ISSN 0780-7090 http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi 34.vuosikerta 5 /2016 FINCUT-leikkurit vaativaan käyttöön *** Teräsrakenteiden CE-merkintä *** Hallituksen kärkihankkeet kannustavat naisten yrittämistä FINCUT-leikkurit vaativaan käyttöön *** Teräsrakenteiden CE-merkintä *** Hallituksen kärkihankkeet kannustavat naisten yrittämistä Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi puolijohdeteknologian kehittäjän *** Finnester Coatings valmistaa maailman ainoana standardit täyttävää matkustajavaunujen ulkomaalia Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi puolijohdeteknologian kehittäjän *** Finnester Coatings valmistaa maailman ainoana standardit täyttävää matkustajavaunujen ulkomaalia
2 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Teollisuuden Näytelehden internet -palveluosoitteisto www.laakeri-center.fi www.satateras.fi/ www.tukituote.fi www.zeiss.fi www www www www www.teijo .teijo .teijo .teijo .teijovi vi vi vi vivvvvver er er er erk.f k.f k.f k.f k.fiiiii Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi www.solmaster.fi
Teollisuuden Näytelehti 3 Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi TERÄKSENVAHVA TEOLLISUUDEN PYÖRÄHDYSKAPPALEET · Levyn taivutus aina 150mm ainevahvuuksiin saakka VAHVALEVYTUOTTEET · Säiliöt, siilot ja paineastiat, myös ruostumattomasta teräksestä · Offshore-tuotteet TEOLLISUUDEN MATERIAALINKÄSITTELYLAITTEET http://www.ikp.fi IKP Group Oy Sahatie 4, 91100 Ii Puh. 010 778 0700 TOIMITTAJA JO VUODESTA 1980 IKP SERVICE OY · Laitosja laiteasennukset, laitehuolto ja kunnossapitopalvelut YRITYKSEN LAATUSERTIFIKAATIT · ISO 9001, ISO 3834-2, PED Module G, EN 1090-2 (EXC3), OHSAS 18001 Hallituksen kärkihankkeet kannustavat naisten yrittämistä Hallitus päivitti yrittämistä ja työllistämistä edistäviä kärkihankkeitaan. Tavoitteena on luoda 110 000 uutta työpaikkaa ennen muuta yrittämistä kannustamalla. Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander ja toimitusjohtaja Marju Silander pitävät hallitusohjelman kärkitavoitteita hyvinä linjauksina. Näitä ovat julkisen talouden suitsiminen, sääntelyn purkaminen ja veroruuvin höllääminen, josta esimerkkinä on yrittäjävähennyksen voimaantulo vuoden 2017 alusta. Liitto pitää naisten yrittämistä ja työllistämistä tukevina linjauksina myös nyt tehtyjä päätöksiä, joissa helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja parannetaan itsensä työllistäjän sosiaaliturvaa. Koska uudet työpaikat ovat syntyneet viime vuosina pk-yrityksiin ja pienyrityksiin, on hyvä, että nyt kokeillaan yksinyrittäjän tukipakettia laajentamalla työttömyysetuuksien käyttöä esimerkiksi palkkatuen tai starttirahan avulla. Positiivista on myös se, että rekrytointi voi tapahtua avoimilta markkinoilta, Estlander painottaa. Silanderin mukaan itsensä työllistäjien sosiaaliturvaan on jo korkea aika hioa parannuksia. Palkkatyön ja yrittämisen välissä liikkuminen on jatkossa yhä yleisempää ja siksi on välttämätöntä, että työttömyysturvajärjestelmään tehdään selvityksen pohjalta tarvittavia muutoksia. Tärkeätä on myös, että sivutoimisen yrittäjyyden aloittaminen työttömänä sujuvoittuisi. Tämä kannustaa ihmisiä omatoimiseen ja aktiiviseen uuden työn luomiseen. Myös innovaatioja palveluseteli mahdollistavat liiton mukaan sen, että pk-yritykset pystyvät kehittämään palvelujaan. Suurimpana rakenteellisena uudistuksena liitto pitää kuitenkin vauvalaskun eli vahemmuudenkulujen tasaamista sekä työpaikkasopimisen ja Viron veromallin edistämistä. Sipilän hallitus on tehnyt päätöksen äidin työnantajalle maksettavasta kertakorvauksesta. Se on askel oikeaan suuntaan, kun ottaa huomioon, että yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 17 000 euroa, Estlander vahvistaa. Marju Silanderin mukaan rohkaisevaa yrittäjyysja työllisyyspaketissa on se, että nyt päätetyt lisätoimet on suunnattu mikroja pk-yrittäjyyden tukemiseen ja ne mahdollistavat kaikkien halukkaiden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen. 16-5-3-1-2
4 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Bitfactor on vuoden 2015 oululainen startup Oulu on kansainvälisen tason teknologiakeskittymä, jossa riittää menestyviä yrityksiä ja huipputason osaamista. Alueelle on viime vuosina perustettu lukuisia uusia yrityksiä, ja tänne on sijoittunut myös useita monikansallisia toimijoita. Positiivinen vire ja uusien toimijoiden kiinnostus Oulua kohtaan pohjautuu alueen kiistatta kovaan kansainvälisen tason teknologiaosaamiseen. Oulu tarjoaa kaikki mahdollisuudet rakentaa menestystä, olipa kyseessä sitten paikallinen tai alueelle muualta sijoittuva tekijä. Täällä kannattaa olla ja tänne kannattaa tulla kauempaakin! Bitfactorin juuret ovat tukevasti Oulussa, mutta halu kasvaa ja kansainvälistyä on suuri. Tähtäimessä on kasvattaa jo olemassa olevaa toimintaa Helsingissä, muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Bitfactor onkin päässyt todistamaan osaamistaan kansainvälisillä kentillä muun muassa Qt-kumppanuussopimuksen kautta, jonka myötä Bitfactorista tuli virallinen The Qt Companyn palvelukumppani. Tehdyt investoinnit palveluportfolioon alkavat myös kantaa hedelmää. Bitfactorin palvelutarjooma on monipuolistunut kattamaan ohjelmistokehityksen lisäksi myös käyttökokemusja käyttöliittymäsuunnittelupalveluita, sekä big data ja analytiikan osaamista. Palveluportfoliomme onkin yrityksen kokoon nähden laajuudessaan ainutlaatuinen Suomessa. Bitfactor haluaa auttaa asiakkaitaan menestykseen ja pyrkii tarjoamaan parempia palveluita kaikenkokoisille yrityksille niin Oulussa kuin myös etäisemmillä kohdemarkkinoilla. “Palkinnon ja tunnustuksen taustalla on useita tekijöitä. Haluammekin kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja työntekijöitämme, joiden avulla olemme menneet eteenpäin yhdessä. Bitfactorin osaajat, tämä on erityisesti teille!”, toteaa toimitusjohtaja Antti Pelkonen. Bitfactor ei ole vain yksi ohjelmistoyritys muiden joukossa. Perustamisestaan asti Bitfactorilla on uskottu, että keskeiset päämäärämme, paras asiakaskokemus ja paras työpaikka, voivat toteutua vain yhtä aikaa. Paras asiakaskokemus saavutetaan ainoastaan kokeneimpien ja osaavimpien ihmisten avulla, jotka vastaavasti sitoutuvat vain parhaaseen työpaikkaan. Tänäkin päivänä tämä ajatusmalli ohjaa jokaista liikettämme, minkä vuoksi Bitfactor on kasvanut muutaman hengen pienyrityksestä jo yli 70 ohjelmistoalan asiantuntijan yhteisöksi. 16-5-4-1-2 Vuoden 2015 oululainen Start Up -palkinnon saanut Bitfactor Oy kiittää BusinessOulua ja Oulun kaupunkia saamastaan tunnustuksesta. Tunnustus kertoo osaltaan siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja kannustaa työskentelemään yhä kovemmin menestyksen ja seutukunnan eteen. Pidämme tätä palkintoa tunnustuksena avoimelle toimintakulttuurille, hyvinvoivalle työyhteisölle ja yleisesti hyvälle meiningille. Olemme palkinnosta aidosti otettuja. Kiitos Oulu!
Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: Isojoen Laitevalmiste Oy / Esa Hernesharju Sangen Oy / Mikko Ahokas Bitfactor / Antti Pelkonen Agnico Eagle / Mikko Korteniemi Stora Enson Veitsiluoto/ Juha Mäkimattila Quva Oy / Emil Ackerman Sick Oy, Ingersoll Rand, Finnester Coatings, Oscar Software, Cajo, Tiedeakatemia jne. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs. 24100 SALO Puhelin:(02) 7318 373 Telefax:(02) 7318 372 e-mail: toimitus@tn-lehti.fi http://www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Teollisuuden Näytelehti Hallituksen kärkihankkeet kannustavat naisten yrittämistä....s.3 Bitfactor on vuoden 2015 oululainen startup....s.4 Tölkkien etiketöinti ilman lakkoja ja väriaineita....s.7 FINCUT-leikkurit vaativaan käyttöön....s.8 Suomi kiinnostaa malminetsijöitä....s.12 Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla....s.13 IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista....s.14 Sickin uusi microScan3-turvalaserskanneri....s.15 Teräsrakenteiden CE-merkintä....s.16 Ingersoll Randin uusi PowerStocket....s.18 Powerbox vahvistaa vaativien sovellutusten suunnitteluvalmiuksiaan....s.19 Finnester Coatings valmistaa matkustajavaunujen ulkomaalia....s.20 Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi puolijohdeteknologian kehittäjän....s.21 Moderniin taloushallintoon....s.22 Autot: Uusi Renault Espace....s.25 Suomalaiset lean-menetelmiä käyttävät yritykset menestyvät paremmin....s.27 Suomi tarvitsee metallien jalostuksen kasvuohjelman....s.28 Uusi Absorbica-liitosköysi turvaa korkealla liikkuvan....s.29 Sisällysluettelo 5 / 2016 Sisällysluettelo 5 / 2016 VTT ja Oulun yliopisto rakentavat kansainvälisesti ainutlaatuista teknologiaja pilotointiympäristöä, jossa yritykset ja tutkimusosapuolet voivat yhdessä kehittää uusia teollisen internetin ratkaisuja. Tavoitteena on edistää erityisesti PohjoisPohjanmaan alueen yritysten liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kehitteillä oleva teknologia-alusta yhdistää ensimmäisenä maailmassa teollisen internetin ydinteknologiat ja 5G-tietoliikenneratkaisut yhteentoimivaksi ympäristöksi. Se toimii palveluja tuotekehitysalustana sekä olemassa oleville että uusille yrityksille, jotta nämä voivat parantaa kilpailukykyään ja tehokkuuttaan uusilla, teollisen internetin mahdollistamilla innovatiivisilla palveluilla ja tuotteilla. Kehittämistoimet kohdistuvat neljään kokonaisuuteen. VTT:n vastuulla ovat kiinteistöjen teollisen internetin ja elektroniikkapilottituotannon äly-ympäristöt sekä teollisen internetin tietoliikenteeseen tarvittavat 5G-ratkaisut. Oulun yliopiston osuudessa Fab Lab -tilojen 3D-tulostusprosesseja kehitetään eteenpäin teollisuusrobotiikan ja anturoinnin avulla. "Investoinnin avulla pystymme luomaan uusia, joustavia ja hajautettuja teollisen internetin tuotantoratkaisuja ja digitaalisia palveluja dynaamisesti verkotetussa ympäristössä. Ympäristön käyttäjäkunta muodostuu laiteja järjestelmävalmistajista, palveluntarjoajista ja -tuottajista sekä loppukäyttäjistä", sanoo projektipäällikkö Marjaana Komi VTT:ltä. Teknologiaja pilotointiympäristö teollisen internetin palvelualustana -ympäristö on osa Hillahankekokonaisuutta. Päärahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Muita rahoittajia ovat Bittium, Exfo, Iilaakso, Inspector Sec, Oulun Energia, Oulun Moniasunnot, Pehutec, Suomen yliopistokiinteistöt, Valopaa ja YLE. Hanke tukee hallituksen Esineiden internet -ohjelmaa, ja sillä on lisäksi liityntäpinta Massadataanalyysija 5G-integraatiohankkeeseen. 16-5-5-1-2 Maailman ensimmäinen teollisen internetin ja 5G-ratkaisujen kehitysympäristö Ouluun
6 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Päätoimittaja Jouko Nieminen PÄÄTOIMITTAJALTA 16-5-6-1-2 Messukirjautumista ja hallituksen toimet Messuille kirjautuminen on asia, jolla on jo pitkät perinteet. Noin 30 vuotta taaksepäin se tapahtui täyttämällä kaavake. Nykyisin se käy tietokoneella hyvin kätevästi ja kaikki tiedot ovat siististi viivakoodien takana siis helposti luettavassa muodossa. Saako viivakoodia lukea kuka tahansa esimerkiksi messuilla? Kyllä saa, jos henkilö antaa siihen luvan, ja käsityksen mukaan niin useimmiten myös on tehty. Kun parikymmentä vuotta sitten Keski-Euroopassa otettiin sähköinen kirjautuminen, otettiin mukaan myöskin viivakoodit. Ei aikaakaan kun nuoret havaitsivat, että messuilla kiertäessä saa melkoisen määrän sähköposti osoitteita, joita oli kätevä myydä eteenpäin. Tuo lysti loppui kuitenkin yhtä lyhyeen kuin oli alkanutkin, kun viivakoodia luettaessa tietoon tuli vain kyseisen messun asiakasnumero. Sitten asiaa kehitettiin niin, että viivakoodit sijoitettiin tuon messuvieras kortin kääntöpuolelle, se taas johtui siitä, että lukulaitteet oli sijoitettu ohjaamaan kääntyvien puomiporttien aukaisumekanismia. Tuo oli myös hyvä ratkaisu, koska siinä viivakodissa oli jälleen kaikki messuvieraan itsestään antamat tiedot. Tämä oli hyvä kehitysaskel, koska messuosastolla käydessä ei tarvinnut kantaa mukanaan käyntikortteja, riitti kun vain vilautti korttia lukulaitteessa. Koska tämä menetelmä koettiin hitaaksi messuporteilla osa messujen järjestäjistä palasi käyttämään pelkkää asiakasnumeroa. Se on vahinko, sillä palvelumuotona messujen järjestäjät voisivat aivan hyvin vuokrata messujen ajaksi viivakoodien lukulaitteita, joilla voitaisiin lukea messuvieraan tiedot siinä tapauksessa, että hän kääntää kortin taustalla löytyvän viivakodin luettavaksi. Muulla tavoin sitä ei voi tietenkään lukulaitteella saada. Keski-Euroopassa vain näyttää olevan messuporteilla tänä päivänä aivan toisenlaiset ongelmat, eli ne jotka liittyvät terroristien seulontaan messuvieraiden massavirrasta. Se on asia, mihin ei taida helposti nopeuttavaa ratkaisua olla. Saksalla menee hyvin, koska siellä valtiovalta on tukenut yrityksiä palkkaamaan ulkomaankauppaa tekeviä henkilöitä. Olen esittänyt samaa asiaa, jo useamman hallituksen ministereille, mutta vielä ei ole tullut vastaan henkilöä, joka kykenee laskemaan, kuinka moninkertaisesti siihen laitettu raha tulee valtiovallalle takaisin. Erään vahvistamattoman tiedon mukaan Saksassa heidän tukitoimensa on tuottanut heidän valtiolleen tukirahat yli 2000-kertaisena. Ilmeisesti Suomen ei kannata ottaa Saksasta esimerkkiä tässäkään asiassa, sillä me kilpailemme Ruotsin kanssa siitä, kummassa maassa on kansalla kurjemmat olot, ja yllätys yllätys siinä kisassa Suomi on reilusti voitolla. Tässä uusin visioni, millä Suomi pääsee nopeasti pois ahdingosta. Hallitus tekee asetuksen, jolla eläkevakuutusyhtiöt velvoitetaan kotiuttamaan seuraavan kolmen kuukauden aikana 10 miljardia euroa kotimaiseen käyttöön: Ulkomaille jää vielä yli 400 miljardia nopeasti kotiutettavaa rahaa, mikäli he eivät ole tuhlanneet kaikkea tuosta 800 miljardin eläkkeitä varten kerätystä rahasta. Samalla tulee hallituksen tehdä päätös siitä, että ne eläkkeen saajat, joiden eläke on maksettujen verojen jälkeen alle 1000 euroa kuukaudessa nostetaan 1000 eurolla kuukaudessa. Tämä vain sen johdosta, että heiltä on leikattu eläkettä jo kahdesti ja veroja on nostettu useasti, jonka johdosta he elävät alle toimeentulorajan. Tämä on asia, jota jo kansainvälisesti hämmästellään. -Tämä on Suomen häpeä. Jos nuo kaksi korjausliikettä tehdään, niin valtion tulot lisääntyvät melkoisesti ja todellisen piristysruiskeen se antaa myös elinkeinoelämälle, tavalla, jota siellä välttämättä nyt kaivataan. Niiltä osin, kun rahaa yli eläkkeiden maksun jää, niin rahat voitaisiin sijoittaa suomalaiseen teollisuuteen tavalla, josta minulla on aivan omanlainen resepti olemassa, mutta siitä sitten seuraavalla kerralla. Katsotaan nyt ensin, onko pääministeri Juha Sipilä kyvytön hoitamaan Suomen pääministerin tehtäviä. Valtaa hänellä on todella riittävästi ja vielä hieman enemmän, mutta missä on nuo kyvyt tuon vallan oikeaan käyttöön.
Teollisuuden Näytelehti 7 Lasermerkintöihin erikoistunut Cajo Technologies ja Sangen Oy yhteistyöhön Tölkkien etiketöinti ilman lakkoja ja väriaineita voi mullistaa koko teollisuutta. “Näemme yhteistyössä paljon mahdollisuuksia. Olemme testanneet teknologiaamme Sangen Oy:n toimittamiin tölkkeihin ja tulokset ovat hämmästyttävän hyviä”, kertoo Cajon perustaja, toimitusjohtaja Niko Karsikas. Laserilla voidaan merkitä ja kuvioida myös terästä, puuta, lasia ja muovia. “Nämä kaikki mahdollisuuden kiinnostavat meitä”, kertoo Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas. Teknologia tuo rajattomia mahdollisuuksia sopimusvalmistukseen. Yritysten tavoitteena on suunnitella ja pilotoida teknologiaa tölkityslinjaston yhtenä osana. Projekti tähtää energiatehokkuuden parantamiseen ja ympäristömyönteisempään teknologiaan. Projektiin tullaan hakemaan rahoitusapua mm. Tekesiltä. Prosessin tulosten toimivuus voidaan osoittaa vain tarpeeksi suuressa mittakaavassa ja todellisessa ympäristössä. “Kustannuksiltaan tekniikka on jopa olemassa olevia teknologioita edullisempi. Vaikka tarkempia laskelmia ei ole tehty, niin on selvää, että jos lakat ja liuottimet voitaisiin poistaa jo tuotantovaiheesta, teknologia olisi ylivertainen ja ekologisesti paras vaihtoehto”, täsmentää Ahokas. Yhteistyö kahden pienen ja kasvuhaluisen yrityksen kanssa on äärettömän mielenkiintoista. “Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia räätälöityihin pieniin asiakaskohtaisiin tuote-eriin”, kertoo Sangen Oy:n markkinoinnista ja mainonnasta vastaava, Jami Teirikari. “Kustannustehokkuuden ja ekologisuustekijöiden lisäksi teknologiamme on prosessinopeudenkin puolesta erittäin kilpailukykyinen verrattuna nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Lisäksi laserkuviointi mahdollistaa aivan uuden totutusta poikkeavan tyylisuunnan myös tölkkien visualisointiin”, täsmentää Karsikas Suomessa tölkki on nykyään vallitseva pakkausmuoto. Maailmalla tölkkienvalmistus on lähes 300 miljardin euron business. Tölkinvalmistusta on pidetty vain suurten volyymien markkinana ja minimitoimituseränä on pidetty noin 250 000 -300 000 tölkkiä. Uusi laserkuviointiteknologia antaisi pienemmille tuotantomäärille uusia mahdollisuuksia myös tölkkipakkaukseen. 16-5-7-1-2 Sangen Oy Kaitoväylä 1 F 2, 90570 Oulu +358 40 502 5249 mikko.ahokas@sangen.fi
8 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Kotimainen koneenrakennus nosteessa FINCUT-leikkurit vaativaan käyttöön Isojoen Laitevalmisteen Esa Hernesharju, koneita ikänsä valmistanut mies, ei jäänyt laakereilleen lepäämään perunakonetuotannon saavuttaessa kyllästymispisteen Suomessa, vaan etsi Kippari-perunakone tuotannolle jatkajan, joka vastaa omalla pajallaan mm huolloista. Nyt Isojoen Laitevalmisteen koneet pyörivät tähtäimessä termiset levynleikkuu-koneet. Konepajassa valmistuu FINCUT-plasmaleikkureita mm. Ceboran-virtalähteillä. Koneet ovat kokonaisuudessaan omaa valmistetta. Hintalaatusuhteeltaan hyviä. Ja mikä parasta tuomme itse kaikki avainkomponentit maahan, joten varaosavarasto on kunnossa, myös huollot onnistuvat nopeasti ja joustavasti, Hernesharju kertoo. Vanhassakylässä alkoi koneja laitevalmistus vuonna 1988, alkuun toiminimellä. Tuolloin vanhassa perunakellarissa valmistettiin alussa perunalaatikonkääntäjiä ja pakkauskoneita, uusia malleja kehiteltiin 1-3 tuotteen vuosivauhtia aina Wectorscan konenäkölajittelijaan saakka. Vahvat perunakoneet ovat edelleen perunan viljelijöillä käytössä, ja 2006 oli ohjelmassa 15 erilaista tuotetta ja yli 900 valmistettua konetta. 2009 aloitettiin Wectorscan koneiden vienti Saksan markkinoille ja vuosina 20092013 Hernesharju kiersi Eurooppaa Wectorscan kuorma-autossa. Markkinat olivat todella haastavia ja kilpailu raakaa, suomalainen valmistaja joutui vetäytymään asemasotaan isojen poikien pelikentältä. Yrittäjänä Hernesharju haluaa nyt ensisijaisesti valmistaa koneita Suomessa suoraan suomalaisille loppukäyttäjille. Omaa konevalmistusta varten on aikoinaan valmistettu ja kunnostettu erilaisia työstökoneita ja leikkureita. Päätimme jo 2012 rakentaa oikeahintaisen, kotimaisen ja laadukkaan hienosädeplasman, joka toimii teollisuuskäytössä. Komponentit valikoituivat jo oman tuotannon aikoihin. Nyt laadukkaat avainkomponentit tuodaan maahan itse. Hintaetu tulee suoraan ostajalle. Fincut SD 16/32 on meillä vakiintunut leikkauskone, jota valmistetaan 3-5 koneen piensarjoissa ja varustellaan sopivalla plasmalla. Esa Hernesharju Isojoen Laitevalmiste Oy
Teollisuuden Näytelehti 9 Turku Rydöntie 12 A 010-4006710 Tampere Nuutisarankatu 14 A 010-3466699 www.laakeri-center.fi Piensarjavalmistus varmistaa tuotannon tasaisemman laadun. SD 16/32 (1500x3000mm levy) koneet ovat varustettuja Cebora-ilmaplasmalla tai Ceborahienosädeplasmalla. Cebora on leikkauslaatu & kustannus kilpailussa lyömätön. Koneiden kaikissa x y z liikkeissä käytetyt kuularuuvi/lineaarijohteet antavat leikkausratoihin nopeuden ja tarkkuuden, joihin ei plasmaleikkureissa ole totuttu. Ratkaisu mahdollistaa mm laserin vaatimien nopeuksien saavuttamisen. Tulevaisuuden visioissa on tarkoituksena valmistaa rinnalle myös isompia leikkureita sekä mahdollisesti kotimainen kuitulaser. Konepaja-messuilla Isojoen Laitevalmisteen osastolla oli esillä myös kotimaisen Corelase Oy:n valmistama 2kw kuitulaser-lähde. Konepaja-messuilla Isojoen Laitevalmisteen osastolla oli esillä myös kotimaisen Corelase Oy:n valmistama 2kw kuitulaser-lähde. Kuvassa TN-Lehden Jouko Nieminen, Corelasen Matti Närhi sekä Isojoen Laitevalmisteen Esa Hernesharju. Isojoen laitevalmisteella valmistuu piensarjassa mm. Fincut SD 16/32 leikkureita. Laitteiden avainkomponentit tulevat Euroopasta, Koko koneen valmistus pintakäsittelyineen ja kokoonpanoineen tapahtuu Isojoella, kuten koeajotkin.
1 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Maatalousyrittäjästä teollisuuskoneiden valmistajaksi on Isojoen Laitevalmisteen toimitusjohtaja Esa Hernesharjun historiaa. Maatilan pihapiiriin on kasvanut vuosien saatossa laajennusta toisensa jälkeen. Nyt konepajassa on kaikki tarvittavat toiminnot automaatiosta, koneistuksesta, pintakäsittelyihin ja kokoonpanoon. Kuvassa maalaamoa. -Isompia Fincut-leikkureita voimme toimittaa kunhan pitkäjyrsinkoneemme on asennettu ja otettukäyttöön. Tämä mahdollistaa esim. 12m X 4m leikkurin koneistamisen yhdellä kiinnityksellä, kertoo tj. Esa Hernesharju. Pitkäjyrsin.
Teollisuuden Näytelehti 11 Tutkimme mahdollisuuksia 2-8kw kuitulaserleikkurin valmistamiseksi, joka olisi tehokas, helppokäyttöinen ja edullinen leikkuulaadusta tinkimättä. Suomalainen 2Kw Fincut kuitulaser leikkuri 1500x3000 levylle voidaan myydä alustavasti jopa alle 250T eur. Miten se on mahdollista? Koneen ohjaustoiminnoista karsitaan kaikki hienoudet pois. Käyttö on verrattavissa hienosädeplasmaan; yksinkertaista ja selkeää. Valmistaja on muista riippumaton toimija, joka mahdollisen tuotannon alkaessa lisää toki väkeä ja tarvittaessa käyttää ympärillään olevia alihankkijoitakin. Mutta hinta-laatusuhde pidetään kohdillaan, jotta saadaan konekauppa käyntiin. Isojoen Laitevalmiste valmistaa Fincut-koneita ensisijaisesti suomalaiselle teollisuudelle. -Haluamme palvella suoraan asiakaskohtaisesti. Koneet ovat erittäin vankkaa tekoa. Rautaa ei säästetä, eikä myöskään komponenttien laadussa lipsuta. Nykyisellään hienosädeplasman saa noin 2-3 viikossa tuotantoajoon, mikäli kone on valmiina varastossa. Erikoiskoneet vaativat vähän enemmän aikaa, 4-8 viikkoa. Koneilla on avainlippu-tunnus, CEmerkitä sekä 2 vuoden takuu. Esa Hernesharju näkee konekaupan vilkastuvan. Konepaja-messut antoivat oivan sysäyksen koneja laiteinvestoinneille. Hyvä ajankohta ja mukavasti väkeä saanut tapahtuma antoi näytteilleasettajallekin hyvää palautetta, jopa yli odotusten. Suomessa arvostetaan Suomessa valmistettua konetta josta Hernesharju on iloinen. Laitevalmisteen omaan konepajaan valetaan betoniin kesäloma aikana käytetty pitkäjyrsinkone (X 16000mm) , joka modernisoidaan myöhemmin. Jyrsimellä saadaan koneistettua esim. (12 x 4M ) moduulirakenteinen leikkuri+imupöytä runko yhdellä kiinnityksellä. Koneistus työvaiheena on välttämätön, kun käytetään välyksettömiä lineaarijohteita. Tämä tuo erityistä kustannussäästöä myös koneen asennusvaiheessa työmaalla vähien lattia ankkurointien vuoksi. Isojoen Laitevalmisteen konepajassa on laaja konekanta, maalaamoineen ja kokoonpanoineen. Jo vuonna 1999 omaan käyttöön rakennettu 2x6m plasmaleikkuri on edelleen alkuperäisenä, jokapäiväisessä tuotantokäytössä Kippari tuotantoa jatkavassa pajassa. Isojoella valmistuu suomalaista laatua. 16-5-8-1-2
1 2 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Automation Assistant Oy on toteuttanut koneja automaatioprojekteja jo vuodesta 2003 lähtien. Asiakkaitamme ovat olleet teollisuusalan yritykset elektroniikan testausautomaatiosta aina isompien järjestelmien ohjauksiin. Pystymme toimittamaan projektit suunnittelusta aina valmiiseen tuotteeseen asti. Palveluissamme on myös robottisovellukset eri robottivalmistajien roboteilla. Ottakaa rohkeasti yhteyttä mikäli teillä on jokin automatisointiin liittyvä tarve. automationassistant.fi 0405523911 Suomi kiinnostaa malminetsijöitä Suomessa tapahtuvan malminetsinnän pinta-ala kasvoi viime vuonna Turvallisuusja kemikaaliviraston tilaston mukaan. Tämä on viite siitä, että toimijat ovat optimistisia Suomen maaperästä tehtävien löydösten suhteen. Malminetsijöiden tekemien kairausten määrä kuitenkin laski viime vuonna. Kaivosteollisuutta painaa tällä hetkellä metallien hintojen lasku. Potentiaalia Suomessa on, mutta uusien kaivosten perustamisia ei ole nähty vähään aikaan. Uudet kaivoshankkeet etenevät nyt malminetsinnän vaiheesta eteenpäin hitaasti. Suomea pidetään houkuttelevana kaivosteollisuuden investointipaikkana. Malminetsinnän kasvaminen on positiivinen signaali suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Metallien hinnat ovat syklisiä, ja jossain vaiheessa ne lähtevät taas nousuun. Malmia etsii Suomesta moni, tilaston mukaan kaikkiaan 42 yhtiötä viime vuoden aikana. Aktiivisia investointeja kaivostoimintaan on tehnyt niistä noin neljännes. Esiintymästä kannattavaksi kaivokseksi Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella tuotamme kultaa. Kullan hinta on ollut hieman mollivoittoinen, mutta lasku ei ole ollut yhtä jyrkkä kuin monen muun metallin kohdalla. Kullasta maksetaan nyt noin 1230 dollaria unssilta. Muiden kaivostoimijoiden tavoin myös Agnico Eagle etsii paraikaa uusia malmiesiintymiä. Olemme optimistisia esiintymien suhteen. Nykyinen pitkäikäiseksi arvioitu Suurikuusikon kaivos toimii vielä ainakin pari vuosikymmentä. Jotta kaivos kannattaa, hyvä esiintymä on olennainen lähtökohta. Kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat sen lisäksi lukuisat muut asiat. Malmin nostaminen ja prosessoiminen metalliksi on kyettävä tekemään kilpailukykyisesti. Nämä operatiiviset toiminnat tarkoittavat esimerkiksi suunnittelua, teknologiaa, prosesseja, henkilöstöä ja logistiikkaa. Kaivoksen perustaminen on hyvin pääomasidonnaista, ja osin siksi suomalaisessa kaivosteollisuudessa näkyy nyt useita kansainvälisiä toimijoita, jotka kykenevät investoimaan voimakkaasti. Vastuullisuus on osa kaivostoimintaa Kaivosinvestoinnissa suomalainen byrokratia on raskas. Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen, niin tärkeä osa toimintaa kuin se onkin, vie pahimmillaan vuosia. Toivomme nopeampaa käsittelyaikataulua. Kaivostoiminta on teollista toimintaa, aivan kuten muukin teollisuus. Sillä on vaikutuksensa ympäristöön. Toimimme saamiemme lupien ja ehtojen mukaisesti ja pidämme huolen, että olemme lupaustemme arvoisia. Kaivostoimijan ja paikallisten asukkaiden väliset keskustelut ovat osa Agnico Eaglen toimintaa. Kerromme toiminnastamme eri tilaisuuksissa. Esimerkiksi viime syksynä kyläiltojen keskusteluissa oli mukana riippumattomia asiantuntijatahoja. Suuri osa paikallisista ihmisistä onneksi luottaa meihin. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteista huolehtiminen kuuluvat vahvan ja kokeneen kaivostoimijan toimintaperiaatteisiin. Kaivos tuo paikkakunnalle paljon verotuloja ja töitä. Esimerkiksi Kittilän kaivoksella on töissä noin 430 henkilöä ja 330 urakoitsijaa joka päivä. Suuri osa käyttämistämme laitteista hankitaan suomalaisilta yrityksiltä. Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokoaa yhteen teollisuuden toimijoita alueellisesti. Agnico Eagle on mukana. Kerromme messuilla toiminnastamme ja viestimme siitä, millainen toimija olemme pohjoisilla alueilla. Odotan tapahtumalta mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja. 16-5-12-1-2 Mikko Korteniemi Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle
Teollisuuden Näytelehti 13 Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla Teollisuus menestyy siellä, missä sen elinehdot ja mahdollisuudet ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa raaka-aineiden, energian ja osaavan henkilöstön saatavuutta sekä toimintaa tukevaa infrastruktuuria, päätöksentekoa ja tahtotilaa. Pohjoinen sijainti on tietyille teollisille toimijoille hyödyllinen. Metsä, kaivosja terästeollisuus on Suomen pohjoisosissa vahvaa. On toki ymmärrettävää, että metsäteollisuus asettuu sinne missä on metsää ja kaivokset sinne mistä kaivannaisia löytyy. Historian saatossa näille alueille on kehittynyt merkittävää osaamista, joka on voimavara koko Suomelle. Itselleni tuttu Meri-Lapin alue tuottaa Suomen viennistä kahdeksan prosenttia. Teollisuus on luonteeltaan sellaista, että valtaosa tuloista jää alueelle. Raaka-aine, energia, laiteja palvelutoimittajat ovat pitkälti paikallisia. Pohjoinen teollisuus palvelee tasokkaasti asiakkaitamme eri puolilla maailmaa ja tuo Suomeen hyvinvointia. Metsäteollisuus on taas palaamassa suomalaisten mielissä siihen vahvaan rooliin, joka sillä on historiallisesti ollut. Vaikka paperin tuotantomäärät edelleen alenevat, investoinnit ja kehittäminen ovat päässeet vauhtiin muilla metsäteollisuuden aloilla. Esimerkkejä tästä ovat mm. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen, Stora Enson Varkauden tehtaan muuttaminen kartonkituotantoon ja Kemijärvellä sijaitsevan Keitele Groupin sahan käynnistyminen. Metsäteollisuus on tulevaisuuden ala Suomessa se on myös tulevan biotalouden selkäranka. Vastaavanlaista nostetta kaivataan myös muilla teollisuuden aloilla. Suhdanteista huolimatta suomalainen teollisuus ei ole katoamassa, päinvastoin. Sitä tarvitaan ja sillä on kaikki mahdollisuudet menestyä. Energia ja logistiikka kilpailukyvyn tekijöinä Tehokas logistiikka on toiminnan edellytys kaikille pohjoisen yrityksille, niin kuljetusintensiivisille teräs, metsäja kaivosteollisuudelle kuin matkailulle. On huolehdittava hyväkuntoisesta ja turvallisesta tieverkostosta ja sen talvikunnossapidosta. Rautateillä tarvitsemme todellista kilpailuttamista ja vientisatamissa vakuuden luotettavasta toiminnasta ilman työmarkkinahäiriöitä. Lentoasemat on pidettävä liikennöityinä siellä, missä kansainväliset yritykset tai matkailu toimii. Pohjoisen teollisuus ja logistiikka on energiaintensiivistä. Energia on meille merkittävä kilpailutekijä, jonka saatavuutta ja hintakehitystä on ajateltava pitkäjänteisesti. Suomalainen energiaverotus on teollisuutta ajatellen epäonnistunut. Tälläkin hetkellä annamme verotuksella kilpailijamaillemme tasoitusta energiakustannuksissa, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna ero on merkittävä. Energiapäätöksissä tulee pyrkiä kansalliseen energiaomavaraisuuteen. Ydinvoimahankkeiden loppuunvieminen ja turpeen käytön kehittäminen ovat pohjoisen teollisuuden kannalta edelleen avainroolissa. Bioenergian, tuulivoiman, aurinkoenergian ja nesteytetyn maakaasun järkevien käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat luonnollisesti myös tärkeitä energiakysymyksiä. Kuinka nämä energiamuodot saadaan tukemaan myös teollisuuden tarpeita? Yhteistyö, tahtotila ja ilmapiiri vievät eteenpäin Aiomme pysyä huipulla. Teollisuutta on kehitettävä jatkuvasti, jotta se vastaa muuttuviin tarpeisiin ja toimii tehokkaasti. Yritysten tahto kehittämiseen ei riitä, vaan taustalla on oltava poliittinen tuki, joka mahdollistaa esimerkiksi tarpeellisen koulutuksen ja tutkimuksen. Veropolitiikalla ja lupa-asioihin liittyvillä käytännöillä joko mahdollistetaan tai jarrutetaan teollisuuden toimintaa. Palaamme kysymykseen tahtotilasta, ilmapiiristä sekä teollisuusja yrittäjämyönteisestä asenteesta. Niitä tarvitaan nyt niin kansan keskuudessa kuin kaikessa päätöksenteossa.Virhe. Tuntematon valitsimen argumentti. Pohjoisessa teollisuudessa tehdään hyvää yhteistyötä ja haetaan synergiaetuja eri toimijoiden kesken. Keskustelemme toimialasta riippumatta niin johtamisesta kuin teknologioistakin. Yhteistyöllä on saatu aikaan toimivia ratkaisuja muun muassa logistiikan ja kunnossapidon alueilla. Pohjoinen Teollisuus -messut on Pohjois-Suomen ainoa teollisuuden alan messutapahtuma. Se on hyvä kohtaamispaikka yrityksille ja ihmisille. Yrityksille se on mahdollisuus esitellä toimintaansa, asiakkaat voivat löytää paljon uutta tietoa ja ratkaisuja. Messutapahtuma viestii, että pohjoisessa on kasvualustaa menestyksekkäälle yritystoiminnalle. 16-5-13-1-2 Juha Mäkimattila Kirjoittaja on Lapin kauppakamarin puheenjohtaja ja maailman pohjoisimman paperitehtaan, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden, johtaja. Pohjoinen teollisuus -messut pidetään Ouluhallissa 25.-26.5.2016
1 4 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista Yritysten datan hyödyntäminen ja teollisuuden palvelullistuminen kehittyvät käsi kädessä. Teollisuuden palvelut ovat laajentaneet ja tulevat jatkossa laajentamaan toimintaa. Tieto on teollisen palvelun tarjoamisen ytimessä. Se auttaa ajoittamaan, kohdentamaan ja muotoilemaan palvelun mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi sekä samalla luomaan tarjoajalle kilpailuetua. Ymmärrys siitä mitä esimerkiksi laitteessa tai tuotannossa tapahtuu ja mitä siellä tulee tapahtumaan, tuo lisäarvoa erilaisille teollisuustoimijoille. Myös tiedon tarjoaminen itsessään voi olla yksi palvelun muoto. Paras palvelu vastaa tarpeeseen ja luo arvoa Teollisuus on perinteisesti tuotantoa. Palveluita on tarjottu teollisuuden asiakkaille jo vuosikymmeniä. Huoltoja varaosapalvelut ovat laitevalmistajilla yleensä jo tarjolla, moni on kehittänyt palveluita jo pitkälle ja yhteys asiakkaaseen on saumaton. Palvelullistuminen vie palvelun ajatusta pidemmälle. Sen ideana on asiakkaan prosessien mahdollistaminen aiempaa paremmin. Entäpä, jos lentoturbiineja käyttävä asiakas ei tarvitsekaan turbiineja, vaan varmuuden siitä, että lentokone pysyy ilmassa halutun ajan niiden avulla? Entä jos tuotantokoneiden sijaan asiakkaalle tarkoituksenmukaisempaa olisikin ostaa konetunteja sekä niiden käyttöä ja toimintavarmuutta sekä muita arvoa luovia palveluita? Palvelua on jo se, että asiakas saa tietoa siitä, kuinka on kannattavaa toimia. Kyse voi olla toiminnan optimoinnista tai koulutusja ohjauspalveluista. Paras palvelu vastaa täsmällisesti asiakkaan tarpeisiin ja luo arvoa. Suomalaisissa teollisuusyrityksissä on vahvaa substanssiosaamista sekä alan ja erilaisten ratkaisujen asiantuntemusta. Niitä on mahdollista vahvistaa entisestään ja kehittää juuri omaan osaamiseen perustuvia asiakkaiden tarpeisiin tehokkaasti vastaavia palveluita. Parhaimmillaan jokainen toimija voi keskittyä siihen toimintaan, jonka osaa parhaiten ja joka sopii omaan bisnekseen. Palvelullistuminen kietoo laitteen tai osan tuottajan tiiviimmin asiakkaansa arvoketjuun. Se muuttaa teollisuuden bisneslogiikkaa, konseptointia ja ajattelumalleja. Jotta laitteen toimittaja voisi ottaa vahvemman vastuun laitteen toiminnasta, tarvitaan tietoa muun muassa siitä kuinka laite toimii, mikä on sen kunto, kuinka sitä käytetään ja millaisessa ympäristössä. Tieto on saatavissa käyttöön teollisen internetin ratkaisuilla. Teollinen internet itsessään koostuu tutuista asioista: sensoreista, datan välityksestä ja varastoinnista sekä analytiikasta. Termissä on paljon hypeä, ehkä turhaankin. Toisaalta hype on myös hyödyllistä. Se ravistelee meitä ja kyseenalaistaa totutut kaavat, mikä voi viedä asioita parempaan suuntaan. Tiedon hyödyntäminen tiivistää kumppanuuksia Teollisen internetin ratkaisujen hyöty tulee kokonaisuudesta, jossa prosessoidaan, analysoidaan ja yhdistetään dataa automaattisesti niin, että haluttu merkityksellinen informaatio saadaan esille. Tieto esimerkiksi siitä, milloin ja minkälaisia tuotannon pysähdyksiä ja reklamaatiotapauksia saattaa olla tulossa tai tieto laitteiden todellisesta kunnosta mahdollistaa paremman palvelun asiakkaalle ja paremman liiketoiminnan toimittajalle. Tiedon kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen tuo uutta bisnestä, tehokkuutta, turvallisuutta ja kannattavuutta sekä vähentää riskejä. Teollisen internetin hyöty tulee asiakkaan tai teollisen toimijan omien todellisten tarpeiden ymmärtämisestä ja siitä, että ydintoiminnan kannalta olennaiset prosessit saadaan sujuviksi. Oikea ja reaaliaikainen tieto mahdollistaa oikeiden päätösten tekemisen sekä toiminnan ennakoinnin. Asiakasymmärrys ja keskusteluyhteys asiakkaan kanssa ovat edellytyksiä teollisuuden palvelullistumiselle. Yrityksen toimintaa koskevan tiedon hyödyntäminen on aina luottamuksellista ja siitä on sovittava huolellisesti. Tietoon perustuva teollisuuden palvelullistuminen tiivistää yritysten välisiä kumppanuuksia. Se tuo yhteen prosessin eri osiin liittyvän erinomaisen osaamisen ja asiantuntemuksen aikaisempaa eheämmäksi kokonaisuudeksi. 16-5-14-1-2 Emil Ackerman toimitusjohtaja, Quva Oy Ackerman toimii Pohjoinen Teollisuus 2016 kongressissa IoT ja älykkäät ratkaisut -tilaisuuden puheenjohtajana 26.5. Oulussa.
Teollisuuden Näytelehti 15 Turvallisuus paranee vuosi vuodelta SICKin microScan3-turvalaserskanneri SICK esittelee uudella microScan3-skannerillaan turvalaserskannereiden uuden sukupolven. microScan3 suojaa luotettavasti vaaralliset alueet, kulkutiet vaara-alueelle ja vaaralliset kohteet. Laitteen kaikki yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Tuloksena on huippuluokan turvalaserskanneri, joka asettaa riman korkealle niin henkilöturvallisuuden kuin tuottavuudenkin osalta. Yksi laitteen uudistuksista on safeHDDMTM-skannausteknologia. Skannerissa yhdistyvät kompakti muotoilu ja laaja skannausalue. Patentoitu mittausmenetelmä takaa selkeät ja luotettavat mittaustulokset jopa erityisen haastavissa olosuhteissa. Laitteessa on 275 asteen skannauskulma ja sen suojakentän skannausetäisyys on 5,5 metriä. Standardoitujen rajapintojen ansiosta kaapelointi on yksinkertaista ja edullista. Uutta Safety Designer -ohjelmistoa käyttäen microScan3-skanneri voidaan konfiguroida intuitiivisesti, jolloin sen käyttöönotto on yksinkertaista. Laite myös ilmoittaa toimintatilansa selkeästi värinäytöllä. microScan3-skanneri soveltuu kestävän muotoilunsa ansiosta erinomaisesti päivittäiseen käyttöön myös microScan3 on myös erittäin joustava ja sopeutuvainen, joten vaarallisten alueiden suojaaminen ei edellytä muutoksia työprosesseihin. 16-5-15-1-2 vaativissa teollisuusolosuhteissa. Kestävä ja luotettava microScan3 parantaa myös tuottavuutta. Skanneri sopii moniin sovelluksiin: se suojaa vaarallisia alueita lastausalueilla, erilaisia pääsyjä koneille ja materiaalin syöttöön, vaativissa olosuhteissa toimivia koneita sekä vaarallisia kohteita. Lisäksi microScan3 mahdollistaa läsnäolon tunnistuksen jolla estetään koneiden luvaton käynnistys. Lisätietoja SICKin microScan3turvalaserskannerista: SICK Oy Mika Andersson Puh. 09-2515 8023 mika.andersson@sick.fi microScan3skannerilla varmistat työntekijöiden turvallisuuden ja parannat työergonomiaa.
1 6 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 TERÄSRAKENTEIDEN CE-MERKINTÄ MISSÄ MENNÄÄN 2016 Harmonisoitu tuotestandardi EN 1090-1 astui voimaan 1.7.2013 ja siirtymäaikaa oli 30.6.2014 saakka. Kahden ja puolen vuoden jälkeen on monella yrityksellä ja valvovalla elimellä yhteenvedon aika. Miten ensisäikähdyksestä on selvitty? Standardin EN 1090-1 soveltamisalaan kuuluuvat teräsja alumiinirakenteet esim. kaiteet, tasot portaat, sillat, tornit, siilot jne. Standardin mukaisen CE-merkinnän kiinnittämisoikeuden edellytyksenä on laadunvalvontajärjestelmän hyväksyntä ja valvonta. Suunnittelija valitsee toteutusluokan, joita on kolme: EXC1, EXC2 ja EXC3. Valmistuksessa pääosassa on hyväksytty sisäinen laadunvalvontajärjestelmä FPC (Factory Production Control). Keväällä 2016 sertifioituja EN 10901 valmistajia on Suomessa noin 500. Julkista listaa kaikista ei valitettavasti ole saatavissa, mutta joidenkin tarkastusyritysten www-sivuilla on heidän sertifioimansa yritykset. Metallialan suuret valmistajat olivat hyvin mukana 2013-2014 standardin käyttöönotossa, mutta monella pienellä valmistajalla on ollut ennakkoluuloja ja pelkoja hyväksymismenetelmää kohtaan korkeiden kustannusten takia. Siksi metallialan pienyritykset toivovat vielä kaupunkien yrittäjätoimistoilta aktiivisuutta järjestää informaatioja koulutustilaisuuksia EN 1090:n käyttöönotosta. Eräästä EN 1090 tarkastusyhtiöstä kerrotaan, että standardin käyttöönotto on sujunut melko hyvin, koska esim. SHY (Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys) teki voimakasta koulutusja informaatiotyötä vuosina 20132014. Yksi puute on ollut, etteivät kaikki sertifikaatin hankkineet yritykset ole tehneet suoritustasoilmoitusta, vaan lähettävät kopion EN 1090 sertifikaatista jokaisen tehdyn työn yhteydessä. Kun suoritustasoilmoitus on tehty, valmiiseen tuotteeseen riittää CE-arvokilpi. Kaupunkien rakennusvalvonnasta todetaan, että keskisuuret ja suuret rakennuskohteet ovat hyvin tietoisia EN 1090 käytöstä, mutta pienrakentamisessa on puutteita. Osasyynä on se, että pienrakentaminen on 2013-2014 ollut harvinaisen vähäistä. Valtakunnallisesti on kuitenkin suuria eroja rakennusvalvonnan suhtautumisesta teräsranteiden CE-merkintään. Osa viranomaisista ei halua tai ei ole tiedostanut EN 1090:n vaatimuksia. Syytä voidaan hakea rakennusmääräyskokoelmasta, jonka osa “teräsrakentaminen” on epämääräinen.
Teollisuuden Näytelehti 17 Pienyrityksten, jotka suunnittelevat lähtevänsä mukaan EN 1090 standardin mukaiseen teräsrakenteiden valmistukseen, kannattaa tutkia EXC2luokan töitä, joihin voidaan soveltaa standardimenetelmää. Silloin säästetään huomattavasti rahaa, koska vaadittua menetelmäkoetta ei tarvitse tehdä. Teknologiateollisuus/Teknova Oy myy julkaisuaan “Hitsauksen laadun ja tehokkuuden parantaminen hyödyntäen standardia SFS-EN ISO 3834 (Carl-Gustaf Lindewald)”. Ensin mainitussa tietopaketissa on erittäin hyviä ja jo lähes valmiita dokumentteja yrittäjälle. Näistä materiaaleista huomataan, että sertifiointi on mahdollista pienellekin yritykselle. CE-merkillä varustetut teräsrakenteet ovat myös taloudellisesti kannattavampia metallitöitä verrattuna tavallisen teräksen työstämiseen. 16-5-16-1-2 Teksti: Oiva Mesikämmen Standardimenetelmässä käytetään hyväksi joko hitsauskonevalmistajan tai lisäainevalmistajan tarjoamia WPSja WPQR-dokumentteja, jotka ovat ilmaisia tai hyvin edullisia. Valmistuksen sertifiointiin kannattaa tutustua Teknologiateollisuus ry:n www-sivuilla, jossa on kattava tietopaketti. Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Kierrejyrsimet
1 8 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Ingersoll Randin uusi PowerSocket®, jossa on 50 prosenttia enemmän vääntöä, irrottaa tiukatkin pultit Brysseli, 07.4.2016 Ingersoll Rand, yksi luotettavien ja innovatiivisten sähkötyökalujen globaali johtaja, on tuonut markkinoille innovatiivisen PowerSocket®-ratkaisun, joka antaa jopa 50 prosenttia enemmän vääntöä kuin itsenäinen iskuväännin. PowerSocket pystyy irrottamaan käytännössä kaikki tiukat ja ruostuneetkin pultit. Ainutlaatuisen rakenteensa ja kestävän tehonsa ansiosta se irrottaa hetkessä vaikeasti irtoavat kiinnittimet, pultit ja pyöränmutterit. Se säästää aikaa ja rahaa poistamalla lisätyökalujen tarpeen. “Kenttätesteissä Ingersoll Randin PowerSocket irrotti pultit lähes välittömästi muiden menetelmien epäonnistuessa. Useiden saatavilla olevien kokojen ansiosta PowerSocket säästää aikaa ja voimia irrottaen tiukatkin pultit”, Ingersoll Rand Power Toolsin globaali portfoliojohtaja Eric Suro totesi. PowerSocket®
Teollisuuden Näytelehti 19 PowerSocket antaa huoltohenkilöille enemmän tehoa ja monipuolisuutta Vakion iskuvääntimen tapaan PowerSocket asettuu suoraan puolen tuuman iskuvääntimen neliövääntiölle. Kun PowerSocket on kiinnitetty työkaluun, se antaa jopa 50 prosenttia enemmän vääntöä kuin vakiot konehylsyt. Ainutlaatuinen tehorengasrakenne lisää työkalun tehoa. Suosittujen Ingersoll Rand Impactools TM -työkalujen tasoisilla kestävyysstandardeilla varustettu PowerSocket on kevyt ja kompakti pieniä tiloja varten. Siten se sopii erinomaisesti sovelluksiin, joissa tarvitaan suurempaa iskuväännintä tai pitkää irrotustankoa. PowerSocket-työkalu on saatavissa viitenä eri kokona: 17 mm, 19 mm, 21 mm, 26 mm ja 27 mm, joten se on sopiva useiden eri autonja renkaanvalmistajien vakioihin pultteihin ja pyöränmuttereihin. Nämä hylsyt on optimoitu erityisesti Ingersoll Randin puolen tuuman iskuvääntimille, mutta niitä voidaan käyttää myös muiden valmistajien puolen tuuman iskuvääntimien kanssa. Real Tools for Real Work TM Ingersoll Rand kehittää ylpeänä työkaluja kaikkein vaativimpiin töihin, joita huoltohenkilöille ja operaattoreille tulee eteen päivittäin. Heille on tärkeintä saada työkalut, joilla työ sujuu oikein, nopeasti ja ajallaan. Juuri siksi Ingersoll Rand ajattelee, suunnittelee ja innovoi tuotteitaan kovien työntekijöiden rinnalla, jotta se voi tarjota tosielämän vaatimuksiin sopivia työkaluja. Tietoa Ingersoll Randista Ingersoll Rand (NYSE-tunnus: IR) edistää elämänlaatua luomalla miellyttäviä, kestäviä ja tehokkaita ympäristöjä. Henkilöstömme ja tuotemerkkimme kutenClub Car®, Ingersoll Rand®, Thermo King® ja Trane® parantavat yhdessä kotien ja rakennusten ilmanlaatua ja miellyttävyyttä, kuljettavat ja suojaavat elintarvikkeita ja herkästi pilaantuvia tavaroita sekä parantavat teollisuuden tuottavuutta ja tehokkuutta. Maailmanlaajuinen liikevaihtomme on 13 miljardia USA:n dollaria, ja olemme sitoutuneet edistämään kestävän kehityksen maailmaa, jossa saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Ingersoll Randin tuotevalikoima sisältää kattavia paineilmaja kaasujärjestelmiä ja palveluja, sähkötyökaluja sekä materiaalinkäsittelyja nesteenhallintajärjestelmiä. Monipuoliset ja innovatiiviset tuotteemme, palvelumme ja ratkaisumme parantavat asiakkaidemme energiatehokkuutta, tuottavuutta ja toimintoja. 16-5-18-1-2 Powerbox vahvistaa vaativien sovellusten suunnitteluvalmiuksiaan ostamalla Power Technicsin liiketoiminnan Euroopan suurimpiin teholähteiden toimittajiin ja johtaviin vaativien teholähteiden kehittäjiin kuuluva Powerbox on ostanut alankomaalaisen Power Technics BV:n liiketoiminnan. Yrityskauppa sisältää mm. tuotteiden immateriaalioikeudet, laboratoriolaitteet ja varastot. Kauppa vahvistaa Powerboxin vaativien sovellusten suunnitteluvalmiuksia. Alankomaiden Etten-Leurissa toimiva Power Technics kuuluu teollisuuden, ilmailun, merenkulun, raideliikenteen, televiestinnän, OEM-teollisuuden ja lääketieteen teholähteiden johtaviin kehittäjiin, suunnittelijoihin ja valmistajiin. Power Technics on kehittänyt omiin teknisiin innovaatioihinsa pohjautuvia ratkaisuja ja laitealustoja korkeaa laatua ja luotettavuutta vaativiin sovelluksiin. ”Powerbox ja Power Technics ovat jo pitkään yhteistyössä suunnitelleet merenkulun ja puolustusteollisuuden järjestelmiä, jotka täyttävät ja ylittävät näiden alojen tiukat laatuvaatimukset. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyön tuloksiin”, toteaa Powerboxin Pohjois-Euroopan myyntijohtaja Louis Masreliez. ”Power Technicsin resurssit ja osaaminen siirtyvät Powerboxille, mikä koituu kaikkien asiakkaidemme hyödyksi ja takaa Power Technicsin laajaan asennettuun laitekantaan liittyvä liiketoiminnan jatkuvuuden.” Powerbox: Vuonna 1974 perustetun Powerboxin pääkonttori sijaitsee Ruotsissa. Yritys palvelee asiakkaita eri puolilla maailmaa 15 maassa ja neljässä maanosassa. Keskitymme neljään segmenttiin: teollisuuteen, lääkintälaitteisiin, ajoneuvoja rautatieteollisuuteen ja puolustusteollisuuteen. Suunnittelemme ja markkinoimme näille korkealaatuisia muuntimia vaativiin käyttökohteisiin. Tavoitteemme on erikoisosaamisemme avulla parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä täyttämällä kaikki heidän teholähdeja muunnintarpeensa. Powerbox tunnetaan energiankulutusta pienentävistä teknisistä innovaatioista ja kyvystään hallita tuotteiden koko elinkaari ympäristövaikutukset minimoiden. 16-5-19-1-2
2 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Finnester Coatings valmistaa maailman ainoana standardit täyttävää matkustajavaunujen ulkomaalia Euroopan henkilöraideliikennettä harmonisoidaan vuoden 2015 alussa voimaan tulleella direktiivillä TSI LOC&PAS. Osana direktiiviä on paloturvastandardi, joka tiukentaa junien rakentamiseen käytettyjen materiaalien paloturvavaatimuksia. Finnester Coatings Oy Lahdesta on maailman ainoa valmistaja, jonka tuote täyttää standardin asettamat vaatimukset matkustajavaunujen ulkopintojen maalaamiseen. Finnester Coatings Oy kehitti ensimmäisenä maailmassa aivan uudenlaisen palonsuojateknologian, joka perustuu polymeerien keramisoitumiseen. Tämän teknologian ansiosta hybridRED läpäisi VTT:n testeissä kaikki standardin mukaiset vaatimukset, joista tiukin on liekin leviämisen estäminen. Liekki ei leviä hybridREDissä käytännössä lainkaan. Sekä hybridRED että uusi direktiivi tulevat lisäämään junamatkustajien paloturvaa huomattavasti. – Nyt näyttää siltä, että parin vuoden päästä kaikki Euroopan junat maalataan yhtiömme kehittämällä standardit täyttävällä matkustajavaunujen ulkopintamaalilla hybridREDillä. Olemme alkaneet jo varautua tähän. Tuotettamme kohtaan on paljon kiinnostusta, mutta vielä emme ole myyneet purkkiakaan junateollisuuteen. Näyttää siltä, että suosituksista ei kiinnostuta ennen kuin on pakko, vaikka kyse olisikin matkustajien turvallisuudesta, kertoo yrityksen toimitusjohtaja ja ainutlaatuisen keraamipinnoitteen kehittäjä Ari Hokkanen. Eurooppalainen paloturvastandardi EN45545-2 syrjäytti kansalliset myös Suomen säädökset 1.4.2016 ja on käytännössä suosituksen tasolla vuoden 2018 alkuun saakka, jolloin standardin noudattaminen tulee pakolliseksi kaikissa EU-maissa direktiivin siirtymäajan päätyttyä. Finnester Coatings Oy valmistaa korkean teknologian pinnoitteita. Suunnittelemme ja valmistamme tuotteemme vastaamaan asiakkaiden tarpeita: käyttämällä räätälöityjä koostumuksia ja ainutlaatuisia raaka-aineita ratkaisemme asiakkaidemme pinnoitteisiin liittyvät ongelmat. 16-5-20-1-2 Tj. Ari Hokkanen.
Teollisuuden Näytelehti 21 Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi puolijohdeteknologian kehittäjän Emeritusprofessori Markus Pessa saa vuoden 2016 Suomalaisen Tiedeakatemian Kunniapalkinnon. Hän on optoelektroniikan ja puolijohdetutkimuksen kehittäjä. Pessa toimi Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan professorina 1976-2008. Markus Pessa tutki erityisesti yhdistepuolijohteita, joiden ominaisuudet ovat merkittävästi alkuainepuolijohteita paremmat. 1990-luvun lopulla Pessaa houkuteltiin tutkimusryhmineen Tukholmaan. Tampereen Teknillisessä yliopistossa ryhdyttiin nopeasti toimiin ja perustettiin optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC, joka takasi Pessalle ja hänen tutkimusryhmälle toimintaedellytykset Suomessa. Pessan johdolla ORC kehittyi yhdeksi merkittävimmistä yliopistollisista optoelektroniikan tutkimuskeskuksista Euroopassa. Professori Pessan saavutukset perustuvat erityisesti nk. MBE-teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen yhdistepuolijohteiden valmistamiseen atomikerrosten tarkkuudella. Tällaiset kerrosrakenteet ovat mahdollistaneet mm. energiaa säästävien LED-valojen laajamittaisen käyttöönoton. Niihin perustuvat laserit puolestaan mahdollistavat maailmanlaajuiset optiset tietoliikenneverkot sekä CDja DVD-soittimet. Teknologiaa sovelletaan myös erilaisiin ilmaisimiin sekä parannetaan mm. aurinkokennojen hyötysuhdetta. Professori Pessa on ainoana suomalaisena kutsuttu Yhdysvaltain National Academy of Engineeringin jäseneksi. Hänellä on mittava tieteellinen tuotanto materiaalifysiikan perustutkimuksessa ja lukuisia patentteja työstään. Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi hänet kutsuttiin 1994. Hänet valittiin vuoden professoriksi 1997. Markus Pessalle myönnettiin Millenium-tunnustuspalkinto vuonna 2007. Professori Pessa on ohjannut yli 30 väitöskirjaa. Hänen oppilaitaan on professoreina eri yliopistoissa ja johtavissa asemissa alan teollisuudessa. Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus on kunniapalkinto, joka jaetaan vuosittain ansioituneelle Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenelle hänen elämäntyöstään. Palkinto jaetaan 72. kerran, ja sen arvo on 15.000 euroa. Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden verkostona. iedeakatemian jäseniksi kutsutaan alojensa ansioituneimmat tiedemiehet ja -naiset. Tiedeakatemialla on yli 700 kotimaista jäsentä. Tiedeakatemia järjestää esitelmäja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja. 16-5-21-1-2
2 2 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016
Teollisuuden Näytelehti 23 16-5-22-1-2 Teksti & kuvat: Oscar Software Oy Pipe-Modul Oy
YHTEYSTIEDOT Lehden julkaisija: TN-lehti Oy Osoite: Turuntie 3, 24100 SALO Puhelin: 02-731 8373 Suomen yrittäjäin keskusliitto ry:n jäsen Toimitusjohtaja: Lehden koko: A4 (210 x 295 mm) Painopinta-ala: 185 x 275 mm Palstojen lukumäärä: 4 kpl Palstan leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palstaa 135 mm / 3 palstaa 185 mm / 4 palstaa Painomenetelmä: Offset rotatio Rasteritiheys: 60 linjaa / cm Aineistovaatimus: Sähköinen muoto (PDF) Sidonta: Lehtistiftaus ILMOITUSHINNASTO 2016 Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero (24%). Koot 1-4 väriä ( hinnat ) 1. 1/1-sivu 2400 eur 2. 3/4-sivu 1800 eur 3. 1/2-sivu 1200 eur 4. 1/4-sivu 600 eur Pienemmät ilmoitukset 2,20 eur + alv./pmm. 1-lisäväri 446 eur (viides väri) / ilmoitus. Perforointilisä 165 eur. Muut koot ja monisivuilmoitukset sekä stiftija liimatippaliitteet sopimuksen mukaan. Auktorisoiduille mainostoimistoille myönnettävä alennus -15% lasketaan arvonlisäverottomasta hinnasta. ILMOITUSMYYNTI I lmoitusmyyntikonttorin osoite: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3, 24100 SALO Puhelin: 02-731 8373 Sähköposti: toimitus@tn-lehti.fi Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 6 vuorokautta ennen ilmestymispäivää. Myöhempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Maksun saaja: Pankki: Someron Säästöpankki TN-lehti Oy FI43 4327 2120 0026 41 Turuntie 3, 24100 SALO BIC : ITELFIHH TOIMITUS: Päätoimittaja: Jouko Nieminen Toimittajat: Theresa Ketokoski Satu Nyberg Toimitus avoinna ark. klo. 8.00 16.00 Turuntie 3, 24100 SALO Puh. 02-731 8373 toimitus@tn-lehti.fi etunimi.sukunimi@tn-lehti.fi TILAUSHINNAT 2016 T ilausjakso Kotimaa Ulkomaille Hintoihin lisätään ALV (10%). 1 kk 9 euroa 12 euroa 3kk 28 euroa 38 euroa 6kk 55 euroa 76 euroa 12kk 95 euroa 134 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Aineistopäivät Ilmestymispäivät 1-2 13.01.2016 20.01.2016 3 12.02.2016 19.02.2016 4 11.03.2016 18.03.2016 5 13.04.2016 20.04.2016 6-7 13.05.2016 20.05.2016 8 13.06.2016 20.06.2016 9-10 12.08.2016 19.08.2016 11 13.09.2016 20.09.2016 12-13 13.10.2016 20.10.2016 14 12.11.2016 18.11.2016 15 13.12.2016 20.12.2016 Huom! Myöhästyneestä aineistosta veloitamme painon laskuttamat lisäkustannukset. Kyseisistä ilmoituksista emme voi ottaa laatuvastuuta. Kun lähetät tekstiä, kuvia, tai ilmoituksia, jotka vaativat runsaasti muistitilaa, lähetä se meille aina ZIPpakattuna s-postilla ja muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN-lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehden voit lukea lehtiformaatissa osoitteessa www.tn-lehti.fi Oikeus muutoksiin pidätetään. Teollisuuden Näytelehti Mediakortti & Ilmoitushinnasto 2016 34. VUOSIKERTA Voimassa 02.01.2016 alkaen
Teollisuuden Näytelehti 25 VIETTELEVÄN TYYLIKÄS UUSI RENAULT ESPACE NYT SUOMESSA Renaultin lippulaiva, Espace, kävi läpi kattavan muodonmuutoksen ja nyt viimein vuosi virallisen esittelyn jälkeen saamme sen myös Suomeen. Ensimmäiset autot ovat saapuneet maahan isoimmille Renault jälleenmyyjille. Tilavassa, elegantissa ja innovatiivisessa Renault Espace -crossoverissa yhdistyy voimakas muotoilu viettelevään ulkonäköön. Espacen ura on jo yli 30-vuoden mittainen. Tänä aikana on valmistettu yli 1 245 000 Espacea. Uusi Espace noudattaa alkuperäisiä perusperiaatteitaan, joihin kuuluvat muun muassa tilava, valoisa ja muunneltava matkustamo ja ylivoimaisen mukava matkanteko sekä kuljettajalle että kaikille seitsemänpaikkaisen mallin matkustajille. Auton suunnittelussa ja valmistuksessa erityistä huomiota on kiinnitetty sisätilojen nerokkaaseen muunneltavuuteen, jossa Espace on aina ollut myös esikuvana muille autoille. Auto on entistäkin mukavampi ajaa, sillä isosta koostaan huolimatta Espace on hämmästyttävän ketterä ja dynaaminen. Tämän on aikaan saanut mm. se, että uusi Espace on 250 kg edeltäjäänsä kevyempi. Espacessa on Renaultin Multi-Sense (r) -järjestelmä, joka koordinoi ajonautintoon sekä matkustusmukavuuteen liittyviä järjestelmiä kuten 4Control(r) alustaa, elektronisesti ohjattua iskunvaimentimien säätöä, matkustamon valaistusta sekä äänen tunnelmaa, jotka kuljettaja voi personoida ja valita aina kulloisenkin mielihalunsa mukaan. Uusi Espace murtautuu pois perinteisen tila-auton kaavoista dynaamisten crossover linjojensa ja vaikuttavan vahvan olemuksensa avulla. Sen pituus on 4,85 metriä, leveys 1,87 m ja mittasuhteet ovat erittäin tasapainoiset. Tasapainoista ulkomuotoa täydentää juuri oikea korkeus, 1,68 m (63 mm edellisen sukupolven Espacea matalampi). Vaikutelma korostuu yhä lisää pitkän akselivälin (2,88 m) vaikutuksesta. Pidentynyt akseliväli hyödyttää lisäksi myös matkustamotilan avaria tiloja. Tyylikkääksi hiottu ulkomuoto on myös aerodynaaminen, sen ilmanvastuskerroin on 0.30 Cd ja CdA 0.845 m2. Täysi LED-teknologia (Light Emitting Diode) on vakiovarusteena. Ajovalot sisältävät kaksi Pure Vision LED -moduulia, jotka hoitavat lähija kaukovalojen tehtävät. Ajovalot ovat 20 % tehokkaammat kuin halogeenivalot ja tuovat merkittävän parannuksen yöajoon. Upeaa luonnonvaloa tuo matkustamoon 2,8 neliön panoraamatuulilasi, joka liittyy kiinteään etuistuinten yläpuolella olevaan lasikattoon. Panoraamalasikatto on saatavana valinnaisvarusteena. Myös takavalot ovat omaa luokkaansa, mittasuhteiltaan kookkaat valot luovat myös taakse oman ilmeensä. Espacen ulkomuotoa tasapainottaa ja vahvistaa edelleen aiempaa suurempi maavara (16 cm, 4 cm enemmän kuin aikaisemman sukupolven Espacessa). Espacen värimaailma on laaja, ulkovärejä voi valita kahdeksan joukosta, seitsemän niistä on metallivärejä: Cassiopée harmaa, Platine harmaa, Dune beige, Céleste sininen, Glaze ruskea, Etoilé musta ja helmiäisvalkoinen. Perusväri on Glacier valkoinen. Uuden Espacen matkustamo: teknologiaa, mukavuutta ja hyvinvointia EDC-vaihteiston elektroninen ´shift by wire´ -vaihteenvalitsin säästää tilaa ja se on mahdollistanut tyylikkään kelluvan konsolin, joka on innovatiivisen matkustamon keskipiste. Se on tietoisen yksinkertainen ja selkeä sisältäen kaikki tärkeät kytkimet käden ulottuvilla: monitoiminen pyörivä säädin, Multi-Sense(r) järjestelmän pikasäädin, pysäköintijarrun painike sekä vakionopeussäätimen/nopeudenrajoittajan kytkin. Konsoli on korostettu tyylikkäällä valaistuksella. Matkustamon korkeateknologinen tunnelma korostuu vakiovarusteena olevana suuren, 8,7-tuumaisten pystysuoraan sijoitetun R-Link 2 (r) -multimediajärjestelmän ansiosta. Perinteisen mittariston sijaan Espacessa on täysin digitaalinen korkearesoluutioinen TFT-näyttö. Järjestelmä sallii kuljettajan valita miten ja mitä tietoja hän haluaa mittaristossa näytettävän.
2 6 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Suoraan kuljettajan edessä silmien tarkennuksen kannalta sopivalla etäisyydellä on värillinen Head-up-heijastusnäyttö. Tämä lentokoneista peräisin oleva läpikuultava näyttöjärjestelmä projisoi ajonopeuden, navigaatiotiedot, ylinopeusvaroitukset ja monipuoliset ajamisen aputiedot turvallisesti kuljettajan näkökenttään. Matkustamon valaistuksen värin voi valita. Sävyt määräytyvät valitun ajotavan mukaisesti, värisävy voi olla vihreä, sininen, keltainen, punainen tai liila. Bja C-pilarien yläosiin sijoitetut valonlähteet korostavat uuden Espacen tilavuutta. Mittarien ja RLink (r) -näytön hallitseva väri vaihtuu Multi-Sense (r) -järjestelmästä valitun ympäristövärin mukaan. Tämä luo joko energiaa lisäävän tai rauhoittavan tunteen, jota voidaan säätää vuorokaudenajan tai kuljettajan senhetkisen mielialan mukaan. Matkustamon tilavuus Matkustamon pituus on merkittävässä osassa matkustusmukavuudelle. Espacen mahtavat sisätilat hyödyttävät jokaista matkustajaa, erityisesti toisella rivillä istuvia, joilla on luokkansa parhaat polvitilat. Uudessa Espacessa on paljon nerokkaita säilytystilaratkaisuja. Etumatkustajan edessä on Renault Easy Life vetolaatikko samanlainen, joka on saanut Renault Capturissa suuren suosion ja se muuttaa perinteisen hansikaslokeron 12-litraiseksi vetolaatikoksi, jota kuljettajankin on helppo käyttää. Se avautuu sähkötoimisesti kevyellä kosketuksella. Etuistuinten välissä, käsinojan alapuolella on 7,4 litran säilytystila. Säilytystiloja (kooltaan 0,3 2,5 litraa) on sijoitettu matkustamon eri puolille siten, että jokaisella matkustajalla on helppo pääsy haluttuun säilytystilaan. Tavaratila VDA (tavaratilan verhon alla kun taaimmainen rivi alas taitettuna) on 614 (2. rivi taka-asennossa) 719 (2. rivi etuasennossa) dm3, joka on erityisen tilava crossoveriin. Kolmannen rivin takana tilaa on 247 dm3 (VDA). Uudessa Espacessa vakiovarusteena on älyavainkortti, jolloin auton ovet aukeavat ja sulkeutuvat ilman, että avainkorttiin kosketaan. Sähkötoimisen takaluukun kekseliäs avausja sulkemismekanismi toimii liikauttamalla jalkaa takapuskurin alla. Takaluukun avautumiskulmaa voidaan säätää helposti. Näin esimerkiksi matalassa parkkihallissa luukku ei osu yläpuolisiin esteisiin. Etuistuimet ovat aivan omaa luokkaansa. Niiden muotoilu yhdessä leveiden pääntukien kanssa muodostavat erinomaisen mukavuuden kuljettajalle ja matkustajalle. Kuljettajan istuimen korkeuden, selkänojan kulman ja ristiselän tuen säädöt ovat sähkötoimisia ja niitä käytetään joko istuimen sivussa sijaitsevien kolmen painikkeen tai R-Link 2 (r) näytön avulla. Etuistuinten säätövara on 24 senttiä eteen/taakse. Toisen rivin matkustajille on kolme erillistä istuinta. Kolmannessa rivissä istuimia on kaksi. Kaikki takaistuimet taittuvat alas ja ne voidaan tarvittaessa myös laskea alas ja silloin tavaratilan tilavuus kasvaa huimaan yli kahteen kuutioon! Espacen perinteiden mukaisesti myös uusi Espace on tiloiltaan muunneltava ja helposti mukautuva. Esimerkiksi kummankin takarivin istuimet taittuvat täysin lattian sisään. Kuljettaja on tässäkin määräävässä roolissa; hän pystyy kaatamaan istuimet yksi kerrallaan tai kaikki yhtä aikaa tarpeen mukaan. Renault on kehittänyt uuteen Espaceen nerokkaan käytännöllisen yhden kosketuksen “one-touch” menetelmän. Takarivien istuimet saadaan taitettua alas joko yksitellen tai kaikki kerralla vain nappia painamalla! Näin auto muuntuu salamannopeasti haluttuun käyttötarkoitukseen sopivaksi. Uuden sukupolven R-Link (r), monipuolinen ja nerokas Uuden Espacen intuitiivinen ja innovatiivinen kosketusnäytöllinen R-Link 2 (r) on auton sydämessä ja se sisältää useita erilaisia toimintoja: Suuri pystysuoraan asennettu 8,7" näyttö, jossa on entistä enemmän autoon vaikuttavia toimintoja. R-Link 2 (r) on uuden Espacen hallintakeskus, joka sisältää lukuisia toimintoja kuljettajan ja matkustajien mukavuuden varmistamiseksi. Internet-yhteydellä varustetun navigointilaitteiston lisäksi toimintoja löytyy aina istuimien säädöistä ja taittotoiminnoista lähtien valomaailman valintaan ja erilaisien ajamisen apujärjestelmien hallintaan asti. BOSE audiojärjestelmä, kokonaisvaltainen kokemus Renaultilla ja BOSE:lla on pitkä yhteistyö takanaan. Nyt BOSE on suunnitellut ja toteuttanut uuteen Espaceen BOSE Surround Sound -järjestelmän, joka perustuu BOSE Centerpoint 2 -teknologiaan. Tämä mahtava äänentoistojärjestelmä on saatavilla lisävarusteena. Järjestelmään kuuluu 12 korkealaatuista kaiutinta, jotka on sijoitettu harkitusti takaamaan akustisen laadun, joka on hyvin lähellä elävää esitystä. Äänimaailma on laaja ja tasapainoinen kaikilla auton istuinpaikoilla. Multi-Sense (r): tekninen vallankumous Renaultin Multi-Sense(r) on järjestelmä, joka kontrolloi ja koordinoi uuteen Espaceen asennettuja teknologioita. Ne luovat mukaansa tempaavan ja nautittavan ajokokemuksen. Se hallitsee monia asioita kokonaisuutena kuten esim. 4Control (r) alustaa, aktiivisten iskunvaimentimien hallintaa, ohjausta, moottoria, EDC-vaihteistoa, mittaristoa, moottorin ääntä ja matkustaman tunnelmavalaistusta. Multi-Sense(r) toimii tavallaan orkesterin johtajana. Se sopeuttaa kaikki uuden Espacen tekniset toiminnot kuljettajan juuri sillä hetkellä esittämiin vaatimuksiin. Onpa kuljettaja toivomassa urheilullista, rauhallista tai tehokasta ilmapiiriä, uusi Renault Espace kykenee muuttamaan persoonallisuutensa silmänräpäyksessä. Kuljettaja voi säätää myös valaistusolosuhteen tai auton äänimaailman haluamakseen ja kuljettajan istuin on varustettu jopa erilaisilla hierontavaihtoehdoilla. Uutta moottoriteknologiaa Energy dCi 160 EDC kaksoisturboteknologialla: 1,6 litraa, 160 hv ja 380 Nm vääntöä lähtien 1750 r/min. EDCkaksoiskytkinautomaattivaihteisto on sekä dynaaminen että helppokäyttöinen. Espacessa on käytössä uusinta teknologiaa: * Kaksoisturbotekniikka Energy dCi 160 moottoriin: Herkästi reagoiva pienikokoisempi turbo mahdollistaa terävän liikkeellelähdön ja matalillakin kierroksilla välittömän vasteen. Toinen turbo tuottaa reippaan kiihdytyksen korkeammilla kierrosnopeuksilla ja tarjoaa iskevää sekä dynaamista ääripäätä kautta laajan kierroslukualueen. * Uusi Shift-by-Wire automaattivaihteisto. Ratkaisu on käytössä myös Formula 1:ssä ja se tehostaa vaihtamisen tarkkuutta ja pehmeyttä. Tämä vaihteisto saa myös aikaan muotoiluetuja: mekaanisen linkin puuttuminen antoi muotoilijoille täysin uusia mahdollisuuksia ja sen ansiosta Espaceen luotiin kompakti ja tyylikäs kelluva keskikonsoli lentokonetyyppisellä vaihteenvalitsimella. Tehokkuudestaan huolimatta Energy dCi 160 EDC tekee uudesta Espacesta yhden luokkansa polttoainetehokkaimmista autoista. 16-5-25-1-2
Teollisuuden Näytelehti 27 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Selvitys: Suomalaiset lean-menetelmiä käyttävät yritykset menestyvät paremmin Codento selvitti lean-menetelmiä käyttävien suomalaisten organisaatioiden leantoiminnasta saamia hyötyjä ja kokemuksia. Puolet vastaajaorganisaatioista kertoi toiminnan tehostuneen lean-menetelmien avulla, ja lähes puolet oli onnistunut parantamaan myös asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen kiinnostava löydös oli myös se, että laajalti lean-menetelmiä käyttävien organisaatioiden talouskehitys oli ollut suotuisampaa kuin verrokeilla. Puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista (50,6 %) toiminta tehostui lean-menetelmien avulla. Lähes puolet (44,6 %) paransi sen avulla asiakastyytyväisyyttä. Henkilökohtaisella tasolla lean-menetelmien käyttäjät saivat enemmän aikaiseksi (45,8 %), kykenivät jättämään turhia asioita tekemättä (47 %). Työtyytyväisyyskin lisääntyi (43,4 %). Sen sijaan kustannussäästöjä oli jäljitetty vähemmän (28,9 %). Tämän taustalla lienee mittaamisen haasteellisuus. Kustannussäästöjä saadaan usein välillisesti esim. säästettynä työaikana, ja tällöin mittareiden asettaminen on hankalaa. Lähes kaikilla vastaajaorganisaatioilla, joilla lean oli laajalti käytössä, talouskehitys oli samalla tai paremmalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Heikentyneen talouskehityksen organisaatioilla lean oli huomattavasti harvemmin käytössä. Näyttää siis siltä, että leanin käyttö tavalla tai toisella korreloi taloudellisen menestyksen kanssa. Lean-menetelmien käyttökohteiden kärjessä olivat ohjelmistoja kehitysprojektit. Lean-menetelmiä käytetään laajimmin ohjelmistoprojektin suunnitteluja toteutusvaiheeseen (56,6 ja 65,1 %) sekä jatkokehitykseen ja ylläpitoon (49,4 %). Tultaessa kohti päivittäisjohtamista ja tuotantoa käyttö väheni merkittävästi. Valtaosassa organisaatioista leanit menetelmät ovat tuore tuttavuus, eli niitä oli käytetty yhdestä viiteen vuotta (57,8 %). Leanien ja ketterien menetelmien käyttö on yleistynyt etenkin suomalaisessa julkishallinnossa. Menetelmistä suosituin oli Scrum ja sen konseptit kuten kehitysjono, retrospektiivit ja tuoteomistajarooli. Kakkossijalle kiilasi Kanban. Selvityksen muita löydöksiä ovat kiinnostavat havainnot Scrumiin liittyvästä tuoteomistajan haasteellisesta roolista sekä miten eri menetelmien käyttö projektien eri vaiheessa vaikuttaa tuloksiin ja toimintaan. Tuoteomistajaroolin mukana olo heikensi koettua ymmärrystä kehittämistarpeista sekä sitä, miten kehityshankkeiden toteutuksen koetaan sujuvan. Lean-menetelmien johdonmukainen käyttö läpi projektien elinkaaren synnytti vastaajaorganisaatioissa parhaat kokemukset jos projektin vaiheissa käytettiin sekaisin eri menetelmiä, tulokset huononivat. Kyselyyn osallistui 83 vastaajaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Vastaajista 53 % oli yli 200 hengen organisaatioista. 16-5-27-1-2 Uusi kirja: Ensimmäinen kivi. Hiltunen, Juhani: Ensimmäinen kivi. Kemin kromimalmin löytäjän Martti Matilaisen elämäkerta. Martti Matilainen löysi vuonna 1959 malmikiven, minkä seurauksena Kemin Elijärven kromikaivos perustettiin. Vuonna 1918 syntynyt Matilainen oli ammatiltaan sukeltaja. Matilainen työskenteli 40-luvun lopulta 60-luvulle saakka lähes kaikilla Pohjois-Suomen suurilla patotyömailla. Myöhemmin hän toimi mm. Elijärven kaivoksen sosiaalipäällikkönä. Matilainen oli pitkään mukana myös Kemin maalaiskunnan kunnallispolitiikassa. Juhani Hiltusen – Matilaisen vävyn – kirjoittama elämäkerta valottaa myös kohteensa perhe-elämää ja kasvaa Pohjois-Suomen jälleenrakennuskauden ajankuvaksi. Juhani Hiltunen on kemiläinen toimittaja, joka pyörittää myös suosittua Rokkineuvos-sivustoa. Ensimmäinen kivi on hänen esikoisteoksensa. Hiltunen antaa mielellään haastatteluja kirjan tiimoilta. 16-5-27-2-2 Kiinnostava henkilöhistoria nivoutuu osaksi kertomusta Pohjois-Suomen vesistörakentamista ja teollistamista.
2 8 Teollisuuden Näytelehti 5 / 2016 Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Suomi tarvitsee metallien jalostuksen kasvuohjelman Suomi tarvitsee metallinjalostajille suunnatun kasvuohjelman, jolla taataan kohtuuhintaisen energian saanti, tasapuolisuus globaalissa ilmastoja kauppapolitiikassa, toimintavarmuus logistiikassa sekä huipputason osaamisen varmistaminen. Metallinjalostajien visiona on olla osana Eurooppaan rakennettavaa kiertotaloutta ja tuottaa innovaatioita koko arvoketjulle kestävän kehityksen edistämiseksi. Metallien jalostus haluaa investoida Eurooppaan ja luoda talouden dynamiikkaa. Päästäkseen tähän metallinjalostusteollisuus tarvitsee tasaveroisen kilpailuasetelman globaaleilla markkinoilla ja pitkän ajan näkymän Euroopan toimintaympäristön kehittymiseen. Kilpailukyvyn turvaaminen on välttämätöntä, jotta investoijat ovat valmiita panostamaan eurooppalaisen metallinjalostusteollisuuden kehittämiseen. Keskeisinä elementteinä ovat reilu kaupankäynti ja kilpailukykyinen EU. Erityisesti energiaja ilmastopolitiikkaa sekä kauppapolitiikkaa pitää pitkällä aikavälillä tarkastella eurooppalaisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Suomi tarvitsee “Metallien jalostuksen kasvuohjelman”, jolla suomalainen toimintaympäristö saadaan samalle viivalle kilpailijoidemme kanssa. Tämä tarkoittaa kohtuuhintaista energiaa, tasapuolisuuden takaamista globaalissa ilmastoja kauppapolitiikassa, toimintavarmaa logistiikkaa sekä huipputason osaamisen varmistamista. Hallituksen tulee nopeasti löytää keinot EU:n kauppapolitiikan parantamiseksi ja lisätä sen läpinäkyvyyttä, vaikuttavuutta ja nopeutta vaatia että Kiina noudattaa WTOsopimuksessa sovittuja sääntöjä varmistaa riittävä tuki osaamisen ja huippututkimuksen säilymiseksi Suomessa ehkäistä Suomessa toimivien, maailman puhtaimpien ja tehokkaimpien tuotantolaitosten toiminnan supistuminen, kunnes tärkeimmät kilpailijamaat kattava ilmastosopimus saadaan aikaan. Suuri työllistäjä Metallien jalostus on Suomessa korkean osaamisen ala ja teollista selkärankaa n. 12 prosentin osuudellaan viennistä. Metallien jalostus työllistää Suomessa suoraan yli 15 000 huippuammattilaista. Rakentaminen, meriteollisuus, kuljetusvälineteollisuus, erilaiset pienkoneet sekä elektroniikkateollisuus tarvitsevat jatkuvasti merkittäviä määriä korkeatasoisia ja ympäristöystävällisesti valmistettuja metallituotteita. Metallien jalostuksen arvoketju kaivosteollisuudesta aina kuluttajien käyttöön tuotettaviin lopputuotteisiin asti muodostaa kansantaloutemme kilpailukyvyn kannalta elintärkeän ja korvaamattoman osan. Kun Aasian talouskasvun hidastuminen on vähentänyt metallien kysyntää globaalisti ja luonut mittavan ylitarjonnan maailmanmarkkinoille, eurooppalaisten tuottajien kilpailukyvystä huolehtiminen ja polkumyynnin estäminen tulisi olla jokaisen EU:n jäsenvaltion ykkösprioriteetti. Viimeaikaiset massiiviset terästehtaiden sulkemiset Isossa-Britanniassa osoittavat selkeästi, kuinka suurta ja usein korvaamatonta vahinkoa tehoton teollisuusja kauppapolitiikka aiheuttaa EU-maille. Useimpien muistissa on vielä hyvin myös suomalaisen elektroniikkavalmistuksen ja kaivosteollisuuden alasajo. Kuviteltiin, että Suomessa ei tarvita perusteollisuutta ja voidaan keskittyä yksinomaan palveluiden tuottamiseen. Suomen nykyinen hälyttävän heikko talouskunto ja jälkeenjääneisyys muista EU-maista osoittavat, että palveluihin keskittyvä ja valmistavaa teollisuutta hylkivä politiikka ei toimi eikä Suomi pysty säilyttämään nykyistä elintasoaan ilman perusteollisuutta. Lisäksi on käynyt selväksi, että Suomen merkittävimmät kilpailijamaat eivät tyydy vain “alhaisen jalostusasteen” teollisuuden kehittämiseen, vaan laajentavat systemaattisesti elinkeinorakennettaan juuri samaan suuntaan kuin Suomikin, eli tuotekehitykseen, palveluihin ja markkinointiin siten, että aina vain merkittävämpi osa arvoketjun toiminnoista siirtyy pois Suomesta. Tänä vuonna Outokumpu Oyj:n Torniossa isännöimillä Metallienjalostuspäivillä teemana on “suomalaisen metallinjalostusklusterin tulevaisuudennäkymät”. Metallienjalostuspäivät on alan korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja muiden sidosryhmien sekä teollisuuden välinen vuorovaikutustilaisuus, joka järjestetään joka toinen vuosi. Metallinjalostajat ry on Suomessa toimivan, teräksiä ja muita metalleja valmistavan ja muokkaavan sekä niiden jalostukseen liittyviä teknologioita kehittävän ja markkinoivan teollisuuden toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää metallien jalostuksen toimintaedellytyksiä läheisessä yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Suomen metallien jalostajat toimivat avoimilla, globaaleilla markkinoilla kaikilla mantereilla. Toiminnassa korostuvat monipuolinen osaaminen ja innovatiivisuus. Metallien jalostusyritysten liikevaihto Suomessa on noin 10,1 mrd. euroa ja ne työllistävät Suomessa noin 15 100 henkilöä (2015). Jäsenyrityksiä on 7: Aurubis Finland Oy, Boliden (Boliden Harjavalta Oy ja Boliden Kokkola Oy), Norilsk Nickel (Norilsk Nickel Harjavalta Oy), Outokumpu-konserni, Outotec-konserni, Ovako (Ovako Imatra Oy Ab) ja SSAB. 16-5-28-1-2
Teollisuuden Näytelehti 29 Uusi Absorbica-liitosköysi turvaa korkealla liikkuvan Petzl esittelee putoamisen pysäyttävän Absorbica-Y MGO -liitosköyden, jossa on kaksi 150 cm pitkää stretch-hihnaa ja isot MGO-kiinnityskoukut. Absorbica-Y MGO kuuluu uuteen Absorbica-sarjaan, joka on suunniteltu tekemään korkealla työskentelystä ja etenemisestä äärimmäisen helppoa ja turvallista. Liitosköysi kiinnitetään valjaiden rintakiinnityspisteeseen, ja siihen kuuluu kompakti nykäyksenvaimennin, joka repeytyy putoamistilanteessa asteittain käyttäjän painon mukaan. Absorbican innovatiivinen nykäyksenvaimennin ottaa käyttäjän painon huomioon. Vaimennin vaimentaa putoamisesta muodostuvan energian samalla ylläpitäen käyttäjälle sopivan hidastumisvauhdin. Vaimennin repeytyy asteittain sitä mukaa kuin kuormitus kasvaa, minkä ansiosta putoaminen tapahtuu tavallista nykäyksenvaimenninta pehmeämmin. Asteittainen repeytyminen on erityisesti kevyiden käyttäjien mukavuutta ja turvallisuutta edistävä uudistus, koska EU-alueella nykäyksenvaimennintestit tehdään vain 100 kg testinukella ja uusi vaimennin huomioi käyttäjän painon välillä 50-130 kg ja painon vaikutuksen kehoon kohdistuviin nykäysvoimiin. Pienikokoinen nykäyksenvaimennin ei häiritse käyttäjän liikkumista, ja sen kestävä kangaspussi suojaa sitä kulumiselta ja lialta. Vaimentimessa on vetoketju, joka helpottaa sen tarkastamista. Absorbica-Y MGO -liitosköydellä eteneminen rakenteissa, kuten tikkaissa tai rakennustelineessä, on helppoa ja turvallista. Kaksihaaraisuuden ansiosta käyttäjä pääsee etenemään tehokkaasti ja pysyy aina toisella köyden haaralla turvallisesti kiinnittäytyneenä rakenteeseen. Puolitoistametristen haarojen joustavuuden ansiosta liikkuvuusalue on laaja ja köydet pysyvät poissa tieltä. Kevyet MGO-koukut ovat todella suuriaukkoiset, joten niillä pääsee kiinnittymään suurempiinkin rakenteisiin. Absorbica-Y MGO tarjoaa jatkuvan putoamissuojauksen metallirakenteissa ja rakennustelineissä liikkumiseen, mastoissa ja tikkaissa kiipeämiseen, nostokorissa työskentelyyn ja väliankkureiden ohittamiseen. Liitosköysi sopii 50-130 kg painaville käyttäjille, ja sitä on saatavilla myös 80 cm pituisena. Materiaalija valmistusvirhetakuu on 3 vuotta. 16-5-29-1-2
3 Teollisuuden Näytelehti 5/ 2016 Nauretaan Näyttävästi 16-5-30-1-2 *** -Opettaja, voiko sellaisesta rankaista, mitä ei ole lainkaan tehnyt? -Ei tietenkään. Miksi tuommoista kysyt? -Siksi vain, kun en ole lainkaan tehnyt läksyjäni. *** Kaksi poliisia kulki kadulla, kun paikalle tuli turisti kysymään tietä. Ensiksi hän kysyi englanniksi, sitten saksaksi ja lopulta ruotsiksi, mutta poliisit eivät ymmärtäneet. Kun poliisit jatkoivat matkaansa, toinen sanoi: Olisi hyvä osata noita vieraita kieliä. Miten niin? Tuokin osasi kolmea kieltä, eikä hänellä ollut niistä mitään hyötyä. *** Amerikassa on kehitetty teoria, joka selittää, miksi kannattaa juoda viinaa. Tätä teoriaa nimitetään puhvelilaumateoriaksi: Kaikkien luonnontieteellisten tutkimusten mukaan puhvelilauma pystyy juoksemaan vain niin nopeasti kuin lauman hitain ja heikoin puhveli. Kun intiaanit, sudet ja muut pedot metsästävät puhveleita, hitaimmat ja heikoimmat joutuvat metsästäjien saaliiksi. Kokonaisuuden kannalta tämä on laumalle hyödyllistä, sillä kun hitaimmat on karsittu, lauma pystyy juoksemaan nopeammin kuin aikaisemmin. Kaikkien tutkimusten mukaan viina tappaa aivosoluja. Viinaa juotaessa hitaat ja huonot aivosolut kuolevat ensin. Nopeat ja suorituskykyiset aivosolut jäävät jäljelle ja aivot pystyvät parempiin suorituksiin kuin ennen juopottelua. Uskon vakaasti puhvelilaumateoriaan. Ainoa ihmetystäni herättänyt seikka on, etten vielä ole saavuttanut Einsteinin tasoa, jolla minun laskelmieni mukaan nykyään pitäisi olla. *** Vantaan kaupungin puisto-osastolla on ollut erikoinen työtahti. Eräs eläkkeellä oleva kaupunkilainen katseli kahta miestä, joista ensimmäinen kaivoi pienen kuopan ja siirtyi kaivamaan seuraavaa kuoppaa kymmenen metrin päähän. Perässä tuli mies, joka peitti edellisen kuopan ja hetken odotettuaan hän peitti seuraavankin kuopan. Eläkeläinen seurasi touhua kolme tuntia ja meni sitten kysymään miehiltä: En oikein ymmärrä, mitä te teette. Voisitteko selvittää asian minulle? Ensimmäinen mies vastasi: Kuule, meillä on tässä normaalisti kolmen miehen tiimi. Minä kaivan kuopan, seuraava istuttaa siihen puun, ja viimeisenä tuleva peittää kuopan ja tasoittaa mullan puun ympärille. Tänään on istuttaja sairaana, mutta eihän se saa sitä tarkoittaa että me kaksi seisoisimme koko päivän tumput suorina. *** *** Kaksi vankia keskusteli kopissansa. Mitä sinä olet oikein tehnyt? Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä? Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta. Seurasi hetken hiljaisuus. Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras. Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen. *** Maanviljelijä meni kaupunkiin ja sai myytyä kaiken muun, paitsi yhden hanhen. Hän päätti mennä elokuviin, mutta lipunmyyjä kielsi viemästä hanhea sisälle. Mies meni kulman taakse, laittoi hanhen housuihinsa ja pääsi elokuviin. Kaikki meni hyvin, kunnes hanhi alkoi kiemurrella levottomana. Maanviljelijä aukaisi sepalustaan sen verran, että hanhi sai päänsä ulos. Kaksi naista istui maanviljelijän vieressä nauttien elokuvasta. Yhtäkkiä toinen kuiskasi: Kun olet nähnyt yhden, olet nähnyt ne kaikki, mutta tämä syö popcornini. *** Opettaja tuli Villen pulpetille. – Sinulla on kokeessa samat vastaukset kuin Pekalla. Olet siis luntannut! – Entä jos Pekka on luntannut minulta? Ville puolustautui. – Näin ei ole. Pekka on kirjoittanut "En tiedä" ja sinä olet kirjoittanut "En minäkään tiedä! *** Kesä oli loppumassa. Sotsin rannalla makaa vitivalkoinen suomalainen mies. Ympärillä olevat ruskettuneet ihmiset kysyvät häneltä:" Olette aivan kalpea. Mistä olette?" Mies vastaa:"Noh, olen Suomesta..." Häneltä kysytään:"Eikö teillä ole siellä kesää?" Mies vastaa: "kyllä, kyllä, on! No, minä olin sinä päivänä töissä." *** Jääkiekko-pelaajan poika tuli onnellisena koulun päätöspäivänä kotiin ja sanoi isälle: -Sopimukseni kutosluokan kanssa uusittiin! ***
TILAUSHINNAT 2016 T ilausjakso Kotimaa Ulkomaille Hintoihin lisätään ALV (10%). 1 kk 9 euroa 12 euroa 3kk 28 euroa 38 euroa 6kk 55 euroa 76 euroa 12kk 95 euroa 134 euroa Nro Aineistopäivä Ilmestymispäivä Teemat 1-2 13.01.2016 20.01.2016 3 12.02.2016 19.02.2016 4 11.03.2016 18.03.2016 5 13.04.2016 20.04.2016 Kaivosteollisuus 6-7 13.05.2016 20.05.2016 Pintakäsittely 8 13.06.2016 20.06.2016 9-10 12.08.2016 19.08.2016 Logistiikka ja mat.käsittely, automatio 1 1 13.09.2016 20.09.2016 Alihankinta 12-13 13.10.2016 20.10.2016 Energia ja kunnossapito 1 4 12.11.2016 18.11.2016 Muovi & Kumi 1 5 13.12.2016 20.12.2016 Työstökoneet & työkalut Lisäksi ohjelmassa myös erillisliitteitä sekä tuotetekstejä ja kuvakoosteita ulkomaisilta teollisuusmessuilta. Sopimusvalmistus Konepajatekniikka ja hitsaus Yhteystiedot: Turuntie 3, 24100 Salo Puh 02-7318373 ILMOITUSHINNASTO 2016 Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero (24%). Koot 1-4 väriä ( hinnat ) 1. 1/1-sivu 2400 eur 2. 3/4-sivu 1800 eur 3. 1/2-sivu 1200 eur 4. 1/4-sivu 600 eur Pienemmät ilmoitukset 2,20 eur + alv./pmm. 1-lisäväri 446 eur (viides väri) / ilmoitus. Perforointilisä 165 eur. Muut koot ja monisivuilmoitukset sekä stiftija liimatippaliitteet sopimuksen mukaan. Auktorisoiduille mainostoimistoille myönnettävä alennus -15% lasketaan arvonlisäverottomasta hinnasta. ILMOITUSMYYNTI I lmoitusmyyntikonttorin osoite: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3, 24100 SALO Puhelin: 02-731 8373 Sähköposti: toimitus@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210 x 295 mm) Painopinta-ala: 185 x 275 mm Palstojen lukumäärä: 4 kpl Palstan leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palstaa 135 mm / 3 palstaa 185 mm / 4 palstaa Painomenetelmä: Offset rotatio Rasteritiheys: 60 linjaa / cm Aineistovaatimus: Sähköinen muoto (PDF) Huom! Myöhästyneestä aineistosta veloitamme painon laskuttamat lisäkustannukset. Kyseisistä ilmoituksista emme voi ottaa laatuvastuuta. Kun lähetät tekstiä, kuvia, tai ilmoituksia, jotka vaativat runsaasti muistitilaa, lähetä se meille aina ZIP-pakattuna s-postilla ja muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN-lehti Oy:n toimitusehtoja. Seuraava numero 6-7/2016 ilmestyy 20.5.2016 aineistopäivä on 13.5.2016 Teemana: Pintakäsittely Voit lähettää meille sähköpostia osoitteella toimitus@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehteä voit lukea NÄKÖISLEHTEÄ myös Internetissä www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa www.tn-lehti.fi Haluatko oman näköislehden? Voit tilata sen sähköpostilla toimitus@tn-lehti.fi
BA2 Itella Posti Oy Pidetään koneet pyörimässä Pidetään koneet pyörimässä Pidetään koneet pyörimässä Pidetään koneet pyörimässä Pidetään koneet pyörimässä Teollisuuden Näytelehti teollisuuden hyötylehti Teollisuuden Näytelehti teollisuuden hyötylehti Teollisuuden Näytelehti teollisuuden hyötylehti Teollisuuden Näytelehti teollisuuden hyötylehti Teollisuuden Näytelehti teollisuuden hyötylehti Vuonna 2016 2016 2016 2016 2016 teemme 15 numeroa 11 julkaisukertaa Messuja erikoisnumeroita TEEMOITTAIN TEEMOITTAIN TEEMOITTAIN TEEMOITTAIN TEEMOITTAIN Kaikki tämävarmistaaksemme yrityksellesi näkyvyyttä, työllisyyttä ja toimintaa suomalaisessa teollisuus-ympäristössä. Ota mahdollisuutesi markkinoista ja varaa tilasi menestykseen NYT! Mediamyynti 02-7318 373 www.tn-lehti.fi toimitus@tn-lehti.fi