Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan.
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi
kÄytÄ
pyÖrÄilykypÄrÄÄ
LIHAS- JA NIVELKIPUUN VÄRIAINEETON
Kylmägeeli Ratiopharm
(norm. hinta 7,50)
tarjous voimassa 30.6.2010 asti
5
No 6 16.6.2010
Kuva Tommi Heino
· 46 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Lohet pärskähtivät Mätäjokeen
Byrokratia rasittaa festareiden työskentelyä
Lukijamatkalla Tuusulajärven kulttuurimaisemissa
Apollon yhteiskoulussa taidetaan taloustietoa
4
16.6.2010
Apollon yhteiskoulun lukiolaiset tutustuivat kansainväliseen yrittäjyyteen
Yrittäjyys kiinnostaa Apollon Yhteiskoulun lukion opiskelijoita. Kuluneen vuoden aikana he ovat saaneet asiasta runsaasti oppia kansainvälisen Nordplus-projektin myötä. Yritysvierailuja nuoret ovat päässeet tekemään kevään aikana peräti kolmeen maahan, Suomen lisäksi Ruotsiin ja Liettuaan.
Täältä tullaan Liettua! Apollon Yhteiskoulun lukion 12 opiskelijaa saivat viikon aikana hyvän tuntuman liettualaiseen arkeen ja yrittäjyyteen.
nolla, eikä majoittuminen vieraisiin perheisiinkään jännittänyt. Opetushallituksen tuella matkat pystyttiin järjestämään molempiin maihin, Päivi Auvinen kertoo.
Vas. historian opettaja Soile Peltonen, Nordean Pitäjänmäen konttorin apulaisjohtaja Pirjo Leskinen, Ibrahim Hussein ja rehtori Jari Honkala.
Apollon yhteiskoulun oppilas kolmanneksi taloustietokilpailussa
MALMINKARTANON Apollon yhteiskoulun somalitaustainen oppilas Ibrahim Hussein sijoittui kolmanneksi Nordean ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL ry) tänä keväänä järjestämässä peruskoulun 9.luokkien oppilaille tarkoitetussa valtakunnallisessa Taloustietokilpailuissa. - Kyllä tämä on hieno hetki; oli suorastaan historiallista, kun pääsimme loppukilpailuun, totesi koulun historian opettaja Soile Peltonen. Apollon yhteiskoulun toiseksi paras oli Siri Takanen ja kolmanneksi tuli Joona Häyrynen. Kokonaiskilpailun voittaja oli Toijalan yhteiskoulun Aleksi Huhtala Akaasta ja toinen Katri Malmi Nöykkiön koulusta Espoosta. Kaksivaiheiseen kilpailuun osallistui noin 42 500 oppilasta 504 koulusta. Taloustietokilpailun tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja erityisesti taloudellisiin asioihin. Kysymykset on laadittu peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärän sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin talousasioihin perustuen. Tänä vuonna loppukilpailun ensimmäisessä vaiheessa pohdittiin asuntokauppaa monesta eri näkökulmasta. Loppukilpailun jälkimmäisessä vaiheessa oppilaiden osaamista testattiin Suomen ja muiden euromaiden velkaantumista koskevalla kysymyksellä. Taloustietokilpailu järjestettiin tänä vuonna 45. kerran.
Nuoria kosmopoliitteja
Huhtikuussa Nordplus-ryhmät Helsingistä ja Raseniaista Liettuasta matkustivat Ruotsin Söderhamniin Staffangymnasietin vieraaksi kokonaiseksi kouluviikoksi. Opiskelijat majoittuivat paikallisiin perheisiin. Viikon aikana nuoret saivat monipuolista tietoa yrittäjyydestä. Tutustumiskäynnin he tekivät paikalliseen pitkälle modernisoituun mattotehtaaseen. Huhtikuun lopussa Apollon Yhteiskoulun lukio sai puolestaan vieraita Liettuasta ja Ruotsista. - Järjestimme monipuolista ohjelmaa koko kouluviikoksi. Yritysvierailut Securitas Oy:ssä, kiipeilyyritys Cave Oy:ssä sekä vaateliike Street Style Oy:ssä tekivät nuoriin vaikutuksen. Liettuan taloustilanteeseen ja yrityskulttuureihin Nordplus-ryhmä pääsi tutustumaan toukokuussa. Raseniain kalanjalostus- ja lan-
Nordplus-projektiin osallistunut Elina Hirvonen pääsi tekemään Liettuassa Raseniain Sáltanis-lukiossa myös käsitöitä. - Yhteen viikkoon on saatu mahtumaan vaikka mitä mielenkiintoista, Elina sanoo.
katehtaat esittelivät toimintaansa auliisti. Nuoret suunnittelivat Liettuassa myös omia yrityksiään. Apollon Yhteiskoulun lukiossa opiskelevan Elina Hirvosen monikansallisessa työryhmässä innostuttiin välittömästi tytön kahvila-ide-
asta, jossa olisi tarjolla monipuolisten herkkujen lisäksi myös taide-elämyksiä. Muiltakin nuorilta yrityssuunnittelijoilta löytyi runsaasti kekseliäisyyttä. Ryhmissä ideoitiin muun muassa ilma-autoja, 3D-elokuvateattereita ja moderneja autopesuloita. Elina Hirvonen sanoo Nordplusprojektista olleen paljon hyötyä. - Projektin myötä saimme oppia monesta eri asiasta. Kaikkein ihaninta oli tutustua ruotsalaisiin ja liettualaisiin nuoriin, joita todella toivon näkeväni vielä uudestaan! Teksti ja kuvat: Anne Tarsalainen
R
uotsinkielen opettaja Päivi Auvinen kiinnostui Yrittäjyys - tie menestykseen -Nordplusprojektista vii-
me syksynä. - Projektiin lähtivät mukaan myös
Sâltinis-koulu Liettuasta Raseiniain pikkukaupungista sekä ruotsalainen Staffangymnasiet Söderhamnista. Opiskelijat kävivät kirjeenvaihtoa talven ja kevään aikana Internetin avulla. Viikon mittaisia matkoja Ruotsiin ja Liettuaan odotettiin in-
Lisää syrjään sysättyjä
SYRJÄYTYNEISTÄ JA SYRJÄYTYMISUHAN alaisista
kantaa moni huolta. Etenkin ne jotka ovat saaneet hankkeeseensa runsaasti esim. EU:n rahaa. Samat tahot jotka ovat huolissaan syrjäytyneistä, sysäävät lisää väkeä syrjäytyneitten yhä kasvavaan joukkoon. Joka kolmannelle yli 65-vuotiaalla on käytössään tietokone. Sitä moniko heistä todella osaa käyttää tietokonettaan, ei ole tutkimustuloksia. Arvelen että ei edes puolet. Koulutusta tietokonetaitojen kartuttamiseen on Helsingissä saatavissa kohtalaisen paljon ja kohtuuhinnalla. Koneita on kirjastossa ja esim. vanhusten palvelukeskuksissa. Helsingin sosiaalivirastossa on tehty Ikäihmisten palveluopas. Siitä on oma versionsa eri kaupunginosille meitä koskee Läntinen Helsinki. Opas on selkeä ja hyvin kattava. Virastossa on päädytty siihen, että opas on saatavissa vain netissä. Tiedot vaihtuvat kuulema nopeasti. Paperiversioon ei ole rahaa. Mutta mitä sitten kun ei ole nettiä? Oppaasta olisi apua juuri heille, joilla ei ole nettiä. Kyllä me netinkäyttäjät löydämme paikat mistä saada apua tai neuvoja juuri netin avulla. Kyselin ja kuulin että oppaan mustavalkoinen kopio maksaisi 1,50 euroa kappale, värillinen enemmän. Hesarinkin palstoilla on puitu asiaa, mutta vanhuspalvelun johtaja vain ihmettelee mihin paperiversiosta tarvitaan. Jos ei ole omaa konetta, voi mennä johtajan neuvojen mukaan vanhusten palvelukeskukseen opettelemaan koneen käyttöä, henkilökunta opettaa. Aikaa on myös auttaa neuvojen hakemisessa. Miten ikääntynyt, joka ei ole koskaan edes nähnyt tietokoneen avattua sivua, oikein osaa edes kertoa mitä hän on etsimässä. Palkkaväen ajankäyttö, henkilökunnan riittävyys ja kiire on moniulotteinen ilmiö ja merkillisen ristiriitainen asia. Välillä heitä on riittävästi ja välillä liian vähän. Välillä eivät ehdi oikein mitään, välillä ihan mitä vaan. Tarjosimme apuamme Helsingin Seniorisäätiölle toukokuisena keskiviikkona, jolloin vietettiin maailman laajuista vanhusten ulkoilupäivää. Meitä ei sitten loppujen lopuksi tarvittukaan, kun jokaiselle retkelle lähtijälle riitti saattaja omasta talosta. Ei siis olekaan henkilökuntapulaa eikä liikaa töitä! Palvelukeskuksissakin joku odottaa meitä peukaloita pyöritellen pyytämään tietokoneopetusta ja auttamaan tietojen kalastelussa! Oletus että kaikki voivat hankkia tietonsa tietokoneelta on mieletön. Huikaiseva on myös suunnitelma, että terveydenhoito ja kaikkinainen muukin hoito siirtyy teknisten laitteiden varaan. Koti vain täyteen kameroita ja tv-ruutuja ja piuhat valvontakeskuksiin. Entä kun laite ei toimi, sitä ei opi käyttämään, sitä pelkää! Enäähän ei edes löydä naapurinsa puhelinnumeroa muualta kuin sähköisestä puhelinluettelosta. Yhä harvemman puhelinnumero on puhelinluettelossa. Tietokone-elämää ei mikään keskeytä, mutta ei pidä liian yliolkaisesti suhtautua heihin joilla ei konetta ole. Kaikki eivät sitä halua hankkia. Onneksi on yli 80-vuotiaita, jotka kysyvät hieman kujeillen, haluatko sähköpostiosoitteeni.
Pitäjänmäen Eläkkeensaajissa on lähes 170 jäsentä, keski-ikä on 75 vuotta ja sähköpostilla tavoitetaan noin 70 jäsentä. Mutta aina pidämme huolta siitä että tiedot menevät paperilla niille, joilla ei ole tietokonetta. Toivomusten mukaisesti paperiversion saa sähköpostiosoitteen omistajakin, jos niin haluaa. Rahasta ja opastuksesta en puhu mitään, vaan haluan että tarvittavat tiedot ovat tarvitsevien käytössä, mutta minä en olekaan Helsingin kaupungin palveluksessa. Leena-Maija Tuominen
16.6.2010
5
Retkeläisten hetki Halosenniemen rappusilla.
kuin irrotettavia kaiteitakin, joten ne eivät häiritsisi rakennuksen arkkitehtuuria.
Tuusulan Rantatie taiteilijoiden mekka
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi 1800-199 -lukujen vaihteessa. Tuusulanjärven rantamaisemiin Suomen taiteen kultakauden tunnetuimmat edustajat asettuivat asumaan sille seudulle, jossa kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vietti viimeiset kuukaudet. Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofelt vuokrasivat Järvenpään kartanosta vuonna 1897 huvilan, jota alettiin kutsua Aholaksi. Pian alueelle muutti myös muita taiteilijoita, alkuun vuokralle, sitten vastavalmistuneisiin koteihin. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui 1901. Pekka Halonen muutti ateljeekotiinsa Ha-
losenniemeen 1902, saman vuonna valmistui myös runoilija J.H. Erkon Erkkola. Jean Sibeliuksen Ainola oli valmis 1904. Taiteilijaperheiden keskinäinen kanssakäyminen oli vilkasta ja heidän lukuisat ystävänsä oleilivat Tuusulanjärven ympäristössä pitkiä aikoja. Seudun täyshoitoloissa vierailivat mm. runoilijat Eino Leino, Juhani Siljo ja kirjailija Matti Kivekäs. Eero Järnefeltin perheen vieraana nähtiin usein kirjailija F.E. Sillanpää. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli omaleimainen taiteilijoiden kohtaamispaikka, jonka rauhaisesta maalaismaisemasta tuli elinehto heidän luomistyölleen. He kannustivat toisiaan taiteellisessa työssään ja tarvitsivat toistensa tukea toimiessaan poliittisesti levottomana aikana suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin puolesta. Teksti: Kari Varvikko Kuvat: Tommi Heino
Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemat viehättivät Tanotorven lukijoita
Kannelmäen Prisman Sampo Pankin konttori ja Tanotorvi-lehti järjestivät retken Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemiin keskiviikkona 2.6. Yli seitsemän tuntia kestäneellä bussikierroksella tutustuttiin Syvärannan Lottamuseoon, Pekka Halosen Halosenniemeen, Aleksis Kiven kuolinmökkiin ja Jean Sibeliuksen Ainolaan.
- KYLLÄ OLI ONNISTUNUT reissu. Sää suosi, oppaat olivat asiansa osaavia, Lottamuseon kahvileipä oli hyvää ja ravintola Ateljeerin ruoka maittavaa, ihmiset luonnehtivat retken kulkua. Matkalle osallistuneet ravintola Myyrin krouvin yrittäjät Walia ja Tiina olivat myös tyytyväisiä. Walia, joka on alun perin kotoisin Intiasta, kertoi olleensa täysin tietämätön tällaisesta kulttuurimiljööstä aivan Helsingin tuntumassa. - Me ihastuimme Tuusulan Rantatien antiin niin suuresti, että menimme uudelleen vielä muutama päivä
myöhemmin omalla autolla katsomaan nähtävyyksiä, Walia sanoo. Jottei tulisi aivan liikaa kehuja, löytyi järjestelyistä pientä huomauttamistakin. Suurin osa mukana olleista oli eläkeläisiä ja monet kokivat, että heitä ei kaikissa kohdin oltu riittävästi huomioitu. - Kyllä meitä hieman ihmetytti ettei vanhoille ihmisille löytynyt istumapaikkoja vaan he joutuivat seisomaan pitkiä aikoja kuunnellessaan oppaiden selostuksia. Aleksis Kiven kuolinmökillä löytyi istumapaikka vain muutamalle ja Ainolassa taisi jakkaran saada alleen kolme ihmistä. Kuitenkin meitä oli paikalla 45. Uskoisin eläkeläisten olevan ainakin arkisin suuri kävijäjoukko, joten asiaan kannattaisi satsata, eläkeläinen Eila Puhakka toteaa. - Invalideilla tai vammaisilla ei olisi ollut asiaa Halosenniemeen, sillä talon jyrkissä portaissa ei ollut kaiteita. Kuulemma sen vuoksi, että museoihmiset eivät anna laittaa niitä. Nykyisin on kuitenkin saatavana niin rullaramppeja pyörätuolille
Aleksis Kiven kuolinmökillä kuunneltiin tarkkaavaisesti.
ON HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ, miten lapsemme ovat niin erilaisia amerikkalaisiin nuoriin verrattuna. Amerikkalainen nuori on riittävän kehittynyt saadakseen ajaa autoa 16-vuotiaana, mutta sisuskaluiltaan niin kehittymätön, ettei voi kiskoa viinaa ennenkuin täytettyään 21 vuotta. Meidän lapsemme taas tekevät metamorfoosin yhdessä yössä. Aivankuin kotelosta kehkeytyvä perhonen nukuttu yö kelpuuttaa nuoren samalla sekä lailliseksi känniapinaksi että autoilijaksi. Edellisenä päivänä nuori saa ajaa hengenvaarallisella kaksipyöräisellä, jonka onnettomuusriski on noin 20-kertainen autoon verrattuna, mutta ei autolla, ei.
Toisinajattelija
Toisinajattelija
Ajokortti ja viinakortti
rempana autoilun aloittaneista tulisi taitavampia kuljettajia. Se olisi etu, joka säilyisi vanhuuteen saakka. Seikka, joka puoltaisi nuorempien korttia, on maamme etäisyydet ja vaikeat sääolot. Harvaan asutuilla alueilla tämä tarjoaisi nuorille mahdollisuuden sosiaaliseen elämään. Pääkaupunkiseudullakin etuja olisi, harrastuspaikat ovat usein huonosti tavoitettavissa julkisilla, samaten kaverien luona käyminen ei välttämättä onnistu julkisilla välineillä. Viinan juonnin suhteen nuorempana saadulla kortilla olisi tavoiteltavia vaikutuksia. Kukapa hankkisi ajokorttia juodakseen sen pois heti seuraavassa hetkessä. Nuoren kortilla olisi näin alkoholin kulutusta vähentävä merkitys. Muutenkin, pienempi määrä alkoholia kaveripiirissä on omiaan vähentämään muidenkin juomista, sillä perskännin hauskuus vähenee samassa mitassa kuin mitä seurueessa on selviä. Ennen kaikkea, viina on vaarallinen hermomyrkky, jonka käyttöön on totuteltava, jos sitä mielii käyttää. Tämä kävisi parhaiten ensin miedoilla. Vasta kun käyttökokemusta on hankittu, nuoren kannattaisi edes yrittää tiukkaa viinaa, ja silloinkin ollaan aina vaarallisilla vesillä. Onnettomuusriskit ovat jalkaisin liikkuessa korkeita, lisäksi nämä hankeen nukahtamiset, alkoholimyrkytykset, tappeluun joutumiset ja muut vaarat. Olemmehan vihdoinkin onnistuneet hankkimaan eurooppalaiset juomatavat Suomeen, tosin ei sillä tavoin, että kännihakuinen juominen olisi yhtään vähentynyt Suomessa, vaan sillä tavoin, että muutkin eurooppalaiset nuoret juovat nykyisin yhtä kännihakuisesti kuin suomalaiset. Ikärajoja säätämällä yhteiskunnalla olisi mahdollisuus motivoida nuoria hankkimaan muuta elämänsisältöä kuin tarkoitukseton juominen. Esko Karinen
Alle 18-vuotias kuski käsitetään kai edesvastuuttomaksi hurjastelijaksi. Tosiasiassa ensinnäkin noin puolet nuorista on tyttöjä, joilla lienee kohtalaisen matala hurjastelutaipumus. Nuoret miehet taas ovat suurin piirtein samantapaisia tavoiltaan, olivatpa alle tai yli 18-vuotiaita. Pikemminkin nuorempi aloitusikä tarjoaisi hiukan nöyremmän asenteen autoiluun, sillä mitä vanhempia ollaan, sitä kaikkitietävämpi asenne helposti otetaan. Ja korttihan on muutenkin vain kunnollisia nuoria varten, voihan varastettua autoa ajaa vaikka 12-vuotiaana, ei siihen eduskunnan lupaa tarvita. Koska oppimisen herkkyysvaihe on korkeimmillaan nuorena, todennäköisesti nuo-
6
16.6.2010
Suomalais-Venäläisessä koulussa tuunattiin miniroskiksia
Suomalais-Venäläisen koulun lukiolaiset saivat tuunata diabeetikkojen koeliuskapurkeista kierrätettyjä miniroskiksia itselleen ja lahjaksi annettavaksi, kun Roska päivässä liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen kävi koulussa vierailulla. Miniroskiksiin on hyvä laittaa esimerkiksi tupakantumppeja, purukumeja tai muuta pienroskaa. Purkki kestää hyvin pitkäaikaistakin käyttöä.
MEILLÄ ON LUKION kuvataiteen kakkoskurssilla Kuva ja ympäristö kurssi, ja miniroskisteema sopii loistavasti kurssin sisältöön. Kurssilla on kaikenlaista ympäristöestetiikan lähestymistavoista: arkkitehtuuria, ympäristösuunnittelua, luonnonympäristöä. Ihmisen vastuu ympäristöstä kuuluu erinomaisen hyvin tähän teemaan, toteaa kuvaamataidon opettaja Leena Kauppila-Lehto. Ahonen jakoi oppilaille läjän pikkupurkkeja koristeltaviksi ja opettaja kannusti oppilaitaan hyödyntämään erilaisia materiaaleja purkkien koristelussa. Oppilaat tarttuivat innokkaasti toimeen ja tuunasivat toinen toistaan hienompia miniroskiksia. Joku oli vuorattu tikuista tehdyllä vuorauksella, toinen värikkäällä langalla, kankaalla tai paperilla, kolmas lehtileikekuvalla. Miniroskiksen tuunaaminen tarjoaa pienen hetken, jolloin ajatellaan keskittyneesti ja syventyneesti roskaamista. Tällainen keskittyminen on minusta hieno asia. Itse tuunatusta miniroskiksesta tulee samalla jotenkin arvokkaampi, jolloin sitä myös käytetään paremmin. Sama pätee myös silloin, kun miniroskis annetaan tupakoivalle kaverille lahjaksi. Se on persoonallinen lahja, Kauppila-Lehto toteaa.
Nora Ruuth koristeli miniroskiksensa pörröisellä villalangalla.
Luin Roska päivässä liikkeen kotisivuilta Gandhin ajatuksen, että jokaisen ihmisen vastuu alkaa itsestä. "Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa tapahtuvan." Mietin sitä kotona ja totesin, että ajatus sopii hyvin nuoremmillekin koululaisille kuin näille lukiolaisille, hän jatkaa. Aiemmin erityisesti Helsingin kuvataidelukio on erikoistunut miniroskisten tuunaamiseen. Niitä tehtiin ja jaettiin jopa kansanedustajille eduskunnassa. Kansanedustajat kyselivät minulta, mistä näitä voi ostaa. Vastasin heille, että ei mistään, nämä ovat yksilöllisiä taideteoksia, joita voi saada lahjaksi tai tuunata itse itselleen, Tuula-Maria Ahonen kertoo. Teksti ja kuvat: Jari Peltoranta
Eric Setälä teki miniroskikselle tikuista puuverhouksen.
Roska päivässä liike kymmenen vuotta
TOIMITTAJA TUULA-MARIA AHONEN perusti Roska päivässä
liikkeen kymmenen vuotta sitten Pohjois-Haagassa yhdessä kahden tyttärensä kanssa. Liikkeen jäsenet lupaavat kerätä ainakin yhden roskan päivässä ja haastaa tuttavankin mukaan keräämään. Liikkeellä on kaiken ikäisiä jäseniä kaikilla maailman mantereilla. Jäsenyyteen ei vaadita jäsenmaksuja tai lomakkeiden täyttämisiä. Riittää, kun ulos mennessään nostaa päivittäin roskan maasta roskapönttöön tai kierrätysastiaan ja haastaa mukaan liikkeeseen ainakin yhden uuden ihmisen. Sitoumus on ennen kaikkea sisäinen omantunnon kysymys. Liike on palkittu useilla tunnustuspalkinnoilla ja Ahonen sai viime itsenäisyyspäivänä kutsun presidentin Linnanjuhliin. Kymmenvuotisteemana on erityisesti maailman yleisimmän roskan eli tupakantumppien ehkäisy. Tupakka on kätevä tumpata taskussa tai laukussa kulkevaan miniroskikseen, jonka voi aika ajoin tyhjentää isompaan roskapönttöön. Miniroskiksen voi tehdä mistä tahansa ilmatiiviistä pikkupurkista. Roska päivässä liike on jakanut erityisesti käytettyjä filmipurkkeja ja diabeetikkojen koeliuskapurkkeja miniroskiskäyttöön. Kannelmäen Apteekki Isokannel ottaa vastaan diabeetikkojen koeliuskapurkkeja ja välittää niitä eteenpäin Roska päivässä liikkeelle kierrätettäväksi. Lisätietoja: www.roskapaivassa.net
Kilterinaukio 5, Myyrmäki
Kilterinmäki - kaupunkiasumista luonnon keskellä
Vantaan Myyrmäkeen, erinomaisten palveluiden ja kulkuyhteyksien äärelle, on noussut monimuotoinen ja ilmeikäs uusien vuokra- ja omistusasuntokohteiden asuinalue, jossa rakennukset polveilevat kalliometsäisessä maastossa sen muotoja mukaillen. Alueen monimuotoisuus syntyy kerros-, rivi- ja paritaloista, ja raikas värimaailma tuo räväkkyyttä Myyrmäen perinteikkääseen ilmeeseen. Lisätietoja ja asuntohakemuksen täyttäminen www.vvo.fi/kilterinmaki
Asuntojen vuokraus Vantaan VVO-kotikeskus Vernissakatu 1, 5 krs 01300 Vantaa puh. 020 508 3860 vantaa@vvo.fi
16.6.2010
7
Vähemmän on enemmän viisautta
LUKUPÖYDÄLLENI ON KERTYNYT erilaisia elämäntapaohjekirjoja. Joskus niiden silmäilly on hauskaa ja jopa hyödyllistäkin, vaikkei niiden ohjeita tule noudattaneeksi. Kansainväliseksi bestselleriksi mainostetaan Werner Tiki Küstenmacherin ja Lothar J. Seiwertin kirjaa Vähemmän on enemmän elämässä. Suomentanut Tina Hakala. Otava, 2010. Tekijöiden lähtökohtana on ajatus, että ihmiset rasittavat itseään monilla turhilla asioilla, tavaroille, eivät osaa hoitaa raha-asioitaan, järkeistää ajankäyttöään, hoitaa terveyttään, ihmisuhteitaan, perheasioitaan tai järjestää omaa elämäänsä ja löytää tyydytystä myös henkisesti. Perusneuvo on kehotus irrottautua kaikesta turhasta painolastista elämässään. Irrottautumisprosessin havainnollistamiseksi asiat esitetään eräänlaisena kerrospyramidina. Jokaisen kerroksen kohdalla annetaan neljästä viiteen neuvoa miten päästä irti turhasta roinasta, rahan kahleesta ja veloista, turhasta kiireestä ja tutuista ympyröistä, ylipainosta ja jännityksestä, perhekaunoista ja ärtymyksestä, kaavoista ja tulevaisuuden peloista, passiivisuudesta ja henkisestä kodittomuudesta. Tässä vain muutamia yhteensä 37 neuvosta. Yksinkertaisuus on ihmisen perustarve... "Yksinkertaisuutta ei tarvitse etsiä kaukaa, se on aivan käsillä, kykynä meissä. Matkan suunta on ulkoa sisäänpäin. Se alkaa työpöydältäsi, kodistasi tai kalenteristasi ja jatkuu ihmissuhteisiin. Matka varrella tulevat vastaan oma elämänkumppani, omat vanhemmat ja lapset, ystävät ja työtoverit. Seuraava etappi on oma kehosi, fyysinen ja henkinen hyvinvointisi. Matkan päätteeksi tarkastellaan hengellisyyden merkitystä omassa elämässä ja mielessä:" Olen aina kadehtien katsonut ihmisiä, joiden työpöytä jää puhtaaksi työpäivän päätyttyä. Työpöydän siivoaminen pitäisi kirjoittajien ohjeen mukaan aloittaa silloin, kun sinulla ei ole mielestäsi aikaa siihen, juuri silloin se on syytä tehdä. Työtä varten varataan neljä laatikkoa: 1. roskakori (riittävän suuri!) pois heitettäviä papereita varten, 2. delegoitavat laatikkoon paperit, jotka siirretään muiden hoidettaviksi, 3. myöhemmin käsiteltävät asiat, jotka hoidat itse myöhemmin ja 4. laatikko heti käsiteltäville papereille, jotka voidaan hoitaa saman tien siivotessa. Roskakoriin suositellaan heitettäväksi esim. vanhat matkaesitteet, viikkoa vanhemmat sanomalehdet, puoli vuotta vanhemmat tuotekuvastot, aikakauslehdet, joissa ei ole säilyttämisen arvoisia artikkeleita, vanhentuneet kirjeet, kolme vuotta vanhemmat kartat, koulu- ja opiskeluaikojen paperit, vanhat joulukortit, vanhentuneet seinäkalenterit, ruokareseptit, joita ei kuitenkaan koskaan kokeile, käyttöäohjeet, jos itse laitetta ei enää ole. Takuutodistukset, joiden takuuaika on umpeutunut. Monet varmaan heittävät tämäntapaiset paperit muutoinkin roskikseen, mutta meitä ikuisia keräilijöitäkin riittää, ja tämän tapaista roinaa kertyy kaikki laatikot täyteen. Toisaalta miten hienoa on, kun joku on löytänyt vanhan talonsa ullakolta isoisän ja -äidin vanhoja kirjeitä, valokuvia, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Varsinkin sukututkimusta harrastaville tälläiset ovat suorastaan aarteita. Omaa järkeä ja kriittistä mieltä on myös lupa käyttää siivotessakin. Arkiston paisumisen estämiskeinoksi suositellaan kolmen sääntöä; t.s. kun paisuneesta arkistomapista joudut etsimään jotakin poista samalla kolme vanhentunutta asiakirjaa. Toinen keino vaihtokauppa: kun lisäät jotain arkistoosi, poista sieltä samlla jotakin vanhentunutta. Ja lopuksi "parasta ennen päiväys " mappeihin, joiden tiedät vanhentuvan tiettyyn aikaan mennessä, esim. erilaiset toimintasuunnitelmat, joiden mappiin voit kirjoittaa "roskiin 31.12. 2010" tai "arkistoitavaksi 30.6. 2011" Neuvot tuntuvat yksinkertaisilta ja selkeiltä ohjeilta. Samalla tavalla kirjoittajat käyvät läpi koko kahdeksan kerroksisen pyramidin opastaen, miten panna asiat parempaan järjestykseen, miten "vähemmän onkin enemmän". Mutta helpommin sanottu kuin tehty. On silti jotenkin rauhoittavaa ajatella, että ihmiset voivat halutessaan itse järjestää elämänsä mukavammaksi, helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi. Miksi siis minä en siihen pystyisi? Aidosti viisas Ruotsalaisen professorin ja ylilääkärin Einhorn Stefan elämänkatsomukselliset kirjat Aidosti kiltti (2007), Ihmisen tehtävä (2008), Salattu jumala (2009), Aidosti viisas. Suom. Iiro Kuuranne (Otava 2010) ovat olleet kustantajan mukaan Suomessa myyntimenestyksiä. Ilmeisesti tämänkaltaisille elämänkatsomus-filosofoinnille on ajassamme jokin sosiaalinen tilaus.
Älykkyys, luovuus ja viisaus liitetään usein yhteen, kun pyritään määrittelemään mitä viisaus on tai millainen on viisas ihminen. Silti nämä käsitteet eivät ole yhteismitallisia. On älykkäitä ja omalla alallaan luoviakin ihmisiä, joita ei voida silti mieltää viisauden perikuviksi. esim. nerokkaat rikolliset, tyrannimaiset diktaattorit. Stalinia ja Hitleriäkin monet pitävät älykkäinä ja omalla tavallaan luovinakin persoonallisuuksina, mutta tuskinpa monikaan yhdistää heihin myönteisen määritelmän viisas ihminen, koska viisauteen yleensä lasketaan liittyävän ennen muuta empaatiokyvyn, toisten ymmärtämisen. Einhorn listaa joitakin viisauteen liittyviä ominaisuuksia: Nöyrä olemus, eivät korosta itseään. Luovuus, pystyvät keksimään luovan ratkaisun mahdottomiltakin tuntuvissa oloissa. Suuri elämänkokemus. Kyky arvioida tekojen seurauksia, myös pitkällä aikavälillä. Hyvä ihmistuntemus. Integriteetti, kulkevat omia polkujaan. Ei takerru arvovaltaansa. Vanhemmuus, varttuneessa iässä olevia, joskus hyvin vanhojakin. Yhteys metafyysiseen/yliluonnolliseen/hengelliseen, usko "yliluonnolliseen". Taistelee hyvän puolesta. Näitä ominaisuuksia tarkkailemalla voi itse kukin meistä arvioida viisauden tasoaan kunhan pitää mielessään Talmudin viisauden: "Ihminen on viisas niin kauan kuin hän etsii viisautta, kun hän luulee löytäneensä sen, hänestä tulee narri". Mitä on taide Ernst Billgren Mitä taide on ja sata muuta tositärkeetä kysymystä? Suomentanut Martti Anhava, Teos 2010. Billgrenin kolme vastausta kysymykseen mitä on taide? 4. Mitä on taide? "Lyhyt vastaus: Kysymys." "Pitkä vastaus: Samassa mielessä kuin fyysikko on atomien joukko joka yrittää selvittää mikä on atomi, taide on keksintö, joka pyrkii selvittämään mitä on taide." 65. Mitä on taide? "Lyhyt vastaus: Sana." "Pitkä vastaus: "Mitä on taide" on kielellinen ongelma, ei taiteellinen... Neandertalin ihmiset eivät ryhtyneet maalaamaan luoliaan tehdäkseen taidetta, he maalasivat palvellakseen jumalia tai parantaakseen metsästysonneaan. Taiteen käsite sellaisena kuin me sen ymmärrämme putkahti esiin todennäköisesti 1700-luvulla ja viimeistä edellisen vuosisadanvaihteessa sen piiriin tulivat myös tavalliset kulutustavarat (readymade). Siitä pitäen käsitteeseen on mahdutettu aina vain useampia asioita ja tapahtumia. Tätä nykyä voi mikä tahansa tapahtuma tai tavara olla taidetta. Käsite joka ei sulje ulkopuolelleen mitään ei merkitse mitään. Arvelen, että taiteen käsite itse asiassa katosi 1960-luvulla, mutta me emme osaa vielä oikein suhtautua siihen." 117. Mitä on taide? "Lyhyt vastaus: Tapa ajatella." "Pitkä vastaus: Jos lähdetään siitä, että me ajattelemme kielen avulla, niin taide on tapa ajatella asioita joita varten ei ole olemassa muuta kieltä." Ingela Lind on arvioinut Dagens Nyheterissä ruotsalaisen merkittävän nykytaiteilijan Ernst Billgrenin Teoksen lyhyitä ja pitkiä vastauksia sataan suoraan kysymykseen: "Viisastuuko niistä kukaan? Ei, mutta kirjailijan tehtävän asettelu ei olekaan tieteellinen vaan toiminnallinen. Hän on kirjoittanut taiteen aapisen, joka luovii nokkelasti taide-elämän karikoissa." Joten jokainen ottakoon opikseen mitä osaa ottaa kirjoista ja elämäntapaohjeista. Oiva Björkbacka
HJK-Kannelmäen Olli Lappi ohittaa SUMU:n puolustuksen.
300 kantsulaista raitapaitaa kaipaa tekonurmea
oni kannelmäkeläinen varmaan huomasi helluntaiviikonloppuna, että Soittajanpolun kentän tuntumassa oli harvinaisen paljon kuhinaa. Siellä kamppailtiin kymmenvuotiaiden KantsuCupin mestaruudesta. Jalkapalloturnauksen järjesti paikallinen HJK-Kannelmäki P 00, ja ennen kuin 16 joukkueesta oli saatu voittaja selville, oli pelattava 48 ottelua. Loppuottelun voitto meni Vantaalle, mutta vasta rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Siinä Vantaan Jalkapalloseuran VJS Celta R hallitsi hermonsa Suurmetsän Urheilijoita paremmin. Tällaiset turnaukset ovat nappulajalkapalloilijoiden vanhempien itse järjestämiä tilaisuuksia, joissa seurat keräävät rahaa toimintansa pyörittämiseksi. HJK-Kannelmäki on Helsingin Jalkapalloklubin kaupunginosajoukkueista suurin, siinä pelaa yli 300 junioria. Ja lisää tulee. Jokaisella vuo-
M
sikerralla on joukkueensa, joissa voi olla yli 30 jäsentä. Nykymaailmassa jalkapallon treenaaminen aloitetaan varhain. Kymmenvuotiaat ovat jo vanhoja tekijöitä. Viime keväänä perustettiin HJK-Kantsu P04, jossa pelaa siis tänä vuonna kuusi vuotta täyttäviä pelaajia. "Nollaneljä olisi pantu pystyyn jo aikaisemmin, jos vain olisi ollut pelitiloja", sanoo HJK-junioreitten toiminnanjohtaja Timo Muurinen. Talvitreenien järjestäminen näin isolle joukolle pelaajia alkaa käydä aina vain vaikeammaksi. Jalkapallossa on selvästi menossa buumi , ja voi vain aavistella, kuinka paljon halukkaita pelaajia on MMkesän jälkeen, kun televisiosta on kuukauden verran seurattu maailmantähtien jalkapalloa. Koska treenaajat ovat entistä nuorempia, he tarvitsevat joko lähellä sijaitsevia harjoituspaikkoja tai kyydityksiä. Muurisen mukaan kaukaisimmat harjoituspaikat ovat olleet Klaukkalassa ja Solvallassa.
Muurinen on kiinnittänyt myös huomiota siihen, että nykyisin treeneihin tullaan ja sieltä lähdetään tiukan aikataulun puitteissa. Kentälle ei voi jäädä potkimaan ja pelailemaan, koska kyyti odottaa. Se on sääli, koska nappuloiden olisi luonnollista jatkaa palloilua myös omin päin. Monella pikkupaikkakunnalla jalkapalloilijoilla on käytössään oikea nurmikenttä ja talvisin halli - tai edes aurattava tekonurmi -, mutta ei Kannelmäessä, vaikka se lienee yksi Suomen tiheimmistä juniorijalkapallokeskittymistä. Pelkkä lämmittämätön tekonurmi tulisi maksamaan noin 150 000 euroa. Sitä rahaa ei kerätä turnausbuffeteilla, joten ennen sitä ehtivät monet hiekkahousut vielä kulua puhki . Mutta ensi syksynä kaikki metrin mittaiset Messit ja Ronaldot pitäisi saada mahtumaan jonnekin.
Ilkka Malmberg
8
16.6.2010
Mätiksellä täyttä juhlaa
Kuvat Tommi Heino
Mätisfestarit järjestettiin 14. kerran Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella Kartanonhaassa 30.5. Paikalla oli, kuinkas muuten, jälleen tuhansia ihmisiä ja kaikilla oli hauskaa. Hienon ohjelman takasi runsas joukko taiteilijoita, joista monet, Eino Grön etunenässä, olivat Mätiksellä jo ties kuinka monennen kerran.
HELSINGIN KAUPUNGIN liikuntaviraston kalapäällikkö Matti Mielonen toi jokeen satoja lohia, joita innokkaat kalastajat ryhtyivät oitis onkimaan. Tilaisuuden avasi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Lehtipuu ja Vantaan tervehdyk-
Mätisfestareilla vierailivat mm. Otto Lehtipuu vas., Sirkka-Liisa Vehviläinen, Juhani Paajanen ja Pekka Saarnio.
sen esitti kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Ohjelman monipuolisuudesta vastasivat Grönin lisäksi mm. joukko Kaarelan ja ympäristön taiteilijoita. Paikalla olivat Kannelmäen oma tangokuningas Amadeus, vuoden 2010 Tangokuningatar -tittelistä kilpaileva, Maununnevalla asuva SannaMarika Jääskeläinen, Taisto Saaresaho Kannelmäestä, Kannelmäen soitannollinen seura, Timo Turpeinen Malminkartanosta, räppärit Laulavat Kulkurit Malminkartanosta, vuonna 2005 Kultaisen Harmonikan voittanut pohjois-haagalainen Anne-Mari Kanniainen, Caroline ja Tommy Gun, jotka hekin olivat osin Malminkartanosta ja Myyrmäestä ja koko homman juonsi imitaattori Keijo Purmonen Myyrmäestä. Paikkakunnan oma panos oli näin ollen kenties suurempi kuin koskaan aikaisemmin 14 vuoden aikana. Em. lisäksi raikuvat aplodit saivat hienosti Elviksen kappaleita esittänyt Aron, Pekka Lumme, lasten orkesteri Hovinarri, reggaebändi Ragablaster, Stadin juhlaorkesteri, Tivoliorkesteri, Pelle Pietro ja taikuri Lumous. Festareita tukivat seuraavat yritykset ja yhdistykset: Helsingin kulttuurikeskus, Helsingin Energia, Helsingin Liikuntavirasto, Prisma Kannelmäki, Konalan K-Supermarket, K-Market Maununneva, Helsingin Lasi- ja Peilipalvelu, Kopio Niini, Tanotorvi-lehti, Eepinen Oy, Etelä-Kaarelan apteekki, Autopesu-Center, Aimopeite Oy, Ravintola Myyrin Krouvi, Ravintola Kultakaivos, Ravintola Kannel-Krouvi ja Ravintola Britannia. Kaarela-Seura ry kiittää taiteilijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä sekä kaikkia tavalla tai toisella mukana olleita tahoja onnistuneesta Mtäjoki-festivaalista 2010. Festareita käsitellään myös pääkirjoituksessa ja Tomi Sevanderin kolumnissa.
Sanna-Marika Jääskeläinen
Paikalla oli tuhansia ihmisiä.
Tommy Gun
Vastavalittu SDP:n puoluesihteeri pistäytyi Maria-vaimonsa kanssa festareilla.
Kannelmäen omaa tangokuningas Amadeusta säesti Stadin juhlaorkesteri.
Lohienlasku keräsi taas joukoittan kalastajia koettamaan onneaan.
10
16.6.2010
Irja on laulanut aina. Pitkäaikaisella työpaikallaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa hän perusti Hyksetti-kuoron. Kun Leo ja Irja Vuokko olivat muuttaneet Pitäjänmäelle 1979, alkoi Irja vähitellen hämmästellä mikä tällainen kaupunginosa oikein on, missä ei ole edes omaa kuoroa. Leo oli Pitäjänmäkiseuran puheenjohtaja ja totesi, että paikkakunnalle saadaan kuoro kun se perustetaan. kouluilla. Pitäjänmäen ala- ja yläasteella on esiinnytty yhdessä koulun oppilaiden kuorojen kanssa. Kesäisin on pidetty laululeirejä Vuokkojen kesäasunnolla Siuntiossa. ten ollut lennättimessä, Valmetin lentokonetehtaalla, Huhtamäellä, Talouselämä lehdessä tai Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. HYUK:ssa Irja oli kirjaamon esimiehenä 25 vuotta. Irjan aviomies Leo oli pitkään Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja. Irja oli johtokunnan jäsenenä sen jälkeen kun mies lopetti. Yhdessä Irja ja Leo toimittivat Pitäjänmäen alueoppaat vuonna 1982 ja 1990. Irja on Pitäjänmäki-seuran kunniajäsen. -Pitäjänmäki on vähän sellainen lännen laitamaa Helsingissä. Ei ole kokoontumistiloja, terveysasema on sulkemisuhan alainen, kouluja aiotaan lakkauttaa. Asukkaita pitäisi varmaan olla enemmän.
Laulamisella pitkä ikä
Pylly pystyssä porkkanamaalla
Siuntiossa Karhujärven rannalla Irja ja Leo asuivat usein puoli vuotta joka kesä. Isot viljelykset perunaja vihannespalstoineen sekä monenmoiset kukkaistutukset vaativat hoitajansa. Irja on syntynyt Viipurissa. Perhe muutti Antreaan, kun Irja oli 5vuotias. Irjan isällä oli Antreaksessa iso kauppapuutarha. Isä halusi että tyttärestä tulisi ope-täti. Tyttö halusi mennä Viipuriin kauppaopistoon, koska moni kavereista meni sinne. Opinnot keskeytyivät sodan takia. Irja oli sotavuodet Kanneljärvellä IV armeijakunnan esikunnassa lennätinlottana. Jatkosodan aikana hänet komennettiin päämajaan Mikkeliin kuukaudeksi lennätinlotaksi. Lotat tiesivät tarkkaan mihin aikaan Marsalkka Mannerheim lähtee klubille syömään. Tytöt tulivat monena päivänä kadulla Mannerheimia vastaan. Parin viikon päästä Marsalkka pysähtyi ja kätteli lotat. Nyt Irja voi kertoa, että hänpä onkin kätellyt Mannerheimia.
Perustetaan kuoro
Konala- ja Pitäjänmäki Seura järjestivät koko perheen yhteislaulutilaisuuden "Laulu syömmet aukaisee" Ravintola Henrikissä 29.3.1987. Laulajia oli paikalla yli viisikymmentä ja heistä ilmoittautui kaksitoista uuden perustettavan kuoron jäseniksi. Keväällä Helsingin työväenopisto lupautui palkkaamaan kuoronjohtajan ja auttamaan harjoituspaikan saamisessa. Aluerehtori Hannele Koli-Siiteri oivalsi heti kuoron merkityksen. Ensimmäinen ilmoitus Pikomalan Sanomissa toi kuoroon 30 laulunhaluista jäsentä. Ensimmäinen kuoron johtaja oli Kaija Viitasalo-Tulkki. Kuoron puheenjohtajaksi valittiin Irja Vuokko. Puheenjohtaja vaihtuikin vasta tänä keväänä, kun tehtävä siirtyi Irjalta Johanna Lehtimäelle. Kuoron harjoitukset ovat talvisaikaan joka viikko. Pikomalan Laulajat on vuosien mittaan pitänyt konsertteja Pitäjänmäki-seuran ja Konala-Seuran tilaisuuksissa, Pitäjänmäki päivillä, Palvelukeskus Kotikalliossa, Pitäjänmäen kirkolla, Pitäjänmäen sankarihautausmaalla itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä, Helsingin työväenopiston kevät- ja joulujuhlissa, Katajanokan kasinolla, Pitäjänmäen kyläkirkossa ja alueen eri
Äidin ja miehen hoitajana
Aikanaan kun Irja muutti kaksi-vuotiaan tyttärensä kanssa Helsinkiin, tuli Irjan äiti yksinhuoltajatyttärensä avuksi. Yhteinen koti oli Munkkiniemessä. Irjan äiti oli vakaasti sitä mieltä, että häntä ei missään laitoksessa hoideta. Tytär hoitikin liki 90-vuotiaaksi eläneen äitinsä. -Niin paljon on elämänmeno muuttunut, että en voisi kuvitellakaan että asuisin tyttäreni kanssa. Hoidin miestäni kotona muutaman vuoden ennen kuin hänen kuntonsa heikkeni niin paljon että sairaala oli ainoa vaihtoehto. Nyt selviydyn ruoka- ja siivousavun turvin. Minulla on hyviä ystäviä, jotka "ulkoiluttavat" minua ja tarjoavat autokyytiä kuoron harjoituksiin ja muihin menoihin. Irja uskoo selviytyvänsä omassa kodissaan, vaikka kipeytynyt selkä ja heikentynyt näkö hieman hidastavat menemisiä, mutta laulaa hän aikoo niin kauan kuin "henki kulkee". Leena-Maija Tuominen
J
oka tiistai-ilta kuoron harjoituksiin, joka keskiviikko laulattamaan Korttelikerhon väkeä, joka päivä sauvakävelylenkille ja kerran kuukaudessa Pitäjättärien (naisleijonien) kokoukseen. Sen lisäksi ystävien tapaamisia ja muitakin kokouksia ja tapaamisia. Ei mitenkään merkillistä eläke-
ikäisen elämää. Mutta kun menot ja tekemiset ovat 10.6. yhdeksänkymmentä vuotta täyttäneen pitäjänmäkeläisen Irja Vuokon menemisiä, ei voi kuin ihastella. Auton ajaminen sujui "rautarouvalta" vielä pari vuotta sitten. Vapaaehtoisesti hän luopui autostaan, kun hänestä alkoi vähitellen tuntua että kaatumisessa loukkaantunut selkä ei kestä-
nyt autolla ajamista. Laulaminen, uiminen, ulkoilu ja laaja ystäväpiiri. Siinä Irja Vuokon pitkän iän salaisuus. Vaikka Irja ei olekaan ruotsinkielinen, on hän kuin suoraan tutkimuksesta. Jo pitkään on tiedetty että suomenruotsalaiset elävät pitkään terveenä, kunhan harrastavat kuorolaulua ja ovat yhteisöllisiä.
Mieluisat työpaikat
Irja arvelee että hyvän terveyden ja myönteisen mielen salaisuutena on myös se että hän on aina pitänyt työstään ja työpaikoistaan. Jatkosodan aikana hän sai merkonomin opinnot loppuun. Kauppaopisto oli siirtynyt Viipurista Lahteen. Työ on ollut mieluista, on se sit-
Värikäs Kilterinmäki sopii asuinpaikaksi monenlaisessa elämäntilanteessa
antaan ja Helsingin rajalla sijaitseva uusi, värikäs asuinalue, Kilterinmäki tarjoaa viihtyisän ympäristön monen ikäiselle. Myyrmäen kyljessä sijaitsevassa Kilterinmäessä arjen hallinta on helppoa: kivenheiton päässä on suuri kauppakeskus ja Myyrmäen palvelut. Alueelta löytyy myös monenlaisia harrastemahdollisuuksia liikunnasta elokuviin. Eli vaikka kyseessä on uusi asuinalue, sieltä löytyvät jo kaikki palvelut valmiina.
V
Kilterinmäki sijaitsee kuitenkin suurten teiden läheisyydessä, joten kulkeminen myös omalla autolla on vaivatonta ja helppoa.
Värit raikastavat asuinalueen ilmettä
VVO osti Fortumilta vuonna 2003 viiden hehtaarin maa-alueen. VVO ja Vantaan kaupunki ovat kiinteässä yhteistyössä toteuttaneet Kilterinmäen asemakaavan muutostyön ja alueen ilmeen. Ulkonäöllisesti Kilterinmäki eroaa Myyrmä-
estä värikylläisenä asuinalueena, jossa on huomioitu luonnon omat muodot. Kilterinmäessä parkkipaikat ovat joko alueen alla olevassa kalliopysäköintiluolassa tai alueen reunoilla olevissa autokatoksissa. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon lapset, joiden on turvallista leikkiä pakokaasuttomassa ympäristössä. Rakentaminen aloitettiin 2006 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat Kilterinmäkeen vuonna 2008. Alueella on hallintamuodoiltaan erilaisia asuntoja rivi-, pienkerrosja kerrostaloissa. Asuntokannasta
Tervetuloa Kilterinmäkeen autolla tai julkisilla
Kilterinmäkeen on helppoa tulla julkisilla kulkuneuvoilla, sillä Myyrmäen juna-asema on aivan kulman takana. Kulkeminen junalla helpottuu vielä lisää lähitulevaisuudessa kun Myyrmäen juna-aseman kautta kulkeva junarata tullaan jatkamaan kehäradaksi. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan ja se kulkee myös lentoaseman kautta. Radan on arvioitu valmistuvan vuonna 2014. Autoa ei siis Kilterinmäkeen muuttava välttämättä tarvitse, VVO:n Kilterinmäen asuntomarkkinoinnista vastaava myyntineuvottelija Kati Vesterinen kertoo.
Kilterinkaari 4.
löytyy niin pieniä asuntoja, senioreiden tarpeisiin tarkoitettuja asuntoja kuin suurempia perheasuntoja - siis koteja monenlaisiin elämäntilanteisiin. Seuraavat muuttovalmiit vuokratalot ovat Kilterinrinne 6 ja Kilterinaukio 1. Niissä on yhteensä 123 asuntoa. Alueelle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla lisää taloja, VVO:n projektipäällikkö Petri Alatalo kertoo. Lasten leikkipaikka on juuri valmistumassa ja alueen puistoalueet ja teiden pinnoitustyöt viimeistellään loppukesän aikana.
Kaksi uutta kerrostaloa valmistuu vuoden vaihteessa
Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan Kilterinrinne 6:een alustavan arvion mukaan tammikuun lopussa 2011. Kohteen markkinointi alkaa heinäkuussa 2010. Kilterinrinne 6:ssa on sekä pieniä yksittäisiä asuntoja että suurempia perheasuntoja. Kohde soveltuu siis perheille tai yhden henkilön talouksille. Tai miksei vaikkapa isovanhempi voisi muuttaa lähelle lapsenlapsiaan, viereiseen asuntoon?
Ensimmäisen kerroksen asunnoissa on asuntopihat, kaksioita suuremmissa asunnoissa on parvekkeet ja pienimmissä asunnoissa ranskalaiset parvekkeet. Kilterinaukio 1 valmistuu samaan aikaan kuin Kilterinrinne 6. Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa alustavan arvion mukaan tammikuun lopussa 2011. Kilterinaukio 1:ssä on pieniä asuntoja, joten se soveltuu parhaiten pienille perheille ja sinkuille. Uusien vuokra-asuntojen arvioitu keskivuokra jäänee alle 16 /m².
Kilterinkaari 2.
12
16.6.2010
Kauneusja terveyspalveluja
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
Apollon Yhteiskoulun ylioppilaat keväällä 2010
Aarnihuhta Aku Adonets Jana Ahokas Paavo Alho Markus Andersin Julia Chan Jani Corrêa Nita Ekman Emilia Hellström Susanna Holm Petra Hyvärinen Kanerva Nathalia Johansson Stefan Kestilä Jenny Kiviniemi Henrik Kuuluvainen Vaula Kuusisto Matti Laitinen Anette Liappas Stefanos Lindström Jiri Mäkelä Joona Mäkinen Marika Ojalehto Markus Pentikäinen Anna Penttilä Minttu Purolinna Joonas Räty Roope Sarevuo Melissa Suominen Laura Suvanto Jami Tiilikainen Laura Tikakoski Aku Toivonen Heli Varjus Miiro Vesalainen Jasper Väänänen Hanna
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Apteekin
HYVÄN OLON
Nauti jäätelökesästä! Lactrase pilkkoo laktoosin tehokkaasti.
Taisto Saaresaho ja Tivoli-orkesteri Sampo Pankin lauantaitansseissa
Taisto Saaresaho ja Tivoliorkesteri esiintyvät jälleen Kannelmäen Prisman Sampo Pankin perinteisissä lauantaitansseissa ensi lauantaina 19.6. klo 11.3013.00. Klo 12.00 alkaa karaokekisa ja kilpailijoista kuusi ensimmäistä osallistuu varsinaiseen kisaan. Kaikki osallistujat palkitaan pienillä palkinnoilla. Karaoken taustamusiikista vastaa Taiston yhtye ja näin laulajat pääsevät esiintymään oikean orkesterin kanssa. Valittavana on kymmenen eri kappaletta. Ensimmäiselle sadalle tanssijalle ja laulajalle tarjotaan munkkikahvit.
Lactrase-laktaasientsyymi
maailmasta
www.kanneltieto.fi
9,50
Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs. | ma-pe 9-20, la 9-18
30 kaps. (norm. 11,68) Tarjous voimassa 30.6. asti.
Apteekki Isokannel
HYVÄN OLON MAAILMA
PÄÄ-ASIAA!
Tyyli on tukassa! alk. 18,-
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO YRJÖ HASANEN
Puh. 532 502 040-515 9364
Kanneltie 15 K 82 iltavastaanotto sop. mukaan Lönnrotinkatu 17 B, Puh. 693 1830 Kokoproteesit, tiivistykset ja korjaukset nopeasti. Myös kotikäyntejä.
FC POHU FUTISKOULU
Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
Leevi ry.
www.leeviry.net
Kannelmäessä päivä- ja
Hellikoti läheisyyttä yksityisyyttä
Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone. Yhteisiä tiloja ovat oleskelutilat, keittiö ja saunatilat. Hellikodissa on myös vierashuone, joka on tarkoitettu tilapäiskäyttöön esim. omaishoitajan loman ajaksi. Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen.
Elokuun 9-12 pvä, klo 16.15-17.15 (4-6v) klo 17.15-18.15 (7-10v) LASSILAN LIIKUNTAPUISTOSSA Kaikille 4-10 v tytöille ja pojille Hinta 50, sisältää opetuksen ja varustepaketin. Ohjaajina miesten joukkueiden pelaajat, sekä seuran valmentajat, mukana myös yllätysvieras. Ilmoittautumiset: futiskoulu@FCPOHU.fi Katso ohjeet kotisivuiltamme.
Palvelut ammattitaidolla
Tip Top Palvelut
www.tiptopsiivous.
City Style
Puh. 562 2550
parturi-kampaamo
Hopeatie 10, (käyntios. Childtinpolku 2) P-Haagan aseman vieressä, 00440 Helsinki
Huomaa runsas palveluvalikoimamme:
- kaikki kodin siivouspalvelut, ikkunanpesut - viiden tähden mattohuolto, pesulapalvelut - korjausompelu - hoiva- ja asiointipalvelut - sairaan lapsen hoito, henkilökohtainen avustaminen - kampaamo- ja parturipalvelut kotiin Luutnantintie 5 B 00410 Helsinki siivouspalvelu@kolumbus. Puh. 09-4369 6335 0400-979 001
Upeat hiustenpidennykset aidoista hiuksista edullisesti!
· Opiskelija- ja eläkeläisalennus
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
Pirkkolan liikuntapuiston aukioloajat kesällä 2010
Uimahalli 12.7. - 15.8. suljettu Uimahalli 2.5. - 11.7.suljettu 12.7. -klo 7-20 ma - pe 15.8. 2.5. - 29.8. - 11.7. ma-pe klo 79-20 16. la, su klo - 20
16. - 29.8. la-su klo 9 - 20
HLL Eero Auvinen
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
Plotti 7.6. - 15.8. klo 10-18 Plotti avoinna 10.5. - 19.9. klo 10 - 18 Kunto- ja voimailusalit Kunto- ja voimailusalitklo 7-21.30 2.5. - 29.8. ma - pe 2.5. - 29.5. ma-to klo 7 - 21.30 8-21 la klo 7-21, su klo
pe-su klo 7 - 21.00
Jäähalli 1 suljettu 30.4. - 15.8. Jäähalli 1 suljettu30.4. - 15.8. Jäähalli 2 suljettu 30.4. - 8.8. Jäähalli 2 suljettu30.4. - 8.8.
www.hel.fi/liikunta
Kentät Kentät 2.5. 29.5. 2.5. --29.8.
ma-la klo 7 - 21.30 ma - pe klo 7-21.30 su klo 7 - 21.00 klo 8-21 la klo 7-21, su
14
16.6.2010
Miniä kertoo
nassa ja juuri sellainen on amerikkalainen JOHN IRVING (s. 1942), joka teki useamman päivän Helsinki-vierailun kustannus TAMMEN julkistaman teoksena "Viimeinen yö Twisted Riverillä" johdosta. Suomalainen saattaa tuntea Irvingin aivan muustakin yhteydestä, sillä tämän vuonna 1980 julkaistun teoksen "Garpin maailma" pohjalta tehtiin saman niminen elokuva 1982. Mikä elokuva lämminhenkisyydellään osui 1983 suomalaisten katsojain sydämiin. Tarinahan kertoi nuoresta ylioppilaasta (elokuvassa Robin Williams), joka olikin kiinnostunut painista. Kyseessä oli 2. maailmansodan yhteydessä sotasairaalan hoitajattarelle syntynyt avioton poika, mikä poika tuottaa kuitenkin kaikelle ympäristölleen paljon iloa. Mustasukkainen tyttöihailija sitten lopussa ampuu Robinia! Tämä elokuva on meillä 6 kertaa tv: ssä. Moneen kertaan palkitun Irvingin tuotantoa on toistakymmentä teosta, joista osa julkaistu myös suomeksi. "Twisted" alkaa sahan ja tukinuiton yhteisöstä New Hampshiressä, tarina kulkee viisi vuosikymmentä eteenpäin, käy jopa Torontossa ja Bostonissa ja palaa tämän vuosikymmenen alkulähteelle. Teoksen voimana ovat lukuisat henkilöhahmot, joille tapahtuu jos mitä. Toissaviikon Helsingissä Irving sai kolmessa eri kirjakaupassa puolisonsa ja poikansa kanssa sadat kirjallisuuden ystävät liikkeelle ja ohjelmaan sisältyi myös onnistunut vierailu KOM-teatterin näytöksessä, missä esitettiin Irvingin tekstiä! * * * Kun olen kertonut useinkin, mitä venäläiset lehdet etenkin Itä-Karjalassa kirjoittavat, niin eihän normaali-ihmisellä voi olla riittäviä varoja tilata suunnattomasti kotiinsa ulkomaisia lehtiä. Itse olen ratkaissut tietotarpeeni siten, että käyn esim. Helsingin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjaston lehtiosastolla tutustumassa julkaisutoimintaan. Paikka on lähellä vanhaa linja-autoasemaa: Antinkatu 1. ja puhelin on 092285 4439. Kotisivut löytyvät: www. rusin.fi Jatkuvasti tulevia aikakauslehtiä on noin 130 ja sanomalehtiä on 25 nimikettä. Kokoelmissa on myös DVD-elokuvia, karttoja, äänikirjoja ja äänitteitä. Kirjaston henkilökunta osaa kohtuudella suomea ja palvelu on sujuvaa. Kirjastokortti myönnetään kotilainoja varten. Jos joku haluaisi vaikkapa piankin asioida kirjastossa, niin kesäsuljettu kausi on 14.6.-15.8.2010. Edellä mainitun instituutin tiloissa julkaistiin pari viikkoa sitten Natalja Kljutsharjovan romaani "Kolmannessa luokassa" (like kustannus), mikä on taitavasti tehty kuvaus nykypäivän Venäjästä ja tarinassa pyörtyilevä nuorimies Nikita matkustaa halki valtakunnan. Matkamies pysähtelee tuon tuosta ja seisahduksissa vastaan tulee erilaisia ihmisiä. Näiden kohtaloista koostuu romaanin kertomus, samalla kokonaiskuva Venäjästä ja se kaaos, mitä kuvaavat vinksahtaneet ihmiset. Hyvä kertoja on pitänyt huolta, ettei koosteessa ole yhtään kehnoa juttua! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta Augustin Ehrensvärdin syntymästä ja tämän johdosta on aloitettu juhlavuoden lukuisat tilaisuudet, joskin pääpaino on kesäkaudessa. Kukapa ei tuntisi Ehrensvärdin osuutta Ruotsin maanpuolustuksen ja samalla myös Suomen kohentamisessa, mikä toteutui Helsingin ja Loviisan ulkolinnoitusten 1748 alkaneessa rakentamisessa (Sveaborg ja Degerbyn Svarrtholma, nyk. Loviisa). Paljolti juuri näissä ympäristöissä tapahtuvat kesän yleisötilaisuudet, mitkä ovat koko perheelle osoitettuja kiertokävelyitä, ulkonäytelmiä ja musiikkiesityksiä, yms. Ohjelmisto löytyy verkkosivuilta: www.suomenlinnatours.com, www.ehrensvärd300.com, www. loviisa,com, etc.. Kuvassamme perheen käyttöön nuorimmillekin sopiva 40-sivuinen myynnissä oleva painotuote nimeltään "Treeni, Seikkailu Suomenlinnassa", minkä sivujen kaikki opettajien tekemät aiheet liittyvät Ehrensvärd-historiaan. "Kirjasessa" on pelejä, tehtäviä ja ristikoita, mitkä on tehty vakavalla mielellä seuraleikeiksi, mutta unohtamatta niiden kerronnassa jännitystä tai huumoria. Kustantaja on TAMMI. · Jos asiakas tulisi moottoripyöräkauppaan, niin ilmoittaisko myyjä "tuon moottoripyörän maksavan yhdeksäntoistasataa neljäkymmentä euroa?". Ei, vaan vastaus olisi: "tuhatyhdeksänsataa neljäkymmentä euroa ( 1940)". YLE näytti tv:ssä 29.5. vuodelta 1968 Suomi Filmin 90 min. elokuvan marsalkka Mannerheimista. Alusta loppuun asti juontaja Martti Silvennoinen käytti inhottavasti joka kerta vuosiluvuista edellä olevan mallin mukaista väärää "sataa" ilmaisua. Siis 1900 on "tuhatyhdeksänsataa", eikä yhdeksäntoista sataa. Kun merkkivuotta eletään ja pätevääkin toimittajakuntaa on saatavilla, miten YLE voi alentua niin kieliasultaan että tiedoiltaankin näin ala-arvoiseen esitykseen? Kun filmi sisältyi koko itsenäisyytemme ensimmäiset 50 vuotta, niin miten tietotaju oli edelleen 2010 kateissa? Filmissä oli kaiken matkaa termivirheitä, sillä eihän mitään hämäräperäisiä ylimääräisiä kertausharjoituksia ei ollut syksyllä 1939, vaan oli YH-käsky lähteä rajojen vartiointiin. Mannerheim ei ollut elokuussa 1939 Kannaksen sotaharjoitusten johtaja, sillä marski oli paikalla yksityishenkilönä, eikä osallistunut edes 12.8.39 ravintola Espilässä silloisen ylipäällikön kerskailevaan iltajuhlaan. Kun virasta luopunutta Kyösti Kalliota saatetaan Helsingin asemalla 19.12.1940 kotimatkan junaan, niin paikalla ei ollut mitään kunniakomppaniaa, vaan yksikön nimi oli tilaisuuden mukaan "kunniapataljoona". Mannerheimin näytetty v. 1940 kesän kunniakäynti ei suuntautunut "Hietaniemen hautausmaalle, vaan Hietaniemen sankariristille, mikä on eri asia. Siitäkin sitkeästä perättömyydestä on päästävä eroon, että maaliskuussa 1945 sodan jälkeisen Euroopan ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin Suomessa. Sotahan jatkui Euroopassa vielä toukokuun 8. päivään asti. Esim. Ruotsissa, Sveitsissä, Tanskassa pidettiin rehellisesti joka kerta vuosina 1930-45 kaikki vaalit ajallaan, vai eivätkö valtiot kuuluneet enää Eurooppaan? Aikaisemmin tv kertoi, että Suomessa 1941-44 kommunistit ensimmäisinä pääsivät hallitukseen. Höpsis, Italiassa kommunistit olivat mukana jo maan antautumisen jälkeen 1943 ja Pariisissa samoin syyskuussa 1944, kun sakut olivat lipetissä. Tuota "sataa-kieltä" käytti puheissaan radiossa mielellään esiintynyt 1950-luvun pitkäaikainen pääministeri ja myöhempi vielä moninkertaisesti pitkäaikaisempi presidentti. Kun se särähti korvaan, niin suurlehden kulttuuriarvostelija useinkin korjaili päämiehen lauseita yleisen edun nimissä! Tuosta Marski-filmistä sellainen yksittäistieto, mitä en ole koskaan missään kuullut. Marskin tomumaja tuotiin Sveitsistä kotiin Aeron DCkolmosella, "Kyytipoika". Malmille oli tulopäiväksi hankittu jo 194344 ilmapuolustuksemme tutka-asiantuntija, siviilimies Martti Kilpinen (s. 1925) seuraamaan koneen tulo noin Turun tasolta perille. Yllättäen tutkahuoneeseen ilmestyi Ilmavoimiemme komentaja, joka heti kysyi tilannetta. Kilpinen kertoi Kyytipojan olevan Turun ilmatilassa ja mainitsi laskeutumisajan. Tähän kenraali ilmoitti tuloajan olevan väärän, mihin Kilpinen antoi selityksen, että myötätuuli on vauhdittanut konetta. Silloin kenraali kysyi lennonjohdon toimistoa, sillä koneen pitää tulla minuutilleen oikein. Eihän edes maan korkein taho ole vielä kentällä, protokolla menee sekaisin. Kilpisen minuuttitiedon jälkeen DC-3 sai käskyn lennellä 15 minuuttia Keravan yllä ja vasta käskystä tulla laskuun! · Englannissa juhlittiin toissaviikolla mittavin tv-ohjelmin 70 vuoden takaista urotekoa, kun 338 000 liittoutuneiden sotilasta pystyttiin evakuoimaan Ranskan Dunkerquen motista Britanniaan (4.6.40 mennessä). Jopa silloisia purjeveneitä, yms oli haalittu paikalle, ja vielä elossa olevia noin 90-vuotiaita veteraaneja kuskattiin muistojen purjehduksella. Juhlien huumassa unohtui, että 24.5. Hitler pysäytti hyökkäyksensä kahdeksi päiväksi ja ehdotti rauhaa. Mikä torjuttiin ja siksi "aselevon" aikana lähti pako käyntiin. Vuonna 2010 ei muistella, kuten ei ole muisteltu tuon pakokesän 1940 jälkeenkään asianomaisissa maissakaan, että Ranskan ja Britannian julistettua 3.9.1939 sodan Saksalle, välittömästi näiden maiden kabaree- ja kaljakuppilalauluina, lehtien pilkkakuvien viesteinä oli, että kohta marssitaan Berliinissä ja sitä ennen "on pyykit laitettu kuivumaan Siegfriedlinjalle" [Saksan linnoitusvyöhyke Ranskan rajalla], koska niin helppoa olisi Hitlerin lyöminen.
KONALAN RENGAS OY
KESÄRENKAAT POISTOHINNOIN!
Continental, Gislaved, Nokian, Michelin, Goodyear, Semperit ja Barum.
LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOITUKSET NOPEASTI
Hankasuontie 4, puh. 548 6562 Avoinna ark. 8-18, la 9-14
VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2
Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615
YLIOPPILASNEITO Marja Linnala
oppi syksyllä 1951 tuntemaan ylioppilastansseissa ylioppilas Matti Kekkosen, mistä seurasi avioliitto jo tuolloin useampikertaisen pääministerin ja ministerin Urho Kekkosen toisen kaksoispojan kanssa. Nyt Marja Linnankivi-Levonen on julkaissut odotetut muistelmansa "Kekkosten miniänä. Muistelmia Sylvi ja Urho Kekkosen perheestä 1950-1970-luvulta" (TAMMI kustannus). Teos on tehty hyvällä maulla, mutta kuitenkin paljon kertovasti ja riittävän uskottavasti, jotta kirjasta onkin tullut myyntimenestys. Oikeastaan sen kummempia sensaatioita ei Mrs Matti Kekkonen tarjoa, sillä moni törkeämpikin seikka UKKympyröistä on jo ollut kansakunnan tiedossa yli puolivuosisataa, osin jopa pitkälti yli 70 vuottakin. On hyvä, että näinkin asiantunteva kertoja kuin Marja-miniä perhepiirin todellisen luonteen ja ilmaston. Missä Sylvi Kekkonen on ollut todellinen "emäntä lieden ääressä ja jonka kupeella ovat olleet aitan avaimet". Joka kylläkin on osannut puuttua molempien miniöittensä toimiin käskyvallallaan! Mutta UKK kylläkin hoiti valtakunnan ja jokaisen suomalaisen asioita haluamallaan tavalla. Kun kirjassa kuvattu Marjan avioliitto alkoi helluntaina 1954, niin se kesti lähes 20 vuotta. Siksipä nyt julkaistuissa muistelmissa lähinäkijällä onkin paljon sellaista havaintoa, mitä UKK:kin huomasi, mutta on ilmeisesti perhesyistä jättänyt merkinnöistään huolimatta kirjoissaan kertomatta. Samaa piirrettä täytyy lyötyä myös Linnankiven tekstistä, sillä monta kertaa lukija aistii nyt kirjoitetun tekstin jokaisen sanan olevan "punnittua". Linnankiven teksti on riipaisevaa, liittyyhän siihen myös ulkopuolisten suorittamaa kotihäiriköintiä. Todettakoon, että Marja Linnankivi on jo 2003 kirjoittanut muistelmansa "Töölön tyttö", missä tämä kertoo lapsuus- ja kouluvuosistaan. Matti Kekkonen vaikuttaa nykypäivänä yli 81-vuotiaana eläkeläisenä. Kun Matti Kekkonen oli nuoruusvuosinaan kansallisen tason urheilija, niin eräs omakohtainen muisto. Kouvolassa oli 8.6.1952 yu-kilpailut ja olin pääkuuluttaja Sulo Kolkan (tulevien olympiakisojen lehdistöpäällikkö) sihteerinä. Oli menossa kolmiloikka ja ojensin lapulla Matti Kekkosen jonkin alkukierroksen tuoreen tuloksen. Kolkka vilkaisi jotain muistikirjastaan ja kuulutti Matti Kekkosen tuloksen, "mikä on perhe-ennätys, sillä se on parempi nykyisen pääministeri Urho Kekkosen ennätystulos 1920-luvulta". Hyvä kaunokirjailija on melkoinen myönteinen panos nyky-yhteiskun-
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY
Soittajankuja 3, 00420 Helsinki
VNTV - vantaan netti-tv
www.wandawebtv.com
VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista. Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com
Kannelmäen kukka
Olemme lomalla! Avaamme 16.8.2010 Hyvää kesää!
Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
Pekka Vanhala
Vastaukset tusina-aivoille
1. Makeiskauppa 2.Vehnänen, pulla 3. Tyttö, nainen, lihas 4. Hauska, mukava 5. Hakupalkka, ryyppy 6. Hiilisäiliö 7. Kutista 8. Soutaa 9. Lyödä nyrkillä 10. Rikkoa 11. Pelkuri 12. Velka
16.6.2010
15
KOTISIIVOUSPALVELUA
Edullista ja luotettavaa kotisiivouspalvelua. Hyödynnä verovähennys 60 %.
Nupro Ay
040-5307256
Kirpputori AURINKOBASAARI
"Kaksin kedolla", kuva Pekka Peltola.
Vaihda meillä tavara rahaksi. Pöytämaksu 25/vko Avoinna ark.10.30-18.00, la-su 10.00-15.00 Uudistettu kirppis Puh. 0400-912146 Hankasuontie 7, 00390 Helsinki www.aurinkobasaari.fi
Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi.
MYYRINKIRPPIS
Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri
Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932
Tanotorvi toivottaa lukijoilleen hyvää kesää! Elokuussa nähdään. Rikospoliisi ei laula
Kansanjuhlaa kaikille
VALTUUTETTU LUKKOLIIKE KANNELMÄESSÄ LÄHELLÄ SINUA
N
uoruudessani en ollut festareiden suurkuluttaja. Muutaman kerran tuli sentään harrasteltua lähijunamatkailua Korsoon ankkarokkiin, mutta pidemmälle maakuntiin ei ollut hinkua. Huolimattomasti pystytetty kahden hengen kupoliteltta kuudelle hengelle ja läjä epämääräistä hektoplasmaa teltan pohjalla ei houkutellut kaveriporukkaamme, vaikkei meistä räkänokista hienostojätkiä saatu tekemälläkään. Olimme enintään fasiliteettisnobeja. Suorastaan ihmettelin niitä, jotka lähtivät kokemaan 80- ja 90-luvun woodstockia pohjanmaalle tulvan vesittämälle pellolle. Kolme päivää pyöriskelyä mutavellissa suu täynnä heinää ja
sen jälkeen pirteänä kotiin. Sitähän se oli, vaikka kotona olisi puhuttu mitä kauneuksia. Sellaisen mielikuvan jälkeen musiikin kuuntelu kotisohvalta tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Nyt vanhemmiten olen hieman aktivoitunut, mutta teltta on jäänyt edelleen ostamatta. Muutaman kerran olen eksynyt Poriin jazzailemaan, vaikkei sellaisesta piknikmusiikista täyttä tyydytystä saakaan. Vierailut nakkikioskitappeluiden kaupunkiin on otettu enemmänkin kokemuksena. Paikka, joka on muuten kuin hautausmaa, herää kerran vuodessa henkiin ja imee hoteisiinsa yhtälailla julkkiksia ja pintaliitäjää kuin karvahanuriduunareitakin. Kansanjuh-
laa kaikille siis. Mutta osataan sitä muuallakin kohottaa identiteettiä. Tänä vuonna jo 14. kerran järjestetty Mätisfestari on osoitus kaupunginosayhdistystoiminnan sitkeydestä, tärkeyttä korostamatta. Uskallan jopa väittää, ettei kovinkaan moni Mätisfestareilla oluttuoppiaan purrut kuuntelija edes miettinyt mitä tuollaisen tapahtuman järjestäminen vaatii. Minäpä kerron. Mätisfestarin kaltainen tapahtuma on osoitus muutamien aktiivien pitkäjänteisestä panostuksesta. Paitsi, että se vaatii taloudellista tukea kaupungilta, se vaatii ihmisiä, jotka haluavat kehittää heille tärkeätä aluetta yhteiseksi hyväksi. Se vaatii ihmisiä, jotka haluavat tuoda elämyksiä ar-
jen keskelle. Nämä puurtajat ovat arvokkaita ruohonjuuritason toimijoita, joiden työ ei kalpene edes Arkadianmäen touhuilijoiden edesottamuksien edessä. Vaikka Kaarelan alueen tuhansista asukkaista vajaa sata asukasta on liittynyt asukasyhdistykseen, yhdistyksessä on virtaa kuin pienessä muuntajassa. Eli kiitos jälleen kerran kaikille niille, jotka mahdollistivat Mätisfestarin onnistumisen. Edes sadekuuro ei tunnelmaa vesittänyt. Tomi Sevander väkivaltarikostutkija kaupunginvaltuuston varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj
Soittajantie 1, 00420 Helsinki Puh. 0424468 260 www.lukkorengas.fi
Mukavaa kesää Tanotorven lukijoille
toivottaa Malminkartanon Kiinteistöt Oy. Luutnantintie 1 A, 00410 Helsinki Puh. 530 8050, toimisto@malminkartanonkiinteistot.fi
OIKEA PRESSUTAVARATALO
NYT ON OIKEA AIKA TILATA HIEKKALAATIKOIHIN PVC-VERKKOPEITE SUOJAAMAAN HIEKKA ROSKILTA JA PIENELÄIMILTÄ !
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Lääk.kir.tri Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
WWW. AIMOPEITE.FI MYYNTI: 09-797238 AIMOYHTIÖ OY HANKASUONTIE 10, 00390 HELSINKI
APU AINA YÖTÄ PÄIVÄÄ
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
LASIN KORJAUKSET JA KEHYSTYKSET Kantelettarentie 11, 00420 Hki Puh. 507 1309
TERVETULOA VIIHTYMÄÄN!
Valmistamme ruoka-annoksia ja lounasta arkisin
Perjantaisin elävää musiikkia tai karaoke klo 20.00 Karaoke lauantaisin klo 20.00 Tietovisa keskiviikkoisin klo 19.00 Bingo maanantaisin klo 20.00 Biljardi ja darts koska vain haluat
Ennen ja jälkeen toukokuun iloisten juhlien
Helpoin, huokein ja pesuun! aurinkoisin matonpesu. Autolla suoraan takaovelle Puhtaanraikkaat matot Iskoskujalta. hetkessä kotiisi. puh. 563 1545 ma-pe 10-19 la 10-17 www.mattolaituri.fi Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta. puh. 563 1545 · ma-pe 10-19 · la 10-17 www.mattolaituri.fi
KESÄN Tuo meille pöytäliinat ja YKKÖSMESTA kodin kauneimmat tekstiilit
Avoinna: ma-to 9 - 24 pe-la 9 - 02 su 9 - 23
Tervetuloa käymään myymälässämme! Voit samalla osallistua arvontaan!
Pikku-Huopalahti 112,5m²
5h, k, kph/s, erill. wc, lasit. parv. Täysin kunnostettu, todellinen perheaunto hyvällä paikalla. Hitas. Mh. 365.000 Korppaanmäentie 11 A 233447
Pitäjänmäki KT
116m²
4-5h, k, kph, erill. wc, lasit länsiparv. Siisti, valoisa, koti, reilusti säilytystilaa. 5/8 kerros. Velaton lähtöhinta 310.000 . Sulkapolku 6 B. 230574
LAUANTAITANSSIT
19.6. klo 11.3013
· · · · · Tanssimahdollisuus klo 11.30 - 13.00 Karaokekisa orkesterin kera klo 12.00-12.30 Tanssiorkesteri Tivoli ja Taisto Saaresaho Munkkikahvit 100 ensimmäiselle Arvontaa ja muuta ohjelmaa Tervetuloa!
Sampo Pankki Kannelmäki Prisma-keskus, 2. krs
Kannelmäki kt 54,5 m²
2h, k, vh, kph, lasit. parv. Kaunis kaksio, joka remontoitu lähes täysin vuonna 2007. Mh. 145.000 Pasuunakuja 2 B 233057
Konala KT
60m²
3h, kk, kph, parv. Remontoitu iso rt avautuu olohuoneeseen, paljon säilytystilaa. Velaton lähtöhinta 149.000 Kolsarintie 4 A 229572
Kiinteistömaailma
Kannelmäki Länsi-Helsingin Asuntomyymälä Oy LKV Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi
Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min.
Liisa Töyrylä 050 591 8888
Markku Johansson 0500 405 511
Rainer Lindström 050 380 9930
Laura Pulli 050 593 8888
Anneli Pesonen 050 369 4488
Matti Hannila 050 401 8778
Mervi Hämäläinen 050 361 5959
Sami Lahti 041 507 6551
Heikki Liinpää 050 593 7777
Keijo Kouva 050 401 8112
Päivi Riihimäki 050 591 7777
Tuija Nylander 050 554 9977
Tuomas Hinkkuri 040 565 2755
Virve Rannela 050 412 9392
Päivi Forsberg 050 514 3012
Tommi Näsiaho 050 468 2808
Kaarina Kohonen 050 306 8055
Tauno Mustisto 050 564 3388
Minna Johansson 050 595 2625
Päivi Karttunen 050 300 0295
Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500
www.kiinteistomaailma.fi