kÄytÄ pyÖrÄilykypÄrÄÄ Kannelmäen Eläinlääkärit on nyt Käy tutustumassa uudistuneisiin internetsivuihin. Anna palautetta apteekistamme syyskuun aikana ja osallistut arvontaan! KANNELMÄKI www.etela-kaarelanapteekki.com Tervetuloa! Avoinna arkisin klo 8–19 Puh. (09) 530 6610 | Soittajantie 1 Tervetuloa! No 8 11.9.2013 • 49 VUOSIKERTA SIRKKA RAIKAMON herkkää taidetta Malminkartanossa Kasiluokkalaisten taidemyrsky • JULKAISIJA KAARELA-SEURA RY Etelä-Kaarelan apteekin internetsivut ovat uudistuneet!
• PÄÄTOIMITTAJA KARI VARVIKKO Big Löhö Park Six Ylh. vas. Anja Nilsson, Merja Isosomppi, Tuula Pettersson, Meiju Teerioja, Juhani Närhi, Peter Ingström, Manna En, Poku Salo.
KANNELMÄKI, VANHA OSTARI - VANHAISTENTIE 1 po Lassilaa Sampo OPEN EVERY DAY FROM 11 AM - 02 AM Narinkka Suomiklezmer Sampo Lassila – kontrabasso, sävellykset Aleksi Santavuori - viola pomposa Harri Kuusijärvi - harmonikka ke 25.9. klo 19, alk. 13/9 € Aino Venna Klassikkoelokuva Lahjakkaan laulajalauluntekijän musiikissa on kaikuja menneistä ajoista, chansoneista ja italo-iskelmistä. ke 18.9. klo 19 alk. 12/10 € Laulavat Sadepisarat (S (Singin’ in the Rain, U 1952, 103 min, S) USA oh ohjaus Gene Kelly, St Stanley Donen ro rooleissa Gene Kelly D Donald O’Connor D Debbie Reynolds Muistathan alustusluennon klo 17! ma 16.9. klo 18 va vapaa pääsy ROCK & BEER UUSI N! N I R OSTA NOUSUAA N A VANH JATKAA LA O T N I RAV COMING TO OUR STAGE Pe 13.9. Helsingin poliisisoittokunta ja Arja Koriseva Kapellimestarina Sami Ruusuvuori ti 24.9. klo 19 a 16 € alk. Sydämen Vieraana Saara Soisalo, l isäntänä Juki Välipakka & Rooty Toot Toot Band ma 23.9. klo 18, vapaa pääsy Ääni Skidikino Professori Balthazar seikkailee. 35min. Ilmoittautumiset kanneltalo.lipunmyynti@hel.? ke 18.9. klo 9.15 ja 10.15, vapaa pääsy Klaneettitie 5, kanneltalo.? Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu TUSINA-AIVOILLE Ennen ja jälkeen toukokuun iloisten juhlien Kesäkamppeiden Tuo meille pöytäliinat ja kodin kauneimmat tekstiilit pesuun! Autolla suoraan takaovelle Iskoskujalta. • Mökkitekstiilit YKKÖSMESTA puh. 563 1545 ? ma-pe 10-19 ? la 10-17 www.mattolaituri.? • Tuolipäälliset • Asuntovaunun etuteltat • Venekuomut • Pihateltat ym. Autolla suoraan takaovelle. p. 040-455 1230 • ma-pe 10-19 • la 10-17 www.mattolaituri.info 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Skarba Kungaa Kuntsari Rupuska Häblärit Flagis Häkkiliha Fröba Gutalafka Kniidari Fryysaa Frysari Vastaukset sivulla 11 Etkö saanut Tanotorvea? Anna jakelupalautetta http://jakelupalaute.fi/ tanotorvi Pakoputket Rengastyöt putken taivutukset myös jenkkiputket Risto Tiittanen Ky Kantelettarentie 11 Puh. 563 2227 UNCLE JOHN Pe 20.9. BIRDFISHMEN-DUO Pe 27.9. UNCLE JOHN Pe 27.9. Kanta-asiakasilta 18-21 (private) WIFI, BILIS, LAUTAPELIT, DARTS ILMAISTA + KAIKKI MAKSUKANAVAT NÄKYVÄT
Pääkirjoitus Visioita, visioita ja taas visioita H elsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditaan parhaillaan uuttaa yleiskaavaa, jonka tavoitteena on maankäytön pitkän aikavälin tavoitetila vuoteen 2050 asti. Helsingin yleiskaavan visiota sekä kaupunginosien omia visioita käsitellään ’Kaupunginosat kukoistamaan’ –seminaarissa Helsingin Olympiastadionin toimitiloissa torstaina 19.9. (katso sivu 6) Läntisten kaupunginosien asukasyhdistyksissä on jo jonkin aikaa pohdittu kaupungin Helsingin esittämiä visioita ja todettu, että yleiskaavan näkymissä on kovin vähän konkreettisia asioita; asukkaat eivät jaksa olla kiinnostuneita ’ylipitkän’ aikavälin, vuosikymmenien päässä siintävistä tavoitteista. Stadin yleiskaavaa valmistellaan esimerkiksi läntisellä puolella siten, että kun mennään rajojen ylitse Espooseen ja Vantaalle, ne ovat ainakin paperilla täynnä tyhjyyttä. Voidaan kysyä, miten on otettu huomioon Espoon ja Vantaan kaupunkirakenne, palvelut (Leppävaara, Myyrmäki) ja niiden kehittyminen ja vaikutus asukkaiden tulevaan käyttäytymiseen? Mistä palveluita halutaan hakea? Helsinkiä on pääsääntöisesti rakennettu itäpuolelle ja Länsi-Helsinkiä ei ole kehitetty riittävästi. Läntinen puoli on ikään kuin jo valmiiksi rakennettu. Onko niin? Palveluverkon kehittäminen on niin ikään nykyisillä päätöksillä jäädytetty. Liikenneverkko on seudullinen ja osittain valtion vastuulla. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän meluvallien rakentaminen Kaarelan kohdalla on kestänyt 30 vuotta. Mikään ei etene, koska rahoja käsittelevät sekä valtio että kaupunki. Jos ja kun valtiolta ei löydy määrärahoja, suma seisoo. Mitä mahtoivatkaan meluvallivisiot olla 30 vuotta sitten? 3 11.9.2013 50 kasiluokkalaisen taidemyrsky Malminkartanossa jatkuu Apollon Yhteiskoulun 8. luokkalaiset ovat toteuttaneet laajan taideprojektin, joka alkoi lokakuussa 2012. Maaliskuussa näytelmä Villi Kissa ja Laiska Hanhi esitettiin Kanneltalossa neljä kertaa. Toukokuussa 2013 nuoret kuvattiin näytelmän tapahtumapaikoissa Malminkartanossa. Näistä kuvista kootaan näyttely Helsingin Sanomatalon Käytävägalleriaan (3.9.–15.9.2013). Näyttely Villi Kissa ja Laiska Hanhi -Apollon nuoret Malminkartanon kujilla avattiin 3.9. Avajaisissa nuoret esittivät katkelmia näytelmästä ja kertoivat kokemuksiaan pitkästä prosessista. Minkälainen visio on tulevaisuudessa, jos nykyisyydessä yhteistyö ja kehittämistavoitteet sekä toimenpiteiden ajoitus koko ajan takkuavat. Suunnitellaan selkojärkisempiä päättäjiäkö, vai mitä? teistä työskentelyä kohti yhteistä tavoitetta. VILLI KISSA JA LAISKA HANHI -projekti sijoittuu nuorten omaan ympäristöön, Malminkartanoon. Projektin avulla haluttiin avata tekijöiden ja katsojien ajatuksia omasta lähiympäristöstä. Mitä kaunista, jännittävää ja yllätyksellistä voi tapahtua Malminkartanossa, jossa on omat haasteensa ja ongelmansa muiden lähiöiden tapaan? Näytelmä käsittelee yksinäisyyttä, ystävyyttä, ennakkoluulojen voittamista ja oman rohkeuden sekä elämänvoiman löytämistä. Sekä näytelmän teemojen että koko taidetyöskentelyn kautta tavoitteenamme on: - lisätä alueellista hyvinvointia, ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vahvistaa nuorten omaa identiteettiä ja lisätä yhteisöllisyyttä opettamalla yhdessä toimimista ja pitkäjän- Tuottaako suunnitteilla oleva metropolivaltuusto sellaisia? Vai tuleeko siitä vain uusi byrokratian lisä. Mikä on sen vaikutus nykyisessä seutuhallinnossa ja liikenneväylien (pääväyläverkon) kehittämisessä? Todennäköisesti metropolivaltuustolla menee asioiden etenemisen sujuvassa harjoittelemisessa ja opettelemisessa jo heti ensimmäinen vuosikymmen. Yli kuntarajojen menevä yhteistyö on ilman muuta tärkeää ja välttämätöntä. Visioiden tuottaminen on myös tähdellistä, mutta tärkeintä on, että tässä ja nyt, kun havaitaan ongelma, poistetaan se ja tehdään kaupunginosat ihmisille paremmiksi asua. Apollon Yhteiskoulu edustaa pientä tavallista lähiökoulua. Koulumme kamppailee ajalle tyypillisten haasteiden kanssa niukoin resurssein. Haluamme tarjota tavallisen lähiön nuorelle korkeatasoista ja hyvinvointia lisäävää taidetyötä. Projektia johtaa Elina Kanto (FM, äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori). Mukana Apollosta ovat myös koulukuraattori Aija Pennanen ja musiikinlehtori Jyrki Myllyllä. Projekti on jatkumoa koulun pitkälle yhteistyölle paikallisen Leikkivä lapsi – yhdistyksen kanssa. Leikkivä lapsi ry. tekee alueellista taidetyötä mm. hoidollisen nukketeatterin keinoin ja on toiminut Malminkartanossa neljä vuotta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Eija Hyvärinen-Hellberg (TK, NLPMaster Practitioner, ekspressiivinen taideterapeutti), mukana Leikkivä lapsi ry:stä ovat myös Vuokko Korvola (DI) ja Salla Sieranen (sosionomi). Näytelmän puvusti vaatetusompelija Reetta Holmberg ja nuoret maskeerasi maskeeraaja Mira Alariikola. Tämän taidetyöskentelyn kautta olemme halunneet vastata alueen tarpeisiin. Kohtaamme koulutyössä monimutkaistuvia nuorten elämän haasteita. Niihin eivät vanhat toimintatavat ja rakenteet enää pysty vastaamaan. Yhteistyömme kumpuaa taidekasvatuksesta ja sosiaalisesta hyvinvointityöstä. Tämänvuotisen projektimme rahoittaa valtakunnallinen Myrskyhanke. Pääsimme ainoana pääkaupunkiseudun kouluna Myrsky-rahoitukseen syksyn 2012 haussa. Lämpimästi tervetuloa Kujakattien mukaan Maltsun kujille! Yhteystiedot: Elina Kanto, elina.kanto@edu.hel.fi, p. 050-3756156 ja Aija Pennanen, aija.pennanen@edu.hel.fi, p.040-4559077. Eija Hyvärinen-Hellberg, leikkivalapsi@gmail.com, p. 050-5216970 Kari Varvikko Seuraava Tanotorvi ilmestyy 16.10.2013. Aineisto toimitukseen 4.10. mennessä. Kannelmäkeä kaupunkipolulla JOUKKO KANNELMÄKELÄISIÄ ja muualta tulleita kävi tutustumassa Kannelmäen historiaan ja nähtävyyksiin Työväenopiston järjestämällä Kannelmäen kaupunkipolkukierroksella elokuussa. Kannelmäkeä esitteli ja kierroksen vetäjänä toimi lapsuutensa Kannelmässä asunut valt.maist. Jauri Varvikko. Kannelmäen kotikaupunkipolulla on pituutta viitisen kilometriä ja siinä on esillä 26 eri kohdetta. Kotikaupunkipolun julkaisija on Kaarela-Seura ry ja se on jaettu Kannelmäessä Kanneltieto informaatiohakemiston osana viime keväänä. Sen on toimittanut päätoimittaja Kari Varvikko. Kaarela-Seura ry julkaisee Kannelmäen kotikaupunkipolun lähiaikoina myös sähköisenä versiona. Jauri Varvikko kertoo kaupunginosan syntyhistoriasta Emil Österbergin entisen Pilslättin torpan paikalla Kantelettarentiellä.
4 11.9.2013 MAJAVAN MATKASSA Galantteja sukkeluuksia Kanneltalon syyskuussa karismaattisia naisia, suomiklezmeriä ja argentiinalaisia rytmejä KANNELTALON SYYSKUUN oh- K uluneen kesän paras uutinen oli se, että hovioikeuden tuomarit olivat kertoneet toisilleen rasistisia vitsejä ja että he olivat myöskin tehneet työtovereilleen sopimattomia ehdotuksia kekkereiden yhteydessä. Uskoni oikeuslaitokseen palasi kertalaakista. Olin nimittäin ollut siinä väärässä käsityksessä, että tuomarit olisivat olleet tylsiä, mielikuvituksettomia pökkelöitä, jotka eivät mitään ymmärrä tavallisen kansan elämästä. Nyt voimme nukkua yömme rauhassa, normaaleja ihmisiä he onneksi ovat. Se, että ihminen nauraa rasistisille jutuille on hyvä merkki. Rasistinen vitsi on mielestäni aina kiltti ja kohdettaan kunnioittava. Vitsailun kohde halutaan nähdä huumorin lämpimässä valossa. Kun jenkkileffassa afrikanamerikkalainen kutsuu lajitoveriaan leikkisästi ”fucking niggeriksi”, niin hän tarkoittaa lausumallaan jotain sellaista kuin ”kelpo kaveri”. Kun gangsteri nimittelee ystäväänsä ”motherfuckeriksi”, hän ei suinkaan tarkoita että ystävän suhde äitiinsä olisi jotenkin poikkeuksellisen läheinen. Ei, sanonta on ystävällinen ja tarkoittaa, että kohde on tosi ystävä. USA:n afrikanamerikkalaiset eli neekerit, kuten me heitä aikoinaan ilman pienintäkään loukkaavaa ajatusta kutsuimme, he ovat omassa piirissään erittäin eteviä keksimään mehukkaita nimityksiä ystävistään. Myös suuresti kunnioittamani juutalaiset viljelevät rankkaa sisäpiiri-huumoria toisistaan ilman, että kukaan polttaisi päreitään. Raja kulkee siinä, ettei vaikkapa arabi voi viljellä samaa sanastoa ilman väärinkäsityksen mahdollisuutta. Venäläiset ovat fiksuina ihmisinä viljelleet aina huumoria itsestään. Kukaan ei jutuista pahastu. Jopa pahimpana neuvostoaikana Radio Jerevan tai Krokodil- lehti arvosteli kärkevästi hovinarrin tapaan systeemiä ja päättäjiä. Stalin halusi kuulla viimeisimmät vitsit itsestään ja puhkesi hohotukseen erityisen osuvan jutun kuultuaan. Goebbels keräsi Aatulle hyvinkin rohkeita vitsejä eikä niiden alkuunpanijaa edes yritetty saada kiinni. Kerrankin eräs baijerilainen talonpoika risti suurikokoisen kantakirjasonninsa Hermanniksi Göringin mukaan. Göring piti suuresti saamastaan kunniasta ja palkitsi sonnin kekseliään isännän. Ikuinen totuus on, että hölmöt eivät ymmärrä huumoria. He jäävät paljosta paitsi muutenkin. Eivät he vammalleen mitään voi. Yksi huumorin lajityyppi on niinsanotut manne-jutut. Taannoin Santeri Ahlgren ja Eeki Mantere tulkitsivat loistavasti tätä huumoria televisio-ohjelmassaan. Aivan kaikki eivät ohjelmasta pitäneet. Pääosaa esittänyt Santeri Ahlgren äänestettiin vuoden parhaaksi esiintyjäksi. Ainakin itse pidin ohjelmaa hauskana enkä usko, että se oikeasti loukkasi ketään. Yksi mainioimmista tuon lajityypin jutuista pidän jokunen aika sitten kuulemaani stooria. Jeesus oli palannut maan päälle ja oli parantamassa sairaita Mikkelin torilla. Nakkikioskin kulmalla seisseet vähemmistömiehet Kyösti ja Terno katselivat touhua uteliaana. Vihdoin Jeesus lähti lähestymään Kyöstiä kädet levällään. Tästä Kyösti kauhistui ja huusi Jeesukselle, että älä sinä hyvä mies minnuu kosketa, mie oon sairaseläkkeellä... No nyt tuli juuri mieleen, että uskovaiset ne saattaisivat pillastua tästäkin jutusta, he ovat kovia loukkaantumaan vaikka sitten mistä. Millainen pitäisi olla juttu, että se naurattaisi mutta mikä ei ketään loukkaisi. Ei sellaista juttua olekaan. Itse arvostan ruokottomia juttuja. Ne ovat kuitenkin poikkeuksellisen haastavia, kuten nykysanonta kuuluu. Sama juttu hyvin kerrottuna on herkullinen ja naurattaa jopa naisia. Jos kertoja ei ole tehtävänsä tasalla, sama juttu saattaa muuttua puistattavan pöyristyItäväksi. Sellainen juttu ei totisesti naisia naurata. Oikein kerrottuna törkeäkin juttu muuttuu galantiksi sukkeluudeksi. Turhimpia ja hölmöimpiä juttuja löytyy laajalevikkisistä aikakauslehdistä. Niitä juttuja ei juuri huumorina pitäisi jos ei otsikko näin väittäisi. Toista ovat Tanotorven jutut. Ne ovat hauskoja eivätkä ne suututa ketään. jelmatarjonnassa korostuu rytmimusiikki ja konsertoimassa nähdään joukko tunnettuja naisvokalisteja, Arja Korisevasta Saara Soisaloon. Sampo Lassilan luotsaama Narinkka-yhtye johdattelee yleisön uuden äärelle yhdistellessään klezmer-poljentoa suomalaiseen iskelmäperinteeseen. Aino Venna on vuoden puhutuimpia tulokkaita laulaja-lauluntekijäpiireissä. Helsinkiläinen Venna julkaisi viime vuonna kiitetyn Marlene Dietrichin mukaan nimetyn albumin, joka flirttailee chansonien ja vanhan rock’n rollin kanssa ammentaen myös laulelma- ja italo-iskelmäperinteestä. Venna nähdään yhtyeineen Kanneltalossa ke 18.9. klo 19. Kitaraduo Pentti Hildén – Janne Lehtinen tarttuu Guitarreando-levynjulkaisukonsertissaan pe 20.9. klo 19 argentiinalaiseen musiikkiin ja kitaraperinteeseen. Argentiinassa oman maan kansanmusiikilla ja kitaralla on suuri merkitys; ei niin pientä juhlaa, tapaamista tai grilli-iltaa, ettei kitaransoitto kuuluisi asiaan. Sana guitarreando tarkoittaakin, että kitaristit kokoontuvat soittamaan vapaasti yhdessä. Narinkka-trio ilahdutti Helsingin juhlaviikoilla ja nyt myös Kanneltalossa. Saara Soisalo nähdään suositulla Juurilla-klubilla Kanneltalon kahvilassa. Viikko 39 on Kanneltalossa superkonserttiviikko, sillä peräkkäisinä päivänä konsertoivat Saara Soisalo, Helsingin poliisisoittokunta solistinaan Arja Koriseva sekä Narinkka-trio. Sielukas jazzlaulaja Saara Soisalo on vieraileva artisti syksyn ensimmäisellä Juurilla-klubilla Kanneltalon kahvilassa ma 23.9. klo 18. Suositun klubin isäntänä toimii Juki Välipakka luotsaamansa Rooty Kuntosali Kannel Gym Avoinna avainkortilla joka päivä 06.00-23.00 Henkilökunta paikalla ark. 15.00-20.00 EI JÄSENYYSPAKKOA! Pelimannintie 13 sisäpiha, Kannelmäki info@kannelgym.fi • www.kannelgym.fi Puh. 050-541 22 88 Salon Hanna Edulliset hinnat! Naisten hiusten leikkaus 30;Miesten hiusten leikkaus 20;Geelikynsien laitto 55;Jalkahoito 1,5 h 45;Ripsien pidennykset 55;Aromihieronta 1 h 35;Kokovartalohieronta 1,5 h 45;- Sitratori 5 Kannelmäki Puh. 0449391722 Heikki Majava Toot Toot Bandin kera. Klubille on vapaa pääsy. Arja Koriseva ja Helsingin poliisisoittokunta tunnelmoivat Sydämen ääni -konsertissa ti 24.9. klo 19. Yhteinen ohjelmisto koostuu tangoista, syksyn tunnelmiin sopivista ikivihreistä sekä tunnetuimmista musikaalisävelmistä. Liput konserttiin alk. 16.€ Mikäli ei ehtinyt Helsingin juhlaviikoille Huvilatelttaan katsomaan Sampo Lassilan luotsaamaa Narinkka-trioa, voi puutteen paikata Kanneltalossa ke 25.9. klo 19. Narinkan konsertissa suomalaisen iskelmämusiikin kotoinen mollivoittoinen sävy yhdistyy Sampo Lassilan säveltämässä uudessa maailmanmusiikissa moninaisiin, etenkin Itä-Euroopan juutalaisten musiikista ja Balkanin alueen kansojen kansanmusiikista saatuihin vaikutteisiin. Nostalgiset eurooppalaiset sävyt sulautuvat juurevaan, hieman retronäkökulmasta katsottuun nykysuomalaiseen tunnelmaan. Konserttiin kuuluu Enemmän irti esityksestä -alustus Kanneltalon kahvilassa klo 18.15. Alustukseen on vapaa pääsy, liput konserttiin alk.13/9 €. Samalla viikolla torstaina 26.9. klo 18 Kanneltalon kahvilassa saattaa tapahtuma melkein mitä vain, sillä Improvisaatioteatteri Häpeämättömät improvisoi yleisön toiveiden ja ehdotusten perusteella Kohtauksia Kannelmäessä –teatteriesityksen. Häpeämättömät nähdään Kanneltalossa samoissa merkeissä myös myöhemmin syksyllä 21.11. Esityksiin on vapaa pääsy. Lisätiedot kanneltalon nettisivulta www.kanneltalo.fi tai painetusta kausiohjelmasta, jonka voi noutaa esim. Kanneltalosta. SUUTARI Prisman parkissa Kaikki suutaripalvelut Kannelmäen Prisman parkkitasossa. Myös avainpalvelut. Myynnissä vöitä, lompakoita ym. Puh. 09-773 2376, 040-511 4544 Sivellinsalonki Taiteilijan maalauksia galleriasta tai maalauksia oman tilauksen mukaan. Myös muotokuvia, lemmikkikuvia jne. Ota yhteyttä. Sovi aika. ik Tervetuloa tutustumaan Sirkka Raikamo Luutnantinpolku 7 (B19) Lt 3, Malminkartano Puh. 044 3336132, sirkka.raikamo@suomi24.fi
5 11.9.2013 Huoneistoketju vahvistaa toimintaansa Kannelmäessä ja lähialueilla Huoneistoketju Oy tarjoaa asuntokaupan välityspalvelua maanlaajuisesti toimien lähes 20 toimipisteessä Helsingistä Rovaniemelle yli 100 henkilön voimin. Erityisesti toimintaa on laajennettu pääkaupunkiseudulla. KETJUN PÄÄKONTTORI on Kannelmäessä Klaneettitiellä, jossa on toimittu jo lähes 20 vuotta. Toimintaa kehitetään ja vahvistetaan pääkonttorin yhteydessä toimivassa myyntiyksikössä sen lähialueella, erityisesti Kannelmäessä, PohjoisHaagassa, Pitäjänmäessä, Konalassa, Malminkartanossa ja Myyrmäessä. Huoneistoketjun toiminnan yksi merkittävimmistä menestystekijöistä on edullinen välityspalkkio. Edullinen välityspalkkio on asuntokaupassa sekä myyjän että ostajan etu. Huoneistoketju on rakentanut liiketoimintamallinsa sellaiseksi, että edullisilla toimintakuluilla ja järkevällä toimintamallil- la saavutetaan hyvät myyntitulokset ja mm. toimitilojen yhdistelyllä pääkaupunkiseudulla on saatu mahdolliseksi pienentää toimintakuluja ja tästä johtuva etu tarjotaan asiakkaille edullisen välityspalveluhinnoittelun muodossa. - Huoneistoketjun liiketoimintamallissa kartoitetaan tehokkaasti tulevien asunnon myyjien ja ostajien tarpeita mm. internetin ja suoramainonnan keinoin. Tällä tavoin käytössä on päiväntasainen tieto asunnon ostajista ja myyjistä ja näin asuntojen myynti on nopeata ja tehokasta. Internetissä toimivien asuntoportaalien ja monipuolisen internetissä toteutettavan mainonnan kautta ostajat ja myyjät löytyvät tehokkaasti. Asuntoesittelyt ovatkin viimeaikoina paljolti yksittäisesittelyjä joskin yleisesittelyitä myös asunnoissa pidetään, jotta saadaan mahdollisimman monet asunnosta kiinnostuneet käymään tutustumassa asuntoon. Asuntokauppa pääkaupunkiseudulla on loppukesän aikana vilkastunut selvästi alkuvuoden tilanteesta. Myyntiajat ovat viime kuukausina lyhentyneet ja myös isompiin asuntoihin kohdistuva kysyntä on taas elpynyt. Myytäviä asuntoja on markkinoilla tällä hetkellä poikkeuksellisen vähän josta syystä myyntiin tu- www.autopesucenter.? SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? KOE AUTONPESUN HELPPOUS JA VAIVATTOMUUS! www.autopesucenter.fi M Huoneistoketjun Länsi-Helsingissä toimivat asuntomyyjät: takana vas. Johannes Nieminen, Mika Mytty,Tuula Ylinen, Maritta Mäki, Sari Kolehmainen ja Aarne Myllymäki. leviin isoihinkin asuntoihin on suuri kysyntä, pienemmistä puhumattakaan, koska ensiasunnon ostajat ja sijoittajat ovat taas liikkeellä lainansaannin helpottumisen myötä. - Ottakaa yhteyttä kaikissa kiinteistönvälityspalveluissa niin myynti- kuin ostotoimeksiannoissa. Me palvelemme asiantuntevasti, nopeasti ja tehokkaasti, sanoo myyntijohtaja Antero Saarenpää Huoneistoketju Oy:stä. Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Autopesu-Center Konala Malminkartanonkuja 1-3 00390 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 HAETAAN LEHTIEN JA MAINOSTEN JAKAJIA Haetaan reippaita ja tunnollisia tänä vuonna vähintään 14 vuotta täyttäviä nuoria sekä ajokortin ja auton omaavia aikuisia lehtien ja mainosten jakajiksi. Soita ja kysyy lisää puh. 09 561 56 400 tai tutustu ja täytä hakemus ZZZ OLVDGXXQL À Helsingin Jakelu-Expert Oy [[[ LNI\ ½ Huoneistoketju on vahvistanut toimintaansa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Ammattitaitoinen henkilökunta valmiina palvelemaan. Kuulumme valtakunnalliseen SSM Jakeluryhmään. Käydään kaupassa TUTKIJA MIETTI MILLOIN OLEMME alkaneet käydä ostoksilla isoissa kaupoissa ja mietti hän sitäkin miksi ns. kivijalkakaupat ovat Suomesta hävinneet melkein kokonaan. Kolmekymmentä vuotta asuin Keravalla. Silloin tällöin ajoimme tyttärieni kanssa ostoksille Kannelmäen Maxiin. Meistä se oli jännittävää ja erikoista. Tuntui helpolta kun saman katon alta löytyi paljon erilaisia tavaroita. Vielä 1960-luvulla lauantai-aamupäiväni kuluivat Kalliossa siihen että kävin maito-. liha-, sekatavara- ja perunakaupassa, leipomon myymälässä ja kemikalioliikkeessä. Pienet astiaostokset tehtiin astiakaupassa. Kaupat olivat lähellä toisiaan ja niitä oli eri puolilla kaupunkia runsaasti. Kun 27 vuotta sitten muutin Pitäjänmäelle, Haagassa asuva ystäväni neuvoi ostamaan perunat Haagan torilta kaupunginpuoleiselta myyjältä. Niin teen edelleen – vaikka muita myyjiä ei olekaan. Kukkakaupankin ystäväni neuvoi ja sekin on vielä olemassa. Muutama vuosi sitten olin 90-vuotispäiväkahville. Sankari oli itse hakenut tarjottavat keskustan Stockmannilta. Näin hän oli tottunut te- kemään vuosikymmenet. Hän ei tarvinnut marketteja eikä ostoskeskuksia. Ja keskustaan pääsi yhdellä bussilla. Minä mietin ostoksille lähtiessäni lähdenkö Isoon Omenaan, Forumiin, Kamppiin, Selloon, Myyrmanniin, Jumboon vai keskustaan. Jos olen menossa ruokaostoksille, voin tyytyä lähellä olevien ruokakauppojen tarjontaan. Ruokaostoksilla onkin valinta tehtävä oikeastaan kolmen kesken: Lidl, K-kauppa tai Ässäkaupat. Miehiä eli työkaluja ja vastaavia tarvikkeita myydään onneksi autojen lisäksi monessa eri liikkeessä Konalassa. Uudenlaista yrittäjyyttä ei pahemmin ole esiintynyt kotinurkilla. On ilmestynyt liike, jonka ikkunassa on iso lappu ”Ostetaan kuolinpesiä”. Kaksi tuttua 9-vuotiasta kysyi kun ajoimme liikkeen ohi, mitä ne ostavat. Toinen oli nähnyt kyltin useamminkin ja oli miettinyt ostetaanko arkkuja, joissa on kuollut ihminen. Ei kuolinpesää edes voi ostaa, koska kuolinpesä on kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostama taloudellinen kokonaisuus. Kuolinpesän osakkaita ovat henkilön perilliset. Eivät he ole kaupan. Lievempi kömmähdys tämä on kuin hallituksemme rakenneuudistus-huuhailu. Vaikka moni väittää että todellinen todellisuus on paljon mielenkiintoisempaa kuin paraskin taide, kannattaa tarjota itselleen hauska ilta ja mennä katsomaan Helsingin Kaupunginteatterin Hotelli Paradisoa – jos ei muuten niin Santeri Kinnusen takia. Innolla odotan Kansallisteatterin Kirsikkapuistoa ja Vuosisadan rakkaustarinaa, Espoon Kaupunginteatterin Esitystalous 2:ta, Teatteri Avoimien Ovien Valaa, Q-teatterin Hämeenlinnaa ja Helsingin Kaupunginteatterin Torhtori Zivagoa puhumattakaan Teatteri Hevosenkengän Tohtori Sykeröä, Leena-Maija Tuominen VAATIVIMPIINKIN LASITUSKOHTEISIIN LASIEN KORJAUKSET JA VAIHDOT RIPEÄSTI JA VARMASTI YMPÄRI VUOROKAUDEN. OMA ERISTYSLASIVALMISTUS SEKÄ LAAJA LASIVARASTO TAKAAVAT NOPEAT TOIMITUKSET. KAIKKI SISUSTUSLASITUKSET, ESIM. LASIOVET-, SUIHKUTILAT-, LASIKAITEET! Lasitusliike Kivijärvi Oy – Taivaltie 6 Vantaa www.lasitusliike.fi
6 11.9.2013 Kuolleita Helsingin yleiskaava 2050 asukkaiden mietinnässä Heikki Leppänen HELSINGIN kaupunkisuunnittelu- asumisviihtyvyyden lisääjänä. Kaupungin infotilaisuuksien lisäksi Helsingin kaupunginosat Helka ry on keväällä pitänyt yleiskaavasta keskusteluseminaarin, johon useat asukasyhdistysten aktiivit osallistuivat. Helka järjestää uuden seminaarin Helsingin Olympiastadionin monitoimitilassa torstaina 19.9.2013 klo 17.30 - 20 teemana ”Kaupunginosat kukoistamaan”. Seminaari liittyy myös nyt valmisteilla olevaan yleiskaavaan ja siinä käsitellään sekä Helsingin yleiskaavan visiota että kaupunginosien omia visioita. Helkan seminaarien tavoitteena on lisätä ymmärrystä kaupunginosien kehittämiseen ja yleiskaavaan liittyvistä mahdollisuuksista sekä koota tietoa asukasnäkökulmasta kaupunkisuunnitteluviraston visioon yleiskaavan suhteen. Tavoitteena on lisäksi lisätä aktiivisuutta kaupunginosien väliselle yhteistyölle ja ideoiden vaihdolle. Seminaaria varten kaupunginosille on annettu ennakkotehtävänä kaupunginosan vision tekeminen vuodelle 2030. Vision voi tehdä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1) Liittyminen ulkopuoliseen maailmaan, keskeiset liikenneyhteydet ja liikenteelliset risteyskohdat (eli solmut): miten asuinalueella liikutaan tulevaisuudessa, miten alue voisi hyötyä liikenteen kehittämisestä? 2) Asuinalueen keskukset, palvelut ja kohtaamispaikat: mitä palveluja alue tarjoaa tulevaisuudessa (myös muille kaupunginosille)? 3) Haluttu muutos asuntokannassa: Millaisia asuntoja ja taloja tarvi- Heikki Leppänen heikki.a.leppanen@gmail.com Konala-Seura ry, pj Helka ry hallitus ja yk-ryhmä, jäs Nordea Pankki Suomi Oyj virastossa laaditaan parhaillaan uutta yleiskaavaa, jonka tavoitteena on maankäytön pitkän aikavälin tavoitetilan määrittely vuoteen 2050 asti. Visiotyön pohjana on ajatus Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on laajeneva vahva pääkeskus – kantakaupunki. Visiossa tarkastellaan Helsinkiä myös osana seutua ja eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa. Yleiskaavan laatimiseen liittyy varsin laaja asukasvuorovaikutusprosessi, joka on ollut käynnissä jo viime vuoden lopulta alkaen ja sen yhteydessä on Laiturilla pidetty useita eri aiheisiin keskittyneitä infotilaisuuksia kaupunkilaisille ja eri sidosryhmien edustajille. Aikataulullisesti on tavoitteena laatia aluksi yleiskaavan Visio 2050 ja se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vielä tänä syksynä. Vuoden 2014 aikana laaditaan kaavaluonnos kommentoitavaksi ja käsittelyyn. Yleiskaavaehdotus laaditaan v.2015 ja se käsitellään kaupunginhallituksessa v. 2016. Lisätietoja kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavasivuilta: www.yleiskaava.fi. Tällä hetkellä visio on läntisten alueiden osalta keskittynyt Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan ja Kuninkaantammen alueille sekä pääkatujen (Turunväylä, Vihdintie, Hämeenlinnan väylä) moottoriväyläluonteen muuttamiseen katumaisemmaksi. Lisäksi läntisellä alueella tulee varmasti esille täydennysrakentaminen, työpaikkaalueiden muutokset ja palvelujen kehittäminen sekä viheralueiden kasvava merkitys kaupunkirakenteessa ja taan alueella lisää? 4) Määritä alueen vetovoimatekijöitä: Millaisena ulkopuoliset näkevät alueen tulevaisuudessa? Visio on tarkoitus kirjoittaa tiiviiksi. Kuhunkin kohtaan vastataan kahdella, kolmella lauseella. Visiota voi rikastuttaa vastaamalla vielä seuraaviin lisäkysymyksiin: 5) Elämä, elämäntapa asuinalueella: mistä asukkaille syntyy hyvinvointia? 6) Miten alueella voisi syntyä uutta elinkeinotoimintaa, jaettavaa vaurautta? 7) Mitä tarjottavaa alueella on muiden alueiden asukkaille? 8) Minkä alueiden tai keskusten kanssa ja minkä palveluiden hankinnassa/tuottamisessa alue voisi tehdä yhteistyötä? Helsingin läntisellä alueella (Haaga, Kaarela/Kårböle, Konala, Lehtisaari, Malminkartano, Meilahti, Munkinseutu, Pajamäki, Pikku-Huopalahti, Pitäjänmäki, Ruskeasuo, Vähä-Meilahti) on asukasyhdistysten piiristä kokoontunut ryhmä aktiiveja jäseniä keskustelemaan oman alueemme tulevista yleiskaavallisista tavoitteista nykytilanteen puutteiden ja ongelmien korjaamiseksi. Asukasnäkökulman paremman tuntemuksen lisäämiseksi on päädytty syyskuun aikana pidettävään nettikyselyyn, jolla tulevaisuuden visiota voitaisiin lähteä laatimaan. Nettikyselyn laatimista varten ”Läntiset”-ryhmä kokoontui 3.9.2013 Pohjois-Haaga seuran kerhotiloissa. Kaupunginosansa kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat voivat olla yhteydessä omaan asukasyhdistykseensä tai allekirjoittaneeseen. Lisäksi asukkaille on tarkoitus järjestää yleiskaavaan ja läntisten alueiden kehittämiseen liittyvä yhteinen keskustelutilaisuus Kanneltalossa lokakuussa. Tilaisuuden todennäköinen aika on 30.10.2013 klo 18-20 ja siitä tiedotetaan tarkemmin syksyllä. Kaikki kaupungin osiemme tulevaisuuteen ja kehittämiseen liittyvät ideat ovat tervetulleita koko työryhmän käyttöön. Harkitsetko uuden asunnon ostoa? Tiesitkö, että henkilökohtaisen pankkineuvojasi kautta saat kätevästi kaikki asumisen palvelut? Kun haluat tietoa esimerkiksi lainasta, lainaturvasta, vakuutuksista tai kiinteistönvälityspalveluista, ota yhteyttä henkilökohtaiseen pankkineuvojaasi. Soita Nordea Asiakaspalvelu 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24h/vrk ja kysy lisää. Tai ota suoraan yhteyttä henkilökohtaiseen pankkineuvojaasi. Erkki Kuitunen matkasi Anneaan RUNOILIJA ERKKI KUITUNEN juhli kesän kynnyksellä 70-vuotispäiviään. Loppukesästä hän kuoli Vantaalla 5.8.2013. Erkki ‘Eko’ oli syntynyt 6.4. 43 Parikkalassa. Ekon isä oli asemapäällikkö ja äiti kotirouva, joka toimi yli kymmenen vuotta mm. Länsi-Savon pakinoitsijana. Ensi vuonna olisi tullut 50 vuotta siitä, kun tapasimme ensi kerran alokkaina Pohjois-Savon prikaatissa Kajaanissa Hoikankankaalla vuonna 1964. Olin mukana saattamassa runoilijaa sukuhautaan Mikkelissä 31.8. Harjun kappelissa laulettiin Ekon laulu Vesi: On kaunis tuo vesi kristallinen, ja välkkyvät nuo helmihopeat sen. Ei turmella voi sitä sairaus maan. Sen solina soi sointuun kauneimpaan. Kun itken, silloin pinnan tumman vain nään. Kun nauran, katson kalvoon välkehtivään. On kaunis tuo vesi kristallinen, ja välkkyvät nuo helmet kuulaat sen. Armeijan jälkeen Eko opiskeli kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa, mutta vuoden parin sisällä hän sairastui skitsofreniaan ja opiskelut jäivät. Mies oli välillä pitkiäkin jaksoja mm. Nikkilän sairaalassa, mutta aina hieman tervehty- essään hän kirjoitteli runoja ja täydellisen sävelkorvan omaavana teki lauluja, jotka sykähdyttivät niin sanomalla, poljennolla kuin sävelelläkin. Kun kustansin ja julkaisin hänen ensimmäisen runokokoelmansa ‘odottaen katson ylös ainoaan tähteen’, psykiatri Ilkka Taipale piti lähes ainutkertaisena, että jakomielitautinen pystyy kirjoittamaan runoja. Varsinkin sellaisia, joissa runoilijan ote on herkkä ja persoonallinen. Ekolla oli kyky muutamilla sanoilla loihtia mielikuva, arvoitus jonka ratkaisu tuottaa lukijalle mielihyvää. Vuonna 2000 Kanneltieto julkaisi runoilijan kirjan ‘Annean planeetta’, jonka tuonpuoleisia runoja kehystivät ja täydensivät tunnetun venäläisen taidemaalari Andrei Gennadijevin mielikuvitukselliset maalaukset. Jo 70-luvulla Pirjo Bergström esitti radiossa ja televisiossa hänen sävelmiään ja sanoituksiaan suurella menestyksellä. Myös runoilija itse oli aikoinaan usein nähty vieras tv:n lähetyksissä milloin Nikkilän sairaalassa milloin Kolin rinteillä. Ekolla oli laaja tuttavapiiri, johon kuului tunnettuja kirjailijoita, muusikoita ja toimittajia. Istuimme usein yhdessä parantamassa maailmaa mm. Tommy Tabermannin ja Jussi Kylätaskun ja tv-toimittaja Vesa Saarisen kanssa. He olivat miehiä, jotka paitsi ymmärsivät Ekon ajatuksen juoksua, myös tukivat häntä silloin, kun runoilijalla oli vaikeaa. Varhainen aamu, on pitkä matka aikakellon yli Annean pellon. Erkkiä jäivät kaipaamaan sisar Katriina ja Martti -veli. Kari Varvikko Tervetuloa K-Supermarket Konalaan! Repäise etusi! TÄLLÄ SETELILLÄ -10 % KUN OSTAT VÄHINTÄÄN 20 EUROLLA. Teemme sen mahdolliseksi Kertaostokseen voi kuulua useita eri tuotteita, jotka maksetaan samanaikaisesti. Tarjous ei koske Plussa-tarjouksia, pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, nikotiinikorvaustuotteita eikä Veikkauksen tuotteita. Tarjous on voimassa 30.9.2013 asti. Helsinki Kannelmäki, PItäjänmäki 0200 3000 nordea.? Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 020 770 5520 Palvelemme: ark. 7-21, la 7-18
7 11.9.2013 Kantsun puistojengi 1960-luvulta kokoontui uudelleen pudekassa ’Big Löhö Park Six’ Kantsun ’Puistojengi’ tai musiikin vaikutuksen myötä paremminkin ’Big Löhö Park Six’ kokoontui nuoruuden muistojen merkeissä elokuussa Kannelmäen kirkon puistossa. Paikalla oli toistakymmentä kuuskymppistä ’nuorta’. Sitten teini-iän jengi tapasi kolmikymppisinä ja sen jälkeisillä treffeillä jutut ovat jatkuneet... ALUNPERÄINEN JENGI on jotakuinkin pysynyt samana kuin 50 vuotta sitten. Aikoinaan porukkaa oli koolla Vanhaistentieltä ( 4 ja 5), Kanneltieltä (6, 10, 15) sekä Kaarelantie 97:stä. Tänä kesänä keskuste- lut aloitettiin pudekassa ja niitä jatkettiin ravintola Britanniassa iltamyöhään … Kannelmäessä oli kuusikymmentäluvulla ainakin kolme isoa jengiä: Ison kiven jengi, Valion baarin jengi Britanniassa muistelemassa viihtyivät mm. Mauri Lehtovirta vas., Raimo Sjöberg, Rauno Paajanen ja Manna En. PINNAT UUSIKSI! ? Muovimatot ? Laminaatit ? Parketit ? Laadukkaat Borås-tapetit ? Kotimaiset Värisilmä sisä- ja ulkomaalit PÄÄLLYSTÄ LATTIASI MUOVIMATOLLA! MATON LEVEYS ON VAKIO. Kuivan tilan maton leveydet: 2m, 3m ja 4m Kostean tilan maton leveydet: 1,5m ja 2m PITUUDET OMIEN MITTOJEN MUKAAN Helsingin Mattotyö ja Myynti Oy Kyttäläntie 6, 00390 HELSINKI Puh. (09) 540 4000 Palvelemme: ma-pe 7.00-17.00 www.varisilma.? Ylh. vas. Merja Isosomppi, Juhani Närhi, Anja Nilsson, Peter Ingström, Manna En, Meiju Teerioja, Poku Salo ja Tuula Pettersson. ja Ostarin jengi. Sitten oli tämä hyvinkin 50-vuotisuuttaan juhliva ‘Big Löhö Park Six’, joka alkoi kokoontua kirkkopuistossa ennen kirkkoa. Suurin osa puistojengin tytöistä asui Vanhaistentie 4:n tornareissa. Puistossa oltiin iltaisin, siellä tavattiin ensimmäiset gimma- ja kundikaverit. Vanhaistentie 4:ssä asunut Anja Nilsson muistelee, että nuoret kuuntelivat musiikkia, röökasivat ja juttelivat kaikenlaisista asioista. Puistovahti huristeli välillä paikalle mopollaan, mutta ei juuri puuttunut jengin toimintaan. Big Löhö Park Six oli jonkun jengiläisen keksimä nimi. Anja sanoo, ettei hän muista mistä luku kuusi oli peräisin, mutta ainakaan henkilöiden määrään se ei viitannut, koska heitä oli koolla aina kaksi kolme kertaa suurempi joukko. Vakioporukka koostui tornarien tytöistä; Merja Teerioja, Tuula Mäkinen, Puukon sisarukset Maija, Liisa, Merja ja Anja (Nilsson), Marja-Leena Hyvärinen Kaarelantieltä. Kanneltie 6:ssa asuivat Mauri Lehtovirta, Rauno Paajanen, Juhani Närhi, Esa Homi ja Esa Kulve. Kanneltie 10:ssä olivat Poku Salo, Peter Ingström ja Heikki Orasmaa, Göran Gren Kanneltie 15:ssa ja Raimo Sjöberg Vanhaistentie 5:ssä. Joskus mukana Kanneltieltä pyöri myös Alf Forsman. Vanhaistentie 4:n A-talossa asui Peter Kokljuschkin äitinsä kanssa. Peterin isoveli Gugi kävi heitä joskus tapaamassa. Anja myi hänelle kouluun keräämänsä vanhat kasvinsa. Gugi ja kumppanit perustivat samoihin aikoihin Topmost-yhtyeen ja joskus paljon myöhemmin Peterin nimi mainitaan musiikkikasvattajana myös Indican, Tiktakin ja Carmen Gray - yhtyeen yhteydessä! Monilla oli myös lempinimet: Smeba, Cany, Lippo, Jazz, Milli, Manna, Maukka, Rauski, Närtsi (Väinö), Jeppe, Induski (Inkkari, Peppe), Kessu, Grena, Noksu, Affe. Affe, tuleva rumpali, oli jo nuorena omanlaisensa. Jos hänellä olisi ollut koira, hän olisi laittanut sen nimeksi ‘Veitikkaiset rientää’. Myös paikkakunnan maskotit ‘Kaarelan missi’ ja kehitysvammainen Erkki kuuluivat asiaan. Valion baarin tienoilla pyöri myös muutama jonkin verran alkoholisoitunut nuori mies, mutta niitä nuoria, joista tänään käytetään sanaa syrjäyty- nyt, ei oikeastaan vielä ollut. Niinikään ostarilla kopisteli puukengissään 60-luvun lopulla poikakodin kasvatti mustalaispoika Helge, joka oli varsinainen veijari; hauska ja tuhti nuorimies olemukseltaankin. - Nuoruutemme kesti aika pitkään ja olimme jokseenkin kunnollisia. Tupakoimme, mutta alkoholikokeilut olivat maltillisia. Huumeista ei ollut tietoa. Kielenkäyttö taisi sentään poiketa vanhempiemme tyylistä. Kun puhuttelin äitiä mutsiksi, hän oli siitä pahoillaan. Se kai osoitti stadilaista irtiottoa henkilöstä, jonka puheessa saattoi joskus kuulla kainuulaisia sanoja ja jonka arvot eivät läheskään aina sopineet omiini. No, nykyisin olen Kainuun Heikkiset -sukuseuran jäsen ja arvostan tietysti äidinpuoleisia juuriani, Anja sanoo. Anja kertoo nuorten joko käyneen koulua tai olleen töissä. Tuohon ai- kaan töitä myös sai ilman muodollista pätevyyttä. “Reipas nuori mies tai vastaavat tiedot” riitti monelle työnantajalle. - Kyllä nuori ihminen oppi nopeasti tehtävänsä ja ainahan voi vaihtaa paikkaa, jos ei miellyttänyt. Tulevaisuus ei näyttänyt synkältä, jokainen löysi aikanaan paikkansa maailmassa. Lähiössä oli hyvä asua. Lapset leikkivät Vielä vuosina 1959-61 oli pötypuhetta väittää, että väki uusiin lähiöihin olisi tullut maalta. Ainakin Kannelmäkeen tultiin Stadista; Vallilasta, Rööperistä ja muualta. Kansakoulu saatiin Kannelmäkeen 1960 ja oppikoulu paria vuotta myöhemmin. Koulun jälkeen lapset leikkivät sotaa vallihaudoissa, istuskelivat ‘Auriksella’ (Aurinkokallio), kiusasivat koulun vahtimestaria, joka oli Aution Ripan faija, pelaamalla palloa koulun kentällä vaikka ei olisi saanut ja peesailivat bussien takapuskureissa talvikelillä. Korttelikiekko pyöri talvina 1968 ja 1969. Mukana olivat joukkueet ainakin Kannelmäestä, Haagasta, Lauttasaaresta ja Maunulasta. Kesäisin pojat pelasivat jalkapalloa Kannelmäessä Toulouse FC:ssä vuodesta 1966 lähtien. Kanneltie kympillä oli oma urheiluseura Kympin Pallo eli KyPa. Se pelasi muutamia lätkämatseja ainakin Malmilla ja Kaarelassa. Kanneltiellä asui nyrkkeilyn olympiavoittaja Sten Suvio, joka oli Aira Samulinin setä. Stepa piti pojille nyrkkeilyharjoituksia. Kantsussa ei 1960-luvulla pelätty. Sen ajan nuoret muistelevat, että tuntui suorastaan pahalta, jos joku toispaikkakuntalainen moitiskeli Kantsua paikaksi, jossa ei uskalla edes liikkua. Kirjasto oli tärkeä paikka monelle. Seurakunta sai myös osan nuorista mukaansa. Leffaan mentiin Kino Haagaan. Kårböle Gille järjesti ruotsinkielisille lapsille partiota, balettikoulua, pyhäkoulua ja hiihtokilpailuja. Kannelmäessä asui paljon ruotsinkielisiä ja ainakin Maanviljelijäin Maitokeskuksen ja HOK:n kaupoissa oli ruotsinkieliset myyjät. Alkuaan Kannelmäkeen liikennöi HKL:n bussi nro 28. Se kulki Vanhaistentien loppupään suuntaan ja Kanneltietä 10:n kohdalle, jossa oli päätepysäkki. Kun helsinkiläiset kaupunginosat saivat oman postinumero, numeroksi tuli 42. Risteys Nurmijärventieltä Kaarelantielle poistui Hämeenlinnan väylän valmistuttua, jolloin bussi alkoi kulkea lähes nykyistä reittiään. Orastava 1970-luku toi uudet tuulet myös Kannelmäkeen. Puhalsivatko ne leudosti vai turhankin myrskyisästi, on toisen sukupolven arvioitavissa. Kari Varvikko Vanhaistentie 4:n asukas yli 25 vuotta vuodesta 1972 Myös uusi ‘Puistojengi’ oli jo sattumalta koolla, kun entinen muisteli 50 vuotta vanhoja tapahtumia. - Kyllä mekin tullaan tänne sitten 50 vuoden kuluttua! Lähde: HS Elämää lähiössä.
8 11.9.2013 Taiteilija Marko Nakari katsoo kesää keittiöstä Taiteilija Marko Nakari (44) on syntynyt Jämsänkoskella, mutta asui kuusivuotiaasta lähtien pitkään Saksassa, Englannissa ja Italiassa. Taideopintoja hän on suorittanut Milanossa. NYKYISIN SUOMESSA asuva Marko on suunnitellut t-paitojen logoja, kuvittanut levyjen kansia ja piirtänyt sarjakuvia eri lehdille. Mies on myös entinen squashin ammattilainen. Kun hänellä aikaisemmin oli unelmana tehdä töitä squashin parissa, nykyisin hän piirtää sarjakuvia Suomen Squash-lehdelle. Taiteelliset inspiraationsa hän kertoo ammentavan jokapäiväisestä elämästä, luonnosta ja ympäristöstä yleensä. - Toivon, että kun katson esimerkiksi keittiön ikkunasta ulos, niin naapurini antaa minulle aihetta seuraavaan sarjakuvastrippiin. Matkalla kauppaan tai uimahalliin, aivoni työskentelevät jatkuvalla syötöllä. Marko sanoo, että hänen piirroksensa ovat aina syntyneet paperilla. Nykypäivänä modernin tavan kerrotaan olevan sen, että piirtää metallikynällä metallialustalle ja tiedot menevät suoraan tietokoneeseen. - Kun luen vaikkapa sanomalehteä, paperin rapina ja musteen tuoksu ovat minulle tärkeitä. Marko liittyi kesällä Jämsänkosken ’Kansainväliset Koskelaiset’ –seuraan ja aikoo ensi kesänä olla seuran mukana Saarenmaalla pelaamassa jalkapalloa. Seuraan kuuluvat mm. hänen isänsä Jussi Nakari ja kaikkien hyvin tuntema Jukka Virtanen. Kari Varvikko
9 11.9.2013 Herkkyyttä ja kauneutta Malminkartanossa - TAVOITTELEN TÖISSÄNI ilmaisun kauneutta, tasapainoa, harmoniaa sekä myös valoa ja voimaa. Kuitenkin sisältö maalauksissani on kaikista tärkein. Väri on ilmaisuni sisältö, mutta ilman valoa ei ole väriä, joten valo on kantava voima, sanoo nykyisin eläkkeellä oleva kuvataiteen maisteri, kuvataideopettaja Sirkka Raikamo, joka on ollut yli 30 vuotta myös taiteilija, kuvataiteen tekijä. Vuosi sitten Raikamo vuokrasi itselleen työhuoneen Malminkartanosta. Sen yhteydes- - Kuvan sommittelussa on töitteni tarina, yksityiskohdissa mielikuvituksen rikkaus. Kokonaisuuden tukena ovat sommittelun suuret linjat ja koko tunne-elämäni. Sirkka kertoo tavoitteenaan olevan viihdyttää ja viehättää, antaa katsojille positiivisia viestejä, herättää hyvää mieltä ja rauhaa. Näitä arvoja hänen mielestään tarvitaan hektiseksi muuttuneessa maailmassamme. Monissa Raikamon maalauksissa näkyy tunnetun ranskalaisen kuvataiteilija Jean-Ho- Liity sinäkin yhteiseen Kaarela-Seuraan! Liittyminen on helppoa: maksat jäsenmaksun 10 euroa yhdistyksen tilille NORDEA 100430-204303, ja jätät yhteystietosi. Lähetämme sähköpostitse tai postin välityksellä infoa tapahtumista ja alueemme tärkeistä asioista. noré Fragonardin vaikutus. Aistilliset, herkät, joskus ehkä pitsikästä utuisuuttakin henkivät teokset ovat arvoituksellisia ja myös erilaisia ulottuvaisuuksia sisältäviä oivalluksia. Sirkan ystävä, Antiikkia, antiikkia -tv-ohjel- Kari Varvikko PENTTI HAANPÄÄ (1905-1955) on kiistatta eräs maamme merkittävimmistä kirjailijoista, mutta silti hän oli myös kiistelty ja jonkin aikaa suurten kustantajien ja oikeistolehtien syrjimänä. Hänen kirjailija kuvaansa pyrittiin suorastaan väärentämään jättämällä useita poliittisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä novelleja ja kirjoituksia pois hänen kootuista teoksistaan ja eräistä novellikokoelmista. Haanpää nousi varsin nuorena 19-vuotiaana kirjallisuutemme eturiviin. Julkaistuaan muutaman lehtikirjoituksen ja novellin Nuoren Voiman liiton lehdessä sekä kirjallisuuslehti Tulenkantajissa hänen ensimmäinen varsinainen kirjansa novellikokoelma Maantietä pitkin ilmestyi WSOY julkaisemana 1925. Sitä seurasi 11 novellikokoelmaa, 8 romaania ja viimeiseksi jäänyt matkakirja – Kiinalaiset jutut, Otava 1954. Tämän lisäksi hän kirjoitti uransa aikana kaikkiaan noin 350 novellia, joista osa on edelleen kirjoissa julkaisematta. Matti Salminen on tehnyt todella mittavan salapoliisityön etsimällä arkistojen kätköistä eri lehdissä julkaistuja Haanpään juttuja, kirja-arvosteluja sekä henkilökohtaisia kirjeitä ja haastattelemalla Pentti Haanpään sukulaisia ja tuttavia. Näistä aineksista hän on koonnut mielenkiintoisen ja kattavan henkilökuvan kirjai- lija Pentti Haanpäästä ihmisenä. Pentti Haanpään tarina, (Into 2013) on syvällinen ja tarkkanäköinen kertomus ihmisestä ja kirjailijasta Pentti Haanpäästä oman aikansa kriittisestä havainnoijasta, joka puolusti johdonmukaisesti vähäosaisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Tämä on ensimmäinen kokonaisvaltainen Pentti Haanpään elämäkerta. Matti Salminen arvioi varsin kriittisesti aikaisempia ”puolielämäkertoja” mm. Otavan kustannustoimittaja Eino Kauppisen kirjoituksia ja toimintaa Haanpään sensorina sekä hänen jäämistön salaamista vuosikymmenten ajan. WSOY:lta Otavaan siirtynyt Eino Kauppinen jatkoi Haanpään kustannustoimittajana, kun kirjailija siirtyi Otavan leiriin. Kenttä ja kasarmi novellikokoelma ei kelvannut enää WSOY:lle, sen julkaisi vasemmistolainen Kansanvalta kustannusliike 1928. Romaanin Syntyykö uusi suku WSOY tosin julkaisi vielä 1937. Sen jälkeen Haanpää sai kirjojaan julki Gummeruksen kautta ja vuodesta 1940 alkaen Otava kustansi Haanpään kirjat alkaen romaanista Korpisotaa. Kokonaan Haanpäätä ei tietenkään voitu vaientaa 30-luvulla ja sotien aikanaan jolloin hän julkaisi juttujaan pääosin vasemmistolaisissa lehdissä. Kommunistilakien aikana pääosin sosdem-lehdissä, kirjallisuuslehdessä ja Tulenkantajissa sekä eri järjestöjen joulu- ja vappulehdissä, sotien jälkeen myös SKDL lehdissä. Sotien jälkeen Pentti Haanpään kirjailija- K A Pe 20.9. 20-vuotissynttärit Olympialaiset! TULE KISAAMAAN JA NAUTTIMAAN MAHTAVASTA KISATUNNELMASTA! Grilli kuumana! Lajeina: • Tikanheitto • Petankki • Punnusten kannattelu Sarjoina: • Naiset • Miehet Parhaat palkitaan! Illalla jatketaan karaoken merkeissä! ja valitaan paikan karaokemestari Klaneettitie 7, 00420 Helsinki Avoinna joka päivä 09-02 TOIVO KOTTARAINEN Haanpään kolmas tuleminen Akateemikko Paavo Haavikon mukaan ”vain kaksi kirjailijaa tässä maassa ansaitsee muistopatsaat: Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää”. L E - PU N N B sä on myös pieni näyttelytila hänen töilleen. Taiteilijan aiheet liittyvät kiinteästi omaan elämään, menneen ja nykyhetken vuorovaikutukseen pohjautuen perinteisiin henkilö-, asetelma- ja maisemamaalauksiin. masta tuttu Johanna Lindfors on todennut taiteilijan teoksissa muutoksen olevan puhuttelevimman ominaisuuden. Tämä pätee akvarelleista pastelleihin, ölyväreistä grafiikkaan ja kollaaseihin. Värisävyt ja teemat uudistuvat. Hahmot elävät ja muuttuvat. Raikamon taide on täynnä kokeilua ja hauskuutta. Se saattaa olla inhimillistä ja koskettavaa rappiotunnelmaa ja toisaalta eteeristä, unenomaista höttöä, johon voi upota. Parin viime vuoden ajan taiteilijan tekniikka on ollut pääosin kuvakollaasi ja öljy kankaalle. Kamera ja tietokone ovat hänen uusia ‘siveltimiään’. - Valokuvaaminen on ollut aina lähellä sydäntäni. Sommittelu on näkyvän kuvapinnan tärkein elementti. Kameran aukosta katsottuna kuvattava aihe saa uuden ilmeen. Kun kuvan siirtäminen kankaalle tuli mahdolliseksi, minulle avautui uusi kuvamaailma, kuten kävi 1800-luvun loppukymmeninä impressionisteille, jotka saattoivat käyttää uutta kamerakeksintöä hetkellisten kuva-aiheidensa apuvälineenä, Sirkka sanoo. Sirkka Raikamon töitä on yksityiskokoelmissa ja liikelaitoksissa mm. Kemissä, Helsingissä, Tampereella, Espoossa, Kajaanissa, Hämeenlinnassa, Pieksämäellä, Hangossa sekä Bostonissa, Nizzassa ja Brysselissä. Sirkan taidot ovat käytettävissä myös muotokuvan maalauksessa Luutnantinpolun ateljeessa. Puh. 044-3336132 sirkka.raikamo@suomi24.fi maine kasvoi uudestaan ja jatkui vielä hänen traagisen hukkumisonnettomuuden jälkeenkin. Mutta vasta Matti Salmisen perusteellisen työn jälkeen voidaan odottaa, että Haanpää nousee uudestaan sille paikalle maamme kirjallisuudessa, jonka hän ansaitsee Aleksis Kiven ja P.F Sillanpään rinnalla. Matti Salminen löysi arkistoista ja Pentti Haanpään jäämistöstä aikaisemmin julkaisematta jääneen novellikokoelman Ilmeitä isänmaan kasvoilla, jonka Into kustansi yhdessä Matti Salmisen elämäkertateoksen Pentti Haanpään tarina kanssa. Ilmeitä isänmaan kasvoilla novellikokoelma vie lukijan Haanpään 30-luvun pulakauden tunnelmiin ja osoittaa miten ajankohtainen tällainen kuvaus on jälleen talouslaman oloissa. Samalla se tuo esiin Haanpään mestarillisen kertojatyylin. Oiva Björkbacka Kerropas oikein repivä juttu. - Se on kilometri piikkilankaa. + Eukkosi ei taida olla kotona? - Ei, hän on huutokaupassa. - Paljonko luulet saavasi hänestä? + Maailman toiseksi lyhyin satu. - Olipa kerran kuningas, jolla oli sen pituinen se. Ja kuningatar sitä paitsi. + Kaksi ilotyttöä ryhtyi eräänä hiljaisena hetkenä keskustelemaan työstään. Toinen kysyi: - Miten sinä tälle alalle päädyit? Toinen mietti vähän aikaa ja sanoi: - No, kun minä kävin sen verran kauppakoulua, että huomasin istuvani markkinaraon päällä. + Minkä vuoksi ruotsalaisessa poliisiautossa toinen poliiseista on nainen? - Ettei syntyisi työpaikkaromansseja. + Miksi blondi ei puhu, kun hän harrastaa seksiä? 1. Koska häntä on kielletty puhumasta vieraille. 2. Koska olisi huonoa käytöstä puhua, kun suu on täynnä. + Mies sanoi naiselle: - Haluatko nähdä minun taikakelloni? - Mitä se tekee? kysyi nainen. - Se kertoo, että sinulla ei ole alushousuja jalassa. - Toi sun kellosi taitaa olla ihan romu, koska minulla sattuu olemaan alushousut jalassa. - Ai, no mun kellon täytyy olla tunnin edellä. + Miten kissasta tehdään lehmä? - Mene naimisiin sen kanssa.
10 11.9.2013 Terveyspalveluja LASSILAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Kauppakeskus on aikataulussa K aupintie 11 B, 00440 HELSINKI puh. 562 6093 Syyskuussa tarjouksessa Sebamed Deep Cleansing Foam 150 ml, puhdistusvaahto 9,70 € (13,60 €). Aqualan Plus perusvoide 200g 7,70 € (10,80 €). Multivita Magnesiumsitraatti 150 mg, 90 tabl. 11,90 € (15,35 €). Multivita Ascorbin 500 mg, C-vitamiinivalmiste, Isokannel 200 tabl. 13,00 € (16,20 €). Apteekki HYVÄN OLON MAAILMA Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 ONKO SINULLA JOTAIN HAMPAANKOLOSSASI? HAMMASLÄÄKÄRIT Leena Kontiola Elina Veltheim 5482 420 ? Avoinna ma-pe Konala, Riihipellonkuja 3 (vanha ostari) HAMMASLÄÄKÄRIT Leo Katz Lars Swanljung Marja Vana (suuhygienisti) Henrikintie 5 F, Hki 37 Ajanvaraus ark. 8-18, puh. 558 818 Paikallista palvelua - meillä olet hyvissä käsissä (09) 539 938 malminkartanonhammas.fi Puustellintie 4 KANNELMÄEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS URKUPILLINTIE 6-8 ? 563 5393 • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMIÄ • HIERONTAA • KELA-KUNTOUTUSTA • KOTIKÄYNTEJÄ HOITOJA HAMMASLÄÄKÄRI HLL Eero Auvinen • paikkaukset • juurihoidot • hammaskiven poisto • protetiikka • pienkirurgia Kannelmäen Hammaslääkäriasema Laulukuja 4 (Prismaa vastapäätä) P. (09) 566 0981 KAUPPAKESKUS KAARI avataan suunnitelmien mukaisesti lokakuun 17 p:nä kertoi HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi (kuvassa) tiedotusvälineille 21.8. pidetyssä ajankohtaisinfossa. Ja Niemi jatkoi: Kannelmäen Kauppakeskus Kaari tulee olemaan Suomen yhdeksänneksi suurin kauppakeskus. Sen sijainti on hyvä, sillä se on keskeisellä paikalla kahden suuren valtaväylän varrella. Alle viiden kilometrin säteellä asuu noin 205 000 asukasta ja lisäksi Kannelmäki on pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen vilkas solmukohta. - Mittava kiinteistöhanke alkaa olla valmis ja avajaisten valmistelu on täydessä käynnissä, jatkoi Matti Niemi. Sekä edelleen: Arviomme, että kauppakeskuksessa tulee asioimaan vuosittain noin 6.5 miljoonaa kävijää. Kauppakeskus Kaaren liikeala on 46 500 neliömetriä ja kokonaispinta-ala on 101 000 neliömetriä. Liiketarjonta on monipuolista, sillä jättimäisen Prisman ohella Kaaressa on kolmessa kerroksessa yht. noin 80 erikoisliikettä. Lisäksi on vielä uudenlainen Sokos-tavaratalo ja monipuolinen ravintolakylä. Myymäläsijoittelun loogisuuteen ja käytännöllisyyteen on panostettu korosti puolestaan kauppakeskusjohtaja Kaj Grahn (kuvassa, kuva: Pentti Runstén). Samoja tuoteryhmiä tarjoavat liikkeet sijaitsevat lähekkäin. Kaaressa onnistuu nopea ja tehokaa asiointi, mutta Kaareen saa tulla myös viettämään aikaa! Ajanvietto on siis otettu huomioon, sillä Kaaressa on yhteensä 12 tavintolaa ja kahvilaa, joista yhdeksän kuuluu viehättävään ravintolakylään. HOK-Elannon ravintoloiden lisäksi palveluita tarjoavat Arnolds Bakery&Coffeeshop, Hanko Sushi Leonidass suklaakahvila, määritteli Kaj Grahn. Kaikki lisätiedot löytyvät: www.kauppakekus.fi Toimitusjohtaja Matti Niemi käsitteli alkuvuoden liikevaihtoa ja totesi: HOK-Elannon alkuvuoden 2013 myynnin kehitys osoittaa konsernitasolla hyvin maltillista 2,3%:n kasvua, rahassa summaa €944.5 miljoonaa. Ruokakauppa on edelleen myös kasvanut myönteisesti, mutta käyttötavarakaupassa näkyvät myös pääkaupunkiseudun yleinen talouskehitys sekä kuluttajien varovaisuus. - Olemme viime vuosina vahvasti uudistaneet toimipaikkaverkostoamme palvellaksemme asiakasomistajiamme entistä monipuolisemmalla valikoimalla, totesi Niemi ja jatkoi: Heikentynyt tulos perustui mm. investoinneilla lukuisiin toimipaikkoihin. Näiden toimenpiteiden ansiosta olemme vahvistaneet markki- na-asemaamme päätoimialalla päivittäistavarakaupassa. Muistutan kuitenkin, että käyttötavarakauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa sekä ravintolatoimiala ovat kuitenkin suhdanneherkempiä aloja, joilla kuluttajien varovaisuus tuntuu. Viittaan vain yleisesti ensimmäisellä neljänneksellä tapahtuneisiin pääkaupunkiseudun joukkoirtisanomisiin. Juuri edellä mainituista syistä HOK-Elannon tammi-kesäkuun 2013 liikevoitto supistui €3.3 miljoonaa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Konsernin tulos vastaavasti ilman kertaluontoisia eriä oli €7.8 miljoonaa, v. 2012 oli €11.2 miljoonaa. Kaj Grahn kertoi lopuksi ennen tutustumiskierrosta, että on selvää liikenteen kasvu Kantelettarentiellä. Määrä tulee olemaan 20 000 autoa/ vrk. Pysäköintitilaa on kauppakeskusalueella 1700 autolle. Kaupunkisuunnitteluvirasto on jo hyväksynyt alueen katujen uudistus- ja laajennustyöt, mutta ne valmistuvat lopullisesti vasta v. 2017. Vihdin Otalammella on laatukustantaja Sahlgrens Förlag AB, ja usein suurkustantajien varjoon jää pienkustantajia, yms, joiden teoksilla on kuitenkin huomattavaa valtakunnallistakin sanomaa. Aikakautensa kuvaajana. Eräs sellainen on äskettäin ilmestynyt Brita von Troilin: ”Ryssät tulevat! Elämää Kuusankoskella toisen maailmansodanaikana”. Brita von Troil (1902-1988, o.s. von Haartman) avioitui 1920-luvulla Knut von Troilin kanssa, joka oli Kymi Oy:n varatoimitusjohtaja. Perheeseen syntyi tytär Misse 1922, sekä myöhemmin Pi (Britta) ja Trolle (Sten), joka äitinsä päiväkirjojen mukaan on laatinut teoksen käsikirjoituksen ruotsiksi, mikä siis on suomennettu. Ruotsinkielisenä kirja on ilmestynyt nimellä ”Bolsjevikerna kommer! Livet på en bruksort under andra världskriget” Brita von Troililla oli hyvä ote yhteiskuntaan ja mainio yleissivistys, mitkä jo antoivat päiväkirjamerkinnöille sekä havainnoille uskottavan taustan. Olihan Brita von Troil kuulunut Lotta-Svärd-järjestöön, mikä jo kuvasti kansalaisvastuuta aikana, jolloin eduskunta löi täysin laimin maanpuolustuksen: Kuitenkin juuri isänmaan selviytyminen Talvisodassa jäi ratkaisevasti Suojeluskunnan sekä lottien harteille. Sitä seikkaa on turha kiistää millään jälkiselityksillä. Brita von Troilin muistiinpanot alkavat ensimmäisestä päivästä syyskuuta 1939. Kirjoittaja kuvaa hyvin sen tunnelman, mikä tuli voimaan Euroopassa ja kaksi päivää myöhemmin lähes koko maapallolla. Näet huhtikuun lopulta 1939 suursiirtomaavallat Ranska sekä Britannia olivat päättäneet kukistaa Hitler-Saksan, mistä oli tullut vaarallinen kilpailija talouselämässä. Olihan Hitler jo vuosia aikaisemmin ilmoittanut kesäkuun 1919 Pariisin (Versailles) rauhan mitättömäksi, niin Saksasta oli hyvää vauhtia tulossa myös sotilaallinen suurvalta. Jo Saksan protestoidessa koko alkuvuoden 1919 kohtuuttomia rauhanehtoja vastaan, mihin kritikointiin yhtyi myös melkoinen joukko kansantaloustieteen kansainvälisiä asiantuntijoita. Eräiden jopa suoraan sanoessa, että nöyryyttämällä sekä köyhdyttämällä Saksa, hankitaan ainekset seuraa- vaan suursotaan. Kun kirjoittaja vie lukijaa sitten syyskuusta 1939 eteenpäin, niin täytyy ihmetellä kirjoittajan monipuolista havaintokykyä. Juuri näissä kerrotuissa kymmenissä yksityiskohtien avaruudessa on tietoa tämä hetken ja tuleville kirjan lukijoille. Esille tulee näet paljon sellaista, mihin teokset 73 vuoden aikana eivät ole ottaneet näin tajuttavasti kantaa. Niinpä huomataan, että junamatkat olivat mahdollisia sotien aikana sukulaisten luo, suoranaista hätää ei ollut vielä Talvisodassa esim. elintarvikkeiden vuoksi. Samoin kuin saatiin ensimmäiset suurvoitot 1939 joulukuun toisella viikolla esim. Tolvajärvellä ja pian Suomussalmella, huomattiin, että Suomen täystuho on kaukana. Eikä mitään syyskuun 1939 Puolaa tapahtuisi Suomessa, kun kahden suurvallan valloitus toi antautumisen myötä hirvittävän vainon. Todetaan vielä teoksen myönteisestä sisällöstä, että esim. Talvisodan kolme viimeistä päivää (1113.3.1940) on kerrottu pikkutarkasti Kuusankosken-Kouvolan näkökulmasta, sillä juuri 11.3. neuvostokoneet pommittivat, mutta kokivat tappioita. Sitten 12.3. oli koko Etelä-Suomessa runsas lumisade, mikä esti vihollisen ilmatoimintaa! Samoin osuva on kuvaus juhannuksesta 1944, sillä sen kolmen päivän sateet muistavat tuolloin eläneet, sekä ne alhaiset päivälämpötilat, mitkä olivat vain 8-11 asteen välillä. Kyseessä oli 1900-luvun kylmin juhannus Suomessa, jopa yöllä Kannaksella satoi sotilaiden niskaan räntää. Myös saa Jatkosota arvokasta näköalapaikan huomiota ja niin vaikkapa Syvärin rintamalta tai juuri Kuusankoski-Kouvola alueelta. Kouvolahan oli sotiemme tärkein rautatieristeysasema. Vihollisen silmätikku. Sisällön herkkyydestä esimerkki. Kirjoittaja, samalla reserviläisen aviopuoliso, osaa kertoa (s. 144) miehensä Knut von Troilin saamasta luottamustehtävästä, mistä tämä epämiellyttävyyden vuoksi ei pitänyt, eikä viihtynyt siinä. Kun itse muistan nuo ajat Kouvolasta, selitys on looginen. Kirjan ulkopuolelta mainitsen, että Päämaja nimitti luutnantti Knut von Troil´n 22.8.1941 Pohj-Kymen Sk-piirissä sen Kenttäoikeuden syyttäjänvirkaan. On Knut von Troilin mielialalle kaksi selitystä. Suurten kansallisten asiain mies ei voinut kuvitella, että kansakunnan taistellessa olemassa olonsa puolesta, kotirintamalla esiintyy niin paljon sotilaiden varkausjuttuja sekä jatkuvasti käpykaartilaistapauksia. Mitkä oli kuitenkin käsiteltävä Kouvolan Kymen Lukossa istunnoissa. Toinen suurempi, vakavampi ryhmä oli alueella neuvostoarmeijan lähettämät kymmenet kiinnisaadut desantit, joille lähes poikkeuksetta jouduttiin antamaan kuolemantuomio. Nuoret neuvostomiehet olivat käytännössä täysin kouluttamattomia, siviiliasuissa, hampaisiin asti aseistettuja, mutta harjoittamassa Suomessa pahantekoa. Näistä lähes kaikki jouduttiin teloittamaan. Tuomaritkin joutuivat mielessään pohtimaan, miten suurvalta saattoi syöttää lähes varmaan kuolemaan omia miehiään! Eikö todella siellä annettu arvoa ihmiselämälle, jos desantteja uhrattiin vain sen vuoksi, että vastapuoli joutui laajoihin takaa-ajoihin. Mikä jahti sitoi esim maanviljelystöistä otettuja isjoukkoja. Istunnot olivat suljettuja, eikä tietenkään syyttäjä keskustellut asiasta syvällisemmin kotioloissa. Päämajan korkeimman lakimiehen, Kekomäen tarkastuskertomuk- sissa Knut von Troilista ei ole moitteen sijaa! Esimerkkinä heinä-elokuun 1941 DC-3:lla tuotu 12 miehen laskuvarjojoukko Elimäki-Loviisan itäpuolialueelle, mitä oli takaa-ajamassa 600 is-miestä ja huollossa oli 120 lottaa. Kaikesta teoksen 300:sta sivusta voi sanoa, että vähänkin isänmaan historiasta kiinnostuneen kannattaa elää uudelleen viime sotiemme päivät, sillä kyseessä oli valtava kotirintaman selviytymistarina. Jos lukija törmää ilmeisesti itselleen lähes outoihin nimiin, niin kirjan lopussa on hyvä henkilöhakemisto. Tiedämme kuka kukin on! Vielä myönteistä. Kirjan kuvasivut ovat kerronnan tasalla eli sotavuosiin sekä kirjan henkilöihin että tapahtumiin liittyviä. Tämän antoisan kirjan johdosta yleisviesti. Kirjastojen on syytä hankkia tämä Brita von Troilin avartava yhteenveto kulumaan lukijain käsissä. Niin paljon täsmätietoa kirjassa on, kuten miltä pommitettu Helsinki näytti, kun tehtiin sukulaisvierailuja! Ellette sitten osta sitä kirjakaupasta! Kun kustannusliike Sahlgrenilla on useita historiaamme liittyviä kirjoja, niin täsmätiedot löytyvät: www.sahlgrensforlag.fi. Tiedustelunumero on: 09-2244 104. Tänä vuonna 70 vuotta toiminut Kustannusliike Tammi ei tarvinnut mitään tekaistua tunnelmaa torstaina 8.8. julkaistessaan Leena Lehtolaisen uusimman Maria Kallio-dekkarin ”Rautakolmio”, sillä aikaisempien 11 Maria Kallio-kirjan maine oli takaamassa Palacen näköalakerroksessa ”elämää suuremman päivätyön mittaamisen”. Rautakolmio on siis Marja Kallio-kirja n:o 12. Esittelysanoissaan Outi Mäkinen totesi Leena Lehtolaisen olevan tunnetuimman suomalaisen rikosromaanikirjailijan ja Maria Kallion taival on myös merkittävä, 20 vuotta. Edelleen Mäkinen mainitsi, että Leena Lehtolaisen teoksia on myyty 29:lle kielelle ja pelkästään Maria Kalliota 28 kielelle, tv-oikeuksineen. Kirjan julkistamispaikaksi oli valittu Palacen upea näköalan Eteläsataman merialueelle siksi, että tästä saa jo käsityksen suomenlahden maisemaan. Sen saariin ja laivaväyliin. Kun kirja avattiin, niin kävi ilmi, että Rautakolmion tapahtumat liittyvät Inkoon saaristoon, missä sunnuntaikalastaja löytää Haraholmin rannasta kaksi ilmeistä murhauhria. Toinen on tunnettu ruotsinkielen naisaktivisti, mutta miten samassa paikassa on kuolleena myös entinen vankilakundi? Paikallispoliisi hoitaa aluksi tutkintaa ja tämä huomaa Kallion ilmestyttyä Marialla olevan yhteyttä vuosien taakse ex-rikolliseen. Siinä onkin tässä lukijalle alkupalat. Kuvat Pentti Runstén. Pekka Vanhala
11 11.9.2013 Toisinajattelija Toisinajattelija SANAN JA RUKOUKSEN ILTA su 15.9. klo 17 kirkon kappelissa. Toivo, joka kantaa. Rukousta eri tavoin, seurakuntalaisen puheenvuoro ja laulua. KIRKON AVOIN AAMUPYSÄKKI ti 17.9. klo 9.15 (huom. aika) kirkon kappelissa aamuehtoollinen ja sen jälkeen aamiainen (hinta 1 €) seurakuntasalissa. LUOTTAMUKSEN MESSU ke 25.9 klo 19 kirkossa. Tunnelmallinen hiljaisuuden ja Taizé-laulujen messu. VANHUSTEN KIRKKOPYHÄN MESSU su 29.9. klo 10 kirkossa. Tule kirkkoon yhdessä jonkun tutun vanhuksen kanssa. Kuljetusapua tarvitseville järjestetään mahdollisuuksien mukaan invataksikuljetus. Tied. Tuula Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841. MIKKELINPÄIVÄN PUUHAMESSU su 29.9. klo 16 kirkossa. Puuhapisteet avautuvat klo 15.40. Pienten kuoro Kannelnaperot laulaa. VIRRESTÄ VOIMAA su 6.10. klo 18 kirkossa. Kirkkaat riemun äänet soivat. Niilo Rauhalan virsiä. Holman veljekset, Anne Myllylä ja Aili Raitavuo. MIEHILLE SANAN JA KUNTOILUN ILTA tiistaisin klo 18. Kokoonnutaan Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, keskustellaan ensin päivän aiheista Raamatun pohjalta ja klo 19 lähdetään lenkille kävellen tai pyöräillen. Ryhmä on avoin kaikenikäisille miehille. Vetäjänä Matti Turunen. TYTÖILLE JA POJILLE • Kerhotoiminta käynnistyy ma 23.9. alkavalla viikolla. Kerhoesitteitä kouluista ja Paikasta (Kauppakeskus Kaari, -1. krs.). Netissä tietoa ja ilmoittautuminen seuraaviin kerhoihin ma 9.9. klo 15 alkaen mestat.fi/mestat/kannelmaki/ tytot-ja-pojat: - 1.–3.-luokkalaisten Pikkukokkis Nurkassa Kannelmäen kirkolla, ti klo 17–18.30. - Tanssikerho ala-asteikäisille tytöille Jennyssä, Beckerintie 9, to klo 16–17, syksy 25 €. - 4.–6.-luokkalaisten Kokkis Nurkassa to klo 17–18.30. • Nurkan avoimet ovet ke klo 14–16. • Kymppisynttärit su 6.10. klo 14–16 Huopalahden kirkolla. Kutsut lähetetään syyskuussa seurakuntamme kympeille. • Syysleiri ala-asteikäisille Korpirauhassa 8.–10.11. Ilm. lokakuussa. Tied. Pekka Haanpää, p. 09 2340 3851, pekka.haanpaa@evl.fi PERHEIDEN TOIMINTAILLAT maanantaisin klo 17.30–19 Jennyssä. Leffoja, kokkausta, retkiä. Tarjolla iltapalaa. Tied. lastenohjaaja Sanna Lång, p. 09 2340 3861 TENAVATUOKIOT 2,5 v. täyttäneille lapsille Paikassa (Kauppakeskus Kaari, -1. krs) keskiviikkoisin klo 14–15 ja klo 16.30–17.30. Käydessäsi ostoksilla voit tuoda lapsesi tunnin ajaksi toiminnalliseen parkkiin. Tied. Marjo Visa, p. 09 2340 3803. Kannelmäen seurakunta, Vanhaistentie 6, 00420 HELSINKI, p. 09 2340 3800, www.helsinginseurakunnat.fi/kannelmaki, www.facebook.com/kannelmaenseurakunta Älä nuku pommiin NUKU POMMIIN on hiukan vaarallinen kappale hyräiltäväksi, varsinkin lentoasemalla. Saattaa olla että kun kone lähtee, niin hyräilijä on vielä tiukkailmeisten turvallisuusvirkailijoiden kuulusteltavana. Jos nyt joku ei muista, niin kappale on vanha Kojon euroviisukappale. Kojo taas on raspikurkuksi mainittu laulaja Helsingin Töölöstä. Samassa koulussa olleena satun tietämään että raspikurkun kehittämiseen on tarvittu huomattavaa paneutumista erilaisiin paheisiin jo varhaisteini-iässä. Snowdenin paljastusten myötä on nyt viimeistään käynyt ilmi, ettei kappaleen sanojen käyttö ole oikein hyvä idea sähköpostiinkaan kirjoitellessa. Saattaapi nousta tie pystyyn immigraatioupseerin kanssa yritettäessä matkustaa Vapauden kehdoksi mainittuun maahan. Jättimäiset datan murskaajat pusertavat ilmoille salaiseksi luokitellun tiedon jokaisesta vaarallisesta yksilöstä, joka p-sanaa turhaan käyttää. Sähköposti ei ole lähettäjän ja saajan välinen asia, vaan kolmen kauppa. Eikä puheentunnistuksen tekniikkaa ja kielen kääntökoneita Gluteeniton Konditoria ole kehitelty omaksi mukavuudeksemme, vaikka voimmekin nauttia näiden tuotteiden alkeisversioista. Todelliset käyttäjät istuvat vartioiduissa huoneissa ja kuuntelevat urdun ja bakshiisin kieliä ja tunnistavat sieltä juuri esimerkiksi tämän Kojon kappaleen sanoja. Ahaa! Urdunkielinen versio Kojon laulusta paljastaa mahdollisen terroristin. Tästä on vain pieni askel lähettää lennokki tappavine lasteineen ottamaan pois päiviltä jälleen yksi terroristi. Valituslupaa kenttäoikeuden päätökselle ei ole. Hyräilijä ei todennäköisesti edes tiedä, mikä häneen iski. Mutta mitäs käyttävät p-sanaa. Puheentunnistusta tarvitaan puhelimien kuunteluun. P-sana tunnistetaan yhtä hyvin puhutussa kuin kirjoitetussakin muodossa. Ja taas lennokki lähtee matkalle. P-sanaa voidaan tietenkin yrittää kiertää. Esimerkiksi lause: Tulethan ”viettämään” ”isoäidin” ”syntymäpäivää” ”meille”, ja muistathan ottaa ”lahjan” mukaasi tarkoittaa tietenkin hanketta Valtiopäivätalon räjäyttämiseksi. Tämä voidaan päätellä siitä, että toinen puhujista on jossain aiemmassa puhelussa käyttänyt Avoinna Ma-Pe 10.00-16.30 Puh./tilaukset 040 570 9779 Konala, Riihipellonkuja 3
! " # $ $ $
%&' '% ()& ( * (#% ()& ( * ! " # +
, -
. /
0
'
Tanotorvi Facebookissa! www.facebook.com/Tanotorvi Osallistu ja vaikuta! Esko Karinen PALVELEVA KUKK AKAUPPA Kannelmäen ostarilla Kakkutupa Arkeen ja Juhlaan p-sanaa, ja puhujan kaikki kontaktit on asetettu erityistarkkailuun. Jos tämä kuulostaa kaukaa haetulta, niin sopii muistella, mitä Tukholman poliisimestari sanoi aikoinaan kurdien ”juhlista”; ne tarkoittivat tietenkin Palmen murha-aietta. Snowdenin paljastusten mukaan pelkästään väärään numeroon soittaminen voi antaa syy asettaa henkilö tarkkailun alaiseksi. Tavallinen henkilö ajattelee tietenkin: ”Kun en ole tehnyt mitään, minulla ei ole mitään pelättävää”. Tämä on virheellinen luulo, kaikilla on syytä olla huolissaan siitä, että joutuvat mustalle listalle, oli syytä tai ei. Kannattaa varmuuden vuoksi panna päätä kumaraan ja välttää kaikkea huomiota kiinnittävää, varsinkin p-sanan käyttöä. Olemme samassa tilanteessa kuin Kennedyn salamurhan jälkeen. Pahat voimat ovat voittaneet hyvät voimat, ainakin tilapäisesti ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus näyttää synkemmältä kuin tarvitsisi olla. Vuosi 1984 on täällä tänään, isoveli valvoo. Cardella K U K K A Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki puh. (09) 537 087 Kukkien lisäksi paljon lahjatavaraa! Avoinna ma-pe 9-18, la-su 9-16 Kukkien sidontaa käsillä, joissa on tunteet. Kukkien kuljetus- ja välityspalvelu Eläkkeellä oleva SoTe tutor EEVA PESONEN! Etsin Sinua! Olen ent. oppilaasi SARA. Käy Tanotorven toimituksessa, niin saat yhteystietoni, TAI jos joku tuntee Eevan, kertoisi ilmoituksesta hänelle. Kaarela-seuraa tukevat: Kaarela-Seuran yhteisö-/ tukijäseniksi ovat liittyneet Tanotorvi on Kaarelan ja ympäristön kulttuuri- ja kotiseutulehti. Se on perustettu vuonna 1964. Painos 28.000 kpl Lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin talouksiin. Jakelualue: Kannelmäki, Hakuninmaa, Maununneva, Malminkartano, Konala, Pitäjänmäki, Lassila, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga. Nippujakelu: Myyrmäki, Kaivoksela. Jakelu virastoihin: alueen kirjastot ja Helsingin kaupungin virastot. Julkaisija: Kaarela-Seura r.y. Ilmoitusmyynti/Sivunvalmistus: Eepinen Oy Puh. 5308 1990 Päätoimittaja: Kari Varvikko, 0400 447 507 E-mail: tanotorvi@eepinen.fi Osoite: Klaneettitie 11 00420 Helsinki Toimitusneuvosto: Professori Seppo Lindy MKT Heikki Majava Fil.tri Heikki Tuurala Toimittaja Kari Varvikko Valt.maist Jauri Varvikko Ilmoitushinnat: Tekstissä: 1,10 /pmm Takasivu: 1,30 /pmm Paino: Sata-Pirkan painotalo Oy, Pori Jakelu: Jakeluexpert Oy Hankasuontie 3, 00390 Helsinki Puh. 5615 6400 http://hjex.fi/jakelupalaute Kannelmäen Srk Heka-Kannelmäki Kulttuuriyhdistys Perspektiivi Vastaukset tusina-aivoille 1 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Poika Keinua, huojua Kuntoisuusloma Auto Häpyhuulet Onni, tuuri Alle 12-vuotias tyttö Tupakka Makeiskauppa Saituri Palella Erotuomari Seuran jäsenille alennuksia antavat: Kukkakauppa Cardella Parturi-kampaamo Hiuspaja Ravintola Villihanhi Kannel Café Pallogrilli PALLOGRILLI • Suomalainen ruokaravintola • Kauppakeskus Ristikko Ajomiehentie 1, Konala Avoinna ma-pe 10-20, la 10-16 Puh. 045-2765888 Tällä kupongilla 10% alennusta. Leikkaa irti!
Hyvät neuvot ovat kalliit, mutta Omalta Välittäjältäsi saat ne ilmaiseksi. Kun olet vaihtamassa kotia, ota avuksesi Oma Välittäjä. Häneltä saat monia kullanarvoisia vinkkejä. Hän myös opastaa ja valvoo etujasi asuntokaupan kaikissa vaiheissa. Oman Välittäjän löydät asuntomyymälästämme tai kiinteistomaailma.?/oma Kiinteistömaailma Kannelmäki Kaarelan Kodit Oy Kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki Puh. 010 622 4300 kannelmaki@kiinteistomaailma.fi Etelä-Haaga LHK-Invest Oy Kauppalantie 24, 00320 Helsinki Puh. 010 622 4500 etela-haaga@kiinteistomaailma.fi Maire Alenius 050 366 9136 Tuija Nylander 050 554 9977 Virve Rannela 050 412 9392 Mervi Hämäläinen 050 361 5959 Pekka Korhonen 050 401 8778 Tommi Näsiaho 050 468 2808 Suvi Vauramo 050 380 9930 Seija Lammi 044 731 6000 Tuomas Hinkkuri 040 565 2755 Anneli Pesonen 050 369 4488 Monica Sjö 044 740 4466 Sari Lindroos 044 747 0022 Simo Lehtonen 050 595 2625 Heikki Liinpää 050 593 7777 Jarmo Kettunen 050 564 3388 Konala Länsi-Helsingin Huoneistot Oy Ristikko, Ajomiehentie 1, 00390 Helsinki Puh. 010 622 4555 ristikko@kiinteistomaailma.fi Puhelun hinta kiinteän verkon liittymistä on 0,0821 €/puh + 0,059 €/min, mobiiliverkon liittymistä 0,0821 € + 0,169 €/min. Marika Jääskeläinen 044 731 6060 Välityspalkkioesimerkki: Varma 1200 € + 4, % velattomasta kauppahinnasta DVLDNLUMDNXOXW 0LQLPLpalkkio 00 € +LQQDW VLVÀOWÀYÀW DOY Q www.kiinteistomaailma.fi