TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 4 / ELO–SYYSKUU 2021 VAIKEAN VUODEN OPETUKSET Elämä avautuu – mikä muuttui? s. 18 TALOYHTIÖ ON VASTUUSSA YHDENVERTAISESTA ASUMISESTA S. 6 LIVE FLOW Osuuskunta tienä työelämään s. 8 KÄSITYÖAUTTAJAT tekevät vaatteita keskosvauvoille s. 12
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 42 e 6 kk 52 e 1 v 93 e Kesto 93 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 25. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 Paino: Arkmedia Oy. Kansikuva: Jani Laukkanen s. 22 Jalat mullassa, pää pilvissä Antero Laaja ryhtyi 4H-yrittäjäksi 13-vuotiaana. s. 24 Tukipointti Harrastuksella osaksi yhteiskuntaa. s. 24 Tukitori Tarjolla pararatsastusta ja valokuvauspalveluja. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2021. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 33 Pähkinöitä 35 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2021 28 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Sinead O’Connor ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Asumisen peruskorjaus Asunto-osakeyhtiöt velvoitetaan edistämään esteettömyyttä. s. 7 7 kysymystä sote-uudistuksesta Vastaajana Henrik Gustafsson Invalidiliitosta. s. 8 Live Flow antaa siivet Osuuskunta tukee nuoria ammantinharjoittajia. s. 21 Uutiset IHMISET s. 12 Käsitöillä iloa ja apua Pikkukeskoset saavat aikaan puikkojen kilinää. s. 18 Vaikean vuoden opetukset Kolme suomalaista kertoo koronavuodestaan. s. 11 Tulilinjalla Kolumnisti Anni Kyröläisen koulumuistot. s. 30 Blogilinjalla Bloggarina nuoriso-ohjaaja Jenniina Heikkilä. UNELMAT TODEKSI s. 14 Takaisin harrastamaan Tiina Ahteensuun laji on tarkkuusammunta. s. 16 Standupia viittomakielellä Gavin Lilley löysi työtä kansainvälisellä tv-kanavalla. Jaakolta onnistuu nyt kuvankäsittely! Onni löytyy metsä polult a! 54 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 4/2021
SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 4.10.21 Luuta liikkeelle TÄMÄN SYKSYN keskeinen uutisteema on sote-ratkaisun vieminen käytäntöön – jos meillä on onnea eikä mitään vakavampaa ilmaannu. Sosiaalija terveyspalvelut siirretään vihdoin kuntia isommille harteille, minkä odotetaan tuovan tasa-arvoa myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelutarjontaan. Eikä vain tarjontaan vaan sisältöön: laatuun. TUKILINJAN TOIMINNASSA tämänhetkinen tilanne näkyy siinä, että osa kunnista myöntää toimintarajoitteisille asukkailleen palveluja ja välineitä, joita toiset kunnat eivät myönnä. Siksi julkaisemissamme apurahapäätöksissä välillä lukee: ”Kunnan vammaispalvelu ei ole tukenut hankintaa”. Se tarkoittaa, että meidän mielestämme kunnan olisi pitänyt tukea, kun suurin osa muistakin kunnistakin niin tekee. Tämä siis loppuu, samoin joidenkin alueiden piittaamattomuus esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden velvoitteesta sotepalveluissa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan suurimmillakin sairaanhoitopiireillä on tässä paljon puutteita. Henkilökunta ei tunne lakia, kohtuullisia mukautuksia ei tehdä ja sääntöjä sovelletaan byrokraattisen yksisilmäisesti toimintarajoitteita huomioimatta. Luuta liikkeelle vain! MUTTA ENSIN kesä, sitten sote. Tässä lehdessä tarjoamme taas kunnon kattauksen unelmia. sillä mitäpä elämä olisi ilman niitä? Kerromme käsityöauttajista, jotka iloitsevat lahjoittaessaan keskosperheisiin pikkuruisia vaatteita ja huomioiduksi tulemisen iloa. Seuraamme, mitä tunteita ja ajatuksia koronaeristyksen hellittäminen on vammaisten ihmisten elämään tuonut. Luovien esitysalojen kiperään tilanteeseen tutustumme kahdessakin apurahoihimme liittyvässä jutussa (s. 8 ja 16). KOULUJEN ALKAESSA kannattaa lukea myös kolumnistimme Anni Kyröläisen muistot ja ajatukset siitä, miksi inkluusio, yhdessä kasvaminen, on lapsille tärkeää. Otetaan sekin huomioon, että ei se helppo asia meille kaavoihimme kangistuneille aikuisille ole. Miten se voisi onnistua ilman tarpeellista panostamista ja uudenlaista ajattelua? Tässä lehdessä ja apurahatoiminnassamme pyrimme toteuttamaan molempia. Kiitos siitä, että olet mukana, ja onnellista loppukesää! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunens@tukilinja.fi Tukilinja 4/2021 3 Henkilökunta ei tunne lakia, kohtuullisia mukautuksia ei tehdä ja sääntöjä sovelletaan toimintarajoitteita huomioimatta.
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Kvartetto Teatterikesässä Tampereen Teatterikesässä nähdään 3.-4.8. koreografi Kati Raatikaisen nykytanssiesitys Kvartetto, jossa lavalla ovat kehitysvammaiset tanssijat Maria Lahti, Jarmo Patana ja Sanna Tornikoski sekä äänisuunnittelija Markku Essel. Raatikainen kertoo tutustuneensa tanssijoihin vuonna 2015, josta lähtien he ovat tanssineet yhdessä kesäleireillä ja työpajoissa. ”Lähtökohta oli kokoontua yhteen ja katsoa, millaisia liikkeellisiä ja sosiaalisia aihioita ja teemoja lähtisi nousemaan esiin. Koreografina olen pyrkinyt poimimaan näitä asioita kehollisiksi toiminnoiksi ja liiketehtäviksi, joita tanssijat sitten tulkitsevat.” Esitys on lempeän radikaali kommentti kehitysvammaiseksi määriteltyjen ihmisten oikeudelle olla tanssitaiteen näyttämöllä. Tanssiteatteri Zodiakissa nähdyn esityksen voi katsoa kokonaan YouTubessa (Kvartetto). Murtajapalkinto Kirjoselle Vammaisfoorumin ensimmäisen Murtaja-palkinnon sai somevaikuttaja, ex-paraurheilija ja yrittäjä Aleksi Kirjonen. ”Aleksi on saanut suuren seuraajajoukon sosiaalisessa mediassa ja tuonut vammaisuutta näkyväksi sekä vaikuttanut positiivisesti asenteisiin vammaisia henkilöitä kohtaan”, toteaa Vammaisfoorumin puheenjohtaja Sari Kokko. Palkintoperustelujen mukaan ”Aleksi on sosiaalisessa mediassa huikeilla videoillaan ja päivityksillään tuonut esille sen, että mitä vain voi tehdä, kun keskittyy mahdollisuuksiin, ei rajoitteisiin. Tämä antaa valtavaa vertaistukea muille, vaikkei tekisikään samoja temppuja kuin Aleksi (ja tähän Vammaisfoorumi ei kehotakaan).” Festareilla mukana oppilasorkesteri Grilli The Band. ACCAC-FESTIVAALIN PALUU Tampereella 25.–28.8. järjestettävä ACCAC Kulttuuri 2.0 -festivaali tuo Pakkahuoneelle, Kulttuuritalo Laikkuun ja Tulppaanitaloon kansainvälisiä ja kotimaisia vammaisia esiintyjiä. Ohjelmassa on musiikkia, tanssia, teatteria, kulttuuritori, elokuvia, klubiohjelmaa, saavutettavan eUrheilun SM-kisat Special e-Sports, kuurosokeiden kosketeltava taidenäyttely sekä ammattilaisille suunnattu seminaari. Tapahtumaan on vapaa pääsy. ACCAC-verkoston on perustanut tamperelainen Kirsi Mustalahti ja ACCAC Finland on osa Kulttuurisen kehitysvammaistyön Kulke-verkostoa. Viime vuosina festivaali on järjestetty Nepalissa, Egyptissä ja Koreassa. Nyt se palaa juurilleen entistä isompana. TOINEN GUINNESSENNÄTYS! Kerroimme edellisessä Tukilinja-lehdessä 3/2021 Pekka Luodeslammesta, 35, joka on pääosassa syksyllä valmistuvassa elokuvassa We Don’t Say Retard Anymore . Näyttelemisen ja somettamisen ohella Pekka tekee Guinness World Records -ennätyksiä. Ensimmäinen tuli kananmunien murskaamisesta, toinen reaktionopeudesta, joka on tavallisella ihmisellä sekunnin tuntumassa. Pekka täräytti viime vuonna 0,186 sekunnin ennätyksen. Tieto sen hyväksymisestä tuli kesäkuussa. Pekan monimuotoiset kehityshäiriöt, jotka saavat hermoston ylivirittyneeseen tilaan, olivat ennätyksen saavuttamisessa avuksi: “Koska toimin jatkuvassa impulssimyrskyssä, aloin miettiä, lisääkö se myös reaktioaikaani. Tiesin, että reagoin nopeasti, mutta en kuinka nopeasti”, Pekka kertoo. DUV-TEATERNIN ESTRADIMUSEO 12. syyskuuta aukeavat ovet uuteen maailmaan, kun DuvTeaternin Estradimuseo avataan. Teattesitys tarjoaa opastetun kierroksen vanhojen ja uusien kertomusten, esitysten ja fantasioiden pariin. ”Löydä pienoismaailmoja, nukkeja, menneiden aikojen rekvisiittaa ja tulevaisuuden hämärästä kuiskaavia ääniä. Tapaa myös museon valpas vartija, joka pitää kaikkea tarkasti silmällä” Esityksen ovat yhteistyössä DuvTeaternin kehitysvammaisten esiintyjien kanssa luoneet lavastaja Johanna Latvala, nukentekijä Elina Sarno, videosuunnittelija Paula Lehtonen, äänisuunnittelija Andreas Lönnquist ja säveltäjä Markus Fagerudd. 4 Tukilinja 4/2021
ELOKUVAT VAMMAISELOKUVIA ESPOO CINESSÄ Espoo Cinéstä on muodostunut uuden, eurooppalaisen elokuvan keskeinen esittäjä Suomessa. Tänä vuonna se pidetään 23.–29. elokuuta ja yhtenä teemana ovat vammaiselokuvat. Teemasarja järjestetään yhteistyössä Vamlasin (Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö) kanssa. Festarien paneelikeskustelussa on mukana Tukilinja-lehden toimitusneuvoston jäsen, opiskelija Pinja Eskola. HURJAA MATKANTEKOA Juuri ennen lehden painoon menoa tuli tieto odotetusta elokuvaensi-illasta syyskuussa: Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvan pääosassa nähdään ms-tautia sairastava, pyörätuolia käyttävä, sokea Petri Poikolainen, joka ennen sairastumistaan työskenteli näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa. Elokuvan ohjaaja, Jussi-palkittu Teemu Nikki, tunnetaan mm. elokuvista Armomurhaaja ja Sekasin. Uutuuselokuva kertoo miehestä, joka vammoistaan huolimatta päättää lähteä omin päin matkalle toiseen kaupunkiin tapaamaan rakkautensa kohdetta. Elokuva on sekä Poikolaiselle että Nikille henkilökohtainen projekti, sillä he ovat ystävyksiä. Elokuvan teaseri löytyy YouTubesta. Sinead O´Connor jatkaa Irlantilainen laulaja-lauluntekijä Sinéad O’Connor, 54, on tehnyt loistavan uran, mutta kärsinyt traumaperäisestä stressihäiriöstä ja masennuksesta. Ongelmat lienevät perua väkivaltaisen äidin hallitsemasta lapsuudesta ja 14-vuotiaana ”ongelmalapsena” suoritetusta puolentoista vuoden pakkotyöjaksosta ”langenneiden naisten” uskonnollisessa työlaitoksessa. Irlannin valtio on sittemmin pyytänyt julkisesti anteeksi 10 000 tytöltä ja naiselta, jotka se laitokseen ohjasi. Kesäkuun alussa mediamylläkkään joutunut O’Connor ilmoitti Twitterissä vetäytyvänsä eläkkeelle. Taustalla oli ikävä kokemus tv-haastattelusta, jossa kyseltiin hänen mielenterveydestään. Pian sen jälkeen laulaja perui eläkkeelle jäämisensä toisessa Twitter-viestissä, jossa hän muistutti, että jos hänen ongelmansa olisivat fyysisiä, niitä ei käytettäisi hänen pilkkaamiseensa. K U V A : L E H T IK U V A Ben Lou, matikkanero The San Diego Union Tribune -lehti kertoi 5. kesäkuuta 18-vuotiaasta matematiikkanero Ben Lousta, joka on hyväksytty Yhdysvaltain nimekkäimpiin opinahjoihin – Harvard, Caltech ja MIT. Näistä hän valitsi MIT:n. Asiassa ei sinänsä olisi mitään merkillistä, ellei Loulla olisi vaikeavammaisuutta aiheuttava spinaalinen liasatrofia SMA. Sairaus on etenevä, mutta hyvällä hoidolla ja leikkauksien ansiosta Lou on edelleen melko toimintakykyinen. Käsien käytön haasteiden vuoksi hän työskentelee kuitenkin matemaattisten ongelmien parissa etupäässä ”mentaalisen laskimen” eli päässälaskun menetelmällä. ”I made the front page!”, Ben Lou iloitsee FB-sivuillaan, joilla hän kertoo niin adoptoitavista kissoista, matematiikkakilpailuista kuin yliopistovalinnastaankin. TIX – ENKELIN SALATUT PELOT Euroviisujen jo perinteiseksi muodostunut vammainen esiintyjä oli tänä vuonna norjalainen Tix, jolla on Touretten oireyhtymä. Andreas Haukelandin, 28, taiteilijanimi on perua hänen nykimiseli tiksioireistaan, jotka hänellä esiintyvät kasvolihasten nykimisenä ja silmien räpyttelynä. Haukeland näytti oireensa semifinaaliesityksensä aikana poistamalla aurinkolasinsa, mitä hän kuvaa yhdeksi elämänsä vaikeimmista hetkistä. Enkeliteemainen kappale kertoo Haukelandin mukaan riittämättömyyden tunteista, siitä ettei löydä paikkaansa maailmassa, vaan joutuu kätkemään pelkonsa ja heikkoutensa. K U V A : L E H T IK U V A DOWN-GOLFFARI MENESTYY 22-vuotias Amy Bockerstette Arizonasta on ensimmäinen downin oireyhtymän omaava golffari, joka on kilpaillut Yhdysvaltain kansallisesta opistomestaruudesta, kertoi The Daytona Beach News-Journal toukokuussa. Brockerstette on kuulunut opinahjonsa Paradise Valley Community Collegen golfjoukkueeseen jo kahden vuoden ajan. Hänen opintoihin saamansa urheilustipendi oli myös ensimmäinen laatuaan. K U V A : L E H T IK U V A Tukilinja 4/2021 5
6 Tukilinja 4/2021 YHTEISKUNTA Edessä asumisen peruskorjaus Vammaisten ihmisten asuminen asunto-osakeyhtiöissä lisääntyy, mutta pääseekö pyörätuolilla viemään roskat? Muutostöiden kustannuksissa auttaa vammaispalvelu, ja pian niihin velvoittaa myös laki. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Iris Tenhunen 6.2 §:n tarkoittamaa positiivista erityiskohtelua. Tällä hetkellä on jo meneillään yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus ja osakeyhtiölakia koskevia muutoksia, joissa taloyhtiöiden velvollisuuksia tarkastellaan syrjimättömyyden ja esteettömyyden näkökulmasta. Mahlamäen mukaan yhdenvertaisuuslakiin olisi tärkeä kirjata taloyhtiöille velvoite tehdä kohtuullisia mukautuksia ja saada ne edistämisja suunnitteluvelvollisiksi tahoiksi. Mitä asumiseen tarvitaan? ”Sähköisten apuvälineiden lataamispaikat ovat vammaisille asukkaille tärkeä asia samoin kuin se, että auton parkkipaikka on tarvittaessa lähellä ulko-ovea”, luettelee Pirkko Mahlamäki. “Asunnoissa pitäisi olla myös tilaa apuvälineille, kuten pyörätuoleille ja rollaattoreille.“ Lapsenkin turvallisuutta lisää, jos ulko-oven saa auki nappia painamalla, ja luiskaa pitkin pääsee niin pyörätuolilla, rollaattorilla kuin lastenvaunuillakin. Säilytystilaa voi kellariin tehdä niin polkupyörille kuin sähkömopoillekin. Vammaisten ihmisten ei tarvitsisi olla vankina omassa kodissaan, vaan he voisivat päästä itsenäisesti esimerkiksi lähikauppaan ja tapaamaan ystäviään. MUUTTAAKO TALOYHTIÖÖSI vammainen ihminen? Sellaista tapahtuu yhä useammin. Taloyhtiön hallituksen kannattaa ottaa huomioon, että jokaisen asukkaan tulisi omatoimisesti päästä kulkemaan etuovesta ja roskapisteelle. Sähköinen pyörätuoli pitäisi myös voida ladata ja parkkerata jonnekin samalla tavalla kuin muut pysäköivät autojaan. ”Väestön ikääntyessä moni vanhempi henkilö alkaa käyttää rollaattoria. Kuka tahansa voi vammautua esimerkiksi liikenneonnettomuudessa, ja siinä elämäntilanteessa omasta kodista lähteminen olisi vaikea paikka”, Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki muistuttaa. Muutostyöt eivät maksa taloyhtiölle juuri mitään, sillä vammaispalvelut osallistuvat kustannuksiin. Silti moni taloyhtiö kieltäytyy tekemästä niitä. Nykyisen lainsäädännön mukaan on vaikeaa asettaa niitä vastuuseen syrjinnästä. Lakimuutoksia siis tarvitaan, jotta yhdenvertaisuusperiaate toteutuisi myös asumisessa. Niitä on jo tekeillä. Vammaisia karsastetaan Esteettömyyden merkitystä ei monesti ymmärretä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen perusteella taloyhtiöissä asuvia kohtaan esiintyy negatiivisia asenteita ja syrjintää erityisesti vammaisuuden ja etnisen alkuperän perusteella. Eräs asunto-osakeyhtiö, jossa vammainen henkilö asui, ei antanut lupaa luiskan ja sähköisen ovenavausjärjestelmän asentamiseen talon etuoveen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vei hänen puolestaan asian ratkaistavaksi Yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakuntaan, joka totesi asunto-osakeyhtiön syyllistyneen syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää päätöstä tärkeänä askeleena kohti asunto-osakeyhtiöiden velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. Lakimuutokset tarpeen Ympäristöministeriössä on laskettu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa. Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki ei ota huomioon myöskään YK:n vammaissopimusta, johon Suomi on sitoutunut. Vammaisfoorumi katsookin, että asunto-osakeyhtiölakiin tulisi kirjata yleinen esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta koskeva velvoite. Lisäksi tarvitaan kirjauksia siitä, mitä tämä asumisessa konkreettisesti tarkoittaa. Yhdenvertaisuuden edistäminen voi edellyttää myös perustuslain Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki kertoo tekeillä olevista lakimuutoksista.
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Invalidiliitto Sote ja vammaiset Kysyimme Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafssonilta, miten sote-hanke vaikuttaa vammaisiin ihmisiin. Hän oli mukana, kun perustuslakivaliokunta kuuli sote-uudistuksesta Vammaisfoorumia. Tukilinja 4/2021 7 1. Miten sote-uudistus muuttaa vammaisten ihmisten asemaa? Vammaispalvelulakiahan on noudatettava järjestämistahosta riippumatta. ”Sote-uudistus on sosiaalija terveyspalveluiden rakenteita koskeva uudistus. Vammaispalveluiden järjestämisvastuu siirtyy siinä kunnilta suuremmille hyvinvointialueille. 2. Erityishuoltopiirit toivovat, että haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten erityispalveluja voitaisiin jatkossakin käyttää, vaikka ne sijaitsisivat tulevan sote-maakunnan ulkopuolella. Miten käy? ”Käsittääkseni erityishuoltopiirit lakkautetaan, kun sote -palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, mutta samalla tullaan keskittämään osaamiskeskuksiin vammaisten ihmisten sote-palveluihin liittyviä erityisiä kysymyksiä. Osaamiskeskus voisi olla vastaus esitettyyn kysymykseen.” 3. Vammaispalvelulain uudistus siirtyi vuosilla, kun sotea odoteltiin. Millä aikataululla vammaislaki tulee käsittelyyn, ja mitä siltä odotatte? ”Vammaispalvelulain palveluprosessipykäliä on jo valmisteltu sosiaalija terveysministeriön osallisuustyöryhmässä, jonka työ on nyt päättynyt. Vammaispalvelulain palvelupykälistä on järjestetty tänä keväänä kuulemisia, ja loppuvuodesta hallituksen esityksen vammaispalvelulaista pitäisi olla valmiina eduskuntaan.” ”Vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan sote-uudistuksen kanssa vuonna 2023. Lain tarkoitus on turvata vammaisten erityiset sosiaalipalvelut yhdenvertaisesti.” 4. Miten sote-ratkaisu vaikuttaa vammaislakiin? Meneekö valmistelu uusiksi ja miltä osin? ”Sote-ratkaisulla ei ole vammaispalvelulain sisältöön mitään vaikutuksia lukuun ottamatta järjestämisvastuullista julkista toimijaa. Ainoastaan ajallinen yhteys on olemassa. Mikäli sote-ratkaisu hyväksytään eduskunnassa, niin vammaispalvelulaki etenee samalla.” 5. Mitkä vammaispalvelut siirtyvät uusien sote-alueiden vastuulle? ”Kaikki vammaispalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille sekä Uudenmaan maakunnille ja Helsingille, jos tähän erillisratkaisuun päädytään.” 6. Mikä on parasta sotessa vammaisten kannalta? ”Normaaliusperiaatteen mukaan myös vammaisilla on oikeus saada terveydenhuollon peruspalveluita. Nyt on mahdollisuus kiinnittää kokonaisvaltaisesti huomiota sote-yksiköiden, toimintaympäristön, tukipalveluiden sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden esteettömyysja saavutettavuusketjuihin.” ”Esimerkiksi kaikille tarkoitetuissa joukkoseulonnoissa tutkimuslaitteisiin pääsy on ollut vammaisille hankalaa.” 7. Onko kaavailtuun sote-järjestelmään siirtymisessä vammaisten kannalta riskejä? ”Erään riskin tunnistan. Hyvinvointialueilta kerätään päätöksenteon tueksi tietoa erilaisten tekijöiden ja mittariston avulla. Hyvä kysymys on, miten vammaisten ihmisten tarpeisiin liittyvää tietoa saadaan kerättyä vai tapahtuuko tiedonkeruu keskimääräisen ihmisen näkökulmasta? Selkeät vammaisindikaattorit pitäisi luoda päätöksenteon tueksi.” Henrik Gustafsson Lakimies Invalidiliitto
TYÖLLISTYMINEN Riku Silanderilla on kokemusta puutarhurin töistä, katutanssista, musiikkiteknologiasta ja räpistä. Paikka työelämässä löytyi lopulta tapahtumajärjestäjänä. K U V A : JU S S I H E LT T U N E N
“Yrittämistä oppii koko ajan” Tukilinja 4/2021 9 LIVE FLOW ANTAA SIIVET K orona-aika on ollut tapahtumajärjestäjä Riku Silanderille, 27, luova tauko, jonka hän on voinut hyödyntää kehityksessään: ”Tämä on ollut minulle kulta-aikaa. Olen ehtinyt miettiä tulevaisuutta ja miten tehdä uusia asioita.” Silander järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa Rikotaan Rajoja -tapahtumia, joissa hän toimii ideoijana ja ‘sydänkeskuksena’. ”Päädyin mukaan osuuskuntaan, kun suoritin Ammattiopisto Livessä musiikkiteknologian tutkinnon osia. Sitä ennen toimin puutarhurina ja harjoittelin yrittämistä 4H:n kautta, mutta cp-vamman tuottama lievä liikuntarajoite vaikeutti tätä. Nyt teen kyllä hieman puutarhurinkin töitä, niitäkin osuuskuntalaisena”, Silander selittää työllistymisen polkuaan. Kaikki työhön liittyvä byrokratia, kuten sopimukset asiakkaiden kanssa, hoituu nyt osuuskunnan puolesta. ”Saan todella hyvää apua, hommat käydään yhdessä läpi”, Silander kertoo. ”Osuuskunta hoitaa palkanmaksun ja tukee monessa muussakin asiassa, mikä on hienoa. Yrittämistä oppii koko ajan.” Rajoja rikkomassa Ensimmäinen Rikotaan Rajoja -tapahtuma järjestettiin Vantaan kaupungin ja F-Musiikin tuella Vantaan Kulttuurikeskus Vernissassa 2017. Nuorisoyhteistyö Seitti tuli mukaan vuonna 2018 ja esiintyjinä on nähty muun muassa MC Cepari ja Paleface. Viime syksynä rikottiin rajoja netissä, joten ensi marraskuussa on vuorossa jo viides tapahtuma. ”Olen ylpeä, koska olen yksityishenkilönä saanut aikaan tällaisen luovan tapahtuman uusille ja vanhoille artisteille, niin vammaisille kuin vammattomille”, Silander pohtii. “Isoa hommaahan tämä on. Osuuskunnasta löytyy myös esiintyjiä ja kun he hoitavat hommansa hyvin, niin keikkaa tulee”, hän uskoo. ”Olen sellainen kaikkien etuja eteenpäin ajava, olen ikäänkuin ottanut sen roolin. Tätä kautta voin työllistyä ja tehdä sitten omiakin keikkoja.” Räppi kiehtoo Silander on tässä vaiheessa jättänyt monta vuotta harrastamansa katutanssin ja keskittynyt musiikin, lähinnä räpin, tekemiseen sikäli kuin muilta toimiltaan ehtii. ”Ensimmäinen sinkkuni on tulossa tänä vuonna. Yhden keikankin olen tehnyt ja toinen on tulossa.” Silander ei koe vammaisuuden määrittelevän itseään musiikin tekijänä. ”Voi olla erilainen ja millainen vaan, ja silti voi tehdä musaa – eikä se ole vammaismusaa”, Silander tähdentää. Tapahtumajärjestäjänä hän haluaa antaa monenlaisille artisteille työmahdollisuuksia. ”Ei ole olemassa mitään rajoja, sen haluan näyttää, eli teen kaikkeni rajojen rikkomiseksi.” Invalidisäätiön luotsaama osuuskunta tukee 18 nuoren omatoimista siirtymistä työmarkkinoille. Enemmistö heistä on luovan ja esitysalan ammattilaisia. TEKSTI Sari Heino-Holopainen
Nyt harjoite llaan keikkaa varten! 10 Tukilinja 4/2021 Asuminen sujuvaksi Selkeä visio Onnistumisen taustana on vision selkeys ja yrittämisen rohkeus. ”Mietin aina tosi tarkkaan, pilkulleen kaiken. Nyt korona-aikana olen suunnitellut syksyksi myös sellaisen uuden tapahtuman, jonka järjestän ihan itse. Kovaa hommaa ja haasteellista senkin takia, että sen rahoitus tulisi lipputuloilla.” Mutta yksin Riku Silander ei ole. Osuuskuntalaisista saa voimaa ja vetäjä Saara Leppänen on tukena. ”Voimaa, iloa ja energiaa tulee myös musiikista!” Silander heittää. Osuuskunta tukena Vuonna 2019 perustetun Osuuskunta Live Flow’n jäseniksi voivat liittyä erityisopetusta tarjoavan Ammattiopisto Liven opiskelijat ja sieltä valmistuneet sekä Invalidisäätiön muiden palvelujen asiakkaat. Tavoitteena on tukea heidän työllistymistään itsenäisinä elinkeinonharjoittajina ammattilaistiimien avulla ja auttaa heitä myös markkinoimaan työtään. Osuuskunnan nettisivujen kautta voi tilata esiintyjiä ja äänitekniikan palveluja tapahtumiin. Mukana on paljon luovien alojen edustajia: esiintyviä muusikoita, bändejä, musiikkiteknologeja, tanssijoita ja kädentaitojen harjoittajia. Ylintä päätäntävaltaa käyttää osuuskunnan kokous, jossa jokaisella 18 jäsenellä on yksi ääni. Kokous valitsee osuuskunnalle myös hallituksen. ”Kokous on meille tärkeä kohtaaminen. Teemme päätöksiä ja näemme toisiamme isolla porukalla”, kertoo aktiivijäsen Riku Silander. Live Flown vetäjänä toimii Invalidisäätiön kehityspäällikkö Saara Leppänen. ”On ollut hienoa olla mukana kehittämässä toimintaa ja nähdä, miten osuuskuntalaiset loistavat!” Essi-Maria Heikura sai idean ryhtyä asumiskonsultiksi kohdattuaan epäkohtia entisessä asumisyksikössään. Essi-Maria Heikura, 21, on hänkin Osuuskunta Live Flown jäsen. Suurin osa nykyisistä osuuskuntalaisista tekee jotain luovaa työtä, mutta vuoden kuluttua valmistuvalla merkonomiopiskelija Heikuralla on työkenttänä konsultointi. Hän pilotoi parhaillaan omaa asumisyksikkökyselyään, johon on kehitteillä saavutettava kyselybotti eli kyselyn itsenäisesti toteuttava tietokoneohjelma. Heikuran malliin kuuluu tehdä ensin asiakkaalle kysely. Sen jälkeen käydään videon välityksellä 40 minuutin luottamuksellinen konsultaatiokeskustelu. ”Teen sitten johtopäätökset ja ehdotuksen asiakkaalle. Pyrin löytämään vaihtoehtoja”, hän selittää. Heikuran tavoitteena on tuoda vammaisten asukkaiden ääntä kuuluviin ja auttaa yksiköitä kehittämään toimintaansa. Tarkoitus on myös herättää yleisempää keskustelua vammaisten asumisen toimivuudesta. ”Olen testannut kyselyn toimivuutta Vamlasin Lauttasaaren asumisyksikkössä, jossa itse asun. Kyselyyn ei tullut muuta korjattavaa kuin se, että tehdään siitä vielä saavutettavampi, jotta näkövammaisetkin pystyvät sitä käyttämään.” Ongelmia asumisessa Heikuralla itsellään on cp-vamma ja lievä kehitysvamma. Idean kyselyyn hän kertoo saaneensa asuessaan aiemmin Esperin asumisyksikössä, jossa palvelut alkoivat selkeästi heiketä. Hän huomasi, että monien – esimerkiksi kehitysvammaisten – asukkaiden oli vaikea ilmaista epäkohtia sekä omia tarpeitaan ja toiveitaan. ”Asiat eivät todellakaan toimineet. Jouduin useasti odottamaan tunnin apua, että pääsin siirtymään vessaan. Hoitajilla ei ollut aikaa tulla auttamaan minua peseytymisessä eikä vessaankaan aina päässyt.” Lauttasaaren asumisyksikössä, jossa hän nyt asuu, asiat ovat hänen mukaansa paremmin ja palaute otetaan huomioon. Tuettua vaikuttamista Kun konsultointimallin pilotointi on valmis, Heikura aikoo markkinoida sitä asumisyksiköille. Osuuskunta on tässäkin tukena. ”Hienoa on se, että osuuskunta hoitaa palkka-asiat ja muun byrokratian.” Essi-Maria Heikuran haaveena on perustaa oma yritys tai toiminimi, jonka kautta hän voisi edistää vammaisten ihmisten oikeuksia ja varmistaa, että he tuntevat olonsa turvallisiksi ja tulevat kuulluiksi. ”Olen myös aktiivinen vaikuttaja sosiaalisessa mediassa.” (Essi-Maria Heikuraa on haastateltu myös tämän lehden juttuun Vaikean vuoden opetukset, s. 18.) KUVA: JANI LAUKKANE N
TULILINJALLA / KOLUMNI Anni Kyröläinen Erilainen samanlainen oppilas ENSIMMÄISELLÄ LUOKALLA suorastaan pelkäsin suvivirttä. Olihan se pitkän ja jännittävän ensimmäisen kouluvuoden päätteeksi vielä yksi asia, joka piti opetella ainakin osittain ulkoa ja laulaa lurauttaa kevätjuhlassa. Itse kevätjuhlan ja kesäloman alkamisen konseptikin oli minulle tuntematon. Kaukana oli tuolloin se ensimmäisen koulupäivän odotettu aamu koulun liikuntasalissa, kun opettajat luettelivat ekaluokkalaisten nimiä. Oma nimeni ei koskaan tullutkaan ja jännitys meinasi vaihtua kyyneleiksi. Enkö kelpaakaan kouluun? Olikin käynyt niin, että pienellä paikkakunnalla minut oli vanhempieni ilmoituksesta huolimatta päätetty laittaa 1A-luokan sijaan erityisluokalle. ”Hänellä kun on se pyörätuoli”, sanottiin sivistystoimesta isälleni, joka nimiepisodin jälkeen alkoi asiaa selvittää. Vielä samana iltapäivänä olin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti eskarikavereideni kanssa 1A-luokassa madalletun pulpettini ääressä. KOULUTAIVAL JATKUI ja suvivirsi kulki mukana. Toisella luokalla sitä osasi jo ensimmäisen säkeistön ilman monistettakin ja oli keksitty luokkatovereiden kanssa Anni-hippa, jossa muut juoksivat takaperin, jotta myös sähköpyörätuolilla oli mahdollista saavuttaa karkuun juoksevat. Kolmannella luokalla virsi ja Karjalaisten laulu kajahtivat jo seuraavassa rakennuksessa, siinä isojen koulussa, jonne saatiin porrashissi yhdenvertaisuutta mahdollistamaan. Paikallislehti toki muisti kirjoittaa, kuinka Annin porrashissin vuoksi liikuntasalin suihkut jäivät remontoimatta. Porrashissillä toisaalta pääsi ihan ilman avustajaakin muiden kanssa välitunnille tarroja vaihtamaan ja hyppynarua pyörittämään. Ala-aste jatkoi kulkuaan. Suvivirsi jäi kerran kuulematta. Olikohan se viides luokka, kun oltiin jo kevätjuhlan aikaan perheen kanssa Kyproksella. Kevätjuhlapäivänä luokkatoveri paljasti toiselle tykkäävänsä eräästä toisesta, mutta onneksi jännittävä uutinen kiiri tekstiviestillä ensimmäiseen omaan kännykkään. YLÄASTEEN RAKENNUKSESSA olikin hissi valmiina. Kevätjuhla ja suvivirsi olivat saaneet vuosi vuodelta uusia ulottuvuuksia. Kaipuu vapaudesta sekä ymmärrys kouluvuoden saavutuksista olivat kumpikin kasvaneet. Ne saivat aikaan kevätjuhlapäivään kuuluvan odotuksen ja haikeuden yhteisen sekamelskatunteen, joka sitten huipentui lukiotaipaleen loppuun, siihen viimeiseen kevätjuhlaan kotipaikkakunnalla. Kavereista osan kanssa oli kuljettu yhdessä ensimmäiseltä luokalta asti. Osan kanssa tiivis ja tärkeä suhde oli muodostunut matkan varrella, milloin missäkin vaiheessa. Suvivirsi tuntui tuona keväänä erityisen tunteikkaalta, sillä se symboloi yhden elämänvaiheen loppumista, viimeisen yhteisen kesän alkamista ja suuren uuden alkua. OSA KOULUAJAN ystävistä kulkee yhä mukana. Yhden kanssa emme voi olla tavatessa kertaamatta parhaita nuoruuden muistoja. Useammankin kanssa olemme keskustelleet siitä, kuinka paljon se, että minä Anni-hippoineni ja mataline pulpetteineni olin porukassa mukana läpi koulupolun, on oikeastaan vaikuttanut ihmisiin ja asenteisiin. Juuri tässä piilee asian ydin: Se, että erilaiset ihmiset ovat siellä missä muutkin, että tarvittavat mukautukset tehdään ilman suurempaa numeroa, että epäkohdista puhutaan, on äärimmäisen tärkeää meille kaikille ja yhdenvertaiselle yhteiskunnalle. Yläasteella eräs opettaja muisti kehua ystävääni siitä, että tämä jaksaa olla minun kaverini. Sanavalmis ystäväni oivalsi jo tuolloin, miksi kommentti oli väärin ja osasi kuitata ymmärtämättömälle opettajalle jämäkästi, mutta kiltisti. Nostamme yhä tämän tapauksen tahoillamme esimerkiksi tilanteissa, joissa sitä tarvitaan. Minulta kysytään yllättävän ja liian usein, onko minua koskaan kiusattu koulussa. Kun kerron, että ei, vastauksesta yllätytään. Luulen, että useimpien yllättyjien luokalla ei ole ollut sitä erilaista oppilasta. Tukilinja 4/2021 11 Kolumnisti Anni Kyröläinen, 32, Helsinki. Toimintarajoite: Osteogenesis Imperfecta Ammatti: Esteettömyysasiantuntija, konsultti. Luulen, että useimpien yllättyjien luokalla ei ole ollut sitä erilaista oppilasta.
12 Tukilinja 4/2021 KÄSITÖILLÄ ILOA JA APUA IHMISET Keskoset tarvitsevat pikkuruisia, lämpimiä vaatteita. K U V A : L E H T IK U V A / R O N I L E H T I Tuhannet käsityöharrastajat tekevät käsitöitä hyvään tarkoitukseen. Etenkin pikku keskosvauvat saavat aikaan vilkasta virkkuukoukkujen viuhunaa, puikkojen kilinää ja ompelukoneiden surinaa. TEKSTI Riitta Skytt
Tukilinja 4/2021 13 HYVÄNTEKEVÄISYYSKÄSITÖILLÄ ON Suomessa pitkät perinteet. Sotien aikana ne olivat monille naisille yhteiskunnallisen osallistumisen muoto. Ompeluseurat lähettivät rintamalle sukkia, tumppuja ja villapaitoja. Nykyään ompeluseurat ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa on ryhmiä, jotka keskittyvät tekemään hyväntekeväisyyskäsitöitä Suomeen ja ulkomaille. Etenkit pikkuiset keskosvauvat saavat aikaan vilkasta virkkuukoukkujen viuhunaa, puikkojen kilinää ja ompelukoneiden surinaa. Sairaaloilla on toki vaatteita ja peittoja kaikille vauvoille, mutta ne jäävät sairaalaan, kun perhe lähtee kotiin. Vapaaehtoisten tekemät käsityöt perhe saa mukaansa kotiin. “Ne ovat lahja perheelle. Tekijät ovat tehneet ne omasta halustaan, hyvällä sydämellä”, sanoo lähihoitaja Jemina Rauhala Espoosta. Hän ylläpitää Facebookissa Keskosille käsitöitä -ryhmää. Lämpö on tarpeen Keskosvauvan syntymä on perheelle aina kriisi eivätkä perheet silloin yleensä jaksa miettiä, mitä kaikkea pienikokoinen vauva tarvitsee, kun hänet kotiutetaan sairaalasta. Vapaaehtoisten tekemistä, sopivan kokoisista vaatteista on silloin iso apu. Äitiyspakkauksen pienimmätkin vaatteet on tarkoitettu täysaikaiselle vastasyntyneelle, joka painaa noin 3 kg ja jonka pituus on 47–54 cm. Keskosvauvan tarvitsemat vaatteet ovat yleensä noin 40-44 senttisiä. On tärkeää, ettei vaatteisiin jää turhaa ilmaa jäähdyttämään pientä, koska keskosen lämmönsäätelykyky on vielä puutteellinen. Liian isot vaatteet voivat myös muodostaa vauvan selän alle ruttuja, joista ohut iho ärsyyntyy. Korona aktivoi Facebook-ryhmässä Keskosille Käsitöitä on jo 2300 jäsentä, jotka valmistavat keskosille vaatteita, peittoja ja turvalonkeroita. Ryhmän ylläpitäjä Jemina Rauhala kertoo, että korona-aika on kasvattanut jäsenmäärää. Ihmisillä on ollut aikaa tehdä käsitöitä ja halua olla hyödyksi. Silloin tällöin ryhmä saa materiaaleja myös lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä. “Kun joku lopettaa käsitöiden tekemisen kokonaan, hän saattaa lahjoittaa meille kankaita. Tiedän myös pari sellaista henkilöä, jotka eivät itse tee käsitöitä, mutta he ostavat kankaita, jotta voivat lahjoittaa ne meidän ryhmälle. Se tuli yllätyksenä, että joillain on niin suuri sydän”, Jemina sanoo. Omakustanteista työtä Vapaaehtoiset tekijät maksavat yleensä kaikki käyttämänsä materiaalit itse. He toimittavat valmiit käsityöt ryhmän keräyslaatikoihin, joita on 28 erilaisten yritysten tiloissa ympäri Suomea. Ryhmän Facebook-sivulla kerrotaan, mistä laatikot löytyvät. Mukana on lankakauppoja, käsityöliikkeitä, K-marketteja, kirpputoreja ja kahviloita. 24 vapaaehtoista keräysvastaavaa 19 paikkakunnalla hakee tuotteet laatikoista ja toimittaa ne oman alueensa sairaaloiden synnytysosastoille. Monet sairaalat osaavat jo laittaa viestiä ryhmän Facebook sivulle, kun joku tuote on loppumassa. Surupeitto lohduttaa Vaikka Suomessa lapsikuolleisuus on vähäistä, välillä vauvoja kuitenkin menehtyy. Keskosille käsitöitä -ryhmässä valmistetaan myös hillityn värisiä, harmaita tai valkoisia surupeittoja. Peitto on tekijän lämmin osanotto perheelle, joka voi päättää, pitääkö sen muistona vai peitelläänkö pienokainen siihen viimeiselle matkalleen. Sairaalat toivovat, että peitot tehdään luonnonkuiduista, koska se on tuhkaukseen sopivampi vaihtoehto. Pakkauksen voi tilata Vuonna 2020 perustetussa Facebook-ryhmässä NuppusPakkaus on yli 600 jäsentä. Tässäkin ryhmässä vapaaehtoiset tekevät keskosille vaatteita, peittoja ja turvalonkeroita. Niitä ei kuitenkaan toimiteta sairaaloihin vaan tuotteet kootaan valmiiksi pakkauksiksi. TURVALONKERO = Lelu, joka laitetaan keskoskaappiin, jotta vauva voi tarttua sen pehmeisiin lonkeroihin ja näin jättää keskoskaapin letkut rauhaan. PIKKUKESKONEN = Syntymäpaino alle 1,5 kg (1 % syntyneistä). KESKONEN = Vauva, joka syntyy ennen 37. raskausviikkoa alle 2,5 kg painoisena (6 % syntyneistä). Keskosperhe voi tilata sellaisen netistä ja se toimitetaan heille kotiin. NuppusPakkaus maksaa perheelle 15 euroa, mikä kattaa postimaksut ja pakkausmateriaalit. Aktiivit kokoavat Keskosilla ei ole vastustuskykyä ja siksi kaiken on oltava äärimmäisen hygieenistä. Molemmissa ryhmissä on tiukat koronaohjeet ja käsityöt on ehdottomasti pantava sivuun, jos on vähänkin flunssan oireita. Vaatteet kehotetaan varmuuden vuoksi vielä pesemään ennen käyttöönottoa. Ryhmän jäsenet lähettävät valmiit työt joko Kokkolaan tekstiili-insinööri Sari Pekkariselle tai Helsinkiin Henna Lepistölle. Sari ja Henna kokoavat tuotteista NuppusPakkauksia, jotka he sitten pistävät postiin. Sari kertoo, että pakkauksia postitetaan noin 20 kuukausittain. Yksi pakkaus sisältää tavallisesti neljä bodyä, neljät housut, yhden haalarin, kolme ommeltua pipoa, yhden neulepipon, kolmet ommellut tumput, yhdet neuletumput ja neulesukat sekä peiton ja turvalonkeron. Niillä perhe pääsee hyvään alkuun, kunnes vauva on kasvanut niin suureksi, että hänelle voidaan pukea äitiyspakkauksen vaatteita. Käsityöauttajat pitävät yhteyttä someryhmissä, joista löytyy paitsi suloisia kuvia, myös neuvoja ja kaavoja. Turvalonker oita valmiina lähtöön! K U V A : S A R I P E K K A R IN E N K U V A : JO H A N N A IS O TA LO K U V A : P E T R A T IC K
14 Tukilinja 4/2021 Vinkit ja kaavat Kaavoja: (keskoskaavat 36-44 cm) sekä PaaPiin kaavakirja vauvoille. Vertaistukea ja ohjeita: Facebook-ryhmät Keskosille Käsitöitä ja NuppusPakkaus. Keskospoika innosti Lähihoitaja Heidi Pöntinen Leppävirralta on ahkera vaatteiden ja peittojen ompelija, joka laskee tehneensä viime vuonna yli 500 tuotetta. Vuonna 2014 Heidin esikoispoika syntyi keskosena ja se innosti hänet ompelemaan pikkuisia vaatteita. “Minusta on kiva tehdä käsitöitä ja nämä ovat sen verran pieniä, että ne valmistuvat nopeasti. Minua ilostuttaa, kun nämä menevät hyvään tarkoitukseen”, Heidi sanoo. Hän on töissä vanhusten vuodeosastolla ja kertoo välillä neulovansa villasukkia vanhuksillekin. Heidi ei ole tänä vuonna ehtinyt ommella enää yhtä paljon, koska hän opiskelee työn ohessa sairaanhoitajaksi. Tuotteita on kuitenkin kertynyt jo yli 100 odottamaan postittamista pakkaajille. Tekijöitä kaivataan Keskosille käsitöitä -ryhmän Jemina ja NuppusPakkauksen Heidi ja Sari kehottavat kaikkia halukkaita liittymään ryhmiin. “Rohkeasti mukaan vaan. Kaikki mahtuvat ja kaikkien apu kelpaa ja on tarpeellista. Vaikka tekisit vain yhdet pienet villasukat, niin ne on aina yhdet villasukat eteenpäin. Kyllä ne jonkun jalkoja menee lämmittämään”, sanoo Heidi. “Meidän ryhmästä löytyy ohjeita ja kaavoja. Tervetuloa NuppusPakkaus-ryhmään!”, toivottaa Sari. UNELMAT TODEKSI Tiina Ahteensuu alkoi ennen pandemiaa harrastaa tarkkuusammuntaa ja sai Startti-stipendin avulla hankittua oman ilmaaseen. Syksyllä se pääsee tositoimiin! TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Suvi Laine Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa vuosittain apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille noin 30 000 eurolla. K U V A : H E ID I P Ö N T IN E N K U V A : JO H A N N A R E P O K U V A : O R V O K K I L E H TO N E N Pienet vaatteet valmistuvat nopeasti, sanoo Heidi Pöntinen.
Tukilinja 4/2021 15 Olen saanut oman jutun, josta saan onnistumisen kokemuksia. Takaisin harrastamaan UNELMAT TODEKSI Tiina Ahteensuu harrastaa tarkkuusammuntaa ilma-aseella. Tukilinja tuki sen hankintaa Starttistipendillä. KEVÄÄLLÄ 2019 Tiina Ahteensuu päätti, että on aika saada arkeen jotain uutta. Marttilassa Turun seudulla asuvalla 39-vuotiaalla Ahteensuulla on lihassairaus. Hän käyttää arjessaan sähköpyörätuolia ja hengityslaitetta. ”Selailin netistä Turussa harrastettavissa olevia vammaisurheilulajeja. Ampuminen ei ollut kyllä käynyt mielessänikään koskaan, mutta sitten löysin Turun Seudun Ampujien sivuille, joilla sanottiin, että sitä pystyvät harrastamaan lähes kaikki erilaisten apuvälineiden avulla”, Ahteensuu kertoo. ”Kaipasin elämääni jotain uutta ja mielekästä tekemistä, joten päätin mennä tutustumiskäynnille Kupittaalle. Vielä siinä vaiheessakin olin melko varma, että laji ei onnistu minulta. Käsieni heikkous ja nopea väsyminen mietityttivät.” Ennen kaikkea Ahteensuu oli epävarma sen suhteen, miten hän jaksaisi kannatella asetta ampumasuorituksen aikana. Aseen voi tukea ”En ollut aiemmin kokeillut muita vammaisurheilulajeja. Sähköpyörätuolisalibandya olen harkinnut, mutta sen nopeatempoisuus saa epäilemään, olisiko minusta siihen, kun on väsymystaipumusta”, Ahteensuu sanoo. Tutustumiskäynnillä selvisi, että ase voidaan tukea korkeussäädettävään pöytään, ja siihen saadaan tuettua myös käsivarret. ”Ilmakiväärin liipaisinkaan ei ollut niin jäykkä kuin mitä pelkäsin, joten ampuminen onnistui, ja jo ensimmäiset tulokset olivat hyviä. Halusin mennä uudelleen”, Ahteensuu toteaa. Harrastus tauolle Hän kävi aktiivisesti harjoittelemassa vuoden ajan, tulokset paranivat entisestään ja hän tutustui muihin para-ampujiin. Sitten tuli koronaviruspandemia. Nyt harrastus on ollut tauolla jo yli vuoden, mutta syksyllä Ahteensuu toivoo pääsevänsä takaisin lajinsa pariin. Hän ehti hankkia Tukilinjan tuella jo oman ilma-aseenkin, jota ei tosin ole vielä kertaakaan päässyt kokeilemaan. Oma ase, jossa on juuri itselle sopivat säädöt, tekee hänen mukaansa harrastamisesta huomattavasti mielekkäämpää, kun aikaa ei kulu laina-aseen säätämiseen. Silmät väsyvät Lihassairaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti Ahteensuun elämään. Hänen silmänsä väsyvät, jos hän yrittää lukea vähänkään pidempään. Ahteensuu saakin Näkövammaisten liitolta äänikirjoja luettavakseen. ”Silmien väsyminen oli ampumaharrastuksessakin asia, jota mietin etukäteen. Olen kuitenkin jo vähän oppinut rentouttamaan silmiäni suoritusten välissä ja tiedän, mikä määrä on järkevää ampua kerralla, että silmät eivät väsy liikaa.” Harrastuksesta iloa Tiina Ahteensuu on sairauseläkkeellä ja tekee vapaaehtoistöitä SOS-Lapsikylässä. Sen oheen hän kaipaa kuitenkin aktiivista harrastusta. ”Ampumaharrastus on tuonut minulle paljon iloa. Olen saanut oman jutun, josta saan onnistumisen kokemuksia”, hän sanoo. ”Tärkeintä olisi, että pääsisin pian jatkamaan harrastusta ja opettelemaan oman aseen käyttöä. Jossain vaiheessa on toiveita lähteä myös kilpailuihin, mutta ei nyt heti alkuun kuitenkaan.”
UNELMAT TODEKSI Standupia viittomakielellä Kuka? Gavin Lilley, 39, Hyvinkää. Toimintarajoite Kuulovamma. Tukilinja-apuraha Kannettava tietokone, tulostin ja apuraha markkinointikuluihin vuonna 2018 standup-koomikolle, joka työskenteli myös viittomakielen kouluttajana ja liikunnan ohjaajana. 16 Tukilinja 4/2021
Tukilinja 4/2021 17 Suomessa asuva standupkoomikko Gavin Lilley selvisi koron-ajasta hankkimalla töitä viittomakieliseltä tv-kanavalta. Työn markkinoinnissa auttoi Tukilinjan apuraha. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Jussi Helttunen BRITTITAUSTAINEN GAVIN LILLEY on kiireinen kolmen lapsen isä ja monen alan yrittäjä. Hän on myös viittomakielinen kuuro. Lilleyn avopuoliso Kristiina on virolainen ja normaalisti perhe jakaa aikaansa Ison-Britannian, Viron ja Suomen välillä. Koronan myötä matkustelu on tietysti vaihtunut etätapaamisiin, mutta tekemistä on riittänyt. Lilley on tv:stäkin tuttu stand up -koomikko, joka tekee huumoria myös kuuroudesta. Tällä hetkellä hän työskentelee kansainväliselle, viittomakieliselle H3 World TV -yhtiölle uutistenlukijana ja vetää etänä myös erilaisia viittomakielisiä työpajoja. Töitä on siis riittänyt poikkeusaikoinakin. Tukena työelämän muutoksessa on pari vuotta sitten Tukilinjalta saatu apuraha tietokoneeseen ja oman työn tehokkaampaan markkinointiin. Apurahalla bisnes pyörimään “Apurahan myötä sain bisnekseni nopeammin käyntiin. Pystyin suunnittelemaan nettisivut ja ostamaan videoeditointiohjelman, jonka avulla markkinoin töitäni”, Gavin Lilley kertoo. “Vammaisten henkilöiden on usein panostettava markkinointiin vielä enemmän kuin muiden, sillä tekemisemme helposti ohitetaan tai niitä väheksytään.” Korona-ajasta Lilley kertoo selvinneensä helpommin kuin useimmat taidealan tuttunsa. Hän on kyennyt jatkamaan töitään, vaikka ne ovatkin rankasti vähentyneet. Koronatuet ovat jääneet häneltä hakematta siitäkin syystä, että tukijärjestelmistä ei kerrota missään viittomakielellä. Pahimpina aikoina Kelan tuki on hieman auttanut leivän pöytään saamisessa. Koronaviestinnässä ongelmia Lilley toteaa, että myös hänen synnyinmaassaan Iso-Britanniassa kuurot ja viittomakieliset henkilöt ovat kohdanneet ongelmia koronaan liittyvässä viestinnässä. Siellä on käynnistynyt protestikampanja #whereistheinterpreter? (#missäMonialayrittäjä ja koomikko Gavin Lilley sopeutui koronaeristykseen ja löysi uusia työmahdollisuuksia. Koomikolla on lupa nauraa ryhmälle, jota hän itse edustaa. ontulkki), koska yleisradioyhtiö BBC:ssä tai hallituksen koronainfoissa viittomakielen tulkkeja on näkynyt joko hyvin vähän tai ei ollenkaan. “Kuurojen yhteisö tuntee siellä itsensä unohdetuksi. Suomessa tilanne on vähän parempi, sillä teknologia auttaa. Täälläkin on silti vaikea pysyä perässä jatkuvasti muuttuvista säännöksistä”, Lilley viittoo. Keikkailu piristää Kaikeksi onneksi Lilleyn kansainvälinen tausta ja ura ovat auttaneet häntä buukkaamaan jonkin verran etäkeikkoja. Aiemmin jatkuvasti matkustellut mies kertoo, ettei ole päässyt käymään Isossa-Britanniassa melkein puoleentoista vuoteen. Hän kaipaa kovasti aikoja, jolloin tapasi koko ajan uusia, kiinnostavia tyyppejä. Nyt hän odottaa matkailun avautumista pandemian jälkeen. “Etänä keikkailu ei tunnu samalta kuin tapahtumat, joissa ollaan livekontaktissa yleisön kanssa. Etäkeikat ja FaceTime-puhelut ystäville pitävät kuitenkin mielen virkeänä”, hän tuumii. Suomessa elinkustannukset ovat Lilleyn mukaan korkeat. Toimeentulonsa varmistamiseksi hän päätyikin korona-aikana hankkimaan viittomakielisten työpajojen opetustöitä ja tv-töitä korvaamaan puuttuvat keikat. Pandemia-aika on siis tuonut elämään hyviäkin, pysyviä muutoksia. Myös sketseihin on hänen mukaansa löytynyt uutta materiaalia. Kenelle saa nauraa? Komiikalle sopivista aiheista Gavin Lilley toteaa, että koomikolla on lupa nauraa ryhmälle, jota hän itse edustaa. Siispä hän on itse aina tehnyt komiikkaa myös vammaisuudesta ja kuuroudesta. Toisaalta lahjakkaatkin koomikot saattavat hänen mukaansa joutua pulaan tehdessään sketsejä ryhmistä, joihin eivät itse kuulu. Lopputulos voi olla riskialtis tai jakaa yleisön mielipiteet. “Ehkäpä kokemus ja itseluottamus ovat tässä ratkaisevia tekijöitä”, hän summaa.
Vaikean vuoden opetukset IHMISET 18 Tukilinja 4/2021
Tukilinja 4/2021 19 Jututimme kolmea vammaista suomalaista – Eijaa, Essi-Marjaa ja Karea – joiden elämä on vihdoin avautumassa koronaeristyksen jälkeen. Mitä kulunut vuosi heille opetti? TEKSTI Heini Saraste NOIN KUUKAUSI sitten Eija Rautakorpi astui lumoavaan maailmaan, kun hän painoi Ateneumin ovenaukaisijaa, nousi hissillä kolmanteen kerrokseen ja näki edessään Ilja Repinin teokset. Erityisesti muotokuvien ilmeet puhuttelivat häntä. Oli ihana katsoa suurten henkilökuvien huikeaa riemua. Eija tajusi, miksi taulujen ilmeikkäät kasvot koskettivat häntä: juuri ihmiset olivat olleet hänen elämästään niin pitkään kadoksissa ja ilmeetkin olivat piiloutuneet maskien taakse. Toinen hieno päänavaus koronan jälkeiseen maailmaan oli vierailu kasvitieteellisessä puutarhassa kahden uuden ystävän kanssa. Tuntui, että elämässä olisi alkamassa aivan uusi jakso... Myös uusi työpaikka kutsui takaisin elämään. ”Tunsin, että minua odotettiin töihin ja kansainvälisiin tehtäviin. Siitä tuli toivo ja kiitollisuus. Kaikilla ei suinkaan ole niin hyvin.” Mutkia matkassa Tätä ennen takana oli kuitenkin monta mutkaa. Viime vuoden toukokuussa vaikeavammainen Eija sai tiedon uudesta työpaikasta Helsingistä. Se oli onnenpotku, koska hän halusi uusiin haasteisiin. Myös muutto Jyväskylästä Helsinkiin tuntui hyvältä. Kesäkuussa ennen muuttoa Eija havaitsi kyhmyn rinnassaan ja meni tutkimuksiin. Hänet passitettiin oitis koepalan ottoon ja viikon päästä alkoivat sytostaattihoidot. Reumaa lapsesta saakka sairastanut Eija oli haavoittuva hoidettava, sillä sytostaattien sivuvaikutukset olivat välillä todella voimakkaita. Hoitoja oli jopa siirrettävä eteenpäin, koska hän oli niin heikossa kunnossa. ”Pahimmillaan tuli tunne, etten tiedä, selviänkö hoidoista.” Yksin sinnittely Syksyn mittaan tuli kuitenkin myös toivoa: lääkkeet purivat, leikkaus onnistui, uuden kodin laitto antoi potkua elämään. Ehkä tulevaisuus oli sittenkin olemassa. Eristäytyneisyys oli silti välillä läpitunkevaa, koska esimerkiksi Oulussa asuvia vanhempia ja sisaruksia ei koronan vuoksi voinut tavata. ”Terveenä yksin oleminen on erilaista kuin sairaana. Sairaana on täysin toisten ihmisten avun varassa ja toisista riippuvainen. Muutto on myös vaikeavammaiselle aina vaikea asia, koska koko elämä kaikkineen on organisoitava uudelleen.” Tapasimme koronaturvallisesti Kasvitieteellisen puutarhan lasipaviljongissa. Eija Rautakorven mielestä elämä lasin takana sopisi hyvin kuvaamaan myös kulunutta vuotta, joka oli hänelle käsittämättömän rankka: Oli koronan ilmaantuminen, työpaikan ja paikkakunnan vaihto, yllättävä syöpään sairastuminen ja rankat hoidot. Kuusi kuukautta Eijan lähes ainoana ihmiskontaktina oli HUS:n syöpäklinikan hoitohenkilökunta. Ystävä hädässä Keväällä, kun hoidot olivat jo loppusuoralla ja hän olisi päässyt ulos, meni puolestaan yhteiskunta kiinni. Kahvilat oli suljettu ja penkitkin niiden edestä poistettu. Eija sanoo tuona elämänsä vaikeimpana vuotena pohtineensa paljon suomalaisten suhdetta auttamiseen. Onko niin, että olemme luonnostaan arkoja tarjoamaan apua? ”Minun itseni taas on aika vaikea pyytää apua, koska oletan, että ystävyyteen kuuluu avun tarjoaminen. Jos näkee jo silmillään, että toinen on heikoilla, eikö ole luonnollista auttaa?” Tukea ja apua tuli onneksi yllättävältä taholta, kun hänen tuore ystävänsä alkoi soittaa hänelle pari kertaa viikossa ja kävi kiikuttamassa ruokaa oven ulkopuolelle. ”Kerran hän tuli luokseni yöksikin, kun olin huonossa kunnossa hoitojen jälkeen”, Eija kiittelee. ”Viime vuosi opetti minulle sen, että suunnitelmat kannattaa toteuttaa ja ystävät tavata ihan heti, kun mieli tekee eikä vitkastella yhtään!” Kulunut koronavuosi oli syöpään sairastuneelle, vaikeavammaiselle Eija Rautakorvelle elämää lasihäkissä. Onneksi löytyi ystävä hädässä. Suunnitelmat kannattaa toteuttaa ja ystävät tavata ihan heti, kun mieli tekee, eikä vitkastella yhtään. K U V A : H E IN I S A R A S T E
20 Tukilinja 4/2021 Yhdessäolon tärkeys ”Seisoimme Lapinlahden lähteen edessä nurmikolla ja katsoimme taivaalle. Tunsin päkiöitteni alla maan ja näin pilvet yläpuolellani. Kanssani tätä ensimmäistä vapauden päivää jakamassa oli kymmenen qigongin harrastajaa. Parasta oli, että näimme taivaan yhdessä”, kertoo helsinkiläinen muusikko ja lauluntekijä Kare Poutanen. Koronakuukausina Kare veti etäyhteydellä Streamin kautta itämaisiin liikuntalajeihin kuuluvia asahija qigong-ryhmiä, jotka kokoontuivat kaksi kertaa viikossa. Se tuntui mielekkäältä, koska se auttoi muita mielenterveyskuntoutujia tuomalla viikkoon rytmiä. Vaikka välillä on ollut hermo kireällä, ei korona-aika ole ollut Poutaselle ylitsepääsemättömän raskasta. ”Nyt on lupa olla kotona yksinään eikä sitä pidetä omituisena. Olen ollut aistivani, että monet meistä ovat tunteneet samalla tavalla. Kauniillakaan ilmalla ei ole pakko lähteä ulos.” Ennen koronaa Kare Poutanen harkitsi laittavansa työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään ja ryhtyvänsä kokopäivätoimiseksi muusikoksi. Nyt hän on erittäin tyytyväinen, ettei tehnyt näin. Taiteilijoiden tilanne on hänen mukaansa tällä hetkellä katastrofaalinen. Talo oli tuttu, rakas ja aika esteetön, mutta Essi-Maria ei todellakaan olisi enää halunnut jäädä isän ja äidin avustettavaksi. ”Olin löytänyt jo oman tapani elää itsenäisesti, ja nyt olin taas heistä riippuvainen. Se otti luonnolle. Välit vanhempiin ovat hyvät. Silti uusi, vanha tilanne stressasi ja ärsytti myös heitä”, Essi-Maria otaksuu. Erityisesti yöllä heräily oli vanhemmillekin raskasta ja hänestä itsestään tuntui epämiellyttävältä joutua aikuisena taas lapsen asemaan. Aikaisemmin asuessaan Esperi Caren ylläpitämässä laitoksessa Essi-Maria näki paljon epäkohtia, joita vammaiset asukkaat joutuivat kestämään. Hän soitti välillä itkuraivon sekaisia soittoja äidilleen, kun vessaan ei päässyt ajoissa tai kohtelu oli muuten vain huonoa. Muutos lähti liikkeelle, kun hän päätti alkaa toimimaan ja vaikuttamaan. Saadakseen työharjoittelupaikan hän otti yhteyttä Parempi elämä -hankkeeseen ja saikin töitä. Hankkeen kautta hän on saanut loistavan tilaisuuden tehdä juuri sitä, mitä haluaa. Nyt hän vaikuttaa Parempi elämä ry:ssä ja tuo vammaisten ihmisten ääntä esiin someja nettisivuillaan nimeltä Essi-Maria vaikuttaa. Juuri ennen haastattelua Essi-Maria oli päässyt muuttamaan takaisin kotiinsa Lauttasaareen. ”On todella huippua, kun saa taas päättää, miten elää päivittäistä elämäänsä”, hän kiittelee. Koronan hellitettyä hän näkee tulevaisuuden taas valoisana: avustajat ovat astuneet remmiin ja harjoittelupaikkakin on tiedossa. Ensi vuosi näyttää ihan hyvältä. Essi-Maria Heikura oli jo ottanut elämän omiin käsiinsä, kun korona pakotti hänet vanhempien hoiviin mummolaan. K U V A : JA N I L A U K K A N E N On todella huippua, kun saa taas päättää, miten elää päivittäistä elämäänsä. Itsenäinen elämä katkolla Kun koronatilanne Suomessa paheni jälleen tämän vuoden helmikuussa, joutui sähköpyörätuolilla liikkuva merkonomiopiskelija Essi-Maria Heikura ottamaan elämässään askeleen taaksepäin. Cp-vammainen nuori nainen muutti isänsä ja äitinsä kanssa koronaa pakoon Nurmekseen vanhaan mummolaan, joka oli mummon palvelutaloon muuttamisen jälkeen jäänyt tyhjilleen.
UUTISIA UUTISIA Tukilinja 4/2021 21 Musiikkikuntoaan Poutanen on pitänyt yllä harjoittelemalla Suvilahden voimalassa, missä on voinut soittaa itsekseen maskit päällä. Myös liikunta on Eurooppaakin kiertäneelle entiselle ammattitanssijalle edelleen elintärkeää. Yhdessä liikkuminen on osa minuuden ydintä – ja nyt se on taas mahdollista. ”Tosin silloin, kun kohtasimme Lapinlahdessa ensimmäisen kerran, oli vielä tärkeämpää vain se, että olimme yhdessä. Tunne oli niin valtava, ettei tehnyt mieli aloittaa harjoituksia lainkaan vaan jäädä vain tuijottamaan yhdessä taivaalle. It was beautiful!” Tunne oli niin valtava, ettei tehnyt mieli aloittaa harjoituksia lainkaan vaan jäädä vain tuijottamaan yhdessä taivaalle. Musiikkimies ja entinen tanssin ammattilainen Kare Poutanen veti eristysaikana etäliikuntaa mielenterveyskuntoutujillle. K U V A : H E IN I S A R A S T E Sovellus löytää parkkipaikat ja tarjoaa niistä lisätietoa ja kuvan. LÖYDÄ ESTEETÖN PARKKIPAIKKA Esteettömyysasetuksen mukaan osa rakennusten pysäköintipaikoista tulee osoittaa liikkumisesteisille. Liikkumisesteisten pysäköintipaikkainfra (LE-paikat eli invapaikat) onkin jo valtakunnallisesti olemassa, mutta paikoista ei ole tähän mennessä ollut helposti löydettävää, yhteen paikkaan koottua tietoa, jonka avulla liikkumisesteinen löytäisi suoraan perille. Autoliiton sivuilta voit nyt ladata inva-mobiilisovelluksen, jonka avulla löydät lähimmät pysäköintipaikat niissä kunnissa, jotka ovat jo invasovelluksessa mukana (lista löytyy Autoliiton sivuilta). Sovellus on tarjolla sekä Androidettä iOS-puhelimille. NÄKÖVAMMAISTEN YLIOPPILASKOKEET Näkövammaiset lukiolaiset voivat syksystä 2021 alkaen vihdoin osallistua ylioppilaskokeisiin sähköisessä koeympäristössä. Tähän asti ongelmana on ollut se, ettei kokelaskoneissa käytettyyn Abit-järjestelmään ole saanut liitettyä näkövammaisten apuvälineohjelmia. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi vuoden vaihteessa ratkaisun, jossa näkövammaisen oma tietokone, johon on asennettu tarvittavat apuvälineet, yhdistetään ethernet-kaapelin avulla kokelaskoneeseen. Parhaiten uuteen tapaan totuttelu onnistuu, jos näkövammainen kokelas pääsee tekemään jo lukion kurssikokeita Abitissa uudella menetelmällä. Näkövammaisen ylioppilaskokeessa kuvat on korvattu sanallisilla kuvauksilla tai on laadittu kokonaan korvaava tehtävä.
22 Tukilinja 4/2021 UNELMAT TODEKSI Jalat mullassa, pää pilvissä Jo 13-vuotiaana Antero Laaja alkoi työllistää itseään puutarha-alan 4H-yrittäjänä. Tukilinjan apuraha auttoi häntä 18-vuotiaana hankkimaan yritystoiminnalle välttämättömän auton. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Laajan perhealbumi VIDEOPUHELUUN VASTAA hiljainen, mutta selvästi työntekoon tarmolla suhtautuva nuorukainen, joka kertoo ymmärtäneensä rahan tärkeyden jo nuorena. Jo 13-vuotiaana Antero Laaja olisi tahtonut päästä töihin sitä tienaamaan. ”Kukaan ei kuitenkaan palkannut niin nuorta.” Antero muistelee. Hän päätti perheen tuella kääriä hihansa ja ryhtyä työllistämään itsensä kesäisin puutarha-alan 4H-kevytyrittäjänä. Toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi nurmikon leikkuuta ja siistinä pitämistä sekä syksyisin pensaiden leikkaamista. Kausiyrittäjän työnteko ajoittuu lähinnä kevääseen ja kesään, joskus syksyynkin. Apuraha toi itsenäisyyttä Nyt 20-vuotiaana Antero Laajalla on 15 kohdetta, joissa hän käy hoitamassa pihatöitä. Pitkä matka on siis kuljettu siitä, kun hän kävi kyselemässä naapureilta, tarvitsevatko he apua pihatöissä. Asiakkaita on tullut sen jälkeen lisää mm. puskaradion kautta ja osa heistä on ollut alusta lähtien mukana seuraamassa Anteron kehitystä ammattitaitoiseksi yrittäjäksi. Kuolleet oksat NAPS pois ja uutta kasvua tilalle! Aloittaessaan työskentelyn Antero oli riippuvainen vanhempiensa kyydeistä ja tuesta. Iän karttuessa työskentely on muuttunut ammattimaiseksi. Täysi-ikäistyttyään hän hankki ajokortin ja lopulta oman autonkin, jonka hän rahoitti osittain Tukilinjalta saamallaan apurahalla, osittain aiempina kesinä tienaamillaan rahoilla. Oma kulkupeli, käytetty MB VITO, mahdollistaa itsenäisen liikkumisen työvälineiden kanssa asiakkaalta toiselle. Perhe taustatukena Antero kertoo viihtyneensä yrittäjänä. Hän nauttii päästessään tekemään käsillään, nähdessään niiden jäljen ja päästessään touhuamaan koneiden kanssa. Hän on innoittanut yrittäjäksi myös pikkuveljensä näyttäen hyvää esimerkkiä siitä, miten asiat hoidetaan mallikkaasti. Veli on tehnyt töitä Anteron rinnalla viimeiset kaksi vuotta ja nyt, Anteron suorittaessa asevelvollisuutta, siirtyi veli hoitamaan hänen kohteensa oman 4H-yrityksensä kautta. YHTEISTYÖAPURAHAT JAOSSA Hae Tukilinjan yhteistyöapurahoja ja ehdota saajia! VUODEN TOIMIJA -APURAHA Tukilinja jakaa vuosittain useita Vuoden Toimija -apurahoja uraauurtavaa työtä tekeville vammaisalan yhteisöille, joilta puuttuu resursseja. Apurahan suuruus riippuu toiminnasta. Ehdota saajia 30.11. mennessä Tukilinjan Facebook-sivujen kautta tai sähköpostitse (yhteisoapurahat@tukilinja.fi). Arvomme ehdottajien kesken pieniä palkintoja. VIMMA-KULTTUURIPALKINTO Tukilinja myöntää vuosittain 5 000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Vimmalla palkitaan laadukasta taidetta tai kulttuuritoimintaa, jossa toimintarajoitteisuuden vaikutuksia tuodaan yleiseen tietoisuuteen. Ehdota palkinnon saajaa Tukilinjalle (yhteisoapurahat@tukilinja.fi) tai Kynnys ry:lle 31.10. mennessä. STARTTI-URHEILUSTIPENDI Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä matalan kynnyksen vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä harrastajat että pienet yhdistykset tai seurat, joilta puuttuu resursseja harrastustoimintaan. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Syksyn 2019 apurahoja voi hakea 31.10. asti. VAMMAISTUTKIMUSAPURAHA Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seuran kanssa. Hakuaika on 1.–31.10. Hakemukset lähetetään liitteineen sähköpostitse sekä Vammaistutkimuksen Seuralle että Tukilinjalle. Lisätietoa: www.tukilinja.fi/apurahat/hakuohjeet. Vuonna 2020 pararatsastaja Laura Kangasniemi oli yksi Startti-stipendin saajista.
Tukilinja 4/2021 23 Kuka? Antero Laaja, 20, Sastamala Toimintarajoite Kielellinen vaikeus. Apuraha Osa-apuraha vuonna 2019 auton hankintaan opiskelijalle, jonka pienyritys tarjoaa pihaja puutarhatöitä. Antero Laaja aloitti oman yrityksen jo 13vuotiaana. 4H-kevytyrittäjyys innosti myös pikkuveljen seuraamaan hänen jalanjälkiään. 4H-yrityksen toimintalogiikkaan kuuluu se, että jokaisella kevytyrittäjällä on yritysohjaaja. Hannu-isä on toiminut pestissä alusta asti. Etenkin Anteron ollessa nuorempi isällä oli enemmän vastuita ja velvollisuuksia liittyen poikansa ohjaamiseen, mutta nykyään hän kertoo olevansa enää nimellisenä tukena. Hannu Laaja kuvaa 4H-yrittämisen opettaneen pojalleen vastuuta ja vuorovaikutustaitoja: Vaatii ammattimaisuutta ja oikeaa asennetta työhön, että asiakkaat haluavat käyttää tekijän palveluita uudestaan. Kuntoutus auttoi Mutta entäpä Anteron toiminnallinen haaste? Miten kielellinen vaikeus vaikuttaa asiakastyöhön? ”Ei mitenkään.” vastaa Antero. Hämmentyneen ilmeeni nähdessään Hannu-isä selittää. ”Lapsena kielellinen ilmaisu tuotti Anterolle huomattavan paljon haasteita. Sitä kuitenkin kuntoutettiin paljon ja nyt se ei vaikuta arkeen juuri mitenkään.” Vallitseva pandemiatilanne on kurittanut yrittäjiä, ei kuitenkaan Anteroa. Hänen alallaan työ on enimmäkseen kausiluontoista ja sitä tehdään ulkoilmassa, eli turvaväleistä on helpompi huolehtia. ”Asiakaskohtaamisissa pidetään maskia ja huolehditaan hygieniajutuista tarkasti”, kuvaa Antero koronan vaikutusta. Tulevaisuus pilvissä Mutta millaisena Antero näkee tulevaisuutensa? Lähitulevaisuuden ajatukset pyörivät varusmiespalveluksen ympärillä. Luonnollisesti Antero odottaa myös pandemian hellittämistä ja normaalielämään palaamista. Pitemmän tähtäimen suunnitelmat kuitenkin yllättivät toimittajan täysin: Toisin kun voisi olettaa, ei Antero ole suuntautunut esimerkiksi puutarha-alalle. Kiinnostus teknisiin laitteisiin ja lentokoneisiin syttyi jo nuorena, ja vuoden 2020 kesäkuussa hän valmistui kaksoistutkinnosta lentokoneasentajaksi. Tulevaisuudessa hän tahtookin erikoistua ilmailuun. Puutarhahommissa hän uskoo kuitenkin viihtyvänsä vielä muutaman kesän.
Tukipointti Teksti: Sara Liukkonen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Katariina Räikkönen sai videolaitteiston bloggausta varten. K U V A : V E S A -M A T T I V Ä Ä R Ä 24 Tukilinja 4/2021 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Kiinni yhteiskuntaan KEVÄÄLLÄ NOUSI yhteiskunnalliseen keskusteluun korona-ajan aiheuttama nuorten hätä ja yksinäisyys. Nuorisopsykiatriset osastot ruuhkautuivat ja useat nuoret kertoivat mediassa, kuinka he olivat jääneet yksin koteihinsa ja kuinka opinnot eivät edenneet. Tarve tukeen kasvoi. Meiltä kysytään usein, voiko mielenterveyskuntoutuja ylipäätään hakea Tukilinjan tukea. Toden totta voi! Noin puolet Tukilinjan tuen saajista on tällä hetkellä mielenterveyskuntoutujia. Yleisimpiä toimintarajoitteita hakijoilla ovat mielialahäiriöt, kuten masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, sekä skitsofrenia. Tukilinjan tavoitteena on paikata toimintarajoitteisten ihmisten turvaverkon aukkoja. Syy, miksi juuri mielenterveyskuntoutujat hakevat niin paljon Tukilinjan apurahoja on se, että usein juuri he ovat niitä väliinputoajia, joille yhteiskunta ei tarjoa yhtä hyvää palveluverkkoa kuin vaikkapa liikuntarajoitteisille henkilöille. KUN TUEN hakijana on psyykkisiä haasteita kohdannut nuori, koetamme auttaa häntä joustavasti. Emme esimerkiksi edellytä sitä, että hänellä olisi jo tarkkaan määritetty diagnoosi, kun hän apurahaa hakee. Kun nuorelle kehittyy mielenterveyden häiriö, voi kestää vuosiakin, ennen kuin hänelle annetaan vaikkapa skitsofreniadiagnoosi. Nuoren elämässä kun voi olla myös ohimeneviä psyykkisiä kriisejä. Keskeistä meidän kannaltamme on se, että hakemuksesta käy ilmi, miten paljon ja kuinka pitkäkestoisesti nuoren oireet hänen toimintakykyään rajoittavat. Usein jo pienellä, oikeaan aikaan annetulla tuella voimme edistää sitä, että nuori kuntoutuu ja pääsee opiskelun kautta kiinni työelämään. Toivommekin, että juuri nuoret ja heidän tukiverkostonsa löytäisivät Tukilinjan tarjoaman tuen. Erityisen tehokkaaksi auttamiskeinoksi ovat osoittautuneet nuorille myöntämämme apurahat harrastustoimintaan. Mielekkäällä harrastustoiminnalla voi olla laaja-alaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia kuntoutumisen polulla. Mieluisa harrastus tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden kiinnittyä yhteiskuntaan ja välttää syrjäytyminen. Pieneltäkin tuntuva tuki harrastukselle voi olla nuorelle aivan olennainen ja arvokas sysäys oikeaan suuntaan. MILLAISTA TUKEMME harrastustoimintaan sitten on? Se voi olla vaikkapa järjestelmäkameran hankinta masennusta sairastavalle opiskelijalle, jota luontokuvaus kannustaa liikkumaan kodin ulkopuolella niin, että myös opiskelukyky pysyy yllä. Tuki voi olla apuraha kuntosalijäsenyyteen, jonka avulla nuori pääsee harrastamaan liikuntaa hyviin olosuhteisiin, muiden ihmisten pariin. Tai miksei vaikkapa laskutuslupa taidetarvikkeiden hankintaan, joita kuvataiteen opiskelija tarvitsee paitsi opinnoissaan myös vapaa-ajallaan. Lisää esimerkkejä löydät tuttuun tapaan tämän lehden viimeisiltä sivuilta! Pararatsastusta Pararatsastuksen ohjaaja Heidi Mattila tarjoaa Ylöjärvellä hevosavusteisia palveluja ja pararatsastusta erityisryhmiin kuuluville. Myös mielenterveyskuntoutujat tervetulleita! Heidi Mattila hmpararats@gmail.com 33480 Ylöjärvi www.hmpararatsastus.webnode.fi Valokuvausta Turussa Valokuvauspalveluja sekä graafista suunnittelua ja toteutusta. Juki Visuri, Turku info@jukivisuri.fi www.jukivisuri.fi
Tukilinja 4/2021 25 KIRJAVINKKI Tragikoomisia ihmissuhdekuvauksia ja selkeät ohjeet ilmastonmuutoksen torjuntaan. IHAN PAKKO KOHDATA TIETOA ILMASTOSTA IHMISSUHDEVAIVOJA KIRKKAALLA LIEKILLÄ Toimitu ksen valinta NINA LYKKE: KOHONNUT RISKI Romaani. Gummerus, 2021. 287 s. Yleislääkäri Elin on uskoton miehelleen Akselille, jota taas tuntuu kiinnostavan enemmän hiihtotreeni kuin avioliitto. Uusi mies kuvioissa on Elinin nuoruudenrakkaus Bjørn. Nyt lääkärin väliaikaisena kotina toimii hänen vastaanottonsa. Yllättävänä juttuseurana on muoviluuranko Tore, jolta löytyy naseva kommentti joka asiaan. Kovin rasittavia potilaita monine luulosekä todellisine sairauksineen piisaa edelleen. Vaivoista kaikkein suurin on usein keskiluokkaiseen hyväosaisuuteen tottuminen tai epämääräinen tyytymättömyys. Elin ei itsekään ole vaivoja vailla. Viini on alkanut maistua hänelle jo turhankin hyvin. Ei ole ihme, että Nina Lykken teos on suosittu niin kotimaassaan kuin kansainvälisestikin. Sen ihmiset ovat tuskallisen tunnistettavia ja musta huumori puree. Kirja toimisi melko osuvasti potilas–lääkärisuhteen kuvauksena ilman ihmissuhdedraamojakin. Ne tekevät Elinistä kuitenkin päähenkilönä hitusen sympaattisemman. Sanni Purhonen MIKAEL BERGSTRAND: KOLMELLA JAOLLINEN MIES Romaani. Atena, 2021. 357 s. Kuusikymppisen Ingemar Modigin täytyy herätä joka aamu ennen herätyskelloa, koska muuten joku kuolee. Näin mies ainakin uskoo, sillä hänellä on pakko-oireinen häiriö ja arsenaali lääkkeitä muihinkin vaivoihin. Menneisyydessään rajuja menetyksiä kokenut Ingemar muun muassa ontuu ja hänellä on skolioosi. Sitten miehen suljettua elämää ravistelee alakouluikäinen, Syyriasta tullut Dalia. Sisukas ja sanavalmis tyttö pelaa poikien joukossa jalkapalloa paremmin kuin heistä yksikään. Erikoisen ystävyyden lisäksi teoksessa käsitellään vihapuhetta ja pakolaisten asemaa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Pääkaksikon ohella juoneen sekoittuu muitakin henkilöitä, kuten uransa kanssa kipuileva paikallislehden toimittaja Ludvig Nilsson. Ruotsalaisen Mikael Bergstrandin romaani pohjaa osin tekijän omiin kokemuksiin, sillä hänellä on pakko-oireinen häiriö. Uskottava ote palkitsee, ja varsinkin Dalia ja Ingemar onnistuvat hurmaamaan lukijan. Sympaattisesta kirjasta on tekeillä myös tv-sarja. Sanni Purhonen OCEAN VUONG: LYHYT MAALLINEN LOISTOMME Romaani. Kustantamo S&S, 2021. 268 s. Poika, joka on nimetty Pikkukoiraksi, kirjoittaa pitkää kirjettä lukutaidottomalle äidilleen. Yksinhuoltajaäidin ja pojan suhde on ongelmallinen. Vietnamista pakolaisten mukana kulkeneet sotamuistot eivät ole jättäneet äitiä rauhaan, ja se on heijastunut pojan kasvatuksessa. Pikkukoira on pitänyt äidiltään salaisuuksia, jotka kirjeissä hiljalleen paljastetaan. Keskeistä on intohimoinen rakkaus toiseen mieheen, Trevoriin, mutta myös Yhdysvalloissa kohdattu rasismi ja luokkaerot sekä huumeet ja niiden tuhoava vaikutus. Ocean Vuong on palkittu vietnamilais-amerikkalainen runoilija, jonka esikoisromaanin kieli on kaunista ja runollista. Kaunista esitystapaa tärkeämmältä tuntuu kuitenkin kirjan sanoma pakolaisten vaikeasta asemasta monen kulttuurin sekä menneen ja nykyisyyden välissä. Traumat siirtyvät sukupolvesta toiseen. Aikana, jolloin Yhdysvaltojen aasialaistaustaisten ihmisten kohtaamat ennakkoluulot ovat nousseet keskustelunaiheeksi, teos tuntuu osuvalta ja tärkeältä puheenvuorolta. Sanni Purhonen LAURA ERTAMO: ILMASTONMUUTOS SELKOKIELELLÄ Tietokirja. Opike, 2021. Pituus 88 s. Jokaisen tulisi tietää, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja mitä sen torjumiseksi voi itse tehdä. Kukapa haluaisi kuulla näin pelottavasta asiasta kykenemättä siihen ollenkaan vaikuttamaan? Erityisen tärkeää tämä epätietoisuuden torjuminen on niille, joille yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa. Selkokielisiä tietokirjoja myös yhteiskunnan haasteista tarvitaan, jotta aktiivinen kansalaisuus mahdollistuisi jokaiselle. Laura Ertimon Ilmastonmuutos selkokielellä kertoo havainnollisesti, ketään syyllistämättä ja toiveikkalla asenteella, mistä on kyse ja mitä yksi ihminen ja koko yhteiskunta voivat asian korjaamiseksi tehdä. Teksti on selkeää ja havainnollista. Rivit ovat lyhyitä kuin runon säkeet ja kertovat yhden asian kerrallaan ilman käsitekoukeroita. Sole Lätin selkeä piirroskuvitus ja Pekka Rahkosen piirtämä ihmishahmo tukevat ymmärtämistä. Tässäpä tietokirja, joka ei tee isosta asiasta liian monimutkaista. Lahjakirja-ainesta! Iris Tenhunen
Elokuvateattereiden auetessa ensi-iltaelokuvien suma alkaa purkautua Isiä, äitejä ja tyttäriä 26 Tukilinja 4/2021 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT ISÄ 13.8. Anthony ( Anthony Hopkins) on oikukas 81-vuotias Lontoossa asuva mies. Hän ei lainkaan kaihda näyttää ovea hoitajille, joita hänen tyttärensä Anne ( Olivia Colman) palkkaa ikääntyvän isänsä avuksi. Draama (The Father) perustuu palkittuun näytelmään, joka sekin on elokuvan ohjanneen ja käsikirjoittaneen Florian Zellerin käsialaa. Elokuva palkittiin parhaan miespääosan ja sovitetun käsikirjoituksen Oscareilla. SIHJA – KAPINAA ILMASSA 20.8. Alfred ( Justus Hentula) on yksinäinen kaupunkilaispoika, joka rakastaa perhosia. Kesäloman jälkeen kaupungissa Alfred löytää auton takakontista keijun, joka on takkutukkainen, suttuinen ja ihana. Hän on Sihja Pönttöhiittinen ( Elina Patrakka). Perhe-elokuvan on ohjannut Marja Pyykkö. LAPINLAHTI – TYTTÄREN ÄITI 20.8. Talvi 1975 – kirjailija Jeanette Aspen ( Ylva Ekblad) saapuu Lapinlahden mielisairaalaan tapaamaan ainoaa lastaan, psykiatri Karin Aspenia ( Minna Haapkylä). On kulunut 36 vuotta siitä, kun hän talvisodan alkaessa lähetti tyttärensä sotaa pakoon Ruotsiin. Ohjauksesta vastaa Rax Rinnekangas. AWAKE Kun maailmanlaajuinen ilmiö vie ihmisiltä kyvyn nukkua, entinen sotilas ( Gina Rodriguez) joutuu taistelemaan perheensä puolesta yhteiskunnan ja oman mielen ajautuessa kohti kaaosta. Scifi-trillerin ohjaaja on Mark Raso. Netflix. SMALL AXE: EDUCATION Ohjaaja Steve McQueenin ensimmäinen, ylistetty tv-sarja on itse asiassa kokoelma tv-elokuvia, jotka kuvaavat tummaihoisten ihmisten kokemuksia Britanniassa. Sarjan viides elokuva kertoo epäoikeudenmukaisuudesta opetuksessa: 1970-luvulla suhteettoman suuri määrä mustia lontoolaisia lapsia siirrettiin tavallisen opetuksen piiristä ns. heikkolahjaisten kouluihin. YLE Areena. TAISTELU BRITNEY SPEARSIN PUOLESTA (The Battle for Britney: Fans, Cash and a Conservatorship, 2021) Britney Spears määrättiin isänsä holhoukseen 13 vuotta sitten. Sen jälkeen tähti on elänyt poissa julkisuudesta. Faniensa mukaan Britney on vankina, koska isä haluaa hänen omaisuutensa. Palkittu toimittaja ja ohjaaja Mobeen Azhar selvittää, mitä tapahtui. YLE Areena. MEISTÄ KUULLAAN VIELÄ Matthew Ogensin lyhytdokumentissa (Audible, USA) kuuro amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Amaree McKenstry koettaa selvitä ystävänsä itsemurhasta. Netflix. SWEET GIRL Brian Andrew Mendozan esikoisohjauksessa aviomies ( Jason Momoa) vannoo kostoa vaimonsa kuolemasta vastuussa olevalle lääkeyhtiölle. Samalla hän yrittää suojella tytärtään, ainoaa elossa oleva perheenjäsentään. Netflix. NAISEN PARHAAT VUODET 5.8. Gena Rowlands tekee John Cassavetesin mestariteoksessa (A Woman Under the Influence, USA 1974) kiitetyn roolin aviovaimona ja äitinä, jonka mielenterveys murenee perheen keskellä. Hänen puolisoaan esittää Peter Falk. Teema Fem. Järjestyksessään 32. Espoo Ciné -elokuvajuhla järjestetään 23. –29.8. Cinéssä tulee olemaan myös vammaiselokuvien sarja. Toimittajamme Pinja Eskola on mukana keskustelemassa sarjan teemoista, kuten vammaisuudesta ja seksuaalisuudesta. FESTIVAALIT Toim ituks en Valin ta
Välinevinkki Apuväline: Retroheadsetpuhelinluuri Edustaja: www.gigantti.fi Hinta: 9,90 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Kännykästä luuri RETROHEADSET-PUHELINLUURI ON kännykän kuulokeliitäntään kytkettävä perinteinen puhelinluuri. Se helpottaa etenkin iäkkäiden ihmisten kännykän käyttöä, sillä lisäluurista saa kunnollisen, tutun otteen. PUHELINLUURIN IDEANA on, että itse kännykkää ei tarvitse pitää korvaa vasten. Luuri on hyvin käyttökelpoinen ja helpottaa kännykän käyttöä. Perinteisestä luurista käden ote on luontevampi ja kuulokkeen sovittaminen juuri oikein korvaa vasten onnistuu helpommin kuin pienellä kännykällä. Luurin käyttöönotto on yksinkertaista eikä paristoja tarvita. Pistoke työnnetään vain kännykän kuulokeliitäntään ja luuri on käyttövalmis. Soittaessa joutuu käyttämään itse kännykkää, mutta vastatessa voi käyttää pelkästään luuria. ENNEN LAITTEEN hankintaa kannattaa varmistaa, että se toimii oman kännykän kanssa. Uusimmissa kännyköissä ei aina ole kuulokeliitäntää eivätkä kaikki vanhemmatkaan kännykät toimi luurin kanssa. Testitilanteessa vastaan tuli puhelin, jossa luuri ei toiminut, vaikka puhelimessa oli kuulokeliitäntä. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 4/2021 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen SPECIAL NETFLIX Ryan O’Connellin omaelämäkerralliseen teokseen perustuvasta komediasarjasta julkaistiin toukokuussa toinen tuotantokausi. Sarja kertoo cp-vammaisesta nuoresta homomiehestä, joka yrittää murtautua ulos eristyneestä elämästään, ja O ’Connell esittää siinä itse pääosaa. Ryanin on viimein saatava homma kasaan, sillä parisuhderiita on johtanut kirjailijantyönkin jumiin. Avuksi tarjoutuu flirttitaitoinen tanssinopettaja. PROFESSOR T TV 1, 7.8. Lauantai-iltojen brittidekkaripaikalla nähdään ITV:n uusi versio vanhasta belgialaissarjasta. Neuroottinen, nerokas Cambridgen yliopiston professori ( Ben Miller) auttaa poliisia kiperissä tutkimuksissa. Pakkomielteisesti moniin arkisiin asioihin suhtautuva professori muuttaa takaisin vanhaan viktoriaanisen ajan lapsuudenkotiinsa, kun kuulee äitinsä harkitsevan sen myyntiä. Miehen isä on kuollut vuosia sitten, mutta selviää, että kuolemaan liittyi jotain hämärää. SEKAISIN EMMASTA YLE AREENA, 15.8. Voiko koko elämä muuttua toiseksi yhdessä hetkessä? 7-osaisessa tanskalaisessa sarjassa 27-vuotias Vitus tapaa Emman juhlissa eikä mikään ole enää entisellään. Vitus on huolehtivainen, kunnollinen mies, jonka entinen tyttöystävä on raskaana. Hän ei raaski tätä Emmalle kertoa, mutta heidän suhteensa edetessä käykin ilmi, että Emmalla on vielä suurempi salaisuus. ERITYISET AREENA, 20.8. 10-osainen, Galaxi-ohjelmassa nähtävä komediasarja kertoo alakoulun pienluokasta, jolla opiskelee kuusi hyvin erityistä lasta. Heistä muodostuu joukko, jossa ketään ei jätetä yksin. 12-minuuttisissa jaksoissa luokanopettaja Matti ( Ylermi Rajamaa) ohjaa erityisoppilaitaan rautaisella ammattitaidolla, mutta painii tiukan budjetin ja rehtori Anjan ( Miitta Sorvali) vanhahtavien opetusmetodien kanssa. SEKASIN, 3. KAUSI AREENA, 27.8. Suositun ja palkitun Sekasin-sarjan uusi kausi kertoo neljästä teini-ikäisestä turvapaikanhakijasta, jotka pakenevat väkivaltaa, sotatraumoja ja häpeää Suomeen. Nuoret joutuvat huomaamaan, ettei painajaisia pääse pakoon. Sarja perustuu tositarinoihin ja päärooleissa loistaa neljä ensimmäisen polven nuorta maahanmuuttajaa. Ohjaaja Teemu Nikki sai sarjan 2. tuotantokaudesta Kultaisen Venlan. YKSINÄISET AREENA, 13.9. Logged inja Pilluralli-sarjojen ohjaaja Sami Kieksi seuraa dokumenttisarjansa viidessä osassa viittä nuorta afgaanimiestä, jotka kamppailevat kotoutumisen, yksinäisyyden ja mielenterveytensä kanssa. Millaista oli tulla Suomeen yksin ja millaisen jäljen vuosia kestävä turvapaikkaprosessi jättää? Päähenkilöt avaavat myös Afganistanissa ja pakomatkalla kokemiaan kamppailuja. Toimituksen valinta
LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Koronaa ja bittibyrokratiaa Kävin hakemassa kundini Arskan puolen päivän jälkeen Pasilan toimintakeskuksesta. Liityimme maskit naamareissa Messukeskuksen pohjoisen sisäänkäynnin rokotejonoon. Himaan päästyämme ilmaantui snadi hallinnollinen ja tietotekninen probleemi. Kuinka saisimme Arskalle koronarokotustodistuksen? Kelan omakanta.fi ei sitä meille suonut, koska Arska ei voi käyttää vahvaa tunnistautumista tietokantaan. Hänen pankkinsa ei myönnä verkkopankkitunnuksia henkilölle, joka ei kykene käyttämään itsenäisesti verkkopankkia. Kundillamme ei ole ID-korttia ja sen lukulaitetta, ja mobiilivarmenteen käyttöönotto edellyttäisi verkkopankkitunnuksia. Asiointivaltuuden myöntäminen toiselle henkilölle vaatii myös pankkitunnuksia. Tällainen sähköinen viestintäkäytäntö asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Tämähän sorsii selkeästi henkilöitä, joilla on rajoitteitta kognitiivisessa toimintakyvyssään tai jotka eivät hallitse tietotekniikan perusteita. Kuinka paljon jengiä jumittuu tähän samaan e-asioinnin – bittibyrokratian umpikujaan? Lähetin tiedustelun jatkotoimenpiteistä Stadin Maisa-asiakasportaaliin. Miksi jokaiselle suomalaiselle ei luoda yhteiskunnan toimesta omia asiointeihin oikeuttavia verkkotunnuksia? Matti Laitinen eläkeruuna ja omaishoitaja Vallilasta INFLUENSSERI!? Mitä vikaa on sanassa ”vaikuttaja”? Mast ool finish wöördsit ripleissata english wöördseillä? Kyllä kuulostaa pahalta tämä uusi sekakieli. Suomeen on syntynyt uusi kielivammaisten ryhmä: 1920-, 1930, 1940-, 1950-, 1960ja 1970-luvuilla kansakoulua käyneet, joilla ei ollut tilaisuutta oppia vieraita kieliä ja luulen, että ei kaikilla peruskoulua käyneilläkään englannin taito ole aivan huippuluokkaa. (Edes ”love”-sanaa ei osata ääntää oikein.) Kieli muuttuu, tiedän kyllä, mutta eikö Tukilinjan kaltainen lehti voisi hiukan hillitä omalta osaltaan tätä suomenkielen muuttumista fingelskaksi? Nimimerkki Kyllä minä niin mieleni pahoitin HEI Olen täysin samaa mieltä suomen kielen säilyttämisen tärkeydestä. Samoin siitä, että on medialle kunnia pitää kaunista kieltämme yllä. Suomen kieli ei kuitenkaan ole samanlainen vuodesta toiseen. Se muuttuu todellisuuden mukana. Uusia sanoja tulee, toisia unohtuu. Suuri osa uudissanoista on aina tullut isommilta kielialueilta, joiden vaikutuspiirissä olemme. Kielitoimiston kanta onkin, että oikeaa kielenkäyttöä on se, mikä käyttöön vakiintuu ja tehtävänsä täyttää. Suosituimmista kielen aineksista ja muodoista tulee pikku hiljaa yleiskielen normeja. Hyvät suositukset tämänhetkiseen yleiskieleen saa kuitenkin edelleen Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista. Influensseri-sana ilmestyi sinne uudissanojen listalle vuonna 2016. Saa nähdä, miten pitkäikäinen se on. Iris Tenhunen, päätoimittaja 28 Tukilinja 4/2021 FACEBOOK TWITTER
MIELIPIDEKYSELY PSYKIATRI KIITTÄÄ TUKILINJAA Haluaisin kiittää erinomaisesta palvelusta, jonka kautta itseni useammat potilaat ovat saaneet apua, jota he mistään muualta eivät olisi saaneet. Uskomatonta siis, että sellainen on ylipäätään olemassa. Terveisin, Hannes Voites psykiatrian erikoislääkäri BASSOKITARA VERTAISOHJAAJALLE Iso kiitos Tukilinjalle ja lahjoittajille uuden harrastuksen mahdollistamisesta! Terveisin, Esa S. OPINTOMAKSU AUTTOI Hei! Myönteinen apurahapäätös saapui tänään. Paljon kiitoksia siitä! Kyllä se minua eteenpäin auttaa, kun ei kaikkea tarvitse vähistään säästää. Hyvää loppukesää teille! Ystävällisesti, H.H. Kuvankäsittely mahdollistui tietokoneella. Kuvat ruudulle Entinen tietokone oli, jotta sai olla 15–20 minuuttia, ennen kuin kone aukeaa. Kun kuvia käsittelee, teho ei riitä, menee jumiin kone. Silloin se kuvan käsittely jää siihen. Laitan tähän minun ottamat pari kuvaa. Mut kiitän sydämestä. T. Jaakko Juvonen Taidetta akryylimaaleilla Kiitos saamastani apurahasta. Ohessa muutamia kuvia, mitä sain aikaan apurahalla. Akryylimaalilla maalattu taulusarja oli minulle pitkäaikainen unelma, joka nyt ainakin osittain on toteutunut. Tein 20 teosta, mutta näyttelyä en ainakaan vielä pysty järjestämään, koska tauluihin kuuluu osana teosta kehykset (suunniteltu joka tauluun erikseen). Mutta uskon saavani näyttelyn jossain vaiheessa aikaan. Kiitos. T.L. POLKUPYÖRÄLLÄ MUKAAN Kiitos paljon apurahasta! Yli kymmenen vuotta sitten syttynyt haave toteutui vihdoin, t. Apurahan saaja KYSYMYS Huomaat, että yleisellä uimarannalla pyörätuolin käyttäjä lähestyy vettä, mutta juuttuu hiekkaan. Mitä teet? NÄIN VASTATTIIN: 1. Menen kysymään, voinko auttaa. 95 % 2. Jään tarkkailemaan tilannetta. 5 % 3. Menen etsimään uimavahtia. % 4. Etsin vahvan miehen ja pyydän häntä auttamaan. % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli kesäkuussa 22. Tukilinja 4/2021 29 BLOGIPOIMURI ”Tämä älyaika tuntuu melko syrjivältä niitä kohtaan, jotka ei syystä tai toisesta voi älypuhelinta käyttää.” Blogilinjalla Maria, 18.6. (www.tukilinja.fi) FACEBOOK
BLOGILINJALLA / Jenniina Heikkilä Remppoja ja juhlia Kesänaloittajaiset, loman lopettajaiset, joululaulajaiset tai mikä tahansa sopii syyksi kutsua ystäväperheet koolle ja virittää ukulelet. laseissamme ja löytäneet ympärillemme ihania ihmisiä, jotka arvostavat osaamistamme ja olemustamme juuri tällaisina. Veljeni sanookin, että näkövammamme on vain vähän tasoitusta muille. Heikosta näöstä huolimatta elämä voi olla iloinen seikkailu! Haluan olla todistamassa maailmalle, että jokin OLEN JENNIINA HEIKKILÄ ja toimin Tukilinjan bloggarina elo–syyskuussa. Olen 39-vuotias kolmen lapsen äiti ja nuorisotyönohjaaja Rovaniemeltä. Rakastan työtäni seurakunnassa nuorten parissa, ja se onkin iso osa elämääni ja identiteettiäni. Työn ohella opiskelen teologiaa, mikä on valtavan mielenkiintoista ja – myönnettäköön kyllä – myös aikaa vievää. Eipä tarvitse miettiä, mitä kaikella vapaa-ajalla tekisi! Liikun mielellään Ounasvaaran maastoissa ja kuuntelen äänikirjoja. Pyrin säännöllisesti järjestämään myös juhlia! Kesänaloittajaiset, loman lopettajaiset, joululaulajaiset tai mikä tahansa sopii syyksi kutsua ystäväperheet koolle ja virittää ukulelet. Tällä hetkellä suunnittelen nelikymppisiäni, jolloin haluan järjestää Open Stage -tyyppisen juhlaillan täynnä huikeiden ystävieni eriskummallisia esityksiä. Tai ehkä pidänkin päiväkirjaklubin lukien nuoruusvuosieni noloimpia päiväkirjamerkintöjä. Illan päätteeksi päiväkirjat voisi polttaa kokossa. LAPSENI ALOITTAVAT tänä syksynä ensimmäisen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan. Asumme 70-lukulaisessa omakotitalossa, jota remontoimme joka vuosi. Ei lomaa ilman remppaa. Paitsi kerran oli! Juuri nyt nautimme piharemontin tuloksista sekä uudistetusta makuuhuoneesta. Ensi vuonna voisi olla lattian uusimisen vuoro, ja ehkäpä eteisen. Tuleekohan täällä koskaan valmista? Blogissa aion kertoa paitsi perhearjesta ja nuorisotyön iloista ja haasteista, myös albinismista ja näkövammastani. Synnyin perheeseen, jossa oli jo kaksivuotias isoveli juuri samanlaisten ominaisuuksien kanssa. Vastoin todennäköisyyksiä myös minä pikkusiskona olin albiino. Me pienet rillipäiset pellavapäät saimme opetella elämää yhdessä ihmetellen. Pikku kylän koulussa jokainen vastaantulija tunsi tämän hassun, kiikaroivan kaksikon, jonka silmälasit tummuivat itsestään ulkona. OLEMME EDELLEEN tiivis parivaljakko, vaikka elämmekin eri kaupungeissa. On hienoa ajatella, että olemme selvinneet elämässä upeasti! Epäröimättä olemme pyrkineet eteenpäin, sinnikkäästi opiskelleet nenät kiinni suurennusfyysinen vamma ei tee minusta vähemmän älykästä tai sosiaalisesti kömpelömpää. Se ei myöskään ole tehnyt minusta arkaa ja epävarmaa, vaikka niinkin olisi voinut käydä. Ymmärrän jos niin käy. Saan olla onnellinen ja kiitollinen paljosta! Näistä tunnelmista lisää tulevien viikkojen blogipostauksissa. 30 Tukilinja 4/2021 Kuka? Jenniina Heikkilä, 39, Rovaniemi. Toimintarajoite Näkövamma, albinismi. Toimenkuva Nuoriso-ohjaaja ja perheenäiti. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla elo–syyskuussa. (www.tukilinja.fi).
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA huhtikuussa ja toukokuussa 2021 Tukilinja 4/2021 31 VARSINAIS-SUOMEN KAMPPAILU-URHEILIJAT RY Stipendi lajissa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa soveltavaa kamppailu-urheilutoimintaa. KEMINMAAN PALLO RY Stipendi varusteiden ja välineiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa erityisryhmien jalkapallotoimintaa. PIRKKALAN PIRKAT RY Stipendi yleisurheilussa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan monilajiseuralle, joka on aloittamassa soveltavan liikunnan toimintaa lapsille ja nuorille. KOUVOLAN JALKAPALLO RY Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa soveltavan jalkapallon ryhmätoimintaa. OLD POWER RY Stipendi näkövammaisjalkapallon starttileirin omavastuuosuuksien pienentämiseen näkövammaisille osallistujille. Leirin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta uudesta lajista ja innostaa uusia harrastajia lajin pariin. IF GNISTAN RY Stipendi varusteiden ja välineiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on aloittamassa soveltavaa, kaikille avointa toimintaa aikuisille. TURUN VOIMAMIEHET RY Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa nallepainia erityisryhmille. HUHTIKUU 2021 HIIDEN ALUEEN KLUBITALOT, LOHJA Kannettava tietokone ja monitoimilaite mielenterveyskuntoutujien klubitalolle, jossa on yli 200 jäsentä. Jäsenet käyttävät laitteita mm. viranomaisten kanssa asiointiin. Klubitalolla he voivat skannata ja tulostaa asiakirjoja. Tietokoneen ja muiden laitteiden käyttö on maksutonta ja tarjolla on myös ohjaajien tuki ja neuvonta. KOSKI V., JYVÄSKYLÄ Apuraha omakustanteisten opintojen opintomaksuun henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on hakeutumassa uudelle ammattialalle. P.A., KUOPIO Kannettava tietokone tulevien opintojen apuvälineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. S.L., LAHTI Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. MIELENVIREYS RY, OULU Apuraha tietoteknisiin laitteisiin yhdistykselle, joka aktivoi ja tukee ikääntyneitä, itsenäisesti asuvia mielenterveyskuntoutujia. Yhdistys ylläpitää matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa Oulun keskustassa. Laitteet ovat siellä jäsenistön vapaassa käytössä mm. asiointiin ja yhteydenpitoon. BEHM R., TAMPERE Apuraha pianonsoittoja teatteriharrastuksen maksuihin 23-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. STARTTI-STIPENDIT KEVÄT 2021 HARRASTAJILLE HUTTUNEN P. Stipendi kiekonheittoja kävelyharrastuksissa tarvittavien varusteiden ja välineiden hankintaan henkilölle, jolla on näkövamma, ja joka on aloittanut tavoitteellisen harrastamisen. AHO A. Stipendi sähköpyörätuolijalkapallossa tarvittavan pelituolin hankintaan nuorelle, jolla on liikuntavamma. SINISAARI A. Stipendi käsipyörän hankintaan aktiiviurheilijalle, joka on aloittanut käsipyöräilyn. AALTO A. Stipendi triathlonissa tarvittavan polkupyörän hankintaan nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän on liikunnallisesti aktiivinen ja löytänyt lajikseen triathlonin. HEIKKILÄ S. Stipendi sähköpyörätuolijalkapallossa tarvittavan pelituolin hankintaan nuorelle, joka on hankkimassa ensimmäistä pelituoliaan. YHTEISÖILLE NAPAKETUT ESPOO Stipendi välinehankintoihin lasketteluseuralle, joka on laajentamassa kehitysvammaisille suunnattua laskettelutoimintaa. Se on käynnistänyt uuden ryhmän erityistä tukea tarvitseville harrastajille. KEHITYSVAMMAISTEN TAITOTUPA RY Stipendi lajikokeilutapahtuman järjestämiskuluihin yhdistykselle, joka haluaa aktivoida kehitysvammaisia jäseniään liikunnan pariin. VALKEAKOSKEN SEUDUN INVALIDIT RY Stipendi välinehankintoihin yhdistykselle, joka haluaa aktivoida jäsenistöään liikkumaan tarjoamalla uusia harrastusmahdollisuuksia. PIEKSÄN KUUTIT RY Stipendi ryhmätoiminnassa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan uimaseuralle, joka on mukana Avoimet Ovet -hankkeessa ja käynnistämää soveltavan liikunnan ryhmiä. SPIRIT SHAKIN CHEERLEADERS RY Stipendi lajissa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa soveltavaa cheerleading-toimintaa. JAGUAR SPIRIT ATHLETES RY Stipendi lajissa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa soveltavaa cheerleading-toimintaa. MERI-LAPIN GOLFKLUBI RY Stipendi lajissa tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan seuralle, joka on aloittamassa erityisryhmien golf-toimintaa. HUIMA JUNIORIJALKAPALLO Stipendi välineiden ja varusteiden hankintaan jalkapalloseuralle, joka on mukana Avoimet Ovet -hankkeessa ja aloittamassa soveltavan jalkapallon ryhmätoimintaa.
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT 32 Tukilinja 4/2021 KIVINEN R., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. B.T., LIPERI Kannettava tietokone kotona tapahtuvan opiskelun välineeksi 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. KASKELA R., VANTAA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi ammattiopiston opiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. I.T., VANTAA Käsityökurssin osallistumismaksu, käsityötarvikkeita ja ompelukone kuntoutujalle, joka harrastaa käsitöitä ja valokuvausta. Hän saa käsitöiden tekemisestä lisätuloa. JUUTI J., VAASA Sähkökitara kuntoutujalle pitkäaikaisen musiikkiharrastuksen välineeksi. HILJANEN K., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle ammattiopiskelun välineeksi. S.M., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin kuntoutujalle, joka on palaamassa vanhan harrastuksensa pariin. V.R., JYVÄSKYLÄ Apuraha musiikkiharrastukseen 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle musiikin tekeminen tarjoaa onnistumisen kokemuksia. S.H., JYVÄSKYLÄ Järjestelmäkamera valokuvausalan töiden tekoon 25-vuotiaalle kevytyrittäjälle, jolle on vuorovaikutuksen haasteita. SIRVIÖ J., SEINÄJOKI Apuraha kuntoutujalle autoharrastukseen. Harrastus tukee hänen kuntoutumistaan. O.J., YLIVIESKA Pelistriimausharrastuksessa tarvittavia välineitä 21-vuotiaalle nuorelle, joka käyttää pyörätuolia. IKONEN J., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle tietoteknisten taitojen kehittämisen, opiskelun ja asioinnin välineeksi. LAURILA R., HELSINKI Apuraha pienyrityksen markkinointikuluihin pyörätuolia käyttävälle yrittäjälle. L.J., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja pienimuotoisen työnteon välineeksi. V.J., HÄMEENLINNA Apuraha ammattitutkinnon koulutusmaksuun kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän kouluttautuu uudelle alalle voidakseen pysyä työelämässä. S.K., KITTILÄ Kannettava tietokone ja potkukelkka kuntoutujalle itsenäistä asiointia mahdollistamaan. VILJANEN R., HELSINKI Kannettava tietokone ja kamera kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. Hän tarvitsee tietokonetta etäyhteyksin toteutettavan kuntoutuksen välineeksi. 4 5 11 10 5 16 14 18 7 15 2 5 2 14 15 6 10 14 1 8 11 8 10 2 19 2 15 11 2 2 5 5 2 3 9 17 7 2 13 10 2 17 7 19 10 2 12 10 14 9 10 6 9 2 2 18 10 7 18 10 20 2 3 2 18 10 10 2 14 11 2 18 9 2 A O N D S A L A U L V A P Ä P U S O U S T E U T U S U T T I N I M A S O P I V A A A K V L S A A I E N E T T I T J A E S K A U T Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 4 /2 2 1 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin: ”Tämän ristikon pitäisi sopia kaikkien ristikkoharrastajien makuun; ei liian helppo eikä liian vaikea.” Lähetä ratkaisusi 30.9.2021 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa tilinumerosi ja postiosoitteesi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat myös tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion R IS T IK O N 3/ 20 21 R A TK A IS U sai Pekka Hautala Kainastosta. Onnittelut ja kiitos taas runsaasta osallistumisesta. Mukavaa loppukesää! K A L A S T O M U U S I I L I L I U T A T E A K A K N E T O T I S A R I N A S A T T O M P O I K A K U H A H N N A U T A V E K K U L I T I M U K E V A L J E T A H A K E L E A R T A H S O T A M I E S H E P U U T E I V O A V A T M U R M A N S K E L I S A A A U T A L I N E I L E N M A T O T R V T I P I T I I L U V A T A U S E A T O N I K I I R E S T U L L I K O S K I R C O O K O A S S A U S K O A S A A P A T I A A L I S A I T A R A R E L A T A M Ä T Ä S R A S U T K A A S V U O S I V A U H T I A A T S O L I K I T S I T O O S A I ”Tämä oli ristikoiden suurkuluttajalle mukavaa vaihtelua. Opin uusia sanoja kuljettimista ja laivoista.” Raija Ojala, Oulu ”Kiitos ristikosta ja lehdestä.” Esko Toivonen, Helsinki ”Helppo oli ristikko tällä kertaa, kuten tekijä kertookin.” Mirja Stenroos, Turku Tukilinja 4/2021 33 J.H. KRIITIKON VERBI? VUOHIA SALAMAKSIKIN SANOTTU BOLT MUSIIKKIA NURMELLA OHUITA PUULEVYJÄ Taitoa löytyy. HILTUSEN NIMISIÄ VIULUSSAKIN ARVAAMATON ” ” SUKUA ELI TÖRMÄTESSÄ PIHALLE? LOUSTE KAUP. ITALIASSA -PUKKI SALATIEDE S . . . . SI TÄSTÄ? AAMUILLA VOI OPETELLA SÄVELT. NINO MUUTTUI NESTEEKSI ÄÄNISJÄRVEN RANNALLA KANOISTAAN TUNNETTU LIIKUTTAA HANGOSSA KAKSI HYÖNTEISTÄ S-RYHMÄSSÄ UPPOSI v.2000 JOKA EHTOO ALUSVAATE TOVEN OSASSA HÖLYNPÖLY EI TOTTA PIRKANMAATA MONI -VARJO OLI VIRON PÄÄMINISTERI EDUSTANUT MIKKO VAATII TAITOA C PUINTIPAIKKOJA NITISTÄS! ARABEJA? KIRKKAIN ARSI SEKOSI! VIINANEN AVIO1000kg ANASTETTU ROSOTON -IMU -SILLI LIIGAJOUKKUE PARAISILLA TARPEETON AMPUMALLAKIN SAMNILAISET JALOKIVI KUNTOILIJOILLE RÖNGÄN SUUSTA? GIBBONEITA AJAA TEKIJÖIDEN ETUA KETTU? -HULLU VUOKSI USEIN ERISTEENÄ AUKKO NAVASTA MAAHAN PÄIN OSAKKEILLE STOP HIETALAHTI! HÖYRY HAAVEELLINEN SAMA ILMAN AATA ESILLÄ LASTENVAATEOSASTOLLA OPERAATTORI x2 VASTAALKAJA VÄLKE -OIKEUS KAPEA LANKKU VASTUKSELLINENKIN
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 4/2021 TOUKOKUU 2021 PUHAKKA I., JYVÄSKYLÄ Järjestelmäkamera 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa ammattioppilaitoksessa. L.I., HELSINKI Tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on media-alan koulutus, ja joka aikoo jatkaa opintojaan alalla. JANHONEN H., JYVÄSKYLÄ Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan näkövammaiselle kuntoutujalle, jolle tietokone on harrastamisen ja asioinnin apuväline. Kunnan vammaispalvelut maksavat puolet koneen hankintahinnasta. S.I., HELSINKI Kannettava tietokone lopputyön valmisteluun ja työllistymisen tueksi yliopisto-opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. E.H., KERAVA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 22-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. HEDMAN A., VANTAA Kannettava tietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jonka on toimintakyvyn rajoitteen vuoksi vaikea liikkua kodin ulkopuolella. T.A., OULU Tablettitietokone 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. K.S., KAINUU Kannettava tietokone kuntoutujalle etäasioinnin välineeksi. A.M., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja arjen hallinnan välineeksi. K.S., SEINÄJOKI Tietokone pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. U.D., JYVÄSKYLÄ Apuraha painija jalkapalloharrastusten osallistumismaksuihin ja jalkapallovarusteisiin 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. P.V., JOENSUU Apuraha kotikuntoiluvälineeseen kuntoutujalle, jonka sairaus rajoittaa kodin ulkopuolella liikkumista. YLI-KERTTULA V., TAMPERE Kannettava tietokone musiikin tekemiseen 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka pystyy sen avulla tuomaan musiikkiosaamistaan esiin omalla nettisivustolla. POUTVAARA T., HELSINKI Järjestelmäkamera kuntoutujalle pitkäaikaisen, kuntouttavan harrastustoiminnan välineeksi. K.M., KUOPIO Kannettava tietokone itsenäisen asioinnin ja opiskelun välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. R.T., KEMI Tablettitietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. MYLLYMÄKI I., PORI Kannettava tietokone opintojen tueksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. A.A., KUOPIO Tablettitietokone opiskelun välineeksi liikuntarajoitteiselle, 18-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle. S.P., HELSINKI Osa-apuraha 25-vuotiaalle opiskelijalle opinnoissa ja työssä tarvittavan pyörätuolin hankkimista varten. Kela, sairaanhoitopiiri ja kunnan vammaispalvelu eivät tue hankintaa. H.P., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle etäyhteyksin toteutettavan kurssitoiminnan ja asioinnin välineeksi. P.S., OULU Kannettava tietokone ja apuraha kuntosaliharrastukseen ammattiopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. SALONEN M., TURKU Kannettava tietokone pienimuotoisen yritystoiminnan välineeksi viittomakieliselle, kuurolle henkilölle. S.U., KOKKOLA Kannettava tietokone asioinnin ja virikkeellisen vapaa-ajan välineeksi kuntoutujalle, joka käyttää pyörätuolia. TAKALA O., SEINÄJOKI Tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. VÄLIMÄKI P., KAARINA Tietokone ja kuulokkeet tiedonhaun ja kieliopintojen välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. KAIKKONEN J., VAASA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin mahdollistamiseen. N.K., JOENSUU Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. K.I., PORI Kannettava tietokone ja hiiri opiskelun apuvälineeksi kuntoutujalle, joka kouluttautuu uudelle alalle. Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2020 apurahoja ja apuvälineitä yli 637 000 euron arvosta eli noin 53 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Huhti–toukokuussa myönnettiin 159 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 111 158 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput huhti–toukokuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. YK S I K ÖT L U O A K A TO D I T MÄ S Ä I A R A O S A AK K A J E P UA V I A P UR I A B I T E I DE A A L I U L I NA A L I I A T S A L E A J AO ND S A L A UL VA PÄ PU SO US TE UT U S U T T I N I M A S O P I V A A A K V L S A A I E N E T T I T J A E S K A U T K A R U O T E T T I K U A M A N A K I R T A M I I R A K L E A S Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) NÄIN HAET TUKEA: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse. APURAHAT apurahat@tukilinja.fi P. 09 415 515 08 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ it-tukiluuri@tukilinja.fi p. 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Apurahoilla edistetään koulunkäyntiä, harrastuksiin osallistumista, opintoja ja työllistymistä. Tukilinjan apurahoja voi hakea ympäri vuoden ja ne ovat pääsääntöisesti tarveharkintaisia. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea henkilöt, joille jokin vamma, fyysinen/psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea pitkäaikaisesti haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja muiden yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Huolehdimme siitä, että tukemme vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Siksi apurahat myönnetään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun kohteeseen. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kuukausittain kymmeniä. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia ja osa niistä jaetaan yhteistyössä muiden vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi.
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita TULE SINÄ AVUKSI! Anna lahja, jolla on väliä: osallistu Tukilinja-säätiön keräykseen. Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta saattaa estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet voivat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. OLE MUKANA MUUTOKSESSA Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. Näin lahjoitat Saaja: Tukilinja-säätiö sr Tilinumero: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 5555 (Muistathan käyttää viitenumeroa!)