10 / 2022 ISSN 0780-7090 (painettu) ISSN 2737-2359 (verkkojulkaisu) 40.vuosikerta http://www.tn-lehti.fi e-mail: toimitus@tn-lehti.fi Teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta.
2 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 Pajakaari 10, 21380 AURA (+358)50 3029418 jaakko.lehtiniemi@auraosa.fi Määrämittaisena Valmiiksi koneistettuna Teräksiset Liukulaakerit suoraan varastosta PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ 03 543 7390 akaanharjavalmiste.fi Akaan Harjavalmiste Oy www.piippohydraulic.com Yrittäjäntie 10, PL 16 / / 74700 Kiuruvesi – Finland Voit ostaa tuotteita myös suoraan verkkokaupasta MYYDÄÄN KONEPAJOJA Kauttamme myynnissä alihankintakonepajan koko osakekanta. Katso myös muut kohteet: www.yrityskauppakeskus.net PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY, Tampere 050-3609922 Jouni Latva-Pirilä 040-5205900 Rauno Toikka Sähköposti osoitteemme on: etunimi.sukunimi@yrityskauppakeskus.net Noususuhdanteessa yrityksillä on kysyntää. Ottakaa yhteyttä jos harkitsette yrityksenne myyntiä. Borosilikaatti näkölasit Tulenkestävät lasit Takkaluukut yms. Röntgensuojalasit Röntgentutkimushuoneet yms. OY TAMMILASI AB OY TAMMILASI AB Santalantie 25, 10960 HANKO Postiosoite Laivurinkatu 3, 10940 Hanko Puh. 0400-471 039 www.tammilasi.fi tammilasi@co.inet.fi Tuotteitamme ovat mm. paineastialasit, tarkkailuja erikoislasit, joita on eri laatuja ja kokoja Borosilikaattinäkölasit Paineja prosessilaitteet yms. IR-suojalasit Masuunit yms. Borofloat-lasit Lämpöja höyrykattilat yms. Teollisuuden Näytelehden voi tilata tekstiviestillä numerosta: 041 4446598 tai 0465892070
4 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Toteutus Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Kiitämme Teollisuuden Näytelehden toteutuksessa mukana olleita lehdistötiedotteiden lähettäjiä, tekijöitä, ja mukana olevia yrityksiä, yhtiöitä, yhteisöjä. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin: 0465 892070 toimitus@tn-lehti.fi www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Teollisuuden Näytelehti SISÄLTÖ 10 / 2022 Kuvaa “kännykällä” tämä QR-Koodi Voitte aina lukea uusimmat jutut Teollisuuden Näytelehdestä missä ja milloin vain. Mukavia lukuhetkiä missä sitten kuljettekin. Wärtsilä asentaa pesurit kahteen uuteen RoPax-alukseen. .........................................3 Pohjanmaan Teollisuus – tapahtuma järjestetään Vaasassa 23.-24.11.2022 ............5 Päätoimittajalta ...................................................................................................................6 Näistä asioista puhutaan ...................................................................................................7 Olkiluoto 3 ydinvoimala kytketään kantaverkkoon heinäkuussa 2022 tuottamaan pysyvästi sähköä ..........................................................8 Elina Andersson-Finne aloitti YTK-Yhdistyksen viestintäpäällikkönä ...................8 Vanha elementtitehdas saa uuden elämän toimistoja logistiikkatiloina Turussa .............................................................................................9 Jos kotimaisesta turpeesta halutaan ensi talven energiaratkaisu, on toimittava nyt ................................................................................................................9 Vedyllä kulkevat bussit ovat tulevaisuutta Keski-Euroopassa. ................................ 10 MG nousee yhdeksi suurimmista kylmätekniikan tarjoajaksi Uudellamaalla ... 11 Uutisia – Tiedotteita – Ajankohtaista asiaa ........................................................12 – 13 Pelletointitilaus Intiasta ................................................................................................. 14 Teollisuuden Näytelehti mediakortti ........................................................................... 15
5 Teollisuuden Näytelehti Pohjanmaan Teollisuus tarjoaa ainutlaatuiset puitteet alan nykyhetken ja tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamiseen kahden tehokkaan tapahtumapäivän aikana. ENERGIA JA SÄHKÖ OSAKSI POHJANMAAN TEOLLISUUS 2022 -TAPAHTUMAA Vuoden 2021 Pohjanmaan Teollisuustapahtuman teemana oli kestävä kehitys siis tärkeä ja lakkaamattoman ajankohtainen aihe, joka tulee määrittelemään yritysten strategioita tulevaisuudessa yhä kokonaisvaltaisemmin. Vuoden 2022 tapahtumassa tätä teemaa tullaan laajentamaan entisestään ottamalla energiaja sähköalat osaksi tapahtumaa. Onkin osuvaa, että Pohjanmaan Teollisuuden vuoden 2022 tapahtumakaupunki Vaasa, on tunnettu energiateollisuudestaan. Seudulla vaikuttavat muun muassa pohjoismaiden suurin energiaklusteri EnergyVaasa, sekä lukuisat huipputeknologian yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Nämä toimijat tekevät alueesta erinomaisen kasvualustan myös uusien yritysten perustamiselle, josta esimerkkinä Giga-Vaasa -hankkeen menestykselliset panostukset akkutuotannon etabloimiseksi seudulla. Energiankulutus sekä tuotantotavat ovat keskeisessä asemassa kohti yritysten kestävää kehitystä. Energiaa tuotetaan ja käytetään enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja entisestään kasvavat kulutustarpeet tuovat mukanaan haasteita niin ympäristölle kuin yrityksille. Pohjanmaan Teollisuus 2022 -tapahtumassa pureudutaan kestävään kehitykseen yritysten energiatuotannon näkökulmasta muun muassa seminaarien ja näyttelyalojen kautta. Oheen liitetyt kuvat ovat aiemmilta messuilta. POHJANMAAN TEOLLISUUS -tapahtuma järjestetään Vaasassa 23.–24.11.2022 Pohjanmaan Teollisuus -tapahtuman järjestelyvuoro siirtyy tänä vuonna Vaasaan. Alueen johtava teollisuuden ammattitapahtuma mahdollistaa kohtaamisia eri teollisuusalojen johdon, tuotannon, suunnittelun kuin hankinnan edustajien kanssa. TAPAHTUMAN KÄVIJÄPROFIILI JA KOKEMUS TAPAHTUMASTA • 11 % työjohto • 36 % myynti ja markkinointi • 8 % tuotanto • 11 % suunnittelu ja tuotekehitys • 6 % huolto ja kunnossapito • 91 % kävijöistä suosittelee Pohjanmaan Teollisuus -tapahtumaa • 98 % kävijöistä vierailisi tapahtumassa uudelleen • 87 % kävijöistä olivat sitä mieltä, että messut vastasivat odotuksia • 61 % kävijöistä tekevät hankintapäätökset yksin tai osallistuu hankintapäätösprosessiin POHJANMAAN TEOLLISUUS -TAPAHTUMAN KESKEISET NÄYTTELYALAT OVA T • Automaatio, robotiikka ja digitaalisaatio • 3D-tulostus ja ohjelmistot • Teollisuuden koneet ja laitteet • Komponentit ja sopimusvalmistus • Logistiikka ja varastointi • Kestävät ratkaisut ja palvelut • Tuotekehitys ja innovaatio • Huolto ja kunnossapito • Tutkimus, koulutus ja rekrytointi • Energian tuotanto • Sähkö-, lämpöja kaasuverkot • Sähkönsiirto ja varastointi Lisätiedot ja varaukset: Jukka Hakala puh. 0400 669 600 jukka.hakala@pohjanmaanexpo.fi Kaupallinen tiedote
6 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 PÄÄTOIMITTAJALTA: Jouko Nieminen Päätoimittaja Siitä on lähes 15 vuotta kun kirjoitin, että Venäjä on ryhtynyt aseistamaan omaa armeijaansa runsaalla rahalla. Kerroin myös oman mielipiteeni, että ellei Euroopan maat tee samoin, niin silloin ripaskaa lauletaan ja tanssitaan Seinen rannalla. Sain joitakin hyvin halveksivia puheluita, joissa todettiin, että Euroopan maiden ei tarvitse varautua, sillä Venäjä ei hyökkää Eurooppaan, on täysin turhaa edes kirjoittaa sellaista utopiaa. Nyt tuo utopia on sitten täyttä totta ja Euroopan mailla on hätä kädessä. Ehkä olisi tuolloin kannattanut ottaa Venäjästä mallia ja lisätä puolustukseen huomattavasti enemmän rahaa. Onneksi Suomi on pitänyt kaiken aikaa kohtuullista budjettia. Se kun on niin, että pienen maan on oltava hampaisiin asti aseistettu, jotta pärjää isojen maiden rinnalla. En usko, että Venäjä hyökkää Suomeen ja syy on se, että Putin ei tee samaa virhettä jonka Hitler teki aikoinaan, eli alkoi sotimaan kaikkia vastaan. Kyllä Putin voi Saksaan kuitenkin mennä, minulla kun on sellainen käsitys, että hänellä on siellä ”kana kynittävänä”. Toivottavasti niin ei kuitenkaan käy, sillä se tietäisi myös raunioita Moskovan kaduille. Etlan tiedotteessa kerrotaan hieman outoja asioita, mutta toki ne ovat tilastoihin perustuvia ja niin ollen totta. Tässä lainaus heidän tiedotteistaan.: ” Venäjän-viennin loppuminenkaan ei riitä suistamaan Suomea talouskriisiin, ei edes energiakriisiin. Suomen Venäjän-viennin pysähtyminen pudottaisi Suomen bruttokansantuotetta vain runsaalla prosentilla, arvioi Etlan julkaisemassa Venäjä-analyysissa. Prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että yritykset eivät löytäisi korvaavia markkinoita. Tuonnin samanaikainen voimakas väheneminen Venäjältä lisää ongelmia, mutta vaikutukset riippuvat siitä, missä määrin yritykset pystyvät löytämään uusia korvaavia markkinoita ja hankintakanavia. Etlan arvio on, että pelkästään Suomen ja Venäjän välisten, jo vuosia pienentyneiden, talousyhteyksien katkeaminen ei riitä aikaansaamaan talouskriisiä tai taantumaa Suomessa. Suomen ja Venäjän välinen liiketoiminta on vuosien mittaan selvästi hiipunut. Väheneminen koskee niin maiden välistä kauppaa kuin tytäryritysten kautta tapahtuvaa paikallista läsnäoloakin. Vielä 2010-luvun alussa Venäjälle suuntautuva vienti synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi runsasta kahta prosenttia Suomen bkt:stä. Nykyään Suomen Venäjän-viennin osuus on enää niin pieni, että jos vienti loppuisi – eikä tulisi muita reaktioita – ei Suomen bruttokansantuote putoaisi kuin runsaalla prosentilla.” On syytä myös muistaa, että Venäjältä tuotu energian on ollut valtaosin uusiutumattomia luonnonvaroja kuten esimerkiksi öljyä. Nyt on oikea aika siirtyä luontoa vähemmän saastuttaviin energian muotoihin. Olen aina pyrkinyt kertomaan kuinka tärkeää Suomelle on ulkomaan kauppa, mutta nyt tuo Venäjän kauppa näyttää hiipuvan olemattomiin, eikä sille nykytilanteessa mitään mahda.
7 Teollisuuden Näytelehti Eniten uusia ulkomaisia suoria sijoituksia tuli kappalemäärällisesti Ruotsista, Isosta-Britanniasta ja Norjasta. Toimialoittain uusia ulkomaisia investointeja tehtiin eniten liike-elämän palveluihin sekä ICT-sektorille. Vastavuoroisesti ulkomaiset investoinnit matkailuun pysähtyivät. Hieman yli 50 prosenttia investoinneista sijoittui Uudellemaalle, mutta investointeja tehtiin myös mm. Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Keski-Suomeen. – Suorien vaikutuksien lisäksi syntyy myös välillisiä vaikutuksia, kun ulkomaiset yritykset tekevät hankintoja suomalaisilta yrityksiltä ja vahvistavat näin asiakasyritystensä työllisyyttä. Ne tarjoavat kotimaisille yrityksille mahdollisuuksia integroitua globaaleihin arvoketjuihin ja innovaatioverkostoihin, Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo kertoo ulkomaisten yritysten positiivisista vaikutuksista Suomen kansantalouteen. Uusien investointien lisäksi Suomessa jo toimivat ulkomaisomisteiset yritykset tekivät yhteensä noin 165 jatkoinvestointia Suomeen vuonna 2021. Ulkomaisten yritysten jatkoinvestoinnit kertovat luottamuksesta Suomeen toimintaympäristönä jopa korona-aikana. Jatkoinvestointeja nähtiin etenkin sektoreilla, jotka kasvoivat koronan vaikutuksista, eli vähittäiskaupan-, terveysja hyvinvointisekä ICT-alalla. Venäjän sotatoimien vaikutus investointeihin Invest in Finland on keskeyttänyt toimintansa Venäjällä toistaiseksi, eikä venäläisten yritysten tuloa Suomeen edistetä muuttuneen tilanteen myötä. Venäjän sotatoimet Ukrainassa saattavat vaikuttaa myös Suomeen tuleviin investointeihin laajemminkin, jos Suomen sijainti kartalla huolestuttaa kansainvälisiä yrityksiä muilta markkinoilta. – Sota luo epävakautta ja yritysten kynnys toteuttaa ulkomaisia investointeja nousee epävarmoina aikoina. Suomi on kuitenkin pohjoismainen, vakaa toimintaympäristö ulkomaisille kohdeyrityksille ja jatkamme Suomen kehittämistä investointien kohteena, Aumo toteaa. Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta, tuottaa tietoa Suomesta investointikohteena sekä kehittää ja koordinoi kansallista investointien hankintatyötä verkottuen aktiivisesti alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Invest in Finland kerää ja ylläpitää tietoa ulkomaalaisomisteisista yrityksistä Suomessa. Business Fi nland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen. Organisaatiossa työskentelee 760 asiantuntijaa noin 40 toimipisteessä maailmalla ja 16 toimipaikassa Suomessa. Business Finland on osa Team Finland -verkostoa. 10-22-7-1-2 Näistä asioista puhutaan Yli 300 uutta ulkomaista yritystä Suomeen viime vuonna Invest in Finlandin seurannan mukaan uusia ulkomaisia yrityksiä tuli Suomeen vuonna 2021 yhteensä 331 kappaletta. Yritysostojen määrä korostui vuonna 2021, sillä lähes 75 % uusista yrityksistä tuli Suomeen yritysoston kautta, uuden liiketoimintayksikön perustamisen sijaan. Suorat sijoitukset ulkomailta ovat tärkeä osa Suomen talouden kasvua ja elinkeinoelämän kehitystä. Ukrainan sota koskettaa ja surettaa meitä kaikkia. Teknos lahjoittaa tukea ja helpotusta varten 50 000 euroa sodan uhreil-le. Lahjoituksen tarkoituksena on tarjota lääkkeitä ja muita humanitaarisia välttämättömyyksiä Ukrainan kansalle. Tällä hetkellä Ukrainassa tarvitaan valtavasti lääkkeitä, elintarvikkeita ja muita välttämättömyyksiä, koska toimitusketjut ovat häiriintyneet ja monet kaupat ja apteekit on suljettu. Sadattuhannet ihmiset, pääasiassa naiset ja lapset, pakenevat sotaa vain vähän tai ei lainkaan henkilökohtaisia tavaroita. "Ukrainan tilanne on jatkuvasti Teknoksen perheen mielissä ja sydämissä. Toivon, että lahjoituksel-lamme voidaan jollain pienellä tavalla lievittää alueen perheiden vaikeuksia", teknos Group Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja Paula Salastie sanoo. Lahjoitus tehdään Perheyritysverkoston kautta, johon Teknos kuuluu . Ernst Prostin säätiö , joka toimii Puolassa ja Saksassa, koor-dinoi toimintaansa paikallisten kumppaneiden kanssa varmistaakseen, että apu laskeutuu tarvittaessa eniten.Teknos on maailman-laajuinen pinnoiteyritys, jolla on toimintaa yli 20 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Se työllistää noin 1 800 henki-löä ja vuoden 2019 liikevaihto oli 398 miljoonaa euroa. Teknos on yksi johtavista teollisuuspinnoitteiden toimittajista, jolla on vahva asema vähittäiskaupassa ja arkkitehtonisissa pin-noitteissa. Teknos haluaa pidentää maailman kestoa tarjoamalla älykkäitä, teknisesti edistyneitä maalija pinnoiteratkaisuja, jotka suojaavat ja pidentävät. Teknos tekee aina tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Se on perustettu vuonna 1948, ja se on yksi Suomen suurimmista perheyrityksistä. 10-22-7-1-2 Teknos lahjoittaa Ukrainalle 50 000 euroa
8 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 Kantaverkkoon kytkeminen tarkoittaa sitä, että Olkiluoto 3:n valvomo tahdisti laitoksen kantaverkkoon katkaisijalla. Käyttöönottoa edelsi yhteydenpito Olkiluoto 3:n valvomon ja Fingridin kantaverkkokeskuksen kanssa. Fingridin kantaverkkokeskuksessa tahdistumista seurattiin mielenkiinnolla. Onnistuneen ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon kytkemisen jälkeen laitoksen toimintaa testataan muutamia kuukausia ennen kaupallista käyttöä. Käyttöönottovaiheessa Teollisuuden Voima ja Olkiluoto 3:n laitostoimittaja testaavat voimalaitosta ja varmistavat näin sen vakaan ja luotettavan toiminnan eri tilanteissa. Myös Fingrid järjestelmävastaavana varmistaa käyttöönottovaiheessa, että Olkiluoto 3 täyttää sille asetetut tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Tämä on tärkeää, koska näin yhtiö varmistaa sähköjärjestelmän käyttövarmuuden. Sähköntuotannon tehoa nostetaan käyttöönoton aikana asteittain ja ydinvoimalan ja kantaverkon välistä toimivuutta testataan suunnitelmallisesti. ”Pyrimme varmistamaan omalta osaltamme, että käyttöönottovaihe saadaan vietyä suunnitellusti läpi siten, että tehtävät testit vaikuttavat mahdollisimman vähän muuhun sähköverkkoon”, painottaa Laasonen. Olkiluoto 3 lisää Suomen energiaomavaraisuutta, tuo lisää tehoa talven pakkasille ja lisää inertiaa pohjoismaiseen sähköjärjestelmään. Olkiluoto 3 on noin 1 600 megawatin teholtaan Suomen ja Pohjoismaiden suurin voimalaitos. OL3 järjestelmäsuojalla rajoitetaan Olkiluoto 3:n äkillisen verkosta irtoamisen vaikutus sähköjärjestelmään 1 300 megawattiin. Kansainvälisessä vertailussa Olkiluoto 3 on maailman kolmanneksi suurin voimalaitos Kiinan Taishan 1 ja Taishan 2 (1 660 MW) voimalaitosten jälkeen. Olkiluoto 3 tuottaa keskimäärin 15 prosenttia Suomessa kulutettavasta sähköstä. Kaikki kolme Olkiluodon voimalaitosta tuottavat kolmasosan Suomen sähköstä. Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa tämän hetkisen aikataulun mukaan heinäkuussa 2022. Tietoa julkaisijasta Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää. 10-22-8-1-2 Olkiluoto 3 ydinvoimala kytketään kantaverkkoon heinäkuussa 2022 tuottamaan pysyvästi sähköä Fingridissä on valmistauduttu huolellisesti maailman suurimpiin voimalaitoksiin kuuluvan Olkiluoto 3:n verkkoon liittämiseen. Käyttöönotosta vastaavan vanhemman asiantuntija Minna Laasonen mukaan kantaverkkoon liittäminen sujuu ongelmitta ja ennakkosuunnitelmien mukaan. Olen erittäin iloinen ja innostunut uudesta tehtävästäni. YTK-Yhdistyksellä on lähes 250 000 jäsentä, jotka edustavat laajasti eri aloja. En voisi kuvitella parempaa ympäristöä päästä vaikuttamaan monin tavoin murroksessa olevaan työelämään ja oppimaan lisää, Elina Andersson-Finne kertoo. Aiemmin Andersson-Finne on toiminut viestintätehtävissä Professoriliitossa ja Helsingin yliopistolla. Hänellä on kokemusta toimittajan työstä Yleltä. Koulutukseltaan Elina Andersson-Finne on filosofian maisteri. Tietoa julkaisijasta Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäsenille tarkoitettu YTK-Yhdistys ry. on yksi Suomen suurimmista yhdistyksistä. Vuonna 2005 perustettu YTK-Yhdistys toimii lähes 250 000 suomalaisen apuna, innostajana ja mahdollistajana työelämän käänteissä, ja tarjoaa jäsenilleen lisäturvaa ja palveluita työelämään. 10-22-8-1-2 Viestintäpäällikkö Elina Andersson-Finne, YTK-Yhdistys Elina Andersson-Finne aloitti YTK-Yhdistyksen viestintäpäällikkönä YTK-Yhdistyksen viestintäpäällikkönä on 21.2.2022 aloittanut Elina Andersson-Finne. Hän vastaa erityisesti mediaviestinnästä ja vaikuttamisesta sekä jäsenille suunnatusta viestinnästä. Tehtävä on yhdistyksessä uusi.
9 Teollisuuden Näytelehti Saneerattava vanha teollisuuskiinteistö on kooltaan noin 9 000 brm2 ja 27 388 m3. Kiinteistö on aikaisemmin toiminut Semera Oy:n betonielementtitehtaana ja myöhemmin K-Rautana. Viimeiset 10 vuotta halli on ollut tyhjillään. Oman haasteensa purkutöille muodostivat nykyisen kiinteistön säilytettävät rakenteet – lattia, pilarit, palkit sekä väestönsuoja. Hallia saneerataan kattavasti: katto, ulkoseinät, talotekniikka ja toimisto-osa uusitaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Matala toimistosiipi korotetaan muun rakennuksen kanssa yhtä korkeaksi, mikä mahdollistaa loft-henkisen, korkean toimistotilan korkeine ikkunoineen. Uusi kattorakenne on puuelementtirakenteinen. Ulkoseinät toteutetaan lasiseiniin yhdistetyillä pelti-villa-pelti-elementeillä. Julkisivu verhoillaan keraamisilla laatoilla ja perforoiduilla peltiverhouksilla arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Sisätiloihin rakennetaan tilat vuokralaisille, joista yksi tulee olemaan Wärtsilä Oyj. Wärtsilälle toteutetaan kiinteistöön noin 2000 brm2 testaus-, toimisto-, varastoja logistiikkatiloja. Wärtsilä pääsee muuttamaan uusiin tiloihin joulukuussa 2022. Tietoa julkaisijasta Vuonna 2009 perustettu Jatke on luotettava, kotimainen ja henkilöomisteinen rakennusyhtiö. Rakennamme ihmisille koteja ja työpaikkoja, joissa on hyvä olla ja elää. Urakoimme ja kehitämme saneeraus-, toimitilaja asuntokohteita. Jatke-konserniin kuuluvat Jatke Oy, Jatke Toimitilat Oy, Jatke Uusimaa Oy, Jatke Länsi-Suomi Oy, Jatke Pirkanmaa Oy ja Jatke Julkisivut Oy. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Kouvolassa. Jatkeella työskentelee yli 300 rakentamisen ammattilaista. 10-22-9-1-2 Jatke Länsi-Suomi toimii hankkeessa projektinjohtourakoitsijana. Hanke alkoi purkutöillä joulukuussa 2021 ja Industry City -nimen saavan toimistoja tuotantorakennuksen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2023, osoitteessa Teollisuuskatu 35 Turku. Vanha elementtitehdas saa uuden elämän toimistoja logistiikkatiloina Turussa Jatke Länsi-Suomi Oy toteuttaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle Turun Itäharjun alueelle, Teollisuuskatu 35:n entisen betonielementtitehtaan saneerauksen toimistoja logistiikkatiloiksi. Jatke Länsi-Suomi toimii hankkeessa projektinjohtourakoitsijana. Hanke alkoi purkutöillä joulukuussa 2021 ja Industry City -nimen saavan toimistoja tuotantorakennuksen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2023. ”Turve on varteenotettava vaihtoehto energiatuotantoa täydentämään nyt, kun venäläisen hakkeen varaan ei voida laskea ja suomalaisellekin hakkeelle riittää takuulla ottajia”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa. Turvetuotanto on vähentynyt Suomessa nopeasti parissa vuodessa. Lämpölaitokset ovat vähentäneet turpeen käyttöä, turveyrittäjät ovat vaihtaneet alaa ja toimivaa kalustoa on romutettu. Turpeen laajamittainen käyttö polttoaineena on tehty veroilla ja päästömaksuilla hyvin kalliiksi. ”Kriisissä tarvitaan kuitenkin kriisiajan ratkaisuja. Turpeen käytön lisääminen on nopea ja omavaraisuutta tukeva tapa helpottaa energiapulaa väliaikaisesti. Lisäksi sillä on työllistävä vaikutus. Huoltovarmuuden kannalta se on jopa ylivertainen muihin vaihtoehtoihin verrattuna; se on kotimaista ja sen varastointi on helppoa.” Energiahuolto meni uusiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa Euroopan energiahuoltoa. Saksalle se voi merkitä paluuta ydinvoimaan ja Suomelle puolestaan venäläisen toimittajan kanssa aloitetun ydinvoimalahankkeen keskeyttämistä. Jatkossa on pärjättävä ilman sotaisan itänaapurin raaka-aineita. Niihin kuuluu öljyn ja maakaasun lisäksi energiayhtiöiden polttama metsähake, josta suuri osa tulee Venäjältä. ”Tätä taustaa vasten kotimainen turve tarjoaa nopean ratkaisun Suomen energiahuoltoon poikkeusaikana”, Paavo Syrjö uskoo. Turve on kuitenkin nostettava sanamukaisesti hyvän sään aikana, ja yrittäjien on aloitettava ensi talveen varautuminen välittömästi. ”Turve ei nouse suosta itsestään. Turveyrittäjät pitää onnistua nyt nopeasti vakuuttamaan siitä, että kysyntää on riittävästi näköpiirissä.” Tässä tosiasioita turpeesta jota tarvitaan energian hinnan hillitsemiseksi. Energiaturpeella katettiin viime vuonna noin neljä prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Puuhaketta, jolla ei ole päästömaksuja, on saanut 20–25 eurolla yhden megawatin tuottamiseen. Turvetta polttamalla vastaavan energiamäärän tuottaminen maksaa noin 10 euroa. Päälle tulee 5,70 euron energiavero ja päästöoikeusmaksu, jonka hinta on nyt noin 35 euroa. Lämpövoimalan piipun päähän asennettavan hiilidioksidin talteenottoteknologian avulla voidaan vähentää turpeen polton ilmastovaikutuksia. Tietoa julkaisijasta INFRA ry on infrarakentamiseen keskittyvien yritysten toimialaja työnantajaliitto Rakennusteollisuus RT:ssä. INFRAn noin 1 600 jäsenyritystä rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, terminaaleja ja elintärkeitä kuntateknisiä verkostoja. Jäsenet tuottavat valtaosan Suomen infrapalveluista. 10-22-9-1-2 Jos kotimaisesta turpeesta halutaan ensi talven energiaratkaisu, on toimittava nyt Energiayhtiöissä tehdään parhaillaan päätöksiä seuraavan lämmityskauden hankinnoista. Konealan yrityksiä edustava INFRA kiirehtisi erityisesti kotimaisen turpeen tilauksia. Nyt tehtävillä päätöksillä ratkaistaan, pystyvätkö turveyrittäjät tarjoamaan ylipäätään apua ensi talven energiatarpeisiin.
10 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 Valmiina tulevaisuuteen Asemalla on kapasiteettia sijoittaa yli 50 polttokennobussia tarpeettomaan rakenteeseen. Asemaa voidaan laajentaa siten, että tulevaisuudessa voidaan tankata muita polttokennoajoneuvoja, kuten kuorma-autoja. Tämä on merkittävä askel energiasiirtymässä Zuid-Hollandin maakunnassa, jossa tavoitteena on tarjota päästötöntä julkista liikennettä vuoteen 2030 mennessä. Everfuel toimittaa asemalle vihreää vetyä, jota tuotetaan Alankomaissa, Saksassa ja Tanskassa sijaitsevissa paikoissa vähintään 12 vuoden ajan. Avajaiset Avajaisissa Connexxion osoitti, kuinka polttokennobussi tankataan vedyllä, ja Everfuel esitteli asemaa ja esitteli tulevaisuuden mahdollisuuksia. ”Uuden vetytankkausaseman avaaminen on olennainen askel kohti tavoitteemme saavuttamista: Päästötöntä julkista liikennettä vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Zuid-Hollandin maakunnan alueministeri Frederik Zevenbergen. ”Olemme iloisia voidessamme edistää julkisen liikenteen hiilestä irtautumista Zuid-Hollandin maakunnassa. Olemme erittäin ylpeitä uusien teknologioiden käyttöönotosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja odotamme innolla vetybussikaluston liikennöintiä”, sanoo Ben Dwars, Connexxionin aluejohtaja. ”Heinenoordin asema on yksi Euroopan suurimmista vetyasemista. Tällaisen aseman rakentaminen visionääristen yhteistyökumppaneiden tuella on ollut suuri ilo. Se todella osoittaa, että energiakäänne tapahtuu nyt ja että vihreä vety on kestävä energiankantaja matkalla fossiilittomaan liikenteeseen”, sanoo Everfuelin toimitusjohtaja Jacob Krogsgaard. Rahoitus Heinenoord HRS saa rahoitusta MEHRLIN-hankkeesta, jota osarahoitetaan Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -välineestä. JIVEja JIVE2-hankkeet ovat saaneet rahoitusta puhtaan vedyn kumppanuudelta (entinen FCH-YHTEISYRITYS) avustussopimuksen nro 735582 ja 779563 nojalla. Yhteisyritys saa tukea Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimusja innovointiohjelmasta Hydrogen Europe ja Hydrogen Europe Research. Käytännön toimintaa Everfuel | www.everfuel.com Everfuel tuo ympäristöystävällistä vetyä päästöttömään liikkuvuuteen kaupallisesti saataville kaikkialla Euroopassa ja tarjoaa kilpailukykyisiä all-inclusive-vedyn toimitusja tankkausratkaisuja. Omistamme ja käytämme vihreän vedyn infrastruktuuria ja teemme yhteistyötä ajoneuvojen OEM-valmistajien kanssa yhdistääksemme koko vedyn arvoketjun ja tarjotaksemme vetypolttoainetta saumattomasti yritysasiakkaille pitkäaikaisilla sopimuksilla. Vihreä vety on 100-prosenttisesti puhdasta polttoainetta, joka on valmistettu uusiutuvasta energiasta ja joka on avain liikennealan sähköistämiseen Euroopassa ja kestävään tulevaisuuteen. Olemme nuori kunnianhimoinen yritys, jonka pääkonttori sijaitsee Herningissä, Tanskassa ja jolla on toimintaa Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Saksassa ja Belgiassa sekä suunnitelma kasvaa kaikkialla Euroopassa. 10-22-10-1-2 Vedyllä kulkevat bussit ovat tulevaisuutta Keski-Euroopassa – Etelä-Hollannin Heinenoordin uusi vetyasema julistettiin tänään avoimeksi, kun asema alkoi toimittaa 20 polttokennobussille vihreää vetyä. Nyt Everfuelin Heinenoordissa, Nl:ssä rakentama uusi raskaan vetytankkausasema alkoi jakaa vetyä 20 vetybussin ryhmälle Connexxionista, joita Clean Hydrogen Partnership rahoittaa osana JIVE 2 -hanketta. Asema toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Zuid-Hollandin maakunnan, Hoeksche Waardin kunnan, linja-autoja operoivan Connexxionin ja aseman rakentaneen ja ylläpitävän Everfuelin välillä. Avajaisissa Connexxion osoitti, kuinka polttokennobussi tankataan vedyllä, ja Everfuel esitteli asemaa ja esitteli tulevaisuuden mahdollisuuksia. ”Uuden vetytankkausaseman avaaminen on olennainen askel kohti tavoitteemme saavuttamista, päästötöntä julkista liikennettä vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Zuid-Hollandin maakunnan alueministeri Frederik Zevenbergen.
11 Teollisuuden Näytelehti QMG jatkaa strategiansa mukaisesti kasvua yritysostoilla, ja hankkii kylmätekniikan urakoitsija Fincoldin liiketoiminnan. Se liitetään QMG Partnersissa Kylmäkolmoseen, joka nousee kaupan myötä noin 5,5 miljoonan euron liikevaihtoon ja työllistää 30 kylmätekniikan ammattilaista. Kylmäkolmonen palvelee laajaa joukkoa kiinteistönomistajia ja yrityksiä teollisuuden, kaupan ja julkisten palveluiden eri sektoreilla. Fincold tunnetaan muun muassa elintarvikealan kylmäratkaisujen toteuttajana. Kaupan myötä siirtyy Kylmäkolmoseen kolme ammattilaista ja liikevaihtoa noin 600 000 euroa. Toimitusjohtaja Jukka Kainulainen tulee mukaan QMG:n omistajaohjelmaan. – Olen erittäin iloinen, että saamme Jukan ja muut Fincoldin kokeneet ammattilaiset porukkaamme. Meillä on samanlainen arvomaailma eli asenne työhön, asiakaspalveluun ja henkilöstöön. Olemme ketteriä ja lähellä asiakasta, ja samalla alamme ykkösosaajia, Kylmäkolmosen toimitusjohtaja Mika Räisänen tiivistää. – Yhdistyminen QMG Partnersiin on meille hyvä askel eteenpäin – pääsemme kiinni suurempiin kokonaisuuksiin. Tuomme Kylmäkolmoseen omia erikoisosaamisiamme asiakkaidemme kautta, ja pääsemme oppimaan uutta. Olen toiminut alalla 17 vuotta ja nyt on hyvä aika aloittaa uusi vaihe uralla, Jukka Kainulainen sanoo. Kylmätekniikka on kiinteistöjen erikoistekniikkaa, jonka merkitys kasvaa yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten takia. – Kylmä tunnistetaan jo omaksi talotekniikan lajikseen, jonka kasvun taustalla on erityisesti elintarviketeollisuuden ja kaupan kehitys. Tuoreiden elintarvikkeiden tarjonta monipuolistuu ja vientikauppaa laajennetaan, joten kylmätekniikkaa tarvitaan sekä teollisuudessa, vähittäiskaupassa että kuljetusketjun eri vaiheissa. Samoin terveydenhuollon kiinteistöissä tarvitaan erikoiskylmää. QMG rakentaa valtakunnallisesti vahvaa tarjoomaa vastaamaan tähän kysyntään, QMG Partnersin toimitusjohtaja Pekka Pöykkö toteaa. – Kylmätekniikan työssä palvelut korostuvat ja osaajia tarvitaan lisää. Alan yritysten liikevaihdosta huolto ja kunnossapito edustavat tyypillisesti vähintään puolta liikevaihdosta, hän jatkaa. QMG Partners Oy QMG Partners Oy on QMG:n palveluliiketoimintaryhmä, joka tarjoaa talotekniikan huoltopalveluita ja modernisointeja Uudellamaalla. QMG Partnersiin kuuluvat AET-Automaatio, Hausmatic, Ilmastointi-Mikenti, Puhdas Ilma K&V, Kylmäkolmonen, LVI-Trio, Palokatkot Vänskä, JRA-Sähkö, JT-Sähkötekniikka, SW-Sähkö ja Vesijohtoliike J. Laitinen. QMG Partnersin pro forma -liikevaihto oli vuonna 2021 noin 60 miljoonaa euroa. 10-22-11-1-2 QMG nousee yhdeksi suurimmista kylmätekniikan tarjoajaksi Uudellamaalla Talotekniikkakonserni QMG:hen kuuluva QMG Partners ostaa tuusulalaisen Fincoldin liiketoiminnan, ja yhdistää sen Kylmäkolmoseen. Kuvassa ovat Pekka Pöykkö, Jukka Kainulainen ja Mika Räisänen Teollisuuden Näytelehti on myös tilattavissa paperille painettuna lehtenä. Tilaushinta on 690 euroa ( sis alv 10% / 18 kk. Tässä tulee tarjous: Tilaamalla 18 kuukautta saa tilauksen vielä hintaan 690 euroa ( sis alv 10%) käsittää 66 numeroa. Tilauksen voi lähettää joko tekstiviestinä numeroon 0465892070 tai sähköpostiin osoitteella: tuotanto@tn-lehti.fi Kannattaa huomioida, että 18 kuukauden tilaajalla on etuoikeus saada lehdistötiedotteensa julkaistavaksi.
12 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Glaston solmi sopimuksen autoja lämpökäsittelylinjoista johtavalle vapaa-ajan ja liikkuvan liikenteen tuotteiden toimittajalle Glaston Group on tehnyt kaupan viidestä autojen esikäsittelylinjasta ja lämpökäsittelylinjasta yhdysvaltalaisen Lippert Components Inc.:n kanssa, joka on alan johtava valmistaja ja ajoneuvojen (RV), Marinen, Power Sportsin ja Mass Transit Marketsin toimittaja. Noin 9 miljoonan euron tilaus kirjataan Glastonin Q1/2022-tilauskantaan. Linjat toimitetaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen aikana. Lippert Components Inc. on jatkuvasti investoinut uusimpaan teknologiaan innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen tuomiseksi markkinoille. Vapaa-ajan ajoneuvojen kysynnän kasvaessa tarvittiin lisää kapasiteettia. Asiakas halusi kehittyneemmän ja automatisoidumman ratkaisun, joka parantaa suorituskykyä, parantaa laatua ja rajoitettua käsittelyä lopputuotteen lataamiseksi ja purkamiseksi. Uuden laitteen avulla asiakas pääsee myös eroon manuaalisista reunatoiminnoista, jotka parantavat reunan ja karkaisun laatua. ”Lippert Components on arvostettu asiakas ja kumppani, ja meille on kunnia, että he päättivät jatkaa yhteistyötä Glastonin kanssa tukeakseen kasvualoitteitaan. Tavoitteenamme on olla todellinen kumppani ja ratkaisujen tarjoaja”, glaston Oyj Abp:n toimitusjohtaja Anders Dahlblom kommentoi. Champ Evo -leikkauslinja, jossa on malli vähemmän break-out-järjestelmää, sopi täydellisesti Lippert Components Inc: lle, sillä on yli 5 000 tuotevariaatiota. ” Tämä järjestelmä antaa lähes saman rikkoutumistarkkuuden kuin kova mallijärjestelmä tarvitsematta tallentaa mallia jokaiselle tuote-SKU: lle. Se lyhentää myös merkittävästi tuotteesta toiseen tarvittavaa siirtymäaikaa minuuteista sekunteihin, mikä on valtava etu erityisesti suuren kysynnän vuoksi”, sanoo Joe Butler, Glastonin Amerikan myyntija palveluliiketoiminnan johtaja. Glastonin tarjonnan vahvuuden osoittamiseksi yritys pystyi myös vastaamaan asiakkaan tarpeeseen uudesta karkaisulinjasta ja yli 20 vuotta vanha Tamglass-karkaisuuuni korvataan CHF2000-jatkuvakarkaisuuunilla Vortex Pro -konvektiojärjestelmällä. CHF2000 perustuu Glastonin innovaatioihin konvektiolämmitystekniikassa ja ohjausjärjestelmissä, joiden avulla asiakkaat voivat saavuttaa alan johtavan tuotannon luotettavuuden ja käytettävyyden, lasin laadun ja vähentää samalla energian kokonaiskulutusta. Karkaisulinjan ainutlaatuinen Vortex Pro -konvektiojärjestelmä antaa Glastonin asiakkaille mahdollisuuden saavuttaa nämä luokkansa parhaat tulokset.”Olemme iloisia voidessamme jatkaa pitkäaikaista suhdettamme Glastoniin. Tämä CHF2000 ja viisi CHAMP Evo -linjaa otetaan käyttöön Glass Super -tehtaallamme Bristolissa, Indianassa, ja ne toimittavat pääasiassa matkailuauton ikkunaosastomme”, sanoo Tim Widner, Lipert Components Inc:n lasinvalmistusjohtaja. Lippert Components toimii yli 70 toimipisteessä yhdysvalloissa, Kanadassa, Irlannissa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa ja työllistää yli 15 000 henkilöä. 10-22-12-1-2 Pientalojen kriisivalmius ja huoltovarmuus huolettaa Tulisijaja savupiippuyhdistystä Modernilla, puhtaasti ja tehokkaasti kotimaista puuta polttavalla tulisijalla lämmittäminen vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta ja parantaa maamme energiaturvallisuutta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n juuri julkaistu raportti ovat akuutisti nostaneet esiin tarpeemme vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta ja sen tuonnista Venäjältä. Tulisijaja savupiippuyhdistys ry:ssä muistutetaan, että tulisija on pientaloissa huoltovarmuuden kannalta avainasemassa. Jos sähköä ei jostain syystä riitä tai sen saaminen katkeaa, tulisija ainoana sähköstä riippumattomana lämmönlähteenä edelleen lämmittää. Suomen energiasta kaksi kolmasosaa on tuontienergiaa ja siitä 60 prosenttia tulee Venäjältä. Vuonna 2020 tämän nettotuonnin arvo oli noin 3,5 mrd EUR. Viime vuonna toimme Venäjältä sähköä 8,7 TWh. Se oli noin 10 prosenttia Suomen sähkön hankinnasta ja kolmasosa sähkön tuonnista. Fossiilisen energian ja sähkön tuonti hyökkäyssotaa käyvästä maasta ei voi mitenkään pitää toivottavana eikä huoltovarmuuden kannalta myöskään järkevänä. Energiasiirtymä, energiankulutuksen vähentäminen ja kulutusjoustot auttavat ennen pitkää, mutta myös kotitalouksia on jo nyt rohkaistava ja tuettava siirtymään käyttämään energiantuotannossaan entistäkin enemmän uusiutuvaa energiaa. Huoltovarmuuden kannalta juuri tulisija on varaja lisälämmönlähteenä maassamme ensiarvoisen tärkeä. Tätä ainoaa sähköstä riippumatonta lämmönlähdettä lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin noin puolessa miljoonassa omakotitalossa. Tulisijalämmitys säästää sähköä Tulisijalla lämmittäminen vähentää Suomen sähkönkulutusta merkittävästi. Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lakkaisivat sytyttämästä klapeja tulisijoissaan, sähkönkäyttö Suomessa lisääntyisi talvikuukausien aikana yhdeksällä prosentilla nykyisestä, 775 gigawattituntia (GWh), mikä vastaa Olkiluoto II:n sähköntuotantoa ja 45 000:n omakotitalon sähkölämmitystä. Erityisen paljon muuta lämmitykseen käytettävää energiaa tulisijalla lämmittämällä voidaan säästää juuri suorasähkölämmitystaloissa. Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000–28 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000–18 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa. Lämmittämiseen käytetyn sähkön vähentäminen säästää tietysti myös rahaa. Myös Suomessa sähkön hinta on maaliskuun alussa noussut huippulukemiin. Maanantaina 7. maaliskuuta 2022 sähkö maksoi jopa 502 euroa megawattitunnilta. Tulisijalla lämmittäjällä on parhaat mahdollisuudet suojautua sähkön hinnan nousulta. Tulisijalämmittämiseen käytettävä puu on uusiutuvaa energiaa ja ilmaston kannalta puulla lämmittäminen on hyvä vaihtoehto, kunhan puuta käytetään energiaksi vähemmän kuin sitä kasvaa. Puulla lämmittäminen myös vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, kun huippukulutuksen aikaan sähköä ei tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella, kuten öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla. Kotitalouksien tulisijoissa ja biokattiloissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Sitä tuotetaan metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeissä harvennushakkuissa. Uudet tulisijat polttavat puuta tehokkaasti ja puhtaasti. Maassamme on vielä käytössä paljon vanhoja tulisijoja, jotka kannattaisi mahdollisimman nopeasti uudistaa tai muuten modernisoida niiden polttotekniikkaa. Uusiin tulisijoihin vaihtamalla puun pienpolton päästöjä saataisiin vähennettyä 20–50 prosentilla. TSY onkin ehdottanut romutuspalkkiota tai muuta tukimallia tulisijojen uudistamiseen kannustamiseksi, jolla varmistettaisiin myös tulisijaverkon säilyvyyttä. Romutuspalkkion saisi, kun vaihtaa vanhan tulisijan uuteen, moderniin ja puhtaasti polttavaan tulisijaan. Vuonna 2008 perustettu Tulisijaja savupiippuyhdistys TSY on toimialansa valmistajien ja maahantuojien asiantuntijayhdistys, johon kuuluu 18 jäsentä. Yhdistyksen asiantuntijat neuvovat ja opastavat kuluttajia tulisijojen oikeassa käytössä, nykyaikaisessa puulämmitHuoltovarmuuden kannalta juuri tulisija on varaja lisälämmönlähteenä maassamme ensiarvoisen tärkeä. Tätä ainoaa sähköstä riippumatonta lämmönlähdettä lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin noin puolessa miljoonassa omakotitalossa.
13 Teollisuuden Näytelehti Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa Algol Technics asettanut vastuullisuustavoitteet lähivuosille Algol Technics on asettanut lyhyen aikavälin vastuullisuustavoitteensa vuosille 2022-2024. Tavoitteet pohjautuvat vuoden 2020 lopulla tehtyyn olennaisuusarvioon sekä Algol-konsernin vastuullisuustavoitteisiin. Tavoitteita määritettäessä tunnistettiin myös tärkeimmät YK:n kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet, jotka liittyvät työn turvallisuuteen, toimitusketjun vastuullisuuteen sekä ympäristöön. “Yhdessä määritellyillä selkeillä ja mitattavilla tavoitteilla varmistamme entistä paremmin kaiken toimintamme turvallisuuden ja vastuullisuuden. Tavoitteellinen vastuullisuustyömme vastaa myös asiakkaidemme odotuksiin”, Algol Technicsin toimitusjohtaja Sauli Mäntylä kertoo. Teknologiateollisuudessa vastuullisuuden merkitys on kasvanut erityisesti viime vuosien aikana. “Asiakkaat vaativat yhä vastuullisempia ratkaisuja ja tuotteita voidakseen itse vastata omiin vastuullisuushaasteisiinsa. Kirjatuilla tavoitteilla ja seurantamittareilla voimme osoittaa omille asiakkaillemme, että toimintamme on vastuullista ja näin olla auttamassa heitä saavuttamaan omat vastuullisuustavoitteensa”, Mäntylä sanoo. Vastuullisuusteemat Vastuullisuusteemat on mietitty lyhyelle aikavälille, vuosille 2022-2024. Teemojen puitteissa mietitään tarkemmat vuosittaiset tavoitteet ja niiden mittarit. Teemoja on viisi Turvallinen työympäristö, vastuullinen toimitusketju, hyvinvoiva ja tasavertainen työyhteisö, toimintojemme ympäristövaikutusten minimointi, läpinäkyvä hallinto ja reilu johtaminen Nyt asetettuja tavoitteita arvioidaan vuosittain ja niistä kerrotaan yhtiön verkkosivustolla. Vastuullisuustavoitteiden lisäksi yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan Algol-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristöja laatupolitiiktämisessä sekä antavat tietoa alasta. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edesauttamaan ympäristöystävällisten modernien tulisijojen ja turvallisten savuhormien yleistymistä Suomessa. 10-22-12-1-2 Ultraäänikameroiden ykkönen kasvaa vientimarkkinoilla Suomesta löytyy huippuosaamista myös ultraäänikameroiden valmistuksessa. Helsinkiläisen NL Acousticsin teknologiaa hyödynnetään mm. teollisuuslaitosten ja sähköverkkojen kunnossapidossa. Vahvasti vientiorientoitunut yritys hakeekin nyt kasvunsa takaamiseksi uusia osaajia. Ultraääniteknologiaa on valjastettu vuosien varrella moniin käyttötarkoituksiin. Helsinkiläisessä NL Acousticsissa sitä on viety ultraäänikameroihin, joita hyödynnetään muun muassa teollisuuden ennakoivassa kunnossapidossa. – Ultraääniteknologian avulla voidaan tarkkailla laitteiston kuntoa ja paikallistaa vika korville vielä kuulumattoman, mutta prosessista poikkeavan äänen perusteella. Näin se päästään korjaamaan ennen isompaa häiriötä tai tuotantokatkosta, yhtiön toimitusjohtaja Kai Saksela selvittää. NL Acoustics suunnittelee ja valmistaa laitteet itse. Teknologiallaan monessa kohtaa uusia uria aukova yritys on noussut muutamassa vuodessa alansa terävimpään kärkeen. Tuotannosta yli 90 prosenttia suuntautuu vientimarkkinoille ja harvat kilpailijat löytyvät lähinnä Yhdysvalloista – Suunnittelun ja tuotekehityksen ydinjoukkueemme koostuu diplomi-insinööreistä ja tohtoritason osaajista, Saksela kertoo. Yhtiön tärkeimmät asiakkaat löytyvät tällä hetkellä teollisuudesta ja energia-alalta. Ultraäänikamerat helpottavat vikojen paikallistamisTämän vuoden tavoitteena on tuplata liikevaihto ja palkata lisää henkilöstöä. Eniten tulemme rekrytoimaan koodareita ja tuotekehittäjiä, mutta muitakin rooleja on tarjolla, Kai Saksela kertoo. ta, mutta niiden avulla tehostetaan myös tuotantoprosesseja, vähennetään hukkaa ja säästetään energiaa. Uusia käyttökohteita löytyykin jatkuvasti. 10-22-13-1-2 kaa sekä liiketoimintaperiaatteita, jotka määrittelevät eettiset periaatteet kaikkien työntekijöiden toiminnalle. Algol Technics lyhyesti Algol Technics on teollisuuden kumppani ja materiaalinkäsittelyn asiantuntija. Yhtiö on vahvasti mukana sisälogistiikan, automatisaation ja robotiikan kehityksessä. Algol Technicsillä on useita kansainvälisiä tuote-edustuksia Suomessa. 10-22-13-1-2 Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy valmiina lisäämään kotimaista biokaasuntuotantoa Ruokatalo Valio ja energiayhtiö St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen, jonka tarkoitus on tuottaa maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen tähän mennessä suurimman biokaasuja nesteytyslaitoksen rakentamista Pohjois-Savoon. Edellytyksenä biokaasuntuotantoon investoimiselle on biokaasun koko arvoketjun kannattavuuden parantaminen, erityisesti biokaasun käytön yleistyminen raskaassa liikenteessä. Yhteisyritys yhdistää ainutlaatuisella tavalla koko arvoketjun maatalousyrittäjien verkostosta biokaasun tuotantoon, nesteytykseen sekä jakeluun. Lannasta tuotettu biokaasu luo merkittäviä ilmastohyötyjä ja vahvistaa Suomen energiaja polttoaineomavaraisuutta.”Ilmastotoimien ohella meidän on turvattava suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuus: maatilojen kustannukset ovat historiallisen korkealla ja lannoitteiden, energian ja rehun hinnat nousevat edelleen. Maailmanpoliittinen tilanne kääntää katseet myös energiaomavaraisuuteen. Kotimaisen biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen ratkoo kaikkia näitä haasteita”, sanoo yhteisyrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva, Valion vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Teresa Laimio. St1:n ja Valion yhteisyrityksen tavoitteena on rakentaa 8–10 tuotantolaitoskokonaisuutta biokaasun tuotantoon ja nesteytykseen vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön tavoitteena on yhteensä 1 TWh uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto, mikä vastaisi neljäsosaa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta. St1 tulee jakelemaan biokaasun oman maanlaajuisen asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteiden kautta. ”Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä panostuksia niin biokaasun raaka-aineen tarjonnan varmistamiseen, investointien tukemiseen kuin biokaasun liikennekäytön lisäämiseen. Oleellista on myös luoda kannusteet liikennöitsijöille kaasukäyttöisen kaluston investointeihin, sillä tavoite edellyttää 6000–8000 biokaasurekkaa liikenteessämme vuoteen 2030 mennessä. Biokaasun käytöllä raskaassa liikenteessä voidaan saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä ja biokaasun rooli on keskeinen myös St1:n omassa energiatransitiossa”, kertoo St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen. Ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan laitoksen vuosituotantokapasiteetiksi on suunniteltu 125 GWh ja tavoitteena on, että se aloittaa toimintansa vuoteen 2026 mennessä. Suunniteltu tuotantokapasiteetti on poikkeuksellisen suuri. Alustavien selvitysten perusteella mukana voisi olla noin 330 maatilaa. Mittakaavan myötä myös ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Laitoksen vuosituotannon on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä 71 000 tonnia vuodessa, ja vähennykset kohdentuvat sekä liikenteen että maatalouden sektoreille. Laitoskokonaisuus vähentää fossiilisen dieselin käyttöä vuodessa noin 10 miljoonaa litraa eli 117 000 MWh:n verran. Biokaasu pienentää myös maatalouden päästöjä ja tuo suoria hyötyjä maatiloille Tilat ovat maantieteellisesti hajallaan ja siksi lannan ja ylijäämänurmen tehokas kerääminen ja hyödyntäminen on tällä hetkellä haaste. Suomen Lantakaasun innovoima hybridituotantomalli tuo tämän energiantuotantopotentiaalin käyttöön: maatalouden syötteet kiertävät biokaasulaitoksella ja palautuvat pelloille mahdollistaen uusiutuvan energian talteenoton sekä ravinteiden palautumisen kasvien käyttöön. Tällä kiertolannoitteella voidaan vähentää voimakkaasti kallistuneiden, fossiilisista raaka-aineista tuotettujen lannoitteiden käyttöä.
14 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 RPCL on M/s BKG Groupin ja M/s Fomento Resources Pvt. Limitedin (FRPL) omistama rautamalmin louhintaan ja rikastamiseen erikoistunut yhteisyritys. Yritys kehittää yhteistyössä Metso Outotecin kanssa Sandurissa Karnatakassa Intiassa sijaitsevaa kapasiteetiltaan 3,2 miljoonan tonnin pelletointilaitostaan. Metso Outotecin toimitus sisältää testaukset, laitoksen perussuunnittelun sekä omaan tuotekehitykseen perustuvat pelletoinnin keskeiset prosessilaitteet ja asiantuntijapalvelut. RPCL:n mukaan lähitulevaisuuden pyrkimys on parantaa malmin rautapitoisuutta parhaan mahdollisen tuoton saamiseksi nykyisistä malmioista. Pitkän aikavälin tavoite on lisätä nykyistä varantopohjaa, joka mahdollistaa kestävän kehityksen ja jatkuvuuden alueilla, joista mineraalia hankitaan. “Metso Outotecille toimitus on tärkeä keskisuuren toimijan ketjuarinapelletoinnin referenssi. Tämän segmentin odotetaan kasvavan, ja prosessimme ja suunnitteluasiantuntemuksemme soveltuu hyvin myös tämänkokoisille laitoksille. On innostavaa päästä tekemään yhteistyötä RCPL:n kanssa ja tarjota heille kestäviä ratkaisuja laitoksen korkeaan suorituskykyyn ja tasalaatuiseen pellettituotantoon”, sanoo Metso Outotecin rautaja lämmönsiirtoliiketoimintalinjan johtaja Attaul Ahmad. Metso Outotec on johtava ketjuarinapelletoinnin teknologiatoimittaja, jolla on kokemusta yli sadan pelletointilaitoksen toimituksesta ympäri maailman. Metso Outotecin teknologia tarjoaa luotettavan sekä polttoaineja päästötehokkaan tuotantoprosessin. Metso Outotec on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kiviainesten käsittelyssä, mineraalien jalostuksessa ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energianja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja prosessiosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta. Metso Outotec on sitoutunut rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Science Based Targets -organisaation varmentamien ilmastotavoitteiden avulla. Metso Outotecin pääkonttori on Helsingissä. Yhtiöllä on yli 15 000 työntekijää yli 50 maassa, ja sen liikevaihto vuonna 2021 oli noin 4,2 miljardia euroa. 10-22-14-1-2 Tämän ilmoituksen koko on: leveys 185 mm ja korkeus 100 mm Sen saa seuraavasta numerosta alkaen tarjoushintaan. Näitä paikkoja on vain yksi tässä lehdessä, joten nyt kannattaa toimia nopeasti. Tarjouksen saa 5 kpl, 10 kpl, 20 kpl, 30 kpl, sarja ilmoitukselle. Lähetä kysely tekstiviestillä numeroon 0465892070 tai soita, taikka sähköpostilla osoitteeseen: markkinointi@tn-lehti.fi Metso Outotec on johtava ketjuarinapelletoinnin teknologiatoimittaja, jolla on kokemusta yli sadan pelletointilaitoksen toimituksesta ympäri maailman. Pelletointitilaus Intiasta Metso Outotec toimittaa pelletointilaitoksen keskeisen laitteiston, pintaalaltaan 432-neliömetrisen pelletointiuunin Intiaan Resources Pellets Concentrates Pvt. Ltd. (RPCL):lle. Yli 20 miljoonan euron arvoinen tilaus on kirjattu Metallitsegmentin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen saatuihin tilauksiin.
15 Teollisuuden Näytelehti TEOLLISUUDEN NÄYTELEHTI MEDIAKORTTI 2022 Lehden julkaisija TN-Lehti Oy Osoite Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070, 041 444 6598 Suomen Yrittäjäin Keskusliiton Jäsen Lehden koko A4 (210x297 mm) Painopinta-ala 185x275 mm Palstojen lukumäärä 4 Palstojen leveys 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa laatuvastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Näköislehteä voi lukea www.tn-lehti.fi Oikeus muutoksiin pidätetään Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: www.tn-lehti.fi Näköislehdet löytyvät myös Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi /lehdet/teollisuuden-naytelehti Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku tarjoaa Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitushintoihin Koot 1-4 väriä lisätään arvonlisävero 1/8 sivu 325 eur (24%) 1/4 sivu 650 eur 1/2 sivu 1300 eur 3/4 sivu 1950 eur 1/1 sivu 2600 eur Pienemmät ilmoitukset 3,20 eur + alv. / ppm. Auktorisoi duille mainostoimistoille alennus on -15%. Lasketaan arvonlisäverot tomasta hinnasta. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 09.00 11.00 (Huomioi koronavisuksen aiheuttamat rajoitukset) p. 046 589 2070, 041 444 6598 Jouko Nieminen jouko.nieminen@tn-lehti.fi tuotanto@tn-lehti.fi Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäiväs tä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mai noksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Ilmoitusmyynti & Toimitus Tilaushinnasto 2022 Ilmoitushinnasto 2022 Yhteystiedot Maksun saaja Ilmestymisaikataulu 2022 TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Pankki: Someron Säästöpankki FI43 4327 2120 0026 41 BIC: HELSFIHH Aineisto ja ilmestymisaikataulu vuodelle 2022 on muuttunut. Lehden numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä Tammikuu: 1 04.01.2022 07.01.2022 2 12.01.2022 14.01.2022 3 19.01.2022 21.01.2022 4 26.01.2022 28.01.2022 Helmikuu 5 02.02.2022 04.02.2022 6 09.02.2022 11.02.2022 7 16.02.2022 18.02.2022 8 23.02.2022 25.02.2022 Maaliakuu 9 02.03.2022 04.03.2022 10 09.03.2022 11.03.2022 11 16.03.2022 18-03.2022 12-13 23.03.2022 25.03.2022 Huhtikuu 14 06.04.2022 08.04.2022 15 20.04.2022 22.04.2022 16-17 27.04.2022 29.04.2022 Toukokuu 18 04.05.2022 06.05.2022 19 11.05.2022 13.05.2022 20 18.05.2022 20.05.2022 21 24.05.2022 27.05.2022 Kesäkuu 22 08.06.2022 10.06.2022 23-24 15.06.2022 18.06.2022 Loma = Heinäkuu Elokuu 25 03.08.2022 05.08.2022 26 10.08.2022 12.08.2022 27 17.08.2022 19.08.2022 28-29 24.08.2022 26.08.2022 Syyskuu 30 07.09.2022 09.09.2022 31-32 14.09.2022 16.09.2022 33 21.09.2022 23.09.2022 34 28.09.2022 30-09-2022 Lokakuu 35 05.10.2022 07.10.2022 36 12.10.2022 14.10.2022 37 19.10.2022 21.10.2022 38 26.10.2022 28.10.2022 Marraskuu 39-40 09.11.2022 11.11.2022 41 16.11.2022 18.11.2022 42 23.11.2022 25.11.2022 Joulukuu 43-44 12.12.2022 16.12.2022 Yhteensä 44 numeroa / 2022 TEOLLISUUDEN NÄYTELEHTI MEDIAKORTTI 2022 Tilausjakso Kotimaa sis 10 % alv 1 kk 48 eur 6 kk 260 eur 12 kk 490 eur 18 kk 690 eur Lähetetään paperille painettuna lehtenä tilaajan antamaan osoitteeseen.
16 Teollisuuden Näytelehti 10 / 2022 Vuonna 2022 teemme 44 Teollisuuden Näytelehden numeroa jossa yhtiönne voi olla mukana. Koska yhtiömme haluaa pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi, on Teollisuuden Näytelehti tänä vuonna luettavissa vain Internetin välityksellä seuraavissa osoitteissa: www.tn-lehti.fi Voitte lukea Teollisuuden Näytelehteä lisäksi osoitteessa: www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siinä osoitteessa on luettavissa 5 viimeistä vuosikertaa. Palvelunumeromme ovat: 041 444 6598 taikka 046 589 2070 Vuonna 2022 ilmestyy Teollisuuden Näytelehden 40. vuosikerta Teollisuuden Näytelehteä julkaistaan juhlavuonna vain Internetin välityksellä, useassa eri selaimessa luettavaksi.Poikkeuksena on vain 18 kuukauden tilaukset ja sidosryhmät.