kÄytÄ heijastinta !
Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan.
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi
Pirteää kevättä!
Gerimax Energy plus
Energiaa ja vitamiineja 3 kuukaudeksi
16,53 90 tabl. rajoitettu erä
No 4 1.4.2012
· 48 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Pekoniin käärittyä lammasta Olkaa hyvä!
Paluumuuttaja Georg Dolivo pitää Kantsusta
2
1.4.2012
Yläkerta
Älä käännä selkääsi
S
illoin kun esimiehen ja alaisen välinen työsuhde menee kuralle, useimmiten kysymys on työnjohdollisesta vajavaisuudesta. Oli tapaus sitten psykopaattis- tai narsismiperäinen, lopputulos useimmiten on, että se kellä on enemmän valtaa, voittaa. Hilkka Ahteen ja Timo Rädyn välinen henkilösuhde tuo mieleeni vaikeuteni 1970-luvun lopulla. Jos ammattiyhdistysliikkeessä omat koirat purevat, niin ne ovat tehneet sen myös edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessä. Ollessani Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) Me-lehden toimituspäällikkönä, esimiehekseni joviaalin Olavi Hurrin jälkeen valittiin pikkusieluinen ja Napoleon-kompleksista kärsivä Seppo Haapanen, joka rupesi syömään serve-makkaraa OTK:n lautaselta. Otettuaan vastaan lehden päätoimittajuuden, hän tuli parin päivän päästä tyköni ja ilmoitti ykskantaan: "Jos emme pärjää keskenämme, sinä lähdet tästä talosta." Siitä alkoi ahdistuksen kaksi vuotta. En edes tuntenut koko miestä. Sen sijaan hänelle mainos persoonastani oli ilmeisesti kylläkin kiirinyt. Hymyilevän kieron ilmeen takaa kuului aina sihahdus: "Et sinä niin hyvä toimittaja ole. Olet ainakin 20 % huonompi kuin kuvittelet olevasi." Mistä se keksi juuri 20 %? Kun joskus kirjoitin juttuja, jotka saivat laajempaakin julkisuutta valtakunnan tiedotusvälineissä, päätoimittaja antoi lehdille mielellään lausuntoja, joissa hän kehui estoitta allekirjoittanutta, mutta imi jyvät omaan laariinsa. Siinä ei mennyt montaakaan päivää, kun päätoimittaja päätti lakkauttaa toimituspäällikön vakanssin. "Olet jatkossa oikea käteni. Meillä ei tarvita kahta päällikköä." Toimenkuvani muuttamista paheksuivat mm. E-julkaisujen toimitusosasto, Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys, Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto. Keskustelin asiasta mm. ministeri Kalevi Sorsan ja OTK:n johtaja Eero Rantalan kanssa. Minusta tehtiin erikoistoimittaja. Siinä olo oli aika erikoista. Kun Frankfurtissa tekemääni juttua, jonka olin kirjoittanut vapaa-aikanani, ei julkaistu omassa lehdessä, pyysin saada laittaa tarinan toiseen, ei kilpailevaan aviisiin. Se kiellettiin. Mairea pikkujättiläinen supsutteli ympäri toimitusta ja yritti laitella tulisia hiiliä ylleni. Sittemmin kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien yliössä.
Otteita päiväkirjasta
Toukokuu 1979. E-julkaisujen toimitusosasto arvosteli päätoimittajan päätöstä lopettaa toimituspäällikön työt. Tähän Haapanen: "Se on oikein, että paheksutte, niin minäkin tekisin, jos olisin toimittaja." Vuosien aikana olin luonut Me-lehdelle kirjoittajaverkoston, johon kuuluivat mm. Arto Melleri, Veijo Meri, Jorma Ojahar-
ju, Arto Paasilinna, Erno Paasilinna, Pentti Saarikoski, Kari Saviniemi. Haapasen määräyksestä soitin Erno Paasilinnalle, että hänen avustajasuhteensa lopetetaan. Huh! Huh! Äly hoi älä jätä! Perässä menivät sitten muutkin. Syyskuu. Haapanen pyysi luokseen ja ilmoitti, että minun ei pidä vetelehtiä työmaalla, vaan kun erikoistoimittajana saan isoa palkkaakin, minun on kirjoitettava vähintään kaksi juttua yhtä Me-lehteä kohti. Lokakuu. Päätoimittaja kieltäytyi hyväksymästä taksilaskua Amerikan lähetystöstä kotiini, koska en ollut pyytänyt häneltä lupaa mennä lähetystöön. Siksi käyntini oli yksityisluontoinen. Luottamusmiehen läsnäollessa hän kivahti: "Haista vittu!" Marraskuu. Haapanen kirjoitutti juttuni 'Avoimesta kanavasta' uudelleen. "Sinut irtisanotaan, jos et kolmen päivän kuluessa kirjoita juttua uusiksi." Helmikuu 1980. Päätoimittaja ilmoitti, että minut erotetaan lehdestä, jos arvostelen häntä ja lehteä. "Sinut erotetaan vaikka laittomasti." Elokuu. Palasin kesälomalta. Haapanen kehotti hakemaan uutta työpaikkaa. Mies ilmoitti, että en saa ajaa omalla autollani työasioissa ilman hänen lupaansa. Jatkossa olisi käytettävä lentokonetta! Päätoimittaja laajensi yksipuolisesti toimenkuvaani ja vaatii, että minun on kirjoitettava Me-lehden lisäksi myös muihin E-julkaisujen lehtiin. Syyskuu. Me-lehdellä on joulukuussa miljoonajakelu joka kotiin. Haapanen ilmoitti, että en saa kirjoittaa lehteen, koska hän tarvitsee palstani omaan käyttöönsä. Marraskuu. Voitin HermanniVallila Seuran perinnetietokilpailun. Joulukuu. Vatsaflunssa iski enkä päässyt tekemään juttua Poriin. Päätoimittaja ei uskonut sairauteeni vaan vaati lääkärintodistusta - ja sai sen. Tammikuu 1981. Olin ilmoittautunut Tampereelle '80-luvun journalismi' -kurssille. Haapanen ilmoitti, että minua ei kouluteta talon puolesta, "Koska olet ilmoittanut kaikille, että olet jo niin hyvä toimittaja." Lehden muut toimittajat kieltäytyivät solidaarisuudesta menemästä kursseille. Helmikuu. Me-lehdessä ilmestyy kansliapäällikkö, kenraali Aimo Pajusesta tekemäni haastattelu. Haapanen soitti ja kehui. Antoi mm. Demarille ylistäviä lausuntoja toimittajastaan Kari Varvikosta. Sovimme, että Me-lehti tarjoaa Pajuselle lounaan. Pajunen sai valtioneuvostolta varoituksen. Olin menossa tekemään juttua mielisairaista kun Haapanen totesi: "Et kai sinä tee taas niin huolimatonta juttua kuin siitä Pajusesta?" Huhtikuu. Toimittaja/kirjailija Juha Numminen haastatteli 'tapaus Pajusesta' kirjaansa 'Julkisuuden kipeys'. Toukokuu. Haapanen ilmoitti, että hän ei osallistu Aimo Pajuselle tarjottavalle lounaalle."Voinko mi-
nä tarjota lounaan?" kysyin. "Totta kai. Omalla kustannuksella." E-julkaisujen koulutuspäivillä Kierinniemessä Jyväskylässä Mäki-Matin toimitusjohtaja, KK:n liittohallituksen ja OTK:n hallituksen jäsen Arvo Perälä yritti väkisin päästä Me-lehden naistoimittajien hotellihuoneeseen. Daamit eivät halunneet ja kun sanoin sen miehelle, dirika repi paitani palasiksi, vertakin roiskui ja erikoistoimittaja lensi seinään. Päätoimittaja totesi Perälän toimineen ihan oikein: "Mitäs vittuilit sille!" Perälä lähetti paidasta rahaa korvaukseksi. Haapanen kertoi, että en voi matkustaa MEK:n minulle henkilökohtaisesti tarjoamalle matkalle Neuvostoliittoon, koska olen haukkunut häntä Kierinniemessä. "Sinut voidaan vaikka erottaa, kun haukuit minua." Elokuu. Voitin Ydin-lehden reportaasikilpailussa toisen sijan. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu. Syyskuu. Haapanen ojensi irtisanomispaperin. Perusteluina taloudelliset syyt. Päätoimittaja kertoi, että hänellä ei ole mitään minua vastaan ja KK:n johtoryhmäkin on aina arvostanut panostani. "Oletko nyt tyytyväinen?" kysyin. Ei vastausta. Tapasin KK:n toimitusjohtaja Niilo Hämäläisen, jota olin aikoinaan ollut avittamassa SAK:n johtoon. Entinen ay-pomo levitteli käsiään: "En voinut mitään, kun päätoimittaja niin tahtoi." Luikureita onko heitä? Minut valittiin Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liiton (SAL) vuosikirjan päätoimittajaksi.
Lauluyhtye BellaCanta viettää 10-vuotisjuhlavuotta
BELLACANTA on nuorekas ja energinen 15-henkinen naislauluyhtye, joka harjoittelee Helsingin suomenkielisen työväenopiston läntisen alueopiston suojissa Kanneltalolla. Yhtyeen ohjelmisto sisältää monipuolista musiikkia: perinteisistä, suomalaisista iskelmistä, ulkomaisiin viihdeklassikoihin ja uudempaan viihteeseen tangosta jazziin. Alkunsa, tuolloin vielä nimetön, lauluryhmä sai syksyllä 2002, mutta hyvin pian yhtye ristittiin BellaCantaksi. Idea nimeemme tuli italialaisesta termistä "Bel Canto", joka tarkoittaa "kaunolaulua". Koska lauluyhtyeemme jäsenet kuitenkin ovat kaikki kauniita, nuoria naisia maskuliiniselta kalskahtava Bel Canto -nimi muokkautui BellaCantaksi (suom. "kaunotar laulaa"). Lauluyhtyettämme on alusta asti johtanut tarmokas ja uusia ideoita puhkuva ilopilleri, MuM Satu Salesvuo. Säestäjänämme on myös
lähes alusta asti toiminut musiikin monitoimimies Vesa Lintula. Yhtyelaulun saloihin saimme tämän vuoden alussa oppia myös Sulasolin järjestämänä Yhtyelaulupäivänä, jonka yhteydessä pidetyssä kilpailussa sijoituimme upeasti kolmannelle sijalle. BellaCantan laulutaipaleeseen on mahtunut myös kahden levyn äänittäminen. Ensimmäinen "Elämän sain soimaan" -levy valmistui vuonna 2008. Levyn nimikkokappaleena kuullaan yhtyeemme "tunnuskappaleeksikin" muodostunut, viihdeohjelma Soitinmenoista tuttu, Elämän sain soimaan. Toinen levymme, kauan odotettu joululevy "Joulu", ilmestyi viime jouluksi ja sai kuulijoiden parissa innostuneen vastaanoton. BellaCantan perinteiksi ovat muodostuneet joulukonsertti Kannelmäen kirkossa ja syyskauden aloittava Kuorojen kierros -tapahtuma. Keväisin olemme esiintyneet Työväenopiston matineoissa ja Kallio kukkii -tapahtumassa Kallion kirjastossa ja metroasemilla. Olemme myös keikkailleet erilaisten yhdistysten juhlissa ja yksityistilaisuuksissa syntymäpäivistä häihin. 10-vuotissyntymäpäiviään BellaCanta juhlistaa muun muassa yhteiskonsertilla Könsikkäiden kanssa Balderin salissa 30.5. Varsinaiset juhlakonsertit pidetään syksyn aikana, niistä tiedotamme myöhemmin. Tervetuloa kuuntelemaan kaunotarten kaunista laulua! Lauluyhtyeen kotisivut: bellacanta.nettisivu.org Keikkatilaukset: satu.salesvuo@ opisto.hel.fi Läntisen alueopiston musiikkiryhmät esiintyvät kevätkonsertissa tiistaina 10.4. klo 19 Kanneltalon auditoriossa. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Ero oli helpotus
Jo siirrossani toimituspäällikön tehtävistä erikoistoimittajaksi KK:ssa rikottiin Työehtoliiton ja Sanomalehtimiesliiton välistä tiedotussopimusta. Itse erottaminen oli täysin laiton ja perustelut kestämättömät. En kuitenkaan vienyt asiaa oikeuteen, vaan otin vastaan pienen lisäkorvauksen ja allekirjoitin paperin, jossa lupauduin olemaan kirjoittamatta KK:sta mitään negatiivista seuraavaan kahteen vuoteen. Jälkeen päin ajatellen asia olisi pitänyt käsitellä raastuvassa, mutta tuossa vaiheessa, kun kotona ovat alaikäiset lapset ja takana esimiehen jatkuva piikittely sekä pyrkimys henkiseen pahoinpitelyyn, sitä on myös helpottunut kun pääsee pois sellaisesta työilmapiiristä jossa kiusaaja - vaikka tyhmempikin - puhaltaa niskaan. Kun tapasin päätoimittaja Seppo Haapasen pari vuotta myöhemmin, pyysin häntä kertomaan todellisen syyn erottamiseeni. Mies käänsi selkänsä.
Lemmikkien toilailut... mielenosoitukset! Tule Mattolaiturille Myyrmanniin.
Avoinna ma-pe 10-19 la 10-17 Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta!
Kari Varvikko
ww www.mattolaituri.info
Pääkirjoitus
Paluumuuttaja
Aikoinaan kun suomalaiset lähtivät suurin joukon Pohjanmaalta ja Itä-Suomesta Ruotsiin töihin, osa heistä tuli vuosien kuluttua takaisin Suomeen paluumuuttajina. Myös moni Vallilan ja Sörkan kasvatti siirtyi joskus 1960-luvun lopulla arava-asuntojen perässä Stadin reuna-alueille. Näitä Valkan ja Herulin kundeja kohtaa edelleenkin eläkepäiviään viettämässä Kantsun ja Myrtsin paikallisissa pubeissa ja rafloissa. Jokin aika sitten tapasin Hermannissa eli Herulissa lapsuuden kaverini, joka oli paluumuuttaja. Raikka flyttas takaisin, koska oli kliffaa mennä sinne, missä tuli skidinä braijatuksi. Muutaman viikon sisällä hän hiffas, että hän oli yksin. Entisiä kaiffareita ei näkynyt; sen sijaan landelta oli tullu paljon uutta jengii tilalle. Savolaisia. Paluumuuttajaa otti snadisti nuppiin. Kivikasvoista kaikkien tuntema Georg 'Jori' Dolivo asui nuoruuteensa Kannelmäessä. Avioiduttuaan hän muutti pois, mutta palasi Espoon kulttuuritoimen harmaapartaisena paluumuuttajana Vanhaistentielle. Eläkepäivien häämöttäessä Jorista on ollut nastaa muuttaa takaisin. Häntä ei lainkaan häiritse se, että kun 60-luvulla Kannnelmäen ostarissa oli vain Valion baari, niin nyt vuonna 2012 siellä on kahdeksan kuppilaa, joista viisi tarjoilee miestä väkevämpää. Kysymys on asenteesta ja siitä miten näkee oman ympäristönsä. Paitsi kapakoita Kannelmäestä löytyy paljon erilaisia muita virikkeitä ja Kaarelassa ympäristöineen on mitä kaunein luonto. Jori laskee varmasti myös sen varaan, että hänellä elämä uusperheen kanssa menee mukavasti. Ja sitä paitsi Espoon kulttuurissa on vielä ihan tarpeeksi hommia mietittäessä kaupungin tieteen, taiteen ja talouden strategiaa. Lisäksi kaikki ne Espoossa tehdyt hyvät työt koituvat myöhemmin niin Kannelmäen kuin Helsinginkin hyväksi siis viimeistään silloin, kun Espoo on osa Stadia. Jori näkee asiat niin, että "maailman pelastaminen on kannattavaa bisnestä" ja angry birds ärsyttää, mutta humanistina hän samalla antaa kaikkien kukkien kukkia. Kannelmäessä paluumuuttajan on hyvä elää ja laulaa vaikkapa kuin Jori 'Kukonpoikana' joskus silloin sunnuntaiaamun radiolähetyksessä 'Tervetuloa aamukahville'.
1.4.2012 Kannelmäen kasvo Georg Dolivo
3
Vanha Kannelmäki on elinvoimainen ja sympaattinen
Georg Dolivoa haastattelemassa Antti Manninen.
Kari Varvikko
E
Tule mukaan KaarelaSeuran toimintaan!
KAARELA-SEURA RY on toiminut alueemme ja se asukkaiden hyväksi jo yli 50 vuotta. Tänä vuonna seura ryhtyy julkaisemaan Tanotorvilehden jokaisessa numerossa listaa tukijoistaan ja niistä yrityksistä, jotka myöntävät alennuksia toiminnoistaan, työstään tai tuotteistaan yhdistyksen jäsenille. Taloyhtiön, yhdistyksen, järjestön jäseneksi liittymisen vuosimaksu on 100 euroa. Yksittäisen henkilön jäsenmaksu 10 euroa. Kaarela-Seuraan liittyminen tapahtuu maksamalla vuosittainen jäsenmaksu yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303. Merkitse tositteeseen nimesi, puhelinnumerosi ja sähköpostisoitteesi, niin lähetämme Sinulle kokouspöytäkirjat sekä muuta kaupunginosaamme liittyvää ajankohtaistietoa. Myöntämäsi jäsenalennus tuotteistasi tai toiminnoistasi ei kuitenkaan edellytä Sinulta välttämättä jäsenyyttä; vaan ainoastaan halua tukea Seuran jäsenhankintaa tarjomalla jäsenelle yrityksesi jäsenedun, joka voi olla esimerkiksi vaikkapa prosenttialennus tavarasta tai yrityksesi tekemästä työstä. Liittymällä tukijana, yksittäisenä jäsenenä tai jäsenedun tarjoajana seuraamme, olet mukana aktiivisessa toiminnassa ja pysyt samalla ajan tasalla Kaarelan alueen tapahtumista. Ystävällisin terveisin KAARELA-SEURA RY Erik Bärlund puh.joht. Kari Varvikko vara.puh.joht.
spoon kulttuurijohtajana vuodesta 12 vuotta vaikuttanut, Kannelmäessä asuva monitoimimies Georg Dolivo kannattaa SuurStadia. Mies miltei sanoo, että älä unta nää, kun häneltä kysyy, pitäisikö Helsingin, Espoon ja Vantaan toimia erillisinä kaupunkeina. Vaikka onkin hommissa Espoossa, mies on ehdottomasti sitä mieltä, että se mahtuu oikein hyvin Helsingin rajojen sisälle. Georg Dolivo vieraili maaliskuun Kannelmäen kasvona Kanneltalossa torstaina 22.3. Dolivoa haastatteli kulttuuritaustat hyvin omaavalla ammattitaidolla Kanneltalon johtaja Antti Manninen. - Vanha Kannelmäki on elinvoimainen ja sympaattinen. Georg on jo sen ajan kantsulaisia, kun valtaosa Kannelmäestä ja Kaarelasta sen ympärillä oli metsää, niittyä ja varvikkoa. Nuorimies Georg muutti perheineen Vanhais-
tentien tornareihin heti kun ne valmistuivat eli vuonna 1959. Kannelmäen alueen asemakaava oli vahvistettu vain paria vuotta aikaisemmin eli 1957. 1960-luvulla Dolivo lauloi 16-vuotiaana Kukonpojat ryhmässä, joka esitti mm. nimipäiväonnittelulauluja Tervetuloa aamukahville lähetyksessä. Kannelmäessä nuoruutensa varttunut Georg ei näin lauantaisin ehtinyt useinkaan mieron tielle, kun aina sunnuntaisin piti skarpata aamutuimaan jo kahdeksan aikaan. Perustettuaan perheen Georg muutti pois Kannelmäestä. Itse asiassa hänestä tuli paluumuuttaja, kun hän kuusi vuotta sitten palasi takaisin entiseen lapsuuden kotiinsa Kannelmäkeen. Miettiessään mitä asioita hän muuttaisi Kannelmäessä, hän ei oikein löydä lähireviiriltään paljoakaan muutettavaa. Niin kauan kuin päiväkodit, terveyspalvelut, koulut yms. pelaavat, hätä ei ole tämän
näköinen. Hänen mielestään vanha Kannelmäki elää sellaista vaihetta, on sellaista reuna-aluetta, jossa jo rupeaa historia olemaan läsnä. Georgea ei häiritse se, että vanhalla ostarilla on monta kapakkaa. Kysymys on enemmänkin siitä, että uudet sukupolvet vierivät. Keitä he ovat ja miten heitä tuetaan?
Georg Dolivo pähkinänkuoressa
Georgij Dolivo-Dobrovolskij syntyi Helsingissä 1945. Oli mukana perustamassa lauluyhtye Kivikasvoja Haminan RUK:ssa 1964. Sitten menikin jonkin aikaa mainosalalla ja viitisen vuotta teologisessa tiedekunnassa. - Teologian opiskeluissa tuli stoppi. Minua ei kiinnostanut sen paremmin teologinen, kirkollinen tai pedagoginen ura. Teatterikoulu tuli vastaan ja menin sinne. Itse asiassa teatteri ja teologia muistutti-
vat toisiaan; molemmat fanaattisia, joissa oli vankka vakaumus totuuteen. Varsinkin kun teatterikoulussa elettiin vielä stalinistien viimeisiä vaiheita. - Mulle ennustettiin, että "Sä eroat vielä kirkosta, vaimosta ja Kivikasvoista." Niin kävikin, mutta paljon myöhemmin. Teatterikoulu oli hieno asia. Siellä oppi niin empatiakykyä kuin itsetuntemustakin. - Kivikasvoista jouduin sanoutumaan irti, kun ne tekivät keikkoja ympäri Suomea enkä muiden hommien takia voinut mennä mukaan. Kun erosin, minut korvattiin Kai Hyttisellä, Sonja Lummella ja kolmella tanssijalla, Georg naurahtaa. Georg Dolivo oli vuosina 198487 Åbo Svenska Teaterin johtaja, Helsingin Svenska Teaterin johtaja 1987-1996, Helsingin kulttuuripääkaupunkihankkeen johtaja 19962000 sekä Espoon kulttuuritoimenjohtaja vuodesta 2000. Kari Varvikko
Sää suosi leijonien talviriehaa
KANNELMÄEN LEIJONIEN Talvirieha leikkipuisto Kannelmäen alueella 4. maaliskuuta kokosi suuren joukon lapsiperheitä nauttimaan keväisestä ja aurinkoisesta Leijona-tapahtumasta. Pienet ja suuret kävijät olivat tyytyväisiä, ja järjestäjilläkin oli mukavaa. Hevosajelu oli lapsille mieluinen ja samoin jännittävä hiihtokilpailukin, vaikka osanottajia olisi mahtunut mukaan enemmänkin.
Leijonat kiittävät kaikkia mukana olleita samoin kuin Helsingin kaupunkia ja leikkipuistoa erinomaisesta yhteistyöstä! Leikkipuisto on keskeinen paikka Kannelmäessä ja sopisi monenlaisten yleisötapahtumien pitopaikaksi.
Seuraava Tanotorvi ilmestyy 9.5.2012. Aineisto toimitukseen 27.4. mennessä.
Hevosajelu oikealla reellä oli Talviriehan suosituin tapahtuma
4
1.4.2012
MAJAVAN MATKASSA
Kohmeen sulattavat konsertit
KUN KEVÄT TUO leppeät tuulet ja
auringon hehkun, niin Kanneltalo tarjoaa keväisin mielin kaksi virkistävää klassista konserttia, joista toinen on lämminhenkisen kodikas ja toinen tulinen ja rytmein säkenöivä. Ensimainittu on Kamari 21 -sarjan konsertti " Virtuoosit kohtaavat" (3.4.) ja jälkimmäinen " Danza del Fuego Tulen tanssi" (17.4.).
Hauennaamat
MISSÄ OLEN NÄHNYT nuo kasvot aikaisemmin? Miksi hän vaikuttaa niin tutulta? Ongelmani ratkesi muutama päivä sitten käydessäni Helsingin kauppatorilla. Sama vakava, ilmeetön naama ja samat hailakat silmät. Iso haukihan se sieltä kalatiskiltä minua tuijotti. AKT:n ylimitoitettu uutisointi alkaa vähintäänkin kyllästyttää. En tunne Rätyä enkä oikeastaan koko asiaa. Toisaalta ei tunnu kukaan muukaan mitään ymmärtävän. No luetaan lehtiä, niin eiköhän se sitten sieltä aukene. Nyt en puhu Rädystä vaan ylipäätään näistä hauennaamoista, joita olen surukseni joutunut elämäni varrella tapaamaan. He ovat erikoista ja kummallista sakkia. Heidän seurassaan en viihdy kuten ei kukaan muukaan. Ikäviä, tyhjänpäiväisiä ihmisiä. Taivas varjele, kun semmoinen esimieheksi sattuu. Useimmat esimieheni ovat olleet täysjärkisiä, rehtejä ihmisiä. Aina kuitenkin on mukaan mahtunut jokunen mulkku-ukko, joten kokemuksia niistäkin on. Niin on kyllä monella muullakin, joten luonnehdinta sallittaneen. Hauennaama esimiehenä on usein henkilö, jolla ei ole nuoruudessaan ollut kavereita tai harrastuksia. Pallopeleihin heitä ei ole otettu ja tytöiltä he ovat saaneet tylyt pakit. Se on katkeroittanut heidän luonteensa. Mikäli hauennaama on omannut edes keskinkertaiset älynlahjat, hän on kompensoinut sosiaalisen heikkoutensa opiskeluun. Tutkintoja suoritettuaan hän on hakeutunut työtehtäviin, usein virkoihin, joiden saamiseksi muodollinen pätevyys vaaditaan. Hän ei järjestä yllätyksiä yksityiselämän käytöksellään tai olemalla turhan joustava. Pykäliä ja määräyksiä noudatetaan tolkuttomuuksiin saakka. Hän kohoaa vihdoin asemaan, jossa hän voi kostaa nuoruutensa hyljeksinnät. Silmäkään ei värähdä eikä käsi vapise, kun juoksuttaa ihmisiä edestakaisin luukuilla jonkun muotovirheen vuoksi. Liioin hän ei kerro, mitä pitäisi tehdä. Virkavaltaisuus ja korpraalihenki kukkii. Te teette, koska minä käsken. Hän saattaa nauttia siitä pyörryttävästä tunteesta kun hän saa pistää junat, autot, laivat, lentokoneet ja satamat seisomaan. Katsokaa te pilkkaajat, MINUN määräyksestäni tämä kaikki tapahtuu. Potut maksetaan pottuina, kärsijöitä ovat tosin syyttömät ihmiset. Mikäli hauennaaman napit eivät riitä aivan koko maan halvaannuttamiseen niin yksilötasollahan voi aina harjoittaa despotismia. Perhe on erinomainen lannistuskohde kunhan asia hoidetaan kasvatuksen ja kurinpidon jalossa hengessä. Lähiympäristö ei havaitse sairasta pirullisuutta vaan pitää sitä esimerkillisenä asioiden hoitona. Pirullisuuden harjoittaminen on erityisen palkitsevaa jos kuulutaan johonkin puhdashenkiseen lahkoon tai yhdistykseen. Tuolloin lupa nujertamiseen on saatu jostakin "ylhäältä" ja on täten erittäin hyväksyttävää eikä asioista edes neuvotella. Dickens kuvasi sattuvasti näitä julmureita teoksissaan. Heikot ja puolustuskyvyttömät olivat vapaata riistaa näille henkilöille. Mika Waltari kertoi historiallisessa romaanissaan Mikael Karvajalka keskiajan
Laila ja Olavi svengaten
LAILA KINNUNEN ja Olavi Virta
olivat, ja ovat vielä tänäänkin, Suomen iskelmätaivaan kruunaamattomat kuninkaalliset. Kaksi eri aikaan syntynyttä ilmiömäisen musikaalista tähteä, joiden kohtaloiden nousut ja laskut ovat hyvin samankaltaisia. Heidän äänensä ja lukemattomat rakastetut laulunsa elävät meissä suomalaisissa meihin kiinni kasvaneina kauniina muistoina ja kuvina. Laila Kinnunen ja Olavi Virta - svengaten! konsertissa Lailan ja Olavin laulut kulkevat rinnakkain. Laulullisesti konserttia kuljettavat suurenmoiset laulajat Milana Misic ja Mikael Konttinen. Orkesterina hyvää tuulta ja svengiä puhaltamassa loistava JASO Big Band. Jaso on omimmillaan 1940-50 -lukujen swing-kauden klassikkojen parissa. Count Basie, Duke Ellington, Benny Goodman ja Glenn Miller - swing, blues, ja latin - siinä nimiä ja linjauksia, jotka sytyttävät sympatioita ja tarjoavat tunnelmia. Jasolle tuttuja foorumeja ovat myös useat Suomen jazzfestivaalit ja kesätapahtumat, kuten esim. Imatra Big Band Festival, Kotkan Meripäivät, Vihreät Niityt, Ylläs Jazz & Blues, Lahden Jazztori, RuskaSwing - monet näistä maan johtavien artistien kanssa. Jasolla on tarjolla monia valmiita ohjelmistokokonaisuuksia, kuten kotimaiset säveltäjät (esim. Toivo Kärki, Erik Lindström, Rauno Lehtinen, Usko Kemppi), ulkomaiset säveltäjät (esim. Cole Porter, George Gershwin) sekä vokalistiohjelmistot (esim. Frank Sinatra, Kirka, Tom Jones) jne. Vuosien mittaan orkesterin solisteina on nähty useita valtakunnan eturivin vokalisteja, kuten esim. naissolisteista Helena Siltala, Sonja Lumme, Laura Voutilainen, Paula Koivuniemi, Bianca Morales, Lea Laven ja sekä miessolisteista Eino Grön, Kari Tapio, Jari Sillanpää, Markku Aro, Sami Pitkämö ja Veeti Kallio. JASO Big Band Kanneltalossa lauantaina 14.4. klo 16 kapellimestarina Ari Jokelainen ja laulusolisteina Milana Misic ja Mikael Konttinen. Liput 25/18 e Lippupalvelusta.
Kamarisalongin tunnelmia
Virtuoosien kohdatessa helmeilee musiikki iloisesti ja kevyesti. Ohjelma painottuu 1800-luvun alkuvuosikymmeniin esitellen aikansa virtuositeettien, Beethoven, Glinka ja Schumann, sävellyksiä. Näiden mestariteosten myötä konsertin virtuoosit pääsevät esittelemään omia huimia soittotaitojaan. Konsertissa soittavat Henri Sigfridsson, Lilli Maijala ja Bion Tsang. Saksaan kotiutunut Sigfridsson on merkittävimpiä suomalaisia pianisteja, jolla on näyttävä kansainvälinen ura ja asema Euroopan klassisen musiikin kentällä. Amerikankiinalainen Bion Tsang on ehdottomasti nuoren polven parhaita sellistejä maailmassa. Hän vierailee kevätkaudella 2012 Sibelius-Akatemiassa ja siten meillä on ilo saada hänet vieraaksi myös Kamari 21 -sarjaan. Lilli Maijala alttoviuluineen on hyvä esimerkki nuoresta, monipuolisesta ja fantastisesta kyvystä. Ensimmäisen kerran hän esiintyi Kamari 21:ssä jo 18-vuotiaana, yli kymmenen vuotta sitten. Vastikään hän sai viran Sibelius-Akatemiasta ja on tulevaisuudessa mukana taiteellisena suunnittelijana konserttisarjassa. Tämän lämminhenkisen konsertin esittelee Kanneltalon kahvilassa tunnettu musiikkitoimittaja Hannu-Ilari Lampila tuntia ennen konsertin alkua.
Angelika Klas
epätoivosta ja täyttymyksestä. Musiikin tunneskaala on laaja herkästä koskettavuudesta virtuoottiseen pyörteeseen. Espanjalainen barokkimusiikki sai myös voimakkaita vaikutteita rytmien täyttämästä kansanmusiikista ja sen vaikutus antaa oman voimansa tähän taidemusiikkiin. "Kerromme ohjelman lomassa Espanjan hovista, esittämästämme musiikista ja säveltäjistä sekä laulujen tarinoista", lupaa Angelika Klas, "tämä konsertti sopii kaikille ja kaikenikäisille, myös niille, jotka eivät ehkä ennen ole tutustuneet barokkimusiikkiin. Rytmit, musiikin kauneus ja herkkyys sekä tulinen tanssi vievät mukanaan!" ti 3.4. klo 18 Kriitikon kyydissä Illan konsertin esittelee kriitikko Hannu-Ilari Lampila. Kahvilassa vapaa pääsy ti 3.4. klo 19 Kamari 21: Virtuoosit kohtaavat Säveltäjät Beethoven, Glinka ja Schumann. Soittajat: Henri Sigfridsson piano, Lilli Maijala alttoviulu ja Bion Tsang (USA) sello. Liput 12/8 e ti 17.4. klo 19 Angelika Klas & Ensemble Recordanza: Danza del Fuego Tulen tanssi Espanjalaista barokkimusiikkia. Angelika Klas sopraano. Ensemble Recordanza: Sunniva Fagerlund nokkahuilu, Louna Hosia sello ja Marianna Henriksson cembalo. Liput 10/5 e
Saksassa harjoitetusta noitavainosta, jonka hyväksyivät Pyhä Inkvisitio ja paavi. Mikael menetti vaimonsa Barbaran kun huippuilkeä noitatohtori, mestari Fuchs todisti tämän jalon ihmisen noidaksi. Barbara poltettiin roviolla hirveän kidutuksen jälkeen. Kuvaus oli eräs kirjallisuuden historian karmeimmista koskien ihmisen pahuutta ja julmuutta. Noitatohtori Fuchs ei itse luonnollisestikaan tuntenut tehneensä mitään väärää. Hän ei edes tullut ajatelleeksi, että hänen todellinen vaikuttimensa oli pohjaton naisviha ja oma kurja elämä. Liekkien ratistessa hän tunsi itsensä hyväksi ihmiseksi. Mitätön dachaulainen kanatarhuri Himmler tunsi itsensä mahtimieheksi ja velvollisuutensa täyttäjäksi kirjoituspöytänsä takana, kun hän murhautti miljoonittain viattomia ihmisiä pirullisen järjestönsä avulla. Hän vain noudatti käskyjä ja toimi niin hyvin kuin pystyi. Samanlaisia tuntemuksia pyöritteli varmaankin toinen paskiainen ja mitättömyys nimeltään Molotov. Hän rakasti kiusata hävinneiden maiden rauhanneuvottelijoita, jotka kaikki olivat henkisesti hänen yläpuolellaan. Tuskin hänelläkään kävi edes mielessä, että hänen toiminnassaan olisi ollut jotain moitittavaa. Vääristely ja valehtelu oli maan tapa, vihollista tai hävinnyttä ei tarvinnut kunnioittaa. Nykyiset uskonsodat muistuttavat samanlaisesta moraalin puutteesta. Jos nyt sitten mennään vielä näihin pienempiin päälliköihin, hauennaamaisiin sellaisiin, niin he liittoutuvat työpaikoilla kaikkein kehnoimman aineksen kanssa talon pätevintä ainesta vastaan. He eivät kerta kaikkiaan voi sietää itseään pätevämpiä henkilöitä. Heidän vihansa ja vainonsa kohdistuu juuri näihin. Kiusaaminen kuten puhumattomuus, työtehtävien pois otto, vähättely ja piirin ulkopuolelle sulkeminen usein riittävät. Kohde lähtee vähin äänin. Valitettavan moni masentuu, ahdistuu, alkaa ryypätä ja tapella julkisesti vastaan. Tätähän nämä kiusaajat juuri haluavat. Tällöin pitää kuitenkin säilyttää malttinsa ja olla provosoitumatta. Näytteleminen auttaa. Kiusaaja ei jaksaa kauaa kiusata samaa henkilöä vaan hän vaihtaa kohdetta. Kyseessä on pysyvä luonnevika joka ei koskaan parane. He jaksavat loppuun saakka kuten mestari Fuchs, Himmler tai Molotov. Älkääpä kuitenkaan huolestuko. Kyllä aika hoitaa.
Ihmeellinen luonto
Otsikon mukainen luentosarja (2pv) pidetään työväenopistolla 31.3. ja 14.4.
LUONTO ON KAUNIS ja ihmeellinen. Se voi toimia myös ilon antajana ja energian lähteenä kiireiselle ja stressaantuneelle nykyajan ihmiselle. Usein luulemme tietävämme kaiken jostain eläinlajista kokemuksemme perusteella. Luennolle on kerätty eri puolilta maailmaa muutamien eläinlajien edustajien huippu- älykkäitä suorituksia. Kuinka koira, kissa ja hevonen tietävät tulla kotiin ? Mikä on muuttolintujen suunnistuksen salaisuus ? Voiko kotieläin vaistota, milloin omistaja tulee kotiin ? Delfiinillä on suhteellisen suuret aivot verrattuna kehonsa painoon, minkä vuoksi sitä on pidetty älykkäänä. Niillä on havaittu olevan kielikin, josta on tehty tieteellisiä tutkimuksia. Esittelemme tri Mark Lammersin väitöskirjassaan löytämiä havaintoja aiheesta. Luennolla käsitellään myös omakohtaisia kokemuksia delfiinien kanssa kommunikoimisesta. Delfiinien terapeuttisesta vaikutuksesta on myös puhuttu esim. autististen lapsien kuntoutuksessa. Hevosessa taas yhdistyvät älykkyys ja voima. Esim. hevosten ratkaisevasta osuudesta viimeisten Suomen sotien lopputulosten suhteen on annettu ylistäviä lausuntoja. Jos katsot syvälle koirasi silmiin, uskot melkein ymmärtäväsi, mitä se ajattelee. Nykyaikana tietokoneiden tultua avuksi, on mahdollista analysoida koiran haukunta ja muuttaa se ihmisten kielelle ainakin osittain. Tätä on tehty jo vuosia useammassa maassa. Maailmasta on löydetty muutamia koiria, jotka reagoivat musiikkiin "laulamalla". Tauluja ovat maalanneet sekä apinat että kissat kirjallisten lähteiden mukaan. Eläinten aistiherkkyys, vaisto ja huippuälykkäät suoritukset ovat haasteellisen kiinnostavia varsinkin eläinten ystäville. On havaittu, että gorillan tai simpanssin äly voi ulottua pienen lapsen tasolle. Vaikuttaa siltä, että monen lajin yksilöiden väliset älykkyyserot vaihtelevat kuten ihmisillä. Täytyneekö uskoa, että löydämme niiden joukosta omat beethoveninsa ja einsteininsa ? Luentosarjan lopussa pohditaan kasvien ja ihmisten välistä suhdetta. Mikä on magneettikentän vaikutus kasveihin? Edellä mainittuja ja monia muita luonnon kysymyksiä pohditaan näiden luentopäivien aikana.
Rytmiä, väriä, eksotiikkaa ja energiaa!
Karismaattinen ja valloittava sopraano Angelika Klas ja monipuolisella ohjelmistolla aktiivisesti esiintyvä, kolmen viehättävän nuoren naisen yhtye Ensemble Recordanza vievät konsertissaan kuulijan musiikkimatkalle barokin ajan Espanjan hovin ylhäiseen, mutta samalla mystiseen maailmaan. Laulujen tarinat kertovat lähes poikkeuksetta rakkaudesta sen hehkusta, tuskasta,
Lipunmyynti (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Kanneltalo, Klaneettitie 5, www. kanneltalo.fi
Kanneltalo lauantai 14.4. klo 16.00
Mil Milana Misic, Milana Misic, isic, i Mik onttinen Mikael Ko Konttinen ja Jaso Big Band
Heikki Majava
IHMEELLINEN LUONTO luentosarja pidetään kahtena lauantaina 31.3. ja 14.4. 2012 klo 10.00 16.00 Kanneltalossa,Klaneettitie 5 (kirjasto), Kannelmäki, Helsinki. Järjestäjä: TYÖVÄENOPISTO, Läntinen alueopisto. Ilmoittaudu kurssille! Asiakaspalvelu puh. 09- 310 88610, toimisto puh. 09- 310 88 520. Luennoitsija: Matti Ollila.
1.4.2012
5
Ylipormestarin asukasilta Pitäjänmäellä
Asukkaiden ääni kuuluvilla
Pitäjänmäen peruskoulun juhlasalin näyttämöllä istuu yli kaksikymmentä miestä ja naista. Kaikilla nimilaput edessä ja lapuissa tittelinä joko johtaja tai päällikkö. Etualalla isolle screenille heijastettuna tilaisuuden puheenjohtaja valmiina jakamaan puheenvuoroja ja tivaamaan kysymyksiin vastauksia hänen takanaan istuvalta raadilta ja yleisön joukossa istuvilta pariltakymmeneltä viran haltijalta. On alkamassa Ylipormestarin asukasilta, jossa jokaiseen pitäjänmäkeläiseen kotiin jaetussa kutsussa luvataan käsitellä Pitäjänmäen ajankohtaisia asioita ja tulevaisuutta. Kysymykset vaihtelevat kotikadun rakentamattomasta jalkakäytävästä kiertoliittymien kaltevuuteen, terveysaseman vuokasopimuksen kestosta lastenpäivähoidon strategiaan, asemanseudun kohentamisesta suurempiin katukyltteihin. Paikalla olevien asukkaiden toivelistalla ovat monitoimitalo, skeittiparkki, nuorisotalon disko joka lauantaiksi, liikennetariffien rajojen muuttaminen, terveyskeskusmaksujen poistaminen, kirjaston aukioloaikojen pidentäminen, päiväkotien henkilökunnan pysyvyys,
VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET.
KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET!
Lasitusliike Kivijärvi Oy Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi
Ylipormestari kohtaa kansan neljä kertaa vuodessa
Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.
aan mälle v Perem VAKUUSMAKSU
VAIN 250
Kannelmäki, Pasuunatie 2b Heti vapaana olevia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 2 h+tpk+s 66,5 m2,4.krs., vuokra 1.143 /kk 2 h+k+s 61,5 m2 6.krs., vuokra 1.300 /kk Vesimaksu, 2 Mbit/s-laajakaistayhteys ja avainasukasedut sisältyvät vuokraan. VVO:n asunnot ovat savuttomia. VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva. Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi.
VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a | 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9-16 Puh. 020 508 3442 | helsinki@vvo.fi
MYYRMÄEN t teise
Perin koko perheen
MARKKINAT
14.4.
TERVETULOA MUKAAN KOKEMAAN SE AITO MARKKINATUNNELMA!
Maalais-
LAUANTAINA klo 9-18 Myyrmäen tori ympäristöineen
Maakuntien ruokaherkkuja, suoramyyntituotteita ja käsityöläisiä! Monenlaista mukavaa nähtävää ja hankittavaa koko perheelle. Tervetuloa mukaan leppoisaan tunnelmaan!
Ei paha energiayhtiö Lihaisat tuotteet mukana markkinoilla
Ylipormestarin asukasilta järjestetään neljä kertaa vuodessa, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Edellisen kerran ylipormestari esikuntineen on ollut Pitäjänmäellä 1977. Silloin pormestarina oli Teuvo Aura. Ilta järjestetään yhteistyössä paikallisen asukasyhdistyksen kanssa tällä kertaa Pitäjänmäki-seuran kanssa. Seuran puheenjohtaja Lulu Nenonen toivotti vieraat tervetulleiksi ja esitti heti alkajaisiksi yleisön yhteisen toiveen monitoimitalosta. Virkamiehet vastasivat toinen toisensa jälkeen, että kyllä me sellaisen teille suunnittelemme ja hankimme jos päättäjät niin päättävät. Asia jää odottamaan ns. demokratiaryhmän työhön liittyvää selvitystä. Ryhmä on pohtinut miten kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä ja demokratiaa vahvistaa. "Kaupungin toimitilasuunnittelussa ja muussa tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon asukkaiden ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kokoontumistilatarpeet, kuten asukastalot ja kaupungin nykyisten ja tulevien tilojen yhteiskäyttö. Tehdään myös esitys siitä, mikä taho vastaa tilakustannuksista ja mitä ehtoja tilojen käyttöön liittyy". Vastauksissa myönnettiin, että lännen asukastaloverkosto on verrattain vaatimaton. Monia hankkeita on vireillä. Toteuttamiskelpoisin vaihtoehto saattaa olla sosiaaliviraston avustuksilla tuettu hanke.
ja. Insinööri Koivunen lupasi selvittää asian. Kirkkoherra Martti Pitkänen hämmästeli miksi luistinratojen kunnossa pito lopetetaan Helsingissä tiettynä etukäteen määriteltynä päivänä, oli lunta ja talvi tai ei. Liikuntatoimen johtaja Anssi Rauramo myönsi keksineenä tarkan päivämäärän ja perusteli asiaa rahojen riittävyydellä. Talvimiesten pesti loppuu samana päivänä kun koululaisten hiihtoloma. Länsi-Helsingin Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Lahtiluoma halusi puheenvuorollaan varmistaa, ettei Vanhan Hämeenkyläntien ja Konalantien risteykseen ensi vuonna rakennettavasta kiertoliittymästä tulisi yhtä jyrkkää kuin Pitäjänmäentien ja Kaupintien risteyksen kiertoliittymä, jossa bussit eivät tahdo mahtua liikkumaan millään. Vanhaa ei luvattu korjata mutta uusi luvattiin tehdä toisella tavalla. Riitta Mäenpää myös omakotiyhdistyksestä kysyi milloin saadaan pientaloalueille toimivat jätteenlajittelukeskus. Rakennusvirastossa selvitellään parhaillaan asiaa. Pitäjänmäki-seuran varapuheenjohtaja Jouko Hömpillä oli valmis suunnitelma uusien ilmoitustaulujen paikoista: yksi Valintalolla, yksi R-kioskin luo Sulkapolun lähellä ja yksi Ässä-Marketille Pitäjänmäentien varrelle. Kaupunginsinööri Raimo K. Saarinen Rakennusvirastosta lupasi selvittää asiaa. Mutta ilmoitustaulun hoidosta pitää paikallisen asukasyhdistyksen sitoutua huolehtimaan.
uusi yleiskaava, jossa käydään läpi kaikki asemanseudut. Sponda omistaa asemarakennukset ja niitä ympäröivät puistot. Kaupungin ympäristökeskuksen tietoon ei ole viime aikoina tullut valituksia Teknoksen päästöistä. Kaikki on tehty lupaehtojen rajoissa. Asukkaat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita siitä, ettei päästöjä tule. Tämäkin asia luvattiin selvittää. Konala-Seuran puheenjohtaja Heikki Leppänen peräänkuulutti "Palvelutilaverkon uudistaminen hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä ehdotusta yhteistoimintamalliksi" selvityksen kohtaloa. Selvityksen tekemiseen osallistuivat monien yhdistysten ja yhteisöjen edustajat Pitäjänmäellä ja Konalassa. Mitä selvitykselle tapahtuu? Ylipormestari Jussi Pajunen lupasi selvittää sen. Päivähoidon henkilökunnan pätevyys ja riittävyys puhutti. Samoin vanhemmat ovat huolissaan Kolkan päiväkodin remontin aikaisesta väliaikaisesta paikasta. Oulunkylä tuntuu aika kaukaiselta ja luvassa olikin selvityksiä lähempänä Pitäjänmäkeä olevasta väliaikaisesta tilasta. Virkaväki vahvisti vanhempien huolen siitä, että pätevän ja pysyvän henkilökunnan saaminen on vaikeaa, mutta kaikkensa he lupasivat tehdä. Samoin luvattiin että päivähoitopaikat olisivat paikoissa, jonne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Joukkoliikenteen työn alla oleva vyöhykejako herätti myös kysymyksiä. Ylipormestari lupasi että pitäjänmäkeläiset pääsevät jatkossa nykyisellä lipunhinnalla pidemmälle Leppävaaran suuntaan kuin nykyisin. Nopeita uudistuksia nykyisiin pysäkkirajoihin ei luvattu. Samoin toivottiin bussi 39:n vuoroja lisää etenkin viikonloppuisin bussit kulkevat harvakseltaan. Suunnitteilla on että bussin reittiä jatketaan Vantaan puolelle ja samalla vuorovälejä vähän lyhennetään.
kyisillä sijoillaan. Kaupungin ja tilojen omistajan välinen vuokrasopimus ulottuu sinne saakka. Terveyskeskuksen toimitusjohtajan Matti Toivolan mukaan pöydällä ei tällä hetkellä ole suunnitelmia korvata nykyistä terveysasemaa. Aikanaan neuvotellaan jatkoajasta, lupasi Matti Toivola. Illan loppupuolella päästiin keskustelemaan lumesta ja kaduista. Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen Rakennusvirastosta kertoi, että kolme kuukautta on tehty ympäripyöreitä päiviä. Mitkään resurssit eivät Saarisen mukaan riitä siihen, että kadut pidettäisiin läpi vuoden kesäkunnossa. Ihan viimeiseksi ja niukimmalle jäivät kulttuuriasiat. Toteamuksen asteelle jäi taas kerran se, että Pitäjänmäeltä pääsee helpommin Stoaan kuin Kanneltalolle. Hämmennystä on herättänyt sekin, että työväenopisto vähentää kurssitarjontaa ja alueopistot aiotaan lakkauttaa.
Ainutlaatuinen tilaisuus
-Asukkaiden on itse oltava aktiivisia ja toimittava yhdessä, kun alueelle halutaan parannuksia. On myös löydettävä yhteiset tavoitteet, joiden eteen kaikki väristä riippumatta ovat valmiita panostaman. Tekniset asiat tuntuvat hoituvat, samoin tie-, liikenne- ja kaavoitusasiat. Mutta yksilötasolla viihtyvyyteen liittyvät asukastalo-terveysasema-kirjasto -tyyppiset asiat menevät eteenpäin vain painostamalla, pohti Sinikka Kiskonen asukasillan antia. Kiskonen arvelee illan jälkeen paremmin hahmottavansa koko kaupungin organisaation. Kymmenien tuhansien asukkaiden palvelutarpeiden toteuttaminen vaatii kymmenien virastojen olemassa olon. Paikalla olleiden virkailijoiden asiantuntemus oli Kiskosen, Konala-seuran hallituksen jäsenen ja Pitäjänmäen työväenyhdistyksen sihteerin mielestä¸ vakuuttavaa. Se jäi askarruttamaan kun ylemmän virkamieskunnan joukossa oli vain kourallinen naisia. Leena-Maija Tuominen
Asemanseutu kuntoon
Pitäjänmäen asemanseudun parantamista toivottiin. Miksi se on edelleen joutomaata, kysyttiin. Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Kaupunkisuunnitteluvirastosta myönsi että sitä voisi toisenlaisella maankäytöllä parantaa. Esteenä on Teknoksen pitkäaikainen vuokrasopimus ja se että Espoon ja Helsingin raja menee alueen keskeltä. Vuonna 2000 valmistui uusi asemakaava Pitäjänmäen asemanseudusta, mutta kaava palautettiin. Valmisteilla on
Konkreettisia parannuksia
Selkeimmät vastaukset yleisön kysymyksiin tuli liikenneinsinööri Pirjo Koivuselta Liikennesuunnitteluosastolta. Pitäjänmäen Tarmon Puheenjohtaja Kalevi Koverola kiitteli Pitäjänmäen kunnostamisesta, mutta toivoi että Turkismiehentien varrella saataisiin lisää parkkipaikko-
www.teltat.fi
www.markkina.net
Kadut ja terveysasema
Ainakin vuoteen 2016 pitäisi Pitäjänmäen terveysaseman pysyä ny-
Markkinaperinteen tuki ry
6
1.4.2012
SUOMALAIS-VENÄLÄISELLÄ
koululla pidettiin 29.2.2012 kello 18 asukkaille tarkoitettu tiedotus- tilaisuus, jossa Sosialiviraston virkailijat kertoivat osoitteeseen Lavettitie 11 suunnitellusta kehitysvammaisten henkilöiden asumishankkeesta. Virasto oli varustautunut kiitettävästi informoimaan asukkaita ja vastaamaan kysymyksiin. Paikalla olivat viraston vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen, erityissuunnittelija Ulla Häyrinen, autismikoordinaattori Saija Mänttäri, arkkitehti Eeva Jalovaara, kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen ( kaikki sosiaalivirastosta ), sekä projektipäällikkö Heli Miettinen kaupungin Asuntotuotantotoimistosta. Joten asukkailla oli tosi hyvät mahdollisuudet saada selkoa hankkeesta. Kyseiselle tontille on suunniteltu 9 paikkaista pienyksikköä autismista kärsiville nuorille aikuisille, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoidossa, ja liikkuvat ulkona vain hoitajan kanssa. Työntekijöitä tulee 16 ammattilaista. Rakennuksesta tulee kevytrakenteinen puutaloyksikkö, jonka suunnittelija on alan spesialisti arkkitehtitoimisto Pasi Siistonen. Jokaisella hoidettavalla on oma huone, ja kussakin kolmen huoneen siivessä on yhteinen olohuone. Varsinainen rakentaminen alkaa elokuussa 2012, ja yksikön on määrä valmistua vuoden kuluttua elokuussa. Helsingissä on jo nyt ympäri kaupunkia yli 30 tällaista asumisyksikköä, ja saman verran lisää on tulossa vuoteen 2015 mennessä. Tarkoitus on, että autismista kärsiviä ei tuolloin enää hoidettaisi kehitysvamma-
laitoksissa. Näissä pienyksiköissä siis on henkilökuntaa aina paikalla. Hanke perustuu 27.5.2008 tehtyyn sosiaalilautakunnan päätökseen (§ 215) kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishankkeesta (ASU-hanke), joka toteutetaan vv. 2007 2017. Asumispalveluja lisätään eri tavalla ohjausta ja tukea tarvitseville asukkaille. Laitos- hoidon sijaan järjestetään yksilöllisen tuen ja palvelun tarjoavaa asumista. Lavettitien asuntoryhmään muuttavat asukkaat ovat iältään 18 30 vuotiaita autistisia kehitys- vammaisia, jotka ovat ympärivuorokautisen tuen tarpeessa. Heillä on yksilölliset hoito- ja kun- toutussuunnitelmat. He käyttävät avustettuina mahdollisimman paljon lähiympäristön palveluja. Tuen turvin he pystyvät hyödyntämään kauppakeskuksen, julkisen liikenteen, uimahallin ym. normaalipalveluja. He saavat apua päivittäistaitoa vaativissa tehtävissä, kommunikaatiossa, liikkumisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Päivisin asukkaat opiskelevat tai käyvät työ- ja päivätoiminnassa, joihin heille järjestetään kuljetus. Vapaa-aikatoiminnot ja harrastukset kuuluvat myös ohjelmiin. He osallistuvat ohjattuun ruokahuollon ja kodinhoidon töihin. Talo on invamitoitettu liikuntarajoitteisten tarpeiden mukaisesti. Asunnot ovat helposti valvottavia ja äänieristykseen on kiinnitetty erikoishuomiota. Liittymä tontille tulee olemaan Lavettitieltä. Suomessa on arviolta noin 50000 autismista jollain tavalla kärsivää henkilöä, heistä vakavampia tapa-
Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa laaja-alaisia, vaihtelevia ongelmia.Autistiset piirteet ilmenevät monimuotoisena ja yksilöllisenä käytöskuvana, minkä vuoksi nykyään puhutaan mieluiten autismin kirjon henkilöistä. Keskeisiä autismin ilmenemismuotoja ovat puutteelliset kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot sekä mielikuvituksen vähäisyys yhdessä kaavamaisuuden kanssa. Autismin kirjon henkilöiden on vaikea käsittää toisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja aikomuksia. Heidän on vaikea ohjata ja suunnitella omaa toimintaansa, asioiden aloittamista ja lopettamista sekä ajan kulumista ja sen merkityksiä. Kuntoutuksessa lähtökohtana on arkipäivän asioista selviäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista, jatkuvaa ja päivittäiseen elämään ankkuroitua toimintaa kaikissa asiakkaan toimintaympäristöissä.
Titanic, täydellinen onnettomuus
ON AIKA KYLMÄÄVÄÄ tietää, että perämies on komentanut Titanicin komentosillalla Lujaa oikealle (Hard Starboard) ja alus on kuuliaisesti kääntynyt vasemmalle, kuten on ollut määräkin. Ja heti perään Hard Port (Lujaa vasemmalle), ja alus on taas kaartanut oikealle. Jälkimmäinen komento on ollut tarpeen, jotta alus oikeaisi ja perä paremmin ohittaisi jäävuoren. Vähemmästäkin menee nykyihminen sekaisin. Tosiasiassa ruorikomennot ovat olleet siihen maailman aikaan päinvastaiset nykyisiin, vastaten kuvitellun peräsinvarren kääntösuuntaa. Titanicin aikoihin, kun autoilu alkoi yleistyä, alettiin tosin siirtyä nykyisiin komentoihin, jotka ovat siis päinvastaisia ennenvanhaisiin. Tällaisen sekaannuksen, komentojen päinvastaisuuden takia on muun muassa suomalainen rahtialus päätynyt hiekkasärkälle, tosin vuosia Titanicin jälkeen. On olemassa salaliittoteoria, jossa on esitetty, että alusta olisi ehkä tosiaan alettu kääntää väärään suuntaan ja että virheestä on miehistö yhdessä tuumin vaiennut. Arvelisin, että näin ei kumminkaan ole tapahtunut, vaan että onnettomuustutkinta on onnistunut avaamaan riittävällä tavalla tapahtumia komentosillalla. peräsin puree veteen hyvin. On syytetty tehotonta peräsinkonetta. Tässäkään arvostelu ei osu maaliin. Tehokkuudeltaan höyrykäyttöinen peräsinkone on ollut ihan nykylaitteiden luokkaa. Onpa olemassa ohjailukuvia Titanicin 21,5 solmun nopeudella tekemistä kaarroksista, ja alus taipuu kokoisekseen oikein nätisti. Samaten tehdyt ohjailukokeet ja mittaustulokset ennen Atlantille lähtöä osoittavat aluksen kyenneen varsin nopeisiin kaarroksiin. Sitkeä käsitys on ollut että potkureiden kääntösuunnan muuttaminen olisi pilannut käännöksen. Tosiasiassa alus oli jo ohittanut jäävuoren ennenkuin pyörimissuunnan vaihto edes olisi tullut kyseeseen. Kyse on kertaluokkaa suuremmasta ja hitaammasta operaatiosta, jota ei käytettävissä olevan noin 30 sekunnin aikana ole mahdollista edes aloittaa. ollut täysi ymmärrys aluksen saapumisesta jäävuorten läheisyyteen. Jäävuoret voi jopa haistaa, sen lisäksi, että lämpötila putoaa jyrkästi. Tyven aikaansaa, että jäävuorta on vaikea havaita, varsinkin jos sen sininen puoli on alukseen päin. Pieni kauneuspilkku on ollut se, että tähystäjä on ollut korkealla, ja vuori sekoittuu taustaansa, eli mereen. Alempaa tähystäminen, kuten keulasta, olisi erottanut vuoren tähtitaivasta vasten paremmin. Perämiehillä olisi ollut täysi syy pyytää kapteenilta lupaa nopeuden laskemiseen. Ihan ymmärrettävistä kitkatekijöistä johtuen sitä ei haluttu tehdä. Arvovaltaisuuteen ja neuvottelukulttuurin puutteeseen uppoaa aluksia, kun taas kollegiaalinen neuvonpito ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon pitää aluksia pinnalla. Tilanne tosiaan oli sama Estonialla. Päätös nopeudesta oli yksin kapteenilla ja niin alus päätyi olosuhteisiin nähden niin suureen nopeuteen, että aluksen keula hajosi aaltoenergian voimasta. Maailman suurin lento-onnettomuus Los Rodeosin kentällä tapahtui jokseenkin samasta syystä. Kapteenin arvovalta hiljensi perämiehen, vaikka perämiehellä olisi ollut täysi syy ilmaista huolensa havainnoista, jotka puhuivat lähtöpäätöstä vastaan. Täydelliseksi Titanicin onnettomuuden tekee sen täydellinen tarpeettomuus ja se, miten paraskaan alus eikä paras mahdollinen miehistö aina auta jos tehdään yksi ainoa munaus.
uksia noin viidennes. Autismista kuntoutumiseen ja muuhun yhteiskuntaan integroitumiseen liittyvät oleellisimmat kysymykset ovat potilaan kannalta ajateltuina sanat mitä, missä, milloin, kuinka kauan jne. asioiden hahmottamisen kannalta. Autisteja voidaan auttaa, eivätkä he ole mitenkään vaarallisia, joten heitä on turha pelätä. Jokainenhan on nähnyt Suomen televisiosta ainakin jonkun osan sarjasta " Toisenlaiset frendit". Erik Bärlund
Tekosyyt
Helpointa miehistölle on ollut yrittää sälyttää syytä onnettomuuteen aluksen ominaisuuksille. On syytetty tehotonta peräsintä. Totta onkin, että peräsin olisi ollut jokseenkin kelvoton pienissä nopeuksissa ja satamissa. Lujassa vauhdissa sen sijaan huonompikin
Myyntipaikat haussa:
PAPPIA KYYDISSÄ
Mätisfestarit helluntaina 27.5.
Perinteiset Mätisfestarit järjestetään 16. kerran Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella sunnuntaina 27.5. klo 11.00-18.00. Tänäkin vuonna tapahtumaan odotetaan tuhansia osallistujia.
Kannelmäen seurakunnan ulkoilmamessu aloittaa tapahtuman klo 11.00. Helsingin liikuntavirasto laskee jokeen lohikaloja. Alustavasti ohjelmassa mm.: Stadin juhlaorkesteri johtajanaan kitaristi ja säveltäjä Pekka Tegelman, laulusolisteina Maria Hänninen ja Kaj Kääriäinen. Eino Grön, Sävelorkesteri, solisteina Taisto Saaresaho, Pekka Lumme, Raija Koso, Pirjo Tuohimaa. Imitaattorit Keijo Purmonen ja Tuomo Heikkilä. Arpajaiset. Ravintola. Vapaa pääsy ILMOITTAUTUMISET Katettu maksullinen VIP-ravintola. Juoma ja ruokatarjoilu. Myyntipaikat ja VIP-ravintolakortit haussa. Otetaan vastaan lahjoituksia arpajaisvoitoiksi. Tiedustelut Kari Varvikko, puh. 0400447507, kari.varvikko@eepinen.fi
Hubu-bussi
"ONNEKS EN ENEMPÄÄ myöhästynyt", sano mummo, kun bussin perävalot näki. Tämä positiivinen tokaisu toimii aasinsiltana ja johdantona uutiseen: HUBU-BUSSI ON TÄÄLLÄ. Hubu-bussi on liikkuva Walkers-kahvila, joka on tarkoitettu alle 18-vuotiaille nuorille. Bussin taustajärjestöinä toimivat Aseman Lapset ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry. Bussi saapuu valitulle alueelle aina tilauksesta, jonka ovat esittäneet nuorten parissa työskentelevät ihmiset. Kannelmäkeen se tulee huhtikuun alussa ja toimii täällä kolmen kuukauden ajan. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja verkostojen vahvistaminen. Bussi tarjoaa edullisia kahvilapalveluja ilman ostopakkoa sekä mahdollisuuden käyttää erityisiä mobiili- ja pelipalveluja. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on haaste, joka kannattaa ottaa vakavasti. Yhteistyöllä ja yhteisesti vastuuta kantaen syntyvät parhaat tulokset. Ketään ei saa jättää pysäkille. Kannelmäen seurakunta toivottaa Hubu-bussin tervetulleeksi keskuuteemme.
Toisinajattelija
Onnettomuuden todellinen syy
Lopulta kyse on samasta syystä mihin Estoniakin upposi. Ja monia aluksia ennen ja jälkeen näiden. Samasta syystä on tapahtunut useita ilmailuonnettomuuksia. Titanicissa ei olisi tullut kuuloonkaan muuttaa aluksen nopeutta kysymättä lupaa kapteenilta. Kapteeni ei ole ollut täysin tilanteen tasalla tiedonkulun katkeilun takia. Muun muassa täydellisen näkyvyyden ja tyynen ilman takia kapteenilla ei olisi normaalisti ollut mitään syytä huolestua tai edes käydä prykällä tai harkita nopeuden alentamista. Komentosillalla sen sijaan on Esko Karinen Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi
Toisenlaiset frendit
Perusasioita autismista
Toisinajattelija
1.4.2012
7
PALVELUKSESSANNE
Kehystämme maalaukset, graafiset työt, akvarellit, käsityöt ym. Laaja kehysmallisto. Aino Acktén tie 2, p. 587 6720 Pohjois-Haaga Avoinna ma-to 10.00-17.00, pe 10.00-14.00 Rakuunaporkkanat: 1 kg Porkkanoita 1 rkl Rakunaa 3 kpl Sipulia 2 rkl Sokeri 1 tl Suolaa 1. Kuori ja pilko kaikki porkkanat samanmuotoisiksi. 2. Laita teräskattila kuumenemaan, pohjalle ½ dl öljy + voiseosta. 3. Lisää porkkanat ja reilusti kuivattua tai tuoretta rakuunaa. 4. Lisää joukkoon sokeria ja suolaa. Sekoita varovasti puulastalla n. 5 min. 5. Lisää joukkoon vettä, niin että porkkanat peittyvät. 6. Kiehauta, ja tarkista porkkanoiden kypsyys. Pekoniinkäärityt lampaanfileet ja kyljyksiä: 1 kg fileitä ja kyljyksiä 1 pus pekonia (n.10 siivua) 6 kpl valkosipulin kynttä 1. Putsaa fileestä kaikki kalvot pois, ja valmistele kyljykset, poistamalla ylimääräinen rasva ja kalvot. (HUOM! Tilaa nämä valmiiksi kauppiaaltasi ajoissa!). 2. Leikkaa fileistä 50 g pieniä pihvejä, ja taputtele kevyesti n. 2cm korkuiseksi. 3. Kääri fileen ulkoreunan ympärille 1 siivu pekonia. 4. Myös lampaan kyljyksille kevyt taputus. 5. Tämän jälkeen paista kuumalla pannulla. Ensin pekoniin käärityt fileet ja lopuksi kyljykset. Paisto aika n.1 min per puoli. Lopuksi lisää ruskistuneelle pinnalle suolaa ja pippuria. HUOM! Pihvien päälle voi laittaa valkosipulituorejuustoa! Pasha-rahka 2 dl rahkaa 2 dl vispikermaa 2 dl pashaa mintunlehtiä pieni purkki persikkaa 1. Sekoita pasha ja rahka keskenään. 2. Lisää joukkoon persikkapalat. (Jätä persikoita myös koristeiksi!) 3. Lopuksi vaahdota kerma ja sekoita vaahto varovasti muiden sekaan. 4. Annostele Jälkiruoka annosastioihin ja koristele persikalla ja vihreillä minttulehdillä.
Pääsiäisenä pekoniin käärittyä lampaan filettä ja kyljyksiä
Konalan Ristikossa sijaitsevan ravintola Pallogrillin keittiömestari Edi suosittelee pääsiäismenuksi pekoniin käärittyä lampaan filettä ja kyljyksiä. Tykötarpeina valkosipuliperunat ja rakuunaporkkanat. Alkupaloiksi sopivat kananpojan salaatti ja kermaviilikastike. Jälkiruuaksi pasha-rahkaa, kahvia ja suklaamunia. Juomasuosituksena Santa Helena viiniä. Valmistusohjeet 4-6 henkilölle. Maukasta pääsiäistä!
Kananpojan salaatti ja kermaviilikastike 1 kg broileria luun kanssa 1 kpl sitruuna 1 kpl appelsiini 1 kpl sipuli 1 kerä amerikan salaattia 1 rasia kirsikkatomaatia 1 kpl tuore kurkku ¼ vesimelonia Kastike: 1 prk kermaviili 1 rkl sitruunamehua sinappia väh. jauhettua currya Huom! Voit käyttää kaupan valmiita broilerifilesuikaleita, mutta makuero on suuri ! Laita uuni kuumenemaan 160°C 1. Paloittele sitruuna, appelsiini ja sipuli, ja aseta ne vuoan pohjalle. 2. Kaada vuokaan vettä sen verran että se melkein peittää vihannesten pinnan. 3. Aseta broilerit luineen vihannespedille, ja ripottele päälle suolaa ja jauhettua valkopippuria. 4. Laita broilerit kuumaan uuniin ja anna paahtua kullanruskeiksi. (Tarkista kypsyys hammastikulla, kirkas neste on kypsyyden merkki!) 5. Sillä välin kun kanat ovat uunissa, valmista salaatti ja kastike 6. Kun broileri on kypsä, ota se jäähtymään ja sen jälkeen poista luut ja pilko broileri salaatin päälle. Pekoniin käärittyä lampaanfilettä ja kyljyksiä, valkosipuliperunat & rakuunaporkkanat Valkosipuliperunat: 5 kpl isoa perunaa /hlö 1 kpl valkosipulin kynsi 3 kpl sipulia Laita uuni kuumenemaan 180°C 1. Kuori ja leikkaa perunat ohuiksi siivuiksi. 2. Leikkaa kuoritut sipulit myös siivuiksi. 3. Leikkaa kuoritut valkosipulin kynnet. 4. Laita pannulle reilusti (n ½ dl) öljyä ja voita, lisää perunat ja kääntele niitä pannulla että ne irtoavat toisistaan. 5. Heti kun perunoissa on vähän väriä, lisää joukkoon sipuli ja valkosipuli, mausta suolalla ja valkopippurilla, kääntele perunoita ja sipuleita, varovasti. 6. Siirrä kaikki vuokaan, ja laita uuniin. Anna olla n. 20 min. HUOM! Jos haluat kermaiset valkosipuliperunat, lisää 2 dl kermaa ennen uuniin laittoa.
HAAGAN KEHYS
MUSIIKKIA, RUNOJA, LUONNON KAUNEUTTA
Ian McEwan Pekka Kankainen luennoi ma 2.4. klo 18.3020 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Läntisen alueopiston kevätkonsertti ti 10.4. klo 19 Kanneltalon auditoriossa. Opiston musiikkiryhmät esiintyvät. Pohjois-Haagaa eri näkökulmista Luentosarjan aloittaa kotikaupunkipolkujen suunnittelija Pauli Saloranta. To 12.4. klo 18 19.30 Pohjois-Haagan opetuspiste (Näyttelijäntie 14, 2. krs.) Lausuntamatinea Kanneltalon lausujien runomatinea la 14.4. klo 15 Kanneltalon auditoriossa. Ohjaus Iiro Kajas. Suzanne Collins: Nälkäpeli -trilogia Marja Hakalinin luento ma 16.4. klo 18.3020 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo) Luontokuvailta Mikko Tiittanen näyttää valokuvia ja kertoo tutkimusmatkastaan virolaiseen luonnonmaisemaan. Kanneltalon auditorio to 19.4. klo 18.3020.45 Ennen elokuvaa:Vertigo punainen kyynel FT Harri Kilven alustus illan elokuvaan ma 23.4. klo 17 Kanneltalon auditoriossa. Ilmaisnäytäntö klo 18 alkaen konserttisalissa Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Läntinen työväenopisto, Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 310 88526
Uudistu kevääksi!
Tarjoan sinulle piristystä hiuksiisi ehtymättömin ideoin! Tule rentoutumaan viihtyisään liikkeeseemme ja jätä hiuksesi osaaviin käsiin! Vuosien ammattitaidolla:
· Vaativatkin parturi- ja kampaamotyöt (esim. jenkkisiilit) · Tyylikkäät monisävyvärjäykset · Näyttävät kampaukset ja föönaukset arkeen ja juhlaan
Terveisin Eva Povenius
Lisäksi saat liikkeestämme upeat rakennekynnet, ripsipidennykset sekä rentouttavaa urheiluhierontaa.
Klaneettitie 4, Kannelmäki · Eva puh. 044-302 6178 · Kampaamo puh. 045 896 6666 Vain 5 min. asemalta!
ProHius
TUSINA-AIVOILLE
1. Präidää 2. Prätää 3. Replika 4. Skrama 5. Skurukondari 6. Tsiegura 7. Snarandraisaaja 8. Snarkkikset 9. Starbuusi 10. Studari 11. Sturari 12. Svaaraa
Vastaukset sivulla 11
8
Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Puh. 040-7778880 Tervetuloa!
1.4.2012
Kevät on lintujen aikaa
NÄINÄ PÄIVINÄ, jos pistää nenänsä
ulos, on erittäin todennäköistä törmätä lintuun. Ne saapuvat nyt. Toisaalta, esimerkiksi nokkavarpuset ovat olleet Ylästössä koko talven, vaikkei sitä moni tiedä. Merihanhikin saapui jo viikko sitten. Joutsenia lentää siellä täällä, itse näin eilen kahden lentävän Töölönlahden puiston yli iltahämärissä. Jäi tosin selvittämättä olivatko laulu- vai pulla- eli kyhmyjoutsenia. Kalevalainen arvaukseni on että olivat kansallislintuja, laulujoutsenia, eivät nimittäin siivet viuhuneet kuten pullajoutsenilla tapaa tehdä. Aihetodisteiden valossa en kuitenkaan lajitasolle määritystä vie, en ainakaan kaupungin hälyssä. Olkoot vaan joutsenia, Cygnus sp. Erämaalammen rannalla määritys olisi tosin ollut varma. Miten
Kehystalo lopettaa myymälänsä Kaarelassa
KAARELAN Runonlaulajantiellä
sijaitseva kehysmyymälä lopettaa. Yritys palvelee jatkossa Kehystalon syksyllä hankkimassa entisessä Rimm-Artin myymälässä Mannerheimintie 61:ssa, joka sijaitsee puolessa välissä korttelia Ravintola Viiden Pennin vieressä. Yrityksen kehysliike on myös Itä-Helsingin Kauppakartanonkadulla, jossa Kehystalo/Kehysvisan myymälä on sijainnut 70-luvun lopulta saakka. Kaarelan toimipiste on palvellut asiakkaita vuodesta 1982, toimien ensin ns. Niimeksen kauppakiinteistössä, joka on palvellut 60-luvulle asti paikallisena K-kauppana alueella. Viime vuosina kehysmyymälä on sijainnut uudemmassa rakennuksessa samalla tontilla. Yrityksen monivuotinen työntekijä ja Mannerheimintien myymälän hoitaja ja kehystäjä Jussi Fyhr kertoo, että ainahan Kaarelan kehystämö on ollut sijainniltaan hiukan syrjäinen asiakasvirtoja ajatellen. Kun nykyisin suorat toimitukset kehystämöihin usein tapahtuvat suoraan ulkolaisista tehtaista entistä pienempinä lähetyksinä, niin tukkuvaraston pitäminen ei enää ole samalla tavoin hyödyllistä kuin aikaisemmin. Ja kun entinen pääasiallinen toiminta vähenee, ei kehysmyymälän pyörittäminen yksistään ole näin syrjäisessä sijainnissa enää tarkoituksenmukaista. Toisaalta kuluttajan kannalta on ikävää, että tässä poistuu nyt pitkään aluetta toiminutta palvelua, semminkin kun Kannelmäen ostarilla sijaitseva lasiliikekin, Help-lasi on lopettanut kehystämötoimintansa hiljakkoin sekä Jönsaksentiellä että Ostarilla. Erikoisliikkeen palveluja saadakseen kannelmäkeläisen kuluttajan on mentävä yhä kauemmas.
SUUTARI
Prisman parkissa
Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa.
Myös avainpalvelut. Myynnissä mm. liukuesteitä.
Avoinna ark. 10-18, la 10-16 Puh. 09-773 2376, 040-511 4544
www.autopesucenter.fi
SUOMEN PARHAAT PESUKADUT?
KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS!
www.autopesucenter.fi
Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16
M
Mäntsälän lähileipomo
· Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset
(Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista)
HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu
In Dream
L o u n a sk a h vil a
Kannelmäen vanhassa ostarissa
Edulliset hinnat
Myös ulosmyynti.
Juha Lindy
niin? No siksi, että siellä, aistit kirkkaina, sulan viuhinan sointi on erilainen, kantaa pidemmälle. Insinööri mittaisi desibelit, mutta väitän tietäväni asian omakohtaisesti - luonnon hiljaisuuden äärelle pysähtynyt kuulee sydämensä lyönnit ja hippiäisten helinän. Kaupungissa rauhallista sijaa on vaikea löytää. Voi olla, että aamulla koiraa ulkoiluttaessa, kun kävelen hieman kauemmaksi Mannerheimintiestä, osittaismuuttaja hippiäinen on ruusupuskassa pomppimassa, väsyneenä lennolta, puolen metrin pakoetäisyydellä. Hyvää kevättä! Juha Lindy Biologi, FM Helsinki
- Tukkuvaraston pitäminen ei enää kannattanut, sanoo Jussi Fyhr.
Demokratia helsinkiläisittäin
H
ÄN kävi täällä. Edellisen kerran HÄN kävi Pitskussa kolmekymmentäviisi vuotta sitten. Turhan usein ei Helsingin ylipormestari laskeudu alamaistensa joukkoon meidän kulmilla. Nytkin hänet ilmeisesti tuotiin virka-autolla yläasteen koululle ja siellä hän juhlasalissa heilui mikrofoni kädessä jakamassa puheenvuoroja alamaisilleen. Kansalaisen kysymyksen jälkeen hän määräsi kuka virkamiehistä vastaa. Virkaväkeä oli paikalla kymmenittäin. Olimme saaneet kotiin kutsun ylipormestarin asukasiltaan, jossa luvattiin käsitellä Pitäjänmäen ajankohtaisia asioita ja tulevaisuutta. Luvattiin myös että, asukkaat voivat kysyä suoraan kaupunginjohtajalta ja eri hallinnonalojen asiantuntijoilta. Väkeä oli paikalla ja kysymyksiä esitettiin. Yhteenkään niistä ei tilaisuuden puheenjohtaja toiminut Jussi Pajunen vastannut itse. Eikä hän sanallakaan kertonut mitään nykynäkymistä tai kehittämisestä. Esikunta valmistelee ja poliittiset päättäjät päättävät ja Pajunen johtaa! Haluamme Pitäjänmäelle/Konalaan monitoimitalon. Sen tuleminen on virkamiesten mukaan kiinni demokratia-työryhmän mietinnöstä, jonka loppuraportin toimenpide nro 7 = laaditaan selvitys ns. demokratiatiloista ja niiden käytön kustannuksista. Helsingissä demokratia vaatii tiloja, me vain monitoimitaloa. Taannoin olin mukana kun tehtiin raporttia "Palvelutilaverkon uudistaminen hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä, ehdotus yhteistoimintamalliksi." Syntyi hyviä ideoita miten olemassa olevia tiloja voitaisiin käyttää tehokkaasti. Raportti on hautautunut jonnekin. Kon-
ala-seuran puheenjohtaja tivasi minne. Saa nähdä mitä vastataan. Teatterin taloudelliset tuet puhuttavat. Ei teatterissa voi odottaa raportteja ja selvityksiä, joka ilta pitää näytellä. Olen pariin otteeseen viime viikkoina ollut vankilassa. Turun kaupunginteatterin Kakolassa setvittiin vankien välistä kahinointia ja vankien yksityiselämää musikaalin keinoin. Mikko Koukin ohjaama esitys tihkui välillä rokkikonsertin henkeä. Veeti Kallio isänä, joka yllättäen sai vieraaksi tyttärensä, lauloi upeasti ja takasi joukkoineen katsojille viihdyttävän illan. Toisenlaisissa tunnelmissa poistuin Teatteri Jurkasta, kun Rosa Liksomin Rikos päättyi. Pienessä teatterisalissa vangit, jotka läpikävivät "siviili ja vankilaelämäänsä" , olivat aivan silmiemme edessä. Riipaiseva ja pitkäksi aikaa erilaisia ajatuksia herättävä esitys. Seppo Maijala ylti varmaan uransa yhteen parhaaseen suoritukseen. Samaa voisi sanoa rouva Maijalasta eli Heidi Heralasta Panu Rajalan kirjoittamassa ja Kari Rentolan ohjaamassa Sylvissä ja Anitassa. Helsingin Kaupunginteatterin tyylikkäässä esityksessä Herala on Anita ja Eeva-Liisa Haimelin Sylvi. Kaksi naista rakastaa samaa miestä ja kaikesta päätellen Urho Kekkonen rakasti molempia naisia omalla tavallaan. Näytelmän toteutus takasi sen, että julkisten ihmisten elämästä, josta muka tiedämme kaiken tuli esille uutta ja monella tavalla yleisinhimillistä ja koskettavaa. Teatteri Takomossa Milja Sarkolan Perheenjäsen ja Espoon kaupunginteatterissa Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa ovat kevään kärkiesi-
tyksiä. Perheenjäsen pureutuu siihen mitä on olla taiteilijaperheen jäsen tyttärenä ja äitinä. Niukoin keinoin on saatu aikaan puhutteleva esitys. Sarasvatin hiekka pureutuu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin luonnonmullistuksiin. Revontulihallin jäätikkömaisemissa ihminen kutistuu tietoineen ja taitoineen avuttomaksi ja pieneksi. Emme me sittenkään voi kaikella kaikkea. Parhaimmat teatterimuistot ovat jääneet Kansallisteatterin Fedja-setä, kissa ja koira, Kansallisoopperan KadosKissa ja Teatteri Hevosenkengän Risto Räppääjä vauvana esityksistä. Lasten innostus näkemästään ja kokemastaan on aitoa. Pitää olla tarjolla hyvää teatteria, vasta sitten 8- tai 4-vuotias haluaa teatteriin toisenkin kerran. Isona he jaksavat sitten istua tyytyväisinä ylipormestarin asukasillassa kun HÄN seuraavan kerran tulee Pitskuun. Leena-Maija Tuominen
1.4.2012
9
Lehtimies ja eurokommunisti
Erkki Kauppila, Lehtimies ja eurokommunisti. Toim. Noora Kauppila ja Pekka Tuominen.
KANSAN UUTISTEN pitkäaikainen päätoimittaja Erkki Kauppila halusi aluksi kirjoittaa varhaisvuosistaan muistelmat lähinnä jälkipolveaan varten. Ilmeisesti hänelle myöhemmin (osin varmaan ystävien painostuksesta) kypsyi ajatus, että muistelmat saattaisivat kiinnostaa laajempaakin lukijapiiriä. Tätä hän ei kuitenkaan ehtinyt toteuttaa odottamattoman poismenonsa vuoksi. Häneltä jäi mielenkiintoinen kuvaus lapsuudestaan ja varhaisvuosistaan sekä lukuisa määrä erillisiä muistiinpanoja ja ennen muuta laaja lehtikirjoitusten kokoelma. Näistä aineksista Erkin tyttären tytär Noora Kauppila koosti kirjan. Se ei ole tavanomaisessa mielessä elämäkerrallinen muistelma vaan muistelma-aineistoon liittyvä ja sitä täydentävä kooste Erkin ajatuksista ja toiminnasta eri kausina sellaisena kuin se näyttäytyi lehden lukiijoille. On heti alkuun todettava, että kirjan toimittajilla Nooralla ja Pekalla on ollut suuri urakka käydessään läpi useiden vuosikymmenten ajalta Erkin monipuolista lehtikirjoittelua ja samalla myös irrallisia muistiinpanoja ja yrittää koostaa näistä aineksista luettava ja pituudeltaan rajallinen kirja. Perusurakassaan toimittajat ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin. Saattaa olla, että maamme ja varsinkin vasemmistolaisen työväenliikkeen historiaa heikommin tuntevalle nuoremmalle lukijapolvelle olisi ollut tarpeen lisätä joitakin selvennyksiä ja kommenteja. Mutta tällaisenakin se antaa varsin monipuolisen kuvan sekä ajastaan että ennen muuta Erkin ja hänen läheisten työtovereidensa ajatusmaailmasta ja asenteista historian tapahtumiin. Köyhän kiiminkiläisen mökinpojan tie yhteiskuntamme varsinaisille näköalapaikoille oli tiukkaa kamppailua elinmahdollisuuksista ja ennen muuta opinhalujen toteuttamisesta. Erkki käyttikin kaikki avautuvat mahdollisuudet tyydyttää opinhalujaan. Metsä- uitto- ja maatöiden lomassa hän aloitti opiskelut kirjeopistossa. Sitten hän pääsi hieman yllättäen Työväen Akatemian kurssille Kauniaisiin, ja seuraavana vuonna Sirola-opistoon Vanajanlinnaan. Tästä aukenikin siten jo järjestötoimitsijan ura SKP:n Oulun piirin valistussihteerinä ja sittemin SKDL:n keskustoimistossa Helsingissä. Uusi käänne Erkin elämässä koitti syyskuussa 1954, jolloin hänet valittiin ensimmäiseen sotienjälkeen Moskovaan puoluekouluun lähtevien ryhmään. Moskovassa alkoi jo tuntua uudet tuulet. Stalin oli kuollut maaliskuussa 1953. NKP:n sisäisessä ankarassa valtataistelussa Nikita Hrustsevin ryhmittymä pääsi niskan päälle. KGB.n pelätty päällikkö Laurentija Berija vangittiin ja teloitetiin. Leireiltä alettiin vapauttaa tuhansia poliittisia vankeja. NKP:n 20. edustajakokouksessa 1956 pitämässään salaisessa puheessaan Hrustsev tuomitsi Stalinin rikokset. Erkki palasi kuitenkin kotiin jo ennen puoluekokousta tammikuussa 1956. Hän pääsi toiveammattiin Vapaan Sanan toimitukseen ja sittemmin Kansan Uutisten eduskuntatoimittajaksi. Se oli nuorelle miehelle hyvä näköalapaikka maamme politiikan varsinaiseen keskiöön. Työssään Erkki tutustui maamme politiikan varsinaisiin kärkinimiin ja pääsi seuraamaan päätöksentekoa sekä eduskunnan että hallituksen piirissä. Seuraava käänne Erkin perheen elämään tuli kesällä 1964, jolloin Erkki lähetettiin Moskovaan Kansan Uutisten kirjeenvaihtajaksi. Tällä kertaa perhe pääsi mukaan. Vaimo Eine avusti Erkkiä kirjoitustöissä ja pääsi itsekin opiskelemaan puoluekouluun. Lapset Riitta ja Leena aloittivat koulun Moskovassa. Kumpikin saivat erinomaisen venäjänkielen taidon. Erkille muodostui varsinaiseksi journalistin kokeeksi Hrustsevin erottamiseen liittynyt uutisointi. Osoittautui, että Erkki oli ensimmäinen ulkomainen kirjeenvaihtaja, joka antoi lehdelleen totuudenmukaisen kuvauksen Hrustsevin erottamisesta. Siitä seurasi aluksi ankarat nuhteet NKP:n suomenosaston työntekijäin taholta. Myöhemmin tosin nuhteita lievennettiin, mutta ne jättivät tietyn särön Erkin ja NKP:n välisiin suhteisiin. Se heijastui myöhemminkin, kun Erkki oli jo Kansan . NPK:n taholta mm. törmättiin ehdotus Erkin valinnasta Suomi-Neuvostoliitto seuran (SNS:n) pääsihteeriksi. Moskovasta Erkki palasi kuitenkin aluksi työhön SKP:n keskuskomiteaan sihteeristön sihteeriksi, käytännössä lähinnä puheenjohtaja Aarne Saarisen avustajaksi. Moskovan suuntaan syntyi uusi vaikea särö, kun Erkki yhtenä keskeisenä toimihenkilönä sorvasi SKP:n kannanoton Tshekkoslovakian miehitykseen. Se ei tietenkään miellyttänyt Moskovaa. Tämäkin kiista ratkesi myöhemmin, kun Gorbatsovin kaudella Moskova pyysi tshekeiltä anteeksi sotilaallista puuttumistaan maan sisäisiin asioihin. Mutta se tapahtui vasta paljon myöhemmin. SKP:n osalta nämä tapahtunut johtivat puolueen kahtiajakautumiseen ja NKP:n avoimeen tukeen SKP:n stalinistiselle vähemmistölle. Puolueen sisäisessä kamppailussa Kansan Uutisilla ja sen päätoimittajalla Erkki Kauppilalla oli keskeinen rooli. Kansan Uutiset tuki täysin puolueen saarislaisen johdon asenteita. Myös tästä tuli tämän tästä moitteita ja huomautuksia NKP:n suomenosaston taholta. Erkki toteaa itse, että hän turtui vuosien varrella näihin huomautuksiaan eikä jaksanut enää ottaa niitä vakavasti. Eläkevuosinaan Erkki jatkoi ahkerasti kirjoitteluaan. Häneltä ilmestyi kuukausittain kolumni Kansan Uutisissa. Niissä hän otti kantaa ajankohdan poliittisiin kysymyksiin. Erkille oli ominaista tasainen, rauhallinen tapa käsitellä kipeitäkin asioita. Erkkiä on pidetty joskus jopa liiankin kilttinä. Henkilöitä arvioidessaan hän olikin yleensä hyvin pidättyväinen ja vältti kärjistyksiä. Arvostuksensa ja kunnioituksensa hän kyllä esitti selkeästi ja suoraan. Erkki Kauppilan elämäkertateos täyttää osaltaan yhden aukon suomalaisen vasemmistolaisen työväenliikkeen ja sen lehdistön historian tutkimuksen osalta. Mutta paljon on vielä tutkittavaa jäljellä. Toivottavasti tämäkin kirja kannustaa uusia kirjoittajia tarttumaan asiaan ja jatkamaan työtä maamme lähihistoriassa vaikuttaneiden henkilöiden elämäntyön kirjaamisessa jälkipolvia ja tulevia historian tutkijoita varten. Oiva Björkbacka
HILJAINEN VIIKKO JA PÄÄSIÄINEN KANNELMÄEN KIRKOLLA
PALMUSUNNUNTAIN MESSU su 1.4. klo 10. Olavi Hatakka, Virpi Koskinen, Aili Raitavuo, Tuula Kojo-Gregoriadis, Sirkku Rintamäki, kamarikuoro Vox Canora. Kirkkokahvit. SANAN JA RUKOUKSEN ILTA su 1.4. klo 17 Kannelmäen kirkon kappelissa. "Hoosianna! Herra, anna meille apusi!" (Ps. 118:25). Voimanlähteitä elämän matkalla. Kari Evinsalo, Aulikki Ala-Nissilä, Siiri Tuomi-Turtiainen, Nina Rajamäki, Riitta Järvinen, Kari Härkönen. KUVAMATKA PÄÄSIÄISEEN ti 3.4. klo 18 ja klo 19. Tule katsomaan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumia taideteoksissa ja laulamaan pääsiäisen lauluja. Elämyksellinen pääsiäistapahtuma, joka sopii kaiken ikäisille. Tapahtuma alkaa Kannelmäen kirkon seurakuntakeskuksen yläaulasta oppaan johdolla. Kesto n. 30 min. Tervetuloa kuvamatkalle pääsiäiseen! RUNON KOULUN KIIRASTORSTAIN EHTOOLLISKIRKKO to 5.4. klo 12. Virpi Koskinen, Kari Härkönen. KIIRASTORSTAIN EHTOOLLINEN to 5.4. klo 19. Konsta Korhonen, Virpi Koskinen, Sakari Enrold, Timo Sahi, Anne Myllylä, Merle Silmato, laulu. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki PITKÄPERJANTAIN SANAJUMALANPALVELUS pe 6.4. klo 10. Olavi Hatakka, Kaisa Hirvonen, Anne Myllylä, lauluryhmä. AGIOS O THEOS - PITKÄPERJANTAIN GREGORIAANISIA SÄVELIÄ JA RAAMATUN TEKSTEJÄ pe 6.4. klo 18. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici. Vapaa pääsy. PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU su 8.4. klo 10. Virpi Koskinen, Aili Raitavuo, Olavi Hatakka, Anne Myllylä, Tuula Honkanen, huilu. Kirkkokahvit. PÄÄSIÄISPÄIVÄN KARTANOMESSU Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. Su 8.4. klo 12. Konsta Korhonen, Kari Härkönen. Kirkkokahvit. 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUS ma 9.4. klo 10. Nina Rajamäki, Riitta Järvinen, Siiri Tuomi-Turtiainen, Kari Härkönen.
Pääsiäisen aika
Hiljaisen viikon rukoushetket Pitäjänmäen kirkossa (Turkismiehenkuja 4) Ma 2.4. klo 18 Haka Kekäläinen. Ti 3.4. klo 18 Marika Palm. Ke 4.4. klo 18 Marika Palm. To 5.4. klo 14 Kiirastorstain ehtoollinen Konalan kirkossa (Kyntäjäntie 4) Marika Palm (s), Jukka Vanne (a), Kylli Ahola (k), Filippa Salo (sello). Bussikuljetus klo 13.15 Pajamäestä kiertäen Taavinkujan ja Kotikallion kautta. Paluukuljetus n. klo 15.10. To 5.4. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen Pitäjänmäen kirkossa Martti Pitkänen (s), Haka Kekäläinen (a), Leena Julin (k), Filippa Salo (sello). Alttari puetaan mustiin. Pe 6.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Pitäjänmäen kirkossa. Haka Kekäläinen (s), Leena Julin (k). Pe 6.4. klo 15 Pergolesi: Stabat mater Pitäjänmäen kirkossa. Kaija Nuoranne (sopraano), Annaliisa Pillak (mezzosopraano), Laura Kajander-Fiestas (alttoviulu), Anthony Marini ja Anni Elonen (viulu), Lea Pekkala (sello), Kylli Ahola (urut). Vapaa pääsy, ohj. 7 .
KOMMENTTI
Kiitos Kanneltalolle!
Kanneltalolle suurkiitos hiihtolomaviikon filmeistä! Erikoisesti Kuninkaan puhe oli loistava. Yksi monista
Terveystoimen aluefoorumi Kanneltalossa 19.4.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimi uudistetaan. Ensi vuoden alussa soaali- ja terveystoimi palvelevat asukkaita yhdistyneessä virastossa ja suomenkielinen lasten päivähoito saa oman virastonsa. Asian johdosta Helsingin kaupunki järjestää aluefoorumi-illan Kanneltalon konserttisalissa 19.4. klo 17.30-20.00.
Su 8.4. klo 10 Pääsiäispäivän messu Pitäjänmäen kirkossa Jukka Vanne (s), Martti Pitkänen (a), Leena Talvio (kanttoriharj.), Kirkkokuoro, joht. Kylli Ahola. Kirkkokahvit. Ma 9.4. klo 10 Toisen pääsiäispäivän messu Pitäjänmäen kirkossa Marika Palm (s), Haka Kekäläinen (a), Anne Pekkarinen (k).
Tanotorvi myös Facebookissa!
10
1.4.2012
Terveyspalveluja
Tutustu uuteen asiakaslehteemme.
Vares edelleen voimissaan
ten katsoja perehdytetään huolella kerrontakarttaan. Keskeisimmissä rooleissa (kuvasamme oikealta vasemmalle) Risto Kaskilahti ja Antti Reini edustavat uskottavasti juonihenkilöitä, mikä muutoin muissakin näyttelijävalinnoissa on vahvuus. Vanhoja Vareksen tuttuja ovat: Tommi Eronen, Maarit Peltomaa (Irene), Eppu Salminen ja "kyy" Jasper Pääkkönen. Johtajattarena on Kaarina Hazard oikea ilmestys, kuten Pettersonskana Sari Puumalainen. Onpa Tuula Amberlakin mukana Mariana! Hienoa, että Turun Seudun Keskittämiskeskus on tukenut valmistusta sekä saman maakunnan eräät tunnetut liikelaitokset. Sarjan viimeinen osa tulossa 5.10.2012! Esitelty elokuva perustuu Reijo Mäen 2007 ilmestyneeseen saman nimiseen kirjaan, mitä on nyt myös saatavilla "SEVEN" sarjassa pokkarina. Kuvatoimituksemme: Janne Pekkala ja Pentti Runstén. sen folkin kärkeä juhlilla on Siba Folk Big Band yhdessä Ostrobotnian Folk Orchestran kanssa. Pari keikkaa heittävät myös Pedro Hietanen että M.A. Numminen. Uutta musiikkia edustavat Alamaailman vasarat ja ALLI. Nääpärit esiintyvät kansainvälisine vahvistuksineen ja paikalle odotetaan yli 700 esiintyjää. Erikoista tulee olemaan Kreetta Haapasalo-kavalkadi kaustilaisesta perinteestä. Siis Kantele-Kreetasta. Päätteeksi lauantaina on varsinainen nostalgiatykitys, sillä Tallari vierailee Tapio Rautavaaaran jäjillä solistina Anssi Känsälä. Olli Seikkula taas muistuttaa Olavi Virrasta kaustishengessä. Mieliin painuva tulee olemaan AMMUU lastenmusiikkiorkesteri (arvostettu 2011 lastenmusiikkilevy). Sekä Kardemimmit. Nämä nuoret neidit saavat nykyisessä tv-uutisten kansainvälisessä myllytyksessä muistamaan, että SUOMI ON OLEMASSA! Palaamme asiaan, kun heinäkuu lähestyy. tioita, jotka ovatkin lopulta todellisempia kuin itse todellisuus". Simon muistuttaa erään tutkijan sanoja, että meidän tulee illuusion takaa itse etsiä todellisuutta. Näet inhimillinen todellisuus rakentuu sanoista ja kuvista. USAn suurlähetystö on tukenut näyttelyn saapumista ja kotimainen pääyhteistyökumppani on HOKElanto. Näyttelyssä on kuin ripaus esim. CSI-sarjaa, sillä Simon osoittaa vaikkapa Teos Kieltotavarassa, kuinka tämä luvan saatuaan kuvasi New Yorkin Kennedy-kentällä viiden päivän ajan tavaroita saapuvilta matkustajilta. Joita tulli takavarikoi, myös pikapostin osastolla. Toinen yhtä mielenkiintoinen ryhmä on vuodelta 2007, kooste siitä, mikä USAn rajojen sisällä on salaista ja tavoittamatonta. Siis piilossa päivittäiselle elämälle. Tieteessä, hallinnossa, viihteessä, luonnossa, turvallisuudessa (CIA) ja jopa uskonnossa. Näyttely on auki toukokuun 13. päivään asti. Jatkuukohan toiminta Tamminiemen Meilahden Taidemuseossa? Koska on löydetty vakavia kosteusvaurioita alakerrassa. Utelias voi kurkata osaan kuvakoosteesta: www. taidemuseo. fi. Julkaisemisesta on saatava lupa, mutta kotikatselija voi suorittaa. Taiteilijan viereisessä kuvassa on näyte, mistä poliisi löysi moninkertaisen raiskaajan ja ryöstelijän USAssa. Tuomio oli 80 v. vankeutta, mutta armahdus tuli 18.5 v. jälkeen. Pekka Vanhala
Esim. Nalox 10 ml, kynsien hoitoon 30,00 (sh. 36,75) ja SB 12 -uutuushammastahna 100 ml 8,00 (sh. 9,74). UUT UUS Tarjoushinnoista vielä Bonus päälle S-Etukortilla. ! Asiakaslehden tarjoukset näet myös kotisivuiltamme www.apteekkiisokannel.fi. Apteekki Isokannel
HYVÄN OLON MAAILMA
Lehden tarjoukset voimassa huhtikuun loppuun.
VARES-UHKAPELIMERKKI on jo
teattereissa, eikä tuotantoyhtiö ole menettänyt otettaan laadukkaan filmin teossa. Kyseessähän on elokuva n:o 5 Vares-sarjassa. Pohjanmaavierailun jälkeen ollaan taas Turussa ja yksityisetsivä Juhani Vares tutustuu salaperäiseen rva Sole Sulasveteen (Minna Haapkylä) ja rakastuukin vielä! Turkulaisessa kesässä sekä luonnossa ehditään liikkua muutama viikko, kunnes Vares (Antti Reini) saakin kuulla olevansa jopa epäiltynä Solen löytyneen kuolleena ruissalolaisissa "lintutornista". Pian komisario, 'tuttu' Hautavainio (Ilkka Heiskanen) joutuu etsimään oikeata murhamiestä muualta, joskin tutkimus polkee paikallaan. Vares oli ottanut erään muun rikosjutun tutkittavakseen ja nytpä alkaakin löytyä yhtäläisyyksiä. Katsojille esitellään 'toisesta haarasta ammattimainen kiikarikiväärimies' (Jevgeni Haukka) ja pankkimies Timo Petterson (Risto Kaskilahti) huomaakin olevansa keskellä murhaverkostoa. Elokuva ohjaus on edelleen Lauri Törhösen ja Törhösen kuvaussilmä pitää kutinsa. Juoni etenee varsin loogisesti, eikä henkilöissä tuoda esille mahdottomuuksia, eikä myöskään epäaitoja kohtauksia. Katsoja ei tunne oloaan vaivautuneeksi. Samoin Törhösellä on edelleen käytössä lukuisat panoraamakuvat Turun ja sen ympäristöluonnosta, jo-
puh. 4778010
Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18
PÄÄ-ASIAA!
Tyyli on tukassa! alk. 19,-
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
Kaustisten kansanmusiikkijuhlat ovat heinäkuussa 2012, päivät 9-15.7, ja ne ovat taaskin monipuolisuuden huippua. Ainekset koostuvat: pelimannimeiningistä, kansantanssista, lavatansseista, iltanuotioista, yhteislaulusta, omaleimaisista 'crossover projekteista'. yleensä kansainvälisyydestä, etnosta, folkkista, kansanlauluja sekä lauluntekijöistä että runsaasta lastenohjelmasta! Ulkomainen pääesiintyjä on USAsta Bruce Molsky 8 esiintyy old-time viulistina, kitaristina että banjon soittajana. Kotimai-
Valokuvailmaisun huipputaitelijan Taryn Simon´n laaja valokuvanäyttely Helsingin Taidemuseon Tamminiemessä on herättänyt ainakin uutismaailmaa seuraavien vieraiden mielenkiinnon. Sillä Taryn Simon (USA, s. 1975) havainnollisesti esimerkein näytti, "miten valokuva kyllä kertoo totuuden, sen totuuden, millaisena se on otettu. Juuri siinä piileekin valokuvan suuri petollisuus! Sillä kuvien ja sanojen avulla voidaan luoda fik-
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Sampo Pankki lopettaa Kannelmäen Prismassa
SAMPO PANKKI LAKKAUTTAA
toimintansa Kannelmäen Prismassa ja yhdistää Kannelmäen ja Pitäjänmäen konttorinsa uudeksi konttoriksi Lassilaan Kaupintie 3:n huhtikuun lopussa. Muutoksen avulla pyritään vastaamaan muuttuneisiin asiakastarpeisiin sekä vahvistamaan Haagan Kannelmäen alueen keskeistä roolia Sampo Pankin palvelukeskuksena. Keskeinen tekijä läntisessä Helsingissä tapahtuvien muutosten taustalla on se, että valtaosa asiakkaista hoitaa päivittäiset pankkiasiat muualla kuin konttoreissa ja usein myös niiden aukioloaikojen ulkopuolella. - Mobiili- ja verkkopankkimme sekä puhelinpalvelumme ovat ne väylät, joita käytetään 99 prosentissa kaikesta päivittäisasioinnista. Konttorissa kävijöiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, kertoo Sampo Pankin pankinjohtaja Markku Kotilainen. - Samaan aikaan kun perinteisten konttoripalvelujen tarve vähenee, esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Konttorien yhdistämisen ansiosta saamme paremmat resurssit ja pystymme näin tarjoamaan entistä laadukkaampia laina- ja sijoittamispalveluita läntisen Helsingin talousalueella. Uudistuksen myötä pankin työntekijämäärä ei vähene, vaan Kannelmäen ja Pitäjänmäen konttoreissa työskentelevät henkilöt jatkavat Sampo Pankin palveluksessa Lassilassa. Lassilan konttorissa vahva palvelutarjoama, joustavuutta verkossa ja puhelimitse. Asiakas hyötyy suuremmista yksiköistä ennen kaikkea asiantuntijuuden syvenemisenä ja monipuolistumisena sekä joustavuutena. - Suuremmat konttorit tarjoavat sekä yritys- että henkilöasiakkaille palveluita, joita useimmissa pienissä konttoreissa ei ole ollut aiemmin mahdollisuuksia tarjota. Tarkoitus on siirtyä perinteisestä konttorilähtöisestä toimintatavasta kohti joustavampaa mallia, jossa pankin asiantuntijat ovat tavoitettavissa myös verkko- ja puhelinneuvotteluissa asiakkaille sopivimpina aikoina. Sampo Pankin Kannelmäen ja Pitäjänmäen konttorien toiminnot päättyvät 30. huhtikuuta. Vaikka valtaosa konttorin asiakkaista hoitaakin jo asiointinsa verkossa, voi muutos olla joillekin suuri. - Kuten todettua, tavoitteemme
on parantaa asiakaspalvelua. On kuitenkin selvää, että konttorin sulkeminen voi aiheuttaa osalle asiakkaistamme haasteita jos on totuttu hoitamaan päivittäisasiointia vain konttorissa. Tästä syystä järjestämme asiakkaillemme kevään aikana perehdytystä vaihtoehtoisten palvelujen käyttöön; esimerkiksi verkko-
pankin, Mobiilipankin sekä suoraveloituksen tai suoramaksun käyttöönotossa opastetaan tarvittaessa kädestä pitäen, Kotilainen kertoo. Lisätietoa: Markku Kotilainen, Pankinjohtaja, Sampo Pankin Kannelmäen konttori 010 546 4563
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
HAMMASLÄÄKÄRI
HLL Eero Auvinen
· paikkaukset · juurihoidot · hammaskiven poisto · protetiikka · pienkirurgia
Walkers-Hubu-Bussi tulee Kannelmäkeen
WALKERS-HUBU-BUSSI toimii
liikkuvana nuorisokahvilana. Se on alle 18-vuotiaille nuorille tarkoitettu paikka, jossa on tarjolla edullisia kahvilapalveluja ilman ostopakkoa. Nuoria houkutellaan toiminnan piiriin esimerkiksi bussin tarjoamilla kiinnostavilla ja monipuolisilla palveluilla sekä alueella tapahtuvalla näkyvällä jalkautumisella. Bussi avaa ovensa Kannelmäessä Sitra-torilla (kuinka se kirjoitetaan en tiedä) tiistai- ja perjantai-iltaisin, alkaen 27.3 ja jatkaa toimintaansa koulujen kesälomien alkuun saakka. Toiminnassa on tärkeässä osassa kahden järjestön yhteistyö Aseman Lapset ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n, joiden toimintaa Raha-Automaatti yhdistys (RAY) tukee.
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä)
P. (09) 566 0981
1.4.2012
11
Rikospoliisi ei laula
J
Bonuksien bonuksia
ohtajien palkitseminen nostattaa aina ihmetystä, joissain kapakkapöytäkeskusteluissa jopa vihan tunteita. On varsin inhimillistä, että tällaisen minunkin kaltaisen tavallisen työläisen on toisinaan vaikea ymmärtää, että jonkun johtajan työpanos voi olla palkalla mitattuna jopa yli 30-kertainen omaan raatamiseen nähden. Vuosi sitten duunareiden asioita Paperiliitossa ajanut lakkokenraali Jouko Ahonen ampui itseään jalkaa kun alkoi puolustella televisio-ohjelmassa yritysjohtajien palkkoja ja bonuksia. Ahosta grillailtiin aikansa mediassa kunnes miehen todettiin olevan kypsä poispotkittavaksi, vaikka oli tavallaan oikeassa. En ole minäkään johtajien tähtitieteellisten palkkojen ja bonusten perusteluista ymmärtänyt, mutta kansantaloudellisesti johtajille voitaisiin maksaa tietyin varauksin vieläkin suurempia liksoja. Ja miksei vaikka bonuksien päälle bonuksien bonukset mikäli kehtaavat ottaa niitä vastaan ja näyttää naamaansa työntekijöidensä edessä. Painotan ilmaisua; tietyin ehdoin. Mikäli yhtiö on keksinyt niin poikkeuksellisen hienon tuotteen, joista jotkut ovat vielä valmiit maksamaan, ja sen takia yritys tuottaa voittoa, on yrityksen sisäinen asia päättää miten voitto yrityksessä jaetaan. Osakeyhtiölakikin sen jo määrittelee, että osakeyhtiön on tehtävä voittoa. Joissain yrityksissä on ymmärretty sentään jakaa voitoista murusia myös työntekijäportaalle. Minä veronmaksajana pääsen nauttimaan näidenkin yrityksen voitoista sen mukaan miten näistä maksetaan veroja yhteiseen kassaamme. Paras vaihtoehto olisi, että yritys maksaisi kaiken voittonsa johtajilleen ansiotuloina, joista myös maksetaan eniten veroja. Voihan yritys olla maksamattakin johtajien bonuksia ja osakkeenomistajille osinkoja, mutta kyllä yrityksen voitollisesta tuloksesta verottaja aina omansa ottaa. Jollei muuten, niin yhteisöveroina kunnan hyväksi. Mutta se ei mahdu ahtaaseen kallooni, että näille samoille voittoa tuottaville yrityksille valtio vielä antaa toisesta ovesta rahaa erilaisina yritystukina. On kait selvää että mikäli yrityksellä on varaa palkita osakkeenomistajiaan ja johtajiaan, pitäisi yrityksellä olla varaa kehittää liiketoimintaansa omin varoin. Valtion enemmistöomisteisissa yrityksissä hyvä puoli on se, että näiden osalta on periaatteessa mahdollista pitää johtajien palkat ja bonukset kohtuullisella tasolla laatimalla yhtiön hallitukselle palkitsemisohjeita. Mutta mikäli näiden ohjeiden osalta toimitaan kuten Ikean kalusteita kootessa, että ohjeet heitetään lukematta suoraan roskiin, ei ihme että tuloksena on kyhäelmä joka paitsi ei näytä hyvältä, vaatii myös korjausta. Oma lukunsa ovat ne yritykset ja niiden hallitukset, jotka palkitsevat bonuksilla nämä poikkeuksellisen lahjakkaat johtajamme siitä, että ovat keksineet pienentää yrityksen kulupuolta potkimalla porukkaa pihalla ja alentamalla työntekijöidensä palkkoja. Näitä lahjakkuuksiako ulkomaiset yritykset ovat sitten suorastaan repimässä meiltä pois. Epäilen.
Tomi Sevander kaupunginvaltuuston varajäsen rakennuslautakunnan vpj (sd) poliisi - rikostutkija
Väritulosteet, kopiot, valokuvasuurennokset, julisteet A5-A2 koossa Tanotorven toimituksesta
Pyydä tarjous tai tule käymään!
P. 010 320 6661
tanotorvi@eepinen.fi Eepinen Oy Klaneettitie 11, 000420 Helsinki Toimisto avoinna ark. 9.00-16.00
Voit lähettää aineiston joko sähköisesti tai tuoda alkuperäisen skannattavaksi. VALOKOPIOT ODOTTAESSA. Korjaamme ja retusoimme myös revenneitä ja vahingoittuneita valokuvia.
PROHIUS
Teija Lempinen parturi-kampaamo
Klaneettitie 4 · Puh. 045 896 6666 teija.lempinen@windows.live.com
Eva Povenius
Parturi-kampaaja Puh. 044 302 6178
Tee perhekuvistasi suurennoksia!
VNTV - vantaan netti-tv
www.wandawebtv.com
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
Pekka Airikka
Hieroja/urheiluhieroja Hierovat hyppyset · Puh. 0440 894 342 · hierovat.hyppyset@ovi.com
TL-Monitoimi
Monipuolista toimitusja lähettipalvelua
Hammashoitoa ja erikoishammaslääkäripalveluja Kannelmäessä 24 vuotta
Jari Ahlberg dos, EHL protetiikka ja purentafysiologia Jari Laitinen EHL suukirurgia, implanttikirurgia Birit Keva, yleishammaslääkäri Jaakko Partanen, yleishammaslääkäri Tuire Laitinen, suuhygienisti Sari Vuorinen, suuhygienisti
Ostokset helposti kotiin Kannelmäen Prismasta
ALKAEN 10,- EUROA
Ostokset voitte maksaa ovellanne. Maksutavat: käteinen, pankki- ja luottokortit.
Vanhaistentie 3, 00420 Helsinki p. (09) 436 6390
Vastaukset tusina-aivoille
044 2010618 www.tlmonitoimi.fi
Tunne lähistösi ja sen palvelut!
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot.
Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko
Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute
1. Leikkiä, pelata 2. Katketa, särkyä 3. Revolveri, käsiase 4.Vahva, roteva 5. Raitiovaunun rahastaja 6. Makkara 7. Köydenpunojankatu 8. Päiväunet, nokkaunet 9. Mies 10. Pelkuri 11. Sturenkatu 12.Vastata
www.kanneltieto.fi
Asunnonvaihtoaikeita?
ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ.
Kukaan ei välitä niin kuin me.
Kiinteistömaailma
Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi
Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min.
Maire Alenius 050 366 9136
Tuija Nylander 050 554 9977
Virve Rannela 050 412 9392
Mervi Hämäläinen 050 361 5959
Rainer Lindström 050 380 9930
Tommi Näsiaho 050 468 2808
Johan Fock 050 409 5700
Pekka Korhonen 050 401 8778
Seija Lammi 044 731 6000
Markku Johansson 0500 405 511
Tuomas Hinkkuri 040 565 2755
Anneli Pesonen 050 369 4488
Päivi Riihimäki 050 591 7777
Päivi Forsberg 050 514 3012
Tauno Mustisto 050 564 3388
Heikki Liinpää 050 593 7777
Keijo Kouva 050 401 8112
Susanna Arnall 050 595 2625
Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4, % velattomasta kauppahinnasta
palkkio 2 00
www.kiinteistomaailma.fi