kÄytÄ
pyÖrÄilykypÄrÄÄ
Laadukasta yleis- ja erikoislääkäripalvelua jo yli 30 vuoden ajan.
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221
Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi
Laadukasta kosmetiikkaa!
Tuote-esittely pe 16.9. klo 13-17
Ostaessasi Eila Hellgren -tuotteita 54:lla saat veloituksetta silkkisen Loose Powder -irtopuuterin (arvo 51,80)
Tarjous voimassa vain esittelyn ajan
No 8 7.9.2011
· 47 VUOSIKERTA
· JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY
· PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO
Kaarela-Seura 50 vuotta
Kanneltalossa juhlitaan
Kaarela-Seura ry:n 50-vuotisjuhlat pidetään Kanneltalossa sunnuntaina 2.10. klo 13.00 Vastaanotto ja kahvit Kanneltalon aulassa klo 13.00-14.00
OHJELMA
Konserttisalissa
klo 14.00 16.00 · Apollo-orkesteri · Tervehdykset · Taisto Saaresaho · Raija Koso · Pirjo Tuohimaa · Kannelmäen Voimistelijat · Kannelmäen Soitannollinen seura · Amadeus VAPAA PÄÄSY RAVINTOLA
Myrtsin lapa
Uudet kotisivut www.urheiluhallit.fi
TE
E RV
Syyskausi alkanut
Royal Canin Kissanpäivät
9. 10.9.2011
T
O UL
A
Liikkeessämme
nyt liikkeelle!
Kun ostat vähintään 2 kg Royal Canin -kissanruokaa, saat
Lisäksi mukaan 3 annospussia!
(3x85g)
KAUPAN PÄÄLLE
säilytysastian!
Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu erä!
Kätevästi Ilmalan seisakkeelta
MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI
Exigentit: KAKSI YHDEN HINNALLA!
(2x400g)
Mukaan myös ALEKUPONGIT seuraavia ostoksia varten!
Uus liik i e!
Syyskauden tarjoukset:
www.urheiluhallit.fi
Valitse kolmesta eri Exigentruuasta.
Klaneettitie 13, 00420 Helsinki Puh. 09 454 6068 Ark. 11 - 19, la 10 - 16
Meiltä myös jyrsijät, matelijat, kalat ja linnut.
Megaeläin Kannelmäki
Liikkeessä paikalla myös rotukissoja!
www.urheiluhallit.fi
TERVETULOA KANNELMÄEN VANHAN OSTARIN TIIMARIIN!
Karaoke
pe ja la klo 19.00, su klo 15.00
KOPIOPAPERI 80 g 5 riisiä
14,99
(norm. 19,95/5 riisiä)
UUSI MALLISTO LUKULASEJA SAAPUNUT!
Bingo
alkaa Ma 12.9. ja To 15.9. klo 19.00 & 20.00
Bingoa pelataan 2 krt/vko Ma norm. bingo klo 19.00 & 20.00. To pistebingo klo 19.00 & 20.00 20 eniten pisteitä kerännyttä pääsee finaaliin taistelemaan pääpalkinnosta. Finaali pelataan to 15.12. Normaali pistebingo klo 19.00. Finaalipeli alkaa klo 20.00. 1-4 rivibingo 1p, täysi ruudukko 2p. 200 EURON ARVOINEN PÄÄPALKINTO!
5,99
Hinnat voimassa 13.9. saakka.
Leikkaa irti
Kuitti-info 1
PERJANTAIN ETUKUPONKI 9.9.2011
Yhdestä vapaavalintaisesta normaalihintaisesta tuotteesta
Tarjous ei koske postimerkkejä eikä lahjakortteja, eikä sitä voi yhdistää Tiimarin Etu- tai Yrityskortti- eikä tiliostoihin. Yksi kuponki/asiakas/ostokerta. Kuponki on voimassa perjantaina 9.9.2011 VAIN Kannelmäen Tiimarissa.
-30%
Ravintola Myyrin Krouvi järjestää tutustumiskäynnin ravintola East-Westiin Pasilaan pe 16.9 klo 17.30.
Bussimatkan hinta 15:-, vip-kortilla 10:-. Sisältää 2 drinkkiä ja pientä purtavaa. Ohjelmaa. Mukaan pääsevät nopeimmat 50 ilmoittautunutta!
Tervetuloa Kannelmäen ostoskeskuksen Tiimariin!
Vanhaistentie 1, Helsinki
Myyrin Krouvi, Uomatie 11, Myyrmäki Puh. 507 4477 www.ravintolat.net
7.9.2011
5
Nimeni on
Suuntasimme junalla Lijiangiin, Yunnanin provinssiin, joka on kuuluisa vanhasta kaupunginosastaan. Yli 800-vuotta vanha. Iltaisin sadat kullan väriset valot valaisivat vanhan kaupungin talojen kattoja, tehden siitä todella kauniin. Kaupungin keskellä meni useita pieniä kanavia, joissa vesi virtasi. Kaupunki oli todella kaunis ja mukava. Päivisin saattoi liittyä pieniin retkiin esim. järvelle veneilemään, ratsastamaan hevosella pieniin paikallisiin kyliin, musiikkiesityksiä tai vaikka shoppailemaan, syömään ja katsomaan ihmeellistä kaupunkia. Lijiangista matka jatkui bussilla Leshan nimiseen kaupunkiin. Kaupungin keskustan reunamilla kulkee iso joki. Joen reuna oli koristeltu kukkasin, patsain ja hienolla kävelytiellä. Leshan on ystäväni
Jan Stoltzenberg
K
iinassa on noin 1,340,000,000 ihmistä. Kiina on kommunistinen maa, mutta en juurikaan huomannut sitä matkani aikana. Kiinan kieli, kulttuuri ja historia on kiehtovaa. Ja sitä ei voi koskaan oppia täydellisesti, aina löytyy paljon uutta lisää, kun oppii yhden asian. Matkan suunnittelu alkoi jo puoli vuotta ennen lähtöä. Tutustuin kiinalaiseen Internetissä, tämä kiinalainen on opiskellut suomenkieltä Kiinassa. Ja tulee lähitulevaisuudessa Suomeen töihin lähihoitajaksi. Sovimme, että hän voi näyttää minulle Kiinaa, jos tapaamme Kiinassa. Toukokuussa ostin lentoliput ja anoin viisumin Kiinaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun matkustan lentokoneella. Matka jännitti minua aika paljon. Meneekö matkatavarani samaan paikkaan, kuin minä? Kaikki sujui hyvin. Saavuin Kiinaan, Chengduun kesäkuun ensimmäinen päivä. Kiinalainen ystäväni oli minua vastassa. Etsimme hotellin ja menimme syömään. Syömäpuikkojen käyttö oli varsin työlästä ja syöminen sujui hitaasti. Kaikki oli uutta ja suurta. Ihmisiä oli paljon, melua oli paljon. En ymmärtänyt mistään mitään. Mutta seurasin ystävääni ja hänen esimerkkejään. Ystäväni toimi tulkkina, koska minun kiinan kielen taitoni oli varsin vähäistä "moi, hei hei, kiitos, en halua, en ymmärrä". Seuraavana päivänä menimme paikalliseen pandojen suojelupuistoon. Oli ihmeellistä nähdä pandoja, joita ei Suomessa voi nähdä.
kotikaupunki. Niin vietimme siellä hieman enemmän aikaa. Minut kutsuttiin syömään usean eri perheen kanssa. Koska kaikki halusivat nähdä ulkomaalaisen ja tutustua ulkomaalaiseen. Minut kutsuttiin laulamaan karaokea, paikallisten nuorten suosima tapa viettää aikaa yhdessä. Tässä samassa kaupungissa on myös maailman suurin Buddha-patsas (71 metriä korkea). Minä, iso mies olin ehkä juuri ja juuri Buddhan varpaan kokoinen. Ruoka oli aina erittäin tulista tässä kaupungissa. Ja paikallisten ravintoloiden omistajat ihmettelivät miten ulkomaalainen voi syödä niin tulista ruokaa. Sitten tuli aika sanoa tälle ystävälleni hyvästit (hän oli varsin kiireinen) ja jatkoin matkaani toisen uuden ystävän kanssa. Hän myös oli opiskellut suomen kieltä ja lähihoitajaksi. Eli varsin helposti matka sujui. Suomen kielellä Kiinalaisten kanssa. Matkasimme Emeivuorelle. Joka on yksi buddhalaisten neljästä
pyhästä vuoresta ja yli 3000 metriä korkea. Kiipesimme vuoren teitä ja kymmeniä tuhansia rappusia pitkin yli 50kilometrin matkan ylöspäin, pääsimme viidessä päivässä vuoren huipulle. Huipulla oli mahtava temppeli. Vuorella asui villejä apinoita, jotka varastivat matkaajilta erilaisia tavaroita. Jos antoi apinalle ruokaa, sitten apinoille tuli tappelu, kuka saa syödä. Tappelun aikana pystyi pakenemaan apinoilta helposti. Emeivuoren valloituksen jälkeen lepäsimme muutaman päivän ja sitten suuntasimme kohti Jiuzhaigouta ja Huanglongia, luonnonsuojelualueita ja kansallispuisto. Joissa oli useita mahtavia kirkkaan vihreitä ja sinisiä jokia ja järviä. Näköalat olivat ehkä koko matkan upeimmat. Sitten matka alkoi olemaan lopuillaan. Tapasin vielä ystäväni ystävän, kiinan kielen opettajan, joka opettaa virossa. Hän kutsui käymään hänen luokseen Viroon, jos ehdin joskus. Kaiken kaikkiaan vietin Kiinassa 60 päivää. Söin melkein kaikkea. Asuin paikallisten kotona suurimman osan ajastani. Vietin aikaani paikallisten kanssa. Sain hyvän kuvan Kiinalaisista. Erittäin ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Huonoja asioita ei minulle matkan aikana tapahtunut. Puhuin myös monien muiden ulkomaalaisten kanssa, heidänkin matkansa olivat sujuneet ilman ongelmia. Kieltä ei tarvitse osata juurikaan, perus tervehdykset riittävät jos haluaa antaa hyvän kuvan itsestään. Elekieli ja sormella osoitukset "haluan tämän" riittää. Hinnat olivat aina numeroituja ja kassalla nä-
kyi myös numeroina kuinka paljon maksaa. Matkasta olisi voinut selvitä ehkä 1500-eurolla, jos olisi osannut olla tuhlaamatta. Itselläni meni huomattavasti enemmän 60-päivän aikana. Esimerkkinä: Kiinassa saattoi 10-ihmistä syödä ravintolassa itsensä täyteen hyvää ja monipuolis-
ta ruokaa 10 eurolla. Myöhemmin menen varmasti takaisin, uudestaan Kiinaan. Koko mahtavaa Kiinaa ei voi nähdä yhdellä matkalla. Aikaa tulee menemään vuosia, jos haluaa nähdä kaiken. Kiinnostukseni kasvoi enemmän tätä maata kohtaan ensimmäi-
sen käyntini jälkeen. Kiinalaiset antoivat minulle Kiinalaisen nimen. , Da Shan, Iso Vuori. Koska se on heille helpompi muistaa ja lausua, kuin minun oma nimeni hehe... Teksti ja kuvat: Jan Stoltzenberg
6
7.9.2011
Tyttö nimeltä Tsunamika
Susanna Haavisto ja Suvi Isotalo esittävät Kanneltalon syksyn 2011 ensimmäisessä Lasten lauantaissa 10.9. herkän tarinan tytöstä nimeltä Tsunamika, joka pelastuu tuonpuoleisesta, vedenalaisesta maailmasta maan pinnalle viisaan hengen avustamana. Mutta sama valtava aalto, joka tuo tytön pintaan, saa myös aikaan hävitystä ja tuhoa. Tsunamikatyttö lähtee kulkemaan tuoden toivoa ja ymmärrystä ihmisten välille kaikkialle. Tositapahtumista alkunsa saanut, mutta muinaisesta tarustosta ammentava tarina valta-merestä, auringosta, rakkaudesta ja ystävyydestä koskettaa yli kulttuurirajojen koko perheen musiikkisatuna. Tarina on syntynyt intialaisen kalastajakylän naisten keskuudessa ja sai alkunsa kuusi vuotta sitten Intian Aurovillessä tsunami-aallon seurauksena. La 10.9. klo 13 Lasten lauantai Isis-teatteri: Tyttö nimeltä Tsunamika Ohjaus Liisa Isotalo, esiintyjät Susanna Haavisto, Suvi Isotalo ja sävellykset Suvi Isotalo Kesto 60 min, ikäsuositus 6+ Liput 4 e Lipunmyynti p. (09) 310 12000 ja Lippupalvelu. Kanneltalo, Klaneettitie 5, Helsinki
WTC - Suljettu tapaus
VUODEN 2001 terrori-iskuja voidaan pitää suljettuna tapauksena, sillä tapahtumat on luokiteltu sotilasvahingoiksi, ja suuri osa todisteista on muunneltuja, paranneltuja tai julkisuudelta tavoittamattomissa. Tähän mennessä kuultu on sota-ajan propagandaa, jota se siis ihan laillisesti voi ollakin. Monikaan ei arvannut, kuinka kauaskantoista oli, kun G. W. Bush iskujen jälkeen sanoi maan olevan sodassa. Ensimmäinen ns. pannukakkuteoria rakennusten sortumisesta on tiedetty alusta lähtien täysin virheelliseksi, vaikka se hyvin upposikin yleisöön. Sellainen teoria ei vastaa ollenkaan rakennetapaa eli teräsrakenne ei voisi sortua sellaisella mekanismilla. Tosin kovin paljon parempaakaan selitystä ei ole saatu, kun varsinaista onnettomuustutkintaa ei ole tehty. On ainoastaan simuloitu yhden kerroksen sortuminen laskemalla, kuinka paljon kolumneja täytyisi poikkeuttaa ennenkuin sortuminen alkaa. Sitä, miten sortuminen todellisuudessa on tapahtunut, ei tiedetä, ihan senkin takia, että teräsrakenteet lähetettiin ennen tutkimuksia Aasiaan sulatettavaksi. Eli jää ikuisesti arvoitukseksi, miten kevyt yläpää (n. 10% kokonaispainosta) voi romahduttaa dimensioiltaan paljon tukevampirakenteisen alaosan. Mikäli tapaus olisi ollut siviilivahinko, seurauksena olisi ollut tarkka onnettomuustutkinta, varsinkin kun WTC-rakennukset eivät lunastaneetkaan suunnittelukriteerejään. Myös yleiseltä kannalta olisi ollut elintärkeää selvittää sortumistapa, koskapa vastaavia teräsrakenteita on ympäri maailmaa käytössä. Nyt voimme mm. totutella ajatukseen, että vaikkapa Eiffel-torni voi sortua kokonaisuudessaan, mikäli sen huippuun tulee vikaa. Teräspitoisuus kun siinäkin kasvaa samassa suhteessa jalustaan päin mentäessä. Eiffel-tornit jalat on levitetty tuulikuorman takia, wtctorneissa tuulikuorman ongelma oli ratkaistu alumiinisella, jäykistävällä julkisivulla ja syvällä perustuksella. Ehkäpä pitäisi myös varautua siihen, että joskus naulaa seinään lyötäessä naula litistyykin läiskäksi seinälle. Totunnaisen fysiikan lakien mukaan teräksen lommahtaminen on ainoa tapa, jolla teräsrakenne voi sortua, siis naula voisi vain taittua. Näin ei kuitenkaan käynyt naulan muotoiselle WTC-teräsrakenteelle. Sotilasvahinkojen yhteydessä viranomaiset saavat rauhassa syöttää pajunköyttä yleisölle, tämän tapahtuessa isänmaan edun nimissä. WTC-torneihin liittyvästä todisteaineistosta puuttuu mm. filmi koneisiin nousseista. Propagandan piikkiin voidaan laittaa kertomus USAn ensimmäisestä homosankarista, joka nousi kaappaajia vastaan Pennsylvanian koneessa. Vain viranomaiset tietävät, mitä todella tapahtui lähtökentillä, koneissa, lennonjohdossa ja Noradissa, Pohjois-Amerikan ilmapuolustuksessa. Paitsi että asioita verhoaa sotasalaisuus, pidetään Yhdysvalloissa epäisänmaallisena tapahtuman virallisen selityksen kyseenalaistamista. Uhrien muisto ja kunnia olisi myös vaarassa, mikäli tapahtumien laitaa ja viranomaisten toimintaa epäiltäisiin. Niinpä onkin syntynyt tilanne, jossa kolmannes amerikkalaisista on vakuuttunut, että asiaan liittyy hämäriä yksityiskohtia, mutta ei varsinaisesti elämöi asialla. Myös media on ja pysyy näistä syistä virallisella linjalla. Tämä on luultavasti kuitenkin tilapäistä, sillä jos Titanicin uppoamista on nyt jaksettu vatvoa 99 vuotta, niin eiköhän näiden tapahtumien käsittely yllä loppujen lopuksi samoille lukemille. Viimeistään osallisien ulostuloja on odotettavissa kuolinvuoteilla, kuten Titanicinkin kohdalla. Esko Karinen
Laulunäytelmä "Vielä elän!"
kertoo Georg Otsin (1920-1975) elämästä laulajana, aviomiehenä, isänä, eestiläisenä Neuvostoliitossa.
Juha Aunolan laatima käsikirjoitus pohjautuu Georg Otsista tehtyyn elämäkertakirjaan Saarenmaan valssi (kirj. Kulle Raig) ja luotaa Otsin elämää monipuolisesti. Kirja sisältää runsaasti Georg Otsin haastatteluja ja kirjeitä hänen omaa puhettaan - ja ne ovatkin käsikirjoituksen runkona. Näytelmässä kuullaan 15 laulua, joukossa mm. Rakastan elämää, Muuttuvat laulut, Moskovan valot, Älä kiirehdi, Marja-Liisa, Valssi kanssasi, unohtamatta Otsin pääasiallista uraa Estonia-teatterin oopperalaulajana. Idea laulunäytelmään syntyi Juha Aunolan luettua Saarenmaan valssi -kirjan. Otsin elämän dramaattiset vaiheet tekivät kirjan myötä suuren vaikutuksen. Hänen äänensä ja vahvat tulkintansa monista lauluista olivat jääneet lähtemättömästi mieleen jo Aunolan kuullessa niitä pikkupoikana. Kirjaa lukiessa tunnelmat ja tekstit alkoivat yhdistyä lauluihin ja niin syntyi ensimmäinen käsikirjoitusversio. Muutaman muokkauskierroksen ja vuoden jälkeen lopputulos on näyttämöllä. Esityksen ensi-ilta oli joulukuussa 2010 ja sen jälkeen esityksiä on
ollut eri puolilla Suomea. Syksyn 2011 aikana kiertue jatkuu mm. Vantaalle, Porvooseen ja Sipooseen. Juha Aunola valmistui SibeliusAkatemiasta musiikin maisteriksi ja mm. laulun opettajaksi. Juha Aunola on toiminut musiikinopettajana ja kuoronjohtajana. Hän on esiintynyt laulaja-näyttelijänä sekä laulusolistina lukuisissa konserteissa niin viihde- kuin klassisenkin musiikin parissa. Juha Aunola toimii musiikinopettajana Helsingin kaupungin työväenopistossa. Teppo Salakka on Sibelius-Akatemiasta valmistunut monipuolinen muusikko. Salakka toimii orkesterin- ja kuoronjohtajana sekä puhallinmusiikin opettajana. Hän on myös kokenut sovittaja ja säveltäjä ja on esiintynyt muusikkona niin pianistina, klarinetistina, saksofonistina kuin hanuristinakin. Salakka toimii myös Mieskuoroliiton taiteellisena johtajana. Esitykset Kanneltalon konserttisalissa torstaina 22.9. klo 14 ja 19, vapaa pääsy. Liput tuntia ennen ovelta ei ennakkovarauksia.
Suvun muistoja tallentamaan
Jokaisella on suku ja jokainen liittyy omanlaiseensa sukupolvien ketjuun. Omien juurien tarkastelu voi tuottaa paljon iloa ja voimaa. Tärkeää on löytää oma tarkastelutapansa. Ei ole yhtä tapaa lähestyä omaa historiaa.
TYÖVÄENOPISTON Elämänpolku -kurssilla työstetään omaa ja suvun historiaa kotoisia teemapolkuja kulkien. Keitä sukuuni kuuluu? Millaisia ovat suvun ruokamuistot, kahviserviisit, työt, puutarhat, tärkeät paikat, maisemat, tuoksut ja äänet? Omista sukumuistoista kootaan kurssilla kollaasia tai leikekirjaa (skräppi) käyttämällä luovasti kuvia ja tekstejä. Opitaan ja oivalletaan, etsitään uusia näkökulmia. Leikekirjaan voi liittää vanhoja ja uusia valokuvia, postikortteja, lehtileikkeitä, erilaisia lippuja ja lappuja tai tekstiilitilkkuja. Lyhyet muistelutekstit, merkitykselliset runot tai laulunsanat, reseptit tai kirjesitaatit kertovat omaa tarinaansa suvun elämästä. Kurssi sopii kaikille omasta historiastaan ja sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta kiinnostuneille. Aikaisempaa kokemusta sukutyöskentelystä tai leikekirjan tekemisestä ei edellytetä. Avoin mieli riittää! Antaudu suvun muistojen vietäväksi ja luo niistä jotain uutta ja omaa. Itselle tai vaikka lahjaksi läheisille. Kurssin ohjaajan Liisa Lauerman ja kuvittaja Ismo Rekolan perheille suunnattu kirja Sukuseikkailu ilmestyy syyskuussa (Lasten Keskus). Hersyvän hauskasti kuvitetussa kirjassa sisarukset Nikke ja Noora tekevät omaa sukumatkaansa, jonka rinnalla rakentuu lukijan oma tarina. Elämänpolkuja suvun muistot leikekirjaksi. Läntinen työväenopisto, Näyttelijäntie 14, alkaen 17.9. Ilmoittautumiset: ilmonet.fi
Toisinajattelija
Herkkä ja toiveikas musiikkisatu
Toisinajattelija
7.9.2011
7
Työväenopisto lähellä sinua
Kielet
englannin ääntämiskurssi, Cambridge Advanced, saksa sujuvaksi, arabian, hollannin, korean ja puolan alkeet, venäjän alkeiden jatko ym.
Kotitalous
kreikkalainen keittiö, perulaista ruokaa inkojen jäljillä, riistaherkkuja, superruokaa, voileipäkakkujen hurmaa, kirjallinen ruokailta egyptiläisittäin ym.
Kuvataide
piirustus ja maalaus, kiinalainen kalligrafia, metalligrafiikka, öljyvärimaalaus, muotokuvamaalaus, carborundum, kuvanveisto, pimiökurssi ym.
Käsityöt
opi ompelemaan, hattukurssi, huovutus, kansallispuku, kudonta, kivaa kahvipusseista, villisti villapaidoista, tuliaisia Japanista ym.
Tietotekniikka
tietotekniikan perusteet, Windows 7 kertaus, sosiaalinen media, Powerpoint 2010, digikuvien arkistointi, kertauskurssi eläkeläisille ym.
Musiikki
harmonikka, kantele, kitara, Pikomalan laulajat, iloa ja virkistystä yhteislaulusta, jazzmusiikin vaikuttajia, metallimusiikin historiaa ym.
Liikunta
chi kung, kiinteytys, kuntojumppa, tuolijumppa, jooga, äijäjooga, taiji, zumba, vatsatanssi, patikkaretki ym.
Lisäksi:
merenkulkua, kirjoittamiskursseja, lausuntaa, yhteiskunnallisia kursseja, kursseja ikäihmisille ja maahanmuuttajille ym. Ilmoittautuminen syksyn kursseille jatkuu, kysy vapaita paikkoja. Lisätietoja syksyn opetusohjelmassa ja internetissä: www.hel.fi/tyovaenopisto Läntisen työväenopiston toimistot: Kanneltalo, Klaneettitie 5, puh. 09 310 88520 ja Pohjois-Haagan opetuspiste, Näyttelijäntie 14, puh. 09 310 88528.
Tervetuloa myös maksuttomille luennoille:
Hugo Simberg ja Niemenlautta, Suomen presidentit, Kanneltalon kirjallisuus, luontokuvailta, Japanin luonnononnettomuudet, Vienan Karjalan kyliä ym.
8
7.9.2011
Myrtsin lapa
Bodaus ei ole mistään kotoisin
- Bodaus ei ole mistään kotoisin. Kyllähän näillä bodaajilla voimaa on, mutta laji on mätä ja se pitäisi kokonaan kieltää. Heiltä löytyy rusketusaineita ja lihakset ovat rasvoista pyöreitä. Syödään paljon proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Kehonrakennuksella ei ole urheilun kanssa mitään tekemistä. Se on laji joka vaatii kiellettyjä aineita. Uskon, että nykypäivänä kansanedustaja ja entinen MM-kehonrakentaja Kike Elomaakin on kanssani samaa mieltä.
äin sanoo Jammu Salminen (39), voimanostaja jota voidaan hyvällä syyllä pitää Myyrmäen eli Myrtsin lapana. Jo 15-vuotiaana, 60-kiloisena hän nosti penkiltä 127 kg. Kun poika varttui, niin 18-19-vuotiaana ja 70 kiloa painavana, rautaa nousi 165 kg ja kyykystä 265 kg. Yrittäessään uutta SM-ennätystä, joka olisi ollut yli 168 kg, Jammulta kuitenkin repesi rinta ja hän jäi pronssille. 1990-luvun lopulla Jammu, joka on varreltaan vain 163 cm pitkä, nosti painonsa 105 kiloon. Näissä lukemissa hänen ennätyksensä kyykyssä tangossa oli 340 kg ja maastavedossa 285 kg. Penkkiennätystä hän ei sairastumisen vuoksi koskaan ehtinyt tehdä, mutta arvelee, että se olisi voinut olla noin 200-210 kg. - Satakiloisena treenasin SM-kisat mielessä, mutta salmonella lopetti harjoitukset ja laihduin kolmessa viikossa yli 20 kg. Lääkäri totesi, että ilman lihasmassaani olisin ollut kuollut mies. Kun täytän 40 vuotta mielessäni on kuitenkin vielä ikämiesten SM-skabat. Jammu työskentelee nykyisin Urheiluhallit Oy:n uimavalvojana Kontulan uimahallissa. Aikaisemmin hän on ollut mm. Helsingin opetusviraston palveluksessa vetämässä ala-asteen uimakouluja. Ylioppilaaksi hän on päässyt Martinlaakson lukiosta. Paitsi puntit myös monet muut urheilulajit ovat olleet miehen harrastus jo nuoresta pojasta. - Yhdeksän -vuotiaana aloitin Finn-pyöräilyn ja ajoin Lahti-Joutsa-Jyväskylä-Lahti väliä kolmena päivänä lähes 400 km. Tätä tein peräti yhdeksänä vuotena. Pyöräilyn ohessa aloin harrastaa karatea ja judoa. Painonnosto alkoi kiinnostaa 13-vuotiaana ja hain Stokkan Weiderilta painosetin. - Menin treenaan Myyrmäen uimahallin kuntosalille. Varsinaisen voimanostoharjoittelun aloitin kuitenkin Sinooperin talossa Petikossa. Nykyisin Jammu harrastaa liikuntaa kenties enemmän kuin koskaan, sillä hän ajaa fillarilla kesät talvet töihin Myyrmäestä Kontulaan. Käy salilla 4-5 kertaa viikossa ja treenaa monipuolisesti eri lihasryhmiä. Hän myös valmentaa yhtä nuorta voimanostajaa ja tekee kunto-ohjelmia. - Hiukan se kaivelee, ettei SMtasoisessa voimanostossa ole mukana valmentajia. Itse koetan nyt antaa lajiin edes pienen panoksen ja tähtäämmekin valmennettavani kanssa SM-kisoihin. Minulle liikunta on periaatteessa antanut ihan kaiken; terveyden, kaveripiirin ja työpaikan.
Lapsien pitäisi liikkua enemmän
Opetusvirastossa työskennellessään Jammu opetti kuusi vuotta 1-5 luokkalaisia uimaan. Kun opetusohjelman jälkeen nuorten kunto testattiin, osoittautui että useat olivat ylipainoisia ja huonokuntoisia. Jammu sanoo surkean kunnon taustalla olevan mm. sen, että kouluissa liikuntatuntien määrää on vähennetty. Lapset hengailevat kauppakeskuksissa ja pikaruokapaikoissa. Kotona ollaan näyttöpäätteen ääressä. - Suuri osa lapsista ei harrasta oikein mitään. Pihoilla ei enää leikitä, luistinradoilla ei skrinnata ja hiihtämässä näkee harvoja nuoria. Pitkällä aikavälillä se kostautuu ja olen varma, että 10-30 vuoden sisällä heille tulee ongelmia. - Naurettavaa on myös se, että kuntosalille eivät pääse alle 15-vuotiaat. Kuitenkin maailmassa on 14-vuotiaita olympiavoittajia. On saleja, jonne lapset eivät voi mennä edes vanhempiensa kanssa. Valitetaan sitä, että kakarat eivät peseydy tai he mekkaloivat. Eiköhän se ole kuitenkin ihan fiksusti hoidettavissa, jos vain halutaan .
Kontulassa kaikki ovat kavereita
Jammu on ollut Urheiluhallien palveluksessa jo vuodesta 1993. Hän kertoo tuntevansa lähes kaikki Kontulan uimahallin asiakkaat. Ihmiset ovat hänelle kavereita ja kaikki tuntevat miehen nimeltä. Voimamies pitää työstään. - Eläkeläiset käyvät yleensä aamusta ja heidän suosikkilajinsa on vesijuoksu. Kaikki erilaiset vesijumppa- yms. ryhmät ovat täynnä. Hallin käyttö on vuosien aikana niin monipuolistunut ettei se olekaan enää pelkkä uimahalli. Kontulan hallissa käy paljon maahanmuuttajia ja varsinkin somalilasten kanssa pitää välillä olla tarkka-
N
Kehonrakennuksella ei ole urheilun kanssa mitään tekemistä, sanoo voimanostaja, Urheiluhallien uimavalvoja Jammu Salminen.
na. Jonkun kerran myös hengenpelastukseen on ollut tarvetta. - Olen sukeltanut altaan pohjalta somalitytön, joka osasi uida, mutta oli silti hukkua. Onneksi pelkästään ravistelemalla sain hänet hengittämään. Joskus lapset ovat hypänneet syvään päähän allasta vaikka eivät osaa uida. He eivät ole tajunneet mi-
tä uiminen tarkoittaa. "Ei me näin syvässä ole totuttu uimaan." Eli kysymys on myös kieliongelmasta. Uimahallien ikuinen probleema on myös se, että saunaan mennään uimahousut jalassa. Varsinkin maahanmuuttajat jättävät housut jalkaan lauteille kivutessaan. Jammu kertoo ratkaisseensa tämän ongelman aika
onnistuneesti. - Olen sanonut heille, että kun menette saunaan, pankaa uimahousujen sijaan pyyhkeet päälle. Se on tepsinyt ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Teksti ja kuvat: Kari Varvikko
Ensi vuonna Jammulla on mielessä ikämiesten SM-kisat.
Jammun ennätys kyykyssä on parhaimmillaan ollut 340 kg.
7.9.2011
9
Pienen lapsen tärkeä tilanne
Koko perhe harrastaa yhdessä
Kannelmäen Voimistelijat ry on lisännyt perheliikunnan tunteja, sillä vuosi sitten tunnit täyttyivät saman tien ja monet jäivät ulkopuolelle. Perheliikunnassa lapset pääsevät liikkumaan tärkeiden aikuisten kanssa ja toisinpäin. Vanhemmat keskittyvät antamaan aikaa omalle lapselleen. Yhteisestä tunnista muodostuu monelle lapselle tärkeä viikon kohokohta.
Perheliikuntatunnit alkavat ja loppuvat yhteiseen laulu- tai loruhetkeen.
VAUVAJUMPPA 3 kk1 v. Mukaan yksi aikuinen. · Ma klo 17:0017:45, Kaarela, Puukoulu TAAPEROJUMPPA 12 v. Mukaan yksi aikuinen. · Ma klo 18:0018:45, Kaarela, Puukoulu PERHELIIKUNTA 16 v. Mukaan koko perhe. · Ma klo 18:0018:45 Malminkartano, Apollon yhteiskoulu · Ke klo 17:4518:30 Kannelmäki, Pelimannin ala-aste · Pe klo 18:3019:15 Kannelmäki, Kannelmäen yläkoulu (Runo) · La klo 12:0012:45 Kannelmäki, Pelimannin ala-aste · Su klo 16:3017:15 (13 v.) Kannelmäki, Pelimannin ala-aste · Su klo 17:1518:00 (46 v.) Kannelmäki, Pelimannin ala-aste Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.kannelmaenvoimistelijat.fi
P
James ja Chris vas. leikkivät "Karhu nukkuu" hippaa.
erheliikunta on liikuntaa sekä lapselle että aikuiselle. Varsinainen perheliikunta-nimellä ohjattu jumppa on tarkoitettu 16-vuotiaille lapsille ja heidän läheisilleen. Kannelmäen Voimistelijoiden uusi oppisopimustyöntekijä Mari Kortelainen toimii muun muassa yhtenä perheliikuntaryhmien ohjaajista. Kortelainen kuvaa perheliikuntatunteja hauskoiksi koko perheen liikuntatuokioiksi, joissa kaikille tulee hiki. Perheliikunnan tavoitteena on, että jokainen pystyy liikkumaan omista lähtökohdistaan käsin sopivalla tavalla, Kortelainen kertoo. Vanhemmat ovat kiireisiä tasapainoillessaan työn ja kodin välillä. Perheliikuntaryhmä tarjoaa viikossa yhden tunnin yhdessä liikkumista. Lapsille harrastus on Kortelaisen mukaan todella tärkeää. Moni lapsi odottaa koko viikon tuntia. Sekin on monelle merkityksellistä, että pystyy näyttämään vanhemmilleen uusia taitojaan, joita on saattanut vaikka päiväkodissa oppia. Osa 45 minuuttia kestävästä tunnista liikutaan lapsen ehdoilla. Jos esimerkiksi lapsi haluaa mennä leikkimään pallolla, koko perhe lähtee mukaan palloleikkiin. Ryhmässä lapset ja aikuiset tekevät muutenkin samoja asioita; kun lapset kävelevät karhukävelyä, aikuiset tekevät saman perässä. Perheliikuntaan voi lapsen kanssa tulla myös mummi, ukki, kummi tai muu tärkeä aikuinen. Mari Kortelainen käy itse 4-vuotiaan serkkutyttönsä kanssa toisen ohjaajan ohjaamassa perheliikunnassa. kuisten tehtävänä oli askarrella lapselle siivet selkään. Yllätyin, kun näin, että myös pari isää liihotteli askartelun tuloksena siivet selässään, hän nauraa. Aikuisten esimerkki saa lapset lähtemään nopeasti mukaan. Kortelainen käyttää liikunnassa paljon mielikuvia. On helpompi ohjeistaa lapsia, että nyt leikitään ampiaisia, kuin käskeä juoksemaan alkulämmittelyksi salia ympäri. Perheliikunnassa lapset saavat tarrakortin. Jokaisella kerralla korttiin liimataan uusi aiheeseen sopiva tarra. Lapsille tämä käteen jäävä kortti tarroineen on tärkeä. Tänä kesänä metsästin Toy Story- tarroja syksyn teemaa varten, Mari Kortelainen kertoo ja huomaa samalla itsekin, miten monipuolista hänen työnsä ohjaajana on. Myös aikuiset nauttivat yhteisestä liikuntahetkestä. He saavat luvan hassutella oman kehonsa kanssa. Eräskin äiti tuli pyytämään neuvoa, kun ei lapsuudessaan ollut koskaan oppinut tekemään takaperin kuperkeikkaa. Aikuisiällä taidon oppiminen luotettavassa ja tutussa ryhmässä oli hullunkurista ja hauskaa. Lisäksi se antoi lapselle suurenmoisen mallin harjoittelusta. Yhteen ryhmään mahtuu 25 perhettä. Koska perheiden koko voi vaihdella suurestikin, myös ryhmäkoot vaihtelevat. Perheet voivat osallistua ryhmäliikuntaan omaan elämäänsä sopivalla tyylillä. Jos lapsi kiukuttelee kotona ja on selvästi väsynyt, ei sinä päivänä tunnille kannata välttämättä lähteä, Mari Kortelainen kertoo. Kannelmäen Voimistelijoissa väliin jääneen perheliikunnan voi korvata jollakin toisella tunnilla. Perheliikuntaa on viikossa peräti 6 ryhmää. ovat usein samanlaisessa elämänvaiheessa ja kohtaavat samantyyppisiä haasteita. Perheet saattavat asua lähellä toisiaan, joten heitä tapaa myös leikkipuistossa, kaupoissa ja myöhemmin koulussa. Perheryhmissä syntyy helposti uusia ystävyyssuhteita. Mari Kortelainen toimii Kannelmäen Voimistelijoissa myös nuorten liikunnan vastaavana. Nykynuoret liikkuvat todella vähän, hän toteaa itsekin juuri aikuisuuden kynnyksen ylittäneenä. Vanhempien oma liikunnallinen esimerkki on parempi kuin patistelu kotisohvalta. Kun lapsuudessa on opittu vanhempien kanssa liikkumaan, on parempi mahdollisuus sille, että juuri näistä lapsista kasvaa liikkuvia nuoria.
PERHELIIKUNTA
· 16-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen · Sopii kaikenkuntoisille · Varusteena jumppavaatteet ja paljaat jalat · Aikuisen osallistuva esimerkki innostaa lapsia · Vuorovaikutus paranee lapsen ja aikuisen välillä · Lapselle mahdollisuus esitellä taitoja, joita on harjoitellut ja oppinut esim. päiväkodissa. · Lapsena opittu liikunnallinen malli kantaa todennäköisemmin myös nuoruuteen ja aikuisuuteen
Isät liihottelevat perhosina
Mari Kortelainen tuntee ohjaajana onnistuneensa, kun saa aikuisetkin innostumaan. Keväällä teemana oli leikkiä perhosta. Tätä varten ai-
Osallistuminen patistelua parempaa
Liikkumisen tuottaman hyvän olon lisäksi perheet tutustuvat uusiin ihmisiin. Ryhmissä olevat perheet Teksti: Eeva-Maria Routamo Kuvat: Erkki Halkka
Tytöillä on tarkka homma pysyä huopapalan päällä, kun äiti antaa kyytiä kohti mummolaa.
"Minäpä maalaan isän pään vihreäksi!" Leikki opettaa kehon hahmotusta ja värejä.
10
7.9.2011
Taekwondon huiput opettavat Konalassa
Suomen taekwondon huippuottelijat ovat avanneet uuden ennen näkemättömän taekwondosalin Konalassa Ruosilankujalla. Samalla salin taustalla olevat viisi perustajajäsentä; Teemu Heino, Petteri Kauppinen, Juho Kostiainen, Sampo Pajulampi ja Juho Ranta ovat myös perustaneet Taekwondourheilijat 2011 ry:n.
Kannel-Pub päihitti Kalteri-Baarin
KANNEL-PUB peittosi Kalteri-Baarin Kannelmäen alakentällä 13.8. pidetyssä futismatsissa murskaluvuin 8-2. Peli alkoi kauniissa säässä ja hyvällä mielellä. Kahdesta ensimmäisestä maalista vastasi KB ja tilanne vaikutti KP:n kannalta huolestuttavalta, mutta ilmeisestikin pieni väsymyksen poikanen vaikutti KB:n futaajiin tavalla, joka mahdollisti KP:n räväkät tasoitukset ja tilanne oli pian tasan 2-2. Peli kulki sujuvasti ja aaltoili tasaisesti puolelta toiselle. Välillä syötiin grillimakkaraa ja otettiin pienet whiskysnapsit. Lienevätkö napanderit vai mitkä, jotka saivat KP:n skulaajat innostumaan niin, että lopputulos sen hyväksi oli 8-2.
Voittoisa Kannel-Pubin joukkue.
Homma meni siivosti ja pelin päätteeksi pelaajat siistivät jälkensä. Loppupeliä siirryttiin skulaamaan sisätiloihin.
TASOKAS KIRPPIS AVATTU
Kannelmäen ostarilla, Vanhaistentie1.
(Laiskan Kissan vieressä)
Mäntsälän lähileipomo
· Täytekakut · Voileipäkakut · Leivät ja leivonnaiset
(Huom! Kaikki ruisleivät 100% ruista)
Myymme ulos - emme osta! Tule katsomaan.
HUOVITIE 7 POHJOIS-HAAGA Terveyskeskuksen vieressä P. 588 4057 Avoinna ark. 8.30-16.00, La. suljettu
Vas.Teemu Heino, Petteri Kauppinen, Juho Kostiainen ja Sampo Pajulampi - tässä valmentajan roolissa.
elmäen Kahvi nn la a K
Kiva paikka keskellä Kantsua!
Herkkuja ja kahvin aromeja asiakkaiden pyynnöstä! Kesällä kolme vuotta Kannelmäessä.
KAIKILLA URHEILIJOILLA on yli
15 vuoden kokemus taekwondosta ja yhteensä yli 20 SM-kultaa ja toista kymmentä Pohjoismaiden mestaruutta. Urheilijoista Teemu Heino ja Juho Kostiainen pyrkivät myös Lontoon olympialaisiin. Urheilijoiden lähtökohtana onkin luoda Suomeen sali, jossa olosuhteet ja opetus ovat parhaasta päästä. - Haluamme mahdollistaa suunnitelmallisen harjoittelun eri ikäryhmille, aina harrastajista maailman huipulle asti.
Pääkaupunkiseudun maajoukkuetason urheilijat ovat vuosien aikana tutustuneet toisiinsa harjoitellessaan yhdessä. Jokainen on tahollaan miettinyt yhteisen seuran perustamista. Kun Helsingin taekwondoseura tarvitsi lisää vuoroja, miehet päättivät, että he tarvitsevat oman salipaikan. - Teemme tätä urheilun ehdoilla. Salilla on ikäryhmittäisiä harjoituksia aina 3-vuotiaasta lähtien. Kaikissa ikäryhmissä pyritään luomaan harjoitusohjelma siten, että se
tukee sekä yleisliikunnallisten ominaisuuksien että lajitaitojen kehittymistä. Taekwondoharjoitusten lisäksi harrastajilla on mahdollisuus osallistua lajiominaisuuksia tukeviin oheisharjoituksiin. Seuratoiminnan lisäksi salilla toimii myös Suomen taekwondoliiton valmennuskeskus, jossa pääkaupunkiseudun huiput harjoittelevat. www.taekwondourheilijat.fi
Korealainen kamppailulaji
Taekwondo on korealainen kamppailulaji, joka on ollut virallisena olympialajina vuoden 2000 Sydneyn kisoista lähtien. Taekwondoottelu on potkupainotteinen täyskontaktilaji, jossa ottelijoilla on hyvät suojavarusteet. Ottelun lisäksi perinteinen taekwondo sisältää myös perustekniikkaa ja siitä sovellettavia liikesarjoja, jossa kilpaillaan myös MM-tasolla. Taekwondoharjoituksissa opetellaan niin ikään itsepuolustusta sekä näyttäviä hyppypotkuja. Taekwondoa harrastetaan lähes kaikissa maailman maissa ja edellisissä MM-kisoissa mukana oli yli 130 maata. Suomeen laji on tullut 70-luvun lopulla ja siitä lähtien se on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Tällä hetkellä harrastajia on noin 10 000. Kari Varvikko
Kannelmäen kahvila toimittaa sopimuksen mukaan kaikenlaisia kahvilapalveluja. Mukavaa seuraa. Tuoreita leivonnaisia. Tervetuloa! Kannelmäen ostari, Vanhaistentie 1 | puh. 09-5666 291
7.9.2011
13
Suomalaisia innovaatioita
SUOMI TUNNETAAN maailmalla
puunjalostuksen suurmaana. Sen piiriin ovat kuuluneet alun perin sahateollisuuden tuotteet ja sittemmin mm. terva, joka oli kysytty ja välttämätön tuote puulaivojen kaudella. Sitten tulivat paperi-, selluloosa- kartongit jne. Ja viime aikoina yhä suuremman merkityksen saanut puukemia monine tuotteineen ja innovaatioineen ksylitolista ympäristöystävälliseen puumuovikomposiitti valmisteisiin. Samalla on myös puunjalostukseen liittyvien koneiden kehittely kasvanut mm. suomalaisilla paperikoneilla on ollut laajat kansainväliset markkinat. Viime vuosina Nokian kautta elektroniikkateollisus on noussut Suomen uudeksi lippulaivaksi kansainvälisillä markkinoilla jopa ohittain puunjalostusteollisuuden. Useat näistä innovaatiosta, aikansa uutuuksista, ovat muodostuneet osaksi arkipäivämme rutiinejamme, niin ettemme enää muista tai tunne suomalaisten innovaatioiden alkuperää emmekä niiden merkitystä. Suomen itsenäisyyden ajalta näitä innovaatioita on koottu VVT:n ylläpitämään tietokantaan SFINNO, joka sisältää yli 4.500 suomalaisten yritysten kehittämää ja kaupallistamaa innovaatiota. Suurin osa niistä on teknologian tuoteuutuuksia. Gummeruksen julkaisemaan Suomalaisia innovaatiota suomi-konepistoolista Habbo hotelliin kirjan tekijät Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla ja Jari Saarinen ovat valinneet 150 innovaatiota, jossa tuttujen ja vähemmän tuttujen tuotteiden ohella on myös palveluinnovaatioita, kuten neuvolajärjestelmä ja äitiyspakkaukset, maksuton kouluruokailu, palkka pankkiin järjestelmä jne, joissa Suomi on ollut edelläjäkävijämaa kansainvälisesti. Ensimmäisen maailmansodan aikana suomalaisen metalliteollisuuden kasvuun vaikutti ennen muuta sotatarviketilaukset Venäjälle. Ruostumaton teräs avasi itsenäiselle Suomella laajat markkinat myös lännessä. Aina näihin saakka on kuitenkin eräs tuote säilyttänyt asemansa nimittäin Abloy-lukko. Sen keksijä konttorikonemekaanikko Emil Henriksson oli saanut idea uudenlaiseen lukkoon kassakoneissa käytetyistä vierekkäin sijoitetuista kiertyvistä numerolevyistä. Ensimmäiset Abloy-lukot myytiin jo 1908, mutta vasta vuonna 1918 Ab Låsfabriken lukkotehdas aloitti lukkojen teollisen valmistuksen. Keksintö patentoitiin vuonna 1919, jonka jälkeen tuotantoa jatkoi perustettu uusi yritys Ab Lukko Oy, nimi muutettiin myöhemmin Abloy Oy:ksi. Kotimaista Kullervo traktoria myytiin vuosina 1919 1924. Se hävisi kuitenkin kilpailun amerikkalaisille traktoreille. Suomen forsiitti-dynamiitti osakeyhtiö ryhtyi valmistamaan ammonisalpietarista räjähdysainetta, josta valmistettuja kantopommeja käyttivät aluksi terva- ja tärpättitehtaat kantojen raivauksiin. Myöhemmin myös maataloudessa uusien peltoalojen raivaamisessa käytettiin laajasti kantopommeja. Samantapaista räjähdettä käytti Oslossa myös Anders Behring Breivik . Aimo Lahti kehitti saksalaisen Bergman-konepistoolin pohjalta yksinkertaisemman ja halvemman konepistoolin. Ensimmäiset konepistoolit valmistettiin vuonna 1922. Tätä M/26 mallia kehiteltiin edelleen ja M/31 alettiin nimittämään Suomi-konepistooliksi, sarjavalmistus alkoi suuremmassa mittakaavassa välirauhan ja jatkosodan aikana saksalaisten omistamassa Tikkakosken tehtaalla, joka siirtyi sodan jälkeen Neuvostoliiton omistukseen. Konepistooleja oli armeijan käytössä vuonna 1944 jo 53.000. 20-luvun uudistus äitiys- ja lastenneuvolatoiminta aloitettiin vuonna 1926. Suomi oli edelläjäkävijä siinä, että järjestelmän piiriin kuuluivat kaikki lapset ja odottavat äidit sekä järjestelmän maksuttomuus. Kuitenkin vasta 1960-luvulla kaikki äidit kävivät neuvolassa. Tällä on ollut merkittävä vaikutus, lasten, äitien ja perheiden hyvinvointiin ja terveyden parantumiseen. Äitiysavustuspakkauksia alettin jakaa vuonna 1937. Avustuksen sai joko rahana tai pakkauksena. Miinuksena kirjan tekijöille on todettava, että he ovat unohtaneet mainita neuvolajärjestelmän kehittäjänä ja isänä tunnetun arkkiatri Arvo Ylpön nimen. AIV-rehun jo vuonna 1929 kehittänyt professori A.I. Virtanen sai Suomen ensimmäisen ja ainoan kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945. AIV-menetelmä paransi Suomen maatalouden tuotantorakennetta ja avasi suomalaisille maataloustuotteille tien kansainvälisille markkinoille. Meteorologi Vilho Väisälä kehitti 1930-luvun alussa ensimmäisen radioluotaimen jota käytettiin ilmakehän tutkimiseen. Ilmapallolla ilmaan nostetun laitteen avulla pystyttiin mittaamaan lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta ja tuulen nopeutta. Vaisala Oy:n laitteita käytetään edelleenkin, vaikka sateliititkin ovat tulleet jo säätutkijoiden avuksi. Verkkopohjainen teräsputkisänky oli suunniteltu erityisesti pieniin asuntoihin. Hetekasta muodostui käsite ja se säilytti asemansa monien kotien perussänkynä vuodesta 1932 aina pitkälle 50-luvulle saakka. Hetekan suosiosta kertoo mm. Veikko Lavin 70-luvulla sanoittama "Serenadi Hetekalle". Päijänteelle kalastellut Lauri Rapala vuoli puusta vaappu-uistimen, josta tuli samoin käsite ja Rapala Oy tunnetaan edelleenkin maailmalla laatu-uistimien valmistajana. Ensimmäiset Rapala-uistimet heitettiin veteen 1936. Paimenpojat ja tytöt korvasi Olli-sähköpaimen vuonna 1938 Oy Hissihuolto tehtaan valmistamat sähköpaimenaidat. Sota-ajan raaka-aine- ja tarvikepula synnytti tarpeen keksiä monenlaisia korvaavia tuotteita. Siirtoväen asuttaminen sekä rintamalta palaavien miesten ja uusien perheiden asuntotarvetta tyydyttämään kehitettiin valmiita rakennuspiirrustuksia ns. rintamamiestaloja varten. Näitä puolitoistakerroksia harjakattoisia taloja on edelleenkin varsinkin maaseudulla ja kaupungeissakin niitä on kunnostettu ja modernisoitu vastaamaan nykyisiä asuntovaatimuksia. Elektroniikkateollisuuden nousua ennakoi SALORA SRP-10 VHF radiopuhelin, jonka sarjavalmistus alkoi vuonna 1965. Se oli suunniteltu nimenomaan Suomen maasto- ja ilmasto-olosuhteisiin. Nokia Elektroniikka Oy valmisti ensimmäiset suomalaiset Mikko-tietokoneet ja 1980-luvulla MikroMikko-pöytätietokonesarjan konttoriolosuhteisiin. Salora Oy toi markkinoille ensimmäiset energiakulutukseltaan pienet väritelevisiot 1981. Nokian matkapuhelimet Oy lanseerasi markkinoille Mobira Cityman matkapuhelimet 1987. Ne olivat tosin sen verran suuria ja painavia. että aluksi niitä käytettiin pääsääntöisesti autopuhelimina. Varsin hintavinakin niistä ei vielä ollut joka koululaisen laukkuun tai taskuun, kuten nykyiset kännykät. Maailman ensimmäiset taskukokoiset matkapuhelimet olivat Nokian GSM sarjan 1011 puhelimet vuonna 1993 ja vuoden 2003 Nokia 1100 oli myydyin puhelinmalli. Sonera kehitti ostostapahtumien suorittamisen puhelinlaskutuksen kautta, mistä hyötyivät niin kuluttajat kuin kauppiaatkin. Helsingin yliopiston paikannustekniikan tutkimushankkeen tuloksena syntyi lähiverkoissa toimiva langaton paikannusjärjestelmä (WLAN), jolla on jo monia sovelluksia eri aloilla mm. teollisuudessa, sairaaloissa, kadonneiden etsinnässä jne. Markkinoille järjestelmän toi Ekahau Oy vuonna 2001. Nämäkin muutamat kirjasta poimitut esimerkit osoittavat, että Suomi on ollut varsin aloitteellinen innovaatioiden kehittäjänä. Ne ovat nostaneet Suomea maailmanmarkkinoilla ja kohottaneet hyvinvointiamme. Oiva Björkbacka
PAPPIA KYYDISSÄ
Suojelusenkeli
K
oulun aloittaminen on yksi ihmiselämän merkittävimmistä hetkistä. Tämän vuoksi seurakunnat järjestävät tuleville ekaluokkalaisille ns. kouluunsiunaamisen. Kouluunlähtijöille lähetetään kutsu tilaisuuteen, jossa vanhemmat, sisarukset ja muut läheiset rukoilevat varjelusta koulutielle sekä siunausta uuteen elämäntilanteeseen. Tällä kertaa Kannelmäen seurakunta antoi matkaevääksi koulureppuun virsikirjan, jonka kanteen oli painettu klassinen suojelusenkeli-taulu. Varmaan muistamme tuon kuvan, jossa isosisko ohjaa pikkuveljeään putouksen yli hataraa siltaa pitkin. Sisarusten takana, heiltä sa-
lassa, nostaa suojelusenkeli siunaavat kätensä varmistaen näin turvallisen matkan. Ensimmäisen kouluviikon aikana huomasin yllätyksekseni, että suojelusenkelit olivat lähteneet virsikirjojen kansista liikenteeseen. Nämä enkelit olivat saaneet Kanneltiellä vanhempien ja isovanhempien hahmon. He muistuttivat, että pienten koulutie kulkee tämän vilkkaasti liikennöidyn kadun yli. Lisäksi he heiluttivat kolmenkympin liikennemerkkiä, joka viestitti siitä, että nopeusrajoitusta tällä tieosuudella on alennettu. Meillä jokaisella on vastuu ympäristöstämme ja täällä asuvista läheisistämme, erityisesti kaikkein pie-
nimmistä. Tätä vastuuta emme voi ulkoistaa yksinomaan suojelusenkelille, sillä hänellä on kädet täynnä töitä joka tapauksessa meidän kanssamme.
Sakari Enrold sakari.enrold@evl.fi
MESSU sunnuntaisin klo 10, VIIKKOMESSU keskiviikkoisin klo 19 Kannelmäen kirkossa HILJAISUUDEN MESSU ke 14.9. klo 19 kirkossa. Nina Rajamäki, Kari Härkönen, lauluryhmä, soitinyhtye. Taizé-lauluja. Saarnan tilalla hiljaisuus. Tule arki-iltana levähtämään kirkkoon. VIRRESTÄ VOIMAA su 25.9. klo 18 kirkossa. "Nyt kiitosvirsin mä riemuin laulan", Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. SANAN JA RUKOUKSEN ILTA su 2.10. klo 17 kirkon kappelissa. Marlene Howard puhuu rukouksen merkityksestä ja tärkeydestä. Mukana Riitta Järvinen. KARTANOMESSU su 18.9. ja 2.10. klo 12 Malminkartanon seurakuntakodilla, Vellikellonpolku 8. SOPPAA JA ENKELEITÄ SITRATORILLA pe 30.9. klo 1214. Tiina Railo ja Tuula Kojo-Gregoriadis.
VERTAISTUKIRYHMÄ MURKKUIKÄISEN VANHEMMILLE ti 13.9., 20.9.,
TYTTÖJEN JA POIKIEN KERHOTOIMINTA käynnistyy 12.9. alkavalla viikol-
la. AVOIMET OVET Nurkassa ke klo 1416. Tietoa nettisivuiltamme, kouluihin toimitettavista esitteistä tai Kaija Aalto, p. 09 2340 3854, Pekka Haanpää, p. 09 2340 3851.
TYTTÖJEN JA POIKIEN SYYSLEIRI ala-
asteikäisille Korpirauhassa 7.9.10. Ohjelmassa on leikkiä, askartelua, kavereita, yhteistä iltaohjelmaa, ulkoilua, hiljentymistä unohtamatta. Hinta 35 e, sisaralennus myönnetään. Ilmoittautuminen alkaa ke 14.9 klo 16 sähköisesti: www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki. Jos käytössäsi ei ole nettiä otamme vastaan ilmoittautumisen myös puhelimitse ke 14.9 klo 1618, p. 09 2340 3854.
SYYSRETKI "HURMAAVAAN HAMINAAN" ti 25.10., lähtö klo 9 kirkolta, paluu
11.10. ja 18.10. klo 1819.30 Toimintakeskus Jennyn nuorten tilassa, Beckerintie 9. Tied. ohj. Heli Salo, p. 09 2340 3842 tai Valtteri Jauhiainen, p. 09 2340 3852. Ei ennakkoilmoittautumista.
LAPSI- JA NUORISOKUORO KANNELKELLOJEN HARJOITUKSET keski-
n. klo 18. Perillä opastettu kiertoajelu, lounas Varuskuntakerholla ja käynti Marian kirkossa. Menomatkalla sämpyläkahvit Porvoossa, tullessa kahvi ja munkki Lapinjärvellä. Hinta 35 e. Mukana papit Olavi Hatakka, p. 2340 3825 ja Aili Raitavuo, p. 09 2340 3821. Ilm 15.10. menn. virastoon, p. 09 2340 3800. Lisää syksyn ohjelmasta verkkosivuiltamme ja syysesitteestä. Esite on saatavissa kirkolta ja toimipisteistämme piipahda vaikka Paikassa Prisma Kauppakeskuksessa ja hae omasi. KANNELMÄEN SEURAKUNTA, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. (09) 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki
TUSINA-AIVOILLE
1. Snutaa 2. Snuju 3. Snygga 4. Spigu 5. Latvaroso 6. Kuufööda 7. Kudju 8. Kiliga 9. Kantraa 10. Johtika 11. Inspaa 12. Herneboltsi
Vastaukset sivulla 11
Tanotorvi myös Facebookissa!
viikkoisin kirkolla seurakuntasalissa. Klo 16.1517.15 nuorisokuoro, klo 17.3018.15 lapsikuoro. Uusia laulajia otetaan mukaan. Ilm. ja tied. kanttori Sirkku Rintamäki, p. 09 2340 3832.
"Wanhat kaarelalaiset"
Kokoonnutaan muistelemaan menneitä ja vähän puhumaan tästä ja tulevista päivistä. Aika lauantaina 17.9.2011 alkaen klo 15.00 Paikkana "Linjalla" säävarauksella klo 15.00 Ravintola Britannia klo 18.00 Kutsujana Hessu p. 0400 950833
14
7.9.2011
Apteekin
IHONHOIDON
Cliniderm
Pure Renewal Cleansing Foam
Tekijät ja tietäjät asialla
(no (n (norm. 15,50)
Suomi on kirjoittanut kaksi kirjaa. Nyt on tullut mielestäni korvaamaton muistelmateos Juhani Suomelta (s. 1943). Minun asteikoissa kirjassa on niin tärkeätä omakohtaisesti havaittua tietoa, että samaan ylti aikanaan yli 30 vuotta sitten julkaistu 1930-40 luvun Heikki Brotheruksen viimeiseksi jäänyt muistelmateos sotavuosien tiimoilta, vaikka kyllä Brotheruksen muutkin julkaisut olivat ainutlaatuisia. Juhani Suomi aloittaa muistelunsa Helsingin 1940-luvun lopun joulunajan kerronnalla ja se jo tuo tiettyä lämpöä kuvaukseen. Juhani Suomi siirtyy sitten opiskeluvuosiin ja sitten lukijalle tärkeisiin virkamiesvuosiin ulkoministeriössä. Kun luulen vuosikymmenten aikana lukeneeni kaiken Juhani Suomen tuotannon, niin ensimmäinen käsitys kommentoijasta on "valistunut tarkkailija". Tietenkin kirjoittajan pitää olla kriittinen, mutta Juhani Suomi osaa hyvän maun silmän! Kun Juhani Suomen työpaikka oli jo 1970-luvun alusta Ulkoministeriö, niin kerronta jo silloisesta työpaikan ilmapiiristä korkeine esimiehineen, johtomme tekemistä valtiovierailuista, jne on elävästi kirjoitettua, hyvin luonnehdittua ja toteutettua. On hyvä, että Juhani Suomi hallitsee pisteliään ironian taidon. Kukapa meistä UKK-ajan ihmisistä ei muistaisi sitä ulkomaanmatkojen sarjaa, mihin valtiojohtomme oli hullaantunut. Nyt JS todistaa, että UKK:n vieraillessa ulkomailla, oli suorastaan tungoskilpailua paikasta auringossa ja UKK:n lähipiiriläisenä näkymistä "kuvaruutuihin". Elokuun Sotilasaikakausilehdessä eversti Sampo Ahto kertoo loistavasti juuri ilmestyneestä brittikirjasta, missä teoksessa on sellaista lähdeaineistoa pääministeri Winston Churchillin virkavuosista (19401945), jota ei tietenkään hymistelevistä sankarikuvauksista. Kuinka WC oli täysin pöytätapoja hyljeksivä, töykeä puheissaan, ehdoton vihollistensa täystuhooja (mukaan lukien Suomi) ja siirtomaavaltion Intian arvioinneissa aito rasisti. Juuri samanlaisia ilmiöitä, mutta tosia, kertoo nyt Juhani Suomi. Erityisesti tähtäimeen on joutunut pressa Mauno Koivisto, joka sai välittömästi "muailman napa-bacillin". Koivistolle tuli painetta epätoivoisesti osata esittää myös kansainvälisiä ulkopoliittisia aloitteita. Mihin myöhemmin liittyi korviketoimintana aloittaa maailman mahtavien kanssa laaja kirjevaihto, missä MK esitti ratkaisua kansainvälisiin kysymyksiin, suoranaisia neuvoja. Kirjeenvaihto oli niin yksityisluontoista, ettei "ulkoministeriössä kukaan tuntenut niiden sisältöä" hämmästelyä riitti Moskovassa kuin Lontoossakin. Laajin kohde oli kuitenkin USAn presidentti. Nyt kun kaiken maailman Wikileaksitkin" ovat olemassa, niin tiedetään, että Manun kirjeet kääntyivät lähettäjäänsä että Suomen puolueettomuuspolitiikan uskottavuutta vastaan. Varovaisesti tiedusteluporras kyseli Suomesta, mihin Manu pyrki? Kirjeiden ehdotelmathan olivat kiistatta Moskova-hakuisia. Kyllähän vuodesta 1989 eteenpäin tavallinenkin suomalainen uutisten kuuntelija ja lehtien lukija huomasi jotain olevan vinossa, kun Manu kehotti Baltian kansoja vain pysymään kommunismin riveissä. Sekä unohtamaan itsenäisyyshaaveilut! On hienoa, että Juhani Suomen kerronta ulottuu aivan nykypäivään. Siinä on vain Paavo Väyrysen nieltävä mokauksensa ja edelleen paraatipaikalla oleva A. Stubb´n myöskin. Viime mainittu pääsikin yllättävän huomaamattomasti ministereidemme eturiviin, sillä vanhan hyvän ajan kokemuksellinen tasokoulutus olisi ollut tarpeen. Kokeehan Stubb olevansa ylivoimainen moniosaaja. Se oli se yhden yön valintajuttu. Siis muistakaa lukiessanne, kirjoittaja esiintyy omalla nimellään, eikä voida kuvitellakaan, että mehukkaat muistikuvat Väinö Leskisestä, Ahti Karjalaisesta, Martti Ahtisaaresta, Tarja Halosesta, yms olisivat tekaistuja. Jos kysytte lukemisen jälkeen onko tällaista voinut sattua huipputasolla, niin sen vähän perusteella, mitä minäkin tiedän. Vastaus on = kyllä vain. Että toinen nöyrä pokkaus, tällä kertaa Juhani Suomelle! Esitellyn teoksen nimi on: "Entä tähtein tällä puolen". Huom. Nyt on oikeusistuimessa peräti vahvistettu, ettei Suomen sotilaiden ylipäällikköä saa pilkata. Mutta tämä ei koske parhainta ylipäällikköämme, C.G. Mannerheimia, jota on saanut herjata ja solvata vuosikymmenet YLE-tv:ssä. Kun ulospotkitun Hella W:n jälkeen 1949 voitiin olla edes suht.kunnolla, niin jopas Reporadio 1965 aloitti uuden loanheiton, mikä jatkuu yhä. Oli tuolloin nuorten radikaalien ohjelmissa lahtarikenraalia ja punaisten pyöveliä. Kannattaa lukea vaikka Kauko Kareen "Tähän oltu historiikki", niin se oli niin totta, että vennamolaisetkin nousivat pinnalle. 300 teoksen kokoelma on kerätty pääasiallisesti juuri edellä mainituilla vuosilta. Osa on ollut lahjoituksia, osa ostoja. Kokoelman taidemuseo otti vastaan 1998. nyt kokoelman lahjoitti David Hasánin veljentytär, Mikaela Hasán. Näyttelyyn ilmainen sisäänpääsy. Avauskuvassamme vasemmalla on: Katariina Bäcksbacka, Viggo Wallenskiöld ja museojohtaja Janne Gallen-Kallela. Artikkelimme kaikki kuvat: Pentti Runstén S-Ryhmän suurin alueosuuskauppa HOK-Elanto piti elo-infonsa jatoimitusjohtaja Matti Niemi suhtautui epävarmoista ajoista huolimatta loppuvuoteen realistisesti. Alkuvuosi osoitti, että suomalainen kuluttaja luottaa ja uskoo talouteensa, näkyihän se jo menneinä kuukausina maltillisena kasvuna, totesi Matti Niemi. - Suomen suurin Prisma Kannelmäessä on osoittanut, että sitäkin kauppatyyppiä on kannattanut kehittää, sillä Suur-Prismaan pääsee vaivatta kaikilla tavoilla liikkuvat asiakkaat. Kaupassa voi käydä jalkaisin, tai oven eteen pysähtyvällä joukkoliikenteellä sekä omalla autollaan joko sisähalliin tai parkkipaikalle. Kannelmäen Prisman laajennustyö jatkuu ja se on aikataulussaan. Muutoinkin tulevan kahden vuoden aikana kaikki 48 S-Markettia uusitaan ja tuotevalikoima kasvaa kaupasta riippuen 500-1500 hyödykkeellä. Kyseisenä aikana Sketju laajenee 11 uudella myymälällä. Jo alkuvuodesta avattiin esim. Smarket myymälä Lassilaan ja loppuvuodesta aukeaa myymälä Martinlaaksoon muistutti matti Niemi. Erikoista on, että Terra-ketju laajenee ja yksi kolmesta uudesta avautuu Konalaan. HOK-Elanto laajentaa myös 104:n ravintolan ketjuaan sekä nettikaupan kokeilu jatkuu.
maailmasta
12 00 12,00
Suosittu puhdistusvaahto poistaa tehokkaasti meikin ja lian jättäen ihon puhtaaksi ja kirkkaaksi. Normaali-/sekaiholle.
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, Bonus päälle S-Etukortilla.
Apteekki Isokannel
HYVÄN OLON MAAILMA
Kannelmäen kauppakeskus/Prisma 2. krs., ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18
JÄSENKORJAUSTA Kaarelassa
Helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin
Jäsenkorjaaja, koulutettu hieroja Jari Koivumäki Ajanvaraus ark. 050-5623329 Kalannintie 24 E
PROF. MARKKU KUISMA (s.
1952) tunnetaan erityisesti viime vuosien talous- ja yrityshistorian kirjoista, ettei juuri nyt ilmestynyttä uutuuskirjaa "SAHA" (Siltala kustannus) avaa uteliaisuudesta, vaan jo varmasta ennakkotiedosta, että taas on käsillä ehdottoman täsmällistä, avartavaa ja selkokielistä tekstiä Suomen historiasta! Ja niinhän se onkin. Markku Kuisman teos on kertomus siitä, miten Suomi alkoi parisensataa vuotta sitten siirtyä silloiseen nykyaikaisuuteen ja otti ensiaskeleet metsäteollisuuden alalla. Seuraamme kirjassa niiden henkilöiden toimintaa, jotka avasivat Suomen uudelle aikakaudelle. Sahateollisuus oli toki luonnollinen tie, koska Suomen metsävarat olivat 1850-luvun puolivälissä väkimäärään nähden Euroopan suurimmat sekä absoluuttisessa mielessä myös merkittävimmät. Uudenaikaisen länsimaisen yhteiskunnan kehkeytyminen etenikin Suomessa metsien ja kaiken maailmantalouden liiton varassa. Avainlähtökohdat olivat: modernisaatio, teollistuminen ja kaupungistuminen. Siinä saattoi sahateollisuus kasvaa ja merenkulun kehittyminen vielä johti tiet ulkomaisille ostajille. Kun muun muassa 1860-luvulla Saimaan kanava oli jo valmis, niin se toi valtavien metsäalueiden tuotannon uudistuneille kuljetusväylille. Ennestään oli jo olemassa uittoväylät Kymijoki, Kokemäenjoki, Oulunjoki, Iijoki ja Kemijoki. Nyt uudet höyrysahat hoitivat tukkikäsittelyn vientituotteeksi! Tietenkin suuriruhtinaskunnan aikana tarvittiin tsaarillinen itsevaltius korkeine Suomen asioita hoitelevine virkamiehineen hyväksymään teollistumistoiminta ja talouselämän suunta sekä näiden hallintomiesten käsitykset tulevat esitellyiksi hyvin kirjassa, mutta vielä perusteellisemmin tutustetaan lukija niihin mahtisukuihin, jotka loivat "sahat". Tärkeät onnistuneet yrittäjänimet: Viipurin Hackman, Oulun Bergbom, Porin Rosenlew ja Ahlström, Kotkan norjalainen Gutzeit (joka tuli koneineen purjelaivalla Kymijoen suulle!), ruotsalainen Francke, jne. Eikä unohdeta mainitsemasta myöskään brittiläisiä, saksalaisia, venäläisiä kauppahuoneita, pankkiiriliikkeitä agentteja, joita ilman tuolloin teollistuvaa Suomea ei olisi rakennettu. Kuisman kartoitus ulottuu nykypäivään asti. Että nöyrä pokkaus hyvän teoksen johdosta.
PÄÄ-ASIAA!
Tyyli on tukassa! alk. 19,-
LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093
PARTURI HAIRLOCKS
Iskostie 2 lh 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 P. 411 11041 / Marita
ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI?
HAMMASLÄÄKÄRIT
Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420
Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari)
HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti)
Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818
Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu
Leevi ry.
www.leeviry.net
Hellikoti läheisyyttä yksityisyyttä
Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva Hellikoti on vaihtoehto perinteiselle ikäihmisten palveluasumiselle. Hellikodissa on kaikilla asukkailla oma huone ja kylpyhuone.
Lisätietoja ja hakemuskaavakkeita saat Leevistä puh. 09-25391 400/Heli Lahtinen.
Mainitaan ensin, että ulkoasiainneuvos Juhani Suomi on muun muassa kirjoittanut kahdeksanosaisen sarjan Urho Kekkosen elämästä. Juhani Suomi on myös toimittanut ja taustoittanut viime vuosina neliosaisena Urho Kekkosen päiväkirjat. Mauno Koiviston pressa-ajasta tähän mennessä Juhani
Kannelmäen Hammaslääkäriasema
Laulukuja 4, 00420 Helsinki (Prismaa vastapäätä) Ajanvaraus puh. (09) 566 0981
HAMMASLÄÄKÄRI
HLL Eero Auvinen
Tervetuloa!
Säännöllinen suun ja hampaiden hoito kannattaa.
Helsingin Taidemuseon Meilahdessa on marraskuun 27 päivään asti upea näyttely "Gallerissa ja kotona Keräilijät Bäcksbacka ja Hasán". Usea taidemuseo on saanut kiittää synnystään yksityisiä keräilijöitä. Näinhän Helsingin taidemuseon kokoelmien perustakin luotiin Leonard ja tämän puolison Katariina Bäcksbackan lahjoituksille 1970-luvulla. David Hasánin kotikokoelma löysi tiensä taidemuseolle 1990-luvulla. Nyt avattu näyttely esittelee parhaita kohteita molemmista edellä mainituista kokoelmista. Bäcksbackan kokoelmaan on nyt otettu tuore näkökulma ja teokset on valinnut taidemaalari Viggo Wallenskiöld. Wallenskiöld kertoi avaustilaisuudessa että hänelle on tärkeintä taiteessa ja sen kohtaamisessa elämyksellisyys sekä nautittavuus. Jouduin valitsemaan 550 teoksen joukosta 100 esille näyttelyyn muistutti Wallenskiöld. Näyttelyssä on lukuisimmin mukana suomalaisten hyvin tuntemia töitä muun muassa taitemaalareilta: Ragnar Eklund,, Jalmari Ruokokoski, Yrjö Saarinen, Tyko Sallinen, Ellen Thesleff, jne. Katriina Salmela-Hasán ja David Hasán olivat 1980- ja 1990-luvulla huomattavia taidevaikuttajia helsinkiläisessä taidemaailmassa. Näiden
HELSINGIN Kaupungin teatteri tulee saamaan niin onnistuneen syyslähdön, että harvoin sellaista onnea osuu näyttämötaiteelle. Näet ensi-iltana 25.8. on musikaali "Katri-Helena, sinivalkoinen ääni". Ei, ei Katri-Helena itse ole lavalla, vaan nimiroolin esittää Kaupunginteatterin Sanna Majuri. Käsikirjoitus on Ilpo Tuomarilan ja lähtökohtana ovat Katri-Helenan omat laulut. Juuri ne suomalaisten tuntemat ja rakastamat iskelmät. Laulujen sovitus on Jarkko Kiiskin ja taustalle tulevat Katri-Helenan syntymämaakunnan, Pohjois-Karjalan maisemat.
Pekka Vanhala
7.9.2011
15
Rikospoliisi ei laula
VUOKRATAAN KANNELMÄESSÄ EDULLISESTI TOIMITILAA Pelimannintie 15 208 m2 Purpuripolku 3-5 F 73 m2
Tiedustelut Kari Karjalainen Puh. 09-530 6280, 0400-421615
Tuulipukukansan oopperaa
V
aikka välillä käydäänkin keskustelua siltä miten kansa sen kuin eriytyy toisistaan, on sentään hetkiä jolloin kansan syvät rivit yhdistyvät. Ja nyt en tarkoita Makusen missikisoja tai Big Brother tositeeveesarjaa. Nykypäivänä mikään ei näytä yhdistävän kansaa enempää kuin urheilu. Liekö joskus 60-luvulla yleislakon aikaa ollut samanlaista kuhinaa kaupungilla kuin mitä tänä päivänä urheilu saa aikaiseksi.
Viime keväänä kansa huusi, poikaa saunotettiin ja väki tanssi kauppatorilla ilmaveiviä kun se kauan odotettu toinen lätkän maailmanmestaruus vihdoin kävi toteen. Viime viikkoina taas saatiin nauttia täälläkin kuningasjalkapallon vetovoimasta kun Hjk haastoi suurseura Shalken saksanmaalta. Aivan ei Hjk:n potku riittänyt, mutta nyt Saksassakin tiedetään, että Suomessa todella on ihan oikea Pukki. Hjk:n taistelu osoitti, että näil-
le tuulipukukansan oopperoille on kysyntää. On huikea kokemus olla katsomossa, jossa tuhatpäinen yleisö kannustaa omiaan. Siinä ei katsota ihonväriä, veroprosentteja tai sitä mistä kaukaa vieressä istuva on kotoisin. Siellä koetaan yhdessä iloa, surua, suuria tunteita aivan kuten musiikkitalossa, oopperoissa, teattereissa on tapana tehdä. Nämä lätkän maailmanmestaruudet ja jalkapallossa menestymiset ovat jo siinäkin mielessä tärkeitä tapahtumia, että näiden myö-
tä yhä useampi lapsi ja nuori löytää itsensä pelikentiltä. Siis paikoista joista on paljon pidempi matka syrjäytymisen tielle kuin mitä on Rautatieaseman tai Kampin keskuksen liepeiltä notkumisesta.
Tomi Sevander varavaltuutettu rakennuslautakunnan vpj poliisi - rikostutkija
KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY
Soittajankuja 3, 00420 Helsinki
UUSI PALVELEVA KUKKAKAUPPA
Kannelmäen ostarilla
K U K K A
NETTIVARAAJAN ETU:
KATSO NETISTÄ EDULLINEN AIKA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASEMILTAMME
alk.
VNTV - vantaan netti-tv
www.wandawebtv.com
VANTAAN NETTI-TV on uudenajan interaktiivinen paikallis-tv, jonka kautta on myös globaali näkyvyys. Se pitää sisällään omaa tuotantoa: juttuja kiinnostavista vantaalaisista henkilöistä ja ajankohtaisaiheista.
Kari Varvikko, puh. 0400-447 507, kari.varvikko@eepinen.fi Rainer Munther, puh. 040-964 3931, rainer.munther@gmail.com
Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki Avoinna mala 918, su 1216 puh. (09) 537 087 www.kukkacardella.fi
Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu
(ha, pa) ei sisällä päästömittauksia.
KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 563 5393
· LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ
HOITOJA JA HIERONTAA · KOTIKÄYNTEJÄ · ACU-HIERONTA LISÄNÄ HOITOIHIN
35
www.k1katsastajat.fi
Kaarela-Seuran 50-vuotisjuhlat Kanneltalossa su 2.10. klo 13.00. Kaikki mukaan!
Vastaukset tusina-aivoille
Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket
Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227
Tuo tarpeettomat tavarasi meille, myymme ne puolestasi.
Kannelmäen kukka
Avoinna: ma-pe 9.00-17.00 la-su 9.00-14.00
Vanhaistentie 1 (kioski), puh. 531 261
ASIOINTIPALVELUA www.tlmonitoimi.fi
1. 2. 3. 4. 5. 6.
Varastaa (Etu) noja Hieno Naula Tyhmä ihminen Pallonaama
7. Piilopaikka, kätkö 8. Raitiovaunu 9. Kieliä, kannella, kaataa 10. Johtaja, esimies 11. Haluttaa, huvittaa 12. Pesäpallo
MYYRINKIRPPIS
Liesikuja 4 Kauppakeskus Isomyyri
Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 32.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Markkinointi/ Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Fax. 5308 1991
E-mail: tanotorvi@eepinen.fi
Av. ma-pe 10-18, la 10-15, su 11-15 Puh. 488 600, 045 113 9932
Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,05 EUR/pmm Takasivu: 1,25 EUR/pmm Paino: Allatum Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400
Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 020 1984 640
Kannel-Krouvi tarjoaa
leppoisaa tunnelmaa
Lounas arkisin klo 11.00-13.30. Muulloin ruoka-annoksia tai pientä purtavaa listalta.
Tulossa olevat live-esiintyjät: 16.9. COVER STRINGS 30.9. JOE DOAKES 7.10. LADIES&GENTS Maanantaisin BINGO klo 20.00 Keskiviikkoisin TIETOVISA klo 19.00 Lauantaisin juonnettu KARAOKE alkaen klo 20.00 Tiedot ylimääräisistä KARAOKE-illoista ja muista syksyn tapahtumista päivitetään nettisivuillemme.
OSALLISTU WIIN VIIKKOKILPAILUUN
Sitratori, Kannelmäki
www.kannel-krouvi.fi
Asunnonvaihtoaikeita?
Nyt pääset selaamaan kaikkien Tarjouskauppojen hintahistorian.
Näin avointa ja laajaa tietokantaa asuntomarkkinoilla ei ole julkaistu koskaan aikaisemmin. Voit selata yli 12.000 Tarjouskaupassa olleen kohteen tarjoushistorian kolmen viime vuoden ajalta. Katso itse kiinteistomaailma.fi/hinnat
Kiinteistömaailma
Kannelmäki Oy Prisma, Kantelettarentie 1 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga Länsi-Helsingin Kodit Oy Kauppalantie 22 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Konala Ristikko, Ajomiehentie 1 00390 Helsinki Puh. 010 622 4500 ristikko@kiinteistomaailma.fi
Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 /puh + 0,059 /min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 + 0,169 /min.
Tuija Nylander Heidi Lumme Virve Rannela Tommi Näsiaho Mervi Hämäläinen Rainer Lindström Pekka Kemppinen Tuija Maire Alenius 554 9977 Nylander Heidi Lumme Rainer Lindström Virve Tommi Näsiaho Mervi Pekka 050 050 300 050 380 050 412 9392 Rannela 507 6553 Kemppinen 0295 050 468 2808 050 361 5959 Hämäläinen 9930 044 050 554 9977 050 366 9136 050 300 0295 050 380 9930 050 412 9392 050 468 2808 050 361 5959 044 507 6553
Johan Fock 050 409 5700
Pekka Korhonen 050 401 8778
Tauno Mustisto Heikki Liinpää Anneli Pesonen Keijo Kouva Tuomas Hinkkuri Markku Johansson Päivi Forsberg Päivi Riihimäki 050 564 050 593 050 Tauno Mustisto 7777 Heikki Liinpää 8112 Keijo Kouva Anneli 050 401 040 2755 0500 405 511 Johansson565Tuomas Hinkkuri369 4488 Pesonen591 7777 Riihimäki 050 514 3012 050 Markku Päivi Forsberg 3388 Päivi 050 564 3388 050 593 7777 050 369 4488 050 401 8112 040 565 2755 0500 405 511 050 514 3012 050 591 7777
Susanna Arnall 050 595 2625
Petra Kuuri-Riutta 050 306 8055
Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 + 4,0 % velattomasta kauppahinnasta (sis. alv.), vähimmäispalkkio 2500
www.kiinteistomaailma.fi