TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 4 / ELO–SYYSKUU 2020 ERITYISOPETUSTA KEHITETÄÄN KRIISINKESTÄVÄKSI. S. 6 SISULLA PARTIOON Tukilinja lahjoitti varustepaketteja s. 18 PIHLAJASTA PLEKTROJA Christian Jansson tekee puusta mitä vain s. 8 VAMMAISET UNOHTUIVAT Poikkeustila näytti puutteet palveluissa s. 12 OMAN NÄKÖISTÄ ELÄMÄÄ Sami Nisonen teki elämänmuutoksen s. 22
s. 16 Biitintekijä Opri Opri Vuori opiskelee musiikkiteknologiaa Tukilinjalta saamillaan välineillä. s. 18 Varusteita sisupartiolaisille 14 partiolaista sai kunnon retkivarusteet Tukilinjalta. s. 22 Ulottuvuuksia elämään Sami Nisonen pelaa sokkopingistä, Tukilinja lahjoitti välineet. s. 24 Digimaailmassa Kokousohjelmat vertailussa. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä: Tarjolla ravintoterapiaa ja aviomiespalvelua. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2020. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloitteluasarjakuva TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2020 66 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 18 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Eero Herranen ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Erityisopetus ja oppilashuolto Syksyllä korjataan koronakriisin jälkiä. s. 7 7 kysymystä erityisopetuksesta etänä Vastaajana apulaisrehtori Anu Kokkonen. s. 12 Kun yhdenvertaisuus unohtui Vammaispalvelut poikkeustilassa. s. 13 Uutiset Miten kohdataan korona-aikana? s. 21 Uutiset Puheohjelmien taustaäänet häiritsevät. IHMISET s. 11 Tulilinjalla Kolumnisti Arto Bäckström ja mielenterveys. s. 30 Blogilinjalla Vierasbloggarina Jenni Pykäri. TUKIKOHTEET s. 8 Plektroja puusta Christian Jansson ryhtyi yrittäjäksi. Rohkeutta siivitti Tukilinjan apuraha. s. 11 Lauluja sydämellä Tanssija Kare Poutasesta tuli muusikko. Laitteiston lahjoitti Tukilinja. Ihanaa, kun voidaan taas tavata! 2 Tukilinja 4/2020 Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. ISSN 1458-6304 24. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. Paino: Arkmedia Oy. Seuraava nro 2.10.2020. Kansikuva: Jussi Helttunen Partiosta löytyy ystävä!
Pandemiatoimet koettelivat vammaisia ja toimintarajoitteisia lähimmäisiämme. Ei aina hyvältä näyttänyt eikä tuntunut. Pidetään kaikki mukana KESÄ ON nyt kallistumassa syksyä kohti. Alkukesästä elettiin tilannetta, jossa muu yhteiskunta alkoi avautua ja palautua, ainoastaan tukea ja yhteisöllisiä palveluja eniten tarvitsevat riskiryhmäläiset joutuivat jatkamaan yksin ilman tuttuja harrastusja kuntoutusryhmiään. Omaishoitajat olivat edelleen tauotta vuorossa eikä kuntouttaviin avotöihin päässyt. Kohtaamiset ovat näiltä osin edelleen pannassa ja ryhmätoiminnat jäissä. Moni tärkeä palvelu jää saamatta siksikin, ettei keväällä tehty palvelusuunnitelmia. Onko todella odotettava rokotteita, vai voisiko järjestelmä venyä nyt selkeisiin ohjeisiin siitä, miten tässä tilanteessa ryhmäkohtaamiset toteutetaan turvallisesti? Jos voi mennä ravintolaan, miksi ei työpajaan? YKSINÄISYYS EI siis poikkeustilan loppuessa päättynyt kaikilta. Ei myöskään rahapula: Huhtikuussa työnhakijoiden määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Suurin työttömyyskassa YTK arvioi, että sen jäsenistön työttömyysaste voi nousta 15 prosenttiin. Miten mahtaa toimintarajoitteisen työttömän työnhaku onnistua tässä tilanteessa? No – mennään myönteisiin asioihin: Helle hemmotteli poikkeustilan jälkeisiä suomalaisia juhannuksena, toivottavasti sen jälkeenkin. Kerromme tässä lehdessä monesta henkilöstä, jotka toimintarajoitteestaan huolimatta porskuttavat eteenpäin: harrastavat, opiskelevat, ryhtyvät yrittäjiksi, löytävät töitä. Samalla löytyy usein tie itsensä hyväksymiseen ja arvostamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä asenteesta ovat Suomen 900 vammaista sisupartiolaista (s. 19). TEIMME KEVÄÄN aikana koronaseurantaa ja kokosimme teille sen, miten pandemiarajoitteet koettelivat vammaisia ja toimintarajoitteisia lähimmäisiämme. Ei aina hyvältä näyttänyt eikä tuntunut. Syksy on toiminnan aikaa. Laitetaan koulut, palvelut ja ihmisyhteydet kuntoon, ja mielellään entistä toimivammiksi. Lukekaahan erityisesti vararehtori Anu Kukkosen haastattelu sivulta 7. Se kertoo mikkeliläisestä koulusta, jossa ei poikkeustilan aikana kadotettu yhtään oppilasta tukitoimien ulottumattomiin. Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 4/2020 3 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.10.2020
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja TikTok-tähti Eero Herranen Näyttelijä Eero Herrasella, 36, menee nyt lujaa. Hänet on nähty tv-sarjoissa Donna ja Mad Ventures Suomi sekä elokuvissa Suomen hauskin mies ja Teräsleidit. Syksyllä on vuorossa uutuuselokuva Peruna. Liike-elämässä työskennellyt Herranen tunnetaan näyttelemisen lisäksi mainoskasvona ja yritysvalmentajana. 27.5. Helsingin Sanomat julkaisi hänestä koko sivun jutun Elämänilon lähettiläs. Siinä hän kertoo kompensoineensa lyhytkasvuisuuttaan pinnallisella elämällä. Läheisten kuolemantapaukset aiheuttivat kuitenkin elämänarvojen murroksen. Maaliskuussa Eero Herranen liittyi nuorten suosimaan, lyhytvideoita julkaisevaan somesovellus TikTokiin. Kesäkuussa hänen hyväntuuliset videonsa olivat keränneet jo 76500 seuraajaa ja 2 miljoonaa tykkäystä. Vastaamalla somessa erilaisuutta koskeviin kysymyksiin Herranen toivoo helpottavansa muidenkin ”erilaisten” ihmisen elämää. ”Kehotan nuoria ja meitä jokaista olemaan hyvä toiselle ihmiselle, sillä tuota kautta muuttuu oma elämä poikkeuksetta mukavammaksi.” Vanhempia Eero Herranen muistuttaa olemaan kiinnostuneita lastensa arjesta ja kysymään kuulumisia, vaikka liiankin usein. Hän kehottaa heitä muistamaan myös, että TikTok on voittoa tavoitteleva yritys. Vaikka sovelluksella on pelisäännöt, todellisuus saattaa olla jotain muuta. “Oikein käytettäessä ja realiteetit huomioiden TikTok on upea juttu.” Sirine loisti Talentissa Tv-kisassa Britain´s Got Talent nähtiin toukokuussa 14-vuotiaan laulaja-lauluntekijän Sirine Jahangirin koskettava esitys. Sirine menetti näkönsä 10-vuotiaana harvinaisen sairauden vuoksi, ja on siitä lähtien keskittynyt musiikin tekemiseen ja laulamiseen. ”Musiikki on minun näköni”, hän kertoi raadille. Kun Sirine huomasi muiden nuorten alkavan tehdä asioita, jotka häneltä eivät onnistuneet, musiikki auttoi häntä purkamaan kokemuksensa lauluiksi. Nyt hän kokee selvinneensä pahimman kriisin yli. ”En ole surullinen, mikä sanoo jo paljon.” Sirine toivoo löytävänsä tulevaisuuden ammattinsa asioista, joita rakastaa, eli laulamisesta, laulunteosta ja opettamisesta. UUSIA NÄKÖKULMIA Taiteilijakaksikko Gustafsson & Haapojan eli kirjailija-dramaturgi Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan näyttely Museum of Becoming on auki Helsingin taidemuseo HAMissa 17.1.2021 asti. Näyttely pohtii ratkaisuja nykymaailman kriiseihin ja ehdottaa uusia tapoja ihmisenä olemiseen. Kolmen teoksen kokonaisuudessa 37 haastateltua taiteilijaa, aktivistia, ajattelijaa, hoitajaa ja lasta pohtivat suhdettaan omaan yhteisöönsä, ympäristöön ja toisiin lajeihin. Mukana on kaksi vammaista taiteilijaa, käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen ja tanssija Maija Karhunen. Ehdotuksia uusiksi elämäntavoiksi esitellään myös HAMin tuottamassa kirjassa Nuppukirja – Maallisen elämän käsikirja. LEVYJÄ PKN:LTÄ JA KARI AALLOLTA Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen laulajana tunnetuksi tullut Kari Aalto, 44, on julkaissut Rastakarai-yhtyeensä kanssa albumillisen ehtaa, perinteikästä Jamaika-reggaeta. Kesälevy Summer Is Fun Fun Fun on kuultavissa levynä ja suoratoistapalveluista. Levyuutisia kuuluu myös yllättävältä taholta: Jo kuopatuksi luultu PKN on Ilta-Sanomien mukaan amerikkalaisen musiikkimanagerin tilauksesta tuottamassa levyä englanninkielisille musiikkimarkkinoille. Tällä hetkellä Aallolla on työn alla kappaleiden kääntäminen englanniksi. Muutama biisi on jo valmis, mutta levyttäminen onnistuu vasta koronarajoitteiden jälkeen. 4 Tukilinja 4/2020 Kuuroja Eastenderssarjassa Tämän vuoden alussa yksi pitkäikäisimmistä tv-saippuasarjoista, brittiläinen Eastenders, sai jo kuudennen näyttelijän, Max Bowdenin, esittämään vuorollaan sarjan homoseksuaalia roolihahmoa Ben Mitchelliä. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa sarjaa koskeva uutinen: kevään jaksoissa Ben menetti lopullisesti kuulonsa ja joutui sopeutumaan kuurouteen. Sarjassa häntä tukee viittomakielinen ystävä Frankie (kuuro näyttelijä Rose Ayling-Ellis). Kesäkuun alussa Britanniassa nähtiin myös erikoinen ”hiljainen” jakso, jossa eläydyttiin Benin muuttuneeseen kokemukseen maailmasta. Juonen taustalla on BBC:n käsikirjoittajaryhmä The Writers’ Access Group, joka tukee vammaisia käsikirjoittajia pääsemään alalle. Eastenders-sarjaa ei tällä hetkellä esitetä Suomessa.
Samuel Shipwayltä levy Räppäri Samuel Shipwayn toinen levy Joku muu kuin minä ilmestyi toukokuun puolivälissä musiikkipalvelu Spotifyssa. Sen 10 kappaleesta osa on julkaistu jo aiemmin, ja kappale Uhrilampaat kiipesi helmikuussa 37. sijalle Spotifyn Suomen Top 50 listalla. “Se oli tosi kova juttu omakustanteiselle artistille”, Samuel sanoo. YouTubessa Shipway esittelee myös biisien tarinat. Satama käsittelee sitä, miten tärkeää toivo on. Kappaleessa Jokaiselle hän kehottaa välittämään niistä, joilla on mielenterveysongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia. Edellisessä Tukilinjassa 3/2020 oli Risto Räppääjä -elokuvien tähtenä tunnetuksi tulleen Samuel Shipwayn haastattelu, jonka ingressissä kerrottiin, että Samuel olisi uunituore ylioppilas. Kirjoitukset ovat kuitenkin edessä vasta ensi keväänä. Pahoittelemme virhettä. MENESTYSTÄ TEATTERIA Antonia-palkinto jaetaan vuosittain teokselle, joka on osoittanut taiteellista rohkeutta ja monipuolisuutta suomenruotsalaisen teatterin kentällä. Tänä vuonna palkinto meni I det stora landskapet satumainen perhekronikka -teokselle, joka on DuvTeaternin, Svenska Teaternin, Resonaarigroupin ja Wegelius Kammarstråkar WKS:n yhteistyö. Musiikkiteatteriesitys käsitteli kehitysvammaisten ihmisten kohtaamia asenteita musiikkisadun keinoin. Esitys palkittiin myös vammaiskulttuuripalkinto Vimman kunniamaininnalla viime vuonna. Tukilinja oli mukana palkintoraadissa. STRÖMSÖBORNA Tanssiva karhu on Ylen runopalkinto, jonka saaja selvisi 2.7.2020. Yksi ehdokkaista oli ruotsinkielinen esikoiskirjailija Rosanna Fellman, jonka teos Strömsöborna voitti Tukilinjan sponsoroiman vammaiskulttuuripalkinto Vimman viime syksynä. Kaikki ei suju kuin Strömsössä Rosanna Fellmannin maailmassa, jossa ihmiset ponnistelevat pitääkseen kulisseja yllä. Fellman kertoo runoissaan myös omista autistisista piirteistään ja läheisen kehitysvammasta. ”Tekstissä on ainesta suomenruotsalaisen runouden uudeksi klassikoiksi”, kehuu esiraati. Erja Tulatsalo: The Inner Castle. VAMMAISENA TAIDEKENTÄLLE Koneen Säätiön rahoittamassa Kulttuuria kaikille -palvelun Matkalla-hankkeessa etsitään malleja vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden uran vauhdittamiseen. Työkaluina käytetään mm. taiteilijoiden mentorointia ja taidekentän portinvartijoiden koulutusta. Taidekoulutus ei edelleenkään ole avointa kaikille, ja vammaisen taiteilijan urapolkua hidastavat kielteiset asenteet ja käytännön haasteet. Yksittäiset taiteilijat voivat joskus päästä esteistä läpi, kuten PKN Euroviisuihin. Syyskuuhun asti jatkuvassa hankkeessa pyritään kuitenkin madaltamaan kynnystä muillekin. Tukilinja 4/2020 5 Vammaisuus ja poliisiväkivalta Brittiläinen Guardian-lehti kertoi 9.6., että vamman määritelmästä riippuen joka kolmannella tai jopa puolella amerikkalaisten poliisien surmaamista henkilöistä on ollut jokin vamma tai päälle päin näkymätön pitkäaikaissairaus. Moni oli myös tummaihoinen. Vamma tai sairaus on todennäköisesti vaikuttanut heidän käytökseensä aiheuttaen sen, että kohdatessaan kamppailuun valmistautuneen poliisin tilanne on päättynyt ikävimmällä mahdollisella tavalla. Vammoja, jotka artikkeli mainitsee tapauksiin liittyen, ovat kehitysvamma, epilepsia, masennus, astma, diabetes, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja aivovamma. ”Ottaen huomioon sen, miten suuressa määrin poliisiväkivalta on kohdistunut henkilöihin, jotka kuuluvat sekä mustaan väestöön että vammaisiin ihmisiin, mielekkään muutoksen aikaansaaminen vaatii puuttumista kumpaankin tekijään”, artikkelissa vaaditaan. USA:ssa vammaisuus on heikommasta terveydenhuollosta ja olosuhteista johtuen keskimääräistä yleisempää tummaihoisen väestön keskuudessa. PARALYMPIAPÄIVÄ 10. elokuuta Paralympiapäivänä on Helsingin keskustassa mahdollisuus kokeilla paralympialajeja, tavata Tokion paralympialaisiin suuntaavia urheilijoita ja seurata jännittäviä haasteotteluita. Merkkaa päivä kalenteriisi ja seuraa ohjelman rakentumista Paralympiakomitean kanavissa!
6 Tukilinja 4/2020 YHTEISKUNTA Heikoimmassa asemassa olevat oppilaat tarvitsevat tasoitusta. Koulut ja varhaiskasvatus saavat syksyllä 84 miljoonaa euroa korjaamaan poikkeustilan aiheuttamia ongelmia. Suuri osa käytetään tukija erityisopetukseen sekä oppilashuoltoon. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KORONAEPIDEMIAN RAJOITUSTEN aiheuttamien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi hallitus antoi lisäbudjetissa 84 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen sekä esija perusopetukseen. Siitä 70 miljoonaa on tarkoitettu tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen, oppilaanohjaukseen sekä oppilashuoltoon. Tämän lisäksi kunnilla ja kouluilla on ollut mahdollisuus hakea opettajien tai avustajien palkkaukseen rahoitusta vuoden 2020 opetusja kulttuuriministeriön noin 70 miljoonan euron jaosta. Siinä tavoitteena on pienentää niitä yleisopetuksen ryhmiä, joissa on erityisen tai tehostetun tuen lapsia. Samansuuntainen avustus on ollut mahdollinen jo muutaman vuoden ajan. “Nyt sillä on varmasti erilaista käyttöä, ja pyrimme tukemaan opetuksen järjestäjiä tämänkin avustuksen puitteissa”, kertoo opetusja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jussi Pihkala. Heikoimmat kärsivät Lisäbudjetin opetuksen järjestäjät hakevat avustuksia tarpeensa mukaan. Erityisoppilaiden etäopetus on sujunut kunnissa eri tavoin ja vaikutukset oppilaisiin myös vaihtelevat. “Lähtökohtanahan perusopetuksessa on lähiopetus. Nyt näemme, miten etäopetus on vaikuttanut näissä poikkeusoloissa: heikoimmassa asemassa olevat oppilaat tarvitsevat tasoitusta”, Pihkala huomauttaa. Hänen mukaansa määrärahaa ei ole tarkoitettu lisätyövoiman palkkaamiseen, vaan opettajat ja muu henkilöstö voivat sillä tehdä lisätyötunteja korjatakseen keväällä syntyneitä puutteita ja ongelmia. Etäopetus ei siis Pihkalan mukaan kuulu niihin keinoihin, joilla tasoitetaan poikkeusolojen tuomia oppimiseroja. Se on jatkossa vain lähiopetusta täydentävä keino, jota opetussuunnitelman perusteiden mukaan voidaan jo nyt käyttää silloin, kun se tilanteeseen sopii. Kuntien eri ratkaisut Koronaepidemian alettua koulut siirtyivät vauhdilla etäopetukseen ja digitalisoivat opetuksen kukin tavallaan. Kunnat ja koulut joutuivat tekemään nopeasti itsenäisiä ratkaisuja. Monissa kunnissa esimerkiksi koulunkäyntiavustajia lomautettiin, toisissa taas panostettiin heidän antamaansa apuun erityisoppilaille. Kevään poikkeuksellisen etäopetuksen jälkeen paikkaamista on nyt paitsi oppimistuloksissa, myös muissa eristäytymisen ajan seurauksissa. Kun kouluun ei päässyt, jäätiin joskus hyvinkin yksin oppimisen ja sosiaalisuuden haasteiden kanssa. “Oppilaalla on koulussa oma yhteisönsä ja kaverit kuuluvat siihen. Koulu ei ole pelkästään oppimispaikka, se on myös yhteisöllinen paikka, joka tukee lapsen ja nuoren oppimista ja kasvua”, muistuttaa Pihkala. Oppilashuolto yhteisölliseksi Koulun yhteisöllisyyttä tulisi Jussi Pihkalan mukaan tukea myös suunnitelmallisen oppilashuollon keinoin. “Pyritään siihen, että oppilasta ohjaisi moniammatillinen tiimi, eli opettaja olisi yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten kanssa.” Erityisen tuen oppilaiden osalta lainsäädännön määrittämä koulunkäynnin tuki toteutuu eri tavoin, mutta tässä suhteessa esiintyy jopa laiminlyöntejä. Opetusministeriössä seurataan Karvin, kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, raportteja. Karvin mukaan poikkeusolojen etäopetus toi haasteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Huomio jälkihoidossa pitää sen mukaan laittaa mm. opiskeluja oppilashuoltoon. Lähiopetus ensisijaista Keskeistä Karvin mukaan on myös varmistaa tuen ja ohjauksen riittävyys. “Lähiopetus on aina lähtökohta. Pyrimme pienempiin ryhmiin ja yksilölliseen tukeen”, opetusneuvos Jussi Pihkala linjaa. “Jossain kohden etäopetus voisi olla täydentävä elementti joidenkin erityisoppilaiden tukemisessa. Se voi esimerkiksi antaa joustoa lapsen kuormittuessa ryhmässä. Perusopetuslaki ei kuitenkaan tunne etäopetusta. Nyt perusopetuslakiin on tehty väliaikainen muutos tämän vuoden elokuusta joulukuun loppuun, joka sallii etäopetuksen yhteiskunnan tilanteen niin vaatiessa.” Erityisopetus ja oppilashuolto kuntoon Opetusneuvos Jussi Pihkala painottaa oppilashuollon ja koulun yhteisöllisyyden tukemista. K U V A : O P E T U S M IN IS T E R IÖ .
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Hanne Lahtinen Ei hävikkioppilaita! YLE:n Uutiset kertoi 20.3. mikkeliläisestä Rantakylän yhtenäiskoulusta, jossa erityisopetus sujui koronakeväänä hienosti. Kysyimme apulaisrehtori Anu Kokkoselta, miten se tehtiin. 1. Millä keinoin selvititte erityisen tuen haasteet etäopetuksessa? ”Erityisen ja tehostetun tuen oppilaat ’erotettiin’ muun luokan ydintoiminnasta erityisopettajan palvelun äärelle. Perustimme neljä erityisopetustiimiä, jossa jokaisessa oli erityisopettajan tai laaja-alaisen erityisopettajan työparina useampi avustaja. Tiimille jaettiin oppilaat siten, että opettajilla säilyi oppilastuntemus ja oppilailla tutut aikuiset. ” ”Opettaja vastasi pedagogisesta ja didaktisesta toiminnasta. Avustajien vastuulla oli oppilaan tukeminen yksilöllisesti tai pienryhmässä laitteiden, salasanojen, tehtäviin pääsemisen ja tehtävien suorittamisen parissa.” ”Jokainen erityisen tai tehostetun tuen oppilas sai useamman kerran päivässä suunnitellusti apua aikuiselta. Esimerkiksi lukemaan opettaminen tai puheopetus onnistui etänä todella hyvin! Oppilas sai tarvitsemansa ohjauksen yksilöllisesti ja intensiivisesti. Samalla tuimme huoltajia ja autoimme heitä laitteiden ja sovellusten käyttöönotossa.” 2. Oliko samoja keinoja käytössä myös yleisopetuksen luokissa? ”Toiminta oli samanlaista joka tuen tasolla. Jakamalla oppilaita useammalle opettajalle pystyimme tasaamaan suurta työmäärää. Meillä toimi jatkuva seuranta ja aktiivinen, oma-aloitteinen oppilashuolto.” ”Heti kun nousi esiin haasteita, otimme kopin. Perheen ja oppilaan kanssa pohdimme, millainen tuki olisi tarpeen. Pystyimme kohtaamaan jokaisen tilanteen mielestäni laadukkaasti ja auttamaan oppilasta ja perhettä. Meille ei syntynyt hävikkioppilaita yhtään. Kävimme porukalla koulua tyylikkäästi, vaikkakin tuettuna.” 3. Miten erityistä tukea tarvitsevat oppilaanne selvisivät? Menikö oppi perille? ”Meillä on se fiilis, että hyvin meni, ihan kaikilla! Pystyimme tarjoamaan laadukasta etäopetusta jokaisella tuen tasolla. Olen myös ylpeä erityisopetustiimeistämme, jotka tekivät loistavaa työtä. Jokainen tuen oppilas sai tarvitsemansa ohjauksen, opetuksen ja avun. Oppiminen eteni suunnitellusti ja tavoitteellisesti.” 4. Halusitte kertoa toimintamallistanne muillekin. Omaksuttiinko mallianne laajemmin? ”Olimme varmasti etunenässä näyttämässä, että homma saadaan toimimaan oikeasti. Opetusministerin kanssa kävimme keskustelua avustajien ehdottomasta tarpeesta tässä tilanteessa. Ilman avustajien työpanosta olisimme olleet isossa pulassa. Onneksi siihenkin tuli linjaus valtioneuvoston kautta.” ”Mikkelissä autoimme muita kouluja samaan tilanteeseen ja joitakin konsultaatiokeskusteluja käytiin muualta tulleiden yhteydenottojen perusteella.” 5. Muuttuivatko etäopetuksen ratkaisunne kevään aikana. Miksi? ”Suurin hienosäädön paikka oli alkuopetus, sillä ensin kuvittelimme, ettei etäopetus oikein sovi alkuopetukseen. Rohkeat Google Meet -kokeilut antoivat kuitenkin ymmärryksen, että toiminnan rajoina ovat vain mielikuvituksemme ja uskon puute. Myös alkuopetukseen sopii hyvin etäyhteydellä pidetty koulu.” 6. Mitä vinkkejä antaisitte erityisopetuksen etäopetuksen kehittäjille? ”Suomessa on paljon osaamista etäopetuksesta erityisopetuksessa. Palvelua on tarjottu hankkeen tai erityisyksikön kautta.” ”Haluaisin olla rakentamassa inklusiivista koulumuotoa, jossa lähikoulun oppilas saisi tarvitsevansa tuen ketterästi, nopeasti, tarpeeseen sekä oikea-aikaisesti. Etäopetus tulee jatkossa olemaan yksi menetelmä oppilaan tukemisessa. Olisi huippua, jos se voitaisiin tarvittaessa toteuttaa tuttujen opettajien ja avustajien kanssa. Tuo tarkoittaisi koulutusta henkilöstölle, sovellusosaamista ja laitehallintaa.” 7. Miten aiotte hyödyntää etäopetusta koulussanne jatkossa? ”Tämä kokemus vahvisti meitä it-osaamisessa ja sen rohkeassa, ennakkoluulottomassa käyttämisessä. Meillä oli jo paljon osaamista talossa, nyt se lähti rakentumaan jokamiehen oikeudeksi.” ”Jatkossa vahvistamme alkuopetuksen oppilaiden ja opettajien osaamista laitteiden ja sovellusten hallinnassa. Vahvan it-osaamisen kautta etäopetus on tullut jäädäkseen. Tunteja pidetään poikkeuksellisista paikoista poikkeuksellisiin paikkoihin. Toimintaa tarjotaan jokaisella tuen tasolla.” Tukilinja 4/2020 7 Ilman avustajien työpanosta olisimme olleet isossa pulassa. Kuka? Anu Kokkonen Apulaisrehtori Vastaa Rantakylän yhtenäiskoulussa erityisopetuksesta.
8 Tukilinja 4/2020 UNELMAT TODEKSI Plektrojen valmistamisesta ammatti Espoolainen Christian Jansson on monitoimimies, jolta sujuu niin isojen koneiden korjaus kuin pikkuruisten plektrojen valmistuskin. Pääraaka-aine on puu.
“Kuin taikaiskusta tuli Tukilinjan apuraha, joka kannusti eteenpäin!” Tukilinja 4/2020 9 PLEKTRA = Väline, jolla näppäillään kielisoitinten kieliä. Christian Janssonin unelmana oli ansaita elantonsa omalla yritystoiminnalla. Tukilinjan apuraha tuli hetkellä, jolloin yritystoiminta oli vaakalaudalla. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen C hristian Jansson, 38, löytyy kaverinsa hevostalleilta, missä hän on lajittelemassa heiniä. “Tämä on pienyrittäjälle tärkeää vaihtelua. Pääkopalle tekee hyvää olla välillä ajattelematta ja hevoset ovat terapiaeläimiä, joiden kanssa on mukava olla vuorovaikutuksessa”, Jansson kertoo. Terapialle on ollut tarvetta, sillä Jansson on sairastanut masennuksen ja ollut työttömänä. “Paineet kävivät liian suuriksi ja työ loppui. Siitä lähtien elin peruspäivärahalla. Sairauspäivärahasta en jaksanut lähteä taistelemaan.” Hoitoon Jansson kuitenkin hakeutui masennuksensa vuoksi, ja kiittelee saamaansa hoitoa hyväksi. “Toki terveydenhuoltoviidakossa tarvitaan omaa aloitekykyä; itse on mentävä eteenpäin. Myös kavereiden tuki oli olennaista.” Nyt hänellä on muutaman vuoden kehittelyn tuloksena yritys nimeltä Pickat, jonka päätuote ovat puiset kitaran plektrat. Sivutuotteena syntyvät puiset kännykkätelineet, paistinlastat ja leikkuulaudat. Apuraha auttoi pulassa Tukilinjan apurahakin tuli oivaan aikaan vuoden alussa. Sitä ennen Jansson oli TE-toimiston neljän kuukauden koeajalla, jolloin hänellä oli vapaus työttömyyskorvauksen ohella kokeilla yritystoimintaa. “Osan aikaa harjoitin yritystoimintaa ja osan aikaa tein työhakemuksia. Lopulta sain päätöksen, että yritystoimintani on kokoaikaista ja tämä tuki loppui. Olin tienannut yritystoiminnallani vain joitain satasia, mutta katsottiin, että ajankäyttöni yritystoiminnassa oli kokoaikaista.” Tilanne oli taloudellisesti kiperä. “Kuin taikaiskusta tuli kuitenkin Tukilinjan apuraha, joka kannusti eteenpäin!” Christian nosti panoksia ja osti apurahahan turvin järjestelmäkameran, jolla alkoi kuvata verkkosivuilleen laadukkaita kuvia plektroista ja muista tuotteistaan. Kunnollinen markkinointimateriaali sai verkkokauppaan vauhtia. Oikeat peliliikkeet Jansson oli juuri saanut viimeisteltyä yritysstrategiansa ja kehitellyt tuotteita eri puulajeista, kun korona iski. Ihmiset elelivät kotioloissa ja kaipasivat puuhaa – ja ostettavaa. “Myyntini kasvoi. Osasin tehdä oikeita peliliikkeitä eli toimin hieman agressiivisemmin markkinoinnin suhteen. Markkinoin puuta ekologisena ja puhtaana kotimaisena tuotteena.” Kitaransoitossa plektralla on tärkeä merkitys soinnille. Niiden materiaalina toimiikin Janssonin mukaan parhaiten pihlaja. Kielisoittimien alkuaikoina plektrat valmistettiin luonnonmateriaaleista, kuten luusta, kilpikonnan kilvistä tai puunkuorista. Sen jälkeen seurasi muovisten plektrojen valta-aika. Jansson on nyt palannut Verstas sijaitsee kotitalon kellarissa keskellä metsää.
10 Tukilinja 4/2020 vanhaan ja ekologiseen. Pehmeän soundin antava puuplektra pysyy hyvin hikoilevissakin sormissa eikä saastuta käyttönsä jälkeen luontoa. Tuotteet kehittyvät Kauniisti koristelluissa plektroissaan Jansson on keskittynyt soittotuntumaan ja otepinnan viimeistelyyn. Pickat Artisan on käsintehty laatutuote, plektramalliston lippulaiva, jonka rinnalla on muita malleja. Automaatiota on niiden osalta valmistuksessa tarkoitus lisätä, jotta hinta saadaan edullisemmaksi. “Pickat Exceptionin suunnittelin korona-ajan edulliseksi tuotteeksi, jotta mahdollisimman monella olisi tilaisuus kokeilla puista plektraa. Materiaaliksi valitsin männyn, joka on tutkimusten mukaan luonnostaan antiseptinen. Tosin mäntyplektra on osoittautunut niin hyväksi, että sen myynti todennäköisesti jatkuu korona-ajan jälkeenkin”, Jansson selvittää. Monipuolinen työnkuva Yrityksensä kautta Jansson tekee myös fyysistä työtä, kuten töitä hevostallilla ja raskaskalustokorjauksia. Tämä tuo paitsi tarvittavaa vaihtelua plektrojen tarkkaan tuotantoprosessiin, myös pohjarahaa yrityksen kassaan. Kelan päätöskään ei enää harmita. “Olen tyytyväinen tuohon neljän kuukauden etsikkoaikaan, jolloin pystyin kehittelemään plektrojen tekoa, Pickatin nettisivuja ja verkkokauppaa sekä Facebook-sivustoa. Se, että olisin valittanut Kelan päätöksestä, olisi vienyt enemmän energiaa kuin järjestellä asiat toisella tavalla. Paperisotaja tällaiset raha-asiat ovat aina olleet vaikeita minulle.” Käsityöläisen Minecraft Christian Janssonin työhuone sijaitsee hänen nuuksiolaisen rintamamiestalonsa kellariin tehdyssä työhuoneessa. Yrittäjänä hän on omaperäinen filosofi, sillä hän ei ole koskaan pitänyt siitä, että ihmistä kutsutaan kuluttajaksi. “Vältän ostamista. Ostan vain sen, mitä puuttuu, esimerkiksi työkaluja. Kaikki tehdään siitä materiaalista, mitä on saatavilla. Tässä on metsää ja puita ympärilläni, mutta saan puuta myös lahjoituksina. Tämä on vähän kuin tosielämän Minecraft”, Jansson kuvailee työprosessiaan viitaten suosittuun tietokonepeliin, jossa pääsee luomaan oman, ainutlaatuisen maailmansa. Myös elämänkokemustaan hän on osannut kierrättää ja hyödyntää. Nuorella miehellä jäi aikoinaan kauppakoulu kesken ja töitä on tullut tehtyä rakennusalalla, tehdastyössä, mainostoimistossa ja it-alalla. Kaikki tämä toi kokemusta, joka rohkaisi yrityksen perustamiseen, kun hän jäi työttömäksi. Nyt on hyvä hymyillä ja postittaa asiakkaille verkkokaupan kautta tuotteita, jotka ovat yhdistelmä kaikkea sitä, mitä Christian Jansson kokee osaavansa. Kitaransoittoakaan hän ei ole unohtanut. Kesäillassa metsän keskellä soi välillä lempikappale, Metallican Nothing Else Matters. Christian Janssonin työhuone on hänen oma maailmansa, kuin tosielämän Minecraft.
Tukilinja 2/2020 11 TULILINJALLA / KOLUMNI Arto Bäckström Kun jalka murtuu, on kaikilla oikeus hoitoon ja kuntoutukseen. Miksi ei siis silloin, kun mieli murtuu? Kolumnisti Arto Bäckström, 33, Vantaa Erityisvanhempi Autismikirjoon kuuluvan lapsen isä. Kirjoittaa blogia Erityisvanhemman korjaussarja. Ammatti Yhdistyshallinnon asiantuntija. HELMIKUINEN AURINGONPAISTE lämmitti selkääni, kun palasin eräästä tapaamisesta takaisin toimistolle. Tapaaminen oli ollut viimeinen laatuaan ja se sai minut tuntemaan oloni yhtä aikaa haikeaksi ja poikkeuksellisen kepeäksi. Olin hetkeä aiemmin päättänyt kaksi vuotta kestäneen psykoterapiasuhteeni, ja mieleeni mahtui ainoastaan kiitollisia ajatuksia kaikesta saamastani avusta. Vajaa kolme vuotta sitten kesälomalta istuuduin palatessani tuttuun tuoliin, tutulla toimistolla ja tuttujen työtehtävien ääreen. Minkään ei olisi pitänyt tuntua erilaiselta. En kuitenkaan osannut aloittaa työntekoa. Loman jälkeistä alkutahmeutta, ajattelin. Mutta seuraavakin päivä oli samanlainen, ja seuraava, ja lopulta koko viikko. Pelkkä ajatus töiden aloittamisesta sai minut haukkomaan henkeä. Silti olin aivan uupunut jokaisen työpäivän jälkeen. SOITIN ESIMIEHELLENI. Hävetti. Totesin, etten ole työkykyinen. Etten yksinkertaisesti pysty. Hän suhtautui asiaan hyvin ymmärtäväisesti eikä pyytänyt minua selittelemään tilannettani enempää. Ja onneksi ei pyytänyt, sillä en olisi sillä hetkellä kyennyt kertomaan, miten paljon pelkäsin ottaa puhelinta käteeni soittaakseni kollegalle, miten koin kaikesta saamastani positiivisesta palautteesta huolimatta vain tuottavani pettymyksen kaikille tai miten tunsin olevani totaalisen epäonnistunut ihmisenä. Sain varattua ajan työterveyslääkärille heti. Psykiatrin vastaanottotuolissa istuin jo viikkoa myöhemmin. Psykiatri näki rutinoituneesti jo ovelta, mikä potilas oikein on miehiään; ahdistus ja masennushan ne ovat monen nykypäivän tietotyöläisen lähimmät työtoverit. ”Meidän täytyy varata näitä käyntejä sinulle muutama, mutta tiedän jo nyt, että tulen suosittelemaan sinulle pitkäkestoista psykoterapiaa”, hän totesi. ”Sinun kaltaisesi hyötyvät siitä aivan varmasti.” JA OIKEASSA hän oli. Hyödyin siitä valtavasti – ja nopeasti! Kolmatta terapiavuotta ei tarvinnut edes harkita, kun kahdessa vuodessa saimme kaikki tavoitteet täytettyä: heikko itsetuntoni vahvistui, ylivaativan minän tilalle kehittyi itseään arvostava minuus, ja masennus ja ahdistus hälvenivät horisontista, kun niitä vastaan ei enää tarvinnut yrittää taistella. Olin oppinut antamaan myöten sille tosiasialle, että siihenastinen aikuiselämäni erityislapsiperheen vanhempana oli ollut poikkeuksellisen kuormittavaa ja stressaavaa aikaa. Loppuun palaminen ei ole epäonnistumista vaan looginen seuraus terveellekin keholle ja mielelle. Vaikka terapiassa käynti vaati ajoittain myös ponnistelua, jaksan edelleen olla yllättynyt siitä, miten helposti kaikki kävi. Onnistuin saamaan apua juuri oikeaan aikaan ja riittävän nopeasti. Taisin olla lopulta sairaslomalla vain yhteensä viikon masennuksen ja ahdistuksen vuoksi, kiitos työnantajan ymmärtäväisyyden ja hyvien työterveyspalveluiden. KÄSITÄN SAMALLA oman etuoikeutetun asemani tässäkin asiassa. Pelkästään heikommat työterveyspalvelut tai työnantajan joustamattomuus olisivat pitkittäneet kunnollisen avun saantia huomattavasti. Entä sitten omaishoitajat, perhevapaita viettävät vanhemmat, eläkeläiset, työttömät, vammaiset ja monet muut väestöryhmät, joilla ei ole mahdollisuutta nauttia samoista eduista? Eikö heilläkin pitäisi olla yhdenvertainen oikeus hyvään elämään? Apu on tehokkainta silloin, kun oireet eivät ole liian syviä ja ongelmat kärjistyneitä. Eduskunnassa ja ministeriöissä on parhaillaan valmistelussa kansalaisjärjestöjen Terapiatakuu-aloite, jonka avulla voitaisiin turvata oikea-aikaiset terapiapalvelut yhdenvertaisesti kaikille. Tämä olisi iso askel siihen suuntaan, että mielenterveys ymmärrettäisiin samanlaista tukea tarvitsevaksi terveydeksi kuin fyysinenkin terveys. Idea on lopulta yksinkertainen. Kun jalka murtuu, on kaikilla oikeus hoitoon ja kuntoutukseen. Miksi ei siis silloin, kun mieli murtuu? Mielen rasitusmurtumia
12 Tukilinja 4/2020 Kun yhdenvertaisuus unohtui Korona-poikkeustilassa kuntoutukset ja apuvälinepalvelut keskeytyivät, avustajilta puuttuivat suojavarusteet ja vierailukiellot kohdistettiin aluksi myös ammattiapuun. TEKSTI Sari Heino-Holopainen YHTEISKUNTA VIIME KEVÄTTÄ kuvastivat autiot kadut. Nallet ikkunoissa kertoivat eristyneisyydestä ja media täyttyi koronauutisista. Tilanne oli uusi, tiedon ja palvelujen tarve suuri. Viestintää ei kuitenkaan suunnattu kaikille ja harvoin siinä kerrottiin vammaisten ihmisten poikkeustilassa kohtaamista ongelmista. Vammaisjärjestöt sisuuntuivat ja lähtivät korjaamaan tilannetta perustamalla vapaaehtoispalveluja ja kohtaamisen mahdollisuuksia sekä viestimällä ongelmista virallisille tahoille. Sosiaalija terveysministeriön sekä työja elinkeinoministeriön perustaman Mäkisen työryhmän raportti toi kuitenkin esiin sen, että poikkeustilanteessa vammaiset ihmiset jäivät monessa mielessä jalkoihin. Isoja palveluongelmia Vammaisfoorumin puheenjohtaja ja Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko oli mukana emeritus arkkipiispa Kari Mäkisen työryhmässä. Sen raportti Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen julkaistiin kesäkuun alussa. “Kuntoutusten keskeytyminen ja suojavarusteiden puute varsinkin henkilökohtaisessa avussa nousivat heti eniten pinnalle”, Sari Kokko kertoo. ”Myös vammaispalveluihin liittyviä isoja ongelmia alkoi nousta esiin. Niistä yksi oli asumispalveluissa asetetut vierailukiellot, joita sovellettiin alkuun myös henkilökohtaisiin avustajiin ja terapeutteihin.” Esiin nousevat myös apuvälineiden keskeytyneet sovitukset ja huollot sekä selkeä tarve varautua tuleviin kriiseihin nykyistä paremmin. Eristyneisyyttä yritettiin torjua esimerkiksi osallistumalla nallehaasteeseen. Yhteiskunnalta jäi moni tehokkaampi keino käyttämättä. K U V A : L E H T IK U V A .
Parannuksia yhteistyöllä Vammaisfoorumilla on ollut näistä asioista tiivis yhteys mm. sosiaalija terveysministeriöön. Se onkin tarkentanut joitain ohjeistuksia ja keskusteluyhteys ministeriön kanssa on ollut Kokon mukaan hyvä. Keskusteltavaa riittää jatkossakin: “Vammaisten ihmisten työllisyysasteen nosto on tärkeää, sillä koronakriisi osui myös siihen. Isoja asioita ovat myös sote-uudistus ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus sekä tietysti myöhemmin ajankohtaiseksi tuleva uusi vammaispalvelulaki.” “Tarvitaan uusia toimintatapoja. Niiden luomiseksi on kuunneltava vammaisjärjestöjä ja uudet, hyvät toimintatavat täytyy kirjata Terveydenja hyvinvoinninlaitoksen Vammaispalvelujen käsikirjaan”, Kokko painottaa. Heikot lenkit esiin Mäkisen työryhmän raportin mukaan koronakriisi paljasti yhteiskunnan murtumakohtia, joihin vammaispalvelutkin kuuluvat. Niihin puuttuminen on tärkeää hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Yksi murtumakohdista on vammaisten ihmisten työllisyysasteen heikkeneminen. Vammaisten nuorten on tähänkin asti ollut vaikeaa saada kesätyöpaikkaa, ja valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työpaikka on ollut monella kiven alla. Tällaiset syrjivät käytännöt ovat koronakriisin aikana kärjistyneet. Työmarkkinoilla tarvitaankin nyt elvytystoimien lisäksi palvelutarpeen arviointia, joka parantaisi vammaisten työntekijöiden ja yrittäjien asemaa työmarkkinoilla. Tuki katosi Myös sosiaalipalvelujen siiloutuneisuus eri palveluntarjoajille osui heikompiosaisiin, monia palveluja tarvitseviin henkilöihin. Hoitosuhteiden katkeaminen, etäpalveluihin siirtyminen ja kuntouttavan toiminnan keskeytykset vaikeuttivat elämää. Vammaisten ihmisten kohdalla ongelmat ovat konkretisoituneet vammaispalvelujen toimivuudessa. Tilanne toi esiin tarpeen matalan kynnyksen palveluihin, kuten ryhmätoimintaan ja avoimiin kohtaamispaikkoihin. Korona-aika lisäsi selvästi yksinäisyyden, liikkumisen rajoittuneisuuden ja ahdistuksen kokemuksia. Moni vammainen ihminen on tällaiseen elämäntilanteeseen jo aiemmin joutunut sopeutumaan. Heilläkin toimintakykyä ylläpitävät toimet ja tuki vähenivät, mikä vaikutti terveyteen ja hyvinvointiin. Mielenterveys koetteilla Mieli ry ja Valtakunnallinen työpajayhdistys toivat esille nuorten mielenterveyshaasteet. Järjestöt tarjosivat tukea puhelinja chattipalvelulla ja etsivällä nuorisotyöllä. Myös Mäkisen työryhmä toteaa ongelman. Raportin mukaan valtakunnallisen kriisipuhelimen yhteydenottojen määrä kasvoi 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Lähes vastaava lisäys tapahtui nuorten suosimassa Sekasin-verkkopalvelussa. Kriisipuhelimeen tuli yhteydenottoja etenkin vanhimmista ikäryhmistä. Niissä korostuvat taloudellinen epävarmuus, huoli terveydestä ja läheisistä sekä ristiriidat perheissä. Kriisin edetessä soittajien itsetuhoisuus lisääntyi. Uudistuksia tarvitaan Koko väestön kattava viestintä on yksi keino torjua eristyneisyyttä. Mäkisen raportti korostaa, että jatkossa kriisitietoa on tarjottava printin ja sähköisen viestinnän lisäksi myös viittomakielellä, selkokielellä, pistekirjoituksella ja tekstin ääniversioina. Sähköisten palvelujen saavutettavuus on varmistettava maksuttomilla käyttöpisteillä ja käytön tuella. Kuluneena keväänä monet kansalaisjärjestöt ja erityisesti vammaisjärjestöt loivat uusia auttamistapoja ja keräsivät tietoa poikkeusarjesta. Mäkisen raportti peräänkuuluttaakin eri tahoja tiedon keruuseen sekä kansallista mallia ja kriteeristöä uudistusten pohjaksi. Tilastokeskus voisi alkaa seurata hyvinvoinnin kehitystä. Tarvitaan myös riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto. Ongelmia ja oivalluksia Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Pamela Sarasmo kertoo, että koronaan liittyviä yhteydenottoja vammaisten ihmisten kohtelusta on tullut kymmenisen. Esille nousivat asumisyksiköt ja niiden vierailukiellot sekä se, ettei kriisiajan puhelinneuvonnassa otettu huomioon kuulovammaisia henkilöitä. Eräässä asumisyksikössä vierailuja varteen tuotiin pihalle kontti, jossa olikin portaita. Se ei siis soveltunut apuvälineitä käyttäville. “Perustavanlaatuisia ongelmia tuli ilmi esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien lomautusten osalta, ja siitä tulen olemaan yhteydessä muun ohella STM:ään.” Hyviäkin oivalluksia on löytynyt: “Ensimmäiset valtioneuvoston televisioidut tiedotustilaisuudet Ylellä olivat ilman viittomakielistä tulkkausta ja tulkkaus löytyi vain Areenasta. Sen jälkeen tulkkaus on toteutunut hienosti viittomakielen tulkkien päästyä ministerien ja muiden puhujien viereen. Toivoisi näin jatkuvan myös tulevaisuudessa”, Sarasmo kehuu. Poikkeustilanteessa vammaiset ihmiset jäivät monessa mielessä jalkoihin. UUTISIA Tukilinja 4/2020 13 ERITYISPERHEET TIUKILLA Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään -avustusohjelman laajan selvityksen mukaan koronakriisi iski pahiten perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti olivat heikoimmassa asemassa. Esimerkiksi perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, oli suurta haittaa siitä, että arjen rakenteet murtuivat äkillisesti. ”Jonkinlainen pohjakosketus saavutettiin heti alussa, ja toukokuussa tilanne oli jo monelta osin kohentunut. Osa perheistä onnistui myös nauttimaan poikkeusajasta”, kertoo hankepäällikkö Petri Paju. Etäopetuksen vaikutukset oppimiseen arvioitiin toukokuussa enää lievästi negatiiviseksi. Osalle koululaisista se sopi jopa lähiopetusta paremmin. Tulevaisuudessa onkin selvityksen mukaan tärkeää hyödyntää etäopetusta näiden oppilaiden tukena. K U V A : IS TO C K . MITEN KOHDATAAN KORONA-AIKANA? SOSTE selvitti kesäkuun alussa järjestökyselyllä, miten lähitoimintojen uudelleen avaaminen oli sosiaalija terveysalan järjestöissä onnistunut rajoitteiden lievennyttyä 1.6. Peräti 71 prosenttia vastasi, että viranomaisten ohjeistukset olivat riittäviä. SOSTEssa ollaan kuitenkin huolestuneita siitä, että riskiryhmiin kuuluvien ja ikäihmisten lähitoimintaa ei olla avaamassa lainkaan ennen kuin epidemian katsotaan olevan ohi. ”Se tuntuu kohtuuttomalta. Tarvittaisiin uudenlaisia palveluiden hybridimalleja, joissa voidaan yhdistää etätukea ja lähikohtaamista”, sanoo SOSTEn järjestöpäällikkö Riitta Kittilä. Kyselystä nousi esiin, että viranomaisilta tarvitaan nyt selkeämpiä ohjeita riskiryhmiin kuuluvien kanssa tapahtuvaan toimintaan. 80 prosenttia järjestöistä oli jo laatinut omia ohjeistuksiaan tällaisiin tilanteisiin. ”Kuinka pitäisi toimia kohtaamispaikoissa, missä suurin osa kuuluu riskiryhmään? Miten ruokailun tai kahvitarjoilun voi järjestää turvallisesti? Entä yhteiskuljetuksen?” Taloustilanne sen sijaan heikkeni noin 55 000 lapsiperheellä niin, että noin 100 000 lasta lisää kokee nyt niukkuutta arjessaan. Jopa 40 prosentissa vastanneista perheistä jompikumpi huoltaja on ollut YT-neuvottelujen piirissä tai huoltajan yritystoiminta on kärsinyt kriisistä huomattavasti.
14 Tukilinja 4/2020 Otetaa s uudell een ja sydäm ellä! UNELMAT TODEKSI Ennen sairastumistaan Kare Poutanen oli suurten artistien taustatanssija. Nyt hän on itse esiintyvä muusikko. Roso Tuotanto Kukunori ry:n yhteisömedia, joka jatkaa Mental Beauty Recordsin toimintaa netissä Kulttuuripaja Stage -tuotantoalustalla. Kenelle? Kohderyhmänä mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset ihmiset, jotka tekevät musiikkia. Milloin? Toiminta alkoi STEA:n tuella keväällä 2020. Nettisivut perusteilla. Sydämellinen lauluntekijä Sairastuminen katkaisi Kare Poutasen tanssijanuran, mutta toipumisen myötä hänestä tuli esiintyvä muusikko ja lauluntekijä. Tukilinja auttoi laitehankinnoissa. TEKSTI JA KUVAT Heini Saraste KARE POUTANEN, 42, on ostanut juuri uuden kitaran. Se on käytetty, mutta kunniakasta Martinien sukua, kitaroitten aatelia. Kun Poutanen laulaa minulle kotinsa pihalla Helsingin Vallilassa, on kuin aika pysähtyisi. Haastattelijan sydän ainakin pamppailee. Laulussa kyse on rakkaudesta, kaipuusta ja kaihosta. Poutasella on kuulas, melankolinen ja samalla voimakas ääni. Se iskee palleaan ja sitä kuuntelee mykistyneenä. Hän sanoittaa ja säveltää musiikkinsa pääasiassa itse, mutta hänen kahdella levyllään Sydän ja Rakastan sua vaan on mukana myös nimekkäitä nuoria muusikoita. Poutasen laulut kertovat unelmista, niiden toteutumisesta ja toteutumattomuudesta. Viimeinen Sorry kertoo aikuisen miehen anteeksipyynnön naiselle, jota ei voi koskaan saada. Tytär tukee toipumista Tällä hetkellä Poutasen suurin rakkaus on kuitenkin kolmetoistavuotias tytär Liv. Muita naisia ei hänen mukaansa juuri nyt sydämeen mahdu. Isä tapaa tytärtään noin kerran viikossa ja silloin syödään hyvin ja keskustellaan kaikesta mahdollisesta. Poutanen mainitsee tyttärensä ja myös isyyden merkityksen elämässään moneen otteeseen lyhyen haastattelun aina. Tytär on Poutasen omin sanoin hänen elämänsä valo. Kun Liv syntyi Belgiassa, elettiin kovin toisenlaisia aikoja. Kolmekymppinen Poutanen valmistui hyvin nuorena ruotsalaisesta Balettakademien Stockholmista ja tanssi sitten työkseen ympäri Eurooppaa. Esiintyminen on aina kiehtonut häntä: teatterin maailma, värit, hajut, lavasteet – koko tunnelma siellä taustalla, ennen kuin väliverho aukeaa. Uran äkkikäänne Ura suurten artistien, kuten Enrique Iglesiaksen ja Dr Albanin taustatanssijana kuitenkin katkesi, kun nuori ja menestynyt tanssija sairastui äkkiarvaamatta skitsofreniaan. Se vei miehen takaisin Suomeen, aluksi Auroran suljetulle osastolle. “Muistan ajatelleeni, että kohta valkotakit saapuvat, ja sitten ne saapuivatkin. Muistot suljetulta osastolta karmivat vieläkin. Teen kaikkeni, hoidan itseäni, jotta en koskaan joutuisi sinne takaisin”, Poutanen kertoo. Aurorassa tapahtui myös hyviä asioita. Seurasivat hitaat kuntoutumisen vuodet ja nyt hän on pikkuhiljaa saanut elämänsä hallintaan. Poutanen on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta haaveena on, että voisi tehdä lauluja suurille staroille, esimerkiksi Lauri Tähkälle.
Tukilinja 4/2020 15 Kare Poutasen lahjat löytyivät musiikkiterapiassa. Hänestä tuli saman tien potilasbändin solisti. Kuka? Kare Poutanen, 42, Helsinki. Muusikko, vertaisohjaaja. Toimintarajoite Mielenterveyskuntoutuja. Apuraha Tukilinja myönsi Kare Poutaselle vuonna 2019 apurahan äänentoistolaitteisiin. Hän keikkailee yksin ja eri bändien kanssa. Kultakurkku potilaana Paitsi tytär, elämään ovat tuoneet merkitystä myös musiikki, säveltäminen ja sanoittaminen. Juuri ne ovat hänen omien sanojensa mukaan saaneet hänet pysymään näinkin terveenä. Olo on seesteinen eikä oireita juuri ole. Sävellyksiäkin syntyy, ja juuri nyt Poutasella on kiire tekemään striimausta. Onneksi. Kare Poutasen ensiesiintyminen musiikin saralla tapahtui sekin sairaalassa, bändissä Kivelän kymppi. Auroran fiksut, musisoivat terapeutit löysivät yllättäen potilaista kultakurkun, joka laitettiin heti solistiksi. Soittokeikkoja oli sekä sairaalassa että erilaisissa vaihtoehtoskenen tapahtumissa. Poutanen on esiintynyt myös Kallio kukkii -kaupunkitapahtumassa. Viime vuonna Kare Poutanen sai Tukilinjalta apurahan kotistudioon ja äänentoistolaitteisiin. ”Kun on hyvät laitteet, se inspiroi muusikkoa jatkamaan omien laulujen tekemistä ja lisää itseluottamusta, joka on välillä ollut kadoksissa”, Poutanen miettii. Musiikkiyhteisö netissä Alkuvuotta on kuitenkin leimannut koronaepidemia, joten menot ja keikat ovat vähentyneet. Kare Poutanen on saanut muusikkoudelleen tukea pitkälti netissä toimivalta muusikkoyhteisöltä, entiseltä Mental Beauty Recordsilta, nykyiseltä Roso Tuotannolta, jota ylläpitää Kukunori ry STEA:n tuella. Netissä toimiminen on mukavaa, koska kotoa ei tarvitse lähteä ja silti on yhteys muihin ihmisiin, Poutanen kiittelee. Kysyn, eikö häntä kiinnostaisi osallistua tv-kisa Voice of Finlandiin, ja saan vastaukseksi paljon puhuvan katseen. Jossain kulkee raja. Silti vastapäätä istuva mies on kaukana ylimielisestä. Hänessä on päinvastoin sellaista hurmaavaa nöyryyttä ja avoimuutta, joka viehättää ja tekee keskustelukumppanistakin vähän paremman ihmisen. Kare Poutanen on ihminen, jonka seurassa on helppo hengittää. Laulut kertovat unelmista, niiden toteutumisesta ja toteutumattomuudesta.
16 Tukilinja 4/2020 UNELMAT TODEKSI Opri Vuori kaipaa jo takaisin esiintymislavalle. Nyt biitintekijän apuna ovat Tukilinjalta saatu kannettava tietokone sekä ohjelmisto musiikin tekemiseen. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Iina Maria Hirvonen syntyvät usein ympäröivästä elämästä. Ihmisillä on aivan uskomattomia tarinoita, jotka haluan tallentaa musiikkiini.” Mitään tiettyä kaavaa säveltämiseen hänellä ei ole. Välillä ensin tulee biitti, välillä taas sanoitus. Yöllä luovuus kukkii Hetken asiaa pohdittuaan Opri toteaa, että on enemmän aamukuin iltaihmisiä, mutta yöt ovat tästä huolimatta hänelle luovinta kirjoitusaikaa. Uudet ideat on hyvä merkitä heti puhelimen muistikirjaan, jotta ne pysyvät mielessä herättyäkin. Jännittävänä uutena aluevaltauksena hän mainitsee tekevänsä elokuvamusiikkia. Tarkempi projekti elokuvan osalta on kuitenkin vielä salainen. Vaikka juuri hankittu ohjelmisto ei ole vielä ehtinyt käyttöön, suunnitelmat ovat selvät: “Ohjelmiston tarjoaa mulle parempia työkaluja musiikin tekemiseen. Laitteet ja ohjelmat kehittyvät koko ajan ja niillä voi vaikuttaa musan laatuun sekä soundeihin paljonkin.” Takaisin lavoille? Opri kertoo voivansa kriisiajasta huolimatta paremmin kuin vuosiin. Välillä on tylsää, mutta arki pyörii omalla painollaan. Hän toivoo kuitenkin pääsevänsä pian takaisin keikkalavoille. Kuten monilla artisteilla, suhteessa esiintymiseen on niin vihaa kuin rakkauttakin. “Kyllä tässä alkaa olla jo sellainen pieni häkärä lavalle, että jos keikkapyyntöjä tulee niin varmasti otan ne vastaan! Jännitän aina esiintymistä, mutta sitten lavalla se fiilis on ihan paras. Jossain vaiheessa keikkaa oli runsaasti, mutta kyllä enemmänkin voisi nyt tehdä.” Dida-festareilla esiintymisestä Opri kertoo pitäneensä paljon. “Didassa on ollut mukava ja rento tunnelma. Ja vammaisten päivän juhliminen on tärkeää. Yhteiskunnassa on niin monia asioita, joiden pitäisi vielä muuttua.” Yleisön suora palaute lämmittää aina hänen mieltään. “On upeaa, kun saan yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kertovat, että biiseistäni on ollut heille apua ja lohtua. Toisinaan musiikki on terapiaa minullekin.” Mökkeilyä ja musaa Oprin opiskelu jatkuu yli kesän, ja suunnitelmiin mahtuu myös mökkeily. Parasta siinä ovat uiminen, metsässä oleskelu ja ihan vaan pohdiskelu. Eläinrakkaaseen perheeseen kuuluu kolme kissaa, koira ja kilpikonna eli tekemisen puutetta ei niiltäkään osin ole. Taideprojekteihin kuuluu kuvataidetta ja osin tositapahtumiin perustuvan kirjan kirjoittaminen. Venäjän kielen itseopiskelukin kuuluu kesäohjelmaan: “Olen aina tykännyt siitä, miltä venäjä kuulostaa, siitä se lähti.” Tukilinja-lehden Opri kertoo aina lukevansa kokonaan. Luonnollisesti kulttuurijutut tulee katsottua läpi ensimmäiseksi. Lehden muille lukijoille hän lähettää valoisat ja toiveikkaat terveiset: “Voimia vaikeisiin aikoihin, toivotaan että niiden kautta maailmasta tulee vielä parempi paikka meille kaikille!” Elämäntarinoita räppibiiseiksi OPRI VUORI on 25-vuotias muusikko, räppäri ja biittien tekijä Järvenpäästä. Moni Tukilinjan lukija saattaa muistaa hänet myös vammaisten päivän Dida-verkostofestivaalin esiintyjänä. Opri ei kaihda musiikissaan herkkien tai tabuiksi miellettyjen aiheiden käsittelyä, vaan on räpännyt muun muassa mielenterveydestään. Joskus uskaliaat kappaleet mietityttävät ennalta, mutta lopputulos on tuntunut tärkeältä. Paraikaa nuori nainen opiskelee musiikkiteknologiaa Ammatiopisto Livessä. Tämän vuoden alussa hän sai Tukilinjalta kannettavan tietokoneen sekä musiikin teossa tarvittavan ohjelmiston. Muusikkoperheen lapsi Opri toteaa, että joulun tienoilla alkaneet opinnot ovat sujuneet yllättävän hyvin etänäkin. Tulevaisuudessa tähtäimessä on paitsi oman muusikonuran vahvistaminen, myös esimerkiksi keikkojen miksaaminen muille artisteille. “Opiskelu on ollut hirveen kivaa ja ilmapiiri kannustava. Se tuntuu minulle oikealta paikalta”, hän kertoo. Vaikka Oprin isä, äiti ja isosisko ovat kaikki ammattimuusikoita, juuri räpin valinta omaksi lajiksi kuulemma hiukan yllätti klassisempaa musiikkia harrastavan perheen. Räppärille itselleen tämä tie oli kuitenkin jo varhain selvä. “Mulla kai oli vain sellainen vahva tunne, että just tämä on se, mitä haluan tehdä. Aiheeni Ihmisillä on aivan uskomattomia tarinoita, jotka haluan tallentaa musiikkiini. Kyllä tässä alkaa olla jo sellainen pieni häkärä lavalle! Ja tämä tarina on tosi!
Tukilinja 4/2020 17 Kuka? Opri Vuori, 25, Järvenpää. Rapmuusikko. Toimintarajoite Tarkkaavuuden rajoite. Apuraha Tietokoneeseen ja musiikkiohjelmistoon vuonna 2020. Opri Vuorella on monta rautaa tulessa. Herkkyys on silti hänen voimavaransa.
Ulkoiluvarusteet, joita partiossa tarvitaan, ovat monelle perheelle kallis hankinta. Tukilinja mahdollisti 14 sisupartiolaiselle kunnon kamppeet tuleviin seikkailuihin. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Suomen Partiolaisten kuva-arkisto SISUPARTIOLAISET saivat retkivarusteita Yksi luontoretken kohokohdista on monelle ruoanvalmistus avotulella. 18 Tukilinja 4/2020 UNELMAT TODEKSI Sisupartio Toimintarajoitteisia partiolaisia on Suomessa noin 900. Varustepaketti Rinkka, makuupussi, makuualusta, ruokailuvälineet, ulkoiluvaatteet. Apuraha Tukilinjan 4000 euron Vuoden toimija -apurahalla hankittiin sisupartiolaisille 14 varustepakettia.
PARTIO ON aina seurannut notkeasti aikaansa. Kun kesän suurleirit koronaepidemian takia peruutettiin, leiritoiminta siirrettiin verkkoon Minecraftin pelimaailmaan. Entä miten käy partiolaisten, joille netti ja pelimaailma ei ole yhtä saavutettava kuin reaalimaailman partiotoiminta tai esteetön leiripaikka järven rannalla? “Heitä ei suinkaan ole jätetty sivuun”, kertoo Teams-palaveriohjelman välityksellä Petra Valkonen, joka on partion moninaisuusja aluetyöstä vastaava projektipäällikkö. “Jo keväällä sisupartiolaisille keksittiin erilaisia aktiviteetteja, mutta ne olivat hyvin paljon ryhmän johtajasta kiinni. Nyt syksyllä on tarkoitus kehittää sisupartiolaisten etätoimintaa suunnitellusti.” Sisulla partioon Sisupartiolaisiksi kutsutaan erityistä tukea tarvitsevia partiolaisia. Vaikka heistä puhutaan usein yhtenä ryhmänä, he ovat kuitenkin kaikki erilaisia. Osa sisupartiolaisista toimii tavallisten ryhmien sisällä oman ikäistensä kanssa ja osa kuuluu sisupartioryhmiin. Suomessa partiotoiminnassa on mukana vuosittain yli 65 000 jäsentä, joista sisupartiolaisia on noin 900. Millaisia nämä sisupartiolaiset sitten ovat? Valkonen täsmentää: “Teen itse sivutöitä kehitysvammaisten ohjaajana, joten helposti miellän sisupartiolaiset kehitysvammaisiksi henkilöiksi. Tarkka määritelmä kuitenkin on, että sisupartiolaiset ovat erityistä tukea tarvitsevia, ja sehän voi olla mitä vain. Ryhmät eivät ole diagnoosikohtaisia.” Tarkoitus on, että samalla kehitysasteella olevat partiolaiset ovat yhdessä, jotta saadaan mielekkäästi toimiva ryhmä. “Meillä on tavallisia ryhmiä, joissa on mukana yksittäisiä sisupartiolaisia, ja lisäksi kehitysvammaisilla on omia ryhmiä. Silloin iällä ei ole niin merkitystä vaan sillä, mitä tykkää tehdä ja mihin taidot ja motoriikka riittävät.” Sisupartiossa partio-ohjelmaa sovelletaan jokaisen yksilön ja ryhmän tarpeiden mukaan. Moni asia, joka alkuun tuntuu mahdottomalta, on riittävällä tuella ja hyvällä suunnittelulla mahdollista. Siitä Sisupartiossa on pohjimmiltaan kyse: itsensä ylittämisestä yhdessä kaverin kanssa. Kunnon kamppeissa retkelle Taitojen ja rohkeuden karttuessa Sisupartion ohjelmaan kuuluvat myös hauskat ja jännittävät retket sekä leirit, joissa yövytään teltoissa. Se vaatii kunnon varusteita, jotka ovat monelle perheelle kalliita hankintoja. “Meillä on partiossa vahvasti sellainen henki, että kaikki ovat samanarvoisia eikä ketään kiusata, mutta varusteasioissa lapset ovat aina lapsia. Vaikka se ei tulisi esiin, niin lapsesta voi tuntua kurjalta, kun ei ole samanlaisia varusteita kuin muilla”, Valkonen sanoo. Vuonna 2018 Tukilinja myönsi Vuoden toimija -apurahan Suomen partiolaisten lasten ja nuorten syrjäytymistä estävälle hankkeelle, 100 uutta tapaa tehdä partiota. Valkonen kertoo, että 4000 euron arvoinen apuraha kohdennettiin 7–15 vuotiaiden, erityistä tukea tarvitsevien lasten varustepaketteihin. Ne sisälsivät ison rinkan, makuupussin ja -alustan, Kaikilla on partiossa oikeus päästä luontoon. Se onnistuu esimerkiksi lainattavalla maastopyörätuolilla. Tukilinja 4/2020 19 Moni asia, joka alkuun tuntuu mahdottomalta, on riittävällä tuella ja hyvällä suunnittelulla mahdollista.
ruokailuvälinesarjan sekä ulkoiluun sopivan asun, johon kuuluivat housut, takki ja hyvät ulkoilujalkineet. Paketteja jaettiin vuonna 2019 hakemusten perusteella yhteensä 14 kpl. “Meidät yllätti se, kuinka paljon niitä haettiin, vaikka monelle voi olla iso kynnys hakea apua”, Valkonen kertoo. “Varusteista pidettiin todella paljon, saimme hyvää palautetta. Mutta tämä on herkkä ja yksityinen asia – emme isosti kyselleet, että mitäs tykkäsit. Tiedämme, että kaikki menivät varmasti tarpeeseen.” Vaikka varustepaketteja ei riittänyt jokaiselle hakijalle, partio pystyy tarvittaessa lainaamaan erilaisia varusteita, kuten maastoon sopivia apuvälineitä. Partiolla on jopa muutama lainattava maastopyörätuoli. Vetäjistä on pulaa Vammaisjärjestöistä ja erityiskouluista löytyisi lisää tulijoita Sisupartioon, mutta toimintaa rajoittaa se, että vapaaehtoisista ryhmien johtajista ja apuohjaajista on pulaa. Valkonen painottaa, että sisuryhmän johtajalta ei vaadita vammaisalan ammatillista taustaa eikä aikaisempaa partiokokemusta, koska partioon voi liittyä aikuisenakin. Kaikkein tärkeintä on aito kiinnostus ja innostus sisutoiminnan mahdollistamiseen. Ihan omin nokin ei tarvitse aloittaa, partio tarjoaa koulutusta ja tukea. Sisujohtajakoulutusta ja -vertaistoimintaa järjestetään myös säännöllisesti. “Olen itsekin lähtenyt tähän ihan kylmiltään vain tutustumalla ensin ihmisiin ja opettelemalla. Se on ollut paras päätös, mitä olen tehnyt. Saan tästä ihan valtavasti iloa, innostusta ja voimavaroja. Vaikka konkreettinen tekeminen onkin sitä, että joudun miettimään enemmän, pitämään huolta vähän enemmän ja suunnittelemaan tilanteet tarkemmin, olen täynnä virtaa jokaisen kokoontumisen jälkeen. Tämä on mainio paikka opetella muiden kunnioittamista ja uusia näkökulmia”, Valkonen hehkuttaa. Perusta sisuryhmä! Uuden ryhmän perustaminen on Petra Valkosen mukaan helppoa: Ota yhteyttä sisupartiota toteuttavaan lippukuntaan tai kysy partiotoimistosta, miten pääsisit tutustumaan sisutoimintaan. “Voit esimerkiksi mennä tutustumaan tavalliseen sisupartion koloiltaan tai ilmoittautua apukäsiksi sisuryhmän retkelle”, Petra Valkonen ehdottaa. Partio on se paikka, jossa saa itse tehdä, oppia ja kokeilla. Sisupartiolainen on aina vammastaan ja mahdollisesta avuntarpeestaan huolimatta itsenäisessä toimijan roolissa. Sisupartiointi ei ole kuntoutusta eikä terapiaa. “Meillä on kuitenkin myös tilanteita, joissa vanhempia tarvitaan avuksi, vaikka ihannetilanne olisikin, että partioharrastus on lapsen ja nuoren oma juttu.” Sisupartion pitkä historia Kansasinvälinen partioliike sai alkunsa Englannissa vuonna 1907, ja Suomeen se levisi ensimmäisten joukossa. Tänä vuonna Suomen Partiolaiset juhlii 110-vuotista taivaltaan. Sisupartion idea on lähtöisin jo partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin ajoilta ja sisupartiolaisia on kaikkialla maailmassa. 20 Tukilinja 4/2020 Lapsesta voi tuntua kurjalta, kun ei ole samanlaisia varusteita kuin muilla. Partioleireillä huomioidaan esteettömyys, jotta kaikki pääsisivät mukaan.
Suomessa sisutoiminta käynnistyi vuonna 1928 Helsingin Sokeainkoululla. Ensimmäinen sisulippukunta perustettiin vuonna 1932 Kuopion Vaajasalon parantolassa. Samana vuonna sai alkunsa myös ensimmäinen ruotsinkielinen sisulippukunta Porvoon kuurojenkoulussa. Helsingin sokeainkoululla 1934 perustetun Kalliotytöt-lippukunnan ensimmäisenä vartionjohtajana toimi YK:n apulaispääsihteeri ja Suomen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Helvi Sipilä, joka toimi Sisupartio-toiminnan tukena pitkään. Sinnikäs sammakko Nimitys Sisupartio syntyi nimikilpailun tuloksena vuonna 1947. Sisupartiolaisilla on oma kansainvälinen merkki, jossa on ohuemman ja paksumman köyden muodostama vahva jalussolmu. Solmun keskellä on sammakko, josta on oma sisutarinansa: Kaksi sammakkoa tipahti kerma-astiaan. Toinen niistä luovutti ja hukkui. Toinen räpiköi ja räpiköi, kunnes kerma muuttui voiksi. Sen päältä sammakko hyppäsi pois astiasta ja pelastui. Ryhmään kuuluminen ja partiokaveruus ovat sisupartiolaisille tärkeitä juttuja. Partio onkin monelle vammaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen paikka kerätä kokemuksia ja itsenäistyä. UUTISIA TILAA SÄHKÖINEN TILAUSLASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseeen tilauslaskutukseen, koska se säästää toimintakuluja, aikaa ja luontoa. Sähköinen lasku on myös varma ja tietoturvallinen. Voit tilaajana siirtyä e-laskun käyttöön ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Näin autat meitä pienentämään koko ajan kallistuvia paperilaskutuskuluja, ja tukitoimintaan jää enemmän annettavaa. TAUSTAÄÄNET IÄKKÄIDEN HAITTANA Eläkeliitto vetoaa Yleisradioon ja MTV3:een, jotta turhista tehosteäänistä tv-asiaohjelmien puheen taustalla luovuttaisiin. Ikäkuuloisen on vaikeaa erottaa puhetta näin syntyvästä äänikokonaisuudesta. Kuulemisen apuvälineistä ei ole tässä apua, sillä ne vahvistavat kaikkia ääniä. Eläkeliiton ja Kuuloliiton yhteisestä verkkokyselystä selvisi, että 95 prosenttiä iäkkäistä kokee tv-puheen taustaäänet häiritseviksi. Jatkuva pinnistely tekee tv:n katselusta raskasta, mihin reagoidaan vaihtelemalla kanavia. Tämä pirstoo tiedonsaantia entisestään. Joka viidennellä yli 70-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika. Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo muistuttaa, että iäkkäät ovat ylivoimaisesti suurin ja edelleen kasvava television katsojaryhmä, siitä huolimatta ohjelmat tehdään normaalikuuloisille katsojille. Kyselyyn vastanneista 90 % katsoi TV:tä päivittäin. Suosituimpia ohjelmatyyppejä iäkkäiden joukossa olivat uutiset ja kotimaiset asiaohjelmat. MIELENTERVEYSSYISTÄ ELÄKKEELLE Mielenterveyden sairaudet ovat nyt ensi kertaa yleisin peruste olla työkyvyttömyyseläkkeellä (43 %). Seuraavaksi tulevat tukija liikuntaelinsairaudet (25 %), kertoo Eläketurvakeskus. 10 vuoden myönteisen kehityksen aikana työkyvyttömien määrä ehti vähentyä lähes 40 prosenttia. Vuonna 2018 määrä kääntyi uudelleen nousuun. Viime vuosina etenkin alle 35-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. ”Tätä voidaan pitää historiallisena muutoksena. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016”, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino. Tämä tulee heikentämään työllisyysastetta, sillä mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle keskimäärin nuorempana ja myös paluu työelämään on harvinaisempaa.. HELSINGIN VUODEN URHEILIJA Helsinki-päivänä 12.6. pääkaupunki palkitsi ansioituneita kaupunkilaisiaan kultaisilla Helsinki-mitaleilla. Vuoden helsinkiläiseksi urheilijaksi valittiin ratakelaaja Toni Piispanen, joka voitti viime vuonna Dubaissa MM-kultaa 100 metrillä T51-luokassa. Taskussa Piispasella on myös jo yksi paralympiakulta ja yksi aiempi MM-kulta. Toni Piispanen on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja työskentelee Valtion liikuntaneuvoston suunnittelijana. Hän on myös aktiivinen urheilujärjestövaikuttaja. Tukilinja 4/2020 21
22 Tukilinja 4/2020 UNELMAT TODEKSI Vitsikirjoja, standuppia, hovitansseja ja sokkopingistä – siinä maistiaisia Sami Nisosen värikkäistä kiinnostuksen kohteista. TEKSTI JA KUVAT Lauri Jaakkola SAMI NISONEN, 30, päätti pari vuotta sitten, että IT-ala ei ole häntä varten. Nyt näkövammainen helsinkiläinen harrastaa historiallisia tansseja, kirjoittaa vitsikirjoja, tekee stand-upia ja pelaa sokkopingistä. Eikä kadu päätöstään lainkaan. Sokkopingis kuulostaa nimensä perusteella melko haastavalta lajilta. Ilmassa viuhuvaan kevyeen palloon on muutenkin hankala osua pienellä mailalla, joten miten se voisi onnistua ilman näköaistia? Sokkopingistä haulipallolla No, ei sokkopingis ihan tuollaista olekaan. Peliä pelataan kyllä sokkona, onhan se näkövammaisille henkilöille suunnattu laji. Pallo on kuitenkin tavallista pöytätennispalloa selvästi suurempi ja painavampi. Lisäksi sen sisällä on äänilähteenä hauleja eikä sitä lyödä ilmassa, vaan pöydän pintaa pitkin. Pöydällä ei ole verkkoa vaan laidat joka puolella, ettei pallo pääse putoamaan pelialueelta pois. Pöydän molemmissa päädyissä on maalisyvennykset. Pelaaja puolustaa omaa maaliaan ja yrittää vastaavasti saada lyötyä pallon vastustajan maaliin. ”Opiskelin datanomiksi silloisessa Arla-instituutissa Espoon Leppävaarassa. Koululla oli sokkopingispöytä, jota tuli silloin tällöin kokeiltua. Se on hauska laji, jota voi pelata, vaikka ei näe”, ELÄMÄSTÄ KAIKKI IRTI kertoo Sami Nisonen. ”Viime vuonna sitten päätin, että voisin alkaa harrastaa sitä aktiivisemminkin.” Apuraha varusteisiin Sami Nisonen sai viime syksyn 2019 haussa Startti-stipendin sokkopingiksen varustehankintoihin. Nisonen uskaltautuikin heti syksyllä sokkopingiksen kotimaisen kilpailusarjan Sokkopingiscupin osakilpailuun. ”Kehitystä oli jo tullut! En jäänyt edes viimeiseksi, vaan olin toiseksi viimeinen”, Nisonen naurahtaa. Sokkopingiscupin parhaat pelaajat ovat lajissaan maailman eliittiä, mutta heitä vastaan ei Nisosen täytynyt heti alkajaisiksi lähteä vääntämään. Cupissa pelaajat jaotellaan A-, Bja C-luokkiin, joista C-luokka on suunnattu aloittelijoille. Armollinen systeemi madaltaa kynnystä lähteä mukaan kilpailutoimintaan. Muinaistanssit kiehtovat Kaikessa eksoottisuudessaan laji on luonteva lisä Nisosen harrastusvalikoimaan. Hän harrastaa muun muassa historiallisia tansseja – ei siis mitään vanhojen tansseja, vaan keskiaikaisissa hoveissa harjoitettuja, sittemmin unohduksen alhoon jääneitä tansseja. ”Olisiko ollut 2006, kun Ropeconissa esiKehitystä oli jo tullut! En jäänyt edes viimeiseksi. Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille. Vuosittain stipendejä jaetaan noin 30 000 eurolla. teltiin historiallisia tansseja, ja ystävän ystävän silloisen tyttöystävän pikkusisko vei minut puoliväkisin kokeilemaan. En aluksi tykännyt lainkaan, paitsi yhdestä tanssista, ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähti”, Nisonen muistelee. Nisosella on etenevä näkövamma – putkinäkö sokeilla alueilla höystettynä, kuten hän itse sitä kuvailee – joten hänen aloittaessaan historiallisten tanssien harrastamisen yli 10 vuotta sitten näkökykyä oli jäljellä enemmän kuin nykyään. ”Usein tanssiaisissa on haettu tunnelmallista, mikä tarkoittaa siis hämärää valaistusta. Silloin voin jäädä suosiolla pois, kun en halua olla sotkemassa kuvioita tai olla se kaveri, joka vaatii aina maksimivaloja päälle. On silti paljon tansseja, joihin olen päässyt osallistumaan”, Nisonen toteaa.
Tukilinja 4/2020 23 Uuttera vitsiniekka Sami Nisonen on paitsi sokkopingiksen ja historiallisten tanssien harrastaja, myös omakustannevitsikirjailija. Puujalkavitsikirja ilmestyi ensin 30 kappaleen painoksena vuonna 2017 ja kaupoistakin saatavana vuotta myöhemmin. Kakkososa on tarkoitus saada markkinoille vielä tämän vuoden aikana. ”11 vuotta sitten se alkoi, kun hyvä ystäväni sanoi kaikkiin kertomiini vitseihin, että ’wanha, wanha, wanha, keksi uusia’. Niinpä aloin keksiä uusia. Keräsin niitä muistivihkoon ja mietin, että pitäisikö näitä koettaa julkaistakin joskus.” Lopulta hän päätyi siihen, että kannattaahan sitä yrittää. Kustantamoista ei sopimusta irronnut, joten Nisonen julkaisi kirjan omakustanteena. Vaikkei kyseessä ollut erityinen myyntimenestys, aukaisi se kuitenkin uuden uran: Nisonen viimeistelee nyt vitsikirjan jatko-osaa ja laatii lisäksi kuvataiteilijaystävänsä kanssa kuvakirjaa, jossa leikitellään suomen kielen levä-päätteellä. Luova äkkikäänne Eikä tässä vielä kaikki. Sami Nisonen on myös stand-up -koomikko, melko alussa urallaan tosin vielä. Keikkoja on kertynyt vajaa kymmenen, viime kesänä ensimmäinen maksettu keikkakin Joensuun Parafesteillä. ”Viiden minuutin stand-up -veto hiottuine tauotuksineen vaatii mielestäni jopa enemmän työtä kuin kahden tunnin improvisaatiosetti, jollaisia olen myös tehnyt. Jos yhdellä sanalla kuvailee fiilistä stand-up -keikan jälkeen, niin helpottunut on varmasti aika tyhjentävä”, Nisonen toteaa. Sokkopingistä, historiallisia tansseja, vitsikirjoja, stand-upia, improvisaatiota… Sami Nisonen on monessa mukana ja tekee sitä, mistä nauttii. Näin ei ollut vielä pari vuotta takaperin. ”Olin opinnäytetyötä, työharjoittelua ja muutamaa suoritetta vaille valmis IT-tradenomi. Sitten totesin, että tämä ei ole sitä, mitä haluan elämältäni. IT-ala ei suoraan sanottuna kiinnostanut”, Nisonen kertoo. ”Olihan se tietysti radikaali päätös jättää opinnot kesken noin loppuvaiheessa, mutta jälkikäteen ajateltuna se on ollut elämäni paras päätös. Sen jälkeen alkoi todella tuottelias vaihe elämässäni.” ROPECON = Suomalainen roolipelitapahtuma. SOKKOPINGIS = Näkövammaisille suunnattu peli, jota pelataan lyömällä ääntä tuottavaa palloa laidallista pöytää pitkin mailalla vastustajan maaliin. Sami Nisonen ei pelkää haasteita. Sokkopingis on vain yksi hänen intohimoistaan.
Digimaailmassa Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Digimaailmassa (www.tukilinja.fi) Kaikki koolle! 24 Tukilinja 4/2020 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori TYÖJA OPISKELUYMPÄRISTÖT ovat tänä vuonna siirtyneet entistä kattavammin verkkoon ja moni meistä alkoi viime keväänä ensi kertaa tehdä työtä kotoa käsin. Useimmiten esiintynyt tekninen ongelma tässä on ollut äänen laatu. Taustamelussa on haasteensa, jos videoneuvottelee suoraan kannettavan tietokoneen kiinteän mikrofonin kautta ilman erillistä mikrofonikuuloketta. Jos tilanteesi on tämä, on paras osallistua neuvotteluun rauhallisessa ja hälyttömässä tilassa. Hyvänä vaihtoehtona toimii huoneen kulma siten, että läppärin mikrofoni osoittaa kulmaan päin. Tällöin kannettava tietokone ei vastaanota niin paljoa ympäristöstä kantautuvaa melua kuin esimerkiksi keittiön pöydän ääressä istuttaessa. Mikäli kuva tai ääni pätkii tai ääni ei kuulu ollenkaan, kannattaa napauttaa kursorilla ohjelman kameran tai mikrofonin kuvaketta. Tämä yleensä ratkaisee ongelman. Jos pulma jatkuu, kannattaa poistua kokouksesta ja palata takaisin. Vain harvoin koneen joutuu ääniyhteyden korjaamiseksi käynnistämään uudestaan. Korjaustoimiin ei välttämättä edes kannata heti ryhtyä, sillä ohjelmisto saattaa jumiutua myös satunnaisesti jo yhteyksien kuormittumisen vuoksi. Kymmenet miljoonat käyttäjät ovat muuttuneet sadoiksi miljooniksi aiheuttaen ymmärrettävästi sen, että palvelu menee solmuun. Esimerkiksi elokuvien suoratoistopalvelut joutuivat keväällä alentamaan videoiden laatua, jotta netin datakapasiteetti olisi riittänyt muuhunkin kuin viihdekäyttöön. TOINEN ONGELMA liittyy toimintaympäristöön. Kaikki, mitä kamerasi näyttää, näkyy myös toisille neuvotteluun osallistujille – eli kannattaa tarkistaa tilanne ennen kameran aukaisua. Parhaan vaikutelman itsestäsi annat, kun läppärin kamera ei kuvaa sinua alaviistosta räikeässä valaistuksessa. Kokeile luonnonvaloa ja läppärin sijoittamista normaalin katsekontaktin tapaan kasvojen korkeudelle. Monissa työpaikoissa oli jo ennen poikkeustilaa olemassa jokin videokokoussovellus, jota ei vain aktiivisesti käytetty. Vapaa-ajan kuvioissa voi sen sijaan olla tarvetta tutustua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin, jotta sopiva sovellus löytyisi. MICROSOFTIN TEAMS on Skypen tilalle tullut ohjelmisto, jossa on mahdollista sekä pikaviestitellä tiimeittäin että käydä videoneuvotteluja. Teams löytyy myös osana Office 365 -ohjelmistoa, joten jos se on työpaikalla käytössä, tiedostojen jakokin onnistuu sen kautta näppärästi koko porukalle vaikka kesken kokouksen. Teams toimii myös kotikäytössä, ja paras käyttöapukin taitaa löytyä kotoa, jos siellä asustaa koululaisia. Googlen Meetja Chat -sovellukset ovat uusi versio vanhasta Hangoutsista, joka oli suunnattu yrityksille. Meet on tarkoitettu videopalaverointiin ja Chat pikaviestimiseen tiimien ja projektien sisällä. Kotikäyttöön löytyy myös Google Duo, jolla saa maksimissaan 12 hengen videoneuvottelun käyntiin. Zoom on myös toimiva videoneuvotteluohjelma, jota käytetään enimmäkseen videopalaverointiin ja tietokoneen työpöytänäkymän jakamiseen. Kaveriporukat viestivät usein Whatsapp-ryhmien kautta. Whatsappilla voi tehdä myös videopuheluita kahden hengen kesken. Slack sopii projektinhallintaan ja toimii ilmoitustaulumaisena yhteydenpitomuotona vaikka kesäjuhlia järjestäessä. Houseparty on, kuten nimikin sanoo, tarkoitettu kaveriporukoiden yhdistämiseen videopuheluilla aina kahdeksaan henkeen asti. Myös Discord tarjoaa kaverija harrastusryhmille ääni-, tekstija videoyhteyden vaikkapa peli-iltaan. AVIOMIESPALVELU OULUSSA Reipas vuokra-aviomies tekee kodin remontti-, huoltoja sähkötyöt (S3) laaja-alaisesti sekä kotitalouksille että taloyhtiöille ja yrittäjille. Hinta: remontti/sähkötyöt 40 €/h, kiinteistönhoito 34 €/h, työmatkakulut TES:n mukaan + työajot 0,50 €/km. Hinta sisältää työnantajan sivukulut. Työstä ei peritä alv:tä. Pesuhuone-, saunaja kodinhoitohuoneen remontit Maalaus-, tapetointi, tasoiteja laminaattityöt Kalusteasennukset, ovien,aitojen ja terassien uusiminen Lumenluonti, hiekoitus, mökkitalkkarityöt Teuvo Lehtola p. 045 1103867 / Teuvo Lehtola teuvojlehtola@gmail.com Aviomiespalvelu.fi RAVINTOTERAPIAA JA LUENTOJA Olen diplomiravintoneuvoja ja tarjoan funktionaalisia ravintoterapiapalveluja niin yksityisasiakkaille, yhdistyksille kuin yrityksillekin. Asiakasvastaanottoni on Järvenpäässä, esteettömissä toimitiloissa. Käyn pitämässä luentoja ja kursseja esim. tapahtumissa ja vertaistapaamisissa. Asiakasvastaanotto ja luennot onnistuvat myös Skypen välityksellä etänä. Ammattitaitooni yhdistyy kokemusasiantuntijuus, sillä sairastan lihassairautta. Toiminimi Hanna Hiltunen www.hannahiltunen.fi, Facebook: ToiminimiHannaHiltunen p. 045 690 8522, info@hannahiltunen.fi Coronaria Fysio Järvenpää, Postikatu 8, 04400 Järvenpää Videokokoustajan vinkit
Tukilinja 4/2020 25 KIRJAVINKKI Kesän laatukirjat avaavat uusia näkökulmia haastaviin aiheisiin orjuudesta naiseuden tabuihin. VAIETUT AIHEET VIISAASTI VANHETEN TANSSI VAPAUDELLE ÄITI AHDISTUU LAPSEN TUKI UUPUU Toimituksen valinta TA-NEHISI COATES: VESITANSSIJA Romaani. Suom. Einari Aaltonen. Tammi 2020. 530 s. Aiemmin omaelämänkerrallisista kirjoistaan ja esseistään palkittu Ta-Nehisi Coates on kerännyt ensimmäisellä fiktioteoksellaan Vesitanssija ylistystä niin kotimaassaan Yhdysvalloissa kuin kansainvälisestikin. Kehut ovat ansaittuja. #Blacklivesmatter -mielenosoitusten kiihtyessä kaikkialla teos tuntuu erityisen ajankohtaiselta. Tarinan päähenkilö Hiram, plantaasinomistajan ja orjan lapsi, kasvaa kahden yhteensovittamattoman todellisuuden välissä. Kun hän pelastuu selittämättömästi hukkumiselta, Hiramin sisällä herää maaginen ja fyysisestikin raskas kyky, jonka avulla hän voi auttaa orjuutta vastustavaa liikettä. Yksi kirjan keskeisistä sivuhenkilöistä on vapaustaistelija Harriet Tubman (n. 1822–1913). Heiveröisestä keppiin nojaavasta olemuksestaan huolimatta Harriet on Moosekseksikin kutsuttu soturi, jolla on niin ikään maagisia kykyjä. Fantasielementit istuvat saumattomasti upeaan tarinaan, joka ammentaa voimansa historiallisesta todellisuudesta ja sen kärsimyksistä. Sanni Purhonen EMILIE PINE: TÄSTÄ ON VAIKEA PUHUA Esseekokoelma. Suom. Karoliina Timonen. Atena 2020. 204 s. Irlantilaisen Emilie Pinen esseeteos käsittelee nimensä mukaisesti monia kipeitä, hyvin henkilökohtaisia asioita – myös hänen perheensä sisäisiä asioita, kuten Emilien kirjailija-isän alkoholismia, vanhempien eroa, repiviä teinivuosia, seksuaalista väkivaltaa sekä lapsettomuutta. Mistään mässäilystä ei kuitenkaan ole kysymys vaan rehellinen ja taitava tyyli on tehnyt teoksesta menestyksen. Se muun muassa valittiin Irlannissa Vuoden kirjaksi 2018. Monet esseistä palautuvat ruumiillisuuteen ja usein juuri naisille esitettyihin, mahdottomilta tuntuviin vaatimuksiin tai odotuksiin. Tähän tuo tunnistettavan mausteensa irlantilainen yhteiskunta, jossa suhtautuminen esimerkiksi aborttiin tai avioeroon on edelleen monta muuta maata tiukempaa. Kirjailijan hauska ja itsetietoinen ääni ei ole kuitenkaan sidottu taustaansa vaan puhuttelee lukijoita kaikkialla. Moni voi varmasti myös samastua siihen ja kenties löytää sivuilta oman perheensä. Sanni Purhonen TIIA AHOLA: SEEPRA, JOKA AJATTELI LIIKAA Romaani. Basam Books 2020. 250 s. Tiia Aholan esikoisteoksen päähenkilö on kolmekymppinen, kunnianhimoinen toimittaja Elina. Hänen elämänsä muuttuu monin tavoin kaksostyttöjen äidiksi tulemisen myötä. Onnellinen perhatapahtuma ja uusi arki näet sysäävät täydellä voimalla liikkeelle pakko-oireisen ahdistuneisuushäiriön, joka on aiemmin pysytellyt piilossa pinnan alla. Jatkuvan stressin ja liian ajattelun kurimuksessa naisesta tulee tempoileva kuin villieläin. Mitään yhtä syytä taudin puhkeamiseen ei anneta, mutta monet tapahtumat ovat johdettavissa päähenkilön omaan lapsuuteen. Diagnoosi on helpotus , ja avun hakemisen ja terapian myötä vyyhti alkaa purkautua. Kirjasta on varmasti iloa varsinkin niille, joilla on omaa kokemusta ahdistuneisuushäiriöstä tai vain vanhemmaksi tulemisen haasteista. Miinuksena liian ajattelun ja ahdistuksen jatkuva kuvailu tekee teoksesta toisinaan itsessään ahdistavan ja raskaan lukea. Sanni Purhonen SILVIA BOVENSCHEN: VANHENEMINEN Muistiinpanoja. Suom. Tapani Kilpeläinen. Niin & Näin, 2019. 154 s. Filosofisen kustantamon mainiossa käännössarjassa ilmestynyt saksalaisen kirjailijan Silvia Bovenschenin (1946–2017) maineikas, fragmentaarinen essee kertoo terävästi ja syvän sivistyneesti ikääntymisestä. Samalla se kertoo tavasta, jolla tulkitsemme itseämme, siitä vapaudesta tai elämän kapeudesta, jonka ajattelumme sanelee. Bovenschenin sarkastiset huomiot vanhenemisen fyysisistä vaivoista saavat lisämaustetta hänen sairastamastaan MS-taudista. Iris Tenhunen TUIJA SILTAMÄKI: KUOKKAVIERAITA Diabetes, allergia ja meidän perhe. Omakohtainen tietokirja. Kirjapaja, 2020. 230 s. Viidesosa lapsista kärsii Suomessa pitkäaikaissairauksista, joista yleisimmät ovat astma, allergiat ja diabetes. Omakohtaisessa teoksessa käydään läpi näiden lasten vanhempia uuvuttava jatkuva elämän organisoiminen, lapsen luotsaaminen vaihtuvissa ympäristöissä, samoin ongelmat muun perheen ja ystävien huomioimisessa sekä omassa jaksamisessa. Siltamäki perää syystäkin parempaa tukea vanhemmille. Iris Tenhunen S ilvia Bovenschen (1946–2017) sanoo, että MS-tautiin sairastuttuaan hän joutui kohtaamaan vanhenemisen kokemukset jo varsin nuorena. Näkökulma antaakin terävyyttä hänen pohdiskeluilleen siitä, mitä ikääntyminen on ja mitä se saa aikaan. Tuumailun tarkkuudesta kertoo myös se, että monet saksankieliset lukijat pitävät Vanhenemista ylivetona kirjana aiheesta. Elämänkokemuksen ja huumorin avulla Bovenschen katsoo yhtä aikaa sekä menneeseen että tulevaan. Hänellä on sanasensa niin kuolemanpelosta kuin muodistakin, niin kävelemisen vaikeudesta kuin henkivakuutuskauppiaistakin. Sil via Bo ve ns ch en Va nh en em in en SI LVIA BOVENSC HEN VANH E N EMI NE N Muistiinpanoja
Älykäs animaatiotrilleri haastaa katsojan. Leffoja pimeneviin iltoihin 26 Tukilinja 4/2020 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT Toimituksen Valinta TENET 17.7. Heinäkuussa ensi-iltaan tulleesta ohjaaja-käsikirjoittaja Christopher Nolanin scifi-toimintaspektaakkelista odotetaan elokuvateattereiden kesän pelastajaa. John David Washingtonin päähenkilö taistelee maailman selviytymisen puolesta aseenaan yksi sana – Tenet. Pian tehtävästä paljastuu jotain yliluonnollista. LAULUJA RAKKAUDESTA 7.8. Mitä rakkaudelle tapahtuu, kun ihminen vanhenee? Lauluja rakkaudesta on Anu Kuivalaisen dokumenttielokuva uuden rakkauden innosta, pitkän kumppanuuden vahvuudesta, yksin elämisen onnesta – rakkaudesta kaikkine kasvoineen. HILJAINEN PAIKKA: OSA 2 4.9. John Krasinkin menestysleffan jatko-osassa (A Quiet Place Part II, USA) Abbottin perheen ( Emily Blunt, Noah Jupe ja kuuro näyttelijä Millicent Simmonds) on kohdattava ulkomaailman vaarat ja jatkettava selviytymistaisteluaan täydellisessä hiljaisuudessa. THE LAST DAYS OF AMERICAN CRIME Rick Remenderin ja Greg Tocchinin sarjakuvaan perustuvassa Olivier Megatonin toimintaelokuvassa pankkiryöstäjä ( Édgar Ramírez) osallistuu historialliseen viimeiseen keikkaan ennen kuin hallituksen mielenmuokkaussignaali uhkaa estää kaiken rikollisen toiminnan. Netflix. THE OLD GUARD Neljä kuolematatonta soturia, jotka ovat salaa suojelleet ihmiskuntaa, joutuu vainotuksi salaperäisten kykyjensä vuoksi. Joukko, jota johtaa Andy ( Charlize Theron), löytää uuden kuolemattoman ( KiKi Layne). Greg Ruckan sarjakuvaromaaniin pohjautuvan elokuvan on ohjannut Gina Prince-Bythewood. Netflix. SYVÄJÄÄDYTETTY OPETTAJA Päivi Partasen kirjoittamassa ja Ulpu Tolosen ohjaamassa lyhytelokuvassa opettaja Mikael Otsola (Harri Tirkkonen) on jäädytetty vuonna 1971. Hänet sulatetaan 53 vuotta myöhemmin. Jäädytyksen aikana maailma on muuttunut: saasteiden takia ulkoilman kanssa ei kannata olla tekemisissä. Elokuva on katsottavissa toistaiseksi. Yle Areena. TOINEN JALKA HAUDASTA Johanna Vuoksenmaan elokuvassa (2009) toimittaja Hanna ( Helena Vierikko) haluaa tehdä juttusarjan kuolemaan valmistautuvasta Visasta ( Tobias Zilliacus). Sitten tulee tieto, että Visa onkin terve. Elokuva esitetään televisiossa 14.8. ja se on nähtävissä nähtävissä elokuun ajan. Yle Areena. RUBEN BRANDT, TAITEENKERÄILIJÄ 5.8. Milorad Krsti?in animaatiotrillerissä taidevarkaiden kopla vie museoista maailman kuuluisimpia maalauksia Botticellista Picassoon. Mutta mikä salaperäinen syy ajaa psykiatri Ruben Brandtia ja tämän potilaita juuri näiden teosten perään? (Ruben Brandt, a gy?jt?, Unkari 2018). Teema Fem. THELMA 6.9. Joachim Trierin elokuvassa (Norja, 2017) Thelma ( Eili Harboe) on varttunut uskovaisessa perheessä pikkukylässä Norjan länsirannikolla. Kun hän aloittaa opintonsa Oslossa, hänelle avautuvat uudet tunteet – eikä vähiten uutta ystävää Anjaa ( Kaya Wilkins) kohtaan. Samaan aikaan Thelma alkaa saada sairauskohtauksia, joihin lääkärit eivät löydä selitystä. Teema Fem. Espoo Ciné järjestää syysfestivaalin 2.–6. syyskuuta. Lastenja nuortenelokuvatapahtuma Junior Ciné pidetään samalla viikolla 2.–4.9. ”Kutsumme kaikki takaisin teattereihin nauttimaan elokuvista – turvallisuutta tietenkään unohtamatta”, kertoo Espoo Cinén toiminnanjohtaja Mia Vainikainen. Rakkautta ja Anarkiaa on luvassa jälleen Helsingissä 17. – 27.9. FESTIVAALIT
Välinevinkki Apuväline: Kokoontaitettavat tarttumapihdit Edustaja: Apuvälinekauppa.fi Hinta: Noin 25 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Kokoontaitettava jatkokäsi TARTTUMAPIHDIT OVAT hyvä apuväline kenelle tahansa, jolla on vaikeuksia kumartua, ulottua tai tarttua esineisiin. Kotona pihdeillä on helppo nostaa pieniä tavaroita ja vaatteita lattialta tai kurottaa niitä korkealta. Niillä saa myös roskat siirrettyä kätevästi roska-astiaan. Pihdeistä olisi usein hyötyä myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi kaupassa käydessä. Mallista riippuen pihdit ovat kuitenkin yleensä vähintään noin 70 senttiä pitkät, joten aivan joka paikkaan niitä ei voi ottaa mukaan. KOKOON TAITTUVAT pihdit sen sijaan kulkevat mukana helpommin. Pihtien pituus käyttötilanteessa on vajaat 70 senttiä ja taitettuna vajaat 37 senttiä. Näin pihdit mahtuvat vaikka kauppakassiin. KÄYTTÖTILASSA PIHDIT toimivat kuin mitkä tahansa tarttumapihdit. Pihtien tarttumapäässä on lisäksi pieni koukku ja magneetti. Pihtien leuat ovat kumimaista ainetta, mikä helpottaa nostettavien tavaroiden pysymistä leukojen välissä. Myös pihtien kahvapäässä on koukku, jonka avulla pihdit voi ripustaa roikkumaan esimerkiksi kaapin kahvasta tai pöydän reunasta. TAITETTAVIEN PIHTIEN kokoon laittaminen onnistuu helposti ja yksinkertaisesti vetämällä osat erilleen ja taittamalla ne kasaan. Pihdeissä on pieni muovinen klipsi, johon taitettu osa kiinnittyy. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 4/2020 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Toimituksen valinta COUNCIL OF DADS TV2, AREENA 27.7. Amerikkalaisessa 10-osaisessa draamasarjassa Scott Perry ( Michael O’Neill) – avarakatseinen ja kaikkien rakastama, unelmaelämää elävä perheellinen mies – saa tietää kuolevansa pian syöpään. Scott valitsee perheensä vaalijoiksi kolme läheistä ystäväänsä. Heidän tulee paikata häntä aviomiehenä ja isänä ensimmäisenä, vaikeana vuonna hänen kuolemansa jälkeen. Vaimo ( Sarah Wayne Callies) ei usko ajatukseen, mutta Anthony, Larry ja Oliver sitoutuvat toimimaan perheen varaisinä ja tukipilareina. Voiko suunnitelma oikeasti toimia? STAR TREK: PICARD AMAZON Suoratoistokanavalla nähtävässä uusimmassa Star Trek -sarjassa seurataan kapteeni Picardin ( Patrick Stewart) myöhempiä vaiheita hänen jouduttuaan arkkivihollistensa borgien kaappaamaksi. Sarjan maailmankuva on aiempia kausia synkempi ja sen juonenkäänteitä on pidetty mielenkiintoisina näkökulmina vammaisuuteen. Borgit muuntavat nimittäin ihmiset kyborgeiksi eli osittain roboteiksi. Sarjassa takaisin ihmisiksi muuttuvat kyborgit käytännössä vammautuvat, kun heistä poistetaan keino-osia, kuten raajoja tai silmiä. EN CASA – ERISTYKSISSÄ HBO HBO:n korona-aiheisissa dokumenttisarjoissa seurataan kevään karanteeniaikaa lyhytelokuvien kautta eri maissa, myös Suomessa! En Casa kuvattiin Espanjassa tiukimpana karanteeniaikana, joten moni sen ohjaajista näytteli 20-minuuttisissa elokuvissaan itse. Tekeillä ovat vastaavat sarjat myös Puolassa ja Suomessa, jossa Eristyksissä-sarjassa ovat mukana ohjaajat Alli Haapasalo, AJ Annila, Mikko Kuparinen, Mika Kurvinen, Teemu Nikki, Marja Pyykkö ja Aleksi Salmenperä. Suomalaisia lyhytelokuvia kuvattiin toukokuussa, jolloin karanteenimääräykset olivat pitkälti yhä voimassa. Eristyksissä-sarjan on kerrottu saavan ensi-iltansa kesällä. PIRJO AREENA 17.8. Nolojen tilanteiden naisen Pirjon 3. kaudella näemme koomikko Pirjo Heikkilän esittämän päähenkilön jälleen uusissa, hämmentävissä tilanteissa. Miten selviytyä tyylikkään, suvaitsevan roolinsa säilyttäen harmillisista tilanteista, kuten invavessan käytöstä vammattomana, salakuljetusreissusta, asuntonäytössä käymisestä tai koiran kakan oikeaoppisesta keräämisestä? Eihän se tietenkään onnistu. Sarjan kohtaukset ovat kuulemma syntyneet arkea havainnoimalla. HIRMUMYRSKYN JÄLJILLÄ TV2, 27.8. Amerikkalaisessa dokumenttisarjassa (Hurricane Man, 2019) seurataan hurrikaanitutkija Josh Morgermanin elämää megamyrsky Michaelin rusikoidessa Floridaa. Trooppinen myrsky lähestyy ja perheet pakenevat. Hurrikaanin metsästäjä sen sijaan ajaa innoissaan vastakkaiseen suuntaan, kohti katastrofia. Sarjassa seurataan lähietäisyydeltä hurrikaaneja; niiden tuhoja, pelastusjoukkojen työskentelyä sekä yhteishengen rakentumista asukkaiden uudelleenrakentaessa kotiseutujaan.
LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 4/2020 Kilpapurjehtijalle vene Toivo Laihon puolesta kiitämme lämpimästi Toivon saamasta apurahasta. Purjehduskausi pääsee pian siis alkamaan. Toivolle on päädytty nyt hankkimaan vene Puolasta, sillä kotimaiset markkinat ovat käytetyissä nyt kovin pienet. Liitteenä kauppakirja. Ja vene matkalla Suomeen. Parhain terveisin Elina Waajakoski ja Toivo Laiho 15-vuotias Toivo Laiho sai osa-apurahan kevyen kilpaveneen hankintaan. Toivo kilpailee purjehduksessa Special Olympics -tasolla.
BLOGIPOIMURI ”Kunnioitan kaikkia niitä ihmisiä, jotka esimerkiksi suuren avuntarpeen takia joutuvat jatkuvasti tappelemaan saadakseen päivänsä sujumaan edes jotenkin. Syrjintä on minullekin tuttua. Sitä ei kuitenkaan pidä yleistää koskemaan kaikkia vammaisia, saati tervehtiä jonain sinnikkyyden esimerkkisuorituksena. Eikö sen sijaan tulisi kysyä, mikä tässä mättää? Siis, jos poikkeusoloja todellakin seuraa ’uusi normaali’ eikö se voisi olla sellainen normaali, jossa ketään ei vastoin tahtoaan eristetä neljän seinän sisään? Omalta pieneltä osaltani koitan varmistaa, että näin on.” Blogilinjalla Sanni Purhonen, 3.6.2020 (www.tukilinja.fi) MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 4/2020 29 KYSYMYS Lapsesi on koulussa erityisen tuen piirissä. Mistä tukipalvelusta et luopuisi, jos lapsi siirretään etäopetukseen? NÄIN VASTATTIIN: 1. Kouluavustajan tuesta tehtävien hahmottamisessa. 44 % 2. Päivittäisestä videokontaktista omaan opettajaan. 19 % 3. Opettajan säännöllisestä, yksilöllisestä palautteesta oppilaalle. 19 % 4. Erityisopettajan antamasta neuvonnasta tarvittaessa. 19 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Lehdessä 2/2020 Kaisa Leka pohti sarjakuvassaan nimityksiä vammaisuudelle. Tässä lehdessä hän jatkaa pohdintaa sivulla 35. Vammaisuus voi olla osa identiteettiä No, minä olen mielelläni vammainen, kun olen syntymästäni ollut. Minun sanani on ainavammainen. Yhteenkirjoitettuna. Yksi minun kansalaisuuksistani. Perässä karjalainen ja suomalainen. Ainavammaisen rinnalla voisi olla ainiaaksi vammautunut, mutta se on sekunnin melodramaattinen. Ainavammainen kuvaa pitkän tien kulkijaa. Minusta meidän taipaletta ei tarpeeksi palvelujärjestelmissä kunnioiteta. Koska sanat kantavat ajatusta, toivon, että tuo termi avaisi silmiä. Haluaisin myös, että sateenkaarisanastosta tulisi meidänkin puolelle tämä termi: Itsemäärittelyä kunnioittaen. PS: Olen aloittanut sanantapailuni Raajarikkojen koulusäätiöstä. Metka ajatus tuo ”vihainen tunnelma”. Tykkään myös Jenni-Juulian ajatuksesta vihaiset ja vaaralliset vammaiset. Pirkko Justander FB-KOMMENTTI
BLOGILINJALLA / Jenni Pykäri Töihin Tallinnaan! OLEN JENNI. Olen fennisti ja feministi, sosionomi ja humanisti ja vähän myös matemaatikko ja nörtti. Olen masentunut, pitkäaikaisesti ja toistuvasti. Diagnoosin sain kahdeksan vuotta sitten, mutta elämäni ainakin 13-vuotiaasta asti on ollut uimista aallokkoa vastaan. Nyt olen jo 31, eli tätä veivaamista elämässäni on ollut 18 vuotta. Useampi minua hoitanut henkilö on sanonut, että olisin voinut saada diagnoosin jo paljon aikaisemmin, jos olisin itse osannut vaatia apua tai joku aikuinen ympärilläni olisi ottanut oireiluni vakavasti. Välillä äidyn märehtimään näitä asioita, ja tunnustan olevani edelleen katkera saamastani kohtelusta teini-ikäisenä. Pyrin kuitenkin blogissani keskittymään siihen, miten masennus näkyy tässä päivässä, aikuisen elämässäni. Pyrin siis analysoimaan sitä, miten masennuksen vääristämät ajattelutapani muokkaavat toimintaani arjessa. Toivottavasti tämän myötä myös itse huomaan ja tiedostan uusia asioita käytöksessäni ja pääsen eteenpäin elämässäni, ehkä joistain pahoista tavoista eroon jopa. KIRJOITAN TÄTÄ esittelytekstiä toukokuussa, ja blogini on määrä alkaa elokuussa. Tässä välillä voi siis tapahtua vielä vaikka ja mitä. Nyt kuitenkin olen noin kuukausi sitten aloittanut uudessa työssä. Työtä varten muutin huhtikuun alussa Tallinnaan. Olin sitä ennen asunut 12 vuotta pääkaupunkiseudulla ja minulla oli kaksi koiraa, avopuoliso ja auto. Muuton myötä jouduin luopumaan niistä kaikista, ainakin väliaikaisesti. Toinen koira lähti äidilleni, toinen siskolleni. Auto lähti isäni pihaan ja laitoin sen seisontaan. Avopuoliso jäi pitkälti koronatilanteen sekä oman opiskelunsa takia Helsinkiin, mutta hänen olisi tarkoitus kesän aikana päästä tänne meren toiselle puolelle. Minulla ei ole mikään kiire täältä takaisin Suomeen, mutta jätin asiat niin, että pystyn tarvittaessa palaamaan niiden pariin ja saamaan ehkä jotain lohtua ja helpotusta elämääni niistä asioista, joita minulla on aikaisemmin ollut. TYÖSTÄNI PIDÄN ja ainakin näin alkuun se tuntuu sopivan minulle hyvin. Olen aikaisemmin työskennellyt sosiaalialan töissä, joissa kuormitin itseäni aivan liikaa ja paloin loppuun. Pitkän sairasloman ja muiden välivaiheiden jälkeen tuntui hyvältä idealta lähteä tuulettamaan aivojaan Viroon, kun siihen tarjoutui yllättäen mahdollisuus. Ennen koronaepidemiaa kävin salilla 4–5 kertaa viikossa. Jossain vaiheessa en kuitenkaan enää uskaltanut mennä salille ja nyt täällä Virossa on kaikki kuntosalit hallituksen päätöksellä suljettu, joten eipä sinne pääsisikään, vaikka uskaltaisi. Koiriakaan ei enää ole pakottamassa minua ulos joka päivä. Käyn kuitenkin toisinaan pitkillä kävelyillä kotini lähellä olevassa puistossa. Täällä ollessani olen myös löytänyt ilon suomalaisista reality-sarjoista. Lemppareitani ovat Tempparit eli Temptation Island sekä Masked Singer. Lisäksi tykkään leikitellä ulkonäölläni. Yhtenä päivänä olen jakkupukuinen pankkineiti, toisena lökäpöksyinen sk8er girl ja kolmantena kellohelmainen fiftarityty. Kaikissa näissä tunnen oloni kotoisaksi. Omaa itsetuntoani pönkittääkseni otan paljon selfieitä ja laittelen niitä Instagramiin ja Facebookiin. Olen opetellut vasta viime vuosina kehumaan itseäni ja ylipäänsä katsomaan valokuvia itsestäni ilman kauhun ja inhon reaktioita. Olen aina tykännyt kirjoittamisesta. Ensimmäisen ”kirjani” kirjoitin ekaluokkalaisena. Kirja rakentui tämän runon ympärille: Oli kerran koira nimeltänsä Poira. Lähti kerran maailmalle, eksyi siltä varalta, että voisi karata. Toivottavasti kirjoittajanlahjani ovat sittemmin kehittyneet. Haaveilen siitä, että saisin kirjoitettua ihan oikean kirjan, jonka joku kustantaja haluaisi julkaista. Samalla ajatus kuitenkin pelottaa. Ehkä tämä blogi tuo mukanaan sellaista säännöllisyyttä, jota tarvitsen kirjoittaakseni kirjan ja nostaa mieleni pintaan ajatuksia, joiden pohjalta lähteä kirjoittamaan. SK8ER GIRL = Skater girl, skeittailijatyttö. FIFTARITYTY = 1950-luvun tyylisesti pukeutuva tyttö. FENNISTI = Suomen kielen tutkija tai tuntija. 30 Tukilinja 4/2020 Yhtenä päivänä olen jakkupukuinen pankkineiti, toisena lökäpöksyinen sk8er girl ja kolmantena kellohelmainen fiftarityty. Kuka? Jenni Pykäri, 31, Tallinna Toimintarajoite Kuntoutuja. Toimenkuva Sosionomi. Nörtti. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla elo– syyskuussa (www.tukilinja.fi).
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA huhtikuussa ja toukokuussa 2020 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2019 apurahoja ja apuvälineitä noin 715 000 euron arvosta eli noin 59 600 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Tukilinja 4/2020 31 KOSKINEN P. Stipendi koripallovarusteiden hankintaan nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. AHTEENSUU T. Stipendi kilpa-aseen hankintaan liikuntavammaiselle henkilölle, joka harrastaa ammuntaa. Hänen tavoitteenaan on edetä lajissa kilpatasolle. LEPPÄNEN N. Stipendi ratsastusvarusteiden hankintaan nuorelle aikuiselle, jolla on harvinainen sairaus. Hän harrastaa ratsastusta ja haluaa edetä siinä tavoitteellisesti. HIIRONEN J. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan nuorelle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita ja joka on löytänyt jääkiekosta itselleen soveltuvan harrastuksen. YHTEISÖILLE TAMPEREEN SISU Stipendi välineistön hankintaan voimisteluseuralle, joka on aloittanut erityisesti pojille suunnatun soveltavan telinevoimistelun ryhmän. EKENÄS IDROTTSFÖRENING RF JALKAPALLO Stipendi jalkapallossa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan urheiluseuralle, joka on käynnistämässä soveltavaa jalkapallotoimintaa eri-ikäisille harrastajille. ÅBO LAWN-TENNIS KLUBB RF. Stipendi tennisvälineiden hankintaan tennisseuralle, jossa on käynnistetty soveltavan tenniksen toiminta. TAMPEREEN VIHURI RY Stipendi soveltavassa melonnassa tarvittavien välineiden hankintaan melontaseuralle, joka on järjestänyt soveltavaa melontaa jo pidemmän aikaa. Nyt tarkoituksena on laajentaa tarjontaa myös uusille, enemmän tukea tarvitseville kohderyhmille. F.C KASIYSI Stipendi jalkapallovarusteiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on perustanut kaksi joukkuetta erityisryhmille. AISTI SPORT RY Stipendi, jolla mahdollistetaan uuden urheilulajin, näkövammaiskiekon, pelaamisen aloittaminen Suomessa. Stipendillä hankitaan metallisia kiekkoja, jotka toimivat lajissa pelivälineinä. STARTTI-STIPENDIT KEVÄT 2020 HARRASTAJILLE JOKELA J. Stipendi taitoluistelun kuluihin 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita ja joka on aloittanut lajin tavoitteellisen harrastamisen. DAHLGREN K. Stipendi varustehankintoihin liikuntarajoitteiselle henkilölle, joka harrastaa voimanostoa kilpatasolla. RAMOT A. Stipendi kelkkajääkiekossa tarvittavan kelkan hankintaan 11-vuotiaalle koululaiselle, jolle oman pelikelkan hankinta on ajankohtainen. MOILANEN R. Stipendi varustehankintoihin henkilölle, joka harrastaa tavoitteellisesti golfia ja aikoo aloittaa kilpailemisen elinsiirron saaneiden golfkisoissa. AVERJANOV T. Stipendi kotiharjoittelua edistävän pöytätennispöydän hankintaan henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. LEHTO M. Stipendi oman pelikelkan hankintaan kelkkajääkiekkoa harrastavalle henkilölle, joka haluaa panostaa lajissa kehittymiseen ja kilpailemiseen. TIHUMÄKI M. Stipendi jääkiekkomaalivahdin varusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut lajin harrastamisen. LYYTIKÄINEN H. Stipendi pararatsastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita ja joka on aloittanut lajin harrastamisen. GRÖNROOS M. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittamassa lajin harrastamisen. KOKKO J. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittamassa lajin harrastamisen. ROSTI S. Stipendi maalipallossa tarvittavien varusteiden hankintaan näkövammaiselle nuorelle, joka on aloittanut lajin harrastamisen. UTRIAINEN E. Sitpendi maalipallossa tarvittavien varusteiden hankintaan näkövammaiselle nuorelle, joka harrastaa lajia tavoitteellisesti. PULKKINEN J. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut lajin harrastamisen. KOSKINEN P. Stipendi jääkiekkovarusteiden hankintaan näkövammaiselle nuorelle, joka on aloittanut lajin harrastamisen. TUOMINEN J. Stipendi kilparatsastuksessa tarvittavien varusteiden hankintaan nuorelle, jolla on liikuntarajoitteita ja joka haluaa edetä lajissaan kilpatasolle.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 32 Tukilinja 4/2020 HUHTIKUU 2020 TÖRMÄNEN L., ROVANIEMI Ompelukone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on saada käsityöharrastuksesta pientä lisätuloa. PIRINEN K., JOENSUU Kannettava tietokone ja kuvankäsittelyohjelmisto yliopisto-opiskelijalle, joka harrastaa sarjakuvataiteen tekemistä. O.L., KOUVOLA Kitara ja polkupyörä 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee harrastusvälineitä kotikoulussa opiskelemisen tueksi. R.H., TURKU Apuraha kitaran hankintaan 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyviä rajoitteita. P.S., JYVÄSKYLÄ Apuraha kitaran hankintaan kuntoutujalle, jolle kitaransoitosta on apua käsien vapinaan ja hienomotoriikan parantamiseen. NÄKKÄLÄJÄRVI K., ENONTEKIÖ Kannettava tietokone ja lumikengät kuntoutujalle, jolle kirjoittaminen ja luonnossa liikkuminen ovat toimintakykyä ylläpitäviä harrastuksia. H.R., TURKU Apuraha liikuntaharrastuksen maksuihin yliopiston jatko-opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. LEVÄNEN S., TURKU Kannettava tietokone opiskelijalle, joka työskentelee osa-aikaisesti hoitoalalla. NISKANEN K., LAPINLAHTI Polkupyörä 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee lukiossa. KUIVALAINEN M., JYVÄSKYLÄ Vastamelukuulokkeet 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteita. Kuulokkeet auttavat keskittymään opiskeluun liittyvissä asioissa. SORVALI M., LAHTI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta potilasyhdistystoiminnassa. MONTONEN M., HAMINA Kannettava tietokone ja musiikkiohjelma kuntoutujalle, joka harrastaa kitaransoittoa ja kuvan käsittelyä. RIMPILÄINEN A., HELSINKI Järjestelmäkamera 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka suunnittelee valokuvausalan opintoja. YLIAHO J., ORIMATTILA Apuraha opintomaksuihin kuntoutujalle, joka on aloittanut syventävät musiikkialan opinnot. NIEMINEN T., VAASA Apuraha basson vahvistimeen kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot ja jolle musiikki on tärkeä voimavara. UTRIAINEN K., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. LYYTIKÄINEN M, HAMINA Taidetarvikkeita kuntoutujalle, joka valmistelee omaa taidenäyttelyä. 7 11 16 1 14 17 14 12 6 18 9 8 17 7 8 19 10 9 9 18 6 10 5 18 6 13 18 1 7 7 6 18 11 10 14 7 8 16 6 6 2 6 18 10 19 14 12 2 6 8 10 6 18 8 5 8 6 10 1 2 3 4 5 2 6 17 3 5 6 8 7 10 18 10 15 8 L E T A A S A N V A O T K O H Ä E L U E T E J Ä E Y N Ä T K U A K V K Y O A Ä L V A J A S A T O S A N A V A E N I O T N H A A T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 4 /2 2 Lähetä iso ristikko tai sen ratkaisulause syyskuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko postitetaan osoitteella: Tukilinjalehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulause lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro siinä myös nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ja pikkupähkinöistä ovat tervetulleita! Ristikon 4/2020 ratkaisu julkaistaan lehdessä 5/2020. Pikkupähkinöiden ratkaisut löytyvät seuraavalta aukeamalta. Ristikon 3/2020 palkkion sai Irma Puisto Helsingistä. R IS T IK O N 3/ 20 20 R A TK A IS U J.H. NYIT SUKUNIMEKSI! SYRJÄALUE PIELUS HIIHTÄJÄ FRODE TÄTÄ TARVITAAN TÄSSÄ RISTIKOSSA SAAVUTUS PÄÄTTYMÄTÖN SIIVEKKÄITÄ 11//33 HYVIN TUORE TOIMITUKSIA HASSU AMMATTIJA TAPARIKOLLINEN MIELIKUVITUSHIRVIÖITÄ LENNÄTTI ORBISONIN NIMISIÄ AA&&AA RUPEAVA MIES! ISOJA TYTTÖJÄ? BANGLADESHIN VALUUTTA SUONEENKIN KELASTAKIN HAETTU ALHAISIN LESKENSÄ SEELA MUKANAESPOOSSA LÄTKÄJANNE KESTEILLE MUKAAN? x2 ”ILKEÄ” TAI -SILLAAN RAUHASEN TUKKEUTUMISESTA SÄÄNTELEE ROSOTON OLI RAHAYKSIKKÖ IKINÄ -VALJAAT KIRKASTA PÄÄTTÄÄ PELIN MAJALLINEN! LUIKEROIDEN HEIMOSSA KAHLAAJIA TIIVISTYKSIIN MINIMI AVUSTUS OSANNUT TAPANINEN BIN LADEN KOULUTTAA (4.=I) KOTKAN ALASTULO U EIVÄT MUIDEN TARPEELLINEN JOS VENEPARKKIIN EI MAHDU MISS SUOMI 1996 RAITTIUSKILTTIKIN KORISTEKASVEJA Virtaa riittää. SHIIAMUSLIMIJÄRJESTÖ TAISTO TAKAA TAI HUYNDAIN MALLI HACKMAN SILMÄNPAINETAUTI TANSSITTAVAKIN VAURIOITUMATTOMIA GOSLINGIN NIMISIÄ ÄLLÖTTÄÄ KANNOILLA ROIKKUMINEN ALEKSIEN PERÄSSÄ PÄIVIÖ UR A R A A V A S F O N K A O L E V A S A U L T Ä D I T O S T O H A N U R I T K A S S A M N A K K I P I T S A A A R I U P A T R I A O M E N A H A K A R U I S S I I L O I A L A I N E N M I L A P A L U U T M I D I M O A T T U I J A R A T A M O T A L K A V A T U N T E A T E L A R A I T I S R E T T A L S T L A S K I M O T V A P A A U H A T U T L A S A H I U K A U U T A M I V S T U K A A M M U S A S E N T A A I R I S R A A T E L U K I U A S T A V I A R K I T L U O T I P U U H A A T A I T A V A T A T T I S I A T Kiitokset vastauksista uskollisille ristikkojen ratkojillemme ja hauskaa loppukesää! Tukilinja 4/2020 33 ”Mukavan tuntuinen ristikko.” Olavi Hautamäki, Ylivieska ” Nyt oli melko helppo!” Tytti Wessman, Vaasa ”Sopivan tasoinen ristikko nykyiselle, aivoinfarktin jälkeiselle minälleni.” Mirja Stenroos
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 4/2020 KALPIO J., HELSINKI Apuraha taidetarvikkeiden hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. TAKALA E., HELSINKI Apuraha musiikkiharrastuksen kuluihin 19-vuotiaalle nuorelle, jolle musiikki on toimintakykyä tukeva harrastus. BLOMBERG R., KEITELE Sähköavusteinen polkupyörä työtoimintaan ja vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistumisen välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. PATOVIRTA S., NURMIJÄRVI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan henkilölle, jolla on oppimisen ja liikuntakyvyn rajoitteita. ARVOLA B., NIVALA Apuraha asioinnissa tarvittavaan tablettiin näkövammaiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tabletin hinnasta. RANTANEN S., SAVONLINNA Tablettitietokone opintojen tueksi 17-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. TEITTINEN E., KOTKA Apuraha kuntosalimaksuihin 21-vuotiaalle henkilölle, jolle liikunta on tärkeä kuntoutusmuoto. TORVELA J., KELLO Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle taiteen tekeminen on pitkäaikainen harrastus. LÖFLUND C., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle asioiden hoitoon, yhteydenpitoon ja peliharrastuksen välineeksi. PALONEN P., TAMPERE Apuraha kuvausvälineisiin kuntoutujalle, joka on mukana kulttuuripajan toiminnassa. MUHONEN J., NUMMELA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioiden hoitoon, yhteydenpitoon ja omatoimiseen opiskeluun. KEINÄNEN K., KUOPIO Kannettava tietokone asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon kuntoutujalle. RAHOLAN KOULUN ERITYISLUOKAN TUKI, TAMPERE Apuraha 8 oppilaan pienryhmän luokkaretken matkakuluihin. Luokkaretkelle lähdetään Ähtärin eläinpuistoon. TURUN SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY, TURKU Apuraha omavastuuosuuksien pienentämiseen 33 erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle, jotka ovat lähdössä kehitysvammayhdistyksen ulkomaanmatkalle. TOUKOKUU 2020 LAIHO T., HOLLOLA Osa-apuraha kevytkilpaveneen hankintaan 15-vuotiaalle koululaiselle, joka on aloittanut purjehtimisen Special Olympics -tasolla. NENONEN V., HELSINKI Apuraha tanssitunteihin 6-vuotiaalle lapselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. S.T., HELSINKI Kahluuhousut kuntoutujalle, joka harrastaa perhokalastusta. KOSKINEN M., SYSMÄ Kannettava tietokone 9-vuotiaalle koululaiselle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. LUIRO A., OULU Apuraha yrityksen markkinointikustannuksiin näkövammaiselle hierojalle, joka on perustanut oman yrityksen. M.P., LIEKSA Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta ja jonka kuvia on ollut näytteillä kirjastossa. R.S., OULU Osa-apuraha pelituoliin henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla ja pelaa pyörätuoli-salibandya Finlandia-sarjassa. LINDBERG R., TURKU Kannettava tietokone kuvankäsittelyn välineeksi pienyrittäjälle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. TEERINIEMI K., LUOMA Polkupyörä 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Polkupyöräily lisää motorisia taitoja ja helpottaa ystävien tapaamista. KOIVULA E., JOENSUU Kitarakaappi 18-vuotiaalle opiskelijalle soittoharrastuksen välineeksi. ALLÉN J., PERTTELI Kannettava tietokone ja kuulokkeet koulunkäynnin tueksi15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. LAUKKANEN A., JOENSUU Apuraha ratsastuksen kuluihin 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolle ratsastus on kuntouttava harrastus. Tämä apuraha on myönnetty yhteistyössä Markku Saastamoisen kanssa, joka on ohjannut merkkipäivämuistamisensa Tukilinja-säätiölle. PERTTULA T., OULU Apuraha ratsastusharrastuksen kuluihin henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tämä apuraha on myönnetty yhteistyössä Markku Saastamoisen kanssa, joka on ohjannut merkkipäivämuistamisensa Tukilinja-säätiölle. NIEMELÄ M., TAMPERE Apuraha saksofonin hankintaan 19-vuotiaalle lukiolaiselle, jolle musiikki on kuntouttava harrastus. STEFAN M., KOTKA Kannettava tietokone etäopiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. MÄKELÄINEN H., HELSINKI Osa-apuraha kuvataideopintojen koulutusmaksuun henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on työllistyä tatuointialalle. SEPPÄLÄ J., HELSINKI Tietokone työnhaun ja asioinnin välineeksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. AWADALLAH L., HELSINKI Kannettava tietokone, monitoimitulostin ja erillinen hiiri näkövammaiselle henkilölle. Hän saa tarvittavat apuvälineohjelmat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä sairaanhoitopiiristä. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. TORNIAINEN L., MIKKELI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja avoimen yliopiston opintojen tueksi.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. Huhti–toukokuussa myönnettiin yhteensä 139 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 100 861 euroa. Loput huhti–toukokuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi Tukilinja 4/2020 35 NUUTINEN A., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattimaisen harrastamisen välineeksi. TALVENSAARI A., KEMIJÄRVI Järjestelmäkameran objektiivi valokuvausharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. TUOMINEN J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin. Valokuvausharrastus motivoi häntä laajentamaan elämänpiiriään. PESONEN J., HELSINKI Kannettava tietokone ja järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa valoja videokuvausta. ONTTO-PANULA S., KAUHAJOKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän toimii aktiivisesti luottamustehtävissä. LAY KU HTOO L., KUOPIO Tablettitietokone kommunikaation tueksi ja arjen hallintaan 19-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. SANTALA E., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone yhteydenpidon välineeksi henkilölle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. PIHLAJAMÄKI T., TAMPERE Apuraha käsityötarvikkeisiin kuntoutujalle, joka haluaa aloittaa uudelleen käsityöharrastuksen. MUSTA A., KUOPIO Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle kokemusasiantuntijana ja vertaistukihenkilönä toimimisen välineiksi. PUROILA A., VAASA Kannettava tietokone, hiiri ja kuulokkeet yhteydenpidon ja uutisten seuraamisen välineiksi kuntoutujalle. ja sekä tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoimintoa. S NU R E J E V TO K A J S AM I K K OT I L OT F OR S S TO N I E S AU T T Ä T I ME Ä T O A I TO A L A T I R Ä P Y L Ä T J P L T V A S I O I D A L ET A AS AN VA OT KO HÄ EL UE TE JÄ EY N Ä TK UA KV KY OA ÄL VA JA SA TO SA NA VA EN I O TN HA AT H I NG T I KE I NA L NT T I RA S I AR I S LA SA L TA N Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32)
TUKILINJA TUKEE vammaisia ja toimintarajoitteisia ihmisiä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla niille ilmaista ilmoitustilaa. Tukitoriilmoituksia julkaistaan jokaisessa Tukilinja-lehden numerossa sekä Tukitorin netti-ilmoituspalvelussa www.tukilinja.fi/tukitori. TUKITORILTA LÖYDÄT ne yritykset, yhteisöt ja työpajat, jotka Suomessa työllistävät toimintarajoitteisia ihmisiä ja myyvät kuluttajille palveluja tai tuotteita. Annamme ilmoitustilaa myös pienyrittäjille. Ilmoituksia voit hakea toimialan (esim. käsityöt), paikkakunnan tai hakusanan (esim. siivous) perusteella. KÄYTTÄMÄLLÄ TUKITORIN ilmoittajien tuotteita ja palveluja tuet itsekin työllistymistä – tehokkaasti ja henkilökohtaisesti! TUKITORI TYÖLLISTÄÄ << AKL Posti Oy << Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuonna 2019 tukea myönnettiin noin 715 000 euroa eli noin 59 600 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä. HENKILÖKOHTAISET APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 YHTEISÖJA YHTEISTYÖAPURAHAT yhteisoapurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 10 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT