5/2017 s. 12 QUEER LIFE IN TOWN From DIY clubs to cutting edge science SUOMEN RUMIN MURRE Kiäli hurmaa uudet opiskelijat s. 20 SISÄILMAONGELMAT Kiusaavat Rauman ja Turun kampuksia s. 30 Opiskelijahaalarit saivat haastajan COLLEGEKAMPUS s. 14 eng
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 Pääkirjoitus E Herätys, Kela: Älä kiusaa kämppiksiä! Nella Keski-Oja, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi ”Ei ole mitään järkeä vaikeuttaa edullisessa kimppakämpässä asumista.” 8 Uusi tukimalli kurittaa avopareja ” Monet avoliitossa elävät kaverini jakavat vain osan menoista, mutta muuten heillä on omat rahat.” Mikaela Pesonen menettää asumistukensa puolison tulojen takia. lokuun alussa moni vihelteli tyytyväisenä kirjautuessaan verkkopankkiin. Hyväonnisen asumisen tuki jopa kaksinkertaistui! Kimppakämpässä asuvan kohtalo ei ole yhtä aurinkoinen. Kela tulkitsee helposti yhdessä asuvat samaan ruokakuntaan kuuluviksi, jolloin omat tulot vievät kaverin tuet. Piiska viuhuu myös nuorten avoparien kohdalla. Vaikka suurin osa nappaa tililleen aikaisempaa isomman tukisumman, yli 40 000 opiskelijaa menettää tuen kokonaan, kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. OnkO tämä oikeudenmukaista? Ei ainakaan Kokoomusopiskelijoiden mielestä. Järjestö moittii tukimuutoksia hätiköidyiksi ja vaatii, että yhdessä asuvien tuen tarve arvioitaisiin yksilökohtaisesti, ei ruokakuntakohtaisesti. Lisää vettä myllyyn heittää vuokra-asuntoja välittävän Vuokraturvan Timo Metsola. Hänen mukaansa on yllättävää, että ”Kela ei ole tiettävästi edes yrittänyt huolehtia siitä”, että vanhanaikaista ruokakunta-käsitettä olisi päivitetty tukimuutosten yhteydessä (HS 3.8.). Pahimmillaan uudistus ajaa opiskelijoita pois edullisista kimppakämpistä, koska yksiöiden vuokraan saa helpommin tukieuroja. Se lihottaa asumiskustannuksia ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Voittajia ovat etenkin yksityiset vuokranantajat. Samalla pula vuokrayksiöistä pahenee ja markkinoille vapautuu isoja asuntoja, joita siellä on jo valmiiksi. Ja jos yksiöiden kysyntä kasvaa, vuokratkin nousevat. Ei OlE kerta kaikkiaan mitään järkeä vaikeuttaa edullisessa kimppakämpässä asumista tai vaatia nuoria ihmisiä kustantamaan toistensa asuminen. Todennäköisesti uudistus ajaakin seurustelevia opiskelijoita asumaan jatkossa yksin – ainakin kynnys muuttaa yhteen nousee. kEla hErää ongelmiin viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa, että epäonnistunut linjaus tulee tyyriiksi. Sopii toivoa, että Kela silloin rukkaa ohjeistuksensa vastaamaan nykypäivää ja opiskelijoiden arkea. sitä EnnEn luvassa on tukiloukkuja, kikkailua ja kohtuuttomuutta sekä liuta erillisiä vuokrasopimuksia, vaikka eiväthän nekään välttämättä asumistukea takaa. Olisi edes Kelalta yksiselitteiset ohjeet, mutta ei.
4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 SISÄLLYS 5/2017 Kesy(tön) college. Vaatteen kiehtova matka pelikentiltä kampuksille. Rauman syksy alkaa osin väistötiloissa. Teknikaa kiusaavat sisäilmaongelmat. Luonnon ehdoilla. Säätäminen on kenttäkurssien ominaispiirre. Molekyylit mullistivat biologian opetuksen. Dna räjäytti pankin. Historian murusia. Petrus Kurppa ruokkii opiskelijoita ja leipoo piparkakkuja. Konemusiikin alkutahdeista Teneriffalle. Kirja Turun pophistoriasta. Queer Life in Turku. Check out our tips for events, activities and locations. “Korkeita huippuja ja syviä suvantoja”. Psykedeelien myönteiset vaikutukset. NUMERO 5/2017 11.8.2017, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Nella Keski-Oja, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Miikka Rusi & Atte Uusinoka KAnsiKuvA Huandi/123RF Stock Photo ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Erja Lehtonen, puh. 0400 185 852, erja.lehtonen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 550 kpl. 20 12 22 KANSI ”Kampuksella paidat ovat yhteisöllisyyden merkki – niin kuin haalarit yöelämässä”. Eea Saarela Opexin puheenjohtaja Sivu 14 27 East Side. Explore the areas away from the city center: climbing, kayaking, views! Uusi tukimalli kurittaa avopareja. Asumistuki katkeaa, jos puoliso tienaa. Uudet opiskelijat eivät tunne legendaa. Rock-klubi TVO esittäytyy. Suomen rumin murre. Et sää mittä appu kiälen kans tarttis? Hiukset kertovat. Stressi paljastuu suortuvia tutkimalla. Turku luo uutta opiskelijakulttuuria. Colleget tulivat jäädäkseen. 28 6 8 10 25 ”Kenttäkursseilla pääsee kokeilemaan ja tunnustelemaan, haluaisiko itse olla tutkija ja millä alalla.” Elina Tuomikoski Sivu 24 30 31 16 13 14
5 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 N EL LA KE SK I-O JA spot English content! in this issue ”East side” (p. 6) and ”Queer life in turku” (30): make new discoveries from paddling the aura river to joining the Pride parade. Turun yliopistolla voi bongata jo tuhansia ainejärjestöjen omia collegepaitoja. Kuvassa Piia Penttilä (Fobia), Tero Ohrankämmen (TLKS) ja Kaneli Seppänen (P-klubi, sivu 14). WWW.TYLKKARI.FI 5 syytä hypätä Ruissalon vesibussiin Turun keskustasta voi nyt seilata Ruissaloon. Paattikyyti kustantaa vain Fölin bussilipun verran ja mukaan voi ottaa pyörän. Nyt kannattaa olla nopea, sillä vesibussi liikennöi alustavasti vain tämän kesän: viimeinen vuoro seilataan sunnuntaina 13.8. Kokeilun perusteella päätetään, jatkuuko reitti tulevaisuudessa. Q-talo – opiskelijoiden uusi tila sai nimensä nopeasti Nyt se on varmaa: Turun yliopiston opiskelijat saavat Kuuvuoresta uuden juhlaja kerhotilan, jonka nimeksi tulee Q-talo. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallitus päätti solmia sopimuksen Kuuvuoren vanhan nuorisotilan vuokraamisesta. Gradu: Vastuulliset arvot eivät toteudu ostoskorissa Kuluttajien asenteet kestävää kehitystä kohtaan ovat myönteisiä, mutta eettiset periaatteet eivät näy kulutuksessa. Näin toteaa markkinoinnin opiskelija Joonas Savolainen gradussaan. Mielipiteitä ei tuoda julkisesti esille, koska ympäristön reaktiota pelätään. Nämä jutut vain netissä: eng N EL LA KE SK I-O JA N EL LA KE SK I-O JA
6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 Article & photogrAphs NELLA KESKI-OJA There’s plenty to explore on the other side of the Student Village. Q-hOUSE The new Student house (Nummen puistokatu 2)! Housewarming party will be held 7th of September as the former Kuuvuori youth center is still under renovation. This will be the venue for parties and meetings. You can rent Q-house via Student Union. hALISTENKOSKI RAPIDS Venture up stream of the River Aura, and rent a canoe to see the cultural landscape of the river (Valkkimyllynkuja 2). Summer café is open until 17th of September. Follow the trail on the north bank for walking, jogging or cycling by the riverside. KUUvUORI Lovely scenic spot (Kuuvuorenkatu 26) with a nice view of the Student Village and the University. The stairs (Ruukuntekijänkuja 1) leading up to the hill are a popular workout destination. TURUN EKOTORI REUSE CENTRE Well-organized and spacious, the Reuse Centre (Rautakatu 12) accepts donations of used items, such as furniture, home appliances, bicycles, books etc. and sells them forward at reasonable prices. You cannot leave empty-handed! eng EAST SIDE NUMMI Take an evening promenade in the village-like neighbourhood and enjoy the beautiful wooden houses. Stop for dinner at Pizzeria Ali Baba (Vanha Hämeentie 11) which has a separate menu for vegans. The building used to house a bookstore where Touko Laaksonen a.k.a. Tom of Finland worked as a young man.
7 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 FLEA MARKET hASSINEN The best place to hunt vinyls in Turku! You never know what you may find here: housewares, clothes, shoes, furniture, toys or books all merged into one at Kirppiskeskus / Huonekalutori Hassinen (Hakakatu 13). OLD CASTLE OF LIETO Liedon Vanhalinna (Vanha Härkätie 111) is a site of a hillfort rising 55 meters above the see level. Enjoy spectacular views of the River Aura and the surrounding countryside. Special: The play Peloton by Turun ylioppilasteatteri runs until the end of August. RISTIMÄKI ChURCh Though not much to look at, this is the oldest known church site in Finland, dating back to the late 12th– early 13th century. The well-preserved foundations of a small wooden church were found in 2013. The research is ongoing. vARISSUO Turku’s second largest suburb is home to the highest proportion of immigrants in Finland, about one in three people are foreign. Though notorious amongst people living in Turku, many satisfied inhabitants enjoy Varissuo’s good services, reasonable house prices, and close proximity to nature. JOGGING TRACKS Network of jogging tracks and paths zigzag the forest surrounded by the neighbourhoods of Varissuo, Kohmo, and Pääskyvuori. Some of the tracks are transformed into ski trails during winter. Other: Outdoor gym. ThE LITTOINEN LAKE Littoistenjärvi made headlines in May when it became a turquoise oasis after its sludgy waters were treated with chemicals. Though not as crystal clear anymore, the lake offers a sandy beach (Vanha Littoistentie 150 ) 25 minutes bicycle ride from the Student Village, sauna at Villa Järvelä (5 €, Järveläntie 133), and a nature trail. Järvelä wetland is one of the top bird sanctuaries in the province with an exceptionally rich variety of species. KYLÄMÄKI vILLAGE A museum of living history (Jaanintie 45) in Kurala is surrounded by fields, meadows and pasturage, a sign of the long-lasting coexistence of man and nature. Stay for a picnic or get to know the farm animals. Café and shop Omena ja Kaneli is open during the museum’s opening times. MUIKUNvUORI One of the best places for rock climbing near the Student Village. Huge boulders, small caves and spruce trees surrounding the hill take you back in time (historic graveyard and sacrificial stones help too). Nature trail’s starting point is across the road from Auranlaakson koulu (Vanha Littoistentie 297).
8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 teksti ARTTU ALA-JOKIMÄKI KuvA JUHA LAURILA Opintorahan leikkauksista huolimatta moni opiskelija saa jatkossa entistä enemmän tukia. Toisille tukimuutokset tarkoittavat kuitenkin satojen eurojen pudotusta toimeentulossa. änä syksynä opiskelijat voi jakaa voittajiin ja häviäjiin. Voittajia ovat ne noin 100 000 opiskelijaa, joiden yhteenlasketut tuet nousevat, kun he siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen asumislisän 201,60 euron katto jää historiaan, ja opiskelijan saaman asumistuen enimmäismäärä voi paikkakunnasta riippuen jopa kaksinkertaistua. Häviäjiä taas ovat ne avoliitossa asuvat opiskelijat, joiden puoliso käy töissä. Jatkossa puolison tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Arviolta 40 000 opiskelijaa on tästä syystä menettämässä asumistukensa kokonaan. Yksi heistä on pohjoismaisia kieliä Turun yliopistossa opiskeleva Mikaela Pesonen, 21. Avopuolisonsa Matias Larssonin, 22, kanssa asuvan Pesosen tuet tippuvat muutosten myötä lähes kolmensadan euron verran. Opintotuen leikkaus rokottaa 86 euroa, ja 200 euron asumistuen hän menettää kokonaan. Pariskunnan talous on jatkossa yhä enemmän työssäkäyvän Larssonin hartioilla. ”Emme ole tähänkään mennessä jakaneet menoja aina tasan, vaan vähän sen mukaan, miten kummallakin on rahaa juuri sillä hetkellä”, Larsson toteaa. ”Viime lukuvuonna minulla oli hyvä rahatilanne, koska tein paljon töitä opintojen ohessa. Työnteko näkyi kuitenkin opintomenestyksessä. Nyt aion keskittyä ensisijaisesti opiskeluun. Siitäkin syystä menot kallistuvat enemmän Matiakselle”, Pesonen lisää. aviOParEilla on lain mukaan keskinäinen elatusvelvollisuus. Avopareilla vastaavaa velvollisuutta ei ole. Käytännössä Kansaneläkelaitos (Kela) ei kuitenkaan tee eroa avioja avoparien välille, sillä asumistukea maksetaan ruokakuntakohtaisesti. Pesosen ja Larssonin mielestä käytäntö ei ota huoT Pohjoismaisia kieliä opiskeleva Mikaela Pesonen menettää asumistukensa kokonaan avopuoliso Matias Larssonin tulojen vuoksi. Samassa tilanteessa on tänä syksynä noin 40 000 opiskelijaa. UUSI TUKIMALLI KURITTAA AvOPAREJA
9 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 Gallup ”Pelkän opintoja asumistuen varassa heikosti. Kesätyörahojen ja lainan avulla pärjään kohtalaisesti. Asumistuen takia tulee parikymppiä takkiin.” miten rahasi riittävät? ”Minun on pakko ottaa lainaa, onneksi sitä voi nyt nostaa enemmän. Asumistuen saanti loppuu kokonaan, koska poikaystäväni tienaa hieman liikaa.” ”Tulen pärjäämään lainan ja kesätyörahojen kanssa aivan samalla tavalla kuin ennenkin. Etuuteni pienenevät noin kympillä.” teksti jA kUVAt ATTE UUSINOKA TYYn hallitukselta Arnold Ambarus tietojärjestelmätiede Maria Kjellman biolääketiede Matti Linna kansainvälinen liiketoiminta Ihana kamala fuksisyksy mioon avoparien erilaisia tilanteita. ”Avoliittoja on monenlaisia. Avoliitossa eläminen ei kerro tarpeeksi ihmisen tilanteesta, että sen pohjalta voisi tehdä päätöksiä”, Larsson pohtii. ”Pitkään avoliitossa olleilla on varmaan usein yhteiset rahat, mutta opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria. Monet avoliitossa elävät kaverini jakavat vain osan menoista, mutta muuten heillä on omat rahat”, Pesonen jatkaa. Hänen mielestään nykytilanne ei kannusta pariskuntia muuttamaan yhteen: ”Ei se ole kenestäkään kivaa, että ei pysty osallistumaan kuluihin tai tekemään omia hankintoja. Erillään asuvat pariskunnat joutuvat nyt miettimään yhteen muuttamista aika tarkkaan. Taktikoinniksihan se vähän menee.” suOmEn ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipoliittisen vastaavan Jani Sillanpään mukaan SYL pitää siirtymistä yleisen asumistuen piiriin monin tavoin hyvänä asiana, sillä valtaosa opiskelijoista hyötyy muutoksesta. SYL ymmärtää kuitenkin avoparien hankalaa tilannetta. ”SYL:ssa puolison elatusvelvollisuus on todettu vanhanaikaiseksi menettelyksi. Kannatamme asumistuen yksilökohtaistamista”, Sillanpää kertoo. Ongelmat koskevat myös kimppakämpässä asuvia, sillä Kela saattaa tulkita myös kämppiksinä asuvat kaverukset yhdeksi ruokakunnaksi, jolloin asumistuki jaetaan asujien kesken. SYL on tiedottanut opiskelijoita muutoksista ja ohjeistaa suunnittelemaan asumisjärjestelyt huolellisesti. ”Jatkossa vuokrasopimusten laatimisessa kannattaa olla tarkkana. Kämppiksille tulee tehdä erilliset vuokrasopimukset, joissa ei ole yhteisvastuulauseketta, tai alivuokralaissopimukset”, Sillanpää neuvoo.• NELJÄ VUOTTA sitten sain kirjeen, jossa kerrottiin, että minut on valittu Turun yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Unelmien täyttymys ei johtanut pelkkään ruusuilla tanssimiseen, vaan vieras paikkakunta herätti epävarmuuden. FUKSIVIIKON TUNNELMAT tiivistin päiväkirjaan: ”En muista, koska viimeksi olin yksin. Kokoajan tapahtuu, ja jos hetkeksi väsähdän, en lähdekään mukaan, olen heti seuraavan päivän keskusteluista ulkona. Kaikki on outoa ja epävarmaa. Jopa minä. Oonko mä liian hiljainen? Tavallinen? Outo? Tykätäänkö musta? Haluaisin mukaan. Haluaisin juurtua tänne.” JUURRUIN, ja niin juurtuivat muutkin epävarmat fuksit. YLIOPISTO VOI helpottaa alkutaivalta. Ekan vuoden opetuksessa kannattaisi suosia pienryhmätyöskentelyä, jotta fuksit pääsevät tutustumaan toisiinsa. Liian täyteen ahdettua aloitusta tulisi välttää, jotta aikaa jää palautumiseen ja uuden sulatteluun. OPETUSTAVAT ja paljon muuta linjaa opetussuunnitelma, jonka yliopisto päivittää nyt syksyllä. Opiskelijoiden tarpeet on tärkeää saada kuuluviin jo suunnitteluvaiheessa. Se onnistuu antamalla kurssipalautetta tai lähtemällä mukaan oman ainejärjestön koulutuspoliittiseen toimintaan. INARI HARJUNIEMI, TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava VUODEN 2015 eduskuntavaalien alla opiskelijajärjestöt aloittivat #koulutuslupaus-kampanjan, jonka tarkoituksena oli kerätä ehdokkailta koulutukseen liittyviä vaalilupauksia. Kampanjan yhteydessä kaikki puolueet sitoutuivat säilyttämään opintotuen opintorahapainotteisena. KUN UUSI keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus julkisti hallitusohjelmansa toukokuussa 2015, oli opintotuki lupauksista huolimatta leikkauslistalla. Lokakuussa opetusministeriö pyysi professori Roope Uusitaloa selvittämään opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja. Uusitalon selvitys valmistui maaliskuussa 2016. Selvityksessä ehdotetut leikkaukset ylittivät hallitusneuvotteluissa kaavaillut säästöt. Viikko selvityksen julkaisun jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) järjestivät mielenosoituksen leikkauksia vastaan. Mielenosoitukseen osallistui tuhansia ihmisiä. Vastustuksesta huolimatta hallitus päätti toteuttaa leikkaukset Uusitalon mallin pohjalta. Opintorahaa leikattiin ja tukikuukausien määrää vähennettiin. Samalla opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin. Opintotukea vietiin siis yhä lainapainotteisempaan suuntaan. TAUSTA: #KOULUTUSLUPAUS RIKOTTIIN ”Erillään asuvat pariskunnat joutuvat nyt miettimään yhteen muuttamista aika tarkkaan.” Mikaela Pesonen
10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 SLIIPATUN LOGOMON naapurista kuuluu ärhäkkää ryminää. Kun ohittaa massiiviset tiilikasat, rehottavat pajukot ja Biolanin kanankakka -mainoksen päätyy rappioromantiikasta ammentavan TVO:n kerhotalolle. Ryminän lähdekin selviää: Teviksen maksuttomat terassitorstait on polkaissut käyntiin Turun Tauti, pitkän linjan punkbändi. ”Ensimmäinen ilta on puhtaasti punkia. Muutoin luvassa on pop-, rockja metallibändejä”, TVO:n ohjelmapäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja Paavo Vuoristo kertoo. Kesän aikana TVO:n eli Turun yliopiston varsinaissuomalaisen osakunnan lavalle on kivunnut etenkin ruohonjuuritason turkulaisbändejä, ja yleisö on voinut nauttia musiikista 150-paikkaisella terassilla. REILUT KAKSI VUOTTA Köydenpunojankadulla toiminut baari on onnistunut luomaan vakituisen asiakaskunnan, mutta yhdistyspuolella on hiljaista. Ennen nykyistä kotipesää TVO:lla ei ollut moneen vuoteen pysyvää kerhotilaa. Epävarmat vuodet ja tiukentunut opiskelutahti ovat ottaneet veronsa: tuuliajon aikana kontaktit uusiin opiskelijoihin katkesivat. ”Opiskelijat eivät hahmota, että tällainen paikka on olemassa. Emme näy yhtä paljon kampuksella kuin muut osakunnat”, tiedottaja Laura Rosten pohtii. ”Ikäpolvien välissä on selvä kuilu. Hallituksessa on lähemmäs 30-vuotiaita ja meillä on iso kynnys lähteä esittäytymään kampukselle”, Vuoristo jatkaa. Viime vuosina nykyisen kerhotalon ”pitkä ja piinaava” remontti sekä baaritoiminnan käynnistäminen ummikkoina ovat imeneet voimavarat. Samalla TVO on keskittynyt toiminnan vakauttamiseen, eikä pitkän linjan suunnitelmia ole tehty. ”Kauheasti bändit kyselevät keikoille. Paikalle on siis selkeästi tilausta”, Vuoristo sanoo. Perinteikäs osakunta porskuttaa eteenpäin samalla lailla kuin se on tähänkin asti tehnyt: ”Toinen jalka haudassa!” Rosten nauraa. Palstalla esittelemme TYYn järjestöjä. TvO Turun yliopiston varsinaissuomalainen osakunta. Legendaarinen rock-klubi ja vaihtoehtokulttuurin kehto. Sijaitsi vuosina 1956–2010 Ylioppilastalo C:ssä. Nykyinen esteetön tila avattiin 2015. Perustettu vuonna 1928. teksti & kUVA NELLA KESKI-OJA UUDET OPISKELIJAT EIvÄT TUNNE LEGENDAA MUUT YLIOPPILASLEhDET kooNNUt ATTE UUSINOKA Nopeat KINOKOPLA NOITUU TAITEIDEN YÖSSÄ Uusi koordinaattori haluaa palauttaa kaljatelttoihin ja benjihyppyihin sortuneen tapahtuman taiteiden tyyssijaksi. teksti NELLA KESKI-OJA TURUN TAITEIDEN YÖ luo nahkaansa. Torstaina 17. elokuuta järjestettävän tapahtuman koordinoinnista vastaa nyt toista kertaa voittoa tavoittelematon Kuninkaantien muusikot. Barokkiorkesterin tavoitteena on palauttaa ilta juurilleen eli tuoda tapahtumaan lisää näyttämötaidetta, kuvataidetta, musiikkia ja kirjallisuutta. Aikaisemmin tapahtumaa tuotti Happening-yritysryhmä, jonka alaisuudessa Taiteiden yö meni Kuninkaantien muusikoiden Sami Palsion mukaan alamäkeen. ”Benjihypyissä ja kaljateltoissa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta Taiteiden yöstä ne eivät voi jäädä päällimmäisenä mieleen”, orkesterin indententti sanoo. MUUSIKOIDEN oli luontevaa ottaa tapahtuma hoitaakseen, sillä orkesterin vuotuinen pääkonsertti on Taiteiden yön esiintyminen. Palsion mukaan tapahtumaan osallistui viime vuonna enemmän uusia toimijoita kuin kolmena edeltäneenä vuotena yhteensä. ”Meille tarvitsee jäädä illasta käteen vain onnistunut tapahtuma ja osallistujien hyvä mieli.” TAITEIDEN YÖ järjestetään nyt 28. kerran. Yksi ohjelmanumeroista on Kirjakahvilan ja Kinokoplan melankolian ja mystiikan ilta, joka järjestetään Brinkkalan sisäpihalla. Ilta käynnistyy Noidat suviyössä -dj:iden levymusiikilla sekä KO:MI, Kaamosmasennus ja Ya Tosiba -yhtyeiden elävän musiikin esityksillä. Keskiyötä lähestyttäessä heijastetaan pihan peräseinälle kaksi noituutta tarkastelevaa elokuvaa: Lauri Löytökosken Louhi, Pohjan noita (Suomi 2017) ja Erik Blombergin Valkoinen peura (Suomi 1952). Tapahtumaan ei ole pääsymaksua. KINOKOPLA on Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) ylläpitämä kaikille avoin elokuvakerho, joka on toiminut vuodesta 1965. ”OON JAFFA ja tuun Internetistä”. Nyt ei puhuta juomasta vaan IRC-Gallerian keksijästä Jari ”Jaffa” Jaannosta, jota haastatellaan Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Ylioppilaslehti Ainossa (2/2017). Muistatko vielä ajat ennen Instagramia, Snapchattiä ja Facebookia? Jari Jaannon tie kohti Suomen ensimmäisen sosiaalisen median keksimistä alkoi neljännellä luokalla saadun kotitietokoneen Commodore 64:n avulla. Millainen matka oikein olikaan ja miten IRCgalleria voi vuonna 2017? ”VOIKO KUKA tahansa olla asiantuntija?” Asiaa pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen vihoviimeisessä paperisessa Vaasan ylioppilaslehdessä (3/2017). Asiantuntijuus on terminä kärsinyt niin päättäjien mölätyksistä kuin internetin tavoittavuudesta. Tuttuja asiantuntijoita suosivat toimittajat köyhdyttävät julkista keskustelua, sillä yhden ammattikunnan sisällä voi olla monenlaisia, ristiriitaisia mielipiteitä. Väheneekö sitten tieteen ja koulutuksen kunnioitus? Ei. Tiedebarometrin mukaan Suomessa arvostetaan yhä koulutuksen tuomaa asiantuntijuutta.
11 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi AkademiskaOrkesternetsiisoittajia. Oletkosinäklassisenmusiikinystävä? Tulemukaansoittamaaniloiseenjoukkoomme. Otayhteyttä,niinjärjestämmekoesoiton. AkademiskaOrkesternislookingformusicians fromlike-mindedfriendsofclassicalmusic. Comeandplaywithus.Getintouchwithus, sowe’llorganizeatryout. http://www.akademiskaorkestern.fi–ao@abo.fi kaupungissa paloivat puut lasten varistessa oksilta ruutia keuhkoissaan hävisi maa äitien jalkojen alta vaan saaristo yski hiljaa yössä horisontin valoihin kietoutuneet nuoret juhlivat ilotulitusta kuin kaikissa väreissään laiturin nokassa lauloi vivica Bandler nilkoissaan merihirviöitä Sofi Ylikoski, luovan kirjoittamisen opiskelija Runo KU VIT US : IN cO m Ib LE /1 23 RF ST Oc K Ph OT O
12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 teksti ATTE UUSINOKA urun murretta pidetään populaarikulttuurissa yleisenä vitsinä. Suomen murteita tutkittaessa Turun murre on usein valittu rumimmaksi. Turun yliopiston suomen kielen yliopistonlehtorin Tommi Kurjen mukaan 2000-luvulla on tutkittu monin eri menetelmin suomalaisten suhtautumista suomalaisiin murteisiin. Näissä on käynyt ilmi, että suomalaiset pitävät juuri turkulaisten puhetta yhtenä murteellisimpana tapana puhua. ”Murteen kauneutta ja rumuutta käsittelevissä tutkimuksissa Turun murre ja Helsingin puhekieli on usein valittu rumimmiksi. Turku ei saa mitään ylivoimaista äänivyöryä, mutta usein ihmiset mainitsevat sen tai Helsingin rumimmaksi murteeksi”, Kurki kertoo. Kurki pohtii murteen rumuuteen vaikuttavan myös Turun ja turkulaisten rooli populaarikulttuurissa. Turkulaisvitsejä kerrotaan ympäri Suomea ja se yhdistää muita. ”Monet yrittävät matkia Turun murretta, mutta sitä on todella vaikeaa matkia oikein”, kertoo suomen kielen opettaja Esa Laukkanen Turun aikuiskoulutuskeskuksesta. Laukkanen on ollut mukana kirjoittamassa Ruvetas prohtama. Turun murretta aahollista ööväriin -sanakirjaa, jossa varhaisimmat sanat ovat peräisin 1800-luvulta. Turun murre on hänelle tärkeä, sillä hän on toiminut Turkuseuran murrejaostossa noin 20 vuoden ajan. Hänen mielestään murre voi hyvin ja se muuttuu koko ajan. ”Turkulaiset nuoret eivät koe puhuvansa Turun murretta, koska he eivät käytä vanhempien tai isovanhempien käyttämiä murresanoja. He kuitenkin käyttävät lauseja sanapainoja, joita ei muualla Suomessa käytetä.” Tutkimukset ovat Kurjen mukaan kertoneet, että turun maine ei ole vaikuttanut turkulaisten kokemukseen oman murteen kauneudesta tai rumuudesta. Laukkanen näkee, että murteen ja itse kaupungin oleminen muun maan ”sylkykuppina” johtuu kateudesta. ”Turku on Suomen vanhimpana kaupunkina pystynyt elämään sitä omaa elämää tuhatkunta vuotta. Kaupungiksi syntyminen ja kaupungiksi pakottaminen ovat hyvin eri asioita. Me olemme niin vanha asukaskeskittymä, että olemme tottuneet olemaan välittämättä muiden ajatuksista meistä turkulaisista”, Laukkanen naurahtaa. • Uudelle paikkakunnalle muuttaminen jännittää, etenkin jos paikallisten puheesta ei saa selvää. Tiede T SUOMEN RUMIN MURRE PIISPANMUNKKI = Berliininmunkki KUI? = Miksi? TÄL PUAL JA TOIS PUAL JOKKE = Täl ja tois pual määräytyy Turun Tuomiokirkon sijainnin mukaan. Eli jos joku on täl pual jokke, hän on kirkon kanssa samalla puolella Aurajokea, ja tois pual jokke on sitten vastakohta. EI SUL RAHA MUKAN OL? = Onko sulla rahaa mukana? Turkulaisen tunnistaa siitä, että hän aloittaa kysymyslauseensa negaatiolla eli ei-sanalla. FÖLJÄTÄ/FÖLIS = Mukana. ”Ei sul kitara ol fölis?”. Tämä saattaa selventää, miksi Turun joukkoliikennettä kutsutaan nimellä Föli. SÖÖTTI = Kaunis. Usein sekaantuu yleissuomalaiseen sanaan ”söpö”, mutta Turun söötti on kaunis. Söötti-sanalla on peruja ruotsin söt-sanalle. SILPOA/SILPPAAMINEN = Oksattoman puun tai tangon ylöskiipeäminen KETÄ? = Kuka? ”Ketä sul soitti?”. Kysymyssana, joka saa monet ulkopaikkakuntalaiset näkemään punaista. VARROS VÄHÄ = Odota hetki. KAIKKEST SUUREMPI = suurin. Turun murteessa ei käytetä superlatiivia, vaan sen korvaa muoto ”kaikkest + adjektiivin komparatiivi”. ET SÄÄ MITTÄ APPU KIÄLEN KANS TARTTIS? SELvIYTYMISOPAS TURKUUN MUUTTANEELLE 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
13 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 hIUKSET KERTOvAT Mitä hiukset paljastavat meistä? KÄVELYLLÄ JA FILOSOFIALLA on aina ollut erityinen suhde. Legendan mukaan jo Aristoteleellä oli tapana kävellä Lykeionin käytäviä ympäriinsä pitäessään luentoja oppilaille. Myöhemmistä filosofeista esimerkiksi Immanuel Kant tunnettiin äärimmäisellä tarkkuudella aikataulutetuista kävelyretkistään. KUMPIKAAN HEISTÄ tuskin olisi yllättynyt Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tuloksesta: kävely tehostaa luovaa ajattelua huomattavasti. Tutkimukseen osallistuneista koehenkilöistä jopa 81 prosenttia pärjäsi luovuutta mittaavissa tehtävissä paremmin kävellessään kuin istuessaan. KÄVELYN POSITIIVISET vaikutukset aivotoimintaan jatkuvat myös suorituksen loputtua. Lenkkipolulle ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaan muistiinpanovälineitä. SAMALLA KÄVELY parantaa toki myös fyysistä kuntoa. Kunnianhimoinen opiskelija voi pitää esikuvanaan vaikka Friedrich Nietzscheä, joka saattoi kävellä peräti kahdeksan tuntia päivässä. TEKSTI MIIKKA RUSI KUVITUS VASABII / 123RF STOCK PHOTO ARJEN TIEDE: LÖYDÄ AJATUKSESI KÄvELEMÄLLÄ kooNNUt ATTE UUSINOKA kUVitUs fRANzIdRAwS / 123Rf STOcK PHOTO HIUKSET ovat näkyvä osa ihmislajin päätä ja hiuksia on helppo muokata, joten ne sopivat identiteetin rakentajiksi. Miesten hiusten pituus on vaihdellut, mutta naisille pitkät hiukset ovat olleet välttämättömät. Hiusmuodin suhteen mielestäni suurin murros koskaan länsimaissa oli 1. maailmansodan jälkeen polkkatukka. Ensimmäisen kerran kenellä tahansa säädyllisellä naisella saattoi olla lyhyet hiukset. Tonsuuri eli papiston ja luostariväen miespuolisten jäsenten päälaelta ajeltu hiusmalli oli katolisessa kirkossa käytössä vielä muutama vuosikymmen sitten. Erikoinen hiusmuoti oli 1600ja 1700-lukujen eliitin vimma käyttää puuteroitua peruukkia. STRESSIN määrää voidaan arvioida hiuksista, sillä hiuksiin varastoituu stressihormoni kortisolia, jonka pitoisuus voidaan määrittää. Kortisolia kertyy hiuksiin niiden kasvaessa, jolloin hiukset toimivat ikään kuin kalenterina aiempien kuukausien stressihormonitasolle. Tutkimuksissa on nähty kohonneita hiuskortisolitasoja, jotka liittyvät moniin eriasteisiin stressitiloihin vuorotöistä sotatraumoihin, fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin sekä riskitekijöihin, kuten ylipainoon. Tutkimus yhteyksistä jatkuu kiihkeästi. Hiukset siis potentiaalisesti kertovat – oikein analysoituina – yllättävänkin paljon terveydestä ja hyvinvoinnista! ULKONÄKÖ, ja hiukset sen osana, muodostaa keskeisen osan identiteettiämme. Hiustyyli voi toimia sekä yksilöllisen itseilmaisun välineenä että merkkinä erilaisista ryhmäjäsenyyksistä. Ulkonäölliset kokeilut ovat perinteisesti kuuluneet nuorille, vielä työelämän ulkopuolella oleville. Sen sijaan työelämässä työntekijöiden ulkonäköä, mukaan lukien hiustyyliä, pyritään kontrolloimaan eri tavoin. Tietyillä aloilla on jo pitkään rajoitettu työntekijöiden ”hiuksellista” itseilmaisua esimerkiksi hygieniaja turvallisuussyistä. Puhtaasti työnantajan taloudellisiin intresseihin perustuva työntekijöiden ulkonäön kontrollointi on kuitenkin lisääntynyt palvelusektorin kasvun myötä. MARJO KAARTINEN professori, kulttuurihistoria PAULA MUSTONEN väitöskirjatutkija, Brain and Mind Center OUTI SARPILA yliopisto-opettaja, taloussosiologia 3 kulmaa “UNOhDA PIMEÄT TAKSIT – NYT TULEvAT PIMEÄT LENNOT!” Aleksi Hyvätti (valtio-oppi): Itämeren lentoturvallisuus Suomen ulkoja turvallisuuspoliittisessa diskurssissa – Venäjän pimeisiin lentoihin liittyvän keskustelun turvallistamisteoreettinen tarkastelu “SEKSIvAU! KATSO ELIAS LÖNNROTIN ROISIT PORNOJUTUT” Jarkko Kauppinen (suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus): Kieli keskellä kitaa. Seksualisuuden kognitiiviset käsitemetaforat 1800-luvun kansanrunoudessa EXTRA TYL EXTRA Lisää klikkauksia! Otsikoimme uudet tutkimukset. teksti MIIKKA RUSI
14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 piskelijahaalarit ovat saaneet varteenotettavan kilpailijan: jo tuhannet opiskelijat pukeutuvat ainejärjestöjen omiin collegeihin. Turun yliopistolla ja monella järjestöllä on toki ollut omia paitojaan jo vuosien ajan, mutta todellisen läpimurtonsa colleget tekivät vuonna 2015. Sen jälkeen paitoja on tullut käytävillä vastaan yhä tiuhempaa tahtia. Omat colleget on ainakin kasvatustieteen (Katko), kauppatieteiden (TuKY), lääketieteen (TLKS), oikeustieteen (Lex), politiikan tutkimuksen (P-klubi), psykologian (Fobia), biotekniikan ja elintarvikekehityksen DIopiskelijoilla (Nucleus) sekä luokanopettajiksi (Opex) opiskelevilla. Suurinta osaa koristaa oman ainejärjestön nimi ja logo, mutta poikkeuksiakin löytyy. Viime vuonna taidehistorian opiskelijoiden Kuvatus tilasi 30. juhlavuoden kunniaksi paitoja, joihin painettiin kuvataiteilija Heikki Marilan uudelleentulkinta järjestön perinteisestä Willendorfin Venus -logosta. hUPPARIA SIISTIMPI YLIOPISTOASU Oikeustieteen opiskelijat ovat kulkeneet Lex-huppareissaan jo vuosia. Syksyllä 2015 testattiin jotain uutta: huputtomia, brodeerattuja collegeita. Koe-erä myytiin heti loppuun, ja collarien kysyntä ohitti hupparit saman tien. ”Huppari on perinteinen yliopistoasu. Collegeen voi halutessaan yhdistää esimerkiksi kauluspaidan, joka tekee asusta siistimmän”, Lex Librin toimitusjohtaja Mikko Tuovinen kertoo. Tuovisen arvion mukaan 34 euroa maksavia collegeita on myyty parin vuoden aikana lähemmäs 400 kappaletta. Parhaiten kauppa käy syksyllä, kun fuksit saapuvat. ”College-konseptia ei lähiaikoina vaihdeta. Se toimii hyvin.” O Opex sai oman paitansa vappuna: ”Kun uudet opiskelijat tulevat syksyllä, paidan voi laittaa rinta rottingilla päälle”, puheenjohtaja Eea Saarela sanoo.
15 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 TURKU LUO UUTTA OPISKELIJAKULTTUURIA Näitä et voi olla näkemättä: colleget ovat vallanneet kampuksen. teksti NELLA KESKI-OJA kUVAt NELLA KESKI-OJA & ySbRANdcOSIJN / 123Rf STOcK PHOTO
16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 KESY(TÖN) COLLEGE College on kulkenut kiehtovan matkan pelipaidasta hiphopin alkutahdeille ja catwalkilta kampukselle. Se symboloi paljon muutakin kuin yhteisöllisyyttä, varsinkin vaatteen kotikonnuilla Yhdysvalloissa. äästäkseen collegen synnyinsijoille on palattava 1920-luvun Alabamaan. Paikallisessa yliopistossa amerikkalaista jalkapalloa pelannut Bennie Russell Jr kertoi isälleen ongelmasta: villasta tehdyt pelipaidat olivat äärimmäisen epämukavia, kutiavia ja alttiita kutistumaan pesussa. Alusvaatetehtaan omistanut isä Benjamin Russell päätti kehittää tilalle miellyttävän vaihtoehdon. Ei aikaakaan, kun naisten alusvaatemateriaalista tehdyt urheilupaidat saavuttivat valtaisan suosion jalkapalloja baseball-piireissä. Englanninkielisen nimensä sweatshirt college sai tehtaan työntekijöiltä, jotka kommentoivat paitojen hikisyyttä pelien jälkeen. Urheilijanuorukaisten päältä paidat sujahtivat nopeasti tyttöystävien vaatekaappeihin. Alun perin hyötykäyttöön tarkoitetuista harmaista collegeista tuli näin oman tyylin ilmaisukanavia ja kampuksista muodin alkulähteitä – aivan kuten on tänäkin päivänä. Urheilijoiden lisäksi työläiset ottivat paksut puuvillapuserot omakseen. Kun 1930-luvulla kylmävarastojen työntekijät kaipasivat suojaa viileydeltä, paitaan lisättiin lämpöä antava huppu. KOvAA TYÖTÄ JA GRAFFITEJA Vuonna 1976 Sylvester Stallone hakkasi katosta roikkuvaa ruhoa Rocky -elokuvassa. Päällään työväenluokan nyrkkeilijäsankarilla oli harmaa, kulunut ja yksinkertainen collegehuppari. Klassikoksi kivunneen rainan pelkistetystä vaateparresta kasvoi vertauskuva koville iskuille ja kovalle työetiikalle, joka samalla vahvisti collegen yhteyttä sen työväenluokkaisiin juuriin. Sinnikkäästä Rocky Balboasta tuli altavastaajan ruumiillistuma ja collegesta valtavirtakulttuurin pysyvä osa. Samaan aikaan New York Cityssä hiphopin alkuvuosina vaate palveli toista tarkoitusta. Graffititaiteilijat, jotka olivat olennainen osa alakulttuurin syntyä 1970-luvulla, pukeutuivat huppareihin suojatakseen henkilöllisyytensä, kun he maalasivat seiniä ja junavaunuja. Hupparista tuli turvaa tuova vaate, joka verhosi laittomuudet sivullisten katseilta. Hupullisia puseroita käyttivät hyväkseen myös kaupungin pikkurikolliset. College istui hiphop-kulttuurin kurittomaan ja värikkääseen me vastaan maailma -asenteeseen yhtä luontevasti kuin sitkeän pelkistettyyn Rocky Balboaan. Samalla edullinen, helppohoitoinen ja lämmin vaate ryhdyttiin kuitenkin yhdistämään uhkiin ja rikoksiin. Harmittomasta vaatekappaleesta kuoriutui ristiriitainen symboli. YhTEISÖLLISYYDEN MERKKI Luokanopettajiksi opiskelevat saivat Opexpaitansa vappuna. Colleget hankittiin saman tien 250 hengelle eli puolelle jäsenistöstä. Idea syntyi sisarjärjestö Katkon puseroista, joihin opexlaiset törmäsivät tuon tuostakin yhteisellä hengailuhuoneella. ”Kun minusta tuli puheenjohtaja, laitoin paitaprojektin heti alulle”, Opexin puheenjohtaja Eea Saarela kertoo. Suunnittelu logosta painatukseen ja paidan malliin tehtiin yhdessä jäsenistön kanssa. 29 euroa maksavat paidat solahtivat vilauksessa opiskelijoiden päälle. Osa collareitta jääneistä on jo hädissään kysellyt, tuleeko paitoja vielä lisää. Uusi tilaus on tarkoitus laittaa tulille syksyllä, kun fuksit saapuvat. ”Kampuksella paidat ovat yhteisöllisyyden merkki – vähän niin kuin haalarit yöelämässä. Olemme ylpeitä opexlaisia ja haluamme näyttää sen”, Saarela sanoo. Kampuksen lisäksi hän on törmännyt järjestön collegeihin jokivarressa. ”Meillä voisi olla periaatteena, että aina moikataan, kun näkee Opex-paidan.” MYYNTIENNÄTYS KAUPPAKORKEAAN? Ehkä eniten paitoja ovat saaneet kaupaksi kauppakorkean opiskelijat. He alkoivat myydä TSE – Turku School of Economics -paitojaan ensimmäisten joukossa vuonna 2015. Aluksi puseroissa oli huppu, kunnes syksyllä 2016 paidat vaihtuivat huputtomiksi. ”Olemme myyneet 500 kappaletta hupullisia ja 350 huputtomia paitoja. Koululla ei voi kävellä näkemättä collareita”, TuKYn omistaman Profetean toimitusjohtaja Erica de Wit nauraa. Määrä on huikea, kun muistaa, että kauppakorkeaa käy vajaa 2 000 opiskelijaa. Rento college luo yhteishenkeä niin kampuksen käytävillä kuin haalaribileissä. Nyt TuKYn 40 euroa maksaville paidoille on toivottu jatkoksi – mitäpäs muutakaan kuin – collegehousuja. AINA TRENDIKÄS TURKU Yhdysvalloissa yliopistot ryhtyivät teettämään nimikkopaitojaan jo 1960-luvulla. Colleget olivat ja ovat yhä opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa tapa osoittaa ylpeyttä opinahjoa kohtaan – ja samalla mainostaa omaa korkeakoulua. Suomessa Turku surffaa nyt ilmiön aallonharjalla. Muilla kampuksilla colleget eivät ole saaneet vastaavaa suosiota ainakaan vielä. Aika näyttää, tuleeko collegeista haalareiden ohella pysyvä osa myös suomalaista opiskelijakulttuuria. Osa turkulaista se on jo. • P
17 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 hYLKIÖT TYhJÄLLÄ UIMA-ALTAALLA Collegen ottivat omakseen myös muut nousevat alakulttuurit, kuten skeittaajat, lumilautailijat ja hard core -punkin ystävät. Tämä vahvisti vaatteen katu-uskottavuutta ja eräänlaista hylkiöluonnetta. Rullalautailun alkuvuosia leimasi kielletyille alueille tunkeutuminen. Skeittipaikkojen puute pakotti harrastajat rullaamaan siellä, missä se oli mahdollista – oli puuhaan lupa tai ei. Oman identiteetin piilottaminen tuli jälleen tarpeeseen. 1970-luvun puolivälissä surffija skeittijengi Z-Boys teki keksinnön: tyhjät uimaaltaat, joissa oli pyöristetyt pohjat, olivat mainioita rullailupaikkoja. Ongelmana oli ainoastaan se, että jengi oli yleensä paikalla kutsumattomana vieraana. Oivallus kuitenkin palkittiin, sillä Z-Boysin kehittämä lautailutyyli loi pohjan monille nykypäivän rampilla tehtäville skeittitempuille. Ulkopuolisuudesta ja lainsuojattomuudesta tuli skenelle ylpeyden aihe. Skeittaajat hylkäsivät valtavirtakulttuurin, joka oli ensin hylännyt heidät. UhMA PAKETOIDAAN bRÄNDEIhIN 1980-luvulla muotimaailma alkoi herätä alakulttuurien kukoistukseen. Yksi ensimmäisistä collegeen tarttuneista muotisuunnittelijoista oli Norma Kamali, joka loi vuonna 1980 kiitetyn Sweatshirt -mallistonsa. Sen vaatteet mullistivat sekä valmisvaatteiden trendit että muotimaailman asenteet arkimateriaalien käyttöön. Vuosikymmenelle tunnusomainen logomania sai vauhtia muihinkin suunnittelijoihin. Calvin Klein rahasti brändillään tuomalla markkinoille CK-tekstillä varustetun collegen. Suunnittelijoiden logopaidoista tuli massoille verrattain huokea tapa pukeutua brändeihin. 1990-luvulle tultaessa myös amerikkalaiset jätit, kuten Tommy Hilfiger ja Ralph Lauren, innostuivat takomaan rahaa hiphop-kulttuurilla. Globaalit mallistot saivat särmää collegesta, kun mielikuvat underground-luovuudesta ja katujen roistoista valjastettiin houkuttelevaksi paketiksi ”Kampuksella paidat ovat yhteisöllisyyden merkki – vähän niin kuin haalarit yöelämässä.” Ee Saarela Piia Penttilä, Pontus Roppola, Tero Ohrankämmen, Kaneli Seppänen, Eea Saarela ja Mikko Tuovinen esittelevät järjestöjensä paitoja.
18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 VUONNA 2012 huppariin pukeutunut 17-vuotias opiskelija Trayvon Martin ammuttiin kuoliaaksi Floridassa. Hetkeä aikaisemmin ampuja, George Zimmerman, sanoi hätäpuhelussa, että nuori, ”tummaan huppariin” pukeutunut mies näytti ”epäilyttävältä tyypiltä”. Surmaa seuranneina päivinä kaksi Fox News -kanavan kommentaattoria syytti Martinin kuolemasta opiskelijan ”gangstamaista” vaatevalintaa. Moitteet heittivät bensaa liekkeihin Yhdysvalloissa, jossa keskustellaan yhä kiivaasti hupparin käyttöön linkittyvästä etnisestä profiloinnista. REILUSSA KUUKAUDESSA hupparista tuli amerikkalaisen rasismin ja sitä vastustavan taistelun tunnus. Tuhannet kerääntyivät Million Hoodie -marsseille. Koripalloilija LeBron James julkaisi huppareihin pukeutuneesta joukkueestaan kuvan, jonka hän tägäsi sanoilla #WeAreTrayvonMartin, #Hoodies, #Stereotyped, ja #WeWantJustice. Samalla pelaajat uhmasivat NBA-liigan rasistisena pidettyä collegekieltoa. Aikakauslehti i-D:n haastatteleman hiphop-historioitsijan Halifu Osumaren mukaan hupullisen collegepaidan kulttuuriviittaukset tiivistyvät kahteen hahmoon: Trayvon Martiniin ja Mark Zuckerbergiin, Facebookin perustajaan. Toinen symboloi nuorten mustien miesten demonisointia, kun taas toisesta on tullut bisnesmaailman tärkeileviä pukukoodeja haastava nörttien tyyli-ikoni ja miljardööri. PAHAMAINEISUUS ei liity huppariin itseensä. Kysymys kärjistyy siihen, kenen päällä pusero on. Kun huppariin pukeutunut lapsi tanssii mellakkapoliiseille Beyoncén Formationmusiikkivideolla, loppuu kohtaus graffitiin: ”Stop shooting us”. vAATEKAAPISTA vÄÄRYYDEN SYMbOLIKSI urbaania swägiä. 70-luvun tarkoituksellisen pelkistetty huppari vaihtui 2000-luvulla rap-julkkisten ruhtinaallisen koreilevaksi statussymboliksi. Vaikka valtavirran rapskene on kulkenut kauas juuriltaan, sen kaupallistaminen ruokkii yhä legendaa ”katalasta gangsterimiehestä”. LOPUTON TARINA Collegella on pitkä historia yhteiskunnan reunoille sysättyjen nuorten yhteisöissä. Se kyllästää vaatteen kapinalla ja uhkakuvilla, eikä pusero ole täysin menettänyt särmäänsä edes trendien syleilyssä. Tänä päivänä college tasapainoilee jossain uhman ja mukavuuden välimaastossa. Tarkasteleepa vaatetta hyödykkeenä, muotina tai symbolina, yksi asia on selvä: college on täällä jäädäkseen. Ja joskus sen pukee ylleen vain pehmeyden ja lämmön takia. • Lähteet: CNN, i-D, Inside Alternative, Lovetoknow.com, Mic, New York Times, Rolling Stones, Slate ja Sunspel ”Kaupallinen rap ruokkii legendaa ’katalasta gangsterista’.”
19 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 TOP-SÄÄTIÖN stipendit lahjakkaille opiskelijoille ja apurahat tieteelliseen tutkimus-, julkaisuja koulutustoimintaan sekä taiteen tukemiseen. Julistetaan täten haettavaksi. Stipendejä myönnetään ensisijaisesti turkulaisissa korkeakouluissa opiskeleville lahjakkaille 1. ja 2. vuoden opiskelijoille ja varsinaissuomalaisille eri korkeakouluissa opiskeleville lahjakkaille 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Hakuaika vuosittain syyskuun 30. päivään mennessä. Sähköinen hakulomake täytettävissä www.top-saatio.? . Apurahoja myönnetään ensisijaisesti perustutkinnon jälkeisiin opintoihin/tutkimustoimintaan turkulaisissa korkeakouluissa sekä varsinaissuomalaisen taiteen ja kulttuurin tukemiseen. Hakuaika vuosittain syyskuun 30. päivään mennessä. Sähköiset hakulomakkeet täytettävissä www.top-saatio.? . Stipendeistä ja apurahoista päätetään vuosittain marrasjoulukuussa pidettävässä säätiön hallituksen kokouksessa. Saajille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse. Lisätiedot: www.top-saatio.? Apurahan saajien on vuoden sisällä annettava säätiön hallitukselle kirjallinen selvitys apurahan käytöstä. TOP-SÄÄTIÖ hallitus
20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 RAUMAN SYKSY ALKAA OSIN vÄISTÖTILOISSA teksti & kUVA NELLA KESKI-OJA Luokanopettajaksi opiskelevat joutuvat suorittamaan osan kursseistaan väliaikaisissa tiloissa Teknikan sisäilmaongelmien takia. Yliopistonlehtori ihmettelee, miksi Teknikaa ei tutkittu aikaisemmin. ämä on meille iso haaste. Koetamme varautua pahimpaan mahdolliseen eli siihen, että kaikki nyt ilmoitetut tilat ovat syksyllä kiinni”, kasvatustieteen yliopistonlehtori Lauri Kemppinen sanoo. Rauman kampuksella sijaitsevaa Teknika-rakennusta on tutkittu talvesta lähtien sisäilmaongelmien takia. Tutkimuksissa on löydetty kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat epäpuhtauksia sisäilmaan. Vaurioiden takia osa tiloista vaatii saneerausta ja ne otetaan pois käytöstä. Vielä ei ole tietoa siitä, missä Teknikan tiloissa on mahdollista järjestää syksyllä opetusta. Lopullinen lista riippuu siitä, mitä kesän aikana ehditään remontoida ja millaista korjausta mikäkin tila vaatii. Turun yliopisto vuokraa rakennusta Suomen Yliopistokiinteistöiltä (SYK), joka omistaa rakennuksen ja on vastuussa sen kunnosta. ”Se on varmaa, että syksy aloitetaan osittain väistötiloissa”, Kemppinen kertoo. TILOILLE TIUKAT vAATIMUKSET Kemppinen edustaa rakennuksen käyttäjiä Teknikan sisäilmaprojektiryhmässä. Hän toteaa, että osa opettajankoulutuslaitoksen (OKL) oppiaineista kärsii väliaikaisiin tiloihin muuttamisesta. ”Opettaminen väistötiloissa on harvoin sama asia kuin opetuksen järjestäminen varsinaisessa, pitkän kehitystyön tuloksena syntyneessä oppimisympäristössä.” Erikoistilojen siirtäminen väistötiloihin on monimutkaisempaa kuin tavallisten luentohuoneiden. Esimerkiksi elektroniikkaluokka vaatii järjestelmän, joka poistaa kolvauksessa syntyvät kaasut sisäilmasta. Henkilökunnalle vuoden evakko voi tuntua lyhyeltä, mutta opiskelijan koko opiskeluaikaa jää helposti leimaamaan parakissa vietetty vuosi. Yliopistonlehtori kuitenkin lupaa, että laadukas koulutus taataan myös peruskorjauksen aikana. ”Olemme hyvin tietoisia siitä, että opiskelijan kannalta jokainen kurssi on ainutkertainen kokemus.” Nyt Kemppinen toivookin opiskelijoilta ymmärrystä ja joustoa. ”Ei kukaan tätä toivonut. Tilaongelma huolettaa myös imagosyistä: minkälaista viestiä se antaa”, hän pohtii ja jatkaa: ”Huolehdimme siitä, että opetus on silti ajantasaista, inspiroivaa ja mielekästä.” OLISIKO PITÄNYT TUTKIA JO 2014? Kaksi muuta Rauman kampuksen rakennusta, Artika ja Torni, suljettiin mikrobivaurioiden takia jo vuonna 2014. Tiloja ei remontoitu, vaan yliopisto päätti tiivistää toimintaansa muihin jäljelle jääneisiin tiloihin eli pääja kirjastorakennuksiin sekä Teknikaan. Kemppistä tilanne ihmetyttää: ”Olisiko kunto pitänyt ymmärtää tutkia jo silloin, kun keskitettiin opetusta yhteen rakennukseen? Tämä on tällaista jälkiviisautta.” Vuoden 2014 tilanteesta tietävät SYK:n asiantuntijat olivat juttua tehtäessä lomalla. Asiakkuusmanageri Minna Tuominen kommentoi, että SYK pyrkii jatkossa ennakoimaan ongelmat aikaisempaa tehokkaammin. ”Pyrimme selvittämään rakennusten mahdolliset riskit ennalta ja toimimaan niin, ettei ongelmia edes tulisi.” SYKin toimitusjohtajan Mauno Sieväsen mukaan Artikan ja Tornin tulevaisuudelle ei ole suunnitelmia. Korjauksia niihin ei ole tehty, koska rakennukset ovat tyhjillään. AIKATAULU vARMISTUU KESÄLLÄ Teknikassa on tehty laajoja kuntoselvityksiä talvesta lähtien. Niiden perusteella Teknikassa on paikallisia kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat sisäilmaan epäpuhtauksia. Lisäksi tutkimuksissa on löydetty puutteita ilmanvaihdossa ja ärsytysoireita aiheuttavia hiukkasia kuten teollisten mineraalikuitujen lähteitä. Remontin aikataulusta ei ole vielä tietoa. Pelkästään korjausten suunnittelu ja valmistelu vie useita kuukausia. ”Kun korjaussuunnittelu on valmis, osaamme sanoa aikataulusta tarkemmin”, Tuominen kertoo. Tutkimukset alkoivat, kun osa opiskelijoista ja henkilökunnasta kertoi saaneensa oireita oleskeltuaan rakennuksessa. SYK sai tiedon ongelmista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja henkilökunnan työterveyden kautta. SYK järjestää Teknikan tutkimustuloksista tiedotustilaisuuden ensi maanantaina elokuun 14. päivänä. • ”T ”Olisiko kunto pitänyt ymmärtää tutkia jo silloin, kun keskitettiin opetusta yhteen rakennukseen?” Lauri Kemppinen
21 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 Yliopistonlehtori Lauri Kemppinen näkee Teknikan tilaongelmassa hopeareunuksen: ”Moni meiltä valmistuva opettaja joutuu urallaan työskentelemään väistötiloissa, kun vaurioituneita kouluja korjataan eri puolilla Suomea. Ehkä pystymme hyödyntämään tulevaa episodia myös koulutuksen sisältönä.” turun yliOPistOn päärakennuksesta on löytynyt kosteusja mikrobivaurioita. Sirate Oy:n tekemän kuntotutkimuksen raporttiluonnoksen mukaan altistuminen mikrobiepäpuhtauksille on todennäköistä rakennuksen kellarikerroksessa sekä pääsisäänkäynnin lähellä. Myös ylemmistä kerroksista löytyi viitteitä mikrobivaurioista. Palvelujohtaja Päivi Mikkolan mukaan toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi järjestämällä väistötilat pohjakerroksessa työskenteleville työntekijöille. Myös opetus siirrettäneen muihin tiloihin syksyllä. “Pyrimme kaikin keinoin järjestämään opiskelijoillemme ja työntekijöillemme terveelliset ja turvalliset työtilat”, toteaa Mikkola. Päärakennuksen peruskorjauksen toteutusajasta ei ole vielä sovittu, sillä varsinainen tutkimusraportti valmistunee elokuun loppuun mennessä. Rakennuksen omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa oli Mikkolan mukaan aiemmin keskusteltu yliopiston tilamuutostoiveiden toteuttamisesta talotekniikkauudistusten yhteydessä. Peruskorjaus toteutuu nyt nopeutetulla aikataululla. Yliopisto luopui homeisesta Fennicumrakennuksesta vuonna 2016. Mikkolan mukaan yliopisto suhtautuu sisäilmaongelmiin aina vakavasti. MYÖS TURUN KAMPUKSELLA SISÄILMAONGELMIA teksti HETA PyHÄJÄRVI
22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 LUONNON EhDOILLA teksti & kUVAt NELLA KESKI-OJA eilillä tuulee. Rannan puut antavat periksi ja riemastuneet pääskyset paiskautuvat niittyjen ylitse. Jossain ulkosaaristossa aallot nousevat yhä korkeammiksi. Luonto on täynnä yllätyksiä. Se muovaa jokaisesta kenttäkurssista omanlaisensa, tästäkin. Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Jari Hänninen haistelee tuulta, joka taittaa suunnitelmat omaan tahtoonsa. Matka ulkosaaristoon täytyy siirtää senkin uhalla, että tyynempänä päivänä näytteet kerätään vesisateessa. ”Säätäminen on kurssien ominaispiirre. Joudumme joka päivä miettimään, mitä voimme tehdä, mitä pitää siirtää tai mitä jättää kokonaan pois.” Päivät saaristOssa alkavat varhain. Herätys on seitsemältä. Kahdeksalta veneen keula suuntaa jo kohti merta. Kahden ensimmäisen päivän aikana 14 opiskelijan ryhmä on nostanut merivedestä happija suolanäytteitä, testannut näkösyvyyksiä sekä kerännyt planktonhaaveilla kasvija eläinplanktonia. ”Nuotta on hauska: Yksi soutaa veneellä puolikaaren rannasta rantaan, kun toinen laskee hiljalleen verkkoa. Sitten verkko vedetään hitaasti rantaan, S Biologian kenttäkursseilla on yhä paikkansa kotimaisen lajiston opettajana ja elämyksellisen oppimisen tyyssijana.
23 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 ”Tänään näimme söpöjä harmaahylkeitä”, kertoo Elina Tuomikoski, jonka Jenni Kauppi on nostanut reppuselkään.
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 jolloin fisut jäävät pussiin”, biologian opiskelija Elina Tuomikoski kuvailee. Pienkalat levitetään rannalla tutkimuspöydälle ja lajisto tunnistetaan, minkä jälkeen saalis vapautetaan. Tällä kertaa Kuusisen saarella nuottaan tarttuu ainakin ahvenia, hietatokko, kolmipiikki ja tuulenkala. ”Ja särmänneula! Se tuntuu kovalta lyijykynältä”, kurssikaveri Jenni Kauppi nauraa. Molempia opiskelijoita kiinnostaa tutkijan ura ja meribiologia, ja tämä kurssi on Turun yliopistossa harvoja, joka liittyy mereen. ”Kenttäkurssit ovat tosi hyödyllisiä, ihan 6/5. Täällä pääsee kokeilemaan ja tunnustelemaan, haluaisiko itse olla tutkija ja millä alalla”, Tuomikoski sanoo. ”Olen käytännönläheinen ihminen, ja opin kentällä paremmin kuin luentosalissa. Aika kuluu täällä tosi nopeasti”, Kauppi jatkaa. hiEkkatiE alkaa Postilaiturin punaisten venevajojen luota. Se kiemurtelee vajaan kilometrin pähkinäpensaiden ja kallioketojen välissä, kunnes saapuu vanhalle kivirakennukselle, jonka länsisiipi on kadonnut itsepäisen villiviinin hampaisiin. Saaristomeren tutkimuslaitosta johtava Jari Hänninen on vetänyt Seilillä kymmeniä biologian kenttäkursseja. Hännisen mukaan luonnon keskellä uusien asioiden sisäistäminen on paljon intensiivisempää kuin luennoilla. ”Ensin käymme läpi teorian ja sitten siirrymme heti käytäntöön. Se on hirveän tehokas tapa oppia.” Parhaita hetkiä opettajalle on nähdä, kuinka eri oppiaineista tulevat kurssilaiset hitsautuvat viikon aikana vähitellen yhteen. Maanantai menee vielä pälyilyyn, mutta yleensä tiistaihin mennessä ryhmä puhaltaa yhteen hiileen. Sen jälkeen yhteishenki vain voimistuu. ”Opin imeminen saa ihan erilaisen vauhdin, kun asioita aletaan tehdä yhdessä. Se on hieno prosessi – tietynlainen flow-tila, joka siirtyy opiskelijoista myös opettajaan.” aurinkO uhkaa nujertaa alkukesän vehreyden ja polttelee niskaa kuin paarman purema. Sivurakennuksessa on kuitenkin hämärää ja verrattain vilpoista. Seinillä roikkuu kuvia saaristosta: auringonlaskuja, linnunpoikasia, kastepisara. Opiskelijat tutkivat mikroskoopeilla eläinplanktonnäytteitä. Jari Hännisen ja toisen vetäjän Katja Mäkisen puheissa vilisevät vesikirput, rataseläimet ja massiaiset. Mäkinen etsii olioita petrimaljasta, ja videotykin kalvakassa valossa pienet otukset kasvavat satujen hirviöiksi. ”Tuossa on Schwarzeneggerin näköinen hankajalkainen! Kävipä tuuri, tätä emme ole nähneet moneen vuoteen”, Hänninen ilahtuu. Pieni astia aaltoilee tarinoita. Näyttelijästä poliitikoksi ja takaisin kulkeneen Arnoldin lisäksi opettaja löytää petrimaljasta Alienelokuvien petoja, kruunupäitä, hiippahattuja ja talvisodan sotilaita. Toistaiseksi otukset sekoittuvat ja kietoutuvat yhteen, mutta viikon lopussa ne tekevät paluun kurssiraportteihin. ”Pallukka, jonka sisällä on epämääräistä mössöä” on tunnistettu ja nimetty: Synchaeta . Kenties joku ryhmän opiskelijoista saa vielä oman työhuoneen villiviinin vartioimaan kivitaloon. • Oona Honkanen tutkii mikroskoopilla eläinplanktonia.
25 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 miElikuva karhu-saaPPaissa nevan laitaa talsivasta ruutupaitaisesta biologian opiskelijasta painuu vähitellen unholaan tupasvillan käyttötarkoitusten mukana. Oppiaineesta voi nykyään valmistua suorittamatta yhtään kenttäkurssia. ”Se on vähän sääli. Aiemmin kaikki kenttäkurssit olivat pakollisia opintoja. Tässä on tapahtunut iso muutos 1990-luvulta”, Turun yliopiston ekologian professori Veijo Jormalainen kertoo. Biologian ala on kasvanut ja moninaistunut samalla, kun tutkinnon opintopistemäärä on pysynyt ennallaan. Niinpä tilastolliset, numeeriset ja molekyyliset menetelmät ovat vallanneet tilaa lajituntemuksen opetukselta ja luonnonhavainnoinnilta. ”Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana molekyylitason metodiikka eliöiden tutkimuksessa on räjähtänyt dnaja rnarakenteiden selvittämisen myötä”, Jormalainen taustoittaa. Samalla opiskelijat erikoistuvat yhä aikaisemmin ja yhä rajatumpiin asiantuntijatehtäviin. Herbaarion hellimisen sijaan nuori biologi voi sukeltaa solun sisään genomien maailmaan. muutOs näkyy myös alan valitsevissa opiskelijoissa, joista yhä harvemmalla on luontoharrastajan taustaa. Ekologian professorin mukaan kenttäkurssit eivät kuitenkaan ole menettäneet merkitystään: päinvastoin. ”Biologi ei voi olla biologi vain virtuaalisesti. Hänen täytyy tietää, mitä luonto on”, Jormalainen sanoo ja jatkaa: ”Olisi sitten töissä tutkijana, opettajana tai ympäristöhallinnossa, biologin ammatissa täytyy mielestäni olla henkilökohtainen kokemus luonnonympäristöistä ja eliöistä, joiden kanssa ollaan tekemisissä.” Luontoon voi toki tutustua muillakin tavoilla, esimerkiksi retkeilemällä, veneileSeili 5 -alus palaa mereltä. Jari Hänninen valmistautuu rantautumaan. ”Biologi ei voi olla biologi vain virtuaalisesti.” Veijo Jormalainen MOLEKYYLIT MULLISTIvAT bIOLOGIAN OPETUKSEN Solun sisäinen maailma on vallannut tilaa lajituntemuksen opetukselta. Opiskelijat erikoistuvat yhä aikaisemmin ja yhä rajatumpiin asiantuntijatehtäviin.
26 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 mällä tai sienestämällä. Ohjattua opiskelua se ei professorin mielestä kuitenkaan korvaa. BiOlOgian OPPiainE järjestää seitsemää erilaista kenttäkurssia, joilla perehdytään esimerkiksi lintuihin, putkilokasveihin ja murtovesien eliöihin. Vapaavalintaisia kursseja suorittaa noin puolet biologian opiskelijoista ja kurssit ovat ”todella pidettyjä”. ”Onhan se täysin eri asia nähdä ja kuulla, miten linnut käyttäytyvät luonnossa kuin katsoa täytettyjä lintuja Eläinmuseossa tai lukea kirjoitettua materiaalia”, Jormalainen vertaa. Kenttäkurssien kohdalla voi todella puhua elämyksellisestä oppimisesta. Lajit jäävät taatusti mieleen, kun tentti pidetään tuulisella laivan kannella, josta tentaattori osoittaa milloin mitäkin ylitse lentävää lintua, joka opiskelijan on sitten tunnistettava. ”Kokonaisvaltainen elämyksellisyys erottaa kenttäkurssit valtaosasta muusta yliopisto-opiskelusta. Se on hands on -touhua, kun kaivetaan pohjaeläinnäytteitä kädet liejussa.” Oman erityisyytensä opintoihin tuovat kurssimatkat, joiden aikana ollaan aamusta iltaan yhdessä. Silloin tällöin reissulta on löytynyt myös elämänkumppani. • SUOMEN KENTTÄASEMILLA on parhaillaan käynnissä Biopeda 2020 -hanke, jonka tarkoituksena on kehittää kenttäkurssien opetusta kansallisella tasolla. Alustavana ajatuksena on, että opiskelijat voisivat tulevaisuudessa valita kenttäkursseja eri yliopistoista. ”Yliopistot voisivat profiloitua myös kenttäkurssien puolella: yksi hoitaisi meribiologian, toinen järvet ja virtaavat vedet ja kolmas Lapin luontoympäristöön liittyvät asiat. Opiskelija voisi lähteä meiltä esimerkiksi Joensuuhun hakemaan tiettyä kurssia tai sieltä voitaisiin tulla tänne”, Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Jari Hänninen avaa. Hänen mukaansa yliopistot voisivat näin yhdistää resursseja ja käyttää niitä tehokkaammin. Opettajat voisivat puolestaan opettaa omaa erityisalaansa myös muissa kuin kotiyliopistoissaan. Yliopistojen välisessä tapaamisessa kävi selväksi, että opiskelijat ympäri Suomen pitävät kenttäkursseja erittäin mielenkiintoisina ja mielekkäinä tapoina oppia. KENTTÄKURSSIT hALUTAAN AvATA ERI YLIOPISTOJEN OPISKELIJOILLE Tutkimusasemat, joilla oppiaineet voivat järjestää kursseja, ovat suomalaisen biologian opetuksen erityispiirre. Opiskelijat yöpyvät Seilillä kahden hengen huoneissa. Pitkien päivien jälkeen ilta kuluu saunoen, uiden ja korttia pelaten. Pikkuinen kyykäärme oli eksynyt kurssilaisten majapaikkaan ja kuollut sinne. ”Kokonaisvaltainen elämyksellisyys erottaa kenttäkurssit muusta yliopisto-opiskelusta.” Veijo Jormalainen
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 etrus Kurppa päätyy piparkakkuharrastuksensa johdosta erikoislaatuisten kysymysten äärelle. Yksi niistä koskee historiallisessa leipomisessa käytettäviä jauhoja. ”Olen vanhoja reseptejä kokeillessani miettinyt, onko nykyviljakaan enää samaa kuin keskiaikainen vilja. Joskus harkitsin jopa omien jauhinkivien hankintaa”, hän naurahtaa. Vanhaa leipomisperinnettä vaaliva leipuHistorian murusia Päivisin Petrus Kurppa ruokkii opiskelijoita Assarin ullakolla. Iltaisin jää aikaa omalle maukkaalle harrastukselle: historialliselle piparkakkukulttuurille. Petrus Kurppa on teetättänyt käsityöpiparimuotteja itselleen ympäri maailmaa. P teksti MIIKKA RUSI kUVA JUHA LAURILA ri törmää jatkuvasti vastaaviin haasteisiin. Esiteollisen ajan käsityöperinteeseen ei kuulunut tarkkoja mittoja tai helposti nykymarketista saatavia raaka-aineita. ”Sellainenkin teoria minulle on tullut mieleen, että leipurit eivät ole halunneet laittaa kaikkea tietoa reseptiin. Reseptit ovat olleet aikanaan tärkeää tietotaitoa ja pääomaa”, Kurppa miettii. kOkkina OPiskElijaravintOla Assarin ullakolla työskentelevän Kurpan harrastus alkoi vuonna 2009, kun innokkaalla kotileipurilla oli tekemisen puutetta. Tuolloin Kurppa kiinnostui historiallisesta piparkakkuperinteestä, johon kuuluu koristeellisten puumuottien avulla leipominen. Sittemmin ala on vienyt mukanaan: Kurpalta on tilattu aiheesta luentoja, hän on esitellyt taitojaan monissa historiatapahtumissa ja käynyt jopa Tšekissä piparkakkumestarin oppilaana. Kahdeksassa vuodessa omia kuviomuotteja ja aiheesta tehtyä kirjallisuutta on kertynyt komea määrä. Kurppaa kiehtoo muottien pitkä ja värikäs historia. ”Jos kiinnostuu historiasta muottien takana, leipomisharrastus syventyy. Minulle onkin sanottu, että tämä on loputon suo.” Kokoelmansa vanhimman piparkakkumuotin Kurppa on ajoittanut 1800-luvulle. Se on kuitenkin hyvin nuori esine verrattuna iäkkäimpiin puumuotteihin, joita hän on päässyt tutkimaan. ”Vanhin muotti, jota olen koskenut, on vuodelta 1555 – siis renessanssin ajalta.” Sillä hän ei sentään päässyt leipomaan, vaikka Wroc?awin etnografisen museon tutkija sanoi, että sekin voitaisiin järjestää. Kurppa ei vieläkään tiedä, oliko tarjous sarkasmia. suOmEssa PiParkakkuharrastus on harvinainen joulunaikaa lukuun ottamatta, mutta Keski-Euroopassa historiallisten piparien perinne elää yhä. Erityisen voimissaan piparkakkukulttuuri on vanhoissa hansakaupungeissa ja niissä Euroopan valtioissa, joissa maustekauppa on kukoistanut varhain. ”Tässä kuussa menen piparifestivaaliin Puolaan. Siellä on satojen vuosien piparkakkuperinne, joka tuntuu olevan palaamassa uudestaan eloon”, Kurppa iloitsee. • Lisää piparkakkujen historiasta voi lukea Petruksen Piparkakut -Facebook-sivulta. Kokoelmissa on muotti myös Turun yliopiston vaakunan siipisoihtua varten.
28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 teksti MIIKKA RUSI kUVA PERTTI GRÖNHOLM Turkulaisen populaarimusiikin historiaan mahtuu loputtomasti värikkäitä tapahtumia ja hahmoja. Nyt ne pääsevät yksien kansien väliin. Kulttuuri M issä järjestettiin Suomen ensimmäinen rockkonsertti? Entä maan ensimmäiset varastohallireivit? Missä kaupungissa puolestaan perustettiin Suomen ensimmäinen yksityinen levy-yhtiö? Vastaus jokaiseen kysymykseen on sama: täällä Turussa! Lokakuussa ilmestyvässä Turku Pop – Turkulaisen populaarimusiikin villit vuosikymmenet -kirjassa kurkistetaan populaarimusiikin paikallishistoriaan ensimmäisestä vuonna 1970 järjestetystä Ruisrockista alkaen. Kirjan toimittajat Kimi Kärki ja Pertti Grönholm kertovat teoksen olevan monipuolinen, laajaan aikalaisaineistoon perustuva artikkelikokoelma turkulaisesta populaarimusiikista. Sen kustantaja on Turun Historiallinen Yhdistys. Kärjen mukaan kirjassa haluttiin tuoda esille niin valtavirran kuin äärimmäisen undergroundinkin edustajia. “Emme pyrkineet kaikenkattavaan kokonaiskuvaan, vaan lähestyimme erilaisia kiinnostavia artisteja ja ilmiöitä eri näkökulmista”, hän toteaa. turullE populaarimusiikkikaupunkina on ollut ominaista moniäänisyys ja omien teiden kulkeminen. Varsinaista omaa tavaramerkkisoundia Turulle ei kuitenkaan ole missään vaiheessa muodostunut. “Turussa on aina ollut kaikenlaista populaarimusiikkitoimintaa, mutta täältä ei koskaan ole tullut leimallisesti turkulaista ‘ilmiötä’, kuten vaikka Porista ja Tampereelta”, Kärki pohtii. Tästä huolimatta useita legendaarisia ja tärkeitä kotimaisia skenejä on muodostunut eri vuosikymmeninä juuri Turussa. Mielenkiintoisia vaiheita kaupungin musiikkihistoriassa on niin paljon, etteivät Turku Pop -teoksen toimittajat pysty valitsemaan KONEMUSIIKIN ALKUTAhDEISTA TENERIFFALLE Mika Vainio (Pan Sonic), Tommi Grönlund (Sähkö-levymerkki) ja Ilpo Väisänen (Pan Sonic) lukeutuivat elektronisen musiikin pioneereihin Suomessa.
29 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 Kolumni KUTSU KIERTÄÄ TAAS vAPAUSTAISTELUUN ”kring landEt går signalen / Till varje stugas dörr / Och bådar upp till samling / Till frihetskamp som förr. ” Vapaasti käännettynä: ”Sanoma kiertää ympäri maan / ovelle jokaisen mökin / se kutsuu kokoontumaan / vapaustaisteluun kuten aiemminkin.” alkuPErältään tuntematon runo on ruotsalaisen natsipuolueaktiivin Sven Lindholmin kirjan Svensk Frihetskampin (1940) kansilehdeltä. Suomessa runo nousi otsikoihin, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho siteerasi sitä Facebookissa. Lännen Medialle antamassaan lausunnossa Halla-aho toteaa, että ”jos olisin tiennyt [runon natsiyhteyksistä], en olisi tätä julkaissut”. halla-ahO lähti turhaan Itämerta edemmäs kalaan, sillä myös Suomessa toimi 1920ja 30-lukujen vaihteessa aktiivinen fasistinen liike. Oikeistoradikaalin ja väkivaltaisen Lapuan liikkeen vaikutuksesta Suomessa kiellettiin kommunistinen toiminta. Lapuan liikkeen raunioista syntyi uusi puolue Isänmaallinen kansanliike (IKL), joka nousi vuonna 1933 eduskuntaan vaaliliitossa kokoomuksen kanssa. Vaikka IKL hylkäsi poliittisen terrorin edeltäjästään poiketen, oli se monilta piirteiltään radikaalin äärioikeistolainen: nationalistisuus, johtajaperiaate, puoluearmeija ja antimarxilaisuus ovat saaneet poliittisen historian tutkijat luokittelemaan IKL:n osaksi eurooppalaisen äärioikeiston traditiota. Fasismista ponnistava oikeistopopulismi on tehnyt paluun suomalaiseen parlamentarismiin, eikä ainoastaan Halla-ahon takia. Taantumus näkyy esimerkiksi tavassa, jolla uusi hallitus muodostettiin ”maltillisista soinilaisista”, vaikka Sinisen tulevaisuuden ja perussuomalaisten poliittisissa ohjelmissa on käytännössä eroja vain paperilla. Eihän Lapuan liikekään voinut vanhalla nimellään jatkaa, vaikka pääosin samoista toimijoista koostuikin. 2010-luvulla kutsut taisteluun eivät kierrä kansallisromanttisesti tuvasta tupaan vaan somen uutisvirroissa profiilista profiiliin. Millaiseen ”vapaustaisteluun” veikkaatte Halla-ahon kutsuvan kannattajiaan? SARA KOIRANEN Kirjoittaja on kirjallisuudenopiskelija, jonka pitäisi lukea enemmän ja puhua vähemmän. ”Millaiseen ’vapaustaisteluun’ veikkaatte Hallaahon kutsuvan kannattajiaan?” vain yhtä yksittäistä ajanjaksoa suosikikseen. “Turun Undergroundin ja ensimmäisten Ruisrockien aika, 2000-luvun alku kansainvälistymispyrkimyksineen, ja nykyinen alakulttuurien myllerrys, johon kuuluvat Ilmiö, H2Ö, TVO, Kirjakahvila ja muut marginaali-ilmiöiden suojelijat”, listaa Kärki omansa. Lähes samoilla linjoilla on Pertti Grönholm. “Underground ja 1970-luvun alku, punk-liikehdintä sekä konemusiikin alkutahdit 1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla. Paljon tapahtuu nykyäänkin”, hän lisää. Syksyllä Turun kirjamessujen yhteydessä julkaistavan kirjan keskeisiä aiheita ovat muun muassa paikallinen elektroninen musiikki, metallimusiikki ja varhainen punk. Musiikkigenrejen lisäksi omiksi artikkeleikseen on pilkottu myös tärkeitä turkulaisia keikkapaikkoja, artisteja ja alan lehtiä. AURAJOELLA esiintymislavoja ja taideteoksia, vankilakonsertteja Kakolassa ja pitkin jokirantaa levittäytynyttä katutaidetta. Vuonna 1988 ensimmäistä kertaa järjestetty Down By The Laituri eli DBTL oli alkuaikoinaan varsinainen outolintu suomalaisessa juhlaperinteessä – ja hyvin toisenlainen tapahtuma kuin nykyään. Se perustettiin aikana, jolloin uudenlainen kaupunkifestivaalien idea oli vasta rantautumassa Suomeen. DBTL:sta tuli maamme ensimmäinen suurtapahtuma, jossa itse kaupunki otettiin osaksi tapahtuman rakennetta. Sen tavaramerkkeinä olivat ainutlaatuiset tempaukset, kuten Miljoonasade-yhtyeen Samppalinnan maauimalassa soittama maailman ensimmäinen vedenalainen rockkonsertti ja Jimi Tenorin Aurajokeen suunnittelema meritaisteluperformanssi. TÄNÄ KESÄNÄ DBTL juhli 30. festivaalikertaansa. 80-luvulla sen ohella perustettiin muun muassa huomattavasti lyhytikäisemmäksi jäänyt, vuonna 1987 aloittanut, Helsingin Urbaani festivaali ja vuonna 1989 alkanut Helsingin Taiteiden yö. FESTIVAALIN alkusysäys tuli läheltä: DBTL:n alkuperäinen järjestäjätaho oli TYY:n Rock-klubi. FESTIvAALIEN PIONEERI DbTL TOI JUhLAT KAUPUNKIIN hErkullisia tarinoita kirjan toimittajat ovat kuulleet aineistoa kerätessä lukuisia. Ikimuistoisia ja vaarallisiakin tilanteita on ollut käsillä esimerkiksi Turun 1990-luvun alun teknojuhlissa. Rave-kulttuurin alkuaikoina suuria ja laittomia tee-se-itse-bileitä saatettiin järjestää hyvinkin riskialttiissa ympäristöissä. “Yksi tapaus oli Kupittaan saven romahtamisvaarassa olleen entisen tehdaskiinteistön tiloissa kesällä 1990 pidetyt luvattomat tanssijuhlat, joihin saapui jopa 2 000 ihmistä”, Grönholm kertoo. Oma lukunsa on paikallisten artistien edesottamukset maailmalla. Turkulainen Bogart Co. oli etulinjassa, kun suomalaista musiikkivientiä hapuilevasti käynnisteltiin 1980-luvulla. “[Laulaja] Ressu Redfordin kuvaukset Neuvostoliiton kiertuemeiningistä ja Teneriffan videokuvauksista olivat hauskaa kuunneltavaa”, Kärki vinkkaa. • ”Romahtamisvaarassa olleen tehdaskiinteistön luvattomiin tanssijuhliin saapui jopa 2 000 ihmistä.” Pertti Grönholm
30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 QUEER LIFE IN TURKU For a small-ish city Turku offers a nice variety of events, activities and friendly locations for LGBTQIA+ people. Check out our tips for the queer crowd. Article REE MELANEN illUstrAtioN NEyRO2008 / 123Rf STOcK PHOTO EvENTS: TURKU PRIDE 21.–27.8.2017 Annual event for LGBTQIA+ rights with program spread throughout the week and the parade on Sat. 26.8. Free entry to most events. vINOKINO 19.–22.10.2017 Festival for queer-themed films, documentaries and shorts. Great for seeing films that do not get distributed widely. CONFERENCE FOR LESbIAN-, GAYAND QUEER STUDIES Fall 2017 Organized by SQS, the Society of Queer Studies in Finland. Academic lectures and workshops from the cutting edge of Finnish gender and queer studies, mostly in Finnish. Participation is free. QLUb-CLUb Recurring DIY queer dance club event at Kirjakahvila (Vanha Suurtori 3). Uncommercial and counter-culture, club evenings are typically in spring and late summer/early fall. OMQ!-CLUb TuSeta’s recurring queer dance club at bar Portti (Hämeenkatu 7). Next club will likely be during Turku Pride week. ACTIvITIES: TUSETA Turku area’s Seta. Seta is Finland’s main LGBTI rights organization with member organizations (like TuSeta) around the country. Activities are primarily at the office and living room (Eerikinkatu 22b B 20). Program includes for example: Rainbow Café, an evening specifically for English-speakers every other Monday. Board game club every Thursday. Several discussion and peer groups, mostly in Finnish. SPEKTRI RY Organization for all LQBTQIA+ students in Turku. Occasional hangouts for new students and members. TURUN bALETTI The BDSM Association of Turku. Monthly meetings, occasional bar evenings and yearly dresscode-parties. DIRTY RIvER ROLLER DERbY Not strictly LGBTQIA+ but very queer friendly. Beginners’ courses twice a year and matches scattered throughout the year. PLACES: bAR SUXES The only gay bar in Turku (Yliopistonkatu 9). Karaoke on Thur. and Sun. Offers both Eurovision viewing parties and hockey games! KIRJAKAhvILA Cozy vegan cafe with snacks and piles of books (Vanha Suurtori 3, Brinkkala courtyard). Queerfriendly, hosts a variety of events and activities. TUSETA LIvING ROOM Free to use whenever it’s not scheduled for other activity. OThER: thE rElEasE of the biopic of Touko Laaksonen a.k.a. Tom of Finland, an iconic gay artist known for his highly stylized homoerotic fetish art, has led to several ToF-related art exhibits, a musical and the naming of the Logomo square as the Tom of Finland square. Unfortunately, most exhibits and performances end in August. Visit Turku also offers guided Tom of Finland tours throughout the summer. eng
31 TURUN YLIOPPILASLEHTI 5/2017 “Korkeita huippuja ja syviä suvantoja” teksti ATTE UUSINOKA kUVA NELLA KESKI-OJA Gradu sOsiaaliPOlitiikan OPiskElija Katri Lehtinen tutki gradussaan muuntuneita tajunnantiloja aiheuttavien psykedeelien käytön vaikutuksia nuorten aikuisten elämänhallintaan. Hän löysi sosiaalisen median kautta kahdeksan psykedeelejä käyttävää henkilöä haastatteluihin ja yllättyi psykedeelien käytön myönteisistä vaikutuksista. ”Tutkittavat kokivat käytön kasvattaneen heidän empatiakykyään. Lisääntynyt myötätuntoisuus, yhteisöllisyys sekä ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen ovat esimerkkejä elämänhallintaa vahvistaneista ilmiöistä.” Haastatellut kertoivat psykedeelien käytön parantaneen heidän ongelmanratkaisukykyään. Lisäksi osa kertoi käytön tukeneen masennuksen hoidossa. ”Masentuneen ajatukset saattavat kulkea noidankehää. Psykedeelien mahdollistama uusien perspektiivien syntyminen voi auttaa henkilöä katsomaan ajatuksiaan ikään kuin ulkopuolelta.” lEhtinEn Ei väitä, etteikö psykedeelien käyttöön liittyisi mahdollisia vaaroja, kuten paniikin ja pelon tunteita. Suurin osa mediassa näkyvistä huumaavien aineiden alaisuudessa tehdyistä väkivaltarikoksista on kuitenkin yhdistettävissä opioidien väärinkäyttöön, ei psykedeeleihin. ”Psykedeelit ovat voimakas katalyytti. Tutkittavat kertoivat, että psykedeelien vaikutuksen alaisena koettu pelko voi tuntua todella murskaavalta ja ahdistavalta.” Vaikka psykedeeleistä on saatu myönteisiä tutkimustuloksia, niiden tutkimus ja varsinkin potilaskäyttöön saattaminen on yhä vaikeaa muun muassa lainsäädännöstä johtuen. ”Esimerkiksi kustannustehokkuuden näkökulmasta psykedeeliavusteisella terapialla voitaisiin jo muutamalla hoitokerralla saavuttaa se, mihin muuten vaadittaisiin usea vuosi pelkkää psykoterapiaa.” Lehtinen kiinnostui tutkimaan aihetta, kun lääkäriystävät keskustelivat psykedeelien lääketieteellisestä potentiaalista. Gradun tekeminen oli Lehtiselle antoisaa, mutta välillä myös ”epätoivoista möyrimistä ja mudassa rämpimistä”. ”Olen ääripäiden ihminen. Myös gradun tekoon sisältyi sekä korkeita huippuja että syviä suvantoja.” • Nimi: ”Elämänhallinta ja psykedeelit – Nuorten aikuisten kokemuksia psykedeelien käytön ja elämänhallinnan yhteydestä” Tunnelma: Voimabiisi: Jonas Saalbach – Aerial perspective GRADU QUEER LIFE IN TURKU