1 / HELMI–MAALISKUU 2023 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA OUTSIDER ART FESTIVAALI Vimma-palkinto erilaiselle taidetapahtumalle s. 4 ja 8 VAMMAISET JA SOTE s. 7 TUKILINJA JAKOI VIIME VUONNA 804 APURAHAA S. 16 LASKIAISPULLIA JA VAAHTOKARKKEJA Hyvän mielen reseptit koko perheelle s. 22
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 45 e 6 kk 55 e 1 v 99 e Kesto 99 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 27. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Riitta Skytt. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2023 52 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA. TOIMITUKSELTA Menetin syksyllä yhtäkkiä näön toisesta silmästä glaukooman vuoksi. Panikoiduin: tässä menisi työni – kirjoittamiset ja lukemiset! Liikkuminenkin vaikeutui. Aloin tajuta todellisuutta, jossa näkövammaiset elävät. Pikkuhiljaa toinen silmä alkoi ottaa tehtävää toiselta ja saatoin palata kirjoittamaan juttuja. Siitä syntyi suuri ilo ja lisää kunnioitusta jokaista aihetta kohtaan, jossa kerrotaan erilaisuudesta. Tässä lehdessä Miekin teen taidetta -tapahtuma kertoo innosta elää ja luoda, erilaisesta näkökyvystä taiteen parissa – sisäisestä ja ulkoisesta. Sari Heino-Holopainen 12 s. Muraale ja Mellunmä essä! YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Celine Dion sairastui ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Työkanavalta työpaikka? Valtionyritys alkaa työllistää vammaisia. s. 7 7 kysymystä hyvinvointialueista Annina Heini edusti sote-uudistuksen sidosryhmässä vammaisia. s. 10 Uutiset Yhdenvertaisuuslaki laajenee työelämään. IHMISET s. 8 Vimma-palkitut 2022 Esittelyssä vammaiskulttuurin uudet tähdet OAF ja Hannele Cantell. s. 21 Blogilinjalla Tukilinjan bloggarina luontoyhteysohjaaja Lotta Kulola. s. 22 Hyvän mielen resepti Siirin pullaja kaakaovinkit perhelaskiaiseen. TUKIKOHTEET s. 12 Muraalien mystiikkaa Niina Häkkisen taide ilahduttaa metroasemilla. s. 14 Kuulantyöntäjän tytär Carola Pihlajamäki löysi urheilulajinsa. s. 16 Vaikeuksien vuosi 2022 Tukilinja teki inflaatiokorotuksen apurahoihin. s. 18 Miekin teen taidetta Lappeenrannassa innostuttiin erityistaiteesta. s. 24 Tukipointti Teemu aloitti työt Tukilinjassa. s. 24 Tukitori Tarjolla seksuaalineuvontaa ja etäsoittotunteja. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2022. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.4.2023 On tärkeää, että laki on tarkka ja täsmällinen kansalaisoikeuksien takaamisessa. Lakiuudistus siirtymässä? ESITTELEMME TÄSSÄ lehdessä muitakin ajan ilmiöitä: vammaisten ihmisten asemaa tuoreiden hyvinvointialueiden palveluissa, valtio-omisteisen Työkanava-yhtiön toiminnan aloittamista sekä Tukilinjan sponsoroiman Vimma-vammaiskulttuuripalkinnon saajia – värikästä Outsider Art Festivaalia ja omasta sairastumisestaan koskettavan kirjan kirjoittanutta Hannele Cantellia. VUODEN ENSIMMÄISESSÄ numerossa käymme perinteisesti läpi myös Tukilinjan toiminnan tuloksia päättyneeltä vuodelta. Tapaamme mielenkiintoisia apurahan saajia, kuten kuulantyöntäjä Carola Pihlajamäen ja muraalimaalari Niina Häkkisen. Saamme myös 13-vuotiaalta Siiriltä osaavat laskiaisherkkureseptit. Tervetuloa mukaan lehden mittaiselle matkallemme yhdenvertaiseen Suomeen, jossa meidän kaikkien on hyvä käydä koulua, harrastaa, opiskella ja työskennellä! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS on junnannut eduskunnassa vuosia pidempään kuin odotettiin. Tammikuussa näytti, että sen hyväksyminen saattaa jälleen siirtyä seuraavalle hallituskaudelle. 17.1. sosiaalija terveysvaliokunnasta ilmoitettiin, että käsittelyä kiirehditään, mutta vielä jäi nähtäväksi, saako perustuslakivaliokunta kaikki solmut avattua niin, etteivät ajankohtaisemmat lakihankkeet kiilaa edelle. Pidämme peukkuja! ON TÄRKEÄÄ, että laki on tarkka ja täsmällinen kansalaisoikeuksien takaamisessa. Siihen velvoittaa jo perustuslaki ja Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus. Kokemuksesta tiedämme, että oikeudet takaavien palvelujen maksajat tuppaavat kyllä löytämään lakiin jäävät epätäsmällisyydet eli porsaanreiät. Silti harmittaisi kovasti tämä tärkeän uudistuksen viivästyminen. Kun asiat venyvät, ne usein myös vanuvat. Yhteiskunnan mullistuksissa, joita meillä varmuudella on edessä, heikoimmat ovat jatkuvasti vaarassa jäädä jalkoihin. Resurssien niukentuessa ei ketään varmaan hämmästytä se, etteivät kaikki vammaisjärjestötkään ole yksimielisiä vammaispalvelujen tulevista linjauksista. Mielipiteitä jakavat niin asiakasmaksut, henkilökohtaisen avun voimavararajaus kuin vanhuusiässä vammautuneiden oikeus käyttää vammaispalveluja. On mielenkiintoista, mitä perustuslakivaliokunta näistä ja hengityslaitepotilaiden erityisaseman lakkauttamisesta sanoo. Tulevasta hallituksesta ja eduskunnasta puhumattakaan. Tukilinja 1/2023 3
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tykkää, ja pysyt menossa mukana! 4 Tukilinja 1/2023 Puhevammainen senaattori Amerikkalainen poliitikko, demokraatti John Fetterman tunnetaan rennosta ja tatuoidusta street-tyylistään. Kun hänet vuoden 2022 alussa valittiin Pennsylvaniassa senaattoriehdokkaaksi, hän ei kuitenkaan arvannut, mistä ominaisuudestaan tulisi kohta tunnetummaksi: Toukokuussa Fetterman sai aivohalvauksen, jonka jälkioireeksi jäi vaikeus ymmärtää puhetta, ja sosiaalisissa tilanteissa hän joutui sen jälkeen käyttämään kirjoitustulkkausta. Tämä ei estänyt häntä voittamasta vaaliväittelyä ja vaaleja. Fetterman astui senaattorin virkaan tammikuussa. Uuden senaattorin avoin ja rohkea suhtautuminen vammaansa on herättänyt Yhdysvalloissa vilkasta keskustelua vammaisten ihmisten asemasta työelämässä. Suhtautumista kielellisiin rajoitteisiin on pitkään leimannut se, että ihmisten toimintakykyä arvioidaan usein niiden perusteella. Fettermanin vaalivoitto kertoo, että tässä on tapahtunut muutos. Asiaan saattaa vaikuttaa sekin, että presidentti Joe Biden on puhunut avoimesti omasta puhevammastaan. K U V A L E H T IK U V A Koomikon autistinen perhe Marraskuussa amerikkalainen koomikko Amy Schumer, 40, kertoi Saturday Night Live – ohjelman monologiosuudessa millaista on, kun autismista tulee osa arkea. Vuonna 2018 Netflix Special -ohjelmassaan Growing hän paljasti miehensä, kokki Chris Fischerin saaneen autismidiagnoosin ja kertoi tilanteista, joissa tämän autismikirjon piirteet tulevat esiin. Nyt selvisi, että myös heidän Gene-poikansa on todennäköisesti saamassa saman diagnoosin. Schumerin mukaan testeihin kannattaa mennä, sillä ongelman tunnistaminen oli positiivinen kokemus, joka paransi avioparin välejä: ”Ymmärrän nyt paljon paremmin hänen käytöstään ja diagnoosi on antanut hänelle paljon uusia välineitä toimia. Jos joku esimerkiksi kertoo oikein pitkää ja pitkästyttävää tarinaa, hän nykyään vain nousee ja kävelee pois.” K U V A L E H T IK U V A OUTSIDERINA PARIISISSA Vuoden 2022 Vimma-vammaiskulttuuripalkinnon (ks. s. 8) saanut kulttuuritapahtuma Outsider Art Festival (OAF) lähtee Ranskaan, kun OAF ja Suomen Ranskan instituutti järjestävät 13.4. – 29.7. suomalaisen outsider-taiteen näyttelyn Pariisissa. Näyttelyssä nähdään visuaalista ja esittävää taidetta, musiikkia ja elokuvia sekä Pertin Valinnan sekotavarakaupan taidetuotteita. Avajaisviikonloppuna nautitaan lisäksi suomalaisesta ruokakulttuurista ja taiteilijatapaamisista. Satu ja Maria Tanin Hengittävä riutta -teos palkittiin OAF:ssä. VAMMAISPUHETTA Vammaisuus ja journalismi on Kynnys ry:n sivuilta löytyvä uusi opas, jossa neuvotaan, miten vammaisuudesta ja vammaisista ihmisistä on asiallista kertoa. Tukilinja-säätiö tuki hanketta vuonna 2021 Vuoden toimija -apurahalla. Tukilinja-lehteenkin kirjoittavien Heini Sarasteen ja Sanni Purhosen sekä vammaisaktivisti Amu Urhosen laatiman oppaan avulla voi jokainen testata omia asenteitaan ja puhetapojaan vammaisuudesta. Tyypillisiä sudenkuoppia ovat oppaan mukaan ennakkoluuloisuus, puolesta puhuminen, ihmisen pelkistäminen vammaksi sekä hänen välineellistämisensä valistuksen tai inspiraation airueksi. VAARAN MAKUA Väliviikolla 29.12. Helsingin Sanomien luetuimmaksi jutuksi nousi artikkeli Sohjoa, lumivalleja ja ”saatanan keksintö” , jossa pyörätuolilla liikkuvaa Janne Pyyhtiää haastateltiin Helsingin katujen esteellisyydestä. Tien ylittämisessä on hänen mukaansa lumikelillä vaaran makua ainakin Lasipalatsin edessä, Esplanadilla ja Kalasatamassa. Ympäri vuoden tuottaa ongelmia mukulakiveys, jota Pyyhtiä kutsuu ”saatanan keksinnöksi”. Kaupungin tarkastuslautakunta on todennut, että esteettömyys otetaan Helsingissä hyvin huomioon rakennetun ympäristön suunnitteluvaiheessa. Lopputarkastuksia ei kuitenkaan tehdä eikä asialle ole nimetty raportointitahoa. Harva rakennuttaja myöskään pyytää vammaisjärjestöjen edustajia testaamaan esteettömyyttä.
Tukilinja 1/2023 5 Celine Dion sairastui Joulukuussa kanadalainen laulaja Celine Dion kertoi Instagramissa sairastuneensa jäykkyysoireyhtymään, harvinaiseen neurologiseen häiriöön. Hän kertoi kärsineensä terveysongelmista jo pitkään, mutta saaneensa diagnoosin vasta hiljattain. Jäykkyysoireyhtymässä fyysinen ja henkinen rasitus aiheuttavat voimakkaita, kivuliaita lihassupistuksia. Taudin edetessä jäykkyys lisääntyy, mutta lihasvoima ja tuntoaisti säilyvät yleensä ennallaan. Dionin oli tarkoitus aloittaa helmikuussa Euroopan-kiertue, johon kuuluu konsertti Helsingissä lokakuussa. Alkuvuoden konsertit on nyt siirretty vuoteen 2024 ja kesän konsertit peruttu. Syksyn tilanne jäi vielä avoimeksi. Nettisivuillaan Dion kertoo haluavansa antaa sataprosenttisen panoksen esiintyjänä. ”Tällä hetkellä en kuitenkaan siihen pysty. Minun on nyt keskityttävä terveyteeni ja toivon olevani matkalla kohti toipumista.” K U V A L E H T IK U V A K U V A L E H T IK U V A Vammaisia esiintyjiä Helsinki Casting -toimisto järjesti tammikuussa esiintyjähaun henkilöille, joilla on näkyvä liikuntavamma tai fyysinen pitkäaikaissairaus. Tilaisuudet järjestettiin Invalidiliiton esteettömissä tiloissa, ja kiinnostuneille oli tarjolla sekä dialogidemoja että koekuvaus. Demoissa sai matalalla kynnyksellä esittää taitojaan käsikirjoituksen luennassa. Näin luotuja esittelyvideoita voidaan jatkossa käyttää apuna, kun eri tarkoituksiin etsitään vammaisia esiintyjiä. Koekuvauksessa etsittiin jo 15–25-vuotiasta naisesiintyjää uuteen nuorten tv-sarjaan. WHALE OSCAR-JAHDISSA Yksi tämän kevään Oscar-suosikeista on sairaalloisesti lihavasta miehestä kertova elokuva The Whale, jonka päähenkilö on menehtymässä terveysongelmiinsa. Darren Aronofskyn ohjaaman rosoisen tarinan päähenkilöä esittää ”läskipuvussa” normaalipainoinen Brendan Fraser. Elokuvaa on paitsi kehuttu hänen näyttelijäntyöstään, myös kritisoitu poikkeavuuden esittämisestä spektaakkelinomaisesti eli tavalla, jonka tarkoitus on herättää lähinnä kammoa ja inhoa. Tällainen esitystapa tuottaa kyllä räväkkää viihdettä, mutta heijastuu usein ikävästi normista poikkeavien ihmisten kohteluun. LEAR MENETTÄÄ MUISTINSA Shakespearen Kuningas Lear on näytelmä vallanhimosta ja väistyvästä johtajasta. Ohjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat muokanneet siitä tutkielman muistisairaan äidin ja hänen riitaisan perheensä tragediasta. Kun haurastuva, kuvitelmiinsa eksyvä Lear ( Katariina Kaitue) uskoo enää mielistelevää nuorimpaansa, jää viisain lapsi hänen suosiostaan osattomaksi. Aihe koskettaa monia perheitä, joissa iäkkäät vanhemmat alkavat menettää otteensa todellisuudesta. Learin ensi-ilta on Kansallisteatterissa 2.3. PALKINTOJA VALTIONPALKINTO Vuoden 2022 elokuvataiteen valtionpalkinnon sai elokuvan Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia (2021) tekijäpari, ohjaaja ja käsikirjoittaja Teemu Nikki sekä tuottaja, käsikirjoittaja Jani Pösö. Elokuvan pääosaa esittävä, MS-tautia sairastava näyttelijä Petri Poikolainen on heidän ohellaan palkittu monilla festivaaleilla. ESTEETÖN TRIPLA 40-vuotta täyttävä Helsingin vammaisneuvosto osallistuu kaupungin kehittämiseen. Vuoden 2022 esteettömyystunnustuksensa se myönsi Pasilan asemalle ja sen kauppakeskus Triplalle. KRIISINKESTÄVYYTTÄ Oikeusministeriö palkitsee ansiokkaita toimijoita vuosittain Demokratiapalkinnolla. Vuoden 2022 palkinnon sai Kehitysvammaliiton Selkokeskus, joka on ministeriön mukaan parantanut selkoviestinnällään yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. PARAS ÄÄNIKIRJA Näkövammaisjärjestöt ovat vuodesta 2020 alkaen jakaneet parhaalle äänikirjalle Laurin kirja -palkinnon. Kahden vuoden välein jaettavan palkinnon ja 6000 euroa sai Joonatan Tolan romaani Punainen planeetan ääniversio lukijanaan Ilkka Villi. LOUNAS MIELISAIRAALASSA Helsingin keskustassa, Lapinlahden entisellä sairaala-alueella toimii nykyään Mental Hospitality -tilausravintola, jossa ruokailijat istutetaan entisille Kellokosken sairaalan sängyille (kuvassa). Rekvisiitaksi löytyi myös psykiatristen potilaiden yöpöytiä ja kaappeja. Ravintolan pitäjä Jon Puolakka neuvotteli teemasta Lapinlahden Lähde -keskuksen ylläpitäjien kanssa ja sai vihreää valoa hankkeelle – kunhan hyvää makua noudatetaan. Drinkeistä ei siis löydy lääkeruiskuja ja pakkopaidatkin ovat vain seinäkoristeita.
TYÖLLISYYS Henkilöstövälitystoiminta käynnistyi tammikuussa. 6 Tukilinja 5/2022 Valtionyritys tarjoaa töitä Ensimmäisen vuoden tavoite on tarjota palkkatyötä 100–300 osatyökykyiselle työntekijälle. TEKSTI Päivi Väntönen veyteen tai toimintakykyyn liittyvä syy, joka heikentää työnsaantia. Siitä tarvitaan lääketieteellinen lausunto tai lääkärintodistus. Virkailija valitsee ”Aina sairaus tai vamma ei välttämättä vaikuta työnhakuun, mutta lopullisen arvion tekee TE-toimiston virkailija”, muistuttaa Nikkola. ”Päätöksenteossa virkailija voi käyttää esimerkiksi työkykykoordinaattoreita arvioimaan hakijan tilannetta. Yksin päätöstä ei tarvitse tehdä.” Kolmas kriteeri on viimesijaisuuden vaade: Jos hakija on jo ollut mukana useissa työllistymispalveluissa, mutta niistä ei ole ollut hyötyä, hänet voidaan osoittaa työnhakijaksi Työkanavaan. Viimeisenä kriteerinä on vielä hakijan motivaatio käyttää tätä mahdollisuutta. Lopullinen työllistyminen tapahtuu, kun Työkanavalla on tarjota hänelle työpaikka. Työntekijöitä toimeksiantona Työkanavalla ei ole omia työpaikkoja, vaan avoimet työpaikat saadaan yrityksien tai organisaatioiden ilmoittamista työvoimatarpeista. Alkuvaiheessa pyritään työllistämään työntekijöitä yrityksiin ja julkishallinnon organisaatioihin, joten kotitaloudet eivät voi tilata Työkanavan kautta yksittäisiä työntekijöitä. Työsuhteet ovat aluksi määräaikaisia ja osa-aikaisia. Ajatuksena on, että työntekijät voisivat työskennellä pienissä ryhmissä, jolloin työntekijällä olisi tuki lähellä. ”Kun saamme työnantajalta toimeksiannon, olemme yhteydessä Pohjanmaan TE-toimistoon, joka koordinoi Työkanavan hakijarekisteriä. Teemme heille tilauksen, jossa kerromme asiakasyrityksemme työvoimatarpeesta. Tämän jälkeen he etsivät rekisteristään meille sopivia hakijoita, jotka sitten välitämme asiakasorganisaatioon”, Sari Nikkola selittää. Kohti asennemuutosta Vammaisten henkilöiden työllisyysastetta ei ole saatu nostettua 10 vuoteen. Nikkola ei lupaa tähän vielä nopeaa muutosta. Hän uskoo Työkanavan toiminnan kuitenkin muuttavan asenteita laajemminkin, jolloin kynnys palkata vammaisia henkilöitä madaltuu. Asiakasorganisaatiot ovat kertoneet Nikkolalle tarvitsevansa työpaikoilla osaavaa tukea onnistuakseen osatyökykyisen työntekijän tukemisessa. Sitä onkin luvassa: ”Olemme sopineet parin palveluesihenkilön palkkaamisesta tammikuussa. He voivat olla tukena niin työntekijälle kuin toimeksiantajalle, jotta työ onnistuu.” UUSI VALTIONYHTIÖ Työkanava Oy pyrkii helpottamaan esimerkiksi kaupan alan sekä kiinteistöja ravitsemusalan yritysten työvoimapulaa tarjoamalla niille osatyökykyisiä työnhakijoita TE-toimiston ylläpitämästä Työkanava-rekisteristä. Työkanava toimii heidän työnantajanaan, joten yritysten ei tarvitse perehtyä alan lainsäädäntöön ja tukiin. Työkanavan toimitusjohtajana syyskuussa aloittaneen Sari Nikkolan mukaan syksyn aikana on suunniteltu yrityksen toimintaa, kontaktoitu asiakasyrityksiä ja järjestöjä sekä koulutettu TE-toimistojen virkailijoita. Henkilöstövälitystoiminta käynnistyy tammikuussa 2023. Joulukuussa Työkanavassa työskenteli Nikkolan lisäksi vasta asiakkuuspäällikkö sekä viestintäja markkinointiasiantuntija. Pääkonttoria ei vielä ollut vaan toimisto sijaitsee toimistohotellissa Helsingin Hakaniemessä. 30 000 työnhakijaa Työkanavan tarkoituksena on työllistää vaikeimmin työllistyviä, osatyökykyisiä työnhakijoita. Tällä hetkellä TE-toimistossa on 30 000 työnhakijaa, joilla on sairaus tai vamma. Julkisuudessa on puhuttu 1000 hakijan työllistymisestä Työkanavan tavoitteena. Siihen Nikkola toteaa, että alkuvaiheessa tavoite on vasta noin 100–300 työnhakijan työllistyminen. Toiminnan vakiintuessa tavoitteena on noin 1000 työllistymistä vuodessa. Kuka sitten voi päästä Työkanavan kautta töihin? Nikkolan mukaan Työkanavan välittämään työhön pääsee vain paikallisen TE-palvelun kautta eli ensin on ilmoittauduttava työnhakijaksi. Hakijalla on myös oltava jokin terTyökanava Valtio-omisteinen, työntekijöiden työpanosta yrityksille ja yhteisöille välittävä yritys. Toimintarajoite Tarkoitettu osatyökykyisille ja vammaisille työnhakijoille. Toiminta-alue Koko Suomi. Toiminta laajenee vähitellen. K U V A : N IIN A S TO LT . Työkanavan toimitusjohtaja Sari Nikkola.
7 kysymystä TEKSTI Päivä Väntönen Vammaiset sotepyörityksessä Kun sote-uudistusta valmisteltiin, Annina Heini oli sidosryhmätyössä mukana varmistamassa, että vammaiset huomioitiin. Jatkossakin kehitystyötä tarvitaan. Tukilinja 1/2023 7 1. Keitä sote-uudistuksen sidosryhmäverkostoon kuului ja miten työtä käytännössä tehtiin? ”Sidosryhmäverkoston työ alkoi vuosi sitten ja siihen kuuluivat muun muassa soten kannalta keskeisten ministeriöiden, valtiollisten organisaatioiden (kuten AVI ja THL) ja järjestöjen edustajia. Kokoustimme 5 kertaa.” 2. Miten sidosryhmäverkoston työ sujui, oliko se aidosti kuuntelevaa? ”Kyllä se oli kuuntelevaa, mutta hieman jäi epäselväksi vaikutus. En tiedä, miten viestiä on viety alueille, mutta joihinkin huoliin kyllä tartuttiin ja pyydettiin lisätietoa.” 3. Mitä asioita nostit itse esiin? ”Toistuvasti olen nostanut esille vammaisjärjestöjen osallistamisen tärkeyttä ja sitä, että vammaisten henkilöiden palvelupolkuja ja palveluiden rakenteita pitäisi tarkastella erikseen. Olen toivonut, että pysyvien sote-neuvottelukuntien alatyöryhmiin saataisiin vammaisjärjestöjen edustus pohtimaan juuri näitä palvelupolkuja ja erityiskysymyksiä.” ”Olen puhunut myös vammaisasioiden osaamiskeskuksista, koska niille olisi selvästi tarvetta.” 4. Mitä vammaisasioiden osaamiskeskus tekisi? ”Se tarkoittaa verkostomaista työskentelyä, joka kokoaa erityisasiantuntijoita yhteen ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin yhden luukun periaatteella. Osaamiskeskus tukisi oikeita ja oikea-aikaisia palveluita sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluita. Se mahdollistaisi myös osaamisen keskittämisen. Asiantuntijat voisivat jakaa tietoa esimerkiksi harvinaisista sairauksista ja vammoista kaikille hyvinvointialueille.” ”Eräänlaisia osaamiskeskuksia on tulossa muutamille alueille, mutta vielä on useita alueita, joissa ei ole keskusteluja aloitettu.” 5. Miten vammaisjärjestöt voivat jatkossa vaikuttaa hyvinvointialueiden palveluihin? ”Aluetoiminta korostuu tässä sote-uudistuksessa, sillä valtakunnallisten järjestöjen on vaikea vaikuttaa kaikkiin hyvinvointialueisiin. Siksi onkin tärkeä tehdä alueilla tiivistä yhteistyötä sekä järjestöjen välillä että aluetyöntekijöiden ja valtakunnallisten työntekijöiden välillä.” ”Moni vammaisaktiivi saattaa kuulua alueensa sote-toimikuntiin. Kun valmistelijat saadaan saman pöydän äärelle, tulen mielelläni kertomaan heille tästä osaamiskeskusmallista ja vammaispalveluiden palvelupoluista.” 6. Miten vammaiset on huomioitu hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa? ”Aika huonosti, koska vammaisasiat eivät olleet sote-kysymysten kärjessä ja niiden tarkastelu jäi suppeaksi. Vammaispalveluiden osalta on vielä alueellisia eroja. Huoli onkin siinä, että meidän kentän tietoa ja näkökulmia ei ole vielä hyödynnetty mielestäni riittävästi, myöskään keskitetysti valtionhallinnon tasolla.” 7. Miten odotat hyvinvointialueiden toimivan? ”Odotan, että vammaisten henkilöiden palvelut paranisivat oikeasti. Kun on isompi alue, niin osaamista ja asiantuntemusta löytyy pienemmille kunnillekin helpommin. Toivon, että myös yleispalvelut olisivat paremmin saavutettavia ja esteettömiä.” Annina Heini Järjestöpäällikkö Kynnys ry
8 Tukilinja 1/2023 Vimma-palkintonsa vastaanottivat Vammaisten päivän Dida-tapahtumassa 3.12. OAF:n toiminnanjohtaja Heini Merkkiniemi (vas.) ja kirjailija Hannele Cantell. UNELMAT TODEKSI ONNISTUMISEN KIERRE PALKITTIIN Vimma-kulttuuripalkinto ja Tukilinjan apuraha myönnettiin merkittäväksi taidetapahtumaksi kehittyneelle Outsider Art Festivaalille. Kunnia-Vimman sai kirjailija Hannele Cantell teoksestaan Sekunnit ennen kaatumista. TEKSTI Sanni Purhonen Vimma-palkinto Kynnys ry:n vuosittain jakama vammaiskulttuuripalkinto. Raati Raadissa ovat edustettuina Kynnys ry, Tukilinja-säätiö, Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry, Kulttuuria kaikille -palvelu sekä Suomen arvostelijain liitto. Tukilinja-apuraha Tukilinja myöntää Vimmapalkinnon saajalle 5000 euron työskentelyapurahan.
Tukilinja 1/2023 9 Kirja sairastumisesta KIRJAILIJA HANNELE CANTELL oli erittäin ilahtunut Vimma-palkinnon kunniamaininnasta eli Kunnia-Vimmasta, jonka hän sai omakohtaisesta kaunokirjallisesta teoksestaan Sekunnit ennen kaatumista. Kirja on saanut hyvän vastaanoton ja sitä sovitetaan parhaillaan näyttämölle. Se kertoo sairastumisesta kahteen neurologiseen sairauteen. Cantell työskentelee opettajankouluttajana ja kestävyyskasvattaja Helsingin yliopistossa. Taustaltaan hän on maantieteen ja biologian opettaja, ja aiemmin hän on tehnyt tietoja oppikirjoja. Sekunnit ennen kaatumista on kuitenkin kaunokirjallinen genrejen sekoitus. Mistä moinen muoto? ”Vammaisuudesta puhutaan usein medikaalisesti, vaikkapa sairauden oireiden kautta. Se ei ole minusta kovin kiinnostavaa. Halusin puhua tunteista ja kokonaisen ihmisen kuvasta, mutta samalla etäännyttää tarinaa itsestäni.” Cantell työsti käsikirjoitusta pitkään ja hartaasti. Hän kertoo melko hiljattain vammautuneena pohtineensa paljon myös sitä, kuuluuko joukkoon – miten voi puhua vammaisuudesta ja miten se määritellään. Lukijoilta saatu hyvä palaute ja palkitseminen lämmittävät nyt mieltä. ”Jutut kirjasta ovat monesti keskittyneet minuun ja sairauksiini. Sikäli olin valtavan onnellinen Kunnia-Vimmasta ja sen perusteluista, että ne keskittyivät teokseni kirjallisiin ansioihin. Oli mielettömän hienoa tulla juuri arvostamani ihmisoikeusjärjestön eli Kynnyksen huomioimaksi ja mahtavaa päästä seuraamaan myös DiDan ohjelmaa! K ynnys ry:n Vimma-kulttuuripalkinon 2022 sai joulukuussa Outsider Art Festival (OAF). Raati kiitti toista kertaa Helsingissä järjestettyä festaria monipuolisuudesta ja omaehtoisuudesta sekä uuden äänen tuomisesta kulttuuritapahtumien kentälle. OAF:n toiminnanjohtaja Heini Merkkiniemi kertoo, että kaikki lähti liikkeelle Pertin valinnan ja Autismisäätiön tekemistä haastatteluista. Kehitysvammaisilta ja autisminkirjon taiteilijoilta kysyttiin, minkälainen olisi heidän unelmafestarinsa ja millaisia työtehtäviä siellä olisi hauska päästä tekemään. Haastatteluissa saatuja hyviä ideoita lähdettiin sitten toteuttamaan yhdessä. Osaksi valtavirtaa Tuosta alusta on verrattain nopeasti kehittynyt laaja tapahtuma, josta on tullut osa valtavirran kulttuuritarjontaa niin Outsider art -liikkeen kansainvälisissä verkostoissa kuin Helsingin juhlaviikkojen ystäväfestivaalinakin. Vimma-raadin perusteluissa kokonaisuutta luonnehditaan ”laaja-alaiseksi onnistumisen kierteeksi”. Vimman lisäksi tapahtuma on ehtinyt saada runsaasti muutakin kiitosta, onhan se valittu esimerkiksi Suomen kulttuurirahaston kärkihankkeeksi. Heini Merkkiniemi sanoo työryhmän olevan juuri Vimma-palkinnosta hyvin otettu. He näkevät vammaisvetoisen taiteen palkitsemisen muutenkin myönteisenä ilmiönä. ”Olimme tosi iloisia tästä palkinnosta! Vimma-palkinto on arvostettu, on kunnia saada meidän työlle tällainen tunnustus. Palkintojen myötä nostamme yhdessä taiteilijoiden ja taiteen arvostusta ja teemme sitä näkyväksi. Se on todella tärkeää yhdenvertaisuusja vaikuttamistyötä. OAF-festivaalilla esiintyi elokuussa 2022 mm. ”laulava talonmies” Sepi Kumpulainen. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla... Apuraha festarikuluihin 5000 euron työskentelyapurahan käyttöä Merkkiniemen ja työryhmän ei tarvitse pitkään miettiä: Tuki käytetään ensi vuoden festivaalin järjestämiseen. Festivaaliohjelmistoa silmällä pitäen OAF järjestää aina loka–marraskuussa avoimen haun, johon kaikki ovat tervetulleita. Lisäksi he kertovat saavansa paljon avoimia yhteydenottoja ja yhteistyöehdotuksia. Uusista avauksista myös tiedotetaan ahkerasti. Seuraavan päätapahtuman ohella OAF:lla on jo paljon kiinnostavia tulevaisuudensuunnitelmia. Yksi niistä on ensi kesänä Pariisissa pidettävä suomalaiseen outsider-taiteen näyttely. ”Järjestämme näyttelyä yhdessä Suomen Pariisin instituutin ja Pariisin Outsider Art Fairin kanssa. Mukaan on lähdössä 22 suomalaisen outsider-taiteen tekijän töitä ja näyttely on avoinna huhtikuusta heinäkuuhun.” Kansainvälistä meininkiä Ensi elokuussa pidettävän OAF:n teemoja ovat työllistyminen ja kansainvälisyys, joten mukana on paljon kansainvälisiä projekteja ja yhteistyökumppaneita. Tarkoituksena on tukea suomalaisten outsider-taiteilijoiden kansainvälistymistä. Merkkiniemi mainitsee, että Koneen säätiön tuella on käynnistymässä myös kokonaan uusi hanke: OAF Akatemia. Sen tavoitteena on tukea outsider-taiteen tekijöiden työskentelyä pitkäjänteisesti ja luoda uusi toimintamalli taiteen tilaamiseen ja tekemiseen toimeksiantona. Hankkeen tuloksena on luvassa kuusi tilaustyötä eri taiteen aloilta ja ne esitetään osana OAF:n ohjelmaa vuosina 2023–25.
10 Tukilinja 1/2023 Outsider Art Festivaalin järjestää punkbändi Pertti Kurikan nimipäivistä tuttu tiimi taustavoimineen. Kuvassa Sami Helle. PERTIN VALINTA = Yritys, joka keskittyy vammaisten taiteilijoiden ja esiintyjien markkinointiin ja tuotemyyntiin. Kauppa toimii Helsingissä ja verkossa. DIDA = Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. järjestettävä Verkostofestivaali, jota Tukilinja sponsoroi. Kohtaaminen voimaannuttaa Tulevaisuuden visioita ja kunnianhimoa festareilta ei siis ainakaan puutu! Miten työryhmä jaksaa puskea eteenpäin? ”Parasta ovat kohtaamiset yleisön, taiteilijoiden ja meidän festarioppaiden välillä. Taiteilijat kiittelevät sitä, miten hyvää huolta heistä pidetään. Näistä kokemuksista tulee sellainen olo, että olemme onnistuneet.” ”Toivomme, että voimme rakentaa festivaalia rauhassa ja pitkäjänteisesti hyvien kumppanien kanssa. On upeaa, että esimerkiksi Helsingin juhlaviikot on ottanut festivaalimme ystäväksi. Yhteistyön kautta laajempikin yleisö on tavoitettavissa.” Tervetuloa kauppaan! Merkkiniemi toivottaa Tukilinjan lukijat tervetulleiksi taidekaupoille. ”Tulkaa moikkaamaan meitä Pertin valintaan! Taiteilijoita ja tapahtumaa voi tukea vaikkapa ostamalla taidetta lahjaksi. OAF-taiteilijoiden teoksia ja tuotteita löytyy myös Pertin valinnan verkkokaupasta.” UUTISIA TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! YHDENVERTAISUUTTA TYÖELÄMÄÄN Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen ihmisen oikeusturvaa. 1.6.2023 alkaen lain toimivalta laajenee työelämään ja varhaiskasvatukseen. Tutkimusten mukaan vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat työelämässä laajaa syrjintää. Työnantajan onkin jatkossa vastattava sekä työnhakijoiden että työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tässä yhteydessä myös työsuojeluviranomaisen valvontatoimivaltaa tarkennetaan. Häirinnän määritelmä muuttuu laissa siten, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjän, palveluntuottajan ja koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossaan olevaan häirintään selkeytetään. Uudistetun lain mukaan asia voidaan viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakuntaan ilman, että asiassa on nimetty uhri. Lisäksi yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta voi suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle.
Tukilinja 1/2023 11 TULILINJALLA / KOLUMNI Aleksis Salusjärvi Kolumnisti Aleksis Salusjärvi, 42, Helsinki. Toimintarajoite Olen keskinkertaisimpia tuntemiani ihmisiä. Ammatti Kulttuuritoimittaja ja kriitikko. Opetan lukutaitoa eloonjäämistaitona erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja hankaluuksiin ajautuneille nuorille. Vaikea sankarin rooli VAARALLISINTA ON KUITENKIN se, että sankarikertomukset sivuuttavat vammaisuuden sosiaalisesti luotuna ilmiönä. Se syventää positioita, joissa vammaisuus on epänormaali asia, jota normaalit ihmiset seuraavat sivusta. Yhteiskunnallisena ilmiönä – siis tässä arkipäiväisessä maailmassa – vammaisuus näkyy ennen kaikkea esteettöminä tiloina. Kun rikoin selkäni ja menetin osittain liikuntakykyni, huomasin ensimmäisenä asiana, miten vaikeaa ovien avaaminen voi olla. Vanhan taloni rappukäytävä ei ole esteetön, enkä päässyt siksi ulos ilman apua. Vaikka kovasti halusinkin ajatella itseni sankariksi, vielä enemmän olisin toivonut, että vammaisuus olisi niin normaali asia, että se olisi otettu huomioon talon rappukäytävää suunniteltaessa. SIKSI SANKARITARINOIDEN SIJAAN vammaisten ihmisten oma kokemus pitäisi saada näkyville. Kun vähemmistöistä luodaan stereotypioita, koituu aina tappioksi, jos ihmiset eivät pääse vaikuttamaan itseensä liittyviin mielikuviin. Sankaripuheessa hankalaa onkin nimenomaan se, että yhä useampi vammainen väsyy tähän rooliin. Heidän voittava argumenttinsa on, että he haluaisivat olla ihan tavallisia ihmisiä, kuten kaikki muutkin. Ilman sen suurempaa sankaruutta kuin mitä ihmisyyteen yleensä liittyy. Tuntuu sietämättömältä ajatella, että jokaisen vammaisen pitäisi jokaisena hetkenä olla oman vähemmistönsä esikuva. Onneksi valoa on tunnelin päässä. Tuoreessa kirjallisuudessa vammaisuus on positiivisella tavalla esillä: esimerkiksi Antti Tuurin Mies kuin pantteri, Hannele Cantellin Sekunnit ennen putoamista ja Reija Kaskiahon Maantiekiitäjä ovat kaikki loistavia kirjoja, joissa vammaisuus on kiinteä osa itse ihmisyyttä. SANKARUUDESTA ON TULLUT julkisuudessa näkyvin vammaisten rooli. Kun kertomuksellisuus leimaa mediaa, vähemmistöjen positiot yksinkertaistuvat. Tarkoitus on tietenkin hyvä, mutta sankarin rooli tuo mukanaan ongelmia: vammaisuutta ei nähdä ihmisen ominaisuutena, vaan asiana, joka pitää päihittää. Sankarivammaisuutta ei siksi voi pitää pelkästään positiivisena stereotypiana etenkään, jos vammaisuus sinänsä tekee ihmisestä sankarin ja sankaruus nähdään osana vammaisuutta, siitä syntyvänä ominaisuutena. Sen seurauksena sankaridiskurssia käyttävä ihminen asettuu täysin ulkopuoliseen positioon suhteessa vammaiseen henkilöön. Se alleviivaa toiseutta, joka piirtää eroja vähemmistön ja valtaväestön välille. Samaan ansaan on usein haksahdettu maahanmuuttajista puhuttaessa. Supersankarielokuvissa vammaisuudesta on tullut tarinankertomisen polttoainetta. Vammaisilla hahmoilla on vaikuttavia kykyjä, kuten supermuisti, -älykkyys tai -kuulo. Vammaisuus tekee supersankareista samastuttavampia ja haavoittuvampia. Se on oiva keino ehjän henkilöhahmon luomiseen. Erityisen selvää tämä on Marvel Comicsin maailmassa, jonka kertomuksissa vammaisuus toimii usein myös pahuuden ominaisuutena, esimerkiksi rikollinen antagonisti on vammautunut jossakin menneisyyden ketkuilussaan. Tällaisissa kertomuksissa vammaisuutta käsitellään moraalisena asiana, joka synnyttää odotuksia vammaisia itseään kohtaan. TAIWANISSA TEHTIIN TUTKIMUS, jossa tätä sankari-ilmiötä tutkittiin vammaisten näkökulmasta. Tulokset eivät olleet yllättäviä: ne vammaiset, joiden mielestä vammaisia kuvattiin julkisuudessa superihmisinä, kokivat oman vammaisuutensa positiivisemmin verrattuna niihin, joiden mielestä vammaiset kuvattiin mediassa sairaina. Vähemmistöjen roolittamisessa piilee yhtä kaikki ongelmia, joiden tunnistaminen on elintärkeää. Aivan ilmeisenä on vaara sellaisten vammaisten syyllistämiseen, jotka eivät kykene voittamaan vamman luomia hankaluuksia. Vammaisten saavutuksiin ja erityispiirteisiin keskittyminen vahvistaa mielikuvaa siitä, että vammaisten täytyy ansaita hyväksyntä yhteiskunnan jäseninä. POSITIO = Näkökulma, paikka, asema. DISKURSSI = Keskustelu. Johonkin ajattelumalliin liittyvä kielenkäytön tapa, esim. talousdiskurssi. ANTAGONISTI = Vastustaja, vihollinen.
12 Tukilinja 1/2023 UNELMAT TODEKSI LEMPEIDEN MURAALIEN MYSTIIKKAA Remonttimaalarin töistä haaveillut Niina Häkkinen löysi itsestään taiteilijan KAS! Kontula Art Schoolin kautta. Tukilinja kannusti opintoja apurahalla. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riitta Skytt ja Heidi Hänninen Mellunmäen metroasemalle Niina Häkkinen maalasi valoisan hahmon tervehtimään paikallisia asukkaita. Kuka? Niina Häkkinen, 46, Helsinki. Toimintarajoite Kuntoutuja. Tukilinja-apuraha Apuraha vuonna 2022 taideja käsityötarvikkeisiin.
Tukilinja 1/2023 13 K olme vuotta sitten, vuonna 2019, Niina Häkkinen huomasi KAS! Kontula Art Schoolin ilmoituksen poikansa koulun Wilma-järjestelmässä. Siinä esiteltiin taidekoulun lapsille suunnattua toimintaa. Häkkinen kiinnostui ja ilmoitti oitis nuorimman poikansa mukaan. Hän asuu perheineen Helsingin Mellunmäessä, josta suhahtaa metrolla Kontulaan kahdessa minuutissa. Taidetta ja omaa aikaa “Enemmän se kyllä kiinnosti minua itseäni, mutta ajattelin, että lapsi pääsee kokeilemaan”, sanoo Häkkinen. Aikansa kokeiltuaan poika ei kuitenkaan halunnut jatkaa ja lyhyen epäröinnin jälkeen Häkkinen liittyi itse mukaan KAS!:n aikuisten taideryhmään. “Ajattelin heti, että tämä on minun juttuni. Olin haaveillut maalaamisesta, mutta en ollut ennen saanut mahdollisuutta.” Tosin hän oli haaveillut remonttimaalarin työstä. Taideryhmässä hänestä yllättäen puhkesi tuottelias taiteilija. “Kaikki on hyvin, kun pääsen taidekouluun ja minulla on omaa aikaa. Kun katraana on kaksi lasta, on aina mukavaa päästä maalaamaan. Kaipaan omaa aikaa kauheasti!” Häkkinen sanoo. Tukea taideharrastukselle Perheeseen kuuluu avomies ja kaksi poikaa. Vanhin on 18-vuotias erityislapsi, joka käy asumisvalmennuksessa. Häkkinen kertoo, että hänelle on ollut haasteellista tottua ajatukseen, että poika on täysi-ikäinen ja muuttamassa jossain vaiheessa omilleen. “On tärkeää, että perhe on antanut minun maalata kotona. Saatan välillä tehdä neljä– viisi maalausta päivässä. Se lievittää ahdistusta ja tuo vapaa-aikaan helpotusta.” Hän on myös uskollinen Tukilinja-lehden tilaaja, joka kertoo lukevansa lehden tosi tarkkaan. Luettuaan lehdestä Tukilinjan myöntämistä apurahoista, Häkkinen päätti itsekin hakea sellaista taiteilijaja käsityötarvikkeiden hankintaan. Arkisin Häkkinen on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa Suvilahden Uusix-verstaan sisustusompelimossa. Verstaan osallisuusvalmentaja auttoi häntä apurahahakemuksen tekemisessä. Häkkinen kuitenkin yllättyi iloisesti myönteisestä apurahapäätöksestä: “Olin tosi onnellinen siitä, koska se oli ihan hirveän iso raha.” Merenneito Toivon muurissa KAS! Kontula Art School on kaikille avoin ja maksuton. Tarkoituksena on tuoda erilaisista taustoista lähtöisin olevat ihmiset tekemään taidetta yhdessä. Toimintaa luotsaa yhteisötaiteilija ja taidepedagogi Heidi Hänninen. Koulu on laajentunut jo Mellunmäkeen. Aikuisten ryhmä, jossa Niina Häkkinenkin on mukana, kokoontuu joka lauantai Mellunmäen Naapuruustalo Mellarissa. Kas! on erikoistunut katutaiteeseen ja julkisiin teoksiin. Se on toteuttanut jo monia muraaleja Kontulaan ja Mellunmäkeen. Häkkinen on ollut alusta asti mukana viidessä muraaliprojektissa. Ensimmäinen oli Kontulan kirjaston ja terveysaseman kupeessa oleva Toivon muuri, johon hän maalasi merenneidon ja sen seuraksi koiran. “Se varmaan liittyy siihen että lapsena pelkäsin vettä ja koiria”, Häkkinen sanoo. ”Teoksilleni tapahtuu aina jotain mystistä, kuten siinä merenneidon hiuksille. Ne kasvoivat liikaa ja merenneito sai kultakutrit. Yksi kiehkura on melkein maassa.” Taiteilija Heidi Hännisen mielestä merenneito on yksi Niina Häkkisen parhaista töistä: “Se on mielestäni loistava. Niina on sekoittanut värit itse ja siinä huomaa, kuinka lahjakas värien käyttäjä hän on.” Lahjakas värinkäyttäjä KAS!:n aikuisten ryhmä on maalannut myös Mellunmäen metroaseman edessä oleviin betonipylväisiin värikkäitä muraaleja ilahduttamaan ohikulkijoita. “Kadulla maalaaminen merkitsee minulle jotain tekemistä kodin ulkopuolella. On tärkeää luoda uutta. Maalaaminen on harrastus, joka rauhoittaa levotonta mieltä. Työn jäljen näkee myös heti, mikä palkitsee”, Niina Häkkinen sanoo. Yhteen pylväistä hän on loihtinut valoisan, kiharatukkaisen hahmon. Instagramissa hän esittelee sen näin: “Teokseni on pysähtymistä itsensä juurelle. Se kohtaa samanarvoisen ihmisen katsojassa. Hiukset ovat kuin omani eli pitkät, mutta teoksessa ne lähtevät lentoon. Kuninkaaksi nimetty henkilö on maalattu tervehtimään muita asukkaita.” Yhteisötaiteilija ja taidepedagogi Heidi Hänninen kehuu Niina Häkkisen lennokkaita ja maalauksellisia töitä. MURAALI = Seinämaalaus ulkotilassa
”Isällä oli kyllä vähän suostuttelemista saada minut aloittamaan yleisurheilun ja syömään vähän terveellisemmin. Mutta hyvä, että suostutteli.” 14 Tukilinja 1/2023 UNELMAT TODEKSI Kuulantyöntäjän tytär Uudet kuviot ”Isällä oli kyllä vähän suostuttelemista saada minut aloittamaan yleisurheilun ja syömään vähän terveellisemmin. Mutta hyvä, että suostutteli. Olen saanut paljon uusia tuttavuuksia ja kuntoni on kohentunut. Nyt jaksan tehdä arjessa asioita.” Carola Pihlajamäki myöntää, että ensimmäisiin yleisurheiluharjoituksiin meneminen jännitti, vaikka hän onkin sosiaalinen tyyppi. Kaikki meni kuitenkin enemmän kuin hyvin. ”HKV:n harjoitusryhmässä on mukana vammattomia ja vammaisia urheilijoita. Se tuntui heti mukavalta jengiltä. Kaikki ottivat avosylin vastaan. He tulivat juttelemaan minulle ja minä juttelin takaisin. Ei jäänyt ulkopuolinen olo.” Mukaan kilpailemaan Kuulantyöntökin alkoi nopeasti sujua. Pihlajamäki sai pian kuulla mahdollisuudesta osallistua kehitysvammaisten Special Olympics -toimintaan. Hän lähti lajileirille Pajulahteen ja tutustui siellä taas uusiin, mukaviin kavereihin. Leirien kautta aukeni myös ensimmäinen kilpailumahdollisuus. ”En ollut vielä ehtinyt kilpailla Suomessa kertaakaan, kun tuli mahdollisuus lähteä Special Olympics -kisoihin Tanskaan toukokuussa 2022. Voitin siellä kuulasta pronssia. Ruoka ei reissulla ollut mitään nannaa, mutta se oli mielenkiintoinen kokemus”, Pihlajamäki muistelee. Edessä maailmankisat Tukilinja lahjoitti Carola Pihlajamäelle kevään 2022 haussa Startti-stipendin kuulantyöntövarusteisiin. Urheilu-ura HVK:ssa on edennyt vauhdilla, vaikka syksyllä kuntosalilla sattunut rannemurtuma onkin hieman hidastanut kehitystä. Hänet valittiin Suomen joukkueeseen, Sisujengiin, joka lähtee kesäkuussa 2023 Berliiniin kehitysvammaisten urheilutoiminnan suurimpaan tapahtumaan, Special Olympics -kesämaailmankisoihin. ”Ne ovat minulle ensimmäiset isot kisat, joten on vähän sellainen jännittynyt ja innostunut olo”, Carola Pihlajamäki kuvailee. ”Odotan eniten sitä kisakokemusta.” Sijoituksetkin ovat varmasti tähtäimessä, sillä hän myöntää olevansa tosi kilpailuhenkinen. ”Sen huomaa esimerkiksi videopelejä pelatessa. Silloin irtoaa helposti muutama ärräpää, jos häviää.” Carola haki yleisurheilusta kohennusta kuntoonsa, mutta saikin paljon enemmän. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Levi Vepsä CAROLA PIHLAJAMÄKI tarvitsi harrastuksen, jotta elämä ei pyörisi liikaa sohvan ympärillä. Vanhemmat olivat molemmat yleisurheilleet ja isä sai Carolankin houkuteltua Helsingin Kisa-Veikkojen yleisurheiluharjoituksiin Eläintarhan kentälle. ”Isäni on ollut kuulantyöntäjä ja hän ehdotti, että voisin lähteä kokeilemaan sitä. Hän arveli, että voisin olla hyvä kuulantyönnössä. Ja niin minä sitten tavallaan rakastuin siihen lajiin”, 29-vuotias Carola kertoo. Harrastus jäi Tämä tapahtui vuonna 2021. Pihlajamäki oli silloin asunut jo useamman vuoden omillaan Helsingissä muutettuaan sinne vanhempiensa luota Tuusulasta. Neljä päivää viikossa hän työskentelee kehitysvammaisten päivätoimintaa Malmilla järjestävässä Toimintakeskus Polussa, mutta vapaa-aikoina toiminta oli muuton jälkeen jäänyt vähäisemmäksi. ”Tuusulassa asuessani harrastin vielä ratsastusta mutta se jäi, kun muutin Helsinkiin. Se on täällä niin kallista eikä minulla ole autoa, jolla kulkisin ratsastamaan”, Pihlajamäki toteaa. Yksin asuessa ja vailla säännöllistä liikuntaharrastusta Pihlajamäelle alkoi kertyä ylimääräistä painoa.
Carola Pihlajamäellä on kuulantyöntäjän geenit: isäkin on aikoinaan harrastanut lajia. Tukilinja 1/2023 15 Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla.
16 Tukilinja 1/2023 Vaikeuksien vuosi Vuosi 2022 oli vähävaraisille kriisivuosi: hinnat nousivat ja monet palvelut toimivat edelleen koronavaihteella. Tukilinja vastasi haasteeseen tekemällä apurahoihin indeksikorotuksen ja parantamalla niiden saavutettavuutta. TEKSTI Iris Tenhunen työllistymistarinoista useammankin uraa oli siivittänyt Tukilinjan apuraha. Vuoden toimija 2020 -apurahan Tukilinjalta saanut Väylä ry valittiin puolestaan marraskuussa Duunitorin Vuoden rekrytointiteko 2022 -palkinnon finalistien joukkoon. Sota ja inflaatio haasteina Sairauden ja vammaisuuden aiheuttamia lisäkuluja ei normaalioloissakaan oteta huomioon sosiaalitukiin vaikuttavan pienituloisuuden rajan määrittelyssä, niinpä tuki usein alimitoitetaan. Kriisivuoden kohonneet elinkustannukset koettelivatkin pahimmin niitä, jotka jo muutenkin elävät kohtuullisen toimeentulorajan alla. Se näkyi vuoden aikana monissa Tukilinjan saamissa apurahahakemuksissa silkkana puutteena, kertoo tukikoordinaattori Sara Liukkonen. Hänen mukaansa entistä useamman vammaisen hakijan talous ajautui syksyllä ahdinkoon nimenomaan sähkölaskujen vuoksi. VIIME VUOSI tullaan muistamaan sekä muuttuneesta kansainvälisestä turvallisuustilanteesta että kuluttajahintojen noususta. Varsinkin vähävaraisille ja heikon toimintakyvyn omaaville se toi paljon haasteita. Tukilinja-säätiölle saapui vuoden aikana yli 1350 apurahahakemusta, joista 804 sai myönteisen päätöksen. Kuukausittain apurahoja myönnettiin noin 46 500 eurolla. Tähän sisältyvät apurahat, joiden päätökset valmisteltiin yhteistyössä toisen vammaisalan yhteisön, kuten Paralympiakomitean tai Vimma-palkintoraadin kanssa. Tuen painopisteenä oli työllistymisen ja koulutuksen tukeminen. Apurahakohteet valittiin huolellisesti niiden kriteerien ja tositteiden pohjalta, jotka Tukilinjan apurahojen hakuohjeissa mainitaan. Tuen perille menoa kuvastaa hyvin esimerkiksi se, että Työ ja kyvyt kohtaamaan! -seminaarin (17.5.) käytännön esimerkeiksi valituista onnistuneista Apurahahakemuksia 1350 kpl. Myönnetyt apurahat 804 kpl, yht. 558 273 e Apurahan suuruus Henkilökohtaisissa apurahoissa useimmiten 100–1500 e. Psyykkinen toimintarajoite 54 % Neuropsykiatrinen toimintarajoite tai sairaus 11 % Neurologinen toimintarajoite tai sairaus 9 % Pitkäaikaissairaus 8 % Kehitysvamma 9 % Liikuntavamma 4 % Aistitai puhevamma 4 % Oppimisvaikeudet 2 % Apurahan saajien toimintarajoitteet 2022 Poikoloiden perhe harrastaa pyöräilyä, jota ADHD-oireisiin liittyvä vireystilojen vaihtelu ei estä. K U V A : N IK L A S IS B E R G
Tukilinja 1/2023 17 ”Moni hakee meiltä apua elämän peruskuluihin, jotka eivät Tukilinjan tuen piiriin kuulu. Näitä ovat esimerkiksi joululahjat, elintarvikkeet ja vaatetus. Tukilinjassa ehdotamme silloin tuen hakemista vaikkapa harrastukuluihin, jolloin rahaa säästyy muihin elämän menoihin.” Kuluttajahintojen nousuun reagoitiin Tukilinjassa tekemällä apurahojen kokoon 10 prosentin indeksikorotus. ”Tarkoituksena oli varmistaa, että myönnetyllä apurahalla pystyisi hankkimaan jatkossakin vastaavan määrän palveluita tai samanlaatuisen tuotteen”, selvitti Tukilinja-säätiön puheenjohtaja Heikki Laukkarinen. Tukea väliinputoajille Koronatoimien loputtua apurahahakemusten määrä lähti uudelleen kasvuun. Niissä näkyy työntekijöiden mukaan kuitenkin se, ettei monia palveluja ole palautettu aiemmalle tasolle vaan niitä tarjotaan nyt verkossa tai hybridinä eli vähäisin asiakaskäynnein. On epävarmaa, saavatko sosiaalitoimen, vammaispalvelun ja kuntoutuksen asiakkaat näillä keinoin yhtä paljon tukea kuin aikaisemmin ja välittyykö heille enää tietoa esimerkiksi Tukilinjan apurahoista. Tukilinjan tukea myönnettiin edellisvuosien tapaan siten, että hieman yli puolet kaikista apurahojen saajista oli mielenterveyskuntoutuEntistä useamman vammaisen hakijan talous ajautui syksyllä ahdinkoon. Apurahojen käyttötarkoitus 2022 Harrastus 46 % Aktiivinen elämä 22 % Koulutus 21 % Työllistyminen 8 % Kuntoutus 3 % IPI Kulmakuppilassa työskentelee myös vammaisia työntekijöitä, kuten Sampo Meri. jia. He ovat ryhmä, joka usein jää yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Monella Tukilinjan apurahan saajalla on myös ensisijaisena diagnoosina jokin fyysinen tai neurologinen rajoite, mutta liitännäissairautena jokin mielialahäiriö, kuten masennus. Tukea vertaisyhteisöille Yhteisöjä tukemalla voidaan pienelläkin apurahalla auttaa suurta joukkoa ihmisiä, jotka yhteisössään saavat myös vertaistukea. Yhteisöapurahojen hakemisen lisääntyminen ilahduttaakin Tukilinjan työntekijöitä ankeiden koronavuosien jälkeen. Niitä myönnettiin viime vuonna erityisesti tietoteknisiin laitteisiin, joita tarvitaan etäpalveluissa. Myös vertaistukitoimintaan oleellisesti kuuluvia retkiä ja tapahtumia alettiin taas järjestää. Suurin yhteisöapuraha (5000 euroa) myönnettiin jälleen Vammaisten päivänä 3.12. järjestetyn DiDa-verkostofestivaalin (Disability Day Art &Action) kuluihin. Yhteisöt saivat merkittäviä apurahoja myös Vuoden toimija ja Startti-apurahoina (ks. s. 30). Vuosittaisen 5000 euron työskentelyapurahan, joka myönnetään Vimma-palkinnon saaneelle toimijalle, sai vammaisia tekijöitä työllistävä ja esittelevä Outsider Art Festival (ks. s. 8). Saavutettavuus parani Kesällä 2022 Tukilinjassa otettiin käyttöön Teams-puhelinjärjestelmä, jonka avulla voitiin etätyötilanteissakin lisätä tukitoiminnan puhelinpalveluaikoja. Myös apurahan hakulomaketta muokattiin saavutettavammaksi yhteistyössä Näkövammaisten liiton saavutettavuusasiantuntijan kanssa. Vuoden viimeisessä numerossa Tukilinja-lehtikin muuttui saavutettavammaksi lehdessä käytettyjen kirjasinten ja värien osalta. Lehden freetyöntekijät koostuvat edelleen pääsääntöisesti vammaisista tai omaishoitajana toimivista toimittajista, ja osan lehden sisällöstä tuottavat myös apurahan saajat. Sotatapahtumat vaikuttivat Tukilinja-lehteenkin: Vammaisten pakolaisten tilannetta seurattiin lehden artikkeleissa tiiviisti. Myös lehden paino vaihtui, kun aikaisempi paino ei kaasutoimituksen pettäessä saanut painokonetta käyntiin. Tulevaan varauduttiin Epävarmaan taloustilanteeseen reagoitiin vahvistamalla Tukilinja-säätiön varainhankintaa. Vuoden 2022 lopulla aloitti viestinnän tehtävissä uusi työntekijä. ”Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Tukilinjan toiminnasta ja apurahoista erityisesti sosiaalisen median kautta”, Heikki Laukkarinen selvitti. Hän kertoi Tukilinjan verkostoituneen entistä laajemmin myös muiden auttamisjärjestöjen kanssa. ”Viime vuonna liityimme Vastuullinen lahjoittaminen ry:n jäseneksi ja osallistuimme sen ylläpitämään Hyvä testamentti -kampanjaan. Syksyllä aloitimme yhteistyön Auttamisesta arkea -palvelun kanssa, joka tarjoaa erityisesti yrityksille uudenlaisen tavan osallistua auttamistyöhön suomalaisessa yhteiskunnassa. Varainhankintaan ja viestintään tehtyjen uudistusten tavoitteena on ylläpitää Tukilinjan vakaa taloudellinen tilanne ja kasvattaa tulevina vuosina jaettavia apurahoja.” K U V A R IIT TA S K Y T T
18 Tukilinja 1/2023 UNELMAT TODEKSI Mietin, olisiko näillä seinillä tilaa myös erityistaiteelle. Miekin teen taidetta KULTTUURIN UNELMAVUOSI = Projekti, jossa peräkkäisinä vuosina tuodaan esiin viiden itäsuomalaisen kaupungin kulttuuria. CAPOEIRA = Brasilialainen, tanssia ja kamppailutaitoja yhdistävä liikuntalaji. Lappeenrannassa, Galleria Pihaton idyllisessä galleriamiljöössä esiteltiin viime kesänä erityistä tukea tarvitsevia taiteen tekijöitä. Tukilinja tuki monipuolista tapahtumaa. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Lappeenrannan Kehitysvammaisten Tuki ry Miekin teen taidetta Näyttely Lappeenrannassa Galleria Pihatossa 3.–26.8.2022. Toimintarajoite Tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille. Tulossa Seuraavaa näyttelyä suunnitellaan vuodelle 2024.
Tukilinja 1/2023 19 ”ONPA VÄRIKÄSTÄ!” oli Miekin teen taidetta -näyttelyn yleisön ensireaktio. Eikä ihme: galleriaksi muuttuneen vanhan kivinavetan valkoisilla seinillä taulujen värit loistivat erityisen kirkkaina. Esillä oli teoksia sekä harrastajilta että ammattitaiteilijoilta – akryylimaalauksia, grafiikanvedoksia ja kolmiulotteista taidetta. Avajaisohjelmassa nähtiin myös musiikkiteatteria ja capoeira-ryhmän esitys sekä kuultiin laulua ja pianomusiikkia. ”Meillä oli avajaisissa noin 130 kävijää ja koko näyttelyssä vieraskirjaan nimen kirjoittaneita noin 600. Meidän pienessä Lappeenrannan kaupungissa ja näissä piireissä se on iso luku ja olemme tosi iloisia!” kertoo puheenjohtaja Mervi Hendunen Lappeenrannan Kehitysvammaisten Tuki ry:stä. ”Erityistaiteilijamme saivat arvokkaan ja kauniin miljöön töilleen, kiitos myös Tukilinjan, joka apurahallaan mahdollisti tapahtuman.” Galleriatila innosti Tapahtuman alkusysäys syntyi Hendusen mielessä hänen seistessään galleria Pihatossa historiallisessa Lappeen pappilan pihapiirissä lokakuussa 2020: ”Mietin, olisiko näillä seinillä tilaa myös erityistaiteelle.” Pappilan entinen kivinavetta on toiminut näyttelytilana vuodesta 2019. Sen toiminnasta vastaa Kulttuurija taidetila ry, joka vuokraa Pihattoa Lappeenrannan kaupungilta. Kun Hendunen kysyi gallerian vetäjältä Kirsi Härkäseltä, miten näyttelytilaa haetaan, tämä kiinnostui hankkeesta. Tila vuokrattiin ja lähdettiin tuumasta toimeen. Iloinen kesätapahtuma Mervi Hendunen kertoo perehtyneensä erityisten ihmisten elämään koko tyttärensä elämän ajan. ”Olen miettinyt, että olisi tärkeää lisätä osallisuutta ja tarjota erilaisia uusia työmahdollisuuksia, sillä kehitysvammaiset ovat tavallisia ihmisiä, joilla on monenlaista osaamista. Sitä osaamista olisi hyvä saada esille.” Näin on nyt tehty Miekin teen taidetta -tapahtumassa jo kahtena kesänä. Kehitysvammaisia ihmisiä on ollut mukana niin suunnitteluryhmässä, kuvataiteen tekijöinä, avajaisesiintyjinä kuin galleria-apulaisinakin. Kaikille on löytynyt sopiva rooli. ”On ollut ilo nähdä kehitysvammaisia galleria-apulaisia innokkaana työssään esittelemässä näyttelyä samoin kuin taiteilijoita kertomassa teoksistaan”, Hendunen kiittelee. Rahoitus onnistui Ensimmäisen tapahtuman onnistuttua päätettiin järjestää toinen. Lappeenrannan kaupunki oli tukenut ensimmäisen tapahtuman järjestämistä vuonna 2021, joten siltä ei Elokuussa Galleria Pihatto täyttyi taiteesta, musiikista ja teatterista, kun alueen erityiset taiteen tekijät näyttivät taitonsa.
20 Tukilinja 1/2023 voitu saada tukea seuraavana vuonna. Uusien tukipylväiden joukkoon kuului Tukilinja-säätiö. Muita olivat esimerkiksi Tradeka ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ”Tukilinjasta olin kuullut sen verran, että sieltä oli saatu muun muassa apuvälineisiin tukea. Ajattelin kokeilla, että onnistuisiko tapahtumankin tukeminen. Tukilinjan apurahan hakeminen tähän tapahtumaan olikin tosi helppoa”, Hendunen kiittää. ”Prosessi oli selkeä ja kysymykset selkeästi laadittu. Liitteiden laittaminenkin onnistui hyvin.” Tukilinjan apuraha kului lähes kokonaan Galleria Pihaton vuokraan. Loppuosa käytettiin pieniin hankintoihin, kuten esimerkiksi vieraskirjaan. Avoin haku erityistaiteilijoille Tapahtumaan järjestettiin avoin haku, josta kerrottiin yhdistyksen kotisivuilla sekä Facebookja Instagram-sivuilla. Myös Miekin teen taidetta -tapahtumalle luotiin Instagram-sivut. Hakulomakkeita jaettiin päivätoimintaan ja paikallisiin erityisammattioppilaitoksiin. ”Emme olleet kiinnostuneita diagnoosista, riitti jos koki olevansa erityistaiteilija”, Hendunen kertoo. Osallistujien kirjo laajenikin, sillä esimerkiksi Porvoosta Ateljee Eivorista saatiin näyttelyyn erityistaiteilijoiden teoksia. Hyvää palautetta Viime kesän näyttelyn suojelijana oli Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, jolta saatiin Hendusen mukaan myönteistä palautetta tapahtumasta. Sitä tuli myös niin vammaisilta ihmisiltä kuin tavalliselta yleisöltäkin Facebookissa, henkilökohtaisesti ja postissa. Paikallislehdetkin kiinnostuivat. Tapahtumassa vallitsi iloinen ja osallistava ilmapiiri. Kävijöille keksittiin esimerkiksi sijoittaa palautejärjestelmäksi gallerian ulkopuolelle kolme erilaisilla hymiöillä ja teksteillä varustettua ämpäriä:”En tykännyt”, ”No jaa” ja ”Tykkäsin”. Lopputulos oli, että lähes kaikki palaute meni Tykkäsin-ämpäriin. Kohti Unelmavuotta 2024 Mervi Hendunen on iloinen siitä, että näyttelyillä on saatu heräteltyä tavallisia ihmisiä erityistaiteiljoiden teosten äärelle. ”Merkittävää on, että he huomaavat, miten teoksissa näkyy taito ja sen lisäksi persoonallinen ote ja näkemys.” ”Nyt on vankka pohja lähteä suunnittelemaan uutta näyttelyä kesäksi 2024, koska silloin on Lappeenrannan vuoro olla tämän maakunnan Kulttuurin Unelmavuoden kaupunki. Mekin toivomme olevamme osa sitä.”
Tukilinja 1/2023 21 BLOGILINJALLA / Lotta Kulola Kuka? Lotta Kulola, 40 v. Toimintarajoite Useita toimintakykyä rajoittavia pitkäaikaissairauksia. Toimenkuva Luontoyhteysohjaaja, kokemusasiantuntija. Työkyvyttömyyseläkkeellä. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla helmi– maaliskuussa 2023. (www.tukilinja.fi). Kokemusasiantuntijaksi valmistuin 2018, jonka jälkeen olen tehnyt pienimuotoisesti töitä. NIA-TANSSI = Neuromuscular Integrative Action. Itämaisista kamppailulajeista, tanssista ja kehonhuollosta kehitetty liikuntamuoto. Heippa, Tukilinjan lukijat! TERVEYTENI ASETTAA TÄLLÄ hetkellä suurimmat haasteet ihmisiin ja kodin ulkopuoliseen elämään liittyen. Korona aiheutti minulle voimakkaat sosiaalisten tilanteiden pelot. Käynnissä on siedätyshoito, jotta pelko hellittäisi. Tämä on ristiriitaista ja turhauttavaa, sillä kaipaan aktiivisempaa sosiaalista elämää. Läheiset ihmiset ovat minulle yksi elämän tärkeimmistä asioista eikä liika yksinolo tee hyvää etenkään silloin, kun yksinolo ei ole oma valinta. Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat minulle myös äärimmäisen tärkeitä asioita. Vaikka olen eläkkeellä ja toimintakykyni heittelee, on ihanaa, että voi opiskella ja oppia uutta. Mietinnässä onkin, mitä voisin opiskella seuraavaksi. Vuosi sitten päättyi hankekoulutus Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena, jossa olin mukana kolme vuotta kokemusasiantuntijan roolissa. Kokemusasiantuntijaksi (KAT) valmistuin 2018, jonka jälkeen olen tehnyt pienimuotoisesti töitä. Olen ollut ”kattina” kasvokkain tapahtuvassa työssä, luennoitsijana, kouluttajana sekä viimeiset kolme vuotta chatissa auttamistyössä. Auttaminen ja hyvän tekeminen ovat minun ydintäni. OLEN BLOGILINJAN uusi kirjoittaja, Lotta Kulola. Tammikuussa täyteen tulee pyöreät 40 vuotta. Ihan alkuun on todettava, että olen hurjan kiitollinen Tukilinjalta saamastani apurahasta sekä tästä mahdollisuudesta kirjoittaa ja siten myös tehdä itselleni merkityksellistä vaikuttamistyötä. Apurahan ansiosta kykenin opiskelemaan ja valmistumaan luontoyhteysohjaajaksi. Toivon voivani levittää tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista, vastavuoroisen luontosuhteen tärkeydestä sekä mahdollistaa yhä useammalle ihmiselle elämyksiä, joita luonto meille jokaiselle voi tarjota. Luonto on minulle elinehto ja tärkein hyvinvoinnin lähde. Onnellisimmillani olenkin saadessani olla osana luontoa. ELÄMÄÄNI VÄRITTÄVÄT monin tavoin useat pitkäaikaissairauteni sekä krooniset, alati leviävät kivut. Näiden lisäksi opettelen edelleen hyväksymään lapsettomuutta sekä sinkkuna olemista. Perhe on ollut unelmani niin kauan kuin muistan ja toivon saavani kokea perhe-elämää vielä jollain tavoin. On haastavaa luopua siitä elämästä, jonka kokee unelmakseen. Siinä on tehtävää kerrakseen. Sairauksista eniten elämääni vaikuttavat selkärankareuma, kivut, unettomuus sekä haasteet mielenterveyden suhteen. Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2015. Eläkkeelle jääminen nuorena oli shokki, vaikka samalla myös helpotus, sillä täysin työkykyinen en ole ollut koskaan. Jokainen päivä on tavallaan opettelua sen suhteen, mitä pystyn tekemään ja mitä en. On vaikea suunnitella elämää kauas eteenpäin, vaikka mieli sitä haluaisikin. Koen eläväni monin tavoin syrjässä siitä huolimatta, että pyrin olemaan osa yhteiskunnan menoa. Sairauksistani johtuen uuvun nopeasti ja tarvitsen enemmän palautumisaikaa kuin toivoisin tarvitsevani. Sairaudet opettavat elämään hetkessä, mutta usein se on hyvin vaikeaa. TOIMINTAKYKYNI VAIHDELLESSA suuresti myös harrastusten on oltava joustavia. Mindfulnessia olen harjoittanut yli kymmenen vuotta. Luonnossa käyn niin usein kuin mahdollista ja lämpimänä vuodenaikana päivä vierähtää helposti ulkona. Myös rauhoitttuminen ja kehonhuolto ovat olennainen osa eloani. Olen harrastanut useita vuosia nia-tanssia, joista viimeiset pari vuotta etänä. Etätunnit mahdollistavat osallistumiseni, vaikka olisin liian huonossa kunnossa poistumaan kotoani. Käsitöitä teen sen mukaan, mitä kivut sallivat. Lisäksi luen jonkin verran erityisesti tietopohjaista kirjallisuutta. Näistä ja monista muista teemoista tulen kirjoittamaan Blogilinjalla. Vastavalmistuneena luontoyhteysohjaajana tulen jakamaan tietoa ja harjoituksia tästä aiheesta, josta ammennettavaa riittää, joten kannattaa pysyä kuulolla! Sydämellisesti, Lotta
HYVÄN MIELEN RESEPTI Siirin laskiaisherkut KOKO AAMUPÄIVÄN on pyryttänyt ja kuistilla joutuu loikkimaan yli kenkien, lapasten ja pipojen päästäkseen valoisaan keittiöön, josta kuuluu iloista hälinää. Olemme leipomo Ragessa. ”No kun äiti aina ragee, kun me ollaan sotkettu keittiö tai sen omat kakut menee pieleen”, selittää koristemestari Siiri Heimonen, 13. Pikkuveli Ossia hihityttää. Tänään Siiri suunnittelee laskiaistarjoilua. Hän aikoo tehdä sokerimassahahmoilla koristeltuja pullia, jotka nautitaan kaakaon ja vaahtokarkkilumiukkojen kera. Pöytä on täynnä sokerimassaa, kermatetroja, värikkäitä nonparelleja, kulhoja, lusikoita ja lautasia. ”Voi käyttää valmiita pullia, mutta jos huvittaa ja on aikaa, pullat voi leipoa itse. Netistä löytyy vaikka kuinka monta hyvää pullareseptiä”, Siiri vinkkaa. Isä houkutellaan vatkaamaan kermavaahtoa. “Et sitten vatkaa sitä voiksi”, Siiri muistuttaa. Hän muotoilee vaaleansinisestä sokerimassasta pienen hylkeen. Sen kaveriksi hän aikoo tehdä turkoosinsinisestä massasta delfiinin. Siiri on aina ollut kiinnostunut merestä, kaloista ja uimisesta. Tästä pääsemmekin hänen toiseen harrastukseensa, kuviouintiin. “Näin netissä kivoja videoita kuviouinnista. Ihmiset teki niissä kaikkia hienoja jalkajuttuja – tälleen.” Siiri näyttää muutaman hallitun säären ojennuksen. “Etsimme äidin kanssa netistä alkeiskurssin. Liityin Helsingin Uimareihin ja pääsin mukaan kuviouintiryhmään.” Sen lisäksi, että kuviouinti on hauskaa, vesiliikunta on Siirille erittäin sopiva liikuntamuoto. Hänellä on synnynnäinen luustohauraus, jonka vuoksi rajut liikuntalajit voivat olla vaarallisia. “On meillä kuivatreenejäkin ja jos ne ovat olleet tosi rankkoja, niin sitten voi olla jalat vähän kipeitä. Muuten olen varovainen enkä juokse uimahallissa.” Pikkuveli Ossin pullaan Siiri muotoilee apinoita ruskeasta ja vaaleasta sokerimassasta. “Tykkään viidakkoeläimistä ja haluaisin matkustaa Amazonin sademetsiin”, kertoo Ossi. Siiri saa viime tingassa pelastettua vaahtokarkkipussin Ossin hyppysistä. “Näistä tehdään lumiukkoja kaakaon päälle, sitten vasta saat”, hän sanoo tiukasti. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt Laskiaispullien koristelu AINEKSET: Sokerimassaa Tomusokeria Elintarvikevär ejä NÄIN VALMISTAT: Kauli ja muotoile koristeet silikonialustal la, jauhota tomusokerilla . Helpoimmin teet ne valmiista sokerimassas ta, jota löytyy eri väreissä. Siitä voi myös sekoittaa uusia värisävyjä. Mantelimassa kin käy, mutta sitä on vaikeampi käsitellä. Maustamiseen voi käyttää leivonta-arom eja. Kaneli, pikakahvi ja lakritsijauhekin käyvät, mutta värjäävät. Kuivata hahmot folion päällä. Täytteen kermavaahto värjäytyy geelimäisellä tai tomumaisella elintarvikeväri llä. Tomusokeri jämäköittää vaahdon, mutta lisää se vasta lopuksi. 22 Tukilinja 1/2023 Vaahtokarkkilumiukot AINEKSET: Isoja vaahtokarkkeja Silmiksi ja neniksi kakkukoristeita tai isoja nonparelleja Voit myös leikata palasia hedelmäkarkeista Lumitähti-kakkukoris teita Elintarvikeliimaa Suolatai keksitikkuja NÄIN VALMISTAT: Yhdistä vaahtokarkit tikunpätkillä. Liimaa silmät, nenä ja koristeet tai leikkaa niille kolot. RAGEE = Suuttua (nuorisoslangia)
Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-415 515 008 LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi) | Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan toimintarajoitteisten, vähävaraisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden tukimuodoistamme, Startti-stipendit. Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat Startti-stipendit Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka haluavat tarjota matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. Tukilinja 6/2022 23
Teemu hoitaa Tukilinjan viestintää. Tukipointti Teksti: Teemu Puukko tiedotus@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 1/2023 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Tärkeää on hyvä yhteishenki, yhteistyö sekä luottamus työtovereiden välillä. Töihin Tukilinjaan ISTUN BUSSISSA HIEMAN hermostuneena mutta uteliaana. Keula näyttää kohti Helsingissä sijaitsevaa Hermannia, jossa on pian alkamassa Tukilinjan työhaastattelu. Oven takaa kuuluu puheensorinaa ja lahjoittajapalvelun Sanna avaa oven. Jännitys häviää nopeasti leppoisan tunnelman saattamana. Kysymyksiä satelee ja pyrin punnitsemaan sanojani tarkasti. Haluan olla asiantunteva, mutta en myöskään liioitella osaamistani. Keskustelu etenee sujuvasti muutamista hankalista kohdista huolimatta. Pian haastattelu onkin jo ohi. JONKIN AJAN KULUTTUA saan kutsun johtoryhmän haastatteluun. Ensimmäinen mielikuva tällaisesta haastattelusta on, että pitkän pöydän toisella puolella istuu ihmisiä kädet puuskassa myrskyn merkkinä. Ainakin itse sain tällaisia ”varoituksia” kertoessani tulevasta koitoksestani. Haastattelutilanne ei kuitenkaan ollut sellainen, ei sinne päinkään. Tosin neuvotteluhuoneen pöytä oli pitkä, mutta ilmapiiri oli erittäin mukava. Minulle tuli ajatus siitä, että tänne olisi kyllä mukavaa päästä töihin. Parin viikon kuluttua puhelimeni soi ja saan tiedon, että minut on valittu Tukilinja-säätiön uudeksi markkinointikoordinaattoriksi. Fiilis on mahtava! Marraskuun puolivälissä aloitan työn täynnä intoa uuden edessä. Läpikäytäviä asioita on paljon, mutta työkaverini ovat alansa rautaisia ammattilaisia ja pääsen nopeasti kärryille. Toimiala on minulle jo osittain tuttu viestinnän opintojen ja etuuskäsittelyn työhistorian vuoksi. Nyt voin yhdistää näitä kahta kokemusta. Saan monia ideoita, joita haluan lähteä viemään eteenpäin. VIIHDYN TYÖSSÄNI MAINIOSTI ja olen oppinut lyhyessä ajassa todella paljon. Toivottavasti työkaverinikin ovat oppineet minulta jotain. Uskon, että sitä kautta työyhteisö kehittyy parhaiten. Tärkeää on hyvä yhteishenki, yhteistyö sekä luottamus työtovereiden välillä. Koen, että nämä asiat Tukilinjalla toimivatkin. On hienoa työskennellä ammattitaitoisten ja mukavien työkavereiden kanssa tärkeän asian puolesta! Olen aloittanut viestinnän kehittämisen tiimini tuella. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on somekanavien uudistaminen tuomalla niihin enemmän tietoa apurahojen käyttökohteista ja muista ajankohtaisista asioita. Kannustan siis lämpimästi tutustumaan Tukilinjan Facebookiin ja Instagramiin. Löydät molemmat nimellä Tukilinja. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää uutta vuotta 2023! Teemu Markkinointikoordinaattori Seksuaalineuvoja-opiskelija Pinja Eskola Mietityttääkö jokin seksiin, seksuaalisuuteen, ihmissuhteisiin tai kehonkuvaan liittyen? Tule yksin tai yhdessä kumppani(esi) kanssa etävastaanotolle keskustelemaan luottamuksellisesti mieltäsi painavista asioista. Erikoisosaamiseni ovat vammaisuus ja kinkyjutut, mutta otan mieluusti vastaan kaikentyyppisiä asiakkaita. Lue lisää: https://kynaniekansalaisetmietteet.com / seksuaalineuvonta-kynaniekan-tapaan. Varaa aika: pinja.eskola@gmail.com Musiikkipalvelua Musiikkiesityksiä, harmonikan soiton opetusta sekä pistenuottien ja musiikin teorian ohjausta, myös etäyhteydellä. Ota yhteys verkkosivujen lomakkeella. Tmi Joose Ojala, Helsinki http://jooseojala.fi http://holvi.com/shop/jooseojala
Tukilinja 1/2023 25 KIRJAVINKKI Tommi Kinnuselle opettajan työuupumus on tuttua. Romaanissaan hän kertoo siitä esimerkin 1940-luvulta. TUOLILLA KEULINTAA VUODATETTUA VERTA OPETTAJAN VÄSYMYS UUDELLA TIELLÄ TOMMI KINNUNEN: PIMEÄT KUUT Romaani. WSOY 2022. 287 s. On vuosi 1947. Kuusikymppinen opettajatar Elna Suorajärvi saa pestin Niemen koululta, suunnilleen keskeltä ei mitään, mutta läheltä Neuvostoliiton rajaa. Koulurakennus on vanha parakki, puutetta on kaikesta käytännön materiaalista ja Elna itsekin vaikuttaa ränsistyvän sairauden kourissa. Tautia ei missään vaiheessa nimetä. Selvää on, että se on ollut päähenkilön seurana kauan eikä ole parantuvaa laatua. Työnsä Elna osaa yhtä hyvin tai paremmin kuin useimmat. Eläkkeelle tekisi mieli, mutta rahatilanne pakottaa jatkamaan opettamista. Uupuneena se luontuu vaikka liikuteltavasta sängystä. Sota-aika on käynyt monen muunkin terveyden päälle ja se heijastuu tarinan taustalla, samoin päähenkilön menneisyyden haamut. Tommi Kinnunen on puhunut julkisuudessa työuupumuksestaan ja opettajantyön usein kohtuuttomistakin vaatimuksista. Ei ihme, että hän osaa kuvata kauniisti ja uskottavasti tarinan, jossa väsyvä ihminen on kokonainen ja monimutkainen yksilö. Sanni Purhonen ANSU KIVEKÄS: RAAKAVERSIO Nuortenromaani. Tammi 2022. 183 s. 15-vuotiaan Ellin vaatimaton ura someinfluensserina saa uutta virtaa, kun samaan perhekotiin sijoitetaan tunnettu pilvikauppias ja pikkugangsteri Jussuf. Poika ei olekaan niin paha tyyppi kuin alkuun näyttää. Pian kuvataan suosittuja videoita yhdessä ja ilmassa on ihastumista. Se, miten Elli on päätynyt perhekotiin ja käyttämään pyörätuolia, ja missä jamassa hänen sukunsa on – tyttöä tukeva mummi, ongelmainen mutta hyvää tarkoittava äiti ja varsin kelvoton isä – paljastuu tarinan edetessä. Elli on päähenkilönä ärsyttävä teini, jonka kulmikkuus ei varmasti miellytä kaikkia. Ajoittain kertomuksen vauhti myös hengästyttää. Elli on teräväkielinen ja luova. Haaveissa siintää videoiden kuvaamisen lisäksi käsikirjoittaminen tai muu taiteellinen ura. Parasta romaanissa onkin kielten ja tyylien sekoitus, joka kuvastaa päähenkilöä. Välillä kokonaisuus etenee räppinä, runona, tekstareina tai elokuvan kohtauksina. Se on vaihtelevuudessaan hauskaa ja kevyttä seurattavaa. Sanni Purhonen REIJO KASKIAHO: MAANTIEKIITÄJÄ Nuortenromaani. Myllylahti 2022. 191 s. Laura on seitsemäntoistavuotias, urheilullinen nuori, jonka opintohaaveetkin liittyvät liikunta-alaan. Alkukesän uintiretki ja kohtalokkaan rohkea hyppy veteen muuttavat kuitenkin kaiken peruuttamattomasti. Laura neliraajahalvaantuu ja tulevaisuudensuunnitelmat menevät hetkessä uusiksi. Maantiekiitäjä on Reija Kaskiahon seitsemäs nuortenromaani. Siinä käydään kainostelematta läpi vakavan vammautumisen aiheuttama trauma niin nuorelle kuin tämän perheenjäsenille. Fyysisten vammojen läpikäynnin ohella romaani on mielenterveyden horjumisen kuvaus. Halvaantumiseen liittyvät fyysiset yksityiskohdat ja kuntoutus näyttelevät kertomuksessa isoa osaa. Teoksen kokonaisuus on realistinen, mutta samalla hiukan medikaalisen tuntuinen. Kaikeksi onneksi myös päähenkilön itsenäistyminen, toivon löytyminen ja itsensä hyväksyntä saavat kirjassa loppua kohden tilaa. Tarinan kaari on sujuva, vaikkakaan ei erityisen yllättävä. Sanni Purhonen AKI OLLIKAINEN: KRISTUKSEN TOINEN TULEMINEN Romaani. Siltala 2022. 191 s. Syksyllä 1914 oopperatenori Aarne saa verensyöksyn, josta hän vaivoin selviää hengissä. Aarnella todetaan tuberkuloosi ja hänet passitetaan keuhkotautiparantolaan. Toisaalla seurataan syrjäkylän kylähullua Viljaamia, josta sattuman oikusta ja paikallisen saarnamiehen myötävaikutuksella leivotaan yllättäen Kristus-Viljaami. Lukija aavistaa jo varhain, että Aarnen ja Viljaamin tiet tulevat kohtaamaan ja että tuo tapaaminen on monin tavoin kohtalokas. Aki Ollikainen hallitsee jälleen kerran vaivatta tiiviin muodon ja kauniin kielen. Vaikka romaanin asetelmat saattavat kuulostaa turhan teatraalisilta, sen maailmaan solahtaa vaivattomasti. Päähenkilöiden yksityisen tarinan taustalla kulkee koko ajan kiinnostava, historiallinen aikakausi, joka tuo teokseen lisää tasoja. Kuvaukset keuhkoparantolasta ja sen asukeista ovat koskettavia. Pidin eniten romaanin näistä jaksoista, vaikka myös hulluna pidetty Viljaami ja hänen yhteytensä Aarneen pääsivät lopulta hiukan yllättämään. Sanni Purhonen Toimituks en valinta
Alkuvuoden elokuvatarjonta huipentuu 12.3. Oscareiden jännittämiseen Mielenterveysongelmia ja painonhallintaa 26 Tukilinja 1/2023 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT AFTERSUN 24.2. Charlotte Wellsin ylistetty esikoiselokuva. Eronnut isä (Paul Mescal) lähtee pienen tyttärensä (Francesca Corio) kanssa lomamatkalle. Myöhemmin haikeita muistikuvia retkestä kuitenkin värittää isän selittämätön melankolia. THE SON 24.2. Muutama vuosi vanhempiensa eron jälkeen mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva 17-vuotias Nicholas (Zen McGrath) ei enää pysty asumaan äitinsä kanssa. Hän muuttaa asumaan isänsä Peterin (Hugh Jackman) ja tämän uuden kumppanin luokse. Draaman ohjauksesta vastaa Florian Zeller. VALON VALTAKUNTA 3.3. 1980-luvun alun englantilaiseen merenrantakaupunkiin sijoittuva Valon valtakunta (Empire of Light) on Sam Mendesin käsikirjoittama ja ohjaama. Pääosissa nähdään Michael Ward sekä Olivia Colman Hilary-äitinä, jonka mielenterveys murtuu. Tilanne pohjaa Mendesin omiin kokemuksiin äidistään. THE WHALE 3.3. Vammattomalle näyttelijälle Brendan Fraserille povataan miespääosa-Oscaria suorituksestaan ohjaaja Darren Arnofskyn uutuudessa. Syrjäytynyt, sairaalloisen ylipainoinen ja pyörätuolilla liikkuva englannin opettaja yrittää muodostaa uuden yhteyden teini-ikäiseen tyttäreensä. Vammaisuuden kuvauksena tarinassa on myös ongelmallisia piirteitä. LADY CHATTERLEYN RAKASTAJA Onnettomassa avioliitossa elävä lady Chatterley (Emma Corrin) aloittaa suhteen miehensä Cliffordin maalaiskartanon riistanvartijan kanssa. Vammautunutta Cliffordia esittää vammainen näyttelijä Matthew Duckett ensimmäisessä elokuvaroolissaan. Klassikkosovituksen ohjaaja on Laure de Clermont-Tonnerre. Netflix. JUNG_E Postapokalyptisessa lähitulevaisuuden kuvauksessa eliittisotilaan aivot kloonataan tekoälyhankkeessa, jota johtaa sotilaan tytär. Scifi-pläjäyksen on ohjannut ja käsikirjoittanut Yeon Sang-ho. Netflix. DOKKARIFESTIVAALI Kevään kovimmat uudet dokkarit nähdään Dokkarifestivaalissa Ylen tv-kanavilla 20.3.–2.4 sekä Yle Areenassa. Mukana on karaokea, työn pohdintaa, valmentajametodeja, vaarallisia harrastuksia ja paljon muuta. YLE AREENA. HILJAINEN PAIKKA 18.2. John Krasinskin kauhuelokuvassa (A Quiet Place, USA 2018) avaruusoliot ovat tyhjentäneet kaupungit ja vain hiljaa pysymällä voi selvitä hengissä. Erään perheen kuuro, viittomakielinen tytär (Millicent Simmonds) nousee tarinan ratkaisussa keskeiseen asemaan. Nelonen. SOKEA MIES, JOKA EI HALUNNUT NÄHDÄ TITANICIA 12.2. Monilla festivaaleilla palkittu rakkaustarina (2021), jossa sähköpyörätuolilla liikkuva Jaakko (Petri Poikolainen) päättää lähteä ensi kertaa rakastettunsa luo. Jaakko on sokea ja rinnastaan alaspäin halvaantunut – ja matka on taitettava yksin. Mikä voisi mennä pieleen? Käsikirjoitus ja ohjaus on Teemu Nikin. TV1 ja Areena. MINUN ELÄMÄNI 24.3. Osana Oscar-kuukausi -sarjaa esitetään Jim Sheridanin Oscar-palkittu elokuva (My Left Foot, Britannia 1989) liikuntavammaisesta Christy Brownista (Daniel Day Lewis), joka nousi maailmanmaineeseen älykkäillä romaaneillaan. Oscar-gaala järjestetään 12.3. Teema Fem. NETTIELOKUVAT TV-ELOKUVAT Toimituks en valinta
Välinevinkki Apuväline: Sitruskuorija Edustaja: www.senioriverkkokauppa.com Hinta: 8,90 € TEKSTI: Clas von Bell Tukilinja 1/2023 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen SUOMENRUOTSALAISET KUUROT – NÄKYMÄTÖN VÄHEMMISTÖ AREENA Minkälaisia haasteita elämä tuo tullessaan, kun on suomenruotsalainen ja kuuro? Onko suomenruotsalaisella viittomakielellä tulevaisuutta? Alf, Elin, Julia, Robin ja Maj-Lis kertovat arjestaan ja jakavat ajatuksiaan kielestä ja identiteetistä tunnin mittaisessa ruotsinkielisessä dokumentissa, joka on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Tuotanto: Osk Ursa Minor, 2022. ABIBUSSI AREENA, 8.2. Norjalainen 6-osainen nuorten komediasarja kahdesta nörttiabista, jotka haluavat päästä koulun cooleimpaan bilebussiin. Parhaat ystävykset Egil ja Vip ovat luusereita, joilla on täydellinen suunnitelma menestykseen: koulun hienoin abipaku. Surkean onnettomuuden jälkeen paku päätyy mereen. Kun koulun ykkösbussista aukeaa kaksi paikkaa, Egil ja Vip päättävät, että on heidän aikansa loistaa. PROFESSORI T TV1 9.2. JA AREENA Brittisarjan 2. kaudella seurataan jälleen savant-autismin ja pakkoneuroottisuuden piirteitä omaavan kriminologian professori Jasper Tempestin (Ben Miller) erikoisia menetelmiä rikosten selvittelijänä. Ensimmäisessä jaksossa nuori nainen pelastuu opiskelija-asuntolan tulipalosta, joka vaikuttaa tahallaan sytytetyltä. Molemmat kaudet julkaistaan Areenassa 1.2. alkaen, tv-esitykset arki-iltaisin alkavat 1. kaudesta 1. helmikuuta. SURUNKESYTTÄJÄT AREENA 9.2., TEEMA 6.3. Episodimainen dokumenttielokuva ihmisistä, jotka ovat päättäneet kohdata surun väistämättä tai pakenematta. Se kertoo niin rakkaansa menettäneistä, ulkopuolelle jääneistä kuin oman rajallisuutensa kohtaamaan joutuneistakin. Elokuva kysyy, voiko surusta päästä yli. Ohjaus on Mina Laamon. Ensi-ilta oli DocPoint-festivaalilla 2022. VIITTOMAKIELISIÄ LASTENOHJELMIA TV2, 12.2. Viittomakielen päivää 12.2. juhlistetaan julkaisemalla Yle Areenassa useita uusia viittomakielisiä tai viittomakielelle tulkattuja lastenohjelmia. Uusia jaksoja tulkataan Pikku Kakkosesta, yhdessä Kuurojen liiton kanssa tuotetusta Satulaatikosta ja sarjasta Miltä tuntuu, Reima Räiske? Tulkkina Satulaatikossa toimii näyttelijä Silva Belghiti. APULAISSYYTTÄJÄ TATARANNI TEEMA, 14.2. Italialaisessa sarjauutuudessa seurataan Materan syyttäjänviraston suorapuheista, boheemia apulaissyyttäjä Imma Tatarannia (Vanessa Scalera), joka huomataan, mutta jonka yli ei kävellä. Imman kanssa ei välttämättä ole helppoa työskennellä – saati elää. Sen tietää Imman perhe, aviomies, teinivuosia viettävä tytär ja muistisairas äiti. Sarja perustuu Mariolina Venezian dekkareihin. Toimituksen valinta Helppo sitruskuorija SITRUSHEDELMÄN KUORIMINEN voi olla hankalaa perinteisellä veitsellä. Lisäksi terävä veitsi voi olla vaarallinen, etenkin jos käsien motoriikka on heikko. Tähän tuo helpotusta yksinkertainen ja edullinen muovinen sitruskuorija. SITRUSKUORIJAN TERÄOSA on hammastettu ja suunniteltu niin, että se ei voi upota liian syvälle hedelmään. Kahvan toinen pää on muotoiltu niin, että sen avulla voi nostaa leikatun kuoripalasen pois hedelmän pinnalta. Kahva on pehmeä ja luistamaton ja koko kuorija on konepesun kestävä. KÄYTÄNNÖSSÄ KUORIJA toimii hyvin ja helpottaa kuorimista merkittävästi. Terä painetaan hedelmän kuoresta läpi ja vedetään alaspäin, jolloin kuori leikkautuu auki. Tämän jälkeen tehdään sentin parin päähän toinen samansuuntainen viilto ja leikattu pala nostetaan pois hedelmän pinnalta. Kovin paksuja kuoria ei ehkä pääse leikkaamaan hedelmälihaan asti, mutta kuoren saa kuitenkin helposti irti työntämällä kahvan pään kuoren alle ja nostamalla. Tähän ei tarvitse käyttää erillistä veistä tai sormia. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi
LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 1/2023 FACEBOOK FACEBOOK Jani Eerola harrastaa luontovalokuvausta. Sähköavusteinen pyörä Heippa! Kiitän teitä sydämestäni, kun osaltanne mahdollistitte sähköavusteisen pyörän hankinnan, olen todella, todella kiitollinen! Tulen muistamaan teidät ja avunantonne aina. Pyörä haettiin minulle 7.10.2022. Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa pyöräilemään. Mikä mahtava vapauden tunne olikaan lähteä pyöräilemään ilman, jotta piti katsoa, onko täysin tyyni ilma. Ilman pelkoa, alkaako tuulemaan ja kykenenkö polkemaan takaisin kotiin. Pyöräillä teitä, joita en koskaan ikänä ennen ole pyörällä mennyt. Nyt odotankin innolla kevättä, kun saan ottaa mahtavan, mustan Crescentini varastosta ja lähteä taas nauttimaan pyöräilyn ilosta. Tämä pyörä toi elämääni paljon uutta ja valtavasti iloa. Tuhannet kiitokset teille vielä kerran! Terveisin Monica Kulkula Kauhajoki Tukilinjalle Haluan kiittää Tukilinjaa minulle myönnetystä tukirahasta (600 e) kameratarvikkeisiin. Hankin uuden Nikon D5600 kameran lisäämällä itse rahaa. Ohessa muutama kuva uudella kameralla. Iso kiitos valokuvausharrastuksen edistämisestä. Kamerasta on ollut suuri ilo. Jani Eerola
MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 1/2023 29 KYSYMYS Kutsut ystävänpäivänä pyörätuolia käyttävän tuttavasi deitille kahvilaan. Miten valitset kohtauspaikan? NÄIN VASTATTIIN 1. Guuglaan kivan ja esteettömän kahvilan. 56 % 2. Käyn tarkistamassa, että kahvila on esteetön ja siellä on inva-wc. 44 % 3. Lupaan kantaa hänet kynnyksen yli, jos sellainen on. % 4. Kutsun hänet mielikahvilaani, varmaan sinne sisään pääsee. % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 18. BLOGIPOIMURI ”Lumen määrän on aiheuttanut hieman haastetta liikkumiseen, mutta onneksi mulla on ihan paras naapuri, joka on lykkinyt lumet jo kahdesti pois tieltä, että pääsemme kulkemaan!” Blogilinjalla Maria, 16.12. (www.tukilinja.fi) HARRASTUKSEN PARIIN Kiitos paljon! Olen todella innoissani apurahasta! Löysin jo mieleiseni kamerankin, joka kuulemma soveltuu hyvin aloittelijalle. Nina Makkonen Ossin oireisiin kuuluu erityisherkkyys ultraviolettivalolle. Ossi kiittää pyörästä Hei, kiitos paljon Tukilinja säätiölle hienosta pyörästä. Ossi haluaa kiittää, olette ihania, oli mahtavan nopeaa toimintaa, KIITOS. Kiitokset välitti Pertti Wiitanen Tämä piirros syntyi uudella piirustuspöydällä ihan ensimmäiseksi. Hei! Erityisen innostunut läppärinkäyttäjä kiittää sydämensä pohjasta syyskuussa saamastaan apurahasta! Oli niin onnellinen kirjeestä, jonka sai, että itku tuli ihan. Kävimme heti ostamassa uuden läppärin hänelle, mutta erityisenä hänen oli hankala tehdä kiitosviestiä, vaikka halusikin. Nyt saimme ostettua edullisen piirustuspöydän, jolla hän teki heti pienen harjoittelun jälkeen tämän kuvan teille Yt. C.D. ILOA LEHDESTÄ Hei! Olen ollut Tukilinjan tilaaja useamman vuoden. Olen iloinnut Tukilinja-lehden uutisista, joissa vammaiset ovat saaneet tietokoneita yms. heille tarpeellisia välineitä. Yt. Päivi N. KIITOS HYVÄSTÄ LEHDESTÄ! Toimituksellinen ote positiivinen, avarakatseinen, informatiivinen ja inspiroiva. Upeaa työtä :) Ystävällisin terveisin Christian Kukkula KURSSI AUTTOI Sain kauttanne apurahan kesällä 2022 kontrabasso-opintoihini liittyvään kurssiin. Valtavan suuri kiitos vielä, kurssi auttoi minua hurjasti eteenpäin ja sieltä jäi myös monta uutta alan kontaktia. Ystävällisin terveisin Tuija N. O NNEA VUODELLE 2023! Raija KÄSITYÖTARVIKKEITA TOSITARPEESEEN Kiitos vielä paljon teille tästä apurahasta, tämä tulee todella tarpeeseen ja helpottaa tilannettani huomattavasti. Toivottavasti voin jonain päivänä tehdä teille lahjoituksen ja sitä kautta maksaa tämän teille takaisin. t. A. S. HEI, Kiitos tietokoneesta! Terveisin Annu Sand ja toimintaterapeutti Jenna Sillanpää, Seinäjoki TIETOKONE OPINTOIHIN Tuhannesti kiitoksia myöntämästänne apurahasta. En voi sanoin kuvailla, miten helpottavalta tämä päätös tuntuu. Kiitos. Veera V. TAIDETARVIKKEISTA PULAA Kiitos! apurahasta (600 euroa). Tuli tosi tarpeeseen. Terveisin K.L. HEI Kiitos paljon saamastani apurahasta! Ilman sitä minulla ei olisi mahdollisuutta hakemaani koulutukseen. K.T.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA lokakuussa ja marraskuussa 2023 PALKINTOJA KANNUSTUSAPURAHAT: VIMMA-PALKINTO 2022 OUTSIDER ART FESTIVAL Tukilinja myöntää vuosittain työskentelyapurahan Kynnys ry:n myöntämän Vimma-kulttuuripalkinnon saajalle. Vuonna 2022 apurahan sai Outsider Art Festival, joka järjestettiin Helsingissä toista kertaa. Se on näkyvä, monipuolinen ja omaehtoinen tapahtuma, joka on tuonut uuden äänen kulttuuritapahtumien kentälle. Festivaalin työryhmään kuuluvat kehitysvammaiset taiteilijat ovat voineet tuoda omat näkökulmansa, tavoitteensa ja osaamisensa sen ohjelmassa aidosti esiin. Tämän mahdollistaa heidän tukenaan toimiva kokenut, toiminnan arvot sisäistänyt ammattilaisten ketju. Lopputuloksena on räjäyttävän laaja-alainen onnistumisen kierre, joka on liittynyt osaksi valtavirran kulttuuritarjontaa niin Outsider art -liikkeen kansainvälisissä verkostoissa kuin Helsingin Juhlaviikkojen ystäväfestivaalinakin. VUODEN TOIMIJAT 2022 OMASSA KUPLASSA PODCAST, 1 000 EUROA Apuraha Sofia Ruokasen ja Sonja Niskasen Omassa Kuplassa -podcastin kuluihin, kuten studiovuokriin ja äänenlaadun parantamiseen. Vuonna 2020 aloitettu podcast kertoo vammaisperheiden elämästä – siitä, millaista on tulla äidiksi ja olla äiti vaikeasti vammaiselle lapselle. Podcast antaa äänen tekijöiden omakohtaiselle, toisinaan hyvinkin haastavalle arjelle. Ohjelmassa vierailee myös muita samassa elämäntilanteessa eläviä, joten podcastin kautta on mahdollista saada tietoa monenlaisista asioista, jotka koskettavat vammaisperheiden elämää. Omassa kuplassa -podcastiin on tehty Spotify-alustalle jo yli kolmekymmentä jaksoa, joita on kuunneltu yli 70 000 kertaa. Instagramissa sillä on yli 2200 seuraajaa. Podcast on saanut kiittävää palautetta ja se koetaan vammaisperheiden keskuudessa tärkeänä viestintäkanavana. SUOMEN AUTISMIKIRJON YHDISTYS RY, 3 000 EUROA Apuraha mentorointimallin kehittämiseen valtakunnalliselle autismiyhdistykselle. Tavoitteena on suunnitella sarja työpajoja, joissa kartoitetaan mahdollisuuksia tukea autisminkirjoon kuuluvia nuoria muun muassa mentorointisuhteiden käynnistämisellä, harjoittelujaksoilla ja muilla konkreettisilla, yksilöllisillä tukimalleilla. Työpajoissa on tarkoitus esimerkiksi keskustella keinoista, joilla autismikirjon nuoret aikuiset ovat pystyneet etenemään elämässään ja käydä läpi haasteita, joita he ovat kohdanneet. Vetäjiksi on tarkoitus kutsua autismikirjoon kuuluvia nuoria aikuisia, joilla on onnistumisen kokemuksia työelämässä tai opinnoissa, sekä asiantuntijoita, joilla on osaamista tämän kohderyhmän työllistämisestä. VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA, 5 000 EUROA Apuraha Ukrainasta sotaa paenneiden vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä vertaisryhmätoiminnan ja tukitoimintojen kuluihin. Tarvetta on esimerkiksi uintiryhmälle ja perheleirille. Hilma tarjoaa vammaisille maahanmuuttajille myös neuvontapalveluita, jotka liittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseen, kuten terveydenhuoltoon, vammaispalveluihin ja kuntoutukseen. Vertaisryhmätoiminnalle ja neuvonnalle on nyt entistä suurempi tarve. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2022 HARRASTAJILLE HAMMAR J., TURKU Stipendi paratriatholinistille sisäpyörän hankintaan. Sitä tarvitaan harjoittelussa erityisesti talvisin. RÄISÄNEN T., VANTAA Stipendi yleisurheilussa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen ja tähtää elinsiirtopotilaiden kotimaisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. NUORANNE L., TURKU Stipendi 17-vuotiaalle nuorelle paratriathlonissa tarvittavan maantiepyörän hankintaan. Hän edustaa Suomea lajissa maajoukkuetasolla. EDELMAN O., ESPOO Stipendi oman ratakelaustuolin hankintaan 14-vuotiaalle nuorelle, joka on tähän asti harrastanut lajia lainatuolilla. VERTANEN V., HELSINKI Stipendi jääkiekossa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut näkövammaiskiekon harrastamisen paikallisessa urheiluseurassa. SUOMINEN O., KAARINA Stipendi yksilöllisten urheilujalkineiden hankintaan 22-vuotiaalle nuorelle, joka harrastaa yleisurheilua ja jolla on toimintakyvyn rajoitteita. RÖNKKÖ R., HELSINKI Stipendi yleisurheilun juoksulajeissa tarvittavien juoksupiikkarien hankintaan henkilölle, joka osallistuu elinsiirron saaneiden seuraaviin MMja SM-kisoihin. SAVOLAINEN V., YLÖJÄRVI Stipendi rytmisessä voimistelussa tarvittavien esiintymisasujen ja välineiden hankintaan 12-vuotiaalle koululaiselle, joka harrastaa lajia Tampereen Sisun Special Mineteissä. WAHLBER S., WAHLBERG Stipendi rytmisessä voimistelussa tarvittavan kisapuvun hankintaan 10-vuotiaalle koululaiselle, joka on kutsuttu Special Olympics -kilpailuihin. TORKKO A., PENNALA Stipendi jääkiekkovarusteisiin näkövammaiselle henkilölle, joka on tähän asti harrastanut lajia lainavarusteilla. KETOLA H., OULU Stipendi uusiin luistimiin näkövammaiselle henkilölle, joka pelaa jääkiekkoa ja on lähdössä ensimmäiseen turnaukseensa ulkomaille. TULISALO P., HELSINKI Stipendi maalipallossa tar30 Tukilinja 1/2023
vittavien varusteiden hankintaan 16-vuotiaalle näkövammaiselle nuorelle, joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. OWITI B., HELSINKI Stipendi maalipallossa tarvittavien varusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle. Hän on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen joukkueessa, joka pelaa avoimessa SM-sarjassa. RAMAZANOV R., HELSINKI Stipendi jääkiekkovarusteisiin näkövammaiselle henkilölle, joka tarvitsee yksilöllisesti valmistetut varusteet. RINTAMÄKI V., HELSINKI Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 13-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut lajin harrastamisen special hockey -joukkueessa. SAHLSTRÖM N., KEITELE Stipendi parayleisurheilussa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 16-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. SILAS J., TAMPERE Stipendi ilmakiväärin hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut ammunnan tavoitteellisen harrastamisen ja tähtää lajissa kansainvälisiin kilpailuihin. KIVINIEMI V., HELSINKI Stipendi alppihiihdossa tarvittavien välineiden hankintaan 16-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut lajin harrastamisen ja jonka tähtäimenä on Special Olympics -talvikisat. KESKIKORHONEN J., KOKKOLA Stipendi keilailussa tarvittavien välineiden hankintaan henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite ja joka on aloittanut keilaamisen talviajan harrastuksena. VATANEN T., TAMPERE Stipendi alppihiihtosuksien hankintaan lajin tavoitteellisen harrastamisen aloittaneelle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. PARTANEN V., JOENSUU Stipendi ratsastusharrastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. KORTE L., ESPOO Stipendi maalipallossa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, joka on keväällä aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. LAURILA E., LAPUA Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan 13-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut parajääkiekon harrastamisen ja tähtää maajoukkuetasolle. VIRTANEN V., HYVINKÄÄ Stipendi parabocciassa tarvittavan kourun hankintaan pyörätuolilla liikkuvalle urheilijalle, joka on aloittanut lajin harrastamisen vuonna 2021 ja päässyt jo maajoukkueeseen. MYLLYMÄKI S., OULU Stipendi kilpaurheiluun sopivan taljajousen hankintaan urheilijalle, joka liikkuu pyörätuolilla. YHTEISÖILLE ROPS SOVELTAVA JALKAPALLOJOUKKUE, ROVANIEMI Stipendi joukkueeseen liittyneiden uusien pelaajien varustehankintoihin. Joukkueen tarkoituksena on tarjota maksuton harrastusmahdollisuus vähävaraisille pelaajille. TULIKETUT JUNIORIT, VANTAA Stipendi kahteen maalivahdin varustepakettiin salibandyjoukkueelle, jossa pelaa 18 erityistä tukea tarvitsevaa nuorta. HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY Stipendi näkövammaiskiekossa tarvittavien pelivälineiden ja varusteiden hankintaan yhdistykselle, joka on käynnistänyt lajin harrastuksen jäsenilleen. NAPAKETUT RY, ESPOO Stipendi alppilautailussa tarvittavien välineiden hankintaan hiihtokoululle, joka tarjoaa opetusta kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Alppilajien suosio on kasvussa, joten opetukseen tarvitaan lisää välineistöä. LOHJAN PALLO / FC UNIIKIT Stipendi jalkapallovarusteiden hankintaan joukkueelle, jossa pelaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. LOKA-MARRASKUU 2022 ALHO N., HELSINKI Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle, joka on valmistumassa korkeakoulusta ja tarvitsee kameraa ammatillisessa työssään. K.T., ESPOO Kannettava tietokone opiskelun ja asioinnin välineeksi 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. TAITOTUPA RY, HALIKKO Apuraha teatteritoiminnan käynnistämiseen yhdistykselle, joka tarjoaa monipuolista toimintaa kehitysvammaisille nuorille muun muassa musiikin parissa. WIITANEN O., ULVILA Apuraha kolmipyöräisen polkupyörän hankintaan 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut ja sairaanhoitopiiri eivät osallistu hankintaan. V.A., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja vapaa-ajan vieton välineeksi. L.P., TAMPERE Kannettava tietokone tietoteknisten taitojen harjoitteluun ja opiskeluun henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. CLAUSEN M., HELSINKI Osa-apuraha kuntoutujalle omakustanteisiin opintoihin. L.I., ROVANIEMI Apuraha sähköpianoon harrastusvälineeksi kuntoutujalle, joka on oman alansa työkokeilussa. K.L., KUOPIO Tietokone, kameran jalusta ja lisävalo somevideoiden kuvaamiseen kuntoutujalle, jolla on media-alan koulutus. R.A., YLÄMYLLY Apuraha valokuvausharrastuksen pimiövuokraan ja valokuvaustarvikkeisiin henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita. T.E., KUOPIO Kitara ja vahvistin harrastusvälineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle. Tukilinja 1/2023 31
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT HEINONEN S., VANTAA Älypuhelin verkkoasioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. HUHTA I., SEINÄJOKI Sähköpiano soittoharjoittelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee musiikkialaa ammattikorkeakoulussa LINNOLAHTI L., JOENSUU Askartelutarvikkeita ja vastamelukuulokkeet 19-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Omat vastamelukuulokkeet edistävät keskittymistä opiskelussa. Käsityöharrastus tarjoaa mielekästä sisältöä arkeen. K.O., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. V.A., EURA Kannettava tietokone ja apuraha maalaustarvikkeisiiin henkilölle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. M.N., TAMPERE Järjestelmäkamera kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. HERNÁNDEZ A., HELSINKI Kannettava tietokone ja piirtonäyttö 18-vuotiaalle media-alan opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. LAANINEN S., OULU Apuraha käsityöja taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka harrastaa luovaa toimintaa. SAND A., ALAVUS Tietokone ja monitoimilaite harrastuskäyttöön henkilölle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. V.M., NOKIA Apuraha liikuntaharrastukseen henkilölle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. RANTAMANNILA R., KAUHAJOKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite vertaistuen ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. VAARALA J-E., VAASA Tablettitietokone kuntoutujalle asioinnin ja mielekkään vapaa-ajan välineeksi. UKKONEN H., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastamisen ja asioinnin välineeksi. V.S., JOENSUU Kannettava tietokone opiskelun ja harrastamisen välineeksi 22-vuotiaalle yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. LEHTINEN M., KOUVOLA Kannettava tietokone ja monitoimilaite opiskelun, harrastustoiminnan ja etäyhteyksin toteutettavan sairauden hoidon välineeksi 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.A., JÄRVENPÄÄ Osa-apuraha kotikuntoiluvälineen hankintaan henkilölle, joka liikkuu pyörätuolin 32 Tukilinja 1/2023 1 7 5 7 10 8 2 14 11 6 7 7 15 8 1 2 13 7 15 11 7 2 10 6 10 13 4 3 7 15 1 13 7 9 8 14 15 14 8 15 8 12 2 14 10 1 7 5 11 5 3 7 15 5 8 11 2 12 7 2 7 15 11 12 12 8 2 10 7 1 2 7 7 2 P A O F Y J P L R A J A E L E N L U V Y I L O T K O A L I N T I V V S O A A U K Y Ö A L P U S E E T S O I A R I T U K K A T E I Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 1/ 2 2 3 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Jotakin ristikon vaikeusasteesta vihjaa kuvassa soittava ystäväni; ei ole kaikista helpoin kaveri, mutta luotan häneen.” Lähetä ratkaisusi 22.2.2023 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat myös tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Tuomo Mielonen Maaningalta. Kiitokset taas sinnikkäille pähkäilijöille! R IS T IK O N 6 /2 22 R A TK A IS U Tukilinja 1/2023 33 NAISIA, P KESKELLÄ PISAROITA EISENHOWER KANERVA JALOSTAA HEVOSVOIMIN! RATKOT TÄTÄ . . . . . . KÄDESSÄ PARAS? RIPSU CHARLES LIOTTA ”KONSERVATIIVEJA” Minä teille näytän! AINAKIN YKSI NÄISTÄ OLI . . . . TERISSA? OSA KÖLIÄ! ORAVIEN TALVEKSI TAMMESTA KERÄÄMIÄ? LAINKAAN TEKI NAISENKUVIA TYKÄTÄ RIKOSNOLO MIES MENI SEKAISIN! PERÄ. . . . . JOKI RINNUKSET PUMPER EDESSÄ PURTAVA! TIKEIN PERÄTEKEE LEHTIÄ HUHMARISSA NOUTAVAT TINAKIN RANDELININ KAIMOJA -KORTTI UUSILLA TUOTTEILLA EDESAUTTAMASSA! PUHVELIKILPAILU, (JOS B=P, PÄÄKAUP.) AAuu VÄÄRIN KOHTELEVA R EDESSÄ VASTAANOTTO KORKEUSHYPPÄÄJÄ STEFAN Lennän Ugandaan ja Maliin ABLOY JAPANISTA ORVASVAHVA Käytännössä aina siekailen kahville kutsuttaessa. USKONTO SPARTACUKSEN OSASSA 1960 RAJAJOKI RUUSUVUORI VEHNÄKAURASANGEN NYKYISIN KOUVOLAA HAVUKAISEN NIMISIÄ TYKKÄÄ KENTISTÄ! TELAMONIN POIKA RYPYTÖN OLI VALUUTTA TINNERI TAMARAN JALASSA JA SISÄLLÄ?! Olen kelju. ”ANSIOT” MAANANTAIKIN VINO KATON OSA OHJANNUT PARKER SOMAT ANNETTAVA JOSKUS DIPLOMAATTI ARIMO ASETTAA PAREMMUUSJÄRJESTYKSEEN VALUMASYNNYTTÄNYT PETO TOIMITTAJAKIRJAILIJA JORMA J.H. Laatija: Jari Haapa-aho TRAPISTA K U J E K O A M E E B A T J A R O K A L U V E R O H E R R A T T S A R I T S A P E L I N V E K S T U K E V A A T L E T A L A O S A O R A V A I I R O T A S O S M O G V I S A R A L A S K A K O N T I O M Ä K I N R I A L A L E S O S E O S E E M R A T S A T A I L T T I I N T I A T A R T A P O L A V N O S T O P P A R I Y L V A Ä Ä N I R A U T A I S Ä K O I T K S Y L L Ä S S I R I S T E I L Y L A I V A H E I L A O S K A R I L O T J A E S T E R S T I L E T T I V Ä L I S S Ä Ä N S I L A T A T A A T A S Ä Ä T Y ”Erittäin mukava ristikko, sopivan haasteellinen.” Terttu Iivonen, Turenki ”Aika vinkerä ristikko! Monesti jäi jumiin, mutta yön yli nukuttua taas sanat ryöpsähtivät ilmoille.” Teuvo Laurinolli, Oulu ” Pitihän taas heti ratkoa, vaikka pähkinä tällä kertaa ehkä tavanomaista visaisempi olikin.” Tytti Wessman, Vaasa
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA avulla. Sairaanhoitopiiri ei tarjoa välinettä hakijalle kotikäyttöön. ALBRECHT S., TURKU Kannettava tietokone kuvataideharrastuksen välineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. S.T., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja harrastamisen välineeksi. TOIVONEN L., LAHTI Kannettava tietokone ammattiopiskelun välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. TÖRMÄ N., TIKKAKOSKI Tietokone asioinnin ja harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. ONNELA M-J., PORI Tabletti ja vastamelukuulokkeet 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. Hän opiskelee ammattiopinnoissa. K.T., ESPOO Kannettava tietokone henkilölle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta omakustanteisessa opiskelussa. V.J., KOUVOLA Tietokone asiointiin, yhteydenpitoon ja harrastamiseen kuntoutujalle. P.M., HELSINKI Kannettava tietokone asiointiin kuntoutujalle. K.D., HELSINKI Apuraha keilailuharrastuksen kuluihin henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. V.H., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastamisen, asioinnin ja opiskelun välineeksi. N.K., VIHTI Kannettava tietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. O.R., VANTAA Apuraha kuntoutujalle avoimen yliopiston maksuihin. SAARIVIRTA T., SEINÄJOKI Musiikkiohjelmistoja kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen, toimintakykyä edistävä harrastus. PELTOLA E., VARSINAIS-SUOMI Tablettitietokone asiointiin ja yhteydenpitoon sekä motoriseen kuntoutukseen henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. K.K., PORVOO Kannettava tietokone korkeakouluopintoihin kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. P.P., ÄÄNEKOSKI Polkupyörä kuntoutujalle liikunnan tueksi ja asiointimatkojen kulkuvälineeksi. K.K., OULU Kannettava tietokone valokuvausharrastuksen välineeksi 17-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. H.T., KUOPIO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi liiketalouden opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.A., JOENSUU Kannettava tietokone opiskelun tueksi kuntoutujalle. MEURONEN M., TAMPERE Apuraha taidenäyttelyn järjestämiseen henkilölle, jolla on oppisen rajoitteita. Kuvataide on hänelle pitkäaikainen harrastus. P.K., OULAINEN Polkupyörä itsenäisen liikkumisen välineeksi 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. H.J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopintoihin. K.A., KUOPIO Apuraha tanssitunteihin 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. VIRTA J., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on kielellisiä haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta asiointiin ja työnhakuun. T.A., OULU Osa-apuraha sähköpyörään 21-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita. N.J., ESPOO Tietokone kuntoutujalle ammattiopintoihin. ÖSTERLUND D., RAASEPORI Apuraha kuntoutujalle tietokoneeseen musiikkiharrastuksen välineeksi. K.R., KESKI-SUOMI Osa-apuraha sähköpyörän hankintaan osa-aikatyössä käyvälle henkilölle, jolla on pitkäaikainen toimintakyvyn rajoite. Kunnan vammaispalvelut osallistuvat hankintaan. AHLSTEN A., HELSINKI Kannettava tietokone tuleviin opintoihin kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. NEJMAOUI T., MÄNTSÄLÄ Apuraha teollisuusompelukoneeseen kuurolle henkilölle. Tavoitteena on oman yrityksen perustaminen. K.E., HAUKIPUDAS Kannettava tietokone asiointiin henkilölle, joka käyttää sähköpyörätuolia liikkumisen välineenä. 34 Tukilinja 1/2023 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2022 apurahoja ja apuvälineitä yli 558 273 euron arvosta eli noin 46 500 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. SAARLO T., LOHJA Kannettava tietokone opiskelun tueksi kuntoutujalle. ISOJÄRVI V., KUOPIO Osa-apuraha tandempyörän hankintaan 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimiskyvyn rajoitteita. Itsenäinen pyöräily ei hänelle onnistu. Kunnan vammaispalvelu ei tue pyörän hankintaa. LÅNGSTRÖM J., YLIVIESKA Kannettava tietokone ja monitoimilaite asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. J.E., HELSINKI Tatuoijan työvälineet 22-vuotialle kuvataiteilijalle, joka on aloittamassa osa-aikaisen työskentelyn tatuointialalla. L.M., KUOPIO Basso ja vahvistin kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. L.K., SIPOO Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka on aktiivinen kuvataiteilija. S AK AR I T E O Ö A A L I S T UA L OA T R Ö R U P HA L SU A M I E L E I L I N T ER S AK O K HA L K I OT NA T A L ON N I T R A S T A A T P A O F Y J P L R A J A E L E N L U V Y I L O T K O A L I N T I V V S O A A U K Y Ö A L P U S E E T S O I A R I T U K K A T E I H A P A Ä M I N J A L E O T A L L L I S U E T A U A S T T S U U P A O F Y J P L R A J A E L E N L U V Y I L O T K O A L I N T I V V S O A A U K Y Ö A L P U S E E T S O I A R I T U K K A T E I H A P A Ä M I N J A L E O T A L L L I S U E T A U A S T T S U U Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Loka–marraskuussa myönnettiin 99 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 74 022 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput loka–marraskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinjaapurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään yhä täyttämään, mutta aiempaa useampi jää nyt ilman apurahaa, jota tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä, mutta monessa perheessä jo pieni kausimaksu tai varustehankinta voi estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita sekä läksyjen tekoon että sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki voi muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti 20 TUKILINJA numeroon 16588. Lahjoita Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus