti, mutta eri kerroksessa avattiin näyttely nimeltään ”YKSIN”, missä esitellään 15 nykytaiteilijan maalauksia, piirustuksia, valokuvia, installaatioita ja mediateoksia. Antoisa näyttely, sillä teokset todistavat, että yksinäisyyttä on monenlaista. Fyysistä tai tunnepitoista. Näyttely valottaa hyvin yksinäisyyden ongelmakenttää. Näyttelyssä on myös Helsinki Missionin osuutta sekä Barnavårdsföreningen i Finland´lta. HUOM! Ilmainen sisäänpääsy kaikille joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Ja myös 13.7 asti. Taidemuseo-lehden sivun 19. artikkeliin ”Diktaattori”, missä ohjelmistosuunnittelija Antti Alanen artikkelissaan esittelee vanhan 15.10.1940 ensi-iltaisen Chaplinelokuvan (farssi tai komedia Hitleristä), täytyy minun puuttua teks- tiin huomautuksilla. Alanen tietää oikein, että Hitler näki tämän elokuvan Berliinissä yksityisnäytöksessä. Mutta en usko Hitlerin olleen yksin esitysstudiossa, vaan mukana oli muitakin, koska useat, kuten Goebbels on kertonut Hitlerin reaktiot. Tämä ei millään lailla ärsyyntynyt elokuvasta, vaan koki sen taiteellisena teoksena. Missä vapaudet ovat sallittuja. Miksi olisi ollut yksin? Sekin tiedetään, miten filmi tuli muutamaksi päiväksi Berliiniin. Se lainattiin suurella rahalla Tukholmasta, missä filmillä oli ollut ensi-iltansa 1942. Ja erikoislentorahtina filmi kävi Saksassa sekä palautettiin. Sitäkään Alanen-tietoa en usko, että Chaplin olisi kuullut Hitlerin nähneen elokuvan. Tieto ei missään tapauksessa ole ollut julkinen. Saksalaisten katselusta: Tietenkin siirtolaistaustaiset saksalaiset näkivät filmin USAssa, tai turistit Sveitsissä, mutta HUOM! Aidot tuhannet Saksan kansalaiset näkivät filmiä myös 1941-44, sillä elokuva oli Tokion teattereissa jo keväällä 1941. Japani oli antanut muun muassa saksalaisille laivastotukikohtia sukellusveneille sekä rahtilaivoista muutetuille apuristeilijöille (kuuluisin oli vaarallinen Atlantis KaukoIdän valtamerillä). S-veneille tukikohdat olivat mm. Japanin maaliskuulla 1942 valtaamalla Sumatralla, kuten suurtehoinen Penang ja apupaikka Sabang. Useat Deutsche Marinen muistelmakirjailijat ovat maininneet japsien viihdeilloista, joissa näytettiin juuri Diktaattoria! Ensin alueelle heinäkuussa 1942 tulleille italialaisten S-veneiden miehistöille ja sitten v. 1943 tulleille muille Marinen miehille. Japsit aivan selvästi piruilivat sakuille ja italialaisille, sillä filmissä on mukana myös valtiovieraillut Mussolini, jota näytteli oivasti Jack Oakie! Suomen elokuvateattereihin Diktaattori tuli vasta 26.5.1950, minkä jälkeen minäkin näin filmin Kouvolassa. En malta olla käyttämättä ilmaisua, että ”japanilainen” katsomislupa oli laillinen. Sota ei vielä koskenut vuokrausaikana 1941 Japania. Siksi ”laillinen”, kun olen näet käyttänyt jo 1960-luvulla samantyylistä termiä kirjoittaessani Talvisodan neuvostosotavangeista hyvissä oloissa Suomessa, että kyseinen yli 5000 neuvostokansalaisen joukko oli ”laillisesti” Suomessa Stalinin käskystä ja pääsi suurimpana yhtenäisenä neuvostoryhmänä tutustumaan kapitalismin elämänmuodon kauheuksiin. Mm. Kokkolan sotavankisairaalan kymmenet hoidokit ilmoittivat maaliskuussa 1940 nähneensä Suomessa kotimaassaan puhutun pikaisen kapitalismin kuolinkamppailun, mitä vankien täytyi suomalaisisännilleen luonnehtia sanoilla ”mikä kadehdittava kuolintapa”. * * * dahti ”Banzai Nippon”! Vielä sotahistorian tieto. Kun Saksa antautui toukokuun alussa 1945, niin Japani otti tukikohdissa olleista ainakin kuusi saksalaista ja yhden italialaisen S-veneen sotaansa. Mikä päättyi elokuussa 1945 atomipommeihin. Taidekeskus Salmela Mäntyharjulta on jo hyvissä ajoin tiedottanut tulevan kesän laajan ohjelmistonsa ja kyseessä on keskieurooppalaistenkin suosiman luonnonläheisen taidekeskuksen 25-juhlavuosi 2014. Lisäksi tapahtuma kytkeytyy teemaan ”Mäntyharju - neljäsataavuotias kulttuurikunta”. Mikä myös on totta. Salmelan asiasta kiinnostunut löytää sinne helposti ja autottomallakin on hyvät yhteydet, sillä pikajunalla sujuu matka hyvin noin Mikkelin ja Kouvolan puolivälin paikkakunnalle ja maanteitse kuntaan on linja-autoyhteydet kaikista ilmansuunnista. Itse Taidekeskus on kolmen km:n päässä keskustasta. Tuleva taidekesä alkaa Mäntyharjun kirkossa klo 13.30 avajaiskonsertilla lauantaina 7.6. ja avajaisjuhla on heti perään 7.6. noin klo 14.50 Taidekeskuksessa. Paikalla on myös Kaartin Seitsikko. Tämä tilaisuus alkaa Salmelan juhlafanfaarilla, mikä on samalla sen Kantaesitys. Kaartin soittokunta esittää ja johtajana on itse säveltäjä, kapellimestari Elias Seppälä. Tämän jälkeen: Avauksenpuheenvuoron pitää Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen. Seuraa: yhteistyökumppanin (VMP Group) toimitusjohtaja Heimo Hakkaraisen puheenvuoro. Tämän jälkeen ilmoitetaan Veikkauksen kannustuspalkinnon saaja ja sitten seuraa näyttelyssä mukana olevien taiteilijoiden kukitus. Näitä jo kannuksensa hankkineita tunnettuja taitelijoita on 12 kpl. Vuorossa on ”Ylistyslaulu elämälle” ja sen esittää Liisamaija Laaksonen Kun tietenkin on mitä kaunein kesäinen iltapäivä, niin Kaartin Seitsikko soittelee Puistonäyttämöllä vielä tunnin niille, jotka haluavat nauttia musiikista. Puistonäyttämö on kesän uutuus. Palaamme asiaan sitten suven koittaessa, mutta nyt jo löytyvät laajat kesätiedot: www.taidekeskussalmela.fi Pekka Vanhala NEUVOSTOLIITTO JA JAPANI eivät olleet sodassa esim. 1940-44, vaan Stalin vasta elokuussa 1945. Japsiliikemiehet ja diplomaatit matkustivat Saksaan turvallisesti reitillä Siperian läpi ja puolueettoman Turkin rajalle. Kun Japanin valtion tiedotuslaitos valmisti 1942 dokumentti filmin Pearl Harbor- hyökkäyksestä 7.12.1941, ym. niin filmikopiot tulivat ”Eurooppaan” Turkin kautta. Suomessa filmi ”Nipponin uljaat kotkat” näytettiin teattereissa jo syksyllä 1942 ja USA-lähetystö protestoi. Siksikin, että lähetystönkutsuilla esityksen jälkeen valtiollinen tiedotusjohtaja Kustaa Vilkuna huu- Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
7 12.3.2014 Toisinajattelija Toisinajattelija ILMASTOTIEDEMIEHILLÄ on ongelma, kun lämpeneminen ja hiilidioksidipitoisuus eivät nykymenossa seuraa toisiaan. Omasta mielestäni syy on selvä, miksi niin tapahtuisikaan, kun hiilidioksidi on ilmaston lämpenemiseen vain heikosti vaikuttava kaasu ja sen pitoisuus on pieni, alle promillen puolikas (n. 400 ppm, parts per million eli miljoonasosaa). Hiilidioksidipitoisuus ja lämpökehitys ovat lähteneet erilleen jo viisitoista - kaksikymmentä vuotta sitten. Hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt, mutta globaali lämpeneminen ei ole jatkunut, ei ainakaan yhtä kiivaana kuin aikaisemmin, Iso-Britannian MetOfficen ja hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan. Aluksi hiilidioksidi ja lämpö nousivat käsi kädessä... Olemme kokeneet globaalien lämpötilojen nopean nousun vuosina n. 1970 - 1998. Nousun syy on pantu ihmisen ja hiilidioksidin kontolle. Myös tuorein IPCC:n raportti toteaa näin. Aluksi kaikki näytti hyvältä teorian kannalta. Sekä hiilidioksipitoisuus ja lämpötilat nousivat samaa tahtia. Tai ei itseasiassa aivan samaa tahtia, sillä jos laskettaisiin suoraan hiilidioksidin teho, lämpötilat olisivat nousseet hitaammin. Tällaisessa yhteydessä on luontevaa olettaa, että lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus aikaansaa muutakin lämpenemistä tehostavaa, ilman vesihöyry mahdollisesti lisääntyy jne. Siksi on johdonmukaista ajatella, että hiilidioksidi katalysoi muutoksia ja lämpeneminen on suurempaa kuin mitä hiilidioksidipitoisuus yksin saisi aikaan. On käytettävä kerrointa, jotta käyrät saadaan kulkemaan samaa tahtia. Kerroin, saisiko sanoa liioittelu- kerroin, on ilmeisesti kolmen luokkaa. Tätä en voi tietää varmaksi, ja ne jotka tietävät eli ilmastomallien laatijat eivät tunne kutsumusta kertoa tämänkaltaisia asioita. Kerrointa varmuudella kuitenkin on käytetty malleissa. Sinällään mallinnuksen meteodologiset ongelmat ovat hyvin tiedossa, kaikki toimii lyhyellä tähtäimellä hyvin, kunnes pohja pettää. Mallinnusta käytetään melkein kaikessa tieteessä sekä moneen muuhun, kuten pörssikurssien ennustamiseen. Entä nyt...? Ilmastotiedemiehillä on tosiaan ongelma käsissä, kun globaalien lämpötilojen mittaukset eivät osoita hiilidioksidin kanssa nousevaa käyrää. Pelastuksena, siis teorian kannalta, voisi tulla nopea lämpötilan nousu, joka on mahdollinen, mikäli globaaleja lämpötiloja nostaisi voimakas El Nino-ilmiö. Epäuskoisten epäilykset ovat kylläkin heränneet. Viisitoista vuotta ilman selvää käännettä kohti korkeampia lämpötiloja vaikuttaa oudon pitkältä ajanjaksolta. Piakkoin saamme joko nopean purskahduksen kohti korkeampia globaaleja lämpötiloja tai ilmastomalleihin on aika tehdä remonttia. Olisiko meristä selittäjäksi? Houkutteleva selitys globaalin ilmaston lämpenemisen vaimentumiseen on merien ottaminen tarkasteluun. 90% lisälämmöstä onkin sitoutunut meriin, kertoo Helsingin yliopiston meteorologian professori T. Vesala (Yliopisto-lehti, viimeisin numero 2013). Meristä on muodostunut lämpösäiliö. Siellä syvyyksissä piilee lämmennyt vesimassa, joka odottelee ja aikanaan muuttaa lämpökäyrät uudelleen tutkijoiden ennustusten mukaisiksi. Meret ja ilmastonmuutos Mielestäni näin ei voi olla, seuraavista syistä: - Ajatus vuosiksi syviin vesikerroksiin piiloutuvasta lämpösäiliöstä tuntuu oudolta, kun lämmennyt vesi vääjäämättä nousee pintaan kohtuullisella aikavälillä. Viisitoista vuotta on tässä katsannossa paljon. - Meri kyllä muuttaa ilmastoa. Meren lähellä ilmasto on aivan toinen kuin sisämantereella. Koko Suomen asutuskin perustuu Karibian suunnalta tulevan meriveden ilmaa lämmittävään vaikutukseen. Toisinpäin kytkentä on paljon heikompi. Ilman avulla on huonoa lämmittää vettä. Kotona voi kokeilla teeveden lämmitystä hiustenkuivaajalla, se onnistuu vain vaivoin. - Meret lämpenevät olennaisesti auringon säteilyn johdosta. Säteily tunkeutuu valtamerillä ainakin kymmeneen, mutta useimmiten neljästäkymmenestä sataan metriin. Valtameret ovat hyvin kirkasvetisiä, jolloin säteily tunkeutuu syvälle. Tämä meidän ns. ilmastonmuutoksemme tuskin jaksaa aiheuttaa lämpötilanmuutosta meriin, sillä väliaineeseen sisältyvä vähäinen määrä hiilidioksidia on pakostakin tässä yhteydessä bagatelli, vähämerkityksinen. - Meret muutenkin hallitsevat ilmastoa, varmaan lukija muistaa, että meret peittävät suurinta osaa maapallosta. Lyhyesti sanoen, mikäli professorin sanoja saa käännellä, 90% maapallolle tulevasta auringon lämmöstä taitaakin sitoutua meriin. Jos puhuttaisiinkin merienmuutoksesta? Olisikin ehkä aika puhua paremminkin merienmuutoksesta kuin ilmastonmuutoksesta. Aiempi ilmastopuhe ei ole tainnut riittävästi huomioida merien osuutta ilmastossa. Kun ajatellaan merien lämpösäiliö-ominaisuutta, joka on siis ikiaikainen ilmiö, niin kenties myös jää- Kevätkokous: Kannelmäen peruskoulun toimipiste Puukoulun tulevaisuutta käsittelevä asukasilta 25.3.2014 klo 18.00-19.30 Kaarelan Eläkeläiset ry 26.3.2014 klo13 kerhohuoneisto Kaarelantie 86 Kaarelan Omakotiyhdistys ry 14.4.2014 klo18 tikköjen sulamisessa merien osuus on suurempi kuin on ajateltu. Esimerkiksi auringon lämpösäteilyn vähäiset vaihtelut taitavat kertautua merien kautta, mutta viiveellä. Eli, Pohjoisnavan jäiden sulamisessa saattaa merien pintaveden lämpötilanmuutoksilla olla suurempi vaikutus kuin on osattu arvata. Nythän Pohjoisnavalta puuttuu Euroopan kokoinen pala jäätä. Toisaalta tilanne on sama kuin 1400-luvulla, joten jään vähyys nyt sinänsä ei ole ainutkertaista. Ilmastotiede on siinä mielessä huolestuttavassa tilassa, että tiedemies ei ole tiedemies, mikäli suhtautuu skeptisesti hiilidioksiditeoriaan. Niinpä sivupolut uhkaavat jäädä tutkimatta, tai tarkemmin sanoen rahoitus saamatta sellaisilta projekteilta, jotka luovat epäilyksen varjon hiilidioksidin kaikkivoipaisuuteen. Julkinen keskustelu on samantapaisessa tilassa. Johtava päivälehti ei julkaise epäileviä kannanottoja. Uskonvarmuus on korkealla tasolla, eikä vähiten EU:n virkaportaissa. to 13.3. – la 15.3. EVERY DAY OPEN 09 - 02 Pystymmekö todella säätelemään lämpötiloja maapallolla? Jos tarkastellaan mennyttä, maapallon ilmastossa on aina tapahtunut järkyttäviä muutoksia, äkillisiä tai vähittäisiä. Eliölajit ovat tuhoutuneet ja uudet syntyneet kerta toisensa jälkeen. Uutta on, että nyt ihminen kokee voivansa ohjata maapallon lämpötilaa. Esko Karinen RUOKA KA + OLUT MEILTÄ MYÖS RUOK PUBIRUOKAA! 10 € ILMAINENBILIS KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1 PALLOGRILLI Varaa ilmoitustilasi! Seija Kuoksa 010 320 6663 • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti! kerhohuoneisto Kaarelantie 86 Puukoulu, Kaarelan raitti 1, 00430 Helsinki Kaarelan Omakotiyhdistys ry on varannut Puukoululta tilan alueen asukkaiden ja kaupungin viranomaisten välistä keskustelua varten. Syntymäpäiviä: Opetuslautakunta on päättänyt 15.5.2012, että Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin tiloista luovutaan kokonaan 1.8.2015. Kaarelan Eläkeläiset ry 40 toimintavuotta 16.3.2014 Pakinkylän VPK Asukasyhdistyksen käsityksen mukaan aivan kaikki kaupungin esittämät perustelut eivät ole ajan tasalla tai Puukoulun korvaavat vaihtoehdot saattavat hankaloittaa merkittävästi niiden perheiden elämää, joilla on kouluikäisiä lapsia. Tarkoituksena on saada syntymään rakentava keskustelu viranomaisten ja alueen asukkaiden välille. Tilaisuuteen on kutsuttu vt. linjanjohtaja Marjo Kyllönen. Myös varhaiskasvatusviraston puolelta on tulossa edustaja vastaamaan ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin. Omakotiyhdistys toivoo runsasta ja reipasta keskustelua. jäsenille Kaarelan omakotiyhdistys ry 60 toimintavuotta 26.4.2014 klo 13 Puukoulu, Kaarelanraitti 1 avoin kaikille Kevätmyyjäiset: Tervetuloa! Kaarelan eläkeläiset ry 12.4.2014 klo 10-13 KAARELAN OMAKOTIYHDISTYS ry kerhohuoneisto Kaarelantie 86 Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
o Pettinen & Miikkkko Happy • PALMUSUNNUNTAIN URKUMESSU su 13.4. klo 10. G. Frescobaldin ja J.S. Bachin musiikkia. Konsta Korhonen, Aili Raitavuo, Anne Myllylä, urut. People MALMINKARTANON KAPPELISSA Vellikellonpolku 8 • MESSU sunnuntaisin klo 10. Kirkkokahvit. • LAULETAAN YHDESSÄ –yhteislaulutilaisuus to 13.3. ja 27.3. klo 10 seurakuntasalissa. • AAMUPYSÄKKI ti 18.3. ja 1.4. klo 9.15. Ehtoollinen kirkon kappelissa. Aamiainen (1 €) seurakuntasalissa. • LUOTTAMUKSEN MESSU ke 19.3. klo 19. Taizé-lauluja ja hiljaisuutta. • ILTA MARIALLE –KONSERTTI su 23.3. klo 18. Marianpoimijat-kvartetti, käsikelloyhtye Sonuksen soittajia, Juho Myllylä, nokkahuilut, Anne Myllylä, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kirkko soikoon –viikon ohjelmaa. • MUKSUKIRKKO ke 26.3. klo 10. Kirkkohetki perheen pienimmillekin. Mahdollisuus ehtoolliseen. • LAULA JA LEIKI LASTEN VIRSI -KONSERTTI la 5.4. klo 15. Juontaa Siina Hirvonen, lapsikuorot Kannelmäen ja Leppävaaran seurakunnista, johtajinaan Sirkku Rintamäki ja Outi Noponen. Soitinyhtye. Vapaa pääsy. Tervetuloa laulamaan uusia lasten virsiä! • PÄÄSIÄISMYYJÄISET la 12.4. klo 11–13. Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia, buffetissa keittoa, kahvia ja pullaa. • MARIANPÄIVÄN PERHEMESSU su 23.3. klo 15. Nuorisokuoro Kannelkellot laulaa. Yötön Yö • MESSU JA ILTATEE su 13.4. klo 18 Komedia perinteisestä juhannusjuhlasta ja sen yllätyskäänteistä. Mukana Tumma ja Blondi! Pääosissa Eija Vilpas, Tiia Louste ja Mikko Karisto. to 13.3. klo 19, alk. 15/10 € KANNELMÄEN KIRJASTOSSA Klaneettitie 5 Jeah! Annos svengaavaa soul-funkia ja positiivista energiaa Stevie Wonderin, Sly Stonen, Tower Of Powerin ja Steely Danin hengessä! Mukana puhallinsektio Happy Horns sekä soul-gospeltrio TriSis. to 27.3. klo 19, alk. 12/10 € • MIELEN PEILINÄ UNET JA PÄIVÄKIRJAT to 10.4. klo 18. Aiheesta kertomassa kirjailija Anita Konkka, hiljaiseen viikkoon käymässä myös Maarit Levänen ja Leena Paunamo, Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. SITRATORILLA lubi illa-rkaana r u u J vie • SOPPAA, SANAA, SEURAA pe 28.3. klo 12–14 Jussi TYTTÖJEN JA POIKIEN KEVÄTLEIRI Esa Eloranta • Korpirauhassa 2.–4.5. Ilmoittautuminen alkaa 9.4. klo 18 netissä mestat.fi/kannelmaki Isäntänä Juki Välipakka ja Rooty Toot Toot Band ma 7.4. klo 18, vapaa pääsy Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Tee asuntohaaveestasi totta Lampela Nonet & Mari Palo, Sami Pitkämö ä ö ja j Jukka J kk Eskola E k l Tyylikäs kunnianosoitus musikaalisäveltäjä Cole Porterille. ti 15.4. klo 19, alk. 20 € Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Klaneettitie 5, kanneltalo.? Nordea Pankki Suomi Oyj KANNELMÄEN KIRKOSSA: Toteuta asuntohaaveesi ja valitse itsellesi hyvä asuntolaina, joka tarjoaa turvaa elämän yllätyksiin ja joustaa omistajansa tarpeiden muuttuessa. Tutustu nyt Nordean kattaviin asuntolainaratkaisuihin ja kokoa sinulle sopivin laina osoitteessa nordea.?/ asuntolaina. aa t n o j r a t o t n -asu a r k o u v a t s Monipuoli Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari Pitäjänmäki, Hiomotie 30 0200 3000 nordea.? Kuntosali Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja Avoinna avainkortilla joka päivä klo 06.00-23.00 Toimisto avoinna arkisin klo 15.00-20.00 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Puh. 050-541 22 88 • info@kannelgym.fi www.kannelgym.fi • Löytyy myös Facebookista! VVO:n asunto on turvallinen asua ja asuminen on helppoa ja vaivatonta. Meiltä löydät kodin kaikkiin elämäntilanteisiin. Tutustu monipuoliseen vuokra-asuntotarjontaamme pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.vvo.fi tai tule käymään VVO-kotikeskuksessamme. VVO-kotikeskus | Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe klo 9 - 16 | Puh. 020 508 3300 | helsinki @vvo.fi www.vvo.fi Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24 %) ja lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24 %). Teemme sen mahdolliseksi