TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 2 / HUHTI–TOUKOKUU 2021 INFLUENSSERI puhuu muidenkin puolesta s. 8 ja 12 VAMMAISTEN TYÖMARKKINAT MULLISTUVAT S. 6–7 INSPIRAATIOPORNO – mitä se on? s. 14 HYVÄN MIELEN PELIT tarvitsevat hyviä tekijöitä s. 18
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 25. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 Paino: Arkmedia Oy. Kansikuva: Vesa-Matti Väärä s. 18 Hyvän mielen pelit Pelija media-alan taidot haltuun kunnon laitteilla. s. 22 Bocciaa vesipulloilla Mahdia Konashar sai Tukilinjalta bocciapallot. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä: Tarjolla seksuaalineuvontaa ja markkinointikurssi. s. 24 Tukipointti Nettiturvallisuuden ABC. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja joulukuussa 2020– helmikuussa 2021. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2021 22 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Amanda Gorman ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Valtion leipiin? Vammaisia työllistävät pian valtion koordinoimat välityömarkkinat. s. 7 7 kysymystä välityömarkkinamallista Vastaajana Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä. s. 12 Vammaisaktivismi siirtyi someen Nuoret vaikuttajat löytää nyt Instasta, TikTokista ja YouTubesta. s. 14 Inspiraatioporno Säälittävät sankarit myyvät hyvin. s. 23 Opiskelupaikka kaikille Miten käy erityisoppilaiden? IHMISET s. 11 Tulilinjalla Anni Kyröläisen lumiset mietteet. s. 30 Blogilinjalla Vierasbloggarina opiskelija Ilari Kousa. TUKIKOHTEET s. 8 Katariina Räikkönen – influensseri Tukilinja tuki somevaikuttamista videolaitteistolla. s. 16 Jousella ampumisen taito Sini Myllymäki sai kilpajousen. Mahdia sai pelipallot!! Käy tämä näink in! 65 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 2/2021
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.6.2021 Vammaisille ihmisille tehdään nyt tilaa sekä työntekijöinä että sisällöissä fiktiivisinä henkilöinä. Arvot muuttuvat, työelämä seuraa VAMMAISETUUKSIA SAA noin 7 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Tilastoa siitä, moniko heistä on työsuhteessa, ei ole mutta eri arvioiden mukaan luku on noin 17 prosenttia. Kansainvälisistä vertailuista tiedetään, että osuus voisi olla moninkertainen. Syyt ovat rakenteelliset. Yksi paikalleen jämähtäneistä rakenteista on se, että jo hyvin alhaisen tulorajan ylittävät tulot voivat lopettaa eläke-etuudet, vaikka työtulolla ei tulisi toimeen. Niinpä kehitysvammaiset on ohjattu tekemään töitä ilmaiseksi. Toinen jämähtänyt rakenne ovat asenteet. Palkkatöihin tähtäävät vammaiset kohtaavat innostavien ammattiopintojen jälkeen hiljaisen asennemuurin, jossa kutsua työhaastatteluun ei tule. Osaamisesta viis – heistä kun oletetaan koituvan kuluja ja vaivaa työpaikalla. ONGELMAT ON kuitenkin jo ratkaistu: Pyörätuolin käyttäjä pääsee töihin vammaispalvelun maksamalla kyydillä. Kuuro työntekijä saa töihin tulkin Kelan kustannuksella. Näkövammainen voi käyttää tietokonetta puhesovelluksella ja työolojen muutoksiin saa korvauksen järjestelytuesta. Osallisuutta parantamaan ryhtyy nyt myös valtio-omisteinen välityönantaja, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden aikana (s. 6–7). Se ei kuitenkaan ratkaise kuin vaikeimmin työllistettävien tilanteen, muut lähettävät edelleen työhakemuksia avoimilla työmarkkinoilla. Kutsu heidät edes haastatteluun! Yhteiskunta voi muuttua nopeastikin. Yksi osoitus siitä on se, miten ketterästi yhteiskunnallinen vaikuttaminen siirtyi someen. Toinen murros tapahtuu parhaillaan tvja elokuva-alalla, jossa isot toimijat ovat kääntämässä kelkkaansa. Monimuotoisuus hyväksytään nyt kehityksen suunnaksi, ja vammaisille ihmisille tehdään tilaa sekä työntekijöinä että sisällöissä fiktiivisinä henkilöinä (s. 4–5 ja 14). ESITTELEMME LEHDESSÄ tietysti myös Tukilinjan apurahan saajia, joissa näkyy sama ajan muutoshenki. Hyvän mielen pelit (s. 18) harjaannuttavat kuntoutujia työskentelemään peleissä ja uusmediassa. Katariina Räikkönen on puolestaan jo 19-vuotiaana tehokas vammaisvaikuttaja YouTube-kanavineen (s. 8). Hienoa, että nuori polvi astuu esiin ja näyttää kyntensä! Me olemme huoltojoukoissa mukana kannustamassa. Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi Tukilinja 2/2021 3
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja 4 Tukilinja 2/2021 ENBUSKE KERTOI SAIRAUDESTAAN Suomen tunnetuimpiin toimittajiin kuuluva Tuomas Enbuske on jo aiemmin kertonut olevansa sairauslomalla masennuksen vuoksi. Tilanteen tausta selvisi helmikuussa Mikko Kuoppalan podcastissa Pyhimys – elämän tarkoitus: Enbuskella on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen kehityshäiriö Aspergerin oireyhtymä. Sille tyypillinen yksinäisyyteen vetäytyminen ja ”oman pään sisällä eläminen” on aiheuttanut hänelle kuormittavia sopeutumisvaikeuksia, kun on pitänyt taas palata ihmisten ilmoille. ”Nyt kun sain diagnoosin, se on mulle ihan itsestään selvää. Se on auttanut mua tosi paljon ymmärtämään, että miksi mä oon sellainen kun mä oon”, Enbuske kertoo. Vammaisia ruutuun Netflix ilmoitti maaliskuun alussa lisäävänsä vammaisten, sukupuolivähemmistöjen ja rodullistettujen ihmisten edustusta sisällöntuotannossaan. Inkluusiota painotetaan paitsi roolihenkilöissä, myös rekrytoinnissa. Sitoumuksen erityisryhmien paremmasta sisällyttämisestä toimintaansa ovat tehneet jo amerikkalaiset tv-yhtiöt CBS ja NBCUniversal sekä brittiläinen BBC. CBS aloitti sitoumukset vuonna 2019 lupaamalla heijastaa maailmaa autenttisemmin ja lisäämällä vammaisten työmahdollisuuksia. NBC seurasi tammikuussa 2021 luvaten myös ottaa kaikkiin koe-esiintymisiinsä jatkossa myös vammaisia näyttelijöitä. Koe-esiintymisistä saatu harjaantuneisuus edistää vammaisten näyttelijöiden mukaan jo sinällään heidän työllistymistään. Ruderman Family Foundation, joka vaatii tv-alalta inkluusiota, kertoo että amerikkalaisten mediasisältöjen vammaisroolien näyttelijöistä on ei-vammaisia yhä 80 prosenttia. Tv-sarjojen vakiohahmoista vammaisroolien osuus on kuitenkin jo noussut 3,1 prosentista ennätykselliseen 3,5 prosenttiin. Oheinen kuva on sarjasta Ramy, joka nähdään Suomessa Elisa Viaplayssä. Näyttelijä asennekasvattajana Tv-sarjassa Breaking Bad vaikeasti cp-vammaista teinipoikaa esittävä R.J. Mitte, 22, on itsekin lievästi cp-vammainen. Hän käveli pikkulapsena varpaillaan, mutta sai vasta 3-vuotiaana cp-diagnoosin. Vamman vaikutukset eivät kuntoutuksen ja urheiluharrastusten ansiosta enää juurikaan näy hänen liikkumisessaan tai puheessaan, mutta kouluikäisenä hän sai niiden vuoksi osakseen raakaa, mm. käden murtumiseen johtanutta kiusaamista. Tiivis kuntoutus toi sisua ja karatetreenit itseluottamusta, jotka auttoivat Mitteä kohtaamaan kiusaajat. Nyt hän toimii julkisena kasvona kiusaamisen vastaisissa kampanjoissa ja kertoo olevansa ylpeä siitä, mitä vamma on hänelle opettanut. SIGNAMARKIN KUULUMISET Kuuro räppäri Signmark eli Marko Vuorenheimo vieraili Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa 26.1. kertomassa pitkän tauon jälkeen julkaisemastaan singlestään Helsinki, jossa hän kuvailee nostalgisesti kotikaupunkiaan. Vuorenheimo tunnetaan myös viittomakielen puolestapuhujana. Ohjelmassa hän kertoi siitä ylimääräisestä säädöstä, jota helpolta näyttävä viittomakielen tulkin käyttö tälläkin kerralla vaati: Kun haastatteluaika vaihtui, ei aika tulkille enää sopinutkaan. Naistulkkia Vuorenheimo ei halunnut äänenään käyttää, joten säätö jatkui ja jatkui, kunnes uusi tulkki lopulta löytyi. VALE-ROKOTETIETO POISTETAAN Suomessakin rokotevastainen kansanliike levittää edelleen mm. moneen kertaa tutkimustiedolla kumottuja väitteitä, joiden mukaan MPR-rokote eli ns. kolmosrokote voisi johtaa lapsen autismiin. Facebook päätti helmikuussa poistaa kaiken rokotteisiin liittyvän harhaanjohtavan sisällön sekä Facebookista että Instagramista. Valetiedon toistuva levittäminen voi nyt johtaa sometilin poistamiseen. Kampanjan kerrotaan kestävän koronaepidemian ajan. Sillä tuetaan pandemian torjunnassa tärkeää rokotteiden ottamista.
PROTESTEJA PROTESTI NÄYTTELIJÄVALINNASTA Amerikkalainen kuurojen yhteisö ja sitä tukevat Hollywood-ammattilaiset paheksuvat Hollywood Reporter -lehden mukaan CBS:n tuottaman tv-sarjan The Stand näyttelijänvalintaa. Henry Zaga esittää sarjassa kuuroa henkilöhahmoa Nick Androsia. Syynä paheksuntaan ei ole Zagan sinänsä kiitelty roolisuoritus vaan se, ettei roolin koe-esiintymiseen kutsuttu ainoatakaan kuuroa, viittomakielistä näyttelijää, vaikka sopivia olisi ollut tarjolla. Protestin hashtagina on #StandAgainsttheStand. VAROITUS MUSIC -ELOKUVAAN Australialaisen muusikon Sian ohjaama elokuva Music on saanut kritiikkiä haitallisten stereotypioiden levittämisestä. Sen autistista päähenkilöä esittää tanssija Maddie Ziegler (kuvassa) jolla ei ole mitään kokemusta autismin kirjosta. Elokuvan teossa ei myöskään käytetty autismin asiantuntemusta. Kun Music valittiin helmikuussa Golden Globe -ehdokkaaksi (elokuvana ja Kate Hudsonin roolityöstä), Sia taipui lisäämään alkuteksteihin varoituksen, ettei elokuva suosittele pakkokeinojen käyttöä autistisiin ihmisiin. Yksi protestoijista on suomalainen Harvard-opiskelija Rosanna Kataja, joka elokuvan nähtyään käynnisti ystävänsä kanssa adressin sen palkitsemista vastaan change.org-sivustolla (HS 21.2.2021). Adressin mukaan autismia käytetään elokuvassa lähinnä ”inspiraatiopornona”. Katajan veli on autismin kirjolla. Tukilinja 2/2021 5 Amanda Gorman ihastuttaa Runoilija Amanda Gorman, 23, tuli suuren yleisön tietoisuuteen esittämällä presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa lavarunonsa The Hill We Climb. Siinä yhdistyvät taitavasti lausuttu spoken word -runoperinne, innostavat ajatukset amerikkalaisuudesta sekä kokemus vähemmistöön kuulumisesta. Suosiota ei ole haitannut myöskään nuoren esiintyjän näyttävä esiintymistapa. Tv-katsojat ympäri maailmaa ja silmäätekevät Lady Gagasta Michelle Obamaan ovatkin ihastelleet karismaattista puheenvuoroa. Gormanista muistetaan usein kertoa, että hän kärsi lapsena puhevaikeuksista ja sai puheterapiaa. Vammaisjärjestöjen ja aktivistien mukaan runoilijan menestystä ei kuitenkaan tulisi supistaa ”inspiraatioksi” muille eikä puhua vamman ”voittamisesta”. Gorman on päinvastoin kertonut saaneensa motivaation kirjallisen ilmaisun harjoittelemiseen juuri puhevaikeuksistaan: ”Harjoittelun kautta minusta tuli todella hyvä lukemaan ja kirjoittamaan.” Gormanilta ilmestyy tämän vuoden aikana suomeksi kaksi runoteosta, joiden kääntäjää ei ole vielä valittu. Gorman toivoo, että kääntäjät jakavat hänen yhteiskunnallisen arvomaailmansa, mutta monissa maissa tämä on jo kärjistetty tarkoittamaan, että kääntäjän tulisi olla nuori, musta naisrunoilija. 45 Sarjakuvia keksinnöistä Suomen Britannianja Irlannin-instituutti on julkaissut 30-vuotispäivänsä kunniaksi teoksen Tasa-arvoinen tulevaisuus, joka kertoo erilaisista suomalaisista, brittiläisistä ja irlantilaisista tasa-arvokeksinnöistä. Kirja itsessäänkin on innovaatio: se kertoo sosiaalisista innovaatioista sarjakuvan keinoin! Piirrosjäljestä vastaavat eturivin tekijät, kuten suomalainen Maria Björklund. Suomalaisena innovaationa esitellään esimerkiksi Pertin valinta -sekatavarakauppa, joka työllistää punkbändi Pertti Kurikan nimipäivien entisiä jäseniä. Muutkin keksinnöt ovat tutustumisen arvoisia. Kirjan voi ladata pdf-muodossa ilmaiseksi instituutin sivuilta (www.fininst.uk/ events). VALTIONEUVOSTO PALKITTIIN Kuurojen Liitto ry myönsi viittomakielen päivänä 12. helmikuuta Vuoden viittomakieliteko 2020 -tunnustuspalkinnon valtioneuvoston kanslialle. Viime vuoden maaliskuusta alkaen hallituksen tiedotustilaisuuksissa nähtiin nimittäin vihdoinkin tuo suuresta maailmasta tuttu uutisnäky: ministeri kertoo, miten poikkeustilanteessa toimitaan, ja vieressä sama asia viitotaan. Valtioneuvoston esimerkin voimasta sama tulkkauskäytäntö on sen jälkeen nähty myös muiden viranomaisten tiedotustilaisuuksissa. ELOKUVAHELMI Vammaisesta tubettajasta Pekka ”Uncle Sam Patriot” Luodeslammesta on Australiassa juuri valmistumassa pitkä elokuva We Don’t Say Retard Anymore , jonka traileri löytyy jo YouTubesta. Luodeslammen Y-mieshahmo, naispuoliset fanit ja Guinnes-ennätys innoittivat itsekin Guinness-ennätyksen saanutta ohjaajaa Tez Frostia elokuvaprojektiin etärakkaudesta, joka on toteutettu etäyhteyksin. Mukana ovat Luodeslammen lisäksi suomalaiset ammattipainijat Michael ”Starbuck” Majalahti ja Stark Adder – sekä tietenkin fanit.
Valtion leipiin? TEM:n suunnittelema välityömarkkinayhtiö lupaa Ruotsin Samhall-valtionyhtiön tavoin luoda työpaikkoja osatyökykyisille. Liiketoimintamalli ja rahoitus ovat vielä auki. Vammaispalvelu mukaan Järjestöt ovat antaneet mallin suunnitteluun lausuntonsa. Vammaisfoorumi on painottanut, että kehittämisessä tulisi ottaa huomioon myös alalla aiemmin tehty kehittämistyö ja työpankkikokeilun kohtaamat haasteet, joista suurin oli rahoitus. ”Tärkeää on mallin pilotointi. Sitten nähdään, miten se istuu nykyiseen palvelujärjestelmään. Työkyky ja valmennus tulisi pitää keskiössä”, sanoo työllistymisen asiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta. Hän painottaa suunnittelemaan erityisen huolellisesti vaiheen, jossa TE-toimisto valitsee uuteen “Samhalliin” lähetettävät työnhakijat. ”Kunnan vammaispalvelun mukaan ottaminen valintaprosessiin olisi tärkeää. Sieltä pitäisi olla suora yhteys TE-toimistoon.” Simo Klemin huolena on se, miten kehitysvammaiset ihmiset pääsevät tähän toimintaan mukaan. “Nyt useimmat kehitysvammaiset henkilöt ovat palkattomassa työtoiminnassa, mutta moni heistä on potentiaalinen palkkatyöntekijä”, Simo Klem painottaa. Tähän potentiaaliin kuuluu eri arvioiden mukaan 3000–6000 henkilöä. Jos “Samhall” ohjaa kehitysvammaisetkin mukaan toimintaansa, Klem uskoo suurimman osan heistä työllistyvän. Tehokkainta tukea työkyvylle olisi hänen mukaansa henkilökohtainen rinnalla kulkeminen, johon kuuluu vahva tuki myös työllistymisen jälkeen. Oikeat toimialat Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg on myös ollut mallin kehittämisessä kuultavana. Hänen mukaansa TEM:n pöydällä ovat nyt julkisten hankintojen avulla työllistäminen, aktiiviset työvoimapalvelut, työllisyyden kuntakokeilu ja työkykyohjelma. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että suunnittelussa hyödynnettäisiin alalla jo luodut osatyökykyisten työllistymisväylät ja kehitystyö. Toinen tärkeä asia on löytää uudelle “Samhallille” oikeat liiketoiminnan alat. “Toimialoja, joille osatyökykyiset voisivat päästä töihin, ovat luontevimmin ne, joissa työvoiman tarve kasvaa ja joissa on tarjolla monenlaisia tehtäviä eri osaamisen ja työkyvyn tasoille. Tällaisia aloja ovat erityisesti yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttö eli kiertotalous sekä hoiva-ala ja osittain siivouspalvelut”, Lindberg linjaa. Ongelmana on se, että työllistettävä kohderyhmä on varsin heterogeeninen. ”Tulkintani mukaan siihen voisivat kuulua kaikki osatyökykyiset, jotka tarvitsevat palvelupanosta ja tukea työhön ohjauksessa.” Yritysmallin valinta Yksi vaihtoehto liiketoimintamalliksi on valtion perustama uusi yhtiö. Toinen voisi olla se, että valtio ostaa toimivan yrityksen tai liiketoiminnan – tai useamman, ja fuusioi ne. Se tarkoittaisi nykyisen välityömarkkinan pohjalle rakentamista. Ruotsin Samhall syntyi siitä, että 350 työkeskusta otettiin valtion omistukseen ja yhdistettiin. Mallin rahoitus on vielä auki, mutta palkkatuen käyttö on siinä varmasti tärkeää. “Pelkästään yhteiskunnan tukien varaan liiketoimintaa ei kuitenkaan voi rakentaa. Sen pitää olla kannattavaa”, Lindberg muistuttaa. ”On laskettu, että yhden työpaikan luominen maksaisi vuosittain 25 000 euroa. Vertailu siihen, miten paljon tulisivat maksamaan ei-työllistetyn sosiaalikulut, eläkkeet ja sairauskulut, on vaikeaa. Tästä tarvitaan lisää tutkimusta.” ”Jos malli saadaan toimimaan, työllisyysvaikutus voi jo pelkästään kiertotalouden alalla olla 30 000 työllistynyttä osatyökykyistä, mikä on ollut hallituksen tavoitteena. Samalla edistetään jokaisen oikeutta työhön ja hyvinvointiin.” TEKSTI Sari Heino-Holopainen PERUSTEILLA OLEVASTA “Suomen Samhallista” on tarkoitus tulla liiketoimintaperiaatteella toimiva valtiollinen työnantaja, jonka kohderyhmänä ovat vaikeimmin työllistettävät, osatyökykyiset työnhakijat. Heihin kuuluvat myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, työhaluiset henkilöt. Mallia pilotoidaan jo tänä vuonna ja toiminnan on tarkoitus alkaa vuoden 2022 aikana. Mallia suunnitellaan nyt TEM:ssä tullin pääjohtajan Hannu Mäkisen tekemän selvityksen pohjalta. Toimijan virallisesta luonteesta (esim. onko se yhtiö) ei ole vielä tietoa, joten kutsutaan sitä tässä “Samhalliksi”. Toiminta tulee jakautumaan palveluja liiketoimintaan. TE-toimisto valitsee osatyökykyiset henkilöt ensin palvelutoimintoon, joka kartoittaa hakijan työkyvyn sekä tuen ja kuntoutuksen tarpeen. Liiketoimintapuolen tehtävänä on etsiä hänelle sopiva työ ja palkata hänet. “Samhall” voi toimia myös välityönantajana, jonka kautta siirrytään avoimien työmarkkinoiden töihin. Työpaikkoja on tarkoitus luoda etenkin kierrätykseen ja siivoukseen. (Kuva: Vesa Linna) 6 Tukilinja 2/2021 YHTEISKUNTA Työllisyysvaikutus voi jo pelkästään kiertotalouden alalla olla 30 000 työllistynyttä osatyökykyistä.
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Kuntoutussäätiö Kentän ääntä jatkokehittelyyn Kysyimme Kuntoutussäätiön tutkimustoiminnasta vastaavalta johtajalta Riikka Shemeikalta, miten hallituksen kaavailema välityömarkkinamalli vastaa osatyökykyisten työllistämistarpeisiin. 1. Millaisille osatyökykyisille työnhakijoille valtiollinen välityönantaja sopii mielestänne parhaiten? ”Selvityshenkilö Hannu Mäkisen esittämä Suomen malli soveltuu niille vaikeimmin työllistyville henkilöille, joille nykyisin käytössä olevat, työllistymistä tukevat keinot eivät riitä.” 2. Välityönantajamalli tarjoaa työllistyjille sekä palkkaa että tukipalveluita. Miten uskot nykyisten moninaisten kuntoutuspalvelujen nivoutuvan malliin? ”On tarkoituksenmukaista, että tuleva malli rakentuu nykyisten palvelujen varaan niitä täydentäen. Tämä koskee myös kuntoutuspalveluja. Malli voi parhaimmillaan tukea oikea-aikaista ohjausta tarpeen mukaisiin kuntoutuspalveluihin.” 3. TE-toimiston on tarkoitus valita välityöyritykseen työllistettävät niistä, jotka sinne haluavat. Voisiko tässä tehdä yhteistyötä kuntouttavien palvelujen kanssa? ”TE-toimisto tavoittaa suuren määrän osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoita, ajankohdasta riippuen heitä on ollut rekisterissä noin 30 000. Osa heistä todennäköisesti soveltuu tähän toimintaan mukaan otettavaksi.” ”On kuitenkin suuri määrä osatyökykyisiä henkilöitä, joita TE-palvelut eivät tavoita. Heidän tavoittamisessaan voisi tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntouttavien palveluiden kanssa, jotta heilläkin on mahdollisuus päästä mukaan toimintaan.” 4. Miten mallia tulisi mielestänne kehittää, jotta palvelu ja tuki olisi yksilöllistä ja osuisi oikeaan ajankohtaan? ”Tärkeää olisi ajoissa tapahtuva tuen tarpeen huomaaminen ja sen laadun ammattitaitoinen arviointi. Kannattaa hyödyntää olemassa olevaa asiantuntemusta ja kasvattaa uutta mm. täydennyskoulutuksilla. Mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistamista kannattaa kehittää.” ”Kuntoutuksen moniammatilliset työryhmät osaavat arvioida tuen tarvetta ja suunnitella sen toteutusta, ja työkykykoordinaattorit tuntevat palvelujärjestelmän. Ammattitaitoa on myös kolmannen sektorin toimijoilla, kuten järjestöillä ja säätiöillä, samoin kuin kuntoutusalan yrityksillä. Tärkeää olisi valjastaa kaikki osaajat tehokkaasti mukaan.” 5. Onko vaarana, että valtiollinen yritys muodostuisi turvallisena työnantajana loppusijoituspaikaksi siihen työllistyville? Näin luotaisiin kaksi erillistä työmarkkinaa. ”Tähän riskiin kiinnittivät huomiota monet kolmannen sektorin toimijat, ja riski on olemassa. Malli tulee muotoilla sellaiseksi, että se aidosti tukee osatyökykyisten henkilöiden työvalmiuksien kehittymistä ja siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä tavoite on myös kirjattu malliin. 6. Mäkisen selvityksen mukaan osatyökykyisten ihmisten palvelutarve jää monesti tunnistamatta eivätkä palvelut ole työelämälähtöisiä. Korjaako uusi malli ongelman? ”Parhaimmillaan mallin avulla päästään eteenpäin näiden ongelmien ratkaisemisessa.” 7. Missä olisi vielä korjaamisen varaa ja mikä on mallissa tervetullutta? ”Mallissa kannattaa hyödyntää tietoa siitä, millaiset toimenpiteet on tutkimuksissa todettu osatyökykyisten työllistymistä tukeviksi. Tärkeää olisi myös, ettei luotaisi kaksia erillisiä työmarkkinoita, samoin kuin se, että ei korvattaisi olemassa olevia, toimivia osatyökykyisten työllistymisen tukikeinoja vaan panostettaisiin niihin jatkossakin.” ”Hyvää on se, että malli kohdistuu kaikkein vaikeimmin työllistyviin, sekä se, että siinä kiinnitetään huomiota avoimille työmarkkinoille työllistymiseen ja työsopimusten mukaiseen palkkatasoon. Mallia muotoiltaessa on kuultu myös kolmatta sektoria, ja tätä olisi tärkeä jatkaa.” ”Tervetullutta on ehdottomasti se, että asiaan kiinnitetään nyt näin vahvasti huomiota, etsitään uusia keinoja ja ollaan valmiita tekemään suuriakin ratkaisuja.” Tärkeää olisi, ettei luotaisi kaksia työmarkkinoita. Tukilinja 2/2021 7 Riikka Shemeikka Johtaja, tutkimus ja kokeilut Kuntoutussäätiö
Tukilinja 2/2021 9 INFLUENSSERI = Henkilö, joka vaikuttaa toimimalla sosiaalisen median kanavilla. TOURETTEN OIREYHTYMÄ = Neuropsykiatrinen oireyhtymä, joka alkaa yleensä lapsena ja esiintyy eriasteisena. TIC = Nykimisoire. Toistuva liike, äännähdys tai lause. VAIKUTTAMISTA VIDEOILLA K atariina Räikkönen, 19, on nuori vaikuttaja, joka on YouTubessa kertonut jo kymmenilletuhansille ihmisille Touretten oireyhtymästään. Räikkönen toivoo voivansa videoillaan lisätä ihmisten tietämystä ja sen kautta ymmärrystä. Hän haastattelee videoillaan myös muita ihmisiä, joilla on sairauksia tai diagnooseja, koska haluaa tarjota heille kanavan, jossa he voivat tuoda äänensä ja ajatuksensa esille. Sipuli on pahaa Otan videopuhelun Turun Aurassa asumisyksikössä asuvalle Räikköselle. Puheluun vastaa miellyttävän oloinen ja asiallinen nuori nainen. Ensimmäiseksi hän kertoo, kuinka iloinen hän on Tukilinjan apurahasta: ”Sain apurahan videokameran lisäksi kuvausvaloon, mikrofoniin ja kameran jalustaan. Voin nyt laittaa verkkoon laadukkaampia videoita, joilla pystyy vaikuttamaan paremmin.” Innostuksen myötä Räikkönen uskoo videoidensa määrän tästä vielä kasvavan. Hän on myös alkanut opiskella itsenäisesti kuvaamista ja editointia. ”Tekemällä itse oppii, mutta olen saanut apuakin.” Keskustelumme edetessä kuulen asiallisen puheen keskeltä lauseen ”sipuli on pahaa”. Se ei häiritse, kun tietää, mistä on kyse: tic-oireesta. Sairastuminen teininä Räikkönen ei halua peitellä Touretten syndroomaan kuuluvia nykimisja ääntelyoireitaan vaan haluaa päinvastoin antaa omalle ja muillekin sairauksille kasvot. Eräällä videollaan, jossa hän vastaa seuraajiensa kysymyksiin, hän kertoo, että hänen yleisin ticinsä ”sipuli on pahaa” syntyi niin, että ensin ticissä oli sana ”ripuli”, mutta äiti käänsi sen sipuliksi. Katariina Räikkösen omat oireet alkoivat 16-vuotiaana. ”Heti alussa lääkäri epäili Touretten syndroomaa, vaikka myös stressiä ja maailmantuskaa epäiltiin oireiden aiheuttajaksi. Lisäksi minulla todettiin ADHD”, hän kertoo. Räikkönen haluaa olla avoin tilanteestaan ja auttaa myös muita, joilla on samanlaisia haasteita. Hän painottaa, että sairauksista, vammoista tai diagnooseista huolimatta olemme kaikki yhtä arvokkaita. ”Kukaan ei ole tavallinen, me kaikki olemme erilaisia. On tärkeää levittää tietoisuutta tästä.” Vaikuttaminen auttaa Videoiden tekeminen ja vaikuttaminen, influensserina toimiminen, on Katariina Räikköselle myös keino selviytyä sairaudesta. ”Kun asioista tiedetään enemmän, ymmärrys ja hyväksyntä itseä ja muita kohtaan syvenee”, hän muistuttaa. ”Minusta se, että ihmisillä on halu oppia uutta ja valmius katsoa asioita monelta näkökannalta, on tärkeää. Melkein jokainen tuntee jonkun, jolla on jokin sairaus tai vamma.” Sosiaalinen media on hänen mielestään tärkeä kanava välittää tietoa. ”Kun ihminen tietää, hän myös ymmärtää”, Räikkönen toistaa vielä toimintansa punaisen langan. Hän pyrkii myös kehittämään videoidensa sisältöä. Toki neuropsykiatriset aiheet – nepsy-kirjo – ovat läheisiä, mutta muitakin aiheita löytyy. ”Videoillani on ollut monia ihmisiä kertomassa elämästään muun muassa CP-vamman, näkövamman, masennuksen tai downin syndrooman kanssa. Puhumme myös harrastuksista ja unelmista, kuten urheilusta ja musiikista.” ”Me kaikki olemme erilaisia. On tärkeää levittää tietoisuutta tästä.” Katariina Räikkönen on jo 19-vuotiaana suosittu influensseri, jonka kanavana ovat erityisesti YouTube-videot. Uuteen kameraan ja laitteistoon hän sai apurahan Tukilinjalta. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vesa-Matti Väärä Jatkuu seuraavalla sivulla
Tästä on kerrottava kaikille! 10 Tukilinja 2/2021 UUTISIA UUTISIA ETÄTYÖ MYÖS SYRJÄYTTÄÄ Etätyön on tähän asti nähty avaavan vammaisille ihmisille uusia työtilaisuuksia. Vatesin toimitusjohtaja Leena Pakarinen tuo kuitenkin Tie työelämään -sivuston juttusarjassa esiin toisen näkökulman. Suomessa noin 1,2 miljoonan työntekijää siirtyi kuluneena vuonna etätyöhön. Sen aiheuttama eriarvoistuminen näkyy Pakarisen mukaan nyt kuilun kasvamisena vähemmän osaamista vaativien työtehtävien ja etätyöhön soveltuvien, vaativampien työtehtävien välillä. ”Osatyökykyisten koulutuksesta ja kouluttautumisen mahdollisuuksista puhutaan Suomessa aivan liian vähän”, hän huomauttaa. Elinikäisen oppimisen tulisi kuitenkin koskea myös heitä. Ne, jotka tunnistavat osaamistarpeensa, pystyvät hakeutumaan koulutukseen. Vähemmän osaavat eivät tilanteeseen havahdu eikä koulutusorganisaatioilla välttämättä ole edes työkaluja tämän joukon lisäkoulutukseen. ”Osaaminen kasautuu pienelle ryhmälle. Kaikista hankalimmassa asemassa ovat ne osatyökykyiset, jotka eivät ole työelämässä. Kymmenen vuotta sitten käyty koulutus voi olla vanhentunut, ja osaaminen vaatii päivittämistä”, Pakarinen summaa. KEHITYSVAMMA SUURIN KORONARISKI Korkean iän jälkeen kehitysvammaisuus tuottaa tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan suurimman kuolemanriskin koronatautiin sairastuneille. Syynä ovat sekä vähäisempi kyky suojautua tartunnalta että tyypilliset lisäsairaudet ja terveydelliset ongelmat. Arvostetussa lääketieteellisessä aikakauslehdessä New England Journal of Medicine 5. maaliskuuta ilmestyneen, Thomas Jeffersonin yliopistossa tehdyn tutkimuksen materiaalina olivat 64 miljoonan amerikkalaisen koronapotilaan terveystiedot viime vuodelta. Tutkimuksen johtajan Jonathan Gleasonin mukaan kehitysvammaisten riski kuolla Covid-19-viruksen aiheuttamaan tautiin on suurempi kuin sydän-, munuaistai keuhkopotilailla. ”Se on perustavanlaatuinen tutkimustieto, jota me emme ole terveydenhoidon yhteisössä tähän saakka täysin ymmärtäneet.” Kehitysvammaisille on muuhun väestöön verrattuna 5,9-kertainen riski kuolla saamaansa koronatartuntaan. Heidät tulisikin Gleasonin mukaan priorisoida rokotusjärjestyksessä. Tuki on tarpeen Jo ennen Touretten syndrooma -diagnoosiaan Katariina Räikkönen oli kiinnostunut tasa-arvosta ja tyttöjen oikeuksista. ”Olin teininä mukana Plan International Suomen lastenhallituksessa, Nuorten Agenda 2030 ryhmässä ja hetken myös Raision nuorisovaltuustossa. Tällä hetkellä en ole aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa.” Hän tahtoo edelleen työskennellä näiden asioiden puolesta ja ennakkoluulojen poistamiseksi. ”Mielessäni ei ole mitään tiettyä järjestöä, mutta erityisesti olen kiinnostunut toimimaan ja tekemään työtä lasten oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen puolesta.” Tic-oire hämmentää ”Olen paljon miettinyt, mistä ennakkoluulot ja ikävä asenne syntyvät. Kaduilla ja kaupoissa saan itsekin paheksuvia katseita, jos kiroilen tai tulee muita ticcejä”, Räikkönen miettii. Hän tiedostaa, kun tic-oire on tulossa, mutta kertoo yllättyvänsä silti siitä, mitä suusta tulee tai mitä hän oireen aikana tekee. ”Ticcejä ja tic-kohtauksia on vaikea katkaista, mutta ystävät, perhe, avustajat ja ohjaajat tukevat minua niiden sattuessa.” Varsinaista kiusaamista ei Räikkönen ole kokenut Touretten vuoksi, ADHD:n takia kylläkin. Silloin hän vaihtoi koulua. Kaverit kuitenkin pysyivät ja uusia tuli, tukeakin hän kokee saaneensa. Perheen ja ystävien lisäksi keskusteluapu, terapia ja asumisyksikköön muuttaminen ovat helpottaneet arkea. Korona stressaa Tulevaisuuden suunnitelmat kyllä muuttuivat sairastumisen myötä, sillä ennen sitä hän oli haaveillut ulkomailla opiskelusta. ”Tällä hetkellä tulevaisuuden haaveeni on, että voisin alkaa opiskella jotain viestintään liittyvää”, hän kertoo. Siihen voisi liittyä vaikuttamisen mahdollisuus journalistina tai medianomina. Ensin kuitenkin lukio valmiiksi: kevään ylioppilaskirjoituksista jäävät vielä maantiede ja äidinkieli syksyksi. Korona-aika on tuonut Räikkösenkin elämään muutoksia. Etäopiskelu on sujunut, vaikka keskittyminen onkin välillä ollut vaikeaa eivätkä kaverit voi nyt tulla kylään. ”Yksin on ollut hankalampaa löytää motivaatiota. Minua joskus häiritsevä hälinä puuttuu toisaalta nyt ympäriltä.” Edessä parempaa Lisääntynyt stressi on vaikuttanut myös Touretten oireisiin. ”Täytyy vain olla armollinen itselle”, Räikkönen painottaa. ”Pyrin rentoutumaan soittamalla puheluita kavereille ja perheelle ja kävelemällä luonnossa. Videoiden tekeminenkin rentouttaa, vaikka haastattelujen toteuttaminen tuottaa nyt korona-aikana lisäjärjestelyjä.” Hän uskoo kuitenkin parempien aikojen koittavan: että Touretten oireet tasaantuvat, influensserin työ jatkuu ja tulevaisuuden ammatti häämöttää sillä saralla. Katariina Räikkönen oli aktiivinen järjestövaikuttaja, kun hänelle 16-vuotiaana puhkesi Touretten oireyhtymä. Kolmessa vuodessa hänestä on tullut aktiivinen someinfluensseri.
TULILINJALLA / KOLUMNI Anni Kyröläinen Kolumnisti Anni Kyröläinen, 32, Helsinki. Toimintarajoite Osteogenesis Imperfecta. Ammatti Esteettömyysasiantuntija, konsultti. Ensimmäinen askel kohti yhdenvertaisempaa tulevaisuutta on asioiden tekeminen näkyväksi UUTISIA UUTISIA Lumisia mietteitä NÄIN ITÄ-SUOMESTA Helsinkiin aikoinaan muuttaneena minusta on ollut varsin ilahduttavaa, että olemme tänä poikkeustalvena päässeet nauttimaan lumisista maisemista myös pääkaupunkiseudulla. Ulkona on valoisampaa, ulkojäällä voi kiitää myös sähköpyörätuolilla ja kirpeänä pakkasiltana kotiin tullessa lumen narskunta renkaiden alla nostattaa mieleen nostalgisen turvallisuudentunteen jostain lapsuudesta. Mutta ovat suuret lumimäärät herättäneet myös toisenlaisia ajatuksia. Kun lunta satoi kerralla paljon, oli kaupungin aurauskalusto ja -miehistö luonnollisesti lujilla, ja vilkkaita katuja ja ajoväyliä priorisoitiin. Minulle tämä tarkoitti sitä, etten päässyt omin avuin muutamaan päivään kotiovea tai -katua pidemmälle. Enkä kaikkina päivinä edes avun kanssa. Oltuani sisällä neljä päivää kävi lähistöllä asuva ystäväni noutamassa minut pulkalla ulkoilemaan. Olihan meillä hauskaa ja uskaltauduin jopa mäenlaskuun, mutta ei se itsenäistä liikkumista ollut. Eikä kenenkään kulkemisen tulisi olla ihanimmankaan ystävän varassa. Tavallaan onni, että elimme etätyöaikaa, sillä olisipa ollut ikävä perua työtapaamisia sen vuoksi, etten pääse itsenäisesti kulkemaan. SANKAN LUMENTULON jälkeen lumityöt tehdään viiveellä ja tavalliselle kaupunkilaiselle satunnaisesti näyttäytyvässä järjestyksessä. Osaan tienylityksistä jätetään lumivalleja eikä kaikilla reiteillä ole talvikunnossapitoa. Tällaisilla päätöksillä ja linjauksilla määritellään käytännössä se, missä ja milloin voin itsenäisesti liikkua. Tämä moneen ihmisryhmään kohdistuva valta on piilossa rakenteissa, mutta ohjaa meidän valintojamme ja ajankäyttöämme päivittäin. Kun menen ystävälleni kylään, kuljen normaalisti tiettyä reittiä, mutta koska osa siitä on nyt minulle saavuttamattomissa, käytän matkaan enemmän aikaa enkä saa valita, mistä kuljen. Eräänä kauniina pakkaspäivänä ajelin sähköpyörätuolillani kohti vakio-Prismaani ja kiersin lumen vuoksi kapeaksi jätetyn jalkakäytävän ajotien kautta. Jatkoin siinä pohdintaani lumitöistä: Ensinnäkin kyse on turvallisuudesta. Olenko minä lumitöiden tekotavan vuoksi laskiaispullan hakureissullani suuremmassa vaarassa kuin ilman pyörätuolia liikkuva? Kyse on myös koko kaupunkitilan yhdenvertaisuudesta. Vallankäyttö ei rajoitu pelkästään talvikunnossapitoon, vaan esimerkiksi korkeat katukynnykset, portaat ja muut tasoerot rajaavat mahdollisuuksiani nauttia yhteisestä kaupunkitilasta muiden kanssa. MINULLA ON on paljon ystäviä, ja nyt korona-aikana sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu pitkälti koteihin. Suorastaan hätkähdin, kun tajusin siinä ajotiellä autojen keskellä Prismaa kohti kiitäessäni, että pääsen kyläilemään esteettömästi vain murto-osan ystävistäni luokse. Suuri osa niistä, joiden luokse pääsen, käyttävät itsekin apuvälinettä liikkumiseen ja ovat siksi valinneet esteettömän asunnon. Kun minä ja ystäväni vaellamme puistopiknikin jälkeen kesäisen Kallion kaduilla ja etsimme kuppilaa, jossa viettää loppuilllan, voimme karkean ja pikaisen laskutoimitukseni pohjalta valita vain 30 prosenttia vaihtoehdoista, jotka ystävilläni olisi, jos minä en sattuisi olemaan mukana. Kirjastoissa, joissa käyn, on paljon mukavia lukunurkkauksia, mutta Tukilinja 2/2021 11 vain osa niistä on esteettömästi saavutettavissa. Vaikka tämä ajatuskulku vetikin mieleni hetkeksi matalaksi päätin, että ensimmäinen askel kohti yhdenvertaisempaa tulevaisuutta olisi asioiden tekeminen näkyväksi. Siitä syntyikin ajatus tähän kolumniin, ja samalta pohjalta toimin myös työelämässä. Vammaisten henkilöiden näkyvyys työpaikoilla, mediassa, oppilaitoksissa ja ihan vain katukuvassa on tärkeässä roolissa asioiden muuttamiseksi. Maailma ei ole valmis, mutta voimme kaikki auttaa kulkemisessa kohti parempaa. Ja oli tuohon mielentilani kohoamiseen varmaan osasyynä se Prismasta ostamani laskiaispullakin.
@elin a.nyky ri Vammais et vaikuttaja t löytää nyt sosiaalisest a mediasta ! @kurkisandra @tajuton marja @kyn aniekk a @juli anna_ aureli a @kunaitikelaa 12 Tukilinja 2/2021 Vammaisaktivismi siirtyi someen YHTEISKUNTA
Tukilinja 2/2021 13 VAMMAISAKTIVISMI-HANKE = Koneen säätiön rahoittama AllYouth-hanke (2018– 23) tutkii ja edistää marginaalissa olevien nuorten aktivismia. Sen Vammaisaktivismia tekemässä -osahanketta voi seurata blogista vammaisaktivismiatekemassa (www.blogs.helsinki.fi). Nuorten ensisijainen vaikuttamisen areena on sosiaalinen media. Sieltä löytyvät myös tämän hetken vammaiset influensserit. TEKSTI Pinja Eskola SANASTA ”VAMMAISVAIKUTTAJA” tulee monille ensimmäisenä mieleen Kalle Könkkölä, joka eläessään loi vammaisaktivismille kasvot. Hänen jälkeensä estradin on vallannut nuorempi, monenkirjava sukupolvi täynnä eri tavoin asiaansa ajavia ihmisiä. Aktivismille on edelleen tarvetta, sillä erilaisuutta karsastetaan eikä siihen osata suhtautua. Yhteiskunta on yhä rakennettu pitkälti vammattomien ehdoilla. Yliopistotutkija Reetta Mietola johtaa Koneen säätiön rahoittamaa Vammaisaktivismia tekemässä -tutkimushanketta. Keskustelemme videokokouksessa, jossa mukana on myös hankkeessa väitöskirjaansa tekevä tutkija Pekka Koskinen. Mietolan mukaan monella somessa vaikuttavalla vammaisinfluensserilla on tarve vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin, yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja vammaisalan ammattilaisten käytäntöihin. ”Vammaisaktivismi on tärkeä demokratian rakennuspalikka. Vammaiset ovat asiantuntijoita sen suhteen, millaisia asioita tasa-arvoiseen yhteiskuntaan tarvitaan”, summaa Mietola tutkimusaiheen tärkeyden. Somesta näkyvyyttä Muutosta toimintamalleihin on haluttu kautta aikojen, mutta vasta jokunen vuosi sitten vammaisaktivismi tuntuu tulleen laajemmin yleiseen tietoisuuteen. Se on tapahtunut sosiaalisen median kautta. Some on avannut vammaisillekin vaikuttajille mahdollisuuksia ja herättänyt uuden sukupolven kiinnostuksen tarttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Sen merkityksen kasvu näkyy myös siinä, että printtimedian kulutus on laskenut ja perinteiset mediat ovat siirtyneet tuottamaan sisältöä verkkoon. Kynnys verkossa toimimiselle on matala. Somealustat mahdollistavat lukemattomia tapoja ilmaista itseään. Osa influenssereista menestyy kynäilemällä, toiset videoiden avulla. Sisällön ei tarvitse olla vakavaa, asioihin voi ottaa kantaa huumorin kautta. Viestin tavoittaessa oikeat henkilöt se voi lähteä leviämään kulovalkean tavoin. Leviämistä auttaa se, että myös vammattomat vaikuttajat ovat alkaneet jakaa vammaisten vaikuttajien sisältöjä. Tästä huolimatta vammaiset sisällöntuottajat uhkaavat jäädä valtavirran jalkoihin: Vammaiset paperilla aikaiseksi, mutta käytännössä muutoksia ei heti näy. Somessa omaa sisällöntuotantoa voi haitata sekin, että somealustat joskus sensuroivat vammaisia sisällöntuottajia. Toimintaa voidaan perustella kiusaamisen ennaltaehkäisynä. Tällainen syö motivaatiota. Yhteisön tuki tarpeen Vaikka some avaa uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia, se ei Mietolan ja Koskisen mukaan ole sulkenut pois myöskään entisiä aktivismin muotoja. Omien havaintojeni mukaan some luo mahdollisuuksia uusille tuttavuuksille ja omanlaiselleen yhteisöllisyydelle. Siitä puuttuu kuitenkin samanlainen välitön tunnelma kuin vaikkapa mielenosoituksista, joihin tutkijoidenkin mukaan edelleen kaivataan mukaan. Monet järjestöt ovat huomanneet vammaisten nuorten kaipuun sekä aktivismiin että yhteisön tukeen ja verkostoitumiseen. Invalidiliitolla on Nuorten vaikuttajien avoin ryhmä, jonne kaikki ovat tervetulleita. Vamlasilla on samanlainen osasto, ja nyt myös Paralympiakomitea on aloittamassa vastaavaa koulutusta. Supervaikuttaja vai superyhteisö? Entäpä onko nuorten vaikuttajien keskuudesta nousemassa uutta Könkkölää? ”Henkilöbrändäystä pyritään välttämään”, Mietola toteaa. “Nykyään tahdotaan ajaa mieluummin joukolla yhteistä asiaa”. Koskinen yhtyy tähän: ”Yhä voimakkaammin tunnistetaan vammaisten moninaisuus. Mikäli yksi henkilö nousee edustamaan voimakkaasti vammaisia, voidaan kysyä, keitä hän edustaa.” Taakka vaikuttamisesta voi lisäksi käydä yhdelle ihmiselle liian suureksi. Yhteisöllisyyttä on sekin, millä tavalla sosiaalisessa mediassa reagoidaan toisiin ja jaetaan toisten postauksia. Tulevaisuus onkin mielestäni juuri yhteisöllisessä verkostovaikuttamisessa. Mikäli kiinnostus hankkeeseen tai tutkimukseen osallistumiseen heräsi, tietoa löytyy blogiosoitteessa vammaisaktivismiatekemassa (www.blogs.helsinki.fi). Tulevaisuus on yhteisöllisessä verkostovaikuttamisessa. seuraavat usein toisiaan ja vammaton eksyy heidän sisältöjensä ääreen vain, jos häntä kiinnostaa teema entuudestaan tai jos hänen seuraamansa henkilö jakaa sisällön. Voi myös sanoa, että sometarjontaa on nyt niin paljon, että se heikentää mahdollisuuksia päästä esiin. Miten esiin? Oma somevaikuttaminen voi tarjota mahdollisuuden päästä puhumaan tärkeiksi kokemistaan asioista laajemmille areenoille. Moni vammainen vaikuttaja onkin bongattu lehtien ja muun median haastatteluihin somesta. Pätevän vaikuttamisen ehtona on kuitenkin eri somealustojen tunteminen. Niiden kävijäkunnat vaihtelevat ja niillä toimii erilainen sisältö. Eri toimintalogiikoiden oppiminen vie aikaa eikä kaikkien sovellusten haltuun ottaminen ole välttämättä edes kannattavaa. Some on näkyvä ja parhaimmillaan kovaääninen vaikuttamiskeino. Monet vaikuttajat käyttävätkin kanaviaan myös poliittiseen vaikuttamiseen ja jakavat siellä aatesisältöjä. Vaikka sen kautta voikin avata ihmisten silmiä epäkohdille, ei yksin somella kuitenkaan muuteta maailmaa. Mukaan vaikuttamaan? Kun tutkijoilta kysyy, kiinnostaako vammaisia nuoria lainkaan politiikka, vastaus on “kyllä”. Ongelma on heidän mukaansa siinä, että vaikuttamisen mahdollistavat tilaisuudet järjestetään usein fyysisesti esteellisissä paikoissa. Esteen muodostaa myös pinnallisesti myönteinen asenneilmasto: ”Vammaisiin kohdistuva pään silitteleminen johtaa usein siihen, että vammaisen on hankala tulla otetuksi tosissaan”, Reetta Mietola kertoo. Joskus myös vaikuttamisen rakenne estää todellisen vaikuttamisen: Vammaisia kokemuskouluttajia, -toimijoita ja -asiantuntijoita käytetään yhä enemmän paitsi kertomassa näkökulmiaan luennoiden, myös palveluiden suunnittelussa. Ongelmallista kuitenkin on, että näissä kuulemisissa kokemuskommentteille varataan vain esimerkiksi vartti tilaisuuden lopussa. Se ei riitä asioiden perusteelliseen läpikäymiseen. Aktivismi voi uuvuttaa ”Monessa tekemässäni haastattelussa nuoret aikuiset toivat esiin aktivismin kuormittavuuden”, toteaa tutkija Pekka Koskinen. Tämän tunnistan myös itsessäni, tätä kirjoittavana toimittajana. Koen, että vaikuttajana minun pitäisi olla jatkuvasti valppaana sen suhteen, mitä ympärilläni tapahtuu. Toisaalta joudun kuitenkin myös pohtimaan omia rajojani. Mitä kaikkea olen valmis paljastamaan yksityisyyden verhon takaa? Haastetta tuo ihmisten asenteellisuuden kohtaaminen, ja väsymystä edistettävän asian hidas eteneminen. Jonkun asian ajamiseen laitetaan valtavasti paukkuja – jotain saadaankin
14 Tukilinja 2/2021 YHTEISKUNTA Inspiraatioporno – mitä se on? On loistavaa, jos vammaisia henkilöhahmoja alkaa todella ilmestyä ruuduillemme. Yhtä toivottavaa on, että heidät on kirjoitettu kokonaisiksi ihmisiksi, ei vain vammaisiksi. TEKSTI Sanni Purhonen PIIRROS Kaisa Leka
Tukilinja 1/2021 15 INSPIRAATIOPORNO = Teos, jonka tarkoitus on kohottaa vastaanottajan moraalia esittelemällä henkilö, jolla menee huonommin kuin hänellä, ja joka silti selviää. Kylläpä olet urhea! Minä en ainakaan enää tänään valita mistään. SOSIAALIPORNON KÄSITE tunnutaan ymmärtävän julkisessa keskustelussa melko laajalti. “Inspiraatioporno” sen sijaan saa monet vielä kohottamaan kulmakarvojaan. Mistä on kysymys? Edesmennyt vammaisaktivisti, koomikko Stella Young (1982–2014) toi inspiraatiopornon käsitteen yleiseen tietoisuuteen vuonna 2014, kun hän avasi asiaa Ted Talk -puheessaan Australiassa. Videon otsikko I´m not your inspiration, thank you very much kuuluu vapaasti suomennettuna: ”En ole inspiraatiosi, kiitos vaan”. Youngin kuuluisa 9 minuutin puheenvuoro löytyy YouTubesta, ja sitä on katsottu ja jaettu eri lähteissä monta miljoonaa kertaa. Suomessa esimerkiksi taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen on usein käsitellyt töissään inspiraatiopornoa ja ylistämällä alistamista. Arjen “sankareita” Mitä inspiraatioporno sitten tarkoittaa?: Yksinkertaisesti sitä, että vammaista ihmistä pidetään ihmeellisenä ja inspiroivana ainoastaan vammansa takia. Vammaiset henkilöt voivat toki tehdä ihmeellisiä asioita siinä, missä ketkä tahansa muutkin. Vammaisena eläminen itsessään ei kuitenkaan ole mikään saavutus. Monesti vammaisten kohdalla aivan tavallista arkielämää kummastellaan ja siitä tehdään innoittava sankaritarina. Vammaiset itsekin ovat joskus osa tätä ongelmaa. esimerkkinä vaikkapa kädetön ja jalaton luennoitsija Nick Vujicic, joka kiertää maailman areenoja kertomassa pällistelevälle yleisölle ihmeellisestä elämästään ilman käsiä ja jalkoja. Kohteliasta vai ei? Vujicicilla on tietysti oikeus elinkeinoonsa. Häntä voi pitää terävänä myös bisnesmiehenä. Tavallaan kyse on friikkisirkusperinteen nurin kääntämisestä. Silti tällainen asenne turhauttaa monia ja vahvistaa inspiraatiopornoon törmäämisen todennäköisyyttä arjessa. Esimerkiksi minulle vammaisena henkilönä on tultu kaupan kassajonossa sanomaan: ”Ai jaksoitko sinäkin tulla tänne? Kylläpä olet urhea! Minä en ainakaan enää tänään valita mistään.” Usein inspiraatioporno siis ajatellaan kohteliaisuudeksi vammaiselle itselleen. Tarkoitus voi olla positiivinen ja ihastelijalle tulla sanomisestaan hyvä mieli. Objektivoidulta inspiraation kohteelta on kuitenkin riistetty kaikki vamman ulkopuoliset ominaisuudet. Ajatus, että henkilön normaali elämä on olemassa muiden innoittamista varten, kääntyy sääliksi ja henkiseksi väkivallaksi. Marginaali esiin tv:ssä Viime aikoina on syystäkin kiinnitetty huomiota vammaisia ja muita vähemmistöjä edustavien henkilöhahmojen määrään elokuvissa ja televisio-ohjelmissa. Tilanteessa on paljon parannettavaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vammaisten mediahahmojen määrässä on kuitenkin viime aikoina näkynyt lupaavaa kasvua. Amerikkalaisen seksuaalija sukupuolivähemmistöjen GLAAD-organisaation raportin mukaan tv-sarjoissa esiintyvistä hahmoista oli viime vuonna vammaisia 3,5 prosenttia. Tässä on hienoinen nousu edelliseen vuoteen. Näistä vammaisista hahmoista yhdeksän edusti samalla jotain seksuaalitai sukupuolivähemmistöä. Tuotantoyhtiöistä esimerkiksi BBC, NBC ja CBS ovat sitoutuneet tekemään ohjelmistostaan inklusiivisempaa ja ottamaan vammaisuuden kuvaamisen mukaan uusiin tuotantoihinsa. Tällä hetkellä NBC saa GLAAD:in raportissa yhdysvaltalaisista tuotantoyhtiöistä parhaat paperit moniarvoisuuden huomioinnissa. Tällaisissa uudistuksissa tulee tietenkin keskittyä määrän lisäksi myös laatuun. On loistavaa, jos vammaisia henkilöhahmoja alkaa todella ilmestyä ruuduillemme enenevissä määrin. Yhtä toivottavaa on, että nämä tarinat ja hahmot on kirjoitettu kokonaisiksi ihmisiksi, ei ainoastaan vammaisiksi. Stereotypiat romukoppaan Elokuvissa ja televisiossa saatetaan dramaattisuutta tavoitellessa yhä kääntyä herkästi stereotypioihin. Niitä vammaisuudessa piisaa: sairaalasarjassa vammautunut hahmo haluaa kuolla, dekkarisarjassa hän on vammastaan katkeroitunut roisto, ihmissuhdesarjassa hän ei seurustele tai harrasta seksiä. Ja jos vammainen hahmo sitten murtaa nämä odotukset, hänet esitetään sankarillisena poikkeusyksilönä, mikä on myös stereotypia. Mikä siis neuvoksi? Yksi tapa välttää inspiraatiopornon livahtaminen valkokankaille ja televisioon on pitää huolta, että vammaisia löytyy myös kameran takaa. Vammaiset käsikirjoittajat ja ohjaajat osaavat monesti väistää ylistämällä alistamisen sudenkuopat. Heillä on omaa kokemusta säälin kohteeksi joutumisesta. Muissakin tuotannoissa auttaa, jos niiden tekijätiimi on avoin, valmis kuuntelemaan ja ymmärtämään. Teoksista, joissa kaihdetaan stereotypioita, eivät hyödy pelkästään vammaiset sohvaperunat tai vammainen elokuvayleisö. Ne tarkoittavat toivottavasti monipuolisempaa viihdettä kaikille katsojille.
Täysosum a! 16 Tukilinja 2/2021 UNELMAT TODEKSI HAAVEEN VOI TOTEUTTAA! Kuka? Sini Myllymäki, 28, Oulu. Toimenkuva Merkonomi, tekee vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. Tukilinja-apuraha Syyskuussa 2020 osa-apuraha pyörätuolia käyttävälle kuntoutujalle jousiammunnassa tarvittavan taljajousen hankintaan. Tukilinjan tuella hankittu taljajousi mahdollistaa Sini Myllymäelle laadukkaan aktiiviharrastuksen.
Tukilinja 2/2021 17 Sini Myllymäki löysi elämälleen sisällön jousiammunnasta. Laadukas jousi avaa nyt tien kilpailuharrastukseen. TEKSTI Sini Myllymäki KUVAT Petteri Löppönen KERRON ALKUUN jotain itsestäni: Olen 28 vuotias ja sairastan MMC:tä (meningomyeloseele). Valmistuin vuonna 2016 merkonomiksi Ammattiopisto Luovista. Haaveissani on jatkaa opintoja tuotesuunnittelun alalla ja työllistyä apuvälineiden ja vammaispalveluiden suunnittelijana. Vielä jonain vuonna haen Lahden muotoiluinstituuttiin opiskelemaan näitä asioita. Olen myös tehnyt vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. Käyn vanhusten luona viettämässä aikaa ja järjestän pientä ohjelmaa, kuten laululukuja keskusteluhetkiä. Haaveena tarkkuuslajit Neljä vuotta sitten haaveenani oli aloittaa jokin uusi harrastus – asia, josta tulisi minulle elämäntapa ja tarkoitus elämään. Minua ovat aina kiinnostaneet urheilussa tarkkuuslajit. Nuorempana vielä kotona asuessa pidin kaikista tarkkuutta vaativista peleistä, ja minulla oli mahdolliuus ampua ilmakiväärillä, vaikkakin harvakseltaan. Se jäi kuitenkin aikuistumisen myötä, ja kun muutin pois kotoa, ei enää ollut edes paikkaa, missä ampua. Mainitsin tästä kiinnostuksestani silloiselle avustajalleni, joka sitten kannusti ja innosti minua asiassa. Selailimme nettiä ja löysimme erilaisia tarkkuuslajeja. Oulun Jousimiehet -seuran kotisivua ja jousiammuntaa tutkiessani innostuin ajatuksesta kokeilla juuri tätä lajia. Harjoittelu alkaa Kesän 2017 kuljin lähes joka viikko jousiammunnan opastuksissa, mutta talven ajaksi lajikokeilu jäi. Kokemus jäi kuitenkin mieleeni kaivelemaan ja kun kevät 2018 tuli, oli pakko päästä taas radalle. Alku oli sellaista silloin tällöin radalla käyntiä, mutta nälkä kasvoi sitä mukaa, kun kävin ampumassa. Pari vuotta kävin lajiharjoitteluissa viikoittain, mutta sitten tuntui, ettei sekään riitä. Lopulta päätin, että seuraavan vuoden 2020 alusta liittyisin seuraan jäseneksi. Laji oli vienyt täydellisesti sydämeni. Kehityttyäni aina vain paremmaksi ampujaksi eivät seuran harjoituksissa tarjolla olevat jousipyssyt enää soveltuneet käyttööni tarpeellisella tavalla. Olin jo jonkin aikaa haaveillut omasta jousipyssystä, ja nyt tuntui tulleen aika toteuttaa tämä haave. Tukea Tukilinjalta Olin jo kuullut mahdollisuuksista saada vammaisena erilaisia tukia työhön ja harrastuksiin. Terapeuttini avulla tutkimme eri vaihtoehtoja ja tulimme siihen tulokseen, että Tukilinja olisi paras vaihtoehto edetä asiassa. Haku laitettiin vireille ja odottamattoman nopeasti saatiinkin päätös apurahasta. Ja tässä sitä ollaan uuden jousipyssyn kanssa! Olen tällä hetkellä Oulun Jousimiehet seuran jäsen ja käyn noin kolme kertaa viikossa jousiammuntaradalla harjoittelemassa itsenäisesti. Kerran viikossa siellä on paikalla myös valmentaja, joka antaa jäsenille opastusta ja neuvoja. Vielä en ole osallistunut kilpailutoimintaan, mutta kun taidot tästä vielä kehittyvät ja opin ampumaan uudella aseellani, tarkoitus on lähitulevaisuudessa tähdätä ensin seuran järjestämiin kilpailuihin ja sitten SM-tason kilpailuihin. Toivottavasti tulevaisuudessa vielä pidemmälle sekä saamaan enemmän valmennusta. Kohti unelmia! Kannustan kaikkia unelmoimaan ja toteuttamaan unelmansa. Erityisesti kannustan heitä, joiden ei koskaan uskottu kykenevän mihinkään, kuten minuun ei koskaan uskottu. Sanottiin vain, ettei sinusta ole mihinkään. Vaan tässä sitä nyt elän unelmaani. Vain te itse voitte tehdä unelmistanne totta! Olen erittäin kiitollinen Tukilinjalle tuesta ja mahdollisuudesta levittää hyvää ja rohkaista muitakin unelmoimaan. Kiitos myös muille, jotka ovat tavalla tai toisella olleet tukenani tällä matkalla! Kannustan kaikkia unelmoimaan ja toteuttamaan unelmansa. Erityisesti kannustan heitä, joiden ei koskaan uskottu kykenevän mihinkään, kuten minuun ei koskaan uskottu. MMC = Synnynnäinen, liikuntavamman aiheuttava vaurio, jossa selkärangan hermostoputki ei ole täysin sulkeutunut.
”Meillä uskotaan ihmisen mahdollisuuksiin.” 18 Tukilinja 2/2021 UNELMAT TODEKSI OSAAJIA PELIALALLE kittiin etupäässä videokuvauslaitteistoa, mutta myös tietokoneita. Laitteiden avulla Hyvän mielen pelit toteutti vuonna 2017 videon Suomi 100 vuotta – esittelyvideo thaimaalaisille. Nimensä mukaisesti se esitteli Suomea thain kielellä ja projektin yhteistyökumppanina oli The Finnish Thai Association. 40-minuuttinen dokumentti oli videokuvauksen harjoitustyö, jota tehdessään mielenterveyskuntoutujat oppivat työllistymistä edistäviä taitoja, kuten ammattilaiskameran käyttöä ja videon editointia ammattimaisilla ohjelmistoilla. Tänä vuonna yhdistys sai Googlelta huomattavan ei-kaupallisten toimijoiden markkinointituen, jolla markkinoidaan nyt netissä yhdistyksen toimintaa. Riikka on ennen nykyisiä opintojaan opiskellut markkinointia ja Tommi innostuu kehumaan hänen osaamistaan: “Riikka teki meille hyvät kampanjat! Kyllä näki, että hänellä on markkinoinnin osaamista. Me Jannen kanssa olemme tekniikan alan ihmisiä, emme olisi osanneet miettiä ja tehdä sellaisia juttuja.” Laadukasta työtoimintaa Videopelien suosio kasvaa jatkuvasti, joten pelialalle tarvitaan lisää tekijöitä. Työskentely peliyhtiöissä koetaan trendikkääksi, mutta alan hommiin ei ole helppoa päästä. Se vaatii ammattitaitoa ja erikoisosaamista. Tätä osaamista löytyy jo suurimmalta osalta heistä, jotka tulevat Hyvän mielen peleihin. Hyvän Mielen Pelit ry tarjoaa lempeää mutta haastavaa mielenterveysongelmista kuntoutumista videopelien ja videoiden tuotannon parissa. Vuonna 2016 Tukilinja valitsi yhdistyksen Vuoden toimija -apurahan saajaksi. Kysyimme, mitä sille kuuluu tänään. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Jussi Helttunen “ETEENPÄIN ON MENTY pikkuhiljaa ja porukkaa on tullut lisää”, kertoo Hyvän mielen pelien hallituksen puheenjohtaja ja perustaja Tommi Gustafsson. Juttelemme verkon välityksellä veljesten Tommi ja Janne Gustafssonin sekä Riikan kanssa, joka työskentelee parhaillaan yhdistyksessä peligraafikkona palkkatuella. Riikalla on myös oppisopimus, ja hän suorittaa työn ohessa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. Vuonna 2015 perustetun yhdistyksen työtilat ovat keskellä Helsinkiä entisessä Marian sairaalassa, jossa sijaitsee pohjoismaiden suurin startup-kampus nimeltään Maria 01. Korona on kuitenkin vienyt sieltä kaikki etätöihin, ryhmätöitä tehdään Hyvän mielen peleissäkin vain poikkeustapauksissa. Pelien parissa siellä toimii tällä hetkellä 9 henkilöä. Kaksi tekee töitä palkkatuella, kaksi on muulla tavoin palkattuina ja kolme työkokeilussa, josta he saavat työttömyysetuutta tai peruspäivärahaa. Lisäksi töitä tekee kaksi peleistä kiinnostunutta henkilöä vapaaehtoisina. Yhdistyksellä on myös jäsenistölle suunnattu, mediataitoja kehittävä elokuvantekoryhmä, jota yksi jäsenistä ohjaa. Kuntoutuja voi päästä jäseneksi Hyvän mielen peleihin eri reittejä. Työharjoitteluun ja työkokeiluun tullaan TE-toimiston, Kelan ammatillisen kuntoutuksen, koulun työharjoittelun tai vakuutusyhtiön työpaikkakuntoutuksen kautta. Yhteistyötahona voi toimia myös kuntoutujille työurapalveluita tarjoava Verve Oy. Tukilinjalta laitteistoa Hyvän mielen pelien perusrahoitus tulee eri lähteistä. Palkkatuki muodostaa siitä merkittävän osan, ja rahoitusta ovat myöntäneet myös Helsingin kaupunki ja Mielenterveyden keskusliitto. Tommi Gustafsson kertoo, että Tukilinjan apuraha tuli vuonna 2016 tarpeeseen. Sillä han
Mikä? Hyvän Mielen Pelit ry, Helsinki. Kohderyhmä Tarjoaa IT-, pelija mediaalan työharjoittelua, työkokeilua ja palkkatyötä mielenterveyskuntoutujille. Tukilinja-apuraha Tukilinja myönsi yhdistykselle 10 000 euron suuruisen Vuoden toimija -apurahan vuonna 2016. Yhdistyksen jäsen Samuli ja peligraafikkotyöharjoittelija Jenni kehittävät uutta seikkailupeliä. Tukilinja 2/2021 19
Yhdistyksen jäsenen Samulin tulostamia 3D-pelihahmojen malleja kelpaa esitellä vaikka messuilla. 20 Tukilinja 2/2021 Monilla on taustalla koulutusta, it-alan osaamista tai työkokemusta, mutta välttämättömiä ne eivät ole. Esimerkiksi peligraafikolta edellytetään lähinnä piirustustaitoa. Tommi on itse tekniikan lisensiaatti, jolla on noin 8 vuoden työkokemus it-alalla, ja hänen veljensä Janne on tekniikan tohtori. Kokemusasiantuntijuuttakin löytyy, sillä Tommi sai kuusi vuotta sitten burnoutin ja joutui sairaslomalle. Sen yhteydessä hän alkoi ihmetellä, miksei hyvin koulutetuille mielenterveyskuntoutujille ollut tarjolla juuri muuta kuntouttavaa työtoimintaa kuin ruuvien tai heijastimien pussitusta pienellä kulukorvauksella. Pussitus ei vie töihin “Pussittaminen ei liity it-osaamiseen mitenkään eikä motivoi tai kuntouta takaisin niihin töihin. CV:ssä se ei ole semmoinen sarake, jolla joku ottaa sinut töihin. Jannella ja minulla oli selkeä visio siitä, että alamme tehdä mobiilija tietokonepelejä, jotta mielenterveyskuntoutujat pääsevät käyttämään niiden parissa taitojaan, etenkin jos ovat jo valmistuneet tai olleet alan töissä”, kertoo Tommi. “Mielenterveyden kannalta juuri työn mielekkyys on tärkeää, tunne siitä että osaa, oppii uutta ja työssä on haasteita. Jos olet tehnyt tietokonepelejä ja osaat jotain, mitä muut eivät Gnoll Hack -pelissä gnollit ovat ihmisen ja hyeenan sotaisia yhdistelmiä ja peliympäristönä vankityrmien luolasto. Tommi Gustafsson oppi kantapään kautta, että mielenterveys paranee sopivasti haastavia ja kiinnostavia töitä tehden. Kuvassa hän esittelee siivekästä Modron monodrone -pelihahmoa. osaa, se voi olla sellaista osaamista, että joku tahtoo sinut palkatakin.” Tommi korostaa useaan otteeseen myös sitä, miten tärkeää motivaation kannalta on se, että työstä saa työehtosopimuksen ja osaamisen mukaista palkkaa. Työtä sopivasti Hyvän mielen peleissä saa tehdä töitä oman kunnon ja jaksamisen puitteissa. Jokaiselle suunnitellaan sopiva työnkuva. Jos jaksamista on vähän, työtäkin voi tehdä vähän, ja kun jaksaminen lisääntyy, työtunteja voi tehdä lisää. Veljesten mukaan työmarkkinoilla on ongelmana, että jos jaksaa tehdä vain muutaman tunnin viikossa, ei mistään löydy työtä, jota voisi tehdä vain sen verran. “Mutta jos tekee vaikka 8 viikon ajan 20 työtuntia viikossa, siitä tulee jo 160 tuntia. Siinä ajassa saa kyllä jotain aikaiseksi. Sairauskin saattaa vähän parantua siinä ajan myötä.” Tommi ja Janne ovat kyllä joutuneet huomaamaan, että ihmisten ja työn yhteensovittaminen ei ole helppoa. “Pitäisi pystyä maksamaan palkkaa, pitäisi luottaa ja pitäisi tunnistaa ihmisen vahvuudet. Pitää myös osata kannustaa – ettei haittaa, jos jotain menee pieleen, että jatketaan tästä vaan”, Tommi sanoo.
Hyvän mielen pelejä: TOTEUTETUT: Dwarf Campaign for Warcraft Tarinavetoinen yksinpeli Warcraft III: The Frozen Thronelle. Gnoll Campaign for Warcraft III Yksinpeli jatkaa Dwarf Campaignen tarinaa. TEKEILLÄ: GnollHack NetHack-peliin perustuva luolastoseikkailu. Sami, Tommi Gustafsson ja Jenni pitävät palaveria uudesta GnollHack-pelistä. Joko uusi peli on saatav illa? Tukilinja 2/2021 21 TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Tulevaisuus kirkastuu Riikka kertoo, että Hyvän mielen peleissä on parasta ollut se, että hänelle on kirkastunut, mitä hän haluaa tulevaisuudessa tehdä. Media-alan tutkinnon suorittaminen antaa hyvät eväät päästä peligraafikoksi peliyhtiöihin. Tommi laskee, että Hyvän mielen pelien kautta on kulkenut vuosien mittaan noin 30 kuntoutujaa. Aivan tarkalleen hän ei tiedä, kuinka moni on päässyt alan töihin ja kuinka moni hakeutunut jatko-opintojen pariin, mutta noin 60 % osallistuneista on saanut työharjoittelupaikan ja pääosin jaksot ovat olleet onnistuneita. Vain alle kymmenen prosenttia on joutunut sairauden vuoksi jättämään harjoittelun kesken. Tommi Gustafsson toivoo yhdistykselle lisää rahoitusta, jotta toimintaan voisi ottaa lisää ihmisiä. Nopeaan kasvuun ei kuitenkaan pyritä, onhan toimintaperiaatteena tehdä työtä voimavarojen mukaan ilman määräaikoihin tai tuotantotavoitteisiin liittyvää stressiä. “Meillä uskotaan ihmisen mahdollisuuksiin, vaikka kyseessä olisi keskivaikea mielenterveysongelma ja siihen päälle päihdeongelma. Eli ei olisi helppo tapaus, mutta ei täysin työkyvytönkään. Se vaatii paljon panostusta, rahallista ja ajallista – ja että siitä ihmisestä välitetään.” STARTTI-STIPENDIT HAUSSA TUKILINJA TUKEE LIIKUNTAA Starttistipendeillä, joita se jakaa yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Stipendejä jaetaan noin 80 vuosittain. Niitä voivat hakea sekä henkilöt että yhteisöt. ETUSIJALLA STIPENDIN SAAJINA ovat toimintarajoitteiset, innokkaat liikunnan harrastajat, urheilu-uralle tähtäävät nuoret sekä seurat, joilta puuttuvat riittävät resurssit vammaisliikuntaan. Stipendejä ei ole tarkoitettu kansainvälisen tason huippu-urheilun kuluihin eikä seuran peruskuluihin. STARTTI-STIPENDIEN SUURUUS on enintään 500 euroa/yksilöhakija ja 1000 euroa/yhteisöhakija. Stipendit rahoittaa Tukilinja-säätiö. Hakemukset tehdään Paralympiakomitean nettisivuilta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat vuosittain 30.4. ja 31.10. mennessä. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi (Apurahat – Hakuohjeet).
22 Tukilinja 1/2021 UNELMAT TODEKSI Bocciaa vaikka vesipulloilla! Mahdia Konasharin unelma on kilpailla – ja voittaa. Tarkkuusharjoittelu kotona vesipulloilla loppui, kun hän sai Startti-stipendillä hankittua omat bocciapallot. TEKSTI JA KUVA Lauri Jaakkola KORONAVIRUSPANDEMIAN RAJOITETTUA liikkumista ja harrastusmahdollisuuksia on 17-vuotias Mahdia Konashar pelannut bocciaa kotonaan – vesipulloja heitellen. Mahdia käyttää liikkumiseen sähköpyörätuolia, mutta hänellä on käsissä toimintakykyä sen verran, että hän pystyy heittämään bocciapallon kentälle. Mahdian perhe muutti Afganistanista Suomeen hänen ollessaan 5-vuotias. Vanhemmat eivät juuri suomea puhu, mutta Mahdialta suomen kieli taittuu virheettömästi. Vantaalla asuvaan perheeseen kuuluu myös kaksi pikkuveljeä. Tarkka laji Boccia on petankinsukuinen tarkkuuslaji, jossa pelialueelle heitetään ensin valkoinen pallo, ja sen jälkeen pelaajat pyrkivät heittämään omat pallonsa mahdollisimman lähelle sitä. Boccia on myös vaikeavammaisille henkilöille soveltuva laji. Se onkin kuulunut kesäparalympialaisten lajiohjelmaan vuodesta 1984 lähtien. Pallon voi vierittää kentälle vierityskourua ja avustajaa hyödyntäen, joten lajia voi pelata, vaikka toimintakykyä käsissä ei olisikaan. Tähtääminen täytyy pelaajan kuitenkin tehdä itse. Avustaja ei saa edes katsoa kentän suuntaan pelin ollessa käynnissä. Valmentaja löytyi Boccia on ollut Suomessa vuosikymmeniä suosittu laji sekä invalidiettä eläkeläisyhdistysten keskuudessa, mutta paralympialaisissa ja MM-tasolla ei menestystä ole vielä tullut. Mahdian osalta tuon asian muuttaminen ei jää ainakaan innokkuudesta kiinni. ”Olen jo pienenä huomannut eri pelejä pelatessani, että olen tosi kilpailuhenkinen. Se on bocciassakin se, mikä minua kiehtoo. Tykkään kisata ja yrittää voittaa”, Mahdia kertoo. Boccian pariin Mahdia löysi koulussa. Kaksi viimeistä vuotta hän on käynyt Oppimisja ohjauskeskus Valterin Ruskis-koulua Helsingin Ruskeasuolla. Siellä bocciaa pelataan liikuntatunneilla ja pari kertaa vuodessa päästään kilpailemaankin. ”Olen ollut Ruskiksen kanssa Junior Games -kisoissa Jyväskylässä ja Kuortaneella. Siellä bocciavalmentaja Jan Huopainen huomasi minut ja kysyi, haluaisinko pelata lajia enemmänkin”, Mahdia kertoo. Pallot peliin Mahdia on siitä pitäen käynyt harjoittelemassa bocciaa maajoukkuevalmentaja Huopaisen ohjauksessa, ja into lajia kohtaan on vain kasvanut. Korona-ajan vesipullojen heittely kotona käy toki tarkkuusharjoittelusta, mutta ei ole sama asia kuin virallisten, nahkaisten bocciapallojen kanssa treenaaminen. Tukilinja-säätiön ja Suomen Paralympiakomitean myöntämän Startti-stipendin ansiosta Mahdia sai hankittua itselleen omat bocciapallot. ”Olisi tosi kiva päästä pitkälle tässä lajissa”, Mahdia sanoo. ”Ei pelkästään harrastusmielessä vaan niin, että voisi pelata ammattimaisesti.” Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa vuosittain apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille noin 30 000 eurolla. Olisi tosi kiva päästä pitkälle tässä lajissa. Mahdia haaveilee ammattila isurasta boccian parissa.
Opiskelupaikka kaikille KOULUTUS OAJ:n mukaan lailla tulisikin turvata yhtenäinen määrä erityistukea, opoja ja opettajia kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti. Näitä valmistellessa loppuvuonna on edessä kova ponnistus, joka vaatii uudenlaista yhteistyötä ja osaamista. Se tulee kaiken lisäksi poikkeuksellisen vaativan kouluvuoden jälkeen. ”Nyt on haastavaa keskittyä uudistukseen ja sen toteuttamiseen, koska tällä hetkellä rehtoreiden ja opettajien kaikki voimat menevät korona-aikaisten opetusjärjestelyiden toteuttamiseen”, Nina Lahtinen toteaa. Lisätietoa : https://minedu.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta oppilaita, joilla oppimisen valmiudet kypsyvät hitaasti”, Kehitysvammaliiton elinikäisen oppimisen yksikön johtaja Leena Kokko kiittelee. Jotta paremmat opintopolut ja entistä sujuvampi tie työelämään onnistuisivat, nivelvaihe edellyttää hänen mukaansa kuitenkin vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kunnan, oppilaitosten ja te-toimistojen uravalmentajien välillä. Suurin haaste on opiskelupaikkojen riittävyys. Resursseja pitäisi olla sekä valmentavaan koulutukseen, tutkintoja osatutkintoperusteiseen opiskeluun että oppisopimuskoulutuksiin. Haasteena on Kokon mukaan myös tarjottavan tuen määrä ja siinä tarvittava erityispedagoginen osaaminen. Jotta opiskelupaikan valinta jatkossa osuisi nappiin, 8–9-luokkalaisille tulee elokuussa 2021 oikeus tehostettuun, henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Siihen on kunnille myönnetty lisärahoitusta 3,2 miljoonaa euroa. Erityisopetusta tarvitaan Myös OAJ on tuonut esille huolen siitä, tuleeko ammatillisissa erityisoppilaitoksissa olemaan syksyllä riittävästi paikkoja niitä tarvitseville. Tässä tilanteessa entistä useampi erityisoppilas saattaa – ja moni myös haluaa – pyrkiä tavallisiin toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin. Niitä ei laki kuitenkaan velvoita järjestämään tukiopetusta. ”Olemme vaatineet ammattiopiskelijoille samaa oikeutta saada osa-aikaista erityisopetusta kuin peruskoulussa ja lukiossakin on”, koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen kertoo. Oppivelvollisuusuudistus velvoittaa kunnat nyt huolehtimaan siitä, että kaikki yläasteen päättäneet nuoret siirtyvät syksyllä jatkoopintoihin. Mitä se tarkoittaa erityisoppilaiden kohdalla? TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Adobe Stock TÄNÄ VUONNA astuu voimaan lakiuudistus, jonka mukaan oppivelvollisuus päättyy vasta, kun oppilas täyttää 18 vuotta tai saa valmiiksi toisen asteen tutkinnon. Perusopetuksen järjestäjällä on velvollisuus valvoa, että oppilas hakee jatko-opintoihin, vastaanottaa paikan ja aloittaa siellä. Tämän kevään yhteishaku päättyy 7.4., ja tulokset tulevat aikaisintaan 17. kesäkuuta. Mitä sen jälkeen, ellei paikkaa tullutkaan? ”Uusi laki turvaa sen, että oppilas, joka ei saa opiskelupaikkaa yhteishaussa, on oikeutettu saamaan omalta peruskoulun opolta ohjausta vielä kesäajallakin. Jos paikkaa ei tällöinkään löydy, siirretään vastuu opintopaikan löytämisestä saattamalla vaihtaen -periaatteella oppilaan asuinkunnalle”, kertoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen. “Mikäli kunnan ohjauksessakaan ei löydy opiskelupaikkaa, osoittaa kunta ilman opintopaikkaa olevan nivelvaiheen koulutukseen.” Nivelvaihe yhtenäiseksi Tällä hetkellä nivelvaiheen koulutus tarkoittaa valmentavia opintolinjoja. Niitä löytyy kolmenlaisia: VALMA-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseen. LUVA valmentaa lukio-opintoihin ja TELMA puolestaan käytönnönläheisemmin itsenäiseen elämään ja työhön. Muutoksia on näihinkin nyt luvassa: Tutkintoon valmentava koulutus TUVA tulee elokuusta 2022 alkaen yhdistämään perusopetuksen niin sanotun kymppiluokan, LUVAn ja VALMAn yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi. Uusia mahdollisuuksia ”Olemme tyytyväisiä siitä, että oppivelvollisuutta pidennettiin. Se auttaa erityisesti niitä Tukilinja 2/2021 23 Olemme vaatineet ammattiopiskelijoille samaa oikeutta saada osa-aikaista erityisopetusta kuin peruskoulussa ja lukiossakin on.
Tukipointti Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 2/2021 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Joka pankilla on ohjeet nettiturvallisuudesta! Varo nettihuijausta! SOITTIKO POLIISI ja tiedusteli pankkitunnuksiasi kiireellisessä petosasiassa? Tuliko tekstiviestikysely ja linkki vastausta varten Postilta tai verottajalta? Ehkä voitit kansainvälisessä lotossa tai sait Kolumbiasta miljoonaperinnön – vain pienet siirtokulut pitäisi maksaa? Huijareita tapaa nykyään useimmin internetissä, jossa harkitsemattomat rahansiirrot tapahtuvat nappia painamalla. Poista kaikki sähköpostit, joissa sinulle ehdotetaan pikku summan lähettämistä saadaksesi itsellesi isomman summan. Rakkaushuijaukset ovat varsinkin Facebookissa ja deittisivustoilla yleinen huijausmuoto – vaiettu ja häpeällinen salaisuus, josta ei usein edes ilmoiteta poliisille. Kuka muka olisi niin tyhmä, että lähettäisi tuhansia euroja ihmiselle, jota ei ole tavannut kuin tietokoneen ruudulla? Yllättävän moni. Laita siis hurmaavan uuden tutun kuva Google-kuvahakuun äläkä sorru siirappiseen tarinaan äkillisestä vastoinkäymisestä. IDENTITEETIN VARKAUS on uhka, jolla on pitkäkestoisimmat ja vaarallisimmat seuraukset: Osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, luottokortin numero ja henkilötunnus mahdollistavat varkaalle minkä tahansa asian tilaamisen, minne tahansa. Usein uhri havahtuu vasta perintäkirjeeseen tai monisivuiseen visalaskuun. Uhriksi joutumista ei aina voi edes välttää, sillä suuri osa tiedoista varastetaan yritysten tietomurroissa. Jotain voit silti itsekin tehdä estääksesi pahimman. Seuraavassa muutama vinkki. NETTITURVALLISUUDEN ABC: a) Huijarit ovat luoneet monista henkilöja maksutietoja vaativista sivuista niin taidokkaat näköissivut, etteivät ne eroa alkuperäisistä. Älä koskaan siirry niille linkillä, jonka olet saanut tekstarissa tai meilissä! b) Älä kirjaudu pankkiin tai muulle henkilövarmennetta vaativalle sivulle googlaamalla. Ensimmäinen hakutulos voi olla huijaussivusto. Kirjoita osoiteriville nettiosoite tai käytä tallentamaasi kestolinkkiä. Varmista, että palveluun kirjautuessa osoiterivillä näkyy lukkoikoni. Se kertoo, että yhteys on suojattu ja yksityinen. c) Suojaa keskeiset palvelutilisi kaksivaiheisella tunnistautumisella. Jos salasana joutuu vääriin käsiin, saat tilin takaisin vaihtamalla salasanan. d) Yksikään pankkivirkailija tai poliisi ei kysy pankkitunnuksiasi puhelimitse. Microsoftin työntekijä ei myöskään soita sinulle neuvoakseen, miten pelastat rahasi huijarilta. Tällaiset soittajat ovat itse huijareita. e) Paketista ei ilmoiteta viestillä, jonka linkistä avautuvalle sivulle pitäisi kirjoittaa henkilöja maksutietoja. Paketteja seurataan seurantakoodilla, jonka käyttämiseen ei tarvita henkilötietojasi. Pidä kirjaa, mitä paketteja sinulle on tulossa! f) Verottaja ei lähesty sinua tekstiviestillä ja linkillä. Kirjaudu Omaveroon ja tarkista, löytyykö viesti sieltä. g) Pysy ajan tasalla käymällä nettiselaimesi turvallisuus-sivuilla. Ne löytyvät hakutoiminnolla. h) Ja lopuksi mantra, joka ei vanhene: Käytä joka palvelussa eri salasanaa! Seksuaalineuvontaa Tarjoan seksuaalineuvontaa ja -koulutusta joustavasti yksityisille, yhteisöille ja yrityksille. Kohderyhmäni ovat vammaiset ihmiset, heidän omaisensa, heidän kanssaan työskentelevät, yritykset ja asuinyhteisöt sekä sosiaalija terveysalan opiskelijat. Missioni on kertoa lämpimästi ja lähestyttävästi, että seksuaalisuus kuuluu kaikille! Ilon Kipinä Raila Riikonen p. 044 063 9863, raila@ilonkipina.fi Löydät Ilon Kipinän myös Facebookista ja Instagramista. Visuaalisuudella tuloksiin Visuaalisuudella voit vaikuttaa ostopäätöksiin jopa 90 %. VISU-Opisto on perustettu, jotta tuotteesi eivät jäisi hyllyyn, vaan osaat vaikuttaa visuaalisuudella ostopäätöksiin ensivaikutelmasta aina loppupakkaukseen asti. Yrittäjä, yrittäjyyydestä ja/tai visuaalisuudesta kiinnostunut, tule mukaan kurssille! Tmi Coltrane VISU-Opisto palvelu@visuopisto.fi www.visuaalisuus.fi www.visuopisto.fi
Tukilinja 2/2021 25 KIRJAVINKKI Kaltoinkohtelu saa kevään kirjoissa monet kasvot. VÄKIVALLAN VARJOSSA IISISTI PERILLE SYRJINNÄN YTIMESTÄ TUOMITTUJEN YHTEISÖ GEENIEN SALAT Toimituks en valinta RENI EDDO-LODGE: MIKSI EN ENÄÄ PUHU VALKOISILLE RASISMISTA Tietokirja. Suom. Saana Rosi. Gummerus 2021. 224 s. Vuonna 2014 brittiläinen kirjoittaja Reni Eddo-Lodge aiheutti kotimaassaan pienoisen kohun blogitekstillä än Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Hänen samanniminen kirjansa käynnisti pari vuotta myöhemmin Iso-Britanniassa kiivaan keskustelun rasismista. Eddo-Lodgen kirja sopii keskustelun avaajaksi myös Suomessa. Ajatus, että rasismia olisi aina vain jossain muualla, on juuri sitä rakenteellisten ongelmien kiistämistä, johon kirjan nimelläkin viitataan. Rakenteelliset ennakkoluulot ovat syvällä yhteiskunnassa ja monet niistä ovat myös vammaisille ihmisille tuttuja. Kirjoittaja on näistä ongelmista tietoinen ja käsittelee kirjassa vammaisten ja muiden vähemmistöjen huomioimista osana aidosti inklusiivista rasismikeskustelua. Teoksen jälkisanoissa päästään myös oikeistolaisen ajattelun nousuun Euroopassa, ja Perussuomalaiset mainitaan osana laajempaa ilmiötä. Eddo-Lodgen teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle, joka on kiinnostunut analyyttisesta keskustelusta. Sanni Purhonen OTTO LEHTINEN: NÄMÄ KALLISARVOISET ASIAT Romaani. Gummerus 2021. 296 s. Judy on taistellut pitkään liitossaan, jossa aviomies Heikki on ollut väkivaltainen. Kun Heikki ei enää muistisairauden vuoksi pärjää kotona, pariskunnan jännittynyt suhde kääntyy nurinpäin: Judy alkaa pahoinpidellä pyörätuolissa olevaa miestään. Ruokalähettinä työskentelevä Jon tutustuu pariskuntaan, kipuilee oman ihmissuhteensa kanssa ja käy läpi traumaattisia lapsuusmuistojaan, ennen kaikkea enoonsa liittyen. Otto Lehtisen toisessa romaanissa ei juuri ole helpolla pääseviä ihmisiä tai miellyttäviä aiheita. Rakkaus ja kaltoinkohtelu voivat mahtua samaan suhteeseen. Vaikka käsittelyssä ovat esimerkiksi parisuhdeväkivalta ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, kirja kuitenkin etenee sujuvasti ja on miellyttävä lukea. Vammaisuuden tai vanhuuden kuvauksena teos ei silti ole kovin moniulotteinen. Heikki motiiveineen jää passiiviseksi ja vain toisten henkilöiden kautta nähdyksi hahmoksi. Sanni Purhonen SUOMALAINEN VANKI Arjen rakenteet ja elämänlaatu vankilassa. Tietokirja. Vastapaino, 2021. Yhteiskuntatieteilijöiden Sakari Kainulaisen ja Juho Saaren toimittamassa, Huono-osaisin Suomi -tutkimusohjelmaan kuuluvassa teoksessa selvitetään, millainen yhteisö on suomalainen vankila. Luvut käsittelevät vankien mielentilaa, ihmissuhteita, taustatekijöitä, toimintamalleja sekä asemaa vankilassa ja yhteiskunnassa. Teoksessa pohditaan esimerkiksi, miten rankaisukeinona käytetty yksinäisyys vaikuttaa ja millainen olisi reilu vankila. Vankien ongelmana on muita heikompi terveys. Heillä on paljon psyykkisiä sairauksia sekä oppimisja persoonallisuushäiriöitä. Diagnosoimatta jääneitä neurologisia ongelmia on myös epäilty taustatekijöiksi epäsosiaalisuudelle. Tästäkään teoksesta ei kuitenkaan selviä, paljonko vangeilla on ns. ylimääräistä sairauden kuormaa muihin verrattuna, se jätetään tulevien tutkimusten aiheeksi. Teoksen ansiona on vankilan sosiaalisen yhteisön normaaliuden esille tuominen ja analyysi vankien käyttäytymistyypeistä. Tämän pohjalle voisi rakentaa toimivaa kuntoutusta. Iris Tenhunen JUHA T. HAKALA: VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN Tietokirja. Alma Talent, 2020. Pituus 206 s. Kasvatustieteen professorin elämäntapaoppaan alaotsikkona on: Miksi pienet askelet ovat hyvästä ja liiallinen kunnianhimo pahasta. Pakonomaisen menestymispaineen vastapainoksi Hakala asettaa menetelmän, jossa perille päästään pienin askelin, rennosti rimaa hipoen. Hän noudattaa oppejaan esittelemällä teesinsä hauskasti ja laajan sivistyneesti tarinoiden. Mieleen jää Steve Jobsin lause: ”Et voi yhdistää pisteitä ennen kuin olet ensin katsellut ympärillesi.” Rentous lisää myös luovuutta! Iris Tenhunen POHDISKELLAAN PERIYTYMISTÄ Harvinaiskeskus Norio, 2021. Pituus 26 s. Miten selittää lapselle perinnöllisen sairauden luonne? Yksi vastaus on Ilona Partasen hauskasti kuvittama, Sanna Kalmarin ja Ulla Parisaaren tekstittämä tietopainotteinen kuvakirja, jonka juonena on perheen käynti sopeutumisvalmennuskurssilla. Toiset kulkevat siellä pyörätuolilla, toiset eivät, mutta kaikille on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa – ja havainnollista tietoa periytymisen laeista. Iris Tenhunen
Aiheina myös punkkitauti ja muuntunut koronavirus. Down-supermallin kuoppainen tie tähtiin 26 Tukilinja 2/2021 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT PUNKKISOTA 9.4. Joonas Berghällin dokumentti kertoo globaalista, punkkien levittämästä tautiepidemiasta. Henkilökohtaiseksi tarinan tekee se, että Joonas sairastaa itse vakavaa, kroonista borrelioosia. SONGBIRD 23.4. Elokuvan tarinassa COVID-19 -virus on muuntunut COVID-23 -virukseksi ja ihmiset elävät jo neljättä vuotta kodeissaan täysin eristäytyneinä. Virustartunnan saaneet amerikkalaiset on siirretty Q-Zoneiksi nimetyille karanteenileireille ja virukselle immuuni kuriiri Nico ( KJ Apa) kuljettaa tavaroita eristyneille asukkaille. Adam Masonin ohjaus on ensimmäinen COVID-19 aikana Los Angelesissa tehty sekä ensimmäinen pandemiasta kertova elokuva. LUPAAVA NUORI NAINEN 23.4. Kaikkien mielestä Cassie ( Carey Mulligan) oli erittäin lupaava nuori nainen, kunnes tapahtui jotain, mikä romutti hänen tulevaisuutensa. Öisin hän viettää salaista kaksoiselämää. Oscar-suosikin käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Emerald Fennel. MADDY THE MODEL Dokumentti australialaisesta sometähdestä ja mallista Madeline Stuartista, joka hurmasi New Yorkin muotiviikon kävijät vuonna 2015. Maddyllä on Downin oireyhtymä ja 700 000 Facebook-fania, mutta maksetaanko hänelle palkkaa? Dokumentin, joka seuraa mallin elämää neljän vuoden ajan on ohjannut Jane Magnusson. YLE Areena. SENTINELLE Traumaattisen taistelutehtävän jälkeen kotiutettu ranskalainen eliittisotilas ( Olga Kurylenko) käyttää tappavia taitojaan kostaakseen miehelle, joka tuotti tuskaa hänen sisarelleen. Trillerin on ohjannut Julien Leclercqin. Netflix. NIGHT IN PARADISE Tae-goo (Tae-goo Eom) pakenee väkivaltaista jengiä tragedian jälkeen Jejun saarelle, missä hän kohtaa parantumattomasti sairaan Jae-yeon ( Yeo-bin Jeon). Elokuvan on ohjannut Park Hoon-jung. Netflix. THE WAY BACK Gavin O’Connorin ohjauksessa Jack Cunningham (Ben Affleck) on entinen lukion koripallotähti, joka on mennyt rakennustyömaalle töihin ja alkoholisoitunut. Jack päätyy vastentahtoisesti valmentamaan entisen koulunsa koripallojoukkuetta, mistä tulee hänelle viimeinen mahdollisuus kääntää elämänsä suunta. HBO Nordic. NELJÄT HÄÄT JA YHDET HAUTAJAISET 24.4. Mike Newellin ohjaama romanttinen klassikko kertoo tyylikkään kömpelöstä englantilaismiehestä ja amerikkalaisesta naisesta, jotka törmäävät toisiinsa häissä ja hautajaisissa. Päähenkilön (Hugh Grant) veljeä näyttelee kuuro, viittomakielinen David Bower. (Four Weddings and a Funeral, Britannia 1994) Teema Fem. Vuoden 2021 Animatricks -festivaali järjestetään Helsingissä 20–23.5.2021. FESTIVAALIT Toimituksen Valinta Teatterieloku vien ensi-iltapäiv ät voivat siirtyä.
Välinevinkki Apuväline: Laukkukoukku Edustaja: www.darenne.fi Hinta: 7,90 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 2/2021 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen MARIKAN KUOLEMA TV1, 1.4. Dokumenttiprojektissa nähtävä, Peter Walleniuksen ohjaama Marikan kuolema kertoo saattohoidossa olevasta Marika Laineesta. Tämän kevään Doc Point -dokumenttielokuvafestivaaleilla katsojien suosikiksi valittu elokuva muistuttaa, että kuolema on yhtä luonnollinen osa elämää kuin syntymä. Marika kohtaa pelon ja epätietoisuuden mustalla huumorilla ja halulla elää ja kokea loppuun asti. PRISMA TV1 5.4. JA 1.6. 17.3. alkaneessa Prisma-sarjassa Matka geenien maailmaan (The Gene: An Intimate History) nähdään osa 3/ 4: DNA ja ihmisen perimä. Yhdysvaltalaisessa dokumenttisarjassa perehdytään geenitutkimuksen historiaan ja uusiin hoitomenetelmiin sekä asiantuntijoiden että potilaiden kautta. Voimmeko tulevaisuudessa poistaa perinnölliset sairaudet ja mitkä ovat geenitieteen eettiset ongelmat? 1.6. Prisma-sarjassa nähdään puolestaan dokumentti Ihosyövän anatomia (A Year to Save My Life: George McGavin and Melanoma, 2019). Siinä arvostettu brittiläinen biologi ja tv-juontaja George McGavin alkaa syöpädiagnoosin saatuaan selvittämään, mitkä ovat isosyövän uusimmat hoitokeinot. Hän saa myös itse uusinta lääkettä. RAMY YUSSEF: FEELINGS HBO Muslimitaustainen nuori mies Ramy Yussef kertoo elämästään ja ajatuksistaan amerikkalaisessa dokumenttielokuvassa vuodelta 2019. Yussef sai vuonna 2020 Primetime Emmyn omaan elämäänsä pohjautuvasta tv-komediasarjasta Ramy, jonka voi Suomessa nähdä Elisa Viaplayssa. Ramy käsittelee päähenkilönsä haasteita muslimiyhteisön ja milleniaalien ajatusmaailmojen välissä. Sarjassa toisille Ramyn ystävistä elämä on moraalinen koe, toisten mielestä teoilla ei ole seurauksia. Yksi Ramyn ystävistä on cp-vammainen, pyörätuolia käyttävä Steve Way, joka hänkin esittää sarjassa itseään (ks. Valokeilassa-palsta s.4). THE GOOD DOCTOR ELISA VIAPLAY Suositun amerikkalaisena The Good Doctor -sarjan (2017) päähenkilönä on autistinen kirurgi Shaun Murphy ( Freddie Highmore). Suomessa toiselle kaudelle ehtinyt, näyttävätehosteinen ja nopeatempoinen sarja kertoo rankan lapsuuden kokeneesta Shaunista, joka viimeistelee kirurginopintojaan ja saa töitä sairaalasta. Hänellä on kyky nähdä mielessään ”potilaan läpi” ja ennakoida tarvittavat toimenpiteet. Moni kollega pitää häntä kuitenkin autismin vuoksi epäpätevänä. SILENT LEGACY HBO Bulgarialainen, puolitoistatuntinen HBO-dokumentti kertoo perhesiteiden vahvuudesta, aikuiseksi kasvamisesta ja vastuun ottamisesta. Kun työlleen omistautunut kuurojen lasten opettaja Tanya sairastuu, kaksikymppinen, kokematon Kathy-tytär alkaa pyörittää äitinsä koulua ja huolehtia teini-ikäisestä siskostaan. Äidillä ja tyttärellä on edessään elämänsä suurin haaste. Kätevä laukkukoukku LIIKKUESSAMME MEILLÄ on yleensä mukanamme jokin laukku, käsilaukku, reppu tai kassi. Kun sitten istahtaa vaikkapa kahvilaan, saattaa tulla ongelma, minne sen laittaa, jos lattialle on vaikea ulottua. Ratkaisuksi löytyy pieni ja edullinen apuväline. LAUKKUKOUKKU ON helposti mukana kulkeva pieni koukku, jonka saa pysymään pöydän reunalla ja johon voi ripustaa laukkunsa. Se on jo vanha keksintö ja koukkuja onkin tarjolla monenlaisia. Useimmiten laukkukoukkuun törmää liikelahjana, mutta kyllä niitä voi ostaakin, ainakin verkosta. KOKEILEMAMME KOUKKU on pieneen kokoon menevä apuväline. Kokoon taitettuna se on täysin litteä ja hieman tulitikkurasiaa pienempi. Koukun mukana tulee kuljetuspussi. Laukkukoukun käyttökuntoon laitto ei vaadi sormivoimia, ja koukun pidikkeen alla on kumia, joka pitää sen hyvin paikallaan pöydän reunalla. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Toimituksen valinta
LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 2/2021 KIITOS TIETOKONEESTA JA KOULUTUSMAKSUSTA Kiitos tuhannesti apurahasta! Siitä on todella merkittävä apu tästä taas eteenpäin!! Ystävällisin terveisin Maria Tuomialho Kiitos...saamastani tuesta kannettavaan tietokoneeseen... Aila Toivonen Omaishoitajana korona-aikaan Olemme toimineet avovaimoni kanssa vaikeasti kehitysvammaisen kundimme Arskan omaishoitajina koko tämän 30-vuotisen elontaipaleen ajan. Meillä on apunamme erinomainen vapaa-ajanavustaja (30 h/kk), joka vie kundimme viikoittain rumputunneille ja Stadiin hengailemaan. Kehitysvammaisen kundimme kotihoidon kuormittavuus on kasvanut vuoden 2020 aikana merkittävästi Pasilan toimintakeskuksen parin kuukauden sulkemisen ja käyntipäivien vähentämisen sekä kodin ulkopuolella liikkumisen vaikeutumisen vuoksi. Riskiryhmään kuulumiseen liittyy omia reunaehtoja. Lisäksi kuonomaskit soveltuvat huonosti kehitysvammaiselle. Arskan lyhyitä tilapäishoitojaksoja Pihliksessä ei voinut käyttää kahtena kuukautena ja näin meiltä jäi neljä lakisääteistä omaishoidosta elvyttävää vapaapäivää käyttämättä vuonna 2020. Pandemia jatkuu. Saa nähdä, meneekö Arskan duunimesta Pasilan toimintakeskuksessa jälleen boseen ja pysyykö tilapäishoidon pienryhmäkoti avoinna. Omaishoitajan tehtäviä ei kuitenkaan voi hoitaa etätöinä. Matti Laitinen TUKEA TIETOKONEESEEN JA POLKUPYÖRÄÄN Kiitoksia vielä kerran niin paljon :) Helpotti minun ja tyttäreni elämää huomattavasti teidän tuki! terveisin T.R
MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Näkövammainen henkilö opaskoirineen pysähtyy liikennevalottoman suojatien eteen – mitä teet? NÄIN VASTATTIIN: 1. Kysyn, voinko auttaa. 46 % 2. Olen hiljaa, etten häiritsisi hänen liikenteen kuunteluaan. 38 % 3. Menen ohi – tuskin hän olisi siinä, ellei osaisi ylittää tietä. 14 % 4. Pysähdyn juttelemaan opaskoiralle ja seuraan tilannetta. 1 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli helmikuussa 76. Tukilinja 2/2021 29 BLOGIPOIMURI ”Ajatella, miten nuo puutkin kestävät läpi talven. Ne kantaa ihan valtavan raskasta taakkaa harteillaan. Eli lunta. Ja kun tuuli alkaa puhaltamaan, on aika olla joustava. Päästää irti. Muuten katkeaa. Sama pätee ihmiseen.” Blogilinjalla Kristiina Näkkäläjärvi, 1.3.2021 (www.tukilinja.fi) LUKIJAKYSYMYS TV-PALSTASTA HEI! Kiitos elokuussa myöntämästänne apurahasta kannettavaan tietokoneeseen ja erilliseen hiireen. Nyt olen saanut viimeinkin otettua läppärin käyttöön ja olen jo muutamassa päivässä huomannut, miten paljon siitä on apua verrattuna puhelimen käyttöön (vanha pöytäkoneeni ei enää toiminut lainkaan). Joudun toki vielä opettelemaan sen käyttöä. T: Merja Markus Kempin runoharrastuksesta kerrotaan Tukilinja-lehdessä 3/2020, jota voi lukea nettisivujemme lehtiarkistossa. Tässä yksi runo hänen kokoelmastaan: Pyykit roskapussi Jäi tekemättä Itte saa päättää mitä tekee vapaa-ajalla Millaista tekemistä haluat tehdä Päätös on minun Mielijohteesta Omasta halustaan Omasta tahdosta Haluan kaikenlaisia asioita tehdä Kesällä 2017 omaelämäkerrallista sarjakuvakirjaa valmisteleva Timo Pohjola sai Tukilinjalta apurahan taidetarvikkeisiin. Tässä näyte hänen omakustanneteoksestaan Varjoista valoon, joka kertoo lapsuudesta, vankilaelämästä ja paluusta kaidalle tielle. Hei! Sain pari päivää sitten postitse vasta tilaamani Tukilinja-lehden. Ilahduin suuresti Leffafriikkija Ruudussa-palstoista, mutta kummastelen sitä, miksi televisio-ohjelmia on esitelty ainoastaan Ylen ohjelmista. Onko tähän jotain selitystä? Toivoisin eri kanavien ohjelmien tasapuolista esittelyä jatkossa. Ystävällisin terveisin Virpi Valtonen Hyvä Virpi Valtonen Kiitos viestistäsi, asia on ihmetyttänyt minuakin! Teen itse Ruudussa-palstaa ja käyn sitä varten aina kotimaisten kanavien ohjelmatiedot läpi. Suomalaisista tv-yhtiöistä Ylellä on säännöllisesti tarjolla ohjelmia, joissa vammaisuus on esillä. Tällaisia ohjelmia en kuitenkaan kovin usein löydä mainoskanavien ohjelmistosta. Myös ne ohjelmat, joissa aiheesta on tehty dokumentin keinoin viihdettä, ovat siellä vähentyneet. Vammaisuuden esittely olikin menneinä vuosikymmeninä usein nimenomaan viihdettä – enää sellainen ei onneksi nykyasenteisiin istu. Realistista vammaisuuden käsittelyä taas ei ole perinteisesti koettu katsojia houkuttelevaksi, ja ohjelmatiedotuksessakin tällainen aihe usein piilotetaan korusanoihin. Olen vuosien mittaan oppinut erottamaan, mitä ”erikoisilla” ihmiskohtaloilla, ”poikkeuksellisilla” haasteilla, ” terveyshuolilla” ja ”yllättävillä” elämänmuutoksilla tarkoitetaan: vammaisuutta. Moni ohjelma on kuitenkin mennyt tästä syystä harmillisesti ohi. Viime aikoina kansainväliset viihdejätit ovat onneksi huomanneet, että nämä meitä monia koskevat ”poikkeukselliset” elämänkohtalot itse asiassa kiinnostavat katsojia. Tällä hetkellä suoratoistokanavilla löytyykin paljon vammaisaiheista sisältöä. Minulle saa vinkata, jos jokin kotimaisten mainoskanavien ohjelma on mennyt minulta ohi! Näin kävi esimerkiksi Sohvaperunoiden kohdalla. Koetan sitten nostaa niitä esiin Valokeilassa-palstalla. Iris Tenhunen, päätoimittaja
BLOGILINJALLA / Ilari Kousa Toisten ihmisten avun varassa eläminen ja avuttomuuden tunteen sietäminen ei ole helppoa. Yrittäkäämme siis ymmärtää toisiamme silloinkin, kun emme ole parhaimmillamme. Kuka? Ilari Kousa, 36 Toimintarajoite CP-vamma. Toimenkuva Maisteriopiskelija. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla huhti–toukokuussa. (www.tukilinja.fi). HEIPÄ HEI. Nimeni on Ilari Kousa. Sain kutsun päivittää Tukilinjan vierasblogia kevään aikana. Olen 36-vuotias kognitiotieteen ja fysiologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Harrastan muun muassa kirjallisuutta, shakkia sekä taiteen kuluttamista niin musiikin kuin kuvataiteenkin osalta. Minulla on keskosuusperäinen, vaikea-asteinen CP-vamma ja useita muita liitännäissairauksia. Pohtiessani, mistä aiheista lähtisin blogia kirjoittamaan, tulin siihen tulokseen, että haluan käsitellä vammaisuuteen liittyviä ilmiöitä näkökulmista, jotka eivät mielestäni ole olleet julkisuudessa tarpeeksi esillä. Esimerkiksi CP-vammaisuutta tarkastellaan usein sangen kapeasta, fyysiseen toimintakykyyn liittyvästä näkökulmasta, vaikka nykyään tiedetään jo hyvin, että aivovaurio sinänsä altistaa lukuisille mielenterveyden häiriöille. Voiko asialle tehdä mitään? Entä kuinka suhtautuvat toisiinsa käsitteet vammaisuus ja ihmisarvo? Kuinka toteutuu Suomessa vaikeavammaisen oikeus kehoonsa ja seksuaalisuuteensa? NYKYISESSÄ VAMMAISKÄSITYKSESSÄ korostuu edelleen ajattelutapa, jossa fyysinen vamma nähdään lähes aina ensisijaisesti (ulospäin näkyvänä) kehon poikkeavuutena. Tällainen kaksijakoinen ajattelutapa on peräisin kristinuskosta, jonne se periytyi Platonilta ja Aristoteleelta, mutta se vaikuttaa voimakkaasti arkiseen ihmiskäsitykseemme, jossa mieli ja keho edelleenkin usein mielletään toisistaan riippumattomiksi. Tällä on kaksi merkittävää seurausta: toisaalta ei oikeasti ymmärretä, mitä tarkoittaa, että psyykkiset oireet ovat pohjimmiltaan luonteeltaan yhtä fyysisiä ja biologisia kuin kehollisetkin. Toisaalta sama ajattelun kaksijakoisuus taas mahdollistaa vammaisuuden lokeroimisen ensisijaisesti sosiaaliseksi ilmiöksi, jonka olennainen piirre on, että vammaisuuden lähteen ajatellaan olevan ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteissa ja toimintatavoissa: yhtäkkiä mikä tahansa onkin mahdollista, kunhan huolehditaan tarvittavan avun saatavuudesta. Valitettavasti totuus ei kuitenkaan ole aivan näin ruusuinen, sillä on kiistaton tosiasia, että erilaiset vammat voivat aiheuttaa valtavasti niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin kärsimystä. Yhteiskunnallinen muutos ei myöskään tapahdu niin nopeasti, että vastuun ongelmien korjaamisesta voisi sälyttää päättäjille, ihmiskunnan kollektiivisesta omatunnosta puhumattakaan. TÄSTÄ SYYSTÄ kudosten uusintamiseen tähtäävän regeneraatiolääketieteen merkitys lienee tulevaisuudessa suuri: CP-vammasta ja monista muistakin neurologisista oireyhtymistä tulee aikanaan ainakin osittain hoidettavissa olevia sairauksia. Tähän kehitykseen liittyy toki lukuisia moraalisia haasteita, joista lisää jatkossa. Tällainen tutkimus ei kuitenkaan ole pelkkää teoreettista pohdiskelua: esimerkiksi meillä Helsingin yliopistossa apulaisprofessori Ulla Pirvolan tutkimusryhmä on jo pitkään selvittänyt sitä, miten sisäkorvan rakenne ja toiminta muuttuvat ympäristön melun ja eräiden sairauksien vaikutuksesta ja miten syntyneitä vaurioita voisi korjata. Tästä on toki vielä pitkä matka aivovaurioiden korjaamiseen, mutta pidän lähes varmana sitä, että tämäkin on tulevaisuudessa ainakin jossain määrin mahdollista. Jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa on syytä muistaa yksittäisten kohtaamisten merkitys: haasteinemme kaikkinemmekin olemme ensisijaisesti ihmisiä. Ainakaan minulle toisten ihmisten avun varassa eläminen ja ajoittaisen avuttomuuden tunteen sietäminen ei ole helppoa, ja tämä pätee varmasti moniin vammaisiin. Yrittäkäämme siis ymmärtää toisiamme silloinkin, kun emme ole parhaimmillamme, silloinkin, kun teemme virheitä. Mitä vammaisuus tarkoittaa? 30 Tukilinja 2/2021
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 Tukilinja 2/2021 31 joittelun välineeksi 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. K.M., NUMMELA Apuraha polkupyörään ja tietokoneen näyttöön 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. LAURONEN M., HELSINKI Apuraha tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, joka kirjoittaa kirjaa. LAURILA M., VAASA Kannettava tietokone ja musiikintekovälineistö kuntoutujalle, joka valmistelee soololevyä. SVENSK H., VANTAA Kannettava tietokone kirjoittamisen apuvälineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa kirjoittamista ja jonka on vaikea kirjoittaa kynällä. LEHTONEN C., TAMPERE Tietokone peliharrastuksen välineeksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. LAAKSO R., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle sekä ammattikorkeakouluopintoihin että musiikkiharrastuksen välineeksi. MERILÄINEN S., ESPOO Tietokone kuntoutujalle blogiharrastuksen välineeksi. KUNNARI A., JÄRVENPÄÄ Apuraha omakustanteisiin kuvataideopintoihin kuntoutujalle, joka on harrastanut taiteita pitkään. RAHEEM S., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. Tietokone mahdollistaa hänelle asioinnin sekä aktiivisen ja mielekkään arjen. LÄHDESMÄKI V. Kannettava tietokone asiointiin henkilölle, jolla on näkemisen ja liikkumisen rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut tukevat hankintaa 50 prosentin osuudella. RAUHANEN H., TAMPERE Apuraha omakustanteisten ammattiopintojen opintomaksuun kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on päästä opiskelemaan samalle alalle varsinaisiin ammattiopintoihin. VIITANEN M., ISOJOKI Apuraha omakustannekirjan julkaisuun henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Kirjoittaminen on hänelle pitkäaikainen harrastus. WIKHOLM N., KAUNIAINEN Älypuhelin kuntoutujalle YouTube-videoharrastuksen välineeksi. KIRJAVAINEN K., JOENSUU Apuraha uimahallikorttiin 24-vuotiaalle kuntoutujalle. SUOMEN VAMMAISTUTKIMUKSEN SEURA RY Apuraha Suomen Vammaistutkimuksen Seuran ja NMI Bulletin -lehden yhteistyössä julkaiseman vammaistutkimuksen teemanumeron julkaisukustannuksiin. SUOMALA K., NURMIJÄRVI Kannettava tietokone asioinnin, yhteydenpidon ja musiikkiharrastuksen välineeksi kuntouVAMMAISTUTKIMUSAPURAHAT 2021 JOHANNA KORKEAMÄKI JA MIRKKA VUORENTO, 4 000 EUROA (Kuntoutussäätiö) Apuraha artikkeliin toimintarajoitteita kokevien korkeakouluopiskelijoiden toimijuudesta ja saadusta tuesta. Tutkimusta erityisesti oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia kokevien opiskelijoiden näkökulmasta on niukasti, vaikka ne ovat korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät pitkäaikaiset toimintarajoitteet. Tutkimuksen aineistona ovat korkeakouluopiskelijoiden yksilöja ryhmähaastattelut. Viitekehyksenä on vammaisuuden sosiorelationaalinen malli. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä opiskelijoiden yhdenvertaisuuden edistämisessä. JOHANNA OLLI, 2 575 EUROA (Turun yliopisto, hoitotieteen tohtoriohjelma) Apuraha vammaisten lasten osallisuutta tukevan hoitotyön mallin kehittämiseen. Tarkoituksena on löytää lapsilähtöinen lähestymistapa kuntoutushoitotyöhön. Väitöstutkimuksen viimeisen vaiheen tavoitteena on yhdistää tutkimuksen aiemmista vaiheista saadut tiedot ja muodostaa hoitotyölle malli, joka sisältää teoreettiset perustelut ja käytännön toimintavaihtoehtoja lasten ja heidän lähiyhteisöjensä ohjaamiseen lasten osallisuutta tukevalla tavalla. VIRPI MESIÄISLEHTO, 2150 € (Jyväskylän yliopisto, kehitystutkimus) Apuraha tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia koskevan väitöskirja-artikkelin julkaisuun. Artikkelin aiheena on vammaisten nuorten seksuaalija lisääntymisterveyspalvelujen saavutettavuus Tansaniassa. Se on hyväksytty julkaistavaksi International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä. Avoin julkaisu edistää vammaisten ihmisten omaa vaikuttamistyötä sekä Tansaniassa että laajemminkin globaalissa etelässä. EERO SAUKKONEN, 3 TABLETTITIETOKONETTA (Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta) Apuraha väitöskirjatutkimuksen aineistonkeruuseen. Tavoitteena on dokumentoida käytäntöjä, jotka auttavat tai estävät vaikeasti kehitysvammaisia henkilöitä elämästä ihmisoikeuksiensa mukaista ja itsensä näköistä elämää. Lisäksi tarkoituksena on kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä siitä, miltä inhimillinen toimijuus voi käytännössä näyttää. Väitöskirja on osa VAIKOS-tutkimusprojektia, jota rahoittaa Opetusja kulttuuriministeriö. JOULUKUU 2020 T.A., KLAUKKALA Kannettava tietokone 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. V.A., TURKU Tietokone ja monitoimilaite 13-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta kotikoulun käymisen ja harrastustoiminnan välineeksi. K.M., YLIVIESKA Sähkörummut ja kuulokkeet musiikkiharrastuksen välineeksi 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. HALTSONEN E., LOHJA Tietokone kuntouttavan har
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 32 Tukilinja 2/2021 tujalle, jolle kodin ulkopuolella liikkuminen on haastavaa. WESTERHOLM S., PORI Apuraha ratsastustunteihin kuntoutujalle, joka on löytänyt ratsastuksesta uuden harrastuksen. PÄIJÄT-HÄMEEN MIELENTERVEYSTYÖN TUKI MIETE RY, LAHTI Apuraha tietotekniikkaan mielenterveysyhdistyksen vertaisohjaajien ja jäsenistön käyttöön. Yhdistys kehittää digitaalisia palvelujaan, ja suurin osa tapaamisista tapahtuu nyt verkon välityksellä. TAMMI T., TURKU Apuraha tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa pelaamista ja suunnittelee tietojenkäsittelyn opintoja. LEINO M., LAPPEENRANTA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. BLOM. E, HELSINKI Apuraha tietokoneen hankintaan henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Tietokone mahdollistaa hänelle asioinnin ja harrastamisen. P.B., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle. R.J., VAASA Osa-apuraha näkövammaiselle henkilölle tietokoneen hankintaan yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. H.H., VAASA Osa-apuraha tietokoneen hankintaan näkövammaiselle henkilölle, jolla on oppimiskyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. T.H., JYVÄSKYLÄ Apuraha omakustanteisten opintojen koulutusmaksuun kuntoutujalle, jonka työllistymismahdollisuuksia lisäkoulutus parantaa. N.H., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan, opiskelun ja asioinnin välineeksi. F.A., JYVÄSKYLÄ Tietokone kuntoutujalle apuvälineeksi opiskeluun ja osa-aikaiseen työskentelyyn. S.I., HELSINKI Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon apuvälineeksi kuntoutujalle. K.S., KOTKA Kannettava tietokone kuntoutujalle kokemusasiantuntijana työskentelyn ja opiskelun välineeksi. T.N., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. K.P., POHJOIS-POHJANMAA Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka on aloittamassa valokuvausharrastuksen. T.S., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle työnhaun, asioinnin ja kuntouttavien harjoitteiden välineeksi. 7 2 12 2 7 7 15 10 6 16 16 13 1 6 11 13 4 12 12 2 3 2 2 2 1 17 4 7 16 13 3 3 13 2 5 12 3 12 4 3 5 6 9 13 9 13 8 16 2 2 7 4 7 15 1 4 17 8 14 3 15 12 2 4 7 4 5 6 4 7 15 12 2 17 2 2 V I M A K Ä A L V P O P A U S A J T A N A A A A A A I T K I V A S Ä V A S A T O Y S V A A T S I T O T K U I Y A T E U L U T T O Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 2 /2 2 1 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Kenties kaikkien aikojen upein pääkuva innosti laatijaakin poikkeuksellisen paljon.” Kerrottakoon, että kuvassa esiintyy vammainen brittiläinen performanssitaiteilija Sue Austin. Hänestä voit lukea lisää Tukilinja-lehdestä 6/2014, joka löytyy nettisivujemme lehtiarkistosta! Lähetä ratkaisusi 2.6. mennessä mieluiten sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Muista kertoa myös osoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat tervetulleita. R IS T IK O N 1/ 20 21 R A TK A IS U Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Marja Hyssänmäki Porista. Kiitokset taas kaikille taitaville ratkaisijoillemme ja hyvää alkavaa kevättä! F A K S I K L A A V A R I E N A L A S K I J A N M K O P E T T E L U T A P A R A A A T B A I L I I V A L I K U L U T S P O T T I U S A I N S S I I S A N A T A M T A S O N A T A L I L O A T A R A T A I N E S L A A T T A L I A T N R M I E K K A K A L E V A E N I T E N K A R A S A L A N N I T U R I A T U L A T U S K I A T E T U T U E T K U M I T U O L I T H U L L Y I I S O T A K N O L L A P I N A O T A V A K A T S O A K Ä S I T Y S K E L M U U T T I U R A M O A L A T I K E R U U T T Ä R I N Ä T S A A D A I S S A Tukilinja 2/2021 33 ”Ristikko oli tällä kertaa melko haastava, jos sen halusi ratkoa ihan kokonaan, vaikka ratkaisusanat olivat jo selvillä. Oikea yläkulma pani kyllä pohtimaan pitkään! Ei tarvitse postimerkkiä -vihje oli kyllä ovela!” Virve Rissanen, Vuolijoki ”Piti vähän miettiä ennen kuin aukeni, kiitos!” Irma Puisto, Helsinki HUHKII HOMMISSA J.H. H H PELILLINEN! MONET TAUNOT JANOTA RAVINTOLA VUODESTA 1932 HANKINTA TARJOUSJUOMIA VARSINAISSUOMEN NAINEN ENNEN ISOA TILAUSTA? AALTO RATSUMIES KÄNNYKÄLLÄKIN NUPUT VELJELLINEN! ASTIOITA VESISTÖT JOSKUS LEJEERINKI VUORISTO HYINEN UIMAPAIKKA ULAPPA KUNINGASNIMI AJATUS SUUNNITTELEVA LEMUTA 71,12 cm VOI NAHOISSAAN LASKEE ORANJEEN x2 VASARALLINEN LUNTA TAIVAANSININEN SYÖKSYI MIEKKAANSA NICHOLSON MATKA MUONIOSSA VUOROVETTEN PRINSSISSÄ JOHTI JUGOSLAVIAA MIRRIT SONTA ERÄÄN SISKON TYÖPAIKKA? EIVÄT MUKAVIA KUULTAVIA VUOKRAA RANNALLA TYÖSSÄÄN -TORVI NIEMI EI OLE PÖTYPUHETTA USEIN PILKUN JÄLKEEN Näen lehmän lentävän. PAITSI -MAA HUUMEELLAKIN KUUMA JUOMA YSTÄVÄ JÄTTEITÄ ”1 A” SUOMESSA KASVAA TÄTÄ 12 ERILAISTA MEIKKAUSAINE NEBRASKASSA MITTARILLE OTTAA ASKEL TAI PARI OSKARIN OMAISET VATSA LUETAAN VIIMEISENÄ? TAISTELUSTA KUULUISA PAIKKA YKSINÄISIÄ UKKOJA? EGYPTISSÄ PALVOTTU DALAI
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 2/2021 TAMMIKUU 2021 M.J., PIRKANMAA Tablettitietokone 3-vuotiaalle lapselle, joka kommunikoi kuvien ja tukiviittomien avulla. Hän tarvitsee tablettia kommunikointinsa tueksi. Sairaanhoitopiiri tai kunnan vammaispalvelu eivät osallistu laitteen hankintaan. RIIKONEN E., JOENSUU Kannettava tietokone kotitehtävien työvälineeksi 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. S.I., POHJOIS-POHJANMAA Apuraha luisteluharrastuksen maksuihin 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. R.N., ETELÄ-POHJANMAA Tablettitietokone, erillinen näppäimistö, hiiri, monitoimilaite sekä kuulokkeet opiskelun apuvälineiksi 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen rajoitteita. R.M., ESPOO Apuraha uintija parkourharrastusten maksuihin 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. RYYNÄNEN T., JOENSUU Tietokone opiskelun apuvälineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. MÖLSÄ M., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone opiskelun ja arjen hallinnan apuvälineeksi 18-vuotiaalle nuorelle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. P.R., JOENSUU Kannettava tietokone 20-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän opiskelee ammattiopistossa. E.E., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 25-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. P.R., VANTAA Tietokone 20-vuotiaalle, pyörätuolia käyttävälle opiskelijalle, joka harrastaa musiikin tekemistä. K.P., JOENSUU Tablettitietokone opiskelun ja toiminnanohjauksen tueksi 24-vuotiaalle yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. P.M., TURKU Kannettava tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. JUNNO T., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee musiikkialaa ammattiopistossa. JAKOBSSON P., KUUSAMO Taidetarvikkeita, piirtopöytä ja ompelukone kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita ammattimaisesti. Hänen töitään on ollut esillä näyttelyissä ja hän työstää parhaillaan kuvitettua runoteosta. BISKOP K., KOKKOLA Kannettava tietokone ja/tai järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. PETTINEN E., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopiskelun välineeksi. KINNARI M., TURKU Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka kouluttautuu kokemusasiantuntijaksi. LAMPINEN R., TURKU Apuraha pyörätuolicurlingin harrastusmaksuihin ja välineisiin henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. MALMI T., TAMPERE Apuraha kitaran hankintaan kuntoutujalle, joka soittaa keikkailevassa bändissä. H.S., TURKU Kannettava tietokone, erillinen näppäimistö, hiiri sekä monitoimilaite opiskelun välineiksi yliopisto-opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita. H.J., JOENSUU Tietokoneen näytönsuojus ja vastamelukuulokkeet 25-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on keskittymisen haasteita. H.A., OULU Apuraha ratsastuskuluihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle ratsastus on voimaannuttava harrastus. A.M., TAMPERE Järjestelmäkamera harrastustoiminnan välineeksi 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. K.J., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. J.M., OULU Apuraha ratsastustunteihin 23-vuotiaalle kuntoutujalle. KUUSELA A., KUOPIO Apuraha omakustanteisen runokirjan julkaisuun kuntoutujalle, joka liikkuu pyörätuolilla. Runojen kirjoittaminen on hänelle tärkeä itseilmaisun muoto. JÄNTTI A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin, yhteydenpitoon, työnhakuun sekä opiskelupaikan etsimiseen. Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2020 apurahoja ja apuvälineitä yli 637 000 euron arvosta eli noin 53 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Joulu–tammikuussa myönnettiin 142 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 106 035 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput joulu– tammikuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. T A S A T T U W Ä R R I K ÄM I E S S A L A A A K NE TR I L L I A V S L S E L V Ä P I P I OR A A T E T UK E NO H L US A E T E V Ä E T US AN A A V I M A K Ä A L V P O P A U S A J T A N A A A A A A I T K I V A S Ä V A S A T O Y S V A A T S I T O T K U I Y A T E U L U T T O R A S I U T T L A R I T U S T U H K Ö T L O K U A T A V T I L A Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi.
<< AKL Posti Oy << TUKILINJA-SÄÄTIÖ sr, y-tunnus 2873756-5 Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita Näin lahjoitat Saaja: Tukilinja-säätiö sr Tilinumero: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 5555 (Muistathan käyttää viitenumeroa!) OLE MUKANA MUUTOKSESSA Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Anna ilon loistaa – osallistu tärkeisiin hankintoihin! TULE SINÄ AVUKSI! Anna lahja, jolla on väliä: osallistu Tukilinjasäätiön keräykseen. Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta saattaa estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet voivat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee.