TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 2 / HUHTIKUU–TOUKOKUU 2019 NEUVOT VAI LAKI VAMMAISTEN SUOJAKSI? S. 6–7 KÖYHYYSLOUKUSTA HALUTAAN TÖIHIN Kuka ottaisi kopin osatyökykyisestä? s. 12 HELSINGIN YLIOPISTO ESTEETTÖMÄKSI s. 20 MAIJA MATTILA ja itsenäisen elämän haaste s. 8
TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2019 Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki vktt@tukilinja.fi Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 23. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/vuosi Seuraava nro 3.6.2019 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Katarina Sällylä 49%:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 16 s. Pimeää kauhua luvassa! Yhteiskunta s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Greta Thunberg ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Kilpailuttamista opettelemassa Kynnyksen toiminnanjohtaja Merja Heikkonen oli mukana suunnittelemassa kuntien koulutuskierrosta.. s. 7 7 kysymystä Ei Myytävänä!kansalaisaloitteesta Vastaajana KVPS:n toiminnanjohtaja Markku Virkamäki. s. 12 Köyhyysloukusta töihin Kuka ottaisi kopin osatyökykyisestä työnhakijasta? s. 18 Töihin läpi harmaan kiven Akateemiset vammaiset kertovat työnhaun vaikeudesta. Avuksi tehtiin nettisivusto. s. 20 Esteittä opiskelemaan Helsingin yliopiston päärakennus remontoidaan. s. 21 Työllistyminen parani Osatyökykyisten työttömyys väheni 14 %. Ihmiset s. 8 Maija Mattila ja itsenäistyminen Yhteishaastattelussa äiti ja 21-vuotias, downin oireyhtymän omaava valokuvamalli. s. 16 Avaruuskauhua pimeässä Näkövammaiset teatterinharrastajat kävivät aistiteatteriesityksessä. Tukikohteet s. 22 Kaarlo sai kypäräpuhelimen Startti-stipendi mahdollisti laskettelun näkövammaiselle 10-vuotiaalle. s. 14 Pyörätuolitanssi yhdistää Tukilinja auttoi järjestämään laadukkaan tanssileirin. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä: Tarjolla sylitaso ja lahjatavaraa. s. 24 Tukipointti Sanna Nupponen kertoo Tukilinjan yhteisöapurahoista. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja joulukuussa 2018– tammikuussa 2019. Vakiot 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla Taru Perälä 33 Ristikko 35 Jaloittelua-sarjakuva Poikani, jonain päivänä sinäkin voit päästä luontovalokuvaa n! 2 Tukilinja 2/2019
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.6.2019 Kannattaa selvittää oman kansanedustajaehdokkaansa suhtautuminen vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien asemaan yhteiskunnassa. Vaalikevään kuumat aiheet ELÄMME TÄNÄ keväänä poliittista korkeasuhdannetta monessa mielessä: Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä. Maaliskuussa saatiin välierätuloksia isoista poliittisista kädenväännöistä, kuten sote-ratkaisusta ja Ei myytävänä!-kansalaisaloitteesta. Molemmat hylättiin. SYNKKYYTEEN EI silti ole syytä: Sotesta saadaan vihdoin löytyneellä yksituumaisuudella tulevalla hallituskaudella varmaankin jo valmista. Myös kansalaisaloitteen tärkeät vaatimukset on luvattu viedä eteenpäin asiantuntijatyöryhmän valmistelemina. Jäämme seuraamaan. VAALEIHIN VOI valmistautua vaikkapa lukemalla Tukilinjassa 1 2019 julkaistu puoluekysely vammaisasioiden hoidosta vaalien jälkeen. Se löytyy sähköisestä lehtiarkistostamme ja on siellä vapaasti luettavissa. Viime vaaleissa vammaisjärjestöt julkaisivat oman vaalikoneensa, joten eiköhän sellainen ilmesty nytkin tarjolle. Kannattaa joka tapauksessa selvittää oman kansanedustajaehdokkaansa suhtautuminen vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien asemaan yhteiskunnassa: Onko hän valmis suojaamaan ihmisten elämän toimivilla palveluilla ja yhdenvertaisuuden takaavalla lainsäädännöllä? TAUSTATIEDOKSI KERROMME sivuilla 6–7 Ei Myytävänä!-kansalaisaloitteen esille tuomasta tarpeesta ehkäistä vääränlaisen kilpailuttamisen haittoja. Iloinen uutinen vammaisten työnhakijoiden parantuneesta työllisyystilanteesta löytyy sivulta 21 ja vähän surullisempi selonteko siitä, miten pirstaleinen palvelujärjestelmämme työtä hakevaa osatyökykyistä kohtelee, löytyy sivulta 12. Yhden luukun palvelusta ei todellakaan voi puhua. TUKIKOHTEISTAMME ESITTELEMME lähemmin tyylikkäät pyörätuolitanssijat sekä 10-vuotiaan Kaarlon, jolle kypäräpuhelin on mahdollistanut laskettelun. Käymme myös näkövammaisten kanssa aistiteatterissa ja tutustumme valokuvamalli Maija Mattilan itsenäistymisen haasteisiin mielenkiintoisessa yhteishaastattelussa äidin kanssa. (Jos kaipaat käytännön esimerkkiä siitä, miten väärällä tavalla hankitut palvelut haittaavat vammaisten ihmisten elämää, lue tämä juttu!) Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 2/2019 3
Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen 16-vuotias ilmastovaikuttaja Vuosi sitten 16-vuotias ruotsalainen yläasteen oppilas Greta Thunberg tuli julkisuuteen Svenska Dagbladetin ilmastoaiheisessa kirjoituskilpailussa. Maailman tietoisuuteen hän sinkosi ilmoittaessaan aloittavansa protestina jokaperjantaisen koululakon ja jatkavansa sitä, kunnes Ruotsi saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Lakkoilu on levinnyt, ja esimerkiksi Suomessa sadat lukiolaiset tekivät saman tempauksen 11.1.2019. Thunberg on puhunut maailman vaikutusvaltaisimmille johtajille mm. Katowicen ilmastokokouksessa ja Davosin talousfoorumissa. Time-lehti nimesikin hänet yhdeksi maailman 25 vaikutusvaltaisimmista nuorista. Gretaa ajaa toimimaan se, ettei hän pidä ihmisten tavasta sanoa yhtä ja tehdä toista. Tämä ominaisuus on tyypillinen autistiseen kirjoon kuuluvilla, jollainen Greta Thunberg on. Tällä hetkellä Thunberg tekee kampanjamatkoja vain koulun luvalla ja kertoo, ettei suostu ottamaan sponsorointia vastaan, vaikka sitä tarjotaankin. Sokko irti lavalla Kun Tommi Vänni, 30, sai vuosi sitten kuulla, että hänellä on aivokasvain, hän päätti olla pelkäämättä ja sen sijaan toteuttaa suuren haaveensa omasta stand up -klubista. 9. maaliskuuta stand uppia harrastava Vänni avasi Tampereella Sokko irti -klubin Hervannan vanhassa elokuvateatterissa Cinolassa. ”Huomasin et perskeles, tuossa kivenheiton päässähän on tällainen teatteritila lähes käyttämättömänä, ja oitis pistin rattaat raksuttamaan”, Vänni kertoo klubinsa sivulla Facebookissa. Klubi-iltoja on kevään ja kesän aikana tulossa vielä kolme: 13. huhtikuuta, 11. toukokuuta ja 8. kesäkuuta. Vänni lupaa, että iltojen esiintyjinä nähdään telkkarista tuttuja kasvoja ja myös heitä, joiden näkyminen televisiossa on vain ajan kysymys. YK-palkinto mediatyölle Helmikuussa RespectAbility vastaanotti YK:lta arvostetun Innovative Practice 2019 -palkinnon. RespectAbility on yhdysvaltalainen järjestö, joka on vuodesta 2013 työskennellyt edistääkseen vammaisten ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja työllistymismahdollisuuksia mediassa ja Hollywoodiin keskittyneessä elokuvateollisuudessa. Tuloksena on toimintamalli Hollywood Disability Inclusion Toolkit. Järjestö oli taustavoimana myös Emmy-palkinnon 2016 saaneessa tv-realitysarjassa Born This Way, jossa kuvattiin kehitysvammaisten ihmisten elämää. ESTEETTÖMYYTTÄ ELOKUVIIN Vuoden 2019 alusta suomalaisten teatterielokuvien kuvailutulkkaus ja heikkokuuloisille tarkoitettu tekstitys ovat pakollisia sellaisissa tuotantoon tulevissa pitkissä näytelmäja dokumenttielokuvissa, jotka saavat Suomen Elokuvasäätiöltä (SES) markkinointija levitystukea. Se tarkoittaa kuvailutulkattujen ja tekstitettyjen elokuvien määrän huomattavaa kasvua tulevaisuudessa. Kuvailutulkkaus on kuunneltavissa maksuttoman MovieReading-sovelluksen kautta omasta älylaitteesta. Suomenkielinen tekstityksen osalta elokuvaa esittävä teatteri voi päättää, missä näytöksessä tekstitystä käyttää. ACCAC-TAPAHTUMA SAI APURAHAN Tuotantoyhtiö ACCAC Oy on saanut opetusja kulttuuriministeriöltä 25 000 euron apurahan järjestääkseen vammaiskulttuuritapahtuman nimeltä Kaikkien festari. Yhtiö on osa ACCAC GLOBAL -verkostoa, jonka on perustanut tamperelainen entinen näyttelijä, nykyinen kulttuurija tapahtumatuottaja Kirsi Mustalahti, 53 (kuvassa). ACCAC GLOBAL tuottaa vammaiskulttuuritapahtumia kehittämänsä ACCAC Festival&Congress -brändin mukaisesti. Suomen lisäksi aktiivisia toiminta-alueita ovat Korea ja Egypti. Yhteistyötä ollaan virittämässä myös Pohjois-Afrikkaan ja Nepaliin. Verkosto etsii parhaillaan Suomesta vammaisia taiteilijoita ja ryhmiä, joita kiinnostaisi esiintyä myös ulkomailla. K U V A : L E H T IK U V A . 4 Tukilinja 2/2019
TULOSSA TOURETTE-LEFFA Jonathan Lethemin ylistetystä, 2018 suomennetusta rikosromaanista Orpojen Brooklyn tehdään elokuvaversio. Sankarina on Touretten syndrooman omaava yksityisetsivä, jota esittää elokuvan ohjaaja Edward Norton. Muissa pääosissa nähdään Bruce Willis ja Alec Baldwin. VAMMAISIA NETFLIXIIN Netflixiin on loppukeväällä tulossa kirjailija-tuottaja-näyttelijä Ryan O’Connellin 8-osainen komediasarja Special. Sarja perustuu tämän omaan, osin omaelämäkerralliseen romaaniin I’m Special: And Other Lies We Tell Ourselves. O´Connell näyttelee sarjassa pääosaa ja kirja kertoo homoseksuaalisen, lievästi cp-vammaisen miehen kasvuvuosista. Tulossa on toinenkin vammaisuuteen liittyvä tv-sarja, sillä Netflix etsii parhaillaan sen pääosaan 13-vuotiasta, pyörätuolia käyttävää näyttelijää. Pin-up kisoihin Las Vegasiin Viime vuonna Tukilinjassa (4/2018) blogannut hyvinkääläinen Hilla Lehtimäki, 24, on päässyt mukaan haaveilemaansa kansainväliseen tapahtumaan: Miss Viva Las Vegas Pin Up Contestiin, joka pidetään Viva Las Vegas Rockabilly Weekend -tapahtuman yhteydessä 18. –21.huhtikuuta. Taiteilijanimellä Florrie von Cloudberry esiintyvä Hilla käyttää pyörätuolia, mutta sitä ei pin-up-kuvissa tietenkään näe. ”VLV on maailman arvostetuin alan kilpailu ja siksi äärimmäisen hyvä ponnahduslauta kansainvälisille vesille pin-up-mallin työssä”, Hilla kirjoitti Tukilinjan Blogilinjalla-palstalla. Odotukset ovat korkealla ja Hilla onkin jo yksi kisan ennakkosuosikeista. ”Vegasissa ei taida päteä sanonta Less is more”, hän kommentoi vielä asuvalintojaan paikallislehdessä ennen lähtöä. Kannattaa siis seurata kisatuloksia netistä. Hilla on luvannut kertoa kokemuksistaan myös Tukilinja-lehdessä, kunhan matkaltaan kotiutuu. Pidämme peukkuja! Päättäjille hyvät kortit Kehitysvammaiset suomalaiset osallistuvat jälleen vaaleihin jakamalla kampanjatilaisuuksissa nykyisille ja tuleville päättäjille postikortteja. Me Itse ry:n tuottamista korteista löytyy kehotuksia, kuten ”Älä kiusaa”, ”Laitos ei ole koti”, ”Työstä palkkaa”, “Minulla ei ole hintaa” ja ”Näytä, että välität”. Työstä palkkaa Päättäjä! Miten olet valmis parantamaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä ja toimeentuloa? Me Itse ry www.meitse.fi JOACIMILTA UUSI RÄPPIBIISI Kuusitoistavuotias seinäjokelainen Joacim Viljamaa haaveilee räppärin urasta, ihailee Eminemiä ja kirjoittaa räppiriimejä asioista, jotka hänelle tapahtuvat. Yksi niistä oli sairastuminen syöpään vuonna 2016. Kotihoidon aikana hoitajat keksivät viedä Joacimin ajatukset muualle tarjoamalla hänelle mahdollisuutta räppikappaleensa Puoli vuotta helvettii toteuttamiseen oikeassa studiossa. Hoidot tehosivat ja syöpä selätettiin. Helmikuussa Joacim julkaisi jo neljännen kappaleensa Huomenna. Hän kertoo, että sen demottamisessa on käytetty Tukilinjan tuella hankittuja laitteita. Joacim vinkkaa tutustumaan kuulumisiinsa Facebookissa (JOAC1M) ja Instagramissa (joacim_viljamaa). Tuotantoa löytyy myös YouTubesta ja maksullisista musiikkipalveluista. SINI PYY KIINAAN Rovaniemeläisen kelkkahiihtäjä Sini Pyyn tavoitteena on osallistua vuoden 2022 Pekingin paralympialaisiin. Tutustuminen Kiinaan ja sen urheilukulttuuriin alkaa kuitenkin jo aikaisemmin, sillä Pyy on yksi kahdeksasta suomalaisesta urheilijasta, jotka tammikuussa nimitettiin Suomen ja Kiinan välisen talviurheilun teemavuoden urheilijalähettiläiksi. Teemavuosi koostuu yli 60 tapahtumasta. Kiinan hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen tutustuttaa 300 miljoonaa kiinalaista talviurheiluun ennen Pekingin talvikisoja. Tukilinja 2/2019 5
Ratkaisevaa on, huomioidaanko palveluja järjestettäessä yksilölliset tarpeet. Kilpailuttamista opettelemassa TEM järjestää vammaispalvelujen hankinnasta koulutuskierroksen kunnille. Riittääkö se vastaukseksi laatuongelmiin? TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Vesa Linna KYNNYS RY:N toiminnanjohtajana helmikuussa aloittanut Merja Heikkonen oli Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnnan (VANE) pääsihteerinä mukana tänä keväänä toteutuvan vammaispalvelujen hankinnan koulutuskierroksen suunnittelussa. Lähtökohta oli selvä: ”Vammaispalveluissa on kyse perustuvaa laatua olevista ihmisoikeuksista. Vammaisen henkilön tulee saada itse kertoa tarpeistaan, ja häntä tulee kuulla.” Valtio on budjetoinut THL:lle 300 000 euroa koulutuskierrokseen, koska TEM katsoo, että kilpailutuksen poistava lainsäädäntö ei ole mahdollinen. Sen sijaan kilpailutusten osaamista voidaan lisätä. ”Näin pelastetaan, mitä pelastaa voi. Ei kilpailutus itsessään ole paha asia, jos sitä osataan käyttää oikein. Esimerkiksi suorahankintaa pitäisi käyttää rohkeammin. Ei ole niin, että julkinen palvelu olisi aina hyvää ja yksityinen huonoa. Molemmissa voidaan epäonnistua”, Heikkonen selventää. ”Ratkaisevaa on, huomioidaanko palveluja järjestettäessä yksilölliset tarpeet ja osallistetaanko vammaisia ihmisiä omissa asioissaan.” Ei rahalla vaan osaamisella Nyt kunnat ovat hänen mukaansa lähteneet rahan perässä; palveluja on paketoitu liian yksinkertaisiksi ja niitä on ostettu liian halvalla. ”Yksilöllistäminen putoaa pois. Esimerkiksi liikkumisessa ei voi ajatella, että ihminen on paketti, joka kuljetetaan paikasta A paikkaan B. Jotkut tarvitsevat apua molemmissa päissä, toiset apua kommunikoinnissa.” Asumispalvelut ovat vielä monimuotoisempia: ”Asumista ostetaan nyt hyvin karsittuna. Henkilökuntaa on liian vähän eikä huomioida, että asukkaan pitää päästä liikkumaan myös ulkona. Tähän – niin kuin moneen muuhunkin – pitää ottaa mukaan yksilöllinen palvelusuunnittelu.” Koulutustilaisuuksissa kuntien hankinnoista vastaavia henkilöitä opetetaan ymmärtämään palvelujen järjestämistä ja hankintalakia. ”Suorahankinnan mahdollisuuksia ei ole käytetty riittävästi. Nyt hankinnoista tehdään miltei kaikki kilpailutuksen kautta, vaikka niin ei tarvitse olla. Suurin osa voi järjestyä kilpailutuksella, mutta aina on henkilöitä ja tarpeita, jotka eivät kilpailutuksen piiriin sovellu”, Heikkonen täsmentää. ”Kysymys ei saa olla pelkästään rahasta. Mukana pitää olla tahtoa, asennetta ja osaamista.” Avaus oikeaan suuntaan Kaiken kaikkiaan koulutuskierros on Heikkosesta hyvä avaus: ”Tämä on askel eteenpäin. Vammaisjärjestöjä on kuultu, mutta kaikkea ei voi ratkaista kerralla. Koulutuskierros on yksi tapa viedä asiaa eteenpäin. Tosin sen vaikutus näkyy vasta, jos se toteutuu arjessa.” Merja Heikkonen miettii, mitä tapahtuisi, jos kilpailutus kiellettäisiin kokonaan: harva kunta pystyisi hoitamaan kaikkia sosiaalija terveyspalvelujaan itse eli joka tapauksessa palvelusetelit jäisivät käyttöön. ”Siinä toki asiakkaan valinnan mahdollisuus on suurempi, mutta silloinkin valitaan joukosta kunnan palveluntuottajien listalle hyväksymistä palveluista. Se ei vielä takaa juuri tarpeen mukaisia palveluja.” Nyt eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta on tunnustanut kilpailuttamisen ongelmat. Johtaako tämä mihinkään? ”Olen ymmärtänyt, että perustetaan työryhmä asiaa pohtimaan. Se ei vielä takaa muutosta, mutta on pelinavaus.” YHTEISKUNTA Merja Heikkonen on Kynnys ry:n uusi toiminnanjohtaja. 6 Tukilinja 2/2019
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA KVPS Ei vammaispalvelujen kilpailutukselle Ei myytävänä!-kansalaisaloitteesta ei tullut lakia, mutta sen esille nostama ongelma päätettiin ratkaista. Kysyimme aloitteen tekijöihin kuuluvalta Markku Virkamäeltä, mitä seuraavaksi tapahtuu. 1. Mitä kansalaisaloitteelle Ei myytävänä! kuuluu? ”Talousvaliokunta on antanut mietintönsä kansalaisaloitteesta ja se on nyt eduskunnan täysistunnon käsittelyssä.” 2. Miten kommentoitte täysistunnon keskustelua aloitteestanne? ”Keskustelu oli hyvin myönteistä kuultavaa. Kansalaisaloitteeseemme suhtauduttiin positiivisesti. Kansanedustajat arvostivat sitä ja kokivat sen tärkeäksi. Tosin palveluiden kestävä järjestäminen ja palveluiden hankinta menivät puhujilta monta kertaa sekaisin.” 3. Sosiaalija terveysvaliokunta piti palvelujen hankintaan liittyviä ongelmia vakavina. Mitkä ovat mielestänne suurimmat ongelmat? ”Hankintalain mukainen kilpailuttaminen on aiheuttanut vakavia vaikeuksia vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen kuntien asumispalveluiden ja henkilökohtaisen avun sekä Kelan tulkkipalveluiden ja kuntoutuksen kilpailutuksissa. Kilpailutuksilla rikotaan vammaisten ihmisten elämän jatkuvuutta.” ”Keskeisin ongelma on se, että kyvykäs henkilökunta vaihdetaan. Tällä tuhotaan erikoissairaanhoidon kanssa jo vuosia tehtyä työtä. Hankintalaki ei anna tässä asianosaisosallisuutta eikä oikeussuojakeinoja vammaisille henkilöille itselleen.” 4. Riittäisikö vammaispalvelujen järjestämisen ja hankinnan koulutuskierros korjaamaan ongelmat? ”Ei riitä. Tarvitsemme tästä suuresta epäkohdasta lakitasoiset säännökset vammaislainsäädäntöön. Informaatio-ohjaus ei ole riittävä sillä yksi koulutuskierros ei tavoita kaikkia päätöksentekijöitä eikä virkamiehiä kuten selkeät säädökset. Lisäksi henkilöt vaihtuvat.” ”Sinänsä tämä koulutuskierros on tarpeellinen keskustelun herättäjä.” 5. Mitä aloitteelle tapahtuu seuraavaksi? ”Sosiaalija terveysvaliokunnan lausunnossa ja talousvaliokunnan mietinnössä edellytetään sitä, että STM asettaa asiantuntijatyöryhmän laatimaan eduskunnalle säädösehdotukset, joilla tiettyjen elämänmittaisten, välttämättömien vammaispalvelujen kilpailuttaminen lopetetaan. 6. Miten te aloitteen tekijät osallistutte prosessiin? ”Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen allekirjoittajat ja vammaisjärjestöt valmistautuvat ja keskittyvät nyt edellä mainitun asiantuntijaryhmän työn käynnistymiseen ja sen työhön.” ”Tulevien eduskuntavaalien aikana asiasta tullaan käymään vilkasta keskustelua.” 7. Peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan kyse ei ole rahasta vaan moraalista. Miten kommentoitte tätä? ”En valitettavasti tiedä, mihin yhteyteen ministeri Saarikko tämän lausumansa liitti. Kysymys vammaisten henkilöiden palveluiden kestävästä järjestämisestä liittyy mielestäni sekä oikeuteen, moraaliin että rahaan.” ”Vammaisten henkilöiden asema kilpailuttamisessa on oikeudellisesti kestämätön ja vastoin YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta.” ”Moraalikysymykset nousevat esiin henkilöstön kohtelusta kilpailutuksissa: jos halutaan, että vammaisia henkilöitä kohdellaan hyvin, on myös henkilöstöä kohdeltava hyvin.” ”Esimerkiksi nuoren vammaisen pitkäaikainen asuminen kannattaa järjestää kestävällä tavalla. Näin kustannukset tulevat yhteiskunnalle pitkällä ajalla halvemmiksikin.” Kehitysvammaisten palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäki. Tukilinja 2/2019 7
Kuka? Maija Mattila, 21 v. Helsinki Toimintarajoite Downin oireyhtymä. Ammatti Valokuvamalli. Maija hakee omaa polkuaan 8 Tukilinja 2/2019
Tukilinja 2/2019 9 Maija Mattila niittää jo mainetta mallimaailmassa, mutta itsenäistyminen kotoa on kesken. Sopivaa asuntoa ei ole tarjolla eikä asumispalvelujen kilpailuttaminen tilannetta helpota. TEKSTI Heini Saraste KUVAT Katarina Sällylä V alokuvamallin uraa aloitteleva Maija Mattila opiskelee Lyhty ry:n Lampun oppimisyksikössä itsenäistymistä, kellon ja rahan käyttöä, taideaineita ja englantia. Opiskelua on jäljellä vielä puolitoista vuotta, sen jälkeen kaikki on avoinna. Itsenäisen elämisen tiellä on ollut kuitenkin monia kompastuskiviä. Maija on valoisa ja seurallinen, mutta jos kukaan ei vedä mukaan, Maija ei ole kovin oma-aloitteinen. Viime vuonna hänelle tarjottiin asuntoa Kalasatamasta Kipparikodista, mutta ongelmana siellä oli se, että ympärillä ei olisi ollut yhtään tuttua ihmistä. Kulkemisreitit olisi pitänyt opetella uusiksi ja muuttoaikataulu oli liian tiukka. Maija ei halunnut Kipparikotiin, vaan hän halusi jäädä jonottamaan alkuperäisen suunnitelman mukaan Patolaan valmistuvaan Oma Orsi -asuntoon. ”Äiti, älä laita mua sinne” Toinen ikävä kokemus tuli Yhteiselo-asuntolasta, jossa Maija oli välillä viikonloppuja. Maija soitti aamulla äidille seitsemältä valittaen, että ”äiti mitä mää tekisin?”. Yhdeltä äiti sai viestin, jossa Maija istui huoneessaan yksin ripset kiinnitettyinä luomien yläosaan. Kukaan hoitajista ei ollut ehtinyt pyytää Maijaa ulos omasta huoneestaan. Kaikilla oli niin kiire. Suurin pettymys tuli, kun Maijalle vihdoin tarjottiin odotettua Oma orsi -asuntoa. ”Koko tuon kuuden vuoden ajan luulimme jonottavamme aivan eri asuntoon kuin miksi asunto sitten paljastui. Me menimme katsomaan, ja se oli pieni huone enemmän apua tarvitsevien keskellä”, äiti Anna-Erika kertoo. Maija oli kohtelias eikä sanonut mitään paikan päällä. Myöhemmin hän alkoi itkeä: ”Ei sinne. Äiti, älä laita mua sinne.” ”En hyväksy puolivalmiita ratkaisuja. Minut on varmaan leimattu hankalaksi mutsiksi, mutta haluan, että ratkaisu kantaa vielä minun kuolemani jälkeenkin”, sanoo Anna-Erika. Marraskuussa hän sai infarktin, kun sydän ei enää kestänyt. Tehtiin pallolaajennus, mutta nyt pitäisi osata rauhoittua. Kiihtymykselle ei voi kuitenkaan mitään. Eniten Maijan äitiä nyppii järjetön asiainhoito kehitysvammaisten asioissa. Hänestä näyttää siltä, että kaupungilla ei ole mitään laadunvalvontaa. Tai pikemminkin, että laadunvalvonta tarkoittaa kaupungille samaa kuin kilpailuttaminen. ”Mitään ei tapahdu, jos barrikadeille ei nousta. Kovaa rahaa vastaan ei auta muut kuin kovat otteet.” Maijan ja hänen äitinsä Anna-Erikan yhteinen tsemppilaulu lauletaan käsiä yhteen taputtaen, ja se kuuluu näin: ”Kaikki mitä tarvitsen, on sisälläni nyt!”. Ei sinne. Äiti, älä laita mua sinne.
10 Tukilinja 2/2019 Haaveissa catwalk Maija itse ei suunnittele niinkään barrikadeille kuin catwalkille nousua. Pienenä hän rakasti prinsessaleikkejä ja katsoi mielellään tv-ohjelmaa Huippumalli haussa. Poseerasi peilin edessä, harjoitteli hymyjä ja asentoja, keikisteli. Marjatta-koulussa Maija sanoi ein tulevaisuudenkuville keittiöhommissa ja lastenhoidossa. Hän halusi malliksi ja kieltäytyi jääräpäisesti itselleen vastenmielisistä ehdotuksista. Perhe – äiti ja veli – sanoivat, että älä nyt haikaile mahdottomia, mutta Maija ei vain lakannut. Ei, hän halusi malliksi, vaikka oli ujo ja herkkis. Hän ihaili australialaista mallia Madeline Stuartia. Madeline oli esiintynyt Lontoossa, Dubaissa, New Yorkissa ja Pekingissä, ja hänelläkin on downin oireyhtymä. Anna-Erika keksi ehdottaa, että jos Maija tosiaan haluaa malliksi, kiloja oli saatava pois ainakin viisitoista. Niin äidistä tuli ruokapoliisi. Karkit, valkeat leivät ja hampparit jäivät historiaan. Se oli voimanponnistus vailla vertaa, kun Maija pudotti 15 kiloa. Silti repsahduksiakin sattui. Maija saattoi löytää äidin piilottaman keksipaketin vaikka kaapin takanurkasta. Ura alkuun Kioskissa Maijan 18-vuotissynttärit järjestettiin kolme vuotta sitten IPI-kulmakuppilassa. Maija oli pukenut päälleen pikkumustan eikä kukaan ollut uskoa silmiään, niin ihana hän oli. Äiti otti Maijasta valokuvan ja näytti sen koirapuistokaverille Vissylle, joka järjesti Maijalle synttärilahjaksi kuvauksen Ylen Kioski-ohjelmaan. Siellä tehty video keräsi kahdessa päivässä yli 160 000 katsojaa. Valokuvaajat alkoivat soitella, ja siitä se alkoi. Rumba. Nyt Maija on esiintynyt muun muassa Kalevala-korun mainoksissa sekä Prisman muotinäytöksissä. ”Jossain vaiheessa tuli tunne, että kävelen väärin”, Maija muistelee. Silloin hän alkoi tosissaan harjoitella catwalkia eli lavakävelyä. Oli muutakin opittavaa. Joissakin muotinäytöksissä malleja voi olla seitsemänkymmentä ja avustavaa henkilökuntaa toinen mokoma. Päivän aikana glamouria eli lavalla esiintymistä saattaa olla vain viisi minuuttia. Lavan takana työ on kuin 1effantekoa: kampaukset, meikkaukset, vaatteiden vaihdot. Odottaminen vaatii pitkää pinnaa, on kireyttä ja kauhua, mutta myös suunnatonta iloa ja onnistumisen kokemuksia. Entä mikä Maijaa työssä jännittää? Se, selviääkö vaatteiden vaihdosta kunnialla. On oltava niin nopea, niin tarkka, ei saa tunaroida. Tunnelmaa helpottaa tieto siitä, että onneksi niin muut mallit kuin mallimammatkin pitävät Maijasta. Työstressikin on tullut tutuksi. Viime keikalla Gloria Fashion Showssa oli listalla neljä esitystä, joista yksi perjantaina ja kolme lauantaina. Perjantai-iltana Maija sairastui kuumeeseen. ”Jaksatko mennä?” kysyi äiti aamulla. ”Töihin on mentävä”, sanoi Maija. ”Ei saa myöhästyä.” Näin ei ole ollut aina, sillä Maija osaa olla myös laiska. Arkiaamuisin väsyttää aina. Marjatta-koulusta opettaja tuli monena aamuna hakemaan Maijan, kun laiskotti niin. Kaikenlaisia työtarjouksia Äidin näkökulmasta joissakin työtarjouksissa on voinut aistia myös hyväksikäytön makua. Maijaa on esimerkiksi pyydetty malliksi somemainoksiin ja tarjottu palkkioksi kahta leffalippua. Sitten on saatu viesti, että maksetaankin 200 euroa. Tai on kerrottu, että saat laukun, jos esittelet sitä instassa. Eihän sellainen käy. Nyt apua on löytynyt yllättävältä taholta, kun iso ja vakiintunut mallitoimisto on auttanut Maijaa laskutusasioissa. Apua on löytynyt myös Pertin Valinnasta, ”sekatavarakaupasta”, jota pitää yllä Pertti Kurikan nimipäivien taustayhteisö. Sen perustama yritys Daatso Oy auttaa kehitysvammaisia keikkatyöntekijöitä laskutusasioissa. Daatson kautta aletaan kaupata myös Maijan suunnittelemia vaatteita. Tällä hetkellä on suunnitella T-paita. Maija valitsee materiaalit ja hahmottelee mallin. Paita valmistetaan tekstiilityöpaja Luovillassa työtoimintana. Haaveissa perhe Kysyn Maijalta, mistä muusta hän haaveilee kuin mallin urasta. ”Siitä, että voisi asua isossa talossa ja että olisi oma rakas.” Tarkempiakin toiveita oman rakkaan ominaisuuksista löytyy: ”Sillä pitäisi olla ruskeat silmät ja viha-katse”, sanoo Maija. Kumpikin äidin kanssa ällistymme, että vihakatse. Mitä se tarkoittaa? Maija ei osaa selittää. Voisiko se tarkoittaa intohimoa? Maija on kerännyt itselleen tärkeitä valokuvia unelmakarttaan tuomaan elämään inspiraatiota. Mallin töiden harjoittelu alkoi omassa huoneessa peilin edessä poseeraten. Maija Mattila on itse suunnitellut käyttämänsä värikkään haalarin.
TULILINJALLA / KOLUMNI Arto Bäckström Olen se perheenisä, joka ilmestyi yllättäen viiden lapsensa kanssa vaalitilaisuuteenne. Toivottavasti emme aiheuttaneet häiriötä. Kirje tulevalle pääministerille ARVOISA PÄÄMINISTERI, en tiedä muistatteko minua, mutta olen se perheenisä, joka ilmestyi yllättäen viiden lapsensa kanssa vaalitilaisuuteenne. Toivottavasti emme aiheuttaneet häiriötä. Tai oikeastaan minun ei pitäisi pahoitella olemassaoloamme, mutta olen jo niin tottunut kokemaan, että olemme monien mielestä lähinnä vain vaivaksi toisille. Siksi oli positiivinen yllätys, että vammaisten oikeudet ja erityislapsiperheiden asema herättivät niin suurta kiinnostusta kevään vaalikentillä. Ehkä se johtui siitä, että Suomessa on havahduttu siihen, että YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet eivät toteudukaan toivotusti. Tai ehkä keskusteluun vaikuttivat ne lukuisat selvitykset, joissa erityislasten vanhempien on todettu olevan todella uupuneita. Joka tapauksessa on hienoa, että meitä nyt kuunneltiin. Ja koska monet hallituksessanne istuvat edustajat vaalien aikaan lupasivat ottaa asian huolekseen, uskon että haluatte varmasti tehdä parhaanne. Juuri siksi halusin lähestyä hallitustanne tällä kirjeellä. Halusin nimittäin kuvata hieman tarkemmin, mitä meihin liittyvä politiikka oikeasti tarkoittaa. ENSINNÄKIN HALUAISIN hieman laajentaa kuvaa siitä, keistä puhutaan, kun puhutaan erityislapsista tai vammaisista. Kyse ei ole rajatusta joukosta diagnooseja vaan erilaisista ihmisistä, joilla on sellaisia toimintakyvyn haasteita tai muita rajoitteita, jotka estävät täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Toisinaan erityistarpeita osataankin jo tunnistaa paremmin. Esimerkiksi esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi tehdään paljon töitä, ja sitä työtä riittää vielä tulevaisuudessakin. Toisinaan ei kuitenkaan osata hahmottaa, että rajoitteet voivat liittyä vaikka sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksiin, aistiärsykkeiden kuormittavuuteen tai moniin ”näkymättömissä” oleviin asioihin. Arvoisa pääministeri, kaikkien näiden ihmisten kannalta olennaisinta on taata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja toimia. Tällaista lopputulosta Suomi on myös YK:n kautta sitoutunut tavoittelemaan. Ongelma eivät ole tällöin ihmiset, joilla on rajoitteita, vaan yhteiskunta, joka ei ole kehittynyt ottamaan kunnolla mukaan kaikkia jäseniään. Lähtökohtaisesti ihmiset haluavat olla aktiivisia kansalaisia ja antaa oman panoksensa yhteiskunnan hyväksi työtä tekemällä ja muilla tavoin auttamalla. On vain luotava mahdollisuudet siihen, ja politiikka jos mikä, on mahdollisuuksien taidetta. KULLOINKIN HARJOITETTU politiikka vaikuttaa juuri siihen, miten hyvin eri ihmiset voivat toteuttaa potentiaaliaan yhteiskunnan jäseninä. Jotta saisimme kaikki Suomessa samalle viivalle, on ratkaistava muun muassa, miten erityinen ja yksilöllinen tuki erityislapsille järjestetään parhaiten koulutuksessa. On ratkaistava myös, miten palvelujärjestelmässä onnistuttaisiin tunnistamaan moninaiset tarpeet paremmin, tai miten asumispalvelutoiminnassa varmistetaan pitkäjänteinen, turvallinen ja itsenäistymistä tukeva palvelu. Tätä listaa voisi jatkaa paljon pidemmälle, mutta nämä asiat näyttivät tulleet hyvin esille jo hallitusneuvotteluissa, kiitos siitä! Sain itse monta vuotta taistella perheellemme sopivia palveluita ja tukea ennen kuin asiat alkoivat kunnolla järjestymään. Olen nähnyt vierestä toisten jäävän taistelusta huolimatta ilman tarvittavaa tukea, ja monen vanhemman tai muun läheisen uupuvan niin pahasti, että heidän omakaan toimintakykynsä ei ole enää palannut ennalleen. Nyt tämä kierre on mahdollista katkaista. ARVOISA PÄÄMINISTERI, onnittelut vielä hyvästä vaalimenestyksestä! Olen varma, että teillä on nyt loistava mahdollisuus lakien, asetusten ja budjettien avulla varmistaa, että osallisuus, hyvinvointi, toimintakyky ja itsemääräämisoikeus nousevat vihdoin yhdenvertaiselle tasolle kaikkien kesken. Toivotan hallituksellenne hyviä ja toimintakykyisiä vuosia! Arto Bäckström Kolumnisti Arto Bäckström, 30, Vantaa Erityisvanhempi Autismikirjoon kuuluvan lapsen isä. Kirjoittaa blogia Erityisvanhemman korjaussarja. Ammatti Yhdistyshallinnon asiantuntija. Tukilinja 2/2019 11
YHTEISKUNTA ”Työnantajilla on tahtoa työllistää, kun se tehdään heille tarpeeksi helpoksi ja nuoret on prepattu työelämään”, kertoo Jorma Nurminen (vas.) Ihme ja Kumma Tuki ry:stä. Yhdistys johdattelee kehitysvammaisia nuoria palkkatöihin Salossa. K U V A : K IR S I-M A A R IT V E N E T PA LO . 12 Tukilinja 2/2019
LOUKUSTA HALUTAAN TÖIHIN Kuka ottaisi kopin osatyökykyisestä työnhakijasta? Tällä hetkellä ei kukaan. Viranomaisten hämärät vastuualueet ovat luoneet loukun, jossa pyristelevät erityisesti pitkäaikaissairaat ja kehitysvammaiset. Voisiko ratkaisuna olla työllistämisehto kuntien hankintoihin? TEKSTI Ville Pekkanen MADONLUVUT OVAT selvät: noin 46 000 työtöntä on loukussa etuuksien tai palveluiden osalta, koska heidän työkykyään ei arvioida tarpeeksi yksilöllisesti. Ei ole vastuunkantajia eikä määrätietoista palveluohjausta. Näin kertovat työja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivo ja kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. He ovat sosiaalija terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt, jotka ovat viime vuoden lopulla julkaistun Osatyökykyisten reitit työllisyyteen -raportin takana. ”Osatyökykyiset työttömät ovat tällä hetkellä syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta. Usein tämä johtuu siitä, että esimerkiksi pitkäaikaissairas tai kehitysvammainen ei loksahda sopivaan kategoriaan, josta käsin saisi itselleen sopivia palveluita”, Oivo toteaa. Työnhakijat sokkelossa Ongelman olemassaoloa tukee myös TE-toimiston tilasto 2018 joulukuulta: työttömiä osatyökykyisiä työnhakijoita oli tuolloin koko maassa 31 300. Heistä töitä sai joulukuun aikana vain 2537 henkilöä. Työttömän statukselta työllistyneitä heistä oli ainoastaan 704. Lukuun on laskettu mukaan palkkatuetun työn aloittaneet, TE-toimiston työnvälityksellä työpaikan saaneet ja itse työpaikan löytäneet. Suomalainen sosiaaliturvabyrokratia näyttää liian jähmeältä ja joustamattomalta vastatakseen erilaisten yksilöiden tarpeisiin. ”Esimerkiksi sairaspäivärahaa voi saada maksimissaan 300 päivää. Ajan umpeuduttua työnhakijan toimeentulo tulee työttömyyskorvauksesta, vaikka hän olisi sairas edelleen. Todellisuudessa hän ei ole työtön työnhakija, SOSIAALINEN KUNTOUTUS = Moniammatillista, tehostettua sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista ja palveluohjausta. YHTEISÖTALOUS = Liiketoiminta, joka tapahtuu julkisen ja yksityisen sektorin välissä eikä tähtää yksinomaan voittoon. Esim. yhdistysten, säätiöiden ja sosiaalisten yrityksien liiketoiminta. koska ei ole aidosti työmarkkinoiden käytettävissä”, kertoo Tuija Oivo. TE-toimistojen työnhakijoille suunnatussa palveluvalikossa ei ole sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä palveluita, joita työssäkäyvillä pitkään sairastaneilla puolestaan on. Sen vuoksi osa työnhakijoista jää väliinputoajiksi juuri sairauspäivärahan loppumisen jälkeen. Kantelu oikeusasiamiehelle Salolaisen Ihme ja kumma -kahvilan esimerkki kuvaa tilannetta osaltaan. Tukilinjan Vuoden toimija 2015 -kannustusapurahan saanut Ihme ja kumma Tuki ry (ent. Salon Vaijerit) pyörittää kahvilaa, joka työllistää pääasiassa kehitysvammaisia. Yhdistys haki Salon kaupungin työllisyyspalveluilta 65 000 euron avustusta, joka olisi käytetty kahden työopastajan palkkaamiseen ja tilakuluihin. Avustus olisi mahdollistanut pitkäaikaistyöttömien kehitysvammaisten työntekijöiden työllistämisen vuosina 2019–2020 siten, että heitä olisi työskennellyt 4–6 kerrallaan. Yhdistys sai kuitenkin kaupungilta kielteisen päätöksen jo toisena vuonna peräkkäin, koska kahvilan toiminnan ei katsottu tukevan Salon kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaa. Asiasta tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Siinä tutkitaan, onko Salon kaupunki rikkonut muun muassa yhdenvertaisuuslakia kehitysvammaisten osalta. Työllistämistä, ei sosiaalityötä Ihme ja Kumma Tuki ry:n puheenjohtaja Jorma Nurminen näkee asiassa myös rakenteellisen ongelman: kehitysvammaisuudeksi laskettujen diagnoosien kirjo on suuri, ja joukossa voi olla täysin työkykyisiä ihmisiä. Kaikki heidät katsotaan kuitenkin kehitysvammaisiksi. ”Näin toiminta mielletään sosiaalipuolen asiaksi, jolloin tämän kaltainen avustushakemus on helppo hylätä. Se on kuitenkin virheellinen näkemys. Olemme työnantaja, jolloin asiamme kuuluisi nuorisoja opetuslautakuntaan tai työllisyyspuolelle. Iso osa työntekijöistämme ei ole eläkkeellä, vaan työttöminä työnhakijoina, kuten muutkin ihmiset.” Nurmisen haastattelun jälkeen tuli kuitenkin hyviä uutisia: Salon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan yksimielisesti, että yhdistyksen oikaisuvaatimus hyväksytään. Tuen määräksi päätettiin lopulta 20 000 euroa. Nurmisen mukaan edellä mainitut rakenteelliset ongelmat eivät yhdellä myönteisellä päätöksellä ratkea. Salon tukipäätös edustaa joka tapauksessa poikkeusta Suomen kuntien joukossa. Kuka vastaa ja mistä? Tuija Oivon mukaan suurin syy nykytilanteeseen ei ole välttämättä lainsäädännössä vaan sen onnettomassa toteuttamisessa. Vaikein kysymys on se, että vastuualueet ovat epäselviä. Pitkäaikaissairas tai kehitysvammainen ei loksahda sopivaan kategoriaan, josta käsin saisi itselleen sopivia palveluita. Tukilinja 2/2019 13
UNELMAT TODEKSI Vastuu osatyökykyisen lakisääteisistä palveluista lankeaa yhdelle sektorille kerrallaan – siis sille luukulle, jonne työnhakija kulloinkin ohjataan. Ongelma tämä on siksi, että pitkäaikaistyöttömän asiat liittyvät useimmiten monelle sektorille samanaikaisesti. Ratkaisuksi Oivo ja Kerätär esittävät työkykypalveluihin uutta, monialaista otetta. Siinä tunnistettaisiin työkyvyn heikkeneminen ja arvioitaisiin toimintakyvyn rajoitteet ja mahdollisuudet. Sen jälkeen määriteltäisiin hoidon, kuntoutuksen sekä muiden palvelujen ja etuuksien tarve. Sama työkykypalvelu huolehtisi sekä palvelujen suunnittelusta että niiden toteuttamisesta. Käytännössä se tarkoittaa TE-palvelujen, sosiaali-ja terveyspalvelujen ja Kelan nykyistä vahvempaa yhteistyötä. ”Lainsäädäntö monialaisiin palveluihin on itse asiassa jo olemassa, mutta se jättää sanomatta olennaisen: kenen on kokonaisvastuu? Näissä asioissa yhteisvastuu ei ole vastuuta.” Hankintoihin työllistämisehto? Tuija Oivo uskoo työmarkkinoiden muutoksen tuovan uusia mahdollisuuksia myös osatyökykyisille. Niin sanottu yhteisötalous on työllistänyt osatyökykyisiä runsaastikin useissa Euroopan maissa. Yhteisötalous pitää sisällään esimerkiksi työllistävät julkiset hankinnat sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden. ”Uskon, että nyt olisi momentum tämän tyyppiseen siirtymätyömarkkinaan: ihmisten arvomaailma ja kulutustottumukset muuttuvat ja yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän eettistä ja yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa.” Yhdeksi ratkaisuksi Oivo väläyttää myös työllistämisehtoa kuntien julkisiin hankintoihin. ”Julkisia hankintoja tehdään jo pelkästään kuntapuolella 12,5 miljardilla eurolla vuosittain. Jos jokaiseen suurempaan hankintaan asetettaisiin työllistämisehto, siinä työllistettäisiin jo useampi kymmenen tuhatta osatyökykyistä. Tämä olisi yksinkertainen manööveri, jonka nykyinen lainsäädäntö jo sallii.” Pyörätuoli tanssi yhdistää Tuija Oivon mukaan terveyspalveluja ei tarjota tarpeeksi silloin, kun työllistymiseen tarvitaan tukea. Moni muukin palvelu kohdistuu väärin. K U V A : A L E K S I M A L IN E N . 14 Tukilinja 2/2019
UNELMAT TODEKSI Pyörätuoli tanssi yhdistää Uudenmaan pyörätuolitanssijat järjesti viime elokuussa Tanssi Vieköön -festivaalin yhteydessä kansainvälisen tanssikilpailun ja tanssileirin. Tukilinja tuki kustannuksissa. TEKSTI Birgitta Starast ja Tiina Uimonen KUVAT Uudenmaan pyörätuolitanssijat UP ry PYÖRÄTUOLITANSSI = Soveltavaa liikuntaa, jonka tarkoituksena on integroida vammaiset ja vammattomat liikkumaan yhdessä. Pää on kohta ihan pyörällä näistä ympärimenoista! UUDENMAAN PYÖRÄTUOLITANSSIJAT järjesti elokuussa 2018 Tanssi Vieköön -festivaalin yhteydessä Helsinki Wheelchair Dance Open -pyörätuolitanssikilpailun sekä tanssileirin, jossa harrastajia opettivat lajin huippuopettajat. Saimme Tukilinjalta tätä varten apurahan, joka auttoi sekä tapahtumien järjestämisessä että osallistujamaksujen pitämisessä kohtuullisena. Kilpailu oli ensimmäinen seuran itsenäisesti järjestämä, joten opimme paljon ja loimme uusia kontakteja. Mukana menossa Tanssikilpailu auttoi pyörätuolitanssia tulemaan näkyvämmäksi muille tanssiharrastajille, joista toivomme jatkossa saavamme lajiimme uusia harrastajia ja ohjaajia. Saimme mukaan myös ulkomaisia tanssijoita, joten seuraavalla kerralla, kun järjestämme kansainvälisen kilpailun, on meillä jo yhteyshenkilöitä tiedossa. Helsinki Wheelchair Dance Open oli yksi viime vuonna järjestetyistä neljästä pyörätuolitanssikilpailusta. Apurahan avulla pystyimme järjestämään kilpailut tanssifestivaalin yhteydessä Messukeskuksessa sekä maksamaan luokittelijoille ja muille toimihenkilöille asianmukaisen korvauksen. Paikka ei ollut halvin mahdollinen, mutta oli tärkeää näkyä lajina muiden tanssilajien rinnalla. Koska kilpailu oli ensimmäinen seuramme järjestämä, oli tärkeää myös tietää etukäteen, ettei seuran maksettavaksi jää kilpailusta suurta laskua. Tarkasta budjetin teosta huolimatta matkan varrella tuli vielä joitain yllätyskulueriä, joiden maksamisesta selvisimme nyt hyvin. Laadukas tanssileiri Tukilinjan apurahan avulla pystyimme myös järjestämään kansainvälisen tanssileirin, jonka kustannukset leiriläisille jäivät hyvin kohtuullisiksi ilman, että jouduimme tinkimään opettajien ja paikan tasosta. Saimme kolmen leiripäivän aikana järjestettyä sekä tasokkaita ryhmätunteja saksalaisen ja suomalaisten huippuopettajien johdolla että yksilöllistä ohjausta kilpaileville tanssijoille. Seuraan liittyi Eloleirin vaikutuksesta kolme uutta aktiivista jäsentä. Tänä vuonna järjestämme Eloleirin Tampereella 5.8. Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, kansainvälisen 2019 Tampere -pyörätuolitanssikilpailun yhteydessä. Lämmin kiitos saamastamme apurahasta kaikkien Uudenmaan pyörätuolitanssijoiden ja muiden tanssinharrastajien puolesta! Tukilinja 2/2019 15 APURAHA Tukilinja myönsi 1610 euron apurahan pyörätuolitanssileirin osallistumiskulujen pienentämiseen. Uudenmaan pyörätuolitanssijoiden ohjelmistoon kuuluvat seuraja kilpatanssit sekä freestyle-ryhmätanssit. Tässä kilpaillaan Tanssi vieköön -festivaaleilla.
Helsingissä pääsee teatteriin, jossa näköä ei tarvita. Miten näkövammaiset teatterinharrastajat kokivat aistivoimaisen tieteiskauhuesityksen? TEKSTI Johannes Roviomaa KUVAT Aarno Vuorinen KÄVELEMME HELSINGIN Tapanilassa jyrkkää ramppia alas tehdasrakennukseen. Runnellun betonilattian reunoilla metalliset ovet salaavat meiltä kätkettyjä tiloja. Kuka tietää, mitä sieltä löytyy... Käytävän päässä henkilökunta toivottaa meidät tervetulleeksi intergalaktiseen odotusaulaan. Seinillä roikkuu esitysjulisteita: Viimeinen vuoro (2014) ja Hautajaiset (2016) olivat suosittuja kauhun ystävien keskuudessa. Meitä odottaa Proxima 8 – Kauhumatka avaruuteen. Esitystä ei ole suunniteltu näkövammaisille, ja ohjaaja Nina Rinkisen mukaan yleisössä onkin ollut vain yksittäisiä näkövammaisia. ”Aistiesitys suunnitellaan niin, että kokemus on samanlainen kaikille”. Sokkelon näyttelijöistä huokuu innostus: “Jännityksellä odotan, vaikka en ole suuri kauhun ystävä. Minulla on liian vilkas mielikuvitus”, pohtii Eveliina Ruhalahti. “Kauhu on haastava laji. Kaikesta teatterista voi oppia. Odotan kusi sukassa, mitä tuleman pitää”, naurahtaa teatterinjohtaja Santtu Salminen. Ennen esitystä meille kerrotaan, että meitä tai omaisuuttamme ei vahingoiteta, mutta meihin saatetaan koskea. Kohti tuntematonta Äänimaailma on aulassa odottava, tunnelmallinen. Kaiuttimista kuulutetaan lähtöselvitykseen jatkuvasti Kimmoa, joka ei koskaan saavu bisnesluokan portille. Henkilökunta tarjoilee kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. Selviää, että olemme lähdössä kohti eksoplaneetta Proxima Centauri b:tä. Sen etäisyys meistä on noin 4,2 valovuotta. Ehkä lasillinen valkoviiniä on paikallaan. Leikimme ala-asteella luottamusleikkiä, jossa on tarkoitus kaatua ja luottaa siihen, että toinen ottaa vastaan. Samanlainen tunne valtaa mielen, kun meille jaetaan lentokonematkustajille tutut silmäsuojat ja meidät saatetaan teatterisaliin. “Ei sitten kurkita”, sanoo joku naureskellen. Esitys alkaa. Avaruusalus on matkalla kohti lähintä eksoplaneettaa, jonne päästään kolmessa kuukaudessa. Matka tuntuu silti muutamalta Aistiteatteri koetaan elokuvamaisten äänitehosteiden, repliikkien, kosketusten ja tuoksujen kautta. Mielikuvitus siivittää kokemuksen psykedeelisen vahvaksi. Avaruuskauhua aistiteatterissa 16 Tukilinja 2/2019
tunnilta, koska matkustajat vaivutetaan uneen. Tunnemme, miten tuoleille roikkuu kanyyliletkuja. Meille kerrotaan, että aluksen työntekijät ja tekoäly AINO pitävät huolen kaikesta. Marlon Brandon sanoin: “Näyttelijän täytyy tulkita elämää, ja näin tehdäkseen hänen on oltava halukas hyväksymään kaikki ne kokemukset, joita elämällä on tarjottavana”. Sama koskee nyt yleisöä. Ilmassa väreilee jännitys. Kaikki ovat hiirenhiljaa. Vierustoverini puristaa penkkiä lujasti. Eipäs, se olenkin minä. Pulssi kiihtyy. Psykedeelinen elämys Säpsähdän kovia ääniä. Jokin raahautuu minua kohti. Pelottaa. Lähestyvät askeleet tuntuvat voimakkailta. Päälleni pirskahtaa vettä. Haistan tutun hajun, mutta en saa päähäni, mikä se on. Suussa alkaa maistua metalli. Äänimaisema on rakennettu niin, että välillä tuntuu kuin seinät kutistuisivat. Olen kuin tulitikkurasiassa, josta en pääse pakoon. Tapahtumien aikana rakennamme kukin tarinan henkilöille kasvot ja tapahtumapaikalle lavasteet kuin kirjaa lukiessa. Vähäiset tiedon muruset, joita esitystä ennen on annettu, saavat meidät vain epäluuloisiksi. Päädyn psykedeeliselle matkalle, jossa aika ja tila sekoittuvat kauhuksi. Ohikiitävän junan ääni kuuluu hetken, mutta ei häiritse illuusiota. Ääniefektit tuovat mieleen elokuvien tehosteet. Laukkaan keskellä Stanley Kubrickin Avaruusseikkailua ja Ridley Scottin Alienia. Herättävä kokemus Esityksen jälkeen otamme silmäsuojat pois ja näytämme kuin unesta heränneiltä. Esitys ruokkii paluumatkalla bussissa keskustelua. Näkövammaisteatterin näyttelijöillä on kaikilla näkemyksensä siitä, mikä pelotti ja kuinka tarinasta olisi saatu vielä uskottavampi. “Maailma on heti mielikuvituksellisempi, kun ei ole näköaistia häiritsemässä illuusiota“, sanoo Jussi Ritvasalo. “Välillä sattui korviin, kun äänet olivat niin voimakkaita”, kertoo Eveliina Ruhalahti. “Yleisölle olisi pitänyt antaa jotain sellaista informaatiota, jota näyttelijät eivät tiedä. Se olisi lisännyt kauhun tunnetta ja pelon ilmapiiriä”, pohtii ohjaaja Santtu Salminen. Kun keskustelu kiihtyy niin, ettei kukaan enää kuule toista, takapenkiltä kuuluu huuto: “Yksi kauhumatka riittää tälle matkalle!” AISTITEATTERI = Esitys, joka välittyy vain kuulo-, tuntoja hajuaistien kautta. TEATTERI SOKKELO = Tamperelainen, ammattimaisesti johdettu harrastajateatteri, jonka näyttelijöistä suurin osa on sokeita tai vaikeasti heikkonäköisiä. TEATTERI TUIKE = Helsinkiläinen ammattiteatteri ja ilmaisukoulu. Mennäänkö Rekku aistiteatteriin? Makuaistia et sitten käytä. Tukilinja 2/2019 17
Vammaisten työllistämisen pitäisi olla työnantajalle riskitöntä. Vammaisen ihmisen on vaikea löytää työpaikkaa, vaikka taskussa olisi akateeminen loppututkinto. Apua löytyy uusilta Esteettä töihin -verkkosivuilta. TEKSTI Heini Saraste KUVAT Vesa Linna “On erittäin tärkeää, että joku kannustaa.” Myös esteellisyys aiheutti ongelmia. Eeva joutui monta kertaa peruuttamaan luennolla käynnin, kun esteetöntä luentosalia ei saatu. Selda Demirtas kertoo itse olevansa kolminkertaisesti syrjitty; hän on vammainen, nainen ja lisäksi maahanmuuttajataustainen. “Kun olen seurannut vanhemman sisareni vaikeuksia saada kesätyöpaikka, se on nostattanut hiukset pystyyn.” Demirtas valmistuu piakkoin nuorisotyöntekijäksi, ja hän tuntee jo onnistuneensa alalla vapaaehtoistyössä. Erityiskiitoksen tuesta Seldakin haluaakin antaa ammatinvalinnan ohjaajalleen Sipelle. Porkkanoita tarvitaan Esteettä töihin -hanke lähti aikanaan Tarinoista voimaa -hankkeesta, jota dosentti Matti Laitinen oli käynnistämässä Kynnyksessä. Laitisen mukaan tiedottaminen ja valistus eivät työllistymiseen riitä. Kepin eli syrjinnänvastaisten normien ja vahingonkorvausten lisäksi tarvittaisiin myös porkkanoita. “Vammaisten työllistämisen pitäisi olla työnantajalle riskitöntä”, Laitinen linjaa. Hänen mukaansa työkyvyttömyyseläke pitäisi ymmärtää vammaisen perustuloksi. Verotus kiristyy tulojen noustessa ja eläke palautuisi verojen muodossa yhteiskunnalle. Yhteiskunnalla olisi siihen varaa, koska kyse on suhteellisen pienestä joukosta. Myös sanktioita ja valvontaa tarvitaan. “Vaikka laki kieltää syrjinnän, se on silti helppoa eikä siihen sisälly työnantajien näkökulmasta juuri riskejä”, Laitinen pohtii. YHTEISKUNTA Töihin läpi harmaan kiven Täsmätietoa nettipalvelusta Esteettä töihin -verkkosivusto perustettiin vuoden 2019 alussa tukemaan akateemisia vammaisia työnhakijoita. Sen julkistamistilaisuudessa Kynnyksen uusi toiminnanjohtaja Merja Heikkonen tähdensi, että vammaisen työnhakijan ongelma ei yleensä ole työn tekeminen vaan työpaikalle pääsy. Tämä koskee niin näkövammaisia, jotka seikkailevat työpaikalleen henkensä kaupalla, kuin pyörätuolin käyttäjiä, jotka kamppailevat lumihangessa. Heikkonen kertoo, että kun hän aikanaan haki ensimmäistä työpaikkaansa Pohjois-Suomessa, hänet palkkasi pomo, jonka alainen oli juuri vähän aikaa sitten sokeutunut. Tämä nainen oli siis tutustunut asiaan kantapään kautta eikä siksi arkaillut vammaista työntekijää. Esteettä töihin -verkkosivuilta löytyy opiskelijalle tietoa urasuunnittelusta ja työllistymisen mahdollisuuksista, opinto-ohjaajalle se tarjoaa tietoa opiskelun esteettömyydestä ja uraohjauksesta. Työnantajalle löytyy tietoa mukautuksista ja tuista. Hankkeen takana ovat Invalidiliitto, Kynnys, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopisto. SOSIONOMIKSI OPISKELEVA Selda Demirtas kuuntelee tiedotustilaisuudessa tarkkaan Eeva Airikkalan kertomusta työn hakemisen vaikeudesta: miten Eeva lähetti hakemuksia sataan eri paikkaan, miten sai haastattelukutsun viiteen ja miten joissakin niissä esitettiin loukkaavia kysymyksiä. Yhdessä haastattelussa kyseltiin muun muassa, miten hänen vammansa oli syntynyt. Eeva Airikkala pitää työnhaussa periaatteenaan, ettei kerro vammasta etukäteen. Hän epäilee, että se muodostuisi kompastuskiveksi eikä häntä kutsuttaisi lainkaan haastatteluun. “Olen parempi silmäkkäin kuin paperilla”, hän naurahtaa. “Jos haetaan ammattipätevyyden omaavaa ihmistä, vammallani ei ole sen asian kanssa useinkaan mitään tekemistä.” Eeva Airikkalalla on nyt vakituinen työpaikka, mistä hän on ylpeä. Noin 70 prosenttia nuorista vaikeavammaisista ei nimittäin ole töissä. Airikkala työskentelee toiminnanjohtajana vammaisten maahanmuuttajien järjestössä Hilmassa. Hän kertoo aloittaneensa työuransa vammaisjärjestö Kynnys ry:stä, joka Kalle Könkkölän aikana usein palkkasi nuoria vammaisia ensimmäiseen työpaikkaansa. Ilman työkokemusta ei nimittäin tohtorinakaan ole helppo löytää työtä. Kannustus tärkeää Eeva on akateemisesta perheestä, jossa yliopistoon menoa pidettiin itsestään selvyytenä. Hän lähtikin lukemaan puolan ja liettuan kieliä Helsingin yliopistoon. Kahden vuoden jälkeen hän vaihtoi ammattikorkeakouluun ja valmistui sosionomiksi. Eeva korostaa hyvän opinto-ohjauksen merkitystä. Sitä sai ammattikorkeakoulussa. 18 Tukilinja 2/2019
Selda Demirtas ja Eeva Airikkala kertoivat akateemisisten opintojen ja työnhaun kynnyksistä Esteettä töihin -verkkosivuston avajaisissa. Tukilinja 2/2019 19
YHTEISKUNTA Päärakennuksen vanhalla puolella ovat tulijaa vastassa vain portaat. Loppukesästä 2019 alkaa Helsingin yliopiston päärakennuksen historiallinen remontti. Tähtäimessä ovat esteettömät, modernit opetustilat – vihdoin viimein. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Iris Tenhunen Esteittä opiskelemaan Kyllä tässä kunto ainakin pysyy yllä. 20 Tukilinja 2/2019
UUTISIA Päärakennuksen uudelle puolelle pääsee pyörätuolilla, mutta sähköpyörätuoli ei mahdu hissiin. HELSINGIN YLIOPISTON päärakennus menee remonttiin loppukesästä 2019, ja vuosia kestävässä remontissa on tarkoitus muuttaa tilat moderneiksi opetustiloiksi. Peruskorjauksessa kehitetään myös historiallisen rakennuksen esteettömyyttä. Tässä on kuultu Kynnys ry:tä. Päärakennuksen Senaatintorin puoleinen vanha osa on valmistunut vuonna 1832 eikä vastaa nykyaikaisia esteettömyyssäädöksiä. Sen isoon juhlasaliin ei esimerkiksi pyörätuolilla pääse. Fabianinkadun puoleiseen uudempaan osaan on kyllä esteetön sisäänkäynti, mutta sen hisseihin ei mahdu sähköpyörätuolilla ja tavallisellakin pyörätuolilla kulku on hankalaa. Yhdyskäytävä vie vanhalle puolelle, josta hissi kuitenkin puuttuu. REMONTTI TOTEUTETAAN kahdessa osassa: Ensin uusitaan Senaatintorin puoleinen, arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema vanha osa sekä Yliopistonkadun ja Aleksanterinkadun puoleiset siipirakennukset. Jos aikataulu pitää, on iso juhlasali käytössä jo toukokuun 2021 promootiossa. Toisessa vaiheessa korjataan arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema, vuonna 1937 valmistunut päärakennuksen uusi osa. VUODEN ALUSTA voimaan astuneen saavutettavuuskriteerin pohjalta opetusja kulttuuriministeriö on lanseerannut uuden kärkihankkeen nimeltä OHO! (Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa). Siinä on jo kartoitettu korkeakoulujen esteettömyysja saavutettavuustilannetta sekä kehitelty uutta kriteeristöä ja saavutettavuusohjelmaa. OHO!-hankkeessa saavutettavuus määritellään laajasti. Kyse on siitä, miten hyvin sekä tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät että asenneilmapiiri mahdollistavat erilaisten opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. SAAVUTETTAVUUSDIREKTIIVISSÄ EI ole määräyksiä rakennusten esteettömyydestä tai sen edistämisestä. Kotimaisten esteettömyysmääräysten mukaan vanhojen rakennusten esteettömyyttä tulee kuitenkin korjata peruskorjauksen yhteydessä siltä osin kuin se esteettömyyden parantamiseksi on tarkoituksenmukaista. Näin tapahtuu nyt Helsingin yliopiston remontissa. Jatkossa kaikki opiskelijat pääsevät osallistumaan päärakennuksen ison juhlasalin ja muidenkin opetustilojen tapahtumiin eikä opintoalan valintaa tarvitse rajata esteettömyyssyistä. Tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta nauttia Engelin historiallisesta arkkitehtuurista Suomen akateemisen elämän ytimessä. MunDuuni Yrittäjyyden toimintamalli Yritystoiminnan vaiheet, toiminnot ja tehtävät Tukilinja 2/2019 21 OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMINEN PARANI Viime vuosina työelämä on Suomessa vetänyt paremmin, ja peesiin ovat päässeet myös osatyökykyiset: heistä on nyt työttöminä noin 12?000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2015. Kehitys jatkuu, sillä TE-toimistoissa oli vuoden 2018 lopulla enää noin 28?000 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa. Määrä oli yli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sosiaalija terveysministeriö arvioi, että työllistymisen helpottuminen tarkoittaa vuosittain 100 miljoonan euron suoraa säästöä työttömyyskustannuksista. Tiedot selviävät STM:n maaliskuussa julkaisemasta osatyökykyisten työllistämishankkeen (OTE) loppuraportista. Vaikka osatyökykyisten työllisyys on parantunut, ongelmia on silti paljon. STM:n viime marraskuussa julkaisema selvitys kertoo sirpaleisesta ja lannistavasta työvoimapolitiikasta pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten kohdalla. Osatyökykyisillä tarkoitetaan muun muassa vammaisia, pitkäaikaissairaita, vakavasta sairaudesta toipuvia sekä työttömiä, joiden työkyky on alentunut. MUNDUUNI – YRITTÄJÄN OPAS Invalidiliiton hallinnoima ja STEA:n rahoittama Yritystä!-hanke on luonut itsensä työllistämistä pohtivalle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle toimintamallin ja oppaan, johon tutustumalla voi päästä alkuun yrittäjyyden polullaan. Invalidiliiton nettisivuilta ladattava MunDuuni – Yrittäjyyden toimintamalli esittelee vaiheet ideoinnista yrityksen lopettamiseen. Oppaassa on listattu muun muassa yritystoiminnan 100 perustehtävää sekä linkkejä tahoihin, joista saa neuvontaa tai tietoa yritystoiminnan eri vaiheissa. Hanke jatkuu vielä vuoden 2019 ajan.
Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja vammaisille liikunnan harrastajille. Kaarlo Rukko sai vuonna 2018 500 euron Startti-stipendin. UNELMAT TODEKSI Vuosi sitten Kaarlo Rukko ei osannut vielä pyöräillä eikä uida, mutta lopulta tasapaino-ongelma voitettiin. Näkövammaisen pojan tien laskettelurinteeseen avasi Startti-stipendillä hankittu kypäräpuhelin. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Rukkojen kotialbumi Liikuntaohjelmaan mukaan valitulle lapselle nimetään ohjaajaksi oma henkilökohtainen Valtti, joka on eräänlainen liikuntakaveri ja harrastuksen pariin saattaja. Valtti tutustuu ohjattavaansa ja suunnittelee hänelle tämän omien mieltymysten pohjalta liikuntakokeilusuunnitelman. Yleensä Valtit ovat liikunta-alan opiskelijoita. Pääkaupunkiseudulla ohjelmaan mukaan hakeneita lapsia on kuitenkin niin paljon enemmän kuin käytettävissä olevia opiskelijoita, että ohjelmaa koordinoiva VAU on turvautunut niin sanottuihin Super-Valtteihin. Kaarlo Rukko vuodenvaihteessa Sallatunturin laella. VIIMEISEN VUODEN aikana espoolainen, 10-vuotias näkövammainen Kaarlo Rukko on ottanut melkoisia harppauksia elämässään. Vielä vuosi takaperin Kaarlo ei osannut pyöräillä tai uida. Laskettelu itsenäisesti tunturin laelta alas ei olisi tullut mieleenkään. Sitten alkoi tapahtua. Ensin lähti sujumaan pyöräily, kun fysioterapeutin kanssa tehty pitkäjänteinen työ alkoi tuottaa tulosta ja tasapaino-ongelmat saatiin selätettyä. Samoihin aikoihin keväällä 2018 Kaarlon äiti Merja Rukko bongasi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n Valtti-ohjelman, jossa etsitään vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille liikuntaharrastusta. Valtti ohjasi kokeilemaan ”Kaarlo käy ihan normaalikoulua. Siellä koulukaverit pelaavat jääkiekkoa, jalkapalloa ja sählyä, mutta Kaarlolle ne ovat ihan mahdottomuuksia”, kertoo Merja Rukko. Kaarlo oli tipahtanut kaveripiirin sosiaalisista ympyröistä, kun ei voinut osallistua keskusteluihin menneen viikonlopun peleistä. Samalla into urheilemista kohtaan oli lopahtanut. Valtti-ohjelma tuli oikeaan aikaan. 22 Tukilinja 2/2019 Kaarlon rohkaistumisen vuosi
Näkövammaisten lasten vanhempien Facebook-ryhmän kautta Rukot saivat kuulla VAU:n ja Tukilinja-säätiön Startti-stipendistä. Saamansa stipendin avulla he hankkivat Kaarlolle laskettelukypärään radiopuhelinsetin, ja pian nuori mies olikin jo Salla-tunturin laella valmiina laskemaan alas – uudestaan ja uudestaan. Joskus aiemminkin Kaarlolle oli soviteltu laskettelusuksia jalkaan, mutta poika oli vetänyt liinat kiinni eikä suostunut edes kokeilemaan suksilla seisomista. Nyt oli kuitenkin toinen ääni kellossa. ”Ei jännittänyt alas tuleminen ensimmäisillä kerroilla. Hiukan huvitti, koska kypäräpuhelin tuntui hassulta alussa. Mutta se helpotti laskemista”, Kaarlo kertoo. Apu oli tarpeen Avustaja laskee perässä ja antaa mikrofonilla ohjeita Kaarlon kypäräpuhelimeen. Viime aikoina avustajina ovat toimineet Kaarlon jo aikuisikäiset isosisarukset. ”Hidasta! Ei niin lujaa! Mihin suuntaan pitää mennä ja milloin pitää hidastaa”, Kaarlo kertoo kuulokkeisiin annettavista ohjeista. ”Se helpottaa, kun voi kysellä, missä toinen on, ja saa neuvot korviin. Näkemällä ei toista kovin hyvin löydä ja huutelua ei kypärän sisään kuule.” Merja Rukko listaa kolme seikkaa, jotka ovat auttaneet siinä, että Kaarlosta on niin nopeasti kuoriutunut omatoiminen laskettelija: ”Fysioterapeutin tekemä työ tasapainon kanssa. Miikan tekemä huima työ, että kaveri on rohkaistunut ja uskaltaa kokeilla – ja se, että saatiin tarvittavat apuvälineet Startti-stipendin avulla!” He ovat itsekin vammaisia nuoria aikuisia, joista moni on aktiiviurheilija ja kouluttautunut liikunta-alalle. Espoolainen Kaarlo sai Super-Valtikseen näkövammaisen Miika Honkasen, maalipallon maajoukkuepelaajan, joka oli vieläpä entuudestaan Kaarlolle tuttu. Valtti antoi esikuvan ”Ennen kaikkea Miika on erittäin katu-uskottava kaveri. Kun hän sanoo Kaarlolle, että nyt mennään, niin siitä ei tarvitse sitten keskustella enää”, Merja Rukko sanoo. Miika vei Valtti-ohjelman puitteissa Kaarlon muun muassa taekwondon pariin ja jopa hyppäämään uimahyppyjä. ”Kaarlo ei ollut oppinut koskaan uimaan, koska ei pystynyt pitämään päätään pinnalla. Senkin parissa fysioterapeutit olivat tehneet kovasti töitä. Mutta niin vain Miikan kanssa hän olikin pian Mäkelänrinteen uimahallissa hyppimässä altaaseen. Ja kun altaaseen hyppää, niin pitäähän sieltä uida poiskin”, Merja-äiti toteaa. Uusien harrastusten myötä Kaarlolla on nyt myös kerrottavaa välituntikeskusteluissa ja kas, paluu sosiaalisiin piireihin oli alkanut! Perhekin rohkaistui ”Valtti-ohjelman ja ennen kaikkea Miikan rohkaisun ansiosta olemme myös perheen kesken uskaltautuneet kokeilemaan uusia harrastuksia. Se on varmasti isoin asia, mitä me tästä saimme”, Merja Rukko kiittelee. UUTISIA TILAA SÄHKÖINEN TILAUSLASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseeen tilauslaskutukseen, koska se säästää toimintakuluja, aikaa ja luontoa. Sähköinen lasku on myös varma ja tietoturvallinen. Voit tilaajana siirtyä e-laskun käyttöön ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistämisen tuki ry:n kanssa. Näin autat meitä pienentämään koko ajan kallistuvia paperilaskutuskuluja, ja tukitoimintaan jää enemmän annettavaa. Tukilinja 2/2019 23 Kaarlolla on nyt kerrottavaa välituntikeskusteluissa. Kypäräpuhelin PYÖRÄTUOLI SOPII TYÖPAIKALLE Invalidiliiton tilaaman Taloustutkimuksen selvityksen mukaan 83 % suomalaisista on sitä mieltä, että liikuntavammaisten työmarkkina-asemaa tulee vahvistaa ja että jokaiselle tulisi löytyä sopiva työ. Tämä näkyy myös asenteissa: 97 prosentilla ei ole mitään sitä vastaan, että työkaveri käyttäisi pyörätuolia. ”Luku vahvistaa Invalidiliiton näkemystä siitä, että vammaisten ihmisten työllisyyteen satsaaminen on tärkeää. Työllisyysasteen nostaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Edellytämme, että seuraavalla hallituskaudella varmistetaan vammaisille ihmisille yhdenvertainen mahdollisuus työelämään siirtymiseksi sekä yksilöllisiin ja sujuviin koulutuspolkuihin”, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoo. ”Toisaalta tiedämme yhdenvertaisuusvaltuutetun teettämän tutkimuksen antaneen karun kuvan vammaisten ihmisten kokemasta työelämäsyrjinnästä. Toimenpiteitä ja aktiivista puuttumista siis tarvitaan edelleen.” Invalidiliitto edellyttääkin, että esteettömyys lisätään seuraavalla vaalikaudella julkisten hankintojen kriteeriksi.
Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen yhteisoapurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Erityisluokkien retket tukevat oppimista. Yhteisöapuraha auttaa monia Yhteisöapurahan kohteena on usein myös yhteinen matka, kuten luokkaretki. Erityisluokkien retket tukevat oppimista ja edistävät vammaisten lasten ja nuorten yhteiskuntaan osallistumista. Luokkaretkien varainhankinnassa erityisoppilaiden perheet ovat kuitenkin tavallista haasteellisemmassa asemassa jo arjen haasteiden vuoksi. Matkakustannukset saattavat myös nousta tavanomaisia matkakuluja korkeammiksi. HARRASTERYHMIEN kilpailuja pelimatkat ovat toinen tyypillinen matka-apurahan käyttökohde. Sovelletuissa urheilulajeissa tarvittavat erityisvälineet, kuten pelipyörätuolit, saattavat nostaa niissä kuljetuskustannuksia. Esteettömän linja-auton vuokrakustannukset ovat myös suuremmat kuin tavallisen. Nämä ovat juuri niitä vammasta aiheutuvia lisäkuluja, joita pyrimme tukea myöntäessämme huomioimaan. Tietotekniikan ja matkojen lisäksi haluaisin nostaa esiin vielä kertaluonteisten tapahtumien, kuten festivaalien, näyttelyiden ja esitysten tukemisen. Esimerkkeinä ovat vaikkapa kehitysvammaisten teatteriharrastajien näytelmäesitys tai valokuvausta ammattitasolla harrastavien mielenterveyskuntoutujien valokuvanäyttely. Tapahtumaksi laskemme myös sarjan luentoja tai jäsenistölle suunnatun kertaluonteisen kielikurssin. KUN APURAHA suunnataan pienelle, paikalliselle yhteisölle, siitä koituva hyöty jakautuu monelle saajalle ja vaikuttaa tehokkaasti. TUKILINJAAN OSOITETTUJEN apurahahakemusten määrä on vuosi vuodelta kasvanut, ja myös yhteisöapurahoja haetaan enemmän kuin ennen. Olemmekin viime vuonna selkeyttäneet apurahaohjeitamme, jotta niiden tavoite ja tarkoitus tulisi paremmin esiin. Yleisimmin yhteisöt hakevat tällä hetkellä tukea laitehankintoihin, jäsenmatkoihin sekä hankkeisiin, joiden kautta tuki kanavoituu muutoin suoraan jäsenille. Alla on esimerkkejä tyypillisimmistä yhteisöapurahakohteistamme. USEIN TUKILINJALTA HAETAAN tukea paikallisen vammaisyhdistyksen toiminnassa tarvittavien tietoteknisten laitteiden hankintaan. Yhdistyksen tietokoneesta hyötyy koko jäsenistö tiedottamisen ja toiminnan tehostumisen kautta. Kun toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, voi tietokoneen hankintahinta kuitenkin olla moninkertainen yhdistyksen vuosibudjettiin nähden. Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/tukitori Rantavitikan koulun luokkaretkeläiset viihtyivät junassa. LAPLAY-SYLITASO Kotimaisella, laadukkaalla sylitasolla voit käyttää läppäriä eri työasennoissa. Työalusta on kätevä myös autossa ja lasten touhuissa. TUOTTEET: LapLay-sylitasot ovat erikokoisia ja -värisiä. Työalusta on kova päältä, pehmeä alta. NÄIN TYÖLLISTÄMME: Omistajalla on toimintakykyrajoitteita. NETTISIVUT: www.laplay.fi NÄIN TILAAT: Verkkokaupan kautta tai pyydä tarjous sähköpostilla/ soittamalla. laplay@heididi.fi, p. 0400 240 411 LAHJATAVARAA JA KORTTEJA Ostamalla kauniita painotuotteita tuet suulla ja käsillä maalaavia taiteilijoita. TUOTTEET: Postikortit, kalenterit, lahjapaperit, taidejäljennökset, palapelit. Eri teemoja, mm. kevätlajitelma. NETTISIVUT: www.sjkkustannus.fi NÄIN TILAAT: Lähetä tai soita tilaus: mail@sjkkustannus.fi, p. 09 5860 860. Tuotteet toimitetaan postikuluitta, maksu tilisiirtolomakkeella. 24 Tukilinja 2/2019
Tukilinja 2/2019 25 KIRJAVINKKI Vammaista sisarta huoltava sukeltajanainen luovii 1940-luvun New Yorkissa. RIKKINÄISIÄ MIEHIÄ PAREMPI LOPPUELÄMÄ NAINEN SUKELTAA VIESTI PERILLE YSTÄVÄ HÄDÄSSÄ Toimituksen valinta JENNIGER EGAN: MANHATTAN BEACH Romaani. Suom. Helene Bützow. Tammi, 2019. 564 s. Jennifer Eganin romaani vie lukijan toisen maailmansodan New Yorkiin ja gangstereiden kiehtovaan maailmaan. Nuori Anna Kerrigan etenee päättäväisesti telakan ensimmäiseksi naispuoliseksi sukeltajaksi aikana, jolloin naisten vaihtoehdot olivat usein vähissä. Annalle lapsena läheinen isä Eddie on kadonnut ja hän joutuu ponnistelemaan yksin äitinsä kanssa elättääkseen ja hoitaakseen vaikeasti vammaisen siskonsa, Lydian. Jotenkin isän kohtaloon liittyy myös viehättävä mutta vaarallinen Dexter Styles, jonka Anna kohtaa eräänä iltana yökerhossa. Palkitun Eganin tyyli on varmaa ja hän vie lukijan tehokkaasti tunnelmasta toiseen. Massiivinen kirja etenee vaivatta ja käänteet kiinnostavat. Vammaisuuden kuvauksena teos ei valitettavasti ole erityisen kiinnostava. Lydian tehtävä on ainoastaan toimia peilinä kirjan muille henkilöille – osoittaa Annan hyvyys ja kenties auttaa isäänsä, jonka on vaikea hyväksyä vammaista lastaan, kasvamaan ihmisenä. Sanni Purhonen JARI SALONEN: ONTUVA MIES Rikosromaani. Otava 2019. 366 s. Työkyvyttömyyseläkkeelle ampumatapauksen jälkeen joutunut komisario Jukka Zetterman heittää aikansa kuluksi keikkaa kukkakaupan lähettinä. Tapettujen nuorukaisten ympärillä vellova tapaus, jossa Zettermanin läheisetkin ovat vaarassa, pakottaa hänet kuitenkin takaisin sorvin ääreen ja murhaajajahtiin. Pääepäillystä ei ole juuri varmoja tietoja, mutta jotkut kertovat hänen ontuvan. Jari Salosen Zetterman-sarjan dekkari on varmaotteista ja keveää rikoskirjallisuutta, jonka ankkuroi todellisuuteen uskottava ja sympaattinen päähenkilö. Ontuvan miehen ja itsekin hieman heikossa hapessa olevan komisarion ohella kirjassa kuvataan vammaisuutta mielenkiintoisesti myös kolmannen henkilön kautta. Aslak on salaperäinen nuorukainen, jolle on koetettu diagnosoida monta mielenterveyden ongelmaa, mutta josta muuten paljastetaan lukijoille ensi alkuun vain vähän. Salaperäisyydelle on tällaisessa kirjassa tietysti syynsä, jotka saattavat tarjota lopulta ratkaisun koko mysteeriin. Sanni Purhonen LAURALEEA LESKELÄ: SELKOVIESTINNÄN SUUNTAVIIVAT Tietokirja. Opike, 2019. 311 s. Selkeä kielenkäyttö on paitsi hyvää tyyliä, myös demokratiaa. Suomessa on jopa 750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkoviestintää – abstraktioista ja monista viittaussuhteista riisuttua, yleistajuisia sanoja käyttävää, lyhyin ja loogisin lausein etenevää kielenkäyttöä. He voivat olla vammaisia, pitkäaikaissairaita, iän myötä heikenneitä tai puhua suomea vieraana kielenä. Selkoviestinnän suuntaviivat tarjoaa uusinta tietoa selkokielen luonteesta ja sen käyttämisestä keskustelussa, kirjoitetussa tekstissä ja digitaalisesti. Kyse ei ole vain kielen rakenteista. Ymmärtämiseen vaikuttaa moni seikka, kuten tekstin ulkoasu tai keskustelun etenemisen tiedostaminen ja ongelmakohtien korjaus. Vammaisen henkilön kanssa tarvitaan joskus tukena myös vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä. Hyvä lisä on luku Ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Siinä neuvotaan, miten toimia kenenkään kasvoja menettämättä, kun keskustelukumppani ei kuule, ymmärrä tai hyväksy puheenvuoroa. Tällaista käsikirjaa on tarvittu. Iris Tenhunen HETKI UNELMILLE Tietokirja. Suomen MS-hoitajat ry, 2018. 114 s. MS-hoitajien julkaisemaan tarinakokoelmaan on koottu 12 MS-potilaan kokemuksia siitä, miten elämää kannattavia unelmia – kuten rakkaus, parisuhde, vanhemmuus – voi toteuttaa sairaanakin. Omaa elämänkulkua katsotaan merkityksellisenä kokonaisuutena ja tarinoista saa voimaa. Niiden omakohtaiset, syvät elämänluotaukset rohkaisevat varmasti jokaista vakavasti sairastunutta, joten kirja sopii vaikkapa lahjaksi vastikään sairastuneelle. Iris Tenhunen VERTAISTUKI SOSIAALIJA TERVEYSALALLA Tietokirja. Tietosanoma, 2019. 213 s. Sairastuminen, vammautuminen, riippuvuudet ja kovat elämänkokemukset sinkoavat ihmisen helposti eri kiertoradalle. Tarvitaan kohtalotovereita, ettei kokemus muserra. Heitä löytyy esimerkiksi ensitietoryhmistä, sopeutumisvalmennuksesta ja potilasjärjestöjen vertaisryhmistä. Irja Mikkosen ja Anja Saarisen kirja on perusteos vertaistuen keinoista ja väylistä Suomessa. Siitä on apua sekä ryhmää etsivälle että sellaista organisoivalle. Iris Tenhunen
Fantasiaa, kauhua ja taiteen suurmiehiä Van Goghin ja Tolkienin ihmeelliset elämät 26 Tukilinja 2/2019 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT BABY JANE 8.3. Teattereissa voi jo nähdä ohjaaja Katja Gauriloffin sovituksen Sofi Oksasen romaanista. Kysymyksessä on paitsi Pikin ( Maria Ylipää) ja Jonnan ( Roosa Söderholm) rakkaustarina myös kuvaus masennuksesta ja paniikkihäiriöstä. VAN GOGH – IKUISUUDEN PORTEILLA 8.3. Teattereihin on niin ikään saapunut Julian Schnabelin taiteilijakuvaus, jossa Oscar-ehdokkuuden roolistaan saanut Willem Dafoe näyttelee nerokasta taiteilijaa Vincent van Goghia. Tarinassa etualalle nousee ystävyys Paul Gaugainin ( Oscar Isaac) kanssa – sekä van Goghin mielenterveyden järkkyminen. UINU, UINU LEMMIKKINI 5.4. Kevin Kölschin ja Dennis Widmyerin ohjaamassa Stephen Kingin vanhan elokuvaklassikon (1989) uudelleentulkinnassa lääkäri Louis Creed ( Jason Clarke) muuttaa vaimonsa ( Amy Seimetz) ja kahden lapsensa kanssa maaseudulle Maineen. Aiempi tulkinta on tunnettu esimerkki siitä, miten vammautumista käytetään tehokkaan karmivana kauhuelementtinä. TOLKIEN 3.5. Ohjaaja Dome Karukosken odotettu kansainvälinen elokuva tutustuttaa katsojat J.R.R. Tolkienin ( Nicholas Hoult) nuoruusvuosiin. Orvoksi jäänyt kirjailijanalku löytää ystäviä koulutovereista. Ensimmäinen maailmansota rikkoo idyllin, mutta myös inspiroi häntä kirjoittamaan kuuluisat tarinansa, joiden monia sankareita sota vammauttaa. BRIGHTBURN 24.5. Mitä jos toisesta maailmasta kotoisin oleva erilainen lapsi päätyisi maahan, ja sankarin sijaan hänestä tulisi jotain pahaenteistä? Brightburn-elokuvassa ohjaaja David Yarovesky kokeilee uudentyyppistä vertauskuvallista elokuvagenreä: supersankarikauhua. COP LAND 12.4. James Mangoldin jännityselokuva (USA 1997) kertoo New Yorkissa työskentelevien poliisien kansoittamassa pikkukaupungissa tapahtuvasta väkivaltaisesta rikoksesta. Sitä alkaa selvittää kaupungin osin kuuroutunut sheriffi Freddy Heflin ( Sylvester Stallone kenties kiitetyimmässä roolissaan). Pian Heflin huomaa, että poliisien kesken kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää. Sub. WARM BODIES 20.4. Isaac Marion menestyskirjaan perustuvassa Jonathan Levinen elokuvassa (USA 2013) osa maapallon ihmisistä on muuttunut eläviksi kuolleiksi, jotka syövät ihmisiä. Kun R-niminen zombi (Nicholas Hoult) lähtee etsimään ateriaa, hän tapaa Julien ( Teresa Palmer), joka saa hänen sydämensä sykkimään. Hero. TOINEN MINÄ 31.5. Denis Villeneuven monitulkintainen jännitysdraama (Enemy, Kanada 2013) pohjautuu Jose Saramagon romaaniin. Torontolainen professori ( Jake Gyllenhaal) näkee elokuvan sivuosassa kaksoisolentonsa ja alkaa pakkomielteisesti etsiä tätä. Teema Fem. WALK. RIDE. RODEO – AMBERLEY SNYDERIN TARINA Ohjaaja Conor Allynin tosipohjaisessa koko perheen elokuvassa naisten rodeomestari Amberley Snyder ( Missi Pyle) halvaantuu, mutta päättää nousta vielä takaisin hevosen selkään. Netflix. Autism Film Festival järjestetään 5.–7.4. neljättä kertaa Helsingissä. Nähtävänä on autismia käsitteleviä elokuvia mm. Yhdysvalloista, Italiasta ja Pohjois-Afrikasta. Mukana myös elokuvien tekijöitä. Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään Turussa 11.–14.4.2019. Espoo Ciné International Film Festival järjestetään 7.–12.5.2019. Kyseessä on perinteikkään festivaalin 30. juhlavuosi. Toimituk sen Valinta
Välinevinkki Apuväline: Juomatölkin kahva Edustaja: Useita Hinta: 5–10 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Helppoa juomankaatoa MONENLAISIA juomia myydään nykyään suunnikkaan muotoisissa tölkeissä. Joskus itse tölkistä kiinnipitäminen kaatotilanteessa voi olla hankalaa: Liikaa puristamalla siitä voi hölskyä juomaa pöydälle. Jos puristusvoimaa taas on liian vähän, tölkistä ei saa kunnon otetta. Kaataminen helpottuu, kun voi pitää tukevasti kiinni erillisestä kahvasta. Näin ei tarvitse puristaa itse tölkkiä. APUKAHVOJA on tarjolla sekä leveämpiin mehutölkkeihin että perinteisiin maitotölkkeihin. Kahvan käyttö selkeyttää tölkin käyttötilannetta, sillä sitä käyttäen näkee heti, kummalla puolella kaatoaukko on. Konepestävästä muovista tehtyjä kahvoja on tarjolla erimallisia ja erivärisiä. KÄYTÄNNÖSSÄ apukahvasta on yllättävän paljon iloa. Kiinnitys vaatii hieman sorminäppäryyttä, mutta pienen harjoittelun jälkeen se onnistunee. Jos itse kärsii motorisista ongelmista, voi olla tarpeen saada apua kahvan kiinnitykseen. Jos jääkaapissa on samaan aikaan monta avattua tölkkiä, pitää jokaiselle olla oma kahvansa. Lähetä vinkkejä uusista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 2/2019 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen SUPERNANNY SUOMI MTV3, 5.3. Uusi, brittiformaattiin perustuva sarja tarjoaa syväluotauksen 12 suomalaisen perheen kiireiseen lapsiperhearkeen ja kasvatuspulmiin. Supernanny Pia Penttala on psykoterapeutti ja lastensuojelun ammattilainen. Hän auttaa perheitä arjen haasteissa, joita löytyy ruutuja peliriippuvuudesta yhteisen ajan puutteeseen ja huonoon vuorovaikutukseen. Sarja löytyy myös Ruudusta. RAKKAUDESTA PUUTARHAAN TV1, 6.4. Brittiläinen viherpeukalo Alan Titchmarsh tiimeineen toteuttaa haastavan puutarhamuutoksen, jossa otetaan huomioon omistajan liikuntaesteisyys. 39-vuotias Caroline Hall on vammautunut ja hänen talonsa puutarha on päässyt pahasti villiintymään. Hänelle luodaan takapihalle helppokulkuinen viherkeidas, jota hänen on myös helppo hoitaa. GAME OF THRONES 8 HBO, 15.4. Game of Thronesin viimeinen, kuusiosainen 8. kausi saa ensi-iltansa. Sarja perustuu George R. R. Martinin fantasiakirjasarjaan Tulen ja jään laulu ja yhdessä pääosassa veijarisankari Tyrion Lannisterina nähdään lyhytkasvuinen Peter Dinklage (kuvassa). Sarjan muita vammaisia hahmoja ovat mm. Tyrionin yksikätinen soturiveli Jaime ( Nikolaj Coster-Waldau) ja halvaantunut näkijänuorukainen Bran ( Isaac Hempstead Wright). DIAGNOOSINA SPINA BIFIDA TV1, 24.4. Spina bifida on yleinen selkärangan kehityshäiriö, joka voi johtaa halvaantumiseen. Prismassa nähtävässä BBC:n dokumentissa (Spina Bifida and me) Ruth Madeley on potenut sairautta koko ikänsä, mutta tietää sen syistä vain vähän. Miksi ja kenelle sairaus puhkeaa, onko se perinnöllistä ja onko siihen olemassa hoitokeinoa? KAIKKI MITÄ HALUSIN TV2, 24.4. Docstopin kevätkaudella nähdään nuorekkaita, puolituntisia dokumentteja vahvoista ihmisistä vaikeissa tilanteissa. Vuonna 2004 huipputason esteratsastaja Jaana Kivimäki loukkaantui vakavasti onnettomuudessa. Viivi Häkkisen ohjaamassa dokumentissa seurataan vyötäröstä alaspäin halvaantuneen Jaanan paluuta satulaan ja kilpakentille – nyt kouluratsastajana. JARIN JA KARIN KESÄLOMA TV2, 28.4. Perjantaiaamuisin Pikku Kakkosessa nähdään persoonallisten ystävysten Jarin ja Karin vinkkituokioita lapsille. Uusissa jaksoissa kierrellään matkailuautolla kesä-Suomessa ja tavataan mitä eriskummallisempia henkilöitä. Ystävyksistä Kari ( Jukka Rasila) on se, joka käsittää kaiken hyvin konkreettisesti eikä puhu paljon, toistelee lähinnä myönteiseen sävyyn Jarin ( Kari Hietalahti) sanoja. Heillä on silti yleensä hyvin hauskaa yhdessä. Näin opitaan, että ihmisten ei tarvitse olla samanlaisia eikä yhtä taitavia viihtyäkseen yhdessä. Toimituksen valinta
ISO KIITOS TUESTANNE! MUUTAMAT MAAJOUKKUETREENIT KOETTU JA TÄYTYY SANOA, ETTÄ STRIKE FORCE ON AIVAN MIELETTÖMÄN MAHTAVA TUOLI! Euroopan mestaruuskisat pelataan Pajulahdessa 22.-27.5.2019 T E R V E I S I N S A M U G R U N D S T R Ö M Pelituolini on vihdoin saapunut Suomeen ja harjoittelut sujuvat loistavasti! Uusi tuoli on todella voimakas ja nopea! LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Ilpo kirjoittaa blogia maalaamistaan tauluista. Tukea taiteilijalle Kiitos tuesta! Olen tosi tyytyväinen! Lähetän pian kuvan onnellisesta maalaustelineen omistajasta! Kirjoitan myöhemmin runon! Ja tässä mun blogi/taidesivut jotka saa julkaista! https://ilpopynnawuluuabaddon.blogaaja.fi/ Tervein! Ilpo Taistelu Elämä on haaste pienet ilonpilkahdukset ovat läsnä Sain lahjaksi jotain loppuelämäni voima se on ja kun antaa jotain itsestään elämälle niin itse elämä kyllä palkitsee sen ja kun emme unohda toisiamme kestämme yhdessä jatkaa ihmisyyden mielenkiintoista matkaa Elämä, älä unohda minua äläkä myöskään unohda muita siinä kaikki...! Ilpo Maajoukkuepalloilija Samu sai pelituolin. Hei Tukilinjan väki! Samun pelituoli saapui vihdoin Suomeen pari viikkoa sitten. Nyt tuoli on saatu säädettyä kohdalleen ja harjoitukset sujuvat todella hyvin. Samu on mielettömän motivoitunut ja kehitys on ollut huimaa muutaman viikon aikana. Ohessa kiitoskuva! Janet, Samu ja Toni Grundström Hei tukilinjalaiset Kiitos tietokoneesta, johon sain teiltä maksusitoumuksen (600 e). Hain koneen Gigantista (599 e). Nyt hoituu pankkiasiat, omakannat ym. kotona omassa rauhassa. Kuvankäsittelyohjelmaa en ole vielä saanut hommattua, mutta kaikki ajallaan. Tuhannet kiitokset ja hyvää vuotta 2019! Ohessa kiitokseksi valokuva, jonka olen ottanut Nurmijärven Myllykoskelta. Terveisin Ville Miettinen OPPIMISTA JA LUKEMISTA Hei. Tabletti, joka tukirahoilla saatiin Aleksille ostettua, tuli tosiaan päivittäiseen käyttöön niin koulussa kuin kotona, ja poika on silmin nähden onnellinen tästä laitteesta. Tallentaa sillä esimerkiksi omaa päiväkirjaa videoiden muodossa, koska kirjoittaminen ei vielä oikein suju. Terveisin Laura Jussila sekä Aleksi Jussila KÄSITREENEJÄ TABLETILLA Suurkiitos teille kaikille! Moi, olen Juha Pietiläinen ja sain teiltä elintärkeän tukipäätöksen, jonka johdosta minulla on uusi iPad 11”-tabletti. Sukulaiseni maksoi erotuksen, mutta ilman teidän ratkaisevaa tukea en olisi tablettia saanut. Nyt käsitreenit on jokapäiväistä tabletilla, ja tunnottomat sormenikin toimivat hyvin herkässä, uudessa tabletissa. Kiitos, tukikoordinaattorit, elämääni tuli valoa. Voin lukea tabletissa puhelimen välityksellä myös uutisia sokealle isälleni, yms. OLEN NIIN IKIONNELLINEN. Sydämellisesti Kiitos teille, teette arvokasta ja merkityksellistä TÄRKEÄÄ TYÖTÄ. Kiitoksin Juha Pietiläinen, Turku HARRASTUKSESTA HYVÄÄ OLOA Hei, tukilinjalaiset! Kiitos tuestanne harrastustani kohtaan. Tämä tulee antamaan uutta intoa ja motivaatiota minulle tärkeään tekemiseen. Jousiammunta on ollut minulle usean vuoden ajan ainoa tekeminen, jonka parissa nautin olostani. Seurakaverit ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä minua kohtaa, vaikka kohellan ja sähellän välillä paljon. Silti haluan kehittyä lajissa ja uskon, että tukenne antaa minulle mahdollisuuden saada parempia suorituksia aikaiseksi. Terveisin, M.L. Nurmijärv en Myllykoski Ville Miettisen kuvaaman a. 28 Tukilinja 2/2019
MIELIPIDEKYSELY BLOGIPOIMURI ”Oli antoisaa tavata ja työskennellä entisten (Niemikotisäätiön) työtoverieni kanssa Paloasemalla. Havaitsin tyrkyllä olevan tietotekniikkaja viestintäkoulutuksen monipuolistuneen. Tarjolla on vasta-alkajille ja syventävää opetusta kaipaaville kohdennettuja tietokonekursseja, koodaamista, 3Dja älypuhelinkursseja sekä työhönvalmennusta. Haluan kiittää Tukilinjaa siitä, että sen tuen avulla kymmenet helsinkiläiset mielenterveyskuntoutujat ovat saaneet kotikäyttöönsä tietokoneen.” Blogilinjalla Matti Laitinen, 7.3.2019 (www.tukilinja.fi) Esa Kälkäjä opiskelee muusikoksi. Takaisin musiikkiopintoihin Tukilinjan tietokonehankinta mahdollisti opinnot helsinkiläiselle Esa Kälkäjälle, 39, joka opiskelee nyt Live-ammattiopistossa muusikkolinjalla. Monet aikaisemmat opiskeluyritykset ovat jääneet Esalta kesken sopeutumisvaikeuksien takia. Usean vuoden työttömyys ja mielenterveyden ongelmat ajoivat taiteilijan vakavan syrjäytymisen vaaraan, kunnes lopulta sopiva opiskelupaikka löytyi erityisoppilaitoksesta. Huolellisesti suunniteltu oppimisympäristö ja tietokoneen tuoma apu mahdollistavat yksilöllisen opiskelun vilkkaalle ja liikkuvaiselle Esalle. ”Usein on päästävä omiin oloihinsa ryhmästä. Silloin otan läppärin mukaan ja jatkan tehtäviä jossain rauhallisessa nurkassa. Monesti myös teoriatehtävät teen kotona omassa rauhassa”, hän kertoo. Esan tulevaisuuden suunnitelma on työllistyä opiskelujen jälkeen musiikkialalla tuottajana ja lauluntekijänä. Jatkokoulutusta mies ei ole vielä pohtinut. ”Otan ilon irti tämän hetken opiskelusta, koska pitkästä aikaa vuosiin tuntuu, että asiat ovat mallillaan.” Nina Blomster Ipadillä kuvataan sketsejä Hei, haluamme kiittää Tukilinjan väkeä saamastamme tuesta! Meillä on ollut nyt kesästä saakka iPadit oheistarvikkeineen käytössä. Pääjuttumme on tehdä omia sketsejä. Suunnittelemme ja teemme kaiken itse alusta alkaen: käsikirjoitus, roolit, rekvisiitta, kuvaus ja sitten lopuksi editointi. Nyt siis osaamme jo iPadin peruskäytön lisäksi editoida videoita ja tehdä taustamusiikkia. Ja sitten on Green Screen -ohjelma, jonka avulla saamme sketseihimme lisättyä erilaisia kuvataustoja. Voimme olla sketsissämme vaikka autokaupassa, vaikka oikeasti seisomme vihreän kankaan edessä! Olemme myös käyneet kuvaamassa toistemme harrastuksia, ratsastusta ja rumpujen soittoa. Se ainakin on varmaa, että meillä on hauskaa yhdessä! Ja samalla opitaan koko ajan uusia juttuja Padilla. Haaveena meillä on päästä jossain vaiheessa johonkin koulutukseen, jossa oppisimme lisää videoiden tekemisestä. Erik ”Eppu” Valkonen ja Mikko Majaniemi Helsinki Sketsinikkarit Eppu ja Mikko. ”Ihanaa, kun tapahtuu välillä iloisiakin asioita! ” TARPEESEEN TULI! Hei, kiitos ihan tuhannesti apurahasta, pompin täällä ilosta! Tarpeeseen tuli! Ja vielä näin nopeasti teitte päätöksen, olen aivan innoissani! Ihanaa, kun tapahtuu välillä iloisiakin asioita, nyt pääsen paitsi toimimaan arjessa myös purkamaan tuntoja kirjoittamalla. Olen harkinnut opiskeluakin, nyt siihenkin olisi paremmat mahdollisuudet! Iso kiitos vielä kaikille ja oikein hyvää talven jatkoa! Terveisin, Tiina ”Minua lämmittää tieto siitä, että olemassa on ihmisiä, jotka oikeasti välittävät tuen tarpeessa olevista opiskelijoista. ” OPINNOT ETENEVÄT Hei. Olen toimintarajoitteinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Rajoitteeni vuoksi minun on vaikea tehdä opintoja yliopiston tiloissa, ja siksi Tukilinja myönsi minulle tehokkaan kannettavan tietokoneen. Uuden koneeni ja avuliaiden opettajien ansiosta olen nyt voinut edetä opinnoissani. Myönnettyä tukea enemmän minua kuitenkin lämmittää tieto siitä, että olemassa on ihmisiä, jotka oikeasti välittävät tuen tarpeessa olevista opiskelijoista. Terveisin Joona Honkanen KUVAUSTILAUS TULI JO Tukilinja on mahdollistanut minulle järjestelmäkameran hankkimisen. Olen jonkin verran jo kuvannut. Mutta mikä parasta, sattui Kivalo-opisto järjestämään vielä digijärjestelmäkamera-kurssin. Se oli teoriakurssi, jossa opeteltiin asettamaan erilaisia säätöjä eri tilanteisiin. Kurssin avulla saan vielä enemmän irti kamerasta. Ja kun oppii vielä lisää kameraa käyttämällä. Ystävä vielä pyysi kesällä kuvaamaan kummityttöni rippikuvat. Siihen mennessä pitää jo osata kuvata hyvin. Kiitos, Tukilinja. A.J.K. KYSYMYS Osatyökykyisten työllistymistä auttaa eniten, jos... NÄIN VASTATTIIN 1. Vaikutetaan työnantajien asenteisiin. 48 % 2. Tehdään palkkatuesta pysyvä tukimuoto. 29 % 3. Tarjotaan enemmän työnohjausta tukimuotona. 12% 4. Tuetaan oman yrityksen perustamisessa. 12 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli helmikuussa 69. Tukilinja 2/2019 29
BLOGILINJALLA / Taru Perälä 30 Tukilinja 2/2019 Kuka? Taru Perälä, 33, Järvenpää. Toimintarajoite Cp-vamma. Toimenkuva Kulttuurituotannon opiskelija. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla huhti–toukokuussa (www.tukilinja.fi). Minulta kysytään usein, kuinka olen näin sinut itseni kanssa. Uskon, että suurin syy siihen on se, että olen elänyt osana muitakin ihmisiä, en ainoastaan toisten vammaisten kanssa. Omannäköistä elämää Toiseksi halu viedä saavutettavuus sinne, missä muutkin ovat. Vihaan jaottelua vammaiset vastaan muut. Kolmantena on rakkaus musiikkiin ja sen tekijöiden oikeuksiin. Ennen Ammattikorkeakouluun varsinaiseksi opiskelijaksi pääsyä suoritin polkuopintoja, joista sai lähtöpisteitä pääsykokeisiin. Minuun ja vammaani on suhtauduttu hyvällä asenteella, minussa nähdään jopa potentiaalia, jota en itse näe. Olen melkoinen perfektionisti ja toivoisin osaavani joskus hellittää. Ehkä te lukijat näette senkin päivän, sillä teen parhaillaan opinnäytetyötä ja tutkintotodistuksen pitäisi kolahtaa postista toukokuun alussa. Eläinten kuulumisten, opintojen ja parisuhdekuvioiden lisäksi bloggailen teille vielä yhdestä harrastuksestani, keikkailusta. Olen musiikkimaultani melko suppea, mutta erään suomalaisartistin matkassa olen kiertänyt 11 vuotta. Voidaan siis sanoa, että on onni, ettei mikä tahansa yhtye tai artisti kolahda! Vuosien aikana on tullut kierrettyä Suomi ympäri. Matkamuistoista parhaita ovat tietysti paitsi kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa myös tatuoinnit, joita minulla on kahdeksan. Ne kertovat kaikki omaa tarinaansa. Kuulet nekin blogivuorollani huhti–toukokuussa. TSAU TUKILINJA! Olen 33-vuotias cp-vamman omaava kulttuurituottajaopiskelija Järvenpäästä. Olen rottweiler-harrastaja, kissaihminen ja polyamorinen. Olen pitkien parisuhteiden puolestapuhuja, ja kanssani asuukin mies, jonka kanssa olen asunut pian 19 vuotta. Suhteemme salaisuus lienee luottamus ja hengitystilan antaminen. Meillä voi siis luvallisesti olla tunteita muitakin kuin toisiamme kohtaan, sitä polyamoria tarkoittaa. Se voi olla vaikeasti ymmärrettävää ja jakaa mielipiteet. Mieheni lisäksi perheeseeni kuuluu 2 rottweileria Arsca 4 v. ja Cooma 1,5-vuotias. Olet saattanutkin bongata minut Koiramme-lehden viime lokakuun numerosta. Mielestäni vammaisella voi olla ihan tavallinen harrastuskoira, vaikka avustajakoirien työ käyttäjilleen onkin arvokasta. Taloudessani asuu myös 3 kissaa. Ystäväni sanovatkin usein leikkisästi, että meillä on eläintarha. Edellä mainittujen lisäksi arkeani pyörittää henkilökohtainen avustaja. Olen onneksi lähes koko elämäni ajan löytänyt työntekijöitä, joiden kanssa kemiat kohtaavat. Mielestäni sillä on suuri merkitys, sillä onhan hän henkilö, joka tekee kaiken sen, jonka tekisin itse jos se olisi mahdollista. KULTTUURITUOTANNON OPINTOIHIN minut johdatti kolme asiaa: Ensinnäkin kuurojen palveluiden edistäminen, sillä ensikieleni on viittomakieli, olen kuurojen vanhempien lapsi. TÄLLÄ HETKELLÄ HAAVEILEN matkasta jonnekin kauas, jos puolisoni ja minun rakkaustarina saavuttaa 20 vuoden rajapyykin, sekä perheenlisäyksestä ihmislapsen muodossa. Pahan skolioosini vuoksi meiltä evättiin lapsettomuushoidot vuonna 2016. Mielestäni se on ristiriitaista, sillä yhtä hyvin ylipaino voi vaikeuttaa oloa, ja sitä paitsi raskaus on minun kohdallani todennäköisesti nopeammin ”hoidettu” mahdollisiin paino-ongelmiin verrattuna. Kuten ehkä jo huomasit, yksi motoistani on: tee sitä mitä rakastat. Minulta kysytään usein, kuinka olen näin sinut itseni kanssa. Uskon, että suurin syy siihen on se, että olen elänyt osana muitakin ihmisiä, en ainoastaan toisten vammaisten kanssa. Minulla on kuitenkin paljon vammaisia ystäviä. Nyt ehkä mietitte, kuka on esikuvani. Vammattomista se on isäni ja vertaisistani esteettömyyden suunnannäyttäjä, edesmennyt ystäväni Kalle Könkkölä. Hänen sitaattiinsa haluankin päättää tämän kirjoituksen, sillä se on myös minun mottoni: ”Usko mahdottomaan. Jonain päivänä se on mahdollista.” Nähdään Blogilinjalla. Esitä rohkeasti kysymyksiä! Bloggamisiin, Taru
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019 Tukilinja 2/2019 31 TUTKIMUSJA KEHITTÄMISAPURAHAT 2019 OLLI JOHANNA, TURKU, 3 000 EUROA (Turun yliopisto, hoitotiede) Tutkimusapuraha monitieteiseen väitöskirjatutkimukseen, joka jakautuu neljään vaiheeseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää vammaisten lasten osallisuutta tukeva hoitotyön malli, jota voidaan soveltaa sekä lastenneurologisessa hoitotyössä että hoitajien koulutuksessa. MESIÄISLEHTO VIRPI, JYVÄSKYLÄ, 3 000 EUROA (Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka) Tutkimusapuraha väitöstutkimukseen, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä vammaisten tyttöjen kokemuksista Tansaniassa liittyen erityisesti seksuaalija lisääntymisterveyteen sekä siihen, miten heidän oikeutensa siinä toteutuvat. Tutkimukseen osallistuu 36 tansanialaista 15–19-vuotiasta vammaista tyttöä. Yksi päätavoitteista on saada tämän haavoittuvimmassa asemassa olevan kansalaisryhmän ääni yhteiskunnassa kuuluviin osallistavien menetelmien kautta. KOIVISTO MAIJA, HELSINKI, 6 000 EUROA (Helsingin yliopisto, sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus) Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimukseen, joka pyrkii selvittämään, miten laajalti kuurojen naisten pakkosterilisointeja ja -abortointeja tehtiin Suomessa vuosina 1935–69 sekä avioliittolain (1929) että steriloimislain (1935) perusteella. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisiin naisiin nämä toimenpiteet tai niiden uhka kohdistuivat ja erityisesti, miten kuuroja naisia on esitelty asiakirjojen ja julkaisujen diskursseissa. Tutkimus pyrkii tuomaan uutta tietoa siitä, miten Suomessa on kohdeltu vähemmistöjä, sekä osallistumaan eettiseen keskusteluun, jossa käsitellään viittomakielisen yhteisön ja lääketieteen paradigman välistä suhdetta. BLACKIE DANIEL, OULU, 3 000 EUROA (Oulun yliopisto) Apuraha tutkimukseen, joka koskee yhden vammaisen miehen elämää teollisen vallankumouksen jälkipuolella, vuosina 1835–1915. Työ valottaa modernin vammaisuusidentiteetin syntyä ja merkitystä aikana, jolloin ”vammaisuudesta” kehittyi sosiaalinen kategoria. Tutkimus pyrkii haastamaan haitallisia stereotypioita, joiden ruokkimat asenteet estävät yhä vammaisten ihmisten täyden osallistumisen yhteiskuntaan. Työn tuloksista kerrotaan yleistajuisesti verkkosivustolla vammaishistoria.fi. JOULUKUU 2018 R.A., TAMPERE Apuraha omakustanteisten opintojen kuluihin kuntoutujalle. Opinnot edistävät hänen työllistymismahdollisuuksiaan ja kuntoutumistaan. J.M., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. Hän tarvitsee tietokonetta opiskeluun ja yhteydenpitoon. A.-E. E., VIITASAARI Videokamera 18-vuotiaalle näkövammaiselle lukiolaiselle, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan elokuva-alaa yliopistoon. Hän harrastaa videokuvausta. J.H., LOUNAIS-SUOMI Tietokone ja monitoimilaite 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta koulutyön ja kirjoittamisen välineeksi. J.H., LOUNAIS-SUOMI Tietokone 10-vuotialle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Tietokone tukee lukuja kirjoitustaidon kehittymistä. K.K., VANTAA Apuraha omakustanteisen omaelämäkertateoksen painokuluihin henkilölle, jolla on oppimisen ja liikkumisen rajoitteita. P.S., PALOKKA Apuraha taidetarvikkeisiin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Hän harrastaa kuvataiteita ja myy teoksiaan. G.S., ESPOO Osa-apuraha sähköpyörätuoli-jalkapallon pelituolin hankintaan ja harrastuskuluihin 18-vuotiaalle lukiolaiselle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän harrastaa lajia maajoukkuetasolla. Kunnan vammaispalvelu osallistuu pelituolin hankintahintaan. Hankintaan on kerätty myös muuta sponsorirahoitusta. V.O., TAIVALKOSKI Metsästysvarusteet 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän harrastaa metsästystä ja kalastusta. A.K., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee sekä lukiossa että media-alan ammatillisissa opinnoissa. S.J., YLÄMAA Tablettitietokone, Gripcase-suojakuori ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavan pelaamisen ja ajanhallinnan välineeksi. R.J., LAPVÄÄRTTI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja kuulokkeet 17-vuotiaalle ammattiopisto-opiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. I.J., KESKI-SUOMI Osa-apuraha valmennuskurssin kuluihin 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on yliopisto-opintoihin hakeutuminen. R.T., VANTAA Älypuhelin äänikirjojen kuuntelun ja itsenäisen liikkumisen apuvälineeksi 17-vuotiaalle näkövammaiselle opiskelijalle. Kunnan vammais-palvelu ei tue hankintaa. A.F., VANTAA Kannettava tietokone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta suomen kielen opiskeluun ja tuleviin ammatillisiin opintoihin. Q.A., HELSINKI Kannettava tietokone, erillinen näppäimistö ja hiiri, kuulokkeet sekä monitoimilaite henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta työskennellessään freelance-tulkkina sekä vapaaehtoistyössä yhdistysaktiivina. K.E., HELSINKI Kannettava tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle, joka opis
Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2018 apurahoja ja apuvälineitä noin 707 000 euron arvosta eli noin 59 000 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea kaikki vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 32 Tukilinja 2/2019 kelee musiikkialaa. Tietokone mahdollistaa alalla kehittymisen ja edistää työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. V.J., HELSINKI Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja tulostin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskeluun, kuntouttavien harjoitusten tekemiseen, asiointiin ja yhteydenpitoon. S.L., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammatillisiin opintoihin. Y.E., JOENSUU Kannettava tietokone ja apuraha oppikirjojen hankintaan kuntoutujalle, joka opiskelee lukiossa. A.K., SATAKUNTA Osa-apuraha auton hankintaan 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee autoa kulkeakseen työpaikalleen. V.S., ESPOO Piirtonäyttö kuntoutujalle, jonka tavoitteena on myydä kuvituksia oman yrityksen kautta. N.A., JYVÄSKYLÄ Radioamatöörilaitteisto henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena hänellä on kuntouttavan harrastuksen aloittaminen. S.J., KAUNIAINEN Kannettava tietokone henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän osallistuu mediatyöpajassa radio-ohjelmien tekemiseen. Tähän hän tarvitsee oman tietokoneen. K.K., HELSINKI Piirtonäyttö graafisen alan opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. T.J., VIHTAVUORI Sähköpiano ja kuulokkeet 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Musiikki on hänelle kuntouttava harrastus. M.V., NUMMENKYLÄ Pöytätietokone kuntoutujalle asioinnin ja valokuvausharrastuksen välineeksi. H.M., MIKKELI Kannettava tietokone, hiiri ja tulostin henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja tiedon saamisen välineeksi. F.E., LAIHIA Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja kuulokkeet 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tablettia läksyjen tekemiseen, oppimispelien pelaamiseen ja äänikirjojen kuunteluun. E.T., LIPERI Apuraha ratsastustuntien kuluihin henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Ratsastus on hänelle kuntouttava harrastus. S.A., MELLILÄ Tablettitietokone kuntoutujalle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän hankkii pientä lisätuloa myymällä käsityötuotteita verkossa. Tietokone on hänelle myös tärkeä asioinnin väline. S.H., HELSINKI Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee polkupyörää voidakseen liikkua vapaammin kuin kuljetuspalvelumatkojen avulla on mahdollista. Kunnan vammaispalvelu ei tue polkupyörähankintaa. M.A., JOENSUU Apuraha kuntosalikorttiin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikunta edistää. A.K., VANTAA Kannettava tietokone, piirtopöytä ja hiiri kuntoutujalle, jonka tavoitteena on päästä työkokeilun kautta opiskelemaan graafista suunnittelua. K.S., JUANKOSKI Kannettava tietokone ja hiiri 6-vuotiaalle esikoululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta kuntouttavien pelien pelaamiseen. J.J., PORI Älypuhelin näkövammaiselle henkilölle yhteydenpidon, asioinnin ja äänikirjojen kuuntelun apuvälineeksi. Hän hyötyy puhelimen ruudunlukuohjelmasta ja sanelu-toiminnosta sekä liikkumista helpottavista sovelluksista. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. J.H., JOENSUU Umpihankihiihdon välineet kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikunta edistää. TAMMIKUU 2019 E.P., LAPPI Kannettava tietokone, erillinen hiiri, kaiuttimet, mikrofoni, monitoimilaite sekä Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 5-vuotiaalle lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Hän tarvitsee tietokonetta kuntouttavaan harjoitteluun ja etäterapian välineeksi. P.B., SEINÄJOKI Tietokone ja musiikin tekemisessä tarvittavat välineet 18-vuotiaalle kuntoutujalle. Musiikin harrastaminen edistää hänen toimintakykyään. L.J., KOTKA Apuraha taulujen kehystämiseen kuntoutujalle, jonka kuvataidetta on ollut esillä useissa näyttelyissä. L.N., LOHJA Kannettava tietokone kuntoutujalle ammatillisten opintojen tueksi. S.N., OULU Apuraha vaatealan pienyrityksen toiminnan käynnistämiseen kuntoutujalle. Apurahalla tuetaan yrityksen markkinointi ja työvälineiden hankintaa. Kela on myöntänyt yrittäjälle elinkeinotukea.
R IS T IK K O 2 /2 19 / R IS T IK O N LA AT I: Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko toukokuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko tai ratkaisulause postitetaan osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse: toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 2/2019 ratkaisu löytyy lehdestä 3/2019. Ristikon 1/2019 palkkion sai Maarit Alitalo Merikarvialta. Kiitos kaikille osallistujille! R IS T IK O N 1/ 20 19 R A TK A IS U ”Minulle ristikko oli tarpeeksi haastava, en ratko ristikoita kovin paljon.” Tuula Vanhala, Orimattila ”Jälleen mukavasti haastetta! Tytti Wessman, Vaasa ”Ristikko oli tällä kertaa melko nopeasti ratkaistu. Ei suurempaa pähkäilyä, vaan ratkesi yhdellä istumisella.” Virve Rissanen, Vuolijoki Tukilinja 2/2019 33
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 2/2019 P.L., KUOPIO Kannettava tietokone ja älypuhelin kuntoutujalle, joka tekee keikkatyötä freelance-kääntäjänä. Välineistä on hyötyä valokuvausharrastuksessa, kielten opiskelussa sekä asioinnissa ja yhteydenpidossa. J.R. Osa-apuraha auton hankintaan kuntoutujalle, joka tekee dj-keikkoja. Hän tarvitsee autoa äänentoistolaitteiden kuljettamiseen keikkapaikoille. P.J., HYVINKÄÄ Järjestelmäkamera ja piirtopöytä 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka suorittaa ammatillisia opintoja. A.J., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. E.L., NAANTALI Melontaharrastuksen välineitä henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Melonta on hänelle pitkäaikainen harrastus, joka edistää toimintakykyä. M.A., VANTAA Kannettava tietokone 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta läksyjen tekemiseen ja kielellisesti kuntouttavan Ekapelin pelaamiseen. N.H., KOUVOLA Tablettitetokone, näppäimistöllinen suojakuori ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavan pelaamisen ja kirjoittamisen välineeksi. L.J., ÄÄNEKOSKI Osa-apuraha joogaopettajakoulutuksen kuluihin näkövammaiselle henkilölle, jonka tavoitteena on saada lisätuloja joogatuntien ohjaamisesta. J.J., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee graafista suunnittelua. S.T., SUONENJOKI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuntoutujalle, jonka toimintakykyä hevosharrastus edistää. A.R., HELSINKI Kannettava tietokone ja apuraha omakustanteisiin kirjoittajaopintoihin kuntoutujalle, jolle kirjoittaminen on pitkäaikainen harrastus. L.N., NOORMARKKU Apuraha kuntosalikorttiin 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Liikunta edistää hänen toimintakykyään. U. R., LOHJA Kannettava tietokone 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta läksyjen tekemiseen, äänikirjojen kuunteluun, yhteydenpitoon ja pelaamiseen. H.O., ORIVESI Apuraha musiikkiopiston lukuvuosimaksuun 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Soittoharrastus edistää hänen toimintakykyään. A.S., OULU Osa-apuraha peräpyörän hankintaan 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen ja liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee peräpyörän, koska itsenäinen pyöräily ei enää onnistu. Peräpyörää ei ole mahdollista saada lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä eikä kunnan vammaispalvelu tue hankintaa. H.L., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. H.J., KUOPIO Kannettava tietokone, tulostin ja apuraha opiskelumatkoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. H.V., HELSINKI Kannettava tietokone ja ompelukone kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. Hän tarvitsee välineitä opiskeluun ja ompeluharrastukseen. E.E., HELSINKI Osa-apuraha omakustanteisten opintojen koulutusmaksuun kuntoutujalle, jonka työllistymismahdollisuuksia kouluttautuminen uudelle alalle edistää. H.H., HELSINKI Tablettitietokone, suojakuori ja kuulokkeet 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia ammatillisiin opintoihin sekä musiikin ja radion kuunteluun. J.S., HUITTINEN Kannettava tietokone 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta koulutyön ja yhteydenpidon välineeksi. V.O., NAANTALI Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on puheen tuoton ja oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavaan harjoitteluun ja koulutyön välineeksi. J.H., TAMPERE Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka bloggaa harrastuksestaan ja kokemusasiantuntijan työstä. M.H., HELSINKI Digitaalipiano ja mikrofoni 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee kansanopistossa. Tavoitteena on hakeutua musiikin alan ammattiopintoihin ja sitä kautta työelämään. L.T., LITTOINEN Osa-apuraha polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa pyöräilyä ja käy osa-aikatyössä. R.N., PORI Apuraha kuntosalimaksuihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattioppilaitoksessa. Liikunta tukee hänen kuntoutumistaan ja opiskeluvalmiuksiaan. J.L., HELSINKI Tietokone ja värilasertulostin kuntoutujalle tietotekniikkataitojen ylläpitämiseen, asiointiin ja yhteydenpitoon. Hän tarvitsee tietokonetta myös valokuvausharrastuksessaan. K.R., TAMPERE Tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan media-assistentti. Hän harrastaa valokuvausta ja tavoitteena on tälle alalle työllistyminen. L.K., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone, hiiri, tulostin, kaiuttimet ja kuulokkeet kuntoutujalle, joka tekee vapaa
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. Loput joulu–tammikuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi Tukilinja 2/2019 35 ehtoistyötä yhdistyksessä. Hän tarvitsee tietokonetta töiden hakemiseen, asiointiin, yhteydenpitoon ja musiikin kuunteluun. V.J., TAMPERE Äänentoistolaitteet ja mikrofoni kuntoutujalle, joka harrastaa stand up -komiikkaa. J.H., OULU Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle valokuvausharrastuksen, asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. M.L. Apuraha jousiammuntavälineiden hankintaan henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän harrastaa jousiammuntaa SM-tasolla. T.M., ITÄ-SUOMI Apuraha maalaustarvikkeisiin henkilölle, jolla on kuuloja näkövamma. Kuvataide on hänelle pitkäaikainen harrastus. T.L., KESKI-SUOMI Ompelukone ja musiikkiharrastuksen välineet kuntoutujalle, joka harrastaa käsitöiden tekemistä, pianon soittamista ja laulamista. K.J., HELSINKI Digitaalipiano kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekemistä. Ä. S., TURKU Kannettava tietokone, hiiri, tulostin sekä apuraha käsityöharrastukseen henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asiointiin ja harrastustoiminnan välineeksi. Käsityöt ja askartelu ovat hänelle kuntouttavia harrastuksia. A.H., HELSINKI Digitaalipiano kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen, kuntouttava harrastus. M.H., HELSINKI Apuraha piirustuskurssin kurssimaksuun sekä taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle kuvataide on pitkäaikainen harrastus. T.T., LAPPI Kannettava tietokone, polkupyörä ja ompelukone kuntoutujalle, jonka sairaus rajoittaa kodin ulkopuolella liikkumista ja toimimista. Tietokonetta hän tarvitsee asiointiin ja yhteydenpitoon, pyörällä voi tehdä asiointimatkat. Ompelukone mahdollistaa hänelle käsityöharrastuksen jatkamisen. J.J., LAHTI Apuraha liikuntavälineisiin 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikunta edistää. P.S., LAHTI Apuraha sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kuluihin henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. H.T., MIKKELI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta ammattitaidon ylläpitämiseen. Se tukee myös hänen toimintaansa potilasyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja kokemusasiantuntijana.
<< AKL Posti Oy << netään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Huolehdimme siitä, että tuki vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2018 Tukilinja-lehden tuotolla myönnettiin apurahoja noin 10,8 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2018 tukea myönnettiin noin 59 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja apurahoja voi hakea ympäri vuoden. Henkilökohtaisia apurahoja voi hakea vammatai sairauslajista riippumatta henkilö, jolle jokin vamma, fyysinen / psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja hakijan mahdollisesti tarvitsemien yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Apurahat myönOHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä osio Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä. HENKILÖKOHTAISET APURAHAT apurahat@tukilinja.fi 09 415 515 08 (arkisin klo 9–14) YHTEISÖJA YHTEISTYÖAPURAHAT yhteisoapurahat@tukilinja.fi 09 415 515 10 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ: it-tukiluuri@tukilinja.fi 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT STARTTISTIPENDIT HAUSSA TUKILINJA TUKEE LIIKUNTAA Startti-stipendeillä. Vuonna 2015 Tukilinja ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry käynnistivät Starttistipendijärjestelmän, jolla madalletaan kynnystä vammaisurheilun ja -liikunnan harrastamiseen. Stipendejä jaetaan noin 80 vuosittain, ja niitä voivat hakea sekä henkilöt että yhteisöt. ETUSIJALLA STIPENDIN SAAJINA ovat toimintarajoitteiset, innokkaat liikunnan harrastajat, urheilu-uralle tähtäävät nuoret sekä seurat, joilta puuttuvat riittävät resurssit vammaisliikuntaan. Stipendejä ei ole tarkoitettu kansainvälisen tason huippu-urheilun kuluihin eikä seuran peruskuluihin. STARTTI-STIPENDIEN SUURUUS on enintään 500 euroa/yksilöhakija ja 1000 euroa/yhteisöhakija. Stipendit rahoittaa Tukilinja-lehti. Hakemukset tehdään VAU:n nettisivuilta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat vuosittain 30.4. ja 31.10. mennessä. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi – Apurahat – Hakuohjeet. Haku auki liikkun nan iloon!