TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 4 / ELO–SYYSKUU 2019 EU:N VAMMAISFOORUMI KOKOONTUU HELSINGISSÄ S. 6 KULTTUURIKESKUS LOUKKOON mahtuvat kaikenlaiset nuoret s. 12 ORJO PÄTTINIEMI perusti autismielokuvien festivaalin s. 18 PIN-UPISTA tuli Hilla Lehtimäen elämäntapa s. 8
s. 22 Tuulikki itsenäistyi urheilemalla Startti-stipendi auttoi nuorta keilaajaa treenikuluissa. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä: Tarjolla valokuvausta ja remontointia. s. 24 Digimaailmassa Mitä tehdä, jos digipalvelut tuntuvat vaikeilta? s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2019. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua-sarjakuva TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2019 66 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 12 s. Nuorten kulttuurik eidas syntyi Kallioon. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Kaapo Kaakko ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Vammaisvaikuttajat Suomeen Suomi johtaa puhetta EU:n vammaisfoorumissa. s. 7 7 kysymystä Nelosen tv-tekstityksestä Vastaajana Sami Virtanen Kuuloliitosta. s. 23 Korkeakoulut saavutettaviksi OHO-hankkeessa luodaan mittarit opintojen esteettömyydelle. IHMISET s. 8 Prinsessasta pin-up–malliksi Harrastus vei Hilla Lehtimäen Las Vegasiin pin-up–kilpailuihin. s. 11 Tulilinjalla Arto Bäckström pohtii kolumnissaan erilaisuutta työmarkkinoilla. s. 18 Orjo Pättiniemi perusti festivaalin Autismikirjon elokuvat saivat oman festivaalin – ensimmäisen laatuaan. Tutustuimme niiden perustajaan. TUKIKOHTEET s. 12 Loukossa kukkii kulttuuri Tukilinja auttoi nuorten alakulttuurikeitaan alkuun. s. 16 Kanttorista tuli hieroja Monitoimimies Jyrki Hänninen ryhtyi Tukilinjan tuella hierojaksi. Ihminen oli alkuansa kala! Mää ole ahvena! 2 Tukilinja 4/2019 Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki vktt@tukilinja.fi Apurahat: Katso takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 23. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/vuosi. Seuraava nro 2.10.2019 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Katarina Sällylä.
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.10.2019 Samoilla tulilla vähimmäismitoitus erityisopetuksen henkilökuntamäärään? Erityisopetus kuntoon? HALLITUSKAUSI ALKOI ja syksyllä uutta, toiveikasta hallitusta odottaa pino ratkottavia ongelmia. Viime kaudella valmisteltu, vammaislainsäädännön yhdistävä uudistus lienee melko selvää kauraa uudellekin hallitukselle. Sehän jäi hyväksymättä lähinnä ajan puutteen vuoksi. Osatyökykyisten työllistämisen tarpeesta ja keinoistakin päästiin vuodenvaihteen alla julkaistun tutkimusraportin pohjalta puoluerajat ylittävään yhteisymmärrykseen, ja tavoite kirjattiin myös hallitusohjelmaan. Hallituksen päätavoite – nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin – puoltaa päättäväisiä rakennemuutoksia ”työttömyyden kovaan ytimeen” liittyvässä toimintakulttuurissa. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN estävä vaikeuksien kova ydin kyllä tiedetään: se ei piile työkyvyssä, kuten luulisi, vaan työmarkkinoiden torjuvissa, henkisesti laiskoissa asenteissa ja vähittäisen työllistymisen estävissä tulonsiirtorakenteissa. Muutetaan ne, niin johan alkaa tapahtua. Kyllä paremmat tulot ihmisille kelpaavat, kunhan ne saadakseen ei ole pakko vaarantaa niitä heikompia tuloja. Eikä lähettää satoja hakemuksia koskaan vastausta saamatta. VÄHEMMÄN ON ILMENNYT yhteistä, poliittista tahtotilaa hoitaa iso ongelma, joka stressaa suurta osaa peruskoululaisia ja heidän kotiväkeään. Tarkoitan erityisopetuksen puutetta. Vuoden 2010 perusopetusuudistuksessa siirrettiin tukea tarvitsevat oppilaat yleisopetuksen luokkiin. Tarkoituksena oli, että tuki tulisi mukaan. Toisin kävi, erityisopetuksen tuntimäärää leikattiin. Tästä kärsivät nyt kaikki. Erityisen tuen riittämättömyys on nyt yleisin syy, jonka vuoksi opettajat ottavat ammattiliittoonsa yhteyttä tai vaihtavat alaa. Mitä jos tehtäisiin samoilla tulilla vähimmäismitoitus peruskoulun erityisopetuksen henkilökuntamäärään? Siitä oltaisiin ainakin opetusja asiakaspuolella kovasti iloisia. ELOKUUN LEHTEMME tarjoaa silmänruokaa cp-vammaisen pin-up–harrastajan Hilla Lehtimäen tekemässä jutussa, jossa käydään Las Vegasissa kilpailemassa. Onko edessä ammattilaisura? Vammaisista työelämässä kertovat myös jutut autismikirjon elokuvafestivaalin perustaneesta Orjo Pättiniemestä ja hierontayrittäjä Jyrki Hännisestä, Tukilinjan apurahan saajasta. Nuorten omaleimaiseen vaihtoehtokulttuuriin tutustutaan toisen tukikohteemme Loukon esittelyssä. Nauttikaa kesän lämpimistä päivistä niin kauan kuin niitä kestää – varastoidaan aurinkoa, energiaa ja optimismia pitkää talvea varten! Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 4/2019 3
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Sairaudet hallinnassa Jääkiekon uusi superlupaus ja Suomen MM-kisavoiton yksi avainpelaajista Kaapo Kakko on noussut myös suomalaisten erityisnuorten sankariksi. 18-vuotias turkulainen hyökkääjä oli keväällä menetyksellisesti mukana sekä nuorten että aikuisten kultajoukkueissa, vaikka hänellä on kaksi jo viisi vuotta sitten diagnosoitua pitkäaikaissairautta – keliakia ja diabetes. Pelireissuilla Kakolle tilataan aina gluteenittomat ruoat ennakkoon, ja sopivien välipalojen avulla pysyy paitsi pelivire myös diabetes hallinnassa. Kakko kertoi sairauksistaan maaliskuussa Keliakialiiton jäsenlehdessä Gluteeniton Elämä. ”Olen pystynyt ihan samalla tavalla pelaamaan, ne eivät vaikuta peliini millään lailla. En näe, että niistä olisi mitään haittaa”, Kaapo Kakko kommentoi jutussa tilannettaan. K U V A : L E H T IK U V A . Laatunäyttelijä pyörätuolissa TV-sarjan Rimakauhua ja rakkautta 7. kaudella esiintyneellä 33-vuotiaalla brittinäyttelijä Ruth Madeleyllä on liikuntavamma, jonka aiheuttavat Spina Bifida ja skolioosi. Hän esiintyi tv-sarjan Rimakauhua ja rakkautta 7. kaudella ja hänellä on Bafta-palkintoehdokkuus vuodelta 2016 pääosastaan elokuvassa Don´t Take My Baby. TV1:ssa hänet nähtiin keväällä Prisma-dokumentin Diagnoosina Spina Bifida juontajana. Tuorein menestysrooli on BBC:n toukokuussa ensi-iltansa saaneessa laadukkaassa draamasarjassa Years and Years, jossa hän esittää sarjassa kuvatun Lionsin perheen nuorinta tytärtä Rosieta. MEIKKITAITEILIJA PYÖRÄTUOLISSA 29-vuotias, Puerto Ricossa asuva Cary Velazquez alkoi meikata muita ihmisiä kolme vuotta sitten innostuttuaan meikkaamista käsitelleistä YouTube-videoista. Nyt hän meikkaa ammatikseen, ja hänestä tehtyä lyhytelokuvaa on katsottu YouTubessa jo 755 tuhatta kertaa. Luustonhauraustauti Osteogenesis Imperfectan vuoksi Cary on lyhytkasvuinen ja käyttää pyörätuolia. Työn tekoa se ei estä, ja hänen Instagram-tilillään @beautybycary on jo yli 12 000 seuraajaa. Vammaisten päivän ohjelmahaku DiDa eli Disability Day Art & Action 2019 tarjoaa pääkaupunkiseudulla marras–joulukuun vaihteessa jo neljättä kertaa taidetta, kulttuuria ja iloista tekemisen meininkiä, joka huipentuu kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta. Tukilinja sponsoroi DiDaa ja on mukana sen ohjausryhmässä. Mikäli sinulla on teos tai projekti, joka mielestäsi sopisi osaksi DiDaa, avoin ohjelmahaku löytyy osoitteesta https://disabilityday.net/ DiDan uudet nettisivut ovat muuten tänä vuonna mukana Finnish Web Awards -kilpailussa, joten käykäähän katsomassa. Äänestysaikaa on syyskuun loppuun asti! YLEN SAAVUTETTAVUUSSYMBOLIT Yleisradio tarjoaa vastedes kaikkiin sisältöihinsä yhtenäiset saavutettavuussymbolit. Ne voivat kertoa esimerkiksi tarjolla olevista kielija äänivaihtoehdoista: ulkomaisissa sohjelmissa voi valita vaikkapa suomenkielisen, ruotsinkielisen ja alkuperäisen selostusäänen välillä. Saavutettavuutta lisäävät myös kuvailutulkkaus, viittomakielinen tulkkaus ja tekstitys – jonka saa nykyään myös suureen osaan suomenja ruotsinkielisistä ohjelmista ja jonka voi vastaanottaa myös synteettisenä puheena. Oheinen symboli kertoo, että suomenkieliseen ohjelmaan saa näkyviin suomenkielisen tekstityksen. Sitä voi tarvita, jollei kuule hyvin tai jollei halua häiritä muita tv-katselulla. Toinen saavutettavuutta parantava uudistus on se, että selkouutisia aletaan lähettää radiossa myös ruotsiksi. PAPUTUUBI Tikoteekki on julkaissut useita Youtubessa uusia videoita. Paputuubi-kanavalla uutta ovat liikuntavammaisille tarkoitetulla Valteri-koulu Ruskiksella kuvatut videot Tutustutaan!, Poika, joka alkoi nauttia yhdessäolosta ja Jätkät heittää läppää. SOMEHELMI 4 Tukilinja 4/2019
Autismikirjon laulajatähti Kodi Lee America’s Got Talent tv-kisaan osallistui keväällä 2019 tavallisuudesta poikkeava 22-vuotias kilpailija Kodi Lee. Kisoissa kalifornialainen nuorimies soitti pianoa ja lauloi niin upeasti, että sai tuomari Gabrielle Unionin painamaan kultaista summeria, jolla pääsee suoraan loppukilpailuun. Myös Simon Cowell ylisti Kodia. Erikoista tässä kilpailijassa on sekin, että hän on sokea. Hän on myös harvinainen ns. savant autisti, joka tarkoittaa, että hänellä on muistiin liittyvä ilmiömäinen erityislahjakkuus. Kodi muistaa kertakuulemalta monimutkaistakin musiikkia ja soittaa kuutta eri soitinta. Hän pystyy esittämään niin klassista musiikkia kuin rokkia ja poppiakin. Esiintyessä hänen taustatukenaan toimivat äiti ja sisarukset. Kodin äiti kertoo, että ennen kuin Kodi alkoi esiintyä hän vain kiukutteli kaiket päivät. Musiikki ja esiintymiset ovat saaneet hänet lopettamaan sen. K U V A : L E H T IK U V A . TEATTERI MERENNEITO ARIEL Helsingin kaupunginteatteri syksyn 29.8. avaaava Disney-musikaali Pieni merenneito pohjaa samannimiseen piirrettyyn elokuvaan ja sen ohjaa Kinky Boots-musikaalin ohjaaja Samuel Harjanne. Lavastukseen on saatu teknistä osaamista kansainvälisiltä ammattilaisilta, ja päärooleissa nähdään Sonja Pajunoja ja Martti Manninen. Alkuperäinen H.C. Andersenin satu on yksi vammaiskirjallisuuden klassikoista: merenneito haluaa tavalliseksi ihmiseksi, mutta maksaa jaloistaan kivuilla ja äänensä menettämisellä. TUHON KIERTEESSÄ Kansallisteatterin syksyn uutuus on Omapohjassa nähtävä, Elli Salon kirjoittama ja Riikka Oksasen ohjaama Alina – kertomus sisaruudesta ja läheisen kadottamisen tuskasta. Alinan elämä ajautuu kaaokseen, kun hänen veljensä Emil uppoaa riippuvuuden ja itsetuhon kierteeseen. Päärooleissa ovat Pirjo Lonka, Pyry Nikkilä ja Anna Valpuri. Meemejä vammaisuudesta Meemit ovat yhtä humoristista ideaa muuntelevia, somessa leviäviä sanontoja, kuvia tai videoklippejä. Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat, some räjähti täyteen Mörkö-meemejä. Mutta missä piilevät vammaismeemit? Vammaisuus yhdistettynä huumoriin on vaikea laji, joten tällaisia meemejä liikkuu somessa melko vähän. Ohessa nähdään yksi esimerkki. Lisää löytyy brittiläisen, pyörätuolia käyttävän graafisen suunnittelijan Alex Squiren ylläpitämältä Facebook-sivulta @DisabilityMemes eli Vammaismeemit. Alex Squiren mielestä parhaat vammaismeemit nostavat humoristisesti esiin vammaisten ihmisten kohtaamia vaikeuksia, mutta eivät pilkkaa vammaista henkilöä itseään. KUULOKORU ON HITTI DeafMetal-kuulokorut ovat asustesuunnittelija Jenni Ahtiaisen uusi korumallisto, jossa koru yhdistetään kuulolaitteeseen. Hän kertoo alkaneensa suunnitella kuulokojekoruja pian ensimmäisen kuulolaitteen saatuaan. ”Halusin tehdä kojeista mahdollisimman näkyvät ja myös hälventää kuulokojeisiin liittyviä ennakkoluuloja”, Ahtiainen kertoo. Ostamalla kuulokorun Deafmetal-verkkokaupasta voi samalla osallistua Kuuloliiton Mitä?-kampanjaan, jossa haastetaan pitämään huolta kuulostana ja hakeutumaan tarvittaessa ajoissa kuulotutkimuksiin. Kampanjassa ovat mukana muusikot Tomi Joutsen (Amorphis), Mike Monroe ja Esa Kuloniemi (Honey B & the T-Bones). IHANA TULEVAISUUS Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelun tämänvuotisessa kuvataidekilpailussa oli aiheena tulevaisuus. Kilpailu on tarkoitettu puhevammaisille ja kehitysvammaisille taiteen tekijöille, ja sen yleisöäänestyksen voitti Mirjami Kontolammen oheinen teos Hääkuva. Tukilinja 4/2019 5
EU:n vammaisvaikuttajat Suomeen Euroopan vammaisfoorumi kokooontuu Helsingissä marraskuussa. Teemoina ovat mm. laaja-alainen esteettömyys ja naisten osuus päättävissä pöydissä. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA EDF Vaikuttaminen kannattaa Toukokuussa pidetyissä eurovaaleissa Euroopan vammaisfoorumi sai yhteistyössä Saksan vammaisliikkeen kanssa viime hetkellä aikaan sen, että Saksan 58 000 kehitysvammaista pääsi äänestämään. Sitä ennen EDF kampanjoi Ranskassa sen puolesta, että myös holhouksessa olevat kansalaiset saivat käyttää äänioikeuttaan. Jatkossa yksi EDF:n tavoitteista on se, että esteettömyys ja vammaisnäkökulma huomioidaan uusissa EU:n sosiaalista kehitystä tukevissa rakennerahastoissa. Suomen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi EU-rahoitteisissa koulutushankkeissa tulisi huomioida esteettömyys ja saavutettavuus. Toinen panostuskohde on vammaisten naisten tasa-arvo. ”Edustan EDF:ää European Women´s Lobbyssa, eurooppalaisen naisliikkeen kattojärjestössä”, kertoo Mahlamäki. Molempien järjestöjen tavoitteena on saada aiempaa useampia naisia EU-parlamenttiin ja komissaareiksi. EU:lle uusi vammaisstrategia EDF:n keskeinen vaatimus tällä hetkellä on saada uusi, eurooppalainen vammaisstrategia vuosille 2020–2030. Siihen kuuluisivat esimerkiksi vapaa liikkuvuus ja verkkopalveluiden saavutettavuus. EU-maiden omille vammaisjärjestöille tulisi myös turvata jatkossa kunnolliset toimintaedellytykset. ”Syksyllä perustetaan toivottavasti jälleen EU-parlamenttiin ryhmien välinen, vammaisten asiaa ajava ryhmä, eräänlainen eurooppalainen ”Vamyt”. Toivon mukaan siihen saadaan mukaan myös suomalaisia jäseniä”, Pirkko Mahlamäki kaavailee. Vammaisten naisten puolestapuhuja Ana Peláez-Narváez Espanjasta (oik.) osallistui keväällä EDF:n kokoukseen yhdessä Pirkko Mahlamäen kanssa. Suomi tienraivaajaksi? EDF on edistänyt YK:n vammaisyleissopimuksen syntyä ja sen täytäntöönpanoa EU:ssa. Tärkeä osatavoite oli Euroopan Unionin esteettömyysdirektiivi. ”Vaikka direktiivi on kapea-alainen – se ei esimerkiksi koske julkisia liikennevälineitä eikä rakennusten esteettömyyttä – meidän täytyy käyttää sen antamat mahdollisuudet täysimääräisesti hyväksi”, Pirkko Mahlamäki painottaa. ”Suomessa vammaisjärjestöt ovat jo pitkään osallistuneet yhdyskuntasuunnitteluun tuomalla esiin tavoitteen, että rakennuksia voitaisiin käyttää riippumatta ihmisen iästä, vammasta tai toimintarajoitteesta.” Suomi voisi hänen mielestään näyttää nyt EU:ssa suuntaa siinä, että esteettömyyden huomioimisesta tulisi luonnollinen osa yhteistyötä. EDF = Euroopan vammaisfoorumi (European Disability Forum). EUmaiden, Norjan ja Islannin kansallisten vammaisjärjestöjen kattojärjestö. VAMMAISFOORUMI = Suomen vammaisjärjestöjen kattojärjestö. VAMYT = Suomen eduskunnassa toimiva epävirallinen yhteistyöryhmä, joka kokoaa vammaisasioihin perehtyneet kansanedustajat eri puolueista. SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDELLA Euroopan vammaisfoorumi EDF kokoontuu Helsingissä 8.–9.11.201. Samassa yhteydessä järjestetään myös seminaari esteettömyydestä. EDF haluaa vaikuttaa tällä hetkellä esimerkiksi siihen, että juna-, bussi-, lentoja laivaliikenne välineineen ja asemineen saataisiin EU-alueella toimiviksi myös vammaisille matkustajille. ”Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että juuri Brysselin lentoasema on vammaiselle henkilölle yksi Euroopan heikoimmin toimivista. Joka kerta siellä hieman pelottaa, mitä kömmähdyksiä voi sattua”, Suomen vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki ihmettelee. Brysselistä käsin toimivan Euroopan vammaisfoorumin johdossa on alusta alkaen ollut vahva Suomen edustus. Invalidiliiton eläkkeellä oleva puheenjohtaja Pekka Tuominen toimi pitkään työvaliokunnassa ja Pirkko Mahlamäki on tällä hetkellä EDF:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. 6 Tukilinja 4/2019 YHTEISKUNTA
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Kuuloliitto Nelosen tv-tekstitys luokatonta Kuulovammaiset tv-katsojat yrittävät turhaan ymmärtää Nelosen kotimaisten ohjelmien sekavaa tekstitystä. Koska tv-yhtiö ei halunnut kommentoida, kysyimme tilanteesta Kuuloliiton erityisasiantuntija Sami Virtaselta. 1. Miten kotimaisten ohjelmien tekstityksen saa päälle? ”Ylellä ja MTV:llä valitaan tekstityskieleksi hollanti, HD-kanavilla kuulorajoitteinen tai vastaava. Nelosen tekstityksiä voi seurata teksti-tv:n kautta, kuten Ylenkin. Areenassa tekstityksen saa näkyviin ruudun oikeassa alareunassa näkyvän puhekupla-ikonin kautta ja Areenan älytelevisio-sovelluksissa vastaanottimen kaukosäätimellä. MTV:n suoratoistopalvelussa voi myös seurata kotimaisia ohjelmia tekstitettyinä.” 2. Mikä on vikana Nelosen teksteissä ja millaista korjausta Kuuloliitto ehdottaa? ”Tekstityksestä on puuttunut sanoja tai repliikkejä, ja vääriä sanoja on ilmaantunut niin, että tekstityksen seuraaminen on usein lähes mahdotonta. Tästä Kuuloliitto on saanut paljon negatiivista palautetta. Kuuloliitto ei vastusta puheentunnistustekniikkaa. Olemme kuitenkin ehdottaneet, että tekstittäjä voisi tehdä kieliasun ja kieliopin tarkistuksen. 3. Miten Nelonen vastasi? ”Nelosen mukaan tämä on liian kallista, ja tekstitys tulisi tuottaa valtion rahoituksella. Kuuloliitto on ehdottanut tapaamista Nelosen edustajien kanssa, mutta tuloksetta. Nelonen on luvannut, että puheentunnistukseen nojaava palvelu tulee vuoden päästä kuntoon.” 4. Katsotteko Nelosen palvelun täyttävän lain vaatimukset? Mitä aiotte asialle tehdä? ”Nykyinen laki edellyttää, että kanavan tulee tekstittää 75 prosenttia kotimaisista ohjelmista. Tämän vaatimuksen Nelonen täyttää. Laki ei kuitenkaan ota kantaa tekstityksen laatuun.” ”Sähköisen viestinnän palvelulakia ollaan uusimassa ja tavoitteenamme on saada laatuvaatimus kirjattua lakiin.” 5. Mitkä ovat tv-ohjelmien tekstityksen muut haasteet kuulovammaisille? ”Osa Ylen ohjelmista ja Ylen uutisten studiohaastatteluista tekstitetään suorana, mikä on haastavaa. Yle on kehittämässä tähän uutta tekniikkaa.” ”Netin suoratoistopalvelujen kautta kotimaiset ohjelmat näkyvät joissakin sovelluksissa ja laitteissa tekstityksen kanssa, joissakin eivät. Kuuloliitto vaatii kotimaisiin suoratoistopalveluihin laajemmat tekstitysvelvoitteet. Tavoitteena on myös, että tv-tekstitys toimii kaikissa verkkoselaimissa ja -laitteissa.” 6. Onko tekstitysvelvoitteeseen tulossa muutoksia? ”Tämän hetken asetus velvoittaa tekstittämään suorat lähetyksen vasta ohjelman uusinnan yhteydessä. 1.6.2020 jälkeen myös suorat lähetykset on aina tekstitettävä.” 7. Miten kuulolaitteet toimivat äänentoiston kanssa tv:ssä, radiossa, elokuvissa ja konserteissa? ”Induktiosilmukka (T-silmukka) on yleisimmin käytetty, ainoa standardoitu ja käytännössä kaikkien kuulolaitevalmistajien tukema äänensiirtojärjestelmä. Se siirtää mikrofoniin puhutun äänen sähkömagneettisen kentän avulla suoraan kuulokojeeseen tai implanttiprosessoriin. Samoin kuin televisiota kuunnellessa, induktiosilmukkaa saa hyödynnettyä kojeen tai prosessorin Ttai MT-asennolla.” Sami Virtasen mukaan Nelosen tekstitys suututtaa ja huvittaa, mutta ohjelman seuraamisessa siitä ei juurikaan ole hyötyä. Tukilinja 4/2019 7 Laki Kotimaisista ohjelmista tekstitettävä 75 prosenttia. Ongelma Nelonen käyttää pelkkää puheentunnistustekniikkaa eikä korjaa tekstiä luettavaksi.
Persoon asi tulee hyvin esiin tästä ! Hilla Lehtimäki osallistui toukokuussa maailman suurimpiin pin-up -mallikisoihin Las Vegasissa, ja tuliaisena oli parhaan pukeutujan palkinto. Pyysimme häntä kertomaan, mikä pin-upissa kiehtoo. TEKSTI Hilla Lehtimäki KUVAT Katarina Sällylä O lin jo lapsena melkoinen pukeutuja, jolla oli tarkka silmä tyylien ja värien suhteen. Omilla synttäreilläni olin milloin prinsessa, milloin klovni, milloin cowgirl. Minua viehättivät näyttävät teemat ja loppuun asti mietityt kokonaisuudet. Perheessämme luettiin lapsille paljon satuja, mikä varmaan osaltaan rakensi mielikuvitustani. Lapsesta asti minua ovat kiinnostaneet historia ja estetiikka. Rakastan kaikkea kaunista, harmonista ja tyylikästä sisustuselementeistä pohjoisiin, jylhiin maisemiin. Musiikki oli minulle tärkeää jo kapaloista asti, ja usein kuulemma nukahdinkin Tapio Rautavaaran kaihoisiin säveliin. Musiikin kautta käsittelen yhä ajatuksiani ja tunteitani. Olen valmistunut merkonomiksi keväällä 2014 ja asustelen vuokrakaksiossa kissani Amálian kanssa. Tykkään sisustaa ja rakastan Prinsessaleikeistä PIN-UP -MALLIKSI hyvää ruokaa ja saunomista. Tällä hetkellä olen työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta silloin tällöin teen keikkaluontoisesti esimerkiksi tällaisia kirjoitustöitä. Muutama vuosi sitten oivalsin, miten voin yhdistää kiinnostukseni historiaan ja rakkauteni kauniisiin vaatteisiin. Pin-upista muodostui elämäntapani, mutta myös tulevaisuuden unelma-ammattini, jota kohti yhä määrätietoisemmin kuljen. Harrastuksesta ammatti Pin-up–yhteisö on Suomessakin melko laaja. Suurimmalle osalle kyse on lähinnä rakkaasta pukeutumisharrastuksesta, moni kokee myös kameran edessä olon voimaannuttavaksi. Toisille, kuten minulle, kyseessä on ammatillinen tavoite. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että avustajani tekevät minulle arkimeikit ja -kampaukset sekä ottavat arkisemmat outfit-kuvani. Ammatillisiin kuvauksiin kustannan meikin ja kampauksen itse tai saan sen yhteistyönä. Sama kuvaajien kanssa. Kuvissa onnistuminen vaatii minulta paljon, sillä kroppani ei toimi samalla tavalla kuin vammattomilla kollegoillani. Siksi onkin tärkeää, että kemiat ja visiot kohtaavat kuvaajan kanssa. En tahdo erottua muista alan kaunottarista vammaisuudellani vaan osaamisellani ja persoonallani. Vuonna 2016 kävin omakustanteisissa kuvauksissa Birminghamissa Dollhouse Photographyn kanssa. Merkkipaaluna näen tämän siksi, että sain näillä kuvilla mukavasti näkyvyyttä jo pin-up–taipaleeni alussa ja yllätyin, kun minut heti kutsuttiin tuomaroimaan saman vuoden Pin-Up Finland -kilpailuja. Viime vuonna kävin jälleen omakustanteisesti kuvauksissa, kun kuvaaja Tigz Rice ja bloggaaja/malli/hiustaiteilija Miss Victory Violet vierailivat Suomessa. 8 Tukilinja 4/2019 En tahdo erottua muista alan kaunottarista vammaisuudellani vaan osaamisellani ja persoonallani. IHMISET
Tukilinja 4/2019 9 Kuka? Hilla Lehtimäki, 25 v., Hyvinkää Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Ammatillinen tavoite / elämäntapa Pin up -malli.
Olen viime aikoina saanut kuvauksiin vaatteita tekemällä yhteistyötä brittiläisen Voodoo Vixen -vaatebrändin kanssa. Tyylini on hioutunut hieman kömpelöstäkin rockabilly-lookista tyylikkään naiselliseksi ja väreillä leikitteleväksi. Raikas tyttömäisyys on tietysti edelleen taustalla, koska se on oleellinen osa pin-upia. Koen löytäneeni oman tyylini, punaisen lankani. Pin-upin pitkä historia Pin-upin kultakausi ajoittuu 1940–60-luvuille, jolloin lajin ikonisimmat kuvat syntyivät. Suurimman vaikutuksen minuun ovat tehneet siihen maailmanaikaan varsin uskaliaissa kuvissa esiintynyt, suloisen seksikäs Bettie Page sekä punatukkainen, komediennenakin tunnettu Lucille Ball. Pin-up on kuitenkin paljon muutakin kuin kellomekkoja ja huulipunaa, ja vaikka se usein liitetään 50-luvun rockabilly-kulttuuriin, ne ovat eri genrejä. Nykypäivän pin-up–ikoneista minua ovat innoittaneet burleskitähtenäkin tunnettu, elegantti Dita Von Teese sekä hurmaava bloggaaja ja malli Miss Victory Violet. Alalla voi perinteisesti työskennellä valokuvamallina kalentereissa ja brändien tuotekuvastoissa, mutta nykyään myös somekanavissa ja netissä. Mallit voivat toimia vintage-hiustaiteilijoina tai pitää workshoppeja meikkauksesta, kampausten teosta ja poseeraamisesta, jos taidot siihen riittävät. Jotkut pääsevät suunnittelemaan omia mallistojaan vaatetai korubrändien kanssa, ja jenkkiautonäyttelyissä törmäät takuuvarmasti pin-up–tyttöihin. Kaikki on itsestä kiinni. Kisoissa verkostoidutaan Kilpaileminen ei varsinaisesti ole minun juttuni, koska koen, etteivät sijoittumiseen vaikuta pelkästään tyylilliset seikat. Olen kuitenkin kartuttanut kokemusta toimimalla pin-up–tuomarina. Vegasin kisoihin lähdin kilpailijana, koska näin sen hyvänä mahdollisuutena saada lisää näkyvyyttä. Paikalla olisi paljon alan toimijoita ja verkostoitumisen mahdollisuudet olivat hyvät. Osanottajat sinne valittiin nettiäänestyksellä. Matkalla minulla oli mukana yksi avustaja, äitini ja tätini sekä ystäväni tekemässä meikit ja kampaukset. Käytännössä me kilpailijat esiinnyimme hetken lavalla, vastasimme kukin yhteen kysymykseen ja sitten tuomarit päättivät sijoitukset. Tuomaristossa istui nimekkäitä henkilöitä, kuten Dita Voon Teesen luottokampaaja Tony Medina sekä tunnettuja pin-up-malleja. Finalistien joukko oli kuitenkin monenkirjava uraa luovista malleista silkkoihin harrastelijoihin. Tyylikkyys palkittiin Sain kisoissa parhaan pukeutujan palkinnon, mikä tuntui erityisen hyvältä, koska sen myöntämiseen tuskin vaikutti muu kuin se, että olin tyylillisesti on point. Ennen reissua käväisi nimittäin useampaankin kertaan mielessäni, etten vain vammaisuuteni takia joutuisi PIN UP = 1800-luvun lopulla syntynyt, vuosina 1940–65 suosittu glamourtaidemuoto, jossa aiheena on nuori, viattoman seksikäs nainen. Nimensä kuvat saivat nuppineuloista, joilla niitä kiinnitettiin seinään. ON POINT = Moitteeton. POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO = Myönteinen erityiskohtelu, positiivinen syrjintä. Toimintatapa, jossa vähemmistöön kuuluvia pyritään suosimaan, jos he ovat vaarassa joutua eriarvoiseen asemaan. positiivisen diskriminaation välineeksi. Kisat olivat omakustanteiset ja vaikka pystit olivat vegasmaisen hulppeita, muut järjestelyt olivatkin sitten melkoista sähläystä eikä palkintona ollut kuin vaihtelevan tasoista tavaraa. Kiitoksen ansaitsevat siis sponsorini ja vanhempani, jotka taloudellisesti mahdollistivat kisamatkani. Lopputulemana voin todeta, että kyseessä olivat ensimmäiset ja viimeiset kisat, joihin kilpailijana osallistun, mutta siitä huolimatta matka oli onnistunut ja mieleenpainuva. Kaikki oli rapakon takana suurta ja elämä jokseenkin kiivastahtista. Lähdin hakemaan näkyvyyttä ja sitä myös sain. Olisi mahtavaa joskus ansaita elantoni pin-upina, joko kokonaan tai osaksi. Sitä kohti pikkuhiljaa. Hilla – pin-up–nimeltään Florrie von Cloudberry (keskellä) – sai Las Vegasissa kilpailun parhaan pukeutujan palkinnon. 10 Tukilinja 4/2019
TULILINJALLA / KOLUMNI Arto Bäckström Jos kaikki työntekijät sopeutuvat samaan muottiin, saadaan aina ratkaisuja, jotka ovat pelkästään tästä muotista. Huippuratkaisujen keksiminen vaatii poikkeamista normista! Kolumnisti Arto Bäckström, 32, Vantaa Erityisvanhempi Autismikirjoon kuuluvan lapsen isä. Kirjoittaa blogia Erityisvanhemman korjaussarja. Ammatti Yhdistyshallinnon asiantuntija. ”VALITETTAVASTI VALINTAMME ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.” Arvasin viestin sisällön jo ennen sen avaamista. Silti jäin miettimään, miksi en kelvannutkaan haettuun tehtävään, vaikka koin olevani ihan pätevä. Enkö ollut sittenkään tarpeeksi hyvä? Enkö ole henkilönä tarpeeksi miellyttävä? Teinkö jonkin virheen hakuvaiheessa? En uskaltanut kysyä syytä, sillä pelkäsin saavani rehellisen vastauksen. En halunnut kuulla heikkouksistani. Ajattelen omaa lastani, joka on saanut kuulla heikkouksistaan koko elämänsä. Jos työnhaku herättää paljon vaikeita tunteita ja stressiä minussa, miten ahdistavaa se tulee olemaan neurokirjon lapselle, jolle kaikenlainen arkinenkin kanssakäyminen on kuormittavaa ja kokemus omasta erilaisuudesta tuottaa jo valmiiksi ulkopuolisuuden tunteita. Työelämään siirtyminen ei ole helppoa yhdellekään nuorelle saati sitten niille, joilla on jokin vamma, kehityshäiriö, pitkäaikaissairaus tai muu toimintakykyrajoite. EI SIIS IHME, että murehdin jo etukäteen 12-vuotiaan lapseni pärjäämistä aikuisena työelämässä. Pelkoja lisää se, että työelämä muuttuu nykyisin sellaista vauhtia, että emme osaa kunnolla ennustaa, minkälaisia töitä ja työympäristöjä tulevaisuudessa on tarjolla. Jos nyt yritän valmentaa lastani sopeutumaan työelämän odotuksiin ja vaatimuksiin, ovatko odotukset viiden tai kymmenen vuoden päästä jo ihan toiset? Olen iloinnut lapseni kiinnostuksesta tietotekniikkaa ja koodaamista kohtaan. Sillä alallahan annetaan anteeksi puutteet vuorovaikutustaidoissa, ja työntekijöille annetaan mahdollisuus vetäytyä omiin oloihinsa. Paitsi että tämä stereotyyppinen kuva ICT-sektorista ei vastaa enää todellisuutta. Tulemme työelämässä tarvitsemaan yhä enemmän vuorovaikutusja kohtaamistaitoja, koska onnistuminen on yhä riippuvaisempaa kyvystämme palvella toisiamme. ICT-ala ei liene tästä poikkeus. Miksi työnantajat siis haluaisivat palkata lapseni kaltaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä kykene vastaamaan ennakko-odotuksiin vaan joutuvat tunnustamaan rajoitteensa heti kättelyssä? Mielestäni tämä huolta aiheuttava kysymys edustaa kuitenkin liian kapea-alaista ajattelua. Pitäisi yhtä lailla pohtia, onko työnantajilla varaa jättää palkkaamatta heitä. Jos jollakin on tarjota jotain vähemmän, mitä hänellä voisi olla vastaavasti tarjota enemmän? MEILLÄ ON TAIPUMUS kerätä ympärillemme ihmisiä, jotka ovat itsemme kaltaisia – myös työelämässä. Rekrytoimme ihmisiä kriteereillä, jotka vastaavat omia mieltymyksiämme. Haluamme palkata hyvän tyypin, vaikka emme kunnolla tunne työnhakijoita ihmisinä. Moni hyvä tyyppi jää rekrytoimatta, kun emme saa oikeaa vaikutelmaa. Tämä voi olla pidemmän päälle suuri virhe. Tiedämme yhteisöjen ja organisaatioiden tutkimuksesta, että ihmisyhteisöjen elinvoimaisuus on riippuvainen riittävästä diversiteetistä. Monimuotoisuus rikastuttaa ajatteluamme, pakottaa yhteisöt panostamaan parempaan ihmisten kohtaamiseen ja ruokkii luovuutta keksiä uusia ratkaisuja. Jos kaikki työntekijät sopeutuvat samaan muottiin, saadaan aina ratkaisuja, jotka ovat pelkästään tästä muotista. Huippuratkaisujen keksiminen vaatii poikkeamista normista! En osaa edes kunnolla kuvailla, miten omaa ajatteluani ovat haastanut ja luovuuttani ruokkineet erityislasten kanssa viettämäni vuodet. Sen lisäksi olen päässyt todistamaan vierestä, miten toinen tulee sinuiksi omien rajoitteidensa kanssa, löytää omat vahvuutensa ja oppii rakentamaan elämästään merkityksellistä. Juuri tällaisesta kypsymisestä, jonka monet erityislapset ja -nuoret käyvät läpi, syntyy todellinen sisäinen motivaatio ja kyky saada asioita aikaan. Unelmoin siitä, että työelämässä nähtäisiin asiat samoin. Jos opimme työelämän muutostöissä vaalimaan monimuotoisuutta, voimme saada aikaan yhteisöjä, joissa jokaisen ihmisen erilaisuutta arvostetaan eikä vain siedetä. Tämä tekee työelämästä parempaa ihan kaikille. Arto Bäckström Erilaisuus on nyt valttia työelämässä
Rappuset tai asenteet eivät nuorten alakulttuurikeskus Loukossa nouse tulijan tielle. Kaikki alkoi siitä, kun Hanna Rädyn veljelle ehdotettiin eläkkeelle siirtymistä. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Katarina Sällylä VEETI ISTUU rentona nojatuolissa ja juo kahvia. ”Olen käymässä täällä ensimmäistä kertaa. Johan oli makoisa lounas ja kahvin kanssa vain 3 ja puoli euroa!”, hän kertoo. Ei ole sattumaa, että Veeti löysi tiensä Helsingissä keskellä Kallion kaupunginosaa sijaitsevaan Loukkoon. Hän kertoo seuranneensa sen perustamisaskelia netissä ja nyt oli aika tutustua paikkaan. ”Yritin ilmoittautua keramiikkakurssille, mutta se meni heti täyteen. Täytyy sitten katsella, mitä kaikkea muuta tapahtuu.” Veeti innostuu löytäessään nurkasta täydellisen paikan, jossa on taidetta seinillä sekä vaihtoehtolehtiä ja kirjoja hyllyssä. Veetiä kiinnostavat sarjakuvat, ne ovat hänestä hyvä keino kertoa rankoistakin aiheista. ”Täällä voi näköjään lukea omia tai paikan teoksia, tutustua ihmisiin ja istuskella. Mikä nojatuoli!” Kahvilan seinillä on nyt esillä Aura Kajaniemen näyttely Miscellaneous. Loukossa toimii monenlaisia kerhoja, ryhmiä ja työpajoja. Voi osallistua croquis-piirustusryhmään, kokeilla kehopositiivista joogaa tai omien tapahtumien tuottamista ammattilaisten tuella. Tulossa on myös esittävän taiteen tilaisuuksia. Jesse Rasela, joka tänään kokkasi vapaaehtoisena, on lähdössä. Kaikki ruoka meni, vain yksi kolmen jälkeen tullut kävijä jäi ilman. Kävijät ovat jo löytäneet Loukon, sillä tieto on kulkenut sekä Facebookin ja Instagramin kautta että suusta suuhun. Veljen tilanne herätti Loukon vetäjä, toiminnanjohtaja Hanna Räty on taustaltaan vapaa toimittaja ja Image-lehden bloggari. Hän kertoo Loukon tarinan alkaneen siitä, kun hänen nykyisin 30-vuotiaalle cp-vammaiselle datanomiveljelleen Janille ehdotettiin eläkkeelle jäämistä. ”Veljeni on itsenäinen ja työkykyinen. Ajatus siitä, että aktiivisen nuoren miehen pitäisi jäädä eläkkeelle, turhautti minua”, Hanna kertoo. ”Päätin, että saan työllistettyä Janin vaikka itse.” Siitä on nyt reilut kaksi vuotta. Hanna, kuten moni muukin Loukon työryhmän jäsenistä on organisoinut tee-se-itse eli DIY-kulttuuritapahUNELMAT TODEKSI Loukkoon mahtuvat kaikenlaiset nuoret tumia pitkään, joten se valittiin toimintamalliksi. Aluksi toimittiin Oranssin tiloissa Suvilahdessa. Sieltä siirryttiin Castreninkadulle, josta löytyi sopivan isoikkunainen kulmatila. Loukon alkurahoitukseen osallistui myös Tukilinja, joka Vuoden toimija -apurahoillaan pyrkii mahdollistamaan uusien, osallistavampien toimintamallien juurtumista suomalaiseen elämänmenoon. “Meitä ovat rahoittaneet myös STEA, Taike ja Salonoja-säätiö, joiden lisäksi voitettiin Vuoden ihmisin teko -rahapalkinto Ihminen on hyvä asia -gaalassa. Joukkorahoituksella on kerätty yli 20 000 euroa ja meillä on myös paljon kannatusjäseniä”, kertoo Hanna Räty. Kulttuuri kuntouttaa Loukkoa pyörittää yhdistys, johon kuuluu joukko taiteilijoita ja hoivatyön ammattilaisia. Tavoitteena on tarjota laadukasta, vaihtoehtoista kulttuuritoimintaa ja työllistää samalla marginalisoitujen ryhmien edustajia. 12 Tukilinja 4/2019
Veeti tuli tutustumaan. Hanna Räty vetää Loukkoa. Tukilinja 4/2019 13 Tuen saaja Loukko ry, Helsinki Toimintarajoite Toiminta on suunnattu kaikille, mutta erityisesti marginalisoituihin ryhmiin kuuluville nuorille ja nuorille aikuisille. Apuraha Tukilinja myönsi Loukko ry:lle vuonna 2019 Vuoden toimija -apurahan 7000 euroa.
“Suuri osa työharjoittelijoista on ja tulee olemaan kuntoutujia ja muihin kohderyhmiin kuuluvia”, Hanna kertoo. ”Jania en työllistänyt, mutta eläkkeelle hän ei jäänyt. Tällä hetkellä hän on kuntouttavassa työkokeilussa ja tekee datanomin tutkintoonsa liittyviä hommia.” Veljen tilanne innoittaa Hannaa edelleen. ”Jani on myös teatteriharrastaja, joka haluaisi näytellä. Siitä lähti idea esteettömästä teatteriryhmästä, jonka aion toteuttaa täällä Loukossa.” Esteettömyydestä normi Hannan tavoitteena on se, että esteettömyydestä tulisi uusi normi. Saavutettavuus on Loukossa jaettu kolmeen tasoon: fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen esteettömyys. Apuvälineitä käyttävän ei tarvitse etukäteen ilmoittaa tulevansa paikalle tai kysyä, onnistuisiko sisäänpääsy ja muu toiminta. Tiloja on remontoitu esteettömämmiksi ovensuun rampista yleisövessoihin – sukupuolineutraaleihin tietysti. ”Sosiaalista esteettömyyttä luovat Loukossa noudatetut turvallisemman tilan säännöt, joilla ehkäistään kaikenlaista syrjintää ja henkilökohtaisen tilan loukkaamista. Taloudellinen esteettömyys tarkoittaa, että tapahtumiin on liukuva lipunhinta: Vähävaraiset voivat maksaa minimin, monet taas maksavat enemmän, koska haluavat tukea toimintaa. Lisäksi on paljon maksuttomia tapahtumia. Meidän tiloissa oleskeluun ei myöskään sisälly ostopakkoa”, Hanna selittää. Sinnikkäästi työkokeiluun Työllistämistavoitteesta on hyvä esimerkki puheensorinan keskellä läppäriään naputtava Viivi Riuta. Välillä hän vilkaisee ylös, jatkaa taas. Täydellinen ihminen, baa miten booring! ”Teen nettijulkaisuamme LoukkoZinea, ja koordinoin myös avointa kirjoittajaryhmää, joka kokoontuu kohta”, Viivi kertoo. Viiviä pidetään LoukkoZinen selkärankana. Hän on työkokeilussa Loukossa lehden toimitussihteerinä ja kirjoittaa niin yhteiskunnallisista asioista kuin teatterista ja kirjallisuudestakin, kriittisesti. Oranssin aikana hän kävi Loukon kirjoittamispiirissä, missä hänen työmoraalinsa ja kehityskykynsä tekivät Hannaan vaikutuksen. Tämä halusi värvätä Viivin LoukkoZinen kehittämiseen. Mutta eipäs asia ollutkaan niin yksioikoinen. ”Otin yhteyttä TE-toimistoon ja kerroin mahdollisuudesta. Sähköpostilla siis, eihän TE-toimistoon muuten yhteyttä saa. Tuli viesti, missä luvattiin ottaa yhteyttä. Koskaan ei kuulunut mitään, millään tavalla!”, Viivi ihmettelee. ”Onneksi olen vielä alle 30 vuotta, joten sain Ohjaamosta apua ja tämän työkokeilupaikan. Ja onneksi olimme sinnikkäitä Hannan kanssa, kaikki eivät osaa tai jaksa.” Työ Loukossa ja kirjoittaminen ovat saaneet Viivin katsomaan tulevaisuuteen median parissa uudella itsevarmuudella. Radikaaleja ristipistoja Feministinen Joku Ompelukerho on aloittanut viikottaisen kokoontumisensa. Sini istuu kahvilan nojatuolissa ja kutoo. ”Sukka mukaan ja kahvia koneeseen!” hän kertoo toimintaidean. ”Tämä on klassinen ompeluseura, missä rupatellaan. Samalla syntyy käsitöitä.” Viereisessä nojatuolissa Keri tekee faniristipistoja ja selittää, mistä on kyse: ”Ristipistoilla voi tehdä lempibändiinsä liittyviä kuvioita.” Sini ja Keri tekevät ristipistoja Joku Ompelukerhossa. Oikealla kerhon materiaaleja. 14 Tukilinja 4/2019
Kerin mukaan monet ovat löytäneet tiensä Loukkoon Oranssin tiloissa toimineesta Radikaalit ristipistot -ryhmästä. ”Nyt odotamme, mitä kaikkea täällä tulee tapahtumaan. Tule sinäkin ompelemaan!”, kuuluu vielä kutsu. Ompelutarvikkeita lajittelee vapaaehtoisena Vilja. Hän on juuri valmistunut sosionomiksi ja teki opiskeluun liittyvän työharjoittelunsa Loukossa. ”Töitä odotellessa toimin täällä käsityöohjaajana ja vedän museokerhoa”, Vilja kertoo. Museokerho tutustuttaa taiteeseen ja kulttuuriin matalalla kynnyksellä. Vilja selvittää käyntikohteiden fyysisen ja mentaalisen esteettömyyden ja valitsee sen pohjalta näyttelyt. Loukko osoittautuu varsinaiseksi nuorten vaihtoehtoja alakulttuurikeitaaksi, jonne on helppo tulla sellaisena kuin on. ”Täydellinen ihminen, baa miten booring!”, kerrotaan Kasperi Laineen ja Sakke Aallon kappaleessa Hirveet virheet. Se on tehty Loukon kannustuskappaleeksi. UUTISIA TILAA SÄHKÖINEN TILAUSLASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseeen tilauslaskutukseen, koska se säästää toimintakuluja, aikaa ja luontoa. Sähköinen lasku on myös varma ja tietoturvallinen. Voit tilaajana siirtyä e-laskun käyttöön ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Näin autat meitä pienentämään koko ajan kallistuvia paperilaskutuskuluja, ja tukitoimintaan jää enemmän annettavaa. Samuli hoitaa kahvilaa. Resque-koira Helvi ja Nora. Tukilinja 4/2019 15 NUORTEN TUKI SIRPALEISTA Syrjäytymisalttiiksi katsottujen nuorten tukijärjestelmä on Suomessa hajanainen ja kohdistuu liikaa yksilön ongelmiin, todetaan Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa Nuorten tukijärjestelmät haavoittuvuuden eetoksessa (2017–2021). Lyhytkestoista ohjausta ja valmennusta on nykyään tarjolla lukuisten tahojen toimesta, koska siihen ohjataan rahoitusta. Tällaisen sirpaletuen tuottamat ratkaisumallit eivät välttämättä kuitenkaan auta voimaannuttamaan nuorta itseään. Tutkijat ehdottavat, että yksilön tukitoimien sijasta muutettaisiin rakenteita, jotka ongelmia tuottavat. Lyhytkestoisen yksilötuen sijasta olisi myös tehokkaampaa luoda pitkäkestoisia seurantaja tukimalleja. Yksi esimerkki on loppuvuonna syntyneiden lasten suurempi osuus ADHD-diagnooseissa. Heiltä saatetaan yksinkertaisesti vain vaatia koulussa asioita, joihin heidän kypsyystasonsa ei riitä.
IT-osaaja ja kanttori Jyrki Hänninen päätti näön mentyä työllistää itsensä hierojana. Tukilinjan apuraha mahdollisti yrityksen perustamisen ja alkumarkkinoinnin. TEKSTI Minna Korva-Perämäki KUVAT Petteri Löppönen ”NÄKÖVAMMA ON toki hidaste, mutta se ei estä työskentelemistä”, sanoo oululainen Jyrki Hänninen, 52. Tuore hieronta-alan yrittäjä tietää, mistä puhuu. ”Sairauteni on edennyt tähän mennessä miltei sokeuteen, mutta pystyn kuitenkin vielä lukemaan tekstejä erilaisten apuvälineiden ja ohjelmistojen avulla. Sen sijaan ihmisten kasvojen ja ilmeiden tunnistaminen on haastavaa, samoin liikkuminen vieraissa paikoissa”, hän toteaa tilanteestaan. Apuna onkin nykyään opaskoira, ja Jyrki Hänninen kertoo alkaneensa sen myötä myös harrastaa opaskoiratoimintaa. Muina harrastuksina ovat perheen lemmikit, tietokoneet sekä klassinen musiikki. Kaksi jälkimmäistä eivät kuitenkaan ole pelkkiä harrastuksia: Vaikeasta näkövammastaan huolimatta Hänninen on nimittäin jo ennen yrittäjyyttään työskennellyt varsin vaativissa ammateissa, kuten Vihannin seurakunnan kanttorina sekä IT-alan arkkitehtinä Oulun yliopistolla ja IT-asiantuntijana muun muassa Hewlett-Packardilla ja Nokia NetWorUNELMAT TODEKSI Ensimmäinen vuosi yrittäjänä on takana, ja Jyrki Hänninen on tyytyväinen. Kanttorista tuli hieroja 16 Tukilinja 4/2019
Eläkeläisyys ei houkuttanut Jyrki Hänninen on itse tästä hyvä esimerkki. ”Sain pari vuotta sitten päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, mutta haluan siitä huolimatta työskennellä niin pitkään kuin mahdollista. Mietin työttömäksi päädyttyäni pitkään, mikä olisi minulle se oikea ammatti ja päädyin koulutetun hierojan työhön sekä ahaa-elämyksen kautta, että harkittuani asiaa vakavasti”, hän kertoo. Kun koulutukset oli käyty (koulutettu hieroja EAT, urheiluhieroja, Senior PT, koirahieroja), eivät haasteet siihen loppuneet. ”Oulun alueella on valtavasti hierojia ja erilaisia hyvinvointipalveluja, joten toimipaikan sijainnin päättäminen oli hieman haasteellista”, Jyrki Hänninen kertoo. Itse yrittäjäksi ryhtyminenkään ei hänen mukaansa ollut aivan helppoa, sillä se vaatii laaja-alaista ajattelukykyä ja erilaisia taitoja liittyen ihmissuhteisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. ”Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pohjallani on työkyvyttömyyseläke ja IT-alan osaaminen, jota pystyn käyttämään markkinointiin ja tietokonetyöskentelyyn.” Hänninen on opetellyt käyttämään tietokonetta ja puhelinta erilaisten näkövammaisille tarkoitettujen sovellusten avulla. ”Käytän muun muassa Applen VoiceOver-sovellusta ja PC:n Zoom-ohjelmaa sekä väriä kääntäviä suurennuslaitteita, valkoista keppiä ja opaskoiraani”, hän kertoo. Tukilinja auttoi alkuun Isona apuna yrityksen alkuvaiheissa oli pienyrittäjän apurahan saaminen Tukilinjalta. ”Olen erittäin kiitollinen Tukilinjalle siitä, että sen myöntämä taloudellinen tuki mahdollisti yritykseni perustamisen ohella myös alkumarkkinoinnin ja ultraäänilaitteiden hankkimisen. Ilman sitä henkilökohtainen budjettini olisi joutunut todella koville”, Jyrki Hänninen kiittelee. Päätös Tulilinjan tuesta tuli suhteellisen nopeasti, hän kertoo. Itse hakemus oli näppärä tehdä sen jälkeen, kun oli ensin tehnyt Kelan elinkeinotukihakemuksen. Jotta Tukilinjan tukea pystyi hakemaan, täytyi pohjalla olla jo Kelan päätös elinkeinotuesta. Tukilinjan apuraha olikin erittäin tarpeellinen, sillä TE-toimistolta olisi ollut turha hakea starttirahaa hierontayritykseen: alueella oli jo liian monta vastaavaa yritystä. Jyrki Hänninen uskoi kuitenkin asiakkaita saavansa ja näin kävikin. Hän on nyt työskennellyt HierontaJyrki-aputoiminimellä jo vuoden päivät yrittäjänä ja kertoo, että hierojan ammatti sopii hänelle hyvin: työ on sosiaalista ja hän pystyy toteuttamaan sitä haasteistaan huolimatta. ”Hierontapalveluja on toki Oulun alueella paljon, mutta sellaisia hierojia, joilla on myös koulutetun hierojan erikoisammattitutkinto ei ole monta”, Jyrki Hänninen lisää tyytyväisenä. IT-alan töitä hän kertoo tekevänsä jonkin verran edelleen, ja mikäli niitä riittää jatkossakin, hän aikoo perustaa toisenkin aputoiminimen. Eihän se aina helppoa ole, mutta kehottaisin kyllä kaikkia näkövammaisia lähtemään ulos neljän seinän sisältä. Eläm ä kyllä kantaa , kun muut okseen uskalt aa heittä ytyä! killa. IT-asiantuntijan työ oli kansainvälistä ja työhön kuului esimerkiksi supertietokoneiden kehittämistä. ”Olen puskenut aina eteenpäin enkä ole antanut näkövammani määritellä tulevaisuuttani. Eihän se aina helppoa ole, mutta kehottaisin kyllä kaikkia näkövammaisia lähtemään ulos neljän seinän sisältä tuulettumaan ja etsimään uusia ahaa-elämyksiä”, hän painottaa. ”Jokainen meistä voi kokea uutta ja ottaa vastaan uusia ideoita omaan tulevaisuuteensa liittyen.” Tukilinja 4/2019 17
Orjo Pättiniemi on autismikentällä vahva vaikuttaja. Hänen saavutuksiinsa kuuluu vuosittain järjestettävä elokuvafestivaali – ensimmäinen laatuaan. 18 Tukilinja 4/2019 IHMISET Tuen saaja Orjo Pättiniemi, 33 v., Helsinki Toimintarajoite Kuuluu autismin kirjolle. Ammatti Määräaikainen hallintoassistentti, Autism Film Festivalin johtaja.
ORJO PÄTTINIEMELLÄ ON VISIO laan autismin kirjoon kuuluvat ihmiset kuolevat, kun eivät saa apua.” Miten niin?, ihmettelen. “Monta kertaa on käynyt niin, että lääkäri ei ole ottanut autismin kirjoon kuuluvan ihmisen vaivoja todesta, koska heitä on käsketty hymyilemään. Sitten he hymyilevät käskystä, vaikka olisivat kuolemansairaita”, Pättiniemi kuvailee karua tilannetta. “Usein meihin liitetään adjektiivit outo ja eristäytyvä, mikä ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Sen sijaan työpaikan kahvipöytäkeskustelut voivat olla meille vaikeita, koska niihin ei ole olemassa mallia.” Monet uskovat, että autismi ilmenee kaikissa autisteissa samanlaisena. Se on harhaluulo. “Selkeää autismin kirjon ihmistyyppiä ei ole olemassa. Joillakin jotkin tyypilliset piirteet ovat vahvempia, toisilla ne eivät näy ulospäin lainkaan. Minulle esimerkiksi tilanteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa”, Orjo Pättiniemi selittää. Helmasyntinä esitelmöinti Toinen tyypillinen ennakkoluulo on luulla kaikkia autistisia ihmisiä jossakin asiassa nerokkaiksi, savant-tyyppisiksi ihmisiksi. Usein autismin kirjoon kyllä kuuluu taipumus rajattuihin kiinnostuksen kohteisiin, mutta älykkyys vaihtelee siinä missä muillakin ihmisillä. “Eivät kaikki meikäläiset hakkaa päätään seinään eivätkä kaikki toisaalta myöskään ole yliälykkäitä. Osa autismin kirjoon kuuluvia Tajusin, mistä oireeni johtuivat ja miksi jotkut asiat eivät vain yksinkertaisesti suju. Se oli helpotus. Autismisäätiössä työskentelevä Orjo Pättiniemi opiskeli japanologiaa, mutta päätyi perustamaan autismielokuvien festivaalin. TEKSTI JA KUVA Heini Saraste TAPAAN ORJO PÄTTINIEMEN kahvilassa, mistä jatkamme aukion poikki Musiikkitalolle haastattelua tekemään. Matkan aikana Pättiniemi ehtii ihailla pienten tyttöjen nukketapaamista ja moottoripyörien korjaajia sekä jakaa kauniille naiselle Musiikkitalon aulassa festariesitteen. Kun istumme taas kahvilassa, Orjo kohdistaa kaiken huomionsa minuun. Hän on hurmaava! Hän muotoilee hyvin asiansa ja osaa kuvata tarkoilla ääriviivoilla koko elämänsä: Kasvun rakastavassa perheessä tukenaan äiti ja kivat sisarukset. Japanologian opiskelun Vaasassa. Suuren elämänmuutoksen neljä vuotta sitten, kun hän meni töihin Autismisäätiöön, jossa hänen erikoislaatuista tapaansa olla vihdoinkin ymmärrettiin. Siellä hän nyt työskentelee hallintoassistenttina ja autismielokuvien festivaalin johtajana. Orjo Pättiniemi teitittelee minua, mistä hänelle ystävällisesti huomautan. En halua tuntea itseäni vanhukseksi. Tapaamisemme syy on se, että jo neljän vuoden ajan Pättiniemi on järjestänyt keväisin elokuvafestivaalin nimeltään Autism Film Festival. Siinä on poikkeuksellista se, että useilla sen elokuvien tekijöistä on läheinen sidos autismin kirjoon – he ovat joko omaisia tai itse autismikirjoon kuuluvia. Myös festivaalin järjestäjät ovat kaikki autismikirjolaisia. Pättiniemi on kuin luotu kulttuuritapahtuman organisoijaksi: Hän osaa suhdetoiminnan, aikaisen valmistautumisen tärkeyden, aikataulutuksen ja mediayhteydet. Hän on hyvällä tavalla itsetuntoinen ja karismaattinen, kuin luotu keskipisteeksi. Ja hypnotisoivan hyvä puhuja! “En ole koskaan pelännyt esiintymistä. Kirjoittaminen sen sijaan on vaikeampaa. Japanologiastakaan en valmistunut koskaan, olen ikuinen filosofian ylioppilas”, hän naurahtaa. Asenteista on haittaa “Autismiin kohdistuu valtava määrä vääriä asenteita”, Pättiniemi kertoo. “Väärää tietoa on maallikoilla, mutta myös lääkäreillä. PahimmilAUTISMIKIRJO = Toimintarajoitteet, jotka ovat tyypillisiä autismidiagnoosin saaneille. AD INFINITUM = Ikuisesti, loputtomasti (lat.) SAVANT = Henkilö, jolla on muistiin liittyvä ilmiömäinen erityislahjakkuus. Savantit kuuluvat usein autismin kirjoon. Tukilinja 4/2019 19
kästään esille todellisen aarrearkun: Lasikaapissa superjärjestyksessä on Meissenin posliinia, ihania hopeakuppeja ja kannuja ja vaikka mitä. Kaiken ihanuuden keskellä on – ainakin viikset omistavalle herrasmiehelle -– kuriositeetti vailla vertaa: Kuningatar Viktorian aikainen, posliinista valmistettu viiksikuppi! Idea on yksinkertainen: Kupin toisen reunan sisäpuolella on juoma-aukko ja sen yläpuolella reunus, joka estää viiksien kastumisen. Hurmaavaa. “Pidän kauniista tavarasta, joka on tehty hyvin”, Pättiniemi kertoo. Hän pitää myös siitä, että tavaroilla on oma tarinansa. Osan aarteistaan hän on ostanut Helanderin huutokaupasta ja osan Silver Worldista Lontoosta. “Se on vanhaan kassaholviin rakennettu kauppa, jonka seinät ovat katosta lattiaan kuin hopeaesineillä vuorattuja. Jos menet sinne, varaa aikaa ja mieti etukäteen, mitä haluat”, hän neuvoo. Hurmaava visionääri Autismisäätiön Vallilan ohjausja valmennuspalveluyksikön esimies Minna Teperi luonnehtii alaistaan Orjo Pättiniemeä visionääriksi, joka osaa katsoa tulevaisuuteen ja heittää Kauniit antiikkiesineet, kuten viktoriaaninen viiksimuki, herättävät Orjossa keräilijän vaiston. ihmisiä on lahjakkaita,. Silti he eivät ehkä kykene pitämään kotiaan järjestyksessä ja heiltä puuttuu täysin arjen hallinta. He heräävät liian myöhään ja myöhästelevät. Esimerkiksi opiskelussa he tarvitsisivat voimakasta tukea”, Pättiniemi selventää. Hänellä itsellään on erityisenä ominaisuutena ilmiömäinen muisti. Hän on kiinnostunut sotahistoriasta ja sosiaalipolitiikasta. Jonkun toisen kiinnostuksen kohde saattavat olla hissit. “Meikäläiset antautuvat helposti esitelmöimään. Loputonta esitelmää saattaa tulla suusta ad infinitum”, Pättiniemi myöntää. Ja totisesti, ensitreffeillä ihastuksen kohde tuskin on kiinnostunut kahden tunnin esitelmästä hissien mekaniikasta. Entä miltä tuntui, kun kaksikymmentäyksivuotiaana sait diagnoosin? “Tajusin, mistä oireeni johtuivat ja miksi jotkut asiat eivät vain yksinkertaisesti suju. Se oli yksinkertaisesti helpotus”, hän tiivistää. Harrastuksena antiikkiesineet Keskustelumme Musiikkitalon kahvilassa on jatkunut jo pitkään ja tunnelma on intensiivinen. Pättiniemi läväyttää seuraavaksi kännyElokuvafestivaali autismista Autismisäätiö järjesti huhtikuussa jo neljättä kertaa kansainvälisen elokuvafestivaalin Autism Film Festival. Helsingissä Kino K-13 -elokuvateatterissa pidetyn kolmipäiväisen tapahtuman tarkoituksena oli tuoda elokuvan keinoin esille autismikirjon monimuotoisuutta. Orjo Pättiniemen johtama festivaali on ainoa autismikirjon henkilöiden tuottama elokuvafestivaali maailmassa. Sen esitykset järjestetään saavutettaviksi erityisesti autismikirjon henkilöille. Festivaalilla vieraili tänä vuonna elokuvantekijöitä Italiasta, Yhdysvalloista ja Marokosta. Siellä nähtiin 10 autismiaiheista elokuvaa ja 7 lyhytelokuvaa. Lisäksi ohjelmassa oli yleisökeskusteluja ja tekijäesittelyjä. verkkoja kauemmaskin kuin huomispäivään. Teperin mukaan hän tekee mielipiteensä tiettäväksi railakkaasti, mutta osaa myös small talkin, osallistuu kahvipöytäkeskusteluihin ja on huumorintajuinen hyvän työilmapiirin luoja. Kysytään sitten visionääriltä, mistä hän haaveilee. Milllainen on elämäsi, kun olet 40-vuotias? “Haaveilen siitä, että järjestän edelleen elokuvafestivaalia, joka jo olisi tunnettu kautta maailman. Sitten haluaisin vakituisen parisuhteen ja lapsia. Tasapainoista elämää.” Kaiken kaikkiaan elämä on nytkin ihan OK. Haastattelu on loppu, mutta Orjo Pättiniemi lähtee minua saattamaan. Matkalla Stockalle ehdimme käydä lävitse vielä kumpaisenkin suvun historian, taistolaisuuden ja poliittiset kantamme. Mainitsen myös sydänystäväni Kalle Könkkölän kuolemasta. Pättiniemi kertoo olleensa monesti samoilla linjoilla kuin Kalle. Sitten hän katsoo minua sivusilmällä. “Otan osaa”, hän sanoo koruttomasti. Mutta teitittelystä hän ei lukuisista vastusteluyrityksistäni huolimatta luovu. Kun vihonviimeisen kerran sanon siitä, hän hymyilee. “Kai se on sitä autismia.” 20 Tukilinja 4/2019
YHTEISKUNTA OHO-HANKE = Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke korkeakoulutuksen kehittämiseksi vuosina 2017–2019. Syksyllä suomalaiset korkeakoulut saavat uusia työkaluja opiskelun saavutettavuuden kehittämiseen. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Jyväskylän yliopisto KYMMENEN SUOMALAISEN korkeakoulun OHO-yhteishankkeessa on tavoitteena Kaikkien korkeakoulu. Hankkeessa on kolme työpakettia: entistä toimivampi opiskelun aloittaminen, hyvinvointia tukeva pedagogiikka sekä kolmantena pakettina saavutettavuus. Hankkeessa laaditaan saavutettavuudelle yhteiset kriteerit, ja aikomuksena on luoda sen tueksi myös analyyttisiä työvälineitä sekä henkilöstölle että opiskelijoille. ”Mottomme on: Jotta kukaan ei jäisi yksin”, kertoo hankkeen vetäjä, Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Ulla Klemola. “Tavoittelemme kaikille hyvää opiskeluympäristöä, ja siinä esteettömyysja saavutettavuusasiat ovat keskeisiä. Optimaaliseen opiskeluun tarvitaan esteetön opintopolku.” Kriteetit saavutettavuudelle Hankkeen tarve on ilmeinen: Korkeakoulujen nettisivut kertovat oppilaitosten esteettömyydestä ja saavutettavuudesta vain vähän, ja toisaalta siitä, miten sitä tulisi kehittää”, Marko Jääskeläinen kertoo. Käytännön esimerkit ovat kuvaavia: ”Eräässä webinaarissa tuli esiin pieni, mutta käyttäjän kannalta tärkeä asia: millainen on näkövammaisen näkökulmasta hyvä pdf-tiedosto ja miten sellainen luodaan.” ”Eräs yliopisto-opiskelija kertoi yliopiston vahtimestarin kysyneen häneltä, miksi et käytä tuota meidän uutta esteetöntä sisäänkäyntiämme. Opiskelija oli vastannut, että ovi on niin raskas, etten saa sitä auki ilman apua, ja vaikka saisinkin sen auki, kynnys on niin korkea etten pääse sen yli.” Tämä kuvaa Jääskeläisen mielestä hyvin sitä, mitä voisi kutsua vaikkapa esteettömyyden ketjuksi. Se muodostuu kaikista niistä osapuolista ja tekijöistä, jotka vaikuttavat esteettömyyden toteutumiseen. Jos yksikin lenkki pettää, se heikentää lopputulosta. ”Korkeakoululla oli hyvä tarkoitus tehdä sisäänkäynnistä esteetön, mutta ei ollut tietoa siitä, mitä esteetön sisäänkäynti itse asiassa tarkoittaa. Siitä tuli käyttökelvoton, vaikka tavoiteltiin aivan muuta. Samalla se kertoo siitä, kuinka tärkeää käyttäjien osallistaminen ja kuuntelu on, kun halutaan aidosti kehittää esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tässä oli kyse fyysisestä ympäristöstä, mutta sama pätee muihinkin osa-alueisiin”, Marko Jääskeläinen painottaa. ”Juuri tähän haasteeseen hankkeessa luotava saavutettavuuskriteeristö pyrkii vastaamaan.” Kriteerit syksyllä testiin Uusi saavutettavuuskriteeristö lähtee syksyllä pilotoitavaksi hankkeessa mukana oleville korkeakouluille, ja vuoden loppuun mennessä pitäisi olla valmista. Millaisia uusia työvälineitä korkeakoulut ovat saamassa ja mitä tämä tulee niille maksamaan? ”Tarkoituksenmukaiset ratkaisut eivät yleensä vaadi sen enempää rahaa tai muita resursseja kuin ne huonommatkaan. Kun vain tiedetään riittävän ajoissa, mitä tehdä ja miten, ratkaisut ovat usein helppoja”, vastaa Marko Jääskeläinen. Hankkeessa on jo annettu koulutusta opettajille, ohjaushenkilöstölle ja opiskelijoille. Työvälineistä on esimerkkinä opiskelijoille kehitetty itsearviointimenetelmä, erilaiset mittarit, joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös pedagogiikan kehittämisessä. “Saavutettavuuskriteeristö tulee auttamaan korkeakouluja merkittävästi matkalla kohti kaikkien korkeakoulua”, uskoo Ulla Klemola. Toiveena on, että työ jatkuu osana Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-vision toteutusta. Kuntoutusohjaajaksi opiskeleva Eveliina Kautto kohtasi opiskelijoita OHO-hankkeen koulutustilaisuudessa. Kohti kaikkien korkeakoulua jos ollenkaan. Kun korkeakouluopiskelijoille, opetushenkilökunnalle ja johdolle tehtiin saavutettavuutta koskeva kysely, löytyi kehittämistarpeita muun muassa tilaratkaisuissa, sähköisten järjestelmien saavutettavuudessa sekä viestinnässä. Opettajat kaipasivat lisää tietoa eri rajoitteiden vaikutuksesta opiskeluun. Resurssit saavutettavuuden kehittämiseen todettiin kuitenkin johdonkin taholta niukoiksi, vaikka halua kehittämistyöhön olisi. Näihin kehittämistarpeisiin on pyritty hankkeen aikana vastaamaan. ”Tärkein osa pakettia on mielestäni saavutettavuuskriteeristö, jossa on kahdeksan osa-aluetta: toimintakulttuuri, johtaminen, fyysinen ympäristö, digitaalinen saavutettavuus, opetus ja oppiminen, viestintä, tuki ja ohjaus sekä opiskelijavalinnat”, kertoo hankkeen projektiasiantuntijana toimiva Kynnys ry:n puheenjohtaja Marko Jääskeläinen. Kyselyillä tarpeet esiin ”Olen haastatellut vammaisia korkeakouluopiskelijoita siitä, millä tavoin heidän korkeakoulunsa huomioi esteettömyyden ja saavutettavuuden Tukilinja 4/2019 21
UNELMAT TODEKSI UUTISIA Hyvin on mennyt. Olen oppinut jo paljon. Urheilu tukee itsenäistymistä Startti-stipendin tuella aloitetusta keilailusta tuli 23-vuotiaalle Tuulikki Jauhiaiselle tavoitteellinen kilpaharrastus. Se on nyt tärkeä osa hänen itsenäistä elämäänsä. sille sekä elinsiirron saaneille keilaajille suunnattu kilpailusarja. Kilpailijoita ei ole luokiteltu diagnoosien vaan tulostason mukaan eli mitä korkeampi kuuden sarjan keskiarvo, sitä korkeammassa luokassa kilpailee. Luokat ovat A, B, C, D ja E. Rytmistä voimistelua Tuulikki harrastaa voimisteluseura SC Vantaan Uniikit-erityisryhmässä. Keilailemassa hän käy sunnuntaisin vanhempiensa kanssa. Keilailuharrastuksen aloittamiseen liittyviin kustannuksiin Tuulikki sai vuonna 2018 VAU:n ja Tukilinja-säätiön myöntämän Startti-stipendin. Tuulikki osti stipendirahoilla muun muassa keilalaukun kahdelle pallolleen. Elämä mallillaan Keilailu ja rytminen voimistelu ovat hyvin erilaisia lajeja. Toisessa painottuvat esteettiset liikkeet, esiintymistaito ja tietysti kauniit esiintymisasut. Toinen on visuaalisesti pelkistetympää, mutta vaatii paljon tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Tuulikki ja Sirpa-äiti kokevat harrastusten muodostavan hyvin toisiaan täydentävän kokonaisuuden. ”Tykkään molemmista lajeista yhtä paljon”, Tuulikki linjaa. Tuulikki Jauhiainen tekee töitä siivoojana – hyvää liikuntaa sekin, äiti muistuttaa. Työ tapahtuu kehitysvammaisille työja päivätoimintaa järjestävän Lyhty ry:n Erilliset-työpajan kautta, ja hän siivoaa Koneen Säätiön ja Lyhdyn tiloissa. Lyhdyn kautta tarjolla on myös sosiaalista toimintaa. Työporukka käy muun muassa säännöllisin väliajoin laivaristeilyllä virkistäytymässä. TEKSTI JA KUVA Lauri Jaakkola HELSINKILÄISELLÄ TUULIKKI JAUHIAISELLA on takanaan ison muutoksen kevät. 23-vuotias nuori nainen muutti huhtikuussa lapsuudenkodistaan asumaan itsenäisesti Omaorsi ry:n ryhmäkotiin Oulunkylään. ”Hyvin on mennyt. Olen oppinut jo paljon”, Tuulikki kertoo reilu kuukausi muuton jälkeen. Samoihin aikoihin aikuistumisen kanssa hänen liikuntaharrastuksensa ovat muuttuneet tavoitteellisemmaksi urheilemiseksi. Tuulikki osallistui keväällä kehitysvammaisille urheilijoille suunnattuihin rytmisen voimistelun Special Olympics -kisoihin Naantalissa, ja jo vuosi sitten hän osallistui ensimmäisiin kansainvälisiin voimistelukilpailuihinsa Tanskan Special Olympics -kisoissa. Tuulikin toinen suosikkilaji on keilailu. Kuluneella kilpailukaudella 2018–2019 hän osallistui siinä vammaiskeilailun kansallisen kilpailusarjan Keilacupin osakilpailuihin. Keilailussa menestystä ”Tuulikki kiersi kaikki cupin kisat ihan kauimpia eli Rovaniemeä ja Oulua lukuun ottamatta. Ja hienosti meni, hän voitti Keilacupin E-luokan kokonaiskilpailun”, äiti Sirpa Volanen sanoo. Keilacup on kehitys-, liikuntaja näkövammaiK U V A : L E H T IK U V A 22 Tukilinja 4/2019 TYÖMINISTERILLE ODOTUKSIA Kesäkuun alusta työministerinä toimivalla Timo Harakalla (sdp) on vammaisalan kannalta mielenkiintoinen tausta: hän on kasvanut viittomakielisten vanhempien perheessä ja tuntee siis osatyökykyisten tilanteen omakohtaisesti. TV1:n A-studiossa 5.6. Timo Harakka kertoikin aikovansa ministerinä toimia erityisesti osatyökykyisten työllistämisen eteen. Nyt vammaiskentällä ollaan odottavalla kannalla sen suhteen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Monista kartoituksista ja projekteista huolimatta osatyökykyisten työllistymisprosentti ei nimittäin ole viimeisten 20 vuoden aikana kasvanut. Suurimpina esteinä tälle pidetään työmarkkinoiden nuivaa suhtautumista kaavasta poikkeavaan työntekijään sekä jäykkiä tukikriteereitä, joissa pienikin palkka lakkauttaa vamman vuoksi saadut tuet. Tämä ei kannusta siirtymään epävarmaan palkkatyöhön. TIETOA TYÖLLISTYVÄLLE Osatyökykyisyydestä tietoa tarjoava Tie työelämään -nettisivusto on täydentynyt osiolla, joka on suunnattu osatyökykyisille henkilöille itselleen. Sitä on ollut tekemässä joukko vammaisja potilasjärjestöjen kokemusja työllisyysasiantuntijoita Vates-säätiön koordinoimana, ja tietoa jaetaan myös videoilla, podcasteilla ja blogikirjoituksilla. Osiossa valitaan ensin, onko työelämässä, etsimässä työpaikkaa vai suunnitteleeko itsensä työllistämistä. Tietoa löytyy tämän pohjalta esimerkiksi työkyvyn tuesta, saavutettavasta työympäristöstä, kuntoutuksesta ja yrittäjäksi ryhtymisestä. Sivusto tarjoaa myös ammattilaisille ja työnantajille tietoa niistä palveluista ja keinoista, joilla osatyökykyisen henkilön työkykyä voi tukea ja työn tekoa edistää.
Urheilu tukee itsenäistymistä Tukilinja 4/2019 23 Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja vammaisille liikunnan harrastajille. Startti-stipendejä myönnetään keväisin ja syksyisin yhteensä 30 000 euron arvosta. Urheilu muuttui Tuulikki Jauhiaiselle tavoitteellisemmaksi samalla, kun hän muutti asumaan itsenäisesti. Minä kuulin, että levätessä kunto kasvaa!
Digimaailmassa Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Digimaailmassa (www.tukilinja.fi) VALOKUVAUSTA TURUSSA Tarjoan monipuolista valokuvausta studioja juhlakuvauksista tuote-, yritysja maisemakuviin. Minulta saat myös graafisen suunnittelun ja toteutuksen esim. mainoksiin, julisteisiin, esitteisiin ja ruokalistoihin. JUKI VISURI PHOTOGRAPHY 045-2086 533 info@jukivisuri.fi www.jukivisuri.fi KOTIREMONTOINTIA OULUSSA Kotiremontit luotettavasti ja ammattitaitoisesti pesuhuoneista ja keittiöistä maalaukseen, tapetointiin, kalusteasennuksiin ja sisustustöihin. Teen myös mökkitalkkarin töitä. Käytä kotitalousvähennys! KODIN SÄHKÖJA REMONTTIAPU p. 045 1103867 / Teuvo Lehtola teuvojlehtola@gmail.com Kodin Sähköja Remonttiapu.fi Aviomiespalvelu.fi Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/tukitori Toimit uksen valinta 24 Tukilinja 4/2019 Digitaidot haltuun kurssilla MELKEIN KAIKKI jokapäiväiset peruspalvelut viranomaisten ja pankkien kanssa asioinnista lääkeresepteihin ovat jo siirtyneet nettiin. En muista edes vuotta, milloin olisin viimeksi keskustellut jonkun ihmisen kanssa kasvotusten, kun olen käynyt asioimassa virastossa. Joka paikassa tuntuu olevan enää pelkkä tunnistautumispiste ja postilaatikko, jonne voit jättää tuomasi paperit. Asiakkaita usein neuvotaan käyttämään sen sijasta nettipalvelua tai sähköpostia. Digitaaliset eli sähköiset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, ja tulevaisuus näyttää enemmän ja enemmän digiltä kaikkien palvelujen suhteen. Mutta kuka neuvoo niitä, jotka käyttävät näitä palveluita ensimmäistä kertaa tai ovat jääneet tietotekniikan kehityksessä pois kyydistä? NEUVONTAA SAA toki hyvässä tapauksessa palvelun tarjoajiltakin, mutta jos perustaidoissa on parantamisen varaa, kannattaa mennä kurssille. Digikursseja järjestävät monet kansalaisopistot, joten kannattaa tutustua niiden tarjontaan omalla paikkakunnallasi. Lähimmän opiston löydät kansalaisopistojen yhteisiltä verkkosivuilta https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/. Jos nettiyhteys ja soveltuva laite ovat käytettävissä, voit aloittaa myös Ylen itseopiskelua tarjoavalta sivustolta Nettiä ikä kaikki (https:// yle.fi/aihe/nettia-ika-kaikki). Sieltä löydät paljon oppimateriaaleja. MONILLA KUNNILLA ja kaupungeilla on omia tukipalveluitaan. Usein opastusta digitaalisiin palveluihin tarjotaan kirjaston kautta, joten kannattaa tutustua alueensa kirjaston tarjontaan. Esimerkiksi Turusta löytyy myös monen julkisen tahon yhteispalvelupiste Monitori, jossa annetaan vinkkejä ja opastusta yleisimpiin nettipalveluihin. Ohjausta tarjoavat myös erilaiset yhdistykset. Esimerkiksi Pirkanmaalla opastusta tarjoaa Mukanetti ry. Uudellamaalla senioreiden yhdistys ENTER ry on erikoistunut tarjoamaan ikääntyneille vertaistuen keinoin henkilökohtaista ja maksutonta opastusta erilaisten tietoteknisten laitteiden käyttöön. VAMMAISET OVAT vanhusten ohella väestöryhmä, jonka keskuudessa tarvitaan nyt ohjausta digipalvelujen käyttöön. Koko Suomen alueella toimivan Invalidiliiton jäsenyhdistykset ovat kouluttaneet digineuvojia, jotka välittävät oppia eteenpäin omalla alueellaan. Heitä on jo 35 jäsenyhdistyksessä ja koulutus jatkuu sisäisesti neuvojalta neuvottavalle, vaikka varsinainen hanke on jo päättynyt. Tällä tavalla pysytään ajan tasalla jatkossakin! Asumispalveluja tarjova Aspa on puolestaan kouluttanut digikavereita viemään osaamista sen asumispalveluissa asuville. Aspan tuki toimii myösvertaistuen periaatteella. Voit lukea lisää siitä tämän lehden Blogilinjalla-palstalta, jota kirjoittaa Aspan digikaveri Susanna Kohonen. Toimintaan voi tutustua myös Aspan nettisivuilla (https://www.aspa.fi/fi/tule-mukaan-toimintaamme/digi-haltuun) SOKERINA POHJALLA haluan tällä kertaa esitellä Vanhustyön keskusliiton. Mielestäni sillä on nimittäin kattavin hakemisto kaikkiin seniorisurffareiden tarvitsemiin opastuspalveluihin. Palvelut löytyvät liiton nettisivuilta osoitteesta https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/ Etsivä löytää apua!
Tukilinja 4/2019 25 KIRJAVINKKI Pimeneviin iltoihin on tarjolla jännittävä lastenromaani ja kuuron vaikuttajan elämäkerta. SISARRAKKAUTTA MITÄ ON AUTISMI? KAUHUJEN OSASTOLLA URAAUURTAVA ELÄMÄ LAPSI JA ITSEMURHA Toimit uksen valinta EVA FRANTZ: OSASTO 23 Lastenromaani. Suom. Anu Koivunen. Kustantamo S&S 2019. 140 s. Vadelmarinteen keuhkoparantolassa hoidetaan köyhiä kaupunkilaislapsia. Sinne joutuu myös päähenkilömme Stiina, joka on tuberkuloosin heikentämä älykäs pieni tyttö. Sairaalassa on tietysti kova ikävä äitiä ja sisaruksia. Sitten hoitajat ja lääkäritkin alkavat käyttäytyä omituisesti, ja Stiina saattaa todellakin olla kuolemanvaarassa. Onneksi hädässä auttaa salaperäinen uusi ystävä Ruben. Ruotsinkielinen dekkaristi Eva Frantz taitaa jännittävät juonenkäänteet myös ensimmäisessä lastenromaanissaan. Keuhkoparantola pitkine käytävineen on tietenkin mitä mainioin ympäristö historialliselle kummitustarinalle, ja neuvokas Stiina sopii hienosti kertomuksen päähenkilöksi. Jotkin käänteet ovat ennalta arvattavissa, mutta se ei haittaa kokonaisuutta. Välillä homma menee jo niin jännittäväksi, että aivan perheen pienimpien yksin luettavaksi kirjaa ei voi suositella. Teos palkittiin tämän vuoden Runeberg Junior -palkinnolla. Sanni Purhonen VEERA SALMI: PERHOSET VELJENI YMPÄRILLÄ Romaani. Otava 2019. 256 s. Johannes on lahjakas viulisti, joka ei ole koskaan puhunut. Hänen vanhemmat sisaruksensa Joonas ja Joonia ovat omilla tavoillaan aivan yhtä ongelmaisia, vaikkei heille löytyisikään selkeämpää diagnoosia kuin erityisherkkyys. Sisarusten äiti puolestaan on perheen isän kuoltua eristäytynyt jo vuosia aiemmin kotiinsa maalaamaan taulua. Isoäiti Vilma taas on hiljalleen häviämässä muistisairauden vuoksi. Sitten Johannes katoaa kilpailumatkalla Islannissa. Jotenkin tähän kaikkeen liittyy vielä puhuva koira ja joukko muita mielenkiintoisia tyyppejä. Veera Salmen romaanissa on laaja henkilögalleria erikoisia kohtaloita. Kokonaisuus on taitavasti kirjoitettu. Teos olisi kuitenkin voinut hyötyä tarkemmasta keskittymisestä muutamaan hahmoon. Esimerkiksi muistisairaan isoäidin osuuksia lukisi mieluusti enemmän. Suurimmaksi arvoitukseksi jää silti kadonnut Johannes. Sekin mikä lopussa paljastetaan, tuntuu irralliselta. Ehkä niin on tarkoituskin. Sanni Purhonen SALLA FAGERSTRÖM: LIISA KAUPPINEN Elämäkerta. Kuurojen Liitto / Like, 2019. 300 s. Suomi on siitä harvinainen maa, että täältä on lähtöisin peräti kaksi kansainväliseen vammaisliikkeeseen ja maailman vammaisten oikeuksiin vaikuttanutta uranuurtajaa. Kalle Könkkölän ja Liisa Kauppisen vaikuttamismenetelmät olivat erilaisia, mutta kädenjälki yhtä historiallinen. Lapsena aivokalvontulehduksen vuoksi kuuroutunut maatalon tyttö Liisa Kauppinen nousi tarmokkaan luonteensa ja neuvottelutaitojensa ansiosta Kuurojen liiton johtoon ja kansainvälisiin tehtäviin. Hänen vaikutuksensa viittomakielen arvostukseen ja sen saamaan viralliseen asemaan sekä Suomessa että muualla maailmassa toi hänelle lopulta arvostetun YK:n ihmisoikeuspalkinnon vuonna 2013. Kuuron toimittajan Salla Fagerströmin huolellinen, asioihin perehtynyt elämäkerta on paitsi kohteensa oloinen kunnianosoitus Liisa Kauppisen julkiselle työlle, myös mainio viime vuosikymmenten vammaishistorian kronikka. Jonkin verran käydään läpi myös Kauppisen perhe-elämää kahden kuulevan lapsen äitinä ja sittemmin isoäitinä. Iris Tenhunen PETER VERMEULEN: AUTISMI JA KONTEKSTISOKEUS Tietokirja. Suom. Veera Halonen. Autismisäätiö, 2019. 364 s. Arvostetun asiantuntijan uraauurtava perusteos vuodelta 2012 hahmottaa uudenlaisen teorian siitä, mistä autismikirjon häiriössä on kyse: aivot eivät liitä havaintoja oikeisiin konteksteihin eli merkityskenttiin. Autismikirjon ihmiset eivät siis osaa ”lukea” tilanteita. Yleistajuisessa, käytännön haasteisiinkin tarttuvassa teoksessa kerrotaan paitsi häiriön fysiologinen perusta myös se, miten oikean kontekstin valintaa voidaan käytännössä opettaa. Iris Tenhunen ANNE LEPPÄNEN: SURUPILVEN SALAISUUS Lasten tietokirja. PS-kustannus, 2019. 31s. Alaotsikko kertoo kaiken: Miten kertoa lapselle itsemurhasta? Tämä kuolinsyy ei ole niitä helpoimpia kerrottavia, joten seesteinen kuvakirja voi olla aikuiselle – ja lapselle – iso apu. Kirjassa käydään läpi masentuneen isosiskon kuolemaan liittyvät tapahtumat. Surua verrataan mustaa pilveen, joka pikkuhiljaa muuttuu vaaleammaksi. Siskoa muistellaan, hänestä puhutaan. Se auttaa. Samoin viime sivujen vastausmallit lapsen kysymyksiin. Iris Tenhunen
Syksy tuo odotettuja kotimaisia elokuvia Zombeja ja magiaa syysöihin 26 Tukilinja 4/2019 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT PELIKAANIMIES 2.8. Liisa Helmisen ohjauksessa Emil ( Roni Haarakangas) muuttaa maalta kaupunkiin. Pian hän tapaa erikoisen henkilön, pelikaanimiehen ( Kari Ketonen). Emilin mielestä se on aivan selvästi lintu, mutta aikuiset eivät vain sitä huomaa. Elokuva perustuu Finlandia-palkitun Leena Krohnin romaaniin Ihmisen vaatteissa. VEERAN MAAGINEN ELÄMÄ 23.8. Espoo Cinen kotimaisena juhlaelokuvanakin nähtiin Tonislav Hristovin kiitetty ja ajatuksia herättävä dokumentti. Veera ei ole tavannut isäänsä 14 vuoteen. Hän yrittää pärjätä lapsuutensa traumojen kanssa, käy terapiassa ja larppaa eli live-roolipelaa. Larpatessaan Veerasta tulee rohkea V. Veeralla on kehitysvammainen veli Ville. Ville tapaa isää silloin tällöin ja he ovat alkaneet ryypiskellä yhdessä. Villeä myös kiusataan. Veera yrittää auttaa veljeään opastamalla tätä roolipelien saloihin. THE DEAD DON’T DIE 23.8. Kaikki ei ole kohdallaan uneliaassa Centervillen pikkukaupungissa. Uutisissa kerrotaan kummallisista ilmiöistä ja tiedemiehet ovat huolissaan. Kaikkein vaarallisin vitsaus on vasta tulossa: kuolleet eivät suostu pysymään haudoissaan! Bill Murray, Adam Driver ja Tilda Swinton tähdittävät zombie-satiiria Jim Jarmuschin odotetussa uutuudessa. SE: TOINEN LUKU 6.9. Paha nousee jälleen esille Derryssä, kun ohjaaja Andy Muschietti tuo uudelleen yhteen luusereiden klubin. Elokuvassa klubin aikuistuneet jäsenet änkyttävää Bill Denbroughia ( James McAvoy) myöten palaavat paikkaan, josta kaikki sai alkunsa. Käsikirjoituksessa mukana olleelle Stephen Kingille tunnusomaisesti luvassa on paitsi kauhua myös mielenterveyden järkkymisen kuvausta. THE PEANUT BUTTER FALCON 27.9. Tyler Nilsonin ja Michael Schwartzin yleisöt hurmanneessa elokuvassa nuori Zak, jolla on Downin oireyhtymä ( Zachary Gottsagen), karkaa hoitokodista, jotta voi tavoitella suurta unelmaansa tulla ammattimaiseksi showpainijaksi. KATKERA KUU 9.8. Valtamerilaivalle sijoittuva draama englantilaisesta pariskunnasta ( Hugh Grant ja Kristin Scott-Thomas), joka ajautuu mukaan liikuntavammaisen amerikkalaisen kirjailijan ja tämän ranskalaisvaimon ( Peter Coyote ja Emmanuelle Seigner) eroottisiin fantasioihin (Bitter Moon, Ranska/ Englanti 1992). Ohjaus on Roman Polanskin käsialaa. Teema Fem. REVOLVERIMIES 31.8. John Wayne esittää pääosaa hänelle mittatilaustyönä tehdyssä viimeisessä elokuvassaan ikääntyneenä, syöpään kuolevana asesankarina. Länkkärin ohjasi Don Siegel (The Shootist, USA 1976). Teema Fem. I AM MOTHER Ihmiskunnan joukkotuhon jälkeen äidillisen, ihmisenkaltaisen robotin (äänenä Rose Byrne) kasvattaman teinitytön ( Clara Rugaard) maailma järkkyy, kun hän kohtaa toisen, haavoittuneen ihmisen ( Hilary Swank). Scifielokuvan on ohjannut Grant Sputore. Netflix. PERSONAL SHOPPER Selvänäkijä ( Kristen Stewart) yrittää saada yhteyden sydänkohtaukseen kuolleen veljensä henkeen ryhtymällä tämän aikoinaan omistamassa talossa asuvan julkkiksen henkilökohtaiseksi shoppailijaksi. Oliver Assayasin ylistetty trilleri (Ranska/Saksa/ Tšekki/ Belgia 2016) jäi Suomessa ilman teatterikierrosta, mutta on nyt katsottavissa kotisohvilta. Netflix. 32. Rakkautta & Anarkiaa -festivaalit järjestetään jälleen syyskuussa 19.–29.9. Toimituk sen Valinta
Välinevinkki Apuväline: Itseaukeavat sakset. Edustaja: Useita. Hinta: Noin 15–20 euroa. TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Helpot sakset SAKSET OVAT arkipäiväinen apuväline. Monelle niiden käyttö voi kuitenkin olla vaivalloista, koska käsivoimat ovat vuosien kuluessa hiipuneet. Saksia jaksaa ehkä vielä puristaa leikkaamista varten, mutta avaaminen voi olla tuskallisen hankalaa. Tähänkin ongelmaan on tarjolla näppärä apuväline, joka helpottaa leikkaamishommia. Kyseessä ovat itsestään aukeavat sakset, jotka toimivat jousen avulla. KUNNON KAHVAT ovat toinen näiden saksien merkittävä hyöty. Yläpuolinen kädensija ei ole pelkkä rinkula peukalolle, vaan se on oikea kahva, jota painetaan kämmenellä ja peukalolla. Näin ei tarvita paljon puristusvoimaa. Alemman, rengasmaisen kahvan sisään mahtuvat loput neljä sormea. ITSEAUKEVIEN SAKSIEN käyttö ei juurikaan eroa perinteisten saksien käytöstä. Merkittävin ero on siinä, että sakset ovat aina auki ja valmiina leikkaamiseen. Sakset voi toki myös lukita helposti kiinni, mutta se lienee useimmissa tapauksissa turhaa. Käytössä sakset toimivat hyvin ja ovat hyvin terävät. Ne sopivat sekä vasenettä oikeakätisille. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 4/2019 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen GÖSTA HBO Lookas Moodyssonin 12-osainen komediallinen uutuussarja Gösta on HBO:n ensimmäinen pohjoismainen alkuperäissarja. Gösta ( Vilhelm Blomgren) on 28-vuotias lastenpsykologi, joka saa ensimmäisen työpaikkansa pienestä maalaiskaupungista. Hänen pyrkimyksenään on olla maailman kiltein ihminen ja hän haluaa auttaa kaikkia. Joskus hän onnistuu, joskus ei… MUUTOKSEN MATKAOPAS YLE RADIO SUOMI, 5.8. Moni janoaa muutosta, mutta ei tiedä, miten edetä, sillä omat voimavarat ja potentiaali voivat olla hukassa arjen keskellä. Maanantai-iltaisin ja Areenassa kuultava radio-ohjelma antaa eväitä elämänmuutokseen. Se tarjoaa virikkeitä, joiden avulla kuuntelija voi pohtia tilannettaan, ja keinoja parantaa omaa hyvinvointiaan, olipa toiveissa sitten uusi ammatti, kunnon kohottaminen, ihmissuhteiden parantaminen, ruokailutapojen kuntoon saattaminen, taloudellinen vaurastuminen tai menneisyyden taakoista vapautuminen. BEFOREIGNERS HBO, 21.8. HBO-kanavan 6-osainen, norjalainen alkuperäissarja on lajiltaan spekulatiivista tieteisjännitystä. Ympäri maailmaa alkaa tapahtua ennennäkemättömiä ilmiöitä, jossa voimakkaiden valonvälähdysten myötä ilmestyy ihmisiä menneisyydestä: kivikaudelta, viikinkiaikakaudelta ja 1800-luvun lopulta. Kukaan ei ymmärrä, miten tämä voi olla mahdollista eikä ”beforeignereiksi” kutsutuilla ihmisillä ole tapahtuneesta muistikuvaa . He eivät yleensä osaa toimia nyky-yhteiskunnassa ja syrjäytyvät. Yksi tulijoista on viikinkinainen Alfhildr Enginnsdottir ( Krista Kosonen), joka alkaa avustaa norjalaista poliisia ilmiön tutkimuksissa. KYLMÄÄVÄ TAPAUS YLE FEM, 26.8. Ruotsalaisessa, 8-osaisessa, suomeksi tekstitetyssä poliisisarjassa Rikostutkija Peter Wendel ( Robert Gustafsson) palaa töihin kärsittyään monta vuotta psyykkisistä ongelmista. Hän saa tehtäväkseen kasata ryhmän tutkimaan erityisen väkivaltaisia tapauksia, ja mies saa kirjaimellisesti aloittaa tyhjältä pöydältä, yksin kolkossa toimistossa. Työtovereiden lisäksi ongelmia alkaa aiheuttaa turhankin henkilökohtaiseksi paljastuva uusi rikostutkinta. HYVÄ PAHA LUKIHÄIRIÖ? TV1, 4.9. Prisma-sarjassa nähtävässä brittidokumentissa Hyvä paha lukihäiriö (Farther and Sun, A Dyslexic Road Trip), kerrotaan vaivasta, josta joka kymmenes meistä kärsii. Mutta voisiko siitä olla myös hyötyä? Monet arvostavat dyslektikon erilaista neurologista ajattelukykyä. Dokumentaristi Richard Macerin pojalla on lukivaikeus ja ohjelmassa seurataan, miten hän tulee toimeen dysleksian kanssa. SYÖPÄ TEINI-IÄSSÄ TV1, 11.9. Millaista on olla nuori ja sairastaa syöpää? Joukko nuoria kertoo Prisma-sarjassa nähtävässä dokumentissa Syöpä teini-iässä (Teenagers vs. Cancer) kaunistelematta kokemuksistaan ja peloistaan, mutta myös vahvasta toivosta. Tämä ikäryhmä kaipaa erityistä tukea, sillä he ovat tavallisia murrosikäisiä nuoria, joilla piti olla elämä edessä. Toimituksen valinta
Arto Korhonen kokeilee uusia välineitään. LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Suurkiitokset!!! kaikille Tukilinjan tukijoille, jotka mahdollistivat kalastusharrastukseeni panostamisen Kotkan Korkeakosken kalastusalueen vuosiluvan sekä välinehankintojen muodossa. Ohessa kuva uuden kelan ja siiman ”sisäänajosta”. Terveisin Arto Korhonen, Hamina Petteri valokuvaa vaikuttavia näkymiä. Koulutus auttoi yrittäjäksi Terve! Haluan kiittää tällä sähköpostilla sekä Turunseudun invalidit ry:tä sekä Tukilinja-säätiötä. Molemmat tahot tuitte minua valokuvausopinnoissani siten, että minulle oli mahdollista osallistua koulutukseen, joka oli todella kallis. Nyt on koulu saatu päätökseen ja tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Pientä säätöä vielä, niin minulla on kohta oma toiminimi, jolla aloitan valokuvauspalveluiden myynnin. Kiitoksia ja hyvää kesää! Jukka-Pekka Visuri Valokuvausharrastus jatkuu Kiitos Tukilinjalle uudesta kamerasta. Nyt voin jatkaa valokuvausharrastusta. Petteri Saveljev 28 Tukilinja 4/2019
MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Näkövammainen henkilö ohittaa sinut kahvilassa opaskoiran kanssa. Koira katsoo sinua silmiin. Mitä teet? NÄIN VASTATTIIN 1. Juttelen koiralle, koska olen koiraihminen. (0 %) 2. Palkitsen reipasta koiraa silityksellä, mutta en häiritse omistajaa. (0 %) 3. Kerron, ettei koiraa saa tuoda sisälle ja tarjoudun näyttämään, mihin sen voi jättää. (1 %) 4. Ohitan heidät opastettavan puolelta, etten häiritsisi koiraa työssään. (99 %) Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli kesäkuussa 80. BLOGIPOIMURI ”Joskus musta tuntuu, että vammaisten koskemattomuus on vain hyvä vitsi. Oon usein törmännyt, että tullaan silittelemään eikä lopeteta, vaikka avustaja käskee lopettamaan. Eihän muitakaan mennä hiplamaan ilman lupaa.” Blogilinjalla Elina Ino, 10.6.2019 (www.tukilinja.fi) TUKEA KULTTUURIRETKEEN NÄKY Ry kiittää teitä tuestanne, joka teki mahdolliseksi onnistuneen Mathildedalin kulttuuriretkemme 18.5.2019. Busmo Oy kuljetti hyvin, ja perillä saimme antoisan paketin suomalaista ruukkihistoriaa, jota Matildan kylä hyödyntää nykypäivän matkailun keinoin. Aurinkoista kesää teille! Ismo Tilanto, puheenjohtaja Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät, NÄKY Ry EVÄITÄ HENKISEEN KASVUUN Hei! Sain Tukilinjalta apurahan Enneagrammin Vaistomuunnelmat -kurssille. Kurssi antoi minulle uusia välineitä itseni syvempään ymmärtämiseen sekä sitä kautta henkiseen kasvuun. Enneagrammi on yhdeksän tyylin persoonallisuustyyppi-luokittelu, joista kullakin on kolme vaistomuunnelmaa ja kaksi mahdollista siipeä. Tukilinjan kohderyhmään kuulun mielenterveysongelmien vuoksi. Kiitos Tukilinja, että mahdollistitte kurssille osallistumisen. Joni Lähdesmäki APURAHA KIRJOITUSHARRASTUKSEEN AUTTOI Hei, sain Tukilinjalta uuden läppärin ja tulostimen vuosia sitten, taisi olla 2016, enkä koskaan kiittänyt. Olin kirjoittamassa kirjaa vanhalla, teipillä kasassa pysyvällä läppärillä ja itku tuli, kun sain upouuden koneen, käyttövalmiiksi laitettu ja kaikki. Mutta kuukausi pari siitä lähti asunto alta, ja olen ollut siitä asti koditon. Nyt 1.7. pääsen ehkä vihdoin muuttamaan omaan kotiin, ja kaiken tämän keskellä muistui mieleen kenen avustamalla läppärillä näitäkin asuntoasioita olen pystynyt hoitamaan. Vuosia myöhässä, mutta olin ja olen edelleen ihan kamalan kiitollinen teille. Kirja on puolivälissä valmis ja kohta toivottavasti omassa kotona pääsen siihen taas keskittymään. Kiitos tuhannesti. Ystävällisin terveisin, M.V. ”Kiitos vielä Tukilinjalle, teidän toiminta on ihan uskomattoman upea juttu ja olen älyttömän kiitollinen. Kiitoskiitoskiitos!! :)”, kirjoittaa Elisa Juhala. Valokuvaajaksi Tukilinjan tuella Kiitos aivan tuhannesti Tukilinjalle apurahasta. Olen 19-vuotias nuori nainen ja minulla on ollut viimeiset pari vuotta etenkin työntekoa hankaloittavia ongelmia käsieni kanssa. Käteni rasittuvat helposti ja kärsin hermosärystä. Syytä tähän ei ole löytynyt. Olen toiminut yrittäjänä jo opiskelun ohella, ja valmistumisen jälkeen jatkanut valokuvaajan töitä yrittäjänä. En ole saanut mitään muuta rahallista tukea koko tänä aikana, kun olen sairastanut, kuin nyt Tukilinjalta. Minulla on mennyt satoja euroja itseni huoltamiseen; esimerkiksi fysioterapia, hieroja, yksityiset lääkärikäynnit... Tämän lisäksi olen jäänyt Kelan tukien ulkopuolelle yrittäjyyteni takia. Y-tunnus ei tee kenestäkään yksinään rikasta. Minulle annettiin neuvoksi lopettaa yritystoimintani ja jättäytyä työttömäksi työnhakijaksi. Työttömänä saisin todennäköisesti saman verran kuukaudessa tai jopa enemmän kuin yrittäjänä tällä hetkellä. Sitä en missään nimessä kuitenkaan halua, ja olen todella kiitollinen, että Tukilinja tukee yrittämistäni. Rakastan työtäni yli kaiken ja haluan tehdä sitä, sillä se pitää minut elämässä kiinni. Tänä keväänä totesin, että minun on pakko päivittää kuvauskalustoani parempaan pystyäkseni tekemään asiakastyöt tarpeeksi laadukkaasti. Ilman tukirahaa hankinnan kulut olisivat olleet suoraan pois esimerkiksi ruokabudjetistani. Kelan järjestämässä ammatillisessa kuntoutusselvityksessä teimme suunnitelman, että yritän päästä ammattikorkeaan ja siten kouluttautua uudelleen. Toivon, että opiskelupaikka aukeaa, mutta yrittäminen ja valokuvaus tulevat kulkemaan rinnallani niin pitkään kuin vain mahdollista, koska valokuvaus on se mitä rakastan, oli se sitten työ tai vain rakas harrastus. Kiitos Tukilinja minun tukemisestani. <3 Elisa Juhala Rakastan työtäni yli kaiken ja haluan tehdä sitä, sillä se pitää minut elämässä kiinni. Tukilinja 4/2019 29
BLOGILINJALLA / Susanna Kohonen DIGI HALTUUN = Digitaalisten palveluiden vertaisneuvontaa Aspan tukiasumisen piirissä oleville. Hanke toteutetaan vuosina 2017–20 yhteistyössä Kansalaisopistojen Liiton (KoLry), ADHD-liiton, A-Kiltojen Liiton, Epilepsialiiton, Mielenterveyden Keskusliiton, Kiipulasäätiön, Kuurojen liiton sekä Kehitysvammaliiton kanssa. 30 Tukilinja 4/2019 Kuka? Susanna Kohonen, 34, Jyväskylä Toimintarajoite Cp-vamma. Toimenkuva Opiskelija, digiluotsi. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla elo–syyskuussa (www.tukilinja.fi). Työssäni ovat parasta mahtavat työkaverit, jotka auttavat minut vaikka ajamaan kartingia virkistyspäivänä. HEIPPA TUKILINJAN LUKIJAT! Kesä on tätä kirjoittaessa alkanut helteisissä merkeissä ja täällä Keski-Suomessakin mittari on näyttänyt useana päivänä lähes 30 astetta. Itselläni on ollut melko kiireinen kevät ja alkukesä. Olen valmistellut kauppatieteiden kandidaatin tutkielmaa ja siinä sivussa käynyt vielä töissä. Onneksi koulu sentään loppui, ja palaan koulunpenkille taas syyskuussa. Nyt on aika hengähtää ja nauttia kesästä. Jotkut ehkä muistavat minut aiemmasta blogista, jota kirjoitin Tukilinjaan noin vuosi sitten lehteen 2 2018 (löytyy sähköisestä lehtiarkistostamme, toim. huom.). Tässä välissä on ehtinyt tapahtua sen verran, että minut valittiin digikaveriksi meneillään olevaan Digi haltuun -hankkeeseen. Kouluttaudun hankkeen digiluotsiksi eli tavallaan mentoriksi uusille digikavereille. Blogistani voit lukea tästä lisää elo–syyskuussa ja itse hankkeesta voit lukea Aspan nettisivuilta haulla ”digi haltuun”. Jos innostuit ja asia koskee sinua, kasaa esimerkiksi asumispalveluyksiköstäsi innostuneet kurssilaiset, kutsu kaveriksi digikaveri ja otetaan digi yhdessä haltuun! DIGITAALINEN YHDENVERTAISUUS on hieno sanayhdistelmä, mutta nykypäivän diginatiivissa maailmassa arkipäivää. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien pitäisi voida käyttää tietokonetta ja seikkailla sosiaalisen median syövereissä. Viime päivinä olen tutustunut uuden hallituksen ohjelmaan ja sielläkin nostettiin erityisen tärkeäksi digitaalinen saavutettavuus yhteiskunnassa. Olen harmikseni huomannut, että moni ei välttämättä osaa käyttää tietokonetta tai somea. Onneksi yhteiskuntamme kumminkin mahdollistaa sen, että mikäli henkilöillä on esimerkiksi toimintarajoitteita tai viittomakieli äidinkielenään, heillekin voidaan digi tuoda osaksi arkea. Digikaveri on yksinkertaisimmillaan tukihenkilö esimerkiksi kursseilla, joita voidaan järjestää esimerkiksi Aspan asumispalveluyksiköissä, kansanopistoissa tai vaikka kirjastoissa. Digikaveri auttaa arkisissa asioissa, kuten esimerkiksi verkkopankin käytössä, tabletin tai älypuhelimen käytössä ja sosiaalisen median palveluiden käytössä. Tarkoituksena on antaa vertaistukea ja ennen kaikkea rohkaista ja tukea kokeilemaan erilaisia palveluita ja laitteita. Hankkeen kohderyhmänä ovat mielenterveysja päihdekuntoutujat ja eri tavoin vammaiset henkilöt. Digikavereita on koulutettu myös kuulovammaisille henkilöille. Näin ollen digi tulee erityisryhmille yhä yhdenvertaisemmaksi. VIELÄ HIEMAN TIETOA itsestäni, jotta tiedätte, kuka täällä blogin takana majailee. Olen 33-vuotias oikeustradenomi ja kauppatieteiden maisteriopiskelija. Minulla on syntymässä annettu erityisominaisuus, cp-vamma, mutta elämänfilosofiani on ollut jo pitkään se, että ”vamma ei ole este, se on vaan hidaste.” Tämä kuulostaa melko kuluneelta, mutta olen aina ajatellut kaikissa toimissani, etten oikeastaan anna vammani rajoittaa tekemisiäni. Olen onnellinen, että olen voinut elää melko normaalia elämää. Työskentelen tällä hetkellä digiluotsi-hanketöiden ohella rahoitusalan asiakaspalvelutehtävissä. Työssäni ovat parasta mahtavat työkaverit, jotka auttavat minut vaikka ajamaan kartingia virkistyspäivänä. Olen myös osa-aikaeläkkeellä, mutta ennen kaikkea koen, että olen työntekijä. KUN SAIN ELÄKEPÄÄTÖKSEN aikoinaan, se oli pienoinen shokki ja minun oli todella vaikea käsitellä sitä. Nyt olen huomannut, että nykyiseen elämäntilanteeseeni se oli juuri sopiva ratkaisu. Olen vammani kautta tutustunut myös miesystävääni, johon en olisi muuten varmaan törmännyt. Hän on tällä hetkellä kesän ja sorbettijäätelön lisäksi parasta elämässäni. Hän on opettanut, että vaikka avustajat ovat elämässäni läsnä ja kuljen pyörätuolilla, se ei vie minulta naiseuttani tai viehätysvoimaani. Olen oppinut hänen avullaan kunnioittamaan itseäni. Ja vielä pari knoppitietoa: Tykkään vapaa-ajalla lukea kirjoja, etenkin elämänkertoja. Vietän lähes joka lauantaina aikaani teatterissa tai hengailemassa ystävien kanssa. Tämä kesä menee varmaan töissä ja kanditutkielmaaa tehdessä, mutta ajattelin kyllä välissä myös käydä rannalla, kastella varpaat järvessä ja nauttia mansikkamaitoa. Nauttikaa tekin, tavataan elokuussa. Aurinkoisia kesäpäiviä! Luehan blogiani Tukilinjan nettisivuilla! Susanna Osallisena digimaailmassa
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA huhtikuussa ja toukokuussa 2019 Tukilinja 4/2019 31 STARTTI-STIPENDIT KEVÄT 2019 HARRASTAJAT K.E., TURKU Stipendi pikajuoksuharrastuksen kuluihin 20-vuotiaalle liikuntavammaiselle nuorelle, joka on aloittanut tavoitteellisen pikajuoksuharjoittelun. K.M., MAXMO Stipendi yleisurheiluharrastuksen varustehankintojen kuluihin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite ja joka on aloittanut yleisurheilun tavoitteellisen harrastamisen. A.A., HELSINKI Stipendi harrastusvälineiden hankintaan heittolajien harrastamisen aloittaneelle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. K.S., HELSINKI Stipendi jalkapalloharrastuksen kuluihin 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän aloittaa harrastamisen erityistä tukea tarvitsevien joukkueessa. K.M., ESPOO Stipendi keihäänheiton välinehankintoihin 19-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut tavoitteellisen lajiharjoittelun. E.H., VANTAA Stipendi välineja varustehankintoihin henkilölle, joka harrastaa yleisurheilua ja osallistuu elokuussa 2019 järjestettäviin elinsiirron saaneiden MM-kisoihin. T.T., VÄÄKSY Stipendi harrastuskuluihin 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän on aloittanut koripallon pelaamisen Unified-joukkueessa. M.P., ÄHTÄRI Stipendi oman polkupyörän hankintaan 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän on innostunut pyöräilystä ja pyöräilee jo useiden kymmenien kilometrien matkoja. L.I., RANTATÖYSÄ Stipendi tanssiharrastuksen kuluihin nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän on löytänyt VAU:n Valtti-ohjelman kautta liikunnallisia harrastuksia. L.D., PÄLKÄNE Stipendi tavoitteellisen ratsastusharrastuksen varustehankintoihin nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. M.I., KUOPIO Stipendi ratsastusharrastuksen kuluihin 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on liikuntavamma. Ratsastus on hänelle innostava harrastus. R.T., TURKU Stipendi jääkiekkokelkan hankintaan liikuntavammaiselle henkilölle, joka on aloittanut kelkkajääkiekon harrastamisen vuosi sitten. L.T., HOLLOLA Stipendi alppihiihtoharrastuksen välineja varustehankintoihin 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. M.S., KUUKANNIEMI Stipendi maantiepyörän hankintaan henkilölle, joka aikoo osallistua elinsiirron saaneiden triathon-kilpailuun. V.K., JÄRVENPÄÄ Stipendi pelituolin hankintaan 16-vuotiaalle lukiolaiselle, joka pelaa sähköpyörätuolisalibandyä. R.L., TURKU Stipendi pelituolin hankintaan nuorelle, joka pelaa sähköpyörätuolijalkapalloa. YHTEISÖT SATAKUNNAN NÄKÖVAMMAISET RY Stipendi boccia-välineistön hankintaan yhdistykselle, joka haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisuuden harrastaa bocciaa. MERIKOSKI SBT RY. Stipendi kehitysvammaisten salibandyjoukkueen yhtenäisten pelipaitojen ja muiden varusteiden hankintaan. VAMMALAN SEUDUN ERITYISLASTEN TUKIRYHMÄ ERKKI Stipendi erityislasten liikuntakokeilujen kuluihin. Kerho haluaa kannustaa jäseniään aloittamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen tarjoamalla heille mahdollisuuden kokeilla eri liikuntalajeja yhdessä. ILVES ERITYISRYHMÄ FUTIS Stipendi alkuvaiheen kuluihin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden jalkapallojoukkueelle, jonka toiminta käynnistyy kesällä 2019. Stipendin käyttökohteita ovat esimerkiksi varustehankinnat sekä ensimmäisten kilpailumatkojen kulut. LYLMI RY Stipendi matalan kynnyksen urheilutoimintaa järjestävälle yhdistykselle, joka alkaa tarjota jäsenilleen vesijumppaa. Stipendi käytetään soveltavan vesijumppakurssin järjestämiseen. SEINÄJOEN PALLOKERHO Stipendi käytettyjen pelituolien hankintaan seuralle, joka on aloittanut sähköpyörätuoli-jalkapallotoiminnan keväällä 2019. Pelituolien tarjoaminen uusille harrastajille madaltaa kynnystä harrastuksen aloittamiseen. JALASJÄRVEN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY Stipendi erikoisvarustellun polkupyörän hankintaan yhdistykselle, joka haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisuuden harrastaa pyöräilyä. LAHDEN PURJEHDUSSEURA RY Stipendi vammaispurjehduksen aloittavalle purjehdusseuralle, joka on hankkimassa vammaispurjehdukseen soveltuvaa venettä. Stipendi käytetään toiminnan aloittamisen kustannuksiin, kuten varustehankintoihin ja veneessä tehtäviin muutostöihin. HUHTIKUU 2019 L.T., LOHJA Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka käy pyörällä työtoiminnassa. Pyörästä on apua myös lisätulon hankinnassa. Hän poimii marjoja ja sieniä sekä tekee puutöitä. J.S., KAUHAJOKI Apuraha omakustanteisten opintojen kustannuksiin näkövammaiselle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on kehittää ammattitaitoaan. AURINKOKIVI-YHTYE, PIEKSÄMÄKI Apuraha majoituskuluihin mielenterveyskuntoutujien yhtyeelle, joka esiintyy kaksipäiväisillä Moniäänirock-festivaaleilla
Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2018 apurahoja ja apuvälineitä noin 707 000 euron arvosta eli noin 59 000 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea kaikki vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 32 Tukilinja 4/2019 Porissa. Bändissä soittaa 7 kuntoutujaa, jotka ovat iältään 20–40-vuotiaita. SATAKUNNAN ELÄVÄN KUVAN KESKUS RY, PORI Kannettava tietokone ja videoeditointiohjelma alueelliselle elokuvakeskukselle, joka edistää elokuvantekoa myös vammaisten parissa. Yhtenä toimintamallina on tuoda kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmaa esiin yhteiskunnassa elokuvan keinoin yhteistyössä MEKA TV:n kanssa. M.K., POHJANMAA Kannettava tietokone, monitoimilaite ja kuulokkeet 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä ja oppimisvaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta tulevissa ammattiopinnoissaan. K.K., ESPOO Valokuvausvälineitä henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Hänellä on monipuolinen media-alan koulutus ja hän opiskelee tällä hetkellä valokuvausta oppisopimuskoulutuksessa. H.M., SYSMÄ Tietokone 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja kielellisen oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta kotona tapahtuvaan opiskeluun. O.K. Kannettava tietokone ja vastamelukuulokkeet 21-vuotiaalle yliopisto-opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. J.E., JOKIOINEN Järjestelmäkamera 19-vuotiaalle valokuvaajalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. J.K., HELSINKI Kannettava tietokone ja kuulokkeet opiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta äänikirjojen kuunteluun ja opiskelun kirjallisiin tehtäviin. S.S. HELSINKI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on oppimisen, tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta lukio-opintojen, yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. P.S., ROVANIEMI Kannettava tietokone yliopisto-opiskelijalle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokoneen pro gradu -tutkielman tekemistä varten. S.H., HELSINKI Kannettava tietokone media-alan opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoite. K.J. Järjestelmäkamera 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa ammattiopistossa. Oma järjestelmäkamera mahdollistaa keikkatyöt jo opiskeluaikana. P.T., HELSINKI Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon kuntoutujalle. Hänen suunnitelmissaan on jatkaa keskeytyneitä opintoja. H.J., TURKU Kannettava tietokone ja vastamelukuulokkeet yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. T.I.JOENSUU Sähköpiano 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa ja jolle musiikki on kuntouttava harrastus. M.T., TAMPERE Piirtonäyttö harrastamisen tueksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa taidetta muun muassa tekemällä peligrafiikkaa. Piirtonäyttöä tarvitaan myös cosplay-harrastuksessa. A.L. Piirtonäyttö 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee piirtonäytön piirustusharrastuksen välineeksi. K.L. Tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. E.S., NURMIJÄRVI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jonka tavoitteena on aloittaa opiskelu. Hän tarvitsee tietokonetta myös yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. M.L. Kannettava tietokone kuntoutujalle koodausharrastuksen ja opiskelun välineeksi. M.M, HELSINKI Tietokone kuntoutujalle, jonka tavoitteena on jatkaa ammattiopintoja. Tietokone on hänelle opiskelun, asioinnin ja virikkeellisen vapaa-ajan väline. T.T., KUOPIO Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta ja on hakeutumassa alan opintoihin. S.S. Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi ammattikorkeakouluopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. P.H., LAHTI Apuraha liikuntaharrastuksen kausimaksuihin kuntoutujalle, joka opiskelee ammatillisessa opistossa. Liikunnan harrastaminen edistää hänen opiskelukykyään. B.M., HELSINKI Apuraha liikuntaharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, joka toimii urheiluseurassa harjoitusten ohjaajana. L.I., HELSINKI Kannettava tietokone, monitoimilaite ja kuvankäsittelyohjelma kuvataiteilijalle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Hän tarvitsee tietokonetta kuvataiteen tekemisen ja asioinnin välineeksi. V.R., KUOPIO Apuraha teosten kehystyskuluihin kuva-artesaanille, jolla on vuorovaikutuksen haasteita ja kielellinen erityisvaikeus. Tavoitteena on taidenäyttelyn järjestäminen. H.S., VANTAA Apuraha hevosharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, jonka työja toimintakykyä ratsastus edistää.
R IS T IK K O 4 /2 19 / R IS T IK O N LA AT I: Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko syyskuun kuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko tai ratkaisulause postitetaan osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse: toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 4/2019 ratkaisu löytyy lehdestä 5/2019. Ristikon 3/2019 palkkion sai Ove Löfgren Vantaalta. Kiitos taas uutterille ratkaisijoille! R IS T IK O N 3/ 20 19 R A TK A IS U ”Kiitos hyvästä ristikosta taas!” Liisa Viskari, Tuusula ”Tällä kertaa ristikon ratkaiseminen oli helppoa kuin heinänteko. Yhdellä istumisella ruudut tulivat täyteen ja ristikko ratkaistuksi.” Virve Rissanen, Vuolijoki ”Ristikossa oli sopivasti vääntöä aivosoluille. Hyvää kesää!” Riitta Rintala, Järvenpää ”Tämä ristikko ratkesi yllättävän nopeasti!” Tytti Wessman, Vaasa Tukilinja 4/2019 33
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 4/2019 P.H. Soittotuolin yksilöllinen selkänoja korkeakouluopiskelijalle, jolla on liikkumisen ja toimintakyvyn rajoitteita. Hän soittaa rumpuja bändissä ja keikkailee. Tavalliset soittotuolit eivät sovellu hänelle, koska ne eivät tue selkää riittävästi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. T.S., HELSINKI Tietokone ja monitoimitulostin asioiden hoitoon sekä taiteen tekemiseen kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan kuvataiteen maisteri. O.J., SEINÄJOKI Apuraha valokuvausharrastuksen välineisiin 23-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. P.E. Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta käsityöharrastuksen sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. J.E., KEMIJÄRVI Tietokone omaeläkerran kirjoittamiseen kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän on työskennellyt aiemmin toimittajana. J.N., SAVO Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka harrastaa ompelua ja työskentelee myös työtoiminnassa ompelun parissa. Hän tarvitsee tietokonetta ompelun työvälineeksi esimerkiksi kaavojen suunnitteluun. R.J., VANTAA Apuraha kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle, jota liikuntaharrastus kannustaa liikkumaan kodin ulkopuolella. TOUKOKUU 2019 VANTAAN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY, VANTAA Kannettava tietokone, monitoimitulostin ja Office-ohjelmisto kehitysvammaisten paikallisjärjestölle. KULTTUURIYHDISTYS KUVIO RY, FORSSA Apuraha kulttuuriyhdistyksen kehitysvammaisille henkilöille suunnattujen näytelmätyöpajojen ja näytelmän tilavuokraja materiaalikuluihin. LAPIN METKAT/ ME ITSE RY, ROVANIEMI Dataprojektori Me Itse ry:n paikallisryhmälle. Ryhmän jäsenet asuvat laajalla alueella ympäri Lappia ja tietotekniset laitteet mahdollistavat jäsenistölle etäosallistumisen ryhmän kokouksiin. KARHULAN KLUBITALO/ KAKSPY RY, KOTKA Apuraha tietoteknisten laitteiden hankintaan mielenterveyskuntoutujien klubitalolle. Klubitalon toiminta on suunnattu erityisesti nuorille aikuisille. Heille mielekäs tekeminen tapahtuu suurelta osin tietokoneiden ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta, minkä vuoksi laitekanta tarvitsee uudistamista. S.F., JYVÄSKYLÄ Järjestelmäkamera ja kuvataidetarvikkeita kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on käynnistää pienimuotoinen yritystoiminta, jossa hän voi hyödyntää ammattiosaamistaan. S.J., KERAVA Tietokone opintojen tueksi 18-vuotiaalle opiskelijalle, joka on aloittanut opinnot erityisammattioppilaitoksessa. H.T., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone ja piirtopöytä 22-vuotiaallle kuntoutujalle, joka on palaamassa graafisen alan ammattiopintojen pariin. P.S., KEMPELE Kannettava tietokone ja polkupyörä 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa ammattiopinnot. Hän tarvitsee tietokoneen opiskelun ja yhteydenpidon välineeksi. Polkupyörä on hänelle liikunnan ja asioinnin väline. C.P.A., HELSINKI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän on palaamassa yliopisto-opintojensa pariin ja tarvitsee tietokonetta tutkimustyössään sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. M.S., JOENSUU Kannettava tietokone ja monitoimilaite 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokoneen aloittaessaan ammattiopintonsa. P.J., JOENSUU Apuraha autokoulun suorittamiseen kuntoutujalle, jolla on korkeakoulututkinto. Ajokortin saaminen edistää hänen työllistymismahdollisuuksiaan. G.A., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon, asioinnin ja opiskelun välineeksi. Z.M., HELSINKI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tekee taideja teatteriproduktioita. V.H., Polkupyörä työpaikalle kulkemisen ja liikkumisen tueksi 21-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. B.M., VANTAA Apuraha liikuntaharrastuksen maksuihin ja välineisiin 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. Harrastus kannustaa häntä liikkumaan kodin ulkopuolella. J.N., KONTIOLAHTI Apuraha ratsastusharrastukseen 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Ratsastus on hänelle kuntouttava harrastus. P.T., HELSINKI Apuraha tanssija pilatesharrastuksiin kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Liikuntaharrastus tukee hänen kuntoutumistaan työelämään. F.R., VIRKKALA Apuraha ompelukoneen hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa vaatteiden ompelua. E.M. Kannettava tietokone ja polkupyörä kuntoutujalle, joka toimii aktiivisesti potilasyhdistyksessä ja toimii kokemusasiantuntijana. Tätä varten hän tarvitsee oman tietokoneen. Polkupyörä tukee liikunnan harrastamista ja mahdollistaa itsenäisen asioinnin. K.S., KUOPIO Klarinetti kuntoutujalle, joka aloittaa uudelleen pitkäaikaisen soittoharrastuksensa. Musiikki on hänelle työkykyä edistävä harrastus. K.H., Apuraha ratsastusharrastuksen kuluihin henkilölle, jolla on oppimisen haasteita.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. Loput huhti–toukokuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi Tukilinja 4/2019 35 A.K. Apuraha kalastusharrastuksen kuluihin ja välineisiin kuntoutujalle. T.J., LAPPEENRANTA Apuraha kuntosalija uintiharrastukseen henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Liikunta edistää hänen toimintakykyään. N.M., KUUSANKOSKI Polkupyörä kuntoutujalle toimintakykyä edistävän liikuntaharrastuksen välineeksi. J.O. Tablettitietokone yhteydenpitoon ja tiedonhakuun sekä valokuvausharrastuksen tueksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. A.J., HELSINKI Monitoimilaite kuntoutujalle, joka harrastaa korttiaskartelua. Tulostin on hänelle tärkeä harrastamisen väline. A.R., KANGASALA Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jonka tavoitteena on palata takaisin työelämään. S.P., HELSINKI Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja harrastustoiminnan tueksi kuntoutujalle, joka toimii vahamaalauskursseilla ohjaajana. U.L., NURMIJÄRVI Kannettava tietokone, erillinen hiiri, monitoimilaite ja kuulokkeet asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon 23-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen vaikeutta. S.R., PIETARSAARI Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja vaikuttamistyön välineeksi. P.M., VANTAA Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon kuntoutujalle, joka asuu tuetusti. M.J., NURMES Tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta harrastamisen ja tiedonhaun välineeksi. K.J., LOKALAHTI Tietokone ja kuulokkeet näkövammaiselle henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta äänikirjojen kuuntelun, yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. S.P., HELSINKI Kannettava tietokone, hiiri ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee niitä kokemusasiantuntijan tehtävissään. E.A., TYRNÄVÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta päivittäiseen asiointiin, koska asuu kaukana palveluista. I.V., TURKU Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on kuuloja näkövamma. S.M., HELSINKI Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon kuntoutujalle, joka asuu tuetusti.
<< AKL Posti Oy << netään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Huolehdimme siitä, että tuki vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2018 Tukilinja-lehden tuotolla myönnettiin apurahoja noin 10,8 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2018 tukea myönnettiin noin 59 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja apurahoja voi hakea ympäri vuoden. Henkilökohtaisia apurahoja voi hakea vammatai sairauslajista riippumatta henkilö, jolle jokin vamma, fyysinen / psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja hakijan mahdollisesti tarvitsemien yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Apurahat myönOHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä osio Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä. HENKILÖKOHTAISET APURAHAT apurahat@tukilinja.fi 09 415 515 08 (arkisin klo 9–14) YHTEISÖJA YHTEISTYÖAPURAHAT yhteisoapurahat@tukilinja.fi 09 415 515 10 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ: it-tukiluuri@tukilinja.fi 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT YHTEIST YÖAPURAH AT JAOSSA Hae Tukilinjan yhteistyöapurahoja ja ehdota saajia! VUODEN TOIMIJA -APURAHA Tukilinja jakaa vuosittain useita Vuoden Toimija -apurahoja uraauurtavaa työtä tekeville vammaisalan yhteisöille, joilta puuttuu resursseja. Apurahan suuruus riippuu toiminnasta. Ehdota saajia 30.11. mennessä Tukilinjan Facebook-sivujen kautta tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@tukilinja.fi). Arvomme ehdottajien kesken pieniä palkintoja. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO Tukilinja myöntää vuosittain 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Vimmalla palkitaan laadukasta taidetta tai kulttuuritoimintaa, jossa toimintarajoitteisuuden vaikutukset tuodaan yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun. Voit ehdottaa palkinnon saajaa Tukilinjalle tai Kynnys ry:lle 30.9. mennessä joko Facebookissa tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@tukilinja.fi). STARTTI-URHEILUSTIPENDI Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä matalan kynnyksen vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä VAU ry:n kanssa. Tukea voivat hakea sekä harrastajat että pienet yhdistykset tai seurat, joilta puuttuu resursseja harrastustoimintaan. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä VAU:n että Tukilinjan nettisivuilta. Syksyn 2019 apurahoja hakea voi 31.10. mennessä. TUTKIMUSJA KEHITTÄMISAPURAHA Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen ja kehittämistyöhön yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seura ry:n kanssa. Hakuaika on 1.–31.10. Hakemukset lähetetään sähköpostitse Vammaistutkimuksen Seuralle. Lisätietoa: www.tukilinja.fi/apurahat/hakuohjeet Pertin valinta oli yksi Vuoden toimija 2018 apurahan saajista. Kuvassa Pertti Kurikka.