7/2018 s. 12 RETRODORM Party in an old nursing home s. 28 TURKU-DESIGN Muotoilusta tuli insinöörien hommaa s. 30 MUUMINOLOGIAA NAANTALIIN Pohdiskelua presidentin puutarhassa eng POPIN POLULLA s. 18 Gramofonista Walkmanin kautta Snäppiin
3 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 ”Varsinaissuomalainen nurkkapatriootti sisälläni tuntee ylpeyttä menestyvästä teollisuudesta.” Pääkirjoitus iime viikolla mediassa tuuletettiin Varsinais-Suomen erinomaisilla työllisyysluvuilla. ”Kasvu on nyt niin hurjaa, että yrittäjiltä meinaavat loppua käsiparit”, hihkui Kauppalehti. ”Se on enemmän kuin kukaan osasi kuvitella”, iloitsi Yle uutisten haastattelema Esko Aho. Ylen mukaan Suomeen on syntynyt viimeisen vuoden aikana lähes 64 000 työpaikkaa, niistä lähes puolet Lounais-Suomeen. Muualla maassa työllisten määrä kasvoi 2,6 prosenttia. Lounais-Suomi paukautti mittariin 10 prosentin kasvulukeman. Kasvun keulassa kyntää Meyerin Turun telakka, ja toisena johtotähtenä on Uudenkaupungin autotehdas. Se on lähes 5 000 henkeä työllistävänä Suomen suurin teollisuuslaitos henkilömäärällä mitattuna. Pakko se on myöntää, että moinen menestys on kääntänyt omankin takkini. En juuri innostunut ajatuksesta, että valtio lähtee pönkittämään kaatumassa olevaa vanhaa jättiläistä, mutta Turun telakan pelastaminen näyttää ainakin toistaiseksi olleen mallisuoritus valtiollisesta väliintulosta. Vaikken erityisemmin ole kiinnostunut laatuautoista tai arvosta ruotsinlaivojen Pirkka-luksusta, varsinaissuomalainen nurkkapatriootti sisälläni tuntee ylpeyttä menestyvästä teollisuudesta. Tavallaan kotiseutuylpeyteen on myös järkisyynsä. Se, että Turun seudun taloudessa menee hyvin, takaa sen, ettei kaikkien valmistuvien tarvitse lähteä pääkaupunkiseudulle työnhakuun. Uudet veronmaksajat mahdollistavat Fölläreiden kaltaiset kaupungin elävöittäjät ja hyvä #pöhinäkeskus activity pitää kaupunkimme mielenkiintoisena vaihtoehtona opiskelupaikkaansa valitseville nuorille. Mutta varsinaissuomalainen kasvuihme on syntynyt pelkällä lainalla. Lainalla, joka on otettu ehtoja kyselemättä ympäristöltä ja tulevilta sukupolvilta. Rakennamme nimittäin markkinoille ilmastonmuutosta pahentavia tuotteita, jotta meillä olisi työtä ja hyvinvointia tänään. Toivottavasti käytämme tämän tuoton niin, että tulevat sukupolvet osaavat arvostaa valintaa, joka tehtiin heidän puolestaan. Valinnan seurauksia he tuskin tulevat arvostamaan. Lounais-Suomen kasvuihme ei ole kestävää sorttia, mutta saattaa olla, että se ei ole kestävää edes pelkillä taloudellisilla mittareilla. Entä jos muun maailman johtajien selkäranka koostuu aavistuksen vähemmän seteleistä, ja biotalouspuhe ei läpäisekään bullshit-filtteriä ilmastoneuvotteluissa? Miten silloin käy maan, joka on ripustanut tulevaisuutensa polttomoottorilla puksuttaviin luksustuotteisiin ja hiilinielujen hakkaamiseen vessapaperiksi ja pahvilaatikoiksi? V Lounais-Suomen talousihme Sampo Rouhiainen, päätoimittaja tyl-paatoimittaja@utu.fi Kirjoittaja toimii Tylkkärin päätoimittajan sijaisena. 17 Saa tulla keskeneräisenä ja hämmentyneenä YTHS:n mielenterveyspalveluihin voi joutua jonottamaan pahimmillaan kaksi kuukautta. Y h t e i s t y ö k u m p p a n i Tsempparille pääsee kuitenkin puhumaan heti. an n i sa vo la in en DJ keskiviikosta lauantaihin TO 1.11. KUKA NAURAA! Stand Up-klubi PE 2.11. MEDUUSAKLUBI RUNOVIIKOLLA TO 8.11. KUKAN LEVYRAATI KE 28.11. KUKAN LEVYRAATI TO 6.12. KUKA NAURAA! Stand Up-klubi TO 13.12. KUKAN LEVYRAATI TO 20.12. TARINAKLUBI AVOLAVA joka sunnuntai klo 21 Docventures katsomo tiistaisin klo 20 KUKAN KAIKKIIN TAPAHTUMIIN AINA VAPAA PÄÄSY Laaja valikoima ulkomaisia oluita ja siidereitä Kaupungin paras lehtivalikoima koko ohjelma: barkuka.fi BAR KUKA / LINNANKATU 17 avoinna joka päivä klo 18-05 DJ'T KESKIVIIKOSTAISTA LAUANTAIHIN TORSTAISINYOUTUBEJUKEBOX YLÄKERTA AINA AUKI PE & LA K20 (livekeikat K18) auki ke-la 21-05 * ennakot: ticted & 8raita www.dynamoklubi.com ikäraja keikoille 18 vuotta JAUME SERRA -SKUMPPAPULLO 12€ / 2,50€ lasi kaikkina aukiolopäivinä klo 23-24 HANAOLUT JA -SIIDERI VAIN 3,50€! pe & la klo 23-24 sekä arkisin koko illan! PE 26.10. live: TEKSTI-TV 666, liput ennakkoon 12e / ovelta 14e** LA 27.10. live: YONA liput ennakkoon 10e / ovelta 13e** LA 3.11. live: KYNNET liput ennakkoon 8e / ovelta 10e** PE 9.11. live: PIA FRAUS, THE NEW TIGERS liput ennakkoon 6e / ovelta 8e** LA 10.11. live: THE FLAMING SIDEBURNS liput ennakkoon 16e / ovelta 18e** PE 16.11. live: IISA Liput ennakkoon 14e / ovelta 16e** PE 23.11. live: THE HOLY Liput ennakkoon 10e / ovelta 12e** LA 24.11. live: KUBE liput ennakkoon 14e / ovelta 14e** Opiskelijakortilla -20 % väh. viiden euron kertaostoksista Opiskelijakortilla -20% väh. viiden euron kertaostoksista Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen Opiskelijabudjetille sopiva kuljetuspalvelu! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 | Rautakatu 12, Rieskalähteentie 74 | turunekotori.fi STREET FOOD BAR GOOD SÅS Hämeenkatu 22, TURKU GRAND OPENING WEEKEND now! Friday 26th and Saturday 27th of October Propably the best Street Food in Town! OPENING HOURS Tuesday Thursday 16:00 24:00 Friday Saturday 16:00 02:00 Sunday Monday Closed SEURAA TURUN YLIOPPILASLEHTEÄ FACEBOOKISSA & INSTAGRAMISSA @TURUNYLIOPPILASLEHTI
5 4 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 SISäLLyS 7/2018 Matkalla mielenterveyshoitoon. Keskusteluapua opiskelijalle. Pop kulissien takana. Popin historia on äänitysteknologioiden historiaa. Apurahaa graduun. Harva hakee apurahoja, vaikka niitä olisi tarjolla. Tutustu satavuotiaaseen. Aarrekartta Åbo Akademin kampukselle. Miten käy Turku-designin? Muotoilukoulutus muuttui insinööripohjaiseksi. Kuolonkorjuu. 1600-luvun ilmasto sai Marketan syömään lapsensa. Tutkimuskeskus jota ei lukita yöksi. Kultarannan muumintutkimus. Lentävän spagettihirviön kirkko uskontoja vastaan. Gradu tutki pastafarien uskoa. The new exchange students have settled down in retrodorm! After two months of international parties, this jug is already full of pop tabs. That’s actually 1600 of them, Bence Almási from Hungary says. NUMERO 7/2018 26.10.2018 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, 87. vuosikerta. www.tylkkari.fi ToimiTus Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku, tyl-paatoimittaja@utu.fi, puh. 045 356 4517 Twitter: @Tylkkari, Instagram: @turunylioppilaslehti PÄÄToimiTTAJA Sampo Rouhiainen, tyl-paatoimittaja@utu.fi ToimiTTAJAT Anni Savolainen & Lassi Vihko KAnsiKuvA Konsta Hormia ilmoiTusmyynTi Kari Kettunen, puh. 0400 185 853, kari.kettunen@pirunnyrkki.fi & Toni Rantanen, puh. 0400 185 852, toni.rantanen@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi PAino Botnia Print, Kokkola, ISSN 1458-0209. PAinos 7 2 00 kpl. 18 17 30 KANSI ”Vituttaa, että popmusiikkia pidetään tyhmien ihmisten musiikkina. Mun mielestä se on kuningaslaji.” Fanni Sjöholm Sivu 18 Opetustilat tyhjillään. Yliopiston uusiin tiloihin kuuluu hiljentymishuone. Q-talon hidas alku. Tilan ensimmäisenä vuosi jäi 17 000 euroa tappiolle. Digiloikka ei kannata. Tylkkärin nykyformaatti arvioitiin toimivaksi. Oma koti. Biologian opiskelijalla on kotona 50 huonekasvia. The international house. A former nursing home, Retrodorm is now a party hub. www.TyLKKARI.fI Opiskelijapolitiikan johtoon ei tyyläisiä tänä vuonna Kahden turkulaisjohtoisen kauden jälkeen opiskelijapolitiikan huipulle ei hae yhtään Turun yliopiston opiskelijaa. ”Oma järjestömuisti ei riitä siihen, että tietäisin, koska viimeksi on ollut sellainen tilanne, ettei ketään ole asetettu ehdokkaaksi”, TYYn hallituksen puheenjohtaja Inari Harjuniemi kommentoi tilannetta. Video: Onko web-kamera turvallisuuskysymys? Toimittaja Vy Tram otti selvää, mitä uskomuksia ihmisillä on web-kameravakoiluun. Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen dosentti Seppo Virtanen kertoo, millä tavoin web-kameran kaappaukset ovat mahdollisia. Nämä jutut vain verkossa: 8 10 ”Turkulaisella muotoilulla on hyvä maine ja sen arvopohja on eettinen.” Hermanni Vuorisalo Sivu 28 31 la ss i vih ko 24 an n i sa vo la in en Review: Suomipassi makes learning Finnish a fun activity Suomipassi is a new application aimed to help language learners learn and practice their Finnish. It can be used as a phrase book by tourists or as a Finnish course supplement for the students of the University of Turku. 29 28 11 6 26 Spot English content! In this issue: “An evening at ... Retrodorm“ (p. 12). The story of legendary Retrodorm might soon be over. n el la ke sk i-o ja vy tr am m in am i ta ka m ot o 12 eng 7/2018 s. 12 RETRODORM Party in an old nursing home s. 28 TURKU-DESIGN Muotoilusta tuli insinöörien hommaa s. 30 MUUMINOLOGIAA NAANTALIIN Pohdiskelua presidentin puutarhassa eng POPIN POLULLA s. 18 Gramofonista Walkmanin kautta Snäppiin ko n st a ho rm ia
7 6 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TILAT UUSIKSI urun yliopiston toimitilapäällikkö Anu Aallon mukaan opetustilat ovat käytössä keskimäärin vain noin 35 prosentin tarjolla olevasta ajasta. Käyttöaste lasketaan tiloihin arkipäivinä kello 8–18 välillä tehtyjen varausten perusteella. Ääriesimerkki on Agoran alakerrassa oleva luokka, jonka käyttöaste on vain noin kolme prosenttia. Tämä tarkoittaa, että tilaa käytetään vain vähän yli tunti viikossa. “Opetustilat ovat kysytyimpiä tiistai-, keskiviikkoja torstaipäivällä kello 10–14. Sen sijaan maanantaiaamupäivisin ja perjantai-iltapäivisin kysyntää on vähemmän”, Aalto sanoo. Ruuhka-aikoja on pyritty tasoittamaan niin, että kysytyimpinä aikoina vuokrat ovat korkeampia. Opetustilat voisivat kuitenkin olla nykyistä tehokkaammassa käytössä. Aallon mukaan tilojen Luentosalit ovat vajaakäytöllä vaikka yliopisto on tiivistänyt tilojaan. Uudenlaista tilankäyttöä on esimerkiksi Publicumin hiljentymishuone. Idea Publicumissa sijaitsevaan hiljentymishuoneeseen tuli opiskelijoilta. käyttöön vaikuttavat monet tekijät, kuten koko, saavutettavuus ja kyky sopeutua muuttuviin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Agoran alakerrassa olevan opetustilan heikon käyttöasteen Aalto epäilee johtuvan siitä, etteivät kustannus ja käytettävyys kohtaa. “Tila on peruskorjattu, mikä näkyy sen vuokrassa. Ulkoisesti se on kuitenkin säilynyt melko samannäköisenä, koska Museovirasto ei sallinut suuria muutoksia”, Aalto kertoo. OpETuSTIlAT SEISOvAT tyhjillään, mutta henkilökunnan toimistotiloissa alkaa sen sijaan olla ahdasta, kun yliopiston tilaohjelma on saatu maaliin, ja 3,5 jalkapallokentän verran tilasta tiivistettyä pois. (Tylkkäri 6/2018 ) Tämänhetkinen tilanne kuvaa yliopistomaailman muuttuneita tarpeita. Nykyaikainen opiskeluja työmaailma vaatii monipuolisia ja muunneltavia tiloja. Oppiminen ei enää tapahdu pelkästään rivissä istuen ja opettajaa kuunnellen tai kirjaa hiljaa kirjastossa päntäten. Yksi uudenlainen tila kampuksella on Publicumiin kesällä remontoitu ja sisustettu hiljentymishuone. Filosofian oppiaineet tiloihin johtavan käytävän varrella sijaitseva huone on suunniteltu rauhalliseksi tilaksi vaikkapa rentoutumishetkelle, joogatauolle tai rukoiluun. Idea tilaan lähti sosiologian opiskelijoilta ja laajeni tiedekunnan yhteiseksi hankkeeksi. • teksti HAMMU vARjONEN & SAMPO ROUHIAINEN kuva ANNI SAvOLAINEN T
9 8 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 teksti ANNI SAvOLAINEN & LASSI vIHKO kuva LASSI vIHKO Turun yliopiston ylioppilaskunnan Q-talon juhlatiloja vuokrattiin ensimmäisen vuoden aikana huomattavasti odotettua vähemmän. Kysyntä ja tarjonta eivät tunnu kohtaavan juhlatilamarkkinoilla. urun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) vuokraama Q-talo on uusin juhlatila ainejärjestöjen käyttöön, ja se ollut nyt käytössä reilun vuoden. Tilaa ei ole käytetty odotusten mukaisesti, ja Qtalo teki ensimmäisenä vuotenaan 17 000 euroa tappiota. Q-talo on Kuuvuoren vanha nuorisotila, jonka omistaa nykyään Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS). TYY on vuokrannut tilaa eteenpäin ainejärjestöille elokuusta 2017 lähtien. Ensimmäisen 12 kuukauden aikana tiloissa oli 97 varausta. TYYn pääsihteerin Rauli Elenius myöntää, että ylioppilaskunnan odotukset tilan osalta eivät täyttyneet. Tappiota syntyi, koska alkuperäisessä arviossa tähdättiin 126 varaukseen ensimmäisen vuoden aikana. ”Kustannukset eivät ole kuitenkaan ylittyneet. Tappio johtuu siitä, että tiloja vuokrattiin odotettua vähemmän”, Elenius sanoo. Taloon sisältyy kaksi erillistä juhlatilaa: yläkerran juhlasali ja alakerran kerhotila Vähä-Heikkilä. Vähä-Heikkilän käyttöaste on ollut huomattavasti juhlasalia pienempi. Q-talon on tarkoitus toimia nollatuloksella, joten sillä ei pyritä taloudelliseen voittoon. Jotta rakennus ei tuottaisi tappiota jatkossa, tilavarauksia tarvitaan juhlasaliin noin 30 lisää vuodessa. Vähä-Heikkilää voisi puolestaan vuokrata kolme kertaa nykyistä enemmän. Eleniuksen mukaan olennaisempaa on kuitenkin vuokrata juhlasalia enemmän, jotta Q-talon talous tasaantuu. ”Vaikka Vähä-Heikkilää on vuokrattu vähemmän, sillä ei ole suhteellisesti paljoa merkitystä, sillä tila on juhlasalia pienempi ja edullisempi.” TYYllä on Q-taloon toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, jossa on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Rakennusta suunniteltiin alun perin vuokrattavan 10 vuoden ajan. Tappiosta huolimatta suunnitelma pitää yhä. Tänä syksynä Q-talon varauskirja on täyttynyt viime vuotta paremmin. Jatkossa käyttöastetta pyritään edelleen parantamaan. Eleniuksen mukaan tilannetta on hyvä seurata ainakin seuraavat kaksi vuotta. Rakennuksen tulevaisuudesta päättää viime kädessä TYYn edustajisto. Q-talo on TYYn jäsenpalvelu, joten siitä ei todennäköisesti luovuta helposti. Q-talo syntyi tarpeesta tarjota jäsenistölle kohtuuhintainen juhlatila. Aiempina vuosina monista ainejärjestötiloista on jouduttu luopumaan, ja juhlia oli siirretty yhä enemmän keskustan baareihin. Elenius ei kuitenkaan pidä muita ainejärjestötiloja merkittävinä kilpailijoina Q-talolle. ”Uskon, että aktiivinen opiskelijaelämä tuottaa lisää opiskelijaelämää. Jos muilla tiloilla menee hyvin, se voi hyödyttää Q-taloakin. En missään nimessä sanoisi, että juhlatiloja on nyt liikaa.” HALvEMPI KIRKKOTIE EI OLE KILPAILIjA Edullisten juhlatilojen tarve on huomioitu myös oikeustieteen ainejärjestössä Lex ry:ssä. Ainejärjestön kerhotilan Kirkkotien vuokrahintaa laskettiin vuoden 2018 alusta TYYn alaisille järjestöille samalle tasolle Q-talon kanssa. Useiden isojen juhlatilojen vuokrahinnat ovat niin samalla tasolla, että niiden voisi kuvitella kilpailevan keskenään. Ainakaan Q-talon ja Kirkkotien välillä kilpailua ei silti ole, sanoo Lexin talousvastaava ja hallituksen varapuheenjohtaja Jani Hannonen. ”Q-talon tulolla ei ole huomattu olevan vaikutusta Kirkkotien kysyntään, koska suurimman ryhmän tilan käyttäjistä muodostaa Lexin jäsenet. Muu käyttö on marginaalista.” Ennen vuotta 2018 Kirkkotietä vuokrattiin TYYn alaisille järjestöille 450 eurolla. Uusi hinta on 300 euroa. Ajatus Kirkkotien hintojen alentamiseen syntyi Lex ry:n hallituksen sisällä. ”Pohdittiin hallituksen kanssa, että Turussa on rajallisesti opiskelijoiden käyttöön soveltuvia tiloja ja harvalla ainejärjestöllä on omaa tilaa käytössä. Mietittiin, että miksi ei vuokrattaisi tilaa muille järjestöille edulliseen hintaan iltoina, jolloin tila on tyhjillään.” Hannosen mukaan Kirkkotien uusi hinnoittelu ei ole vaikuttanut ainejärjestön taloudelliseen tilanteeseen. Muutoksella ei ole alun perinkään tavoiteltu voittoja. ”Motiivina on ollut kehittää yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Aikomuksemme ei ole ollut lähteä kilpailemaan Q-talon kanssa”, Hannonen painottaa. • T q-TALON HIDAS ALKU Q-talon juhlasalissa voi järjestää vuosijuhlien ja sitsien lisäksi vaikka elokuvaillan. ”Uskon, että aktiivinen opiskelijaelämä tuottaa lisää opiskelijaelämää.” Rauli Elenius Q-talo: juhlasali Q-talo: Vähä-Heikkilä TYYn sauna Osakuntasali Kirkkotie Parkki Tivoli MISSä vOI jäRjESTää OPISKELIjAbILEET? Näissä kampusalueen juhlatiloissa saa käyttää alkoholia. Juhlatiloista Kirkkotie, Parkki ja Tivoli ovat ainejärjestöjen hallinnoimia tiloja, joten oman tiedekunnan ainejärjestöille tilat ovat halvemmat. Monien tilojen hinta ja saatavuus vaihtelee viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Selvitä siis tarkka hinta omalle tapahtumallesi. Yön ylittävä vuokra Yön ylittävä vuokra Iltavuokra Iltavuokra Yön ylittävä vuokra Saunatilan iltavuokra Juhlatilan iltavuokra Iltavuokra Saunailta 16–12 16–12 10h 16–22 12–12 18–03 18–04 16–24 4h 200–300 45–60 115–175 110–130 300 270 480 500–900 300 € klo Gallup ”None in Turku. Many great bands go to Stockholm, I would like to see a concert there sometime!” ”Millä keikalla olet käynyt viimeksi?” ”I wanted to see Satellite Stories at Dynamo, but I missed it. I only know one exchange student in Turku who has been to a concert.” ”Viimeksi näin keikkoja Ilmiössä. Kuuntelen paljon vanhaa musiikkia, joten niitä bändejä ei enää näe!” teksti & kuvat ANNI SAvOLAINEN TYYn hallitukselta Camille Bertin Belgium, Communication & public relations Dominik Tusch Germany, Entrepreneurship Rosa Huuska journalismi (AMK) LeT’S faCe iT. We are all screwed. Unless we start to demand dramatic policy changes based on science from those in power now. I bet this rings a bell: consumers make sustainable decisions and thus corporations will start producing sustainable goods. As a result our planet, the following generations and we will live happily ever after. RubbISH. There is enough information available to understand the importance of climate change and start acting differently. To eat more vegetables. To walk, cycle and take a train. Yet we in Finland eat more and more meat every year. There were 1,3 million more passengers getting aboard at Finavia airports in the first half of 2018 compared to last year. People living alone are more likely to consume more natural resources per person than those living together. Nevertheless students in Finland prefer studios to shared apartments. SMaLL CHaNgeS MaTTer too. But it is not sufficient. It’s impossible to change the habits of 7,6 billion without concrete incentives to do so. Therefore we have to influence those in power. Let’s ask for more sustainable decisions from the board of our organisations, deans of the faculties and other key persons at the campus. Additionally, the Parliament in Finland and the European Parliament will be elected next year. It’s an ideal time to make a change. eMMi SiMONeN, Member of The Executive Board (internationality, development cooperation, volunteers) It’s time to make a change eng
11 10 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 teksti PIHLA HÄNNINEN kuva SAMPO ROUHIAINEN Oma koti ”Kasvit kertovat, että kodissa asutaan” Asuu Martissa. Opiskelee biologiaa. jOHANNES SAHLSTEN, 23 Olen perinyt viherkasvi-innostukseni isovanhemmiltani. Kasvit tekevät kodista viihtyisän ja kertovat, että siellä asutaan eikä vain oleskella. Kotonani on noin 50 kasvia, joista osa on itse hankittuja, osa lahjaksi saatuja ja osa kavereilta saatuja pistokkaita. Jos lähden pidemmälle matkalle, vien kasvejani ystävilleni hoitoon. Erikoisimmat asiat kotonani ovat kaksi täytettyä lintua ja vanha lintuaiheinen opetustaulu, jossa on lokkeja ja tiiroja. Kaverini pelasti ne purkurakennuksesta. Kotini on viihtyisä ja minulle juuri sopiva. Tärkein huonekaluni on musta sohva, jolla syön ja teen opiskeluhommia. Parhaat kotiini liittyvät muistot ovat biologian opiskelijaporukkamme juhlista, joissa oli 60–70 ihmistä. Muutin nykyiseen kotiini joulukuussa 2015. Asuin sitä ennen pari kuukautta keskustassa, jonne muutin vanhempieni luota Merimaskusta. Asunnon valoisuus kiinnitti heti huomioni. Täällä on ikkunoita kahdella puolella ja kasveille paljon ikkunalautoja. urun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti tilata vuoden 2017 keväällä selvityksen Tylkkärin säilyttämisen tai muuttamisen vaikutuksista. Formaattiselvityksessä hahmoteltiin kolme eri skenaariota Tylkkärin tulevaisuudelle. Ensimmäisessä painettu ja verkkolehti jatkavat ilmestymistä entiseen malliin, toisessa lehti muuttuu kokonaan verkkolehdeksi ja kolmannessa printtilehden ilmestymistä harvennetaan. Selvityksessä pelkkä verkkojulkaisu arvioitiin ongelmalliseksi, koska ylioppilaslehdet eivät tavoita lukijoitaan verkkoversiollaan lähellekään yhtä hyvä kuin paperilehdellä. Tämä onkin suomalaisten ylioppilaslehtien erikoisuus, sillä uutissanomalehdillä asia on usein päinvastoin. Toisaalta nettiuutisten parissa vietetään aikaa huomattavasti painettua lehteä vähemmän. Selvityksen laatineen Viestintäluotsin Pasi Kivioja ja Otto aalto arvioivat, että ennen paperilehden lakkauttamista ja pelkkään verkkolehteen siirtymistä pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän markkinointiin ja näkyvyyden kasvattamiseen. Muuten verkkolehden lukijakunta jää pieneksi ja sen myötä myös mainostulot. Nopealla aikataululla pelkkään verkkoversioon siirteksti & kuva SAMPO ROUHIAINEN DIGILOIKKA TUNTEMATTOMAAN EI KANNATA MUUT yLIOPPILASLEHDET kOONNut SAMPO ROUHIAINEN Nopeat JYVäSKYLäN ylioppilaslehti Jylkkäri (6/2018) uutisoi väitöstutkimuksesta, jonka mukaan oppimista voi tapahtua myös tiedostamatta, jopa unessa. Tutkijatohtori Jari Kurkela selvitti aivovasteita kuunteluttamalla rotilla ja ihmisillä suomenja kiinankielistä puhetta. Aivovasteiden kasvu kertoo muistijäljen syntymisestä. Koehenkilöiden aivoissa tapahtui muutoksia, joiden perusteella voitiin päätellä, että kielten eroja oppii kuulemaan ilman tietoista harjoittelua. Kurkelan mielestä menetelmästä ei kannata toivoa pikaratkaisua tenttiviikon viimehetken paniikkiin. ”Tenteissä kysytään yleensä niin paljon isompia asiakokonaisuuksia – – – Nykyisten tutkimustulosten perusteella pysyttelisin aika yksinkertaisissa asioissa.” Jo opitun asian muistamiseen passiivisesta altistumisesta voi silti olla hyötyä. PeKKa KOiVaaraN essee Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljaassa (6/2018) on puheenvuoron kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Käsite kansalaisyhteiskunnasta pitää sisällään esimerkiksi puolueet, yhdistykset, uskonnolliset yhteisöt, säätiöt ja muut organisaatiot. Erityisen ongelmallista kansalaisyhteiskunnan vahva vaikutusvalta on Koivaaran mukaan eduskunnan säätäessä lakeja. Ennen lain säätämistä eduskunta kuulee monenlaisia asiantuntijoita, mutta myös kansalaisja etujärjestöjä. Monesti tarpeeksi vahvan aseman saavuttanut järjestö monopolisoi itselleen tietyn aiheen ja esiintyy jäsenmääräänsä suuremman ihmisryhmän edustajana. Etujärjestöjä kuullaan samalla tavalla siinä missä asiaan objektiivisesti suhtautuvia tutkijoita. ”Kummallisen, positiiviseksi meille mainostetun, termin taakse kätkeytyy kuitenkin ajatus siitä, ettei äänestäjiä oikeastaan halutakaan kuulla poliittisessa päätöksenteossa. Riittää että etujärjestöjä kuullaan.” tymisen arvioidaan romahduttavan ilmoitusmyynnin ja heikentävän roolia opiskelijamediana. Lisäksi tekijät kirjoittavat: ”Pitkällä tähtäimellä ei ole takeita, että lehti nousisi pelkkänä verkkomediana nykyisen tasoiseen asemaan.” Harvemmin ilmestyvän lehden skenaariossa sekä painokustannukset että mainosmyynti laskisivat hieman, joten suuria säästöjä sillä ei saataisi aikaan. Eniten muutos vaikuttaisi toimituksen toimintaan, kun pitäisi samaan aikaan tuottaa aikakauslehtimäistä sisältöä paperilehteen ja nopeampitempoista sisältöä verkkoon. Toisaalta nykyistä monipuolisemman verkkosisällön tuottamiseen jäisi enemmän resursseja. Raportin päätelmissä nykyisen kaltainen formaatti arvioidaan toimivaksi sekä ilmoitusmyynnin että lukijoiden tavoittamisen kannalta. Samalla kuitenkin muistutetaan, että voimakkaampi siirtyminen verkkoon täytyy aloittaa tulevaisuudessa. Selvitystä varten Viestintäluotsi haastatteli lehden toimitusta, ylioppilaskunnan pääsihteeriä, lehden ilmoitusmyyjiä ja mainostajia sekä muiden ylioppilaslehtien päätoimittajia. Tämän lisäksi analysoitiin tietoja lehden taloudesta ja verkkokäyttäjistä. Syksyllä 2017 tehty lukijatutkimus toimi myös arvioinnin taustamateriaalina. • Turun ylioppilaslehden formaattiselvitys valmistui syyskuun puolivälissä. Selvityksen tekijät arvioivat, että nykyinen julkaisumuoto – painetun ja verkkolehden yhdistelmä – on toistaiseksi toimivin vaihtoehto. Koska haluan meribiologiksi, seinälläni on kalastusaiheinen taulu, joka on tehty kierrätysmateriaaleista. Olohuoneessani on myös kylmälaukussa kandija graduprojektiini liittyviä silakan loisia. T
13 12 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 g I A former nursing home, Retrodorm is now a home for international students. Despite being a legendary part of exchange students’ experience of Turku, its story might soon be over. article & phOtOs ANNI SAvOLAINEN ’m cycling up a steep, long hill in the Luolavuori district in Turku. It’s a Tuesday evening in October. It’s calm and a bit gray outside. Halfway through the hill there’s a sign that says Luolavuoren vanhainkoti . It’s Finnish for the Luolavuori nursing home . The sign is terribly old, but that’s my destination. Why isn’t there an updated sign anyway? The former nursing home is now a home for 156 exchange students and carries the name Retrodorm. This exchange student dormitory was founded in autumn 2012 by the City of Turku. For the first year or so, international students and local elderly people were living in the same buildings. The nursing home wasn’t shut down until December 2013. At first glance you can’t tell that this is not a nursing home anymore. The buildings have the appearance of a hospital, and the buildings look old – and worn out, to be honest. However, I’ve heard this place is a vibrant party hub. Then I start seeing more. The main entrance of Retrodorm has a charming, colorful mural next to its door. Despite the grayness and emptiness the yard looks quite inviting. It is relatively big, and it seems like it’s waiting for some people to sit on its benches. Several walking paths start here and lead deep into the forest. Numerous pine trees frame the buildings, making this place feel like a getaway from the city center and all of its urban hastiness. There’s also a small garden. Some students slowly walk up the hill, carrying plastic bags full of groceries. If I walk in the university campus, I don’t feel or see the presence of international students, but on this yard it’s all different. People dress differently and don’t have the same Nordic feeling to them as most people in Turku. I love it! This place can be a total surprise. The false sign in the beginning of the street is like a secret message. It reminds me of the Finnish saying tietäjät tietää . It doesn’t translate very well, but I guess it’s close enough to say if you know, you know . I’m here to meet some international students, wanting to hear what it’s like to live in Retrodorm. Let’s move from the gloomy autumn weather to the warm cheerful dormitory. It’s a special night: they are throwing an Oktoberfest party tonight. AN EvENING AT... g eng
15 14 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 ”We spend most of our time at home together.” Lisa Wimmer THE ONE INTERNATIONAL AREA IN TURKU Retrodorm isn’t only for the students of University of Turku. International students from Åbo Akademi and the Turku University of Applied Sciences also live there. Retrodorm itself is divided into a few sections. In addition to the A and B wings there’s a smaller house, called the H building. In fact, there are not only exchange students, but Retrodorm also houses 11 people who work as researchers in the University of Turku. Walking up the stairs to the upper floor, we pass many poems that are written on the walls. They are all in Finnish. They must have been made when the building was still a nursing home. One of the poems is the following: “Olet kuin sininen minttupastilli joka kalahtelee hampaita vasten, pysähtyy kirkonpenkille papan viereen.” In Finnish this means ”You’re like a blue mint pastille that clanks against the teeth, stops on the church chair, next to the grandpa.” Very poetic. There are 70 students attending this Oktoberfest. We have gathered in the social areas of the A wing. There’s some music, and some girls braid each other’s hair, people have gathered in a comfortable cozy circle, drinking beer and waiting for the food. The Hungarian student Bence Almási tells me that the Retrodorm is known for its parties. “Actually a lot of students who live in the Student Village come here for parties”, Almási says. This autumn the students have been sharing their culture – by sharing food. The Japanese already served sushi, and the Germans are hosting tonight. The hopes are high for getting some pasta made by the Italians. The German hosts tonight serve a typical German Frühschoppen. It includes “two to three Weißwurste, one Brezn, Obazda”. In other words, everyone is served traditional Bavarian sausages, the type of baked bread product that is shaped into a twisted knot and a Bavarian cheese delicacy. As I entered I was going to take off my shoes, but I saw people still wearing their own. This was very Finnish of me as Finns never wear shoes indoors. Small things like this make Retrodorm feel international. Actually, I don’t think you can find any other place in Turku that is so completely international. As far as I know, there isn’t any other building in Turku that doesn’t have a single Finn living in it. Lisa Wimmer from Austria says that she tried to get a room in the Student Village, but thinks that Retrodorm is great for getting to know a lot of international students. “I think everyone wanted to get a room in the Student Village. But on the other hand, Retrodorm is nice because it is much more social and has all these parties”, Wimmer clarifies. Stefanie Erlebach from Germany agrees, saying the best thing about Retrodorm is getting a lot of friends from all over the world. “We have already grown together into a huge clique and spend most of our time at home together, cooking and playing games during the week and with great trips and parties on weekends. Also, it is cheap here and the view over Turku from our small hill is awesome!” Erlebach also appreciates the fact that exchange students have everything they need there, and the kitchen and the common areas are well equipped. “But the kitchen is a bit too small for the students in each floor, which is 17 people”, Lucas Comissaris says. Comissaris comes from Belgium. He thinks the social areas or the living room is the biggest advantage in Retrodorm. Comissaris enjoys Retrodorm, because everyone is there “for the same reason”. The atmosphere is really good, he says. “You don’t have to spend evenings on your own. I’m almost never in my room!” fEw OPTIONS fOR ExcHANGE STUDENTS Retrodorm isn’t only a social hub, but also one of the cheapest places to live in Turku. Each tenant pays 285 € per month for the accommodation. Everyone has a small room, approximately 10 square meters in size, which includes a bed, table, chair and a personal toilet. As Retrodorm is cheaper than other places, the students are happy with their accommodation. Exchange students basically have three options for finding an apartment: Retrodorm, the private market and The Student Village Foundation of Turku, TYS. TYS has 18 housing locations in total, but exchange students can only apply for apartments from two of them: Iltakajo in the Varissuo area and the Student Village. Many students struggle to find a place to stay. It’s not too easy for a local, so it must be even harder for foreign people. Was it difficult to find a place to stay in Turku? “Well, it was difficult to find a cheap one”, Bence Almási says. The tight social community has another side to it. The walls are very thin, so you can “hear everything”, like Almási says. Retrodorm really has a lot of people in a small area. Stefanie Erlebach agrees. Despite enjoying their time in Retrodorm, the noise is sometimes a problem. “Sometimes it is too loud and noisy to sleep or study which can be really annoying when you have to do something for university.” I’m talking with a group of students. They all agree that Retrodorm is a fun and communal place to live. That’s why it beats the Student Village, which has its numerous buildings scattered around a big area. The location of Retrodorm is both a positive and a negative, Wimmer thinks. “Retrodorm is not that near to the city center and there are no bars nearby. It’s good though that there 1. 2. 3. 4. 5. The Belgian Lucas Comissaris says that there’s no real drying room for fresh laundry, so he hangs clothes anywhere he can. Photos of friends and family in Austria and souvenirs from Stockholm decorate Lisa Wimmer’s room. Lecker! The correct way to eat this baked bread product Brezn is to dip it in Obazda, which is a mixture of cheese and onion. This is a German night, and people are dressed up accordingly. “I got a confirmation for the Student Village too, but I decided to stay in Retrodorm because of the price and the atmosphere”, Stefanie Erlebach from Germany says. 1. 2. 4. 5. 3. g
17 16 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 The former exchange students have left a piece of them in Luolavuori: the pine trees are heavy with shoes. are no neighbors so they don’t complain about the noise. Also the building is old and in bad condition”, Lisa Wimmer says. She’s correct. The building is indeed worn out and untidy. It seems that it’s not taken care of accordingly. The old sign also gave that message. THE cITy ISN’T EAGER TO cONTINUE The rumor has it that Retrodorm will be shut down in the near future. According to Harri Malkki, who works as Service Manager in the City of Turku, this has not been confirmed yet. However, it seems likely. Virvoituksentie and its surroundigs have been rezoned, and the new zoning will likely be ready for execution around 2020-2021. “This zoning will affect Retrodorm’s future, for sure. What I can’t say is how it will affect”, Malkki says. Malkki reminds that Retrodorm is an old premise. Most exchange students arriving to study at the University of Turku find roof over their heads in Retrodorm or in The Student Village Foundation of Turku (TYS). TYS has a total of 360 rooms for exchange students in two housing locations while Retrodorm houses a bit less than 100 UTU students. That is far from enough for around 800 students arriving to the four universities of Turku each autumn. For example all TYS apartments for exchange students were rented out already in mid-May. In previous years TYS has had separate quotas for exchange students from each university. This has profited University of Turku, which – as the biggest university – had the biggest quotas. Now the exchange students apply on first-come, first-served basis. Quotas gone and number of TYS flats down from past years 500 to 360 this autumn, University of Turku is struggling to ease the shortage and hoping for more furnished apartments for exchange students. But TYS has refused. The reason behind the decision is the disparity in the numbers of incoming exchange students between autumn and spring term. In future, the overall capacity of TYS is increasing due to new buildings in the Student Village. The 255 apartments of Aitiopaikka house are available from the beginning of 2019. During the same year starts the construction of Tyyssija house, which will accommodate further 200 students. “Maybe when these [buildings] are ready we could also think about increasing the quota for exchange students”, says Manager of Housing Affairs Pirjo Lipponen-Vaitomaa from TYS. At the moment she doesn’t see the expansion possible, as each autumn around 2 000 Finnish students applying for an apartment from TYS also have to look for a place somewhere else. Read the full article “Exchange students struggle to find housing in Turku” on tylkkari.fi. fLAT HUNTING (SUMMARy) mmattilaisavun saaminen mielenterveyshäiriöihin on pitkän prosessin tulos. Prosessi voi kuitenkin olla pituudessaan raskas opiskelijalle, joka kamppailee mielenterveytensä kanssa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Pauli Tossavaisen mukaan säätiön palvelut kuuluvat hoitotakuulainsäädännön piiriin, ja siinä on säädetty tarkasti, mitä pitää tapahtua ja missä ajassa. ”Selvittely ottaa aikansa. Sillä tietysti turvataan, että apu kohdentuu oikein”, Tossavainen sanoo. Prosessi alkaa siitä, että opiskelija ottaa yhteyttä YTHS:ään. Tämän jälkeen YTHS:n terveydenhoitaja soittaa hänelle takaisin ja tekee hoidontarpeen arvioinnin. Arvion jälkeen opiskelijan avuntarve selvitetään 1-5 käynnillä, ja itse hoitoa aletaan suunnitella. Joissain tapauksissa terveydenhoitajan tekemä arvio riittää hoidon aloittamiseksi. Mikäli avuntarvetta täytyy selvittää lisää, opiskelija saattaa saada SELFin eli opiskelijoiden verkkopalvelun kautta lomakkeen, jolla kerätään taustatietoja. Tämän jälkeen hän siirtyy mahdollisesti terveydenhoitajan vastaanotolle, joka tarvittaessa ottaa työhön mukaan esimerkiksi yleislääkärin tai psykologin. Lopulta tehdään hoitosuunnitelma. Ammattilaiset arvioivat, milloin opiskelijalla on niin huono tilanne, että on tarve keskittyä mielenterveyden ensiapuun eikä pitkään tiedonkeruuseen. Tossavaisen mukaan mielenterveyshoidon kysynnässä on vahvaa kausivaihtelua. Myös työntekijävaje voi venyttää hoitoon pääsyä. ”Kysyntä on vilkasta syksystä huhtikuuhun asti. Toukokuusta syyskuuhun on rauhallisempaa, mutta silti toukokuussa jonot voivat talven jäljiltä olla vielä jopa 2 kuukauden pituiset”, hän kertoo. Tossavainen korostaa, että tämä aikataulu pätee niin sanottuun kiireettömään mielenterveyshoitoon. Kiireellisissä tapauksissa YTHS:lle pääsee alle viikossa. TSEMPPARI ANTAA KESKUSTELUAPUA Tossavaisen mukaan YTHS voi auttaa lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden kanssa. Useimmat opiskelijat hakevat apua masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä syömisja unihäiriöihin. Vaikeiden häiriöiden hoidossa tarvitaan usein hoitomuotoja, joita YTHS ei pysty tarjoamaan. Tällöin opiskelija ohjataan jatkohoitoon julkiselle puolelle. Turun YTHS:llä on yhteistyökumppani myös opiskelijoille, jotka tahtovat päästä puhumaan mieltä tai hyvinvointia vaivaavista asioista jollekin – ja nopeasti. Tähän tarpeeseen vastaa nuorten aikuisten kohtaamispaikka Tsemppari, joka perustettiin vuonna 2016. Kohtaamispaikka on tehnyt yhteistyötä YTHS:n kanssa alusta asti. Yhteistyö toimii molempiin suuntiin: YTHS ja Tsemppari voivat ohjata opiskelijoita toisilleen tarpeen mukaan. Tsempparin työntekijät voivat auttaa hakemaan YTHS:lle. Vastaavana kuntoutusvalmentajana työskentelevän Terhi Kanervan mukaan Tsemppari voi olla avuksi myös hoitoa odottaessa. ”Vaikka opiskelija odottaisi aikaa YTHS:n mielenterveyshoitoon, me voidaan kannatella häntä sillä välin, jotta hoitoaikaa ei tarvitse odottaa yksin. Nämä prosessit voivat siis kulkea myös rinnakkain”, Kanerva sanoo. Kanerva korostaa, että Tsemppari ei tee psykologisia arviointeja eivätkä lähetteitä. Toiminta perustuu keskustelemiseen ja tilojen tarjoamiseen turvallisena oleskelupaikkana. Yhteistyö on syntynyt pitkälti tarpeesta korjata YTHS:n resurssivajetta. Kaikki toiminta on maksutonta ja avointa 18–29-vuotiaille nuorille. Avun saamiseksi ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Kanervan mukaan työn tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi. Nuoren ei tarvitse tietää, mikä itseä vaivaa. ”Me keskitytään miettimään yhdessä, miten omaa oloa voisi helpottaa. Tänne saa tulla keskeneräisenä ja hämmentyneenä. Riittää, että tuntee tarvitsevansa apua”, Kanerva sanoo. Tsempparin työ jakautuu kolmeen tyyppiin: kohtaamispaikkaan, ryhmätoimintaan ja yksilötukeen. Nuorta kehotetaan tutustumaan näihin kaikkiin ja osallistumaan siihen toimintaan, joka itselle sopii. Tsempparin työ painottuu mielenterveyteen, mutta toimintaan kuuluu esimerkiksi seksuaalineuvontaa. Kohtaamispaikkaan voi ottaa yhteyttä tavalla, joka itselle sopii – vaikka Facebookissa. Tsempparin kattojärjestönä toimii Monipalvelukeskus Tsemppi. Sekä Tsemppi että Tsemppari sijaitsevat T-talossa Nummessa. • A MATKALLA MIELENTERvEySHOITOON YTHS:n mielenterveyspalveluihin on jatkuvasti jonoa. Omasta hyvinvoinnista voi mennä keskustelemaan myös kohtaamispaikka Tsemppariin. teksti & kuva ANNI SAvOLAINEN Tsempparin vastaava kuntoutusvalmentaja Terhi Kanerva sanoo, että avun saamiseksi ”oma olo riittää”. Therefore maintaining and renovating the buildings requires a lot of effort. He thinks that from the perspective of the City of Turku it’s a good thing to be able to provide this dormitory for exchange students. He isn’t positive about working on developing Retrodorm or any other dormitory for exchange students. “I would question though if the city is the right actor to provide this service. At the moment the City of Turku is an unnecessary middleman between the schools and their students.” Retrodorm was originally founded to be a temporary solution as there was a huge demand for apartments. A temporary solution turned in to a pretty stable service. As a result of this, Malkki thinks that it’s not their job to provide student dormitories, but actors like TYS and Åbo Akademi should take care of that instead. Malkki adds that Retrodorm might live on if TYS buys the premises, for example. •
19 18 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 POP KULISSIEN TAKANA Teknologian helmassa kehittynyt popmusiikki on ollut altis trendeille läpi historiansa. Kymmenessä vuodessa popmuusikosta on tullut genreviidakossa seikkaileva sisällöntuottaja. teksti LASSI vIHKO kuvitus KONSTA HORMIA ituttaa, että popmusiikkia pidetään tyhmien ihmisten musiikkina. Mun mielestä se on kuningaslaji.” Tuore artisti F, oikealta nimeltään Fanni Sjöholm, istuu kahvikuppi kädessään pienen kaksion olohuoneessa Kalliossa puhuen popmusiikin puolesta sanoja säästelemättä. Noin vuosi sitten F julkaisi ensimmäisen sinkkunsa Ovikelloo , joka oli raikas ja värikäs annos räppiä, laulua ja trendikästä elektropoppia. Haastattelussa mukana on myös projektin toinen puolisko, tuottaja-säveltäjä Kitarajuho2.0, eli Juho Suutarinen. ”Mä teen räpin, popin ja elektronisen musan fuusiota. Pyrin tuomaan popja rap-kentälle jotain uutta”, Sjöholm kuvailee F:n musiikkia. Hänestä paistaa koko haastattelun ajan virkistävä rehellisyys ja avoimuus aihetta kohtaan. Parivaljakon juuret ovat Turussa, jossa he tutustuivat jo vuosikymmenen alussa Puolalanmäen lukion musiikkilinjan oppilaina. Sjöholm on opiskellut kasvatustiedettä Turussa ja musiikkikasvatusta Helsingissä, ja Suutarinen pitää tällä hetkellä taukoa Turun yliopiston oikeustieteen opinnoista. Molemmat keskittyvät parhaillaan täyspäiväisesti musiikin tekemiseen. Popmusiikista puhuminen tuntuu aluksi vaikealta, koska poppia täytyy lähestyä monesta eri näkökulmasta ymmärtääkseen ilmiötä. ”Popkappale kestää noin kolme minuuttia, siinä on säkeistö-kertosäkeistö-rakenne ja usein sanoitukset kertovat tarinan laulajan perspektiivistä”, sanoo Tuomas Auvinen. Hän on Turun yliopiston musiikkitieteen tohtorikoulutettava, jonka mielestä popmusiikin muodon määrittelystä on turvallista aloittaa. Tuottajalla on keskeinen rooli popartistin musiikillisen ilmaisun kehittämisessä. Auvinen viimeistelee tällä hetkellä väitöskirjaansa, jossa käsitellään kolmen eri tyylilajin musiikkituottajan luovaa työskentelyä. Auvisen tutkimuksen tuoma näkökulma sopii erinomaisesti aiheeseen. Yhdessä tutkimuksen kolmesta tapauksesta käsitellään poptuottaja Mikke Vepsäläistä, joka on toiminut usean tunnetun suomalaisartistin, kuten Anna Abreun ja Roope Salminen & koirat -yhtyeen tuottajana. MUSIIKKIA MASSOILLE F edustaa markkinoiden uusinta ja trendikkäintä elektropoppia ja naisräpin uutta aaltoa. Kysymys popin olemuksesta on kiinnostava, koska genre on käynyt läpi pitkän kehityskaaren ennen F:n useita eri vaikutteita yhdistelevää musiikkia. ”Popmusiikin yksinkertaisin määritelmä on se, että se saavuttaa ison määrän ihmisiä”, Sjöholm sanoo. Niin, voisiko musiikki olla poppia, jos se ei olisi suosittua? Suutarisen mielestä pop on tietyllä tavalla kulutettua musiikkia. Kulutustavat ovat tärkeä osa yhtälöä. Popmusiikin historia on äänitysteknologioiden historiaa. Ennen radiota, mikrofonia ja äänilevyjä musiikin ainoa jakelumuoto oli nuotti, Auvinen muistuttaa. ”Ennen äänitysteknologiaa musiikin kuluttaminen vaati vähintään kaksi ihmistä – soittajan ja kuuntelijan.” Eikä taannoin lähellekään kaikilla ollut pääsyä ammatillisesti esitetyn musiikin pariin. Teknologinen kehitys toi musiikin massoille. Äänittämisen historia alkaa 1800-luvun jälkipuoliskolta. ”V Thomas Edisonin fonografi ja Emil Berlinerin gramofoni olivat ensimmäiset äänen toistamiseen ja tallennukseen käytetyt laitteet. Fonografin neula reagoi äänenvärähtelyyn ja kaiversi vahasylinteriin uria, joita laite pystyi sitten toistamaan torven avulla vahvistettuna. Gramofonin toimintaperiaate on sama, mutta vahasylinterin sijaan ääntä tallennettiin savikiekoille. Ensimmäinen suomalaiseksi laskettava äänite sisälsi Mooses Putron johtaman Pietarin Suomalaisen lauluseuran esityksiä vuodelta 1901. Lopulta mikrofonin keksiminen muutti musiikin kuuntelemisen iäksi mahdollistaessaan kaupallisen radion nousun. 1950-luvulle tultaessa radio oli monen suomalaiskodin olohuoneen keskipiste. Rockin supertähdet olivat ensimmäinen osoitus siitä, minkälainen mullistava voima populaarimusiikilla voi parhaimmillaan olla. g
21 20 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 ”Musa on popissa vain väline. Pop on itsessään niin paljon isompi ilmiö kuin pelkkä musiikki.” Juho Suutarinen ”Kuinka paljon on varaa kelata omia arvoja, jos brändiyhteistyö on yksi ainoita tapoja tehdä rahaa?” Fanni Sjöholm Little Richard viitoitti rock ’n’ rollin tietä, jolta ei enää pian ollut paluuta pölyyntyneiden kuplettien aikaan. Alusta alkaen rock markkinoitiin nuorisolle, johon uuden genren räväkkyys vetosi eniten. Rockin kuninkaaksi tituleeratun Elviksen jäätyä tauolle suosionsa huipulla vuonna 1958 jäljelle jäi tyhjiö, jonka The Beatles täytti jo muutaman vuoden kuluttua. Suomessa beatlemania ja rockin vastareaktioksi muodostunut tangokuume loivat selvän kahtiajaon uuden ja vanhan kevyen musiikin välille. Popin ja rockin vetojuhtana toimivat pitkälti britit ja jenkit – muut seurasivat perässä. ”Populaarimusiikki on kulttuuri-imperialistisesta näkökulmasta paljolti englanninkielisen kulttuuripiirin musiikkia”, Auvinen kertoo. Englanninkielisen populaarimusiikin vaikutusasemaa ilmentää hyvin se, että hyvin suuri osa suomenkielisistä hittikappaleista 60ja 70-luvulla oli alun perin englanninkielisiä käännösiskelmiä. yHTEISöLLISESTä yKSILöLLISEKSI 2010-luvun Suomessa Elvis ja The Beatles ovat enää tuulahdus tapettiin pinttyneen tupakanhajun ja trumpettilahkeiden maailmasta. Myös musiikin kuuntelutavat ovat ehtineet muuttua radikaalisti puolen vuosisadan aikana. Kumma kyllä, ainoa poikkeus tuntuu olevan LP:t, jotka ovat jääneet elämään omaa rahisevaa elämäänsä tiedostavan musiikinkuuntelijan levyhyllyssä. ”Popin historiassa on supertärkeää, miten sitä kulutetaan. Se unohtuu aina”, Suutarinen pohtii. ”Nykyään musiikkia kuunnellaan yksin kuulokkeet päässä.” 2010-luku on jo ehtinyt muuttaa populaarimusiikin maailmaa sekä kuuntelijan että muusikon näkökulmasta. Yksi keskeinen muutos on suoratoistopalveluiden, etunenässä Spotifyn, ryhdikäs esiinmarssi. Fanni Sjöholmin näkee hienona sen, kuinka paljon mahdollisuuksia suoratoistopalvelut tarjoavat. Spotify ei kuitenkaan ilmestynyt tyhjästä. Henkilökohtaisen musiikinkuuntelun tärkeä kääntöpiste oli Sonyn vuonna 1979 lanseeraama Walkman. Kannettavan kuuntelulaitteen käyttämä c-kasetti oli ensimmäinen formaatti, joka tarjosi mahdollisuuden yksityiseen musiikinkuunteluun kodin ulkopuolella. Vuosituhannen vaihteessa kannettavien cd-soittimien ja unohdetun minidiscin jälkeen tapahtui uusi mullistus. Muistitikkuja muistuttavat mp3-soittimet poistivat fyysisen median musiikin kuuntelusta kokonaan. Applen iPodin (2001) ja myöhemmin iPhonen (2007) myötä laitteiden kovalevyt olivat niin kehittyneitä, että musiikkia mahtui soittimille jopa kymmenien tuntien edestä. Nykyään tuntuu täysin itsestään selvältä, että taskuun mahtuvasta tietokoneesta löytyy kaikki musiikki Bachista Bieberiin. Auvisen mukaan kulutustottumus on siirtynyt selvästi yhteisöllisestä yksilölliseksi. Omalta laitteelta valitsemallaan musiikilla voi luoda henkilökohtaisen tilan bussiin, kauppaan tai kampukselle. ”Shuhei Hosokawa käyttää tästä termiä Walkman effect.” Musiikkitieteilijä Hosokawan teorian mukaan henkilökohtainen musiikkilaite on mahdollistanut musiikin yhdistämisen tylsiksi koettuihin arkisiin toimintoihin. Esimerkiksi asunnon imurointi sujuu sukkelammin, kun kuulokkeista soi suosikkiartistin uusin levy. Toisaalta sulkeutumalla tietoisesti ulkoisilta ärsykkeiltä voidaan vältellä ihmiskontaktia kaupunkiympäristössä. Korvissa pauhaava musiikki estää arkisen rupattelun. SISäLTöä, SISäLTöä, SISäLTöä ”Musa on popissa vain väline. Pop on itsessään niin paljon isompi ilmiö kuin pelkkä musiikki”, Juho Suutarinen muistuttaa. Tämä tuntuu pitävän nykyään enemmän paikkaansa kuin koskaan aikaisemmin. Kuluttajan ajasta kilpaillaan nyt valtavassa sisältömeressä, eikä pelkällä musiikilla kiinnitetä kuuntelijan huomiota. ”Se ei riitä, että sä olet tehnyt biisin valmiiksi, ja se on sun mielestä hyvä”, Fanni Sjöholm sanoo. ”Huomio kiinnittyy siihen, miten me tälle saadaan huomiota”, Suutarinen jatkaa. Sosiaalinen media on nykyään muusikolle elintärkeä keino mainostaa itseään ja kommunikoida fanien kanssa. Sjöholmin on täytynyt artistiuransa myötä opetella aktiivisemmaksi sosiaalisen median käyttäjäksi, eikä muutos ole ollut aina helppoa. ”Tietyllä tavalla artistista on tullut sisällöntuottaja, minkä koen itse aika kuormittavaksi välillä. Mä esimerkiksi poistin Snapchatin, koska mä totesin, että mä en vaan jaksa.” ”Tuntuu, että siinä on sellainen ’more is more’ -mentaliteetti. Ihan sama mitä se sisältö on, kunhan sä vaan olet koko ajan olemassa”, Sjöholm toteaa. Äänensävystä on havaittavissa totuttua sosiaaliseen mediaan liittyvää turhautumista. Sjöholm kokee haastavaksi sen, että kappaleita pitäisi julkaista hyvin tiiviillä tahdilla, jotta yleisö pysyy kiinnostuneena. ”Mä koen sellaista riittämättömyyttä siitä, että pitäisi julkaista useammin. Kokoajan pitäisi olla oikeista syistä esillä.” Ulkopuolelta seuraten F:n julkaisutahti on tuntunut hyvinkin tiiviiltä. Artistilta on tullut peräti viisi singleä reilun vuoden aikana, ja ensimmäinen levykin on jo työn alla. Sjöholm myöntää, että riittämättömyyden tunne kumpuaa omasta kärsimättömyydestä ja halusta tehdä kokoajan lisää. Musiikin ja sosiaalisen median sekoittuminen toimii myös toiseen suuntaan. Viime vuosina somejulkkiksia on uskaltautunut kokeilemaan onneaan artistikentällä. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä ovat Tuure Boelius, Sara Forsberg, Arttu Lindeman ja Benjamin Peltonen. ”Puhutaan siitä, että tubettajista tulee artisteja, mutta miksi ei ikinä puhuta siitä miten artisteista tulee vähän kuten tubettajia”, Suutarinen kyseenalaistaa. Nuoret ovat tottuneet sosiaalisen median rytmeihin, ja osaavan odottaa myös artisteilta tiuhaa julkaisemistahtia eri sosiaalisen median alustoilla. Sosiaalinen media tarjoaa fani–artisti -suhteeseen uudenlaisia kanssakäymisen muotoja. Snäpit , instastoorit ja deeämmät antavat fanille vaikutelman läheisyydestä. Artistille kommunikointi fanien kanssa voi olla sekä hyvää promootiota että tapa saada suoraa palautetta kuuntelijoilta. Vielä vuosituhannen alussa asiat olivat toisin. ”Silloin, kun me ollaan oltu potentiaalisessa fanitusiässä, kaikki on perustunut mysteeriin. Siihen, että sä et tiedä mitä tyyppi vapaa-aikana tekee”, Sjöholm muistelee. Ei tosiaan ole kauaakaan siitä, kun suosikkibändille läheteltiin tiuhaan fanikirjeitä ja sormet ristissä toivottiin vastausta. Palautteeseen somessa ja internetissä ei aina kuulu pelkkiä ruusuja, kuten tiedetään. Elokuussa julkaistu Koskematon RMX -kappale sai osakseen mautonta kommentointia esimerkiksi YouTubessa. Kappale oli Suomen ensimmäinen naisräppärien yhdessä toteuttama posseraita, johon myös F otti osaa. Kappaleen Ina Mikkosen ohjaama musiikkivideo löysi tiensä anonyymiin keskustelufoorumi Ylilautaan, Sjöholm kertoo. ”Oli absurdia, miten paljon vihaa se sai aikaan. Sitten ne trollit aiheutti sillä valtavalla loanheitolla isoimman promon, mitä mä olen koskaan saanut.” Risteytymistä tubettajien kanssa on tapahtunut myös tulonmuodostuksen saralla. Artistit tekevät yhteistyötä brändien kanssa ja saavat rahaa somemarkkinoinnista. F on jo tehnyt lyhyen uransa aikana yhteistyötä muun muassa vaatebrändien ja hiusbrändin kanssa. Fanni Sjöholm tiedostaa ristiriidan, joka brändiyhteistyön yleistymiseen musiikkialalla liittyy. ”Kuinka paljon sulla on varaa kelata sun omia arvoja, jos se on yksi ainoita tapoja artistille tienata rahaa? Silti se on todella yleistä tällä hetkellä.” Onnistuneen sosiaalisen median näkyvyyden ytimessä on tehokas henkilöbrändäys. ”Sun pitää tietää, kuka sä olet, miltä sä näytät ja mitä sä haluat sanoa. Kaikki brändää itseään jollain tasolla tänä päivänä”, Sjöholm muistuttaa. GENREvIIDAKKO Popmusiikki on monenkirjava tyylilaji, jonka ominaispiirteenä on ottaa vaikutteita useista eri genreistä. g
23 22 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 ”Se, mitä ihmiset kuuntelee, perustuu siihen, mikä imago sillä musiikilla on.” Juho Suutarinen Kappaleesta riippuen popissa voi olla piirteitä elektronisesta tanssimusiikista, rockista tai vaikkapa reggaesta. ”Popmusiikki on altis maailman muutoksille enemmän kuin muut tyylilajit”, Sjöholm tiivistää. Kun kysyn parilta, mitä muutoksia popmusiikissa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vastaus on selvä. ”Ehdottomasti rap, sen maailmanlaajuinen dominanssi”, Juho Suutarinen sanoo. Sjöholmin mielestä Cheekin esiintyminen Vain Elämää -ohjelmassa oli käänteentekevää. ”Se popularisoi mun mielestä räpin ja loi oman genren sen kulttuurin sisälle.” Huippusuositun tv-formaatin iskelmätähdet, räppärit ja popparit muodostavat yhdessä suomalaisen populaarimusiikin jäävuoren huipun. Kun saman ruudun ääreen kerätään sekä Evelinan, Anne Mattilan että Pyhimyksen faneja, on selvää, että jonkinlaista yhdentymistä artistien tyylien välillä on pakko tapahtua. Uusien Vain Elämää -kappaleiden suosio on edelleen huomattavaa. Tälläkin hetkellä Spotifyn Finland top 50 -listan kymmenen kärjestä löytyy useita Vain Elämää -biisejä. Fanni Sjöholm muistuttaa, että tv:stä tuttu -asemaan pääsee ja haluaa kuitenkin vain harva suomalaisista artisteista. ”Ehkä se, mitä koko Suomi näkee, on se jäävuoren huippu, mutta tosi monet tyypit myös elättää itsensä ihan mukavasti olematta siellä.” Suutarinen huomauttaa, että artistin matka televisioon on edelleen todella pitkä – aina, ja kaikille. Molempien mielestä ensisijaisen tärkeää on edelleen se, mitä kulutetaan kuuntelemalla. Nuoret löytävät musiikkia Spotifysta ja Youtubesta, joiden suosio on kasvanut tasaiseen tahtiin läpi vuosikymmenen. ”Tällä hetkellä kuunnellaan musiikkia enemmän kuin ehkä ikinä”, Suutarinen sanoo. Vain Elämää -ohjelman suosio on vain pieni osa kokonaisuutta. ”Telkkari on edellisen sukupolven valtamedia. Ne artistit tuodaan telkkariin, koska se musa halutaan tuoda eri sukupolvelle.” Jäävuoren huipun alla genrellä on enemmän merkitystä. Erityisesti rap ja hip hop -skeneissä aitoudella on edelleen tärkeä rooli uusien artistien pätevyyden arvioinnissa. F:n poppia, räppiä ja elektronista musiikkia yhdistelevässä musiikissa on ollut haasteena löytää termi, joka kuvailisi musiikkia asianmukaisesti. ”Mua on kokoajan tituleerattu räppäriksi. Ei se haittaa, mutta on se aika kapea luonnehdinta siitä, mitä se musiikki on”, Sjöholm sanoo. Sjöholmille rap on vain yksi elementti, jota hän käyttää musiikissaan. ”Tuntuu, että jengille on ollut vaikeaa sulattaa sitä, että me ollaan pyritty aktiivisesti luomaan jopa jotain uutta genreä.” ”Se, mitä ihmiset kuuntelee, perustuu tosi paljon siihen, mikä imago sillä musiikilla on”, Suutarinen jatkaa. ”Rap on ilmaisutapa. Mun mielestä se ei oo enää sillä tavalla genre.” Fanni Sjöholmin mielestä rap-aitouteen liittyvä keskustelu Suomessa ei seiso vahvalla perustalla. ”Gracias sanoo sen Toleka -biisissä, että ’jengi puhuu feikeistä, ketkä ne aidot on’. Onhan se räppi täyttä larppaamista verrattuna siihen, mistä se on lähtenyt. Onko meillä varaa arvostella täällä sen tekemisestä ketään?” Suomessa esimerkiksi Elastinen on saanut osakseen kritiikkiä siitä, kuinka erilaisia musiikkigenrejä hän on ottanut haltuun uransa aikana. Uusimman Loppuun Asti -singlen kertosäkeessä kuullaan iskelmälaulaja Johanna Kurkelaa. Suutarinen huomauttaa, että aitouden määritelmät tulevat aina ulkopuolelta. Musiikillisessa ilmaisussa genren aitouden pohdinnasta ei ole hänen mielestään mitään hyötyä. ”Tietynlaista luovimista genrejen viidakossa ja oman ilmaisutavan etsimistä tämä on”, Sjöholm sanoo. ”NyT ASKARRELLAAN” Rap on vain yksi ilmiö, joka on tullut jäädäkseen popmuusikon työkalupakkiin. Nykyään popmusiikkiin leikataan ja liimataan myös lähes mistä tahansa, kunhan se toimii. Tuomas Auvinen antaa esimerkiksi Ariana Granden kappaleet Into You ja Side to Side , joista ensimmäinen on ottanut vaikutteita elektronisesta tanssimusiikista ja jälkimmäisessä on käytetty reggaen tyylipiirteitä. Monenkirjavuus on johtanut myös remix-kulttuurin suosion nousuun eli siihen, että muiden kappaleista tehdään omia versioita. Lisäksi fiitit, eli eri artistien väliset yhteistuotannot, ovat Sjöholmin mielestä popartistien levyillä nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös F:n uusin single Katastrofin aineet on tehty yhteistyössä tuoreen popartistin Costeen kanssa. 1900-luku voi jäädä Auvisen mukaan ainoaksi passiivisen viihteen vuosisadaksi. ”Nykyään on enemmän jakamista ja rakentamista vanhan päälle.” Passiivisella viihteellä Auvinen tarkoittaa sitä, ettei materiaalin muokkaaminen itselle sopivaksi ole ollut samassa mittakaavassa mahdollista ennen edullisia musiikintekoon tarkoitettuja ohjelmia ja laitteita. ”Olavi Uusivirta kirjoittaa teoksessa Miten lauluni syntyvät , että ’nyt eletään sellaista aikaa, että kaikki on jo tehty ja nyt askarrellaan’”, Sjöholm muistelee. Yksi esimerkki on sämplääminen, joka lähti liikkeelle siitä, kun vanhojen soulja funk-kappaleiden rumpukomppeja alettiin käyttää räpin taustana hip hopin alkuaikoina. Sittemmin sämplejä on käytetty lukemattomissa listahiteissä. Askartelulla on myös Sjöholmin mukaan varjopuolensa. ”Tiedän myös musantekijöitä, jotka laittaa refen soimaan ja tekee sen saman biisin todella pienillä muutoksilla.” Refellä eli referenssikappaleella Sjöholm tarkoittaa kappaletta, jonka on tarkoitus toimia vertailukohtana oman kappaleen kuulokuvalle. Miksi kopiointi ja kierrättäminen ovat sitten nousseet niin suuriksi ilmiöiksi? Sjöholmin mielestä musiikillisen uudistumisen rajat ovat tulleet popissa jo vastaan. ”Jos miettii popmusan sointukiertoja, ne on kaikki jo tehty. Pyörä on mun mielestä keksitty jo ihan saatanan monta kertaa.” ”Eiks toi oo tavallaan popmusan määritelmä: sen pitää olla tietyllä tavalla tosi samanlaista, jotta se massa kuuntelee sitä”, Suutarinen jatkaa. Vaikka musiikkia kuunnellaan nykyään paljon yksilöllisesti, on edelleen keikoilla ja yökerhojen DJ:n ”massaan” vetoavilla soittolistoilla suuri merkitys. Tanssilattioilla tuttu ja turvallinen toimii. Yhteisöllisyys on Suutarisen mielestä iso juttu, kun kyse on esimerkiksi yökerhoissa soitetusta musiikista. ”Pointtina on vain, että kaikki tietää sen. Se on ainoa funktio, jota siellä halutaan.” ”Ellei kyseessä ole Dynamo, jonne jengi yhdistyy sen takia, että kaikki on vähän erikoista.” Tuomas Auvisen mukaan keikat täyttävät yhteisöllisyyden kokemusta ja kaipuuta. Keikalla kanssayleisö jakaa kehollisen kokemuksen, kun esimerkiksi laulujen sanoja huudetaan tanssilattialla yhteen ääneen. Tanssiminen musiikin tahtiin täyttää primitiivistä tarvetta kuulua osaksi jotain itseään suurempaa. Ehkä popin voima tiivistyy edelleen parhaiten massassa: joukossa kirkuvia faneja, sosiaalisen median kommenttipalstoilla ja tanssilattian välittömässä riemussa. • Juttua varten on haastateltu myös popartisti Costeen jäseniä, jotka ovat Jussi Tiainen, mikko Tiainen ja Eero vanha-Perttula. 1999 2001 1970 1985 1987 1988 1997 2012 2018 POIMINTOjA TURKULAISEN POPULAARIMUSIIKIN HISTORIASTA Ensimmäinen Ruisrockfestivaali järjestetään Daruden Sandstorm julkaistaan Robinin ensisingle Frontside Ollie julkaistaan Bogard Co. julkaisee hittisinglensä All the best girls Ensimmäinen Down By The Laituri -kaupunkifestivaali järjestetään Turun yliopiston ylioppilaskunta järjestää Rokkirööriulkoilmatapahtuman Yökerho Dynamo avaa ovensa ensimmäisen kerran The Crash julkaisee kultaa myyneen toisen albuminsa Wildlife Ensimmäinen elektronisen musiikin tapahtuma Koneisto järjestetään Evelina voittaa Emmagaalassa vuoden naisartisti -palkinnon Matti & Teppo julkaisee läpimurtokappaleensa Kissankultaa
24 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 teksti ELINA SANTAvIRTA kuva NELLA KESKI-OjA Opiskelujen viimeiseen koitokseen kaipaisi ehkä muutakin kuin henkistä tukea. Harva hakee graduapurahaa, vaikka sitä olisi tarjolla. radun tekemisen tueksi voi hakea apurahaa lukuisilta säätiöiltä tai rahastoilta. Moni ei niitä kuitenkaan hae. ”Opiskelijat eivät ehkä tiedä apurahoista tai usko saavansa sellaisia. Luulin aikoinaan itsekin, että apurahan saamiseen edellytetään huippuarvosanoja”, sanoo Linda Mikkonen, uunituore suomen kielen maisteri. Mikkonen haki apurahaa Turun Suomalaiselta Yliopistoseuralta viime keväänä. Seura jakaa tuen vuosittain noin 30:lle loppuvaiheen opiskelijalle. Yhden apurahan suuruus on 1000 euroa. ”Sain apurahan graduuni, joka käsitteli turkulaisten nuorten puhekieltä. Uskon saaneeni apurahan siksi, että olin opinnoissani loppusuoralla ja gradu oli jo hyvällä mallilla. Panostin hakukirjeeseen ja korostin opiskelemieni aineiden yhdistelmää. Kerroin myös rehellisesti, että opiskelu opintotuen loputtua on ollut taloudellisesti haastavaa”, Mikkonen pohtii. G Mikkonen haki ja sai tukea opintoihinsa myös Turun opiskelijain tukisäätiöstä eli TOT-säätiöstä. Säätiö jakaa apurahoja iltalukiolaisille ja Turun korkeakouluissa opiskeleville. Apurahat ovat arvoltaan 1000 euroa ja hakuaika on vuosittain maalis–huhtikuussa. Hakuajat vaihtelevat jakajatahon mukaan, mutta useimmiten haut ovat syksyisin ja keväisin. PERUSTELUT RATKAISEvAT Millaisella hakemuksella apurahaa saa? Kysymykseen vastaa Turun Suomalaisen Yliopistoseuran koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen. ”Tärkeintä on vakuuttaa lyhyesti ja ytimekkäästi, miksi juuri minun pitäisi saada apuraha. Oma innostus saa välittyä hakemuksesta. Ja tietysti katsotaan opintomenestystä”, Soikkanen kertoo. Yliopistoseura kaipaa apurahoilleen nykyistä enemmän hakijoita. Viime keväänä hakijoita oli 104, joista 30 sai apurahan. Seuraava apurahojen hakuaika on marras–joulukuussa. Yleensä hakemuksia on tullut monipuolisesti eri aloilta, mutta yhdeltä alalta niitä lähetetään häviävän vähän. ”Oikeustieteen opiskelijat eivät ole aktiivisesti hakeneet apurahaa. Sieltä toivottaisiin enemmän hakijoita”, Soikkanen vinkkaa. Usein hakemuksen liitteeksi vaaditaan ansioluettelo, jonka hiomiseen saa tukea Turun yliopiston cv-klinikoilta. Lisäksi yliopiston intranetissä on paljon tietoa apurahoista, ja graduohjaajilta voi pyytää neuvoja apurahojen hakemiseen. ”Kannattaa muistaa, että graduntekijä vasta harjoittelee apurahahakemuksien tekemistä ja että hakuprosessista hyötyy paljon, vaikka ei myönteistä päätöstä saisikaan”, Soikkanen rohkaisee. TURUN KAUPUNKI TUKEE GRADUjA Säätiöiden ja rahastojen lisäksi esimerkiksi Turun kaupunki tukee Turun yliopiston ja Åbo Akademin (ÅA) graduntekijöitä vuosittain 10 apurahalla, jotka ovat 2000 euron suuruisia. ”Ala ei ole rajattu, mutta aiheen on liityttävä HAE APURAHAA TääLTä: • Säätiöpalvelun apurahatietokanta • Turun Suomalainen Yliopistoseura • Turun Opiskelijain Tukisäätiö • Turun kaupunki • Kunnallisalan kehittämissäätiö • Turun yliopiston intranet: Turun yliopiston hallinnoimat stipendit ja apurahat kaupunkitutkimukseen. Hakijoita on useimmiten 35–40, toki enemmänkin voisi olla”, sanoo Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila. Myös Ruoppila painottaa hakuprosessin yleishyödyllisyyttä: hakemus pakottaa selkeyttämään oman gradun ytimen. Aiheen ei tarvitse liittyä suoraan Turkuun. ”Haluamme rohkaista kaupunkiaiheisiin opinnäytetöihin. On kaikkien kaupunkien etu, että tulevaisuudessa on enemmän kaupunkikehityksen asiantuntijoita”, Ruoppila sanoo. Viime vuosina kaupunki on saanut hakijoita poikkitieteellisesti eri aloilta, mutta kauppatieteilijöiltä ja ÅA:sta hakemuksia kaivataan lisää. Mitä virheitä hakemuksessa kannattaa välttää? ”Tutkimuksen hyöty Turulle pitää pystyä perustelemaan. Jos tutkimussuunnitelma ei istu kaupunkitutkimuksen teemoihin, pitää sitä vielä jalostaa”, Ruoppila summaa. Turun kaupungin apurahahaku on käynnissä marraskuun puoliväliin asti. • APURAHAA GRADUUN Uutisraivaaja Välitätkö tiedosta? Uudista tiedonvälitystä. Osallistu ideallasi. Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu uutisraivaaja.fi 20 19 Kuinka sinä kehittäisit journalismia tai tiedonvälitystä? Osallistu ideallasi! Voittaja saa jopa 250 000 euroa kehitysrahaa. Hae viimeistään 31.1.2019. Linda Mikkonen sai apurahan Turun Suomalaiselta yliopistoseuralta ja Turun opiskelijain tukisäätiöstä.
27 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 pISkElIjAn elämä ja asema ovat muuttuneet valtavasti sen sadan vuoden aikana, jona Åbo Akademi (ÅA) on ollut olemassa. Suomen ensimmäisenä kokonaan ruotsinkielisenä yliopistona ÅA avasi ovensa opiskelijoille aivan sisällissodan jälkeen, kun kaupungissa vallitsi toivo paremmasta huomisesta. Hyvin pian, vuonna 1920, se sai rinnalleen Turun yliopiston. ”Turku oli pieni kaupunki, ja yliopistot olivat pieniä”, Åbo Akademin kansleri Ulrika Wolf-Knuts muistuttaa. Kanslerin mukaan ÅA perustettiin vain kuuden professuurin voimin. Yhteensä, professorit mukaan lukien, yliopistossa oli vain 13 opettajaa ja hädin tuskin 50 opiskelijaa. kun ÅbO Akademi perustettiin, opiskelijoilla oli huomattavasti nykyistä enemmän vapautta. He saivat päättää mitä, milloin ja kuinka pitkään opiskella vai opiskellako laisinkaan. Tänä päivänä opiskelujen sisällöt ja aikaraamit on sen sijaan tarkkaan määritelty. Kansleri ei kuitenkaan halua velloa nostalgiassa. Vaikka akateemista vapautta oli nykyistä enemmän, raha opintoihin oli saatava vanhemmilta, suvulta tai vaikkapa rikkaalta Amerikan-sedältä. Lisäksi varsinaisissa opinnoissa oli pärjättävä itse. Tuutoreista, opinto-ohjauksesta tai -psykologeista ei ollut tietoakaan. Jos mukana oli hyppysellinen tuuria, opiskelijalla saattoi sentään olla hyvä suhde opettajaansa. ”Uskon, että tuolloinkin opiskeluissa oli ohjausta, joskin se oli eräällä tavalla näkymätöntä. Arjessa omaa professoria tavattiin, ja neuvoja sai kuitenkin jatkuvasti”, Wolf-Knuts pohtii. 1920-luvulla asunto hankittiin yksityisiltä markkinoilta, ja moni asui vuokranantajan luona. ÅA:n keräämät opiskelumuistot kertovat ajasta, jolloin pihoja vartioivat äkäiset saksanpaimenkoirat ja kaduilla vilisi rottia. ”Kun söi yhtenä päivänä lounasta ylioppilaskunnan Kårenilla, seuraavana päivänä lautasella sanottiin olevan rottia. Tätä annosta kutsuttiin riistapihviksi”. Aika erilainen meno verrattuna nykypäivän opiskelija-asuntoihin, Kelan tukemaan opiskelijaruokailuun, YTHS:ään ja opintotukeen. SE, MIkä todella on muuttunut 1900-luvun alusta, on opiskelijoiden vaikutusvalta yliopistossa. Kansleri Ulrika WolfKnutsin mukaan 1900-luvun alkupuolella opiskelijoita ei nähty lapsina, mutta ei oikein aikuisinakaan. ”Opiskelijoiden ajatuksia ja mielipiteitä ei pidetty kiinnostavina.” 1970-luvulla tilanne muuttui, kun yliopistoissa otettiin käyttöön niin kutsuttu kolmikanta-periaate. Sen mukaan yliopistojen hallinnossa tulee olla edustettuina kolme keskeistä ryhmää eli professorit, muu henkilöstö – ja opiskelijat. ”Aluksi muutos otettiin yliopistoissa järkyttyneinä vastaan, mutta aika on osoittanut, että se on hedelmällinen tapa tehdä yhteistyötä”, Wolf-Knuts summaa. • Amerikan-sedän opintotukea O kOONNut SAMPO ROUHIAINEN kuvitus MAIjA KAUNISMAA Tylkkäri laati kartan matalan kynnyksen tutkimusmatkalle juhlavuottaan viettävän Åbo Akademin tiloihin. ASA-HUSET OPISKELIjARAvINTOLA: FÄNRIKEN KAIKILLE AvOIN KIRjASTO ARKEN OPISKELIjARAvINTOLA: CAFE ARKEN KAIKILLE AvOIN KIRjASTO ÅbO AKADEMIN KIRjASTO ISO LUKUSALI jA RYHMÄTYöTILOjA GADOLINIA OPISKELIjARAvINTOLA : CAFE GAdOLINIA KÄY PIAN! PURKU-UHKA PÄÄLLÄ. DONNERSKA INSITUTET POHjOISMAIdEN SUURIN USKONTOTIETEIdEN TUTKIMUSKIRjASTO, KAIKILLE AvOIN ETT HEM KURKISTA 1800-LUvUN PORvARISKOTIIN AKAdEMILLE LAHjOITETUSSA MUSEOTALOSSA TUTUSTU 100-vUOTIAASEEN ”Yliopistossa oli hädin tuskin 50 opiskelijaa.” 2. 6. 5. 4. 3. 1. 1. 3. 4. 5. 6. 2. teksti NELLA KESKI-OjA
29 28 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 urussa oli aiemmin mahdollista opiskella muotoilua korkeaasteella sekä Yrkeshögskolan Noviassa että Turun ammattikorkeakoulussa. Novian ruotsinkielinen muotoilun koulutusohjelma lakkautettiin muutama vuosi sitten, ja Turun AMK:n kulttuurialan muotoilun koulutusohjelma sulautettiin viime vuonna osaksi insinöörikoulutusta. Nykyiseen muotoilun 55 opintopisteen suuntautumisalaan kuuluu esimerkiksi käytettävyyden, konseptoinnin ja muotoiluajattelun kursseja. Kulttuurialan koulutusleikkausten taustalla ovat elinkeinoelämän tarpeet. Paikalliset teollisuusyritykset kaipaileTulvAT, huRRIkAAnIT ja maanjäristykset riepottelevat maailmaa, mutta Suomessa elämä tuntuu edelleen vakaalta. Kotimaamme historiasta löytyy kuitenkin ympäristökatastrofi, joka harvensi maamme väkilukua jopa kolmanneksella. Joka vuosi uutisoidaan edellistä useammin ilmastonmuutoksen aiheuttamista luonnonkatastrofeista, ja kahvipöytäkeskusteluja dominoivat huoli ja riittämättömyyden tunne. Mitä minä voin tehdä? Tätä kysymystä on ruodittu mediassa IPCC:n raportin julkaisemisen jälkeen ehkä enemmän kuin koskaan. Uutisten synnyttämä pelko ja syyllisyys aiheuttavat useissa sen, että vaikea aihe lakaistaan maton alle. Omaa torjumisreaktiota vauhdittaa ajatus siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit tapahtuvat kaukana omalta takapihalta. hISTORIA kERTOO toista tarinaa. Keskiajalla alkanut, pieneksi jääkaudeksi kutsuttu ajanjakso eskaloitui 1600-luvun lopulla ennätyskylmiin vuosiin. Yhdeksi syyksi kylmyyteen on esitetty useiden tulivuorenpurkauksien vaikutukset ilmakehään vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä. Suomea piinanneet suuret kuolonvuodet 1695–1697 korjasivat pois jopa kolmanneksen maan väestöstä. Turun yliopiston nykyisistä lähes 20 000 opiskelijasta nälkä ja taudit olisivat tappaneet määrällisesti esimerkiksi kaikki humanistisen ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Viljasadot tuhoutuivat kylmien kesien ikeessä, eikä karjaa riittänyt syötäväksi pitkään. Lehmien jälkeen ravinnoksi kelpasivat jopa hevoset ja koirat. Hätäruokana käytettiin muun muassa pettua, jäkälää sekä pistävän makuista ja myrkyllistäkin suovehkaa. Ruoan loputtua nälkäiset kerjäläiset lähtivät kuljeksimaan maanteillä ja kaupunkien kaduilla. Lavantauti, punatauti ja pilkkukuume levisivät proteiinin puutteesta turvonneiden kerjäläisten mukana mustan surman tapaan. vuOnnA 1699 Pielisjärven talvikäräjillä Marketta Pertuntytär tunnusti hirvittävän rikoksen: miehen sairastuttua vakavasti ja ruoan loputtua Marketta oli yhdessä esikoisensa Kaarlen kanssa päättänyt teurastaa perheen nuorimman pojan ruoaksi. Myöhemmin kerjuumatkalla kohti Juukaa heidän seuraansa lyöttäytyi 10-vuotias Juhani-poika, joka koki pian yhtä kurjan kohtalon. Marketta tuomittiin käräjillä kuolemaan, ja tapaus jäi elämään paikallisena kauhutarinana ja ehkäpä nälkävuosien synkimpänä esimerkkinä. LASSI vIHKO Kirjoittaja ei ole kuolemassa nälkään, vaikka ateriavälit välillä venyvätkin liian pitkiksi. KUOLONKORjUU ”Kuolonvuodet korjasivat pois jopa kolmanneksen maan väestöstä.” teksti PIHLA HÄNNINEN kuvat SUvI KESÄLÄINEN Ja IdIS dESIGN Koulutusleikkaukset ovat ajaneet turkulaisen muotoilukoulutuksen ahtaammalle kuin koskaan. Ammattikorkeakoulussa muotoilu on enää koneinsinöörien erikoistumisala. Millaiset ovat turkulaisdesignin tulevaisuusnäkymät? T MITEN Käy TURKU-DESIGNIN? vat leipiinsä luovien alojen ammattilaisten sijaan insinöörejä. Turun ammattikorkeakoulun muotoilun opettaja Mervi Vuolas harmittelee kulttuurialan muotoiluopintojen alasajoa. ”Muotoilukoulutusta tarvittaisiin Suomeen lisää. On ihan nurinkurista, että sitä vain vähennetään valtakunnallisesti ja juuri Länsi-Suomesta.” Aiemman Turun AMK:n muotoilun tutkinto-ohjelman kasvatteja ovat esimerkiksi yrittäjät Saana Sipilä ja Olli Sallinen, jotka luotsaavat hampusta ja kierrätyspuuvillasta valmistettuihin sisustustekstiileihin keskittynyttä Saana & Olli -designbrändiä. He tekevät teollista suunnittelua myös muille yrityksille. vuOnnA 2013 perustettu Uuden Muotoilun Yhdistys on Turussa toimiva muotoilualan etujärjestö ja äänenkannattaja. Yhdistyksen tunnetuin kannatustuote ”Varför Paris, vi har ju Åbo” -printtikassi on paikallisen nykymuotoilun näkyvimpiä symboleita. Kassi keikkuu monen trenditietoisen turkulaisopiskelijankin olkapäällä. Yhdistys järjestää täydennyskoulutusta, auttaa muotoilijoita verkostoitumaan ja järjestää Uuden Muotoilun Marketteja ja Turku Design Week -tapahtumaa. Yhdistys myös lobbaa Turkuun muotoilustrategiaa ja muotoilukeskusta. Yhdistysaktiviitkin tekevät päivätyönsä yrittäjinä. UMY:n hallituksen puheenjohtaja Hermanni Vuorisalon mukaan turkulainen muotoilu on eteenpäin pyrkivää, laadukasta ja vientivetoista. Monet brändeistä ovat tunnetumpia ulkomailla kuin Suomessa ja suuntautuvat alusta lähtien kansainvälisille markkinoille. ”Turkulaisella muotoilulla on hyvä maine, ja sen arvopohja on eettinen. Tuotteet kestävät aikaa,” Vuorisalo kehuu. Tuotteita tehdään paljon esimerkiksi puusta. ”Turulla on pienen kaupungin kilpailuetuja, vaikka markkina-alueena se onkin pieni. Turku on koti. Täällä on hyvä meininki ja yhteisössä on energiaa.” Yhteisöllisyydestä on hyötyä ja se auttaa myös tuotekehittelyssä. Ideoitaan voi testata yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa ennen tuotteiden lanseerausta. Koska tuotteita tehdään muillekin kuin vain itselle, kaupallisuus on muotoilussa Vuorisalon mukaan läsnä ”väkisin”. UMY:n toiminnanjohtaja Emma Susi kuvaa paikallista muotoilukenttää monimuotoiseksi ja yhdistystä alustaksi, joka toimii myös muotoilun välitystoimistona. ”Jos tulee mieleen joku ongelma tai epäkohta, jonka voisi ratkaista muotoilulla, niin me voidaan auttaa ja ohjata eteenpäin.” MOnEn OpISkElIjAn kotoa löytyy perinteikästä Suomi-designia: Marimekon logokassi, Arabian Muumi-muki, Kalevala Korun koruja, Finlaysonin lakanat. Löysipä joku joskus roskalavalta Artekin tuolejakin – tai peri turkulaisen Kupittaan Saven maljakon. Tuotemuotoilu ei kuitenkaan ole muotoilun koko totuus. Mervi Vuolas kertoo, että muotoilussa on siirrytty tuotemuotoilusta strategiaja palvelumuotoiluun. Turkulaismuotoilijat työskentelevät monesti joko freelancereina, yksityisyrittäjinä tai muotoilutoimistoissa teollisen muotoilun tai palvelumuotoilun parissa. Muotoilija voi hyödyntää työssään esimerkiksi tulevaisuudentutkimuksen työkaluja. ”Muotoilijoiden on pystyttävä ennakoimaan tulevaisuuden ongelmia ja paikallistamaan muutoksista viestiviä heikkoja signaaleja. Esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestön vanheneminen ovat nykymuotoiluun vaikuttavia megatrendejä.” Turussa muotoillaan perinteisempien sisustustuotteiden, printtikuosien, vaatteiden, asusteiden ja korujen lisäksi myös muun muassa liikennevälineitä. Ovathan Tampereen tulevat raitiovaunut sekä Kakolan tuleva funikulaari turkulaisen muotoilutoimisto Idis Designin käsialaa. • Esimerkkejä turkulaisesta designista ovat Saanan ja Ollin kierrätyspuuvillasta valmistettu shaali ja Idis-designin suunnittelema Tampereen raitiovaunu.
31 30 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 TURUN YLIOPPILASLEHTI 7/2018 esäinen Naantali on ehkä Suomea edustavimmillaan. Sen tietää varsinkin maan korkein johto: Naantalin Kultarannassa sijaitseva presidentin kesäasunto on Varsinais-Suomen oma Versailles, jota kelpaa esitellä vaikka valtiovierailuilla. Kultarannan graniittihuvila hulppeine tiluksineen ei kuitenkaan ole aina kuulunut tasavallan presidentin käyttöön. Huvilan alkuperäinen rakennuttaja oli bisneshai Alfred Kordelin (1868-1917), aikansa rikkain suomalainen, joka itse kouluja käymättömänä testamenttasi koko mittavan omaisuutensa suomalaisen tieteen ja kulttuurin hyväksi. Kordelin tuli ammutuksi sisällissodan alla. Tällöin vastavalmistunut Kultarannan tila siirtyi Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle, eli yhdistykselle, joka keräsi varoja Turun yliopiston perustamista varten. Turun yliopistolta se siirtyi lahjoituksena edelleen valtiolle vuonna 1923. Sittemmin maata on siirtynyt toiseenkin suuntaan: vuonna 1964 oli valtion vuoro luovuttaa Seilin saari Turun yliopiston käyttöön. Siitä asti saarella on toiminut Saaristomeren tutkimuslaitos. lähES SATA vuotta Kultarannasta luopumisen jälkeen on mielenkiintoista jossitella – entä jos vaihtokauppa olisi jäänyt tekemättä? Millainen yliopiston tutkimusasema voisi olla Kultarannassa Seilin sijaan? Seilin saari tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden tutkia Itämeren biodiversiteettiä, mutta toki Naantalissakin on jotakin ainutlaatuista: muumit. Aivan Kultarannan vieressä, Naantalin Kailon saarella, sijaitsee täysin uniikki luonnonvarainen esiintymä muumeja, niiskuja ja hemuleita. Uraauurtavaan muuminologiseen pioneeritutkimukseen olisi Turun yliopiston Kultarannan tutkimusasemalla kaikki edellytykset. Presidentti on asennuttanut kesäasuntonsa ympäristöön kattavan verkoston turvakameroita. Kultarannan vehreä puutarha ja sen ympäristö onkin oiva paikka riistakameroille esimerkiksi muumien yöllisten liikkeiden selvittämiseksi. Lisäksi hyvin hoidetun kasvimaan tiedetään vetoavan muumeihin. Samalla piha tarjoaisi tutkijoille erinomaisen tieteelliseen pohdiskeluun kannustavan ajanviettopaikan. Tähän ASTI muumitutkimusta on tehty lähinnä humanistisissa aiheissa. Suomalaisissa pro gradu -tutkielmissa on selvitetty esimerkiksi muumien eksistentialistisia kokemuksia, muumien luontosuhdetta ja henkilöiden välisiä suhteita Muumilaakson yhteisössä. Tämä jättää sivistykseemme joitakin aukkoja – tiedämme esimerkiksi muumien biologiasta suorastaan hätkähdyttävän vähän. Tietämättömyys puolestaan tarjoaa kasvualustan erilaisille harhaluuloille. Muumit eivät ole sorkkaeläinten lahkoon (Artiodactyla) kuuluvia virtahepoja, kuten toisinaan erheellisesti luullaan. Muumien tarttumiseen sopivat, joskin lyhyenpuoleiset, eturaajat sijoittavat ne mitä luultavimmin kädellisiin (Primates) yhdessä esimerkiksi ihmisten kanssa. Suurta yleisöä kaikkein eniten kiinnostavat muumiaiheiset kysymykset paljastaa kuitenkin Google. Hakukoneen mukaan suomalaiset toivovat vastausta erityisesti kahteen muuminologiseen mysteeriin: ”Miten muumit lisääntyvät?” ”Miten muumit ulostavat?” Ehkä näiden tutkimiseen voisi saada apurahaa Kordelinin säätiöltä? • K Turun yliopisto lahjoitti aikoinaan Suomen valtiolle Kultarannan ja valtio yliopistolle Seilin. Entä jos näin ei olisikaan tapahtunut? teksti MIIKKA RUSI kuvitus vENLA vATTOvAARA Lentävän Spagettihirviön kirkko uskontoja vastaan teksti ATTE UUSINOKA kuva vENLA TIRKKONEN Nimi: Gradu: Counterreligion? The Church of the Flying Spaghetti Monster and Shifting Discourse on Religion Tunnelma: Voimabiisi: The Avalanches: Frontier Psychiatrist GRADU vuOnnA 2005 OpETuSlAuTAkunTA Kansasissa, Yhdysvalloissa laittoi opetussuunnitelmaan evoluutioteorian rinnalle kristinuskon mukaisen luomisopin, joka verhoiltiin ’älykkääksi suunnitteluksi’. Tästä suivaantuneena fysiikan opiskelija Bobby Henderson kirjoitti parodisen satiirin. Hänen mukaansa luomisopin rinnalla tulisi opettaa lentävän spagettihirviön olemassaoloa, koska se on yhtä vakuuttavasti todistettavissa. Henderson perusti aiheeseen liittyvän kirkon. Pastafarien eli ”spagettihirviön seuraajien” tarkkaa määrää on hankala arvioida. Vuonna 2016 Saksan rekisteröidyssä yhteisössä oli hieman yli 200 jäsentä. Itävallassa jäseniä on 547, joista 46 kuuluu viralliseen yhdistykseen. Italiassa aktiivisia jäseniä on noin 150. Näin kertoo aihetta uskontotieteen gradussaan tutkinut Hanna Lehtinen. ”Aihetta käsittelevissä Facebook-ryhmissä on parhaimmillaan Facebookissa noin 120 000 jäsentä, mutta lentävään spagettihirviöön perinteisen uskonnollisesti suhtautuvia henkilöitä ei ole paljoa.” Lehtisen mukaan Lentävä spagettihirviö -kirkolla on kaksi haaraa; ateistinen ja liberaalinen. Ateistinen on jopa uskonnonvastainen ja uskonnoilla pilaileva. Liberaalimpi haara pyrkii tuomaan esiin uskonnollisten instituutioiden yhteiskunnallisia valtaja eturakenteita ja herättämään niihin liittyvää keskustelua. Mitään kattojärjestöä tai valvovaa instituutiota kirkolla ei ole, ja iso osa ihmisistä suhtautuukin kirkkoon lähinnä vitsinä tai kannanottona. ”Siitä johtuen tämä kirkko haastaakin perinteisiä uskonnontutkimuksen käsitteitä ja periaatteita. Olen pyrkinyt gradussani osoittamaan tämän olevan hankala ilmiö. Haastateltaessani pastafareja kysyin heiltä, onko tämä ateismia. Jotkut sanoivat olevansa puoliateisteja, ja osa käytti uussanoja kuten polymonoteismi. Kirkko rikkoo ennakkokäsityksiä, ja se saattaa olla heidän tiedostettu tai tiedostamaton tarkoituksensa.” Lehtinen kertoo, ettei hänellä ollut erityistä suhdetta pastafarismiin ennen tutkimuksen alkua. Mutta tuliko hänestä pastafari prosessin aikana? ”Liike on sympaattinen, mutta kääntymystä ei tapahtunut”, Lehtinen naurahtaa. • Gradu Tutkimuskeskus jota ei lukita yöksi
TYY 96 After Party Storagessa 10.11.2018 kello 23 Juhli kanssamme! Lue lisää www.tyy.fi/tyy96