Avoinna arkisin klo 8–19 Tervetuloa! Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt KANNELMÄKI Tervetuloa! Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Avoinna arkisin klo 8-19 | Lauantaipäivystys klo 9-15 (syyskuun alusta toukokuun loppuun) Puh. 020 175 0020 | Soittajantie 1 No 5 13.5.2015 • 51. VUOSIKERTA WWW.TANOTORVI.FI JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Alueesi asiantuntija asuntokaupoissa! JARMO TAIPALE Puh. 040 829 7171 jarmo.taipale@huom.fi www.taipalelkv.fi Huom! ® Taipale LKV Oy Kutomotie 2, 4. krs, 00380 Helsinki PESÄPALLOA KAARELASSA! Kolmoishermosärky on tehnyt Päivi Vaarakallion elämästä tuskallista Kuka pelkää kummaa naista? Poistettu 41:n pysäkki palautettiin asukkaiden vaatimuksesta Apollon Yhteiskoulun nuoret aktiivisina Mätäjokifestarit Kartanonhaassa 24.5. klo 11-18 Toukokuun tarjous Multivita Magnesium greipinmakuinen purutabletti 11 11 € € 90 kaps. (norm. 15,22) Etelä-Kaarelan apteekki Kannelmäen apteekki Kannelmäen ostoskeskus, Vanhaistentie 1, puh. (09) 566 0080 Avoinna ma-pe 8.00-20.00, la 9.00-15.00
klo 10–15 Ruokatori klo 10–12 Haagan VPK:n paloautoesittely klo 10–13.30 Puuhapajoja: pienoismallipaja, helmityöpaja, T-paitapaja, perhepotretti – valokuva omasta perheestä ja sankaripaja klo 10–15 SPR:n ensiapupiste sekä lapsille tutustumista ensiaputaitoihin klo 10.30 Zodiak: maistiaisia tulevasta Kotimatkalla-teoksesta klo 11 Leikkivä lapsi ry: Yö soi -nukketeatteriesitys klo 11–13 Kaverikoirat klo 12 Ebelin kuoro ja Rytmiryhmä: Afrikan tähdet klo 12.30 Kannelmäen voimistelijoiden esitys klo 13.30 Lastenmusiikkiorkesteri Orffit Mukana menossa Tassu-maskotti, Lionsien lelunvaihtopiste sekä Jaanax -pikakampauksia lapsille kampaamon tiloissa! Ruokatori Sitratorilla ja Kanneltalossa Sitrratorilla a jja a K Ka an nn ne elltta allo ossssa a ratto orriilllllla jjja K K K Ka an nn ne ellllltttta a alllllo o ossssssa a a Nordea P ankki Suomi Oyj Kannelmäki, Kauppakeskus Kaari Konttorinjohtaja Sirke Muurimäki puh. 0200 3000 tai 010 276 5743 nordea.? Taloyhtiön ottama yhtiölaina kohdistuu kaikkiin osakkaisiin samalla tavalla, jolloin vastike saattaa joidenkin kohdalla nousta kohtuuttoman korkeaksi. Tällöin henkilökohtainen peruskorjauslaina, jolla voit maksaa yhtiölainaosuuden pois, voi olla parempi vaihtoehto. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja varaa aika keskusteluun. Teemme sen mahdolliseksi Yhtiölaina vai henkilökohtainen laina? SK HAMMASKAARI HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Monipuolisia hammashoitopalveluja Kannelmäessä Hammasimplanttihoito Pauliina Uutela, yleishammaslääkäri Confetti Vantaa Säätökuja 2 B 2, Vantaa p. 040 910 1031 www.facebook.com/confettivantaa confetti_vantaa Hesa Porrassiivous 35 vuoden kokemuksella edullisesti P. 050-505 6553 hesaporrassiivous@hotmail.? Mäntsälän lähileipomo • Täytekakut • Voileipäkakut • Leivät ja leivonnaiset (Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista) HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu Kehystämö Galleria Aforte kehystää kaikki kuvasi. Kehruutie 1, Malminkartanon aseman vieressä pohjoispuolella (noin 100 m) puh. 041-537 5019, www.aforte.?
13.5.2015 3 Pääkirjoitus AVIOLIITOISTA PÄÄTTYY tänä päivänä 70% eroon. Eron seurauksena ydinperheet hajoavat sirpaleiksi. Joskus osapuolet hakeutuvat hyvinkin nopeasti uusiin suhteisiin, jotkut taas jäävät käsittelemään henkilökohtaisia ongelmiaan pitkäksikin aikaa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että uuden suhteen ja perheen aika on sitten, kun omat henkilökohtaiset ongelmat ja traumat on käsitelty ja jätetty taakse, jotta uutta suhdetta ei rasitettaisi vanhoilla painolasteilla. Tämä ei ole helppoa, koska etenkin pitkäaikaisten suhteiden jälkeen menneisyytemme taakka ja varjo saattaa olla hyvinkin suuri. Kyse ei ole vain parisuhteen taakse jättämisestä, koska hajonneiden perheiden mukana siirtyvät myös lapset, omaisuus, velat, muistot, käyttäytymismallit ym. niin hyvät kuin huonotkin asiat, jotka sitten rasittavat uutta suhdetta ja sen dynamiikkaa. Jokainen meistä haluaisi aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta se ei ole mahdollista, koska emme ole enää tyhjiä sosiaalisia tauluja, vaan eri tavoin ja tapahtumin rakentuneita monimutkaisia kokonaisuuksia, jossa etenkin lapset pelaavat isoa roolia. Kun eronnut aloittaa uuden suhteen, tulevat realiteetit nopeasti eteen. Emme voi nuorten tavoin esittää olevamme vapaita, vaan olemme sidottuja aiempiin vastuihimme. Eron jälkeiset seurustelut johtavat uusperhetilanteisiin, jossa on lapsia entisestä tai entisistä suhteista, jolloin heidänkin toiveet ja halut pitää ottaa huomioon. Uuspari ei joudu siis opettelemaan hyväksymään vain toistensa jämähtäneitä tapoja ja käyttäytymismalleja, vaan joutuvat käsittelemään lisäksi lasten sekä lasten biologisten ex-puolisoiden käyttäytymismalleja ja rooleja. Tämänkaltainen vanhemmuus vaatii pitkää sopeutumisaikaa. Alkuihastus ja odotettu yhteenmuuttaminen voivatkin näyttäytyä hetken päästä aivan toisessa valossa. Pääsääntöisesti jokainen uusperheen puoliso pyrkii hyväksymään uudet lapset ja toivoo, että lapset hyväksyvät hänet. Onhan kyse jatkuvuudesta. Näin sitten palkitsemme toisiamme, yritämme näyttää hyvät puolemme ja toivomme, että kaikki menee mahdollisimman ongelmitta uomaansa. Toiveet eivät kuitenkaan ole itsestääntoteutuvia, vaan suunnitelmiin tulee mutkia matkalle. Joskus emme erilaisista opituista arvoja käyttäytymismalleista johtuen vain tule heti toimeen toistemme kanssa; exät lyövät kapuloita rattaisiin tai lapset eivät hyväksy uutta isätai äitipuolta. Joudumme nielemään monenlaisia epämiellyttäviäkin asioita ja pitämään sisällä pettymystämme ja hitaasti toteutuvia halujamme. Vanhat painolastit tuntuvat isoina kivinä kengässä. Kaikki eivät tätä jaksa ja uusperhe hajoaa. Jokainen meistä haluaa olla hyvä isätai äitipuoli, mutta aina emme siinä onnistu. Eikä se ole tarpeenkaan, elämä ei mene kuin Strömsössä. Uuslapsien voitelu ja liehittely voi johtaa helposti tilanteisiin, jossa hyvyyttä ei palkitakaan odotetusti, koska siitä tulee uusi normi. Lasten toiveet saattavat olla yhä epätoivoisesti kiinni menneessä. Kun sitten ojentaa tai komentaa omien periaatteidensa mukaisesti uuden puolisonsa lapsia, muuttuukin pahaksi isätai äitipuoleksi, joka puuttuu sellaiseen, jonka lapset tuntevat olevan tabu tai vain biologisten vanhempien oikeus. Oikeiden roolien löytäminen ja ymmärtäminen vaatii sovittelua. Haasteet kasvavat tällöin uusiin mittakaavoihin. Tunteet saavat vallan ja ne voivat heitellä vahvoista onnentunteista suruun, vihaan, raivoon ja syyllisyyteen. Uusperhe tuntuu hajoavan käsiin mitä pienimmästä syystä, kun jotain sen osaa ei hyväksytä tai se ei toimi halutusti, oli sitten kyse vanhemmasta tai lapsesta. Tilanteet voivat räjähtää riidoiksi, kun roolit eivät ole selviä. Saatetaan sanoa ilkeitäkin asioita. Tällaisissa tilanteissa on ulkopuolinen apu kullanarvoista, koska ratkaisun avaimet eivät ole yhden ihmisen käsissä, vaan ongelman purkaminen vaatii keskusteluja, vertaistukea, kaikkien osapuolten vastaantulemista, anteeksiantoa, pelisääntöjen sopimista ja molemminpuolista hyväksyntää. Joskus ongelmat voivat pakkautua; jopa vuosia, kun pyritään väkisin miellyttämään. Varsinkin, jos samaan aikaan jollakulla on halu rikkoa uusi liitto, eikä yhteen hiileen puhaltamista pääse tapahtumaan. Oli niin tai näin, uusperhe on aina uusi sosiaalinen rakennelma, joka ei hitsaudu kiinni hetkessä, vaan vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja sopeutumista erilaisten ongelmien ja kasvatuskäsitysten ratkaisuun. Oleellista onkin panostaa omaan jaksamiseen sekä parisuhteen vaalimiseen, vaikka se uusperheen lapsista saattaisikin tuntua epämiellyttävältä tai he saattaisivat tuntea paitsijäämistä. Perheen lähtökohta on kuitenkin parisuhde ja jos se loppuu, hajoaa uusperhekin jo lähdössä. Parin hyvinvointi siirtyy lasten hyvinvoinniksi. Uusvanhempien on siis tärkeä vetää yhtä köyttä, jotta uusperheen vastuut ja niiden kantaminen jakautuvat oikein ja perustellusti. Jauri Varvikko päätoimittaja Uusperheen ura Seuraava Tanotorvi ilmestyy 10.6.2015. Aineisto toimitukseen 29.5. mennessä. Kevään ensimmäinen vieras oli europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, joka helmikuun alussa, 6. 2. tuli Apolloon kertomaan europarlamentaarikon työstä ja asioista, jotka ovat keskusteltavina EU-parlamentissa. Nuoret kuulijat seurasivat kiinnostuneina ensikäden tietoa parlamentin toiminnasta ja parlamentaarikon arjesta. Innostava esiintyjä sai kuulijat esittämään kysymyksiä, joihin saatiin myös varsin avartavia vastauksia. Suomen asema EU:ssa nousi esiin Elintarviketuotanto ja ruuan hinta kiinnostivat kysyjiä. Visaisiakin kysymyksiä tuli koskien tietoliikenneasioita. Anneli Jäätteenmäki lupasi myös perehtyä tarkemmin yläkoululaisen esittämään verkkoneutraliteettia koskevaan kysymykseen, johon vastausta ei heti löytynyt. Muutama päivä vierailun jälkeen kysyjälle toimitettiinkin tuoretta lisätietoa suoraan europarlamentaarikolta. Vierailu oli nuoria innostava ja kannusti omatoimiseen osallistumiseen. Nuoret arvostivat puhujaa, joka otti kuulijansa vakavasti ja asetti näkökulmaa erityisesti nuoria askarruttaneisiin kysymyksiin. Europarlamentaarikko korosti apollolaisille myös hyvän koulutyön merkitystä, sillä nuorten tulevissa haasteissa tarvitaan niin kielitaitoa kuin laajaa eri alojen osaamista. Vaalitentti eduskuntavaaliehdokkaille Apollon Yhteiskoulun lukion toisen vuosikurssin opiskelijat ja yhdeksäsApollon Yhteiskoulun nuoret aktiivisina ja valveutuneina luokkalaiset järjestivät 18.3. koululla jymymenestyksekkään vaalipaneelin kevään eduskuntavaaliehdokkaille. Nina Castén (sd), Johan Ekman (rkp), Mikael Elmolhoda (krist.), Jarno Keto (ps), Sophia Leppä (vas.), Ville Rydman (kok.), Juho Satti (kesk.) ja Antero Vartia (vihr.) toivat tilaisuuteen terveiset istuvien eduskuntapuolueiden nuorilta ehdokkailta. Mihin suuntaan Suomea pitäisi tulevaisuudessa luotsata? Näyttääkö tulevaisuus samalta 15?18 vuotiaiden opiskelijoiden ja valtapuolueiden silmin? Siinäpä vasta tiukka yleinen linjaus kysymyksille, joita apollolaiset pääsivät laukomaan panelisteille rehtori Mirva Lindströmin avattua tilaisuuden. Juontajat Tommi Oinonen ja Mikko Visakko pitivät huolen siitä, että myös vastauksia saatiin – sekä siitä, että poliittinen debatti pysytteli lyhyenä ja ytimekkäänä. Opiskelijat halusivat tietää, mitä ehdokkaat olivat kuluvan vuoden kuluessa tehneet nuorten hyväksi, ja miten nämä aikoivat ajaa nuorten äänestäjien asiaa eduskunnassa. Myös koulutuksen laadun ja yhdenvertaisuuden takaaminen säästöpaineiden alla mietitytti, samoin kuin lasten ja nuorten tasavertainen mahdollisuus harrastaa taloudellisista lähtökohdista riippumatta. Työssäkäyvien opiskelijoiden mahdollisuutta tienata leipänsä velkaantumatta pidettiin tärkeänä, ja kielivalintojen valinnaisuutta haluttiin lisätä. Pakkoruotsia vai ei? Kävimme keskustelua myös Suomen ulkopolitiikasta, NATO-selvityksestä ja puolueiden halukkuudesta edistää Suomen NATO-jäsenyyttä sekä talouden näkymistä eri korjausvaihtoehtoineen. Viimeisenä aiheena nuoret nostivat esiin kysymyksen kannabiksen laillistamisesta, jonka suhteen he itse olivat, tilaisuutta seuranneen opettajatädin riemuksi, ehdokkaitakin kielteisemmällä linjalla. Väännettyämme tarpeeksemme kättä hankalien poliittisten kysymysten parissa siirryimme vaalikahveille koulumme ravintolaan Apollon Helmeen. Mitenpä sen paremmin perinteinen vaalitilaisuus voisikaan päättyä, kuin iloiseen pullanmutustamiseen kaikkien sopiessa eriävistä poliittisista mielipiteistä huolimatta sulassa sovussa saman pöydän ääreen! Apollon yhdeksäsluokkalaiset osallistuivat valtakunnalliseen YKtietokilpailuun YK täyttää tänä vuonna 70 vuotta, juhlavuoden kunniaksi YK-liitto järjesti valtakunnallisen YK-tietokilpailun 9.-luokkalaisille. Kilpailun teemat keskittyivät YK:n toiminnan, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja tulevaisuuden kehityshaasteiden ympärille. Kilpailun tavoitteena oli herätellä nuoria pohtimaan globaalin maailman nykytilaa eri näkökulmista. Perusarvojensa mukaisesti Apollon Yhteiskoulu, joka on YK-koulu ja tukee YK:n työtä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, osallistui kilpailuun. Koulumme kaikki yhdeksäsluokkalaiset vastasivat kilpailun ensimmäisessä vaiheessa tietokilpailukysymyksiin. Parhaiten menestyneet Nelli Lehto 9a, Eetu Satukangas 9a, Emma Vanne 9a, Säde Grane 9b, Henry Halme 9b, Juha Honkaranta 9c ja Hertta Kellosalo 9d etenivät kilpailun toiseen vaiheeseen. Kilpailussa jatkoon päässeiden oppilaiden tuli ensin tutustua YK:n uusien kestävän kehityksen tavoitteiden aihepiireihin ja kirjoittamassaan esseessä vastata kysymykseen ” Mikä sinun mielestäsi on tärkein ja kiireellisin kestävän kehityksen kysymys ratkaistavaksi ja miksi?” Apollon oppilaat pureutuivat esseissään köyhyyden, nälän poistamisen, terveellisen elämän ja tasa-arvoisen koulutuksen teemoihin. Oppilaat arvostivat, että heidän mielipiteitään ja näkemyksiään kysyttiin pyrittäessä ratkaisemaan tulevaisuuden vaikeita haasteita. Kilpailussa palkitaan kolme parasta kirjoitusta, joista yksi toimitetaan YK:n pääsihteerille. Kilpailun voittajat julkistetaan 22.5.2015, maailman luonnon monimuotoisuuden päivänä. Tapahtumista kirjoittivat opettajat: Elina Wainio, Sini Kangas ja Soile Peltonen Malminkartanossa toimivan Apollon Yhteiskoulun nuoret ovat kevätlukukauden aikana saaneet useaan otteeseen tavata päättäjiä ja vaikuttajia sekä osallistua yhteiskunnallisten asioiden pohdintaan. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki vieraili Apollossa helmikuun alussa. Vaalipaneeli Apollon yhteiskoulussa maaliskuussa keräsi salin täyteen.
4 13.5.2015 Pelkään ja kammoan kaikkia digitaalisia, sähköllä toimivia laitteita. Inhoni pohjautuu saamiini huonoihin kokemuksiin. Mikä tahansa aiemmin moitteetta toiminut vempele lopettaa toimintansa heti, kun siihen kajoan. Bussien kortinlukijat eivät toimi, kun yritän niihin maksukorttiani työntää. Mihin sitten pitäisi kortilla osoittaa? Pitäisikö painaa myös sormella? Sitten kun laite suostuu toimimaan, se nappaa minulta tuplamaksun. Erilaisten pelilaitteiden kanssa on sama laulu. Kun en niiden käytöstä opastettunakaan mitään ymmärrä, niin rahani jää sisään ilman pelaamisen mahdollisuutta. No, samapa se, kansanterveydelle rahani olisi kuitenkin mennyt. Lipun ostaminen automaatilla on käytännössä mahdotonta, en ymmärrä ohjeita. Täytyy jättää kai matkustelu sikseen. Kuinka kännykällä voi maksaa pysäköinnin? Olenkohan minä lahjaton? Samaan ajatukseen päädyin jo koulussa, kun en alkanut ymmärtää algebraa sadoista yksityistunneista huolimatta. Mitä ne äksät, yyt, aat ja beet tarkoittivat? Miksi kirjainten ympärille laitettiin sulkumerkkejä? Totta kai kaikki muut ymmärsivät, mistä oli kyse. Taivahan kiitos, en ole joutunut algebraa koskaan työelämässä tarvitsemaan, vaikka sitä niin tärkeänä pidettiin. Nyt olen jälleen lähtöruudussa. Olen maksanut laskuni ostarin maksuautomaatilla. Nyt jouduin kuitenkin ajamaan lähimpään pankkiin eli Myyrmannin Nordeaan, koska automaatista ei koskaan tullut maksa-käskyä. Kone pyysi ainoastaan jatkamaan, aina vaan. Kymmenen yrityksen jälkeen kävi selväksi, ettei maksu tule koskaan onnistumaan. Myyrmäen Nordealla oli jo kauan ennen kymmentä mustanaan kaltaisiani ikäihmisiä paperit kourassa. Vitosen maksulla homma onnistui muutamassa minuutissa, luulisi että kannattaa. Aleksanterinkadun jupit väittävät naama vakavana, että pankkipalveluita ei tarvita, koska ”kaikki” maksavat sähköisesti. Bullshit, näin ei oikeasti ole. Yli 70% 70 vuotta täyttäneistä ei pysty käyttämään tai edes opettelemaan sähköistä asiointia. Kyse ei ole ”muutosvastarinnasta” kuten nämä juppipojat asian ilmaisevat. Ongelma ei edes ihan pian poistu, koska ihmiset elävät kauemmin. Ihan kuin kiusalla. Lähipiirini yllytyksestä johtuen ostin vihdoin ja viimein Apple tablettitietokoneen, kun se on niin helppo käyttää. Olikohan tässä mukana huumoria? Mitään vaikeampaa en ole vielä kohdannut. Mikään ei toimi, mikä muilta onnistuu. Säteilenkö jonkinlaista kielteistä energiaa, joka laittaa vempaimet sekaisin? Tablettiin laitettiin tarvittavat perusasetukset. Siitä vaan hyppy tiedon valtakuntaan. Kuinkas sitten kävikään? Jo muutamassa tunnissa sain vehkeen sellaiseen tilaan, ettei sieltä saanut ulos mitään. Ruutuun ilmestyi ainoastaan teksti ”pura lentokoneasetus”. Mikä helvetin lentokoneasetus? No, asiantuntija poisti tietenkin sen esteen sekunnissa ja kone pelasi taas, kunnes se alkoi kertoa minulle, että internet-yhteys on pois päältä. Miten sen onnistuin poistamaan? Mitä nyt pitäisi tehdä? Laitteessa on kuulemma 250-sivuinen käyttöohje, siis siellä sisällä jonne en pääse. Kun sitten minut sinne opastettiin, siitäkään en mitään ymmärtänyt koska sen oli asiantuntija kirjoittanut toiselle asiantuntijalle. Jos nyt luette vaikka silitysraudan käyttöohjeen, niin ette pysty rautaa enää käyttämään ohjeen luettuanne. Käyttöohje tulisi käsitykseni mukaan kirjoittaa hölmöläiselle, joka ei käytöstä vielä mitään ymmärrä. Näin ei vaan ole tapana ja tuskin asia tästä muuttuukaan. Alkaa vaikuttaa siltä, että tulen tekemään vielä monta reissua Myyrmanniin. Tabletilla maksamisesta tulisi katastro? tai ainakin taloudellinen bankrotti, rahani menisivät jonnekin mustaan aukkoon josta niitä ei takaisin saisi. Halleluja. Viime kuun Tanotorvessa käsittelin kuvitteellista uutta Terijoen kakkoshallitusta, siis sellaista viimeistä vaihtoehtoa. Kuten ehkä ymmärsitte niin pääministeriehdokkaani oli muuan tunnettu dosentti. Kolumnini kiinnosti ja minulta pyydettiin täydellisempää listaa, mikäli todellakin joutuisimme ko. hallitusta muodostamaan. No, pyynnöstä tässä muutama nimi. Sattumaa on, että nimet ovat peräisin Maalaisliitto-Kepun vahakabinetista. Kyseessä ei ole missään nimessä mikään kannanotto ko. puolueen linjaan, koska olen aistivinani siellä jonkinlaisia raikkaita tuulahduksia. Yksi ehdokkaani ylitse muiden on vanha kunnon Kannuksen Gennadi Janajevin kaveri Esko Aho. Timo Laaninen näytti myös vapautuneen, joten hän olisi varmaankin käytettävissä. Näyttää siltä, että myös Väyrysen uraputki on tällä kertaa hieman lytyssä. Uskon, että hän elastisen ideologian miehenä panisi asiat rullaamaan. Muita ehdokkaita voitte keksiä vapaasti lisää. Uskon, että näillä voimilla Suomi pelastuisi. Heikki Majava MAJAVAN MATKASSA Kun ei pelaa mikään... Kannelmäen Lasten Unelma -tapahtuma on kaupunkitapahtuma koko perheelle Rallatellen kohti kesää! Lapsiperheiden oma Lasten unelma -toimintapäivä Sitratorilla ja Kanneltalossa tarjoaa la 16.5. klo 10–15 hauskanpitoa, tekemisen makua ja yhteisöllisyyttä! Ohjelmassa mm. ruokatori, puuhapajoja ja nukketeatteria, unohtamatta päivän pääesiintyjää, joka on tänä vuonna lastenmusiikkiorkesteri Orf? t. TAPAHTUMA SYNTYY Kannelmäki-liikkeen, Helsingin kulttuurikeskuksen sekä useiden Kannelmäen alueen paikallistoimijoiden yhteistyönä. Lasten Unelma järjestetään nyt toista kertaa, viime vuonna ensi kertaa järjestetty tapahtuma keräsi lähes pari tuhatta kävijää. Runsasta osallistumisprosenttia odotetaan myös tälle vuodelle, sillä ohjelma on runsas ja monipuolinen. Päivän ohjelma alkaa klo 10, ja tuolloin tapahtuu jo useassa eri pisteessä. Sitratorille rantautuu ravintolapäivän hengessä Ruokatori, joka tarjoaa herkkuja turkkilaisista lahmacun-piiraista vohveleihin ja falafeleihin. Herkkujen syönnin lomassa voi piipahtaa tutustumassa Haagan VPK:n paloautoon, joka vierailee torilla klo 10–12. Kaverikoiriin Sitratorilla voi tutustua klo 11–13 ja Kannelmäen voimistelijat esiintyvät Sitratorilla klo 12.30. Mukana päivän menossa ovat myös Tassu-maskotti, Lionsit lelunvaihtopisteellään sekä Jaanax-kampaamo, joka tekee pikakampauksia lapsille kampaamon tiloissa. Sisätiloista Kanneltalosta löytyy useita puuhapajoja: pienoismallipajassa rakennellaan klo 10–13 (ikäsuositus 5+), ja klo 10–13.30 näpräillään koruja helmityöpajassa, synnytetään T-paitapajassa päivän muodikkain asuste (materiaalimaksu 5,), otetaan valokuva omasta perheestä Zodiakin Perhepotretti-pajassa ja askarrellaan sankarinaamioita Sankaripajassa. Lisäksi SPR:n vapaaehtoiset pitävät Kanneltalon aulassa tapahtuman ensiapupistettä ja tutustuttavat samalla lapsia ensiaputaitoihin. Leikkivä lapsi ry esittää klo 11 Yö soi -nukketeatteriesityksen Kanneltalossa, nuorisotalon salissa. Tarina kertoo pienestä, Kannelmäen kallioilla elävästä Hiirestä, joka unelmoi Joen ylityksestä. Ebelin kuoro ja Rytmiryhmä esiintyvät Kanneltalon kahvilan stagella Afrikan tähdet -konsertissa klo 12. Lastenmusiikkiorkesteri Orffien konsertti päättää Lasten Unelma -tapahtuman klo 13.30 alkaen Sitratorilla. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy, ainoastaan t-paitapajassa on 5 euron materiaalimaksu. Lasten Unelma la 16.5. klo 10–15 Kannelmäen Sitratorilla ja Kanneltalossa Katso viimehetken lisäykset kanneltalo. ? tai Kannelmäki-liikkeen facebook-sivut www.tanotorvi.? Lasten Unelma. Kuva Hannamari Vahtikari. Viime vuonna Lasten Unelmassa esiintyi Fröbelin palikat. Kuva Antti Manninen. Tänä vuonna ohjelman pääesiintyjänä on lastenmusiikkiorkesteri Orf? t. Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä Päätoimittaja Kari Varvikon muistelmien toinen osa ’Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä’ ilmestyy kuun vaihteessa. Kirjassa Kari kertoo vuosikymmenistä, jolloin hän on toiminut vapaana toimittajana. LEHTIMIEHEN TYÖ on vienyt hänet niin Pohjois-Koreaan kuin Siperiaankin. Hän on tavannut Dalai-Laman, Äiti Amman, Günter Wallraf? n. Palkittuna Helsingin ja Kaarelan vuoden yrittäjänä mies on saanut kokea yrittämisen riemut ja ahdingot. Hän oli mukana Kyläsaari-liikkeessä ja on jo kahdenkymmenen vuoden ajan vetänyt Mätäjoki-festareita. Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä on saatavissa mm. Kannelmäen ja Myyrmäen Suomalaisesta kirjakaupasta, Kirjavälityksestä, Booky.? ja Stadin Slangin verkkokaupasta ja suoraan kirjailijalta itseltään: kari.varvikko@eepinen.? puh. 0400-447 507 Muistelmien ensimmäisestä osasta ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ on otettu toinen painos ja myös se on jälleen myynnissä. Karin kirjoja myynnissä myös Mätisfestareilla sunnuntaina 24.5.
5 13.5.2015 Aino ITSEPALVELUKIRPPUTORI Aino on uudistunut. Nyt meiltä myös huonekaluja. Sitratori 3, Kannelmäen asema Avoinna: Ti-Pe 10-18, La-Su 10-15 • P. 09-454 8560 PALVELEVA KUKKAKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kukkien kuljetusja välityspalvelu Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Cardella K U K K A Avoinna ma-pe 9-17, la-su 9-16 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! City-kävely on tarkoitettu kaikille kävelystä innostuneille ikään ja kuntoon katsomatta. Kävelemme Kannelmäen kauniissa luonnossa pitkin joen rantaa. Kävelyreitin varrella on viisi mielenkiintoista paikallisen yhteistyökumppanin tapahtumapistettä. OHJELMA: LLÄHTÖ: Kannelmäen Palvelutalon edestä City-piste 1Aukiolla Puristusvoimamittaus –piste Kannelmäen Seurakunnan ”Voimaajaksamista” Sitratorin KKaupan ”Mustikkasoppa ravintotieto” City-piste 2 Ruohokentällä Luovasti luonnossa – piste City-piste 3Mätäjoen ”Sorsasillalla” Sorsan syöttö & jumppa –piste City-piste 4 – Joen varrella Tietovisailu –piste City-piste 5 Hiekkakentällä Ulkopelit; saappaan heitto MAALI: Piha-alue Grilli kuumana Makkaraa &mehua Kokoontuminen Kannelmäen Palvelutalon pihalla, iloisen musiikin ja rentoutumisen hengessä. Kannelmäen Palvelutalo Kannelmäen Seurakunta – Päiväkoti Vanhainen K-market Sitratori viisi m miiie e e e e e e elllle e e e e e en n n nkkkkiiiintoista paikalli ypp p p 1 piste LÄHTÖ/ MAALI 3 piste 4 piste 5 piste Tule kävelemään ja kuntoilemaan hyvässä seurassa! MEILLÄ VOIT HARJOITELLA JOKA PÄIVÄ KLO 5-23 Asukkaille voitto 41:n pysäkkikiistassa Juhlat tiedossa! Kannelmäessä, Pelimannintiellä, pidettiin tammikuussa mielenosoitus poissiirretyn bussipysäkin takaisinsaamiseksi. Nyt asiaan on saatu ratkaisu. PELIMANNINTIEN vanhemmat asukkaat riehaantuivat alkuvuodesta, kun Helsingin seudun liikenne päätti poistaa Viulutien kohdalla olevan bussi 41:n pysäkin. Päätöksen seurauksena seniorit järjestivät vanhalle pysäkille mielenosoituksen ja jopa sulkivat Pelimannintien hetkeksi. Nyt tilanteeseen on saatu kaikkia tyydyttävä ratkaisu. HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava, joka johtaa myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaa, lupasi pysäkin pysyvän paikallaan. Rautava oli käynyt henkilökohtaisesti tutustumassa tilanteeseen ja keskustelemassa asukkaiden kanssa. Juteltuaan asiasta HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen ja alueen joukkoliikennesuunnittelijan kanssa, he päättivät yhdessä, että vanha pysäkki palautetaan käyttöön. 20.4. lähtien asukkaan ovat voineet jälleen käyttää vanhaa pysäkkiä. Juhlat pystyyn! Pysäkin palautus on saanut asukkaat odotetusti iloisiksi. Liikkeen puuhanainen, Kannelmäkeläinen Raili Lajunen kertoo, että nyt on aika pitää juhlat pysäkillä. ”Asukasaktiivisuus on herättänyt tiedusteluja aina Pohjanmaata myöten. Ihmiset ympäri Suomen haluavat ottaa tämänkaltaisesta tuloksellisesta asukastoiminnasta mallia”, Raili kertoo tyytyväisenä. Pysäkkibileet pidetään 16.5. klo 12-14. Pysäkki koristellaan ja HSL on lahjoittanut heijastimia jaettaKotelomekon pesu 20,Takki kuin takki 20,Kemiallinen tai vesipesu Pääset autolla suoraan takaovellemme, myös noutopalvelua ma-pe klo 8-11. p. 040-455 1230 ma-pe 11-19 • la 11-15 www.mattolaituri.fi vaksi. Tarjolla on musiikkia, yhteislaulua, pullaa, mehua, saippuakuplien puhallusta, letkajenkkaa ym. mukavaa. Raili kutsuu kaikki ihmiset iästä katsomatta mukaan juhlimaan. Hän toivoo myös yhteistyötä eri ihmisten ja tahojen kanssa. Halukkaat voivat vaikka leipoa tai tuodan muuta tarjottavaa mukanaan. Railiin voi olla yhteydessä: 050-574 1876 Tanotorvi onnittelee niin asukasaktiiveja kuin pysäkkiä käyttäviä asukkaita. Näin pienenkin ihmisen ääni saadaan tarpeen vaatiessa kuuluviin! Teksti: Jauri Varvikko Kuva: Mauri Wiik Toukokuun iloisiin juhliin
6 13.5.2015 Haluan täyttä elämää Helmikuussa PohjoisKaarelaan muuttanut Päivi Vaarakallio pyrkii suoriutumaan päivittäisistä arjen rutiineista, vaikka pelkkää hampaiden pesua voi seurata tuskallinen kipu. ”Olisi ihanaa, ettei tarvitsisi olla sairaskertomusta mukana, kun astuu ovesta ulos ihmisten ilmoille. Kipu ja tarve selittää aiheuttavat yhdessä suurta painetta. Haluaisin niin olla tavallinen.” ENNEN VUOTTA 2000 hän oli kotielämästä ja työnteosta nauttiva perheenäiti. Työ oli hänelle tärkeä ja hän oli edennyt hienosti työssään taloushallinnon puolella johdon assistentiksi. Yllättäen alkaneiden epileptisten oireiden syyksi paljastui aivovaltimoaneurysma. Hänet leikattiin ja sairausloman jälkeen hän palasi takaisin työelämään. Melko pian hän alkoi havaita, ettei hänen muistinsa ollut ihan kohdallaan. Hänen oli vaikea oppia uutta ja sanoja hukkui puheesta. ”Jotta en unohtaisi asioita, otin avuksi keltaisia lappuja, kunnes huomasin, että keltaisia lappuja oli työhuoneessa muistaakseni missä keltaisen lapun keltainen lappu on.” Töissä oli rankkaa. Silti Päiville oli kova isku, kun erityislääkärit kertoivat, että työura on ohi. Päivi jäi viimeisen kerran sairauslomalle vuonna 2005. Esimiehet suhtautuivat koko sairastamisen ajan kärsivällisesti ja myötätuntoisesti tilanteeseen. ”Vuonna 2006 minulle myönnettiin työkyvyttömyyseläke. Pidän edelleen yhteyttä kahteen esimieheeni. Äskettäin kävin heidän kanssaan lounaalla.” Uusi diagnoosi Viime talvena Päivi söi kaksi lääkekuuria poskiontelotulehdukseen, jonka jälkeen korvat kipeytyivät. Särky ei hellittänyt ja päivystyslääkärin yrittäessä tutkia, korvakipu oli niin kova, että kasvoihin kosketuskin sattui. Päivystävä lääkäri halusi konsultoida neurologia, joka vuorostaan lähetti Päivin ambulanssilla sairaalaan. Hän sai vahvoja kipulääkeitä. ”Oli ihana tunne, kun ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minua ei sattunut mihinkään”. Koko talven jatkuneille kasvokivuille saatiin vihdoin selitys. Päivillä todettiin harvinainen trigeminusneuralgia eli kolmoishermosärky, joka aiheuttaa neuropaattista kipua kasvoilla. ”Trigeä” sairastava elää siis jatkuvan kivun kanssa. ”On yksilöllistä millainen kipu on häiritsevää, minulla on kasvokipujen lisäksi esim. reumaattisia polvija lonkkakipuja.” Kipuun myös tottuu. On ollut tilanteita, kun Päivin 18-vuotias Heini abiturienttitytär on todennut, että ’miksi et jo lähde päivystykseen’. Heini on herkistynyt kuulemaan äidin kiputiloja pelkästä äänensävystä. Jos Päivi on mennyt päivystykseen, niin suoneen on annettu lääkitys, mutta sama tilanne jatkuu kotiutumisen jälkeen. ”Joudun usein perumaan kyläreissuja, kun aamusta alkaneet kivut ovat ehtineet viedä voimat, eikä jäljellä ole kuin kipu ja väsymys”. Kasvosuoja auttaa, mutta ulosmeno pelottaa Neopreeni-suojus mahdollistaa ulkona liikkumisen ja kääpiövillakoira Maunon ulkoiluttamisen, sillä ilmavirta, tuuli ja viima aiheuttavat Päiville tätä neuropaattista kipua. Henkilö, joka kulkee naamari kasvoilla ja huivi päässä saa kuitenkin osakseen monenlaista huomiota. ”Ihmiset tuijottavat, nauravat, osoittelevat sormilla. Se, että ihmiset tuijottavat on kuitenkin pikkujuttu sen jälkeen, kun suojatiellä yritettiin ajaa minun ja Maunon päälle muutamia viikkoja sitten.” Nyt hän haluaa avautua sairaudestaan, jotta edes joku ihminen kohtelisi häntä normaalisti ja ymmärtäisi miksi hän kulkee ulkona naamari kasvoillaan. ”Haluaisin voida pitää pääni pystyssä, kun kuljen ulkona. Monet ihmiset eivät ehkä tuijottaessaan ajattele miltä minusta tuntuu. Itse kärsin päivittäin.” Vielä vuosi sitten hän teki pitkiä lenkkejä Maunon kanssa. ”Nyt pelkään ulosmenoa. Mauno on pakko viedä ulos kivuista ja peloista huolimatta. Elämää helpottaisi suuresti, jos olisi joku viemässä Maunoa pidemmille lenkeille.” Päivi on harkinnut laittavansa taloyhtiön seinälle ilmoituksen, jossa etsitään koiranulkoiluttajaa. Perheen nelivuotiaasta kääpiövillakoirasta, jonka piti muuttaa tyttären mukana opiskelujen perässä, tulikin äidin koira. Aiemmin heillä on ollut kissoja ja kaneja. ”Mauno elää ikuisesti”, emäntä toteaa hymyillen ja halaa villakoiraansa hellästi. Mies tukena ja turvana Päivi ja hänen miehensä Jomppe ovat olleet yhdessä nuoresta asti. Heidän rakkautensa on kestänyt monet koettelemukset. ”Lasta yritimme kahdeksan vuotta. Toukokuussa vietämme 24-vuotishääpäiväämme. Mieheni on joutunut kestämään hirveästi. Hän onkin oikea teräsmies. Moni muu olisi lähtenyt.” Yksityisyrittäjänä toimiva aviomies on joutunut kantamaan paljon vastuuta käytännön asioista. Hän on kuljettanut tytärtä harjoituksiin ja tekee myös ruoan, sillä Päivi ei muistinsa takia voi tehdä ruokaa ilman, että joku seuraa vierestä. ”Minulle on ehdotettu viimeisenä vaihtoehtona leikkausta, mutta en haluaisi, että päätäni enää sorkittaisiin.” Vaikka hän saa usein kuulla positiivisuudestaan läheisiltä ja ystäviltä, niin on myös päiviä, jolloin hän itkee: ”Miksi perheeni pitää kärsiä. Olen heille turhana taakkana”. ”Tulevalta elämältä toivoisin pitkälti mitä elämä nytkin on. On ihana asua täällä”, Päivi vakuuttaa tyytyväisenä. ”Toivon, että tyttäreni löytää paikkansa ja että saan pitää harrastukseni.” Elämää kahdeksan eri diagnoosin takana 47-vuotiaalla Päivillä on diagnosoitu mm. epilepsia, SLE (autoimmuunitauti) ja Cluster (sarjoittainen päänsärky). ”Kyllähän arvojärjestykseni muuttui sairastumisen myötä. Tärkeintä ei ole, että pärjää töissä vaan perhe tulee ensin. Ei mene sekuntiakaan ilman kipua. Tuntuu, että minut hyväksytään, kun olen hiljaa”, Päivi toteaa. ”Kohtelen läheisiäni ehkä rumasti ja valitankin, kun minulta kysytään vointia. Nykyisin tekeekin mieli sanoa, että älä kysy, jos et halua kuulla oikeaa vastausta.” Kakut ilona, lomakin siintää Vaikkei elämä ole ruusuilla tanssimista, niin ohdakkeiden varjossa Päivi jaksaa ja pyrkii nauttimaan elämästä. Työelämän taakse jäätyä Päivin uutena aluevaltauksena ovat kakut ja erityisesti kakkukoristeet. Hän tekee kakkuja tilauksesta ystäville ja tuttaville. ”On ihana tunne, kun saa olla jossain hyvä. Haluan juhlia elämää yleensä”, hän toteaa ja näyttää samalla tyttären YO-juhliin tekemänsä kutsukortit. Heinäkuussa on vuorossa kesälomareissu Italiaan. Päivi tunnustautuu italiafaniksi. ”Olemme tehneet useita lomareissuja Italiaan, josta olemme vuokranneet talon. Tämä kerta uuden diagnoosin kanssa on tietysti hieman erilainen. Uutta on myös se, että tyttären poikaystävä lähtee mukaan.” Teksti: Nina Eriksson Kuvat: Jauri Varvikko www.facebook.com/HullunaKakkuihin Kolmoishermosärky teki Päivi Vaarakalliosta muille kummajaisen Päivi jaksaa kivuista ja ihmisten ikävistä reaktioista huolimatta olla positiivinen. Jos satutte törmäämään Päiviin kadulla, niin älkää arkailko, vaan moikatkaa reilusti. Kääpiövillakoira Mauno on Päivin arjen uskollinen seuralainen.
7 13.5.2015 Nyt on aika suojata terassit ja pihakalusteet! SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 M www.autopesucenter.? www.autopesucenter.? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy www.varisilma.? Värisilmä PILKE kuullote KAISLA Kalusteja terassiöljy 6550€ /9 l TARJOUS! kirkas 7,28 €/l + sävytys 9750€ /9 l TARJOUS! 10,83 €/l ruskea, harmaa Muutama viikko sitten sain kunnian verestää nuoruusaikaisia pesäpallomuistoja osallistuessani KaLPan, Kannelmäen LaakaPallon harjoituksiin Kaarelanraitin puukoulun kentällä. En ollut pitänyt pesäpallomailaa kädessäni sitten 80-luvun alkuvuosien. Epäröin jonkin aikaa, uskaltaisinko edes ottaa haastetta vastaan. Voisinhan nolata itseni perusteellisesti (sillä kyllähän näitä epäonnistumisia elämän varrella on ollut). Osuisinko palloon, saisinko kopin vai sähläisinkö muuten vaan? Kentälle uskaltautumisen jälkeen paluuta ei ollut. Joukkueen jäsenten oma into oli niin mukaansatempaava. Kyseessä oli sekajoukkue. Näinhän oli koulussakin, kun yhdessä välitunneilla pelattiin. Välittömästi kun otin räpylän käteen pääsin niihin samoihin ? iliksiin kuin nuorena tyttönä. Ja eivät ne taidot vuosien varrella ihan täysin olleet ruostuneet. Siinä sitä palloteltiin Timo ’Pyrtsi’ Pyrrön kanssa, joka kyllä varmaan kohteliaasti syötti helpohkoja koppeja. En tiedä voiko miestä kutsua jengin valmentajaksi, sen verran rento kaveri Pyrtsi oli, mutta otteet olivat ammattimaiset ja pian selvisi myös, että pesäpallon peluuta Timolla on takanaan lähes 30 vuotta. Lyöntitekniikkaakin oli turPesistä Vanhiksen kentällä vallista palautella mieliin kun sai hyviä neuvoja. ” Verraton joukkuepeli Suomalaisten kansallispelinä tunnettu laji on kyllä vertaansa vailla. Kunto nousee parhaimmillaan aivan kuin huomaamatta pallon perässä ja pesältä pesälle joustessa. Ja jokaisen pelaajan omalla panoksella on merkitystä pelin onnistumisessa. Kolmatta vuotta yhdessä pelaava KaLPan harrastejoukkue harjoittelee omalla viikkovuorollaan alkukeväästä aina lumen tuloon asti. Joukkueen paristakymmenestä jäsenestä osa on pelannut aiemmin ja osalla on kokemusta kouluajoilta. Idea sai alkunsa joukkueen ilopilleristä Erika Waseniuksesta, joka oli aina haaveillut aloittavansa pesäpallon pelaamisen. ”Kun muut suunnittelivat kesän kynnyksellä festareille menoa, niin minä haaveilin pesäpallonpelaamisesta.” Erika kertoo innoissaan. Peli toi rakkauden Pienestä porukasta liikkeelle lähtenyt idea laajeni, kun mukaan saatiin lisää lajista kiinnostuneita. Pieni mutka matkaan tuli, kun urheiluliikkeistä ei tuntunut löytyvän pesäpallovarusteita. Ratkaisu ongelmaan saatiin kesäksi pääkaupunkiseudulle muuttaneen Timo Pyrrön myötä. ”Pyrtsi tuli yhdeksi kesäksi ja toi varusteet mukanaan” Erika sanoo iloisena. Timo toi varusteet, mutta myös rakkauden Erikan elämään. Parilla on nykyään kaksi lasta! Lisää porukkaa mukaan Joukkue kaipaa lisää uusia jäseniä. ”Tässä lajissa oppii ja kehittyy nopeasti. Ei pidä luovuttaa heti. Muutama kerta riittää alkuun pääsemisessä. Etukäteen ei tarvitse osata mitään.” Timo Pyrrö kannustaa. ”Tämä on yksi harrastuksistani. Pesäpallo on haasteellinen ja samalla kiva laji, jossa saa olla ulkona”, joukkueen seniori Timo Grönroos sanoo. Joukkueen into ja iloinen asenne tarttui viileästä säästä huolimatta. Jokainen, joka haluaa hyvää mieltä, raitista ilmaa sekä hieman kehittävää haastetta iästä riippumatta, käykää katsomassa Kannelmäen Laakapallon harjoituksia puukoululla torstaisin klo 17.30. Muistakaa pukeutua verkkareihin, sillä ennen kuin huomaattekaan löydätte itsenne pelikentältä. Kyseessä ei ole sisäpiirijuttu. KaLPa kutsuu harjoituksiin mukaan lajin pariin kaikkia ikään ja taitoihin katsomatta. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko http://kannelmaenlaakapallo.com/ Tanotorven toimittaja lupautui Kannelmäen LaakaPallon harjoituksiin. Kopit ja lyönnit sujuivatkin yllättäen kuin pyörällä ajo. Seuran sydän ja aivot, Erika Wasenius ja Timo Pyrrö. Toimittaja Eriksson saa valmentaja Pyrröltä viimeiset neuvot... sitten syöttö... ja PAM... pallo ampaisee hienosti yli puolen kentän... KaLPan ylväät vas. ylh. Milla Bäckman, Elisapetti Ylitalo, Tomi Heino, Ilkka Viinikanoja, Sari Raappana ja Janne Palo. Vas. alh. Timo Grönroos, Erika Wasenius ja Timo ’Pyrtsi’ Pyrrö. MOTTO ”Lenkkarit tulessa, rakkaudesta pesäpalloon”
8 13.5.2015 Bök i Kårböle SVERIGES utrikesminister Margot Wallström är i blåsväder. Hon har fått utstå spott och spe efter att hon påtalade kränkningar av mänskliga rättigheter i Saudiarabien. Alla realpolitiker och allmänbildade medborgare vet att Saudiarabien är en diktatur. Men det får man inte säga högt. Och än mindre fördöma. Saudiska halshuggningar, tortyr av oliktänkare och ett systematiskt förtryck av kvinnor bemöts med förkvävda gäspningar i London och Paris. Rika och in? ytelserika diktaturer kommer alltid lättare undan. Om det inte vore för den saudiska oljan och det västerländska hyckleriet skulle saudiska potentater ha grillats av världssamfundet i Gèneve och New York för länge sedan. Mänskliga rättigheter är universella men de gäller inte i Saudiarabien. Moralen och folkrätten väger lätt som en fjäder då de ekonomiska bindningarna får företräde i den utrikespolitiska retoriken. Av samma anledning lät Wallström bli att predika mänskliga rättigheter för beslutsfattarna i Peking. Det ? nns ju trots allt gränser för hur långt man kan följa sitt samvete. Det är inte lätt att anta jobbet som diktator dessa dagar. Man kan nämligen aldrig förutspå hur västvärlden ska förhålla sig till dig som envåldshärskare. Om du jobbar som diktator i Nordkorea, Burma eller Zimbabwe får du utstå omvärldens förakt och sanktioner. Men jobbar man i till exempel Etiopien går det hur bra som helst att inskränka yttrandefriheten, förfölja landets oppositionella och samtidigt frottera sig med nordiska biståndsgivare som behandlar dig som gunstling och gottegris. Diktaturer mäts efter olika måttstockar. Under det kalla krigets dagar var det många på vänsterkanten som tyckte att Augusto Pinochet i Chile var en ond diktator medan Fidel Castro på Kuba var en god diktator. Högersinnade politiker tyckte precis tvärtom. Ibland har dessa tudelade tankegångar styrt valet av Finlands bilaterala samarbetspartners, allt beroende på vem som har råkat vara landets utrikeseller biståndsminister vid den tidpunkt då beslutet har fattats. Måttstocken för hur man mäter korruption har också olika skalor i olika länder. I Europa är det nolltolerans som gäller men i biståndspolitiken är det helt okej att ta ut svängarna och se mellan ? ngrarna då de skatte? nansierade penningströmmarna tar sin till? ykt till korrupta ? ckor. Vi måste ju förstå att Rom inte byggdes Den goda diktatorn HARVAAN TYÖPAIKKAAN valmistaudutaan tallaamalla katuja, kättelemällä satunnaisia vastaantulijoita, tulitikkurasioita tai hernekeitto jakamalla ja puhumalla kovempaa ja enemmän kuin Runeberg. Niin vain olemme hankkineet työpaikan, vieläpä hyväpalkkaisen ja –etuisen kahdelle sadalla naiselle ja miehelle. Ikävintä on että heidän on pakko alkaa sama kadulla hortoilu kolmen vuoden kuluttua. Pätkätyö kestää vain pätkän kansanedustajillakin. Kun 1970-luvun alussa olin itse hamuamassa vihreää oksaa Suomen eduskunnasta, ei olisi juolahtanut mieleenikään mennä jakamaan omia mainoksiani kauppojen eteen tai johonkin kadunkulmaan. Pidin palopuheeni sisätiloissa, koska oli loppusyksy ja alkutalvi. Ääniä tuli – ei ihan riittävästi, jäin ensimmäiseksi varakansanedustajaksi ryhmässäni le – vaikka en katutyttönä heilunutkaan. Nyt me sitten odotamme ja samalla pelkäämme viedäänkö meiltä eläkkeiden indeksikorotukset, nostetaanko eläkkeensaajien raippaveroa, verotetaanko lapsilisiä, vähennetäänkö terveysasemia ja sysätään sairaat yksityiseen hoitoon, mitä tapahtuu sotelle, mitä viennillemme, valtion velalle. Ja ylipäätään meidän elämänmuodollemme. Käteeni osui Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen 1988 – siis 27 vuotta sitten julkaisema vaalilehti. Siinä kysytään ”Palveleeko kaupunki alueemme vanhuksia?” Silloin oli vallalla käsitys että Pitäjänmäen ja Konalan ikäihmiset kampeavat itsensä Riistavuoren vanhainkotiin viihdyttämään itseään. Luvassa oli Haagaan askarteluja keskustelukerhoja, Tarkoitus oli hakea yksinäiset vanhukset yhteen paikkaan. ruokaa oli luvassa lasten päiväkodeista, pesulapalvelujakin suunniteltiin. Mutta mitään ei suunniteltu Pitäjänmäelle. Samassa lehdessä peräänkuulutetaan myös uimahallia Taliin. Jo silloin oli kaupungin liikuntatiloista päättävillä selkeä näkemys: Munkkivuoresta ja Malminkartanosta mennään Töölöön, Kannelmäestä Pirkkolaan ja Pitäjänmäeltä Leppävaaraan uimaan. Nyt Leppävaaran hallia remontoidaan. Leppävaaran halli uusitaan täysin ja sinne rakennetaan hyppytornisiipi ja parasta kaikesta maauimala. Se valmistuu vuoden päästä kesällä. Ihan siihen mennessä ei taida seutulippu-uudistus vielä tulla voimaan. Leppävaaraan mennessä pitää maksaa seutulippu. Turhaan en narise että meidät unohdetaan usein tänne lännen rajamaille omaan rauhaamme. Ei siihen auttanut pormestarin asukasiltakaan! Ei vaikka paikalle oli komennettu virkakuntaa roppakaupalla. Pakostakin alkaa pohtia olisiko sitten parempi, ettei olisi koko rajaa tuossa muutaman sadan metrin päässä. En hallitse taloustieteitä enkä kansantaloutta. En tiedä ilmiön nimeä: sesonkituotteet ovat aina loppu kun niitä oikeasti tarvitsee. Tippaleipiä ja simaa ei saa vappuaattona, tuuletinta heinäkuun helteellä, enkelikello joulukuussa. Siitä syystä yllytän kaikkia teatterin ystäviä varaamaan jo nyt ensi syksyksi lipun Helsingin Kaupunginteatterin Palvelijaan. Kari Hotakainen on kirjoittanut huikean hauskan näytelmän, jonka Martti Suosalo esittää yksinään. Suosalolla on monta roolia, jotka hän kaikki hoitaa niin taidokkaasti, että ensi-illassa oli pakko nousta ylös taputtamaan. Palvelija on esitys, joka pitää ehdottomasti nähdä. Leena-Maija Tuominen Muutoksia – mutta ei riittävän paljon KANNELMÄEN KIRKOSSA Eläkeläisten kevätjuhla ke 13.5. klo 13 Ohjelma kirkossa, kahvit salissa. Aili Raitavuo, Nina Rajamäki, Anne Myllylä, Ulla-Maija Tuura. Helatorstain sanajumalanpalvelus to 14.5. klo 10 Aili Raitavuo, Anne Myllylä Sanan ja rukouksen ilta su 17.5. klo 17 kirkon kappelissa. Aiheena ”Herra on minun valoni ja apuni”. Mukana mm. Nina Rajamäki ja Aku Kähärä. Lauletaan yhdessä to 21.5. klo 10 Anne Myllylä laulattaa seurakuntasalissa Toivo Kärjen hengellisiä lauluja to 4.6. klo 19 ”Me armahdusta tarvitsemme kaikki”. Mieskvartetti Voz Humana ja lauluyhtye, Juhani Tepponen, viulu, Rauno Myllylä, musiikinjohto ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. MALMINKARTANOSSA Vesper torstaisin klo 17.30 Levollinen iltarukoushetki to 4.6. asti Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8. Vesper koostuu vuorolaulusta, psalmeista, raamatuntekstistä, rukouksesta ja hiljaisuudesta. Messu ja iltatee su 17.5. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aili Raitavuo, Kari Härkönen. Jennyn Olohuone keskiviikkoisin klo 12–15 Avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Kahvija leipätarjoilu, soppalounas. Mukana vapaaehtoiset ja diakonit. Mätismessu su 24.5. klo 11 Liity suvivirttä laulavaan joukkoon Mätisfestareilla! Nina Rajamäki, Virpi Koskinen, Sirkku Rintamäki. Linturetki to 11.6. klo 23–01 Tervetuloa kuuntelemaan yölaulajia Mätäjoen maastoon! Yhteinen kokoontuminen klo 22.45 Toimintakeskus Jennyssä (aikuisten toimitilassa). Asiantuntijaoppaana retkellä prof. Juhani Lokki. Mukana myös Aili Raitavuo ja Ulla-Maija Tuura. Kannelmäen seurakunta Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI Puh. 09 2340 3800 www.helsinginseurakunnat.? /kannelmaki www.facebook.com/kannelmaenseurakunta på en dag. Man får inte vara naiv och pådyvla nordiska ideal på den krassa verkligheten i fattiga länder. Då jag 2007 påtalade problemen med det direkta ? nska budgetstödet till den korrumperade regimen i Nicaragua ? ck jag löpa gatlopp i spalterna i ? era veckors tid allt medan jag tvingades utstå försmädliga kommentarer av landets biståndsbyråkrater. Då jag nu kollar upp Nicaraguas och Finlands utvecklingssamarbete på nätet, skriver Utrikesministeriet att biståndet till Nicaragua har systematiskt trappats ned sedan hösten 2013. På grund av korruption. Måttstocken har uppdaterats. Det gläder mig. Mikael Sjövall Kolumnen publicerades i Hufvudstadsbladet den 16 april. Mikael Sjövall är styrelsemedlem i Kårböle Gille. RUNSAS JOUKKO vanhempia oli saapunut 21.4. Kannelmäen peruskoulussa järjestettyyn vanhempainiltaan kuulemaan Pelimannin alaasteen ja Kannelmäen peruskoulun tilaja opetusjärjestelyistä lukuvuonna 2015-2016. Pelimannin ala-asteen rakennuksessa tullaan tekemään peruskorjaus. Elokuun alusta lähtien oppilaat siirtyvät opettajineen yhteisiin tiloihin Kannelmäen peruskoulun kanssa siten, että 1.-4.-luokkalaiset opiskelevat Kanneltien toimipisteessä, 5.-9.-luokkalaiset Runonlaulajantien toimiPelimannin ala-asteelle suurremontti Koululaiset evakkoon Pelimannin ala-asteen rakennuksessa tullaan tekemään peruskorjaus. Elokuun alusta lähtien oppilaat siirtyvät Kannelmäen peruskoulun muihin yksiköihin. pisteessä. Lisäksi osa Kannelmäen peruskoulun 1.-2.-luokkalaisista ja Pelimannin ala-asteen koulun pienluokka opiskelevat Kaarelan raitilla. Tulevien ekaluokkalaisten sijoittelut olivat vielä työn alla, koska tarvittiin haarukointia ryhmien muodostamisessa. Pyrkimyksenä on huomioida kaikki tulevien ekaluokkalaisten toiveet. Sähköposti on paras tapa tiedusteluille. Tässä vaiheessa kukaan ei osannut tarkalleen vastata siihen kuinka pitkään Pelimannin koulun remontti tulee kestämään. Tilaja opetusjärjestelyt ovat kuitenkin päätetty koko ensi lukuvuodelle. Seuraava infotilaisuus pidetään luultavasti elokuussa, kun koulun kunto ja remonttitarpeen laajuus saadaan kartoitettua paremmin. ”Heti kun tiedetään, niin keskustellaan” perusopetuksen aluepäällikkö Arjariitta Heikkinen Helsingin opetusvirastosta vakuutti. Vanhempainiltaan oli kerääntynyt suuri joukko huolestuneita vanhempia kuuntelemman opetusviraston ja koulun edustajia. Erityistä huolta oltiin iltapäiväkerhotoiminnan jatkumisesta ja sijainnista. Toisin kuin aiemmin on tiedotettu, niin Raitin toimipisteestä ei tällä hetkellä luovuta, vaan vanha puukoulu jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Teksti Nina Eriksson Kuvat Jauri Varvikko Kannelmäen peruskoulun rehtori Sirkka Kovanen rauhoitteli vanhempia ja kertoi, että opetustilojen suhteen ei tule olemaan ongelmia.
9 13.5.2015 SUOMEN TURVALLISUUS PUHUTTAA vaalien jälkeistä hallitusta kokoavia puolueita ja kansaa. Seuraavassa kolmen tutkijan näkökulmaa tilanteesta: Jukka Valtasaari Suomen turvallisuus, Jouko Marttila Kansa kärsii, poliitikko porskuttaa. Puolueet ilman aatteita. Kummatkin ovat Docendon kustantamia ja ilmestyneet juuri ennen vaaleja. Lisäksi viime syksynä ilmestyi suurlähettiläs ja keskustan eduskuntavaaliehdokas Alpo Rusin Etupiirin ote. Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700-2014, ( Gummerus. 2014). Ehdin näitä ennen jo kirjoittaa Seppo Kääriäisen vaalikirjasta Meikäläisen mukaan (Teos. 2015), joka sekin liittyy tähän samaan tematiikkaan. Alpo Rusi nostaa keskeiseksi käsitteeksi etupiirijaon, jonka kautta hän tarkastelee Suomen kansainvälistä asemaa laajemmasta historiallisesta perspektiivistä alkaen Suuresta Pohjan sodasta (1700-1743). Rusin mukaan ”Suomen valtioentiteetti (valtion olemus OB) on ollut runsaat 300 vuotta euraasialaisen suurvallan etuja vaikutuspiirissä. Tämä on ollut seurausta historiasta, maantieteestä, ja kansainvälisen järjestelmän shokeista, mutta myös omista valinnoistamme”. Tämän vuodet 1700-1917 käsittävän kauden tuloksena Ruotsin itämaakunnasta muodostui Venäjän puskurivaltio Rusin jaottelussa seuraavan kauden (19181939) Suomi toimii lännen etuvartiona siirtyen Venäjän etupiiristä Saksan imperiumin kylkeen. Toinen maailmasota merkitsi Suomen kannalta oloa kahden diktatuurin armoilla (1939-1944). Suomen irtautuminen sodasta merkitsi samalla erkaantumista Saksan vasalliudesta ja siirtymistä Neuvostoliiton sotilaalliseen etupiiriin. Seuraavia vaiheita kuvaavat otsikot : ”Tšekkoslovakian tieltä” ulkopoliittisen liikkumavaran kasvun tielle (1944-1970). Kahden valtajärjestelmän haurastuminen ja itsesuojeluun perustuva itsekontrollin aika (1970-1998). ”Kylmän sodan päätyttyä pesänselvitys laitettiin kassakaappiin”. Uusi tilanne – (1998-2014) Suomi on Euroopan ja Venäjän geopoliittisella rajalla. Uuden kylmän sodan ovella Suomi hakee rooliaan ja identiteettiään. Lopuksi Rusi esittää oman tiivistelmänsä siitä mitä Suomen tulisi tehdä. Hän muistuttaa, että Suomen asema ei ole vuonna 2014 sama kuin jatkosodan päätyttyä 1944. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan realistisia arvioita tapahtuneista muutoksista. Hyvä politiikka nojaa hyvään ja ennakoivaan analyysiin”. Valtasaari on kokenut diplomaatti työskenteli ulkoasianministeriössä lähes neljäkymmentä vuotta, niistä noin puolet USA:ssa YK:n edustossa ja Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa. UM:n valtiosihteerinäkin hänen toimensa kohdistuivat pääosin Suomen länsisuhteisiin. Tämä on syytä panna merkille arvioitaessa hänen diplomaattisen taitavia tilannekuvauksia. Valtasaaren mukaan hyvinvointimme perustuu turvallisuuteen, jonka Nato takaa, Euroopan integraatioon, jolla on instituutiot, ja siihen, että elämme Venäjän naapurina ja toimimme globaalitaloudessa. Viitaten amerikkalaisiin kirjoittajiin Valtasaari toteaa, että Euroopan ulkopuolella vallitsee viidakon laki, joka edellyttää viidakon keinoja. Euroopan etsiessä rauhan paratiisia sherif? Yhdysvallat pitää kiinni voimastaan, koska vallanhalu ja voiman käyttö eivät ole kadonneet maailmasta mihinkään. Siinäpä tuo perusasetelma tuli tiivistetyssä muodossa kerrotuksi. Valtasaaren oma länsipainotteisuus näkyy siinä, että hän näkee tilanteen kärjistymisen johtuvan Venäjästä, sen pyrkimyksestä palauttaa menettämänsä suurvalta-asema. Sen väitetään rikkoneen kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja ja miehittäneen Krimin ja Etelä-Ukrainan. Samassa yhteydessä ei viitata sanallakaan USA:n ja Naton korkeiden edustajien ahkerointiin Kiovan oikeistohallituksen konsultoinnissa ja tukemisessa. Krimiläisten selvän enemmistön tahdonilmaisu kansanäänestyksessään samoin kuin Etelä-Ukrainan venäjänkielisen väestön enemmistön vaatimukset laajemmasta itsehallinnosta alueellaan Minskin sopimuksen mukaisesti eivät saa mitään huomiota. Ne julistetaan Ukrainan hallituksen kannanotoissa Venäjän miehittämien alueiden kapinoinniksi ja separatistien puuhailuksi. Venäjän oloihin paremmin perehtyneet suomalaiset diplomaatit arvioivat Venäjän ja Ukrainan tilannetta eri tavoin korostaen maiden ja kansojen historiallista kokemusta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei Venäjä muodosta uhkaa Suomen turvallisuudelle. Sen sijaan aletaan kysellä huolestuneesti, miten Suomen osallistuminen USA:n ja EU:n painostamiin taloudellisiin pakotteisiin Venäjää vastaan vaikuttaa maamme omiin taloudellisiin etuihimme. Naton synty kuvataan ennen muuta Iso-Britannian ja Ranskan kokeman Venäjäpelon aiheuttamaksi toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Ne pyysivät USA:ta turvallisuutensa takuumieheksi. USA suostui, mutta toi kuvioon mukaan omat globaalit tavoitteensa. Nato ja Venäjä etsivät yhteistä pohjaa rauhan varmistamiseksi kylmänsodan päättyessä. Muutoksen kansainväliseen tilanteeseen sanotaan tuoneen presidentti Putinin kaksi puhetta. Münchenin puheessa 2007 Putinin sanotaan palanneen geopoliittiseen asenteeseen Venäjän sotilasstrategiassa ja julistaneen lännen jälleen vastustajaksi. Toisen merkittävän linjapuheen Putinin piti maaliskuussa 2014 Kremlissä Krimin valtauksen jälkeen. Siinä hän totesi, että Neuvostoliiton hajoaminen oli katastro? paitsi sille itselleen myös maailman mitassa. Maailmasta katosi vakaus, joka oli perustunut kaksinapaiseen maailmaan, eli ydinaseiden muodostamaan kauhun tasapainoon.. Valtasaaren mukaan Venäjä on aloittanut laajan geopoliittisen toiminnan kansainvälisen asemansa kohentamiseksi ja valinnut lännen ja Naton vastustajakseen. Unohtuikohan Valtasaarelta taas historian kulku. Neuvostoliiton aloitteesta purettiin Varsovan liitto, Neuvostoliitto veti joukkonsa pois entisistä Varsovan liiton maista. Neuvostoliitto teki aloitteita aseistuksen supistamisesta ja odotti oikeutetusti länneltä vastaantuloa. Mutta tapahtuikin päinvastoin Natoa vahvistettiin, sen tukikohtia siirrettiin yhä lähemmäksi Neuvostoliiton ja sittemmin myös Venäjän rajoja. Vastareaktiona näihin ilmiöihin olivat Putinin puheet, jotka lännen propagandassa käännettiin päinvastaiseksi Venäjän uhitteluksi. Valtasaari piirtää kuvan tämän päivän maailmasta. jossa on käynnissä vallan uusjako. ”Sen paras tulos olisi, että suuret löytäisivät riittävästi yhteisiä etuja, jotta syntyisi kaikki voittavat tilanne. Sitä ennen valtakeskusten on löydettävä itsensä”. ”Suomenkin ääni kantaa Eurooppaan ja pitemmällekin itsevarmasti, kunhan hoidamme taloutemme ja sen myötä suomalaisten turvallisuuden kuntoon”. Jouko Marttila keskittyy Suomen talouspoliittiseen pallotteluun viime vuosien kahden päähallituspuolueen kokoomuksen ja SDP:n välillä. Eduskuntavaalien tulos toi tähän uuden elementin keskustan voitto näyttää johtavan samalla kokoomus-SDP akselin murtumiseen. Tätä kirjoittaessani en tiedä vielä merkitseekö seuraava hallitus paluuta punamultayhteistyöhön, vai syntyykö uudenlainen keskustavetoinen porvarihallitus. Kumpaankin vaihtoehtoon persut ovat tuomassa oman lisämausteensa. Perinteinen keskustan ja sosialidemokraattien välinen punamultayhteistyö murtui, kun SDP ja kokoomus muodostivat hallituksen 1987. Suomi on nyt samankaltaisessa tienhaarassa kuin kolmekymmentä vuotta sitten. ”Kipeitä päätöksiä lykätään. Kansallisen edun sijaan etusijalla on oma etu. Kansa kärsii, mutta poliitikot porskuttavat. Puolueet ovat kadottaneet aatteensa ja puolueuskollisuus on romahtanut. Aatteiden tilalle on tullut kvartaalipopulismi, jossa vain pikavoitoilla on merkitystä”. Marttila aloittaa suomalaisen talouspolitiikan ”sairauskertomuksen” Korpilammen seminaarista 1977. Sinne oli kutsuttu 350 politiikan ja talouden vaikuttajaa ja päättäjää. Maahan oli juuri muodostettu Sorsan toinen hallitus. Seminaarin tavoitteena oli etsiä uutta linjaa ja konsensusta talouspolitiikkaan. Sdp:n utopiat demokraattisesta sosialismista alkoi hämärtyä Korpilammen jälkeen. ”Suomalaisen talouspolitiikan aatteettomuutta ilmentää kokoomuksen ja SDP:n talouspolitiikan lähestyminen. Se alkoi aatetasolla jo 1970-luvulla ja kulminoitui Holkerin sinipunahallituksen muodostamiseen 1987. Sen jälkeen kokoomuksen ja sosialidemokraattien linjaa on ollut vaikea erottaa toisistaan.” Alkoi sanakikkailu. Sosialidemokraatit puhuivat demokraattisesta sosialismista ja suuntautumisesta markkinatalouteen, jota täydennetään sosialistisella suunnittelulla. Sorsa rauhoitteli porvareita, että sosialismi on kotoinen ja turvallinen asia. Kokoomus nosti esiin ”kansankapitalismi” termin, jolla pyrittiin kansalaisia innostamaan osakesijoittamiseen. Sittemmin kapitalismi sana korvattiin ”sosiaalinen valintatalous”; ”sosiaalinen markkinatalous.” Kokoomuksen ohjelmassa esiteltiin lopulta ”dynaaminen konservatismi”. Marttila päättää katsauksensa toteamukseen, että saavutetut edut ovat ajaneet taloudellisen todellisuuden edelle. ”Kansa kärsii, mutta poliitikko porskuttaa kohti seuraavia vaaleja kuin silmänkääntötemppuja tekevä käärmeöljykauppias. Aatteista puhutaan vain silloin, kun katsotaan peruutuspeiliin”. Suomen talouden pohja pettää. Kokoomuksen Stubb vaati vaalien edellä konsensuksesta luopumista. Aatteet ovat palaamassa politiikkaan. Hakevatko kokoomus ja SDP voimaa menneisyydestä ryhtyäkseen uuteen vastakkainasetteluun? Keskustan Sipilä haluaa uudenlaista yhteiskuntasopimusta, jonka takuumiehiksi kaivataan työmarkkinajärjestöjä. Ay-liikkeellä on kuitenkin perustellut epäilynsä, että jälleen pienija keskituloiset pannaan maksumiehiksi. Oiva Björkbacka Suomen turvallisuus – kansa kärsii VAIKUTA KAUPUNGINOSASI ASIOIHIN! Liity Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA FI09 1004 3000 2043 03, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. Kaarela-seuraa tukevat: • Kannelmäen Srk • Heka-Kannelmäki • Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Seuran jäsenille alennuksia antavat: • Kukkakauppa Cardella Alentamattomista tuotteista 10 % • Parturi-kampaamo Hiuspaja Tukanleikkuu 10 % • Ravintola Villihanhi -10 % • Pallogrilli -10 % • Etelä-Kaarelan apteekki Vapaan kaupan tuotteista -10 % (ei lääkkeistä) • Kahvila Herkku, Kannelmäen ostari Kahvi ja pulla hintaan 2,50 • Suutari& avainpalvelu, Kauppakeskus Kaari 10% PUISTOJUMPPAA 18.5.–31.8.2015 Järjestämme kesällä puistojumppaa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18:30–19:30 Mätäjoen viereisellä Kartanonhaan puistoalueella (säävarauksella). 6.–29.7. jumpat järjestetään vain maanantaisin. Puistojumppa on hauskaa ja helppoa perusjumppaa, jonne ovat tervetulleita niin jäsenet kuin ei-jäsenetkin. Mukaan tarvitset oman jumppa-alustan, juomapullon ja aurinkoisella säällä päähineen. Hinta: kertamaksu 5 € ja kymmenen kerran lippupaketti 45 €. KAHVAKUULAILUA 18.5.–22.6. ja 3.8.–31.8.2015 Maanantaisin klo 19:30–20:30 järjestämme Kartanonhaan puistoalueella myös kahvakuulailua. Kahvakuulailu on tehokasta liikuntaa, joka kehittää kehonhallintaa ja vaatii monien eri lihasten työskentelyä samanaikaisesti. Kahvakuulatunnille tarvitset oman kuulan. Hinta: kertamaksu 5 €. Myös kymmenen kerran kesäjumppaliput käyvät. www.kannelmaenvoimistelijat.fi www .hel.fi Ikääntyneiden palvelut Länsi-Helsingissä Keskiviikkona 20.5.2015 klo 17.00 – 18.30 Pohjois-Haagan palvelukeskus, Mariankodin toimipiste, Schildtinpolku 6, 00440 Helsinki Ohjelma: Tervetuloa tilaisuuteen Ikääntyneiden sosiaalipalvelut Palvelukeskusten toiminta Kotihoidon palvelut Kuvaja äänivälitteiset palvelut Suun terveys HSL:n kutsuplusja palvelulinjat Kahvitarjoilu klo 16.30–17.00 Ikääntyneet, omaiset ja asiasta kiinnostuneet lämpimästi tervetuloa! Tilaisuus on maksuton eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kuntosali Kuntosali Kannel Gym Kannel Gym • Ei pakkojäsenyyttä • Edulliset aamuajat • Myös 10 kerran kortteja • Riittävästi vapaita painoja SE ON VAIN SINUSTA KIINNI! Katso kaikki: www.kannelgym.? • Puh. 050-541 22 88 Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki Arkeen ja Juhlaan Avoinna Ma-To 10.00-16.30, Pe 10.00-18.00 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3 Gluteeniton Konditoria Kakkutupa
10 13.5.2015 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ HOITOJA • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ Kauneusja terveyspalveluja Paikallista palvelua meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 Parturi-Kampaamo Mia Laine P. 566 6281 Kanneltie 11, 00420 Helsinki ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 09 563 1500 Myyrinhammas Iskostie 4, 01600 Vantaa www.myyrinhammas.? Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Salon Hanna Hieronta 45 min 35,Kulmien ja ripsien kestoväri 20,Jalkahoito 40,Naisten hiusten leikkaus 25,Miesten hiusten leikkaus 20,TERVETULOA! Sitratori 5 • Puh. 0449391722 PAAVO NURMI GAMES harppaa uudelle tasolle. Maailman ja kotimaan valiot kaikissa lajeissa. Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ottavat yhteen Turun Paavo Nurmi Games -kilpailussa 25. kesäkuuta. Kansainvälisiksi haastajiksi hankitaan lisäksi vähintään 2-3 IAAF:n maailmanlistan TOP10 urheilijaa. Ensimmäisenä osanottonsa on vahvistanut Saksan Thomas Röhler, jonka IAAF sijoitus on 2. (Pitkämäki 3. ja Ruuskanen 4.). Kotimaisten mestariheittäjien tapaiset urheilijat ja maailmanluokan tulokset kuskaavat kilpailua eteenpäin, kohti maailman 30. parhaan yleisurheilukilpailun joukkoa. Sinne tähdätään. Se vaatii tasokasta urheilijajoukkoa kaikissa lajeissa. Pisteytyksessä huomioidaan kilpailusta kaikkiaan 72 tulosta. Ne kerätään pääosin eri lajien viidestä parhaasta tuloksesta, kertoi lehdistöinfossa kilpailun taustayhtiön PN Turku Oy:n toimitusjohtaja Jari Salonen. Käytännössä menestyminen vaatii, että kentällä on paljon maailmantilaston viidentoista parhaan joukkoon yltäviä urheilijoita, eli todellisia huippunimiä. Paavo Nurmi Games on Salosen mukaan kehittyvä kansainvälisen tason huippukilpailu ja lajin suomalainen näyteikkuna. Kotimaiset yleisurheilun kärkinimet ovat kisoissa vahvasti esillä aina keihäänheittäjistä kävelijöihin. Nyt kun kolme suomalaista on lähdössä Pekingin MMkisojen 50 kilometrin kilpailuun, järjestimme Paavo Nurmi Gameseihin viiden kilometrin kutsukilpailun. Lajiensa huippunimiä vastaan kilpailevat Paavo Nurmi -stadionilla myös muumuassa aitajuoksijat Nooralotta Neziri ja Oskari Mörö, kestävyysjuoksija Sandra Eriksson ja seiväshyppääjät Minna Nikkanen ja Wilma Murto. Linnanmäki 65 vuotta Paavo Nurmi Games kuuluu jo eurooppalaisten yleisurheilukisojen parhaimmistoon. Seuraava askel eteenpäin olisi nousu Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) World Challenge -sarjaan, jossa ollaan jo iskuetäisyydellä paikasta Timanttiliigassa. LINNANMÄEN 65. JUHLAVUOSI Linnanmäki viettää kesällä 65-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden teemana on “Sata toivottua uudistusta, jotka saavat hihkumaan riemusta”. Koskaan aiemmin Linnanmäen kesäkauden aikana ei ole ollut tarjolla näin paljon ohjelmaa ja esiintyjiä. Ohjelmaannin pääajatus on tarjota “jokaiselle jotakin” eli elämyksiä kaikenikäisille. Ohjelmaa nähdään Linnanmäellä reilusti yli satana päivänä. Linnanmäen tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. On kulttuuria, tanssia, lauluiltoja, teatteria, pop/rock -ohjelmaa. Kesä on teemoitettu ohjelmien mukaan: keskiviikot kulkevat teemalla “Kulttuuria ja nostalgiaa”. Silloin Linnanmäen Estradilla nähdään mm. Musiikkiesitys Laulaja Olavi Virta (Amadeus Lundberg, Hannu Lehtonen) sekä Tapio Rautavaara -konsertti (Tapio Liinoja, Johanna Iivanainen, Olli Ahvenlahti). Torstaina Linnanmäki laulaa ja tanssii. Alkukesästä Linnanmäki laulattaa yhteislaulujen voimalla mm. Mikael Konttisen ja Mikko Alatalon johdolla. Juhannuksen jälkeen Estradilla tanssitaan torstaisin. Perinteisten tanssien artisteina nähdään mm. Eija Kantola, Anita Hirvonen, Saija Tuupanen, Taikakuu ja Anneli Mattila. Perjantaisin vauhdikkaasta menosta vastaa tunnetut artistit ja bändit popin ja rockin, räpin, reggaen ja rockin saralta. Bilemenon nostattavat mm. Kuningasidea, Reino Nordin ja Siru (The Voice of Finland 14 -voittaja). Huhtikuussa avajaisia on juhlittu Softenginen ja Arttu Wiskarin voimin. Lauantaisin Estradin valloittaa huumori, mm. suuren suosion saanut Roope Salmisen luotsaama Improteatteri Kolina, joka nähdään useampana lauantaina. Lisäksi yleisöä viihdyttää mm. Divet Show by Marko Vainio ja sketsihahmot Svetlana Rönkkö (Jenni Kokander) ja Salme Pasi (Joonas Nordman). Sunnuntaisin pääosassa ovat lapset ja nuoret, mutta ohjelma sopii myös vanhemmille. Mukana mm. Aarne Alligaattori, Kengurumeininki, Pellekaija Pum ja Jokeri Pokeri Box. Aikuisempaan makuun tarjolla on mm. mentalisti Noora Karman show ja nuorisolle Diandra ja Justimus. Koko kesän Linnanmäellä viihdyttävät lisäksi lukuisat taikurit, jonglöörit ja muut hauskat ja jännittävät sirkusesiintyjät. Elokuussa jatkuvat jälleen suositut kaikille sopivat ulkoilmaelokuvat. Perjantai-iltojen, avajaisten ja Valokarnevaalin popja rock-illoista vastaa Luomustudio. Muulta osin ohjelman ideoinnista ja ohjelmarungosta vastaa ohjelmaja tapahtumatoimisto MagnumLive. Koko kesäkauden ohjelma-anti esittäytyy www.linnanmaki.? -sivustolla. Televisiosta tutut tähdet nousevat Peacockin lavalle! Uuden Iloisen Teatterin (UIT) supersuositut kevätrevyyt palaavat Linnanmäelle, kun UIT:n uusin musiikki-ilottelu Kivaa ja korkealta! saa ensi-iltansa toukokuun alussa Peacockteatterissa. UIT palaa viiden vuoden jälkeen takaisin juurilleen, sillä teatteri aloitti toimintansa Peacockissa lähes neljä vuosikymmentä sitten. Vuosien saatossa UIT on viihdyttänyt reilusti yli miljoonaa suomalaista, joten odotukset tämänvuotisen musiikki-ilottelun suhteen ovat korkealla. – Paluu Peacockiin merkitsee teatterillemme todella paljon. Tunnelma on korkealla, kertoo UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen. Tämänkeväisen musiikki-ilottelun tähtinä nähdään uusia tuttavuuksia ja vanhoja konkareita. Odotetun paluun UIT:iin tekee lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen Suomen suurin näyttelijä Jussi Lampi. Uusina UIT-kasvoina näyttämölle nousevat Suomen kaunein Vanessa Kurri sekä Putouksestakin tuttu komedienne Niina Koponen. Heidän seurassaan loistavat aikaisemmiltakin vuosilta tutut ja yleisön rakastamat näyttelijät Sari Siikander, Mikko Rantaniva ja Puntti Valtonen. Naurettavaan ilotteluun lisää vauhtia ja svengiä tuovat nelihenkinen tanssiryhmä ja Jean S –orkesteri kapellimestarinaan Timo Kärkkäinen. Musiikki-ilottelun ohjauksesta ja koreogra? asta vastaa viime vuosien tapaan Reija Wäre. Uuden Iloisen Teatterin musiikki-ilottelu Kivaa ja korkealta! Linnanmäen Peacock-teatterissa 25.4.-13.6. Kertausta: Uusi Iloinen Teatteri on vuonna 1978 perustettu viihteellinen teatteri, joka tunnetaan laadukkaista musiikki-ilotteluistaan. Vuosina 1979-2009 UIT esiintyi Linnanmäen Peacockissa, josta se muutti vuosiksi 2010-2014 Hakaniemen Arena-näyttämölle. Keväällä 2015 UIT on muuttanut takaisin Linnanmäelle, jossa ensi-iltansa siis sai 29.4.2015 uusi musiikki-ilottelu Kivaa ja korkealta! Te os ”Päivä Linnanmäellä vie huvipuiston pyörteisiin”. Linnanmäen eli Lintsin iloiset hetket on nyt koottuna yksiin kansiin Päivä Linnanmäellä Helsingin hauskin kaupunginosa kirjaan. (Tammi Kustannus). Kirjassa on mukaansatempaava kuvitus ja kerronta lvie lukijan hurvitteleviin tunnelmiin ja tutustuttaa hauskoihin tietoiskuihin Suomen ainoasta oikeasta huvipuistosta Huvipuiston vanhin asukas on Karusellihevonen, joka on syntynyt Saksassa 1896! ”Missä voisikaan olla iloisempaa väkeä kuin huvipuistossa! Lasten nauru ja riemunkiljahdukset siivittävät laukkaani ainakin yhtä paljon kuin karusellin hilpeät sävelet”. Pekka Vanhala Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen Ajanvaraukset: 09-497 071 Vanhaistentie 8 Tervetuloa! Maahantuojan Outlet Puoti OUTLET -HINTAAN KEVÄÄN JUHLIIN Persoonallisia Lahjoja ja Makeisia Kattaukseen Lautasliinoja, Kynttilöitä, Tabletteja ym XáÑtÇ XÇ~xÄ|à bç Kaarelantie 12 www.EspanEnkelit.fi TO – PE 10-18, LA 10-14 Tässä tulee hyvä lehti! PUUTARHAMULTAA Luonnon kivija kalliomurskeet vuodesta 1980 Maanrakennus Sillanpää Runonlaulajantie 69 P. 0400 451 599, 0400 432 145
11 13.5.2015 JOS HESARI JA TODELLISUUS ei ole synkroonissa, todellisuus saa antaa myöten. Hiukan ihmetyttää, miten samaan aikaan Hesari voi sekä syöttää lukijoilleen omaa agendaansa, pyrkimyksiään, ja samaan aikaan ottaa vielä maksun lukijoiltaan siitä. Muuntogeenisyys Mikään ei saa nousta esteeksi Yhdysvaltain ja Euroopan väliselle vapaakaupalle. Siinä tarkoituksessa on tärkeätä osoittaa, että muuntogeeninen ruoka on terveellistä, jopa parempaa kuin vanhanaikainen, tuotteistamaton ruoka. Se, jolla olisi jotain sanottavaa asiassa (esim. minä), ei saa ääntään kuuluviin Hesarissa. Tieteellinen näyttö, johon mielellään vedotaan, perustuu yhdysvaltalaisiin 90 päivän testeihin, jotka ovat teollisuuden maksamia. Kokeet ovat rikattuja, ja tutkijaa uhkaa USA:ssa ns. SLAPP (strategic lawsuit against public participation), asiattomat oikeustoimet, mikäli pullikoi teollisuutta vastaan. Pitkäaikaistutkimukset Euroopassa ja Australiassa kyllä osoittavat terveysongelmia koe-eläimissä, kun käytetään geenimuunneltua rehua (Séralini 2012, Judy A. Carman 2013), mutta täällä teeskennellään että mitään ongelmaa ei ole. Totta kyllä, että geenimuunneltuja lajikkeita on jo käytössä paljon, mutta esim. Carmanin kokeessa käytettiin kolmea yleisintä. On mahdollista, että ongelmat kasautuvat tai alkavat esiintyä vasta kun käyttö nousee riittävän suureksi, näinhän kävi esim. tupakan kanssa. Korvauksia ei ole odotettavissa USA:sta, Obama allekirjoitti asetuksen, joka suojaa geenimuunneltujen lajikkeiden kehittäjiä oikeustoimilta (ns. Monsanto Protection Act). Kaiken kaikkiaan, muuntogeeniset lajikkeet uhkaavat terveyttä (esim. glyfosaatin kasvukautisen käytön johdosta), luontoa (mm. hyönteisiä, esim. thyringenin bakteeria tuottavan btmaissin johdosta), viljelyä (esim. glyfosaattia kestävien rikkaruoholajikkeiden kehittymisen johdosta) ja maapallon sosiaalisia rakenteita (lajikkeet kaupallistetaan, glyfosaatin kasvukauden aikainen käyttö estää muita viljelijöitä viljelemästä omia lajikkeitaan, ruokaa voidaan käyttää aseena tai poliittiseen kiristykseen). Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Muuntogeenisyydellä voidaan säätää paljoa muutakin. Terminator-tekniikka pakottaa viljelijät ostamaan joka kasvukaudeksi uudet siemenet, traitor-tekniikka pakottaa viljelijät käyttämään juuri tietyntyyppistä glyfosaattia, jotta viljelykset eivät tuhoutuisi mysteerisesti. Geenimuunneltuihin lajikkeisiin voidaan istuttaa ominaisuuksia, joista ei ole eikä saa tietoa, esimerkiksi ehkäisyominaisuuksia. Joka sivumennen tulee muodostamaan isoja riitoja, kun jenkit alkavat pakottaa kolmansien maiden viljelijöitä geenimuunneltujen lajikkeiden viljelijöiksi. Mutta tosin tähänkin on ratkaisu: sillä hetkellä kun amerikkalainen suurteollisuus on saanut siemenkaupan kokonaan hallintaansa, voi monopolin omistava sanoa, että käyttäkää näitä tai kuolkaa nälkään. Oma lukunsa TTIP-sekoilussa on vielä yhdysvaltalainen eläinten pito. Maitokarjalle annetaan kasvuhormonia suoraan suoneen, eläinsuojelumääräyksiä ei ole (koska poikkeuksia myönnetään vapaasti kaupalliseen tuotantoon), kana ei ole edes eläin (jenkkien lainsäädännön mukaan), lihakarja tuotetaan keskitysleirioloissa. Uhkakuvista joita tällainen tuotanto muodostaa eurooppalaiselle maataloudelle, ei Hesarissa voida puhua, koska se vaarantaisi TTIPneuvottelut. Attefall-talot Hesarissa kirjoitettiin Ruotsin uusista pientaloista, joita saa laittaa ilman rakennuslupia, pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Ei tietenkään voida sanoa, että ihmiset voivat myös muuttaa kirjansa näihin esteettä. Asialla olisi merkitystä myös Helsingin asuntopulaan, saatikka mikä merkitys sillä olisi virkavaltaisuuden vähentämisessä, ja mikä helpotus tällaisella mahdollisuudella olisi ihmisten elämään. Saas nähdä, kuinka hyvin Hesari pystyy piilottelemaan tätä virkamiehistöä uhkaavaa ilmiötä suomalaisilta. Ja miten ruotsalainen uusi todellisuus niveltyy suomalaiseen, jossa hienollekaan mökille ei voi muuttaa kirjojaan, koska kaikki suomalaisten ja EU:n virkamiesten keksimät pykälät eivät täyty. Pientalojen rakentamisen alamäki on kokonaan ja yksinomaan virkavallan ansiota, kiinnostusta ja kysyntää kyllä olisi, mutta pakolliset määräykset masentavat innokkaimmankin. Eurooppa luisuu kohti laittomuutta Kielteisiä eurooppalaisia ilmiöitä dempataan sen kuin keritään. Ei sanota, että Draghin toimet Euroopan keskuspankissa ovat perustuslakimme vastaisia. Ei kerrota, miten taloutemme sukeltaminen johtuu kieroutuneista eurooppalaisista määräyksistä ja siitä, miten varallisuutemme valuu maasta ulos, kun raha ennen kiersi kotimaassa ja loi työtä ja toimeentuloa kotimaassa. Lopuksi Ei kerrota, että presidentti Kennedy ammuttiin suomalaisillekin tutulla Terni-kiväärillä, toivottomalla sohlolla, joita annettiin ilmavalvontalotille henkiseksi turvaksi. Tämä Oswaldin käyttämä ns. Mannlicher-Carcano oli Terni. Valettu tähtäin, jopa pienempikaliiberisempi kuin Suomeen tulleet Ternit, lyhytpiippuinen karbiini, sodan hiekoissa pyöritelty, alokkaiden pilalle jynssäämä käytetty lousku, jossa kiikaritähtäinkin oli piipun sivussa, seikka, joka tuntuvasti hidastaa latauksen jälkeistä tähtäämistä. Tällä kuitenkin muka ammuttiin parin sekunnin välein mestariluokan laukaukset. Tietenkään, sillä kuka ampui Kennedyn, ei ole enää suoranaista merkitystä. Pistinpähän nyt senkin, kun Terniepisodi osoittaa, miten tietyt tiedot vaan eivät läpäise Hesarin turvaverkkoa, jossa lukijoita pidetään. Esko Karinen Hesari vedättää Toisinajattelija Toisinajattelija Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuurija kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Jauri Varvikko, 040 512 5105 Osoite: Laitilantie 2, 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 010 3206 663 E-mail: tanotorvi@eepinen.? Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.? /jakelupalaute HELSINGIN JAKELU-EXPERT OY Katso lisätiedot ja täytä työhakemus www.lisäduuni.fi tai soita [09] 5615 6400 Täytätkö tänä vuonna vähintään 14 vuotta? Oletko reipas ja vastuuntuntoinen? Töitä myös autopiirijakajille (oma auto) TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA TÖITÄ MYÖS AUTOPIIRIJAKAJILLE PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 7.30-20, la 10-18 Puh. 045-2765888 Etkö saanut Tanotorvea? Anna palautetta http://jakelupalaute.fi / tanotorvi Tanotorvi Facebookissa! Osallistu ja vaikuta! www.facebook.com/Tanotorvi SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Puh. 09-773 2376 Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 KONALAN RENGAS OY TALVIJA KESÄRENKAAT! Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI Hankasuontie 4, puh. 09 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Pihkatie 6, Malminkartano Puh. 09-566 6175, 040 417 6240 https://pizza-online.? /ravintolat/helsinki/ravintolaonnenautuus PARHAAT RUUAT, HALVAT HINNAT Avoinna joka päivä klo 10-22
• Aamuhartaus – kirkkoherra Sakari Enrold • Taisto Saaresaho, Raija Koso ja sävelorkesteri • Eino Grön • Jussi Raittinen • Stadin juhlaorkesteri • Frim Fram: Sirpa Suomalainen ja Jukka Välipakka • Imitaattori Tuomo Heikkilä • Stadin Slangikuoro • Kannelmäen Soitannollinen Seura • Adamantra – heavy metal Juontavat: toimittajat Pirjo Tuohimaa ja Lasse Finska. Mätisfestarit Su 25.5. klo 11.00-18.00 Kartanonhaassa Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. MARKKINAPAIKAT VUOKRATTAVANA Tiedustelut: Kari Varvikko, puh. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Festareita tukevat mm.: Helsingin kulttuurikeskus, Liikuntavirasto, Konalan K-Supermarket Ristikko, Aimopeite, Stara, Eepinen Oy, Tanotorvi-lehti HUIPPUOHJELMA Stadin liikuntavirasto laskee jälleen jokeen SATOJA LOHIA! Tule kalastamaan! Perinteiset • Kymmeniä markkinapaikkoja • Arpajaiset • Pomppulinna • Kaarelan VPK • Kirpputori • Makkaraa, virvokkeita • Koirapalvelu Virikkeen koiranäytös • Kasvomaalausta • Koiraja hevosajelua • Olutravintola • Vapaa pääsy • Järjestää Kaarela-Seura ry. Päätoimittaja, kirjailija Kari Varvikon muistelmat Kääpiöitä ja jättiläisiä osa I (II painos) sekä uunituore Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä osa II myynnissä festareilla. Osta festarihintaan! Kari kirjoittaa paikan päällä omistuskirjoitukset. Osta vauhdikkaat Karin muistelmat