TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NRO 3/2015 | 15 € www.tttlehti.fi SAATTOHOITAJA PYSYY Uusi ammattiryhmä Työpaikan juniori tarvitsee kunnon PEREHDYTYKSEN TYÖKYVYN TUEKSI kuolevan vierellä Tee ikätietovisa UUSI TYÖTAPATURMAJA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 2016 AJOTAIDOT? Olisiko aika päivittää TESTAA ASENTEESI!
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 2 IIS AKKI HÄRMÄ TAP A TUR V A O Y Sisällys 3/2015 5 Päätoimittajalta 7 Ajassa 11 Työtapaturmalainsäädäntö uudistuu KANNESSA 12 Lukijoilta 14 TTT Henkilö KANNESSA Saattohoitaja Kirsi Glantz: toivoa ja iloa on loppuun asti 20 Ei yksin työ tekijäänsä opeta! KANNESSA Nuori työntekijä tarvitsee kunnon perehdytyksen 24 Ikätietovisa KANNESSA Tietoa vai luuloa eri-ikäisistä? 26 Arvokkaasti arjessa Yrityksen arvot muuttuvat arjen teoiksi 28 TTT-Blogisti: Rauno Pääkkönen 30 10 kysymystä terveystarkastuksista Mitä hyötyä on työterveyshuollon terveystarkastuksista? 33 Yrityskulttuurilla stressiä vastaan EU-palkittu Fastems Oy on satsannut työhyvinvointiin 34 Lisää työkykyä yhteistyöllä KANNESSA Sosiaalialan asiantuntija auttaa paluussa töihin 36 Terveydeksi Toimistotöitä kävelymatolla 38 Inhimillinen kuski välttää riskit KANNESSA Olisiko aika päivittää ajotaidot? Pahimmat onnettomuudet sattuvat kesäkeleillä. 43 Tapaturmainen kuolema Porapaalukoneen puomi iski kuljettajaa 44 Työsuojelutoimikunta – kehityksen moottori vai paperitiikeri? turvallisuus terveys työ 46 Työssä ja vapaalla Torikukkakauppias Minna Skön laulaa karaokea 49 Äänestä parasta 50 Palvelukortti 51 Ensi numerossa 38 20 28 KIRSI GLANTZIN KUVASI KANTEEN ANNA DAMMERT. Taru Kukka on yllättynyt myönteisesti, kuinka paljon hänen esimiehensä Teemu Judén antaa palautta. Yllätys kuskille: peruuttava ajoneuvo moottoritiellä. "Me teemme töitä persoonallamme", sanoo Terhokodissa hoitajana työsken televä Kirsi Glantz. s.14
1) Rihawi et al., Graefe’s arch. Clin. Exp. ophtalmol. (2006) 244:845-854 SILMÄKLINIKKA Maailman pienin silmäklinikka lisää mahdollisuuksiasi pelastaa silmät! Onnettomuuden sattuessa on tärkeintä aloittaa huuhtelu nopeasti ja pyrkiä palauttamaan silmän normaali pH-arvo. Cederrothin puskuroidun silmänhuuhtelun ansiosta näkösi pelastuu suuremmalla todennäköisyydellä kuin tavallisella keittosuolaliuoksella. Huuhteluneste laimentaa ja huuhtelee, minkä lisäksi se neutraloi emäksisiä ja happamia roiskeita (vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin). Siksi silmälääkärit suosittelevat Cederrothin huuhtelunestettä tutkimuksessa, jossa verrattiin erilaisten silmänhuuhtelunesteiden tehoa emäksiin1. Lue lisää maailman pienimmästä silmäklinikasta. www.? rstaid.cederroth.com Todistetusti tehokkaampi kuin keittosuolaliuos emäsja happoroisk eisiin. O p s k m o s e L 15-3281tg-Cederroth_EyeWash_220x280_FI.indd 1 2015-03-05 09:20
23.–24. syyskuuta 2015 | Messukeskus, Helsinki Esimies & Henkilöstö 20 15 Keynote-puhujia mukana ammattitapahtumassa Manuel Knight Mona Riabacke Juhani “Tami” Tamminen + 50 asiantuntijapuhujaa käsittelevät ajankohtaisia aiheita TUTUSTU TAPAHTUMAAN: www.easyfairs.com/esimies Organised by EASYFAIRS Organised by EASYFAIRS Esimies & Henkilöstö 20 15 Organised by EASYFAIRS Organised by EASYFAIRS Meetings &Events 20 15 Vuoden merkittävin ammattitapahtuma kaikille esimiestyön ja henkilöstöratkaisuiden parissa työskenteleville ammattilaisille. ? Verkostoitumista ? Seminaareja ? Paneelikeskusteluja ? Kohtaamisia ? Näytteilleasettajia ? Uutuuksia ? Inspiraatiota ? Ratkaisuja Neljättä kertaa järjestettävässä ammattitapahtumassa luvassa mm. Yhteistyökumppanit: E&Hmainos-TTT.indd 1 4/17/2015 3:16:50 PM
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 5 Toimitus Pohjantie 3 02100 Espoo www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Merja Karjalainen Puhelin 040 545 3812 merja.karjalainen@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Puhelin 044 572 0208 taitto@tttlehti.fi Sihteeri Irja Hagelberg Puhelin 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Ilmoitusmyynti Kalevi Sinisalmi Puhelin 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@tttlehti.fi Milla Sinisalmi Puhelin 040 766 1346 milla.sinisalmi@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilausohjeet myös sivulla 50. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2015. Vuositilaus 89 euroa, kestotilaus 79 euroa. Oppilaitosten tilaushinnat: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 79 euroa, kestotilaus 69 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Leena Laitinen Puhelin 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Pohjantie 3 02100 Espoo Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 45. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino Forssa Print 4041 0428 päätoimittajalta Päätoimittaja, Työ Terveys Turvallisuus eli #TTTlehti, kohteena #työ ja elämä, #työelämä, #työhyvinvointi, #työturvallisuus Helsinki-Pieksämäki tttlehti.fi @ merjattt 12.5.2015 Tämä ei ole miksikään muuttu nut: työpaikan juniorit kaipaavat vanhemmilta kolle goiltaan läsnäoloa ja aikaa. S. 20 Että piti sattua Sivulla 10 on esimerkki, kuinka suoja lasit pelastivat hissiasentajan silmävauriolta. Kiitos lukijallemme: Että piti sattua -ilmaisu on ”kentältä” peräisin! Kerro oman työpaikkasi opettavaiset kokemukset kauttamme muillekin: merja.karjalainen@tttlehti.fi Puhelin 040 545 3812 Varaudu aina yllätyksiin – liikenteessä AJOKOULUTTAJA VELIMATTI REINILÄN tapaaminen viime syyskuus s a poliisien ajokoulutuskeskuksessa Pieksämäellä sai ajatte lemaan. Testasimme kahden päivän ajan pienellä porukalla ajotaitojamme rataolosuhteissa auringon paistaessa. En missään nimessä ole ammatti autoilija, mutta ajan henkilöautolla 20 000–25 000 kilometriä vuodessa. Minulla on ollut tapana sanoa, että olen ollut tien päällä kaikkina mah dollisina vuoden ja vuorokauden aikoina, mihin tahansa kellonaikaan, kaikenlaisissa keleissä. Varmasti kaikki mahdolliset vireys ja mielentilatkin olen ehtinyt käydä lävitse ratin takana yli 30 vuoden aikana. Ajamiseni motiivina on välttämät tömyys, joka yleensä liittyy työhön tai työn ja yksityiselämän yhteensovitta miseen. HENGISSÄ OLEN selvinnyt ja itse ajamil tani kolareilta välttynyt. Kuinka pelot tavaa onkaan kirjoittaa tuo röyhistely julki – kuka tahansa meistä voi olla seuraava, joka joutuu vakavaan onnet tomuuteen. Ja onhan niitä hyviä aineksia ollut, esimerkiksi: Olen löytänyt itseni kaistal tani nenä tulosuuntaan päin, kun kevyt peräinen takavetoinen on kiepsahtanut hieman kuluneilla talvirenkaillaan ym päri ylämäessä. Olen katsonut hirveä silmiin, kun se pitkiä ajovaloja sytyttäes säni oli nousemassa pientareelta tielle. Olen hankkiutunut vaaraan itsepäi syyttäni: ollut nukahtamaisillani rattiin, tarkistanut ajaessani sähköpostit känny kästäni, ottanut kiirehtimällä kiinni täpäriä aikatauluja. Ja silkkaa tyhmyyt täkin löytyy: Kuka käskee etsimään määränpäätä hajaasutusalueella tietä mättä tarkkaa osoitetta? Kun peruu tin pimeässä kapeaa lumista syrjätietä puolen kilometrin päähän lähimmälle kääntöpaikalle, mietin, että 27 asteen pakkasessa en täältä korvesta ihan äkkiä apua löytäisi. VOIMASSA OLEVA ajokortti on vasta startti ajotaitojen kartuttamiselle – se ei ole tae siitä, että osaa ajaa turvalli sesti kaikissa tilanteissa. Jos joutuu aja maan työnsä vuoksi, olosuhteita ei voi usein valita: asiakkaat, sovitut tapaami set ja työtehtävät odottavat. Ajokouluttaja Reinilä sai ajattele maan: Miksi kenet tahansa voi laittaa taipaleelle varmistamatta, tunteeko hän ajokkinsa ominaisuudet ja mitkä ovat hänen ajotaitonsa? Miksi harva meistä tulee ajatelleeksi, että olen nyt liian väsynyt tai liian tuohduksissani ajamaan? Muistanko, että liikenteessä minun pitäisi varautua pahimpaan, ja kyetä toimimaan järkevästi aina? Osaanko hyödyntää nykyaikaisen ajopelini turvajärjestelmiä? Ajokouluttaja Reinilän ansiota on myös se, että tässä numerossa puhu taan ajoturvallisuudesta. Tappavimmat kolarit ajetaan kesäkeleillä. Lue lisää sivulta 38 alkaen.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 6 www.aga.fi/MISON_info MISON POSSIBLE Auta hitsaria nopeatempoisessa MISON POSSIBLE –pelissä tai vastaa muutamaan kysymykseen. Arvomme 5 iPadiä ja 15 POLAR LOOP -aktiivisuusranneketta. PREMIUM AGA ® M IS O N o n L in de G ro up in re ki st er öi ty ta va ra m er kk i. suojaa hitsaajaa ja hitsiä! MISON® MISON® suojakaasuun sisältyvä typpimonoksidi reagoi otsonin kanssa muodostaen happea ja typpidioksidia. Tämän kemiallisen reaktion ansiosta hitsaajan hengitysilmassa olevan haitallisen otsonin määrä vähenee, mikä suojaa hitsaajan terveyttä, voi parantaa työmotivaatiota sekä vähentää sairauspoissaoloja. Kaasukaarihitsauksen yhteydessä syntyy otsonia (O3), joka on väritön, hyvin myrkyllinen kaasu. Se aiheuttaa mm. päänsärkyä, yskää, limakalvojen kuivuutta ja hengitysvaikeuksia. AGA on kehittänyt ainutlaatuiset MISON® suojakaasut suojaamaan hitsaajien terveyttä . FI Ad TTT 220x280_111959-11-FI01_1.indd 1 20/04/15 11.33
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 7 ttt-ajassa UUSI OTE OMAAN TYÖHÖN VARSINKIN TIETOTYÖSSÄ PÄÄKOPPA joutuu koville, ja työnteko väsynein aivoin muuttuu tahmeaksi. Työn teon järjestelyt ja ylikuormitukset pitää ratkaista työpaikalla esimiehen johdolla ja tarvittaessa työterveyshuollon tuella. Yksin ei pidä jäädä! Mutta jotain voi tehdä itsekin. Työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen Lääkärikeskus Aavasta Helsingistä kehottaa kokeilemaan vaikkapa kolmen viikon ajan, olisiko näistä vinkeistä apua: • Tee keskittymistä vaativat työt, kun olet virkeimmilläsi, esimerkiksi heti aamusta. Älä haaskaa virkeintä aikaa rutiineihin. • Keskitä rutiinityöt väsyneisiin hetkiin, esimerkiksi lounaan jälkeen ja päivän päätteeksi. Päätä tietoisesti, miten usein ja milloin luet sähköpostia. • Varaa kalenteristasi aikaa myös omille töillesi, älä vain palavereille. • Tunnista, mitkä työt kaipaavat rauhallista työympäristöä, mitkä onnistuvat hälyssä. • Tauota: siirrä katse pois tietokoneen ruudulta, lähde pois työpisteen äärestä. Jopa minuutin parin tauko virkistää. Tiukkaa keskittymistä vaativassa tehtävässä tarvitaan 5–10 minuutin katkos kerran tunnissa. • Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Usean asian tekeminen samaan aikaan vähentää tuottavuutta joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia. Se myös lisää virheiden määrää ja aivojen kuormitusta sekä todellisuudessa hidastaa hommien valmistumista. Lähde: Lääkärikeskus Aavan verkko artikkeli, www.aava.fi www.aga.fi/MISON_info MISON POSSIBLE Auta hitsaria nopeatempoisessa MISON POSSIBLE –pelissä tai vastaa muutamaan kysymykseen. Arvomme 5 iPadiä ja 15 POLAR LOOP -aktiivisuusranneketta. PREMIUM AGA ® M IS O N o n L in de G ro up in re ki st er öi ty ta va ra m er kk i. suojaa hitsaajaa ja hitsiä! MISON® MISON® suojakaasuun sisältyvä typpimonoksidi reagoi otsonin kanssa muodostaen happea ja typpidioksidia. Tämän kemiallisen reaktion ansiosta hitsaajan hengitysilmassa olevan haitallisen otsonin määrä vähenee, mikä suojaa hitsaajan terveyttä, voi parantaa työmotivaatiota sekä vähentää sairauspoissaoloja. Kaasukaarihitsauksen yhteydessä syntyy otsonia (O3), joka on väritön, hyvin myrkyllinen kaasu. Se aiheuttaa mm. päänsärkyä, yskää, limakalvojen kuivuutta ja hengitysvaikeuksia. AGA on kehittänyt ainutlaatuiset MISON® suojakaasut suojaamaan hitsaajien terveyttä . FI Ad TTT 220x280_111959-11-FI01_1.indd 1 20/04/15 11.33 7 Ajassa | 11 Työtapaturmalainsäädäntö uudistuu | 12 Lukijoilta 14 Henkilö: Kirsi Glantz TEK STI MERJA KARJAL AINEN, KUV A THINK ST OCKPHO TOS
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 8 ttt-ajassa KOONNUT MERJA KARJALAINEN | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS, KARI SAARINEN, LIIKENNETURVA, KONE/EERO VOTTONEN Nuoret töissä lain mukaan Stressin vuoksi epäterveellisesti Ihan hyviä työpaikkoja Suomessa 18.–22. toukokuuta… 27.–30. lokakuuta… LAIN MUKAAN vakinaiseen työsuhteeseen saa ottaa 15 vuotta täyttäneen, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Kevyttä työtä saa tehdä 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenteri vuoden aikana täyttää 14 vuotta. Hän saa olla töissä enintään puolet koulun lomaajasta ja kouluaikana tilapäisesti. 13-vuotias tai sitä nuorempi saa aluehallintoviraston luvalla työskennellä tilapäisesti kulttuuriesityksissä. 15 vuotta täyttäneen työaika on sama kuin täysiikäisen. Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään 7 tuntia, eikä hän saa tehdä ylieikä yötöitä. Lisää aiheesta: www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat 28 lämpöastetta… …toimii rajana ns. kuumatyölle. Jos lämpötila on yli 33 astetta, yhtäjaksoinen työskentely saa kestää korkeintaan 45 minuuttia, ja 50 minuuttia, jos helle jää alle 33 Celsius-asteen. Ohjeita kuumaan: www.ttl.fi > Työympäristö > Lämpöolot > Kuumatyö …vietetään rakennusalan teemaviikkoa Viisaat kypärät yhteen. Viikko muistuttaa varsinkin yritysja keskijohdon merkitystä työturvallisuuden edistämisessä. Yhteistyöhön pitää saada myös pääurakoitsijat ja aliurakoitsijat. Lisää aiheesta: www.rakennusteollisuus.fi > Turvallisuusviikko TUPAKKAA, LOHTURUOKAA, jämähtämistä kotisohvalle. Epäterveelliset elämäntavat uhkaavat erityisesti alle 40-vuotiaita fyysisesti ja henkisesti tiukoilla olevia työntekijöitä. – Julkisessa keskustelussa huonoa kuntoa tai ylipainoa pidetään syynä työkyvyttömyyteen tai alentuneeseen tehokkuuteen. Ylikuormittunut työntekijä ei kuitenkaan välttämättä kykene ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja, sanoo työterveyslääkäri, dosentti Helena Miranda Työterveyslaitoksesta. Miranda on osallistunut yhdysvaltalaiseen tutkimukseen, josta havainnot ovat peräisin. …järjestetään työturvallisuuden ja -terveyden A+A 2015 -suurmessut Düsseldorfissa Saksassa, jo 30:nnen kerran. Lisää aiheesta: www.aplusa.de SUOMALAISTEN TYÖPAIKKOJEN monet työelämäkäytännöt ovat eurooppalaisittain kärkikaartia. Varsinkin innovointia tukevat toimintatavat kuuluvat vahvuuksiimme. Työpaikkojemme ilmapiiri on yleensä hyvä, ja työntekijöillä on mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä sekä sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. Näin summaa Työelämä 2020 -hankkeen selvitys, joka tarkastelee suomalaisten työpaikkojen laatua ja tuloksellisuutta suhteessa muihin Euroopan maihin.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 9 Seinäjokelainen erikoislääkäri Pirjo Rautiainen pyöräilee työmatkansa ympäri vuoden. Kypärä päähän, pyöräilijä! Osaatko väistää? PIRJO RAUTIAINENKAAN ei ole välttynyt onnettomuuksilta, joista pahin sattui yli 20 vuotta sitten hänen odottaessaan esikoistaan. Auto töytäisi hänet pyörineen kumoon, mikä mursi lantion ja vei kahden kuukauden sairauslomalle. Esikoisen syntymän jälkeen hän jatkoi pyöräilyä ja hankki en simmäisen kypäränsä. Hän laskee, että pyöräilykypärä on estänyt vakavamman loukkaantumisen kahdesti. Koko maassa kypärää pyöräilijöistä käyttää hieman yli 40 pro senttia mutta Rautaisen kotimaakunnassa EteläPohjanmaalla vain joka viides. – Kypärän käyttö vähentää pää ja aivovamman riskiä jopa 88 prosentilla. Talvella kypärä on erityisen tärkeä lisääntyneen kaatumisvaaran takia, Rautiainen toteaa. – CEmerkitty kypärä kannattaa ostaa urheiluliikkeestä, jossa sen saa sovitettua ja säädettyä istuvaksi. Päässä löysästi keikkuva na se ei suojaa. Rautiaisen neljän kilometrin työmatka herättelee uuteen päi vään, ja loppurutistus sairaalanmäen päälle kiihdyttää pulssiakin. Perillä Seinäjoen keskussairaalassa odottavat puhtaat työvaatteet, suihkua hän ei tarvitse. Sivulaukuissa kulkevat kotiin ruokaostokset, aiemmin viidelle ja nyt kolmelle hengelle. Sadesuojana toimii ohut muiden vaat teiden päälle puettava kuoripuku. – Jokaisen pyörässä pitää olla heijastimet ja valo, ja liikenne säännöt täytyy osata. Minäkin tarkistin Liikenneturvan nettisivuil ta pyöräilyä koskevat viimeiset muutokset. Ihan helppoja ne ovat! Pirjo Rautainen hankki hybridipyörän noin vuosi sitten. Sillä on kevyt ajaa, ja ajoasento on selälle mukavan pysty. Yli 70 prosenttia pyöräilijöiden henkilövahingoista sattuu risteyksissä, joissa valtaosassa on kärkikolmio. Vuosittain kuolee keskimäärin 21 pyöräilijää, joista reilusti yli puolet on kolaroinut moottoriajoneuvon kanssa taajamassa. Loukkaantumisista yhdeksän kymmenestä sattuu taajamissa. Pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän pitää väistää autoja. Liikenneympyrään saapuva ja sieltä poistuva autoilija väistää sekä kävelijää että pyöräilijää. Miten näissä tilanteissa toimitaan: LISÄÄ AIHEESTA • www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/pyorailijat (Sieltä löytyy mm. Jalan ja pyörällä -opas sekä sääntö visa vastauksineen.) • Valtakunnallista pyöräilyviikkoa vietetään 9.–17.5., ja sen teemana on tänä vuonna työmatkapyöräily. Pyöräily kuntien verkoston sivuilla on vinkkejä myös työnantajalle, miten omaa porukkaa voi kannustaa polkemaan. www.poljin.fi > Toiminta > Pyöräilyviikko
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 10 Suojalasit pelastivat silmän Hissiasentaja teki töitä helsinkiläisellä kerrostalotyömaalla hissikuilun alapäässä. Joitakin kerroksia ylempänä työskenteli sähköasentaja, joka työnsi syöttökaapelin pään kerrosnäytön aukosta kuilun puolelle. Samalla hän pudotti aukossa olleen pienen kiven. Alempana työskentelevä asentaja Ari Nieminen sattui katsahtamaan ylöspäin. Kivi iskeytyi suojalaseihin, joiden reuna mottasi Niemiselle mojovan mustan silmän. – Kenenkään ei pitänyt olla lähettyvillä, hän toteaa. – Onneksi oli suojalasit. Ilman niitä silmästä olisi todennäköisesti mennyt näkö, sanoo työturvallisuuspäällikkö Seppo Mattlar Kone Hissit Oy:stä. Mattlar kuljettaa Niemisen rikkinäisiä laseja mukanaan työturvallisuuskoulutuksissa. Koneella kaikki työntekijät osallistuvat turvallisuuskoulutukseen. Lisäksi jokaisen on suoritettava työturvallisuuskortti ja käytettävä työmailla suojalaseja. – Vielä pari vuotta sitten silmien suojaaminen ei rakennustyömailla ollut kovin yleistä. Tästä on menty eteenpäin. Siltikin rakennustyömailla sattuu vielä paljon lieviä silmävahinkoja. Hyvät suojalasit saa Mattlarin mukaan alle 10 eurolla. Rakennusalaa koskevan valtioneuvoston asetuksen 205/2009 mukaan rakennustyömaalla on käytettävä suojalaseja, varoitusvaatetusta, polvisuojaimia, suojakypärää ja turvajalkineita. MINNA KOLISTAJA Ari Niemisen musta silmä. Kannattaa silmäillä henkilöstön ikärakennetta vuosiksi eteen päin ja saada osaajat pysymään talossa.” Ikäohjelmaa toteuttavan Oraksen toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi Työeläke-lehdessä 2/2015. “ 117 000 työtapaturmaa, 20 kuolemaa TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITON (TVL) ennak koarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2014 yhteensä noin 117 000 palkansaajille sattunutta työ tapaturmaa. Määrä on noin 5 prosenttia pienempi kuin vuonna 2013. Ennakkoarvion mukaan työpaikkatapaturmissa kuoli viime vuonna 20 palkansaajaa, saman verran kuin vuon na 2013. Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvattiin noin 6 500 työtapaturmaa. Lopulliset tilastot valmistuvat ensi syksynä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli noin 29,3 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työ tuntia kohti. Vuonna 2013 taajuus oli 29,6. Tapaturmataajuudet toimialoittain vuonna 2014 (suluissa 2013) Teollisuus 35 (33) Rakentaminen 63 (63) Vähittäisja tukkukauppa 30 (29) Kuljetus ja varastointi 43 (46) Hallintoja tukipalvelutoiminta 52 (52) Kuntasektori 22 (24) 2,7 %:lla 15–74-vuotiaista suomalaisista on rahapeliongelmia. Se tarkoittaa 110 000 henkilöä. Lähde: Pelin merkit – Tietoa rahapeliongelmasta työssään peli ongelmia kohtaaville. (Pelihaitat/Tukiaineisto. THL; 2014.) Että piti sattua
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 11 kova juttu Työtapaturmalainsäädäntö uudistuu vuonna 2016 Uusi työtapaturmaja ammattitautilaki pyrkii selkiyttämään lainsäädännön rakenteita. Sen uskotaan auttavan pätkäja vuokra työläisiä nykyistä paremmin. TEKSTI MILKA MANTSINEN | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS TYÖTAPATURMALAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTUU VUODEN 2016 ALUSSA. Presidentti vahvisti huhtikuun lopussa lain, jota oli valmisteltu sosiaali ja terveysminis teriön johdolla ja työmarkkinajärjestö jen kanssa. Uusi laki yhdistää työtapaturmia koskevat lait ja ammattitautilain yhdek si paketiksi. Se koskee edelleen nimen omaan ansiotarkoituksessa tehtävää työtä, ja myös etätyö kuuluu sen piiriin. 12 TYÖPÄIVÄÄ VELVOITTAA VAKUUTTAMAAN. Työnantajaa sitova vakuuttamis velvollisuus muuttuu euromääräiseksi, kun se vielä tänä vuonna on työpäivä perusteinen. Työntekijä on vakuutettava tapatur mien varalta, kun työnantaja maksaa kalenterivuoden aikana palkkoja yh teensä yli 1 200 euroa. Nykyisen lain mukaan työnantaja on velvollinen va kuuttamaan työntekijänsä silloin, kun hän teettää tällä vuodessa yhteensä 12 työpäivää. Uudistusten toivotaan parantavan erityisesti pätkätyöläisten ja vuokra henkilöstön asemaa. Uuden lainsäädännön mukaan yrit täjän on vakuutettava myös kanssaan samassa taloudessa asuva perheen jäsen, joka tekee yrittäjälle työtä työ suhteessa. PÄÄTÖKSET PERUSTELTAVA TARKEMMIN . Uuden lain mukaan vakuutuslaitoksen on ilmoitettava tapaturman tai vahin gon kohteeksi joutuneelle henkilölle, kun asia on laitettu vireille. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu pääosin lääketieteel lisiin seikkoihin, ne ja niiden pohjal ta tehdyt johtopäätökset on todettava päätöksessä. Päätös on annettava 30 päivän kuluessa siitä, kun riittävät selvitykset on saatu. Nykyisessä laissa määräaika on kolme kuukautta. Työnantajan tulee ilmoittaa tapa turmasta ensi vuonna 10 arkipäivän kuluessa. Nykyisen lain mukaan ilmoitus on tehtävä viipymättä. OLOSUHTEET MÄÄRITELLÄÄN TARKEMMIN. – Lähtökohtaisesti etätyössä sattuneet vahingot korvataan kuten ennenkin, sanoo Tapaturmavakuutus laitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen . – Etätyöpäivänä ei kuitenkaan ole kodin ja työpaikan välistä matkaa, joten esimerkiksi lapsen päivähoitoon vientimatkalla sattunutta tapaturmaa ei korvata, hän täsmentää. Olosuhteet, joissa sattunut tapa turma kuuluu korvauksen piiriin, on kuvattu uudessa laissa nykyistä perus teellisemmin. Ammattitaudin määritelmään ei ole tulossa muutoksia, mutta altistu misolosuhteet on kuvattu aiempaa tarkemmin. Pohjolainen muistuttaa, että lääke, matka ja majoituskuluista on haettava korvausta vuoden kuluessa niiden syntymisestä. ENSI VUODEN TAPATURMAT UUDEN LAIN PIIRIIN. Nykyinen tapaturmavakuutusla ki on vuodelta 1948 ja ammattitautilaki vuodelta 1988. Laki tapaturmavakuutus lain perusteella korvattavasta kuntou tuksesta puolestaan on vuodelta 1991. Tavoitteena on nyt selventää ja sel kiyttää lainsäädännön rakenteita niput tamalla lait yhteen. – Vuonna 2015 sattuneet tapatur mat ja ammattitautitapaukset korva taan nykyisen lainsäädännön mu kaan. Uusi l aki koskee vuoden 2016 alusta sattuvia tapaturmia, sosiaali ja terveysminis teriön hallitusneuvos Mika Mänttäri sanoo. – Jatkossa saatetaan siis noudattaa kolmea ellei neljääkin eri lakia, kun las ketaan nykyiset lait ja uusi laki mukaan. KOSTEUSVAURIOHAITTOJA EI SAATU MUKAAN. Uuteen lakiin pyrittiin sisäl lyttämään myös kosteusvaurioista aiheutuneita haittoja koskevat seikat. Käsittelyssä oli, sisällytetään kö lainsäädäntöön tuki, jolla autetaan kosteus vauriomikrobeille altistuneita vaihta maan työpaikkaa. – Tässä oli kyse nimenomaan sel laisista tapauksista, joissa ei voida todeta ammattitautia mutta haittaa on selvästi aiheutunut, kertoo Mika Mänttäri. Yksimielisyyttä asiasta ei kuitenkaan saatu. Tarkoituksena on jatkaa selvitys työtä. ? LISÄÄ AIHEESTA www.tvl.fi > TyTaL > Mikä muuttuu ja miten?
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 12 Lukijan vinkkelistä Kansainvälisestä yhteishankkeesta syntyi paljon kaivosalan työturvallisuutta ja -hyvinvointia hyödyttävää materiaalia, kirjoittaa Airi Paloste. BARENTSIN ALUE on merkittävä kaivosalue Euroopassa. Alueella toteutettiin vuosina 2011–2014 EU:n Kolarctic-hanke, joka tarkasteli kaivostyöntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä. Siihen liittyneessä Mine Health -hankkeessa olivat mukana Uumajan yliopisto, Venäjän luoteinen julkisen terveyden tutkimuskeskus Pietarista, Työterveyslaitos Oulusta, Lapin ammattikorkeakoulu Kemistä ja Pohjois-Norjan yliopistosairaala Tromssasta. Hankkeessa tuotettiin arktisen alueen kaivosteollisuuden tarpeisiin tutkimustietoa ja opetusmateriaalia erityisesti kylmän vaikutuksista kaivostyöhön. Kylmän vaikutusten osalta tutkittiin tärinää, kaivosilman epäpuhtauksia, ergonomiaa ja henkilönsuojaimia. Hanke tuotti opaskirjan, dvd:n ja verkkosivut, kaikki englanniksi. Opaskirja tullaan kääntämään myös suomeksi. Materiaali käsittelee kylmän, tärinän ja ilman epäpuhtauksien vaikutuksia kaivostyötekijän terveyteen ja työturvallisuuteen sekä kaivosten sosioekonomisia vaikutuksia alueiden ihmisiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Oppimateriaali sopii kaivosalan ammatilliseen koulutukseen, kaivostyöntekijöiden ja johdon täydennyskoulutukseen sekä työsuojelun ja työterveyshuollon tueksi. Tuoretta tietoa kaivosalalle KAIVOSALA KASVAA Suomessa. Kaivostyö on tärkeässä roolissa esimerkiksi kännyköiden, tablettien ja kannettavien tietokoneiden kaupassa. Yritykset, työsuojelutoimijat ja työterveyshuollon ammattilaiset ovat tehneet tuloksellista työtä tällä riskialttiilla ja vaativalla alalla. Haasteita kuitenkin riittää, eikä jo saavutetunkaan hyvän työsuojelutason säilyminen ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Kaivosalalla merkittävimpiä riskitekijöitä ovat erilaiset tapaturmat. On tärkeää ehkäistä kaikkia onnettomuuksia mutta eritoten minimoida kuolemaan johtavia tapaturmia. Kylmässä työskentely lisää työntekijän riskejä, samoin melu, tärinä ja ilman epäpuhtaudet. Henkilönsuojaimet ja suojavaatteet varjelevat ympäristön tuomilta riskeiltä ja vaaroilta. Kylmätyöskentelyssä oikeaoppiseen pukeutumiseen kuuluvat ihoa kuivana pitävä aluskerrasto, lämmittävä välivaatetus ja ulkoisilta tekijöiltä suojaava päällysvaatetus. Kaivostyötä säätelevät lait ja asetukset ja niiden noudattaminen ovat keskeinen osa työturvallisuutta. Myös kaivostyön johdon ja työntekijöiden asenne on erittäin tärkeä työturvallisuuden ylläpitämisessä. KAIVOSTYÖNTEKIJÄN TYÖHYVINVOINNIN perustana on työkyky, johon terveys ja toimintakyky liittyvät. Lisäksi siihen vaikuttavat työntekijän ammatillinen osaaminen, asenne ja motivaatio. Työolot, työn sisältö, työyhteisö ja johtaminen ovat työkyvyn osatekijöitä. Työkyvyn aleneminen vaikuttaa suoraan työssä jaksamiseen. Työntekijän mahdollisuus kehittää työtään lisää hänen motivaatiotaan, samoin hänen ammattitaitonsa hyödyntäminen yrityksessä luo positiivisen ilma piirin. Hyvinvoiva henkilökunta työskentelee tehokkaasti ja näin tuo lisää varallisuutta yritykselle. LISÄÄ AIHEESTA Oppimateriaali: www.minehealth.fi Opaskirja: www.theseus.fi > Lapin ammattikorkeakoulu > Julkaisut. Sarja C. Oppimateriaalit Kasvatustieteen tohtori Airi Paloste on Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluiden osaamisalan yliopettaja. Turvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa – tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa! Katso lisätiedot: www.ttl.fi/nofs Hyödynnä edullisempi rekisteröintihinta 31.5.2015 mennessä! 21st Nordic Research Conference on Safety – NoFS2015 25 – 27.8.2015 Haikon kartano, Porvoo Mine Health -hankkeen suomalaisia ja ruotsalaisia tutkijoita Bolidenin Aitikin kaivoksella Ruotsissa. lukijoilta
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 13 Kiinnostavin juttu TTT 2/2015:ssä oli lukijoiden mielestä eritysherkkyydestään kertovan Merja Korpuan haastattelu: Hankala tapaus? ”Ajankohtainen ja tärkeä aihe.” Palautetta antaneiden kesken arvottiin kolme kappaletta Ulos oravanpyörästä? -uutuuskirjaa. Kirjan voittivat Sirkku Kaikkonen Savonlinnasta, Kaisa Kaulio Ruutanasta ja Ulla Nissinen Pusulasta. Kirja postitetaan voittajille sen ilmestyttyä. Tulimme Arkeassa siihen tulokseen, että yritys tarvitsee työsuojelukoordinaattorin, joka keskittyy työturvallisuuteen, saattaa ihmisiä ja asioita yhteen sekä linkittää erilliset teot toimivaksi arjen käytännöksi. Työsuojelukoordinaattorin tehtävään valittiin viime elokuussa Arkean eli Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n sisältä Laura Mäkilä. Hän on aiemmin työskennellyt ruokapalveluasiantuntijana ja keittiössä eri tehtävissä. Nyt hänen vastuualueensa kasvoi kattamaan myös siivous-, turvallisuusja kiinteistönhoitopalvelut. Arkea oli liittynyt Nolla tapaturmaa -foorumin jäseneksi syksyllä 2012. Lauran perehdyttämisessä hyödynnettiin foorumin asiantuntijan eli perehdytyskummin apua. Nolla tapaturmaa -foorumi kannustaa tekemään yhteistyötä yli toimialarajojen. Viisi arkealaista vierailikin viime syksyllä Sandvikilla. Sandvik Mining tuottaa kaivosteollisuuden laitteita, työkaluja ja palveluita. Vierailusta poiki paljon hyviä ideoita mutta ennen kaikkea lisää intoa ja tukea turvallisuustyöhön. Samalla kasvoi usko siihen, että kannustamalla koko henkilöstöä havainnoimaan oman työnsä turvallisuusriskejä saavutetaan tuloksia ja pystytään vähentämään työtapaturmia. Kun yhtiön johto on sitoutunut työturvallisuuden kehittämiseen, asenteiden muuttuminen on mahdollista. Haluamme tuoda työturvallisuusajattelun jokapäiväiseen arjen toimintaan. Vuoden 2015 aikana aiomme kehittää riskienarviointia ja tapaturmatutkinnan prosessia. Yhtiön henkilöstökoulutuksissa keskitytään työturvallisuusasenteisiin. Arkeassa työskentelee 1 100 henkeä. He tekevät 45 000 ateriaa päivittäin, siivoavat 0,5 miljoonaa neliötä ja huolehtivat 3 miljoonasta kiinteistökuutiosta. Katja Tättäläinen, viestintäja markkinointisuunnittelija, Arkea Hyvä idea! Äänestä parasta s. 49! Mikä juttu tässä numerossa kiinnosti sinua eniten? Kerro se, ja voit voittaa uutuuskirjan Julkista johtamista jalostamassa, arvo 57 euroa. Äänestää voit sivun 49 kupongilla tai verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu? Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia • verkossa: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta • sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi • kirjeitse: ”Lukijoilta”, TTT-lehti, Pohjantie 3, 02100 Espoo info PALAUTETTA NUMEROSTA 2/2015 Matalaltakin putoaa pahasti sai lukijoilta kiitosta muun muassa näin: ”Monipuolinen hyvin kirjoitettu artikkeli tärkeästä aiheesta.” Keskustelu A-tikkaista jatkuu A-tikkaat ovat mielenkiintoinen väline rakennustyömaalla. Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) sanotaan: "A-tikkaita saadaan käyttää työalustana siten, että työalusta on 1–2 metrin korkeudessa, kun A-tikkaiden seisontavakavuus täyttää soveltuvin osin tämän asetuksen liitteessä 6 tarkoitetut työpukille asetettavat vakavuusvaatimukset." ”Soveltuvin osin” tarkoittaa eri valmistajilla erilaisia asioita: levikkeet ovat kovin erilaisia ja -mittaisia. Työsuojelutarkastajat eivät anna tähän mitään tulkintaa. Lisäksi A-tikkaiden käytöstä samainen asetus sanoo, että "A-tikkaita ei saa käyttää töissä, joissa joudutaan käyttämään huomattavan suurta voimaa vaativia työkaluja, eikä töissä, joissa aiheutuu A-tikkaiden kaatumisvaara tai palonvaara." Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan koordinaatioryhmä on kuitenkin antanut kirjallisen ohjeen: 1–2 metrin korkuista A-tikasta, joka täyttää nuo työpukin vakavuusvaatimukset ”soveltuvin osin”, saa käyttää kuin työpukkia. Eli näitä siis saisi käyttää myös voimaa vaativaan työhön sekä tulitöihin – vaikka asetus sen kieltää. Toivoisin, että asiaan saataisiin lainsäädäntötasoinen selvyys: mitä tämä työpukin vakavuusvaatimus soveltuvin osin oikeasti tarkoittaa, ja saako A-tikkailla, jotka täyttävät nämä vaatimukset, tehdä töitä kuin työpukilla. Muut kuin rakennusalan edustajat voivat edelleen käyttää A-tikkaita riskien arvioinnin pohjalta (muistaen, että vapaus tuo vastuuta!). Käytön perusperiaatteet ovat kuitenkin pitkälti samat kuin työmailla. Juha Merjama, asiantuntija, toimitusjohtaja, Tapaturva Oy Näiden ihmisten vuoksi teen työni turvallisesti! Siitä kertovat Turussa Arkean Linnankadun toimiston valokuvat, jotka ovat Nolla tapaturmaa -foorumin kehyksissä. Kuvaseinä syntyi työsuojelukoordi naattori Laura Mäkilän aloitteesta. Koordinaattorista puhtia turvallisuuteen
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 14 Kuolevan vierellä – Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla läsnä elämän suurissa hetkissä, sanoo saattohoitaja Kirsi Glantz. TEKSTI MERJA KARJALAINEN | KUVAT ANNA DAMMERT elsingin Lassilassa punaisten ker rostalojen keskellä vaatimaton kyltti ohjaa mäkeä ylös: Terhokoti. Ympä ristö on kuin millä tahansa asuin alueella: jossain vähän vihreää, jokunen ohikulkija, muutama auto parkkiruuduissaan. Rauhallisuus tulee vastaan myös Terhokodin aulassa. Hieman hä märää, vanhoja tyylihuonekaluja, joku tervehtivä vastaantulija. Siellä täällä ihmisiä: vapaa ehtoistyöntekijöitä kahvitauolla, viherhuoneessa vaina jan omaisia hoitajan kanssa, joku tupakalla takapihalla. Tunnelma on samankaltainen kuin sairaanhoitaja Kirsi Glantzin saapuessa työpaikkahaastatteluun kolme vuotta sitten. – Jäin koukkuun mol.fisivuilla olleeseen työpaikkail moitukseen. Siinä pyydettiin vapaamuotoista hakemus ta – ei laittamaan rasteja ruutuun eikä luettelemaan osaamiani tietokoneohjelmia tai käymiäni kursseja, Kirsi Glantz kertoo. – Olin aina ajatellut, että haluan joskus saattohoito kotiin töihin. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan ol la läsnä elämän suurissa hetkissä. Kaari sulkeutuu, sillä olin opiskeluaikana kesätöissä synnytyssalissa ottamassa elämää vastaan. Toivoa ja iloa on aina Pääsääntöisesti Terhokotiin tullaan kuolemaan. Potilailla on elinaikaa kenties kaksi viikkoa, joillakin kuukausia ja jollakulla vain puoli tuntia. Osa potilaista on ympärivuorokautisessa osastohoi dossa, osaa hoidetaan kotisairaanhoitajien tuella koto na, josta he käyvät noin kerran viikossa Päiväterhossa. Lisäksi Terhokodissa on periodipaikkoja, joille poti las voi tulla väliaikaisesti esimerkiksi lisääntyneiden ki pujen vuoksi tai kun hänen perheensä tarvitsee tukea jaksamiseensa. Yhden hengen huoneita on yhdeksän ja kahden hen gen huoneita viisi. Hoitopaikkoja on yhteensä 17 ja kokoaikaisia hoitajia 18. – Vaikka potilaalle on muualla jo sanottu, että mitään ei ole enää tehtävissä, niin oikeasti voidaan vielä tehdä paljon, jotta loppuaika olisi mahdollisimman oireetonta ja laadukasta. Osastolla sairaanhoitajana työskentelevä Kirsi Glantz huolehtii muiden hoitajien tavoin potilaiden ruokailuis ta, hygieniasta ja lääkityksestä. Lisäksi hän toimii oma hoitajana, joka tutustuu potilaaseen ja hänen läheisiinsä muita tarkemmin. Omahoitaja kartoit taa potilaan oireet, laatii yleensä yhdessä hänen kanssaan hoito työn suunnitelman ja osallistuu mahdollisiin hoitoneuvotteluihin. Hoitopäätöksistä vastaa lääkäri. Saattohoito toteute taan potilaan, omaisten ja moniammatillisen työryh män yhteistyönä. Periaatteina ovat inhimillisyys, yksilöl lisyys, potilaan itsemääräämisoikeuden säilyttäminen, kuunteleminen, turvallisuuden tunteen luominen ja tietenkin ammattitaitoinen hoito. Potilaan toiveet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kun Kirsi Glantz kysyi heikkokuntoisen syöpäsairaan vaimonsa luona olleelta mieheltä, mistä juomasta hä nen puolisonsa pitäisi, mies naurahti: ”Tietenkin samp panjasta.” – He olivat hämmästyneitä, kun vein heille hopeanhohtoisella tarjottimella kuohuviinilasilliset, mansikoita ja vaimolle pillin pahoitellen, että samppan jaa ei valitettavasti jääkaapissamme ollut. Terhokodissa saa käyttää omia vaatteita, omaiset voi vat jäädä yöksi, ja koko perhe saa saunoa yhdessä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jos joka päivä ei halua mennä suihkuun, sekin on sal littua. Tai jos ruoka ei juuri nyt maistu, syödä voi myö hemmin. Ja polttaakin saa siellä tupakkaterassilla. Potilaat ja omaiset voivat halutessaan keskustella Ter hokodin papin kanssa, tai he voivat kutsua luokseen oman seurakuntansa tai uskontokuntansa papin. Tuke ttt-henkilö
– Saattohoidossa voidaan tehdä vielä paljon potilaan loppuelämän laadun parantamiseksi, sanoo Kirsi Glantz. Kirsi Glant , 53 KOULUTUS: Anestesiasairaanhoitaja TYÖ: Sairaanhoitaja–saattohoitaja Terhokodissa Helsingissä KOTIPAIKKA: Vantaa PERHE: 25-vuotias poika ja 24-vuotias tytär, koira HARRASTUKSET: Luonto, musiikki, liikunta, ystävät, kesäpaikka Kainuussa 3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 15
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 16 na ovat myös logoterapeutti, sosiaalityöntekijä ja per hetyöntekijä sekä 50–60 tehtäväänsä koulutettua vapaa ehtoista. – Joku haluaa käydä hyvästelemässä kotinsa, toinen kaipaa vielä kerran torille, Stockalle kahville, katso maan satamaan purjelaivoja tai vaikka hevosajelulle. Ihanat vapaaehtoistyöntekijämme auttavat toiveiden toteuttamisessa. Luonnollinen päätepiste Kirsi Glantz sanoo, että kahta samanlaista kuolemaa ei ole. Jotkut ovat suunnitelleet kaiken valmiiksi: kaapissa odottavat arkkuun päälle puettavat vaatteet – vaikkapa risaiset farkut ja collegepaita, tai hääpuku – ja omaiset sekä hoitajat tietävät, mitä musiikkia kuoleva toivoo kuu levansa viimeisillä hetkillään. Toisinaan tilanne on vaikeampi, kun sen paremmin potilas kuin hänen omaisensa eivät ole ehtineet sopeutua väistämättömään. Tai potilas on sinut lähtönsä kanssa, mutta omaiset ovat vasta saaneet tietää, mitä on tulossa. – Joskus on tärkeää auttaa perhettä tajuamaan, että on valittava, jääkö tähän hetkeen vai lähteekö työmatkalle. Tai kerrotaanko ylioppilaskirjoituksiin tai urheilukilpai luihin valmistautuvalle lapselle, että oma vanhempi kuo lee pian. Vaikka saattokodin ulkopuolella on omat haas teensa, läheinen kuolee vain yhden kerran. – Potilaan kuulo yleensä toimii, vaikka hän ei olisi val veilla. Siksi kehotan läheisiä puhumaan. Viimeisissä hen kosissa saatetaan sanoa, että rakastan sua tai että sulla on lupa kuolla, kyllä me pärjätään. – Jotkut vanhemmat kirjoittavat lapsilleen muistoksi kirjeitä tai kuvaavat heitä varten videotervehdyksen. Sil loin pienellekin lapselle jää pysyvä muisto äidistä tai isäs tä. Eräs potilas järjesti hautajaistensa ”etkot”, jotta hän pystyi hyvästelemään kaikki rakkaansa. Kirsi Glantz sanoo, että kuolema on luonnollinen päätepiste elämälle. Lapsia ei pitäisi erityisesti suojella sen näkemiseltä, vaikka vanhemmat joskus niin ajatte levat. – Lapsia voi valmistella kertomalla, että kuolleen ihos sa näkyy värimuutoksia ja että koskettaessa hän tuntuu kylmältä, mutta häntä ei tarvitse pelätä. Toivomme, että omaiset kävisivät katsomassa vainajiaan: kivut ovat loppu neet, rypyt oienneet ja on tullut rauha. – Kun lapselta kysyy, haluaako hän olla äidin tai isän vierellä kuoleman tullessa tai jättää hänelle jäähyväiset sen jälkeen, vastaus on yleensä kyllä. Mutta sitäkin ratkai sua pitää kunnioittaa, jos läheinen haluaa muistaa rak kaansa sellaisena kuin hän näytti eläessään. Jos potilas ei halua ketään lähelleen kuoleman koit taessa, hän myös saa kuolla yksin, jos hän ehdottomasti niin tahtoo. Kuolema muuttaa eläviä Kirsi Glantz on vuosikymmenien varrella hyvästellyt monta läheistään: äidin, isän, anopin, sukulaisia ja ystä viä. Jokainen menetys muuttaa ihmistä, niin häntäkin. Myös omat kokemukset kulkevat mukana saattohoito työssä: – Me teemme töitä persoonallamme. Joskus rakkain lähtee niin, että jäähyväiset jäävät sano matta. Glantzin mies meni lokakuussa 2009 käyttämään kultaisennoutajan pentua Lennua aamulenkillä ennen töihin lähtöä eikä enää palannut takaisin. Kuolinsyynä oli todennäköisesti äkillinen raju rytmihäiriö, mutta var maa selitystä ei koskaan löytynyt. – Tiedän, miten tyhjältä tuntuu tulla kotiin, kun toista ei enää ole. Kirsi Glantzkin toteaa, että joskus kuolema tuntuu epäreilulta: – Jos marssijärjestys on väärä ja lapset lähte vät täältä ennen vanhempiaan. Tai jos nuorilta vanhem milta jää pieniä lapsia. Ja toisaalta koskaan ei ole oikea aika, aina jää jotain kesken. Kun vainajan puolisolta kysytään hänen vointiaan ja jaksamistaan, Kirsi Glantz kehottaa kysymään sitä myös lapsilta. Lapsen ja nuoren suru ei saisi jäädä aikuisten surun varjoon. – Omaa kuolemaani en pelkää, mutta huolehdin, mi ten lapset pärjäävät. Samaa sanovat monet potilaat. Tuntosarvet herkkinä Noin 15 000 suomalaista tarvitsee vuosittain saattohoi toa, johon siirtymisestä päättää erikoissairaanhoidon lääkäri. Helsingin lisäksi erillinen saattohoitokoti on Hämeen linnassa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi eri puolilla Suo mea toimii hoitolaitosten yhteydessä saattohoitoon kes kittyneitä yksikköjä, ja omaan kotiinkin hoito voidaan järjestää. – Jos omainen on hoitanut potilasta pitkään kotona, hänelle voi olla helpotus, kun joku ottaa vastuun, Kirsi Glantz sanoo. Palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa Suomessa tar vitsee 200 000–300 000 potilasta vuosittain. Sairaudesta ei enää parane, mutta elämänlaatu pyritään pitämään mah KIRSI GLANTZ: TÄLLAISESSA TYÖSSÄ OMIEN PERUSASIOIDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA. Vahvuuksiani ovat… pitkä ja laaja työkokemus mutta ennen kaikkea kyky kohdata ja tukea potilaita sekä heidän omaisiaan. Tällaisessa työssä omien perusasioiden pitää olla kunnossa. Hyvä kuolema… toteutuu, kun saa kuolla rauhallisesti ja mahdollisimman oireettomasti. Ja jos kuoleva ja hänen omaisensa kokevat, että kaikki on sanottu ja tehty. Saan voimia… musiikista, luonnosta, kuntosalilta ja lenkkipolulta. Lomalla lataan akkujani Kainuun vaaramaisemissa. Rakkaat lapseni, sisareni ja ihana koirani voimaannuttavat eniten, samoin hyvät ystävät. Tulevaisuudelta toivon… onnenhetkiä, paljon hymyjä ja halauksia, meille kaikille. Carpe diem, tartu hetkeen.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 17 dollisimman hyvänä. – Kipulääkkeitä on uskallettava antaa oireiden mukaan niin kauan kuin potilas niitä tarvitsee. Eutanasiaan eli armokuolemaan Kirsi Glantz ei halua ottaa suoraan kantaa. Hän sanoo ymmärtävänsä euta nasian mahdollisuuden tietyissä tilanteissa, mutta aina kaan vielä se ei ole Suomessa mahdollista. Onnistumista työssään Kirsi Glantz kokee usein: kun hän on saanut luottamuksen syntymään potilaan ja tämän läheisten kanssa, kun potilaan oireet lientyvät, kun on ol lut aikaa kuunnella hänen kertovan elämästään tai kun tä mä on ilahtunut jalkojensa tai hartioidensa hieromisesta. Epäonnistumisen kokemukset löytyvät noiden tilantei den vastapuolelta: jos oireiden lievitys ei onnistu riittävän hyvin tai aikaa kohtaamisille ei ole ollut tarpeeksi. Halaukset ja koskettamiset kuuluvat Terhokodin ar keen. Toisaalta jos perheessä ei ole ollut tapana halata, sitäkin kunnioitetaan. – Meidän tehtävämme on pitää tuntosarvet herkkinä potilaiden ja omaisten suuntaan. – Ja vaikka olisi kiire, ammattitaitoa on olla näyttämät tä sitä. Yövuorossa on yleensä enemmän aikaa viipyä po tilaan luona kuin aamu ja iltavuorossa. Monet tärkeät keskustelut potilaiden ja heidän omaistensa kanssa on käyty alkuyöstä. Kuolema voi myös nostattaa raivoa, vihaa, turhautunei suutta, kaikkea mahdollista. Kirsi Glantz sanoo, että hän ymmärtää, jos tunteet purkautuvat häneen. Se ei ole hen kilökohtaista. – Saatan kohdata työvuoron aikana yhdeksän perhettä, joiden vaihtelevat tunnetilat otan vastaan. Jotkin tilanteet tulevat enemmän iholle – ihmisiähän me hoitajatkin olem me. Joskus olen mennyt hetkeksi kahvihuoneeseen tai ves saan kokoamaan itseni ja antanut kyyneleidenkin tulla. Työkaverille kertominen ja halaus auttavat jaksamaan. Työssä kertyneitä painolasteja käsitellään myös viikko palavereissa ja työnohjauksessa kuukausittain. Sairaan siistiä Terhokodissa järjestetään vertaisryhmätapaaminen kol men kuukauden kuluttua potilaan kuolemasta. Joulun alla pidetään puurojuhla kuluneen vuoden aikana lähei sensä menettäneille. – Tapaamiset ovat yleensä hyvin tunnepitoisia. Koen nämä tilaisuudet työtäni motivoiviksi. On ihanaa nähdä, kuinka läheiset ovat selvinneet surussaan eteenpäin. Elä mä jatkuu, ja kantaa. Ennen saattohoitotyötä Kirsi Glantz on työskennellyt tehoosastolla, anestesiasairaanhoitajana, syöpäpotilai den omahoitajana ja rintasyöpähoitajana. Työvuosia hä nellä on takanaan yli 30, ja edelleen hänellä on tallella halu oppia uutta. – Olen ylpeä ammatistani, tämä on sairaan siistiä työtä. Tässä ei tule koskaan valmiiksi. Jokaisesta kohtaamisesta oppii ja kasvaa. – Moniammatillinen työyhteisömme on pieni, kaikkia on helppo lähestyä, hierarkia on matala. Potilaat ja omai set ovat ihania. – Töihin pitää olla kiva tulla joka päivä, sillä se välittyy niille, joita kohtaa. ? KIRSI GLANTZ: TÄLLAISESSA TYÖSSÄ OMIEN PERUSASIOIDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA. 1 Makunautintoja ja silmäniloa: pienetkin teot kuuluvat potilaan huomioimiseen. 2 Seesteisyys kuvaa Terhokodin tunnelmaa. 3 Terhokodissa kosketetaan ja halataan paljon. 4 Kultainennoutaja Lennu rentoutuu luonnossa emäntänsä tapaan. 1 2 4 3 ttt-henkilö LISÄÄ AIHEESTA Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. (Verkkojulkaisu: Sosiaalija terveysministeriö, 2010.) Saattohoito-opas. Potilaan ja omaisen opas. Juha Hänninen. (Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ja Terhokoti, 2012.) www.kaypahoito.fi > Suositukset > Kuolevan potilaan oireiden hoito www.terhokoti.fi KUV A KIRSI GL ANTZ
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 18 kysy ensin meiltä Kannattaa ilmoittaa! Kiertotalouden ja jätehuollon erikoislehti www.uusiouutiset.fi Ilmoitusmyynti: Kalevi Sinisalmi • puh. 044 539 0908 • kalevi.sinisalmi@tttlehti.fi Milla Sinisalmi • puh. 040 766 1346 • milla.sinisalmi@tttlehti.fi LÄHIJA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähija perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. www.superliitto.fi Otetta työntekoon suomalaisilla käsineillä. jokasafe.fi Ajattelu ja turvallisuus Koulutus 9.6.2015 Hotelli Merihovi, Kemi ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT: info@smtraining.fi www.smtraining.fi Koulutus on tarkoitettu erityisesti turvallisuusasiantuntijoille. Koulutuspaketti on ainutlaatuinen työturvallisuuden alueella ja se soveltuu kaikille toimialoille. Koulutuksen sisältönä mm. Turvallinen käyttäytyminen • Turvallisuuskäyttäytymistä ohjaavat tekijät • Ajattelun rakenne • Ajatteluvirheet • Turvallisuusajatteluun vaikuttaminen. Ilmoittaudu mukaan! www.faba.fi Yhdessä enemmän! aseminologeilta ajalostusasiantuntijoilta anettisivuiltamme www .faba.fi Lisätietoja palveluistamme: Y H D ES SÄ ENEMM ÄN Faba • Siemennys • Siemenannokset • Jalostussuunnittelu • Hedelmällisyysneuvonta Faba tarjoaa kaikki eläinaineksen kehittämisessä tarvittavat palvelut, luotettavasti koko maassa. • Alkionhuuhtelu ja -siirto • Eläinvälitys • Emolehmätarkkailu • Nauta-lehti
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 19 työ/terveys/turvallisuus 20 Ei yksin työ tekijäänsä opeta! | 24 Ikätietovisa 26 Arvokkaasti arjessa | 28 TTTBlogisti Lue lisää perehdytyksestä seuraavilta sivuilta! PERUSASIAT SELVILLE TÄSSÄ LISTA uudessa työpaikassa aloittavalle nuorelle ja hänen perehdyttäjälleen asioista, jotka pitäisi perehdytyksen jälkeen olla selvillä: Esimies ja hänen yhteystietonsa. Työtehtävä. Työntekopaikka, työaikajärjestelyt, palkkauksen perusteet. Mitä työehtosopimusta sovelletaan. Työterveyshuollon yhteystiedot, mitä palveluita -huolto tarjoaa. Kenelle sairastumisesta ilmoitetaan, milloin tarvitaan sairauslomatodistus, mihin se toimitetaan. Työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö ja heidän yhteystietonsa. Työn vaarat ja riskit, ja miten niihin tulee varautua. Mitä henkilönsuojaimia tarvitaan, miten niitä käytetään. Miten toimitaan tapaturmaja onnettomuustilanteissa. Missä ovat ensiapukaapit, alkusammuttimet ja poistumistiet. Keslogin varastolla Vantaan Hakkilassa uusien työntekijöiden perehdytys kestää kahdeksan päivää. Kuvassa Taru Kukka ja hänen esimiehensä Teemu Judén. TEK STI MERJA KARJAL AINEN, KUV A IIS AKKI HÄRMÄ Lähde: Onnistuneesti työelämään! (Kuntoutussäätiö, 2015.)
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 20 Työpaikan uusi juniori kannattaa perehdyttää hommiinsa huolella ja antaa hänelle kiitosta hyvin tehdystä työstä. Sillä tavalla paranee nuorenkin työteho ja kohenee ammatillinen itsetunto. TEKSTI JA KUVAT IISAKKI HÄRMÄ Ei yksin työ tekijäänsä opeta! ONI VOISI ARVIOIDA, että niin sanottu ysukupolvi, toisin sanoen 1980luvun alun ja 1990luvun puolivälin välillä syntyneet, odottaisi työltä vaih televuutta, monipuolisia tehtä viä, joustavuutta sekä tasapai noa työn ja vapaaajan välillä. Kun Kuntoutussäätiö teki Keskossa keväällä 2014 kyse lyn, johon vastasi 259 kaupan ja logistiikan alalla työskente levää 18–34vuotiasta nuorta aikuista, myös edellä lue tellut asiat nousivat esille. Huomattavasti enemmän vastaajat kertoivat kuitenkin kaipaavansa motivointia ja tsemppausta, perehdytystä työn sisältöön, positiivista työilmapiiriä sekä kysymiseen kannustamista. – Vaikka konkreettiset asiat, kuten riittävä vapaaai ka ja työsuhteen varmuus, tulivat kyselyssä esille, niitä on korostettu aika vähän verrattuna abstraktimpiin jut tuihin, kuten motivointiin, perehdytykseen ja työilma piiriin. Keskeinen huomio on siis se, että työpaikalla pitäisi olla hyvä olla, projektipäällikkö Kimmo Terävä Kuntoutussäätiöstä kommentoi kyselyn tuloksia. Osin niiden pohjalta Kuntoutussäätiö on koonnut uuden nuorten perehdytystä tukevan oppaan. Moni saattaisi erehtyä luulemaan, että nykynuoret voisi perehdyttää työhön pelkillä videopuheluilla ja pil vipalveluun ladatuilla oppimateriaaleilla. Tuoreen kyse lyn ja aiempien tutkimusten valossa asia on juuri päin vastoin. Nuoret kaipaavat perehdytykseen konkreettista läsnäoloa ja aikaa. Kehut edistävät oppimista Myös aiemmissa tutki muksissa nuoret ovat nos taneet esille palautteen ja rohkaisun merkityk sen, kertoo Työterveyslai toksen erityisasiantuntija Anne Salmi . – Valitettavasti edelleen suomalaisessa esimiestyössä ja perehdyttämisessä palautteen anto työssä edistymises tä tahtoo unohtua, hän sanoo. Työpaikoilla muistetaan usein käydä perehdytyksessä läpi lait, työajat, velvollisuudet, vastuut ja sopimusasiat. Sen sijaan nuoret jäävät kaipaamaan palautetta työssä pärjäämisestä. Erityisesti myönteistä palautetta tarvittai siin enemmän. Nuori ei opi, jos häntä ojennetaan pelkästään virheis tä, koska silloin ammatillinen itsetunto ei kehity. – Nuorten kohtaaminen ihmisinä, keskusteleminen ja merkityksen luominen työlle, kannustaminen ja juttele minen. Niissä on ehkä eniten petrattavaa, Salmi toteaa. Kannustavan työilmapiirin luominen vaatii paljon esi miestyöltä. Terävän mukaan nuoret kaipaavat esimiestä, joka toi mii enemmänkin valmentajana kuin käskyttäjänä. – Se, miten esimies siihen rooliin voi lähteä, on aina persoonakysymys, hän toteaa. – Ensimmäisenä pitää ymmärtää oma rooli ja se, mitkä nuorten työntekijöiden tarpeet ovat nykyään. Siten heidän voimavarojaan pystytään hyödyntämään paremmin.
KESKON LOGISTIIKASTA vastaavan Keslogin varastotyöntekijöiden keski-ikä on noin kolmekymmentä vuotta. Työ yhtiön varastolla Vantaan Hakkilassa on osoittautunut monelle välivuotta viettävälle nuorelle käteväksi tavaksi hankkia rahaa ja tutustua työelämään. Sitä se on ollut myös sosiaalipsykologian opinnoista haaveilevalle Taru Kukalle, 19, joka aloitti työt osa-aikaisena vuoden 2014 elokuussa. Nykyään hän pyörittelee keräilyvaunua jo varmoin ottein. – Aluksi oli epävarmuutta, kun en ollut ikinä tehnyt tällaista hommaa. Mutta se oli helppoa, kun työtä alettiin tehdä niin rauhallisesti, Kukka kertoo. Yhtiössä käytetty toimintamalli uusien työntekijöiden perehdytykseen periytyy vuosien takaa, ja sitä hiotaan edelleen jatkuvasti. Nykyään varsinainen perehdytys vaihe kestää kahdeksan päivää. Sen aikana uudet työntekijät ajetaan sisään yhdellä kertaa ja ryhmissä. Ensimmäisenä päivänä esimiehet käyvät läpi talon sääntöjä ja muita perusasioita. Toisesta päivästä alkaen perehdytettävät paneutuvat käytännön työhön pienryhmissä siten, että mukana ovat kokeneemmat opastajat. Taru Kukan esimiehen Teemu Judénin mukaan ryhmäperehdytyksestä on paljon hyötyä, vaikka varastotyötä tehdään myöhemmin pääasiassa yksin. — Aluksi asiat käydään yleisellä tasolla läpi. Opastaja perehdyttää ja neuvoo, miten hommat menevät. Ja sitten kun aletaan porukassa tehdä, ei tarvitse kaikkea muistaa itse. Siinä voidaan tehdä yhdessä ja kysellä kavereilta. Samalla oppii tuntemaan työkavereita, Judén kertoo. Perehdytysjakson lopuksi järjestetään vielä erillinen päivä yhteenvedolle, jolloin varmistetaan, ettei kenellekään jää asioita epäselväksi. Tämänkin jälkeen neuvoa on aina mahdollista kysyä esimiehiltä. Lisäksi työntekijät voivat antaa palautetta ja aloitteita sähköisen järjestelmän kautta. — Aluksi on se perehdyttäminen. Mutta varsinainen oppiminen lähtee liikkeelle, kun tulee ensimmäistä kertaa perehdyttämisen jälkeen töihin, Judén toteaa. Vaikka hänellä on yhteensä 85 alaista, hänen mielestään on tärkeää antaa työntekijöille palautetta aina henkilökohtaisesti. Varsinkin nuorten kohdalla kielteisen palautteen antamisessa on oltava hieno varainen. — Se pitäisi esittää jollain tapaa rakentavassa muodossa. On perusteltava, miksi näin tehdään, eikä vain tuoda asioita tönkösti esille ja lähteä kävelemään, Judén sanoo. Esimerkiksi Kukalle sattui alkuvaiheessa keskimääräistä enemmän keräysvirheitä, minkä vuoksi asiakas jäi ilman tavaroita. Silloin Teemu Judén ohjeisti Kukkaa keskittymään tarkemmin. Samalla hän teroitti sitä, miksi keräysvirheiden välttäminen on tärkeää: varastolta saapumaton tuote voi olla loppunut myös kaupan hyllystä. — Samalla annoin positiivista palautetta muusta työstä, koska se oli sujunut hyvin, Judén kertoo. Kuukauden päästä he kävivät asioita uudelleen läpi ja katsoivat, olivatko virheet vähentyneet. Olivathan ne, ja Kukka sai esimieheltään jälleen myönteistä palautetta. Ennakkoon Kukka oli ajatellut, että jäyhän maineen varastoalalla kehut ja kannustaminen saattaisivat jäädä niukoille. Pelko osoittautui vääräksi. 21 2/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | Varastolla esimiestä voi vetää hihasta Keslogin varastolla työskentelevä Taru Kukka saa varastoesimies Teemu Judénilta palautteen aina kahden kesken. Virheisiin puututaan, mutta aina muistetaan kertoa myös onnistumisista.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 22 SÄHKÖJA AUTOMAATIOALAA opiskelevalla Antti Siljanderilla, 19, on kulunut viikko työharjoittelun alkamisesta Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksella. — Ihan hyvät on fiilikset. Täällä on mukava olla, vaikka vähän ehkä tylsää välillä. Ei ole koko aikaa ollut niin paljoa hommia, Siljander kertoo. Isossa voimalaitoksessa työskentely on vaatinut vieläkin tarkempaa perehtymistä työturvallisuuteen kuin edellisissä sähköasentajan töihin liittyneissä harjoittelupaikoissa. — Varusteet pitää olla mukana aina, kun jonnekin menee. Jos ei tiedä, miten joku toimii, ei pidä mennä koskemaan siihen, Siljander kertaa. Työturvallisuusnormien lisäksi on läpikäyty muun muassa konsernin organisaatio ja toimintatavat. Tehtäväkohtainen perehdyttäminen, oppimisen seuranta sekä palautteen anto edistymisestä ovat vielä kesken. Siksi perehdytyskaavakkeesta puuttuvat vielä raksit näistä kohdista. Palautetta Siljander olisi toivonut ensimmäiselle viikolle hieman enemmän. Perehdytys on kuitenkin ollut selkeää ja havainnollista, ja ohjeet on saanut sekä suullisesti paikan päällä että kirjallisesti. Myönteisenä Siljander näkee myös sen, että työyhteisö on myös kannustanut ja vanhempien työntekijöiden kanssa on ollut mutkaton työilmapiiri. Yliasentaja Aimo Karusto ei näe harjoittelijoiden perehdyttämistä taakkana. Päinvastoin perehdyttäminen palauttaa itsellekin asioita mieleen. — Täytän kohta 60 vuotta. On kiva, että täällä on myös nuoria. Ei ukkoonnuta täällä, Karusto kiittelee. Voimalaitoksella saa ohjeet paperilla ja suoraan konkarilta Pyydä nuori kahville Pätkätöitä tekevät nuoret eivät usein kuulu kehitys keskustelujen piiriin. Näin he menettävät yhden kes keisen tilaisuuden päästä puhumaan esimiehen kanssa. Terävä huomauttaa, että myönteisen palautteen an tamiseen ei tarvita erillisiä tilaisuuksia, varsinkaan juh laseremonioita. Tärkeää olisi, että nuori kutsuttaisiin mukaan esimer kiksi viikkopalavereihin. Niiden yhteydessä esimies voi kysyä nuoren mielipidettä eri asioihin sekä muutenkin kannustaa antamaan palautetta vastavuoroisesti. Myös muun työyhteisön tulisi osallistua nuoren kan nustamiseen. Tutkimusten mukaan nuoret kuuntelevat herkällä korvalla paitsi esimiehen myös muiden koke neiden kollegojen mielipiteitä. Joillakin työpaikoilla myönteiseen palautekulttuuriin siirtymistä on vauhditettu järjestämällä mahdollisuus ja kaa kehuja nimettömästi, jos kasvokkain kohtaaminen on tuntunut imelältä. Myös perinteisemmät keinot voivat madaltaa kynnystä. – Ensimmäinen askel voi olla se, että aletaan pyytää uusia työkavereita lounaalle tai kahville. Aika paljon työpaikan hiljaista tietoa välitetään tällaisissa epäviral lisissa kohtaamisissa, sanoo Salmi. Hän muistuttaa, että nuorta on nimenomaan pyy dettävä mukaan ja nuorelta on kysyttävä mielipidettä. Ei pidä olettaa, että nuori avaisi suunsa omaaloitteises ti, kun hänellä on jotain mielen päällä. – Nuorihan voi ajatella, että on kohteliasta ja hyvää käy töstä vetäytyä ja odottaa hiljaa, että muut näyttävät, miten työpaikalla toimitaan. Perehdytys tärkeää vuokratyössä Moni nuori tekee vuokratyötä, jossa on perehdytyksen kan nalta omat haasteensa. Varsinainen työnantaja on henki löstöpalveluyritys, joka vastaa työsuhteeseen liittyvästä ylei sen tason perehdytyksestä, kun taas asiakasyritys vastaa itse työhön ja työturvallisuuteen liittyvästä perehdytyksestä. Terävän mukaan riskit kasvavat, jos asiakasyritys alkaa rankasti kilpailuttaa vuokratyötä ja valitsee kumppaninsa pelkän hinnan perusteella. – Henkilöstöpalveluyrityksellä pitäisi olla selvillä, mi tä asiaka syrityksessä tapahtuu konkreettisesti ja millai seen paikkaan se lähettää työntekijöitään. Näin se pystyy arvioimaan, kykeneekö tietty vuokratyöntekijä suoriutu maan esimerkiksi varastotyöstä juuri tässä kyseisessä työ ympäristössä, Terävä huomauttaa. Salmi arvioi, että kiristynyt taloustilanne on voinut lisätä paineita karsia nuorten perehdyttämistä. – Saatetaan haluta, että perehdyttämiseen kuluva aika olisi mahdollisimman lyhyt ja se olisi mahdollisimman teho kasta. Luulen kuitenkin, että jos alun perehdyttämi seen käytetään aikaa, se säästää ja lisää tehoja pidemmällä aika välillä. Myös nuorilla itsellään saattaa olla kova näyttämisenha lu sekä kyvyttömyyttä tunnistaa omaa työuupumista. Helsingin Energialla automaatioasentajan töitä harjoittelevaa Antti Siljanderia ohjaa oman esimiehen lisäksi myös yliasentaja Aimo Karusto.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 23 Vinkkejä nuorten perehdytykseen Perehdytyksen tulisi olla suunnitelmallista. Työpaikalla olisi hyvä olla valmis runko perehdytyksen järjestämiseen. Sillä varmistetaan, että oleelliset asiat käydään läpi ja oikeassa järjestyksessä. Nuorella olisi hyvä olla nimettynä joku tietty henkilö, joka vastaa käytännön perehdytyksestä. Esimies on viime kädessä aina vastuussa perehdytyksestä, mutta käytännön työn voi tehdä myös joku muu. Nuoren olisi tärkeä saada heti alussa rakentavaa palautetta. Pelkästään virheistä huomauttaminen edistää oppimista heikosti, jos nuorta ei välillä muisteta kehua onnistumisista. Tärkeät asiat tulisi kertoa kasvotusten, mutta ne pitäisi voida tarkistaa myös kirjallisista materiaaleista. Kuvat ja videot tukevat oppimista. Perehdytyksen tulisi jaksottua pitkähkölle ajalle, eikä kaikkea tietoa kannata kaataa heti. Kertauspäivä tarjoaa tilaisuuden työssä alkuun päässeiden kysymyksille sekä palautteelle. Noin 10–15 prosentilla nuorista on oppimisvaikeuksia. Myös masennus voi hankaloittaa oppimista. Nuorten tuen tarpeet ovat yksilöllisiä, mutta huomion kiinnittäminen oppimisvaikeuksista kärsivien perehdytykseen auttaa muitakin. Lukihäiriö ei tarkoita, ettei nuori voisi olla toimelias tai älykäs. Esimerkiksi älypuhelimiin ja tabletteihin on tarjolla ohjelmia, jotka kääntävät tekstin puheeksi ja päinvastoin. Tarkkaavaisuushäiriöinen voi oppia paremmin, kun osa perehdytyksestä tapahtuu liikkeessä. Lisätään kävelykokouksia ja vähennetään piirtoheitinsulkeisia! Erityisesti vähän aikaa maassa olleet maahanmuuttajanuoret kaipaavat tietoa Suomen laeista ja käytännöistä. Ei ole itsestään selvää, että he tietävät esimerkiksi työn tauottamisesta. Lähteinä tutkija Johanna Korkeamäki Kuntoutussäätiöstä ja erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitoksesta. – Aika monesti nykymaailmassa nuoriin kohdistetaan ihan epärealistisiakin odotuksia. Niihin on ihan mah doton vastata, jos kokemus ja rutiinit puuttuvat, Salmi toteaa. Hän muistuttaa, että ammatillinen kehittyminen vaa tii aikaa. Jos nuorelle sysätään nopeasti liikaa vastuuta, paineet oman paikan lunastamisesta kasvavat kohtuut tomiksi. Seniorien voimavarat käyttöön Anne Salmi katsoo, että erilaiset mentorointimallit voi vat ehkäistä nuoren uupumiseen ja työyhteisöstä syrjään jäämiseen liittyviä riskejä. Esimies on aina vastuussa perehdyttämisestä, mutta usein voi olla suotavaa, että esimies delegoi osan tehtä vistä muulle työyhteisölle. Esimiehellä saattaa olla liikaa alaisia ja liian vähän ai kaa, jotta hän voisi keskittyä kunnolla yksittäisen työnte kijään. Koeajalla olevalla nuorella voi olla myös korkea kynnys esittää ideoita tai kysymyksiä suoraan esimiehel le, varsinkin jos tämä jää etäiseksi. – Sen takia olisi hyvä, että perehdyttäjä olisi lähellä. Perehdyttäjän pitäisi olla työssä läsnä, Terävä painottaa. Nuoren mentoriksi voidaan nimetä toinen koke neempi työntekijä, jonka kanssa muodostuu luottamuk sellinen suhde ja jolta nuori uskaltaa kysyä myös niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä. – Myös ikääntyneille työntekijöille on hyväksi, että he voivat opastaa nuoria työssä ja jakaa omaa osaamistaan ja hiljaista tietoa. Se voi edesauttaa eläkeikää lähestyviä työntekijöitä pääsemään hyvillä mielin eläkkeelle, Salmi sanoo. Esimerkiksi kuljetusalan yrityksissä seniorityönteki jöiden taakkaa on kevennetty siten, että heiltä on vä hennetty yöajoja samalla, kun he ovat ottaneet vastuuta nuorten kuskien perehdyttämisestä. Hyvällä ikäjohtamisella voidaan siis samanaikaisesti pa rantaa sekä nuorten että senioreiden työssä jaksamista. ? LISÄÄ AIHEESTA Onnistuneesti työelämään! Johanna Korkeamäki, Terhi Korkiala, Kimmo Terävä. (Kuntoutussäätiö, 2015.) Myös sähköisessä muodossa: www.kuntoutussaatio.fi/ julkaisut > Onnistuneesti työelämään. www.ttl.fi > Tietokortit > Tietokortit 4 (Nuorten kesätyöntekijöiden perehdyttäminen) ja 30 (Nuoren työntekijän ABC) Tee ikätietovisa! s. 24 Esimies vastaa pereh dyttämisestä. Silti voi olla hyvä, että hän delegoi osan tehtä vistä muulle työyhteisölle.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 24 Tietoa vai luuloa eri-ikäisistä? TEKSTI TIINA SAARELMA-THIEL JA MARJO WALLIN Valitse jokaisen väittämän kohdalta sopiva vastausvaihtoehto oman kokemuksesi ja näkemyksesi mukaisesti. Vertaa sitten vastauksiasi vastausavaimeen. Testaa, mitä ajattelet työpaikan junioreista ja senioreista. Tämä ikä tietovisa on tarkoitettu erityisesti esimiehille, mutta se sopii muillekin. a) Ikääntyneet työntekijät ovat vähemmän motivoituneita kuin nuoremmat. b) Ikääntyneet työntekijät ovat vähemmän halukkaita osallistumaan koulutukseen ja urakehitykseen kuin nuoremmat. c) Ikääntyneet työntekijät ovat vastahakoisia ja haluttomia muuttumaan. d) Vanhemmat työntekijät ovat vähemmän terveitä. e) Vanhemmilla työntekijöillä työ on keskeisemmässä asemassa elämässä kuin nuoremmilla. f) Nuoremmat työntekijät arvostavat vapaaaikaa enemmän kuin vanhemmat työntekijät. g) Vanhemmille työntekijöille työn merkityksellisyys ja mahdollisuus omien kykyjen käyttöön ovat tärkeämpiä kuin nuoremmille. h) Vanhemmille työntekijöille raha ja asema ovat tärkeämpiä kuin nuoremmille. i) Nuoremmille työntekijöille työtyytyväisyys on tärkeämpää kuin vanhemmille. j) Nuoremmille työntekijöille oman uran edistäminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen ovat tärkeämpiä kuin vanhemmille työntekijöille. Ikään liittyviä väittämiä TOSI EPÄTOSI a) 2. Ei tutkimusnäyttöä: ikä ei selitä motivaatioeroja työntekijöiden välillä. Tutkimuksissa on mitattu muun muassa työmotivaatiota, työhön sitoutumista ja työhön liittyvää pystyvyysuskoa. b) 1. Tutkimusnäytön mukaan ikääntyminen on heikosti yhteydessä pienempään urakehitysmotivaatioon, oppimismotivaatioon ja oppimisen pystyvyysuskoon. c) 2. Ei tutkimusnäyttöä: ikä ei selitä muutosvastarintaa. Päinvastoin ikääntyminen on yhteydessä myönteisesti muun muassa luovuuden pystyvyysuskoon ja innovatiiviseen käyttäytymiseen. d) 1. Tutkimusnäytön mukaan näin on vain korkeamman verenpaineen ja kolesterolin suhteen. Ikä ei ole yhteydessä muun muassa masennukseen, terveysoireisiin tai itsearvioituun terveydentilaan. e) 1. Tutkimusnäytön mukaan mitä vanhemmasta ikäpolvesta on kyse, sitä vahvemman aseman työ saa heidän elämässään. f) 1. Tutkimusnäytön mukaan mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä enemmän he arvostavat vapaa-aikaa. g) 2. Tutkimus ei vahvista tätä väitettä. Iästä riippumatta työntekijöille on tärkeää saada käyttää omia kykyjään ja kokea mielekkyyttä työssään. h) 2. Tutkimus ei vahvista tätä väitettä. Taloudelliset arvot ovat kaikkein tärkeimpiä työuran keskivaiheilla oleville ja seuraavaksi tärkeimpiä kaikkein nuorimmille. i) 1. Tutkimusnäytön mukaan mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä tärkeämpää on olla työssään tyytyväinen. j) 1. Tutkimusnäytön mukaan mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä yksilökeskeisemmät ominaisuudet ja arvot ovat tärkeitä. VASTAUSAVAIN VÄITTÄMILLE 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2
IKÄTIETOVISA ON RAKENNETTU esimiehen käyttöön, jotta hän voi tarkastella omia näkemyksiään suhteessa tutkittuun tietoon iän vaikutuksista työntekijöiden työkyvyn eri ulottuvuuksiin. Tietovisan väittämät on muodostettu tutkimusnäyttöä yhteen vetävistä artik keleista, joiden avulla on myös laadittu väittämien oikeat vastausvaihtoehdot. Siten jokaisen väittämän vastauksen taustalla on useita, jopa kymmeniä tutkimuksia, joiden tulokset perustuvat empiiriseen näyttöön. MIKÄLI OMAT VASTAUKSET eroavat vastausavaimen antamista oikeista vastauksista, tämä ei tarkoita, että vastaajan kokemus olisi epäaito tai väärä. On kuitenkin mahdollista, että kokemuksen tulkitsee ikäsidonnaiseksi sitä kummemmin ajattelematta, vaikka iällä ei ehkä tähän seikkaan olekaan yhteyttä. Siten ”väärien” vastausten kohdalla on hyvä miettiä, millaisessa tilanteessa tällainen kokemus on syntynyt. Voi myös pohtia, onko kokemukselle muita mahdollisia tulkintatapoja kuin pelkästään laittaa asia iän piikkiin. Eri-ikäisten johtamisen yhteydessä on syytä aina pitää mielessä ihmisten välinen erilaisuus. Yleisiä totuuksia voi harvoin sellaisenaan sijoittaa yksittäisen ihmisen tilanteeseen, vaan tilanneja persoonallisuustekijät vaikuttavat aina vahvasti. Lisäksi iän myötä monimuotoisuutemme lisääntyy entisestään. Siksi tällainen tietovisa voi toimia peilinä omille ikäsidonnaisille kokemuksille, mutta se ei sellaisenaan edes pyri esittämään tyhjentävästi eriikäisyyteen liittyviä vivahteita. ? Voit voittaa Julkista johtamista jalostamassa -kirjan, kun annat palautetta TTT-lehdestä tai äänestät tämän numeron kiinnostavinta juttua. Ohjeet sivulla 49. Esimiehen ikätietovisa on julkaistu kirjassa Julkista johtamista jalostamassa (Työterveyslaitos, 2015). Kirjan kirjoittajina koulutuspäällikkö Tiina SaarelmaThielin ja erikoistutkija Marjo Wallinin lisäksi on ollut yhdeksän muuta työelämän asiantuntijaa. info Suomen 3M Oy Työsuojelutuotteet p. (09) 525 21 www.3M.fi/suojaimet Uutuus! Edistyksellistä käyttömukavuutta – miellyttävämpää suojausta Uudet kuppimalliset suojaimet tekevät työpäivästäsi turvallisen ja paremman: • Tiivis ja hyvä istuvuus kasvoille • Tehokas suodatus • Alhainen hengitysvastus • Erinomainen lämmön ja kosteuden poisto 3M 8300-sarjan hengityssuojaimet
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 26 Aidosti arvoihin perustuva tekeminen näkyy ja kuuluu jokaisessa päivässä. Suomen Hennes & Mauritzissa vahvaa me-henkeä vaalitaan arjessa monin tavoin. TEKSTI SARI OKKO | KUVAT MATTI HIETALA Arvokkaasti arjessa Hennes & Mauritzin myymälässä Helsin gin Aleksanterinka dulla käy aamuau ringon innoittama kuhina. Kevät on saapunut etuajassa, ja uudet tuotteet ja keveämmät kuosit vetävät puoleensa. Myyjä Heta Louhimo tervehtii hymyillen. Louhimo, 21, on työskennellyt yrityksessä vuoden. Työsuhde alkoi kesätyöntekijänä, ja se vakinaistettiin myöhemmin. Juuri nyt ilmassa on jo tain ihan uutta, sillä Louhimo pääsi Tukholmassa käydyn koulutuksen jäl keen avaamaan Suomen ensimmäistä miesten myymälää. – Meillä on motivoiva ja kannustava yrityskulttuuri. Etenemismahdollisuu det ovat hyvät, jos on kiinnostunut kouluttautumaan vaikkapa visualistiksi tai osastopäälliköksi. Työnantaja antaa tuen ja tarjoaa tarvittavat eväät, hän kertoo. Tittelit nurkkaan Jos Heta Louhimon pitäisi valita yksi H&M:n kulttuuria kuvaava sana ylitse muiden, se olisi luottamus. – Meihin luotetaan, ja meille anne taan vastuuta. Saamme toimia hyvinkin itsenäisesti, mutta tukea tulee aina tar vittaessa. Esimiesten ei tarvitse vahtia tekemisiämme, koska he voivat luot taa siihen, että hoidamme työmme. Tässä talossa työntekijöistä välite tään ja heitä arvostetaan. Louhimon mukaan ilmapiiri on ystävällinen ja tasaarvoinen. Kun tittelit on heitet ty nurkkaan, ihmiset voivat puhua keskenään avoimesti. Heta Louhimo arvostaa myös työn antajansa joustavuutta. Esimerkiksi muutaman viikon lukuvapaa kesän pääsykokeisiin onnistui jouhevasti. – Töihin on kiva tulla. Parasta ovat työkaverit ja rento ilmapiiri. Täällä puhalletaan yhteen hiileen. Juttu on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työja elinkeinoministeriö. Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi Viestintävastaava Tiina Miettinen (vas.) ja myyjä Heta Louhimo näkevät työssään vuodenajat vaatteina. Nyt eletään kepeän ilmavaa kevättä.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 27 Arvopeliä aamulla Viestintävastaava Tiina Miettinen sanoo Louhimon edustavan mainiosti yrityk sen kulttuuria. Kulttuuri syntyy arvois ta, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa. Miettisen mukaan yritystä on johdettu arvoilla sen perustamisesta eli vuodesta 1947 alkaen. Arvot ovat koko ajan esillä. Niistä puhutaan esimerkiksi aamustarteissa, joita pidetään ennen myymälän avau tumista joka aamu. Välineenä käyte tään muun muassa arvopeliä. – Kun työntekijä saa käteensä lami noidun arvokortin, hän kertoo muille omin sanoin, mitä kortin osoittama arvo hänelle merkitsee. Näin arvot tulevat läheisiksi ja osaksi omaa työtä, Miettinen kuvailee. Aina vain paremmin Arvoihin kuuluu sekin, että työntekijät ovat yhtä tiimiä ja toimivat kustannus tietoisesti. Suorat kanavat ja avoin mie li arvo pitävät huolen siitä, että palau tetta annetaan ja kaikesta puhutaan. Yrittäjähenkisyys kannustaa toimimaan itsenäisesti ja yritteliäästi. Liiketoimintaa ja työympäristöä kehi tetään jatkuvilla parannuksilla. Jokainen työntekijä voi tuoda esiin oman näke myksensä mistä tahansa asiasta tai epä kohdasta sekä ajatuksensa siitä, miten asia voitaisiin tehdä fiksummin. – Esimerkiksi nykyisin maailmanlaa juisesti käytössä oleva esillepanoohjeis tus on saanut alkunsa yhden visualis tin pohdinnasta. Hän halusi selvittää, miten brändi välittyisi kaikkialla samal la tavalla. Ideat voivat olla pieniä tai suuria, mutta kantava voima on tehdä työstä jatkuvasti entistä parempaa, viestintävastaava Miettinen tuumii. Myyjästä maapäälliköksi Arvoista kuudes liittyy siihen, minkä Heta Louhimo nosti ykköseksi: yrityk sessä uskotaan ihmiseen. Työntekijöille annetaan vastuuta ja heihin luotetaan. Henkilöstölle annetaan tavoite ja val taa päättää, miten se saavutetaan. – Tästä päästäänkin urakiertoon, mo tivointiin, kannustamiseen ja mahdol lisuuksien tarjoamiseen. Lähes kaikki työntekijämme ovat aloittaneet myyjinä, mukaan lukien maapäällikkömme, joka päätyi nykyiseen pestiinsä 14 työtehtä vän kautta, Tiina Miettinen selvittää. Miettinen aloitti itsekin työnsä myy jänä. – Tehtävästä toiseen siirtyminen on helppoa myös kansainvälisesti. Kyse on ennen kaikkea työntekijän omasta motivaatiosta ja omaaloitteisuudesta. – Olemme aloittaneet niin sanotut Starvalmennukset, joissa työntekijä pääsee kokeilemaan pariksi kuukau deksi toisen työtä. Valmennuksen jälkeen hän palaa omiin hommiinsa, mutta hän on oppinut jotain uutta ja saanut eväitä mahdollisesti tulevaisuu dessa häämöttäviin uusiin tehtäviin. Tulevaisuuden tähdet Ruotsalainen, kansainvälisesti toimi va vähittäiskaupan konserni rantau tui Suomeen vuonna 1997. Nykyisin H&Mmyymälöitä on yhteensä 56 eri puolilla Suomea. Työntekijöitä on rei lusti yli tuhat. Nuorekkaan työyhteisön keskiikä on 27 vuotta. – Usein ajatellaan, että nuoret vaih tavat lennosta työpaikasta toiseen, mutta meillä vaihtuvuus on pieni alan yleiseen tasoon nähden. Olemme siitä erittäin ylpeitä, Tiina Miettinen toteaa. – Etsimme tulevaisuuden tähtiä, jot ka jakavat arvomme ja näkevät uran meillä mahdollisuutena. Haluamme ol la työnantajana työntekijän valinta. Osaamisen ja mehengen kehittämi sestä pidetään huolta esimerkiksi neljä kertaa vuodessa pidettävillä teemalli silla Hymyviikoilla. Niiden aikana satsa taan hyvinvointiin, terveyteen, arvoihin tai palautteen antamiseen. Myyjien iloksi myymälässä voi aamulla olla vaikkapa puuro tai smoothiebaari. Heti listan kärkeen Työtyytyväisyyttä mitataan henki löstökyselyin ja esimiesarvioinnein. Käytännön mittareilla seurataan muun muassa henkilökunnan vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja. Tuloksia käsitellään ja tavoitteiden toteutumista seurataan henkilökunnan kanssa kuukausittain. Näin jokainen tietää, missä mennään, ja korjausliikkeitä tehdään tarpeen mukaan. Great Place to Work 2015 tutkimuk sessa Suomen H&M pomppasi heti en simmäisellä osallistumiskerrallaan suur ten organisaatioiden sarjan kakkoseksi. – Tutkimuksen tuloksista kaksi kolmas osaa perustuu henkilökunnan palaut tee seen. Olemme todella iloisia tuloksista. Tutkimuksen tekijät pitivät valtteinamme arvoja, tiimihenkeä, ura mahdollisuuksia, vastuullisuutta sekä toimistoväen ja myyjien välitöntä kans sakäymistä, Tiina Miettinen kertoo. Palataan vielä arvoihin, joista seit semäs peräänkuuluttaa yksinkertaisia ratkaisuja. – Tämä on helppo ymmärtää, sillä yksinkertaisilla ratkaisuilla on tapana toimia. ? Yhteen hiileen! H&M:ssä ajatellaan, että me-henki ei tapahdu, vaan se tehdään. Keinoja on monia: 1 Aamustartti avaa päivän yhteishenkeä kohottavasti. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi arvopuhetta, aamupalaa, jumppaa, karatea, joogaa, tietovisaa tai Cheekin kera räppäystä. Aina jotain uutta! 2 Jokaisessa yksikössä toimii työhyvinvointiryhmä eli Hymyryhmä, jonka nimi tulee sanoista Hyvinvointi, Yhteistyö, Me ja Ymmärrys. 3 Hymyviikoilla hyvinvointia ylläpidetään erilaisin teemoin. 4Viikkopalaverit pitävät tekemisen kätevästi ajan tasalla. 5 Kesäja talvijuhlissa rentoudutaan, viihdytään ja vahvistutaan.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 28 30 10 kysymystä terveystarkastuksista | 33 Yrityskulttuurilla stressiä vastaan 34 Lisää työkykyä yhteistyöllä | 36 Terveydeksi ttt-blogisti Lisää blogi tekstejä: tttlehti.fi Uskallanko mennä esimieheni tai päätöksentekijän puheille, kun en tiedä, millä tuulella hän on? Päätöksentekijä on samojen mielialamuutosten kohtee na kuin me kaikki. Voi olla, että hän kanavoi oman epävar muutensa kiihkoon, ärtymykseen ja jopa vihaan. Päätöksen tekijän mieliala voi myös vaihdella koti tai työasioiden takia. Uskon myötäelämiseen vaikeissa tilanteissa, mutta hyvä valmistautu minen, etukäteisajatus ja järki täytyy säilyä kaikilla osapuolilla. YRITYKSISSÄ JA JULKISHALLINNOSSA pitää tehdä päätöksiä, vaikka kun nollisia edellytyksiä niihin ei ole olemassa. Kaikki mahdollisuudet voi vat olla jollakin tavalla huonoja. Jos tämän kaltaisia päätöksiä tulee vas taan useita samalle päivälle, se vaikuttaa pohjavireeseen. Päätöksentekijän ei pitäisi kuitenkaan näyttää pohjavirettään aina kaan kovin hyökkäävästi. Liian paljon mielen kuohuja sisältävässä koh taamisessa osapuolten muistiin jäävät vain tunnetilat ja perustelut peit tyvät. Jos tilanne on liian rankka, pitäisi tunnistaa se, ottaa aikalisä ja yrittää palautua. HALUAISIMME TEHDÄ hyviä päätöksiä. Johtamiseen kuitenkin liittyy myös huonoja vaihtoehtoja: irtisanomisia, lomautuksia tai vaikkapa ihmisten lähettämistä haastaviin tai jopa vaarallisiin tehtäviin. Päätöksenteon edellytykset voivat olla huonot myös siinä mielessä, että ratkaisuun liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Päätös on silloin teh tävä intuition vallassa. Aina kannattaa myös pohtia, liittyykö ratkaisuun sellaisia näkökulmia, joita ei vielä ole tunnistettu. PÄÄTÖKSIÄ EI VOI jättää tekemättä, koska se voi olla huonoin vaihto ehto. Asiat täytyy koota mahdollisimman hyvin, tarkastella niitä eri nä kökulmista ja eri ihmisten kannalta ja tehdä päätös yhdessä tai yksin. Joskus kannattaa antaa asian hautua alitajunnassa päivän tai kaksi. Tunteen ja järjen taistelu voi riehua niin päätöstä odottavan kuin päätöstä tekevänkin mielessä. Tutkijat puhuvat tunneälystä tai sosiaali sista kyvyistä, ja niillä alueilla me olemme hyvin erilaisia. Yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Daniel Golemanin mukaan tunneälykkäässä toiminnassa pitää tiedostaa omat tunteensa ja hallita niitä, löytää motivaatio, havaita muiden tunteita sekä hoitaa ihmissuh teita jatkuvasti. Helppoja päätöksiä on mukava tehdä, mutta vaikeissa pää töksissä johtajuus ja päätöksentekijä punnitaan niin järke vyyden kuin tunteiden osalta. KUULIN ASIAKKAALTANI kenraalista, joka osasi perustella kielteisetkin asiat niin hyvin, että hänen alaisensa poistuivat kohtaamisesta tyytyväisinä. Tähän meidän varmaan kaikkien tu lisi pyrkiä: perustelemaan asioita mahdollisimman hyvin. Meidän kannattaisi myös iloita hyvistä päätöksistä ja saada niistä motivaatiota. Vaikka päätös olisi vaikea ja kääntyy vain hiuksenhienosti positiiviseksi, uskon, että päätöksen kohteena olevaa tukemalla ja kan nustamalla käänne parempaan on mahdollinen. Uskoa tulevaisuuteen tarvitaan niin hyvässä kuin huonossa tilanteessa. Vaivaako pomoa päätösärtymys? Rauno Pääkkönen on vuodenvaihteessa Työterveyslaitoksesta eläköitynyt teemajohtaja, joka työskentelee nyt yrittäjänä. KUVA ANNA DAMM ERT Uskoa tulevaisuuteen tarvitaan niin hyvässä kuin huonossa tilanteessa.” “
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 29 työ/ terveys/turvallisuus TYÖTERVEYSHUOLTOA NUMEROINA PER VUOSI 1,1 miljoonaa työterveyshuollon tekemää terveystarkastusta. 396 euroa kustannuksia keskimäärin työntekijää kohti. 173 euroa keskimääräinen Kelan korvaus kutakin työntekijää kohti, työnantajille maksettu korvaus työterveyshuollosta yhteensä 321 miljoonaa euroa. 733 miljoonaa euroa Kelan hyväksymiä työnantajan järjestämän työterveyshuollon kustannuksia. Niistä 291 miljoonaa euroa ehkäisevän työterveyshuollon palveluihin ja 442 miljoonaa euroa sairaanhoidon sekä muun terveydenhuollon palveluihin. 5,2 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä. 7 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja 530 000 kuvantamista. 631 000 yksilön neuvontaja ohjauskäyntiä. 230 000 tuntia ryhmän neuvontaa ja ohjausta. 487 000 tuntia työpaikkaselvityksiä. Lähde: Kelan työterveyshuoltotilasto 2012. (Verkkojulkaisu: Sosiaaliturva 2014. Suomen virallinen tilasto.) Seuraavilla sivuilla 10 kysymystä ja vastausta työterveyshuollon tekemistä terveystarkastuksista. 30 10 kysymystä terveystarkastuksista | 33 Yrityskulttuurilla stressiä vastaan 34 Lisää työkykyä yhteistyöllä | 36 Terveydeksi KUV A THINK ST OCKPHO TOS TEK STI MINNA K OLIST AJA, KUV A THINK ST OCKPHO TOS
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 30 kysymystä terveystarkastuksista 10 10 x terveys 1Olen aloittanut uudessa työpaikassa. Pitääkö minun mennä terveystarkastukseen? Työhöntulotarkastus voi olla pakolli nen tai vapaaehtoinen. Pakollinen se on työssä, jossa on erityinen sairastumi sen vaara. Työhöntulotarkastus voi myös pe rustua työnantajan haluun selvittää työntekijän senhetkinen terveydentila. Työhöntulotarkastusta ei välttämättä pidetä tarpeellisena vaikkapa toimisto työssä. Vapaaehtoisten työhöntulotarkas tusten tekeminen on vähentynyt. Osa yrityksistä on korvannut järjestelmäl liset työhöntulotarkastukset kyselyillä esimerkiksi silloin, kun työntekijöistä valtaosa on nuoria. 2 Kuinka monessa terveys tarkastuksessa käyn työurani aikana? Terveystarkastusten määrä ei ole kai kille sama. Yksi työntekijä voi käydä tarkastuksissa uransa aikana todella monta kertaa ja joku toinen ehkä vain kerran tai muutamia kertoja. Osa terveystarkastuksista on lakisää teisiä, osa vapaaehtoisia. Tarkastusten määrä perustuu aina työhön, jota teet. Pakollisia terveystarkastuksia on työntekijöillä, jotka altistuvat työssään esimerkiksi kemikaaleille, melulle, täri nälle, asbestille tai sähkömagneettisille kentille. Muun muassa melutyössä kuuloa seurataan säännöllisesti osana terveys tarkastuksia, aluksi kerran vuodessa 4 vuoden ajan ja sen jälkeen 3 vuoden välein. Pakollisia terveystarkastuksia teh dään lisäksi niille, jotka toimivat erityis tä tarkkaavaisuutta tai muita erityis ominaisuuksia vaativissa ammateissa, esimerkiksi savusukeltajina, lentäjinä ja raskaan kaluston kuljettajina. Tarkastuksia tehdään myös, kun on tarvetta arvioida työntekijän kuntou tustarvetta tai työkykyä. Vapaaehtoisten terveystarkastusten teettäminen vaihtelee yritys ja ala kohtaisesti. Osa työnantajista teettää työntekijöilleen vapaaehtoisia ikäkau sitarkastuksia esimerkiksi 3–5 vuoden välein. 3Mistä voin tarkistaa, mitä työterveyshuollon toimia minulle kuuluu? Jokaisen työpaikan pitää laatia työter veyshuollon toimintasuunnitelma yh dessä työterveyshuollon kanssa. Se pitää myös saattaa työntekijöiden tietoon. Suunnitelman voi pyytää näh Saavatko työterveyshuollon terveystarkastuksista kaiken hyödyn irti niin työntekijä, työnantaja kuin suomalainen työelämä? TEKSTI MINNA KOLISTAJA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS
täväksi oman työpaikan työsuojeluval tuutetulta. 4Tutkitaanko terveys tarkastuksessa muuta kuin fyysistä työkykyäni? Työ ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyy myös psyykkinen kuormitus. Työn henkistä kuormittavuutta voidaan kartoittaa koko työyhteisölle tehtäväl lä kyselyllä tai ennen terveystarkastusta täytettävässä esitietokyselyssä. Myös masennuksen varhaista tunnis tamista varten on vakiokyselyt. Työterveyshoitaja ja lääkäri ottavat puheeksi lisäksi alkoholinkäytön sekä yöunen laatuun mahdollisesti liittyvät ongelmat. 5 Mitä tietoja työnantaja saa terveystarkastukseni tuloksista? Terveystarkastuksessa voidaan arvioida työntekijän työkykyä tai soveltuvuutta kyseiseen työhön. Ilmenneet ammatti taudit ilmoitetaan työnantajalle. Työnantaja ei saa tietoonsa henkilö kohtaisia terveystietojasi. Työnantajalle ei kerrota, jos verenpaineesi on kohon nut tai että tupakoit. Isolle työnantajalle voidaan tehdä koosteita, joissa kerrotaan esimerkik si, moniko työntekijöistä tupakoi. Näin työnantaja voi halutessaan järjestää vaikkapa kampanjan tupakasta vieroit tamiseen. Työnantajalle voidaan koostaa kaik kien työntekijöiden vastauksista ryhmä palautteita, joiden tarkoitus on auttaa työpaikan olojen parantamisessa. Niitä varten terveystarkastuksen yhteydessä voidaan ottaa veri tai virtsanäytteitä ja mitata hengitystoimintaa tai kuuloa. Tarkastuksessa saatetaan kysyä työnte kijöiden käsityksiä työoloista ja johta misesta. Työnantajalle voidaan terveystarkas tuksen perusteella antaa työkelpoisuus lausunto. Siinä kerrotaan: sovellutko kyseiseen työhön, sovellutko rajoituksin vai etkö sovellu. Jos terveydentilasi on sairauden, tapaturman tai muun syyn vuoksi hei kentynyt, työterveyshuolto on velvolli nen selvittämään yhteistyössä sinun ja työnantajasi kanssa, miten voit jatkaa nykyisessä tai mukautetussa työssä. 6 Entä jos kieltäydyn työterveyshuollon terveystarkastuksesta? Velvoite tarkkailla työntekijän tervey dentilaa tulee työturvallisuuslaista. Sen mukaan työnantajan pitää varmis taa, että työntekijä soveltuu työhönsä ja pystyy selviytymään siitä. Mikäli työntekijä kieltäytyy lakisää teisestä terveystarkastuksesta, se antaa työnantajalle perusteen purkaa työ suhde. Terveystarkastuksesta kieltäytyminen ja työsuhteen purkaminen kieltäyty misen perusteella ovat äärimmäisen harvinaisia. 7 Koskeeko terveystarkastus myös osa-aikaisia, määräaikaisia ja vuokratyösuhteessa olevia? Perussääntö on, että lakisääteiset terveys tarkastukset tulee toteuttaa työsuhteen muodosta riippumatta. 8Tunteeko työterveyshoitaja tai -lääkäri työpaikkani olosuhteet ja ammattini erityispiirteet? Työpaikan työterveyshuollon suunnit telu perustuu työpaikkaselvitykseen. Siinä selvitetään työn fyysistä ja psyykkis tä kuormittavuutta sekä sitä, millaisille kemiallisille, fysikaalisille tai biologisille haitoille voi työpaikalla altistua. Työpaikkakäynnillä terveydenhoita ja voi pyytää työntekijöitä näyttämään työnsä vaiheet ja samalla itse kokeilla, miltä tuntuu käsitellä esimerkiksi jota kin painavaa konetta, vaikkapa siivous työn laitteita. Erityistä sairastumisen varaa aiheut tavissa ammateissa toimivien altiste kohtaiset terveystarkastusvaatimukset on koottu Terveystarkastukset työterveys huollossa kirjaan. Sieltä työterveyshuol lon henkilöstö voi katsoa, mitä kyseisten ammattiryhmien terveystarkastuksissa tulee käydä läpi. 3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 31 Terveys tarkastuksessa voidaan arvioida työntekijän työ kykyä tai soveltu vuutta kyseiseen työhön.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 32 9Miten terveystarkastuksia pitäisi kehittää? Työterveyslaitos julkaisi 2014 tutkimusraportin Terveystarkastuskäy tännöt suomalaisessa työterveyshuollossa. Siihen vastanneet olisivat halunneet enemmän neuvoja ja ohjausta stressin hallintaan, työn ja vapaaajan yhteen sovittamiseen, esimiestyöhön, työn organisointiin, työn hallintaan, työ yhteisön toimivuuteen sekä muutok siin työpaikalla. Sekä tutkimukseen osallistuneet työntekijät että työterveyden ammat tihenkilöt vähentäisivät kokeiden ja mittausten määrää ja suuntaisivat terveystarkastuksia enemmän henki seen jaksamiseen. – TERVEYSTARKASTUKSET ovat työterveyshenkilöstön ja työntekijän dialogia, jossa tarkastellaan, millaiseksi ihminen näkee tilanteensa työpaikalla ja koko elämänvaiheessaan, sanovat ylilääkäri Timo Leino ja vanhempi asiantuntija Maria Rautio. He työskentelevät Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimissä. – Mitä paremmin työterveyshuollon henkilöstö onnistuu ihmisen kohtaamaan, sitä merkittävämpänä työntekijä terveystarkastuksen kokee. Työntekijällä saattaa olla esimerkiksi ikääntyviä omaishoidettavia, joiden huolet ovat jatkuvasti läsnä. Tällaisistakin asioista on Tarkastuksissa tulisi lisäksi ottaa käyttöön menetelmiä, jotka sitouttavat omasta terveydestä ja työkyvystä huoleh timiseen. Työterveydenhuollon ammattilai set kaipasivat uusia välineitä, joilla olisi mahdollista kirjata ja seurata työntekijän työterveystietoja koko uran ajan. Nyt terveystarkastusten vaikuttavuus jää piiloon. Terveystarkastus saattaa vai kuttaa työoloja parantavasti, selkiyttää elämäntilannetta tai kohentaa vointia, mutta vaikutukset eivät kirjaudu potilas tietoihin. 10Onko terveystarkastuksista apua työkykyjohtamisessa? Kun työterveydelle ja hyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, kun enna koivat ja korjaavat toimet kohdistetaan oikein ja kun toimintaa sekä tuloksia mitataan ja seurataan järjestelmällises ti, henkilöstön työhyvinvointi ja kyky paranevat ja yritys säästää huomattavasti. Aktiivisella työkykyjohtamisella voi tärkeä päästä juttelemaan jonkun kanssa, Rautio toteaa. – Jollekulle voi olla tärkeä tietää vaikkapa kolesteroliarvonsa. Olennaisempaa on kuitenkin keskustella elintavoista kokonaisuutena ja käydä läpi keinoja, joilla tilannetta on mahdollista parantaa. Työntekijä halutaan saada pohtimaan myös itse, sillä ”kannettu vesi ei kaivossa pysy”, Leino sanoo. Rautio puhuisi terveystarkastuksista mieluummin terveystapaamisina, joissa käsiteltävänä ovat niin työ, terveys, elintavat kuin elämäntilannekin. Työterveyshuollon ammattilaiset kaipaavat uusia tapoja tehdä työtään. daan nostaa keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikää ja vaikuttaa kustannuk siin, joita yritykselle syntyy työkyvyt tömyyseläkkeelle päätyvistä työnteki jöistä. Terveystarkastukset ovat työterveyspal veluiden ennaltaehkäisevää toimintaa. Tarkastusten tehtävänä on tunnistaa työkykyä uhkaavia yksilöllisiä ja työhön liittyviä tekijöitä ja vaikuttaa niihin. Terveystarkastus on käypä työkalu myös työkykyjohtamisen avuksi. ? Asiantuntijoina Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Maria Rautio ja ylilääkäri Timo Leino. LISÄÄ AIHEESTA Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. (Työterveyslaitos, 2015.) Johda työkykyä, pidennä työuria. Verkkojulkaisu (EK, 2011). Terveystarkastukset työterveyshuollossa. (Työterveyslaitos, 2011.) www.ttl.fi > Työterveyshuolto www.tyosuojelu.fi/fi/tyoterveyshuolto www.finlex.fi > Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Hyvä terveystarkastus on yhteistä pohdintaa Työterveyshuoltoon kuuluvat terveystarkastukset ovat parhaimmillaan kokonaisvaltaisia kohtaamisia. – Tarvitaan järjestelmiä seurantaan ja palautteenantoon. Tarvitaan keinoja motivoida ja valmentaa. Pitää päästä eroon mekaanisesta terveyden tarkastelusta. Työterveyshuollon pitää olla auttamassa ihmisten erilaisissa työja elämäntilanteissa, Leino korostaa. Viime vuodesta alkaen työterveyshuollon asiantuntijajoukkoon on kuulunut myös sosiaalialan asiantuntija, jonka kanssa työntekijä voi miettiä muun muassa kuntoutusta, toimeentuloa tai työhön paluuseen liittyviä kysymyksiä. Lue aiheesta lisää sivuilta 34–35. Terveystarkastukset ovat työterveys palveluiden ennalta ehkäisevää toimintaa.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 33 Euroopan työterveys ja työtur vallisuusviraston järjestämässä kilpailussa haettiin työpaikkoja, jotka ovat edistäneet stressin ja muiden psykososiaalisten riskien hallintaa. Kilpailu on osa eurooppalais ta Terveellinen työ – stressi hallinnassa! kampanjaa vuosina 2014–2015. Huhtikuun lopussa Latvian Riiassa palkituksi tuli tehdasautomaatiojärjes telmiä toimittava Fastems Tampereelta. Kunniamaininnan sai Satakunnan sai raanhoitopiirin kuntayhtymä. Fastemsin henkilöstö ja Finla Työter veys (entinen Tampereen Työterveys ry.) ovat vuosittain yhdessä pohtineet, miten työtä ja yhteistyötä voidaan kehit tää. Apuna ovat olleet Työterveyslaitok sen kehittämä TIKKAmenetelmä sekä ryhmähaastattelut ja keskustelut. TIK KA on lyhennys nimestä Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointi. Menetelmää on käytetty Fastemsilla vuodesta 2009, ja selvityksiä on tehty useista ammattiryhmistä. Sairauspoissaolot alas Esiin saadut ideat ovat helpottaneet työn ja perheen yhteensovittamista. Samalla on parantunut asiakkaiden palvelu. Matkapäivät ovat vähentyneet, kun ohjelmisto ja testaus tehdään niin valmiiksi, että käyttöönotto asiakkaan päässä käy nopeasti. – Matkustamista on vähentänyt myös etäyhteyksien kehittäminen. Tampe reen Lahdesjärvellä toimiva etähuol totiimi pääsee nopeasti asiakkaan tuo tantojärjestelmään, jonka ongelmista 85 prosenttia ratkeaa nykyisin näin, Fastemsin HR Business Partner Timo Uusiprosi kertoo. Arviointien pohjalta tehtyjen uudis tusten myötä sairauspoissaoloprosentti Yrityskulttuurilla stressiä vastaan Tamperelaisessa Fastems Oy:ssä on kehitetty työhyvinvointia niin, että se toi palkinnon Euroopan hyvien käytäntöjen kilpailussa. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA FASTEMS on laskenut. Se on nyt selvästi alle kol men, joka alittaa teknologiateollisuu den keskiarvon. Yrityskulttuurin hiomista Yrityksessä on läpikäyty kaksivuotinen laaja muutosohjelma. – TIKKAtoimintatapa ilmentää hyvin nykyistä yrityskulttuuria. Siinäkin me tut kimme, mikä toimii, mikä ei toimi ja mi tä voidaan parantaa. Pohdimme yhdessä, miten työn kuormittavuutta voidaan vä hentää. Sujuva työ ja yhteistyö ovat paitsi yritysstrategiaa, myös työhyvinvoinnin ydintä, Uusiprosi sanoo. Kulttuurin kehittämiseen osallistui ko ko 400päinen henkilöstö. 8–10 hengen ryhmät keskustelivat työpajoissa päivän ajan, millaiset toimintatavat kuuluvat menestymistä edistävään kulttuuriin. Ajatukset kirjattiin ensin liimalapuille, ja myöhemmin niistä laadittiin kirja. Periaatteissa korostuivat saumaton yhteistyö ja hyvä tiedon liikkuminen. Organisaatiokulttuurin perusta na ovat nyt selkeät toimintatavat ja vastuualueet ( Backbone), aktiivinen kommunikaatio ja tiedon jakaminen ( Sharing = Caring) sekä jatkuva paranta minen ja monimutkaisuuden poistami nen ( Water is water. Rock is rock). Uusiprosin mukaan tuottavuus ja tuloksentekokyky ovat parantuneet. Yhdessä stressi vähenee Työtä ovat sujuvoittaneet kaikkien osas tojen – tuotannon, oston, suunnittelun ja myynnin – yhteiset viikkopalaverit. Tuotantopäällikkö Rami Karlsson Tam pereen tehtaalta kehuu, että rajaaidat ovat madaltuneet ja auttamisen kulttuu ri vahvistunut. – Stressi vähenee, kun tietää, että ei jää yksin. Jos kokoonpanossa on on gelma, saamme suunnittelijat helposti paikalle, ja pohdimme asiaa yhdessä. Automaatioasentaja Mika Lappalainen lisää, että myös suunnittelu voi hyödyntää asentajien ammattitaitoa jo, ennen kuin osat menevät hankintaan. – Kiireen varjolla ei lasketa käsistä keskeneräistä. Esimerkiksi viivästy misestä tiedotetaan heti eteenpäin. Seuraava porras voi muokata aikatau lujaan, vaikkapa aloittaa uuden pro jektin, jolloin ei tule tyhjäkäyntiä, hän toteaa. Vuonna 1901 perustettu suomalainen perheyritys Fastems toimii yhdeksässä Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa. Yrityksen liikeideana on parantaa asiakkaiden kilpailukykyä automaation avulla. Henkilöstöä on 400, ja liikevaihto on 75 miljoonaa euroa. Valmistusta on Tampereella ja Saksan Issumissa. – Reilu tekeminen on tullut kouluttamisen kautta tutuksi kaikille, sanoo Mika Lappalainen. Tässä hän asentaa datakennoa liikkuvaan robottiyksikköön Fastemsin Tampereen-tehtaalla. Jos kokoon panossa on ongelma, saamme suunnittelijat helposti paikalle, ja pohdimme asiaa yhdessä." “
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 34 ttt-asiantuntija Lisää työkykyä Sosiaalialan asiantuntija voi auttaa taklaamaan työ kyvyttömyyden ja tukea paluussa takaisin ”radalle”. Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa tätä uutta ammattiryhmää ei vielä osata kunnolla hyödyntää. TEKSTI KARI-PEKKA MARTIMO | KUVAT THINKSTOCKPHOTOS Työ on keskeinen osa elämää ja toi meentulon lähde. Sopiva työ tukee terveyttä ja hyvinvointia myös silloin, kun työntekijällä on jokin vamma tai sairaus. Aina ei ole mahdollista jatkaa työs sä entiseen tapaan. Silloin on tärkeää pohtia, miten työtehtäviä ja osaamista voidaan kehittää niin, että työhön voi palata ja siellä jat kaa turvallisesti ja tuottavasti. Sitä selvittämään on nyt tarjolla uutta osaamista, kun työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin on viralli sesti hyväksytty myös sosiaalialan asiantuntija. TYÖKYVYTTÖMYYS EI JOHDU PELKÄSTÄÄN SAIRAUDESTA. Eniten sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä liittyy lii kuntaelinsairauksiin ja mielenterveysongelmiin, jotka eivät ole aina nykylääketieteen parannettavissa. Vaikka tiedämme, että usein ”aika parantaa haavat”, työkyvyttömyydelle ajan kuluminen on suoranaista myrkkyä. Tutkimuksissa on osoitettu, että mitä pitempään ih minen joutuu olemaan sairauslomalla, sitä vaikeampi on palata töihin riippumatta sairauden vaikeusasteesta. Siksi on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin lyhentämään työ kyvyttömyyttä, vaikka siihen liittyvä sairaus itsessään ei olisikaan parannettavissa. Monissa sairauksissa osasairauspäiväraha tarjoaa mah dollisuuden puolittaa työkuormitus vähentämällä työ aikaa. Aina pelkkä työajan tilapäinen lyhentäminen ei riitä. Jos sairaus on pitkäaikainen eikä edellytyksiä nykyises sä työssä jatkamiseen ole, ratkaisu löytyy ammatillisesta kuntoutuksesta. Perinteisessä kuntoutuksessa ihmiselle pyritään an tamaan eväitä, joilla hän pystyy korjaamaan sairauden alentamaa toimintakykyä ja sopeutumaan täyspainoi seen elämään. Ammatillisessa kuntoutuksessa pääpaino on työnte kijän sijoittumisessa sellaisiin tehtäviin, joissa sairaus ei haittaa. Joskus riittää työkokeilu omaan entiseen työ hön, mutta usein tarvitaan myös muita ratkaisuja. RATKAISUJA LÖYTYY, JOS NIITÄ OSAA ETSIÄ. Suomessa on tarjolla paljon erilaisia mahdollisuuksia osatyökykyisille palata töihin ja jatkaa työelämässä. Keinot ovat kehittyneet vuosien saatossa eri tahtiin, mikä tekee niistä varsinaisen tukiviidakon. Tarvitaan ai van omaa asiantuntemusta, jotta kaikki mahdollisuudet tulisivat otetuiksi huomioon. Siksi on erittäin tervetullutta saada sosiaalialan asian tuntijat työterveyshuollon ammattilaisten piiriin. Viime vuosina sekä työpaikoilla että työ terveyshuolloissa on panostettu sairauspois Kela-korvattavaa osaamista • Työterveyshuoltoa koskevan asetuksen mukaan sosiaalialan asiantuntijat ovat voineet kuulua työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin vuoden 2014 alusta. • Työnantaja voi saada Kelalta korvausta niistä työterveyshuollon kustannuksista, joita syntyy sosiaalialan ammattilaisen palveluista. • Työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita on Suomessa vasta noin 25, mutta koulutus tuo heitä vähitellen lisää. He toimivat isojen työterveyspalveluiden tuottajien ja joidenkin yritysten palveluksessa. Nimikkeet voivat vaihdella työ(kyky)valmentajista kuntoutusohjaajiin. Lisäksi heitä löytyy kuntoutuslaitoksista ja vastaavaa palvelua tarjoavista yrityksistä. YHTEISTYÖLLÄ
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 35 saolojen seurantaan ja toimenpiteisiin, joilla tuetaan työs sä jatkamista. Tätä kehitystä vahvistaa kuntoutus ja sosiaalialan osaa minen, joka näillä uusilla asiantuntijoilla on aivan eri ta solla kuin työterveystiimin muilla jäsenillä. Työkyvyttömyydessä tulee aina olla diagnoosi taustalla, jotta työntekijällä on oikeus työkyvyttömyysetuisuuksiin. Diagnoosi on kuitenkin hyvin harvoin ainut syy työky vyttömyyteen. Siksi ratkaisut työssä jatkamiseen voivat löy tyä aivan muualta, kun ryhdytään selvittämään, mikä muu sairauden lisäksi estää työhön paluun. Sosiaalialan asiantuntijalla on kyky pohtia näitä asioita ja ajantasainen näkemys tarjolla olevista mahdollisuuksis ta, joita tarvitaan jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi. Työterveyslaitos kouluttaa sosiaalialan asiantuntijoista myös työterveyshuollon asiantuntijoita. Pätevöittävä kou lutus sopivan peruskoulutuksen lisäksi on edellytys sille, että Kela korvaa työnantajalle jopa 60 prosenttia palvelus ta aiheutuvista kustannuksista. Toinen edellytys on, että sosiaalialan asiantuntija toimii työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatulla taval la: hän selvittää työterveyslääkärin tai hoitajan pyynnöstä työntekijää tapaamalla, voiko tarjolla olevia etuuksia tä män työtekijän kohdalla hyödyntää. Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä tai hoitajalla. YHTEISTYÖLLÄ UUSIA NÄKÖKULMIA. Sosiaalialan asiantunti ja auttaa löytämään ratkaisuja osatyökykyisen työntekijän työssä jatkamiseen tai sairauslomalta työhön paluuseen. Yhdessä työntekijän kanssa selvitetään konkreettiset ja realistiset ammatilliset vaihtoehdot ja reitit sekä huo mioidaan terveydelliset rajoitteet ja muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi hän selvittää työntekijän toimeentuloon liittyvät asiat ja ammatilliselle kuntoutukselle järjestettävän talou dellisen tuen. Tärkeää on myös tukea työntekijää kuntou tusprosessin ajan ja varmistaa sen toteutuminen. Tyypillinen tilanne, jossa uudesta ammattilaisesta on hyötyä, on pitkittynyt sairausloma tai toistuvat sairauspois saolot, joihin ei löydy ratkaisua sen enempää lääketietees tä kuin omalta työpaikaltakaan. Sosiaalialan ja kuntoutuksen tuntevalla asiantuntijalla on mahdollisuus kartoittaa osatyökykyisen työntekijän ti lanne ja miettiä ratkaisuja koulutuksen, kuntoutuksen ja työkokeilun näkökulmasta. Häneltä saa myös apua erilais ten hakemusten täyttämisessä. YHTEISTYÖTÄ OSATYÖKYKYISEN HYVÄKSI. Kelakorvattavuu teen oikeuttavan toiminnan lisäksi sosiaalialan asiantuntija voi auttaa osatyökykyisiä vieläkin enemmän. Usein päästään paremmin eteenpäin, jos osatyökykyisel lä työntekijällä on häntä yksilöllisesti tukeva ”valmentaja”, joka auttaa selvittämään arjessa eteen tulevia haasteita. Kyse on silloin osatyökykyisen tarpeista ja valmiuksista lähtevästä toiminnasta, josta tehdään käytännönläheinen suunnitelma ja jonka tavoitteena on työhön paluu ja töis sä jatkaminen. Viimeistään kun työntekijä on ollut poissa työstä yli vuoden – todennäköisesti siinä vaiheessa jo niin sanotulla kuntoutustuella – on syytä pyytää sosiaalialan asiantun tija miettimään työhön paluun polkuja. Usein näissä tilanteissa eläkevakuutusyhtiöltä voi ol la lupaus ammatillisen kuntoutuksen käynnistämiseksi, mutta suunnitelmaa ei vain ole syntynyt. Jos työkyvyttömyys liittyy työtapaturmaan, ammatti tautiin tai liikennevahinkoon, etuisuuksien viidakko ti henee entisestään, mikä tekee sosiaalialan asiantuntijan entistä tarpeellisemmaksi. Työkyvyttömyys on seurausta vaikeuksista selvitä työn vaatimuksista sairauden heikentämän toimintakyvyn kanssa. Ensisijaisesti pyritään lääketieteellisillä hoidoil la parantamaan sairaus ja sitä kautta palauttamaan toi minta ja työkyky. Jos se ei onnistu tai siihen menee liian pitkä aika, on muutettava työn vaatimuksia, kehitettävä ammattitaitoa ja mahdollistava työskentely sellaisessa työssä, jossa pys tyy työskentelemään ja josta pystyy nauttimaan sairau desta huolimatta. ? Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo toimii Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtajana Työterveyslaitoksessa. TYÖNTEKIJÄLLE: • Uusia vaihtoehtoja palata työelämään. • Tietoa eri mahdollisuuksista. • Käytännön apua asioiden hoitamiseen. • Toimeentulon selvittämistä ja varmistamista. • Seurantaa ja tukea. TYÖNANTAJALLE: • Sairauspoissaolot vähenevät. • Työkyvyttömyyseläkeriski pienenee. • Uusi mahdollisuus tukea osatyökykyisiä työntekijöitä. • Lisää tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta. • Monipuolisempaa työterveysyhteistyötä. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLE: • Lisää ammatillisen kuntoutuksen osaamista. • Neuvontaja ohjauspalveluita riittävän varhaiseen vaiheeseen. • Neutraali toimija työja hoitosuhteen ulkopuolelta. • Työhön liittyvien ongelmien tarkastelua ratkaisukeskeisesti. • Tiiviimpää yhteistyötä vakuutuslaitosten kanssa. Sosiaalialan ammatti laisesta on apua kaikille 1 2 3
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 36 TAMPEREEN VIRASTOTALOSSA on puoli sen vuotta ollut käytössä kävelymatto, jolle työntekijät voivat halutessaan siirtyä tekemään töitä. Tampereen kaupungin konsernihallin nossa suunnittelijana työskentelevä Jenni Kallio on ottanut kävelymatolla liikkumi sen tavaksi. Kallio kävelee matolla ainakin viikoittain noin tunnin kerrallaan. Hänen mukaansa iso etu kävelymaton käytöstä tulee jo siitä, että se katkaisee istumisen. – Teen työssäni paljon selvityksiä ja raportteja, ja työ on fyysisesti staattista. Olen huomannut, että totuttelun jälkeen pystyn tekemään kävelymatolla kaikkia niitä töitä, joita tekisin istuessani. Käytän muutenkin satulatuolia ja sähköpöytää. – Kun jalat ja aivot oppivat toimimaan yhtä aikaa, kävelymatolla pystyy kirjoitta maankin. Tiedän, että osa henkilöstöstä pitää matolla vaikka puhelinpalavereja tai lukee tekstejä, Kallio kertoo. Henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto kertoo, että idea lähti liikkeelle henki löstöyksiköstä. Kävelymatto hankittiin ergonomiatuotteita maahantuovasta yri tyksestä. Hankinta oli osa liikkumiseen kannustavaa kampanjaa työpaikalla. – Se ei ole kuntosalien juoksumatto, ja nopeutta voi säätää. Suositeltu maksi minopeus päätetyössä on 2,5 kilometriä tunnissa, Kuivasto kertoo. Pienetkin liikahtelut hyödyksi Tutkimuksissa on todettu, että istuma työn katkaiseminen liikkumisella on hyödyksi myös niille, jotka harrastavat liikuntaa vapaaajalla. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntabiolo gian laitoksen professori Taija Juutinen Finni . – Pienilläkin asioilla voi olla ratkai seva merkitys liikkumisessa. Ergono mian perussääntö on, että paras asento on aina se seuraava. Toisin sanoen työasentoja on hyvä vaihdella, Juutinen Finni sanoo. – On yksilöllistä, kuka pystyy teke mään vaikkapa kirjoitustyötä kävel lessään. Työn tehokkuuden kannalta eroihin vaikuttaa esimerkiksi se, hen gästyykö kävelymatolla. – Ajattelutyön ja liikkumisen yhdis täminen voi olla vaikeaakin. Kävellessä lihasaktiivisuus lisääntyy, ja se on joka tapauksessa hyvä asia. Jenni Kallio näkee kävelymaton etuna myös sen, että se on hänen työpaikal laan sijoitettu rauhalliseen paikkaan. Se antaa hänelle mahdollisuuden olla välillä poissa avokonttorista. – Kannustan kokeilemaan kävelymat toa muillakin työpaikoilla, hän sanoo. MILKA MANTSINEN Toimistotöitä kävellen Tampereen virastotalossa vähennetään istumista tekemällä töitä kävelymatolla. KOONNUT MERJA KARJALAINEN KUVA HANNA LEPPÄNEN terveydeksi Kova kuula kaveriksi Kirjassa on tuhdisti asiaa kahvakuulan valinnasta, oikeista asennoista ja myös riskeistä sekä monipuoliset liikkeet venyttelyihin saakka. Naisille ja miehille vasta-alkajasta jopa kilpaharjoitteluun. Kahvakuula – Tavoitteellisen treenaajan opas, Tuomo Kilpeläinen, Lasse Seppänen, Kalle Kotiranta, Ari Kaikkonen. Docendo, 2015, 160 sivua, 32,90 euroa. Kokoa oma liikuntacocktail Kasaa oma treeniohjelma vedettäväksi läpi vaikka olohuoneessasi, sopii kuvaamaan kirjan viestiä. HIIT tulee sanoista high intensity interval training: harjoittelussa tempo vaihtelee, ja täysillä puristettava tehojakso kestää 30 sekunnista minuuttiin. Aloittaa voi vaikka neljän minuutin ohjelmalla. Vartin tehotreenit – HIIT-harjoittel ulla ripeästi kuntoon, Petra Sippola. Myllylahti, 2014, 168 sivua, 29,80 euroa . Unettoman kikkakokoelma Liki 200 vinkkiä unen vaalimiseen, esimerkiksi: vältä sinistä valoa makuuhuoneessa (tarkoittaa myös auringonvaloa), rauhoita itsesi syvähengitellen vuoteella istuen, maistele makeaa 2–4 tuntia ennen nukkumaan menoa mutta vältä liharuokia 4–5 tuntia ennen, ei lemmikkejä sänkyyn… Koko kansan unikoulu – Selätä univaikeudet, Christer Sundqvist. Fitra, 2015, 112 sivua, 19 euroa. Kirjasta kipinää Jenni Kallio käyttää kävelymattoa viikoittain ja tekee matolla samoja töitä kuin istuessaan.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 37 TURVALLISUUTTA MYÖS TYÖLIIKENTEESEEN PIDETÄÄNKÖ TEIDÄN TYÖPAIKALLANNE liikennettä osana työturvallisuutta? Ovatko työnsä vuoksi paikasta toiseen ajavien ei-ammattikuskienkin liikennetaidot ajan tasalla? Jos työnantaja tarjoaa käyttöön auton, tuleeko mukana myös perehdytys juuri tuon ajopelin ominaisuuksiin? Jos firman ajokilla törttöilee, millaisen mielikuvan se antaa yrityksestä? Muun muassa näitä kysymyksiä voi pohtia, kun hyppää työn vuoksi auton rattiin – tai polkupyörän satulaan. Pohtimisesta voi seuraavaksi siirtyä toimintaan: liikenneturvallisuutta lisäävän koulutuksen järjestä miseen työpaikalla. työ/terveys/ turvallisuus 38 Inhimillinen kuski välttää riskit | 43 Tapaturmainen kuolema 44 Työsuojelutoimikunta – kehityksen moottori vai paperitiikeri? Lue seuraavilta sivuilta, miksi ajotaidot kannattaa nähdä osana työturvallisuutta. Kuvassa etualalla on VeliMatti Reinilä vetämässä ajokurssia poliisien ajokoulutuskeskuksessa Pieksämäellä. TEK STI MERJA KARJAL AINEN, KUV A TAP A TUR V A O Y
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 38 Inhimillinen kuski välttää riskit ITÄ TEKEMISTÄ liikenneturvalli suudella ja sementin valmistami sella tai luotsin tehtävillä ja maan tieajolla on toistensa kanssa? – Vaikka hyötyä on vaikeaa mi tata taloudellisilla mittareilla, on selvää, että henkilöstön ajokou lutus on ollut hyvä asia, sanoo Finnsementin työsuojelupäällik kö Risto Savelius. Savelius kiittelee työnantajansa aktiivisuutta. – Työ turvallisuuskoulutus on eräänlainen vakuutus, ja meil lä motivointi tulee työnantajalta. – Esimerkiksi Lappeenrannan tehtaalla markkinoin tihenkilöstö ajaa aika paljon. Turvallisuus on itseisarvo. Tavoitteena on, että jokainen voi lähteä työpäivän jäl keen kotiin hengissä ja terveenä. Lappeenrantalainen luotsivanhin Jari Ahonen puo lestaan kertoo, että luotsit joutuvat työssään ajamaan Työssään paljon autoileville ajokoulutus on oiva keino parantaa työturvallisuutta. Pahimmat onnettomuudet ajetaan pitävillä keleillä. TEKSTI MILKA MANTSINEN | KUVAT TAPATURVA OY JA HANNU MARTIKAINEN säästä tai tilanteesta riippumatta, ja lähtö saattaa tulla no peasti. Turvallisuutta on pyritty kohentamaan ajokoulu tuksella. – Työsuojelusäännöt rajoittavat työtuntien määrää ja antavat selkeät ohjeet levon määrästä, joten väsyneenä ei yleensä lähdetä ajamaan. Henkilökunta on tiedostanut myös sen, että kiire ei saa olla syy hurjasteluun, vaan luot sattava laiva voi tarvittaessa odottaa muutaman minuutin, Ahonen toteaa. Esimerkiksi Puumalan ja Imatran välisellä tiellä on pal jon raskasta liikennettä, ja se vaikuttaa teiden kuntoon ja ajamiseen. Myös keliolosuhteet saattavat ajoittain vaikeut taa matkantekoa. Lappeenrannassa aiotaan kouluttaa luotseja ajamiseen säännöllisesti. Pyrkimyksenä on päivittää ajotaidot kol men vuoden välein. – Porukka on ollut tyytyväistä. Ajokoulutusta järjestetään tulevaisuudessa vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi pelas tusharjoituksia. Vakavia onnettomuuksia ei ole onneksi Paras ote ohjauspyörästä: kädet ovat kuin kellotaululla varttia vaille kolme -asennossa.
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 39 sattunut koskaan. Meillä on käytössä 10 autoa, ja ajokilo metrejä tulee noin 400 000 vuodessa, Jari Ahonen sanoo. – Tapaturmat ovat olleet lähinnä ojaanajoja tai muita pieniä onnettomuuksia. Niissä on yleensä ollut liian suu ri tilannenopeus. Kolmannes kuolemista kesällä Miksi ajokoulutuksesta kannattaa puhua nyt, kun kesä tekee tuloaan ja ajoolosuhteet ovat parhaimmillaan? Ajokouluttaja Veli-Matti Reinilä Tapaturvasta toteaa, että liukkaalla kelillä ajaminen sujuu suomalaisilta var sin hyvin, koska siihen on totuttu ja talvisaikaan osataan varoa lähes luonnostaan. – Kesäisin ollaan huomattavasti huolettomampia, vaik ka tilastot kertovat karua tarinaa kesällä sattuvista onnet tomuuksista, Reinilä huomauttaa. Liikennevakuutuslaitoksen tilastojen mukaan vuosina 2009–2013 kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 32 prosenttia sattui kesä, heinä ja elokuussa. Samalla ajan jaksolla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien mää rä oli vuosittain keskimäärin 250. Joulu, tammi ja helmikuussa kuolemaan johtanei den onnettomuuksien määrä oli noin 21 prosenttia ko ko vuoden onnettomuuksista. Kevätkuukausina tapahtuneiden onnettomuuksien osuus oli liki 23 ja syksyllä sattuneiden liikennekuole mien osuus 24 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneis ta tapaturmista. Toisaalta vuosittaisesta 100 000 liikennevahingosta valtaosa sattuu talvisin. Ajatus mukana ajaessa Ajokouluttaja VeliMatti Reinilä painottaa, että hyvä kuski toimii ajatellen. – Kun koulutuksissa keskustellaan siitä, mitä ajami nen on, vastauksia on yhtä monta kuin osallistujia. Tyy pillinen vastaus on, että ajaminen on siirtymistä paikas ta toiseen. Autoa osaa kuitenkin tarvittaessa liikuttaa lapsikin, Reinilä toteaa. – Ajaminen on ennen kaikkea ajattelemista ja ymmär tämistä. Hyvä kuski pitää mielessä sen, mitä on teke mässä, ja ymmärtää, miten liikenteessä on toimittava ja mitä seurauksia toiminnalla on. VeliMatti Reinilä antaa kolme vinkkiä työssään pal jon autoileville. – Ensiksi pitää ajatella sitä, mitä on tekemässä ja mil lä panoksilla. Työhön ei kuulu ajotaidoilla näyttäminen tai ylinopeus, eikä ammattitaito kärsi siitä, jos on muu taman minuutin myöhässä. – Toiseksi kuljettajalla täytyy olla tietämystä siitä, mil laisella vehkeellä hän on liikenteessä. Usein oletetaan, että tiedetään autosta tarpeeksi. Tekniikka kehittyy kui tenkin todella nopeasti, ja monesti tieto on vajavaista. – Kolmas tärkeä seikka on oma ajotaito. Vaikka kilo metrejä olisi takana paljon, voi olla hyvä päivittää ajo taitoa asiantuntijan kanssa. Teoriakoulutuksestakin voi olla jo paljon hyötyä. Sivuluisuun kuivallakin tiellä Kesäkelissä on helppoa ajatella, että pitävä tie on tur vallinen. Kuitenkin auto voi lähteä sivuluisuun kuivalla asvaltilla jopa vain 70 kilometrin tuntivauhdissa. – Ajokoulutus on turvallinen tapa testata tilannetta, Auto voi lähteä sivuluisuun kuivalla asvaltilla 70 kilometrin tuntivauhdissa. Tunnetko liikennemerkit? Kun tässä on etuajo-oikeus kohdattaessa, mikä merkki on vastaantulijalla sillan toisessa päässä?
joka saattaa tulla tosielämässä vastaan. Monelle on yllätys, kuinka helposti auto saattaa lähteä käsistä vaikkapa ohi tustilanteessa, Reinilä sanoo. Liikennevakuutuslaitoksen tilastoista selviää, että työssä tai työmatkoilla sattuu yhteensä 18 prosenttia kaikista kuo lemaan johtavista onnettomuuksista. Näistä kuusi prosent tia tapahtuu työ, opiskelu tai koulumatkoilla ja 12 pro senttia ammattiajossa tai ammattiin liittyvillä matkoilla. Puolet kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapah tuu vapaaajan matkoilla. Riskialtis työmatka Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan työmatka eli kodin ja työpaikan välinen matka on työpäivän vaarallisin ta aikaa, kun suhteutetaan tapaturmien määrä käytettyyn aikaan. Riski on 1,3kertainen työpaikoilla sattuneisiin ta paturmiin verrattuna. Vuonna 2004 palkansaajille sattui työmatkatapaturmia ”vain” noin 15 900. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) mukaan vuonna 2013 työmatkatapaturmia oli li ki 22 000. Vuonna 2012 työtapaturmissa kuoli 48 palkansaajaa, jois ta 16 työmatkatapaturmissa. Vuonna 2013 TVL:n tilastojen mukaan työtapaturmat tappoivat 32 palkansaajaa, joista 12 Moottoritiellä ei odota kenenkään tulevan peruuttaen vastaan. Jos niin käy, tilanteen pitäisi silti pysyä hallinnassa. Yllätysjarrutuksen sattuessa kaveri jysähtää oitis peräpuskuriin. Normaalissa maantienopeudessa tehty hätäväistö pitävällä kelillä saa auton käyttäytymään poikkeavasti. Ilman harjoittelua siitä ei ehkä selviä. Kuva harjoitteluradalta. 40 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 41 kuoli työmatkatapaturmien vuoksi. Tilastojen kaunistumi nen liittynee lähinnä työn määrän vähenemiseen. Yrittäjille, jotka olivat ottaneet vapaaehtoisen yrittä jien tapaturmavakuutuksen, korvattiin vuonna 2013 noin 7 100 työtapaturmaa, joista 645 oli työmatkatapaturmia. Vuosien 2004 ja 2012 välisenä aikana kuolemaan joh taneista työmatkatapaturmista 44 prosenttia oli autojen yhteentörmäyksiä. Muiden liikkujien törmäyksiä auton kanssa ja ajoneu vojen ulosajoja oli molempia noin viidennes. Kaatumisia jalan, polkupyörällä, mopolla tai moottoripyörällä oli li ki 10 prosenttia. Työmatkatapaturmissa vammautuu vaikeasti vuosittain noin 30 henkilöä. Reinilä korostaa, että kesällä esimerkiksi törmäys ta pahtuu huomattavasti nopeammin kuin talvella. – Liukkaalla kelillä on helpompi tehdä korjausliike ja vielä korjausliikkeen korjausliikekin, hän sanoo. Nuoret edelläkävijöinä Kiire ja liikkumisen tarve ovat lisänneet autoilua ja muuttaneet liikennettä. Toisaalta Reinilän mukaan suomalaisten kuskien perus asenteet ovat vuosien saatossa säilyneet lähes ennallaan. – Suomalaiseen ajokulttuuriin kuuluu usein pätemi sen tarve. Liikenne nähdään paikkana, jossa pitää näyt tää muille, hän napauttaa. – Toisaalta nuoret ikäpolvet ovat tässä asiassa jo toi senlaisia kuin edeltäjänsä. Heille ajaminen ei ole enää näyttämistä. Kulttuuri muuttuu vähitellen keskieuroop palaisempaan suuntaan. Muualla maailmassa ajaminen on arkipäiväisempää kuin Suomessa. Inhimillisyyttä ja tekniikkaa Keskinkertainenkin kuljettaja voi toimia liikenteessä oi kein ja asiallisesti. Inhimillisyys liikenteessä on hyvä lähtökohta omalle ajamiselle ja sen parantamiselle. Liikenteessä ollaan te kemisissä muiden ihmisten kanssa yhtä lailla kuin muis sakin sosiaalisissa tilanteissa. – On tärkeää, että kuski huomioi muut. On tavallista kommentoida muita kuljettajia kielteisesti. Kun alkaa kiinnittää liikenteessä huomiota hyviin asioihin, omakin ajaminen sujuu paremmin ja rennommin, Reinilä sanoo. Myös teknologian kehittyminen autoissa auttaa kuskeja. – Muutoksiin on syytä suhtautua myönteisesti. Joskus kuulee todettavan, että auto tekee itsekseen jotain kuskin ajaessa ja että se tekee ajamisesta epämiellyttävää. Oikeas Keskinkertainenkin kuljettaja voi toimia liikenteessä oikein ja asiallisesti. 1 Istu penkin perälle niin, että yläja ristiselkä saavat tuen selkänojasta. 2 Istuin on sopivan etäällä polkimista, kun kytkimen ollessa pohjassa polvet jäävät koukkuun. Tämä suojaa mahdollisen onnettomuuden sattuessa lonkkaa, jonka murtumisesta aiheutuva runsas verenvuoto voi johtaa nopeaan kuolemaan. 3 Oikea etäisyys ohjauspyörästä jättää käsivarret hieman koukkuun. Etäisyyttä voi testata ojentamalla kädet ohjauspyörän päälle suoraksi niin, että ratti jää ranteiden alle. 4Istuimen pääntuki tukee nimenomaan päätä: älä jätä sitä liian alas niskan kohdalle. (Kuvassa olevan miehen pääntuki saisi olla korkeammalla.) 5 Ota turvavyön lanneosasta löysät pois. Tämä on tärkeää varsinkin talvitamineissa. Aseta turvavyön korkeus ovipilarissa olevan säätimen avulla: ei hankaa kaulaa eikä putoa olkapäälle. 6Tarkista, että kaikkien peilien näkyvyys on sinulle sopiva. Ellet näe mittaristoa, säädä istuimen korkeutta. Tsekkaa ajoasentosi MERJA KARJALAINEN
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 42 TYÖSUHDEP YÖRÄLLÄ TYÖNTEKIJÖIL LE KESÄISEMPÄ Ä ILMETTÄ TUTUSTU TARKEMMIN OSOITTEESSA WWW.TYOSUHDEPYORA.FI SIVUILLA MYÖS KUSTANNUSLASKURI Myös työsuhdepyöriä yrityksen yhteiskäyttöön! Valitse oma pyörä työmatkojen taittoon ja vapaa-ajan viettoon – Huollot kuuluvat sopimukseen ti auto ei tee itsekseen yhtään mitään, vaan kuski aiheut taa toiminnot omilla tekemisillään, Reinilä sanoo. Kun kuljettaja tuntee auton ominaisuudet, hän muut tuu passiivisesta ajajasta aktiiviseksi. – Silloin auton ominaisuuksista saa parhaan hyödyn ja avun ajamiseensa. On kuljettajan etu tuntea auton tek niikkaa ja ominaisuuksia. Pohdi omaa käyttäytymistäsi Liikennepoliisinakin työskennellyt VeliMatti Reinilä ei mielellään nimeä ketään kuljettajaa onnettomuuksien riskiryhmään. – Tosiasia on, että suurimman osan esimerkiksi ylino peussakoista saa pieni ryhmä, hän sanoo. Hyvä kuljettaja tai sellaiseksi pyrkivä voi miettiä omaa liikennekäyttäytymistään muun muassa saamiensa ylino peussakkojen tai huomautusten valossa. Niistä voi itse pää tellä, millaisen kuljettajaryhmään mahdollisesti kuuluu. – Työssään ajavien kannattaa olla itse aktiivisia otta maan ajotaidot osaksi työtaitojaan. – Työnantajat ovat heränneet siihen, että ajokoulutus on tärkeä osa työturvallisuutta. Yleensä työnantajat läh tevät mielellään tarjoamaan työntekijöille ajokoulutusta, mutta joskus sitä pitää osata pyytää. ? • Joka neljäs työntekijä liikkuu päivittäin työajalla työasioiden vuoksi. Näistä työasiamatkoista 45 prosenttia tehdään henkilöautolla. • Työasiamatkoja tehdään eniten keskellä viikkoa tiistaista torstaihin. Eniten liikkuvat yrittäjät, johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt. Miehet liikkuvat työaikana enemmän kuin naiset. • Tyypillinen työasiamatka kestää keskimäärin 38 minuuttia ja vie 41 kilometrin päähän. • Työasiamatkoilla sattuneet onnettomuudet ovat useimmiten autokolareita, ja niissä loukkaantuu tavallisimmin toimihenkilömies. • Työasiamatkalla sattunut tapaturma tilastoidaan työpaikkatapaturmana. Sekä työmatkalla kodin ja työpaikan välillä että työasia matkalla työntekijälle sattunut tapaturma korvataan työnantajan pakollisesta tapaturmavakuutuksesta. MERJA KARJALAINEN Työasiamatkalla meistä joka neljäs kysy ensin meiltä Lähde: Turv allises ti ty öliik en teessä – Toimin tamalleja ja vinkk ejä ty öyh teisöille. (Liik enne turv a ja TTK, 2014.) Ilmoitusmyynti: Kalevi Sinisalmi puh. 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@tttlehti.fi Milla Sinisalmi puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@tttlehti.fi
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 43 tapaturmainen kuolema Porapaalukoneen puomi iski kuljettajaa Porapaalukone alkoi kaatua, kun työsillan kansi petti siltatyömaalla. Kuljettaja hyppäsi työsillalle, ja kaatuvan koneen puomi osui kuljettajan ylävartaloon ja päähän. TEKSTI TIMO LUHTANEN | KUVAT TVL Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Raportit osoitteessa: totti.tvl.fi Kaatuvan porapaalukoneen puomi iski koneen kuljettajaa 4/10. LOSSIYHTEYDEN TILALLE OLTIIN raken tamassa 473metristä liittopalkkisiltaa, joka perustettiin kaivinpaalujen varaan. Seitsenaukkoisen sillan kotelo rakenne koostui teräksisistä Ipalkeista, betonisesta kansilaatasta ja alatuuli ristikosta. Pisimmät paalut olivat lähes 30metrisiä, ja suurimmat Ipalkki lohkot painoivat lähes 250 tonnia. Tehdasvalmisteiset teräsrakenteet koottiin asennusvalmiiksi lohkoiksi lähi satamassa. Sieltä jopa neljä metriä kor keat ja 115 metriä pitkät palkit kuljetet tiin proomulla meritse asennuspaikalle. Siltarakenteen viereen oltiin raken tamassa työsiltaa, jolta varsinaisen sil lan rakennustyöt tehtäisiin. Porapaalukoneen kuljettaja oli toi sen komennusmiehen kanssa paalut tamassa työsillan levitystä eli työtasoa, jolta sillan lopullisten välitukien perus tukset oli määrä rakentaa. Iltapäivällä puoli kahden maissa kuljettaja oli siirtämässä koneella noin 28metristä teräksistä porapaalua taempaa työsillalta. Hän veti paalua lähemmäksi konetta ja nosti sen pysty asentoon. Seuraavaksi kuljettaja nosti paalua ylöspäin ja käänsi konetta sivusuunnas sa saadakseen telat paalutusasemaan eli työsillan suuntaisiksi. Kun kuljettaja oli kääntämässä konetta, työsilta romahti osittain sen alta. Kansirakennelma kallistui, ja paalutuskone kaatui lähes kyljelleen merenpinnan ja työsillan väliin. Kuljettaja ilmeisesti säikähti koneen äkkinäistä kallistumista ja pelkäsi jou tuvansa veden varaan. Hän hyppä si työsillalle ja lähti juoksemaan pois kaatuvan koneen alta. Koneen kaatuessa sen puomi osui juoksevan kuljettajan ylävartaloon ja päähän. Hän sai surmansa välittömästi, ja hänen ruumiinsa jäi puristuksiin sil lan kansirakenteen ja paalutuskoneen puomin väliin. ? Miten vastaava estetään? Työsillan ja sen levityksen rakentamisesta on laadittava erilliset suunnitelmat, joissa selvitetään työsillan asentaminen asennusjärjestyksineen. Suunnitelmissa on oltava selkeät ohjeet siitä, milloin työnaikaiset lyhyet palkit on vaihdettava lopullisiin, pitkiin työsillan palkkeihin. Nyt kolmemetrisiä palkkeja ei ollut vaihdettu pitkiin palkkeihin eikä työsillan levitys kestänyt vääntörasitusta, joka syntyi käännettäessä paalutuskoneen teloja työasentoon. Hitsaussuunnitelmissa on otettava huomioon työsillan lisäkuormitukset. Erityisen tärkeää on, että hitsauksien määrässä ja sijoittelussa otetaan huomioon paalutuskoneen aiheuttama vääntörasitus. Paalut on sijoitettava mahdollisimman lähelle paalutuskonetta pitkien haalausten välttämiseksi. Koneen kuljettajan pitäisi pysyä ohjaamossa, vaikka kone kaatuisikin. Ohjaamon rakenteiden tulee kestää kaatuminen. Ihmiselle on luontaista paeta vaaratilanteessa. Siksi koulutuksessa ja perehdytyksessä pitäisi korostaa ohjaamoon jäämisen tärkeyttä ja siitä poistumisen vaarallisuutta. 1 Rakennettavan sillan viereen oli tehty työja ajosilta. 2 Teräksiset porapaalut lepäsivät työsillalla. 3 Paalutuskone kaatui, ja uhri jäi puristuksiin työsillan kansirakenteen ja paalutuskoneen puomin väliin. 1. Työja ajosilta 3. Uhrin surmanloukku 2. Teräksiset porapaalut info
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 44 Laki työsuojelun valvon nasta ja työpaikan työ suojeluyhteistoimin nasta edellyttää, että työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikal le, jossa on vähintään 20 työntekijää. Toimi aika on kaksi vuotta kerrallaan. Työnantajan velvollisuus on huoleh tia, että toimikuntajärjestelyt aloite taan. Jäsenmäärä voi olla esimerkiksi neljä, kahdeksan tai kaksitoista. Jäse nistä neljännes edustaa työnantajaa. Kolme neljäsosaa jäsenistä on työnteki jöitä ja toimihenkilöitä. Enemmistönä olevalla ryhmällä on puolet ja vähem mistöllä neljäsosa edustajista. Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta voidaan työpaikalla päättää toisinkin. Työehtosopimuksissa on melko yleises ti sovittu niistä ja muusta yhteistoimin nan järjestämisestä. Kuntaalan kyselyssä vuonna 2009 runsas puolet kunnista ja kuntayhty mistä oli yhdistänyt työsuojeluyhteistoi minnan kunnallisen yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaelimeen. Isoilla työpaikoilla esimerkiksi alue toimipisteissä voi olla omat työsuojelu ryhmät koko talon yhteisen työsuojelu toimikunnan lisäksi. Joillakin työpaikoilla on sovittu pai kallisesti myös työsuojeluparijärjestel mästä. Siinä työntekijöiden edustaja ja lähiesimies tarkkailevat ja kehittävät yhdessä työskentelyalueensa oloja. Valtuutetut jäseniä Työnantaja nimeää edustajakseen hen kilön, jonka tehtäviin kuuluu toimi kunnassa käsiteltävien asioiden valmis telu. Usein hän on työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan kes kuudestaan valitsema henkilö. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuoje lutoimikunnan jäseniä. Muut työnte kijäjäsenet valitaan vaalilla, jossa nou datetaan työsuojeluvaltuutetun vaalia koskevia periaatteita. Valvontalaissa varmistetaan se, että työntekijäjäsenet saavat työajallaan osallistua työsuojelua koskevien tehtä vien hoitoon. Heille korvataan palk kionmenetys ja työajan ulkopuolella tehty työsuojeluasioihin liittyvä työ. Suunnitelma auttaa Toimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti kos kevia työsuojeluasioita. Yksittäistä työn tekijää koskevat työsuojeluasiat työnte kijä ja esimies selvittävät keskenään. Toimikunta perehtyy työoloihin ja haittojen selvittämisen periaatteisiin, käsittelee työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä tekee esityksiä perehdyttämisen järjestämisestä. Toimikunnan tulee pe rehtyä myös työsuojelun toimintaohjel maan ja seurata sen toteutumista. – Olisi hyvä käytäntö, jos toimikunta käsittelisi jo tekovaiheessa työsuojelun toimintaohjelmaa, neuvoo asiantuntija MaijaLeena Merivirta Työterveyslaitok sesta. Merivirran mukaan toimikunnan työhön toisi ryhtiä myös oma toimin tasuunnitelma, vaikka valvontalaki ei sitä suoraan edellytä. Kevyimmillään suunnitelmaksi riittää vuosikellon tyyp pinen kaavailu vuoden aikana käsiteltä vistä asioista. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään lisäksi työterveyshuollon suuntaviivat ja toimintasuunnitelma. Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä toimi kunnalle ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi. – On paljon työpaikkoja, joissa työ terveyshuollon edustaja on aina muka na toimikunnan kokouksessa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että ainakin ajoittain työterveyshuolto osallistuu kokouksiin, Merivirta sanoo. Yhteisten työpaikkojen käytännöt Yhteisellä työpaikalla työsuojelun yh teistoiminnan organisoinnista vastaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Urakoitsijoiden työnantajien edus tajilla ja valtuutetuilla on valvontalain mukaan oikeus osallistua yhteistoimin taan, kuten isäntäorganisaation toimi kunnan kokouksiin, joissa käsitellään kaikkia osapuolia koskevia asioita. – Yhteistoiminta toteutuu kuitenkin useimmiten niin, että pääasiallista mää räysvaltaa käyttävän työnantajan työ suojelupäällikkö ja valtuutettu edusta vat työpaikan kaikkia osapuolia, toteaa vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta. Työsuojelutoimikunta – kehityksen moottori vai paperitiikeri? Onko työpaikkasi työsuojelutoimikunta perustettu vain lakipykälän täyttämiseksi, vai toimiiko se aktiivisesti? TEKSTI PÄIVI HAAVISTO | KUVA THINKSTOCKPHOTOS
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 45 Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta toivoo, että työpaikoilla tiedostettaisiin työsuojeluyhteistyön mahdollisuudet. – Työsuojelutoimikunnassa tärkeät työturvallisuusja hyvinvointiasiat saadaan esille ja työntekijät voivat osallistua niiden käsittelyyn. Tämä on työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua. – Turvallisuuden edistämiseksi asioita tulee pitää esillä ja viestiä niistä säännöllisesti. Parhaimmillaan työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan arkeen ja toimii kehityksen moottorina. Esimerkiksi teollisuudessa työsuojelutoimet painottuvat helposti työvälineisiin ja aineelliseen työympäristöön. Työsuojelutoimikunta voisi pitää huolta, että myös työhyvinvointia ja henkistä työsuojelua pidetään esillä. Viestien tulee kulkea myös toimikuntaan päin. Merivirta mainitsee pari esimerkkiä työpaikkojen hyvistä käytännöistä: – Työsuojeluvaltuutettu voi kysellä työntekijöiltä asioita, tarpeita ja puutteita, jotka tulisi viedä työsuojelutoimikunnan kokouksen käsittelyyn. – Työsuojeluvaltuutetun on hyvä esittäytyä uusille työntekijöille. Toimikunnan voi esitellä vaikkapa kuvien kera perehdyttämisaineistossa. Se helpottaa yhteydenottoja myöhemmin. Hänen mukaansa keskeistä on se, mi ten hyvin työsuojelu yhdistyy työpaikan muuhun päivittäiseen toimintaan. – Jos työsuojelun organisointi jää pelkästään työsuojelupäällikön harteil le ja täysin irralleen työpaikan muusta toiminnasta, sillä ei saavuteta tarvitta vaa vaikuttavuutta. Asiat jäävät helposti keskustelun tasolle. – Parhaiten yhteistoiminnan idea toteutuu projektityyppisessä työssä, ku ten rakentamisessa, jossa työ joudutaan kokonaisuutena suunnittelemaan ja organisoimaan tarkemmin kuin muu päivittäinen työ. Tämä ohjaa varsinkin isäntäorganisaatiota skarppaamaan myös työsuojelussa. Säännöllisyydestä etua Nykyisessä valvontalaissa (44/2006) ei enää mainita, kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan tulisi kokoontua. Vanhassa asetuksessa työsuojelun valvonnasta (954/1973) kokoontu mismäärä oli neljä kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumiset ja toimin tasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Vuonna 2011 työpaikoille tehtiin so siaali ja terveysministeriön tilaama kyse ly työsuojelun valvontalain toteutumises ta. Yleisnäkemys oli, että yhteistoiminta oli järjestetty valvontalain mukaisesti. Vastauksissa kuitenkin paljastui, että työpaikkojen työsuojeluyhteistoimin nassa lakisääteisten asioiden käsittely on vaihtelevaa: se ei aina ole säännöllistä ei kä johda käytännön toimenpiteisiin. Vaikka vastaajat arvioivat yhteistoi minnan olevan sujuvaa, tuli aineistosta esiin myös huoli toisaalta johdon, toi saalta koko henkilöstön sitoutumisesta turvalliseen toimintaan ja työsuojelun edistämiseen. ? LISÄÄ AIHEESTA www.finlex.fi > Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (20.1.2006/44) Työsuojeluja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho). Loppuraportti. Maija-Leena Merivirta ja muut. (Työterveyslaitos, 2013.) www.ttl.fi > Verkkokirjat Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Hanna Uusitalo, Riikka Ruotsala, Toivo Niskanen. (Verkkojulkaisu: Sosiaalija terveysministeriö, julkaisuja 2011:18.) Tehot irti toimikunnasta
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 46 työssä ja vapaalla Touko–kesäkuu on torikukkakauppiaalle kiireisintä aikaa. Minulle se tietää herätystä ennen aamuviittä. Laitan kuntoon hiukset ja kasvot, juon kahvit ja lähden töihin. Olen muutoin aamuihminen, mutta nopeasti herääminen on vaikeaa. Apuna ovat sekä puhelin että herätyskello. Haluan herätä rauhassa, siksi torkuttelen aina 15–20 minuuttia. Noustuani olen heti täynnä virtaa. Myyn kukkia pienessä vaaleaksi maalatussa puumökissä Pieksämäen torin laidalla. Torilla pitää olla kuuden aikaan ottamassa vastaan kukkakuormia ja kantamassa kukkalaatikoita peräkärryistä myyntimökin edustalle. Kukkien kantamisessa vierähtää pari tuntia. Jo äitini täti myi kukkia. Äitini Maikki Skön jatkoi kukkakauppiaana vuodesta 1969. Vuonna 1990 kukkakauppa siirtyi minun nimiini. Kukkia M. Skön -toi minimi on äidin peruja. Ennen kukat haettiin itse tukusta, mutta tukut ovat tältä seudulta lopettaneet. Nyt kolmen eri välitysfirman autot tuovat minulle leikkokukkia noin kolmesti viikossa. Kesäkukkien taimet joko haen itse illalla tai niitä tuodaan puutarhalta aamulla. Torilla joskus vain huastellaan TYÖSSÄ VAPAALLA Ihan hyvä systeemi, kun tähän on nyt tottunut. Kukkatukussa pääsi itse tarkistamaan kukkien laadun, mutta kyllä kukkatoimittajatkin jo tietävät, että en hyväksy huonoa tavaraa. Ei sitä minulle enää tarjotakaan. Olen todella tarkka laadusta, koska sillä pärjään. Äidilläkin oli maine hyvälaatuisten kukkien myyjänä. Äidin kanssa myimme kukkia asuntovaunusta. Koin olot vaunussa niin hankaliksi, että olin jo lopettamassa 10 vuotta sitten. Siskon mies sitten rakensi minulle tämän mökin. Nyt ajateltuna päätös jatkaa torikauppiaana oli hyvä ratkaisu – ihan oikeasti rakastan tätä työtä. Aamupalan syön kello 8–9:n aikaan. Myös päivällä syön niin sanotusti lennossa, kun muulta ehdin. Joskus ostan torilta lohta, joskus tuon mukanani kotiruokaa, jota lämmitän mikrossa. Pidän kukkamyynnissä taukoa tammi–maaliskuun ja avaan pääsiäiseltä. Usein laitan talven jälkeen lehti-ilmoituksen: ”Kukkamummo heräilee talviunilta.” Pian joku jo kommentoi: ”Ihanaa, kun tämä terapiatalo aukesi!” Torikauppa on ihan omanlaistaan kaupankäyntiä. Missään muualla ei kauppaa tehdä samalla tavalla kasvotusten. Huomaan usein käyttäväni äitini sanontaa: ”Huasteleminen on paras kauppa.” Aina ei kauppoja synny, joskus vain jutellaan. Etenkin torikauppiaan pitää ymmärtää erilaisuutta ja olla empaattinen. Minusta ne taidot ovat paljolti synnynnäisiä. On osattava lukea ja kohdata ihmisiä. Kun esimerkiksi yksi surukukkia hakeva itkee, suree ja lyyhistyy surunsa alle, toinen voi olla onnellinen ja iloita: ihanaa, kun sain elää tämän ihanan ihmisen kanssa näin kauan. Kukkakauppiaalta vaaditaan lisäksi värisilmää ja kädentaitoja toteuttaa hautavihkot ja leikkokukkakimput. Värisilmääkään ei kurssilla opi, sitä on joko luontaisesti tai sitten ei ole. Äitienpäivä on minulle vuoden paras päivä. Äitienpäiväksi ostetaan paljon kukkia, ja siihen aikaan alkaa pikkuhiljaa jo esimerkiksi kesäkukka-amppelien ja orvokkien myynti. Toukoja kesäkuu ovat aikamoiset kaksi kuukautta. Voi sanoa, että normaalielämä pysähtyy. Paluu normaaliin alkaa juhannuksen jälkeen. Heinäkuussa teen lyhyempää päivää ja avaan sunTEKSTI MINNA KOLISTAJA | KUVAT MERJA KARJALAINEN JA THINKSTOCKPHOTOS 6.00 4.45 Pari kertaa vuodessa Hannu Waenerberg tekee sukellusmatkan ulkomaille. Kilpikonna on ikuistettu Indonesiassa. Keskimmäinen kuva on kurssilta Malediiveilta ja kolmas kotivesiltä Karttulasta. Minna Skön on 50-vuotias torikauppias. Hän on syntynyt ja asunut koko ikänsä Pieksämäellä, missä hän on myynyt kukkia yhtäjaksoisesti 33 vuotta. – Pitää olla itsensä kanssa hyvissä väleissä, naurahtaa Skön, yrityksensä ainoa kokoaikainen työntekijä. Hänen omat lempikukkansa ovat valkoisia, joista ylitse muiden ovat kielo ja lumpeenkukka. Kielossa Sköniä viehättävät tuoksu ja vain hetken kestävä kauneus. Ja lumpeenkukka ”on vain niin kertakaikkisen upea, kuin lootuksen kukka.” Torimummoksi itseään kutsuva Skön elää pari suhteessa ja on kahden lapsen äiti ja kolmen lapsenlapsen isoäiti. 9.00
3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 47 nuntaisin vasta aamuyhdeksältä. On uskomattoman hienoa saada nukkua vähän pidempään! Parasta työssä on, että ei tarvitse olla yhtään mitään muuta kuin oma itsensä. Ja ihanat asiakkaat! Osa heistä osti kukkia jo äidiltäni. Kukkakauppa on muuttunut melkoisesti viime vuosina. Viikonloppukimppu kotiin ostetaan nykyään marketista. Moni kukkakauppa on joutunut lopettamaan, sillä asiakaskunta sananmukaisesti kuolee pois. Kesällä kukkamökkini palvelee asiakkaita iltaviiteen. Tori alkaa jo tyhjentyä, kun kannan vielä kaikki ulkona myytävät samettiruusut, orvokit, petuniat, annansilmät ja muut yöksi pieneen pakettiautooni, peräkärryihin ja sisälle mökkiin. Työpäivä päättyy kuuteen mennessä, ja suuntaan ruokakaupan kautta kotiin. Myyn kukkia viikon jokaisena päivänä kolmen kuukauden talvitaukoa ja juhannusta lukuun ottamatta. Siinä tarvitaan kuntoa, josta pidän huolta vapaa-ajalla. Käyn neljästi viikossa jumpassa. Kesällä sitä ei ole, mutta silloin saan riittävästi jumppaa torilla. Vapaalla myös rullaluistelen, kävelen pienen lenkin tai istahdan rakkaani moottoripyörän kyytiin. Myös kotihommien teko rentouttaa. Äitini jo opasti, että työlle pitää olla vastapainoa. ”Tee töitä, mutta nauti samalla elämästäsi. Hoida ja hem mottele itseäsi, jotta jaksat.” Se on ollut viisas neuvo. Harrastan myös karaokea, kotona ja ravintolassa. Laulan kotimaista iskelmää ja tanssimusiikkia. Suosikkikappaleeni on Eija Kantolan Kurkiaurat. Laulaminen juontaa lapsuuteen. Soitin hanuria, mutta en oikein jaksanut harjoitella. Opettajani totesi sävelkulkuja laulatettuaan, että voisin ryhtyä laulamaan. Ei se 14-vuotiasta innostanut, mutta se jäi kuitenkin korvan taakse kummittelemaan. Aikuisiällä ostin kotiin karaokevideoita, lauloin mukana ja toivoin, että uskaltaisin kokeilla laulaa julkisestikin. 2000-luvun alussa tuttava houkutteli laulamaan karaokea kanssaan, ja niin sitä mentiin. Myöhemmin olen osallistunut kisoihinkin. Paras saavutukseni on iskelmäkaraoken SM-kilpailujen naisten seniorisarjan pronssi vuodelta 2010. En ole yhtään kilpailuhenkinen, osallistun kilpailuihin lähinnä voittaakseni armottoman esiintymisjännitykseni. Saunon joka ilta. Jätän sen väliin vain kovimmilla helteillä. Saunan jälkeen katselen yleensä Kymmenen uutiset. Ja rakas tietysti täytyy pusutella – ihana mies ystäväni, joka tukee minua kaikessa ja ymmärtää yrittäjän hulabaloota. Unta ei yleensä tarvitse houkutella. Nukahdan usein sänkyyn television ääreen jo ennen yhtätoista. 17.00 21.00 22.00 18.00 Pieksämäkeläinen Minna Skön jatkaa torikukkakauppiaana isotätinsä ja äitinsä työtä. Karaokea hän laulaa kotona ja ravintolassa, ja hän on myös pärjännyt karaokekilpailuissa.
| TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS | 3/2015 48 Tilaa nyt uutiskirje: www.tttlehti.fi > Tilausasiat > Tilaa uutiskirje • Löydä tuoreimmat uutiset. • Lue ajankohtaisia blogeja. • Ota kantaa. • Anna palautetta. Lue TTT-lehti myös diginä! TTT-lehden tilaajana pääset lukemaan lehden myös digiversiona. Ota talteen 5-numeroinen tilaustunnuksesi takakannen osoitekentästä. Tarvitset sitä, kun kirjaudut ensimmäisen kerran lukemaan digilehteä. Löydät digilehdet ja kirjautumisohjeet osoitteesta: www.tttlehti.fi Työ Terveys Turvallisuus verkossa Tutustu TTT-lehden verkkotarjontaan osoitteessa www.tttlehti.fi. Lehden näköisversiot löytyvät numerosta 1/2015 lähtien digilehtien arkistosta. Voit lukea näköislehtiä missä ja milloin haluat, läppärillä, tabletilla tai älykännykällä. Huom. Tilaajatunnus on henkilökohtainen, eikä sitä voi kierrättää organisaatiossa. Yksi tilaajatunnus mahdollistaa yhden henkilön pääsyn digiarkistoon. Tilaa myös TTT-lehden maksuton uutiskirje sähköpostiisi! Se pitää sinut ajan tasalla printtilehtien ilmestymisten välissäkin. Aina ajankohtaista luettavaa BLOGISSA www.tttlehti.fi
Mikä juttu jäi mieleen? KERRO, MIKÄ TÄMÄN numeron jutuista oli kiinnostavin. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Voit äänestää myös verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Mikä oli paras juttu? Jos haluat antaa muuta palautetta, sekin onnistuu verkkosivuilla: www.tttlehti.fi > Ota yhteyttä > Anna palautetta Palaute tulee perille myös sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Kiinnos ta vin juttu TT T-lehdessä 3 /2015 oli: P erus teluni: M ik ä juttu ei tällä k er taa innos tanut: N imi Lähiosoit e P os tinumer o ja toimipaikk a Sähk öpos ti Laita r as ti, jos e t halua sähk öpos tia TT T-lehdes tä. Ty ö T er ve ys T ur vallisuus -leh ti In fo: 77 140 Tunnus: 5020 716 00003 V as tauslähe ty s V as taano ttaja mak saa pos timak sun POIMINTOJA KOULUTUSTARJONNASTA Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai p. 030 4741. Ohjauksen keinoin työkykyä ja terveyttä 20.5.2015 Helsinki Vaikuttavaa työterveyshuoltopalvelua yrittäjille ja pienille yrityksille 27.5.2015 Tampere Tehokuutta työpaikkaselvityksiin 3. – 4.6.2015 Oulu Maantieliikenteen työterveyshuolto 24.9.2015 Oulu Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa 25.9.2015 Helsinki Työterveysneuvottelu 29.9.2015 Helsinki Terveempi työntekijä Pomohautomo 8.9. – 2.12.2015 Kuopio Esimiestyö ammattina 22.9. – 12.11.2015 Helsinki Työhyvinvointikortti 22.9.2015 Turku 25.11.2015 Helsinki Konfliktinhallinnan työkaluja esimiehille 22. – 23.9.2015 Kuopio Ongelmista oivalluksiin I – Työkaluja muuttuvan työn hallintaan 30.9. – 1.10.2015 Helsinki Tue työkykyä työpaikalla: henkisen hyvinvoinnin edellytykset 7.10.2015 Helsinki Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen hallintaan työpaikalla 29.10.2015 Helsinki Parempi työyhteisö Inhimilliset virheet ja niille altistavat tekijät 27.5.2015 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 2. – 3.9.2015 Helsinki 7. – 8.10.2015 Kuopio 8. – 9.10.2015 Tampere 25. – 26.11.2015 Oulu Henkilösuojainten valinta ja käyttö 30.9.2015 Helsinki Työsuojelun peruskurssi 1. – 5.6.2015 2015 Helsinki 23. – 27.11.2015 Tampere Työsuojelupäällikön perustieto 31.8. – 2.9.2015 Oulu 7. – 9.9.2015 Helsinki 26. – 28.10.2015 Kuopio 2. – 4.11.2015 Tampere Työsuojeluvaltuutetun perustieto 26. – 28.10.2015 Kuopio Turvallisempi työympäristö KIINNOSTAVINTA JUTTUA äänestäneiden ja palautetta antaneiden kesken arvomme kaksi kappaletta tänä keväänä ilmestynyttä kirjaa Julkista johtamista jalostamassa (Työterveyslaitos). Yhden kirjan arvo on 57 euroa. äänestä parasta
Tilaan TTT-lehden kestotilauksena vuoden 2015 alusta 79 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). Tilaan TTT-lehden vuositilauksena vuoden 2015 alusta 89 €/vsk. Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot iO Kustannus Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Y-tunnus TTT-lehden ilmaisjakelu on päättynyt. Tilaa lehti nyt! Tilaushinnat 2015 PAINETUN TTT-LEHDEN 6 NUMEROA + TUNNUKSET DIGILEHTEEN + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 79 euroa. • Määräaikainen vuositilaus 89 euroa. Suurtilaus on edullisin! Kun painetun lehden tilauksia on vähintään 5 kappaletta, kestotilaus 66 €/kpl, 20 kappaletta, kestotilaus 60 €/kpl, 50 kappaletta, kestotilaus 57 €/kpl, 100 kappaletta, kestotilaus 51 €/kpl, 300 kappaletta, kestotilaus 45 €/kpl, 500 kappaletta, kestotilaus 39 €/kpl. Voit tilata myös osoitteessa: www.tttlehti.fi ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” TTT-lehden lukijatutkimus kevät 2014, vastaajia 762. Scanstockphoto TTT-LEHDEN PELKKÄ DIGIVERSIO + SÄHKÖINEN UUTISKIRJE KAUPAN PÄÄLLE • Kestotilaus 69 euroa/vuosikerta. • Määräaikainen vuositilaus 79 euroa. Hinta sisältää yhdet henkilökohtaiset tunnukset digilehteen. Voit tilata myös useamman digilehden paketin TAI digilehden toimitettuna organisaationne intranetiin. Pyydä tarjous: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 0400 578 901. Työ Terveys Turvallisuus -lehteä ei enää postiteta ilmaisjakeluna vuoden 2015 alusta Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Lehden saa vain tilaamalla. Tilaa TTT-lehti täyttämällä oheinen lomake tai ota yhteyttä tilauspalveluumme: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin 03 4246 5370. tilauskortti & hinnasto
ensi numerossa Voimia antavaa kesää! Seuraava TTT-lehti ilmestyy 25.8. Elokuussa uudet puheen aiheet VÄLILLÄ PITÄÄ ISTUAKIN – MILLAISELLE TUOLILLE? JOUSTAVUUTTA TYÖNTEKOON. PUTSAUSTYÖN RISKIT JA NIILTÄ SUOJAUTUMINEN. Työ Terveys ERGONOMIAA TOIMISTOON! PILAANTUNUT MAAPERÄ PUHTAAKSI ETÄTÖISSÄ: PAOSSA VAI VAIHTELUN VUOKSI? ? ? ? Turvallisuus Me-henki ei tapahdu, vaan se tehdään. LUE, MITEN ME-HENKI SYNTYY H&M:SSA, SIVU 26. 51 3/2015 | TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS |
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVIVIPER UUTU US! Statiivi Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiittitai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Sievi Viper 2+ S3 4352137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper 3 S3 4452171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4452171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper High+ S3 4352121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC SIEVI_VIPER_TTT_160415_takakansi.indd 1 16.4.2015 13.07