Mitä hallitusohjelma tuo vammaisille? s. 11 Sirkus Rakkaus Pum Pum leikittää kaikkia lapsia s. 12 4 / ELO–SYYSKUU 2015 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TYÖKYKYKOORDINAATTORIT OPPAIKSI PALVELUVIIDAKKOON S. 9 Uusi käsityövillitys: HYPISTELYMUHVI! s. 18
TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2015 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.tukilinja.fi Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sanni Purhonen Pasi Päivinen Heini Saraste Riitta Skytt Taitto ja kuvankäsittely Timo Saarinen Paino Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki Paperi Silk 90 g/m2 ISSN 1458-6304 19. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava numero 5.10.2015 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma–pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Lari Lievonen. Ajassa s. 4 Valokeilassa From Kinshaha -levy ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 9 Näkövammaisten käsityöt jatkuvat Sokeva palkkaa 4 sokeaa työntekijää s. 9 Opas palveluviidakkoon Työkykykoordinaattorit vammaisten avuksi. s. 10 Autistit animaattoreina Exceptional Minds työllistää USA:ssa s. 11 7 kysymystä hallitusohjelmasta Toimitusjohtaja Marja Pihnala, Invalidiliitto. s. 18 PKN:n mukana Wienissä Yleisön suosikin pudotti tuomaristo s. 22 Mitalitoivo vaihtoi ratsua Katja Karjalainen tähtää paralympialaisiin. s. 26 Tutkimus luo vaikuttamiseen keinoja Vammaistutkimus on suosittu oppiaine. Artikkelit s. 6 Hypistelymuhvi lähti lapasesta! Koristeltu käsityö sopii terapiavälineeksi. s. 20 Äänikirjat kirjastoihin Yleiset kirjastot palvelevat lukemisesteisiä. Tukitoiminta s. 12 Sirkus Rakkaus Pum Pum viihdyttää Tamperelainen yhteisösirkus leikittää lapsia. s. 15 Tukitori Tukilinjan työllistävä ilmoituspalvelu. s. 15 Tukipointti Lähetämme oppaita tabletin mukana. s. 16 Vaappuankkoihin mahtuu pelaamaan Kehitysvammaisten salibandy löysi kotiseuran. s. 22 Kuusamossa päästiin keilaamaan Tukilinja lahjoitti kisajoukkueelle paidat. s. 25 Julia ja tukijoukot Tukilinja auttoi valmentautumaan. s. 31 Tukipäätöksiä Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2015. Vakiot 14 Tulilinjalla 21 Kirjavinkki 24 Välinevinkki 25 Leffafriikki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua 66 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 6 s. Käsityön ystävät innostuivat terapeuttisista muhvineuleista. 2 Tukilinja 4/2015
Kesä ja kärpäset ALKUKESÄ OLI ihanaa aikaa: aurinkoista mutta sen verran viileää, etteivät hyttyset ja paarmat vaivanneet. Luonto kukoisti vehmaana ja värikkäänä. Onko ihanampaa? PIENIÄ KÄRPÄSIÄ kuitenkin surrasi hiljaisina hetkinä ajatuksissa: Suomen tilanne ei ole kehuttava, mutta saatiin sentään ponteva hallitus ajallaan. Saatiin hallitusohjelmakin ilman isoja kissanhännänvetoja. OLISIKO NIITÄ kuitenkin tarvittu? Olemme ilmeisen yksimielisiä vyön kiristyksen tarpeesta, mutta mistä ja kenestä nyt kiristämme? Sitä olisi voinut hetken ehkä vielä miettiä. VOIDAANKO KOULUTUKSESTA todella karsia näin paljon ilman, että se vaikuttaa osaamiseemme, ainoaan kilpailuvalttiimme? Toivottavasti osaamme säästää myös kultajyvät: hyvän opetuksen ja yksilöllisen tuen sitä tarvitseville – ja palautta tuet nuorille työtä etsiville. VASTAVALMISTUNEET JA vammaiset työnhakijat on nyt valitettavasti rajattu pois nuorisotakuuhun kuuluvan Sanssi-kortin työllistämistuesta. Sitä saavat jatkossa vain 300 päivää työttömänä olleet. Oppisopimustukienkin määrää on karsittu rajusti. Oppisopimus on tähän asti ollut monen koulupudokkaan pelastus. Heitä en makuuttaisi kotona joutilaisuuteen tottumassa. SUUNTA EI siis ole osatyökykyisten kannalta lupaava, mutta hyviäkin puolia hallitusohjelmassa on. Niistä kertoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala sivulla 11. YKSI HYVÄ signaali on se, että monivuotisen projektin tuloksena toimintarajoitteisten työllistymispalvelut kootaan syksyn aikana yhdelle palvelusivustolle, ja työnhakijoiden oppaiksi koulutetaan kymmeniä työkykykoordinaattoreita (s. 9). Heidät löytää jatkossa joko työvoimatoimistosta tai työterveyshuollosta. MUTTA TAKAISIN kesään: Lukijoihimme kuuluu paljon käsitöistä innostuneita. Heille tarjoamme kesäpuuhaksi muhvin tekoa. Terapeuttisia hypistelymuhveja kaivataan nyt monessa laitoksessa ja asuinyhteisössä, ja vapaaehtoiset tekevät niitä kilvan. Jos neulominen ei innosta, löytyy lisää menovinkkejä sivuilta 4–5 sekä Facebook-sivuiltamme. Antoisaa loppukesää ja raikasta alkusyksyä! Iris Tenhunen, päätoimittaja Mistä ja kenestä nyt kiristämme? Sitä olisi voinut hetken ehkä vielä miettiä. SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.10.2015 www.tukilinja.fi/toimituselamaa toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 3/2015 3
Musiikkia Palkinnot Kuurojen Liiton Viittomakielinen nettikirjasto sai toukokuussa kansainvälisen Jodi Awards -palkinnon, joka myönnetään vuosittain vammaiset ja esteettömyyden parhaiten huomioiville teknologisille ratkaisuille kulttuurin parissa. Muut palkitut olivat Kanadan Ihmisoikeusmuseo ja Edinburghin kaupunginkirjasto. Selkokeskus myönsi Vuoden selväsanainen -palkintonsa Satakunnan sairaanhoitopiirille sen selkokielisestä potilastiedotuksesta. Hanna Vilmi voitti Soulissa näkövammaisten Maailmankisoissa sokkopingikse n MM-kultaa. Vates-säätiö antoi Tulisielu-kunniakirjansa pääkaupunkiseudun mielenterveyskuntoutujien klubitaloille eli Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle. VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen SÄRKÄNNIEMESSÄ 4.8. Tukilinja päivittää jatkuvasti FB-sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt ajassa mukana! www.facebook.com/tukilinja ”Rankimmin leikkaukset kohdistuvat nyt niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Vaikka työllisyys kasvaisi suhdanteiden parantuessa, tämä ei merkittävästi helpota vaikeasti työllistyvien tilannetta.” Vates-säätiö 12.6.2015 AFROMUSAA Aiemmilla Juhlaviikoilla Huvila-teltassa esiintyneen Staff Benda Bilili -kokoonpanoon kuuluneiden vammaisten muusikoiden uuden, 7-henkisen yhtyeen esikoislevy From Kinshasa kannattaa kuunnella, mikäli maailmamusiikki sykähdyttää. Polion vuoksi pyörätuoleilla liikkuvat Coco Yakala Ngampbali ja Theo Nzonza Nsituvuidi soittavat nyt Mbongwana Star -yhtyeen riveissä hypnoottista ja coolia afroelektroa. KALLEA LIVENÄ JA LEVYNÄ Mainio, palkittu jazzmuusikko, kosketinsoittaja Kalle Salonen esiintyy vielä elokuussa helsinkiläisen ruokaja musiikkibaari Elmun Baarin terassiklubilla yhdessä vaihtuvan muusikkovieraan kanssa. Hänet tapaa siellä lauantaisin klo 14–18.00 (Nosturi, Telakkakatu 8, vapaa pääsy). Kalle Salonen on kehitysvammainen, kiitelty jazzmuusikko, jonka toinen levy ilmestyy alkusyksystä. PKN fanituotteita Pertti Kurikan Nimipäivien cooliin tunnelmaan pääset ostamalla Aina mun pitää -fanituotteita, kuten kasseja ja pussukoita, Lyhty ry:n tekstiilityöpaja Luovillasta. Puodin löydät Helsingistä, (Porvoonkatu 14, aukioloajat Luovillan facebook-sivulla. Fanituotteita saa myös netistä PKN:n yhteistyökumppanilta Helppo Oy:ltä (www. helppoasu.fi). Se tarjoaa Perttikallo-vaatemallistoa, johon on painettu Pertti Kurikan suunnittelema logo ja hänen ideoimansa slogan ”Diagnoosivammainen”. Vaatteet ovat helposti puettavia, joten ne sopivat myös liikuntavammaisille. ”Nämä ovat asennevaatteita”, linjaa yhtiön toimitusjohtaja Mia Patanen. Kauppias hulluttelee Jounin kauppa Ylläksellä on paikka, missä tapahtuu. Someilmiöksi noussut kauppias Sampo Kaulanen onkin jo kahtena kesänä järjestänyt heinäkuussa Hullun Polkasu -pyöräilytapahtuman, jossa pyöräillään hyväntekeväisyyshengessä Jäämerelle. Juhannuksen alla ”Hulluksi kauppiaaksi” itseään nimittävä Kaulanen liittyi aktiivijäseneksi mielen hyvinvointia edistävään Facebook-yhteisö Heimoon, joka antaa vertaistukea ja järjestää tapahtumia. Kaulanen kertoo kokeneensa itsekin mielialahäiriöitä. ”Jokaisella on jossakin vaiheessa elämää hetkiä, jolloin tarvitsisi vertaisapua. Sen takia haluan olla mukana auttamassa”. MUSIIKKIYHDISTYS SALON VAIJERIT järjestää kehitysvammaisten ihmisten kanssa yhteistyössä hyväntekeväisyystapahtuman Särkänniemen huvipuistossa tiistaina 4.8.2015 klo 16.00 alkaen. Tavikset Särkänniemessä -tapahtumassa esiintyvät mm. Toisenlaiset Frendit ja Puuwillaorkesteri. Omaakin ohjelmaa saa esittää. 4 Tukilinja 4/2015
RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Iki-ihanat islantilaissarjat naurattavat sadepäivinä. Benedict Cumberbatchin fanejakin hellitään. KELA JULKAISEE NUORTEN TARINOITA Kelan Mikä Kunto? -kampanjassa kerätään vuoden 2016 loppuun saakka 16–25-vuotiaiden nuorten kuntoutustarinoita. Mitä kuntoutuksessa tapahtuu ja oliko siitä apua? Kaikki tarinat julkaistaan verkossa ja kirjoittajien kesken arvotaan kymmenen 100 euron lahjakorttia Intersportiin tai Lippupalveluun. Lisää tietoa kampanjasta antaa eeddspeaks’ina tunnettu Eetu Pesonen, jonka videomuotoiset ohjeet kampanjaan osallistumiseksi löytyvät verkkosivuilta http//nuortenkuntoutus.kela.fi. Sivuston kautta voi myös lähettää oman tarinansa, kuvansa ja videonsa. Instagramissa kampanjan tili on @nuortenkuntoutus. RAKKAUDEN NÄLKÄ TV1, 8–22.8. Harjunpää-bestselleriin perustuva rikossarja. Öisillä kaduilla kulkee outo hiipijä, taitava tiirikoija Tipi. Kaupunkia piinaa myös murtoaalto. Tapauksia tutkivaa Harjunpäätä vaivaa unettomuus, mutta hän ei tiedä miksi. YÖVUOROSSA AREENA, POISTUU 30.8. Yövuorossa (Næturvaktin, Islanti 2007) aloittaa tragikoomisen, palkintoja niittäneen komediasarjan, jonka kaikki osat nähdään Areenassa kesällä. Reykjavikissa hiljaisella huoltoasemalla työskentelee eriskummallinen kolmikko asiakkaita säikyttelemässä. Esimies Georg on pakkoneuroottinen kommunisti ja ylikoulutettu työhönsä. Ólafur on hyväsydäminen tyhjäntoimittaja. Huonosti toimivaan duoon liittyy opintonsa keskeyttänyt, masentunut Daníel. PÄIVÄVUOROSSA AREENA, POISTUU 13.9. Sarja on jatkoa Yövuorossa-sarjalle. Georg Bjarnfreðarsonin ( Jón Gnarr), Ólafur Ragnarin ( Pétur Jóhann Sigfússon) ja aina alakuloisen Daníelin ( Jörundur Ragnarsson) matkassa ei ole tylsää! Tällä kertaa trio työskentelee maaseutuhotellissa kohdaten suuren määrän alkoholia, aseistautuneen naispuolisen keihäänheittäjän ja hotellinjohtajan. Sarjan ensiesitys aiheutti Islannissa suurta hämmennystä. VANKILAVUOROSSA AREENA, POISTUU 27.9. Sarja on jatkoa Yövuoro ja Päivävuoro-sarjoille. Georg ja Daníel istuvat linnassa, koska he sekaantuivat entisen esimiehensä, hotellinjohtaja Guggasin kuolemaan. He eivät puhu toisilleen. Georg yrittää vanhoja temppujaan vankilassa saadakseen ihmiset tottelemaan. Daníelista tulee yhä sulkeutuneempi, ja hänellä on suuria vaikeuksia kestää vankila-aikaa. Georg kehittää suunnitelman saadakseen myös Ólafurin linnaan. JUHLIEN JÄLKEEN TV1, 4.8. Brittiläisessä 3-osaisessa historiallisessa draamasarjassa onnettomassa avioliitossa elävä aristokraattinen Christopher ( Benedict Cumberbatch) kohtaa nuoren naisasianaisen Valentinen, jolle ihmisten tasa-arvon aate on avioliittoa tärkeämpi. Rakkaus kuitenkin syttyy. Sarja perustuu Ford Madox Fordin 1920-luvulla julkaistuihin romaaneihin. Aateloitu näytelmäkirjailija Tom Stoppard palasi pitkän tauon jälkeen tv-käsikirjoittamisen pariin tässä loisteliaasti näytellyssä BBC:n minisarjassa. Pekka Hyysalosta elokuva Menestyksekäs freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo, 26, vammautui vuonna 2010 vaikeasti kaatuessaan hypyssä. Hän on kuntoutunut saamastaan aivovammasta jo niin hyvin, että kävelee ja hiihtää. Pyysalo valittiin vuoden 2014 positiivisimmaksi suomalaiseksi ja Vuoden turkulaiseksi hänen järjestettyään ensimmäisen juoksutapahtumansa Fight Back Runin. Se juostaan uudelleen 5.9.2015. Pyysalosta kuvataan parhaillaan dokumenttielokuvaa New Run. Sen ohjaa Miikka Niemi, joka kuvasi myös Pyysalon viimeisen hypyn. ”Haluamme näyttää ihmisille Pekan tarinasta puolen, jota yleisö ei valtamedioiden kautta ole nähnyt”, Niemi kertoo. Uutisauto kiertää Suomea Raha-automaattiyhdistys perusti viime vuonna nettija somepalvelun nimeltä Inhimillisiä uutisia, jonka päätoimittaja vaihtuu kuukausittain. Se kertoo RAY:n tukemien järjestöjen työstä. Uutispalvelu tekee 1.–21.8.2015 uutisautolla kesäkiertueen juontaja Lorenz Backmanin johdolla selvittääkseen, miten Suomi voi ja mitä järjestöt oikein touhuavat. Tuloksia voi seurata netissä, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Youtubesta löytyy myös videoita. Toimituksen valinta Tukilinja 4/2015 5
HYPISTELYMUHVI LÄHTI LAPASESTA Loppukeväällä Suomeen levisi uusi käsityövillitys, hypistelymuhvit. Koristeltu neule rauhoittaa ja viihdyttää yhtä hyvin muistisairaita ikäihmisiä, vuorovaikutuksen ongelmista kärsiviä nuoria kuin ylivilkkaita lapsiakin. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Laura Pitkänen, Lari Lievonen ja Eeva Pienanen 6 Tukilinja 4/2015
Muhveja menee niin paljon kuin niitä ehditään tehdä. Monissa hoivakodeissa on havaittu asiakkaiden hiplaavan mielellään villatakin reunaa, nappia tai huivin kulmaa. Motorisesti levoton ihminen rauhoittuu, kun kädet saavat tekemistä. ”Tiesin heti, että tämä on tavallista tärkeämpi käsityö”, sanoo Joensuun kaupungin kulttuurisihteeri Sari Suvanto. Viime helmikuussa intohimoinen neuloja etsi Facebookista uusia neulevinkkejä ja törmäsi Twiddlemuffiiin. Se on vapaasti suomennettuna hypistelymuhvi. Se on alun perin muistisairaille kehitetty apuväline, joka antaa tekemistä ja näpertelemistä levottomille käsille. Kudotussa, virkatussa tai ommellussa muhvissa voi olla päällä ja sisällä erilaisia lankoja, kankaita, nappeja, pallotupsuja, virkattuja kuvioita, pampuloita, esineitä, rapisevia materiaaleja tai vaikka kulkusia. Vain mielikuvitus on rajana. Jotkut hypistelymuhvien tekijät ottavat muhveissa huomioon myös muistisairaille suunnatun luovan muistelutyön. Silloin muhviin voidaan kiinnittää ihmisen omaa muistia aktivoivia asioita. Ne voivat olla värejä, kankaalle tulostettuja kuvia tai ihmisen omaan historiaan liittyviä pieniä esineitä. Pian huomattiin, että muhvin avulla levottomat rauhoittuvat ja sulkeutuneita ihmisiä saadaan ottamaan helpommin kontaktia. Pehmeä, lämmin muhvi on turvallinen keskustelunaihe. Muhvi syntyi Englannissa Ensimmäisen neuleohjeen Twiddlemuffista kehitti englantilainen Linda J. Walter. Viime vuosina Iso-Britanniassa on erilaisissa kampanjoissa neulottu lukemattomia hypistelymuhveja sairaalaosastoille. Huhtikuussa 2015 Sari ja hänen kaksi ystäväänsä perustivat Facebookiin Hypistelymuhvi-sivuston, ja jäseniä suorastaan tulvi. Toukokuun lopussa heitä oli jo noin 1300. Joensuun kaupunki innostui ja Sari perusti kaupungin nettisivuille vapaaehtoistyönä sivut hypistelyEija Sinkkosen ja Sari Suvannon Facebook-ryhmissä Hypistelymuhvi ja Muhvimimmit on jo yli 2000 jäsentä. Mikä? Putkimainen, usein neulottu, koristeellinen lämmike käsille. Kenelle? Muistisairaat, neurologisesti oireilevat, vuorovaikutuksen ongelmia omaavat, ikäihmiset Neuleohjeet? www.joensuu.fi/ hypistelymuhvit Tukilinja 4/2015 7
muhveille. Kaupungin viestintä järjesti tiedotustilaisuuden ja Yle teki aiheesta valtakunnallisen uutisen. Neulebloggarit kävivät kuumana. Hypistelymuhveista puhuttiin radiossa ja sanomalehti Karjalainen nosti ne esiin pääkirjoituksessa. Nyt vapaaehtoistyönä syntyviä muhveja menee niin paljon kuin niitä ehditään tehdä. Syksyllä esimerkiksi Pohjois-Karjalan Martat käynnistävät muhvitalkoot. Sari kertoo, että monet martoista ovat jo aloittaneet, koska eivät malta odottaa syksyyn. Palvelutalot ja vanhainkodit ympäri Suomen kertovat Facebookissa ottavansa mielellään vastaa muhveja. Talkookutsuja, kampanjoita ja haasteita leviää ympäri muhvimaatamme. Neulekahviloissa juodaan muhvikahveja. ”Tää on mennyt niin ihanasti eteenpäin”, Sari huokaa. ”Ajattelin varovasti, että jos saataisiin Pohjois-Karjalasta muhvimaakunta, mutta koko Suomesta tulikin muhvimaa!” Muhveja lapsille ja nuorille Muhveille on kuin itsestään ilmestynyt uusia kohderyhmiä. Mukulamuhvi-haasteeseen osallistuvat tekevät muhveja lasten neurologisille osastoille ja koulujen erityisluokille. Niissä on huomattu, että muhvien hypistely rauhoittaa levottomia potilaita ja oppilaita. Joensuun Nuorisoasema on ottanut käyttöön Mimmi-nimisen hypistelymuhvin. ”Nuoren on helpompi kertoa vaikeista asioista, kun hän voi samalla hypistellä lämmintä ja pehmeää muhvia”, sanoo Sari. Nuorisoasemalla neulotaan jo Kimppa-muhvia Mimmin seuraksi. Sari kertoo myös äidistä, joka teki teini-ikäiselle pojalleen salamakuvioisen muhvin: pojalla on ADHD ja nyt hän istuu pitkänkin tovin rauhassa sohvalla muhviaan näperrellen. Kestäviä ja pestäviä kaivataan Muhvi on helppo kutoa tai virkata, mutta sen voi tehdä vaikka vanhasta villapaidan hihasta. Sari kuitenkin painottaa, kuinka tärkeää on, että kaikki osat on kiinnitetty tukevasti. Muhvien on oltava myös vesipestäviä eikä niissä saa olla myrkyllisiä materiaaleja. Joensuun kaupungin sivulta www.joensuu.fi/hypistelymuhvit löytyy valmistusohjeita. Facebook-sivulla Muhvimimmit jaetaan ideoita, ohjeita, kuvia ja kokemuksia. Sari kertoo, että monella työpaikalla kudotaan nyt kahvitauoilla porukkamuhvia. Joku kutoo pari riviä ja seuraava vähän lisää. Kun muhvi-innostus iskee, tuotoksia voi tarjota esimerkiksi oman kunnan vanhusten palveluille. Myös terveyskeskusten potilasosastoilta saa vinkkejä, minne tai kenelle muhvin voi lahjoittaa. Muistiliiton kautta löytyy oman maakunnan Muistiluotsi, jolla on alueen hoitokotija toimintaverkot tiedossa. ”Tässä on niin paljon hyvää, että sitä on vaikea ymmärtää. Vapaaehtoiset tekijät ovat ihania ja hypistelymuhvien käyttökokemukset ovat olleet niin herkkiä”, Sari sanoo. Hypistelymuhvi on neulottua rakkautta. Lämpöinen muhvi rauhoittaa muistisairaita vanhuksia ja antaa käsille mukavaa tekemistä. Hypistelymuhvi on neulottua rakkautta. 8 Tukilinja 4/2015
Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä. Ensi vuonna heitä aletaan aktiivisesti opastaa työelämään. TEKSTI JA KUVA Sari Heino-Holopainen ”Täytyy lähteä siitä, että ensin nostetaan esiin henkilön osaaminen ja kyvyt”, sanoo STM:n uraauurtavan Osatyökykyiset työssä -ohjelman projektipäällikkö Raija Tiainen. Uutta toimintakonseptia on vuosina 2013–15 kokeiltu ja kehitetty 12 erilaisessa työpaikassa. Tarkoituksena on, että osatyökykyisiä ja vammaisia ihmisiä varten on pian valmiina saumaton eri toimijoiden palvelujen ketju, joka auttaa joko työllistymään tai jatkamaan työssä. Lainsäädäntöön on valmisteltu ja osin jo tehtykin tätä helpottavia muutoksia, ja uutta verkkopalvelua rakennetaan. Kokonaisuus valmistuu tämän vuoden lopussa. Uudessa toimintamallissa työhön palaavan tai työtä hakevan osatyökykyisen henkilön töihin ohjaamisesta vastaa joko nykyinen työnantaja tai TE-toimisto. Kullekin sopivat keinot ja työllistymispolun suunnittelee työkykykoordinaattori yhdessä työllistyvän kanssa. SUOMESSA ON itse asiassa jo monia keinoja työllistää osatyökykyisiä, mutta palvelujärjestelmä on monimutkainen ja pirstaleinen: työtä haluavat, työtä tarjoavat ja tukimuodot eivät kohtaa. Järjestelmän hallitseva asiantuntija on olennainen lisä palettiin. Uusi ammattilainen, työkykykoordinaattori, voi toimia esimerkiksi TE-toimistossa, henkilöstohallinnossa, työterveyshuollossa tai ammattioppilaitoksessa. Nimike ei ole oleellinen, vaan työn sisältö. Työkykykoordinaattorin pitää tuntea työpaikan tukikeinojen lisäksi kuntoutuksen ja terveydenhuollon keinot, taloudelliset tuet sekä Kelan, eri vakuutusyhtiöiden ja työhallinnon toimintamallit. Ensimmäiset 33 työkykykoordinaattoria on jo koulutettu, toinen koulutuskierros Kuntoutussäätiössä on meneillään. Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa koulutetut työkykykoordinaattorit palvelevat jo osatyökykyisiä asiakkaita. VERKKOPALVELUSTA LÖYTYVÄT ajantasaiset tiedot palveluista ja etuuksista. Sen alustava versio tulee koekäyttöön vuoden 2015 lopussa. Uudessa nettisivustossa työllistymiskeinot ovat jatkuvasti päivitettynä ja yhtenäisesti kaikille tarjolla. Sen on tarkoitus olla kartta, jonka avulla palveluvalikoimassa suunnistetaan. Työkykykoordinaattori on opas, joka maaston tuntee. ”Verkkoon on tarkoitus saada myös onnistuneita esimerkkejä uusista toimintamalleista”, kertoo vanhempi tutkija Nina Nevala Työterveyslaitokselta. SOSIAALITYÖ ON JATKOSSA aktiivisemmin työllistämisessä mukana. Huhtikuun alussa sosiaalihuoltolaki muuttui niin, että nyt jokaiselle sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, jonka rooli vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan. Lakiin on myös sisällytetty nuorisopalvelutakuu, jolla varmistetaan, että vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saavat tarvitsemansa tuen. ”Vuoden 2014 alussa saatiin työterveyshuoltoon uutena toimijana sosiaalialan asiantuntija, joka voi auttaa osatyökykyisiä, kun työterveyslääkäri tai -hoitaja on arvioinut palvelutarpeen. Joillakin työkykykoordinaattori-koulutukseen osallistuneilla onkin sosiaalialan pätevyys”, Nina Nevala kertoo. RAHA RATKAISEE. Ohjelman yhteydessä on tutkittu myös uuden toimintakonseptin taloudellisia vaikutuksia. Positiiviset tulokset toivottavasti motivoivat yhteiskuntaa ottamaan työllistymishaasteen jatkossa tosissaan. ”Nyt käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten vahvasti osatyökykyisten työllistymiseen voidaan tarttua. Onko meillä varaa heittää näin isoa osaamisvarastoa hukkaan? Tähän tarvitaan vielä asennemuutosta”, painottaa Raija Tiainen. Työkykykoordinaattori – opas palveluviidakkoon Osku-projektin vetäjä Raija Tiainen ja tutkija Nina Nevala tapaavat Uudenmaan TE-toimiston työkykykoordinaattori Sari Tuomisen. Katuluudan teko jatkuu NÄKÖVAMMAISTEN VALMISTAMAN klassikkotyökalun, Katuluudan, tuotanto loppui vuodenvaihteen jälkeen, kun Raha-automaattiyhdistys lakkautti avustukset Näkövammaisten Keskusliiton Sokeva Käsityö -yksiköltä. Samalla päättyivät työt yksikön näkövammaisilta. Luudan valmistus alkoi kuitenkin 8.6. uudelleen, kun Näkövammaisten Keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys Sokeva Oy:n työllisti neljä näkövammaista käsityöntekijää pensselitehtaansa yhteyteen järjestettyihin työtiloihin. Työllistäminen kannatti tehdä ilman RAY:n tukeakin, sillä Katuluuta on menestystuote. Luutia on myyty rautakaupoissa 1960-luvulta lähtien jo yli 800 000 kappaletta, ja kysyntää riittää yhä 15 000 kappaleelle vuosittain. Käytössä luudan afrikkalainen piassava-kuitu pikkuhiljaa kuluu, mutta ei varise. Muut osat ovat suomalaisia. Jokaiseen luutaan tulee tekijäleima, esimerkiksi ”Sepolta sinulle käsityönä”. ”Vaativassa talkkarikäytössä Katuluuta kestää vuosia. Kotikäytössä löytyy vieläkin luutia, jotka ovat tulleet perintönä vanhemmilta. Kun harjakset kuluvat hiljalleen käytössä, muotoutuu Katuluudasta samalla yksilöllinen, käyttäjänsä näköinen ja tuntuinen luuta”, kertoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä. Katuluudan hinta on 29 euroa. Jokaisesta luudasta menee näkövammaisten tukemiseen 2,60 euroa. Tukilinja 4/2015 9
ollut pieni ja heikosti uusiutuva. Celiassa uusia nimikkeitä tulee lisää koko ajan. ”Olemme tavoittaneet eri-ikäisiä asiakkaita, nuorta ja vanhempaa väkeä. Äänikirjoja paljon kuuntelevat asiakkaat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä Celian valikoiman laajuudesta, sillä sieltä löytyvät myös juuri ilmestyneet teokset”, kertoo Satu Salmela. Palvelun jalkauttamisella vastataan tulevaisuuden haasteisiin: Suomessa väestön ikääntyminen ja sitä kautta lisääntyvät näön ja liikkumisen ongelmat kasvattavat äänikirjojen kysyntää. Toinen kasvava käyttäjäryhmä ovat lapset ja nuoret, joilla on lukivaikeuksia. He saavat nyt entistä parempaa palvelua. NÄKÖVAMMAISTEN PALVELUT sen sijaan hieman heikkenevät, sillä Celia ei enää välitä heille parhaiten soveltuvia Daisy-soittimia. Syynä on RAY:n rahoituksen väheneminen. Ne uudet asiakkaat, joilla on lääkärin toteama lukemiseste – muukin kuin näkövamma – voivat kuitenkin anoa Daisy-soitinta lainaan Näkövammaisten Keskusliitosta. Soittimen voi myös ostaa. Edullisempi vaihtoehto on kuitenkin hankkia sellainen mp3-tiedostoja toistava soitin, johon mahtuu cd-levy ja jossa on edellisen pysäytyskohdan tunnistava muisti. Ellei sitten halua käyttää kännykkää, tablettia tai tietokonetta. Lukemisesteiset kirjanystävät löytävät entistä helpommin luettavaa, kun valtion erikoiskirjasto Celian äänikirjat tulivat osaksi yleisten kirjastojen tarjontaa. TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Celia SAAVUTETTAVAT ÄÄNIKIRJAT tietokirjoista uusimpiin romaaneihin löydät 8.9. alkaen jokaisesta lähikirjastosta. Valtion erikoiskirjasto Celian palvelut ovat nyt tarjolla yleisten kirjastojen tiskillä, hyllyissä ja verkossa. Celian laajaa ja tuoretta äänikirjavalikoimaa voivat käyttää kaikki asiakkaat, joilla on jokin lukemiseste – esimerkiksi lukivaikeus, näön ongelmia tai lihassairaus. Pohjoismaisen arvion mukaan vähintään viidellä prosentilla väestöstä on jokin tällainen este lukea painettua kirjaa. Miten äänikirjan sitten tavallisesta kirjastosta saa? Kun lähtee ensi kertaa sellaista hakemaan, kannattaa ottaa mukaan jokin virallinen tosite lukemisesteestä. Tällöin kirjastovirkailija antaa Celia-aineiston verkkopalvelun tunnukset, ja käyttö voi alkaa saman tien. KIRJAN VOI LAINATA ja kuunnella cd-levynä tai ladata se tiedostona netistä eri soittimilla kuten älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella kuunneltavaksi. Kirjoja voi kuunnella myös mp3-, dvdtai erityisellä Daisy-soittimella. Celian äänikirjat on tallennettu ns. Daisy-formaattiin, joka mahdollistaa monia käyttöä helpottavia toimintoja. Ne ovat käytössä, kun laitteelle on ladattu Daisy-sovellus. Kirjat ovat mp3-muodossa, joten niitä voi kuunnella myös ilman Daisy-sovellusta. Äänikirjat kirjastoihin ”Celiasta löytyvät myös juuri ilmestyneet teokset.” Celia Valtion erikoiskirjasto lukemisesteisille Toimintarajoite Esim. näkövamma, lukivaikeus, lihasheikkous, afasia Lukuväline Älypuhelin, tabletti, tietokone, cd/ mp3/dvd-soitin, Daisy-lukulaite Jos alkoi kuulostaa vaikealta, kysy lisää kirjastosta. Ne tarjoavat opastusta kirjojen käyttöön. ”Henkilökunta on ollut hyvin mukana uudessa palvelussa. Kirjastoissa haluamme edistää lukemista kirjan muodosta riippumatta”, kertoo informaatikko Satu Salmela Tikkurilan kirjastosta. OMASTA LÄHIKIRJASTOSTA saatava, äänimuodossa luettava kirja parantaa merkittävästi lukemisesteisten tiedonsaantia ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia. Onhan monissa kirjastoissa tätä ennenkin ollut äänikirjoja, mutta valikoima on yleensä 10 Tukilinja 4/2015
7 kysymystä Teksti ja kuva: Iris Tenhunen KUVA Invalidiliitto / Terhi Honkonen 1. Mitä myönteisiä asioita löysit hallitusohjelmasta? ”Olen iloinen, että hallitus on luvannut luoda osallistavan sosiaaliturvamallin. Invalidiliitto lobbasi Vates-säätiön kanssa osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä hallitusohjelmaan. Toivon mukaan osatyökykyiset ja vammaiset voivat vihdoin viimein käyttää kykyjään avoimilla työmarkkinoilla, joilla kehitetään myös työaikajoustoja. Kaikki eivät jaksa tehdä pitkää päivää. Hallitusohjelmassa luvataan myös parantaa vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Monelle vammaiselle henkilölle itsensä työllistäminen on ainoa mahdollisuus työllistyä.” ”Hyvää on sekin, että palvelusetelijärjestelmän käyttöä laajennetaan ja palveluja digitalisoidaan. Mielenterveysohjelma tulee tarpeeseen, samoin kuntoutusjärjestelmän uudistus.” Takuueläke nousee 30 e. ”Hallitusohjelmassa ilahduttaa maininta ihmisoikeuksien toteuttamisesta. Tällä hallituskaudella ratifioidaan lopullisesti YK:n vammaisia koskeva yleissopimus, joka on loistava työkalu puolustaessamme vammaisten ihmisoikeuksia. Kaudella hyväksytään myös vammaislainsäädännön uudistus. Laissa on monia hyviä uudistuksia, joskin myös huolenaiheita.” 2. Mitkä tavoitteet uhkaavat vammaisten tasa-arvoa? ”Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuja, Kelan matkojen omavastuuosuutta, vuosittaista kustannuskattoa ja muualta kuin välityskeskukselta tilatun taksimatkan omavastuuosuutta korotetaan. Lääkekorvauksista säästetään ja sosiaaliturvan indeksikorotuksia leikataan. Kun eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen, se voi vähentää tuloja 90–130 e/kk.” ”Monet vammaiset henkilöt elävät takuueläkkeen (746 €/kk) varassa. Leikkaukset kurjistavat heikoimmassa asemassa olevien elämää entisestään.” 3. Koskevatko norminpurkutalkoot myös esteettömyysnormeja? ”Hallitus linjaa, että asuntojen esteettömyysvaatimuksia höllennetään. Tämä on käsittämätön ajatus. Vuonna 2030 Suomessa on 1 600 000 yli 66-vuotiasta. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa.” 4. Asumisja kuljetuspalvelujen omavastuita nostetaan. Miten suuri prosenttikorotus olisi siedettävä? ”Sietokyky on jo mennyt. Takuueläkkeellä elävät ovat mahdottomassa tilanteessa.” 5. Miten hallituksen vaihtuminen vaikuttaa vammaislain uudistamiseen? ”Pelkään pahoin, että uusi lainsäädäntö toteutetaan kustannusneutraalisti. Lain piiriin tulee aiempaa enemmän ihmisiä mutta käytettävissä olevat eurot eivät lisäänny. Olen huolissani vaikeimmin vammaisten ihmisten puolesta.” 6. Onko tullut tietoa YK:n vammaissopimuksen allekirjoittamisen aikataulusta? ”Edellinen eduskunta hyväksyi ratifioinnin, joten toivoa sopii, että allekirjoitus tapahtuu heti kun ns. itsemääräämisoikeuslaki on hyväksytty.” 7. Uskotko vammaisten työllisyyden paranevan hallituskaudella? ”Uskon sen paranevan. Tämä edellyttää, että vammaisjärjestöt kokoavat voimansa ja saavat aikaan painetta. Vammaisjärjestöissä on viime vuosina kovasti kehitetty toimenpiteitä, joilla tuetaan vammaisia ihmisiä työllistymään. Nämä keinot helpottavat myös työnantajia, ja te-keskukset saavat lisää tietämystä.” Mitä hyvää hallitusohjelmassa? Kysyimme Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnalalta, mitä hyvää ja huonoa hallitusohjelma lupaa vammaisille. Kuka? Marja Pihnala, 62 Invalidiliiton toimitusjohtaja, VTM Toimintarajoite? Liikuntavamma Tukilinja 4/2015 11
SirkusRakkausPumPum ry tarjoaa Tampereella hulvattomia, esteettömiä lastenkulttuuritapahtumia ilmaiseksi vapaaehtoisvoimin. Tukilinja palkitsi sen yhtenä vuoden 2014 toimijana. Harrastustoiminnan kyljessä aloittelee myös ohjelmatoimisto. TEKSTI ja kuvat Riitta Skytt ”Mä ajattelin, että tehtäisiin sirkus ja sen nimeksi tulisi SirkusRakkausPumPum. Mä sain nimen siitä keksittyä, että kun elämä on koko ajan sirkusta ja rakkaus on tärkeintä maailmassa ja sydän pumputtaa pum pum”, kertoo 8-vuotias Alisa Suominen. SirkusRakkausPumPumin toiminnanohjaaja Piritta Suominen perusti yhdistyksen vuonna 2011 saman tien kuultuaan tyttärensä Alisan idean: ”Alisa päätti, että sirkus lähtee huomenna kiertueelle. Ennen kuin edes ensimmäinen lavaste oli valmiina, buukkasin kahdeksan ”Elämä on koko ajan sirkusta ja rakkaus on tärkeintä maailmassa.” Sirkus Rakkaus Pum Pum tuo väriä ja iloa arkeen TUKIK OHDE 12 Tukilinja 4/2015
esityksen kiertueen päiväkoteihin ja vanhainkoteihin!” ”Olen aina tehnyt kaikenlaisia leikkejä omien ja toisten lasten kanssa. Me ollaan pyöritelty vaikka minkälaisia teemajuhlia ja mun erikoisalaani on toteuttaa kaikkein hulluimmatkin ideat”, Piritta kertoo. Hän on taiteellinen moniosaaja, joka on artesaaniopintojensa jälkeen tehnyt, mitä elämä on eteen tuonut, puutarhahommista näyttelemiseen. Toiveissa on tehdä lasten kulttuuritapahtumia jatkossa paitsi harrastuksena, myös pikkuhiljaa ammattina. Esteetöntä leikkija taidetoimintaa Pumpumista on muutamassa vuodessa tullut rohkeasti erilainen lastenkulttuuriyhdistys, jonka tavoitteena on edistää esteetöntä ja yhdenvertaista lastenkulttuuria. Toiminnassa yhdistetään leikki ja taide, vammaiset ja vammattomat lapset. Lapset puuhaavat tasavertaisina yhdessä, olivat he sitten erityislapsia tai eivät. ”Me tehdään kaikkien kanssa kaikkea”, Alisa selventää. Yhdistys kehittää leikkija taidetoimintaa myös yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Jo ensimmäisenä toimintavuonna SirkusRakkausPumPum leikitti lapsia ja aikuisia lähes 30 järjestötapahtumassa. Nykyisin yhdistyksen toimintaa suunnittelee ja toteuttaa vapaaehtoistyönä luova, moniammatillinen porukka 15-20 aikuista yhdessä lasten kanssa. Mukana Yhdistys Tamperelainen lastenkulttuuriyhdistys tarjoaa maksuttomia yleisötapahtumia. Ohjelmatoimisto Ohjelmatoimisto PumPumin voi tilata päiväkoteihin, kouluihin yms. Tekijät 15–20 aktiivia, mukana kulttuurin ja sosiaalialan ammattilaisia. on tavallisten perheiden ohella kuvataiteilijoita, muusikoita, graafikko, projektisuunnittelija, valokuvaaja, lavastaja ja kehitysvammaohjaaja. Joillakin perheillä on erityislapsia. Mukana olevat lapset ideoivat erilaisia hahmoja ja leikkejä, ja ne pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. ”Ei ole olemassa huonoja ideoita!”, sanoo Piritta. Pyörätuolitansseja ja kosketeltavia hahmoja Hulvattomat ideat eivät ole lapsilta loppuneet. SirkusRakkausPumPum on järjestänyt sateenkaaren alle pyörätuolitansseja ja taideseikkailuja sekä kaupunkitaiteen merkeissä Kummanmamman linnanjuhlat ja Omituisten kaupunkilaisten Kesänhoukutusjuhlat. Merirosvoille on tarjottu Pihakeinukioskista vohveleita ja hilloa eli ”prinsessan räkää”, ja lasten sotaleikeistä on kehitetty uusia versioita, kuten Kakkusota Koko Kansalle. Lasten katutaidetapahtumissa kaikki ovat päässeet kokeilemaan myrkyttömiä sokeriruoko-spraymaaleja luvallisesti varatuilla työmaa-aidoilla. Viime aikoina Tampereella on nähty myös pyörätuolilla kelaileva ja ihmisiä halaileva lepakko. Se on kuulemma arka lepakkoparka. Lasten ideoima hahmo vierailee myös päiväkodeissa ja kouluissa. Lepakkoa saa halata ”Lapset halusivat jännittävän, vähän pelottavan mutta samalla hauskan hahmon. Lepakossa yhdistyvät ne kaikki. Se nostaa esiin erilaisuuden pelon ja sen, kuinka erilaisuutta voi olla vaikea lähestyä. Lapset rohkaistuvat, kun lepakko on kuitenkin niin arka. Se pelkää pimeää ja sen on vaikea saada kavereita. Sitten lapset alkavat yhdessä tsempata lepakkoa”, Piritta selittää. Rohkaistunut lepakko uskaltaa lopulta lähestyä ihmisiä, ja toiset arat pääsevät sen siipien suojaan istumaan. Lepakko ja muut hahmot ovat huomioineet myös näkövammaiset. Heissä on paljon kosketeltavaa: karvaisia turkkeja, nahkeita neniä, hassuja korvia ja siveltäviä siipiä. ”Äiti-iii, tehdään tonne leijailemaan avaruusörkkejä!”, Alisa huutaa Rantaväylän tunnelityömaa-aidan vierestä. He ovat siellä pohjustamassa tulevaa lasten katutaidetapahtumaa. ”Selvä, kuka tekee ensimmäisen version?”, Piritta vastaa, ja hulina Tampereella jatkuu. SirkusRakkausPumPumin nimen keksi Alisa Suominen. Alisan mukaan sirkuksen tapahtumissa on naurutakuu. Tukilinja 4/2015 13
TULILINJALLA / KOLUMNI Tuula Henttu Harjoittelu kannattaa YLÄMÄKI ON jyrkkä. Se vain on kivuttava, koska aion päästä kuntosalille suorinta tietä. Kyllä tämä tästä, onhan luvassa pitkä loiva alamäki melkein pihaan asti. Tuuppaan pyörää loppuvaiheessa jo niin työläästi, että ohihölkkäävä mies mainitsee myötätuntoisesti nousun rajuudesta. Viivähdän, hengähdän hetken mäen päällä. Rintakehään on kehkeytynyt painontunne ja lapaluille kiristys. Samanlaisia oireita kuin muutama vuosi sitten pallolaajennuksia edeltävinä aikoina, kun rasitus oli liikaa sydämelle. Päätän, etten pelkää uusia tukoksia sepelvaltimoissa. On elettävä eteenpäin, kohennettava sitä kuntoa, joka rapistui äitiyden epäitsekkäiden vuosikymmenien aikana. Painan putkilosta kielelle pari suihkausta ja jatkan matkaa. Mieleeni pullahtaa ajatus harjoittelusta ja sen siirtovaikutuksesta: Kun poika eleli vielä kotosalla, kannoin jatkuvasti matkassa Stesolidia epilepsiakohtausten varalta. Nyt nitrosuihke on yhtä luontevasti mukana, omiin tarpeisiini. KERRON OHJAAJALLE ottaneeni suihketta matkalla ja ajatuksestani, etten aio saada kohtausta salillakaan. Antaa mennä vaan ohjelman mukaan. Ajatella – minä, liikunnan ammattilainen, turvaudun nyt toiseen ohjaajaan, jotta pääsen fyysisestä alennustilastani. Yritin kauan yksikseni vakuuttuneena, että pärjään kyllä omien ongelmieni kanssa. Vuosikausien puuhapuuskien ja lopahtamisten jojoilu on vienyt voimia painonpudotuksessa ja lihashuollossa. Vaikeudet alkoivat tai oikeammin oivalsin ne vasta silloin, kun nuori mies muutti pois kotoa ja oma elimistöni huomasi tilaisuutensa tulleen. Se otti kaiken huomioni. Se liikutteli särkyjä, kiristeli lihaksia ja nöyryytti nivelkivuilla. Sen elimet uhittelivat kohtauksilla, vuodoilla ja ailahtelevilla arvoilla, ja pelästyttivät monesti perheen aikuiset lapset sairaalasta tulevilla soitoilla: ”Äitinne on tuotu tänne”. NO MITÄPÄ kummallista tässä. Sairaalan lähtöjä ja kuoleman läheisyyttä on harjoiteltu vaikeasti vammaisen lapsen kanssa reilut 15 vuotta. On tavattu sekä terveydenhuollon että sosiaalipuolen ammattilaisia, avattu lapsen kehityksen viivästymä ja koko perheen elämä monet kerrat. Henkinen strippaus ei tee omien vaivojen kohdalla enää yhtään kipeää. Hyvä, jos tarinointi auttaa. Harjoitteluvuosista on ollut hyötyä, sillä minut luokitellaan jossain määrin avoimeksi ja sairaalassa joskus koodilla ytk eli yhteistyökykyiseksi henkilöksi. Muistini hajoilee aika ajoin. Tekemättömien töitten listoja kirjoitan muistiin uutterasti, eläkeikä ansiotyöstä lähenee ja ajatukset karkailevat hektisessä maailmassa. Ei hätää, olen oppinut käyttämään kuvia ymmärtääkseni ja muistaakseni tärkeimmät asiat ajallaan. Puhumattoman, sanoja käyttämättömän lapseni kommunikaatiokeinot ovat olleet mitä parhainta harjoittelua iäkkäänä selviämiseen. Kun katselee kuntosalin seiniä ja laitteiden pieluksia voi nähdä lukuisia kuvia muistuttamassa, mitä ja kuinka tehdään. Kuka? Tuula Henttu, 62 Vaikeavammaisen aikuisen pojan äiti Jyväskylä Toimintarajoite Pitkäaikaissairaus Työ Erityisliikunnan ohjaaja No mitäpä kummallista tässä. Sairaalan lähtöjä ja kuoleman läheisyyttä on harjoiteltu vaikeasti vammaisen lapsen kanssa reilut 15 vuotta. Ihmettelen, miten vaikeasti vammaiset henkilöt voidaan vieläkin luokitella yhteiskuntaa hyödyttämättömäksi kansanosaksi, vain hoivan kohteiksi tai kulueriksi. Huihai. Hehän ovat mitä parhaimpia opettajia ja ympäristökasvattajia, vaativampaan ymmärrykseen ja filosofiseen ajatteluun haastajia. Vammaisen henkilön vierellä kulkeminen haastaa harjoittelemaan elämistä oman totutun ajattelun ja mukavuusalueen ulkopuolella. Heidän avullaan kehitellään vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja liikkumiseen, kommunikointiin ja muihin esteettömyyden lajeihin. He ovat tietenkin myös työllistäjiä. KISKON YLÄTALJAA kolme kertaa viidentoista sarjoissa. Hengittelen rauhallisesti ja uskon, että voimani kohenevat. Jaloilla pusken sisulla maksimivoimaa, jotta ne nostaisivat minut loppuelämäni ajan penkistä, sängystä ja portaissa. Ohjaaja huomauttaa: Onko ajatukset kasassa? Onko keskivartalo tiukkana, vastus riittävä? Muistatko juoda riittävästi vettä? Venytellä vielä reilusti kotosalla? Harjoittelen. Koetan muistaa ohjeet ja hoitaa nyt itseäni. 14 Tukilinja 4/2015
Tukipointti Teksti: Timo Kähkönen It-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: www.tukilinja.fi/ tukipointti Ota tabletti kuntoutuskäyttöön! MONELLE ENSITABLETIN saajalle voi mennä sormi suuhun, kun laitteessa on ominaisuuksia ja sovelluksia enemmän kuin ajattelikaan. Tämä on tuttu tilanne monelle tablettia jo käyttävällekin – sinulle soveltuvia sovelluksia voi olla useita satoja! Mistä saat lisää tietoa? Minkä niistä lataat tai ostat? Haluamme auttaa tabletin käytön aloittavia heti oikeille jäljille. Tukilinja on alkanut myöntämään tablettien saajille tarvittaessa mukaan oppaita, joissa kerrotaan kuntouttavista sovelluksista ja peleistä. Jos siis olet hakemassa Tukilinjalta apurahaa tablettiin ja koet tarvitsevasi lisätietoa, muista mainita tämä hakemuksessasi! ERILAISTEN OPPIJOIDEN LIITTO ry julkaisi tänä vuonna kaksi erinomaista opasta: Pelit. Monenlaista pelaamista, erilaista oppimista sekä iPad apuvälineenä. Sovelluksia erilaisen oppijan arkeen. Näitä olemme alkaneet tabletin käytön aloittaville lähettää. Kumpikin oppaista on selkokielinen, ja niiden sisältöä on havainnollistettu selkeillä kuvilla. Oppaat kertovat lähinnä iOS-käyttöjärjestelmän tarjonnasta, mutta tulossa on myös opas Android-laitteiden kuntouttavista pelisovelluksista. PELIT-OPPAASSA KÄSITELLÄÄN laajalti erityyppisiä oppimispelejä. Aiheena on niin matematiikkaa, hahmottamista kuin vieraita kieliäkin. Sovelluksia löytyy niin tableteille, puhelimille ja tietokoneille sekä nettiversioita sovelluksista. Eikä oppaassa rajoituta ruudun maailmoihin. Siinä esitellään myös pihaleikkejä joissa ei laitteita edes tarvita, sekä annetaan ohjeita peleihin, joiden pelaamiseen tarvitset vain kynän ja paperia! Hintakaan ei päätä huimaa: 7€ + postikulut. IPAD APUVÄLINEENÄ -oppaassa käydään läpi muun muassa lukemisen ongelmia helpottavia sovelluksia ja annetaan vinkkejä niiden monipuoliseen käyttöön. Lisäksi esitellään iOS laitteissa jo valmiina olevia ohjelmia. Saat myös hyviä vinkkejä mahdollisesti juuri sinulle sopivista sovelluksista, joita voit ladata itse laitteellesi. Oppaan hinta Erilaisten oppijoiden verkkosivuilla on 5 € + postikulut. MYÖS NETISTÄ löytyy apua hyvien kuntouttavien sovellusten etsijälle: JaatisWiki antaa paljon vinkkejä ja arvosteluita erilaisista sovelluksista. Lisäksi Facebookissa on ryhmä nimeltä iPad lasten kuntoutuksessa ja opetuksessa. Siellä aiheesta kiinnostuneet jakavat kokemuksiaan. Terapiapsi.fi sivustolla on todella kattavasti tietoa niin laitteista kuin sovelluksista! Erilaisia ilmaisia iPad -oppaita voit ladata laitteellesi myös Ilona-IT:n sivuilta osoitteesta www.ilonait.fi/web/lataa-ipad-oppaita. Käy tutkimassa tarjontaa! Tukilinja myöntää tablettien saajille tarvittaessa mukaan oppaita. TUKITORI Annanpura litteroi ja konsultoi Annanpura on Näkövammaisten keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa nauhoitusten litterointia, esteettömyyskonsultointia ja koulutusta. Yritys työllistää 17 näkövammaista ja yhden liikuntavammaisen osaajan. TUOTTEET: • haastattelunauhoitteiden, lääkärin sanelujen ja oikeudenkäyntinauhoitteiden litterointia. • Verkkoja mobiilisivujen sekä palvelujen esteettömyyskonsultointia, testausta ja koulutusta. Osoite: Marjaniementie 74, 00930 Helsinki Nettisivut: www.annanpura.fi Näin tilaat: Ota yhteys nettisivujen lomakkeen kautta, sähköpostilla (info@annanpura.fi) tai puhelimitse, (050 4618766). Olemme innokkaita palvelemaan! Mamsellin Kahvihuone ja Puoti Tervetuloa Tampereelle Taideverstas Wärjäämöön! Mamsellin Kahvihuone tarjoilee ihanat kahvilaherkut ja Puodissa on myynnissä käsintehtyjä uniikkituotteita itselle tai lahjaksi! Voit myös vuokrata näyttelytilaa. Taideverstas Wärjäämö on Tampereen kaupungin taidepainoitteinen toimintakeskus kehitysvammaisille. Keskuksen näyttelytilan yhteydessä toimivat yleisölle avoimet kahvihuone ja lahjatavarapuoti. Tuotteet: • Kahvilan kesäajan aukiolo Facebooksivuilta. • Itse tehdyt leivonnaiset, kahvilatuotteet • Maalauksia ja käsitöitä tilauksesta! • Näyttelytilan vuokraus ja kahvilapalvelut Osoite: Kanavaraitti 3, 33210 Tampere Nettisivut: Facebookissa: Taideverstas Wärjäämö Näin tilaat: Yhteydenotot puhelimitse (0400 256 393), sähköpostitse warjaamo@tampere.fi tai paikan päällä. Kuntoutus saa olla myös hauskaa! Tukilinja 4/2015 15
Kehitysvammaisten salibandy otti Turussa ison askeleen eteenpäin, kun salibandyseura Vaappuankkojen aikuisten erityisryhmä alkoi taipaleensa. Tukilinja tuki joukkuetta alkuun. TEKSTI Mirja Lahnaviiki KUVAT Vesa-Matti Väärä Vuosi sitten syksyllä kaksi toisilleen entuudestaan tuntematonta porukkaa sanoi Turussa toisilleen: ”Tahdon”. Toisella niistä oli ns. ikävä ero takana. Toinen osapuoli ei ollut varsinaisesti suunnitellut uutta kumppania, mutta suhtautui avoimesti kaikkeen uuteen. Tarkemmin sanoen sählyä vuosikausia kaupungin avotyöporukan kesken pelanneelle joukkueelle ei viime kesän jälkeen järjestynyt pelaamismahdollisuutta. Kun salibandyseura Turun Vaappuankkojen (TVA) puheenjohtaja Miika Berg kuuli innokkaasta, kodittomaksi jääneestä peliporukasta, ei ennakkoluuloista ollut tietoakaan. Kaikki mahtuvat Vaappuankkoihin ”Seuramme toimii avoimin mielin ja toivottaa tervetulleeksi kaikenlaisen uuden toiminnan, mikäli vain voimme järjestää sopivat tilat ja ryhmän tarpeiden mukaiset vetäjät” kertoo Miika Berg. Liitto onkin silminnähden onnistunut ja kukoistaa. Vammaisten liikkujien kattojärjestö VAU:n toiminnanjohtaja Riikka Juntusen mielestä on hienoa, että paikallinen sählyseura otti erityisjoukkueen jäsenekseen. ”Tämä on juuri se suunta, mihin pitääkin mennä. Muita samanlaisia salibandyseuroja ovat mm. Itä-Hakkilan Kilpa ja Kuopion Welhot.” Mikä? TVA:n eli Turun Vaappuankkojen erityisjoukkue Urheilulaji Salibandy Toimintarajoite Kehitysvamma Krisse Pääskynen tykittää, Juha Hirvonen torjuu… TUKIKOHDE 16 Tukilinja 4/2015
Sählyilystä salibandyyn Valmentajaksi löytyi Krisse Pääskynen, joka on yksi erityisryhmän pelaajista. Aktiivisen kilpauimariuran jättänyt Pääskynen hyppäsi omien sanojensa mukaan tuntemattomaan ottaessaan haasteen vastaan. Onneksi valmennustiimissä ovat mukana myös Miika Berg ja Emmilotta Lamberg. Miikan vetäessä harkkoja Krisse pääsee pelaamaan ja saa samalla tarpeellista valmentajaoppia. Keskiviikkoiltaisin Sirkkalan koulun urheilusalissa on täysi tohina päällä. Treenien alussa harjoitellaan antaumuksella syöttöjä ja laukaisuja. Välillä Miika Berg ottaa esiin fläppitaulun, jonka avulla hän havainnollistaa, mitä seuraavaksi tehdään. Kauniiksi lopuksi pelataan yhdessä vauhdikasta peliä, jossa lentävät hiki ja huumori. Tavoitteellisuus motivoi Sählyporukalle on syntynyt uudenlainen tatsi pelaamiseen: sählyily on taaksejäänyttä elämää, nyt pelataan oikeaa salibandyä. Harjoitukset ovat vaativampia ja tavoitteellisempia. Syöttöjäkin harjoitellaan TVA:n naisjoukkueen kanssa. ”Kehitystä on tullut”, Emmilotta Lamberg ja Miika Berg kehuvat. ”Esimerkiksi Junnu on hyvä maalivahti, oikein unelmavalmennettava. Hän kuuntelee tarkasti ohjeita”, itsekin maalivahtina toiminut Emmilotta kehuu. ”Hänellä on loistava pelisilmä!”, Miika Berg lisää. Sählyily on taaksejäänyttä elämää, nyt pelataan oikeaa salibandyä.” ”Porukan henki on valtavan hyvä. Siellä on mukana aivan upeita tyyppejä. Huumori lentää, maaleja juhlitaan kunnolla ja silti pelataan reilusti. Eikä me käydä harjoituksissa velvollisuuden tunnosta eikä siksi ettei Krisse pärjäisi, vaan pelkästään siksi, että sieltä tulee aina niin hyvät fiilikset”, Berg hehkuttaa. Sponsorit avainasemassa Ensimmäisenä vuonna haettiin jo pronssia erityisryhmien SM-kisojen harrastesarjasta. Syyskuussa on luvassa peli Olympiastadionilla eduskunnan liikuntakerhoa vastaan osana kerhon 70 -vuotisjuhlatapahtumaa. Sitä porukka odottaa innolla. Muitakin haasteita on ratkottavana. Ennen ei juurikaan tarvittu harrasteissa rahaa, nyt kaikki maksaa: jäsenmaksut, lisenssit, turnausmatkat, peliasut – rahareikiä riittää. Turnausmatkat kohottavat mieltä ja on mukava nähdä muita pelaajia. Onneksi erityisjoukkueellekin on löytynyt sponsoreita, joiden avustuksella on saatu maksettua esimerkiksi salivuokrat ja suojalasit. Tukilinjan puoliksi sponsoroimat peliasut ovat olleet erityisen tarpeelliset, sillä ilman niitä ei voi osallistua kilpailuihin. Kaikki pelaajat ovatkin olleet tyytyväisiä hienoihin asuihin, joissa kelpaa nyt pelata virallisesti yhtenä Turun Vaappuankkojen joukkueena. Ei kiirettä huipulle Kukapa ei haluaisi tulla paremmaksi hyökkääjäksi tai puolustajaksi tai maalivahdiksi. Mutta menestys vaatii uutteraa työtä. Sen tietää myös Krisse Pääskysen poppoo. Kuinka korkealle tähtäätte, haluatteko päästä MM-kisoihin, olla parhaita? Näitä usein kysytään. Valmentaja Krisse Pääskynen toppuuttelee. Hän haluaa rauhassa katsoa, miten porukka kehittyy. ”Nopeutta on tullut lisää, mutta syöttöjen kanssa on vielä ongelmia. Yhteispelikin pitäisi saada paremmin sujumaan”, hän listaa. ”Jossain vaiheessa herää varmaankin halu menestyä. Tietyistä pelaajista näkee, että he haluavat muutakin kuin vain treenata”, Pääskynen myöntää. KEHITYSVAMMAISTEN SALIBANDY Salibandy on ollut Suomessa jo 10 vuotta kehitysvammaisten urheilijoiden suosima harrasteja kilpailulaji. Pelitaitoja testataan alueellisissa kilpailutapahtumissa ja valtakunnallisesti jokavuotisessa Special Olympics -turnauksessa. Vuoden 2013 Special Olympics -talvimaailmankisoissa salibandy oli näytöslajina. 2017 Special Olympics Talvimaailmankisoissa se on virallinen kilpailulaji. Valmentaja Miika Berg näyttää seuraavan harjoituksen idean kuvallisesti fläppitaululta. Tukilinja 4/2015 17
Tukilinja seurasi urhoollisen punkyhtyeemme Pertti Kurikan Nimipäivien euroviisukoitosta Wienissä näkövammaisen viisukonkari Heidi Ikäheimosen matkapäiväkirjan avulla. TEKSTI Heidi Ikäheimonen KUVAT Antti Määttänen Kun suomalaiset valitsivat euroviisuedustajakseen Pertti Kurikan Nimipäivät, valinta herätti euroviisufanien keskuudessa voimakkaita reaktioita. Jotkut sanoivat häpeävänsä, että tällaisella ”melusaasteella” lähdetään edustamaan. Toiset taas kehuivat valinnan olevan voitto vammaisuudelle ja kehitysvammaisten asialle. Olen seurannut euroviisuja lapsesta asti, ja 1990-luvun alussa liityin Euroviisuklubi OGAE:een. 1990-luvun lopulla osallistuin tapaamiseen ja harrastus sai uuden ulottuvuuden. Olin järjestämässä vuoden 2000 ensimmäistä fanimatkaa Euroviisuihin Tukholmaan, ja Wienin matka oli minulle jo yhdeksäs kerta paikan päällä. Vammaisuus ei tuo viisupisteitä Euroviisut on ensisijaisesti musiikkija showkilpailu. Vammaisuudella tai poliittisella sanomalla ei siellä ole aikaisemminkaan menestytty. Kahteen kertaan Espanjaa edustanut sokea Zerafin Zubiri ei menestynyt, ei myöskään Saksaa vuonna 2002 edustanut sokea Corinna May. Vuonna 1996 Itävaltaa edusti sokea George Nussbaumer gospel-henkisellä kappaleellaan. PKN:n viisuedustus ei siis ollut poikkeuksellinen. Tänäkin vuonna mukana oli Puolaa edustava, pyörätuolia käyttävä Monika Kuszynska. Hän pääsi finaaliin, mutta sijoitus jäi 20:nnen paikkeille. Onko vammaisuus siis itseisarvo Euroviisuissa? Historia osoittaa, että ei ole. Sillä ei ole saavutettu ylimääräisiä sympatiapisteitä. On totta, että kansa äänesti tällä kerralla ehkä enemmän kehitysvammaisuuden puolesta kuin itse esitystä. Mielestäni on kuitenkin hienoa, että PKN lähti kisaan mukaan, sillä heidän osallistumisellaan oli monia positiivisia vaikutuksia. PKN:n mukana huumassa Toukokuun 10. päivänä PKN tukijoukkoineen saapui kisakaupunkiin. Harjoitukset alkoivat Kuka? Punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät:Kari Aalto, Sami Helle, Pertti Kurikka, Toni Välitalo Toimintarajoite Kehitysvamma Työ Laulu, basso, kitara, rummut PKN:n kanssa Wienissä 18 Tukilinja 4/2015
seuraavana päivänä Wiener Stadthallessa. Pressitilaisuudessa kaverit vastailivat reippaasti kysymyksiin omintakeisella tyylillään, jännityksestä ei näkynyt jälkeäkään. Perjantaina 15.5. oli jälleen aika nousta lavalle harjoittelemaan. Joitakin yksityiskohtia esityksessä oli hiottu välipäivinä. Juttu luisti hyvin tässäkin lehdistötilaisuudessa. Pojat kertoivat viisusuosikeikseen Monica Aspelundin Lapponian ja Marionin TomTominTomin. Kysymykseen, mistä seuraava kappale tulisi kertomaan, Sami Helle vastasi, että asuntolassa asumisesta tai sosiaalityöntekijöistä. Perjantai-iltana tapasimme vielä Nordic Nightissa, jossa rumpali Toni Välitalo kertoi, että paljon oli ollut haastatteluja ja muita kuvaussessioita. Hauskinta oli, kun he olivat saaneet olla lavalla ja näyttää, mitä osaavat. Toni mainitsi suureksi suosikikseen Souvarit-yhtyeen. Bändi ei esiintynyt Nordic Nightissa. Syynä oli ilmiselvä väsymys. Semifinaaliesitys oli hieno Semifinaaliesitys sujui pojilta todella hienosti. Esityksessä oli vielä tavallista enemmän asennetta, hyvässä mielessä. Siitä pursusi positiivista energiaa, joka antoi mielestäni extralatausta. Yleisö antoi PKN:lle yhdet illan suurimmista aplodeista. He keräsivät mediassakin laajasti huomiota. Paikallislehti mainitsi, että PKN:n esitys oli ”erilaisuudellaan virkistävä, uusi tuulahdus Euroviisujen totuttuun musiikkigenreen”. PKN:n karsiutuminen finaalista harmitti meitä suomalaisia, mutta vain hetken. Seuraavana päivänä olimme mukana PKN:n suomalaiselle medialle tarkoitetussa lehdistötilaisuudessa. Odotin jännittyneenä, miten pojat nukutun yön jälkeen käsittelisivät pettymystä. Yllättäen sekä Sami Helle että Toni Välitalo vastailivat rennonoloisesti: voittamaan oli tultu, mutta elämä jatkuu. Pressitilaisuus oli lämminhenkinen ja bändiä kiiteltiin hienosta suorituksesta. Siihen, haluaisivatko he lähteä uudelleen edustamaan maatamme viisuihin, vastasi Pertti Kurikka kuitenkin napakasti: ”Antaahan nyt olla ainakin vähän aikaa. Tai menköön muut, mutta minä en lähde.” Päivän huipentuma oli suomalaiskouluun tehty vierailu, jossa oppilaat lauloivat Aina mun pitää muunnelluilla sanoilla. Esitys oli kerrassaan koskettava. Sitten mediaväki häädettiin pois ja iloinen tapaaminen jatkui. Yleisö piti, tuomaristo ei Kun miettii viisutulosta, kannattaa muistaa, että sijoitukset ratkaistaan 50/50-menetelmällä eli puolet äänistä tuli asiantuntijaraadeilta ja toinen puoli puhelinäänestäjiltä. PKN:n sijoitus omassa semifinaalissaan oli vasta 16. eli viimeinen sija. Yleisöäänten perusteella PKN olisi kuitenkin yltänyt finaaliin, joten kyllä heidän suorituksestaan voi hyvin olla ylpeä! Itse finaalissakin tulos olisi ollut toinen: Yleisöäänillä Italia olisi voittanut suvereenisti, Venäjä olisi ollut toinen ja voittaja Ruotsi vasta kolmas. Yleisöäänien perusteella PKN olisi yltänyt finaaliin. Tukilinja 4/2015 19
TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Grassroots Communications KEVÄÄLLÄ ENSI-ILTAAN tulleessa amerikkalaisessa fantasiaelokuvassa Avengers: Age of Ultron supersankarit palaavat pelastamaan planeettaamme. Elokuvan animoinnin jälkitöistä sekä elokuvan lopussa näytettävän tekijälistan luomisesta vastasi neljä autistista visuaalisten efektien ammattilaista. Heidän kykynsä keskittyä yksityiskohtiin ja viimeistelyyn vastasi erinomaisesti työn vaatimuksia, todettiin elokuvan ensi-iltajuhlissa Los Angelesissa. KIITELLYT TYÖNTEKIJÄT on kouluttanut Kaliforniassa vuodesta 2011 toiminut, autistisia nuoria luoviin, teknisiin ammatteihin kouluttava ammattiopisto Exceptional Minds. Se tekee läheistä yhteistyötä elokuvateollisuuden kanssa kouluttaessaan nuori niin animaatioiden kuin muidenkin visuaalisten tehokeinojen tekemiseen. Muita yhteistyöelokuvia ovat olleet American Hustle ja Dawn of the Planet of Apes. AMMATTIOPISTO PALKITTIIN Visionaarinen yhteisö -palkinnolla (Community Visionary Award) Los Angelesissa toukokuussa Autism Works Now -tapahtumassa. Kiitospuheessaan Exceptional Mindsin ohjelmajohtaja Ernie Merlán kertoi, ettei kouluta nuoria pelkästään töihin. ”Valmistelemme heitä työskentelemään erittäin kilpaillulla alalla, itse asiassa meiltä valmistuneet työskentelevät visuaalisten tehosteiden teollisuudessa.” Merlánin mukaan autistisille henkilöille on tyypillistä voimakas keskittyminen yksityiskohtiin ja soveltuvuus käyttää tietokonepohjaista tekniikkaa. Nämä ominaisuudet sopivat erinomaisesti tälle alalle. Palkintoa oli jakamassa maailman tunnetuin autistinen henkilö, tri Temple Grandin, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä kotieläinten käyttäytymisen asiantuntijana. Omaishoitajien Juttuluuri on avoinna myös kesällä SUOMEN PUNAISEN Ristin ylläpitämä puhelinpalvelu antaa omaishoitajille mahdollisuuden puhua arjen vaikeuksista tai muista mieltä askarruttavista asioista kodin ulkopuolisen henkilön kanssa. Omaishoitajien Juttuluuri on kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville tarkoitettu puhelinpalvelu. Juttuluurissa päivystää 11 koulutettua vapaaehtoista, joiden kanssa omaishoitaja voi keskustella arjen suurista ja pienistä huolista. Niitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, huolten aiheuttama unettomuus, turvattomuus, väkivallan kokeminen tai läheisen menettäminen. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia, ja palveluun voi soittaa nimettömänä. Juttuluuri päivystää joka torstai klo 13–15 numerossa 0203 88100. Päivystys jatkuu kesän läpi. Juttuluuri avattiin maaliskuussa 2015, ja siihen on tullut puheluita esimerkiksi Itäja Pohjois-Suomesta. – Soittajat ovat halunneet puhua yleisesti hoitotilanteesta tai esimerkiksi oman roolin muutoksesta tyttärestä tai puolisosta omaishoitajaksi, kertoo omaishoitajien tukitoiminnan suunnittelija Siina Lepola. Omaishoitajuus tuo perheeseen haasteita, joiden vuoksi tunteet, arjen aikataulut sekä sukulaisuusja ystävyyssuhteet joutuvat koetukselle. Puheluista on kuulunut kiitollisuus ja hyvä mieli. Juttuluuri on antanut soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltään kodin ulkopuolisen henkilön kanssa. Suomen Punainen Risti on tukenut omaishoitajia jo 21 vuoden ajan. Monipuolista ja ympärivuotista toimintaa järjestetään yli 60 paikkakunnalla. Omaishoitajille järjestetään muun muassa vertaistukea, virkistystä, koulutusta, ohjausta, neuvontaa ja hyvinvointileirejä. Juttuluuri palvelu päivystää koko kesän ajan. Vapaaehtoiset vastaavat puheluihin torstaisin kello 13–15 numerossa 0203 88100. Palvelu on suomeksi. Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,08 € + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,08 € + 0,2 €/min Lue lisää Punaisen Ristin omaishoitajille suunnatusta toiminnasta: www.omaishoito.fi Lisätietoja: Omaishoitajien tukitoiminnan Satakunnan piirin aluetyöntekijä Birgitta Valli, puhelin: 040 861 0748 75 prosenttia suomalaisista hyväksyy eutanasian. Vain 11 prosenttia ei hyväksy sitä. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat eutanasian hyväksyy jopa 87 prosenttia vastaajista. – Tuhat suomalaista -tutkimus, 2015 TIESITKÖ MITEN TEHDÄ ESTEETÖN NETTISIVU? TUORE ESTEETTÖMYYSSALKKU antaa käytännön ohjeita esteettömän, saavutettavan ja helppokäyttöisen sähköisen materiaalin tai verkkosivuston suunnitteluun ja toteuttamiseen. Salkun on laatinut Celia-kirjasto ja työhön on osallistunut myös muita alan asiantuntijoita. Siinä osoitetaan, miten vähäisillä keinoilla esteettömyys ja saavutettavuus ovat toteutettavissa, kunhan ne otetaan huomioon jo sähköisen palvelun suunnitteluvaiheessa. Hyvä yleinen käytettävyys yhdistettynä selkokieliseen tai hyvällä yleiskielellä kirjoitettuun sisältöön riittää monelle käyttäjälle, osa tarvitsee sen lisäksi selkeästi yksinkertaistetun käyttöliittymän. Linkki Esteettömyyssalkkuun löytyy Celian nettisivuilta osiosta Celia asiantuntijana. Palkintojuhlassa oli mukana itsekin autistinen tri Temple Grandin. Autistit animaattoreina 20 Tukilinja 4/2015
ANTONY DOERR: KAIKKI SE VALO JOTA EMME NÄE. Romaani. Suom. Hanna Tarkka. WSOY, 2015. 544 s. / 22 €. Pulitzer-palkittu romaani kertoo kahdesta nuoresta toisen maailmansodan pyörteissä, sokeasta ranskalaisesta Marie-Lauresta ja saksalaisesta Werneristä. Kerronta on taitavaa ja ottaa paljon irti pikkulapsena sokeutuneen Marien aisteista ja tuntemuksista. Vammaisuuden käyttäminen tyylikeinona teoksen nimeä myöten on toisinaan turhan helppo ratkaisu. Kokonaisuus kuitenkin etenee lyhyin luvuin sen verran viihdyttävästi, että sitä on vaikea täysin vastustaa. Viihdearvoa nostamaan kertomukseen on ympätty vielä kirottu jalokivi. Selviytymiskamppailu kuitenkin tuottaa mielenkiintoisimmat käänteet, kuten Wernerin kautta saadun näkymän Hitler-Jugendiin. Viestinä on, että synkkinäkin aikoina hyvien tekojen valo näkyy kauas. Ehkei kovin yllättävää, mutta lohdullista. Sanni Purhonen MARIANNE KULMALA: RUFUS, SPESIAALI LAPSI. Selkokuvakirja. Kuvitus: Kirsi Tapani. Aivoliitto ry, 2015. 108 s. / 30 €. Selkokielisessä kuvakirjassa tutustutaan 9-vuotiaaseen Rufukseen ja tämän parhaaseen kaveriin, bostoninterrieri Borikseen. Suuren osan ajasta Rufus on kuin kuka tahansa riehakas pikkupoika. Hänellä on myös Touretten oireyhtymä, joka aiheuttaa arjessa haasteita ja kommelluksia. Teos on toinen osa Spesiaali lapsi -sarjassa. Vuonna 2014 julkaistiin kirja Sakusta, jolla on Asperger. Kummassakin on aikuisten osiot, joissa äidit kertovat elämästä lastensa kanssa. Ne on suunnattu myös erityislasten sisaruksille. Kirja ei saarnaa tai kaunistele vaan kertoo Touretten oireyhtymästä kiinnostavasti. Hauskana yksityiskohtana lapsille suunnatussa kirjan osassa on tyhjiä laatikoita, joihin voi kirjoittaa neuvoja Rufukselle ja Borikselle, kun he niitä pyytävät. Tämä on tarpeen, sillä kirjan esimerkeistäkin käy ilmi, etteivät kaikki aikuisetkaan aina osaa suhtautua Rufuksen oireisiin. Päällimmäiseksi Rufuksen tarinasta jää silti hyvä mieli. Sanni Purhonen KIRJAVINKKI Kesäksi on tarjolla vammaisnäkökulman sisältävää palkittua jännitystä sekä tabuja kaatavan elämäkertasarjan viides osa. STRESSIN SÄÄTELY. Tietokirja. PS-kustannus, 2015. 204 s. / 39 €. Stressi kuulostaa pahalta, mutta oikein annosteltuna se saa meidät keskittymään, aktivoitumaan ja selviämään vaativista paikoista. Nina Sajaniemen, Eira Suhosen, Mari Nislinin ja Jukka E. Mäkelän monitieteiseltä pohjalta ponnistava yleistajuinen, piirroskuvitettu tietokirja opettaa kuitenkin, miten tärkeää on säännöstellä stressin määrää kasvuiässä. Sillä vältetään moni riippuvuus ja mielenterveyden häiriö. Kirja myös kertoo, miten se tapahtuu: Turvallisella, ystävällisellä vuorovaikutuksella, jossa stressaantunut lapsi tai nuori houkutellaan uhmasta, vetäytymisestä ja jähmettymisestä takaisin yhteistoimintaan. Olennaista on stressireaktioiden huomaaminen ja nopea, rauhoittava reagointi niihin. Vihaiset eleet, sanat ja rangaistukset lisäävät vaaran tuntua ja reaktiivista tilaa, jossa oppimista ja itsesäätelyä ei voi tapahtua. Vain ystävällisyydellä nuoren voi houkutella tilaan, jossa hän uskaltaa liittyä muihin ja pystyy säätelemään käytöstään. Tärkeä viesti jokaiselle opettajalle ja kasvattajalle! Iris Tenhunen ANNA LIHAMMER: KUN PIMEYS PEITTÄÄ MAAN. Rikosromaani, suom. Ulla Lempinen. Atena, 2015. 300 s. / 33 €. Palkittu esikoisdekkari on aikamatka 1930-luvulle, jolloin Ruotsissa – kuten Suomessakin – uskottiin rotubiologiaan, jonka nojalla steriloitiin esimerkiksi vammaisia ja sairaita. Arkeologin ja tietokirjailijan asiansa osaavassa, hyytävässä tarinassa ”poliisisisar” Maria Gustavsson etsii rotubiologin murhaajaa yhteiskunnassa, jossa naispoliisin tehtävänä ei yleensä ollut rikostutkinta. Iris Tenhunen KARL-OVE KNAUSGÅRD: TAISTELUNI. Viides kirja. Omaelämäkerrallinen romaanisarja. Suom. Katriina Huttunen. Like 2015. 450 s. / noin 29 e € Tabuista kuten mielisairaudesta ja alkoholismista avoimesti kertovan sarjan 5. osa kertoo Knausgårdin läpimurrosta kirjailijaksi. Teksti on tutun pidäkkeetöntä, älykästä, rönsyilevää ja kiinnostavaa. Seuraavan eli viimeisen osan aiheena on nykyaika Breivikin joukkomurhasta Taisteluni-sarjan aiheuttamaan skandaaliin Norjassa. Sitä odotellessa kannattaa aloittaa sarjan lukeminen viimeistään nyt! Iris Tenhunen KIRJAILIJAN TAISTOT VALOA PIMEYDESSÄ LAPSI KAIPAA TURVAA TOURETTE-KUVAKIRJA ROTUBIOLOGIN MURHA Toimituksen suosikki! ANTHONY DOERR Tukilinja 4/2015 21
Arto Hannulan taidonnäyte Kuusamon keilahallilla. Keilailu starttasi Kuusamossa Yksi paralympiatoivoistamme, kouluratsastaja Katja Karjalainen, joutui vaihtamaan ratsun juuri ennen syyskuun EM-kisoja. Lontoon paralympialaisten kouluratsastuksen hopeamitalisti Katja Karjalainen kuuluu todennäköisesti Suomen suurimpiin mitalitoivoihin myös vuoden 2016 Rio de Janeiron paralympialaisissa. Ensin hänen täytyy kuitenkin varmistaa paikkansa kisoihin. Ratsastuksessa kisapaikka irtoaa ranking-pisteiden perusteella, joten Rioon pääsyyn tarvitaan tasaisen vahvoja suorituksia kansainvälisissä kisoissa. Pientä epävarmuustekijää vuoden 2015 kisoihin tuo se, että Karjalaisen hevonen vaihtui maaliskuussa, kun Woikoski Double U loukkaantui. ”Uusi kilpakumppanini on 12-vuotias Hannover-ruuna Woikoski High Flow. Uuden hevosen mukaan tulo yllättäen on haastavaa, koska luottamusta ja yhteistyön kehittymistä ei voi nopeuttaa elävän olennon kanssa”, Karjalainen sanoo. Hän kertoo, että Woikoski High Flow eli Toope on erittäin laadukas ja pitkälle koulutettu osaava kouluratsu, joka on mieleltään vilkas ja positiivinen. ”Toopen hyvä puoli on myös se, että se rakastaa matkustamista, sillä siirtymät kisapaikalta toiselle voivat olla kevyesti 600 kilometriä.” Loppukevään ja alkukesän Karjalainen on viettänyt Keski-Euroopassa, josta käsin hän on osallistunut kilpailuihin. Ensimmäisissä kilpailuissa uuden ratsun kanssa hevosenhoitajana on toiminut Sara Maattola-Lindholm, joka on TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Janne Kaikkonen / Koillissanomat Liikunta on Kuusamon Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen toiminnassa suuressa roolissa ja keilailu on lajeista suosituin. Keilahalli on yhdistyksen vuorolla täynnä innokkaita keilaajia. ”Ei meillä mitään kovaa kilpailua ole keskenämme. Heitellään ja ollaan vain, siinä kaikki”, kertoo Kimmo Koskela. Viime vuoden aikana mukaan on kuitenkin tullut myös vähän kilpailullisuutta: Pohjois-Suomessa alkoi syksyllä 2014 oma erityisryhmien keilailukilpailu, Pohjois-Suomen Keilacup, jonka ensimmäinen osakilpailu järjestettiin Kuusamossa. KVT:n keilaajat osallistuivat ensin kotihallin kisaan ja lähtivät sitten myös Oulussa ja Rovaniemellä järjestettyihin osakilpailuihin. Kevätkauden huipennus oli SM-joukkuekilpailu Rovaniemellä. ”Meidän joukkueemme sijoittuivat kehitysvammaisten sarjassa hopealle ja pronssille. Se on tosi hyvä saavutus amatööripohjalta”, iloitsee puheenjohtaja Liisa Hokkinen. ”Monella jäsenellä on sisaruksia, jotka ovat tehneet pelireissuja eri lajeissa. On tärkeää, että nyt he ovat itse päässeet kisamatkoille. Rovaniemen reissun jälkeen on toimintakeskuksissa ja työpaikoilla esitelty ylpeänä mitaleita.” Tukiyhdistys sai keväällä yhden VAU:n ja Tukilinja-lehden jakamista Startti-stipendeistä. Stipendirahoilla tukiyhdistys kattaa kilpailureissujen matkakustannuksia ja hankkii yhtenäiset asusteet keilaajille. Osa tuesta käytetään yhdistyksen toisen vakiolajin salibandyn kustannuksiin. Katja Karjalaisella uusi ratsu TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Paralympiakomitea/Maiju Torvinen TUKIKOHDE Tukimuoto VAU:n ja Tukilinja-lehden Startti-stipendeillä tuetaan vammaisurheilua ja liikuntaa. Toimintarajoite Kaikki toimintarajoitteiset liikunnan ja kilpaurheilun aloittajat. Summa Yksilöhakijalle enintään 500 euroa, yhteisöhakijalle enintään 1000 euroa. 22 Tukilinja 4/2015
ollut Woikoski High Flown omistaja kahdeksan vuoden ajan. ”Hän on pystynyt auttamaan minua ja ratsuttajaani Noora Nybergiä alkuun hevosen kanssa”, Karjalainen kertoo. Heinäkuun alussa Karjalainen palaa Suomeen, jolloin alkaa viimeistely kohti 17.–20. syyskuuta Ranskassa järjestettäviä EM-kilpailuja. Kyseessä ovat Karjalaisen kolmannet peräkkäiset arvokilpailut eri hevosella: vuoden 2012 paralympiahopea tuli Rosien kanssa, vuoden 2013 EM-kilpailut jäivät väliin Rosien loukkaannuttua. Vuoden 2014 MM-kilpailuissa Karjalainen jäi niukasti mitaleitta Woikoski Double U:n kanssa, ja nyt vuoden 2015 EM-kilpailuihin hän matkaa Woikoski High Flown kanssa. Karjalainen kilpailee liikuntavammaisten ratsastajien sarjassa, mutta hänellä on myös näkövamma. Hänellä on sen vuoksi oikeus kirjainten huutajaan ja omaan verryttelyalueeseen, joten hän ei joudu antamaan liikaa tasoitusta muille kilpailijoille. ”Toki joudun laskemaan hevosen askeleita radalla koko ajan suorituksen aikana”, hän toteaa. ”Onhan se hullua, kun vapaaohjelmassa kuuntelen musiikin ja huutajan huutamat kirjaimet ja samalla lasken hevosen askelia, jotta saan neljä ja puoli minuuttia kestävän ’tanssin’ hevosen kanssa rytmissä upeaan lopputervehdykseen.”. ”Tavoitteenani on saada paikka Rioon ja tehdä siellä elämäni suoritus harmoniassa hevosen kanssa. Uskon, että yhteistyömme kehittyy vielä paljon tämän kauden aikana, jotta pystymme näyttävään esitykseen Rion radalla”, Karjalainen päättää. Katja Karjalainen voitti paralympiahopeaa Lontoossa 2012. Tuolloin hevosena oli Rosie. Kuka? Katja Karjalainen, 53 Toimintarajoite Liikuntavamma, näkövamma Työ Kilparatsastaja, kouluratsastus TEKSTI Lauri Jaakkola KUVA Paralympiakomitea/Maiju Torvinen Tukilinja 4/2015 23
Helpota nostelua NYT OTIMME KOKEILUUN näppärän ja kätevän apuvälineen, jonka olemassaolo ei aina muistu mieleen. Tarttumapihdit on hyvä apuväline kenelle tahansa. Ei tarvitse olla liikuntakyvytön tai jäykkä selästään, jotta niistä olisi iloa ja hyötyä. Tarttumapihdit olisi hyvä ainakin ikääntyessä olla joka kodissa. Niillä on helppo esimerkiksi siivotessa nostaa vaatteita tai roskia. PIHTEJÄ ON KAHTA tyyppiä, aktiivisia ja passiivisia. Aktiivista pitää puristaa koko ajan, jotta tavara pysyy otteessa. Passiivisten pihtien leuat saa auki puristamalla kahvasta, jonka jälkeen jousi kiristää leuat tavaran ympärille. Se voi olla ainoa vaihtoehto henkilölle, jonka käden puristusvoima on heikko. Passiivisilla pihdeillä puristusvoimaa ei kuitenkaan voi lisätä itse, joten se sopii huonommin raskaiden tavaroiden nostoon. MARKKINOILLA ON MYÖS lukittavia pihtejä, mikä tarkoittaa sitä, että nostettaessa ei tarvitse puristaa leukoja kiinni. Pihdeissä saattaa myös olla pieni koukku tai magneetti, jolla voi nostaa esimerkiksi avaimen lattialta. Tarttumapihtien pitää olla oikean pituiset. Mitä pitemmät pihdit, sitä raskaammaksi niiden käyttö tulee. Lähetä vinkkejä muista näppäristä ja toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@ tekstiviestit.fi. Välinevinkki Apuväline: Tarttumapihdit Hinta 20–30 e Edustaja esim. www.linctus.fi Teksti: Clas von Bell 19-vuotias Julia Fonsén pelaa jalkapalloa Suomen edustusjoukkueessa. Tukilinja tuki hänen Special Olympics -maailmankisoihin valmentautumistaan, jota voi seurata myös TV2:n Sisujengi-ohjelmassa. TEKSTI Päivi Ala-Nikula KUVAT Fonsénin perhe LEMPÄÄLÄINEN JULIA FONSÉN on aina ollut erityinen tyttö: reipas, rohkea ja liikunnallinen. Heinäkuun lopulla hän oli lähdössä Suomen naisten jalkapallojoukkueen jäsenenä vuoden 2015 suurimpaan urheilutapahtumaan, kehitysvammaisten Special Olympics -maailmankisoihin Los Angelesiin. Suomen edustusjoukkue, johon Julia kuuluu, on koottu harrastajista ympäri Suomen. Harjoituksia on vuoden mittaan useilla eri paikkakunnilla, esimerkiksi urheiluopistoilla. Julian äiti Elina Fonsén on jo vuosia ollut Tukilinjan tilaaja ja tätä kautta hän on tukenut myös muita perheitä, joilla on erityinen perheenjäsen. Julian koulu on sujunut pienryhmissä ja integroituna opetuksena. Koko perhe harrastaa urheilua eikä Julian kehitysviivästymä ole vauhtia hidastanut: Julia on pienestä pitäen ollut kiinnostunut jalkapallosta ja harrastaa myös salibandya. Isä pelaa lentopalloa ja äiti käy salilla. Julian isosisko Sofian cheerleading-harrastus on vienyt tytön kisaamaan SM-tasolle. Pikkuveli Rasmus puolestaan pelaa aktiivisesti salibandyä. Viime syksynä Julia oli kilpailumatkalla Belgiassa, ja mukana reissussa olivat myös vanhemmat. Nyt koko perhe on lähdössä Yhdysvaltoihin kannustamaan Julian joukkuetta. PERHEEN LIIKUNTAHARRASTUKSET sekä lasten harjoitusja kilpailumatkat haukkaavat melkoisen summan vuodessa. ”Jokaisen kilpailijan omavastuu matkasta on 1500 euroa, ja siihen on itse hankittava sponsorirahoitusta”, Elina-äiti kertoo. ”Special Olympics -kisamatkaa varten on kerätty rahaa pitkin vuotta. Onneksi Julia sai apurahan Tukilinjasta.” Kaiken tämän touhun keskellä lastentarhanopettajana työskennellyt Elina-äiti on ehtinyt myös opiskella, ja viime vuonna hän väitteli kasvatustieteen tohtoriksi. ”Kyllähän ajankäyttö on välillä aika hektistä, mutta olen ilmeisesti melko hyvä organisoimaan ja meillä kaikki perheenjäsenet ovat tehokkaita ja tarmokkaita. Onneksi myös meidän molempien työ sallii joustoa. Minulla on yliopistolla opetustyötä puolikkaalla pestillä, ja voin suunnitella ajankäyttöäni.” VAUHDIKKAAN ELÄMÄN vastapainona perhe voi rauhoittua kotona Vesilahdella maaseudun rauhassa. ”Meillä on täällä kesäkanoja ja kaksi koiraa. Kisamatkan aikana vaari on lupautunut hoitamaan niitä”, Elina Fonsén kertoo. Pian toisellakin eläinten hoitajalla on lyhyt matka hoidokkiensa luo, sillä perheellä on vireillä rakennuslupa ´mummonmökkiin´, jonne perheen isän äiti muuttaa asumaan. Nyt 19 vuotta täyttävä Julia opiskelee tällä hetkellä TREDU:ssa hotellija catering-alaa ja valmistuu vuoden päästä kokiksi. ”Juliakin asuu vielä kotona, koska opiskelut ovat vielä kesken. Mutta hän tykkää olla myös poikakaverin luona kaupungissa.” Kuka? Julia Fonsén, 19 Toimintarajoite Kehitysviivästymä Harrastukset Jalkapallo, salibandy Jalkapalloilija ja taustajoukot Julia TUKIKOHDE 24 Tukilinja 4/2015
SELF/LESS 14.8. Tarsem Singhin ohjauksessa Self/less (2015) mietitään mitä tapahtuu, kun henkilölle tarjotaan kuolemattomuutta. Sairas teollisuuspohatta Damian ( Ben Kingsley) päättää tarttua tähän mahdollisuuteen ja hänen tietoisuutensa siirretään nuoren, terveen miehen ( Ryan Reynolds) kehoon. Pian Damian saa kuitenkin huomata, että kaikella on hintansa. PHOENIX 14.8. Identiteettiä niin ikään pohtii Saksan johtaviin nykyohjaajiin kuuluvan Christian Petzoldin uutuus Phoenix (2015). Se kertoo keskitysleiriltä selviytyneestä Nellystä ( Nina Hoss), jonka kasvot ovat vaurioituneet. Sodan päätyttyä Nelly käy läpi useita leikkauksia, joiden myötä hänen ulkonäkönsä muuttuu. KÄTILÖ 4.9. Yksi kesän odotetuimpia kotimaisia ensi-iltoja taas on Antti J. Jokisen ohjaama ja Katja Ketun palkittuun romaaniin perustuva Kätilö. Tarina on tosipohjainen kertomus ”Vikasilmäksi” haukutun Helenan ( Krista Kosonen) rakastumisesta saksalais-suomalaiseen SS-upseeriin ( Lauri Tilkanen) Lapin sodan kynnyksellä. FESTARITÄRPPEJÄ Näiden lisäksi leffafriikeillä on tietysti varsin lokoisat oltavat elokuussa Espoo Cinessä 21–.30.8. sekä syyskuussa Helsingissä Rakkautta&Anarkiaa -festivaaleilla 17.–27.9.! Mielenkiintoisena poimintana jälkimmäisen ohjelmistosta mainittakoon Ville Suhosen kotimainen ensi-ilta Ompelijatar. Dokumentti kertoo Martta Koskisesta, josta tuli vuonna 1943 viimeinen Suomessa teloitettu nainen. Koskinen menetti kuulon toisesta korvastaan varhaislapsuudessa. Hänen oli koko ikänsä vaikea saada selvää ihmisten puheesta, jos hän ei nähnyt heidän suutaan. LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen Alkusyksyn elokuvissa on tarjolla sekä romantiikkaa, syvällistä ihmisyyden pohdintaa että taattua toiminnan melskettä. MAGGIE DVD:lle on tullut zombie-genreen uutta tulokulmaa etsivän Henry Hobsonin ohjaama Maggie (2015). Teini-ikäinen Maggie ( Abigail Breslin) sairastuu saatuaan tartunnan, joka muuttaa kantajansa pikkuhiljaa zombieksi. Tytön isä Wade ( Arnold Schwarzenegger) pysyy hänen rinnallaan, vaikka muutos on jo alkanut... KINGSMAN Kotiteattereihin on tullut myös Matthew Vaughnin Kingsman: Salainen palvelu (2014). Katujen kasvatti Eggsy ( Taron Egerton) rekrytään elitistisen ja salaisesti toimivan tiedustelupalvelun koulutusohjelmaan, jonka tarkoituksena on synnyttää supervakoojia. Mukana rähinöissä on myös Gazelle ( Sofia Boutella), joka käyttää proteesejaan tehokkaina taisteluaseina. ELOKUVATEATTERIT TELEVISIO DVD Toimituksen suosikki! SILMÄT ILMAN KASVOJA 15.8. Yle Teemalla 15.8. näytetään Rikoselokuvien sarjassa Georges Franjun karmaiseva kauhuklassikko Silmät ilman kasvoja (16) (Les yeux sans visage/Ranska 1960). Tarinassa huippukirurgi (Pierre Brasseur) sieppaa nuoria naisia luodakseen uudet kasvot tyttärelleen ( Édith Scob). MILLENIUM-SARJA 8.8. MTV3:n elokuussa lauantai-iltoja hallitsevat Stieg Larssonin Millenium-kirjasarjaan perustuvat, tv-sarjaksi muokatut Miehet jotka vihaavat naisia (Män som hatar kvinnor, 2009, ohj. Niels Arden Oplev) ( 8.8. ja 15.8.) sekä Tyttö joka leikki tulella ( 22.8. ja 29.8.) (Flickan som lekte med elden, 2009, ohj. Daniel Alfredson). Noomi Rapace vakuuttaa jälleen läpimurtoroolissaan omalaatuisena hakkeri Lisbet Salanderina, jolle istutetaan diagnooseja anoreksiasta aspergerin syndroomaan saakka. Luvassa on vähintäänkin mielenkiintoinen 2000-luvun päivitys Peppi Pitkätossusta. Vaihtuvia kasvoja, muuttuvia kehoja Tukilinja 4/2015 25
Kaksi vuotta vammaistutkimuksen professuuria vetänyt Simo Vehmas on tyytyväinen: opiskelijoita on riittänyt ja apurahojakin saatu. Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta tarvitsee vammaistutkimusta. Ilman tutkittua tietoa palvelujärjestelmää ei voi kehittää. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Frank Leiman Vammaistutkimus luo vaikuttamiselle keinoja Jaana tuli aluksi vain kysymään professori Simo Vehmakselta neuvoa vammaisia vaihto-opiskelijoita käsittelevään tutkielmaan. Nyt hän opiskelee vammaistutkimusta. Jenni tunsi jo ensimmäisellä Simon luennolla hän saavansa jotain, mitä oli tullut yliopistosta hakemaan: ”Se vei minut mukanaan!” Vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas löytyy Helsingin yliopiston keskustakampuksen sosiaalipolitiikan laitoksen työhuoneestaan. Toinen vuosi uuden oppiaineen viiden vuoden professuuria on takana, ja alkua voi kutsua menestykseksi: Johdantokurssin suoritti noin 80 opiskelijaa, muilla kursseilla on ollut osallistujia 30–40. Se on pelkästään sivuaineena tarjolla olevassa oppiaineessa paljon. ”Sen lisäksi, että saimme onnistuneesti ajettua sisään oppiainekokonaisuuden, katson tärkeäksi saavutukseksi myös sen, että saimme Suomen Akatemialta 600 000 euron tutkimusmäärärahan Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä -projektiin”, Simo Vehmas kertoo. Hän on monessa yhteydessä tuonut esiin, että vain tutkitun tiedon avulla voidaan palvelujärjestelmiä kehittää tasa-arvoisemmiksi. Tiedon lisäksi tarvitaan asennemuutosta. ”Nyt PKN on aiheuttanut hyvää pärinää. On alettu tajuta, että vammaisuus on ihmisoikeuskysymys ja poliittinen kysymys.” 26 Tukilinja 4/2015
Kuka? Simo Vehmas, 47 Oppiarvo ja ala Kasvatustieteen tohtori, erityispedagogiikka. Väitöskirjan aihe: Vammaisuuden moraalinen merkitys modernissa bioetiikassa. Ammatti Vammaistutkimuksen professori Helsingin yliopistossa 2013–18. Vammaistutkimus luo vaikuttamiselle keinoja Tukilinjan apurahat tarpeen Yksi professorin tehtävistä on hankkia rahaa alansa tutkimukseen. Hän kiitteleekin, että Tukilinjalta on riittänyt tukea vammaisuuden tutkimukseen. ”Tukilinjan myöntämät apurahat ovat merkittävä tuki monille nuorille tutkijoille, jotka kamppailevat toimeentulon ja niukkenevien tutkimusresurssien kanssa. Lisäksi Tukilinjan apurahoilla on symbolinen merkitys: ne viestittävät uskoa vammaisuudesta tehtävän tutkimuksen tärkeyteen yhteiskunnallisten olojen parantamiseksi.” Vehmas vetää itse oppiaineensa kaksi kurssia, ohjaa opiskelijoita opinnäytetöissä ja kirjoittaa omia julkaisuja. Yhteistyö vammaisjärjestöjen ja vammaisalan kentän kanssa on ollut tiivistä: hän antaa usein haastatteluja ja käy puhumassa eri tilaisuuksissa. Asiantuntijalle on ollut kysyntää. Vehmaksen kontolle on tullut myös keskustakampuksen esteettömyyden edistäminen. ”On noloa, kun liikuntarajoitteiset eivät pääse esimerkiksi päärakennuksen juhlasaliin. Nyt on kuitenkin asetettu työryhmä miettimään ratkaisuja.” Vammaistutkimuksesta pitäisi viisivuotisen lahjoitusprofessuurin jälkeen saada Helsingin Yliopistoon pysyvä ainekokonaisuus. Haasteena on pysyvän rahoituksen löytäminen. ”Tämä yhteiskunta tarvitsee vammaistutkimusta. Ei tämä yksin maailmaa muuta, mutta herättää kysymään muun muassa moraalisten arvojen perään. Moni opiskelija täällä ei ole tullut ajatelleeksikaan, mitä vammaisuus on, ja TUKILINJAN VAMMAISTUTKIMUSAPURAHAT 2015 Vammaistutkimuksen edistäminen on yksi Suomen hallituksen Vammaispoliittisen ohjelman eli Vampon viidestä päätavoitteesta vuosina 2010–15. Sen mukaan vammaistutkimusta ja tietoa vammaisuudesta on lisättävä, ja vammaispalvelujen laatua on kehitettävä. Tukilinja on vastannut haasteeseen ja alkoi myöntää vammaistutkimukseen apurahoja vuodesta 2013 alkaen. Vuoden 2015 vammaistutkimusapurahojen hakuaika on 1.9.–30.10.2015. Hakemukset toimitetaan Suomen Vammaistutkimuksen Seuraan sähköpostitse. Hakuohjeet löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi (Apurahat / Hakuohjeet). Vuoden 2014 apurahat myönnettiin seuraavasti: HÄSTBACKA, ELISABETH (Åbo Akademi, sosiaalipolitiikka), 8000 e. Hankkeessa tutkitaan toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuutta eri näkökulmista: Vammaisten henkilöiden oma näkökulma, vammaisten henkilöiden osallisuus politiikan areenoilla, sosiaalityöntekijöiden näkökulma vammaispalvelujen kontekstissa sekä näiden näkökulmien suhde aihepiirin kansainväliseen tutkimukseen. KATSUI, HISAYO (Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikka), 7000 e. Tutkimuksen tarkoituksena on avata uusi näkökulma eli vesija sanitaatiojärjestelmän vaikutus siihen, miten vammaisten tasa-arvo toteutuu kehitysvaiheessa olevassa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa toteutetaan yksityiskohtainen empiirinen analyysi siitä, miten vammaiset henkilöt ja sidosryhmät kokevat nämä käytännöt kehitysyhteistyöprojektin yhteydessä. LEPPÄLÄ, HELI (Turun yliopisto, poliittinen historia), 5000 e. Tutkimuksessa analysoidaan Kynnys ry:n vammaispoliittista toimintaa sekä järjestön roolia kansainvälisen vammaisliikkeen jäsenenä tutkittuna ajanjaksona. Tutkimuskysymys jakautuu kahteen osaan: 1) Mitä vammaispoliittisia tavoitteita Kynnyksellä oli toiminnassaan? 2) Millainen rooli Kynnyksellä oli suomalaisessa ja kansainvälisessä vammaispolitiikassa ja millaisia taktiikoita järjestö käytti tavoitteidensa edistämisessä? Tukilinja 4/2015 27
LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi alkaa nyt ymmärtää, että se on myös yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmiö.” Tietoa vaikuttamisen tueksi Opiskelija Jaana Hirvilammi kertoo, että itsekin vammaisena hän on työskennellyt vammaisneuvostossa. ”Lähdin hakemaan vammaistutkimuksen opiskelusta jotain kättä pidempää vaikuttamisen pohjaksi.” Pöydän ääressä on toinenkin vaikuttaja. Tukilinjalta juuri vaikuttamistyöhön apurahan saaneen Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki kuuluu hänkin vammaistutkimuksen opiskelijoihin. Hän on suorittanut jo koko sivuainekokonaisuuden. ”Se auttaa analysoimaan nykytilannetta ja muokkaamaan vastauksia siitä, millaisia olisivat hyvät tulevaisuuden ratkaisut vammaisten ihmisten osallisuuden ja itsenäisen elämän kannalta.” Tietoa on tullut etenkin brittiläisen vammaistutkimuksen kehityksestä. ”Tämä kiinnostaa hillittömästi. Jo johdantokurssilla Simo sai meidät sata opiskelijaa – aivan oikein – heti keskustelemaan keskenämme esimerkiksi syrjäytymisestä.” Pyöreän pöydän ääressä aletaan keskustella siitä, voisiko syksyllä järjestää vammaisjärjestöjen aktivisteille päivän mittaisen seminaarin vaikuttamisen menetelmistä. Jenni koki jotain uutta Opiskelija Jenni Koski istahtaa iloisena katukahvilan pöytään ja kertoo, että aikoo suorittaa vammaistutkimuksessa koko sivuainekokonaisuuden. ”Mieletön juttu! Minun piti käydä vain johdantokurssi, että valmistuisin kandiksi. Valitsin sen uuden opinalan takia, mutta ensimmäistä kertaa tunsin näiden vuosien jälkeen, että on hienoa olla yliopistossa!” ”Koin, että minulla on aukko sivistyksessä, koska en ollut koskaan aikaisemmin huomioinut sellaisia asioita kuin vammaisuus. Toivon hartaasti, että tämä ala jää pysyvästi yliopistoon.” Jenni on ehtinyt miettiä sitäkin, miten vammaisten ihmisten näkyvyyttä ja asioita voitaisiin edistää. ”Pitäisi löytää samalla tavalla intohimoa lähteä liikkeelle kuin tasa-arvoisen avioliiton puolesta.” Koin, että minulla on aukko sivistyksessä, koska en ollut koskaan aikaisemmin huomioinut sellaisia asioita kuin vammaisuus. Kiitokset Tukilinjalle Apurahasta On upeaa lähteä melomaan omalla kajakilla tietäen varusteiden ja säätöjen olevan kunnossa. Harmi vaan alkukesä on ollut haasteellinen sään puolesta yhdistyksemme ryhmämelonnalle, onneksi kausi on tässä vaiheessa vasta alussa. Lasse Eklund Hei! Hyvää kesää teille piirustuksen muodossa! T. Annu Sand Hei! Olen ollut Tukilinjan tilaaja vuosikausia, vaihtelevasti pätkiä silloin tällöin. Perheessäni tai aivan läheisissäni ei ole vammaisia, mutta olen lehden tilaamisen myötä halunnut kuitenkin olla tukemassa tärkeää työtä. Aiemmin en juurikaan Tukilinjasta löytänyt luettavaa. Siinä oli paljon sellaista luettavaa, joka varmasti oli tärkeää ja kiinnostavaa vammaisille ja heidän perheilleen ja tukijoukoilleen, mutta tällaiselle ”ulkopuoliselle” ne jutut eivät oikein avautuneet. Nyt lehdessä oli todella paljon kiinnostavaa luettavaa myös minulle. Kiitos tästä muutoksesta! Tulen varmaan jatkossakin tilaamaan Tukilinja-lehteä. Hyvää kesää! t. Kirsi Kuoppasalmi Hyvä lukija Kiitokset kommenteista, mukava kuulla että lehtemme on kehittynyt! Pyrimme jatkossakin löytämään yhä laajempaa lukijakuntaa kiinnostavaa sisältöä lehteemme. Tarkoitus on nimenomaan toimia yhdyssiteenä vammaisten ja ei-vammaisten ihmisten välillä. Ja sehän onnistuu vain jos lukijakuntaa kuuluu molempia! Iris Tenhunen, päätoimittaja Kajakki mahdollistaa melonta ryhmän vetämisen. 28 Tukilinja 4/2015
MIELIPIDEKYSELY Pyörätuolilla väkijoukossa KYSYMYS Edessäsi festariyleisössä on pyörätuolilla kulkeva nuori, joka ei näe toisten yli lavalle. Mitä teet? VASTAUKSET: 1. Raivaan tilaa, että hän pääsee eturiviin. 9 % 2. Kysyn, tarvitseeko hän apua päästäkseen esteettömään katsomo-osaan. 87 % 3. Kysyn, haluaako hän crowd-surffata ja tarjoudun kavereideni kanssa nostamaan hänen tuolinsa. % 4. Kerron hänelle, mitä lavalla tapahtuu. 4 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla kesä–heinäkuussa 2015. HEJSAN! Jag tackar ödmjukt, för den nya datorn. Min gamla funkade 36 h sen den nya kom. Så ni hade excellent tidtabell. Tack i massor. (Tervehdys! Nöyrimmät kiitokseni uudesta tietokoneesta. Vanha tietokoneeni toimi enää 36 tuntia siitä, kun uusi saapui. Joten teillä on erinomainen ajoitus. Tuhansin kiitoksin.) Markus Doepel HEI, olen Hannu Salo Jyväskylästä. Sain teiltä lahjoituksena merkonomiopintoja ja Suvimäen Klubitalon toimintaa varten tietokoneen ja tulostimen. Tietokone oli ratkaisevan tärkeä väline opiskelussa. Viime viikolla sain merkonomiopinnot loppuun (näyttöjen aikataulusta johtuen saan todistuksen vasta elokuussa). Opinnot on kuitenkin siis suoritettu ja lahjoituksenne oli ratkaisevan tärkeä. Paljon kiitoksia ja aurinkoista kesää! Ystävällisin terveisin, Hannu Salo HEI! Lähetän teille numeron AVHerikoislehdestä, jossa kerron itsestäni ja tavoitteistani ja jossa on kuva saamistani laitteista. Kiitos teille saamastani tuesta, kesäterveisin Rauni Heiskanen Kiitos! Vuosi sitten 5.5 2014 saimme teiltä apurahan Babboe-sähköpyörään ja sen varustuksiin, ja haluaisimme kiittää teitä. Meillä on nyt ollut tämä pyörä kohta vuoden jokapäiväisessä käytössä, ja ilman sitä emme kyllä enää pärjäisi. Meidän arki on helpottunut niin paljon ja kaikki kauppareissut, lapsen vieminen tarhaan ja harrastuksiin sujuu pyörän ansiosta erittäin sujuvasti. Ja läpi koko talvenkin oli pyörä joka päivä käytössä. Suuret kiitokset teille ja oikein ihanaa kesää. PS: liitteenä kuva meidän mahtavasta kulkuvälineestä! Terveisin Tuija & Rasmus Tohmola Tinasepän Rooman matka Kiitoksia yhä Rooman matkan toteutuksesta. Ilman tukeanne matka ei olisi onnistunut. Alla otteita mukana olleen Ilkan matkamietteistä: ”Otin valokuvia minkä kerkesin. Joka puolella oli jotain nähtävää: patsaita, teitä, rakennuksia. Keskiviikon kohde oli Sikstuksen kappeli. Näimme paavin pitämässä puhetta. Napsin monta kuvaa zoomauksella. Osa jäi jonottaman Sikstukseen, osa luovutti ja suuntasi syömään. Illalla annoimme aplodit urheille jonottajille.” ”Mitä käteen jäi: Hugo Boss partavesi, nahkalompakko ja tuliaiset. Muistot! On hienoa olla Rooman sydämessä, mutta pitää tulla kottiinkin. Muistoineen ja maisemineen. Kulutettua aikaa ei saa takaisin, mutta muistot pysyvät.” K.S. /Tinasepän Asumiskuntoutusyksikkö Tämä kyltti kirvoitti iloisia kommentteja Tukilinjan Facebookissa: ”Ois kiva nähdä semmonen vauvapyörätuoli :-))” ”Mä voin nähdä sieluni silmin äitipyörätuolin ja sen perässä monta pientä pyörätuolia ylittämässä katua kuin sorsaperhe ikään... :)” FB-KOMMENTTI Rauni Heiskanen harrastaa sukututkimusta. Ilman sähköpyörää emme pärjäisi! Rooman matkalla kuntoutuja ryhmä näki paavin. Tukilinja 4/2015 29
BLOGILINJALLA / Milla Ilonen Optimistin strategia ”ONKO SINULLA kiire”, kysyy avustaja. Kello on 6.35 ja olen jälleen herännyt viime hetkellä. ”No ihan pikkusen olisi”, vastaan tietäen, että ellen saa apua kymmenessä minuutissa, peli on menetetty. Kokous alkaa Helsingissä yhdeksältä. Pendolino lähtee Tampereelta tasan seitsemältä. Matka kotoa asemalle kestää pyörätuolilla noin 6,5 minuuttia, autolla vähän pidempään. Olen kokouksen puheenjohtaja ja minulla on materiaalit. Miksi käytän konditionaalia? Ja torkkuajastinta? Kuka neronleimaus senkin on keksinyt? Optimistin peli ei ole koskaan menetetty! Täytyy vaan valita vaihtoehtoinen strategia. Henkilökohtainen avustajani voi jeesata junassa sukat ja rintaliivit. Linjakkaan takin sijasta voin heittää päälleni ponchon. Voin myös mennä InterCityllä ja tarjota varapuheenjohtajalle hyvää kokemusta. Tuttuihin ei kannata törmätä, eikä punaisiin valoihin. MINULLE KIIRE on tuttua. On monta paikkaa ja aikaa, joissa pitäisi parantaa maailmaa, kannustaa ihmisiä osallistumaan ja innostua itsekin. Olen jo pitkään tullut siihen tulokseen, että maailmanparantajien tunnit ovat keskimääräistä lyhyempiä. Usein tuntuu, ettei mikään muutu, vaikka valvoisi ja vaikuttaisi tuntitolkulla. Ehkä välillä kannattaakin nukkua – uneksia ja ajatella myös itseään. Sitä opettelen. Innostuminen ei ole koskaan ollut ongelma. Minulla on varmaan joku myötäsyntyinen innostumisgeeni, jonka resonanssia on vaikea vaientaa. Myötävärähtelyä! Jos joku kavereistani ehdottaa, että lähdetään puistozumbaan tai pelaamaan porukalla rantalentopalloa, olen jo hikinauha otsalla. Aina en tarvitse edes kavereiden kutsua, joskus on vapauttavaa mennä yksin. Kansalaisopiston kursseilla voi tutustua kiinnostaviin ihmisiin. KEVÄÄLLÄ KOKEILIN psykodraamaa, jonka seurauksena syntyi toisilleen tuntemattomien ihmisten tuttu ja koko ajan läheisempi ryhmä. Olemme viettäneet iltoja ravintolassa, jakaneet tuntemuksia ja iloinneet jällennäkemisestä. Voimaihmiset! Myös elokuviin on vapauttavaa mennä välillä yksin. Pimeässä salissa on suorastaan puhdistavaa itkeä, tai nauraa ilman selittämisen velvollisuutta. Onnistunut draama voi parhaimmillaan aukaista tunnelukkoja ja leffan lopussa ei ehkä enää tiedäkään, mille sitä tihrustaa. Rohkeutta vaatii lähteä yksin viihteelle, mutta voi kuinka se olisikaan kannattavaa! Flirttailun ja seuranetsinnän kannalta suotuisin tilanne ei ole se, jossa viehättävä sinkkunainen tanssii, nauraa ja juttelee parisuhteessa elävien ystävien tiiviissä ringissä. Ellei sitten kirjoita otsaan post-it-lapulla: ”Unelmieni prinssi, tule ja pelasta!” RINKIMME RIKKOO Pekka-Einari, 48, laitteistoasentaja: ”Kuinkas lujaa noilla sun akuilla pääsee, höhhöh?” [setämäistä naurua] “Haluatko, että näytän ?” tekisi mieleni kysyä, vääntää nupit kaakkoon ja kiitää pois 11 kilometriä tunnissa. Tämä miestyyppi on kaukana unelmieni prinssistä! Liian vanha ja nuhjuinen. Tilannetajuton. (Anteeksi. Yleensä en tapaa arvostella ihmisiä). Mutta Pekka-Einari Rakas: jos joskus aiot saada itsellesi kumppanin, opettele parempia iskurepliikkejä! Kokeile vaikka ”käyt-sä-useintäällä” – se on ihan kiva! KUTEN OLET saattanut huomata, olen seurapiiri-ihmisiä. Rakastan moninaisia porukoita. Nautin ryhmäprosesseista ja kaikesta luovasta. Pohdin usein, miten saisimme mukaan myös ne, joille yksin oleminen ei ole oma valinta. Työssäni tapaan yksinäisiä ihmisiä, asumispalvelujen käyttäjiä. Jos peruspalveluja ei lasketa, mikä olisi ratkaisu heidän elämänlaatunsa kohentumiseen? Hmm… ehkä ratkaisu on sittenkin juuri peruspalveluissa; riittävässä avussa ja tuessa, tulkkauksessa ja kuljetuspalveluissa. Milla Ilonen on 32-vuotias tamperelainen Asumispalvelusäätiö Aspan suunnittelija, joka käyttää sähköpyörätuolia. Hän kirjoittaa vauhdikkaasta elämästään Blogilinjalla elo–syyskuussa. Usein tuntuu, ettei mikään muutu, vaikka valvoisi ja vaikuttaisi tuntitolkulla. Ehkä välillä kannattaakin nukkua – uneksia ja ajatella myös itseään. Sitä opettelen. Kuka? Milla Ilonen, 32 Toimintarajoite Liikuntavamma Ammatti Suunnittelija Harrastukset Järjestöaktiivi, kansalaisvaikuttaja 30 Tukilinja 4/2015
TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT Huhtikuu–toukokuu 2015 HUHTIKUU 2015 TUULENSUUN KOULU, LOIMAA Apuraha luokkaretkelle osallistuvien oppilaiden omavastuuosuuksien pienentämistä varten 27 erityisoppilaalle. Luokkaretki suuntautuu Turkuun. Retken tavoitteena on harjoitella ravintolakäyntiä ja tutustua historiaan muun muassa osallistumalla Turun linnassa pidettäviin työpajoihin. A. KELTAMÄKI, HELSINKI Apuraha äänityslaitteiston hankintaan henkilölle, jolla on pitkäaikaissairaus. Hän toimii aktiivisesti potilasyhdistyksessä ja taltioi sen tapahtumia. Hän tarvitsee laitteistoa myös yhdistyksen musiikinharrastajien ja oman tuotantonsa äänittämiseen. P. UUSIPORTIMO, RANUA Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla ja tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin, yhteydenpitoon ja musiikin kuunteluun. A. PUPAZA, JOENSUU Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu rollaattorilla. Hän tarvitsee tietokonetta pitääkseen yhteyttä läheisiinsä Skype-puhelujen avulla. Tietokoneesta on hyötyä myös tiedonhaussa ja harrastuksissa. T. LUKIN, MAANINKA Kannettava tietokone, videoeditointiohjelma ja ulkoinen levyasema henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta videoharrastukseen sekä verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. A. EKMAN, OUTOKUMPU Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän käyttää tietokonetta tiedonhakuun, oppimistehtäviin ja yhteydenpitoon. M. RAUTAOJA, HELSINKI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. Hän voi hyödyntää helppokäyttöistä tablettia opiskeluharjoituksissa, yhteydenpidossa ja asioinnissa. Itsenäisessä liikkumisessa hän käyttää netistä löytyviä karttoja ja aikatauluja. K. JUURIKIVI, SASTAMALA Osa-apuraha kuntouttavan, hevosaiheisen kurssin kustannuksiin henkilölle, jolle hevostoiminta ja ratsastus on tärkeä kuntoutusmuoto. JOKILAAKSOJEN AVH RY, YLIVIESKA Puhallustikkasetti aivoverenkiertohäiriön kokeneiden henkilöiden potilasyhdistykselle, joka etsii uusia liikuntamuotoja kuntosaliharjoittelun lisäksi. Puhallustikkaa pelataan esimerkiksi yhdistyksen liikuntatapahtumissa. D.E., OULU Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Hän oppii parhaiten käyttämällä äänikirjoja ja e-materiaaleja. TURUN SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY, TURKU Apuraha kehitysvammaisten Kreetan ryhmämatkan omavastuuosuuksien pienentämistä varten 10 henkilölle, jotka eivät ilman ryhmän ja avustajien tukea voisi lähteä lomalle. Ylimääräisiä matkakuluja tulee avustajakustannuksista ja hotellin esteettömyydestä. N. PANAJOTI, TAMPERE Kannettava tietokone, erillinen hiiri, monitoimilaite ja Office-ohjelma henkilölle, jolle puheen tuottaminen on vaikeaa. Hän kommunikoi pääasiassa kirjoittamalla ja sähköpostitse. Tietokoneen käyttö mahdollistaa hänelle itsenäisen asioinnin. S. SKAFFARI-LAATIKAINEN, SAVITAIPALE Kannettava tietokone ja erillinen hiiri henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Tietokone on hänelle kirjoittamisen ja yhteydenpidon apuväline, sillä kynällä kirjoittaminen on vaikeutunut. N. VISAVUORI, HELSINKI Apuraha pimeänäkölaitteen hankintaa varten näkövammaiselle henkilölle, joka toimii vapaaehtoisena maanpuolustuskouluttajana mm. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kursseilla. Pimeänäkölaite on hänelle hämäränäön rajoitteiden vuoksi kursseilla tarpeellinen apuväline. J. KANKKONEN, ALAJÄRVI Kannettava tietokone, monitoimilaite, Office-ohjelmisto sekä apuraha harrastuskuluihin pitkäaikaissairaalle henkilölle, joka harrastaa kirjoittamista ja on julkaissut kolme sairaudesta kertovaa teosta. J. HIETANIEMI, PITKÄNIEMI Kannettava tietokone 17-vuotiaalle lukiolaiselle, jolle kynällä kirjoittaminen on vaikeaa ja jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta kotona tapahtuvaan opiskeluun. E.R., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, Office-ohjelma, erillinen hiiri ja värilasertulostin 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta lukuja kirjoitustaidon kotiharjoitteluun. M. N., KANKAANPÄÄ Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta perheen verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. S.T., NURMES Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee niitä yhteydenpitoon ja itsenäiseen verkkoasiointiin. E. TERVALA, ESPOO Tablettitietokone, monitoimilaite ja näppäimistöllinen suojakuori 25-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee laitteita Resonaarissa tapahtuvan musiikkiharrastuksen tueksi. Tabletilla voidaan kuvata harjoittelumalleja ja tallentaa kuvionuotteja kotiharjoittelun tueksi. HOPE-KUNTOUTUSPERHEET, Apuraha omatoimiseen virkistysviikonloppuun osallistumista varten 7 lapselle, jotka perheineen osallistuvat vertaisperheiden järjestämään tapaamiseen. Apurahalla kustannetaan lasten kahden vuorokauden oleskelu nuorisokeskuksessa. Perheet ovat tavanneet lasten ja nuorten perhekuntoutusohjelmassa. K. LAMPINEN, LOHJA Pöytätietokone, näyttö, kuulokkeet ja monitoimilaite henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla ja jolla on näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin. Laitteisto ja apuohjelmakokonaisuus ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. M. MUSTONEN, ESPOO Kannettava tietokone, monitoimilaite, Office-ohjelma ja kynäskanneri henkilölle, jolla on kielellisiä oppimisen rajoitteita ja tarkkaavuuden vaikeus. Hän tarvitsee laitteita itsenäiseen verkkoasiointiin. Tukilinja 4/2015 31
TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT Huhtikuu–toukokuu 2015 E. VINBERG, HELSINKI Kannettava tietokone ja Office-ohjelma 21-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta lukuja kirjoitustaidon vahvistamiseen, tiedon hakemiseen ja yhteydenpidon harjoitteluun. M. PEKKALA, RANUA Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä yhteydenpitoon, ajankohtaisten asioiden seuraamiseen ja musiikin kuuntelemiseen. T. MOILANEN, RANUA Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä virikkeelliseen vapaa-ajan viettoon, kuten musiikin kuunteluun ja tiedon hakemiseen. J.P., SEINÄJOKI Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta kuntouttavien harjoitusten tekemiseen ja koulunkäynnin tueksi. T. KESKINEN, ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. Hän harrastaa puutarhanhoitoa ja käyttää tietokonetta myös siihen liittyvään tiedonhakuun. DANCEABILITY FINLAND RY, KAUNIAINEN Apuraha kansainvälisen DanceAbility-koulutuksen järjestämistä varten. Helsingissä pidettävään koulutukseen osallistuu noin 20 henkilöä, jotka saavat kurssin jälkeen pätevyyden toimia integroidun tanssin DanceAbility-kouluttajina. Osa heistä on henkilöitä, joilla on itsellään pitkäaikainen toimintakyvyn rajoite. M. LYYTIKÄINEN, HAMINA Kannettava tietokone, monitoimilaite ja Open Office -opas kuntoutujalle, joka on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Tietokone on hänelle tärkeä yhteydenpidon ja verkkoasioinnin väline. Sen avulla hän voi myös etsiä käsityöohjeita. T. RINTAMAA, HELSINKI Apuraha Resonaari-musiikkikoulun lukukausimaksuja varten 25-vuotiaalle henkilölle, joka harrastaa kuorolaulua. E. KORHONEN, KUOPIO Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja iPad-opas 8-vuotiaalle, pienryhmässä opiskelevalle koululaiselle, jolla on heikko kynäote. Tabletti on hänelle hyvä kädentaitojen ja kirjoittamisen harjoitteluväline, joka kulkee helposti mukana kodin ja koulun välillä. T. KAUPPINEN, LAPINLAHTI Kannettava tietokone ja monitoimilaite 21-vuotiaalle, keväällä valmistuvalle erityisammattitutkinto-opiskelijalle, joka muuttaa asumaan itsenäisesti. Hän tarvitsee tietokonetta itsenäisen asioinnin ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. S. RAUTAVUORI, HELSINKI Nettiradioharrastuksessa tarvittavia äänitysvälineitä kuntoutujalle, jolle oman nettiradion ylläpitäminen on tärkeä kuntoutumismuoto. A. FAID, HELSINKI Tietokone 28-vuotiaalle kuntoutujalle verkkoasioinnin ja harrastamisen välineeksi. Tuen saaja suunnittelee myös opiskelua, jossa tietokone olisi tärkeä apuväline. J. ANTIKAINEN, ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä asiointiin, yhteydenpitoon ja virikkeelliseen vapaa-ajanviettoon. T. E., OUTOKUMPU Kannettava tietokone opiskelijalle, joka opiskelee kuntoutusrahalla ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän linjalla. N. MUSTONEN, HELSINKI Kannettava tietokone ja apuraha ratsastustunteihin henkilölle, jolla on oppimisen haasteita ja liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin ja kreikan kielen opiskeluun. Ratsastaminen on hänelle kuntouttava harrastus. M. DOEPEL, TAMMISAARI Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen ja toiminnan rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja verkkoasiointiin. H. TALLQVIST, NUMMELA Apuraha jalkapalloilijalle Special Olympics Kesämaailmankisoihin osallistumiseen. Pääosa matkakuluista kustannetaan sponsorirahoituksella. Kisat pidetään Los Angelesissa Yhdysvalloissa 21.7– 4.8.2015. P. FAGERSTRÖM, TURKU Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelmisto kuntoutujalle, joka suorittaa ammattitutkintoa. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun lisäksi myös yritystoimintaan ja asiointiin. M. UTTER, HIRVIHAARA Kannettava tietokone, värilasertulostin, erillinen näppäimistö ja hiiri sekä Office-ohjelmisto henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän harrastaa kotikuntansa historiankirjoitusta, paikallismurteen tallentamista ja sukututkimusta. S. NURMINEN, TURKU Järjestelmäkamera henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän vetää senioreille taidepiiriä, harrastaa luontokuvausta ja suunnittelee valokuvia ja runoja sisältävän kirjan tekemistä. O. JACOBSEN, VANTAA Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 4-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita oppimisessa ja kommunikoinnissa. Hän tarvitsee tablettia kielellisesti kuntouttavan harjoittelun apuvälineeksi ja kommunikoinnin tueksi. M. HIETALA, TURKU Rullahiiri henkilölle, joka ei käsivamman vuoksi voi käyttää tavallista hiirtä. Sopivan hiiren avulla hän voi käyttää kotona tietokonetta, mikä edistää asiointia ja työnhakua. Hänen ei ole mahdollista saada rullahiirtä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. N. RIKAMA, HELSINKI Kitarakaappi ja vahvistin kuntoutujien bänditoiminnassa mukana olevalle sekä itse musiikin harrastusryhmää vetävälle henkilölle. A. SALO, KIURUVESI Apuraha keilailuharrastukseen henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Keilailu on hänelle soveltuva liikuntamuoto, joka auttaa ylläpitämään hyvinvointia. M. MÄÄTTÄNEN, HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä virikkeellisempään arkeen ja arkirytmin ylläpitämiseen. Hän harrastaa musiikin kuuntelemista, elokuvien katselua ja pelaamista. O. PUUSAARI, VAAJAKOSKI Tietokone ja oheislaitteet kuntoutujalle, joka tekee nykyään grafiikkaa valokuvien ja tietokoneen 32 Tukilinja 4/2015
RIS TIKK O 4 /20 15 / RIS TIK ON LAA TI Jari Haapa-aho LÄHETÄ RATKAISEMASI ristikko syyskuun loppuun mennessä postitse osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Otamme mielellämme vastaan myös kommentteja ristikosta! Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja.fi (aihekenttään sana ”Ristikko”). Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Ristikon ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä 5/2015. RISTIKON 3/2015 RATKAISU Ristikon 3/2015 ratkaisseista onnetar valitsi palkkion saajaksi Markku Aaltosen Yläneeltä. Hän piti ristikkoa haastavana ja oivalluksia vaativana. Kiitos kaikille osallistumisesta! RIS TIK ON / 20 15 RA TK AISU J.H. TEHDÄ TYHJÄKSI TEOS PIIRAAT 1/7 LASKETTU ERÄÄT PALAT IRIS RUKAN TAKANA BRASILIAA VÄHIN JÄLKEEN 10-NAISEN OSASSA ”TSEKKILÄISEN VETURIN” VAIMO PUREVA PAINI Z Z VÄHI OHJELMALLINEN MAFIALLA SAMAA MIELTÄ OLEVILTA PÖTZSCH KOHDE KOULUJA KÄYMÄLLÄ EXODUKSEN TEKIJÄ HERASTA ” ” +T KANSOITTAA NIUHOT SUOJA ETUJÄRJESTÖ PÄÄKAUP. JUMALATAR ROBERTS PALAA ALHAALTA ELINKOEKIINAL. PAINOMITTA SAMA MYÖS S EDESSÄ PEL VALAISEVA ”QQ” JATKUVASTI POIKIA VEELLÄKIN JOS TÄSSÄ, NIIN PÖHNÄSSÄ FINNAIR SIINÄ KEIHÄÄNHEITTÄJÄ LOPEZ SUKUA PUUROAINES OHTAMAA KALEVA VERKKOSU EDESSÄ PIESTÄ! -LILJA LASSILA GLADIAATTORIEN KENTÄT VALUUTTA PARIVÄLINAURETTAVA S JANKKAUS IMPERATIIVINAINEN LASKUKAUSI Vaihtoehtona tee. ORGAANISIA YHDISTEITÄ, NIMIKSIKIN ANNETTUJA HANAMERKKI O T S A K E A I V O T O I V E S K I E L T O T T A O N K A L O E I L L S E L A R I T A L L I J U N A L A A R I T E I N T Ä S S Ä S A K K I E E S O T K U T O N E L I O T L T I S K A I L U N O H R A T A V A I N A T I H A A K S I V A J A A T U A S U N N O T O N O I N A S N Ä T Ä L O T A I S T O P T Y A A K A T L I V I A T I T A A L I S I N U H E J A T A R A K S I O T A N N A T A P A K A A S A R S L E U T O E M I T L E O N T U L E M A T A A T A M I T A G E A T A R I Tukilinja 4/2015 33
avulla. Hän on ansioitunut taidegraafikko, jonka töitä on ollut esillä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. R. POLTINOJA, KERAVA Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelmisto kuntoutujalle, joka opiskelee valmentavassa koulutuksessa. Hän tarvitsee tietokonetta opinnoissa käytettyjen ohjelmien harjoitteluun, opiskeluun ja yhteydenpitoon. R. LEPPIJÄRVI, HELSINKI Pöytätietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on näköja kuulovamman aiheuttamia toimintarajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin, yhteydenpitoon ja laulujen kirjoittamiseen. Tietokone on hänelle lähes ainoa keino itsenäiseen tiedonhankintaan. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. R. LAINE JA A. TIKKANEN, OULU Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto pariskunnalle, josta kummallakin on pitkäaikaissairaus. He ovat molemmat aktiivisesti mukana potilasyhdistystoiminnassa. Tietokonetta tarvitaan yhdistyksen kirjanpitoon, jäsenten neuvontaan ja erilaisten hakemusten tekemiseen. E.K., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, joka käyttää pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta päivittäiseen yhteydenpitoon, verkkoasiointiin, lehtien lukemiseen ja kuntouttavien pelien pelaamiseen. E. JOKITALO, MYLLYNIEMI Kannettava tietokone, värilasertulostin ja Office-ohjelmisto elintarvikealan opiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta kotona tapahtuvaan ohjelmien käytön harjoitteluun ja opiskeluun. KIIVISIO OSK Apuraha esteettömän Pilke Stay Up Late -konsertin järjestämistä varten Tampereen AMK:n yrittäjyyden yksikön Proakatemia-opiskelijoista muodostuvalle osuuskunnalle. Konsertti on suunnattu erityisesti kehitysvammaisille, joiden on vaikea osallistua tavallisiin klubi-iltoihin ja musiikkiesityksiin niiden myöhäisen ajankohdan vuoksi. Stay Up Late -tapahtuma sijoittuu alkuiltaan, jolloin on helpompi saada avustajia mukaan. T. VARBLANE, VAASA Tablettitietokone ja tekstin puheeksi muuntava puheohjelma henkilölle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee välineitä yliopisto-opintojen ja tulevan työnteon tueksi. M. NOUSIAINEN, LAHTI Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden vaikeus. Hän on suorittanut tietokoneen A-ajokortin. Omalla tietokoneella hän voi hoitaa verkkoasiointia ja yhteydenpitoa rauhallisessa ympäristössä. N. SKINNARI, MUUROLA Kannettava tietokone 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on useita toimintarajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta äänikirjojen ja lehtien kuunteluun, kirjoittamisharrastukseen sekä yhteydenpitoon. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. M.A., HELSINKI Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolin avulla. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin, yhteydenpitoon ja elokuvien katselemiseen. I. LEHMUS, SIILINJÄRVI Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jonka sairaus rajoittaa kodissa ja kodin ulkopuolella liikkumista. Hän tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin, tiedonhankintaan ja yhteydenpitoon. S. TAIPALE, HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on valmistunut datanomiksi ja merkonomiksi. Hän tarvitsee tietokonetta ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja työkeikkojen työvälineeksi. J.K., HELSINKI Kannettava tietokone ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. Hän on juuri suorittanut tietokoneen käytön peruskurssin ja haluaa ylläpitää taitojaan. TOUKOKUU 2015 LAPIN LÄÄNIN LIHASTAUTIYHDISTYS RY, KEMINMAA Apuraha vertaistukea tarjoavan perheviikonlopun omavastuuosuuksien pienentämiseen Pohjois-Suomessa asuville, lihastautia sairastaville henkilöille. Pitkien etäisyyksien vuoksi vertaistapaamisten järjestäminen alueella on harvinaista. R. PELTONIEMI, TAMPERE Kannettava tietokone, monitoimilaite ja Office-ohjelma kirjoittamisen harrastajalle, jolla on näön käytön ongelmia. Hän on kirjoittanut vanhalla kirjoituskoneella paikallisen maamiesseuran historiikin. Tietokoneen käytössä tarvitsemansa suurennusja ruudunlukuohjelmat sekä käytön ohjauksen hän saa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. E. VIHTARI, KARINKANTA Tietokone 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tietokone tarjoaa hänelle mahdollisuuden itsenäiseen vapaa-ajanviettoon, kuten musiikin kuuntelemiseen ja videoiden ja valokuvien katselemiseen. S. J., TURKU Osa-apuraha salibandyssä käytettävän pelituolin kuluihin 14-vuotiaalle koululaiselle, joka käyttää sähköpyörätuolia. R. AL-MOADHEN, ESPOO Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja erillinen hiiri 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän voi hyödyntää tietokonetta läksyjen tekemiseen, lukuja kirjoitustaidon harjoitteluun sekä kuntouttavien pelien pelaamiseen. S. NIEMELÄ, TAMPERE Kannettava tietokone ja moniTUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT Huhtikuu–toukokuu 2015 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2014 apurahoja ja apuvälineitä yli 526 000 euron arvosta eli noin 43 800 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikais sairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on pääsääntöisesti tarveharkintaista. Hakuohjeet: www.tukilinja.fi 34 Tukilinja 4/2015
JAL OITTEL U A / SARJ AKUV A K aisa L ek a toimilaite kuntoutujalle, jolla on rajoitteita liikuntakyvyssä. Hän toimii vertaistukihenkilönä ja tarvitsee tietokoneen yhteydenpitovälineeksi vapaaehtoistyössään. P.M., LOHJA Sähköpiano, kuulokkeet ja kannettava tietokone 17-vuotiaalle liiketalouden opiskelijalle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Musiikki on hänelle voimauttava harrastus. Tietokonetta hän tarvitsee sekä opintojen että musiikin tekemisen välineenä. A.K., ROVANIEMI Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, joka käyttää pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta itsenäiseen verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. S.T., TURKU Apuraha ratsastustunteihin henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Ratsastus on hänelle kuntouttava ja virkistävä harrastus. M. MÄKELÄ, TUPOS Apuraha työvälineiden hankkimista varten kuntoutujalle, joka harrastaa puutöitä sekä kotona että puutyöpiirissä. Puutyöt ovat hänelle kuntouttava harrastus, josta voi aueta myös työllistymisvaihtoehtoja. E.V., OULU Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja iPad apuvälineenä -opas 5-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita oppimisessa ja kommunikoinnissa. Hän hyödyntää tablettia käsitteiden ja sanavaraston harjoittelemisessa. T.-M. ALASTALO, JOENSUU Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja Photoshop-ohjelman lisenssi 3 vuodeksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee luokanopettajaksi. Hän tarvitsee tietokonetta kotona tapahtuvaan opiskeluun sekä kirjoittamisja valokuvausharrastukseen. H. MATERO, OULU Apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Silä hän pääsee kulkemaan 4 kilometrin matkan työkeskukseen päivittäin. P. P., TURKU Osa-apuraha kannettavan tietokoneen kuluihin valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka käyttää viittomakieltä. Hän tarvitsee tietokonetta opiskeluun, verkkoasiointiin ja käsityöohjeiden etsimiseen. Kaupungin vammaispalvelu osallistuu tietokoneen hankintahintaan. S. HALONEN, LAPPEENRANTA Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja monitoimilaite 10-vuotiaalle koululaiselle, joka käyttää pyörätuolia ja jolla on oppimisen rajoitteita. Hän voi tehdä tabletin avulla läksyjä sekä harjoitella käsitteitä ja silmä-käsikoordinaatiota. S.N., OULU Kannettava tietokone, monitoimilaite, Office-ohjelmisto ja kuulokkeet 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on pitkäaikaissairaus ja kielellinen erityisvaikeus. Hän tarvitsee tietokonetta koulunkäynnin tueksi, sillä kuvallinen opiskelumateriaali edistää oppimista. J. LITMANEN, TURKU Kannettava tietokone ja Open Office -opas kuntoutujalle, joka liikkuu pyörätuolin avulla. Hän tarvitsee tietokonetta IT-taitojen ylläpitämiseen, yhteydenpitoon ja verkkoasiointiin. T. VUORINEN, LOHJA Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpitoa ja verkkoasiointia varten. Kuka? Kaisa Leka Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. Loput toukokuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI. Tukilinja 4/2015 35
Tukilinjan apurahat Tukilinja on jo vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja se myönnetään pääsääntöisesti joko välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Seuraamme aina, että tuki menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Liikuntatai aistivamman lisäksi rajoitteen voi aiheuttaa pitkäaikaissairaus, mielenterveysongelma tai neurologinen poikkeavuus. Olennaista ei ole diagnoosi vaan se, miten se rajoittaa toimintakykyä. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Yksityishenkilöiden apurahojen suuruutta rajoittaa lahjaverotus, joten ne ovat arvoltaan alle 4 000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempiakin, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2014 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin apurahoja yli 7,2 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2014 tukea myönnettiin yli 43 800 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www. tukilinja.fi. Mikäli sen jälkeen jää kysyttävää, ota yhteys tukityöntekijöihimme. Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi / apurahat Henkilökohtaiset apurahat: p. 09-415 515 08 Hankeja ryhmäapurahat: p. 09-415 515 10 Tietotekniset apuvälineet: p. 09-415 515 06 it-tukiluuri@tukilinja.fi Elämää vamman kanssa Tukilinja-lehden kilpailussa etsitään lehden kuvituskuviksi soveltuvia, laadultaan painokelpoisia valokuvia, joiden aiheena on eläm ä vamman tai sairauden kanssa. Aiheena voi olla esimerkiksi arjen toimivuus, työnteko, lomailu, perhe-elämä tai harrastaminen. Kilpailun raatiin kuuluvat Tukilinjan päätoimittaja Iris Tenhunen sekä toimitusneuvoston jäsenet Riitta Skytt, Heini Saraste, Pasi Päivinen ja Sanni Purhonen. Kilpailu on kaikille avoin. Siihen voi osallistua 1–10 itse ottamallaan kuvalla, joita ei ole aiemmin julkaistu. Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä, kuvaajan tulee pyytää heiltä kuvauslupa. Tukilinja-lehdelle jää käyttöoikeus palkittujen osallistujien kuviin. Kuvituskuviksi voidaan lunastaa myös muita kilpailukuvia (á 40 €). KILPAILUAIKA 1.4.–18.9.2015. OSOITE toimitus@tukilinja.fi LÄHETÄ kuvat sähköisinä tiedostoina jpgtai tiff-muodossa. Jos tiedostot ovat isoja, käytä lähettämiseen pilvipalvelua, kuten Dropboxia. Kirjoita viestiin kuvaajan nimi, mahdollinen nimimerkki, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. KILPAILUN KULKU Kaikki osallistuvat kuvat näkyvät 21.9. alkaen Tukilinjan Pinterest-sivuilla ja lukijat voivat 16.10. mennessä äänestää niistä suosikkinsa (toimitus@tukilinja.fi). Parhaat kuvat ovat esillä myös Apuvälinemessuilla 2015 Tukilinjan osastolla. Voittajat julkaistaan Tukilinjassa 6/2015 (ilm. 4.12.2015). Lisätietoa: Päätoimittaja Iris Tenhunen, p. 09 4155 1504 tai toimitus@tukilinja.fi PALKINNOT 1. 400 € lahjakortti kamerakauppaan 2. 300 € lahjakortti kamerakauppaan 3. 200 € lahjakortti kamerakauppaan Esajuhani Seppäsen valokuva ”OHHOH, TÄMÄ KAMERAHAN TOIMII” palkittiin Tukilinjan valokuvauskilpailussa. Tuki meni perille vuonna 2013. VALOKUVAKILPAILU