8/2011
FIKSIPYÖRÄILIJÄT TOIVAT POOLON 2010-LUVULLE S. 16
OPm:N LEIKKAUSLISTAT S. 4
ALF REHN TUUNAA CV:SI S. 11
KAUKO RÖYHKÄ S. 15
NUMERO 8/2011 29.4.2011 Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. 81. vuosikerta. TOIMITUS Rehtoripellonkatu 4 A 20500 TURKU tyl@utu.fi, www.tylkkari.fi
PÄÄTOIMITTAJA ANNA-ELINA MATILAINEN puh. 045 3564517, (02) 276 9630 tyl-paatoimittaja@utu.fi TOIMITTAJAT VENLA PÖYLIÖ ja SAMULI MAXENIUS puh. (02) 276 9633, tyl-toimittaja@utu.fi
ILMOITUSMYYNTI RC kustannus Oy Markku Räisänen puh. 044 500 0440 markku.raisanen@rckustannus.fi PAINO I-Print Oy Seinäjoki ISSN 1458-0209
SISÄINEN PERSU
PERUSSUoMALAISTEN vaalivoitto oli juhla joka viidennelle äänestäjälle. Loppu Suomi ryhtyi pelonsekaiseen itsetutkiskeluun. Morkkiksen keskeltä usein esitetyn teorian mukaan kuilu "pahoinvoivan kansan" ja "vieraantuneen eliitin" välillä oli revennyt liian leveäksi. Timo Soinissa päähän potkittu kansa sai kaivatun puolestapuhujansa. Vaalitulos oli tulkinnasta riippuen joko "hätähuuto" tai "näpäytys". Syytös kansasta vieraantumisesta osuu herkkään paikkaan. Jos jotain suomalainen ei tahdo olla niin elitisti. Oletettu poliittinen eliitti muut puolueet ja julkisuudessa ääneen pääsevät otti persujen tarjoaman ruoskan auliisti käteensä. Niin perussuomalaiset omivat itselleen aseman "tavallisen suomalaisen" muita autenttisempina edustajina. Soini tarjoili äänestäjille hyväksyntää ja anteeksiantoa. Hän vakuutti meille, että me olemme ihan hyviä sellaisina kuin olemme. Meidän ei tarvitse puhua kieliä, juoda viinejä tai käyttää solmiota. Perussuomalaisten voitosta tuli alistetun taviksen emansipaatiokertomus. SE, ETTä perussuomalaiset onnistuivat monopoli-
TÄSSÄ LEHDESSÄ
"
"
Onnistuin hämmentämään, hahmoni oli outo. En kuulunut sen ajan suomalaisen rockmusiikin kultapossukerhoon."
- Kauko Röyhkä s. 15.
soimaan "kansan" nosti heidät ennen vaaleja likaiseksi peliksi ymmärretyn politiikan yläpuolelle. Vaalivoitto kuitenkin teki ryhmästä tavallisen puolueen, jonka kritisoiminen ei enää ole elitismiä tai kansan hätähuudon kylmää sivuuttamista. Siksi heitä on aika alkaa kohdella kuin poliitikkoja, ei kuten luonnonilmiötä tai mystistä kansan tuntojen tulkkeja. Persut ei ole luonnonvoima, eikä Soini ole iso vauva. Perussuomalaiset voittoon äänestänyt joukko koki, etteivät päättäjien ja kansalaisten maailmat kohtaa. No nytpä kohtaavat! Tästedes perussuomalaiset kuuluvat kiistatta maan poliittiseen eliittiin.
TodELLISUUdESSA kuilu "eliitin" ja "kansan" välillä ei ole niin ammottava. Vaikka ihmisten elämät poikkeavat räikeästi toisistaan, meidän jokaisen on helppo löytää sisäinen perussuomalaisemme. Juuri siitä "eliitin" itseruoskinnassa on kyse. Kysymys kuuluukin, miten sisäiseen persuun tulisi suhtautua. Persujen määrittelemää suomalaisista ei tarvitse ottaa annettuna. Sen sijaan "kansan" voi määritellä uudelleen tai heittää käsitteenä romukoppaan. Perussuomalaisten määrittelemä "tavallinen suomalainen" ei ole piiruakaan muita identiteettikategorioita aidompi, vaan tietoisesti vaalikampanjassa rakennettu kuten vihreiden ironinen pasifisti tai kokoomuksen kansainvälinen menestyjäkin. Siispä: älä helli sisäistä persuasi. Haasta se. ANNA-ELINA MATILAINEN
Ei ole enää meriitti, että on koko elämänsä sataprosenttisen varma siitä, mitä haluaa työelämässä tehdä.
- Alf Rehnin neuvot haahuilijoille s. 11
80 VUOTTA Alennettaisiinko jäsenmaksua?
Vakavaa ajattelemista kult-
Sitä räikeämmältä tuntui erään edustajiston jäsenen vanhanaikaistakin propagandistisemmalta vaikuttava esitys jäsenmaskun alentamisesta kolmanneksella. Sitä, mistä menoista vähennys olisi tullut tehdä, ei ko. edustaja selvästi ilmoittanut, vaan jätti asian muiden huoleksi Samantien kyseinen henkilö olisi voinut ehdottaa TYYn toimintojen jäädyttämistä tai kertakaikkista lakkauttamista. Tämä olisi ainakin ollut rehellisempää. Mikäli olisi asiallisesti argumentoinut koko TYYn tarpeettomuudesta, olisi keskustelu käyty kokonaan toisella pohjalla. Arto Huovinen pääkirjoituksessa 3.4.1980.
tyl-paatoimittaja@utu.fi
Opiskelija, ota velkaa ja osta asunto s. 13.
RAPORTTI T YRmÄÄ YLIOPISTOPOLITIIKAN
Yliopistoyhteisön jäsenistä koottu työryhmä vaatii tieteelle vapautta.
Teknologiateollisuus ry:n alainen työryhmä julkaisi viime joulukuussa raportin, jossa se esitti toiveitaan Suomen innovaatiopolitiikalle. Raportissa vaadittiin yliopistojen kehittämistä elinkeinoelämän tarpeita silmällä pitäen. Yliopistoyhteisön jäsenistä professoreista, tutkijoista ja opiskelijoista koottu verkosto julkaisi huhtikuussa oman, Teknologiateollisuuden raportille vastakkaisen näkemyksensä tiedepolitiikan suuntaviivoista. "Vapaan ja kriittisen yliopiston puolesta" -verkoston raportissa korostetaan, ettei yliopiston tehtävä ole palvella elinkeinoelämää. Innovaatiot syntyvät laadukkaasta perustutkimuksesta, joten vapaa ja demokraattinen yliopisto on lopulta myös elinkeinoelämän etu. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli saa työryhmältä kyytiä. Raportin mukaan kaiken yliopistoissa tehdyn tutkimuksen tulee olla vapaasti kansalaisten ja yritysten käytössä. Lisäksi yliopistojen rahoituksen tulee jakautua nykyistä tasaisemmin eri tutkimusalojen välille. Työryhmän raportti kritisoi opintoaikojen rajausta sekä maksullisen koulutuksen luomista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Sekä Teknologiateollisuuden että Vapaan ja kriittisen yliopiston puolesta -työryhmän raporteilla on tarkoitus pyrkiä vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan.
TYL
VAPUN VIHREÄT EVÄÄT
Ympäristöystävälliset valinnat palkitaan vappupiknikillä.
PARhAAN PIkNIkPÖYdäN palkitseminen on yksi TYYn vapunpäivän piknikin perinteistä. Lisäksi tänä vuonna valitaan ensimmäistä kertaa ekologisin kattaus. TYYn ympäristövaliokunta muistuttaa, että ekologisen pöydän rakentaminen on helppoa, kunhan ottaa joitain asioita jo etukäteen huomioon. Kertyvän roskan määrää voi vähentää välttämällä kertakäyttöastioita. Uudelleen käytettävät muovitai emalimukit säilyvät lasisia astioita paremmin ehjinä. Tarjoiluastioiden lisäksi piknikkattauksen ekologisuutta
punnittaessa painaa eväiden alkuperä. Itse tehty on usein eineksiä ekompaa. Ympäristövaliokunta kannustaa retkeilijöitä suosimaan eväskoreissaan lähituotteita ja luomua. Onnistuisiko koko menu kotimaisista raaka-aineista? Roskien kerääminen ja lajitteleminen on tänä vuonna Vartiovuorenmäellä aiempia vappuja helpompaa. Kaupungin roskalavojen lisäksi Turun seudun jätehuolto järjestää paikalle kaksi kierrätyspistettä, joilla päivystää vapaaehtoisia kierrätysneuvojia. Kierrätettävissä ovat lasi, me-
talli sekä polttokelpoinen jäte. Tämän vuoden uutuutena on kertakäyttögrilleille tarkoitettu oma jäteastia. Piknik-kansalle jaetaan myös roskapusseja, jotta mahdollisimman moni keräisi tuomansa roskat. Täydestä roskapussista saa kierrätyspisteeltä vappuaiheisen haalarimerkin. Perinteisessä roskankeräyskisassa on parhaille luvassa lahjakortteja muun muassa ravintolaan, teatteriin tai risteilylle.
TYL
TYYlikäs vappupiknik Vartiovuorenmäellä 1.5.
LISÄÄ LÄÄKÄRE
Opetusministeriön työryhmä ehdottaa leikkauksia luonnontieteen, yhteiskuntatieteiden ja kulttuurintutkimuksen koulutusmääriin, lisäyksiä sosiaali- ja terveysalalle.
Vappupiknikillä palkitaan tänä vuonna paitsi tyylikkäin, myös ekologisin kattaus.
YkSI UUdEN hALLITUkSEN tehtävistä on päättää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 20112016. Suunnitelmassa päätetään esimerkiksi korkeakoulujen koulutustavoitteista. Hallituksen työn pohjaksi opetusministeriön työryhmä julkaisi huhtikuussa raportin, joka sisältää ehdotuksen koulutusmääristä. Jos työryhmän ehdotukset to-
teutuvat, sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja lisätään roimasti. Koulutustarjontaa puolestaan vähennetään erityisesti kulttuuri-, matkailu-, ravitsemus- ja talousaloilla. Yliopistoissa suhteellisesti suurimpia vähennyksiä ehdotetaan matemaattis-luonnontieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen ja humanistiseen tiedekuntaan. Ammattikoulut kasvavat esityksessä korkeakoulujen kustan-
Opetusministeriön työryhmän mukaan viestinnän ja informaatiotieteiden koulutuspaikko
UUTISET
LAURI HANNUS
KYSY Y: mITÄ mIELTÄ OLET VAALITULOKSESTA?
LAURI HANNUS
Mirka Kuisma, 4. vuoden laskentatoimen opiskelija. "Aika yllättävä tulos. En tiedä tuleeko mikään muuttumaan, se riippuu siitä ketkä muodostavat hallituksen. Perussuomalaiset ovat varmaan hallituksessa."
Neljännen vuoden lääketieteen opiskelijat Kira Rintala ja Antti Ellonen pitävät lääkärikoulutuksen lisäämistä hyvänä asiana. "Ei tästä maasta hoidettavat lopu", Ellonen vakuuttaa.
ITÄ, VÄHEmmÄN FY YSIKKOJA
nuksella. Lisäyksiä tulee erityisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin, kun taas korkeakoulutusta karsitaan.
Tuplasti lääkäreitä
Työryhmän esitys lisää sosiaalija terveysalan koulutuspaikkoja kaikilla asteilla. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkamäärää ehdotetaan kaksinkertaistettavaksi nykyisestä 400:sta. Suosittujen kulttuuri- ja viestintäalojen koulutuspaikoista leikataan ehdotuksessa yli kolmannes, mutta vähennykset painottuvat ammatti- ja ammattikorkeakouluasteelle. Yliopistotasoinen viestintäkoulutus säilyy
nykyisellä tasolla. Kulttuurin- ja taiteentutkimuksen koulutusta vähennetään kuitenkin noin neljänneksellä. Hallinnon ja politiikkatieteiden koulutuspaikkoja supistetaan lähes kolmanneksella. Oikeustieteen aloituspaikkoja taas lisätään 36 prosenttia. Kaupan alan koulutus pidetään nykyisellä tasollaan. Luonnontieteiden yliopistokoulutukseen ehdotetaan 530 aloituspaikan laskua. Vuonna 2009 luonnontieteen opinnot aloitti 3390 opiskelijaa. Vähennystarve kohdistuu erityisesti matematiikkaan, fysiikkaan ja biologiaan. Humanistisen ja kasvatusalan sisällä yliopistokoulutusta nipistetään hieman esimerkiksi kielistä, filosofiasta ja historiasta.
Opettajankoulutusta puolestaan lisätään.
Taustalla työvoimapula
Opetusministeriön työryhmän arviot koulutustarpeesta perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Opetushallituksen skenaarioihin työllisyyden kehittymisestä. Samaan aikaan kun työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko pienenee, suuret ikäluokat tulevat ikään, jolloin heidän hoidontarpeensa kasvaa. Skenaariot osoittavat, että työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat eivät riitä korvaamaan edes työvoiman poistumaa. Työ-
voiman tarve on siis suurempi kuin saatavuus. Työryhmän arvioiden lähtökohtana on myös teollisuuden kasvaminen ja hyvinvointialojen tuottavuuden lisääntyminen. Silti sosiaali- ja terveysalan arvioidaan työllistävän vuonna 2025 teollisuutta enemmän. Opetusministeriön työryhmän muutosehdotukset ovat selvästi maltillisempia kuin raportin pohjana käytettyjen skenaarioiden mukaan olisi tarpeen. Tavoitteet eivät ole yllättäviä, sillä hoitoalan työvoimapula on ollut tiedossa jo pitkään. Opetusministeriö asettaa yliopistoille tutkintomäärätavoitteet, mutta aloituspaikoista yliopistot päättävät viime kädessä itsenäisesti. Siksi tavoitemääriin ei ole päästy.
ANNA-ELINA MATILAINEN
Rami Simelius, 3. vuoden sosiologian opiskelija. "Odotettu tulos. En usko, että politiikka tulee muuttumaan, ei ainakaan mitenkään suuresti. Uskon, että perussuomalaiset ovat hallituksessa."
Santeri Korte, 1. vuoden taloustieteen opiskelija. "Aika järkyttävä vaalitulos. En tosin usko, että mikään tulee muuttumaan."
oja tulisi vähentää kaikilla koulutusasteilla yhteensä noin 1300 vuoteen 2016 mennessä.
EdESSÄ PALUU ARKEEN
Tylkkärissä kevään aikana debatoineista nuorista ehdokkaista vain yksi ylitti eduskuntavaaleissa äänikynnyksen.
TURUN YLIoPPILASLEhdEN vaalidebatteihin osallistuneista nuorista ehdokkaista vain yksi, 33-vuotias perussuomalaisten Maria Lohela, valittiin eduskuntaan huhtikuun vaaleissa. Kaksi ehdokasta, vasemmistoliiton Li Andersson ja kokoomuksen Saara-Sofia Sutela, ylsivät varasijoille. Nuorisojuhlaan ei ole aihetta muissakaan vaalipiireissä. Koko maasta alle kolmekymppisiä kansanedustajia valittiin yhteensä yhdeksän. 1824-vuoti-
aita ei noussut eduskuntaan yhtäkään. Eduskunnan keski-ikä pysyi 48 vuodessa eli samalla tasolla kuin kolmissa edellisissä vaaleissa. Eduskunnan nuorin porukka on vihreät, joiden keski-ikä on vähän alle 42 vuotta. Harmain eduskuntaryhmä on puolestaan kristillisdemokraateilla, joiden keski-ikä on 54 vuotta. Myös persujen ohimoilla hopeoi, sillä ryhmän keski-ikä on yli 49 vuotta. Joukkoon mahtuvat kuitenkin niin eduskunnan
kuopus kuin vanhinkin: Oulun vaalipiiristä valittu 25-vuotias Olli Immonen ja Keski-Suomesta pääkaupunkiin matkaava 70-vuotias Kauko Tuupainen. Äänestäjät olisivat voineet valita nuoremmankin eduskunnan, sillä ehdokkaiden keski-ikä oli valituksi tulleiden keski-ikää alhaisempi. Miesehdokkaiden keski-ikä oli nyt 46,2 ja naisehdokkaiden 44,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin noin kaksi vuotta nuorem-
pia kuin miehet. Myös eduskunnan sukupuolijakauma pysyi ennallaan. Miehillä on enemmistö 114 edustajallaan, naisia on uudessa eduskunnassa 86.
Nuori ääni eduskunnassa
Varsinaissuomalaisten kansanedustajien keski-ikä on uudessa eduskunnassa vähän alle
47 vuotta. Keski-ikää laskee esimerkiksi joukon nuorin, ensimmäistä kertaa eduskuntaan valittu keskustan Annika Saarikko, joka kiri vaaleissa listansa kakkoseksi ja jätti taakseen edellisen kauden istuvat kansanedustajat Timo Kauniston ja Mauri Salon. Vuonna 1983 syntynyt Annika Saarikko uskoo valintansa johtuneen siitä, että hän vetosi laajaan äänestäjäkuntaan iästä riippumatta. "Tukiryhmässäni oli eri-ikäisiä ihmisiä opiskeli-
Eduskuntaan on pääsi 1970-luvulla nykyistä nuorempia edustajia. Esimerkiksi Paavo Väyrynen
UUTISET
LAURI HANNUS
KUN ETÄISY YS KASVAA LIIAN SUUREKSI
V
uoden 2011 eduskuntavaaleista jäänee poliittiseen sanastoomme yksi sana: jytky. Tähän sanaan kiteytyy se poliittinen maanjäristys, joka siirteli Suomen puoluejärjestelmän mannerlaattoja uuteen asentoon ja jonka seurauksena perussuomalaiset tunkeutuivat Timo Soinin johdolla vuosikymmeniä maamme poliittista kenttää hallinneiden kolmen suuren keskustan, sosialidemokraattien ja kokoomuksen väliin. Kuinka pitkäksi aikaa, riippuu siitä, ymmärrämmekö me Soini-ilmiön taustalla vaikuttaneita syitä. Olisi helppoa leimata perussuomalaiset populistiseksi ryhmäksi, joka ratsastaa Euroopan ongelmilla ilman ratkaisuehdotuksia tai joka esittää "taloudellisesti kestämättömiä" ja siten "vastuuttomia" poliittisia lupauksia. Jokainen vaalikeskusteluja seurannut lienee huomannut, että suomalaisessa poliittisessa sanastossa "vastuullisuus" samaistuu yhä vahvemmin "taloudellisesti toteutettavissa olevaan". On siis "vastuutonta" vaatia omaishoidon laittamista kuntoon tai lisäresursseja peruskouluille siitä yksinkertaisespoliitikot pyrkivät kasvattamaan etäisyyttään kansaan aina silloin, kun agendalla on vaikeita, monimutkaisia ja hankalasti selitettäviä ongelmia. On helpompi todeta "luottakaa siihen, että me ratkaisemme ongelmat" kuin yrittää selittää, mistä on kyse ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Juuri tämän kommunikaatio-ongelman Soini politisoi puhumalla kansalle sellaisella tavalla, että myös asioista heikommin perillä oleva kansalainen koki ymmärtävänsä, mistä on kyse.
K
Nuoret ehdokkaat saavat perussuomalaisten Maria Lohelaa lukuun ottamatta palata opintojensa ja töidensä pariin. Ylhäältä vasemmalta: Elias Laitinen (vas) Saara Ilvessalo (vihr) Maria Lohela, Saara-Sofia Sutela (kok) Li Andersson (vas), Matias Ollila (kesk), Niklas Mannfolk (rkp) VilleVeikko Mastomäki (vihr), Marjaana Hoikkala (kesk) ja Juuso Alatalo (sdp).
Suomalaisessa poliittisessa sanastossa "vastuullisuus" samaistuu yhä vahvemmin "taloudellisesti toteutettavissa olevaan".
ta syystä, että siihen ei valtiovarainministeriön mielestä ole varaa ja jokainen lisäeuro julkisiin menoihin repii sitä kuuluisaa "kestävyysvajetta" yhä laajemmaksi.
iistämättä Soinin argumentaatiossa on useita kärjistyksiä, yksinkertaistuksia ja mutkien oikomisia. Tämäkin kuuluu politiikkaan ja teorioiden mukaan tällainen argumentaatio tuottaa yleensä vastavoiman. Näissä vaaleissa vastavoima kuitenkin suurelta osin puuttui, kun etenkin hallituspuolueet pitivät loppuun asti kiinni vaikeatajuisista fakta-argumenteista koostuneesta asiantuntijakielestä, joka meni jopa tutkijoilta välillä "yli hilseen". Myös jankuttaminen, että "olette väärässä", on hieman köyhää, jos siihen ei liity jatkoargumenttia siitä, miten ja millä tavalla väärässä oleminen ilmenee puhumattakaan siitä, että selvitettäisiin asioiden "oikea" tila. Väkisinkin jää pohtimaan, onko "perinteisissä" puolueissa etäännytty jo niin kauas kansan arjesta, kansan kiinnostuksen kohteista ja kansalaisten tietopohjan epätasaisuudesta, ettei siellä edes osata puhua politiikasta siten, että kommunikaatioketjussa ei tarvittaisi suurta joukkoa politiikkasanaston tutkijoita tulkkaamaan kansalle sitä, mitä heidän edustajansa puhuvat. Soini puhui siten, että tulkkia ei tarvittu. Se, että hänkin puhui omalla asiallaan, on politiikkaan kuuluva seikka. Miettimään jää, kenelle ja kenen asialla muut puolueet puhuivat, jos heitä kuullaan näin huonosti.
kIMMo ELo
Kirjoittaja on valtio-opin assistentti Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella, "Politiikkatietämys"-tutkimushankkeen johtaja ja Jyväskylän yliopiston dosentti.
joista kahdeksankymppisiin." Saarikko ei lietsonut kampanjassaan sukupolvien vastakkainasettelua tai yrittänyt tietoisesti rohmuta senioriehdokkaiden ääniä. Silti hän uskoo edustaneensa monille keskustan äänestäjille tuoretta vaihtoehtoa. "Sama muutoksen kaipuu, joka nosti perussuomalaiset vaalivoittoon, vaikutti myös listojen sisällä", hän arvioi. Saarikko lupaa toimia eduskunnassa nuorten varsinais-
suomalaisten äänitorvena. Jo vaalikampanjassaan hän pyrki nostamaan esille nuorisotyöttömyyden ja opintotuen kaltaisia sukupolvikysymyksiä.
ANNA-ELINA MATILAINEN SAMULI MAXENIUS
S
uomeen viimeisten vuosien aikana iskostettu yhden politiikan politiikka, jossa todellisia vaihtoehtoja ei ole, on se, jonka perussuomalaiset politisoivat eli tekivät siitä poliittisen kamppailun kohteen. Samalla Soinin "jytky" osoittaa, että kun Frank Ankersmitin esille nostama etäisyys edustajien ja edustettavien välillä kasvaa liian suureksi, yhteys katkeaa ja edustamiseen tarvittava toimintavapaus muuttuu kuuroudeksi ja vuorovaikutus yksisuuntaiseksi tiedottamiseksi. Soinin joukkojen nousu politisoi suomalaisen politiikan kommunikaatio-ongelman. Meillä elää edelleen vahvana traditio, jossa
n, Erkki Tuomioja ja Erkki Liikanen olivat alle 25-vuotiaita tullessaan valituiksi eduskuntaan.
PUHEENVUOROT
VAPAAN KANSAN LAHJA VAPAALLE SANALLE?
olisi yliopistolla ollut hyvä mahdollisuus puuttua kampanjointiimme. Yliopiston passiivisuuden perusteella Avanti uskoo, ettei kampanjointikielto nauti täyttä hyväksyntää henkilökunnan keskuudessa, eikä hallituksen epämääräinen linjaus kampanjointikiellosta ole yleisen oikeustajun mukainen. Kyse ei kuitenkaan ole vain pienimuotoisesta, nopeasti toteuttamastamme performanssista, vaan julkisen tilan käyttöoikeudesta ja mielipiteenvapaudesta. Avanti ei hyväksy yliopiston yksipuolista linjausta siitä, että julkinen politiikanteko rinnastetaan järjestyshäiriöiseen käyttäytymiseen; emme myöskään ole valmiita nielemään väitettä siitä, että poliittisen materiaalin jako häiritsisi opiskelua. Avantin mielestä yliopiston on oltava todellinen demokratian sekä yleisen vapauden saareke, jolla kuka tahansa voi esittää vapaasti omia mielipiteitään. Yliopiston on edustettava mielestämme vastavoimaa yleiselle julkisen tilan kaupallistumiselle ja yksityistämiselle. Tämän ohella yliopiston on tarjottava puitteet kaupallisista intresseistä vapaalle mielipiteenmuodostukselle sekä kriittiselle ajattelulle. Avantin mielestä nykyinen, opiskelijoita nopeaan valmistumiseen vailla "haitallisia" sivutoimia tai -aktiviteetteja pakottava linja edesauttaa yhteiskunnan kehittymistä kohti epävarmaa, elinkeinoelämän kannalta dynaamista ja prekaaria yhteiskuntaa, josta vapaa mielipide ja kriittisyys on kitketty pois koulunpenkiltä lähtien. Avanti laskeekin yliopiston politiikkaa koskevat linjaukset osaksi koko suomalaisen yhteiskunnan läpikapitalisoitumista sekä epäpolitisoitumista. Avantin mielestä on häpeällistä, että kaikista yhteiskuntamme instituutioista juuri yliopisto on ajettu tilaan, jossa se uhkaa muistuttaa enää antiteesiä itsestään. Vaikka Turun yliopiston liikkumavara on toki itsessään rajallinen, on mielestämme väärin, että yliopiston hallitus tukee vallitsevaa kehitystä epävirallisella kampanjointikiellolla. Vähintä, mitä yliopiston on mielestämme tehtävä, on kampanjointikieltolinjauksesta luopuminen. Koska emme kuitenkaan ole vähään tyytyväisiä, haluamme, että yliopisto pyrkii jatkossa tukemaan vapaata mielipiteenilmausta sekä politiikan levittämistä yliopistolla muutoinkin kuin vain annettuina ajankohtina annetuissa paikoissa. Vaalitorien kaltaiset, puoluedemokratian yksipuoliseen esilletuontiin johtavat tapahtumat eivät auta opiskelijoita tarkastelemaan politiikkaa kriittisesti, saati havaitsemaan todellisia eroja puolueiden ja politiikan suuntausten välillä. Avanti haastaa myös muut yliopistolla toimivat tahot mukaan kamppailuun julkisen tilan omistusoikeudesta sekä ilmaisunvapaudesta, sillä kyse on koko politiikan tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Yliopiston on Avantin mukaan oltava foorumi luovalle, kriittiselle sekä uudistusmieliselle toiminnalle yhteiskunnassa, jossa kehitys muutoin osoittaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Muussa tapauksessa yliopiston päärakennuksen seinällä komeileva tunnuslause "vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" voidaan puolestamme myydä mainostilaksi. Saska Heino Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n puheenjohtaja
Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti järjesti torstaina 14.4. tempauksen mielipiteenvapauden ja julkisen tilan omistuksen tiimoilta. Tempauksessa jaettiin puolueiden vaalimateriaalia yliopistonmäellä eli paikassa, jossa yliopiston hallituksen linjauksen mukaan on kampanjointikielto. Huolimatta näkyvyydestämme yliopisto ei reagoinut mitenkään, vaikka henkilökuntaa kulki ohitsemme ja saimme osaksemme myös selkeän kummeksuvia katseita. Koska olimme mäellä noin tunnin,
KÄY LUKEmASSA T YLKKÄRIÄ OSOITTEESSA www.T YLKKARI.FI
Älä missaa bussia! Turun paikallisliikenteen linja-autot siirtyivät ke
AJASSA
YöLLÄ
LAURI HANNUS
Tällä palstalla tavataan yliopistolaisia yönkähmässä.
Laura jättää remonttihommat mieluiten asiantuntijoille. Parempi näin, sillä rakennustelineen sahaaminen puusahalla voi olla huono idea.
TURKU BOOSTISTA TURKU JY TKY?
Puheenjohtaja Laura Elomaa on poliittisesti korrekti. Hän väisti toimittajan lukuisat poliittiset kysymykset, eikä Boost Turunkaan nimi vaihtunut soinilaisessa hengessä. Pahus.
Miten nukuit viime yönä Laura Elomaa? Nukuin hyvin, mutta lyhyesti mikä tietysti johtuu siitä, että teemme tätä haastattelua jo kello seitsemältä aamulla. Oletko aamuvirkku? Riippuu vuodenajasta. Kesällä, kun aurinko nousee aikaisin, on helppo herätä. Talvella se on vaikeampaa. Millaisia unia näet? Yllättävää, mutta en näe unia. Tai ainakaan en ikinä muista niistä mitään aamulla. Uneksitko oman yrityksen perustamisesta? Isäni sekä veljeni ovat yrittäjiä, ja liikun Boostissa yrittäjähenkisessä seurassa. Näiden rohkaisemina oma yritys on minulle tulevaisuuden suunnitelma ja tavoite. Kerro hieman musiikkimaustasi. Kuuntelen aika paljon melodista musiikkia, jossa on naisvokalisteja. Lenkkikaverikseni valitsen jotain rokimpaa. Kike Elomaa pääsi juuri eduskuntaan. Mitä sukua olet Kikelle? Valitettavasti en mitään! Miten muuten menee? Onko hyvä jytky? Täydellinen. Päällä on oikea Super Boost. Niin, Boostin voisi suomentaa jytkyksi. Lähteekö perussuomalaisessa hengessä nimi vaihtoon? Ei tällä kertaa. Olemme kuitenkin poliittisesti sitoutumaton organisaatio. Pidätkö postmodernista tekotaiteesta? En. Tai hetkinen. Mitä tekotaide edes tarkoittaa? Kerro, mitä te täällä Boostissa oikein teette? Ideana on tarjota yrittäjähenkisille opiskelijoille tukea. Oli yritys perustettu tai vasta ideointitasolla, jeesaamme kaikissa vastaantulevissa ongelmissa. Käytätte kielenänne englantia täällä Boostissa. Miksi? Boostissa on jäseniä Turun yliopistosta, Åbo Akademista, ammattikorkeakoulusta ja Noviasta. Meillä on ihmisiä lukuisilta eri kielialueilta. Esimerkiksi hallitukseemme kuuluu eräs kiinaa äidinkielenään puhuva jäsen. Englanti sujuu valtaosalta hyvin, joten tapahtumissamme käytämme sitä kielenämme. Teillä on tosiaan monenlaista tapahtumatoimintaa. Kerro siitä lisää. Järjestämme tiloissamme lähes viikottain tilaisuuksia. Meillä on asiantuntijoiden luentoja sekä rennompaa yhdessäoloa ja iltaohjelmaa. Olemme pitäneet yritysideakilpailuja ja suunnitelmissa on järjestää jatkossa pidempikestoisia kehitysohjelmia. Mitä nuoret yrittävät? Firmat ja yritysideat vaihtelevat täällä aika paljon. Opiskelijoilla on monia IT-firmoja ja niiden vastapainoksi löytyy esimerkiksi rannekoruja valmistava yritys. Ajattelin itsekin perustaa firman, opiskelijaraflan A-oikeuksilla. Hernekeiton kaveriksi voisi ottaa vaikka lasillisen viskiä tai hanabisseä. Lähdettekö tukemaan ideaani? Autamme täällä villienkin ideoiden toteuttamisessa. Tämä asettuu kategoriaan "villit". Mitä tavoittelemisen arvoista yrittäjyydessä on? Saa nähdä oman kätensä jäljen ja saa tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa. Pitäisikö yrittäjyyttä tukea enemmän Suomessa? Kyllä. Erityisesti kynnystä lähteä yrittämään pitäisi madaltaa. Se onnistuisi byrokratiaa ja paperityötä vähentämällä.
JoEL kANERVA
Boost Turku verkossa: www.turkuboost.fi
esäaikaan 26.4. Katso aikataulut osoitteesta turku.fi/bussit.
OSA-AIKAYRITTÄ JÄKSI SUORAAN KOULUN PENKILTÄ
Akateemisista vain kourallinen ryhtyy yrittäjiksi. Viestintäyrittäjä Kirsi Kojonkoski kertoo, että vaikka työpaikkaa ei kehnon työtilanteen takia valmistumisen jälkeen löytynyt, oman yrityksen kautta töihin pääsi kiinni heti.
taa myös varmuutta omaan yritystoimintaan", Heinonen neuvoo. Myös Kojonkoski perusti toiminimen pian valmistumisen jälkeen. Yrittäjäksi lähtemisen taustalla vaikutti päätös jäädä Turkuun, missä työtilanne oli huonoakin huonompi. "Aktiivisesta työnhausta huolimatta olin kaksi kuukautta työttömänä. Se riitti minulle. Selvitin eri vaihtoehtoja ja päätin hakea starttirahaa toiminimen perustamiseen". Starttiapuanomus meni läpi. Sen kylkiäisenä tuli yrittäjyyskurssi, josta irtosi paljon hyödyllistä tietoa ja itseluottamusta alkuvaiheeseen. Tuiki tärkeää kokemustakin oli jo kertynyt. Harjoittelu yliopiston viestinnässä antoi kosketuspintaa toimittajuuteen. "Opinnot taas kehittivät taitoja etsiä ja arvioida tietoa kriittisesti", miettii Kojonkoski. misista yritti noin seitsemän prosenttia, kun yrittäjien osuus koko työväestöstä oli kolmetoista prosenttia. Heinosen mukaan trendi on ollut kuitenkin nousujohteinen. Aloittavista yrittäjistä akateemisia on jo merkittävä osa, vaikka alakohtaiset erot ovat suuret.
KULTTUURINTUT
Tylkkäri kysyi työelämäguru Alf Rehniltä keksittyjen esimerkkiopiskelijoiden kautta, miten nurinkurisen ansioluettelon saa näyttämään uniikilta priimapaketilta, johon työnantajat ihastuvat.
TEKSTI: VENLA PÖYLIÖ KUVITUS: MILLA NYBONDAS
YRITTäJYYS
VAI
PALkkATYÖ?
Yhä useamman mielestä molempi parempi. Valtiotieteiden maisteriksi sosiologiasta valmistunut Kirsi Kojonkoski on toiminut osaaikayrittäjänä reilun vuoden verran. Hän kirjoittaa pääasiassa lehtijuttuja ja valokuvaa. Tuoreehko yrittäjä toimii myös viestintä- ja markkinointipäällikkönä koripalloseura Ura Basketissa. Kojonkoski kuuluu siis yrittäjiin, jotka ovat samalla palkkatyössä. Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Jarna Heinosen mukaan palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen on tyypillistä, varsinkin tulevaisuudessa. "Kyse on toimeentuloportfoliosta", tarkentaa Heinonen. Yrittäjyyden alkutaival on usein taloudellisesti epävarma. Siksi palkkatyö on ollut Kojonkoskelle hyvä selkänoja. "Säännöllinen tulo on hyvä varsinkin näin alkuvaiheessa, kun ei ole suhdeverkostoa valmiina", hän miettii. Akateemisesti koulutetut ovat perinteisesti toimineet yrittäjinä muuta väestöä harvemmin. Vuonna 2004 kaikista akatee-
Oman ajan herra
Kojonkoski pitää osa-aikayrittämistä elämäntapana. Vapaus säädellä työmäärää on hänelle ykkösasia. "Työn voi rytmittää itse. Jos haluaa yhden päivän ajan vaan olla tekemättä mitään, on mahdollisuus tehdä niin", hän toteaa. Vapauden kääntöpuoli on, että työviikko ei päätykään perjantaina. Tällä hetkellä Kojonkoski ei näe viikonlopputöitä ongelmana. Yrittäjyyden miinuksia tuntuu ylipäänsä olevan hankala löytää. Vain vastuu kirjanpidosta ja työmäärä keräävät maininnan. Kojonkosken mukaan osa-aikaisen yrittäjyyden paras puoli on se, että saa miettimisaikaa tulevaisuuden suhteen. "Osa-aikayrittäjyys ei ole lopullinen valinta. Mutta jos päädyn tekemään yksinomaan palkkatyötä, homman pitää olla sellainen, jonka todella tunnen omakseni". "Yrittäjyydessä parasta on se, että vastuut ja vapaudet ovat tasapainossa", hän kiteyttää.
SANNI JALoNEN
Vauhtia verkostoista
Yrittäjäksi ryhtymisessä yksittäisiä resursseja tärkeämpää on toimiva kokonaisuus. Se syntyy usein yhteistyöllä. "Siksi varsinkin akateemisilla tiimipohjaiset aloitukset ovat suositeltavia ja suosittuja", Heinonen kertoo. "Liittoudu ja verkotu eri alojen osaajien kanssa. Kaikkea ei tarvitse osata itse eikä yksin", hän opastaa. Ammatillinen kokemus ja sosiaaliset suhteet luovat usein paremman pohjan yrittäjyydelle kuin suoraan koulun penkiltä aloittaminen. Vastavalmistuneiden yrittäjyys on Heinosen mukaan nykyään silti tavallisempaa kuin ennen. "Liiketoimintaosaaminen an-
"
Kiinnostaako maailma median valtavirran ulkopuolella? Yleisradion Dokumenttiprojekti
AJASSA
11
KIJASTA KÄY TTÖLIITT YmÄKOOdARIKSI?
Benjamin
s. 12.3.1982 Koulutus ylioppilas, 2001 Kemian opintoja 20012003 (noin 100 op.), tutkinto kesken Folkloristiikan opintoja 2007- (HuK 2010), maisterivaiheessa Työkokemus Raksatöitä lukion aikana Luontoliiton feissari 2001-2003 Siviilipalvelus Laitilan kirjastossa 2004
OmITUISTEN OPINTOJEN KERHO
TULEVAISUUdEN työmarkkinoilla ovat valttia toisiaan tukevat, ääripäistä kasatut opintokokonaisuudet. Opiskelijoita kannustetaan putkitutkintoihin, mutta työelämän tarpeet voivat olla tyystin toiset. Åbo Akademin johtamisen ja organisaation professori Alf Rehn kannustaakin sivuaineiden valinnassa rohkeaan yhdistelyyn. "Ei ole enää meriitti, että on koko elämänsä sataprosenttisen varma siitä, mitä haluaa työelämässä tehdä. Myös muille kuin perinteisille alayhdistelmille on nyt tilausta", innovaatioteknologiaan ja luovaan talouteen perehtynyt Rehn sanoo. Erityyppiset opintokokonaisuudet elävöittäisivät Rehnin näkemyksen mukaan rakenteellisesti paikalleen jämähtänyttä työmarkkinatilannetta. Muutos vaatii kuitenkin uskallusta sekä opiskelijoilta että työnantajilta. Vaikka esimerkiksi kulttuurista näkemystä teknologian ja myynnin kentällä tarvitaankin, ei se yksin riitä. "Perustaidot ja ymmärrys tuotteiden toiminnasta vaaditaan teknisillä aloilla, vaikka pelkällä humanistisella tai yhteiskunnallisella koulutuksellakin työtehtävässä pärjäisi", Rehn summaa. Rehn uskoo monitieteellisen osaamisen kasvuun alalla kuin alalla. Pääaineen vaihtaminen kesken opintojen ei työnhaussa ole välttämättä miinusta, jos eri laidoilta opiskellut alat (tai työkokemus) jollain tapaa tukevat toisiaan haettavassa työssä. Jos tarvittavaa muutosta monitieteellisyyden suuntaan ei tapahdu, tietyt alat tulevat Rehnin mukaan olemaan globalisaation ja yritysten monikansallistumisen myötä suurissa vaikeuksissa. "Hyvä esimerkki tällaisesta on oikeustiede ja kansainväliset firmat. Hyvä urapolku olisi opiskella esimerkiksi juridiikkaa ja Kiinan kulttuuria." Viestinnän ja markkinoinnin opintoja taas voisi tukea vaikkapa dramaturgia tai teatteritiede. Teknisten alojen osaajille Rehn lisäisi myös sosiaalista tietotaitoa. "Esimerkiksi ohjelmoinnin ja käyttäytymistieteiden opinnot tarjoaisivat parhaillaan sosiologisia ulottuvuuksia hahmottavan käyttöliittymäkoodarin." Vaikka varsinkin yksityisen sektorin työpaikat ovat Rehnin mukaan muutoksen edessä, hän korostaa, ettei arvostus perinteisiä koulutusvalintoja ja tutkintoja kohtaan katoa yhteiskunnasta sormien napsautuksella tai muutamalla hassusti opintonsa suorittaneella tuplamaisterilla. Eikä tarvitsekaan. "Edelleen tullaan tarvitsemaan Pertti Perusekonomeja, jotka haluavat hoitaa työssään peruslaskentaa. He eivät kuitenkaan ole tulevaisuuden tähtiä", hän sanoo.
Lissu
s. 1.9.1987 Koulutus Parturikampaaja-ylioppilas 2007 Aliupseeri 2008 Kauppakorkeakoulu 2009Työkokemus Kaupan kassa 2004-2007 Rauhanturvaaja Afganistanissa 2008-2009 Vartija 2010-
"
ALF REHNIN KOMMENTIT: Tässä on selkeästi henkilö, joka ei pelkää konfliktitilanteita, ja jolla on hyvä paineen- ja stressinhallintakyky. Monimuotoinen kokemus palvelualoista ja vaikeistakin asiakaspalvelutilanteista on hyödyksi ylipäänsä työelämässä. Varsinkin kaupan alalla on hyvin vähän työtehtäviä, joissa ihmiskontakteja voisi työn puitteissa välttää. Näitä molempia on varmasti karttunut kaupan kassahenkilönä, kampaajana, rauhanturvaajana ja vartijana. Sinussa yhdistyy esteettinen feministisyys ja fyysinen maskuliinisuus. Yhdistettynä kauppatieteilijän koulutukseen nämä ääripään ominaisuudet sopivat hyvin monenlaiseen työhön. Erittäin hyvin passaisit riskinhallintatehtäviin, esimerkiksi yritysviestintään tai muihin nopeaa reagointia ja kylmiä hermoja vaativiin tehtäviin. Pelkällä perustehokkuudella ei pötkitä enää pitkälle, vaan korkeintaan keskitien kulkijaksi."
"
ALF REHNIN KOMMENTIT: Ihan ensinnäkin Benjamin, sinun kannattaa suorittaa kemia ainakin kandidaatin tutkintoon saakka. Keskeneräisillä hajaopinnoilla ei tee mitään, sillä kukaan ei kaipaa pelkkää haihattelijaa. Hyvä, ettet ole lähtenyt kemian jälkeen opiskelemaan esimerkiksi matematiikkaa, sillä liian lähekkäin olevat pääaineet tai opintosuuntaukset eivät juuri tuo lisäarvoa työmarkkinoilla. Sen sijaan myy itsesi sillä, että sinulla on kova, tekninen kandi ja tuleva maisteri pehmeämpänä pidetystä kulttuurintutkimuksesta. Omistat sekä kvantatiivisen että kvalitatiivisen näkemyksen. Toisille työnantajille voisit juuri sen ansiosta olla kirkas ykkönen. Sopisit hyvin töihin esimerkiksi firmaan, joka myy teknisiä tuotteita ulkomaille. Viennissä tarvitaan teknisen taidon lisäksi kulttuurista tietämystä, joka valitettavasti löytyy tällä hetkellä liian harvalta."
pani pystyyn uuden verkkopalvelun. Dokumentteja löytyy osoitteesta kolmasulottuvuus.fi.
JOS IHmINEN TARVITSEE T YÖTÄ
Kaikille ei riittänyt kesätyöpaikkoja tai tiedekunnan harjoittelutukea. Mikäli köyhäilylomailussa tai opiskelussa ei ole kylliksi mieltä, voi kokemuksia ja kesämuistoja hankkia vapaaehtoistöistä. Tylkkäri keräsi esimerkkejä paikoista, joihin ehtii ilmoittautua vielä kesäksi.
Kokemusta kahvilatyöstä Kirjakahvila etsii ympärivuotisesti kahvilapäivystäjiä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: riina.paimen@ kirjakahvila.org Turkulaiset kulttuuritapahtumat Hyvä tapa yhdistää kulttuuripääkaupunkivuosi ja EU:n vapaaehtoistyön vuosi on hakeutua vapaaehtoiseksi Turku2011-hankkeeseen. Vapaaehtoisia rekrytoidaan aina toukokuun loppuun asti. Turun keskiaikamarkkinat järjestetään 30.6.3.7.2011. Markkinoille tarvitaan niin ikään muunmuassa tapahtuman pystytykseen ja purkuun ja lavastukseen ja rekvisiittaan. Haku on edelleen käynnissä, vaikka nettisivuilta löytyvän lomakkeen viimeinen jättöpäivä antaa toista ymmärtää. Talkootöihin ulkomaille Vapaaehtoistyö on passeli syy edulliselle reppureissulle. Haku kansainvälisille vapaaehtoistyöleireille on paraikaa käynnissä www.kvtfinland.org. Kesäfestivaaleille ilman pääsymaksua Kotimaassa ikimuistoisia vapaaehtoiskokemuksia tarjoilee muun muassa Sodankylän elokuvajuhlat 15. - 19.6.2011. Vapaaehtoisille tarjotaan majoitus, ruoka ja ilmaislippuja niihin elokuvanäytöksiin johon työvuoroiltaan ennättää. Hakemuksen voi täyttää elokuvajuhlien nettisivuilla. Myös musiikkifestivaalit etsivät talkootyövoimaa. Kotoinen Ruisrock järjestetään Ruissalossa 8.-10.8. Talkoolaisen ilmoittautumisohjeet festareiden nettisivuilla. Faces etnofestivaaleilla talkoolaiset viihtyvät usein viikkojakin pystytys- ja purkupuuhissa. Tämän vuoden Faces järjestetään 29.-31.7. Gumnäsissä. Vapaaehtoisten rekrytointi käynnissä nyt. Lähimmäisten hyväksi Turun tyttöjen talo tukee eri-ikäisiä tyttöjä ja etsii vapaaehtoisia aikuisia naisia toimintaansa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: johanna.lehtimaki@mimmi.fi Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisemiseksi ja turvaseksi- ja riskitietoisuuden lisäämiseksi Hiv-tukikeskus järjestää yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin (SPR) hiv-työn kanssa turvaseksipartiointikampanjan. Kampanjointiaika on 1.6.-12.6.2011 Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille lisätitetoa: annu.voutilainen@ hivtukikeskus.fi
TYL
VERKOSTOITUmISTA VEgAANIKAHVILASSA
ANJA kARPPINEN löysi vapaaehtoiseksi Turun kirjakahvilaan viime kesänä ainejärjestön sähköpostilistalle tulleen ilmoituksen kautta. Karppinen opiskelee Turun yliopistossa ja käy opintojen ohella ansiotyössä lähikaupan kassalla. Vapaaehtoistyö kahvilapäivystäjänä on Karppisen mielestä kaikkea muuta kuin kuormittavaa. "En lue kahden tunnin mittaista maanantain aamuvuoroani Kirjakahvilassa oikeastaan työksi. Se on pikemmin pehmeä kahvila-aloitus viikolle. Juon teetä, luen lehteä tai tenttikirjaa, järjestelen kahvilaa ja myyn kahvia satunnaisille asiakkaille." Kirjakahvilassa on halukkaille tarjolla myös hektisempää tahtia. Kesään osuu yksi kahvilan vilkkaimmista viikoista. Keskiaikamarkkinoiden aikaan asiakkaita on eniten ja vapaaehtoisiakin tarvitaan vuoroa kohden triplamäärä. Vapaaehtoisille tarjolla työvuoroja myös Urbaani kesäloma -festivaalilla. "Tein viime vuonna ainakin yhden lipunmyyntivuoron Urbaanissa kesälomassa, ehkä tänäkin vuonna. Tämän kesän esiintyjäkiinnitykset ovat toisaalta niin tulisia, että olen ehkä mieluummin maksavana asiakkaana kuin tiskin
LAURI HANNUS
Anja Karppinen päätyi Kirjakahvilaan vapaaehtoistyöntekijäksi, koska arvostaa kahvilan ideaa ja viihtyy siellä käyvien ihmisten parissa.
takana." Karppinen suosittelee päivystysvuoroa Kirjakahvilassa kaikille. "Kaikenlaisiin ihmisiin tutustuminen ja verkostoituminen on aina plussaa. Tietysti niille, joita
kiinnostaa palkallinen kahvilaravintolatyö on tästä myös suoraa hyötyä: kirjis kustantaa päivystäjille hygienia- ja anniskelupassit!" Itse Karppinen tuli kirjakahvilaan enemmän itse kahvilan ja
ihmisten perässä kuin CV-merkinnän tai muun suoran hyödyn. "Arvostan Kirjiksen ideaa voittoa tavoittelemattomana vegaanikahvilana ja vaihtoehtoisen ohjelman tarjoajana. Haluan osaltani
olla mukana mahdollistamassa toimintaa. Muutaman tunnin vuoro viikossa ei ole pois mistään ja vaihdossa saa hyvää mieltä ja hyvää teetä."
TYL
Tiesitkö, että uuden asunnon ostajan ei tarvitse maksaa asunnon kauppahinnasta varainsiirtover
AJASSA
LAURI HANNUS
13
AVAImET OmAAN KOTIIN
Kannattaako asuntolaina vuokranmaksun sijaan jo opiskeluaikana? Tylkkäri kysyi asiaa opiskelija Anssi Niemiseltä ja parilta pankkiasiantuntijalta.
ASTUMME kUVAAJAN kanssa Turun Kähärissä sijaitsevaan kerrostalokaksioon, jonka ovensuussa tervehtii Anssi Nieminen, 24. Niemisellä on syytä hymyyn. Neljän opiskeluvuoden jälkeen hän on valmistumassa Turun kauppakorkeakoulusta. Logistiikan gradunsa hän palautti toissapäivänä. Koulun ohessa hän on työskennellyt puolipäiväisesti vakuutusyhtiössä, harrastanut urheilua, löytänyt aikaa kavereille, mennyt naimisiin ja maksanut asuntolainaa. Nieminen otti lainaa neljä vuotta sitten ja osti ensimmäisen oman kotinsa. Nykyään kaksiossa asuu myös hänen opiskeleva vaimonsa. "Asuntoa on ajateltava ennen muuta sijoituksena", hän painottaa. Pankit eivät pidä kirjaa siitä, kuinka yleisiä opiskelijoiden asuntolainat ovat. Tilastoja löytyy kuitenkin ensiasuntoaan varten lainaa ottavista. Heidän joukossaan on opiskelijoiden lisäksi muitakin. "Ensiasunnon hankkijoiden osuudessa kaikista asuntolainan
ottajista ei ole viime aikoina tapahtunut merkittävää muutosta. Heitä on asuntolainan ottajista noin kolmannes", arvioi Juha Nevalainen OP-Pohjolasta. "Asuntojen hintataso jatkanee maltillista nousua, joten jos tarve oman asunnon hankintaan on olemassa, ei välttämättä kannata jäädä odottamaan mahdollista hintojen laskua", Nevalainen kertoo. Anssi Niemisen kannusti alun pitäen lainanottoon hänen isänsä. Isä oli laskenut, että asuntolaina tulisi edullisemmaksi kuin vuokra-asuminen. Etukäteisvaroina löytyivät säästöt kesätöistä ja rahat auton myynnistä. Vanhemmat takasivat lainan, mutta pankkeja kilpailuttaessa esteeksi nousi se, ettei Niemisellä ollut tuolloin töitä. "Opiskelija voi saada asuntolainaa, jos maksukyky sen mahdollistaa. Silloin kyseessä on useimmiten opiskelija, joka tekee töitä opintojen ohessa", vahvistaa Laura Martinsuo Sampo Pankista. Asuntolainan ottaminen ei ole kuitenkaan niin ongelmatonta.
Asunnon omistaessaan menettää mahdollisuutensa asumislisään. Pelkkä opintotuki ei kata asuntolainaa ja muita elinkustannuksia. "Ensimmäisinä vuosina oli kyllä todella raskasta, kun koulua oli aamusta iltaan ja piti vielä mennä töihin", Nieminen miettii nyt. Hyvä vaihtoehto asunnon hankinnalle on ASP-järjestelmä. Kun säästää 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, pankki lainaa loput. Yleinen lainan takaisin-
maksuaika on 20 vuotta, joten laina myös sitoo asunnonostajaa. Turun kaksioiden hintataso on parhaillaan noin 120 000 euron luokkaa. Tämä tarkoittaisi ASPjärjestelmässä tarvittavan 12 000 euron säästöjä. Monen opiskelijan elämään kuuluu opiskelijavaihto. Myös oman alan kesätyöt toisessa kaupungissa ovat monelle tuttuja. Omistusasuntoon unelmoivan on kuitenkin hyvä muistaa, että lain mukaan omistusasunto
on omistettava yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan, ennen kuin sen voi myydä ilman että valtio perii kauppahinnasta myyntivoittoveroa. Anssi Nieminen ei ole käynyt vaihdossa, mutta viihtyy Turussa sitäkin paremmin. "Kun perheeni teki muuttoa Naantalista Kouvolaan, ilmaisin vanhemmille, että kun saan päättää oman asuinpaikkani, muutan Turkuun ja pysyn siellä."
hEINI kILPAMäkI
ASUNNONOSTA JAN ABC
- 1839-vuotias ensiasunnon ostaja on vapautettu varainsiirtoverosta, joka on 4 prosenttia kauppahinnasta. Tämän hyödyn voi käyttää vain kerran. - Opintotuen asumislisää ei saa, mikäli alla on omistusasunto. Sen sijaan opiskelija on oikeutettu yleiseen asumislisään, joka kattaa korkeintaan 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista. Sellaisiksi lasketaan korkomenot, mutta ei lainanlyhennyksiä. Asuntolainan korot voi myös vähentää verotuksessa. - Etukäteissäästöt alentavat tarvittavan lainan määrää ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Laittamalla lainanhoitoon ajatellun summan kuukausittain säästöön voi testata omaa lainanhoitokykyään. - Lainan takaajina toimivat useimmiten opiskelijan vanhemmat. Omistusasuntolainojen valtiontakauksen voi taas saada yksityishenkilö, joka ostaa asunnosta vähintään 50 % ja asunto tulee henkilön vakituiseksi asunnoksi. - Korkotason nousuilta voi suojautua ottamalla lainalle korkokaton tai valitsemalla kiinteän koron.
hEINI kILPAMäkI
roa? Lisäksi hän saa tavanomaista reippaammat korkojen verovähennysoikeudet asuntolainastaan.
1
SEEST YNY T RÄÄVÄSUU
Kauko Röyhkä on nykyään mieluummin aikuinen kuin vanha.
TEKSTI: TERHI TOPPALA, KUVA: LAURI HANNUS
kIRJAkAhVILAN SohVALLA nojaileva viisikymppinen mies puhuu menneisyydestään. Sitä Kauko Röyhkä on miettinyt viime aikoina. Parhaillaan tekeillä on elokuva hänen Miss FarkkuSuomi -romaanistaan, joka on osittain omaelämäkerrallinen nuoruusvuosien kuvaus. Röyhkä, alias Jukka-Pekka Välimaa, kuvailee Oulussa vietettyä lapsuuttaan erittäin onnelliseksi. "Asuin Tuirassa, se oli siihen aikaan kaunis alue. Kerrostaloamme ympäröivät puutalot, puutarhat ja lankkuaidat. Pihapiirissä oli paljon lapsia, leikimme ulkona aina." Idylliin tuli kuitenkin särö. Noin 10-vuotiaana äitinsä ja tätinsä kanssa asunut poika ymmärsi, että oli äpärä, ja tämä oli häpeä. "Siihen aikaan avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei ollut paljon. Meidänkin koulussa kaikki olivat sellaisista perusperheistä, tai niin ainakin luulin. Koulussa oli myös tyyppejä, jotka kiinnittivät negatiivisella tavalla huomiota joukosta poikkeaviin. En halunnut paljastaa isättömyyttäni kenellekään." Jukka-Pekka pystyi pitämään salaisuutensa, mutta ei voinut enää tuoda kavereita kotiin. Alkoi kuuden vuoden yksinäisyys. Sinä aikana hän katsoi televisiosta
kaiken, mitä sieltä tuli. Aikansa kuluksi hän ryhtyi myös lukemaan.
Pellosta Turkuun
Lapissa, Pellossa, Jukka-Pekalla oli mummola. Toisin kuin Oulussa, Pellossa hänellä oli kavereitakin. Myös kirjailija Timo K. Mukka oli pellolainen. Jukka-Pekka kiinnostui Mukan hahmosta, jossa häntä viehätti pellolaisuuden lisäksi skandaalimaisuus. "Mukka kuoli ja yhtäkkiä siitä oli juttuja lehdissä. Ahmin hänen tuotantonsa läpi. Sitten innostuin muistakin skandaalikirjailijoista." Lapin peräkylillä Röyhkä löysi myös rock-identiteettinsä. "Pellolaisella kaverillani oli bändi. Tätä kautta pääsin ensimmäistä kertaa käymään bändin treenikämpällä. Soittajat eivät olleet edes paikalla, mutta jo pelkästään vahvistimien näkeminen oli minulle mieletön juttu." Samalla reissulla Jukka-Pekka kuuli kaverinsa bändin soittavan Lou Reedin biisiä Walk on the Wild Side. Hän päätti seurata käskyä kuin Jumalan sanaa. Kotona Oulussa Jukka-Pekka aloitti lukion ja sai vihdoin koulukavereita, joiden kesken lainailtiin levyjä. Provosoiviin hahmoihin mieltynyt poika ihastui musiikissakin David Bowien ja New York Dollsien kaltaisiin kummajaisiin, joiden sukupuolesta ei saanut selkoa. Punk-ajat olivat alkaneet ja Röyhkällä oli ensimmäinen bändinsä Oulussa. Kaveripiirissä he pitivät bileitä. "Seurustelin erään tytön kanssa ja se päättyi
sekavasti. Halusin pois Oulusta." 20-vuotias Jukka-Pekka pääsi opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta Turun yliopistoon. Tätä ennen hän ei ollut käynyt EteläSuomessa kertaakaan.
Skandaalikuningas
Yliopistossa Röyhkä viihtyi vuoden. "Kirjoitin jo ensimmäistä romaaniani. Esimerkiksi joku strukturalismi ja muut kirjallisuuden tutkimukseen liittyvät jutut, joita meille opetettiin, eivät kiinnostaneet minua." Elämä Turussa oli aikuistumista. "Asuin Ispurin asuntolassa Uittamon ja Ispoisten rajamailla. Rahaa oli vähän. Levyihin ei ollut varaa, mutta halusin musiikkia. Menin Valintataloon ja kaivelin laareja, joista sai viidellä markalla kasetteja. Siellä ei ollut ikinä rokkia, vaan pelkästään jazzia, Frank Sinatraa ja Billie Holidayta. Huomasin, että pahus, nämä tarjouskasetit ovat parempia kuin rock-levyt." Kavereidensa kanssa Röyhkä toimitti Puikko-nimistä punklehteä ja perusti Turun Kuolleen Musiikin Yhdistyksen. Sen järjestämät konsertit olivat yleisömenestyksiä. Yhdistyksen ideana oli, että esiintyjille ei makseta mitään. Keikoille yritettiin tarkoituksellisesti löytää mahdollisimman huonoja bändejä. Pihtiputaalaisen punk-bändi Ratsian keikalla Röyhkä tapasi kitaristi Riku Mattilan. Hänen kanssaan Röyhkä alkoi tehdä Steppaillen-levyään. 21-vuotias Röyhkä julkaisi syksyllä 1980 sekä esikoislevynsä että -kirjansa. "Olin ensimmäinen rock-musiikin tekijä, joka julkaisi romaanin. Suomessa se oli uutta." Silti Röyhkä ei muistele aikaa lämmöllä. "Onnistuin hämmentämään, hahmoni oli outo. En
kuulunut sen ajan suomalaisen rock-musiikin kultapossukerhoon. Silloin pinnalla olivat Pelle Miljoona, Eppu Normaali, Hassisen kone ja Popeda." Parikymppinen Röyhkä oli kyllästynyt paitsi punkkiin ja tamperelaiseen renttumeininkiin, myös Juiceen, Baddingiin ja muihin kansallisiin "Kristushahmoihin". Tämän hän ilmoitti julkisuudessa. "Olin naiivi. En tajunnut, että Suomessa ei saa sanoa ääneen tällaisia asioita." Nuoruudessaan skandaaleihin mieltynyt Röyhkä huomasi nyt itsekin ensimmäistä kertaa aiheuttaneensa sellaisen. Sittemmin skandaaleita on kertynyt hänen nimiinsä lisää. Julkisuuden suhteen Röyhkä myöntääkin tehneensä virheitä. "90-luvulla kerroin, että olen kiinnostunut okkultismista. Tästä väännettiin järjettömiä otsikoita." Niihin aikoihin Röyhkä sohaisi muitakin arkoja aiheita. "Soundi-lehden haastattelussa sanoin, että meillä on bändäreitä, ja heidän kanssaan teemme, mitä nyt bändärien kanssa yleensäkin tehdään. Tämä oli minulta pelkkä toteamus, ei itsekehu. En pyrkinyt olemaan klähmäinen tai erotisoiva." Kyseisen haastattelun Röyhkä antoi humalassa. "Toimittaja juotti meille viinaa. Se oli ihan hauskaa, en kadu sitä. Tällaiset asiat ovat vain tabuja."
"Huomasin, että pahus, nämä tarjouskasetit ovat parempia kuin rock-levyt."
Työhullu pehmoisä
30-vuotisen uransa aikana Röyhkä on saanut työstään paljon tunnustusta. Tästä huolimatta hän ei pidä itseään kirjailijana tai muusikkona. "En kuulu kumpaankaan porukkaan. Kirjailijat ovat kuivia. On nokkimisjärjestystä, että ku-
ka on kukin kirjallisissa piireissä. Yhtä lailla musiikkipiireissä on sitä, että ketkä ovat myyneet hyvin, tai ketkä ovat isoja staroja. En välitä sellaisesta." Silti musiikki ja kirjoittaminen ovat asioita, joita Röyhkä rakastaa. Nykyään hänen elämäänsä kuuluu myös perhe: vaimo, 3vuotias poika ja kaksi teini-ikäistä tytärtä. Nuorimman lapsensa synnyttyä hän muutti uuden perheensä kanssa takaisin Turkuun. Perhe-elämän ja taiteilijuuden yhdistäminen onnistuu Röyhkältä hyvin. "Olen paljon kotona. Lapsen myötä tulee tietty rytmi. Se skarppaa päivää. Herään yleensä aikaisin ja teen kirjoitustöitä. Iltapäivisin teen muita hommia. Viikonloppuisin keikkailen. " On vaikea uskoa, että tässä puhuu sama Kauko Röyhkä, joka 90-luvulla julisti kieltäytyvänsä elämästä monogamisessa parisuhteessa. Nykyään Röyhkä elää tyytyväisenä melko keskiluokkaista elämää ja ylistää ydinperhettä. "Ihmissuhteissani olen kokeillut kaikkea enkä voi tuomita mitään. Mielestäni kuitenkin kunnon perhe on lapsille hyväksi. Oma isäni jätti minut eikä maksanut edes elatusmaksuja. Sellainen mies on surkimus." Mieheyttä Röyhkä on käsitellyt biiseissäänkin. Esimerkiksi kappaleita Ei kai miehen tarvi aina olla macho tai Kovat pojat voi tulkita jopa perinteisen miesideaalin kritiikeiksi. Tämä on kiinnostavassa ristiriidassa Röyhkän julkisuuskuvan kanssa. "Minulla ei ole mitään näkemystä siitä, millainen miehen pitäisi olla. Tiedän, että on monenlaisia miehiä. Toiset ovat pehmeitä, toiset kovempia, toiset naistenmiehiä. Jotkut voivat olla vaikka munkkeja." Erilaiset puolet mahtuvat jopa samaan persoonaan. Pehmoisä puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä.
FIKSIPYÖRÄILIJÄT LÖYSIVÄT POOLO
Brittiläiset imperialistit toivat 1800-luvulla aatelisten suosiman hevospoolon Intiasta Eurooppaan. Nyt fiksiharrastajat ovat löytäneet uudelleen tämän eliittilajin. Hevoset ovat vain vaihtuneet uljaisiin yksivaihteisiin pyöriin.
TEKSTI: JOEL KANERVA KUVAT: LAURI HANNUS hIPSTERIT nuo nykyajan kaupunkikulttuurissa viilettävät aateliset, muistuttavat monella tapaa brittiläistä yläluokkaa. Huolitellut viikset erottavat rahvaan epäsiisteistä naamakarvoista, omintakeinen pukeutumistyyli merkkinä tyylitajusta ja alla hintava menopeli, joka vaatii hoivaa ja huolenpitoa. Aatelinen hankkii pelisaappaansa kalliina käsityönä. Pyöräpooloilija tilaa erikoisvalmisteiset ajokenkänsä netistä. Aatelisella on pooloa varten omat hevosensa. Pyöräpooloilija hankkii pooloa varten oman fiksinsä. Aatelinen lukee poolouutisensa sanomalehdestä. Pyöräpooloilija
kuolettaa uutisnälkänsä HTCälypuhelimellaan.
Pooloon kelpaa vain fiksi
Hirvensalon laskettelukeskuksen vieressä sijaitseva kaukalo pilkistää selvästi erottuvana alueenaan asuintalojen ja rinteen ympäröimästä miljööstä. Maisemaa halkoo leveä autotie. Paikalle on eksynyt joukko nuoria miehiä fiksit allaan pelaamaan pyöräpooloa. Anteeksiantamaton asfalttialusta ja graffitien peittämät seinustat vievät ajatukset kauaksi
hevospoolon 274 metriä pitkästä tasaisesta nurmikentästä. Pyöräpoolo eli niin sanottu Hardcourt Bike Polo eroaa merkittävästi hevospoolosta. Fiksimiesten kulttuuriin kuuluu itse tekemisen meininki. Poolomailat tehdään itse hiihtosauvasta ja muoviputkesta poran, ruuvin, pultin ja sahan avulla. Mailoilla lätkitään pyöreää katulätkästä tuttua pelipalloa. Pelikentän voi loihtia vaikka parkkipaikalle ja lätsät soveltuvat maalitolpiksi. Kun perinteistä hevospooloa pelataan neljä vastaan neljä -systeemillä, fiksipoolossa kummallakin joukkueella on kolme kenttäpelaajaa. Epätasainen kentän
1
"Pohja muiden pallopelien parissa auttaa poolossa", kommentoi Jyri Lehtonen. Taustalla Antero Leppänen, Mikko Seppälä ja Rauli Heikkinen.
"Me ollaan pelattu kaukalon ohella esimerkiksi koriskentillä ja parkkipaikoilla", paljastaa Sami Kemppinen. Vieressä Rauli Heikkinen.
N UUdELLEEN
pinta tai reunoilla sijaitsevat laidat antavat vielä oman lisämausteensa. Mielenkiintoisin ero hevos- ja pyöräpoolon välillä on alla oleva menopeli. Hevospoolossa kovimman fyysisen työn tekee aristokraatin alla laukkaava hevonen. Fiksipooloa pelaava panee omat lihasvoimansa koetukselle. Nimenomaan fiksin omistaminen on tärkeää pyöräpoolossa, sillä näissä pyörissä ei ole niin sanottua vapaaratasta. Se mahdollistaa pakittamisen vastapäivään polkemalla. Pyöräpoolossa pelaaja ei saa koskettaa jalallaan maata pelin tuoksinassa. Fiksillään polkeva pyöräilijä saavuttaa tavallisen pyörän käyttäjään nähden etua, kun hän pystyy tasapainottelemaan pysähtyneenä pitäessään painonsa molemmilla polkimillaan.
Fiksipoolo on törmäysurheilua
Hirvensalon kaukalon laidalla on rento meininki. Kentän reunusta koristavat reput sekä Pirkka-lager lavapakkaus. Tauolla pooloilijat juovat oluitaan ja polttavat menthol-savukkeitaan. Jotkut nuuskaavat.
Ympärille katsoessaan pelaajat eivät muistuta stereotyyppistä hipsteriä. Kirjavien ruutupaitojen sijaan pukeutumista hallitsee musta urheilullinen varustus. Tylsän keskivertoa. Sentään satunnaiset pillifarkut, paksusankaiset lasit ja huolitellut viikset muistuttavat nykyajan aatelisista. Tauolla puheenaiheet vaihtelevat fiksin huollosta pyöräpooloon. On myös hyvä käydä läpi kentällä tulleet mustelmat. Pyöräpoolo on jossain määrin kontaktilaji. Varsinkin pienessä kaukalossa amatöörin on helppo rouhia asvalttia. Kenttää reunustavat laidat tekevät pelistä vielä intensiivisempää. Edes kypärä ja
muut suojavarusteet eivät suojaa kaikilta kolhuilta. Kun pahimmat vammat on saatu paranneltua, tauko päättyy ja fiksipooloilijat jatkavat pelaamistaan. Lajin sääntöjen mukaan pelaamista jatketaan siihen saakka, kunnes toinen joukkue on tehnyt viisi maalia. Pelin vauhdikkuus välittyy katsojille. Pieni kaukalo tekee poolosta viihdyttävää seurattavaa, vaikka ilmassa on pihapelin fiilistä. Hirvensalon kaukalon pelaajat eivät ole tunteneet tosiaan kovin kauan, mutta yhteishenki on hyvä ja lämmin. Fikseillä on pelattu pooloa Turussa vuodesta 2008
lähtien. Pelikaverit ovat vain vaihtuneet matkan varrella. Muista isoista kaupungeista pyöräpooloa pelataan aktiivisesti ainakin Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Turun pyöräpooloilijoiden pelaajaringin koko pyörii kymmenen paikkeilla, ja kuluvana keväänä porukka on haastanut jo raumalaiset poolon pelaajat. Kesäksi suunnitellaan ottelua helsinkiläisiä pooloilijoita vastaan. Matkaan lähdetään rennoin mielin, muttei löysin rantein. Turkulaista pyöräpoolotoimintaa pyörittää TurQHCFixedRiders-niminen yksivaihdefillaroijien ryhmä.
KULTTUURI
LASSE JALONEN
1
TURKU TUTUKSI OPASTUSKÄVELYILLÄ
Turun yliopiston viestintäyksikkö järjestää kesäkuukausina kaupungin historiaa esitteleviä kävelykierroksia.
TIEdäTkÖ, MISSä tapahtui Turun verilöyly vuonna 1599? Älä huoli, ei sitä tiedä kovin moni muukaan. Tietämättömyyden kourissa ei kuitenkaan kannata nähdä painajaisia. Asuinkaupunkinsa historiaan perehtymättömän apuun kiiruhtaa nimittäin Turun yliopiston viestintäyksikkö aikeenaan järjestää Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi opastuskävelyitä Turun kaupungin historiasta. "Matkustellessa eri kaupungeissa tulee aina tutustuttua paikalliseen historiaan. Monia kiinnostaa myös oman kotikaupungin historia. Harvemmin sitä tulee kuitenkaan aamulla noustua sängystä sillä mielellä, että nyt otan selvää, mitä noilla tutuilla paikoilla on aikoinaan tapahtunut", kävelykierroksia tiedonjanoisille vetävä EevaMaria Soikkanen sanoo. Opastettuja kävelykierroksia on järjestetty kesäisin vuodesta
2008 saakka. Aiempina vuosina Akateeminen kävely -nimisillä opastuksilla keskityttiin lähinnä Suomen oppineisuuden historiaan kertomalla osallistujille esimerkiksi Suomen ihka ensimmäisen koulun sijainti. Tämän kesän uusi opastuskierros Turun torit kertovat keskittyy kolmeen vanhaan turkulaiseen toriin. "Kierroksen ideana on Akatemiatorin, Vanhan Suurtorin ja Vähätorin kautta avata kuulijoille, millainen kaupunki Turku on ollut ja miten siitä on tullut sellainen kuin se nykyisin on. Käytännössä kierroksella kuulee, mitä kaikkea torit ovat olemassaolonsa aikana nähneet", Soikkanen kertoo. Kävelykierroksen avulla osallistujille pyritään muodostamaan ajan patinoimasta Turusta kokonaisvaltainen kuva torien tarinoiden kautta. "Akatemiatori on toiminut nykyisen Suomen alueen sivistyneisyyden kehto-
na keskiajasta lähtien. Vanhalle Suurtorille on puolestaan 1300luvulla muodostunut maallisen vallan keskus, jonka päädyssä komeili Raatihuone", Soikkanen kertoo. Nimestään huolimatta Vähätori ei jää kahta muuta huonommaksi. "Vähätorilla on aikanaan sijainnut maan ensimmäinen ravintolahotelli. Harva turkulainen tietää, että torin reunalle on myös ollut rakenteilla iso kirkko 1500-luvun lopussa, mikä ei kuitenkaan koskaan valmistunut", Soikkanen kertoo.
VENLA PÖYLIÖ
Turun torit kertovat -opastuskävelyitä järjestetään kesä-, heinä- ja elokuussa. Opastuksen kesto noin 1,5 tuntia, hinta opiskelijoille 6 e, muille 10e.. Lisätietoja osoitteesta www. turuntorit.fi
LAURI HANNUS
Viime kesän Ilmiön aloitti heti porttien auettua Terassilavalla soittanut punatoogainen Tomato Tomato. Tulevana kesänä festarin korkkaa klo.12 toukokuussa saksan kiertueelle suuntaava Kiveskives.
"Bänditkään eivät saa ottaa itseään liian tosissaan", Levón sanoo.
Aina ekaa kertaa
Ilmiön ensimmäisenä vuonna esiintyjäkastiin kuuluivat muun muassa Jimi Tenor, Plutonium 74, Hidria Spacefolk ja Rinneradio. Viime vuonna Uittamon lavoilta löytyivät puolestaan esimerkiksi Laineen Kasperi & Palava kaupunki, Liekki, Ukkivainaa ja Magyar Posse. Yhtään samaa jengiä ei kahtena ensimmäisenä festarivuotena Ilmiön esiintyjäkaartista löytynyt. Edellisvuosien lavanaamoja on turha odottaa tänäkään vuonna,
sillä ilmiöläiset haluavat haastaa itseään kunnianhimoisella ajatuksella siitä, että artistitarjonta vedettäisiin täyslaidalta uusiksi joka vuosi. Vaikka Ilmiö on houkutellut paljon nimekkäitä esiintyjiä, ei kyse ole megalomaanisesta ja kalliista tapahtumasta, sillä festarilipun saa parillakymmenellä eurolla. Lipun hinta pystytään pitämään alhaisena muun muassa sen ansiosta, että useampi ilmiöläinen työskentelee täysipäiväisesti festivaalin hyväksi palkatta.
VENLA PÖYLIÖ
Kirjaston edessä sijaitseva Vähätori on yksi yliopistoviestinnän järjestämän kävelykierroksen kohteista.
Ilmiö Uittamolla 23.7. Festivaalin ohjelma ja lisätietoja osoitteessa ilmio.fi. Liput Tiketistä 20 .
ijan kulttuuripassiin ja hanki kulttuurialan tutkinto alle vuodessa. Lisää: www.tyy.fi/kulttuuripassi.
KOLUmNI
mARmORIKUULIA mAITOPURKKEIHIN
V
uonna 2011 Suomen ylioppilaskuntien liiton vaalilobbaus rakentui opintotuen indeksiin sitomiseen tähtäävän kampanjan ympärille. Kampanjastarttiin liittyi tempaus, joka toteutettiin täällä Turussa paitsi kampuksella myös kaupungin keskustassa. "Tempaus" oli symbolinen manifestaatio opintotuen indeksiin sitomiselle, jossa osallistamisen ja näkyvyyden avulla pienistä puroista kasvatettiin suuri virta tavoitteen saavuttamiseksi. Käytännössä kampuksen tempaus tarkoitti sitä, että ylioppilaskunta-aktiivit patsastelivat varpaat jäässä hangessa ja maanittelivat ohitse laahustavia opiskelijoita ja satunnaisia muita ihmisiä sitomaan vittumaisesti lepattavaa ja virsikirjan sivun paksuista keltaista nauhaa kananverkkohäkkyrään. Ihme kyllä, ihmiset vaikuttivat innostuneilta. Se toi seisoskeluun mielekkyyttä. Muutama asia jäi kuitenkin kaivelemaan.
ELEFANTTImIES mUISTELEE
Vettä elefanteille on 1930-luvun sirkusmiljööseen sijoittuva rakkauselokuva.
LEFFA Vanha Jakob Jankowski
E
nsinnäkin: ylioppilaskunnalla oli vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen yliopiston hallinnon kanssa siitä, pääsemmekö kananverkkohäkkyröinemme kampusalueelle laisinkaan. Tempausta pidettiin epäilyttävän poliittisena ja lopulta, kun lupa heltisi, meitä ohjeistettiin käyttäytymään "hillitysti". Teki mieli polttaa auto. Toisekseen jäin pohdiskelemaan sitä, miksi kaikkien opiskelijoiden yhteistä etua ajavaa vaaliteemaa piti ylipäätään olla lobbaamassa yliopiston kampuksella. Yhtä hyvin olisin voinut käyttää vapaa-aikani huutelemalla lastentarhan pihalla, että karkki on hyvää, lisää karkkia kaikille. Valitettavasti opintotuen indeksiin sitominen ei ollut kaikille opiskelijoille yhtä merkittävä saati tuttu asia kuin karkki. Yllättävän moni opiskelija ei edes tiennyt, mistä indeksiin sitomisessa on kyse. Vaikka vaalitulos ei sinänsä nostanut mielialaani pilviin, suhtaudun siihen edelleen melko maltillisesti. Aatevirtauksien ja yleisen mielipiteen aaltomainen liike herättää minussa samaa ihmetystä ja ihastusta kuin kulttielokuva Leijonakuninkaan ääniraidan unohtumaton "Tie elämään" -kappale. Poliittisen ilmapiiriin vaihtelu kuuluu makrotasolla ihmiselon kiertokulkuun siinä missä mikrotasolla ulostaminen. Shit happens.
(Hal Holbrook) harhailee suljetun huvipuiston liepeillä. Hän on myöhästynyt odottamastaan sirkusesityksestä. Huvipuistonhoitaja vie hänet toimistoonsa ja yrittää soittaa vanhainkotiin. Jakob kuitenkin kieltäytyy lähtemästä ja alkaa kertoa elämäntarinaansa. Ajassa hypätään kymmeniä vuosia taaksepäin, suuren laman kourissa kärsivälle 1930-luvulle. Nuori Jakob (Robert Pattinson) on amerikanpuolalaisen emigranttiperheen ainoa lapsi. Vanhemmat ovat kiinnittäneet kotinsa poikansa eläinlääketieteen opintoja varten. Isän ja äidin kuoltua tapaturmaisesti talo menee kuitenkin pankille ja Jakob jää tyhjän päälle. Hän lähtee vaeltamaan pitkin Yhdysvaltoja ja hyppää eräänä iltana junaan,
jonka huomaa olevan täynnä sirkuslaisia. Opintojensa vuoksi Jakob päätyy sirkuksen eläinlääkäriksi ja elefantinhoitajaksi. Asiat kuitenkin mutkistuvat, kun Jakobilla alkaa syntyä tuntemuksia despoottimaisen sirkustirehtöörin (Christoph Waltz) nuorta Marlena-vaimoa (Reese Witherspoon) kohtaan. Eikä Marlenankaan tunteet aivan kuolleita ole. Francis Lawrencen ohjaama elokuva saavuttaa komeasti 1930-luvun hengen pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Jo ohjaamassaan I Am Legend elokuvassa Lawrence osoittautui taitavaksi tunnelmien luojaksi. Sama toistuu Vettä elefanteille -filmissä. Jakobin ja Marlenen rakkaustarina kuvataan herkästi, intohimoisesti ja koskettavasti
vailla pinnallisuutta, joka vaivaa niin useata nykyajan rakkauselokuvaa. Näyttelijät onnistuvat tehtävissään pääsääntöisesti hyvin. Quentin Tarantinon Kunniattomien paskiaisten (2009) ilkeänä natsina tunnetuksi tullut Waltz tekee elokuvan parhaimman roolin. Ei ole toista nykyhetken näyttelijää, joka onnistuisi vastemielisissä sosiopaattihahmoissa yhtä hyvin. ****
hENRI WALTTER REhNSTRÖM
Vettä elefanteille/Water for Elephants, USA 2011 Ohjaus: Francis Lawrence Pääiosassa: Robert Parrinson, Reese Witherspoon, Christoph Waltz
mORAALITTOmIA AIKALAISTÖRKEYKSIÄ
syperinteen mukaisesti latoo keksittyjä lauseita tunnettujen henkilöiden suihin. Jotakuinkin juonettoman kokonaisuuden irralliset kohtaukset pohjautuvat löyhästi vuonna 2010 mediaa kiinnostaneisiin puheenaiheisiin. Yksittäisissä episodeissa Marja Tiura kauppaa kertojahahmolle huonekaluja, Markku Laamanen laulaa Talent-kilpailussa ja Joel Hallikaista uhkaillaan julkisesti. Harvinaisen hutiloidusti kasatun kokonaisuuden ilmeisin ongelma liittyy jo valitun lajityypin ominaisuuksiin: pahimmillaan vuosia kustantamoiden prosessirattaissa jauhautuva romaanimuoto on aivan liian hidas alusta mikro- ja päivälehtitasolle pureutuvan poliittisen satiirin purtavaksi. Romaani ei ole sosiaalinen media. Tekstin kriittinen kärki tähtää tunnustuksellisuutta ironisoivassa vuolaudessaan kohti alati paisuvan minäteollisuuden laveaa purskahtelua. Lööppijournalismin sanelema turhamaisuuden itserakas diskurssi tulee kyllä ähkyyn asti ruodituksi, mutta siihenpä Korusähkeiden sisällöllinen anti jää. Vaikka hienostuneisuus ja hienotunteisuus eivät kuulu satiirilajin totunnaisimpaan työkalupakkiin, olisi teokselta toivonut lisäksi huomattavasti enemmän ilmaisullista harkintaa. Ronskeimmillaan Koskimiehen teksti on alatyylistä, väkivaltaista ja perustelematonta, sanalla sanoen törkeää. Kun teoksen kertoja esimerkiksi haluaa kohdella kirjailija Sofi Oksasta "kuin oikullista virolaista pikkulutkaa neuvostoaikana", tulee sitä väkisinkin pohtineeksi, minkä eläimen moraalitajuun vedoten romaani on kirjoitettu, saati sitten julkaistu. Tätä kirjoittaessa, kansanvallan juhlapäivän jälkeisenä maanantaiaamuna, ei toki vaadita kummoisia ennustajaeukon lahjoja sen uumoilemiseksi, että teoksen edustama sutkausten ja jytkyjen epämääräiseen satiirinkaapuun verhottu retorinen väkivalta tulee yhäti kasvattamaan suosiotaan kansakunnan virallisena puheenpartena. Aikalaisromaani, siis?
MIIkkA LAIhINEN
E
niten sieluni sykähteli vaalipäivän jälkeisenä maanantaina, kun tapasin kampuksella ystäviä ja tuttuja. Jotkut olivat järkyttyneitä ja valmiita poistamaan perussuomalaisten äänestäjiltä ihmisoikeudet. Jotkut puhuivat tosissaan muuttavansa Suomesta pois. Toiset analysoivat kädet heiluen ja otsa kurtussa, että mites nyt hallitusneuvottelut. Astuessani Yo-talo A:n rappukäytävään sen seinistä kaikui ja kuulsi politiikka. Tuli harras olo, tällaista tämän aina pitäisi olla. Ehkäpä vaalien tulos muuttaa keskusteluilmapiiriä ylioppilasliikkeen sisällä ja luo keskustelua myös sen laitamille. Ehkäpä syksyisissä edustajistovaaleissa teemoiksi valitaan jotain muutakin kuin kanta TYYn kirjaston säilyttämiseen. Ehkäpä vuonna 2015 ylioppilaskunta-aktiivien seisoessa hangessa ja houkutellessaan ihmisiä heittelemään marmorikuulia maitopurkkeihin yhteisen edun nimissä, symboliikka on itsestään selvää jokaiselle ohikulkijalle.
"Koittakaa jo intoutua siitä einesmakaronilootan pakkaamisesta ja SÄÄSTÄKÄÄ meidät muut ankeudeltanne."
kIRJA Kustannusalalle vakiin-
LoTTA AARIkkA
Kirjoittaja itkee edelleen jokainen kerta, kun Mufasa kuolee.
tuneen tuottavuuskliseen mukaan keskivertokirjan elinkaari on vuodenkierron mittainen. Television puolelle poliittista huumoria tahkonneen Elias Koskimiehen kaunokirjallinen esikoinen ei kuitenkaan edes sisältönsä puolesta kanna kalenterin ympäri, vaan syntyy harmi kyllä hengettömänä. Korusähkeitä on fiktiiviseen päiväkirjamuotoon sommiteltu irvokas satiirin- ja romaanintapainen, joka parhaan iltalyp-
Elias Koskimies: Korusähkeitä. Gummerus 2010. 263 s.
Kansainvälinen taidekilpailufestivaali Bravo, Turku 2011 3.- 9.5. Turussa. Liput 10.
KULTTUURI
KARI VAINIO
TORNI TANSSII SOdISSA JA SULOISSA
Venäläisen, luomisvoimaisen koreografin Sasha Pepeljajevin Tanssiva torni jättää katsojansa hapuilemaan sanoja. Oliko se upea? Outo? Mitä lavalla tapahtui?
TEATTERI Huima teos juhlistaa
niin Aurinkobaletin 30-vuotista taivalta kuin Turun ja Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuottakin sirkuksen, teatterin ja tanssin keinoin. Aurinkobaletin tanssijoiden lisäksi lavalla esiintyvät venäläisvirolaiset taiteilijakokoonpanot. Tanssivan tornin taika on mahtipontista ja kekseliästä, kaunista ja rumaa. Adjektiivit kuvaavat sitä, mitä teoskin: maailmaa sen syntyä, ilmiöitä ja tulevaisuutta. Tarina kertoo elämän peruselementtien, tulen, ilman, maan ja veden, synnystä. Hahmoja tarinassa ovat muun muassa Taiteilija, Kauneus ja Mielikuvitus. Esityksen keskiössä on kuitenkin torni, liki kymmenen tonnia painava unelmien, visionäärien ja katastrofien tyyssija. Ympäristönä torni on muuttuva, välillä Titanic, välillä Fukushima. Tapahtumia ohjailee valkohapsinen herra, Kapteeni tai Jumala. Tunnelmat vaihtelevat hengästyttävästä elämän ja luomi-
sen kiihkosta sotatilaan ja seesteisyydestä epätoivoon. Lavalla nähdään monia pieniä tarinoita, viittauksia niin Raamattuun kuin ydinvoimalaonnettomuuksiin ja esineellistettyyn naiskuvaankin. Tanssiva torni ylistää elämän jokapäiväisyyden kauneutta: arkipäiväiset esineet muuttuvat tornissa lumoavaksi taiaksi. Virolaisen Ûlo Krigulin säveltämä musiikki soi esineistä, jotka muistuttavat soittimia vain symbolisesti. Samoin kauneuskin on symbolista, sopimuksenvaraista. Lisäksi teos rinnastaa ihmisen koneena ja koneen inhimillisenä. Keksinnöt näytetään esteettisinä, mutta ihmisen horjumatonta tekniikan edistysuskoa ei pyritä säilyttämään perinteisin sirkuksen keinoin huolettomalla virneellä ja kyvyllä uskotella voimakkaan ruumiin olevan särkymätön. Sen sijaan sirkustaiteilijat kokoavat hapuillen selkäänsä luomuksen, joka muistuttaa Leonardo da Vincin aikaansa edellä
olleita visioita. Katsoja saadaan huolestumaan tornin koneellistuvassa maailmassa elävien kohtalosta. Ilman käsiohjelmaa on varsinaisen juonen seuraaminen vaikeaa. Mutta ehkä teoksen tarkoitus onkin saada katsoja avaamaan mielensä ja näkemään torni omien kokemustensa, ei ennalta annetun juonen kautta. Kiihkeämpiä tanssiosuuksia olisi odottanut muutoin niin vimmaiselta teokselta. Mutta toisaalta tanssi on sitä, mikä tapahtuu liikkeiden välillä. Ja torni on paljon enemmän kuin pelkkä tapahtumapaikka. Tornissa tanssitaan, mutta ennen kaikkea torni itse tanssii, muuntuu muuksi ja hengittää.
kARoLIINA kERPPo
Tanssiva tornia Ohjaaja: Sasha Pepeljajev 8.6., 9.6., 10.6., 11.6. Kateli, Tallinna.
SASHA PEPELJAJEV
Turku Design Festival 9.- 15.5. Tutustu lisää osoitteessa turkudesignnow.fi/ilmio.
TYYn väittelyillat jatkuvat jälleen syksyllä! Ehdota aiheita ja vieraita 15. tou
YLIOPPILASKUNTA
23
ALAYHdIST YSTEN INFOPALSTA
AKATEEMINEN PARTIOKILTA Nyt kun lumesta on päästy eroon, Akateeminen partiokilta lähtee kulkemaan kevätluontoon: pyöräretki Hirvensaloon 10.5. ja kevätvaellus Kurjenrahkan kansallispuistoon 21.22.5. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet sähköpostilistalta ja facebookista. AKATEEMINEN PURJEHdUSSEURA Merta näkyvissä! Vaikka jää ei ole kokonaan Airistolta lähtenyt on Akateeminen purjehdusseura avannut purjehduskautensa. Kesän aikana seura järjestää lukuisia iltapäiväpurjehduksia sekä viikonloppuretkiä Saaristomerellä. Kaikki purjehduksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita! Ensikertalaiset saavat tarvittavan opastuksen. Purjehduksista tiedotetaan seuran netti- ja Facebook-sivuilla. Purjehduskengät jalkaan ja menoksi sanoi Eno veneessä! ASTERISKI Asteriskin ikivihreä vappubooli tarjoillaan ICT-Talon pihalla aattona 30.4 kello 13:37 dELTA RY. Päivystykset toimistolla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 12.00-13.15. Päivystykset loppuvat kesän ajaksi.. Urheiluvuoro keskiiviikkoisin Iskerissä klo 18.30-19.30 ja perjantaisin Iskerissä klo 14.00-15.00. Saunavuoro keskiviikkoisin Yo-Kylä 10A 20.00-22.00. Yhdistyksen ylimääräinen kokous 3.5.2011 klo 17.00 luentosalissa XVIII HOMOGLOBIINI HG viettää wappua urakalla, ensin etkoilua Arcanumin takana (säävaraus), sitten kaupungille lakitukseen ja ilta jatkuu S-Osiksella. Vappupäivänä tiedossa sateenkaareva vappupiknik Vartiovuorella yhdessä kaupungin muiden sateenkaariyhdistysten kanssa. Aikataulut selviävät myöhemmin nettisivuilta osoitteessa www.homoglobiini.fi. Samasta osoitteesta näkyy myös kaikki loppukevään ja kesän riennot. Mukavaa vappua ja rentouttavaa kesää kaikille! LEX RY. LexWappu! Pe 29.04. Akateemisen Mölkyn MM-Kisat klo 14 alkaen // Vartiovuori Fanilippuja, jotka oikeuttavat myös sisäänpääsyyn virallisiin AMMM2011-jatkobileisiin Börsissä on saatavilla Lexin toimistolta YO-talo A:ssa hintaan 5e. La 30.04. Tapiolan Wappusoudut // Jokiranta, Kristiinankatu 1 klo 13 Tule kannustamaan ainejärjestösi soutujoukkue voittoon! Vapunaaton päättävät turkulaisen opiskelijavapun ehdoton klassikko ja helmi, Kirkkotien Wappubileet! Ovet klo 22. MUUSA Muusa juhlistaa vappua 30.4. Sirkkalan pihalla tarjoamalla jäsenilleen ihanaista vappuboolia. 1.5. Muusakin piknikoi Vartovuorenmäellä. Arkeen palaamme tiistaina 3.5. järjestämällä tiistaikahvit Sirkkalassa 9.0015.00, jonne kaikki ovat tervetulleita edullisesti kahvittelemaan & herkuttelemaan! Muusa toivottaa kaikille mahtavaa vappua ja iloista kesää! OPEX HV Eli Hauskaa Vappua! 30.4. klo 12 - 16 Opex ja Index järjestävät vapputanssit Educariumin pihalla. Lämmintä tunnelmaa ja hyvää musiikkia. Täältä on hyvä aloittaa vapunaatto! Ensi viikolla onkin taas mukava ottaa rennosti, laskea kädet alas ja luovuttaa, verta nimittäin. SPR kerää terveiden opiskelijoiden verta keskiviikkona 4.5. klo 11 15 Educariumin liikuntasalissa. Tarkempia tietoja luovuttamiskelpoisuudesta, veren tarpeesta yms osoitteesta www.veripalvelu.fi. TURUN KESKUSTAOPISKELIJAT Tervetuloa vappuboolille! Turun Keskustaopiskelijoiden perinteiset vappuboolit vapunaattona klo 12-15 Yo-talo B:n (Rehtorinpellonkatu 4) 2krs. kerroskeittiöllä. Luvassa myös ainutlaatuista vappuaktiviteettia. Hulvattoman hauskaa ja aurinkoista vappua kaikille! TURUN EV.LUT. OPISKELIJALÄHETYS Tule mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan! Opiskelijaillat perjantaisin klo 18 Sirkkalankatu 4. Luvassa mm. laadukasta raamattuopetusta, mukavaa yhdessäoloa, laulua ja iltapalaa. 29.4. Sari Paavola: Lopunajat ja Jeesuksen paluu (2.Piet.3). 6.5. Kevätretki, lisätietoa www.opko. fi/turku. Lisäksi pienryhmiä, leirejä... Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme!
EHdOTA VUOdEN OPETTA JAA JA VUOdEN OPINTOJAKSOA
Turun yliopiston opiskelijoilta ja henlökunnalta pyydetään ehdotuksia vuoden 2011 opettajaksi ja opintojaksoksi. Ehdokkaiden esittäminen tapahtuu täyttämällä lomake TYYn nettisivuilla 31.5. mennessä ja toimittamalla se osoitteseen tyy-koposihteeri@utu.fi tai paperiversiona ylioppilaskunnan kansliaan (Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500), kuoreen merkintä "Vuoden opettaja 2011" tai "Vuoden opintojakso 2011. ki-
VUOdEN OPETTA JA
Vuoden 2011 opettajaa valittaessa erityisteemana on vuorovaikutteinen, innostava ja hyvää opiskeluilmapiiriä edistävä opetus. Ehdotuksen voi tehdä vähintään kaksi opiskelijaa, TYYn alayhdistys, vähintään kaksi henkilökunnan jäsentä tai yliopiston yksikkö. Valintamahdollisuuksia parantaa se, että samaa henkilöä esittävät sekä opiskelijat että henkilökunta. Valinnan suorittavat Turun yliopiston rehtori ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja opintoasiainneuvoston ja ylioppilaskunnan esityksistä.
VUOdEN OPINTOJAKSO
Vuoden opintojakson valinnalla halutaan nostaa esiin hyvin toimivia käytäntöjä ja malleja yksittäisen opintojakson, kurssin, seminaarin tai laajemman opintokokonaisuuden toteuttamisessa. Se voi tarkoittaa toimivia opetusjärjestelyjä tai innovatiivisia opetusmetodeja. Opintojakso voi olla pieni muutaman opintopisteen suoritus tai suurempi moniosainen kokonaisuus. Ennen kaikkea haetaan opintojaksoa tai kokonaisuutta, joka on mielekäs ja kannustava sekä opettajalle että opiskelijalle ja jossa toteutuu yhteisöllisyys. Hyvä opintojakso tai kokonaisuus mahdollistaa esimerkiksi molemminpuolisen palautteen antamisen ja sen hyödyntämisen. Vuoden opintojakso voi olla myös hyvintoimiva harjoittelu. Vuoden opettaja ja vuoden opintojakso julkistetaan syksyllä Turun yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Lisätietoja: TYYn koulutuspoliittinen sihteeri Jukka Vornanen, puh. (02) 276 9613, tyy-koposihteeri@utu.fi ja TY:n opetuksen kehittämispäällikkö Matti Lappalainen, puh. (02) 333 6608, matlap@utu.fi
T Y YN KESÄN AUKIOLOT:
TYYn kanslia 3.6. - 17.6. avoinna klo 12-14 Suljettu: 18.6.-31.7. TYYn kirjasto Suljettu: 28.5-.28.8. TYYn lakipalvelut Suljettu: 1.6.-31.8.
LUENTOJA ELÄMÄSTÄ JOKA ILTA
R E H T O R I N P E L L O N K AT U 6 PUH. 250 5515
ukokuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen tyy-kulttuurivk@list.utu.fi.