Maksaja: ehdokkaiden tukiryhmät SHAWN HUFF yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, koripalloasiantuntija VILLE NIINISTÖ europarlamentaarikko, valtiotieteiden maisteri PERTTU JUSSILA viestintäkonsultti, aluevaltuutettu MARIA OHISALO kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden tohtori NIINA RATILAINEN feministi, EU:n alueiden komitean vihreiden puheenjohtaja KRISTA MIKKONEN kansanedustaja, filosofian maisteri (biologia) Äänestä eurovaaleissa 9.6. Ennakkoäänestys 29.5.-4.6. TULEVAISUUDEN EUROOPAN TEKIJÄT Lue lisää ja tutustu ehdokkaisiimme: vasemmisto.fi/eurovaalit IHMISOIKEUDET TARVITSEVAT VAHVAN PUOLUSTAJAN Tarvitsemme vahvan vasemmiston vastavoimaksi äärioikeiston nousulle ja eriarvoistavalle politiikalle. ÄÄNESTÄ REILU EUROOPPA KAIKILLE, EI HARVOILLE!
Uusi pyörä, vaikka joka päivä. Vain 35 € / kausi hsl.fi/kaupunkipyorat Rajattomasti 60 min matkoja lokakuun loppuun saakka. hsl_kaupunkipyorat_260x380mm.indd 1 hsl_kaupunkipyorat_260x380mm.indd 1 26.4.2024 14:59:34 26.4.2024 14:59:34
Uusi pyörä, vaikka joka päivä. Vain 35 € / kausi hsl.fi/kaupunkipyorat Rajattomasti 60 min matkoja lokakuun loppuun saakka. hsl_kaupunkipyorat_260x380mm.indd 1 hsl_kaupunkipyorat_260x380mm.indd 1 26.4.2024 14:59:34 26.4.2024 14:59:34 alkukesän ensi-illat ELOKUVA TEATTEREISSA! Hyvän elokuvan puolell a cinemaorion.fi/elke-levitys Kesä ilman kevättä 31. TOUKOKUUTA Santa Sangre 7. TOUKOKUUTA The Sweet East 14. TOUKOKUUTA Anselm 28. TOUKOKUUTA hamhelsinki.fi Es ko M än ni kk ö: U nt itl ed , 20 05 . Ku va / Fo to / Ph ot o: H AM / Ye hi a Ew ei s. taiteilijaa näyttelyä teosta 125 6 204 KESÄ 2024
ILMOITUS PAHA MERI – ITÄMEREN MYRSKYISÄ HISTORIA MERIKESKUS VELLAMO ALK UKE SÄN MER KKI TUO TTE ET Suomen Le Monde diplomatiquen päätoimittaja Ari Turusen ja tietokirjailija Petri Laukan ja tietokirja muistuttaa miten Itämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulmasta – hyvässä ja pahassa. Roomalaiset kutsuivat merta Mare Barbarumiksi eli barbaarien mereksi. Itämeren vesillä ovat seilanneet myös viikingit ja myöhemmät sotakuninkaat. Tänään Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista meristä. www.aulakustannus.fi AMURIN MUSEOKORTTELI Ainutlaatuisessa puutalokorttelissa tutustutaan tamperelaisiin koteihin ja niiden asukkaiden elämäntarinoihin 1880-luvulta 1970-luvulle sekä nautitaan kahvilaherkkuja Amurin Helmessä. Ohjelmassa on mm. 25.5. perinnerakentamista, 8.6. kasvienvaihtoa ja 21.7. lasten museosunnuntai. Kansallispukuja tuuletetaan 3.8. ja Suomen posetiivarit esiintyvät 25.8. Sunnuntai-iltapäivisin kajahtavat Puistokonserttien sävelet. Lisäksi Tukkateatteri esittää 16.7.–8.8. Maria Jotunin Savu-uhri-klassikkokomediaa korttelin pihapiirissä Avoinna 14.5.–8.9. ti–su klo 10–18. www.amurinmuseokortteli.fi JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEON KESÄNÄYTTELYT Entä kun arki ei sujukaan odotusten mukaisesti ja ennakoimattomat tapahtumat myllertävät elämää? Nykyhetkeä nuorten taitelijoiden silmin tarkastelevissa teoksissa nousevat esiin perhe ja omat juuret, arkea hallitseva teknologia ja pysäyttävät elämänkokemukset sekä ihmisiä yhdistävät perustarpeet, kuten turvallisuus, kodin suoja ja tarve tulla nähdyksi. Kauppakatu 23, Jyväskylä Avoinna ti–su klo 11–18 jyvaskyla.fi/taidemuseo Teo sku va: Ka j Ste nva ll, So m eth ing O ld, So m eth ing N ew , So m eth ing Bo rro we d, So m eth ing Blu e, VALTAAPITÄVIÄ-NÄYTTELY AVAUTUU KANGASALLA Valta on Kimmo Pyykön taiteen keskeisiä teemoja. Valtaapitäviänäyttely laajenee käsittelemään vallan teemaa laajasti eri taiteilijoiden tuotannon kautta. Näyttelyssä nostetaan Pyykön teosten rinnalle toisten taiteilijoiden kuninkaat ja kuningattaret, Napoleonit ja Kekkoset, Sanna Marinia unohtamatta. 15.6.2024–5.1.2025 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. www.kimmopyykkotaidemuseo.fi Le Monde diplopäätoimittatietoPetri Laukan ja tietokirja muistuttaa miten Itämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulTampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi VOIMA-PAITA PELAGO Kotimaisen Pelagon mallistosta löydät luotettavan pyörän moneen tarpeeseen. Lisäksi yrityksellä on kattava varustevalikoima, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen huolto. Lähetys kotiin tai nouto kaupalta veloituksetta. Seuraa somessa: @pelagobicycles www.pelagobicycles.com Kotkan perinteikkäässä Kantasatamassa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Tämän kesän uutuuksia ovat Suomen merimuseon näyttely Oceanista – muoti ja meri sekä Kymenlaakson museon Aarnikotkan siipien alla -näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä UPMKymmenen Kulttuurisäätiön kanssa. Aukioloajat ja hinnat: www.merikeskusvellamo.fi Digitaaliset museosisällöt: www.vellamo-kanava.fi
4 / 2024 • 7 20.5.–30.6.2024 TIMOTHY SNYDER kirjoittaa teoksessaan Tyranniasta – 20 opetusta 1900luvulta: ”Elämä ei ole poliittista siksi, että maailma välittäisi, miltä sinusta tuntuu, vaan siksi, että maailma reagoi siihen, mitä teet.” Snyder kirjoitti teoksensa, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2016. Tuloksesta järkyttyneenä Snyder kokosi kirjaansa historian opetuksia kansalaisyhteiskunnalle demokratian varjelemiseksi autoritaarista valtaa vastaan. Hänen mukaansa mitään ei saa pitää itsestäänselvänä, ei edes yhteiskunnan suuria instituutioita. Juridiset ja demokraattiset rakenteet, vapaa lehdistö, ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunta, ne kaikki voivat kadota – etenkin, jos kukaan ei varaudu siihen ja nouse vastarintaan. ”On virhe olettaa, että instituutioiden kautta valtaan tulleet päättäjät eivät voi muuttaa tai tuhota niitä samoja instituutioita”, Snyder kirjoittaa. Hän kehottaa kaikkia puolustamaan demokratian eri osasia aktiivisesti sanoin ja teoin autoritaarisen järjestelmän uhatessa niitä. TÄNÄ KEVÄ ÄNÄ on saatu kuulla monia tyrmistyttäviä kansalaisyhteiskuntaa koskevia uutisia. Sosiaalija terveysjärjestöjen budjeteista leikataan porrastetusti 130 miljoonaa euroa. A-klinikkasäätiö, Diabetesliitto, Ensija turvakotien liitto, Ihmisoikeus liitto, Pelastakaa lapset, Irti Huumeista, Muisti liitto, Seta ja monet muut arvokasta työtä tekevät tahot joutuvat todennäköisesti karsimaan toimintaansa. Tämä jättää valtavan joukon avuntarpeessa olevia ihmisiä vaille elintärkeitä turvaverkkoja tilanteessa, jossa monia hivutetaan jo muutenkin kuilun partaalle. Valtion ensi vuoden budjetissa rauhanjärjestöiltä leikataan valtion yleisavustukset. Niitä leikattiin jo tänä vuonna roimasti, ja lukuisat toimijat jäivät ilman rahoitusta. Viemällä loputkin valtio säästää vaivaiset 325 000 euroa. Säästön pienuus kielii siitä, ettei leikkaus suinkaan ole välttämätön valtion talouden tasapainottamiseksi kuten meille halutaan vakuuttaa. Hallituksen leikkauslistan kohdat ovat olleet toinen toisensa jälkeen paljonpuhuvia arvovalintoja, ja jälki on inhimillisesti katsottuna rumaa. Ja kun koko inhimillisen velkataakan maksun aika koittaa, hinta korkoineen tulee olemaan kova ja maksuaika pitkä. EMILIA MIETTINEN Kalliita arvovalintoja VOIMA Vellamonkatu 30 B , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi , toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi , voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Antti Kurko, Nauska, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Vilppu Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Elisa Helenius, Anton Hämäläinen, Mitja Jakonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi , tilaukset@ voima.fi , Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi /rekisteriseloste Ka ns i: N au sk a Pääkirjoitus ILMOITUS PAHA MERI – ITÄMEREN MYRSKYISÄ HISTORIA MERIKESKUS VELLAMO ALK UKE SÄN MER KKI TUO TTE ET Suomen Le Monde diplomatiquen päätoimittaja Ari Turusen ja tietokirjailija Petri Laukan ja tietokirja muistuttaa miten Itämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulmasta – hyvässä ja pahassa. Roomalaiset kutsuivat merta Mare Barbarumiksi eli barbaarien mereksi. Itämeren vesillä ovat seilanneet myös viikingit ja myöhemmät sotakuninkaat. Tänään Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista meristä. www.aulakustannus.fi AMURIN MUSEOKORTTELI Ainutlaatuisessa puutalokorttelissa tutustutaan tamperelaisiin koteihin ja niiden asukkaiden elämäntarinoihin 1880-luvulta 1970-luvulle sekä nautitaan kahvilaherkkuja Amurin Helmessä. Ohjelmassa on mm. 25.5. perinnerakentamista, 8.6. kasvienvaihtoa ja 21.7. lasten museosunnuntai. Kansallispukuja tuuletetaan 3.8. ja Suomen posetiivarit esiintyvät 25.8. Sunnuntai-iltapäivisin kajahtavat Puistokonserttien sävelet. Lisäksi Tukkateatteri esittää 16.7.–8.8. Maria Jotunin Savu-uhri-klassikkokomediaa korttelin pihapiirissä Avoinna 14.5.–8.9. ti–su klo 10–18. www.amurinmuseokortteli.fi JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEON KESÄNÄYTTELYT Entä kun arki ei sujukaan odotusten mukaisesti ja ennakoimattomat tapahtumat myllertävät elämää? Nykyhetkeä nuorten taitelijoiden silmin tarkastelevissa teoksissa nousevat esiin perhe ja omat juuret, arkea hallitseva teknologia ja pysäyttävät elämänkokemukset sekä ihmisiä yhdistävät perustarpeet, kuten turvallisuus, kodin suoja ja tarve tulla nähdyksi. Kauppakatu 23, Jyväskylä Avoinna ti–su klo 11–18 jyvaskyla.fi/taidemuseo Teo sku va: Ka j Ste nva ll, So m eth ing O ld, So m eth ing N ew , So m eth ing Bo rro we d, So m eth ing Blu e, VALTAAPITÄVIÄ-NÄYTTELY AVAUTUU KANGASALLA Valta on Kimmo Pyykön taiteen keskeisiä teemoja. Valtaapitäviänäyttely laajenee käsittelemään vallan teemaa laajasti eri taiteilijoiden tuotannon kautta. Näyttelyssä nostetaan Pyykön teosten rinnalle toisten taiteilijoiden kuninkaat ja kuningattaret, Napoleonit ja Kekkoset, Sanna Marinia unohtamatta. 15.6.2024–5.1.2025 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. www.kimmopyykkotaidemuseo.fi Le Monde diplopäätoimittatietoPetri Laukan ja tietokirja muistuttaa miten Itämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulTampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI Tyylikäs Voima-paita kesähelteille! Värit: musta, valkoinen ja harmaa. Tilaa hintaan 34,90 € kauppa.voima.fi VOIMA-PAITA PELAGO Kotimaisen Pelagon mallistosta löydät luotettavan pyörän moneen tarpeeseen. Lisäksi yrityksellä on kattava varustevalikoima, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen huolto. Lähetys kotiin tai nouto kaupalta veloituksetta. Seuraa somessa: @pelagobicycles www.pelagobicycles.com Kotkan perinteikkäässä Kantasatamassa kotiaan pitävät Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Tämän kesän uutuuksia ovat Suomen merimuseon näyttely Oceanista – muoti ja meri sekä Kymenlaakson museon Aarnikotkan siipien alla -näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä UPMKymmenen Kulttuurisäätiön kanssa. Aukioloajat ja hinnat: www.merikeskusvellamo.fi Digitaaliset museosisällöt: www.vellamo-kanava.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Pehmee 34 Jojo Mehta 26 46 Malmi Vice VOIMAN METSÄJOURNALISMIA: AMAZONIAN KANSAT VASTAAN SYSTEEMI 32–33 4 TEEMA: IDENTITEETTI SIVUT 10–11, 16–21, 30–31, 36–37, 46–47 48 Kuningas M at ti Sn ell m an N au sk a M us eo vir as to Vi lp pu Ra nt an en TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Globeliite. Se on globaalivaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti. N au sk a TIMOTHY SNYDER saan luvulta että maailma välittäisi, miltä sinusta tuntuu, vaan siksi, että maailma reagoi siihen, mitä teet.” Donald Trump presidentiksi vuonna 2016. Tuloksesta järkyttyneenä Snyder kokosi kirjaansa historian opetuksia kansalaisyhteiskunnalle demokratian varjelemiseksi autoritaarista valtaa vastaan. tää itsestäänselvänä, ei edes yhteiskunnan suuria instituutioita. Juridiset ja demokraattiset rakenteet, vapaa lehdistö, ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunta, ne kaikki voivat kadota – etenkin, jos kukaan ei varaudu siihen ja nouse vastarintaan. den kautta valtaan tulleet päättäjät eivät voi muuttaa tai tuhota niitä samoja instituutioita”, Snyder kirjoittaa. Hän kehottaa kaikkia puolustamaan demoKalliita arvovalintoja N au sk a Ambomaa
8 • 4 / 2024 ARJA , 68, Espoo ”Varmaankin kotikasvatus. Minulla on ollut auttamisen halua pienestä pitäen, sillä molemmat vanhempani ovat olleet invalideja.” MATIAS , 46, Helsinki ”Merkityksellisiä vuosia ovat olleet ne vuodet, kun olen ollut ulkomailla ensin vaihto-oppilaana, yliopistossa ja sitten perheen kanssa. Siinä iässä kun lähtee vaihto-oppilaaksi, on vielä altis vaikutuksille altis ja minuus on muutoksessa. Kun menee jonnekin, missä ympäristöllä ei ole odotuksia itsensä suhteen, minuutensa voi määritellä uudestaan.” ADRIAN , 48, Yorkshire ”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän haluan nähdä ja oppia tästä maailmasta. Taika on pienissä asioissa.” ÉMILIE , 19, Bern ”Viulunsoitto. Olen muusikko ja olen soittanut viulua noin 15 vuotta.” Mikä on vaikuttanut identiteettiisi? Mielipide TEKSTI JA KUVAT VENLA VÄLIKANGAS Tulevaisuuden EU:ta tekemässä Jos laitaoikeisto voittaa eurovaalit, suurin häviäjä on ilmasto. Kaksi asiantuntijaa visioi EU:n tulevaisuutta. MARKKU WILENIUS , Turun yliopiston tulevaisuudentutkija EU tuottaa vain kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, ja se on laatinut maailman toistaiseksi kunnian himoisimman vision päästöjen vähentämiseksi pyrkien johtamaan esimerkin voimalla. Vielä muutama vuosikymmen sitten vihreää siirtymää pidettiin utopistisena, mutta nyt se on vakavasti sisällytetty kaikkiin Euroopan unionin tavoitteisiin. Poliittiset valtasuhteet europarlamentissa voivat muuttua, mutta pitkän tähtäimen tavoite eli vihreä siirtymä todennäköisesti säilyy, siitä Euroopan komissio pitänee huolen. Toisaalta kaikkialla EU:ssa on nähtävillä, että oikeisto ja konservatiivinen nationalismi ovat nousussa. Se uhkaa rapauttaa EU:n sisäistä yhtenäisyyttä ja ilmastotavoitteita, koska populistien viesti on, että meillä ei ole varaa vihreään ”tulevaisuushullutteluun”. Moni kansanryhmä on tosiasiassa jäänyt kehityksen kelkasta kilpailuyhteiskunnan kasvun ja hyvinvointivaltion ideologian rapautumisen myötä. Nykymuotoinen talousmalli pääsi vauhtiin jo 40–50 vuotta sitten, ja sillä oli eriarvoistava vaikutus. Samalla melkoinen määrä tuotantoa on siirtynyt pois läntisen maailman sydänalueelta. Sen vuoksi osa kansalaisista vastustaa ilmastotoimia. Esimerkiksi Ranskan politiikassa maanviljelijöillä on merkittävää valtaa, ja siellä onkin nähty suuria traktorimarsseja vihreää siirtymää vastaan. Asialla on merkitystä koko EU:lle, koska Ranska on yksi sen perustajamaista. EU käyttää noin 35 prosenttia budjetistaan maanviljelyn tukemiseen, eli sillä on valtaa ohjata viljelystapoja. EU:n pitäisi nyt tukea uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Se tarkoittaa ekosysteemiä kokonaisvaltaisesti elvyttävää viljelytapaa, jossa peltomaa pysyy hyvänä ja sitoo hiiltä, eli maanviljelijä voi toimillaan hillitä ilmastonmuutosta. LAURA NORDSTRÖM , Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Europarlamentin Identiteetti ja demokratia -ryhmää eli ID:tä luonnehditaan kansallismieliseksi ja maahanmuuttovastaiseksi ryhmäksi, joka edustaa niin sanottua laitaoikeistoa, eikä se pidä ilmastoa agendalla. Kun ID viime vaaleissa kasvoi, suuret ryhmät alkoivat noudattaa eristämispolitiikkaa. ID:lle ei jaettu mitään puheenjohtajuuksia eikä se voinut saada esimerkiksi raporttimietinnön esittelijän tehtävää. Se on tärkeä tehtävä, sillä se luo yhteistyössä muiden puolueryhmittymien edustajien kanssa parlamentin kannan. Nyt laita oikeisto on kuitenkin nousussa ympäri Eurooppaa, ja jos ID kasvaa seuraavissa vaaleissa, kuten ennusteet kertovat, voi olla, että se pääsee avainpaikoille. Toisaalta on mahdollista, että suurimmat ryhmät keskustaoikeistolaisen EPP:n ja sosiaalidemokraattien johdolla jatkavat aiemmalla, liberaalilla linjalla, joka painottaa ilmastotavoitteita. Yllättäväksi tekijäksi voivat nousta pienistä, yksittäisistä ryhmistä nousevat uudet europarlamentaarikot. Vielä ei tiedetä, mihin he ryhmittyvät vaalien jälkeen. Ilmasto on EU:n kohtalonkysymys. Niin sanottu Bryssel-efekti ei ole kadonnut. Ursula von der Leyenin jatko kausi olisi ilmastolle hyvä uutinen, koska hänelle ilmasto on tärkeä kysymys, josta hän tuskin tulee luopumaan. Mutta viime vuosina maanviljelijöiden protestit ja äänestäjiltä tulevat paineet ovat saaneet monia poliitikkoja perääntymään ilmastopuheista. EU:ssa Suomi voisi vaikuttaa ennakkovalmisteluun aktiivisemmin. Aina uuden kauden alussa EU-komissio laatii viisivuotisohjelman ja vuosittain työohjelman, jolloin jäsenmaalla on paras aika sanoa kantansa. Hyvä uutinen on, että hallitus teki hiljattain periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomi aikoo tulevaisuudessa tehostaa ennakkovaikuttamista. Myös kansalaisten pitäisi päästä osallistumaan EU-päätöksentekoon enemmän Suomessa. Nyt EU-politiikka on virka miesvetoista ja päätökset tehdään hallituksessa. Eduskunnalla pitäisi olla suurempi rooli teorian lisäksi käytännössä. Viime kädessä kyse on kuitenkin äänestysaktiivisuudesta eli siitä, kuinka moni kansalainen menee jättämään äänestyslipun eurovaalien uurnaan. Lue koko EU:ta käsittelevä neliosainen artikkelisarja osoitteessa voima.fi . Artikkelien kirjoittamista on tuettu Eurooppatiedotuksen valtionavustuksella osana ajatusja toimintapaja Creaturan EU-hanketta. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS An tti Ku kko ne n
Ilaria Salis kahlittuna oikeussalissa Budapestissa. 4 / 2024 • 9 Karstein Volle TEKSTI VILPPU RANTANEN TEKSTI JULIUS HALME Gazaan uusi kenttäsairaala – SPR mukana Suomi hyväksyi luovutuksen Unkariin Suomi on luovuttamassa italialaista antifasistia Unkariin, jossa häntä saattaa odottaa jopa 24 vuoden vankeustuomio. U NKARISSA pahoinpitelystä epäiltyä Suomessa asuvaa Italian kansalaista ollaan luovuttamassa Unkariin eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Epäilty rikos tapahtui Budapestissa helmikuussa 2023, kun vuosittaisen uusnatsien kokoontumisen osanottajien ja sen vastustajien välille syntyi yhteenottoja. ”Kunnian päivänä” tunnettu tapahtuma juhlistaa natsien epäonnistunutta pakoyritystä puna-armeijan saarron läpi vuonna 1945. Luovutettavaksi pyydettyä epäillään pahoinpitelyn lisäksi ”äärivasemmistolaiseksi rikollisjärjestöksi” kutsuttuun antifaan kuulumisesta. Se saattaa pidentää tuomiota. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut Unkarin vankilaolosuhteet epäinhimillisiksi vuosina 2012 ja 2015. Euroopan neuvoston ministerikomitea seuraa edelleen, miten Unkari panee tuomion täytäntöön. Italia kieltäytyi luovuttamasta Ihmisoikeusjärjestö Unkarin Helsinkikomitean helmikuussa julkaiseman raportin mukaan Unkarin vankiloissa on liikaa vankeja tiloihin nähden ja elinolosuhteet ovat surkeat. Vankiloissa on luteita, eikä ruokaa tai lämmintä vettä ole tarpeeksi. Lisäksi vankeja kohdellaan ala-arvoisesti. EU-parlamentti antoi tammikuussa ehdotuksen Unkarin äänioikeuden jäädyttämiseksi EU:n-neuvostossa. Ehdotusta perusteltiin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien heikentymisellä Unkarissa. Helsingin käräjäoikeus piti kuitenkin Unkarin viranomaisten vakuutusta luotettavana todisteena siitä, että luovutettavaksi pyydetyn perusja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Korkein oikeus hylkäsi luovutetuksi pyydetyn valituksen. Luovutettavaksi pyydetty aikoo valittaa päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valitus ei kuitenkaan estä luovutusta Unkariin, ja on mahdollista, että se on jo tehty. Voima ei ole tavoittanut luovutettavaksi määrättyä kommentoimaan asiaa. Tuomioistuimen päätös on poikkeuksellinen. Italia on kieltäytynyt luovuttamasta samasta rikoksesta epäiltyä kansalaistaan Unkariin vedoten maan vankilajärjestelmän toimintatapoihin, jotka antavat aiheen epäillä todellista riskiä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi joutumisesta ja muiden perusoikeuksien vakavasta vaarantumisesta. Kansainvälinen selkkaus Tapauksesta epäillyn italialaisen 39-vuotiaan opettajan ja anti fasistin Ilaria Salisin kohtelusta vankeudessa Unkarissa nousi tammikuussa diplomaattinen selkkaus. Hänet kuljetettiin oikeuteen kädet ja jalat kahlittuna. Italian hallitus piti kohtelua nöyryyttävänä ja kutsui Unkarin väliaikaisen asiainhoitajan puhutteluun. Italialaisen la Repubblica -lehden lokakuussa 2023 julkaisemassa kirjeessä Salis kuvaili epäinhimillisiä vankilaolosuhteitaan, jotka vastaavat ihmisoikeusjärjestöjen raportteja. Lisäksi häntä oltiin kuulusteltu ilman, että paikalla oli oikeusavustajaa tai tulkkia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on esittänyt huolensa Salisin kohtelusta ja siitä, ettei hän saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Yli vuoden vangittuna ollutta Salista uhkaa 11 vuoden vankeustuomio kolmesta pahoinpitelyn yrityksestä ja rikollisjärjestöön kuulumisesta. Guardianin mukaan Italia ehdottaa Unkaria päästämään Salisin kotiarestiin Unkariin, mutta hänen perheensä pitää arestia liian vaarallisena äärioikeiston koston uhan vuoksi. G AZAN TERVEYDENHUOLTO on kärsinyt suuresti Israelin hyökkäyksestä. Voima on uutisoinut, että Israel kohdistavaa iskuja nimenomaan terveydenhuoltoon. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vain noin kolmannes alueen sairaaloista ja terveyskeskuksista on edes jossain määrin toimintakykyisiä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea avaa yhteistyössä yhdentoista maan Punaisten Ristien kanssa uuden kenttäsairaalan Rafahin kaupunkiin, jonne yli miljoona gazalaista on paennut Israelin hyökkäystä. Nyt hyökkäys on edennyt myös Rafahiin, mikä on herättänyt huolta Israelin liittolaisissakin. Kenttäsairaalassa voidaan tehdä kiireellisiä leikkauksia sekä hoitaa synnytyksiä, vastasyntyneitä, lapsia, äitejä ja gynekologisia vaivoja, Suomen Punainen Risti kertoo tiedotteessaan. Sairaala on myös valmis tilanteisiin, jossa suuri määrä potilaita tarvitsee hoitoa samanaikaisesti. Suomen Punainen Risti osallistuu kenttäsairaalan perustamiseen. Sen lähettämänä sairaalassa työskentelevät anestesialääkäri, sairaanhoitajia ja sairaalahallinnon asiantuntija. SPR on toimittanut sairaalaan myös röntgenlaitteiston, vesitankkeja ja pesualtaita. Gazassa työskentely on vaarallista myös terveydenhuollon henkilöstölle. Palestiinan Punaisen Puolikuun avustustyötä tehneistä 17 on kuollut työtehtävissään iskuissa. Punainen Risti peräänkuuluttaakin kansainvälisen oikeuden noudattamista. Sairaaloita ja hoitohenkilökuntaa tulisi suojella. ”Yhdenkään potilaan ei pitäisi joutua pelkäämään joutuvansa tapetuksi sairaalavuoteessaan, eikä yhdenkään terveydenhuollon ammattilaisen pitäisi joutua vaarantamaan henkeään pelastaessaan muita”, SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski sanoo tiedotteessa. Tg co m 24
10 • 4 / 2024 TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA VILPPU RANTANEN Identiteetti vaatii peilejä Pehmee-kollektiivin Caroline Suinner ja Meriam Trabelsi työskentelevät dj:nä, performanssitaiteilijoina ja kulttuurivaikuttajina, jotta heidän kaltaisensa näkyvät ja saavat olla vapaasti omana itsenään. tamisen tarve syntyy siitä, että kokee itsessä olevan jotain vikaa ympäristöön verrattuna, ja sitä vikaa pitää selittää”, Trabelsi kertoo. Identiteettiään pohtiville Suinnerilla ja Trabelsilla on paljon sanottavaa. Sanoja ja tiloja Jotta löytää identiteettinsä, pitää olla vaihtoehtoja. ”Olisipa joku identiteettibuffet, josta voisi valita ja testailla identiteettejä”, Suinner fiilistelee. ”Googlaa erilaisia sanoja. Hankkiudu tiloihin, joissa on erilaisia ihmisiä”, Trabelsi neuvoo. ”On etuoikeus, että identiteetilleen ei tarvitse sanoja. Joillekin sanat voivat olla ainoa yhteys siihen, mitä on”, hän jatkaa. Identiteettiin viittaaviin sanoihin liittyy usein ennakkoluuloja. Sanan ottamisella itselle voidaan työntää näitä mielikuvia pois. ”Kutsun itseäni lesboksi juuri siksi, että siihen liittyy ennakkoluuloja, vähän samalla tavalla kuin tytöt-sanaan, josta puhuimme paljon Ruskeat tytöt -kollektiivissa”, Trabelsi kertoo. Identiteettiä voi kuvata kaikilla niillä sanoilla, jotka tuntuvat omilta. Eri tilanteissa identiteettiä voivat kuvata eri sanat. ”Olen musta, ruskea ja valkoinen; lesbo, queer ja non-binary (suom. muunsukupuolinen). Olen joutunut miettimään miten nämä sanat ymmärretään ja miten mut mielletään jos käytän näitä sanoja itsestäni”, Suinner kertoo. ”Ei ole mitään hätää, jos ei tiedä tässä ja nyt, tai kymmenen vuoden päästäkään, kuka on tai mitä haluaa. Mene, tee, tutki, mieti, koe!”, hän usuttaa. Sanojen lisäksi tarvitaan tiloja. Tiloja, joissa voi kokea olevansa tervetullut omana itsenään ja joissa voi saada heijastuspintaa eri puolille itsestään, pitäisi olla tarjolla jatkuvasti. ”Ei riitä, että kerran vuodessa on pride, jolla silläkin on omat normatiiviset raaminsa. Vaikka se vastaakin monien ja moniin tarpeisiin, ei siellä juurikaan näy minunlaisiani”, Suinner avaa. Kun tiloja ei ole ollut, niitä on pitänyt luoda itse. Ruskea, musta ja valkoinen Suinnerille ja Trabelsille omannäköisyys tarkoittaa muun muassa rusK UN Caroline Suinner ja Meriam Trabelsi olivat nuoria, heidän näköisiään ihmisiä ei näkynyt mediassa. Ilman omannäköisiä esikuvia oli vaikea nähdä mitä on, ja mitä voi olla. Eikä sille, miten itse näki maailman, löytynyt heijastuspintaa. ”Koulussa ei kerrottu historian tunnilla, miten Suomi on kolonisoinut muita, eikä seksuaalisuuskasvatuksen tunnilla puhuttu seksuaalisuuden koko kirjosta. Eikä kukaan selittänyt, miksi lihavia ihmisiä vihataan”, Caroline Suinner muistelee. Kun yhteisö, kuten Ruskeat tytöt -median ympärille muodostunut joukko, alkoi löytyä, identiteetistä ja sen ymmärtämisestä tuli aktivismia. Suinnerin ja Trabelsin Pehmee-podcastia julkaistiin Radio Helsingissä vuosina 2018–2020 ja siitä voi yhä kuunnella eri palveluissa kolme jaksoa. Nykyisin he toimivat yhdessä Pehmee-kollektiivina. ”Podcastissa käsittelimme niin paljon identiteettiä, että nyt olen kyllästynyt sen pohtimiseen ja määrittelyyn. Olen mitä olen, ja ympärilläni on ihmisiä, joille minun ei tarvitse perustella olemistani. Identiteetin sanoitPehmee-kollektiivin Caroline Suinner ja Meriam Trabelsi kuvattiin Kult-yökerhon Peilisalissa ennen dj-keikkaa.
YLHÄISEN ATEENALAISEN Platonin (427–347 eaa.) tähtioppilaita oli Aristoteles ja ihailun kohteita Sokrates, filosofi, joka poliittisesti latautuneessa oikeudenkäynnissä tuomittiin nuorison villitsemisestä kuolemaan. Ilman Platonia emme tietäisi Sokrateen opetuksista juuri mitään, sillä nimenomaan Platon kirjasi esikuvansa turinat. Platon keksi viedä filosofeja Ateenan muurien viereen Akademeija-nimiseen puistoon pohtimaan ja väittelemään. Entisestä uhrilehdosta tuli maailman ensimmäinen ’akatemia’. Platon oli ylpeä akatemiastaan. Hän piti sitä saavutuksistaan tärkeimpänä, jopa yli laajan kirjallisen tuotantonsa. Akatemia porskutti 900 vuotta, vuoteen 529, kunnes kristitty keisari Justianus väitti koulun olevan pakanallinen ja lakkautti sen. Ei ollut vilahtava kuin 1 474 vuotta, kun Voimassa 5/2004 Janne Sundqvist kirjoitti otsikolla ”Akateeminen vapaus moukarin alla” miten ”USA:n uuskonservatiivit hyökkäävät lähi-idäntutkimusta vastaan”. KONSERVATIIVIT, ETUNENÄSSÄ akateemikko Stanley Kurtz, alkoivat vuonna 2003 kritisoida jopa oppihaaran kuuluisimman kirjailijan, palestiinalais-yhdysvaltalaisen Edward W. Saidin kolonialismia syväluotaavaa Orientalismi-kirjaa. Kurtz väitti Saidin opettavan, että ”tutkijalle on moraalitonta käyttää tietojaan vieraista kulttuureista ja kielistä Yhdysvaltain vallan hyväksi”. Kuten Sundqvist muistutti, Said itse ei kyennyt puolustautumaan, koska oma kuolinkamppailu vei voimat, ja hän kuoli leukemiaan. Konservatiivien mukaan ”tutkijat eivät olleet osanneet varoittaa Yhdysvaltoja mahdollisesta terrorismin uhasta ja olivat täten osasyyllisiä syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuun.” Mutta Sundqvistin mielestä turvallisuutta ei vaarantanut Lähi-idän tutkiminen vaan tutkimuksen heikentäminen: ”Todellisuudessa vieraiden kielten opiskelun rajoittaminen heikentäisi terrorismin ehkäisyä vähentämällä harvinaisia kieliä puhuvien yhdysvaltalaisten määrää. Pula arabiaa puhuvista agenteista oli vuonna 2001 keskeinen syy siihen, ettei liittovaltion poliisi FBI kyennyt tulkitsemaan viestejä, jotka olisivat saattaneet estää terroriteon.” YLIOPISTOT OVAT kulttuuridebattien näyttämöinä ympäri maailmaa edelleen vuonna 2024. Kielten opiskelu on vaakalaudalla kaikkialla, mutta ei vain kulttuurikäsitysten takia, vaan siksi, että teknokratiauskovaiset vallanpitäjät haluavat päästä halvalla ja antaa käännökset koneita hallitsevien yritysten salaisten tekoälyalgoritmien hoidettavaksi. Antiikin filosofit olisivat tyrmistyneitä monivalintakokeista, joissa lapset eivät opi kirjoittamaan kunnolla. ”Kirjoittaminen on sielun geometriaa”, Platon sanoi. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. Ste ph anié Be rtra nd , W ikim ed ia C om m on s AKATEEMISTA RIITAA Athene katsoo Platonin olan yli. keutta, joka on eräänlainen suomennos mustiin, akuperäiskansoihin kuuluviin ja rodullistettuihin viittaavasta bipoc-lyhenteestä. ”Toisin kuin rodullistamisesta puhuttaessa, ruskeudessa oleminen ei määrity syrjinnän vaan kauneuden ja ilon kautta”, Trabelsi havainnollistaa. Ruskeus ei välttämättä tarkoita ihonväriä, vaan viittaa myös kulttuuriin ja muihin etnisen taustan merkkeihin. Kaikkeen, mikä ei kuulu esimerkiksi individualismia ja hiljaisuutta vaativaan valkoiseen kulttuuriin. ”Minulle ruskeus on yhteisöllisyyttä, esimerkiksi yhdessä syömistä, ja meteliä ja tuoksuja, joille on kotonani tilaa. Myös oman mielen dekolonisaatio eli vapautuminen ajatusrakenteista, jotka ovat valloittajilta peräisin, on minulle tapa opetella ruskeuttani”, Suinner kertoo. Nigerialaistaustainen Suinner kokee olevansa musta ja ruskea, mutta myös, varsinkin Nigeriassa, valkoinen. ”Monet etuoikeudet ja normit, jotka koskevat minua, perustuvat länsimaiseen tapaan olla. Kokemus mustuudestani filtteröityy rasismin kautta, mutta siihen liittyy samalla oman paikan ymmärtämistä.” Trabelsin isä on Tunisiasta. ”Olen pienestä pitäen käynyt Tunisiassa tapaamassa sukuani siellä. Tunisialainen kulttuuri on ollut aktiivisesti läsnä elämässäni aina sisustuksesta, ruokaan ja tapoihin. Nyt aikuisena olen erityisesti dj:nä ja musiikin kautta tutustunut siihen lisää. Se vaatii enemmän työtä kuin jos olisi kasvanut siinä kulttuurissa, mutta se on minunkin kulttuuriani. Minulla on kaksi lasta, ja se on heidänkin kulttuuriaan.” Trabelsi on white passing eli ulkonäöltään vaaleaihoinen, mutta törmää rasismiin, kun hänen nimensä tulee esiin. Rasismi näkyy esimerkiksi hakiessa töitä tai vuokratessa asuntoa. Hän muistuttaa: ”Kun kohtaat rasismia, muista, että siinä puhuu rakenne, se ei johdu sinusta eikä kerro sinusta.” Trabelsi ja Suinner olivat ennen anti rasistisia aktivisteja, jotka opettivat valkoisille, miten toimia yhdenvertaisemmin. Nyt he keskittyvät luomaan tiloja, joissa on tilaa ilolle ja vapautuneelle omana itsenään olemiselle. Ketä katsot ja miten katsot itseäsi? Kehollisuus on keskeistä Suinnerin ja Trabelsin työssä. He tekevät näky viksi marginalisoituja, ruskeita, queereja kehoja ja luovat niille tilaa. ”Läskiaktivismi ei ole mediaseksikästä. Taisteleminen jonkun asian puolesta ei tarkota, että automaattisesti yhteiskunnan vaikutukset itseen muuttuu, minkä kanssa on hankala navigoida joskus edelleen. Ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja aktivismin äärellä oleminen on parantanut mun omaa kehokäsitystäni ja muut tanut ajattelutapojani”, Suinner kertoo. On tärkeää, että on ”peilejä” eli ihmisiä, jotka näkevät ja hyväksyvät. Peili on tärkeä myös fyysisenä esineenä. ”Javiera Marchant Aedo opetti workshopissa, että kun katsoo peiliin, niin ensimmäinen ajatus, joka silloin nousee mieleen, ei yleensä ole oma ajatus, vaan se, mitä kulttuurissa on opittu. Sen voi tiedostaa sellaiseksi ja ohittaa, ja katsoa mitä sen alla on. Usein se toinenkaan ajatus ei ole oma, vaan vasta kolmas tai neljäs”, Trabelsi neuvoo. Liikkeellisyys ja kehon tutkiminen ovat tärkeitä itseymmärryksen ja hyväksynnän tekoja. Miltä tuntuu olla vapaasti, kehollisesti, tilassa. Suinnerille esimerkiksi tanssilattiat ja -lavat ovat tiloja, joissa näin voi olla. ”Kehollisuuden ja kosketuksen kautta hahmottuu, kuka olen, missä mun ääriviivat on”, Suinner kertoo. Tähän liittyy myös seksuaalisuus. ”Luulin pitkään että olen aseksuaali ja suhtauduin torjuvasti omaan seksuaalisuuteni, mutta myöhemmin syvemmin sukupuolikokemukseeni tutustuessa ymmärsin, että kokemus seksuaalisuudesta voi liittyä myös keholliseen kokemukseen itsestä ja siihen, onko turvallinen ja hyvä olo tutkia millainen olento on. Joskus seksuaalisuus ja sukupuolikokemus voivat sekoittua. Joskus kokemus itsestä ei ole suorasukainen. On myös ihan tosi ok että sen selvittäminen kestää. Kukaan ei ole kenellekään velkaa selitystä itsestään tai omasta seksuaalisesta tai sukupuoli-identiteetistäänSe kokemus saa myös muuttua”, Suinner kertoo. Nyt hän ja Trabelsi tuovat avoimesti esiin myös seksuaalisuuttaan. Viime kesänä he esiintyivät Lesbo Erotics -puutarhajuhlassa, jossa hahmoteltiin muun muassa appelsiinien ja hyytelön avulla patriarkaatista ja mieskatseesta vapaata lesbotilaa. Nähdyksi tulemiseen liittyvät myös kuvat ja kuvaaminen. Kuvien ottaminen ja poseeraaminen ovat osa identiteettityötä. ”Kun postaa jotain julkisesti, näkee itsensä eri valossa”, Trabelsi kertoo. ”Ei pidä postata vain supervalokuvaajien ottamia todella stailattuja kuvia, vaan kaikenlaisia kuvia. Itseään arkisissa tilanteissa. Ei vain sellaisia, jotka esimerkiksi edistäisivät uraa jotenkin”, Suinner neuvoo. Minäkuvaan vaikuttaa myös se, mitä katsoo. Suinner ja Trabelsi ovat usein kuratoineet Instagram-sisältöjään yhdessä. ”Somen tapa käsitellä asioita ja työntää agendoja muuttuu. Välillä on hyvä käydä läpi, mitä siellä teen, keitä seuraan ja ketkä näkyvät minulle”, Suinner sanoo. Pehmeekollektiivi • Caroline Suinner ja Meriam Trabelsi • Perustettu vuonna 2018 • Tapahtumatuotantoa, djja mc-keikkoja • Taideaktivismia, performansseja, kuratointia • Läskiaktivismia, somevaikuttamista, satunnaisesti mallin töitä
12 • 4 / 2024 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Moottoroitu liikkuminen vesillä tuottaa sietämätöntä melua kaikelle vedenalaiselle elämälle. Melu on hukkaan heitettyä rahaa V ENEILY ja laivaliikenne tuottavat monenlaisia päästöjä, myös äänisaastetta. ”Se ääni on aivan kammottava. Ennen vanhaan lihakaupoissa leikattiin ruhoja sirkkelillä, siltä tavallinen moottorivene kuulostaa pinnan alla”, toteaa ympäristöekologian dosentti Harri Kankaanpää. Hän johtaa Suomen ympäristökeskus Syken veden alaista melua seuraavaa projektia. Vesistöjen tilasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein roskaantumisen ja rehevöitymisen kaltaisiin, helposti havaittaviin ongelmiin. Isot muoviroskat rannalla ja rehevöitymisestä johtuvat sinilevälautat näkyvät veden äärellä ja vesillä aikaa viettäville. Hieman vaikeammin havaittavaa on esimerkiksi pieninä hitusina ympäristöön leviävä mikromuovi, jota ei näe ellei erikseen tihrusta vaikka mikroskoopilla rantahietikkoa. Lähes kokonaan ihmisen aistihavaintojen tuolla puolen on vedenalainen melu, jota tuotamme. Samoja ongelmia isoissa ja pienissä merissä Valtameret ja Itämeren kaltaiset pienemmät sisämeret ovat hyvin erilaisia ympäristöjä. Vesimassat ovat täysin eri suuruusluokissa, ja ihmisen toiminta on osin erilaista, mutta silti ongelmat ovat perustavalla tavalla samoja: ”Suurin jatkuvan melun lähde on laivaja veneliikenne. Ennusteiden mukaan niiden aiheuttama melun määrä tulee myös kasvamaan.” Valtameret ovat laajoja ja syviä, ja niissä äänetkin hajoavat laajemmalle. Siellä melusta kärsivillä on myös paremmin tilaa väistää meluisia paikkoja. Itämerellä puolestaan vesi on matalaa ja äänet kimpoilevat pinnasta, pohjasta ja lähellä olevista rannoista, vesikerroksista sekä jääpeitteestä. Itämeren pinnan alla onkin käynnissä vaihteleva kakofonia, ja ääniympäristö on ajoittain huono sekä voimakkaan häiritsevä. Tällä hetkellä Sykellä on Itämeressä kolme mittauspistettä ja tavoitteena on kasvattaa niiden määrää. Kansainvälisen käytännön mukaan Syken tutkijat laskevat mittauspisteissä tallennetun äänenvoimakkuuden keskiarvoa yksittäisten äänilähteiden seuraamisen sijaan. ”Meteli on ajoittain erittäin voimakasta. Meitä kuitenkin kiinnostaa enemmän se, miten keskimääräinen melun määrä muuttuu, koska puhumme elinympäristöstä, jossa altistutaan näille äänille jatkuvasti.” Kankaanpään toiveena olisi parikymmentä mittauspistettä. Näin myös tilanne satamien ympäristössä ja rannikoilla saataisiin tarkasteluun. Ei pelkästään melua ”Totta kai kaikki eliöt, jotka aistivat ääntä ja elävät pinnan alla, häiriintyvät melusta”, Kankaanpää kertoo. Jokainen voi kuvitella, kuinka epämiellyttävää olisi elää toistuvan sirkkelöimisen, poraamisen tai paaluttamisen määrittämässä äänimaisemassa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään mukavuudesta. Valtamerissä läheltä ohittava vene tai laiva voi estää valasta havainnoimasta ympäristöään kaikuluotauksen avulla ja näin sokaista sen lähes täysin. Melu haittaa myös silakoita, jotka kuulevat lähinnä matalia taajuuksia. ”Meillä on paljon sympatiaa vaikka valaille ja delfiineille, mutta aika vähän silakoille. Kuitenkin silakka on todella olennainen osa Itämeren ravintoketjua ja meidän pitäisi ymmärtää silakkaparkoja vähän enemmän. Jotkut eliöt pystyvät jossain määrin mukautumaan tai vaihtamaan paikkaansa ja näin vähentämään melun tuottamaa haittaa ja stressiä. Mutta esimerkiksi silakoiden kuulemat matalat taajuudet kantavat kauas vedessä. Jossain vaiheessa tulee tilanne, että kalat eivät enää kertakaikkiaan pääse mihinkään melulta.” Sitä, mitkä lajit kärsivät melusta eniten, ei ole helppo arvioida. ”Siihen ei ole mitään yhtä oikeaa vastausta. Ei meillä ole työkaluja havainnoida vaikka silakkayhteisön elämää tai sitä, miten parvet oikeasti liikkuvat tuolla ja toimivat eri tilanteissa. On tietenkin myös valinta, haluammeko arvottaa enemmän silakkakannan eheyttä vai vaikka hylkeiden elämänlaatua. Mutta Itämeri on niin herkkä kokonaisuus, että jos joku näistä yksittäisistä komponenteista häiriintyy, se heijastuu kaikkeen.” Yksilöllisiä reaktioita on havainnoitu laboratorio-olosuhteissa. Jo aikaa sitten on selvinnyt esimerkiksi se, että silakka on erityisen herkkä matalille äänille ja uudempi havainto on se, että ääni vaikuttaa myös sinisimpukoihin. Sinisimpukat vetävät äänen häiritseminä kuorensa kiinni, mikä tietenkin vaikeuttaa ravinnon saantia. Sinisimpukoiden kyky vaihtaa paikkaa melun myötä on korostetun rajallinen. Kaikki melu ei ole samanlaista Polttomoottorien voimalla liikkuvien laivojen ja veneiden tuottamat äänet eroavat toisistaan. Laivat tuottavat melko tasaista ja matalaa melua. Moottoriveneet puolestaan repivää ja nopeaa ääntä, joka on paikallisempaa kuin laivan tuottama ääni. Sen lisäksi, että laivaliikenteen määrä on kasvanut, Suomessakin on nähty viime vuosina veneissä entistä tehokkaampia perämoottoreita – monesti jopa useampi moottori yhdessä veneessä. ”Moottorivene tosiaan tuottaa hetkellisen zoomin ja laiva enemmän taustahuminaa. Yksittäisten äänilähteiden ohessa kokonaisuuteen vaikuttaa tietenkin myös liikennetiheys.” Myös merelle rakennettavat tuulivoimalat tuottavat oman lisänsä ihmisen aikaansaamaan kakofoniaan. ”Tuulivoimalat tuottavat matalaa huminaa, joka kantaa kauas. Se tulee muun melun päälle, desibeli lisää siellä ja täällä.” Kuten ravinnepäästöjen ja muoviroskankin määrään, myös melun vähentämiseen löytyy omat konstinsa. Kankaanpää huomauttaakin, että kaiken moottoroidun vesilläliikkumisen lopettamisen sijaan uusia aluksia suunniteltaessa ja vanhoja remontoitaessa pystytään aluksen tuottamaa melua vähentämään esimerkiksi asentamalla moottorin alle vaimennustalloja ja valitsemalla oikeanlainen propelli. Myös suoraa osallistumista melun tuottamiseen pitäisi miettiä. Kankaanpää ehdottaa, että samoin kuin tuotteiden ja palveluiden tuottamisen aikaansaamia kasvihuonepäästöjä voidaan arvioida ja ilmoittaa, tuotteen aiheuttaman vedenalaisen melunkin voisi määritellä. Tämä antaisi tuottajille ja kuluttajille ymmärrystä ja mahdollisuuksia arvioida toimintansa vaikutusta ympäristöön. Vedenalaisen melun tuottamiin haittoihin havahtuminen näkyy tutkimuksen ohella myös viranomaisten linjauksissa. Ympäristöministeriön julkaisema Suomen merenhoitosuunnitelma on voimassa vuoteen 2027 asti. Siinä ja jo valmistelussa olevassa seuraavassa suunnitelmassa on huomioitu myös äänimaisema. Kankaanpään mukaan nyt ”pitää vaan lähteä noudattamaan suunnitelmassa löytyvää listaa”. Melu on merkki tuhlailusta ”Tarvittaisiin asennemuutosta ja parempaa ymmärrystä siitä, että esimerkiksi herkimmillä alueilla ei pitäisi liikkua. Tietysti tarvittaisiin myös tiukempia nopeusrajoituksia”, Kankaanpää linjaa. Moottorin avustamana liikuttaessa vauhdin lähestyessä huippu nopeutta polttoaineen suhteellinen kulutus kasvaa. Vauhdin noustessa myös tuotettu ääni kasvaa voimakkaasti. Kankaanpää muistuttaakin, että tarpeettomasti tuotettu melu on hukattua energiaa ja sen myötä hukkaan heitettyä rahaa. ”Eihän melun tuottaminen ole järkevää.” Kankaanpää tarkentaa, että moottorin tuottama ylimääräinen tärinä on aina hukattua energiaa. Propellin tuottama kavitaatio – paineen laskusta johtuva veden kiehuminen – heikentää aina tehosuhdetta. Huonosti hoidettu runko lisää kitkaa, mikä on pois liikkeestä oikeaan suuntaan. ”Jos nämä vähenisivät, säästyisi polttoainetta ja myöskin melua syntyisi paljon vähemmän.” Merdery ja muita vesistöteemaisia vasta mainoksia nähtävillä Keravalla 1.6. aukeavassa, Purkutaide-hankkeen Ihmemaa X -näyttelyssä.
16 • 4 / 2024 Monta tietä sukupuo?leen SOMALIA SSA sanotaan, ettei transsukupuolisuutta ole olemassa. Oikeasti on, mutta transsukupuolisuus nähdään pahana asiana ja sitä hävetään. Luulin joskus nuorempana, että olen ainoa transsukupuolinen. Teen töitä meikkaaja-maskeeraajana. Tulin tunnetuksi Somaliassa, kun meikkasin siellä erään somalialaisen tähden. Hän sanoi, ettei ole koskaan nähnyt somali taustaista poikaa, joka meikkaa näin upeasti ja modernilla tavalla. En vielä silloin kertonut, että olen transsukupuolinen, vaikka Suomessa kaverini tiesivät jo asiasta. Kun sitten kerroin vuonna 2015 tai 2016 sosiaalisessa mediassa olevani transsukupuolinen, minun sanottiin esimerkiksi näyttävän huonoa esimerkkiä somalialaisille lapsille. Sain tukea monilta somalinaisilta, joita meikkasin. OLEN ONNELLINEN SIITÄ , että kasvoin Suomessa ja sain täällä vapauden olla oma itseni. Kun aloin rikkoa normeja ja elää omana itsenäni, pääsin tutustumaan minunlaisiini ihmisiin. Nykyään on olemassa somalialaisten LBGTQyhteisö. Sanotaan, että olen ensimmäinen transsukupuolinen somali julkisuudessa. Nuoret rakastavat minua, enkä edes tiedä, milloin olen kuullut somaliyhteisössä jotakin transfobista. Mutta enää en ole ainoa sukupuolivähemmistön edustaja somali yhteisössä, vaan myös minua äänekkäämpiä ihmisiä on tullut tunnetuksi sosiaalisesta mediasta. SUKUPUOLI-IDENTITEETTIÄ ÄN pohtiville nuorille sanoisin, että ei kannata kiirehtiä. Sanoisin myös, että etsi tietoa ja lue transsukupuolisista ihmisistä. Jokaisella heistä on ollut oma matkansa, eikä se ole ollut helppo. Kerro transsukupuolisuudestasi niille läheisille ystävillesi, jotka välittävät ja rakastavat sinua, ja jos tarvitset esimerkiksi keskusteluapua tai terapiaa, sitä kannattaa käyttää. Nykyisessä transhoitoprosessissa transihmiset pitäisi mielestäni ottaa vakavammin. Oman trans prosessini aikana menneisyydestäni ja vaikeista asioista kysyttiin aina uudestaan. Se tuntui ahdistavalta. Transsukupuolisuuteen liittyen esimerkiksi Suomessa on saavutettu monia asioita, ja olemme niistä kiitollisia. On kuitenkin myös monia asioita, joita pitää vielä tehdä. OLEN MIES , lääketieteellisesti transmies. Luulin noin 30-vuotiaaksi asti olleeni nainen, ja sitten muunsukupuolinen. Naisen rooli tuntui aina esittämiseltä. Muunsukupuolisuus oli aikanaan iso juttu. Uskalsin lähteä testaamaan, onko tämä osasyy, miksi minusta ei tunnu hyvältä. Vasta kun dysforiaani alettiin hoitaa hormonihoidolla, ymmärsin miten paljon dysforiaa minulla olikaan. Minun on aina ollut vaikea tunnistaa ja sanoittaa kokemuksiani. Autismin kirjolla oleminen näkyy minulla niin, että näen asiat mustavalkoisesti, ja tapani käsitellä tunteita on looginen, mikä tekee itseensä tutustumisesta vaikeampaa. Identiteettini on selkeytynyt vähitellen etenkin läheisten ihmisten kanssa keskustelemalla. Suurin muutos on tapahtunut oman pään sisällä ja olemalla avoin sille mitä todella kokee ja miltä tuntuvat eri asiat, kuten ulkoinen habitus tai itsestä puhuminen englanniksi eri pronomineilla. MINUT KOHDATA AN NYT miehenä eikä transhenkilönä. Muunsukupuolisuus-identiteetti vaati enemmän työtä, jotta tuli sukupuolitetuksi oikein. Miehen rooli näkyy esimerkiksi kehon kielessä: miten halaat, miten tehdään hyvän jätkän fistbump. Asiakaspalvelussa minua kohdellaan nykyisin aivan eri tavalla kuin ennen. Kuulluksi tuleminen vaatii huomattavasti vähemmän työtä, ja asiat hoituvat. Elän hyvin hetkessä. Nyt on näin, tämä tuntuu hyvältä. Jos kadun joku päivä, niin sitten teen asialle jotakin. Olen sinut menneisyyteni kanssa, en koe tarvetta peitellä sitä. Silmukka-sarjakuvakirjastani voi päätellä, että olen transmies, mutta se ei ole muuttanut minuun suhtautumista. Minulla on kolme lasta. He saavat itse päättää, miten minua kutsuvat. Esikoiseni alkoi kutsua minua iskäksi nopeasti. Nuoremmat lapseni kutsuvat minua yleensä nimellä. En tiedä kuinka he puhuvat minusta muille, isänä varmaan. Identiteettini ei ole siitä kiinni, miten lapseni minua kutsuvat. OLISI HYVÄ, JOS sukupuoli-identiteettiään pohtivilla olisi tilaa pohtia vapaasti omaa identiteettiään. Nyt hoitoja hakiessa epävarmuus lasketaan hoitoa estäväksi tekijäksi, ja moni pelkää, että sen vuoksi päätöksiä tehdään heidän puolestaan. Nuorilla varsinkin pitäisi olla tilaa miettiä aidosti ja avoimesti ilman mitään paineita, mihin suuntaan se pohdinta päätyy. PIENENÄ SANOIN äidille, että haluaisin olla poika. Lapsuudessani 1970-luvulla muun sukupuolisuutta ei tunnettu. Ilman representaatiota on vaikeaa tiedostaa olevansa jotain. Aloin pohtia sukupuoli-identiteettiäni 39-vuotiaana seksuaalineuvojakoulutuksessa, jossa keskusteltiin sukupuolen moninaisuudesta ja luvan antamisen tärkeydestä. Aloin miettiä, miten voisin antaa olemuksellani ja sanoillani toiselle luvan olla sellainen kuin hän on, ja voisinko antaa itselleni luvan tarkastella omaa sukupuoltani sen ulkopuolella, mitä olin oppinut. Euroviisuissa 2014 Conchita Wurst rikkoi suku puolen ilmaisun rajoja. En ollut ikinä nähnyt kauniimpaa ihmistä. Pohdin omaa sukupuolen ilmaisuani ja sitä, voisiko minullakin olla parta. Kun vietimme ensimmäisiä häitämme vuonna 2015, sanoin, ettei minuun saa viitata morsiamena. Määrittelen itseni siten, että olen jotain muuta kuin mies tai nainen. Pidän sanasta ”ei-binäärinen”. Se on kuitenkin monelle vieras, joten käytän myös sanaa ”muunsukupuolinen”. Siitä kuitenkin voi syntyä harhaanjohtava ajatus, että on mies, nainen ja tämä kolmas keskenään samankaltainen ryhmä. SUKUPUOLI-IDENTITEETTIÄ pohtiessa on tärkeää, ettei ihminen jää yksin. Kaikki ihmissuhteet eivät välttämättä kestä muutosta. Jos se pelottaa, rohkaisen, että mitä luultavammin elämään löytyy uusia ihmisiä, jotka jakavat samat arvot ja näkemykset. Transhoitoihin pääsyä pitäisi helpottaa. Joskus ihmisen omaa kokemusta ei uskota. Esimerkiksi muunsukupuolinen saatetaan yrittää sulloa binää riseen transsukupuolisuuteen. Hallitus suunnittelee rajoittavansa julkisen puolen esteettisiä kirurgisia hoitoja. On huolestuttavaa, mikäli se koskisi sukupuolen korjaukseen liittyviä hoitoja, jotka ovat elämää säästäviä. Ammattilaisia tulisi kouluttaa viestimään siitä, että he haluavat nähdä jokaisen. Jumalanpalveluksessa sanon ”rakkaat sisaret, veljet ja muut sisarukset” ja teen näin selväksi sen, että näen kaikki seurakuntalaiset. Kirkossa sukupuolivähemmistöihin suhtaudutaan moninaisesti, ja siellä on paljon yksittäisiä työntekijöitä, jotka rakentavat turvallisempaa tilaa. Suren, että kirkko antaa tilaa transfobialle, jos esimerkiksi ”Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi” tulkitaan kirjaimellisesti. Haluan rohkaista ihmisiä tulkitsemaan Raamattua niin kuin Pyhä Henki sitä heille avaa. Minulle on selvää, että Jeesus olisi pride-kulkueen kärjessä. Voima kysyi neljältä ihmiseltä, millainen heidän sukupuolivähemmistöidentiteettinsä on ja kuinka se on ajan myötä kehittynyt. Entä mitä sukupuoliidentiteettiä pohtiessa on hyvä tietää? Sa ar a Ta us si Es a Ke rtt ula La te M än ty län ko tia lb um i LOLA LORENZO Meikkaaja-maskeeraaja KIMMO LUST Sarjakuvataiteilija LATE MÄNTYLÄ Helsingin yliopistolaisten ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen pappi TEKSTI VOIMA
4 / 2024 • 17 Monta tietä sukupuo?leen TIESIN kuusivuotiaana, että olen poika. Yläasteella minua kiusattiin ja peitin sukupuolikokemukseni vuosiksi itseltänikin. Aikuisena kamppailu lajien harrastaminen auttoi löytämään yhteyden kehooni uudelleen. Sain transpolilta varsin ongelmitta diagnoosin, kun olen identiteetiltäni melko binääristi transmaskuliininen. Ääneni on erilainen kuin nimen perusteella olettaisi, ja jo sen perusteella olen aina julkisesti trans. Kun olin transtutkimuksissa, olin juuri tulossa vanhemmaksi, enkä silloin alkanut käyttää hormonihoitoa. Myöhemminkin olen elänyt ilman hormoneja. Tämä ei tarkoita sitä, etteivät muut transsukupuoliset tarvitsisi sukupuolta vahvistavia lääketieteellisiä hoitoja. Tutkimusten mukaan täysi-ikäisten asiakkaiden kokemukset transpolilla vaihtelevat paljon. Vaikka monille tutkimukset ovat hyvin ahdistavia, myös positiivisemmista kokemuksista on hyvä kertoa, sillä yksinomaan kielteinen kuva voi vaikeuttaa avun hakemista. Erityisesti nuorten tilanteeseen tarvitaan moniammatillista osaamista ja hoidon uudistusta saavutettavaksi. K ÄSITYKSEMME SUKUPUOLISUUDESTA ovat muuttuneet ajan myötä. Sukupuolentutkimuksen lääketieteellinen historia ulottuu 1800-luvulle. Ranskalaisfilosofi Michel Foucault kuvailee, kuinka henkilökohtaista kokemusta painottavasta ars eroticasta siirryttiin kasvitieteestä mallia ottavaan ja asioita luokittelevaan scientia sexualikseen. 1900-luvulla levinnyt sex ja gender -jaottelu oli aikanaan emansipatorinen: genderillä viitattiin sukupuolirooleihin ja tiedostettiin niiden moninaisuus. Samalla uskottiin, että ihmiset ovat biologisesti selkeästi joko miehiä tai naisia. Nyt tiedetään, että myös niin sanottu biologinen sukupuoli (sex) on moninainen. Erilaisia intersukupuolisuuden tiloja on löydetty enemmän esimerkiksi lapsettomuushoitojen yhteydessä, kun tutkimusmenetelmät ja -laitteet ovat kehittyneet. Viime vuosina sukupuolentutkimuksessa on painotettu erityisesti intersektionaalisuutta eli sitä, miten sukupuolen rinnalla ihmisen elämään vaikuttavat limittäin muut tekijät, esimerkiksi luokka-asema tai etninen tausta. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaista suhdetta pitäisi tutkia enemmän. Transsukupuolisten seksuaalisuutta ei ole juuri tutkittu kuin lisääntymisja seksuaaliterveyden näkökulmasta. Seksuaalisuus voi olla joustavaa ja muuttuvaa. La ur a Ka rlin a JULIAN HONKASALO Sukupuolentutkimuksen tutkija TEKSTI ELISA HELENIUS Suomen hallitus unohti sateenkaariihmiset Seta ry:n puheenjohtajalle Pekka Rantalalle ei tule mieleen yhtään sellaista nykyisen hallituksen päätöstä, joka parantaisi sateenkaari-ihmisten asemaa. H ALLITUS ON TEKEMÄSSÄ 130 miljoonan leikkaukset sosiaalija terveysalan avustuskeskus STEA:n avustuksille. Vielä ei pystytä sanomaan, mihin kaikkeen nämä leikkaukset kohdistuvat, mutta ne tulevat melko varmasti hankaloittamaan erilaisten sote-järjestöjen, kuten Seta ry:n, tukipalvelujen järjestämistä. Järjestöt tarjoavat maksutta matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä vertais tukea turvallisessa ympäristössä. Ison osan tästä työstä tekevät Setalla ja sen jäsen järjestöissä vapaaehtoiset. ”Kuitenkin vapaaehtoisia koordinoivat palkatut työntekijät. Todennäköisesti seuraavien vuosien aikana osa näistä palveluista karsiutuu pois rahoituksen puutteen takia”, Seta ry:n puheenjohtaja Pekka Rantala sanoo. EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES on 2018 todennut, että transhoitojen resursointi ei ole riittävää. Tämä vaikuttaa siihen, miten transihmiset pääsevät tapaamaan asiantuntijoita, mikä näkyy palveluntarpeen kasvuna Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa. Nykyiset leikkaukset aiheuttavat huolta siitä, että hoitojonot transpolille kasvavat entisestään. Samalla järjestöjen työ paikkaa jo nyt julkisissa palveluissa olevaa puutetta. ”Sukupuoli-identiteetin tutkimukset eivät sisällä psykososiaalista keskustelutukea. Lisäksi sateenkaarierityisiä mielenterveyden palveluita on heikosti saatavilla”, Rantala kuvailee. Pekka Rantalalle ei tule mieleen yhtään nykyisen hallituksen päätöstä, joka parantaisi sateenkaari-ihmisten asemaa. ”Silloin kun hallitusohjelma julkaistiin, kommentoin, että sana ’trans’ mainitaan siinä kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla kyseessä oli termi transatlanttinen.” Rantala toivoisi, että hallituksessa parannettaisiin ennen kaikkea transnuorten oikeuksia. Transnuorilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa juridisesti sukupuoltaan, sillä ilmoituksen alaikäraja on 18 vuotta. Hieman toivoa Rantalalle tuovat kansalaisaloitteet, kuten eheytystoiminnan kieltävä kansalaisaloite. VIHAPUHE JA YHTEISKUNNALLINEN polarisaatio kasvavat niin globaalisti kuin kotimaassakin. ”Konservatiiviset tahot vastustavat yhä jyrkemmin marginalisoitujen ryhmien ihmisoikeuksia. Kun eduskunnassa käsiteltiin nykyistä translakia, kuultiin todella törkeää kielenkäyttöä”, Pekka Rantala sanoo. Hän muistuttaa, etteivät ihmisoikeudet ole kuitenkaan mikään rajallinen kakku. ”Ei ole niin, että paloja on jaettavaksi vain tietty määrä, eikä niitä tule lisää. Ihmisoikeudet eivät ole mikään rajallinen resurssi. Ihan kaikilla ryhmillä voi olla kaikki ihmisoikeudet. Toivoisin, että päästäisiin tilanteeseen, jossa yli puoluerajojen kannatettaisiin humanismia ja ihmisoikeuksia.” Setan puheenjohtaja antaa kesäkuun europarlamenttivaaleissa äänestäjille ohjeeksi valita ehdokkaan, joka kannattaa ihmisoikeuksia laajasti. Myös puolue kannattaa ottaa huomioon. Euroopan parlamentissa käsitellään esimerkiksi perheoikeuksia, joihin suhtautuminen vaihtelee eri maissa ja puo lueissa. ”Konservatiivisissa puolueissa, kuten perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa, keskeinen arvo on perinteinen perhekäsitys, mikä kytkeytyy myös puolueiden politiikkaan. Eikä sateenkaariperheiden lapsia vielä tunnusteta molempien vanhempiensa lapsiksi kaikissa jäsenmaissa. Tämä voi aiheuttaa suomalaisellekin sateenkaariperheelle ongelmia, jos perhe muuttaa tällaiseen maahan asumaan”, Rantala havainnollistaa. EU:SSA PYSTYTÄ ÄN MYÖS sanktiomenetelmien avulla puolustamaan ihmisoikeusia. Esimerkiksi voidaan estää EU-rahoitus maihin, joissa toimii sateenkaarioikeuksien vastaisia liikkeitä, tai lopettaa kehitysyhteistyö maihin, joissa homoseksuaalisuus on laitonta. ”On tärkeää valita parlamenttiin ihmisiä, jotka ovat valmiita käyttämään tämän tyyppisiä vaikuttamiskeinoja ihmisoikeuksien edistämiseksi.” Rantalan mielestä EU:n tulisi myös tunnustaa kolmas sukupuoli omassa lainsäädännössään. ”Toivottavasti se on tulevassa EU:n toisessa sateen kaaristrategiassa, kun nykyinen vuoteen 2025 ulottuva strategia päättyy.” Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeusja kulttuuritapahtuma. Pride-kuukautta juhlitaan koko kesäkuun ajan, Helsinki Pride -viikkoa vietetään 24.–30.6.2024. Kulkue ja puistojuhla ovat Pride-viikon lauantaina 29.6. ”KUN HALLITUSOHJELMA JULKAISTIIN, SANA ’TRANS’ MAINITAAN SIINÄ KAKSI KERTAA. MOLEMMILLA KERROILLA KYSEESSÄ OLI TERMI TRANS ATLANTTINEN.”
18 • 4 / 2024
4 / 2024 • 19 Rakkaudella, Remu TEKSTI EMILIA MIETTINEN KUVAT NAUSKA ”Ellei ole musaa, ei ole elämää”, sanoo legenda, joka aikoo nousta taas lavalle. K EVÄTTÄ LUPAILEVAT idänsinililjat ilahduttavat Remu Aaltosta. Kukat ovat puskeneet esiin Helsingin Vanhankaupunginkoskella Remun kodin pihamaalla. ”Luonto potkii”, tuumaa hän, ja jatkaa: ”Toihan ei muutu mikskään toi luonto. Eläimet menee samoja polkuja kun ne on menny aina. Ihminen vaan tuhoo kaiken. Ihmiset on ennen vanhaan arvostanu metsää. Nykyään ihminen on luonnon ensimmäinen vihollinen.” Vuolaasti ja omaäänisesti laulava muuttolintu on palannut. Remulla on tapana viettää talvet Puerto de la Cruzissa Teneriffalla, missä lämpö hellii ja ihmiset ovat ”auki”. ”Täällä juntit on niin omissa syövereissä. Ne miettii niin paljon. Ne on sen näkösiäkin, että ne on mietteissä.” Vuonna 1948 syntynyt Remu eli Henry Olavi Aaltonen tunnetaan suomalaisen rock’n’rollin dynaamisena kummisetänä. Suurelle osalle 1970-luvulla nuoruuttaan eläneistä suomalaisista Remun perustama Hurriganes on ollut järisyttävä, ikimuistoinen sukupolvikokemus. Hän on ollut vaikuttanut valtavasti myös siihen, miten musiikkibisnestä Suomessa nykyisin tehdään. Muusikko ja näkijä Remun lempinimi – ja taiteilijanimi – on seurannut mukana pikkuklopista saakka. ”Isommat jätkät keksi, kun me pelattiin futista. Mut en mä ikinä hirvee sählääjä ollu tai huutaja.” Ei passannut olla. Äiti Eeva piti kotona kovaa kuria, kuten ajan tapa oli. ”Kotikasvatus oli ennen vanhaan, et sä et voinu tehdä mitään. Meijänkin mutsi tuli päälle suurin piirtein jos joku lähti menee väärään suuntaan.” Noihin aikoihin lapset sai vielä piestä tottelevaisiksi. Nykyään onneksi ei. Mutta se ei tarkoita, että lasten pitäisi saada elää kuin pellossa. ”Luottamus pitää saada tavalla tai toisella. Kun skidi pitää jotain rumbaa, jos sä et käskytä sitä, sä et rakasta sitä. Se on rakkautta se. Mutta se että toinen ymmärtää sen, se onkin eri asia taas.” Isä Otto oli viinaan menevä, eikä hänestä ollut apua perheestä huolehtimisessa. Läpeensä köyhä romani perhe eli junavaunussa Ruskea sannassa, kunnes sai kaupungin asunnon. Romanien asumisoloja alettiin kohentamaan Suomessa toden teolla vasta 1970luvulla. Ison katraan esikoisena Remu joutui kantamaan vastuuta jo varhain ja paljon. Onneksi horoskooppimerkiltään kauriit ovat kuitenkin kovia huolehtimaan, kuten Remu muistuttaa. Hän teki taloustöitä, kantoi vettä ja puita ja huolehti siinä samalla sisaruksistaan. Aloitti työnteonkin varhain. ”Me pullotettiin mutsin kaa pirtua ja myytiin sitä.” Remu joutui jo nuorena tekemisiin virkavallan kanssa ja joutui kaappiin eli vankilaan omaisuusrikoksista. Vaikka elämän lähtökohdat olivat rankat – tai ehkä juuri siksi – Remulla oli isoja unelmia. Hän tapasi sanoa viranomaisille ammatikseen aina muusikko, jo ennen uran urkenemista. Remun tuntien sen voi varmasti tulkita niin haaveeksi, intuitioksi kuin manifestoinniksikin. Ehkä hän aavisti tulevan, ehkä vain pani asiat tapahtumaan silkalla määrätietoisuudellaan. Runsas ortodoksinen estetiikka näkyy kaikkialla Remun kodissa. Keittiön pöydällä on pieni Jumalanäidin matkaikoni. Vaikka hän uskoo isoon pomoon eli kristittyjen Jumalaan, asia ei ole sillä kuitattu. Hän puhuu magneetti kentistä, planeetoista, syntymäajan numeropsykologiasta, karmasta ja ennakkoaavistuksista. ”Ja nimi vaikuttaa sun elämään!” Lukuisat arkistofilmit ja -haastattelut paljastavat, että näin on ollut aina. Eeva yritti eläessään toppuutella pojan juttuja. ”Mutsi sano koko ikänsä mulle aina, että pidä turpas kiinni. Ihmiset ei ymmärrä.” Uskoitko? ”En. Varsinkin nyt kun se on kuollu. Ymmärrän sen, että se ei ymmärtäny, mutta jos pitää aina turpansa kiinni, sit ei oo laiffiikaan.” Intuition varassa Remu oli jo nuoresta asti mieltynyt Yhdysvaltain puuvillapeltojen synkistä mullista nousseeseen bluesiin ja sen versoihin. Hänen virallinen musiikkikoulutuksensa rajoittui koulun laulutunteihin, joilla hän pärjäsi hyvin. Rumpujenkin soitto luonnistui. Vuoteen 1971 mennessä Remu ehti soittaa monissa kokoonpanoissa, myös Babitzinin veljesten Kirkan ja Sammyn kanssa. Kun Kalevalasta tuli potkut linnatuomion takia, hän perusti Hurriganesin basisti Cisse Häkkisen ja kitaristi Ile Kallion kanssa. Ilellä oli kuitenkin koulu pahasti kesken, jolloin tilalle tuli blueskitaristi Albert Järvinen. Remun mukaan Hurriganesin erityislaatuisuus johtuu juuri siitä, että hän ei osannut musiikin sääntöjä tai teoriaa. Siksi Hurriganes teki asiat omalla ainutlaatuisella tavallaan. Ja Remu oli bändin tinkimätön pomomies. ”Kauris vaatii sellasen oman jutun. Kyllä se on aika itsekäs tietenkin. Oman tien kulkija. Eikä ota hirveesti toisten juttuja huomioon. Ei niin että käyttäis toisia hyväksi, vaan niin että menee mieluummin semmosta
20 • 4 / 2024 polkua, mistä ei tiedä aina mitä siellä on.” Hurriganes soitti musiikkia vimmalla ja rakkaudella, kuten moni mukin, mutta uutta oli, että Remu osasi paketoida eli nykytermein brändätä Hurriganesin kaupallisesti. Remulla oli vaistomainen tuntuma siitä, miten homma kannattaa hoitaa. ”Mä toimin intuition mukaan, elän hetkessä. Jotenkin mä tiedän, kelaan että tässä on joku juttu. Mä oon semmonen että otan kaikki jutut huomioon aina. Tän päivän ihminen on ulkona kun lumiukko, kun se ei kuuntele tätä sisäistä ääntä.” Pakettiin kuului näyttävä esiintyminen ja myös bändin ulkoisen olemuksen viilaus, mikä oli Suomessa uutta. Remulta se kävi luonnostaan. ”Mulla on sellanen vika, mä stailaan ihmisiä kun ne tulee ovesta sisään ja laittelen niiden päälle kaikkee. Mulla on sellanen tapa ollu aina.” Bändin sponsoriksi – mikä oli sekin ennenkuulumatonta – Remu hankki vaatemerkki Beaversin, jonka farkuissa oli hyvä hikoilla lavalla. Kun suosiota alkoi kertyä, Hurriganes aloitti ensimmäisenä suomalaisenä bändinä fanituotteiden postimyynnin. Yhden miehen ay-liike Hurriganesissa 1970ja 1980-luvuilla kitaraa soittanut Ile Kallio on sanonut Remun olevan suomalaisen itsetuntoisen ja itseisarvoisen rock’n’rollin perustaja. Musiikkiala muistaa Remun yhden miehen ammattiyhdistysliikkeenä, joka pani uusiksi monia alan työehtoja. Remu alkoi vaatia keikoista sellaisia liksoja, joilla bändi tienasi ja pystyi pitämään leivässä Hurriganesin taustaorganisaation roudareita myöten. Tämä oli mahdollista tietysti Hurriganesin suosion mutta myös ahkeruuden ja ankaran työmoraalin takia. Keikkajärjestäjä ja yleisö saivat rahoilleen vastinetta. Ruotsissa oltiin asioissa edellä. Sielläkin keikkaillut Hurriganes toi tuliaisina Suomeen muun muassa keikkaraiderit. Remun myötävaikutuksesta keikkajärjestäjät alkoivat ymmärtää, että bändi ja mukana kulkevat roudarit tarvitsevat kunnolliset sosiaalitilat sekä syötävää ja virvokkeita, jotta jaksavat pitkän päivän loppuun saakka. Remu ei ole koskaan turhia ujostellut vaan on aina uskaltanut vaatia ja pyytää. Ja hän on pitänyt huolta muistakin. Roudarit nukkuivat samoissa hotelleissa kuin bändi. Jos tapahtuman keikkajärjestäjä meinasi luistaa palkkionmaksusta, Remu huolehti luvatut rahat muillekin bändeille. Hänet tunnetaan hövelinä myös yksityiselämässään, miehenä, joka antaa vaikka housut jalastaan sille, joka niitä enemmän tarvitsee – tai jonka päällä ne näyttäisivät hyvältä. ”Kysymys on siitä, että jos mä annan lahjan jollekin toiselle, ja se on mielissään, niin vittu siit tulee kiksejä. Antamisen ilo!” Kovan ulkokuoren ja rouheiden puheiden takana on paljon lämpöä. Vuonna 2007 ensi-iltansa saaneessa J. P. Siilin ohjaamassa Ganes-elokuvassa Remua esitti Eero Milonoff. Hän kuvaa Remua hetkessä ja vaistojensa varassa eläväksi vanhaksi sieluksi, jonka tekemisten takana on aina rakkaus. Farkkurotsista merimieshattuun Remun neljä ensimmäistä soololevyä olivat englanninkielistä rockmusiikT ILA ON SISUSTETTU suurikuvioisilla ruskeilla verhoilla, sellaisilla, joita tupakan savun aiheuttamat tahrat eivät pilaa vaan patinoivat. Pöydän takana istuu rennosti kolme nuorta miestä. Nahkatakkinen Remu Aaltonen hörppää jaffaa, tiikerikuvioiseen takkiin pukeutunut, tukkansa rasvalla taakse kammannut Cisse Häkkinen jauhaa purkkaa ja Albert Järvinen näyttää torkkuvan blondin tukkapehkonsa ja isojen aurinkolasiensa suojissa. Rööki palaa. Eletään joulun välipäiviä vuonna 1974, Hurriganesilla on Tavastialla keikka ja haastattelu sen yhteydessä. Bändiltä on juuri ilmestynyt Love Recordsin kustantamana toinen albumi Roadrunner, jota pidetään yhtenä Suomen kaikkien aikojen parhaista rocklevyistä, joidenkin mielestä jopa parhaana. ”Jos nyt alettais etsii sitä sanomaa musiikista, sanotaan että Hector [ Heikki Harma] arvostelee yhteiskuntaa, Isokynä [ Dave Lindholm] arvostelee sovinnaisuutta, Juice [ Leskinen] arvostelee ihmisten ahdasmielisyyttä. Onko teillä samanlaista sanomaa kuulijoille?”, Ylen Iltatähtiohjelman haastattelija Mikko Alatalo kysyy. ”Ei oikein. Vai onko?”, kysyy Remu ja katsoo Cisseä. Käy ilmi, että Hurriganes haluaa vain antaa jengille hyvän fiiliksen. ”Ja teidän mielestänne se riittää?”, tiedustelee Alatalo. Tunnelma on nihkeä. Alatalo kysyy, onko kolmikko kovia kundeja, voivatko he vielä jatkaa samalla musiikillisella linjalla ja päättää haastattelun jonnekin toteamuksen ja kysymyksen välille: ”Te ette ole väsyneet rokkiin.” Remu ei vaivaudu vastaamaan. Albert lausahtaa vain ”niin”, ja vilkaisee Cisseä, joka pudistaa päätään hieman. 1970-LUVUN ALUN SUOMI oli vielä vanhoillinen ja suomettunut kekkoslovakia, jossa vain varovasti kuikuiltiin kohti länttä. Vaihto ehtoiseen musiikkiin keskittynyt levy-yhtiö Love Records julkaisi noihin aikoihin suunnilleen kaiken vähänkään kiinnostavan ja epäkaupallisen, kuten vasemmistolaisen laululiikkeen musiikkia. Toimittaja Alatalolta itseltään oli vastikään ilmestynyt Juice Leskisen kanssa Juice Leskinen & Coitus int., jolla jälkimmäinen avasi uransa suomeksi kirjoitetun rockmusiikin pioneerina. Tuohon saakka Suomessa esitetty rock oli ollut pääsääntöisesti suomeksi käännettyä. Kaikkein viileimmät bändit kuten Wigwam soittivat musiikillisesti ja lyyrisesti kunnianhimoista progea. Love Records julkaisi monet senkin albumit. Vuonna 1971 perustettu Hurriganes palasi rockmusiikin suoraviivaisille, 1950-luvun yhdysvaltalaisille juurille. Iso ja ruma soundi, kunnon rytmi ja räminä. Sanoituksia ja soittotaituruutta enemmän merkitsi musiikin luoma fiilis, joka kurkotti syvälle liskoaivoihin ja sai yleisön eli remunkielellä ryhmän väkisinkin joraamaan. Punaniskojen amerikkameininki, Cadillacit, rasvaletit ja Beaversin sponsoroimat farkkutakit oudoksuttivat muitakin kuin toimittaja Alataloa. Ajan nuorisomusiikin ihanne oli kantaaottavuus ja itseilmaisu, ei suinkaan kaupallisuus ja ”hyvä fiilis” musasta, jonka sanoja ei edes ymmärtänyt. ROADRUNNER-ALBUMIN tuottajaksi ryhtyi Hurriganesin hurjan energian merkille pannut brittiläinen Richard Stanley, joka oli oppinut alalle Pete Townshendin ja The Whon kanssa työskennellessä. Ruotsissa äänitetty Roadrunner kaiverrettiin teknisesti niin, että desibelejä oli paljon enemmän kuin muissa sen ajan levyissä. Kun se pantiin radiossa soimaan, musa iskeytyi suoraan tajuntaan. Hurriganesin vuoden 1973 esikoisalbumi Rock’n’Roll All Night Long ansaitsi talousvaikeuksissa rämpivälle levy-yhtiö Love Recordsille sen ensimmäisen kultalevyn. Kun Roadrunner ilmestyi loppuvuodesta 1974, se ylitti timantti levyn Röökiä ja rokkia
4 / 2024 • 21 kia, mutta viidennellään Remu pääsi yllättämään. Suomenkielinen Live at Cafe Metropol, arabialaisvaikutteinen jazz-iskelmälevy, ilmestyi vuonna 1985 Hurriganesin hajottua. ”Jotain uutta pitää keksiä. Se on elämän suola. Ei niin että pitää mitään pölypilviä olla. Sillä tavalla että tuntuu hyvältä täällä, että sä oot tehny jotain. Ja aina pitää ottaa joku ihme riski.” Englanninkielisiä biisejä Remu ei kielitaidon puutteessa ollut sanoittanut mitenkään urakalla, mutta nyt hän tarttui myös biisien kirjoittamiseen. ”Noissa suomenkielisissä jutuissa oli aika kova haaste. Siinä ois voinu käydä huonostikin, kun ne meinaa, että mä oon rokkiukko. Ei ne tajuu sitä, että mä voin tehdä mitä musaa vaan. Mutta en mä ole minkään roolin vanki. En oo mikään metsästäjä. Enkä tierna poika. Enkä partiopoika. Mä haluun tutkia eri maailmoja.” Kokonaisvaltaisella asenteella asiat tekevä Remu uudisti myös ulkoisen tyylinsä. Farkkurotsi vaihtui merimieshattuun ja viiksiin. ”Jos alkaa tekee toisenlaista musaa, pitää olla toisenlainen lookkikin. Ei sitä voi vetää mitkään Jamekset jalassa.” Hän joutui 1980-luvulla taas pariin otteeseen istumaan, tällä kertaa huumausainerikoksista – viranomaisten tulkinnan mukaan. Remulle kyse on itsehoidosta: hänellä on ADHD, johon amfetamiinilla on rauhoittava vaikutus. Vangeilla ADHD:ta todetaan moninkertainen määrä koko väestöön verrattuna, ja Suomen vankiloissa istuu paljon väkeä, joilla on jokin hoitamaton tai aivan liian myöhään diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö. Alkoholia Remu ei ole käyttänyt. Hänellä on tyypillinen ADHD:stä kärsivien vaiva. ”Jos mä otan vähänki kippoa, mua alkaa nukuttaa.” Mutta on myös toinen syy. ”Meidän suvussa on kaikki kuollu viinaan. Lupasin äidille etten koske 50?000 kappaleen rajan parissa kuukaudessa. Ruotsissakin bändi saavutti valtavan suosion. Hurriganes menestyi suurelta osin silkalla ahkeruudella. Bändi oli kolmen vuoden aikana soittanut jo nelisensataa keikkaa. Remun ja sitä myöten Hurriganesin työetiikka, sotilaallinen säntillisyys ja lavalla kaikkensa antaminen loivat bändille hyvän maineen ja keikkoja. Kokoonpano vaihteli vuosien varrella. Toimintavuosina 1971–1984 kitaristeja ehti bändissä olla useita pestiä säännöllisesti keskenään vaihtaneiden Albert Järvisen ja Ile Kallion lisäksi. Cisse pysyi basistina Hurriganesin 1984 hajoamiseen saakka ja soitti vielä vuoden 1988 lyhyeksi jääneellä paluukiertueella Albertin rinnalla. Kun bändi alkoi taas keikkailla nimellä Remu & Hurriganes vuonna 1998, Cisse ja Albert olivat jo siirtyneet näppäilemään taivaallisia kieliä, Cisse vuonna 1990 ja Albert vuonna 1991. Jäähyväiskeikkansa Remu & Hurriganes soitti vuonna 2018 Helsingin Jäähallissa. viinaan, ja kyllä mä sen verran mammanpoika olen, että olen sit pitäny sen lupauksen.” Se oli hyvä lupaus pojalta, joka ryhtyi muusikoksi. Niissä piireissä monelle nimittäin maistuu. Sekä Cisse että Albert olivat alkoholisteja. ”Suomalainen ihminen kautta aikojen, kun sillä on oikein saatanan hyvin kaikki, ja kaikki on niinku tossa, niin se ei kestä sitä. Se on kaiken kirous, ettei viihdy oman ittensä kanssa”, Remu tuumii. Maantiekiitäjä ei pysähdy Kun vuonna 1987 julkaistun Remu and His All Stars -kokoonpanon Viittä vaille kaks -albumin nimibiisiin tarvittiin musiikkivideo Levyraatia varten, Jukka Virtanen saapui Katajanokan vankilaan kuvausryhmän kanssa. ”Tuli ylivartija ja tää tuttu jätkä sinne, ja mä sanoin, että sano jätkille että tekee näin vaan, niin mä hoidan sen.” Ja sitten hoidettiin, yhdellä otolla. Musavideo on kuvattu naisten osaston käytävällä. Kameraan intensiivisesti katsova Remu laulaa, tanssii ja soittaa ilmapianoa. Biisi ei ole Hurriganesin höyryveturin lailla jyräävää rock’n’rollia, mutta senkin svengaavat rytmit – pianon iskevät synkoopit – pakottavat liikkeelle. Saman levyn Paholaisen masurkassa Remu esittelee scatlaulutaitojaan. Remu on aina ollut ilmiömäisen hyvä improvisoimaan ja keksimään erilaisia ratkaisuja tiukoissa tilanteissa. Niin elämässä kuin musassa. Kumpaakin on kertynyt. Kolmisenkymmentä pitkäsoittoa, lisäksi livelevyt ja muut julkaisut kuten ep:t ja kokoelmat päälle. Vuosien varrella taltiointeja ja keikkoja on tehty suomeksi ja englanniksi, rokiksi ja tangoksi. Remu paukuttamassa kannuja, huolella valittu ja johdettu orkesteri ympärillä. Kaiken kaikkiaan Remun arvioidaan soittaneen eri kokoonpanoissa noin 50-vuotisen uransa aikana suunnilleen 4 500 keikkaa. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vasta 71-vuotiaana vuonna 2021 useiden bume rangina palautuneiden hakemusten jälkeen. Mutta ei edes ansaittu, vaikkakin viivästynyt, eläke pysäytä liikettä. Kesäksi on kuulemma luvassa jotain uutta. ”Show must go on! Kun stadarit on puissa, niin uusi biisi on postilaatikossa.” Ja syksyllä Remu rekrytoi. ”Dumari on niin hyvä soittoniekka et palkkaan hänet asianajakseni. Oikeus ja kohtuus toteutukoon!” Tosi vanha vaari Mikä on loputtoman energian salaisuus? ”Mä en oo ikinä mihinkään tyytyväinen. Musassa tai jollain muulla tavalla. Sitten mä mietin, että miten ne ihmiset jämähtää paikalleen. Että ne ei keksi mitään uutta. Ellei oo kipinää, nii ei oo mitään. Ellei oo musaa, nii ei oo elämää!” Mutta elämää on kiistatta myös muualla. Remulla on jo monta lastenlasta. ”Ne on hurjia kyllä. Komeita ne on, ja pitkiä tulee. Ja viisaita, saatanan viisaita.” Remun mukaan lapsenlapset eivät ajattele, että vaari on iso stara. Vanha kyllä, mistä he muistuttavat vaaria usein, ja välillä pitää vähän neuvoakin. Remua se ei haittaa. Hän vain naureskelee ja toteaa sitten: ”Niin se on tarkotettu, että pikkujätkä kattoo papan perään.” Tyttärenpojan kirje vaarista kuuluu näin: ”Remu-vaari on ehkä 25 125 vuotta vanha. Hänen silmänsä ovat varmaan vihreät ja hiuksensa on kalju. Vaarini on fiksu, koska hän osaa laulaa. Vaari tulee iloiseksi, kun hän siivoaa. Pidän vaaristani erityisen paljon siitä, että hän leikkii ja kun hänellä on paljon naamioita. Jos voisin antaa vaarille mitä tahansa, antaisin leluja, jotta voisimme leikkiä vaarin luona. Rakkaudella, Rudi.” Vaikka yli 25 000 vuotta vanhan maantiekiitäjän tahti varmaan viimeistään 30 000 vuoden huitteilla alkaa hidastumaan, hän ei purnaa sitä ainakaan ääneen. Asiat – elämässä, maailmankaikkeudessa – menevät kuten on tarkoitettu, eikä tulevaa tarvitse murehtia. ”Nää asiat on mietitty etukäteen. Niin mä ajattelen. Että ei tarvii kun soittaa vaan.”
22 • 4 / 2024 Pienempi parempi MUINOIN TAPAHTUNUTTA Työväen alaluokka TUTKITTUA TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS TEKSTI EMILIA MIETTINEN Koulutetut maahanmuuttajat eivät pääse oman alan töihin. Kielitaitokaan ei takaa työllistymistä. Hipit innostuivat erilaisesta menopelistä kuin amerikkalaista unelmaa vaalineet vanhempansa. S AMALL A KUN SUOMESSA keskustellaan siitä, että maahanmuuttoa tarvitaan helpottamaan työvoimapulaa ja asiantuntijoita kaivataan monille aloille, suuri osa Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen tulevista korkeakoulutetuista päätyy tekemään muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Moni työllistyy pian Suomeen saapumisensa jälkeen matalapalkka-aloille esimerkiksi siivoojaksi, postitai ruoka palvelutyöntekijäksi. Väliaikaiseksi aiottu ratkaisu muuttuu pysyväksi, koska oman alan töitä ei löydy. Myöskään kouluttautuminen Suomessa ei ratkaise ongelmaa. Tutkija Quivine Ndomo haastatteli Työväen aliluokka: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoiden laitamilla -väitöskirjaansa varten 51:tä Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan tullutta maahanmuuttajaa, joista suurin osa oli saapunut Suomeen Afrikan mantereelta. Moni opiskelija päätyi tekemään muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä myös valmistumisen jälkeen. SUOMALAISILLA TYÖMARKKINOILLA suomen kielen asema on keskeinen. Työpaikkoja, joissa suomen osaamista ei vaadita, on tarjolla vain vähän. Monella opiskelijalla ei ole Suomeen tullessaan työmahdollisuuksia. Ndomon mukaan englanninkielisessäkin korkeakoulutuksessa tulisi korostaa suomen kielen merkitystä suomalaisilla työmarkkinoilla ja lisätä listymään. Ei ole myöskään selvää, mikä työmarkkinoilla katsotaan riittäväksi kielitaidoksi. Ndomo kertoo, että eräs hänen tutkimukseensa osallistunut henkilö oli suorittanut 3,5 vuoden mittaiset alemman korkeakoulututkinnon sairaanhoitajaopintonsa kokonaan suomen kielellä, mutta ei saanut alalta töitä kielitaidon puutteen takia. ”Ymmärrän sen, että sairaanhoitajan 3,5 vuoden opintojen jälkeen työtä hakevan henkilön kielitaito ei vastaa natiivitasoa. Mutta kuinka opiskelijan voi olla mahdollista valmistua koulutuksesta, jos kielitaito on niin huono, että sitä voidaan käyttää syynä olla palkkaamatta henkilö koulutustaan vastaavaan työhön?” Sairaanhoitajaksi valmistumisensa jälkeen haasteltu henkilö työllistyi lähi hoitajaksi. ”Lähihoitajathan tekevät usein työtä vanhainkodeissa, joissa suomen kielen taitoa tarvitaan todennäköisesti enemmän päivittäisessä kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. On ristiriitaista, että kielitaidon puutetta käytetään työn epäämisen perusteena yhtäällä, mutta ei toisaalla.” Ndomo uskoo, että kielitaidon puutetta käytetään myös tekosyynä palkkaamatta jättämiseen. Hänen musen opetusta opintojen aikana. Tämä vaatii sekä resursseja kieltenopettajien palkkaamiseen että uusia työtapoja. ”Millaista yhteistyötä työnantaja ja oppilaitos voisivat tehdä, jotta suomen kielen osaamista voisi kehittää? Esimerkiksi voisiko työharjoittelua suorittava opiskelija saada työpaikallaan suomen kielen opetusta?” Ndomo muistuttaa, että Suomessa yliopistoista valmistuneiden henkilöiden määrä vaikuttaa yliopistojen saamaan rahoitukseen. Tällöin yliopisto keskittyy tuottamaan mahdollisimman paljon tutkintoja ja työmarkkinoiden tarpeiden ottaminen huomioon voi jäädä toissijaiseksi. Samalla Ndomo toteaa, että aina suomen kielen taitokaan ei auta maahanmuuttajataustaista henkilöä työl”T IEN A ATKO LIIK A A omistaaksesi tällaisen?”, kysyy Volkswagen Beetlen eli suomalaisittain kuplavolkkarin mainos vuodelta 1966. Mainos on osa yhdysvaltalaisen Doyle Dane Bernbach -mainostoimiston kuuluisaa monivuotista kampanjaa, joka vauhditti kuplavolkkarin tunnettuutta ja myyntiä Yhdysvalloissa. Saksalainen Volkswagen oli valmistanut piskuista koslaansa jo vuodesta 1938. Alunperin Adolf Hitlerin toimeksiannosta huokeaksi kansanautoksi suunniteltu ajopeli oli naurettavan pieni purkki verrattuna Detroitin autotehtaiden markkinoille puskemiin suuriin amerikanrautoihin, jotka kaikessa muhkeudessaan muistuttivat lähinnä luksusjahteja. Kaiken lisäksi Volkswageneista puhuttiin vielä sotien jälkimainingeissa natsien autona. Doyle Dane Bernbach päätti luovan johtajansa Helmut Kronen johdolla keskittyä mainoskampanjassa nimenomaan Volkswagenin edullisuuteen, yksinkertaisuuteen ja pienuuteen – siis kaikkeen, mitä silloiset kuluttajien suosimat statusta kiillottavat dollarihymyt nimenomaan eivät olleet. Volkswagenin klassisen kampanjan tunnetuin mainos on ”Think small” eli ”ajattele pienesti” -mainos vuodelta 1959. Minimalistisessa mainoksessa kupla on saatu näyttämään erityisen pieneltä sammakkoperspektiivin avulla. Tekstisuunnittelija Julian Koenigin nasevat mainostekstit yksinkertaisten mustavalkokuvien kanssa kertoivat simppelisti ja itseironisesti siitä, kuinka helppoa elämä kuplavolkkarin kanssa oli. Kampanja viestitti, että järkevä, toimiva auto on totta vie parempi valinta kuin vähintään yhtä paljon statussymbolin kuin kulkuneuvon virkaa toimittava ajopeli. ASETELMAN PÄÄLAELLEEN keikauttaneet mainokset olivat nerokkaita, mutta myös aika oli kuplavolkkarin mainoskampanjan puolella.
4 / 2024 • 23 Myötätuntoa ja meditaatiotaidetta ILAHDUTTAVAA Ukrainaan hyökännyt Venäjä suljettiin kilpailusta silmänräpäyksessä, mutta nyt yli 10 000 murhattua lasta ei ole tarpeeksi iso syy tehdä samaa asiaa Israelille. – Yleltä irtisanoutunut toimittaja Miikka Koivisto Euroviisuista YleX:llä viimeisessä lähetyksessään 6. toukokuuta 2024. Ainutlaatuinen museo Loimaalla esittelee taiteilija Pekka Airaksisen laajaa buddhalaisen taiteen kokoelmaa. A LASTARON vanha koulurakennus on pitkänmallinen, keltainen 1900-luvun alun hirsitalo. Tiibetin taiteen keskuksen nykyinen johtaja ja meditaatio-ohjaaja Maarit Vainio sytyttelee portaiden viereen asetettuun lyhtyyn terve tuliaissuitsuketta. Vanhan hirsi talon eteisestä aukeaa näkymä museon myymälään. Sen vitriineistä tuijottavat useiden puuhun veistettyjen ja kankaalle maalattujen suojelija hahmojen kasvot, joita Tiibetin buddhalaisuuteen täysin perehtymätön saattaisi pitää suorastaan hirviömäisinä. Varsinaisessa näyttelysalissa ymmärtää tulleensa koko Suomen ja luultavasti koko Pohjois-Euroopan mittakaavalla merkittävän kokoelman äärelle. Kymmenet erikokoiset meditaatio esineet ja patsaat katselevat kävijää. Museon kokoelmat keränneen muusikko ja taiteilija Pekka Airaksisen (1945–2019) meditaatiomaalaukset koristavat seiniä. Airaksinen oli keskeinen henkilö Helsingin underground-liikkeessä 1960-luvun lopulla. Hän perusti yhdessä Mattijuhani Koposen kanssa Sperm-yhtyeen, jonka elektroninen musiikki sekä hämyja happeningtaide muokkasi suomalaista alakulttuuria vielä vuosikymmeniä yhtyeen lopetettua. 1970-luvun alkupuolella Airaksinen innostui meditaatiosta ja buddhalaisuudesta ja vetäytyi pitkälti julkisuudesta. TOIMINTA LOIMAAN Alastarolla alkoi alun perin vuonna 1981, kun meditaatio-opettajaksi kouluttautunut Airaksinen ystävineen valitsi talon meditaatiokeskuksekseen. Vainio kertoo, että Airaksisen kotitalo Helsingissä oli palanut, ja taiteilijalla oli muutenkin tullut mitta täyteen kaupungin vilskettä. Oli päästävä maalle, ja Loimaa oli sijaintinsa puolesta sopivassa paikassa. Airaksinen sai myynnissä olleeseen museotaloon tutustuessaan tietää, että paikalla oli aikanaan toiminut kutomo nimeltään Dolma, joka on Tiibetin buddhalaisuudessa feminiinisen T?r?eli Jetsün Dölma -jumalhahmon mukaan nimetty myötätuntoharjoitus. Ostopäätös oli sen myötä sinetöity. Loimaan maaseuturesidenssi ei ollut eristyksissä, sillä meditaatiokeskuksen lähettyvillä oli 1990-luvulla enimmillään toistakymmentä taloa, joihin muutti Airaksisen oppilaita. Osa alkuperäisistä asukkaista asuu paikalla edelleen, osa käyttää seudun taloja kesämökkeinä. Päärakennuksessa toimii edelleen maanantaisin kokoontuva joogaja meditaatioryhmä, jossa aktiivisia oppilaita on noin parikymmentä. Osa on paikallisia, toiset osallistuvat Skypellä. Pysyvä museotoiminta aloitettiin vuonna 2017. Airaksinen oli alkanut keräillä tiibetiläistä taidetta ja esineistöä jo 1970-luvulla, mutta keräily vauhdittui 1990-luvulla Airaksisen ymmärrettyä, että perinteinen Tiibetin buddhalainen meditaatiotaide oli suojelun tarpeessa. Muuttuvassa maailmassa ei enää ollut aikaa maalata usein satoja työtunteja vaativia meditoinnin yhteydessä syntyviä maalauksia, joita erityisesti munkit maalasivat. Museossa käy ihmisiä ympäri vuoden, ja Vainio kertoo, että vaikka museoon tullaan ensikädessä kokemusten ja elämysten perässä – ja niitä tyrmistyttävä kokoelma toden totta tarjoaa –, usein vieraiden kanssa syntyy myös hyviä keskusteluja. KESKUKSESSA ON ESILLÄ Airaksisen omaakin taidetta ja tämän kokeellisen musiikin studio. Airaksisen taide on tyyliltään varsin nykyaikaista eikä pyri imitoimaan nepalilaisia vastineitaan. Samoin Airaksisen sähkösoittimet ja sävellykset ovat ajattomia, mutta kuitenkin selvästi edustavat oman aikansa avantgardea. Taloa tuntuukin asuttavan jokin, joka on vankasti tätä hetkeä ja samalla ikiaikaista. ”Airaksinen ei ollut mikään tyypillinen hengellinen opettaja, päin vastoin hän oli tuhannen boheemi ihminen, joka ei kulkenut opettajankaavut päällä, eikä vaatinut oppilaitaan kumartamaan itseään toisin kuin tiibetiläisessä perinteessä on tapana”, Vainio kertoo. Vainion mukaan Airaksisen oma taide on luonteva osa museon kokoelmia. Oli kyseessä sitten musiikki tai kuvataide, Airaksisen luomistyö kumpusi aina lähtökohtaisesti meditaatiosta: pyrkimyksestä ymmärrykseen ja empatiaan. TEKSTI MITJA JAKONEN kaansa taustalla vaikuttaa syrjintä työmarkkinoilla. NDOMO MUUTTI SUOMEEN alun perin opiskelemaan Keniasta vuonna 2016, ja hän työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston lehtorina. Hänen mukaansa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aseman parantamiseksi suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia keinoja. ”Emme ole haastaneet tarpeeksi esimerkiksi työnantajia, yliopistoa tai hallitusta. Myös niiden voisi olla aika tehdä osansa kaksisuuntaisessa kotoutumisprosessissa ja sopeutua maahanmuuttajiin – tämä olisi moninaisuuden arvostusta, josta aina puhutaan.” Esimerkiksi rekrytointikäytäntöjä olisi Ndomon mukaan pohdittava. Työnantajien tulisi ilmoittaa työnhakuilmoituksessa, mikä on hakijalta vaadittava suomen kielen taso ja mistä syystä. Lisäksi Ndomo nostaa esiin verkostojen merkityksen. ”Työpaikan, johon haetaan työntekijää julkisella työnhakuilmoituksella, tulisi olla sellainen, jonka kuka tahansa tarvittavat taidot omaava voi saada – ei se, jolla on parhaat verkostot.” Toisen maailmansodan jälkeisen talouskasvun ja teknologisten innovaatioiden siivittämä amerikkalainen kulutusyhteiskunta oli täydessä liidossa 1960-luvulle tultaessa. Yhteiskunnallinen ihanne oli keskiluokkaisessa lähiössä asuva valkoinen heteropariskunta, jonka mies kävi valkokaulustöissä ja nainen hoiti lapsia ja kotia. Mutta sukupolvi, jonka nämä vauraat ja sovinnaiset kuluttaja kansalaiset kasvattivat, halusi etsiä oman reittinsä. Isän suuri Cadillac kelpasi kulkuneuvoksi vielä 1950-luvun nahkatakkisille ja rasvalettisille teineille mutta 1960-luvun liehutukkaisiin, paljasvarpaisiin hippeihin Volkswagenin vaatimattomuutta korostava viesti upposi täydellisesti. Vastakulttuurin batiikkivärjätyissä helmoissa viihtyville nuorille aikuisille elämisen arvoinen elämä merkitsi hallitun ja mukavan lähiö elämän sijaan sodanvastaisia mielenosoituksia ja rauhassa ja rakkaudessa rypemistä mutaisilla festareilla. Volkswagenin kaikkien aikojen parhaiden mainosten listauksiin ja markkinoinnin oppikirjoihin päätynyt kampanja ei ollut ensimmäinen eikä varsinkaan viimeinen mainoskampanja, joka on hyödyntänyt kuluttajien mielikuvia itsestään myynnin ja brändin rakentamisessa. Se on ikimuistoisinen esimerkki siitä, kuinka identiteetin avulla voidaan myydä hyödykkeitä – vaikka jopa kulutuskulttuuria kritisoivalle hipille. Tiib etin tait een kes kus
La 29.6. La 6.7. La 13.7. Pe 19.7. La 20.7. . Pe 26.7. Pe 2.8. La 3.8. Pe 9.8. La 10.8. Pe 16.8. Pe 23.8. La 24.8. Pe 30.8. La 31.8. Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 KESÄN AVAUS!! SAARISTOMARKKINAT!! VENETSIALAISET!! LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI: LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI: LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTI: Don Huonot 40,50 € Ismo Alanko Yksin I Antti Reini 39,50 € Arppa 32,50 € Battle Beast 32,50 € Ellinoora 34,50 € Rajaton 32,50 € Hector & His Power Band 42,50 € Egotrippi 36,50 € Popeda I Martti Servo & Napander 36,50 € Juha Tapio 42,50 € Maustetytöt 30,50 € YÖ & JP Leppäluoto 34,50 € Tuure Kilpeläinen I Sami Saari 34,50 € Vesterinen Yhtyeineen 42,50 € Elastinen 32,50€ Mennään bussilla! Kuljetukset Haminasta/K otkasta, Kouvolasta sekä Porvoosta/Lo viisasta Antti Reini 39,50 € Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 KESÄN AVAUS!! Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 Kesän pihakeikat 2024 Ulkoilmaklubillamme Pyhtään maalaismaisemassa Suomen rakastetuimpia artisteja taas kesällä! Vain tunti pääkaupunkiseudulta itään. Miten olisi kesäretki Pyhtäälle? Liput, VIP ja INFO www.pyhtaankulttuuritalo.fi C M Y CM MY CY CMY K bättre folk_2024 juliste paino2.pdf 1 21.3.2024 15.08 ALMA / ANTTI AUTIO / ARPPA EGOTRIPPI / ELSA BROTHERUS EMMA & MATILDA / GOLDIE LOCKS / HASSAN MAIKAL JESSE MARKIN / JOALIN LYYTI / MARKUS KRUNEGÅRD MIKKO JOENSUU / PAMBIKALLIO PARIISIN KEVÄT / PEARLY DROPS REBEKKA HOLI / SAIMAA SEPIKKA / VESTA / VILMA JÄÄ
Kansalaisjärjestöjen tiedotuslehti 2024
2 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti Rauhanliike elää H uhtikuun viimeisenä perjantaiaamuna oikeusministeriö oli kutsunut rauhanjärjestöjen edustajat etätapaamiseen. Toiminnanjohtajat aavistelivat pahaa, ja pahaa he saivatkin. Koko rauhantyölle korvamerkitty perusrahoitus oli päätetty lakkauttaa vuodesta 2025 lähtien. Tätä rahoitusta on tässä muodossaan voinut hakea jo ainakin 80-luvulta lähtien. Aiemmin rahoituksesta vastasi opetusja kulttuuriministeriö, mutta muutaman viime vuoden ajan rahaa on haettu oikeusministeriöstä. Merkit rahoituksen loppumisesta olivat jo ilmassa, kun aivan viiveellä huhtikuussa oli saatu päätökset tämän vuoden määrärahoista, jotka olivat 60 prosenttia viimevuotista niukemmat. Rauhantyön rahoitusta on saanut parisenkymmentä järjestöä vuosittain. Suurimmat rahoituksen saajat ovat perinteisesti olleet Suomen Rauhan liitto , Suomen Rauhanpuolustajat , Rauhankasvatusinstituutti ja Sadan komitea . Niitä voisi kutsua Suomen suurimmiksi rauhanjärjestöiksi. Kaikilla niillä on useampi työntekijä, toimitilat ja historiaa, joka ulottuu reilusta sadasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Rauhanliitto on saavuttanut jo yli sadan vuoden iän, Rauhanpuolustajat juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivalta, Sadankomitea täytti viime vuonna 60 ja Rauhankasvatusinstituutti on perustettu 43 vuotta sitten. Rauhantyön rahoituksella on turvattu osa näiden järjestöjen vakituisen henkilökunnan palkoista, toimitilat ja muita perusrakenteita. Moni saattaa ajatella, että moiset ikivanhat järjestöt sietääkin jo kuopata. Se moni ei kenties tiedä, miten raikkaalla meiningillä kaikki mainitut järjestöt ovat vuosien saatossa työtään uudistaneet, tai miten paljon nämä vanhat ja vakaat järjestöt tekevät jatkuvasti työtä tukeakseen pienempien toimijoiden ja jopa yksittäisten aktiivisten kansalaisten mahdollisuuksia omannäköiseensä rauhantyöhön. Rauhaa nuorille ja kasvattajille Kaikki neljä järjestöä ovat viime vuosina panostaneet nuorille suunnattuun työhön. Tällaista työtä tehdään kohdentaen se ammattikasvattajille eli opettajille ja nuorisotyöntekijöille sekä suoraan nuorille itselleen. Rauhanliitossa on toiminut jo toistakymmentä vuotta Rauhankoulu, jossa opettajat saavat luokkiensa kanssa käsitellä globaalikasvatuksen keskeisiä kysymyksiä ammattitaitoisten ohjaajien tuella draamallisin menetelmin. Rauhankasvatusinstituutti eli RKI on rakentanut Maailmankoulun opettajaverkostoa pitkäjänteisesti ympäri Suomen. Verkoston opettajat vastaavat omien alueidensa globaalija rauhankasvatuksen resursseista. Lisäksi RKI kouluttaa vuosittain sadoittain opettajia ja muita kohderyhmiä. Keskeisenä näkökulmana koulutuksissa on antirasistinen työote. Sadankomitean Rauhanlähettiläskoulutus on useamman kuukauden prosessi, jossa nuoret aikuiset perehdytetään monipuolisesti rauhantyön näkökulmiin. Opettajina toimivat lukuisat vierailevat asiantuntijat. Koulutuksen on läpikäynyt useampi sata nuorta. Rauhanpuolustajien Tottelemattomuusakatemia on kouluttanut kolme vuosikurssillista nuoria ennen kaikkea ruohonjuuritason aktivismiin. Työpajojen ohjaajina on ollut laaja joukko tunnettuja suomalaisia taiteen ja aktivismin kentältä. Tavoiteena on ollut nuorten kapasiteetin ja verkostojen vahvistaminen ja toivon ylläpitäminen epävarmoina aikoina. Rauhanpuolustajat on kunnostautunut myös mediakasvatuksessa, jonka kohderyhmänä ovat olleet varsinkin opettajaksi opiskelevat ja opetustyössä jo toimivat. Rauhaa yhteistyössä Kenties rauhanliikkeen varhaisimpina aikoina nämä mainitut järjestöt ovat puurtaneet ennemminkin omissa poteroissaan, mutta tällä vuosituhannella yhteistyö on itsestäänselvyys. Rauhantoimijat ovat yhdistäneet voimansa lukuisten kampanjoiden ja seminaarien järjestämisessä. Yhdistäviä teemoja ovat etenkin turvallisuuspoliittiset kysymykset ja ydinaseisiin ja muihin aseisiin liittyvä työ. Tässä kohtaa voisi herättää kysymyksen, että loppuiko rahoitus, koska rauhanliike on esittänyt hallitukselle epämieluisia kysymyksiä. Eikö Nato-Suomessa demilitarisaatiota saa edes mainita? Katosivatko asekaupalta säännöt, kun liityttiin sotilasliittoon? On totta, että monessakaan maassa valtio ei rahoita rauhanjärjestöjä säännöllisellä tuella. Aiemmin onkin saanut olla ylpeä Suomesta, joka on pitänyt demokratiaa ja moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa niin suuressa arvossa, että on turvannut sen toimintaedellytyksiä silloinkin, kun kansalaisyhteiskunta on laukonut valtionhallinnolle epämukavia kysymyksiä. Isot ja pienemmät rauhanjärjestöt ovat yhdessä olleet perustamassa ICAN Finlandia, joka on osa kansainvälistä ydinaseiden vastaista liikettä ja joka pokkasi työstään jopa Nobelin rauhanpalkinnon. Myös autonomisten asejärjestelmien torjunnan ympärillä toimii vankka yhteistyöverkosto. Tukea muille Rauhanjärjestöjen keskeistä toimintakenttää on kansainvälinen yhteistyö ja solidaarisuustyö. Sellainen solidaarisuustyön muoto, joka ei välttämättä tule helposti nähdyksi, on tuki Suomessa toimiville pienille järjestöille ja yhteisöille. Rauhanliitto on esimerkiksi fasilitoinut monenlaisia Suomen somalialaisten tapahtumia jalkapalloturnauksista lähtien. Rauhanpuolustajissa on tuettu riippumattomia journalisteja Venäjältä Tansaniaan. Monet ystävyysseurat toimivat Rauhanpuolustajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tällaisia ovat esimerkiksi Arabikansojen ystävyysseura ja Suomi–Kuuba-seura. Rauhanpuolustajat on ollut mukana perustamassa ICAHD Finlandia (Israeli Committee Against House Demolitions) ja Sumud – Suomen Palestiina-verkostoa tarjoten niille monenlaisia resursseja asiantuntemuksesta toimistofasiliteetteihin ja mielenilmausten äänentoistoon. Rauhankasvatusinstituutissa on tuettu nuoria toimijoita hakemaan rahoituksia omille hankkeilleen esimerkiksi Erasmus-rahoituksesta. Onko sinulla muuten joku toimintaidea, joka liittyisi rauhan rakentamiseen, mutta et tiedä miten sitä edistäisit? Ota ihmeessä yhteyttä mainittujen rauhanjärjestöjen toiminnanjohtajiin. He ovat tunnetusti valmiita auttamaan missä tahansa hyvässä hankkeessa. Toivon mukaan tälle lupaukselle on vastinetta edelleen vuonna 2025, vaikka hallitus pyrkiikin kaventamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä. Tukea meille Rauhantyön kenttä on laaja, tärkeä ja jatkuvasti uudistuva. Rauhanjärjestöillä on erilaisia projektirahoituksia, jotka jatkuvat myös vuonna 2025 ja siitä eteenpäin. Projektit tarvitsevat kuitenkin pyöriäkseen pysyviä rakenteita, kuten hallintoa ja toimitiloja. Maamme rauhantyö säilyy kestävämmällä pohjalla yleisavustuksen turvin. Näillä näkymin tuo turva on menetetty ainakin tämän hallituskauden ajaksi. Emme voi kuitenkaan antaa vuosikymmeniä rakentuneiden järjestöjen sortua. Jos haluat olla mukana varmistamassa suomalaisen rauhanliikkeen toimintaa näinä vaikeina aikoina, liity jäseneksi tai tukijäseneksi mieleiseesi järjestöön tai tue työtä muin tavoin. Monilla meistä on esimerkiksi myynnissä kirjoja ja muita rauhaa rakentavia tuotteita. Tässä artikkelissa esiteltiin neljän suuren toimijan työtä, mutta rauhanjärjestöjä on paljon muitakin, esimerkiksi nuo tältä aukeamalta löytyvän tiedotteen allekirjoittaneet järjestöt. Teksti: Hanna Niittymäki
Käypä hoito sotaisuuteen H aluaisin kirjoittaa jotain rauhasta – sellaisesta rauhasta, joka ei olisi pelkästään sodan vastakohta, vaan joka olisi merkityksellinen omana itsenään ja jonka piirteitä voisi tutkia ja monistaa parhaat käytännöt muidenkin ulottuville. Sota tuntuu olevan nyt läsnä kaikkialla. Todella monien ihmisten elämässä se on ollut tietenkin läsnä jo kauan tai jopa aina. Omassa lintukodossani uutiskynnyksen yli ponnistavat vain tietyt konfl iktit. Luen Helsingin Sanomista, että viime vuosina on alettu tilastoida ihmisiä, joiden elämään sota vaikuttaa. Näihin luetaan ne, jotka asuvat enintään 50 kilometrin säteellä konfl iktin tapahtumista. Vuonna 2022 tämä koski 14:ää prosenttia koko maailman väestöstä. Viime syksystä lähtien oma myötätuntoni on kohdistunut ennen kaikkea Gazassa asuviin ihmisiin. Palatakseni rauhaan haluan suitsuttaa niitä lukuisia kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita Suomessa, jotka rakentavat arkisesti rauhaa kannanotto, oppitunti tai rahalähetys kerrallaan. Rauhantyötä tekevät kaikki toimijat, jotka yrittävät vaikuttaa eriarvoisuuteen maiden sisällä ja niiden välillä. Rauhantyötä tekevät ne, jotka yrittävät vähentää äärimmäistä köyhyyttä ja varmistaa, että jokainen lapsi pääsisi turvalliseen kouluun. Rauhantyötä tekevät myös ne, jotka antavat äänen marginalisoiduille väestöryhmille, ja kaikki ne, jotka eivät lakkaa muistuttamasta kolonialismin historiasta ja siitä järkyttävästä tosiasiasta, että kolonialismi elää ja voi hyvin. NATOON LIITTYNEESSÄ Suomessa kaikki mikä liittyy aseisiin ja militarismiin tuntuu olevan kyseenalaistamatonta ja suorastaan järjettömän suosittua. Olettaisin kenen tahansa vastaantulijan toivovan rauhaa sekä Suomelle että muille maille. Voin tietysti olettaa väärin. Haluaisin kovasti, että tutkijat alkaisivat kiireen vilkkaan kehitellä Käypä hoito -suosituksia sotaisaan luonteenlaatuun! Vaikka pyssyn kanssa heiluminen kuinka houkuttaisi sinua tai naapurin Vornasta, maailma tarvitsee rauhaa. KÄDESSÄSI ON JÄLLEEN Globe-liite, joka esittelee siivun maassamme tehtävää hienoa globaalikasvatusta ja kehitysyhteistyötä. Tällä kertaa tilaa saa myös rauhanliike, jonka pitkä jänteinen työ joutaa hallituksen mielestä ilmeisesti romukoppaan. Samaisen hallituksen sakset leikkaavat toimintaedellytyksiä lähes kaikilta muiltakin toimijoilta, jotka työskentelevät kestävämmän ja rauhaisamman tulevaisuuden eteen. Ei kuitenkaan luovuteta. Uskon, että vaikeina aikoina hyvät ihmiset löytävät toisensa ja parhaimmillaan yhteisen sävelen. Hanna Niittymäki rauhankasvattaja Globe on globaalivaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti, joka ilmestyy itsenäisenä liitteenä Voiman välissä. Liitteen vastaava tuottaja on Tuomas Rantanen. Painopaikka: Alma Manu, Tampere. Painos 60 000. Tiedustelut yhteistyöstä: tuomas.rantanen@voima.? . Kansi: Luonnonmukaisen puutarhapalstan hoito voimaannuttaa maattomia ja kastittomia osuuskunnan naisia Rautahatin piirikunnassa Nepalissa. Siemenpuu-säätiö on tukenut nepalilaista HIMAWANTIjärjestöä, joka vahvistaa maaseudun naisryhmien valmiuksia puolustaa oikeuksiaan ja edistää yhteisöjen ruokasuvereniteettia. Kuva: Timo Kuronen / Siemenpuu Rauhantyön tulevaisuutta ei saa vaarantaa – valtionapu palautettava budjettiin S uomalaisten rauhanjärjestöjen mielestä hallituksen tekemä rauhantyön rahoituksen lakkauttaminen on vastoin suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä periaatteita. Rahoituksen lakkauttaminen on poliittinen päätös, jolla hiljennetään kansalaisyhteiskuntaa. Valtioneuvosto on päättänyt lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen vuoden 2025 alusta lähtien. Lakkautukset voivat tarkoittaa kuoliniskua monelle toimijalle. Rauhantyön avustus on lakkautettu ainoastaan kerran aikaisemmin vuonna 1934. Suomalaiset järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana Nobelin rauhanpalkinnoilla palkitussa työssä. Tämä järkyttävä päätös leikkaa rauhantyön edellytyksiä samaan aikaan, kun Euroopassa käydään sotaa, yhteiskunnallinen polarisaatio kiihtyy ja jatkuvat päällekkäiset kriisit aiheuttavat epävakautta yhteiskuntiin. Käytännössä rahoituksen lakkauttaminen vaarantaa pitkäjänteisen rauhantyön, joka tavoittaa vuosittain satoja tuhansia ihmisiä kotimaassa ja Suomen ulkopuolella. Rauhanjärjestöt toimivat laaja-alaisesti asiantuntijoina, joita kuullaan ministeriöissä, eduskunnassa ja YK:ssa. Ne toimivat kansalaisten mielipiteiden kanavana ja rauhantyön tekijöiden kouluttajina. Työn ytimessä on rakentaa kriisinkestävyyttä ja keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa. Rahoitus on ollut järjestöille ja suomalaisille euroissa mitattavaa määräänsä merkityksellisempi, sillä useampi järjestö on kyennyt moninkertaistamaan vuositason rahoituksensa sekä toimintansa omalla varainhankinnallaan ja eri EU:n rahoituslähteiden kautta, johon valtionapu on tarjonnut vaadittavan omarahoitusosuuden. Vaadimme, että rauhantyön valtion avustuksen leikkaus perutaan ja järjestöjen kotimaassa tekemään rauhan työhön osoitetaan vähintään miljoona euroa vuodessa. Samalla huolehditaan yhteiskuntamme moniäänisyydestä jatkossakin. Oikeusministeriön mukaan rauhantyön avustuksen tarkoituksena on ollut ”rauhantyön avulla tukea rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfl iktien ehkäisyä”. Rauhanjärjestöt: 1. Rauha on perusta, jolle Suomen hyvinvointi rakennetaan. Suomen hyvinvointi ja turvallisuus eivät perustu yksistään sotilaallisiin ratkaisuihin tai kansainvälisistä sopimuksista vetäytymiseen vaan suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan vakauteen, kauppaan, diplomatiaan ja yhteistyöhön. Perustuslain mukaisesti ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.” (1§). Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan rauhan rakentamiseen ja sen ylläpitämiseen valtioiden rinnalle. 2. Rauhantyön toimintaedellytysten heikentäminen on osa globaalia ilmiötä, jossa demokratiaa ja siihen kuuluvaa moniäänistä keskustelua sekä kansalaisyhteiskuntaa hiljennetään. Perustuslain mukaan ”kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elin ympäristönsä kehittämiseen” (2 §). 3. Rauhantyön määrärahojen leikkaaminen 2024 ja lakkauttaminen 2025 on merkittävä muutos suomalaisen yhteiskunnan tavasta toimia, jossa valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat olleet yhdessä rakentamassa Suomea. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. (LSV), Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto, Pand-Taiteilijat rauhan puolesta ry, Rauhankasvatusinstituutti ry. (RKI), Sadankomitea ry, SaferGlobe, Suomen YK-liitto ry, Suomen Rauhanliitto ry, Suomen Rauhanturvaajat ry, Suomen kristillinen rauhanliike ry, Suomen Rauhanpuolustajat ry, Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry & Suomen YK-nuoret ry Ku va : Na us ka Rauhanliike elää
S IEMENPUU-SÄÄTIÖ tuo Maailma kylässä -festivaaleille vuoden 2024 teeman mukaisesti todella rohkean naisen: kenialaisen endoroisalkuperäiskansaa ja sen naisten ja vammaisten jäsenten oikeuksia puolustavan EIWEN-järjestön toiminnanjohtajan Christine Kandien . Christine on liikuntavammainen ja siten kolminkertaisesti marginalisoitu, sillä jo naiseksi ja alkuperäiskansan jäseneksi syntyminen sysäävät ihmisen Kenian yhteiskunnassa alemmalle tasolle. ”Useimmiten ihmiset eivät pidä näitä marginalisoinnin tasojen välisiä yhteyksiä merkittävinä tekijöinä, ja voivat siten jatkavat toisten alistamista”, Christine muistuttaa. Vammastaan huolimatta hän itse oli onnekas: vanhemmat tukivat häntä ja koulu sujui hyvin – sen jälkeen hän onkin omistautunut endoroisien oikeuksien parantamiseen. Vuonna 2016 perustettu EIWEN toimi alun perin endoroisnaisten ja -tyttöjen sekä vammaisten oikeuksien puolestapuhujana. Vuosien varrella se on alkanut puolustaa alkuperäiskansayhteisöjen oikeuksia laajemminkin, niin teemojen kuin toiminta-alueenkin suhteen. EIWENillä ja Christinellä onkin, mistä ammentaa. Endoroisit ovat joutuneet muuttamaan kahdesti esi-isiensä mailta. Ensin 1970-luvulla Kenian hallitus hääti heidät, sillä se halusi perustaa luonnonsuojelualueen Bogoriajärvelle matkailun kehittämistä varten. Vuonna 2003 endoroisit veivät häädön Afrikan ihmisoikeuskomissioon, joka vuonna 2010 ratkaisi asian heidän hyväkseen. Kenian hallitus ei kuitenkaan ole tunnustanut tai hyvittänyt endoroisien menetystä. Sittemmin ilmastonmuutos on nostanut Bogoriajärven pintaa monilla metreillä ja jättänyt veden peittoon muun muassa endoroisyhteisölle kulttuurisesti tärkeitä pyhiä luonto kohteita. Maan merkitys alkuperäiskansoille on hyvin olennainen ”Alkuperäiskansojen yhteisöt ovat joutuneet äärimmäiseen syrjäytymiseen juuri siksi, että ne asuvat alueilla, jotka ovat niille niin rakkaita. Nämä alueet nähdään oikeudellisessa kehikossa käyttämättömänä maana, vaikka me alkuperäiskansojen yhteisöt käytämme maata toimeentulon hankkimiseen”, Christine kertoo. Christinen mukaan on erittäin tärkeää antaa luonnonvarojen käyttöoikeudet alkuperäiskansojen yhteisöille ja etenkin naisille, koska nämä resurssit merkitsevät heidän voimaantumistaan, enemmän voimaa puhua näistä asioista. Resurssit voivat myös organisoida heitä, rakentaa valtaa alhaalta käsin. EIWEN onkin saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita alkuperäisväestön naisten voimaannuttamisesta johtotehtäviin sekä perinteisen tiedon dokumentoinnista ja sen sisällyttämisestä luonnonvarojen hallintaan. Yhteistyö erityisesti muiden häädöistä ja pakkosiirroista kärsivien Kenian alkuperäiskansojen (mm. ogiekit, sengwerit) järjestöjen kanssa on tiivistä. Lisäksi EIWEN on päässyt YK:n pysyvään alkuperäiskansafoorumiin kertomaan niin yhteisöjen haastavasta todellisuudesta kuin niiden hyvistä tarinoista ja käytännöistäkin. Siemenpuu tukee Keniassa kymmenkuntaa alkuperäiskansojen järjestöjen hanketta, joissa suojellaan elinympäristöjä ja koostetaan biokulttuurisia protokollia eli yhteisösäännöstöjä. Protokolliin kerätään yhteisöjen perinnetietoa ja luodaan säännöstö, jolla yhteisöt itse määrittelevät luonnonvarojensa ja perinteisen tietonsa käytön ehdot. Protokollien avulla yhteisöt kykenevät osoittamaan perinteiset asuinalueensa ja elämäntapansa kestävyyden myös Kenian viranomaisille. Valokeilassa vammaisten alkuperäiskansaihmisten oikeudet Suomessa toukokuun lopulla vieraileva kenialainen naisten, vammaisten henkilöiden ja alkuperäiskansojen oikeuksia ajava aktivisti Christine Kandie puhuu ja on tavattavissa useissa yleisötilaisuuksissa. Ole rohkea! Tue etelän ympäristönpuolustajia viestinviejänä, kuluttamalla vastuullisesti & lahjoituksella Siemenpuun kautta. siemenpuu.org La 25.5.2024 klo 17:05–17:30 Maailma kylässä -festivaalien Puhelavalla: Haastattelussa Christine Kandie: Alistetun tie yhteisöjohtajaksi. Christineä haastattelee englanniksi saamelaisaktivisti Janne Hirvasvuopio. Ohjelman jälkeen on mahdollisuus tavata keskustelijat Puhelavan viereisessä Lämpiössä. Ke 22.5. klo 17 keskustelutilaisuus Kenian alkuperäiskansojen häädöistä Siemenpuun toimistolla To 23.5. klo 9:45–12 keskustelu Multiscalar dilemmas to advancing food security – case from Kenya Fingon toimistolla To 23.5. klo 18–20 Elokapinan, Siemenpuun, Lähetysseuran ja Itäkeskuksen kirjaston järjestämä paneelikeskustelu Äänessä ympäristö kriisin eturintama Itäkeskuksen kirjastossa Christine Kandie osallistuu seuraaviin tilaisuuksiin Helsingissä (ks. tarkemmin www. siemenpuu.org/uutiset): Endorois-naisia EIWEN-järjestön koulutustilaisuudessa Baringon piirikunnassa Keniassa. Christine Kandie istumassa kuvan vasemmassa reunassa. Kuva EIWEN
– Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 5 Sinulla ja meillä on jotain yhteistä. Asenne, joka ratkaisee. MEILLE PERIKSIANTAMATTOMILLE TEE TESTI JA SELVITÄ MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ. kua.?/periksiantamaton V io la So ka le ja Fre d Lo ku , K ajo -K eji , Et elä -S ud an . Suomalaiset suursijoittajat punnituksessa: teräksen päästöihin ei puututa tarpeeksi I lmastokriisin edetessä suomalaiset rahoituslaitokset ovat viime vuosina sisäistäneet, että hiilivoimasta irtaantuminen on välttämätöntä. Tavoitetta edistääkseen rahoituslaitokset ovat tehneet linjauksia, eli hiilipolitiikkoja, joiden avulla kaikkein eniten hiiltä käyttävät ja tuottavat yhtiöt suljetaan pois. Nykylinjauksissa huomioidaan lähinnä energiatuotantoon käytettävä lämpöhiili. Hiilipolitiikkoihin on sisällytettävä myös terästeollisuuden käyttämä metallurginen hiili, koska alan osuus kaikista maailman päästöistä on merkittävä: 7–9 prosenttia. Jos mikään ei muutu, teräs ahmaisee lähes neljänneksen globaalista hiilibudjetista vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä maailmalla suunnitellaan satoja uusia metallurgisen hiilen hankkeita, jotka tuottaisivat valtavat päästöt ja suistaisivat meidät kohti ilmastokriisin pahimpia seurauksia. Finanssi-instituutioilla on keskeinen rooli metallurgisesta hiilestä irtautumisessa sekä päästöttömän yhteiskunnan saavuttamisessa. Hiilipolitiikkamittarissa selvitimme suomalaisten rahoituslaitosten suunnitelmat metallurgisen hiilen poissulkemiseksi. Vain yhdellä toimijalla – Nordealla – on linjaus metallurgisen hiilen poissulusta. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi on tukittava kaikki fossiilihankkeiden tukemista mahdollistavat porsaanreiät ja suljettava metallurgisen hiilen kaivoksia suunnittelevat yhtiöt ja hankkeet yksiselitteisesti rahoituksen ja sijoitusten ulkopuolelle. Muilta tarkastelemiltamme rahoituslaitoksilta puuttuvat linjaukset metallurgisesta hiilestä kokonaan. Suomalaisilla eläkeyhtiöillä ei juurikaan ole sijoituksia hiilikaivoksiin. Yhdeltäkään näistä toimijoista ei kuitenkaan löydy hiilipolitiikkaa, joka kieltäisi metallurgisen hiilen sijoitukset. Miksi ei? Hiilipolitiikan päivittäminen lähettäisi tärkeän viestin terästeollisuudelle, että metallurgisesta hiilestä irtautumisella on kiire. Vahvalla hiilipolitiikalla on lisäksi merkittävä signaalivaikutus, jolla kannustetaan kilpailijoita päivittämään ilmastostrategiansa koskemaan metallurgista hiiltä. Suomalaiset suursijoittajat voisivat halutessaan näyttää mallia Pohjoismaiden ja Euroopan finanssialalle ja siten vauhdittaa saastuttavan terästeollisuuden irtaantumista hiilestä. HIILIVAPAA SUOMI kampanjoi, jotta teräksen päästöt saadaan alas ja yritykset sekä fi nanssijärjestelmä planetaarisiin rajoihin. Kohdistamme vaatimuksemme toimialoille, joilla on suurin päästövähennyspotentiaali. Seuraa kampanjaa somessa @hiilivapaasuomi Teräs ahmaisee lähes neljänneksen globaalista hiilibudjetista vuoteen 2050 mennessä, jos mikään ei muutu.
J okainen meistä haluaa olla osa jotain. Kaikki haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi ja kokea, että pystyy halutessaan vaikuttamaan oman elämän kannalta merkityksellisiin asioihin. Maahanmuuttaneiden kokemus osallisuudesta voi kuitenkin olla olematon, sillä elämä oleskelulupaa odotellessa tai puutteellisin kielija kansalaistaidoin ei tue osallisuuden muodostumista. Samaan aikaan kantaväestön mahdollisuudet saada elämyksellistä tietoa maahanmuuttaneiden arjesta, kulttuurista tai taiteesta ovat varsin rajalliset. Tätä aukkoa paikka Refugee Film Festival (RFF). 17 elokuvaa 13 eri kielellä RFF on vuodesta 2018 Helsingissä järjestetty monikielinen elokuvafestivaali, joka keskittyy maahanmuuttoa, pakolaisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevien elokuvien esittämiseen. Korkealaatuinen ohjelmisto kokoaa vuodesta toiseen suuren joukon elokuvien ystäviä ja tarjoaa monille ainoan mahdollisuuden nähdä lähtömaidensa eloRefugee Film Festival tarjoaa katseen katveisiin ja äänen osallisille kuvia. Ei siis ihme, että festivaalikahvila täyttyy puheensorinasta, josta voi suomen ja englannin lomasta erottaa muun muassa arabian, soranin, darin ja somalin. Pieni, mutta kunnianhimoinen RFF ottaa kantaa ja juhlii elokuvaa. Suomeen muuttaneet elokuvantekijät ja heidän verkostonsa tuovat kansainväliseen ohjelmistoon oman lisänsä. Festivaalin ylpeys on Omin sanoin -näytös, jonka kaikki tekijät ovat maahanmuuttajataustaisia. Sarja on vuosien aikana tuottanut ainutlaatuisen kuvauksen suomalaisesta yhteiskunnasta tulijoiden silmin. Viime vuosina festivaali on kurottanut poikkitaiteelliseen suuntaan ja osana ohjelmistoa on nähty monologinäytelmä, stand upia ja musiikkiesityksiä. Lisäksi RFF on osallistunut kahden valokuvanäyttelyn tuottamiseen. Taustajärjestö Turvapaikanhakijoiden tuki ry järjestää festivaalin yhteydessä asiantuntijapaneelin, jossa pohditaan pakolaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Viime vuoden teemana oli Euroopan kiristyvä rajapolitiikka ja keskustelua täydensi puolalaisen Agniezska Hollandin draamaelokuva Green Border, jonka RFF esitti ensimmäisenä Suomessa. Elokuvaoppia omalla kielellä ”Tärkein opetus minulle oli ymmärtää, että elokuvanteko on kieli” kuvasi osallistuja oivallustaan Refugee Film Festivalin työpajassa Porvoossa keväällä 2024. RFF on osana toimintaansa järjestänyt elokuvatyöpajoja maahanmuuttajille. Matalan kynnyksen koulutukset antavat osallistujille välineitä käsitellä kiinnostavia aiheita elokuvan keinoin ja opastusta sen käytännön toteutukseen. Elokuvat nostavat esiin uusia ääniä yhteiskunnassa ja tuovat tietoa ja kokemuksellisuutta pakolaisuuteen liittyvistä asioista. Refugee Film Festival Cinema Orionissa. Juliste Shareef Askar. RFF-työpajojen vetäjät Arman Zafari ja Aimal Hakimi Maksuton kahvila on muodostunut tärkeäksi kohtauspaikaksi ja kiristyvän maailmanpoliittisen tilanteen keskellä sillä on ollut jopa sielunhoidollisia ulottuvuuksia. Ku va : Ou ti Po pp Ku va : An na Ko rh on en Ku va : Jo sé Ve las co Turvapaikanhakijoiden tuki ry järjestää vuosittain korkea tasoisen, kansainvälisen ja moni kulttuurisen elokuvafestivaalin, joka tarjoaa ainutlaatuisia näkökulmia kotinsa jättämään joutuneiden elämään.
Koulutuksen aikana valmistuneet elokuvat esitetään osana festivaalin ohjelmistoa. Pakolaiselokuvia paikallisiin tarpeisiin Viime vuonna RFF laajeni Ulkoministeriön valtionavustuksen turvin RFF-kiertueeksi. Matka aloitettiin joulukuussa 2023 Torniosta, jossa Aineen taidemusessa kohdattiin liki kaikki Tornion lukiolaiset. Lyhytelokuvat herättivät nuoret pohtimaan taiteen keinoja auttaa ymmärtämään vierasta. Kaukaisimmat vieraat tulivat Oulusta asti, ja osallistujien joukossa oli ainakin 11 eri kansallisuutta. Tammikuussa kiertue matkasi Joutsaan ja maaliskuussa Joensuuhun. Joutsassa tehtiin suhteellinen yleisöennätys: RFF saavutti 15 prosenttia Joutsan asukkaista. Tästä on kiittäminen poikkeuksellisen monialaista yhteistyötä viranomaisten, vastaanottokeskusten, taidelaitos Haihatuksen ja järjestökentän kanssa. Oheistapahtumana järjestetty, residenssitaiteilija Anna Millerin kuratoima lasten taidenäyttely Dreamworld näytti, miten mielikuvitus ylittää kielimuurit. Joensuussa festivaalin huippuhetkiä puolestaan olivat viimeistä penkkiä myöten täysi näytös ammattiin opiskeleville sekä lyhytelokuvanäytös, jossa nähtiin kiertueen työpajassa valmistuneita elokuvia. Taide keskustelun välineenä RFF on olemassa, jotta katveeseen jäävät elokuvat, aiheet ja tekijät saisivat tilaa yhteiskunnassa. Kolme vuotuista festivaalipäivää ovat laajentunut kiertueeksi ja ympärivuotiseksi toiminnaksi. Elokuvia viedään kohdennetusti erityisesti toisen asteen oppilaitoksiin, mutta myös tapahtumiin ja tieteellisiin seminaareihin. Lisäksi järjestetään perhekinoja sekä ajankohtaisia teemanäytöksiä ja keskusteluja. Elokuvat nostavat esiin poliittisten päätösten moraaliset ja ihmisoikeudelliset ulottuvuudet ja vaikutukset yhteiskuntaan. RFF tarjoaa tilaa teemoille, joita emme muuten näkisi, ja luo keinoja sanoittaa omaa kokemusta. Festivaali toimii kuin moderni iltanuotio – se kokoaa yhteisöt yhteisen äärelle, ja kajo leviää kauemmaskin. Refugee Film Festival taas Korjaamo Kinossa marraskuussa 2024! Kier tueelle voit osallistua syyskuussa 2024 Porvoossa! Tervetuloa mukaan! LISÄTIEDOT: rff.turvapaikanhakijoidentuki.fi / rff@turvapaikanhakijoidentuki.fi puheenjohtaja@turvapaikanhakijoidentuki.fi Refugee Film Festival tarjoaa katseen katveisiin ja äänen osallisille Teksti: Anna Korhonen ja Sanna Valtonen RFF-kiertueen tiimi Aineen taidemuseossa. Vasemmalta Nina Mata, Anna Korhonen ja Sanna Valtonen. Helsingin Kaapelitehtaalla valokuvanäyttelyä kokoamassa tiedottaja Outi Popp ja valokuvaaja Reza Adib. Ku va : An na Ko rh on en Ilmastomarssi 2.6.2024 | 14.00 Lue lisää: www.lisaa-aanta.fi Uutisia kestävästä kehityksestä & ihmisoikeuksista Vapaan pääsyn elokuvafestivaali Helsingin Lapinlahdessa 22-25.8.2024 Lapinlahdenelokuvajuhlat.fi @Kinolapinlahti Elokuva tekee hyvää!
”Maailmankuva laajeni, empatia ja tietämys globaalista kansalaisuudesta lisääntyi.” “Todella ajatuksia herättävä ja monipuolinen kokonaisuus oppilaille, mutta myös opelle.” 25 vuotta rauhanja globaalikasvatusta taidelähtöisin menetelmin rauhankoulu.fi Globaalikoulu Globaalikoulu tukee globaalia ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta itsekin opettajataustainen Minna Mannert . Mietityttävätkö kehittyviin maihin liittyvät stereotypiat? Globaalikoulun oppimateriaalintuotannossa pyritään siihen, että ei vahvistettaisi niin sanottua ”yhden tarinan vaaraa” eli ettei typistetä käsityksiä tietystä maanosasta, kulttuurista tai ihmisestä vain yhteen näkökulmaan, vaikkapa käsittelemällä Afrikkaa ainoastaan köyhyyden kannalta. STOP! Ilmastopeli -oppimispelissä on peräti 27 erilaista hahmoa, jotka edustavat kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti erilaisia todellisuuksia eri puolilta maailmaa. Peli tarjoaa samaistumispintaa useaan erilaiseen näkökulmaan ja auttaa nuoria eläytymään erilaisten hahmojen erilaisiin motiiveihin, haaveisiin ja tavoitteisiin. UUSIN GLOBAALIKOULUN tuote on Tasa-arvon tekijät -peli. Pelin avulla saa taatusti luotua keskustelua hiljaisempaankin ryhmään tai luokkaan. Pelikortteihin on helppo tarttua, sillä ne on kirjoitettu selkeällä kielellä ja kuvitettu hauskoilla Noora Ketolai sen luomilla hahmoilla. Tasa-arvon tekijät -pelissä tärkeintä on keskustelu. Tämä peli ei ole kilpailu, vaan tässä pelissä jokainen voittaa! Pelin aikana kysellään tietokysymyksiä sekä pohditaan ja ilmaistaan omia mielipiteitä rakentavasti. Samalla harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja ja mietitään, millaisilla keinoilla voi rakentaa kaikille turvallista ryhmää. Tehtävät käsittelevät paljon nuorten elämään liittyviä aiheita. Keskustelujen syventämistä ja keskustelujen koostamista varten on kuitenkin hyvä, että pelin johtajana toimii opettaja tai koulutettu ryhmänohjaaja. Yksi globaalikoulun tunnetuimmista toiminnoista on Lapsen oikeuksien lähettiläiden toteuttamat kouluvierailut. Ensimmäiset lähettiläät aloittivat toimintansa jo 19 vuotta sitten. Lähettiläät toimivat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Syksyllä 2024 kouluvierailutoiminta käynnistyy myös Kuopiossa. Vierailuilla lähettiläät käsittelevät kestävän kehityksen, tasa-arvon ja lapsen oikeuksien teemoja. Pitkäjänteisemmän yhteistyömahdollisuuden globaalikoulu tarjoaa vuosittain useille kouluille Lapsen oikeuksien kymppi -kokonaisuuden merkeissä. Kymppi on kymmenen oppitunnin opetuskokonaisuus 4.-6. luokille. Eräs opettaja kuvasi Lapsen oikeuksien kymppi -kokonaisuutta näin: ”Tunnit ovat olleet uskomattoman upeita: Lähettiläs osaa puhua lapsille niin, että he kuuntelevat keskittyneesti ja innostuvat aiheesta. Lähettiläs käyttää tunneilla monipuolisesti eri opetusmenetelmiä, opettaa itse, teettää vaihtelevissa ryhmissä erilaisia ryhmäja paritöitä. Kokonaisuus on siis ylittänyt kaikki odotukseni.” Lapsen oikeuksien kymppi -opas on saatavana myös valmiina opettajan oppaana, jolloin koulu voi toteuttaa sen itsenäisesti. Moni koulu onkin ottanut kympin vakituiseen opetusohjelmaansa monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi. Koska globaalikysymykset usein kytkeytyvät useaan eri alaan, on luontevaa käsitellä globaalikasvatusta juuri oppiaineiden välisen kokonaisuuden kautta. Oppilaitokset ovat yhä kiinnostuneempia kehittämään tasa-arvoista ja yhdenvertaista toimintakulttuuria. Tähän velvoittaa jo lainsäädäntökin. Globaalikoulun opettajankoulutuksissa opettajat saavat vertaistukea ja työkaluja tasa-arvosuunnitteluun ja turvallisen koulupäivän rakentamiseen. Lukuvuonna 2024–25 toteutuu opettajille suunnattu Yhdenvertaisen koulun rakentajat -koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa eri puolella Suomea toimiville kasvatusalan ammattilaisille mahdollisuuden syventyä oman työn kehittämiseen tasa-arvon kannalta. Opetushallituksen tukema koulutus on opettajille maksuton. Kouluttajina toimivat antirasismin, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon asiantuntijat. Ota seurantaan Globaalikoulun verkko sivu globaalikoulu.net, niin näet tuoreimmat kuulumiset siitä, mitä työssämme tapahtuu. ? osa Plan International Suomi -järjestön toimintaa ? tarjoaa kasvattajille koulutuksia, aineistoja ja kouluvierailuja ? periaatteina nuorten osallisuus ja yhdenvertaisuuden edistäminen Globaalikoulu K estävästä kehityksestä oppiminen on jokaisen oikeus. Planin globaalikoulu työskentelee sen puolesta, että erityisesti nuorten ja koululaisten parissa toimivilla aikuisilla on ajantasaista tietoa ja innostavia työkaluja globaalien kysymysten käsittelyyn. Työn perustana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä lapsen oikeudet. Globaalikoulu on toiminut pitkäjänteisesti jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja tavoittaa vuosittain yli 12 000 koululaista ja nuorta. Sadat opettajat osallistuvat vuosittain globaalikoulun täydennyskoulutuksiin. Suomalaisten tietoisuus lapsen oikeuksista on ilahduttavasti lisääntynyt niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. On tärkeää toimia määrätietoisesti lapsen oikeuksien puolesta jatkossakin ja huomioida myös globaali näkökulma. Yhtäläiset mahdollisuudet ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille maailman lapsille. GLOBAALIKASVATUS ja aktiivisena kansalaisena toimimisen taidot kuuluvat koulujen opetussuunnitelmiin. Globaalikoulu onkin monelle koululle tärkeä yhteistyökumppani. Se tuottaa vuosittain laadukasta ja tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia ja pedagogisia ideoita, kuten oppimispelejä. ”Yksi tärkeä periaate työssämme on osallistavuus. Kouluvierailuissa ja oppimateriaaleissa lähdemme liikkeelle nuorten omasta arjesta ja elämästä. Niiden kautta lähdetään pohtimaan kauaskantoisempia globaaleja ilmiöitä. Tunnilla voidaan vaikkapa harjoitella empatian taitoa kokeilemalla luokassa, miltä tuntuu tehdä yksitoikkoista tarkkuutta vaativaa käsityötä. Sen jälkeen pohditaan lapsille sopivien kotitöiden ja haitallisen lapsityövoiman hyväksikäytön eroa. Monipuoliset ja elämykselliset työtavat ovat tärkeitä globaalikasvatuksessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen tutkijat korostavat omakohtaisten kokemuksien ja elämyksien merkitystä. Itse tehtynä ja eri aistien avulla koettuna asiat jäävät parhaiten mieleen”, kertoo globaalikoulun ohjelmapäällikkö, 8 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti
”Maailmankuva laajeni, empatia ja tietämys globaalista kansalaisuudesta lisääntyi.” “Todella ajatuksia herättävä ja monipuolinen kokonaisuus oppilaille, mutta myös opelle.” 25 vuotta rauhanja 25 vuotta rauhanja 25 vuotta rauhanja 25 vuotta rauhanja 25 vuotta rauhanja 25 vuotta rauhanja globaalikasvatusta globaalikasvatusta globaalikasvatusta globaalikasvatusta globaalikasvatusta globaalikasvatusta taidelähtöisin menetelmin taidelähtöisin menetelmin taidelähtöisin menetelmin taidelähtöisin menetelmin taidelähtöisin menetelmin taidelähtöisin menetelmin rauhankoulu.fi Avarra maailmankuvaasi. maailmankuvalehti.fi ? tilaa-maailman-kuvalehti FESTIVAALI TARJOUS: VUODEN LEHDET 32 €!
I hmisoikeuksien puolustaminen on yksi maailman vaarallisimmista tehtävistä. Vuonna 2022 ylitettiin ensimmäistä kertaa synkkä merkkipaalu, kun yli 400 ihmisoikeuspuolustajaa tapettiin. Tappojen lisäksi yhä useampia ihmisoikeuspuolustajia pahoinpideltiin ja vangittiin. Monet maat ovat myös kiristäneet sananvapautta ja muitakin kansalaisvapauksia on rajoitettu mieli valtaisesti. Tästä syystä, rohkeiden ihmisoikeuspuolustajien tukeminen onkin tärkeää juuri nyt! KENIALAINEN Phyllis Omido selvisi täpärästi kahden aseistetun miehen hyökkäyksestä. Painostuksesta ja uhkailusta huolimatta hän johtaa slummiyhteisön taistelua puhtaan elinympäristön puolesta. Phyllis Omidon kimppuun käytiin, kun hän oli palaamassa kirkosta lapsensa kanssa Kenian rannikolla. Kaksi tuntematonta aseistettua miestä saartoi hänet kotiportin edessä. Phyllis piteli huutavaa lastaan sylissään. Yli kolmesataa lasta ja viisikymmentä aikuista on kuollut ja monet muut sairastuneet vakavasti yhteisön viereen perustetun akkujen kierrätystehtaan levittämistä myrkyistä. Omidon johtama CJGEA-järjestö sai viranomaiset sulkemaan tehtaan ja useita samankaltaisia tehtaita eri puolilla Keniaa. KIOS on perustanut ihmisoikeuspuolustajien turvarahaston antamaan kiireellistä apua silloin, kun tilanne on todella uhkaava. Tähän mennessä siitä on ohjattu varoja Ugandaan ja Sri Lankaan, joissa ihmisoikeuspuolustajia on vainottu – joko poliisin toimesta tai yksityisten toimeksiantajien taholta. JOKAISELLA ON OIKEUS puolustaa ihmisoikeuksia. Se voi tarkoittaa epäkohtien paljastamista tai heikossa asemassa olevien ihmisten puolustamista. Ihmisoikeuspuolustajille on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta. Nämä rohkeat ihmiset tarvitsevat tukeamme nyt – joillekin heistä jo ensi viikolla voi olla liian myöhäistä! Pienikin summa auttaa, ja antaa heille paremmat mahdollisuudet. Sinäkin voit olla ihmisoikeuspuolustaja tukemalla ruohonjuuritason ihmisoikeuspuolustajia. KANSALAISJÄRJESTÖJEN IHMISOIKEUSSÄÄTIÖ KIOS tukee ihmisoikeuspuolustajien työtä Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa rakennamme maailmaa, jossa ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Vuosittain rahoitamme noin 30 kansalaisjärjestöä, jotka kamppailevat ihmisarvoisen elämän, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta omissa maissaan. Työ kumpuaa aina paikallisten ihmisoikeuspuolustajien omista ideoista. Me autamme matkan varrella. Lahjoita: Yhdessä voimme auttaa tukemalla ihmisoikeuspuolustajia hädässä! Lahjoittamalla turvarahastoomme olet mukana suojaamassa vainottuja ihmisoikeuspuolustajia akuutissa tilanteessa ja auttamassa heitä varautumaan tuleviin turvallisuusriskeihin. Tukea voidaan käyttää esimerkiksi oikeudenkäyntikuluihin tai hätämajoitukseen. www.kios.fi/lahjoita Mobilepay: 60738 RA/2022/253, Luvan myöntäjä: Helsingin poliisilaitos (21.02.2022). Vaarallinen laji Phyllis Omido ja slummiyhteisön asukkaat osoittivat mieltään vuoden 2023 maaliskuussa valitustuomioistuimen edessä, kun valitustuomioistuimen päätöstä oli taas kerran lykätty. Ku va : CJ GE A/P hyll is Om ido EU:sta edelläkävijä kansainvälisessä verotuksessa Eurooppalaisia ratkaisuja kansainväliseen verovälttelyyn ONGELMA: Erilaisia finanssitransaktioveroja on jo käytössä yhdeksässä EU-maassa. Veroprosenteissa on kuitenkin paljon maahan ja arvopaperityyppiin liittyvää vaihtelua, mikä kannustaa siirtämään kaupankäyntiä sinne missä veroaste on alhaisin. RATKAISU: Yhtenäistämällä verotusta eurooppalaisella finanssi transaktioverolla veroshoppailu saadaan suitsittua. Veroprosentti voisi olla 0,5 % osakkeiden, velkakirjojen ja valuuttojen myynnistä, ja 0,1 % johdannaisten tapauksessa. ONGELMA: Globaalisti miljardööreillä veroaste on – 0,5 % varallisuudesta, koska iso osa heidän tuloistaan ohjataan kirjelaatikkoyhtiöihin. Jos miljardöörejä onnistuttaisiin verottamaan 2 % veroasteella, saataisiin 250 miljardia dollaria kerättyä vuosittain. Tällä saataisiin katettua jo puolet köyhien maiden tarvitsemasta ilmastorahoituksesta. RATKAISU: Otetaan käyttöön eurooppalainen varallisuusvero joka etenisi progressiivisesti 0,5 prosentista 20 prosenttiin. ONGELMA: Yritysten toimiessa globaalisti, verovälttelyn estäminen kansallisesti – vaikkakin tärkeää – ei yksinään riitä. Tarvitaan verovälttelyn suitsimista myös EUja globaalitasolla. Vuoden 2022 aikana yritykset siirsivät ulkomaille kirjaamistaan voitoistaan 35 prosenttia veroparatiiseihin, eli noin biljoona dollaria. Kansain välisten suuryritysten 15 % minimiverolaissa on porsaanreikiä jotka mahdollistavat alemman verotuksen. RATKAISU: Monikansallisten yritysten minimiverolain vahvis taminen . Voittoja koskeva verotus olisi progressiivinen 20 prosentista 40 prosenttiin. Minimiverolaissa olevat puutteet tulee korjata. www.attac.fi Toisenlainen maailma on mahdollinen! Liity mukaan oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman globalisaation puolesta. www.attac.fi/jaseneksi 10 – Globaalijärjestöjen tiedotuslehti
Tilaa nyt Diplo itsellesi tai lahjaksi kaverille! mondediplo.? /tilaa Kansainvälistä politiikkaa Suomeksi Kestotilaus 34,90 € 39,90 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden Vuoden 2024 Mahdollisuuksien torit Tampereen Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori 18.5. klo 11–16 Väinö Linnan aukio Kajaanin Mahdollisuuksien tori 25.5. klo 10–14 Kajaanin kauppatori Vaasan Mahdollisuuksien tori 25.5. klo 12–15 Vaasan tori Maailma kylässä -festivaalin Mahdollisuuksien tori 25.–26.5. Suvilahti Lahden Mahdollisuuksien tori 8.6. klo 11–16 Lahden Satama Lappeenrannan Mahdollisuuksien tori Etkot 30.8. 13–16, tori 31.8. 15–18 Vantaan Mahdollisuuksien tori 31.8. Tikkurila Imatran Mahdollisuuksien tori 6.9. klo 15–20 Monikulttuurikeskus Kipinä Savonlinnan Mahdollisuuksien tori 7.9. Hämeenlinnan Mahdollisuuksien tori 14.9. Kumppanuustalo Mikkelin Mahdollisuuksien tori 20.11. Ajankohtaiset tiedot Mahdollisuuksien toreista ja linkit torien Facebook-sivuille löytyvät osoitteesta ? ngo.? /palvelut/? ngon-tapahtumat/ mahdollisuuksien-tori/
Tilaukset: kauppa.voima.? & tilaukset@voima.? VOIMAKAUPPA UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA Caroline Jensen FACES OF GRAFFITI Valokuvaaja ja psykoterapeutti Caroline Jensen matkusti seitsemän vuoden ajan Tukholman ja New Yorkin välillä, valokuvaten graf? titaiteilijoita. Faces of Graf? ti esittelee intiimejä henkilökuvia taiteilijoista, joiden kanssa Jensen on muodostanut syvän ja henkilökohtaisen suhteen. LISÄÄ TUOT TEITA VERK KOKA UPAS SA! Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. VOIMAN VUOSITILAUS 39 € 9 numeroa THIS COULD GO ON FOREVER 17 € + POSTIKULUT This Could Go on Forever esittelee graf? titaiteilijan EGSin taiteen tekoprosessin, jossa yhdistyvät graf? ti ja taidelasi: Virolaisen teollisuusrakennuksen seinään spraymaalilla toteutettu teos dokumentoidaan ja sen pohjalta tehdään kolmiosainen lasiveistos Riihimäellä. Valmis veistos puolestaan otetaan mukaan seuraavalle matkalle Viroon, ja sen pohjalta tehdään uusi maalaus, joka dokumentoidaan, ja niin edelleen. EGS EMME SUOSTU PELKÄÄMÄÄN REMIX 7” 15 € + POSTIKULUT Vuonna 2016 julkaistu Emme suostu pelkäämään -kappale sa jatkoa remixin muodossa. Remix-versiolla räppäävät Palefacen lisäksi Ege Zulu, Poeettinen, Tiia Karoliina, Juno sekä Barbaro El Urbano Vargas. Paleface KAPITALISMIN SUURI ILLUUSIO Riina Tanskanen, Samu Kuoppa PUTININ PAHIN VIHOLLINEN – Aleksei Navalnyin tarina 27 90 € + POSTIKULUT 34 90 € + POSTIKULUT 25 90 € + POSTIKULUT Kirja kertoo maailman tunnetuimmasta poliittisesta vangista, hänen taistelustaan Venäjän korruptiota vastaan ja hänen maanlaajuisesta organisaatiostaan, joka nyt on julistettu äärijärjestöksi ja lakkautettu. Kirja kertoo myös siitä, mitä Venäjän politiikassa tapahtuu, kun Aleksei Navalnyi on vankilassa ja hänen lähimmät kollegansa maanpaossa. Kalle Kniivilä Teos esittelee yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää. Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.
4 / 2024 • 25 Ukrainan varastetut lapset Venäjällä ukrainalaisille lapsille kerrotaan, että heidän vanhempansa ovat hylänneet heidät tai että Ukrainassa lapset olisivat rikollisia. Aivopesu on sodankäyntiä. TEKSTI IIDA SIMES U ZBEKKISYNTYINEN , nykyään Lontoossa asuva Šahida Tulaganova on dokumentoinut, miten venäläiset ovat kaapanneet ukrainalaisia lapsia systemaattisesti ja voimaa käyttäen. Tallinnassa kokoontui huhtikuussa 2024 joukko sotaa paenneita ukrainalaisia ja sodasta huolestuneita virolaisia, joille Tulaganova kertoi, miten parin viimeisen sotavuoden aikana Venäjä on vienyt Ukrainasta 20 000 lasta. Hän myös näytti aiheesta tekemänsä dokumenttielokuvan. Tulaganova on seurannut Venäjän toimia tarkkaan vuodesta 2014, kun se alkoi miehittää Itä-Ukrainaa ja liitti Krimin niemimaan itseensä. ”Mikään Venäjän toimissa ei sen jälkeen ole oikeastaan ollut yllättävää, paitsi se, miten valtavan hyvin Venäjä oli järjestänyt ukrainalaisten lasten kaappaamiset. Venäjä toimi hyvin nopeasti, ja sillä oli suunnitelma. Se on pelottavaa. Olen päätellyt, että tätä operaatiota oli valmisteltu pitkään.” Ukrainasta tuotaville lapsille oli valmiina uudelleensijoituspaikkoja. Suunnitelmaan kuuluu lasten aivopesu. Mariupolista Venäjälle viedyt lapset esiintyivät päänäyttämöllä helmikuussa 2023 Lužnikin stadionilla valtavassa massatilaisuudessa. Tilaisuudessa puhui 15-vuotias Anja Naumenko, joka kiitti halaamalla venäläistä sotilasta, ”Juri-setää” hänen ja sisarensa ”pelastamisesta”. Naumenkon äiti oli kuollut pommiin. Lapsille syötetty ja lasten toistama propaganda pitää Venäjää pelastajana. Kertomukseen ei sovi se, että nimenomaan Venäjän pommien takia lasten kodit ja perheet tuhoutuvat. Siniset silmät ja vaalea tukka Kun Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, se saattoi kuvitella sodan olevan ohi muutamassa päivässä, mutta sen sotatoimet eivät näyttäneet kovin suunnitelmallisilta. Tehokkaita ne kyllä ovat olleet. Venäjä on pommittanut kaupunkeja maan tasalle usean rintaman kautta. Tšetšenian sodassa 2000-luvun alku puolella venäläiset eivät olleet kiinnostuneita lasten siirtämisestä. ”Venäjä ei vielä silloin ollut niin fasistinen valtio kuin mitä siitä myöhemmin on tullut”, Tulaganova kuittaa. Venäläisiä eivät kiinnostaneet tšetšeenilapset, koska nämä ovat ”mustia”, Tulaganova muistuttaa viitaten Venäjällä usein kuultuun rasistiseen puheenparteen. Taustatutkimuksissaan hän haastatteli venäläistä psykiatria, joka oli työskennellyt vuosikausia lastenkodeissa ja adoptioasioiden parissa. Tulaganova muistelee heidän keskuste luaan: ”Miksi venäläiset haluavat viedä lapsia Ukrainasta, vaikka Venäjällä on niin paljon omasta takaa lapsia odottamassa adoptiota, ihmettelin. Psykiatri vastasi minulle, että ’suurin osa haluaa valkoisen lapsen, jolla on siniset silmät ja vaalea tukka’.” Venäläiset joukot saapuivat Hersoniin Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä helmikuussa 2022. ”He ajoivat Ukrainan joukot pois ja alkoivat kaapata lapsiamme”, hersonilaiset kertoivat Tulaganovalle. Lapsikaappausten toteuttamisessa venäläiset ovat soveltaneet Natsi-Saksan oppeja. Kun juutalaisia siirrettiin keskitysleireille, näille annettiin perillä postikortteja ja kyniä, ja heidät pakotettiin kirjoittamaan kotiin, miten kaikki on hyvin. Tämä kannusti taakse jääneitä sukulaisia pyrkimään keskitysleireihin kulkeviin juniin. Briefaktion eli ”Operaatio Posti” helpotti natseja, kun tuhottavaksi aioitut ihmiset osallistuivat itse tuhonsa jouduttamiseen. Venäläiset miehittäjät käyttivät apunaan nykypäivän postikortteja eli sosiaalista mediaa. Miehitetyssä ItäUkrainassa lapsille ja heidän vanhemmilleen alettiin vuonna 2022 kertoa kesäleireistä Krimillä. Lapset pääsisivät ”lepäämään” ja ”lomalle”. Kun ensimmäiset iloiset lapset matkasivat Krimille, perillä oli hulppeat lomakeskukset, aikataulu täynnä leikkejä ja ympärillä uusia ystäviä. Somekanavat täyttyivät kehuvista raporteista, ja Ukrainaan jääneet alkoivat ruinata vanhempiaan lähettämään heidätkin. Pian totuus alkoi valjeta. Kyse ei ollutkaan pikkulomasta, vaan lapsia ei päästetty takaisin Ukrainaan. Heitä siirrettiin idemmäksi Venäjälle huomattavasti ankeampiin majoi tuksiin. Lapset ovat kertoneet, miten aikuisten jutut muuttuivat pelottaviksi. ”Perheenne ovat hylänneet teidät” tai ”vanhempanne ovat kuolleet”, lapsille väitettiin. Venäläiset olivat rakentaneet tehokkaita tarinoita lapsia rankaisevista ukrainalaisista: kotimaahan ei voi palata, koska heitä kohdeltaisiin rikollisina. Ukrainassa vanhemmat ja sukulaiset ovat jo vuosia yrittäneet epätoivoisesti löytää lapsia ja päästä hakemaan nämä, mutta harva on onnistunut. Lasten varastaminen on sotarikos Jos lapset eivät lähteneet Ukrainasta vapaaehtoisesti, venäläiset etsivät heitä ahkerasti. Tulaganova on saanut käsiinsä valvontakameroiden kuvaa siitä, miten sotilaspartiot tarkastivat orpokoteja kulkien huoneesta toiseen. Jos ukrainalaiset olivat tajunneet, mitä on tapahtumassa, lapset oli piilotettu muualle. Kamerat tallensivat miehittäjiä koputtelemassa oviin siviilien asuinalueilla lapsia etsien. Lapsikaappausten ensimmäinen pääorganisaattori oli ”Tohtori Liza”, Elizaveta Glinka, joka vastasi Ukrainan Donbasin lasten siirroista Venäjälle. Hän kuoli vuonna 2016, kun Venäjän arvovieraita uudenvuoden juhliin Syyriaan kuljettanut Tupolev putosi mystisesti Mustaanmereen. Vuonna 2021 Putin nimitti työhön Maria Lvova-Balovan, kansanedustajan ja papinrouvan, jolla on 23 lasta – viisi biologista ja 18 adoptoitua. Yksi adoptoiduista on Mariupolista Venäjälle siirretty teinipoika, joka esiintyy usein televisiossa mainostaen onneaan Venäjällä. Kansainvälinen rikostuomioistuin Haagissa etsintäkuulutti maaliskuussa 2023 presidentti Vladimir Putinin epäiltynä sota rikoksista. Samaan aikaan se etsintäkuulutti Lvova-Balovan lasten laittomista kuljetuksista ja pakkosiirroista Venäjälle, sotarikoksia nekin. Sodan lapset Maidanilla Kiovassa vuonna 2022. Rasal Hague, Wikimedia Commons
26 • 4 / 2024 Yleistiedot: Saamelaisten repressio Kokoelma: Sisäinen kolonialismi RUOTSIN KRUUNUN ja Venäjän vallan aikana saamelaisiin kohdistettiin laajamittaista sortopolitiikkaa, kuten assimilaatiota, maiden haltuunottoa ja elinkeinojen rajoittamista. Heti tasavallan alkumetreiltä saakka valtio halusi pakkosuomalaistaa saamelaiset ja hyötyä Saamenmaan luonnonvaroista. Perinteinen saamelainen yhteiskuntajärjestys jäi kansallisvaltion alle. Läpi historian suomalaiset ovat anastaneet saamelaisille tärkeää esineistöä näytille museoihin. Antropologit avasivat hautoja ja keräsivät saamelaisten luita näytteiden ottamista varten jo 1800-luvulla ympäri saamelaisaluetta. Etenkin 1920-luvun ”tieteellisen rasismin” aikakaudella suoritettiin kallonmittauksia. Rotututkimuksin valtaväestö pyrki perustelemaan, että saamelaiset ovat vähempiarvoisia, jolloin heidän kulttuurinsa oli oikeutettua tukahduttaa. Valtaväestölle ei opetettu saamelaiskulttuuria kouluissa. 1940ja 1950-luvuilla koululaitos pyrki pakkosuomalaistamaan saamelaislapsia. Pitkien välimatkojen vuoksi saamelaislapset koottiin koulukeskuksiin, joiden asuntoloissa he asuivat koko lukukauden. Kotona pääsi käymään harvoin, ja äidinkielen käyttö oli kielletty. Tämä johti kielten katoamiseen monista suvuista. TOISESSA MA AILMANSODASSA sekä Venäjän, Norjan että Suomen saamelaiset kutsuttiin aseisiin. Saamenmaan kansan piti taistella toisiaan vastaan kansallisvaltion nimissä. Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennus. Sen myötä Lappiin tuli runsaasti uutta väestöä, ja saamelaisalue alkoi voimakkaasti suomalaistua. Läpi historian Suomi on hyötynyt Saamenmaan rikkaista luonnonvaroista. Niiden vuoksi valtionhallinto ei ole tunnustanut saamelaisten perinteisiä vesija maaoikeuksia. Perinteinen poroelinkeino ajettiin ahtaalle ja porolaitumia saamenkylineen hukutettiin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden alle vuosina 1967 ja 1970. Metsääkin on hakattu saamelaisten poronhoito alueelta surutta. 2010-luvulla Tenon kalastussopimus ja Jäämerenradan rakentamisen suunnitelmat sivuuttivat saamelaiset jälleen. Perinteinen Tenonjoen käyttöoikeus on kuulunut saamelaissiidoille eli kylille, jotka ovat itsenäisesti säädelleet kalakannan kestävyyttä, mutta Suomi halusi suojella lohia kieltämällä perinne kalastuksen. NYKYAIKAA KOHTI TULTAESSA Lapin turismi lisääntyi, ja matkailuesitteissä saamelaista kuvastoa hyödynnettiin surutta. Silti vielä 1980ja 1990-luvuilla valtaväestö tunsi saamelaiskulttuuria lähinnä Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan rasististen sketsien kautta. Vuonna 2017 itsenäisen Suomen satavuotista taivalta juhlistettiin muun muassa valaisemalla Saana-tunturi. Luminous Finland 100 -teosta suunniteltaessa ei huomioitu sitä, että Saanatunturi (kuvassa) on saamelaisille pyhä paikka. Saamelaisten ihmisoikeuksia on rikottu, mutta asian käsittely jumittaa erilaisissa toimielimissä vuosikymmenestä toiseen. Lukuisat maaoikeusselvitykset eivät johda mihinkään. Saamelaiskäräjälaki vesittyy aina uudelleen eivätkä saamelaiset saa itse päättää siitä, kuka on saamelainen ja siten oikeutettu Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Suomi ei ole vieläkään halunnut ratifi oida YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO 169 -sopimusta, joka vahvistaisi alkuperäiskansojen oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin ja elinympäristöön. Saamelaisten kulttuurikeskuksen avajaisissa vuonna 2012 presidentti Sauli Niinistö lausui: ”Jos olen oikein ymmärtänyt, ILO-sopimus on alun perin tarkoitettu siirtomaavaltojen aiheuttamien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen, ja siitä ei Suomessa ole kysymys.” Kolonialismista käytetty sanasto ei ole vakiintunutta, mutta tässä joitain keskeisiä määritelmiä: Perinteisesti tulkittuna kolonialismissa niin kutsuttu emämaa tavoittelee yleensä yhteiskunnallista, taloudellista ja kulttuurista valtaa jonkin toisen maan alueella. Kolonialismi on paikan päällä siirtomaassa tapahtuvaa. Imperialismi puolestaan on maailmanlaajuinen taloudellinen järjestelmä, jossa vauraus valuu siirtomaista valtakunnan keskukseen. Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että kolonialismi on yksi imperialismin käytännön toteutustapa. Siirtomaakolonialismissa tavoitellaan alueellista, kulttuurista ja poliittista valtaa, johon liittyy työvoiman ja luonnonvarojen hyväksikäyttöä sekä hierarkioiden rakentamista esimerkiksi uskonnon, rodun tai kansallisuuden perusteella. Asuttajakolonialismissa otetaan haltuun maa-alueita ja pyritään korvaamaan alkuperäisasukkaat uudisasutuksella. Sisäinen kolonialismi on kolonialismin muoto, jossa vallankäyttö tapahtuu emämaan rajojen sisäpuolella. Koloniaali osallisuus tai kolonialismi ilman kolonioita tarkoittaa osallisuutta kolonialistiseen järjestelmään ja siitä hyötymistä ilman omia siirtomaa-alueita. Siihen kuuluu myös sen ajatuksen omaksuminen, että valkoinen ihminen on ylivertainen. Koloniaalisuudessa on kyse kolonialismin tuottamasta, yli ajan ja paikan ulottuvasta hierarkkisesta, rasismiin perustavasta ajattelusta, vallan ilmenemismuodoista ja niiden seurauksista. Kulttuurisella kolonialismilla voidaan tarkoittaa kolonialistisen vallan käyttöä kulttuurin tai esimerkiksi opetusjärjestelmän kautta tai yhden kulttuurin epäsuhtaista valtaa toisen ylitse. tai yhden kulttuurin epäsuhtaista valtaa toisen ylitse. Yleistiedot: Ambomaan kolonisaatio Kokoelma: Siirtomaavallan tavoittelu ENSIMMÄISET SUOMALAISET lähetyssaarnaajat saapuivat syrjäisen Ambomaan alueelle Namibian pohjoisosaan vuonna 1870. Namibia oli tuolloin Saksan siirtomaa. Paikallisia kieliä osanneet lähetyssaarnaajat olivat hyödyksi saksalaisille siirtomaaisännille, koska he kykenivät pitämään yhteyttä paikalliseen väestöön ja sen kuninkaisiin. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, joukko akateemikkoja kemisti Gustav Kompan johdolla ehdotti, että vastikään itsenäistyneen kansakunnan pitäisi vaatia itselleen siirtomaaksi Ambomaa, johon suomalaisilla oli jo valmiiksi tiiviit siteet. Hanke jäi kuitenkin toteutumatta muun muassa kalleutensa vuoksi. KOTIMAISTA KOLONIALISMIA TEKSTI EMILIA MIETTINEN & KUKKA-MARIA AHOKAS Kolonialismi ei kuulu suomalaiseen identiteettiin, mutta on sitä täälläkin osattu. Lauri Sten
4 / 2024 • 27 Yleistiedot: Petsamon liitos Suomeen Kokoelma: Asuttajakolonialismi ITSENÄINEN SUOMI mellasti itärajalla Suur-Suomi-haaveineen niin kutsuissa heimosodissa jokusen vuoden ajan, kunnes solmi Neuvosto-Venäjän kanssa Tarton rauhansopimuksen vuonna 1920. Suomi sai haltuunsa Petsamon alueen vastineeksi eteläisemmistä Repolan ja Porajärven alueista. Petsamon mukana tuli väylä Jäämerelle, ja sinne alettiinkin heti rakentaa tietä suurella innolla. Monet suomalaiset muuttivat asuttamaan ja rakentamaan Petsamoa, mutta sinne tulvi myös valtava määrä turisteja. Tulijoiden määrä haittasi ja rajoitti alueen alkuperäisiä asukkaita, kuten kolttasaamelaisia, joiden asuinalue oli rauhansopimuksessa jaettu kahtia. Vaikka alue ei virallisesti ollut siirtomaa, sellaisena siitä avoimesti puhuttiin ja sitä kohdeltiin. Suomalaiset halusivat hyötyä alueesta taloudellisesti, liittää sen kiinteäksi osaksi Suomea ja siinä sivussa tuoda alueelle järjestystä ja sivistystä. Kolttasaamelaisista tuli siirtomaavallan assimiloinnin sekä tutkimusten kohteita. Yleistiedot: Suomalaista hyvinvointia muiden selkänahasta Kokoelma: Koloniaali osallisuus KOLONIALISTISEN RIISTOVALLAN keinoin kerätyt rikkaudet ovat vuosisatojen aikana valuneet eri reittejä myös Suomeen ja olleet rakentamassa hyvinvointivaltiotam me. Suomalaisen sosiaalija diakoniatyön uranuurtaja ja hyväntekijä Aurora Karamzin (1808–1902) perusti Helsingin Diakonissalaitoksen vuonna 1867. Hänen ensimmäinen aviomiehensä Pavel Nikolajevitš Demidov kuului yhteen Venäjän rikkaimmista suvuista. Vain keisariperhe Romanov oli vauraampi. Demidovien suunnaton omaisuus perustui maaorjuuteen ja pakkotyöhön esimerkiksi Venäjän imperiumin kaivoksissa. 2000-luvulla esimerkiksi entisistä siirtomaista tuotavat kaakaoja kahvipavut jatkavat kolonialismin perinnettä arjessamme. Suomeen vaurautta tahkoava metsäteollisuus on puolestaan siirtänyt toimintaansa voimallisesti globaaliin etelään, jossa riittää halpaa työvoimaa ja raaka-aineita. KOTIMAISTA KOLONIALISMIA Yleistiedot: Romanien assimilointi ja repressio Kokoelma: Sisäinen kolonialismi 1500-LUVULLA Suomen alueelle saapuneet romanit pyrittiin aluksi pääsääntöisesti karkottamaan. Vuonna 1637 Ruotsin valtakunnassa astui voimaan laki, jonka mukaan romanimiehet saisi hirttää ja naiset ja lapset ajaa maasta, mikäli nämä eivät määräajassa poistuisi. Vaikka hirttolakia ei ilmeisesti noudatettu kovin hanakasti, se oli voimassa aina vuoteen 1748 asti, jolloin Suomenlinnan ja Loviisan saariston linnoitustyömaille haluttiin irtolaisista pakkotyövoimaa. Häätämisen sijaan romaneihin alettiin kohdistaa assimilaatiopolitiikkaa eli heidät pyrittiin sulauttamaan valtaväestön joukkoon. Kaikenikäisiä romaneita, jotka irtolaisina yhytettiin, sijoitettiin pakkotyölaitoksiin, kuten kehruuhuoneisiin. Osa lapsista otettiin huostaan hospitaaleihin, joissa heidät haluttiin kasvattaa kristilliseen oppiin ja samalla vieraannuttaa heidät vanhempiensa kielestä ja kulttuurista. Valtion vuonna 1895 asettaman rovasti Alexander Gustaf Wallen johtama ”mustalaiskysymystä” pohtinut komitea niinikään linjasi, että romanit sulautuisivat valtaväestöön, mikäli heidän kielensä hävitettäisiin. Sitä varten lapsia tulisi sijoittaa esimerkiksi koulukoteihin. 1900-LUVUN ALUSSA perustettu Mustalaislähetys tavoitteli assimilaation avulla romanien hengellistä kasvatusta ja sosiaalipoliittisen aseman parantamista. Romanilapsia kasvatettiin järjestön lastenkodeissa valtaväestön tavoille oman kulttuurin kustannuksella vielä 1970-luvulle asti. On arvioitu, että jopa joka toinen romanilapsi on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä asunut jossain elämänsä vaiheessa lastenkodissa. Kuten muissakin lastenkodeissa, myös Mustalaislähetyksen lastenkotien asukit joutuivat kokemaan vakavaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Taustansa takia nämä lapset jäivät usein valtaja romani väestön väliinputoajiksi. Monien muiden marginalisoitujen ihmisryhmien tavoin myös romaneihin kohdistettiin viime vuosisadalla eugenistisia eli rodunjalostusopillisia toimenpiteitä kuten ruumiinmuotojen mittausta ja arviointia. Osin yhteisön tabujen vuoksi tietoa on vähän, mutta tiedetään, että romaninaisia on pakkosteriloitu ”sosiaalisista syistä” vielä toisen maailmansodan jälkeen. SOTIEN AIK A AN ROMANEITA oli arviolta nelisentuhatta, joista noin tuhat asui Itä-Suomessa. Karjalaan asettuneet romanit joutuivat muun väen tavoin evakkoon, mutta heitä ei asutettu yhtä järjestelmällisesti kuin valtaväestön evakoita. 1950-luvulla eitoivottuja romaniperheitä häädettiin väkivaltaisesti matkoihinsa asuinsijoiltaan monilla paikkakunnilla. Romaneita muutti sankoin joukoin pääkaupunkiseudulle erilaisiin kyhättyihin asumuksiin esimerkiksi Malmille ja Mäkkylään, mikä lopulta pakotti valtiovallan kiinnittämään huomiota romanien sosiaalisiin oloihin. Vuoden 1955 virallisessa mietinnössä ei enää yhtä voimakkaasti ajettu romanien sulauttamista valtaväestöön, mutta sen katsottiin voivan tapahtua luonnollisesti, kunhan romanit asettuisivat aloilleen. Sota-aikaan romaneille perustettiin Siirtoväen huollon keskuksen johtaja Urho Kekkosen aloitteesta pakkotyöleirejä, joilla tehtiin muun muassa metsätöitä ja turpeennostoa. Kekkonen halusi mielestään työtä vieroksuvat romanit mukaan sotaponnistuksiin. Leireille lähetettiin myös jo sodassa haavoittuneita veteraaneja, ja myös naisille oli oma leirinsä. Ainakin 300 romania taisteli Suomen rintamilla samaan aikaan, kun natsiSaksassa heidän kaltaisiaan surmattiin keskitysleireillä. Sodissa kaatuneille noin kuudellekymmenelle romanille pystytettiin muisto merkki Hietaniemen hautausmaalle vuonna 2003.
Yhdessä rakennamme Euroopan, joka on oikeudenmukainen ja turvallinen kaikille. 75 78 VAPAUS VEHREYS TASA-ARVO 210 Niina Ratilainen 71 EUROOPAN MATLEENA KÄPPI PARLAMENTTIIN Maksaja: Matleena Käpin tukiyhdistys ry INHIMILLISYYTTÄ JAILMASTOTEKOJA IHMISOIKEUSRIKKOMUKSET KURIIN LOPPU ELÄINTEN TEHOTUOTANNOLLE KOHTI KESTÄVÄÄ KOHTUUTALOUTTA ÄÄNESTÄ EU-VAALEISSA9.6. Eurooppalainen demokratia tarvitsee vapaan ja vahvan lehdistön. Oikeusvaltion periaatteista ei saa joustaa. R S A M E R I L Ä I N E N K A I K K I I S O T A S I AT 206 Europarlamenttivaalit 9.6.2024 Ennakkoäänestys 29.5–4.6.2024 M ak sa ja : Ro sa M er ilä is en tu ki ry hm ä uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 80 jaksoa, vieraina mm. Saara Turunen, Akse Pettersson, Sirpa Kähkönen ja Lauri Maijala. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST vo im a.? /u uti ski rje Tilaamalla uutiskirjeen pysyt kärryillä artikkeleista, lukijatarjouksista ja mielenkiintoisista tapahtumista!
Rikkaita ja suuryrityksiä lukuun ottamatta nykypolitiikasta hyötyjiä on varsin vähän. Vaikka Suomessakin isot puolueet haluavat näyttäytyä aina eläkeläisten ystävinä, silti prosentuaalisesti suurin eläketulojen ryhmä on Suomessa vain 1250?–?1499 euroa kuussa ja elinkustannusten ollessa korkealla, on monien pakko turvautua esimerkiksi ruoka-apuun. Julkiset sote-palvelut on ajettu kriisiin. Köyhyyden poisto ja palvelujen kuntoon laittaminen vaativat poliittista tahtoa ja panostamista ihmisten hyvaativat poliittista tahtoa ja panostamista ihmisten hyvaativat poliittista tahtoa ja panostamista ihmisten hy vinvointiin. Laitetaan pääomat reilusti verolle. Toimeentulon epävarmuus, silpputyöt ja jatkuva ihmisten välisen kilpailun kiristyminen heikentävät jaksamista ja terveyttä. On aika jakaa työtä lyhentämällä yleistä työaikaa 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Opiskelijoilla on oltava oikeus päätoimiseen opiskeluun ilman pelkoa riittämättömästä toimeentulosta. Tukholman rauhaninstituutin viimeisimpien tietojen mukaan asemenoihin käytettiin vuonna 2023 kaikkiaan 2243 miljardia dollaria. EU:n rauhanrahasto on nimestään huolimatta rahoittamassa armeijoita. Sodankäyntiin ja sopimisen sijasta aseiden voittoon uskovassa varustelussa ei pidä käyttää rauhan nimeä. Rauhanliikkeen aloitteita ja toimintaa tarvitaan pitämään yllä viestiä väkivallan lopettamisen ja diplomatian tarpeesta sekä vahvistamaan luottamuksen, sopimisen ja kansojen välisen yhteistyön ilmapiiriä yhteiskunnissa. EU:n talouskuri ja tappavan epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka osoittavat myös unionin kaunistellun ulkokuoren alta paljastuvan todellisuuden synkäksi. Avataan turvallisia reittejä Eurooppaan ja torjutaan pakolaisuuden juurisyitä. Tarja Kajari Peruskoulun luokanopettaja Espoosta ehdolla europarlamenttiin, sitoutumattomana SKP:n listalta Lue lisää SKP:n tavoitteista ja katso koko 20 ehdokkaan lista: skp.fi 147 Mainoksen maksavat SKP:n Uudenmaan piirijärjestö ry ja ehdokas itse. #ProtestoiSotaa #ÄänestäRauhaa TURVALLINEN SUOMI JA EUROOPPA 133 KILJUNEN KIMMO Maksaja: Ihmisten Eurooppa ry AIDOSTI ASIALLASI PIETIKÄINEN Sinivihreä sivistysporvari. Yhteistyökykyinen, yli puoluerajojen arvostettu, kokenut europarlamentaarikko.
30 • 4 / 2024 Henkinen identiteetti Elämän kriisikohdissa jooga, šamaani tai noita voi auttaa. Uushenkisyys on muotia, ja se yhdistyy myös luterilaiseen elämään. T AROT-KORTIT , pentagrammikorut, ikkunalaudoille asetetut energiakivet, kuten ametistit, ruusukvartsit ja tiikerinsilmät, joogan uudet muodot ja monenlaiset noidat. Kirjava joukko uskonnollisuuden ja henkisyyden harjoittamisen muotoja on koottu uushenkisyys-termin alle. Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti Terhi Utriaisen mukaan ilmiölle on tyypillistä, että otetaan etäisyyttä vakiintuneisiin uskonnollisiin instituutioihin ja auktoriteetteihin ja korostetaan kunkin yksilön oman tien etsintää ja subjektiivista kokemusta. Uushengellisen maailmankatsomuksen mukaan jokainen voi olla yhteydessä jonkinlaiseen ei-empiiriseen todellisuuteen ja ihmistä suurempiin voimiin. Utriaisen mukaan tutkijat ovat tunnistaneet myös uushenkisyyteen kuuluvaa sanastoa, johon kuuluu muun muassa energiasta ja omasta polusta puhuminen. Usein uushenkisyys katsoo menneisyyteen. Suomen alueella vallitsi ennen 1000-luvulla rantautunutta kristinuskoa voimakas ja monipuolinen pakanallinen perinne, johon kuului runonlaulua, matkoja tuonpuoleiseen eli yliseen ja aliseen ja erityisiä paikkoja Länsi-Suomen pyhistä lähteistä saamelaisten seitoihin. Kristinuskon saavuttua uskonnollista elämää alettiin yhdenmukaistaa, ja lopulta assimilaatio hävitti monet aiemman kansanuskon muodot. 1800-luvulla paikkansa vakiinnuttanut tieteellinen maailmankuva toi mukanaan suuren muutoksen. Kristinuskon asema heikkeni, ja länsimaissa alettiin liikkua kohti esoteriaa esimerkiksi teosofiaa ja spiritismiä harjoittamalla. Näiden henkiset perilliset lopulta nimettiin New Ageksi 1900-luvun puolivälin paikkeilla. Termi on nykyisen uushenkisyyden käsitteen edeltäjä. Friedrich Nietzsche oli vaahdonnut jo 1800-luvulla Jumalan kuolemasta, ja aikamoisen armonlaukauksen Jumala taisikin hetkeksi saada, kun 1900-luvun myllerrykset, maailmansodat, kuumeinen modernisaatio ja Vietnamin sota ravistelivat ihmisten luottoa yksioikoiseen kristilliseen maailmanselitykseen. Ei-kristillinen henkisyys on elänyt uutta nousukautta viimeisinä vuosikymmeninä huolimatta siitä, että elämme päältä päin katsoen varsin maallistuneessa yhteiskunnassa. Tukea isoihin kysymyksiin Tutkija Terhi Utriaisen mukaan viimeaikainen uushenkisyyden suosion nousu heijastelee monenlaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Perinteisen luterilaisuuden merkityksen vähentyminen ja itsen ilmaisua korostava yksilöllistymisen kulttuuri voivat ohjata uushenkisyyden äärelle. Joskus kyse on silkasta uteliaisuudesta. ”Osin kiinnostus liittyy myös terapiaja terveyskulttuuriin, sillä uushenkisyyden piiristä löytyy erilaisia vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja. Ne houkuttelevat kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksensä takia ja siksikin, että ne voivat olla helpommin TEKSTI MITJA JAKONEN KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA
4 / 2024 • 31 saavutettavissa kuin kovasti ruuhkautunut julkinen terveydenhoito.” Usein kiinnostus uushenkisyyteen syntyy elämän kriisitai muutoskohdissa, ja siitä haetaan tukea työelämään, parisuhteeseen tai terveys asioihin liittyviin isoihin kysymyksiin. Myös suhde luontoon ja yhteiskuntaan askarruttaa monia. Motiivit ovat moninaiset, sanoo Utriainen. ”Voidaan hakea uudenlaista näkökulmaa elämän lukkoihin tai vain nostetta sen tasapaksuuteen. Joillekin kyse on arkielämän haasteista ja toisille enemmän elämänkatsomuksellisista ja metafyysisistäkin kysymyksistä.” Utriainen muistuttaa, että on olemassa myös ihmisiä, jotka ovat perehtyneet uushenkisyyteen pitkällä aikavälillä puhtaasta kiinnostuksesta henkisiin perinteisiin, ilman henkistä etsintää laukaisseita kriisejä. Turkulainen šamaani ja okkultisti Kirsti Runavik kertoo, että asiakkaat saapuvat hänen pakeilleen usein juuri elämän kriisikohdissa. Toisin kuin puhelinsoiton päässä henkistä apua ja jopa välitöntä parantamista lupaavat alan toimijat, Runavikilla ei ole tarjota helppoja ratkaisuja. ”Monesti ihmiset yllättyvät, kun en toimikaan parantajana, vaan pikemminkin opettajana, joka antaa työkaluja ja ohjeistaa siihen, mitä kannattaa opiskella ja selvittää ongelman ratkaisemiseksi.” Runavik kertoo menetelmien hyödyntävän esimerkiksi erilaisin keinoin aiheutettuja transsitiloja ja niiden aikana tapahtuvaa sielun vapaata liikkuvuutta menneisyyden ja tulevaisuuden tapahtumissa. Runavik ei ajattele itseään tai harjoittamaansa toimintaa lainkaan uushenkisenä, vaan kertoo edustavansa vanhaa pohjoista noituutta, joka tarkoittaa kokoelmaa pohjoismaissa harjoitetuista noituuden praktiikoista. Niihin kuuluvat esimerkiksi šamanismi, transsitilat ja voimariimujen käyttö. ”Olen aina ollut todella kiinnostunut kaikenlaisesta uskonnollisuudesta. Olin nuorena rippikoulun isosena Lapissa, koska siellä ei oikeastaan muuta uskonnollisuutta ollut. Olen kuitenkin perehtynyt esimerkiksi teosofiaan ja [hindulaiseen] shaivismiin, josta löytyy monia samankaltaisuuksia noituuden kanssa.” Runavik on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Esimerkiksi Pohjoinen shamanismi – rituaalit, käytännöt ja historia (Like 2023) kuvaa muinaisia ja nykyaikaisia tapoja harjoittaa šamanismi ja magiaa. Henkisyys nivoutuu muihin identiteetteihin, ja se voi olla myös vahvasti poliittista. 1900ja 2000-luvuilla monet okkultistit ovat kannattaneet avoimesti mitä moninaisimpia poliittisia liikkeitä äärioikealta äärivasemmalle. ”Vastikään kirjoittamani Jack Parsonsin suuri työ -kirja (Abraxas 2023) kertoo okkultistista, joka oli ehdottomasti protofeministi, pasifisti, vasemmistolainen poliittinen aktivisti ja aina vahvasti ihmisen vapauden puolella.” Runavik mainitsee, että hänen noituutensa on LGBTQ-ystävällistä ja että hänen tutkimassaan Thelema-uskonnossa Horuksen aeoni, nyt menossa oleva maaginen ajanjakso, merkitsee itsetoteutumista, uusien sukupuolien syntyä ja sukupuoliroolien vapautumista. Vaikutteita luterilaisuuteen Tutkija Utriainen kertoo, että osalle ihmisistä uushenkisyys muodostuu vankaksi osaksi identiteettiä. ”Yksi nykyisin suosittu identiteettikategoria on ’olen henkinen mutta en uskonnollinen’.” Jotkut suhtautuvat asiaan kevyemmin, enemmän mielekkäänä ajanvietteenä tai harrastuksena. ”Tällöin kyse on juuri omaan elämään sopivista kiinnostavista, piristävistä, hoitavista, tukea tuovista harjoitteista ja samanhenkisistä sosiaalisista suhteista”, Utriainen erittelee. Vaikka joidenkin harjoittama uushenkisyys on ristiriidassa perinteisten uskontojen kanssa, joskus se solahtaa luontevasti osaksi luterilaista uskoa. Myös hiljalleen näivettyvässä evankelis luterilaisessa kirkossa on havahduttu ihmisten etsivän uutta hengellistä sisältöä muista perinteistä ja uusista hengellisyyden tavoista. ”Kirkon näkökulmasta ilmiön katsotaan kertovan siitä, että maallistumisesta huolimatta monia ihmisiä kuitenkin kovasti kiinnostavat uskonnolliset ja hengelliset kysymykset.” Niinpä nykyisin monissa evankelisluterilaisissa kirkoissa ympäri Suomea joogataan. Espoon kirkon sivujen mukaan ”Hiljaisuuden jooga ® on meditatiivinen kokonaisuus: kuin miniretriitti, jossa vetäydymme rukoukseen ja sisäiseen hiljaisuuteen. Harjoituksissa yhdistyvät lempeät, kehoa venyttävät joogaliikkeet, kehollinen rukous ja hiljentyminen raamatuntekstin, Taizé-laulujen tai virren sanojen kautta. Avaamme kehoa ja mieltä sielun yhteydelle, oman itsemme kuuntelemiselle ja Jumalan läsnäololle elämässämme.” MONET OKKULTISTIT OVAT KANNATTANEET AVOIMESTI MITÄ MONINAISIMPIA POLIITTISIA LIIKKEITÄ ÄÄRIOIKEALTA ÄÄRIVASEMMALLE. www.pam.fi Koulutuksesta ei leikata – ja taas leikataan T yömarkkinat eivät ole staattinen, muuttumaton kokonaisuus, vaan ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että työikäiset voivat opiskella ja hankkia uusia taitoja – tarvittaessa myös toisen ammatillisen perustutkinnon. Valitettavasti hallitus näyttää tekevän kaikkensa vaikeuttaakseen siirtymiä työelämässä. Julkinen keskustelu koulutuksesta kohdistuu usein peruskouluun ja korkeakouluun. Mutta jos ammatillisen opetuksen laatu kärsii, siitä kärsii työelämä, talouselämä ja me kaikki, jotka tarvitsemme arjen ammattilaisia. Hallituspuolueiden puheet koulutuksen tärkeydestä alkavat kadota savuna ilmaan. Täytyy kai pitää voittona sitä, että hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta vain 100 miljoonaa euroa taustavalmisteluissa esitetyn 445 miljoonan sijaan. Jälkimmäinen olisi jättänyt jälkeensä vain savuavat rauniot. Nyt koituu vain karmeita ongelmia. Opinto tarjonta kapenee ja aloituspaikkoja on vähemmän. Opettajien määrä pienenee. Hallituksen logiikan mukaan erityisesti ammatillinen koulutus haaskaa rahaa, koska työikäinen voi suorittaa toisen ammatillisen perustutkinnon. Orpon hallituksen mielestä työssä käyvät ihmiset opiskelevat vääriä asioita, ja moinen harhailu on syytä välittömästi lakkauttaa. Jos jotain opiskellaan, niin mielellään vain ministeriön kabineteissa määriteltyjä asioita, kiitos vain. Jos hallitus oikeasti arvostaisi sitä, että työssäkäyvä ihminen voi kehittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, emme puhuisi ammatillisen koulutuksen leikkauksista tai aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Niiden sijaan puhuisimme työpaikkojen osaamiskartoituksista, uraja opintoohjaukseen panostamisesta, yksilöiden voimaannuttamisesta, sivistyksestä ja perustaitojen varmistamisesta. Puhuisimme myös ammattiosaajien korkeakoulupolusta ja pitkän linjan investoimisesta koulutukseen. Hallituksen nyt tekemiä koulutusleikkauksia kadutaan vielä raskaasti. Mikko Laakkonen Palvelualojen ammattiliiton koulutusja elinkeinopoliittinen asiantuntija mikko.laakkonen(at)pam.? ILMOITUS @pamliitto @pamliitto K uv a: Ee va A nu nd i
TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS Amazonian kansat vastaan systeemi Mafi at uhkaavat Amazonian kansoja, mutta kansallisvaltiot katsovat sivuun. Wampís-kansa organisoi itsehallinnon ja perusti kodinturvajoukot. neiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP:n alaiseen ICCA-rekisteriin. Sinne kirjataan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen suojelemat alueet. Yhteisö tavoittelee tilanteelle kansainvälistä painetta, jotta myös Perun hallitus takaisi kansojen oikeuk sien toteutumisen. Nyt valtio suhtautuu wampísien itsehallintoon nihkeästi. Neljä viidesosaa alueesta on luonnontilassa Vallitsevan käsityksen mukaan globaali ympäristöhätätila johtuu ”ihmisen toimista”. Lähemmin tarkasteltuna toisten ihmisten toimet ovat kuitenkin kestävämpiä kuin toisten. Alkuperäiskansoihin kuuluu noin kuusi prosenttia maapallon väestöstä, ja heidän asuinalueillaan elonkirjo on säilynyt paremmin kuin muualla. Itsehallintoalueen sihteeri Teófi lo Kukush kertoo, miten wampís-kansa on asuttanut Ecuadorin ja Perun rajalla sijaitsevaa sademetsäaluetta yli 7 000 vuoden ajan. Yhteisön hallinnoima alue on kooltaan yli 1,3 miljoonaa hehtaaria. ”82 prosenttia meidän alueestamme on luonnontilassa. Olemme aina osanneet elää rauhassa luonnon kanssa siten, että sen tarjoamia rikkauksia ei ole hyödynnetty enempää kuin on kohtuullista”, Kukush sanoo. Valtaväestön hallinnoimilla alueilla metsäkato etenee. Brasiliassa presidentti Lula da Silvan uudella kaudella kaavaillaan jättimäistä moottoritietä Amazonin sademetsän poikki. Metsän hakkuut, öljynporaus ja kaivostoiminta ovat tuottoisia elinkeinoja, samoin kuin karjatalous, jonka tieltä metsää kulotetaan. Etelä-Amerikassa monet maat lisäksi harjoittavat aktiivista asutuspolitiikkaa, jonka myötä ihmisiä muuttaa Amazonialle muilta alueilta, mutta heillä ei ole samanlaista suhdetta ympäristöön kuin sitä perinteisesti asuttavilla kansoilla. Se on Noningon mukaan ongelma: ulkopuolelta tulevat näkevät Amazonian raaka-ainevarastona. ”Vetoamme ulkopuolelta tuleviin ihmisiin: älkää aloittako täällä ekobisneksiänne. On tärkeää, että voimme saada tuloja omista metsistämme. Yhteisömme osaa hoitaa niitä vastuullisesti”, Noningo sanoo. Wampísien itsehallintoalue saa rahoitusta kansainvälisiltä kehitysjärjestöiltä. Alueella on kartoitettu luonto arvoja ja ilmastonmuutoksen torjumisen kapasiteettia, minkä lisäksi monet wampísit ovat kouluttautuneet ja näin voineet parantaa luontoelinkeinoista saamiaan tuloja. Kenen mailla? Keskeinen konfl ikti ympäri maailmaa liittyy alkuperäiskansojen ja valtioiden väliseen kiistaan: kenelle maa kuuluu? Wampísien mukaan heille, vuosituhantisen perinteisen maanhallintaoikeuden nojalla. Perun valtion mukaan sille, vuodesta 1821 alkaen, kun valtio itsenäistyi Espanjan siirtomaavallan alta. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat institutionaalisesti tunnustettuja, mutta käynnissä on silti jatkuva konfl ikti. YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO:n yleissopimus 169 sitoo allekirjoittaneita jäsenmaita. Niiden pitäisi kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeutta maan hallinnointiin ja perinteiseen elämäntapaan. Peru on ratifi oinut sopimuksen, mutta käytännössä oikeudet eivät toteudu, itse”M EIDÄN pitää kiertää Ecuadorin rajan kautta aina kun matkustamme kotiseudultamme Limaan”, Shapiom Noningo kertoo. Suorempi reitti sademetsäalueen läpi on hengenvaarallinen, koska mafi at uhkaavat luonnonsuojelijoita, hän kertoo toimittajille Limassa. Noningo on Perun wampís-alkuperäiskansan itsehallintoalueen johtaja. Hän on matkustanut pääkaupunkiin pitämään lehdistötilaisuutta Perun Amazonialla sijaitsevan kotiseutunsa tilanteesta. Ilmastokriisi ei ole Amazonin ainoa uhka: laiton puukauppa, huumekauppa, maatrokarit, kaivostoiminta ja öljynporaus uhkaavat sademetsäaluetta ja sen kansoja. Perun valtio katsoo sivuun, kun kansat raportoivat rikoksista. ”Nykyinen hallitus on korruption heikentämä, samoin valvovat viranomaiset”, Noningo sanoo. ”Tämä näkyy hallintojärjestelmän joka tasolla aina maakunnista kunnalliseen hallintoon saakka.” Wampís-kansaan kuuluvat yhteisöt ovat perustaneet itsehallintoalueen, joka perustuu perinteiseen hallintotapaan. ”Toimimme valtion rajojen sisällä, mutta olemme järjestäytyneet omalla tavallamme, joka kietoutuu aikaan, kulttuuriin ja identiteettiin”, Noningo kertoo toimittajille. Näin organisoitumalla yhteisön on helpompi asioida viranomaisten kanssa ja jättää virallisia valituksia. Hän viittaa Tarimat pujut -periaatteeseen eli wampís-kansan hyvän elämän käsitteeseen. Se on vaihtoehto eurooppalaiselle kehitysajattelulle, ja sen tarkoituksena on taata ”mukava elämä” myös tuleville sukupolville. Ihmisen ja luonnon oikeudet kietoutuvat ajattelussa yhteen. Itsehallinnon neuvotteluprosessi kesti vuosia. Wampís-kansan paikalliset yhteisöt pitivät kymmeniä kokouksia ennen kuin itsehallintoalue saatiin perustettua vuonna 2015. Tuolloin 27 rekisteröidyn paikallisyhteisön edustajat sopivat hallinnon pelisäännöistä. Wampísit kamppailevat olemassaolostaan. ”Läpi historian olemme eläneet harmoniassa luonnon kanssa, ja meillä on siihen vahva henkinen yhteys. Nyt olemassaolomme on vaarantunut, koska kaivostoiminta, öljynporaus ja maatrokarit uhkaavat aluettamme. Kaikkien yhteisön miesten ja naisten, kaikkien tyttöja poikalasten ja vanhusten täytyy puolustaa metsää ja itse elämää, maaemoa, joka suojelee meitä.” Kamppailu on kannattanut. YK on kirjannut itsehallintoalueen YhdistyTeófi lo Kukush Shapiom Noningo 32 • 4 / 2024 Ku kka -M aria Ah oka s Ku kka -M aria Ah oka s
Suomalaisten ristiriitainen metsäsuhde S UOMALAISELLA on keskimäärin 700 metrin matka kotioveltaan metsään, ja puolet asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Tämä on maail man mittakaavassa poikkeuksellista. Valtaosa suomalaisista kertoo suhtautuvansa metsään positiivisesti. Suomalaisten erityinen metsäsuhde on siis totta ainakin joillain mittareilla, mutta se on kuitenkin ristiriitojen riivaama. Historian saatossa korpinen kansa on riidellyt varsinkin siitä, miten metsää pitäisi käyttää. Varhaisessa mytologiassa metsän kuningas Tapio perheineen hallitsi metsää, ja sen eläimet olivat hänen karjaansa. Ihmiset kunnioittivat luonnonvoimia. Jos metsämies pyyti liikaa saalista, Tapio saattoi noitua hänet metsänpeittoon, jolloin tämä eksyi korpeen ja joutui hukkaan. Suomalaiset tuovat havunoksia haudoille vielä nykyisinkin, koska muinoin ajateltiin, että havupuilla on yhteys vainajalaan. KORVENRAIVA AJIEN AIKAKAUTENA metsästä tuli suomalaiselle vastus, joka piti raivata asutuksen ja karjan tieltä. Kansallismaiseman valokuvaaja I. K. Inha havainnoi rajaseudun asukkaita ja pani merkille ”kansan kammon metsiä kohtaan”. 1700-luvulla Ruotsin valtakunta aloitti isojaon ja kruunu alkoi painottaa pienmetsänomistamista. Talot saivat nyt perustaa torppia saamilleen metsälohkoille. Kun metsälle määriteltiin rahallinen arvo, siitä tuli talonpojan pankki. Laajamittainen metsäteollisuus alkoi 1800-luvulla. Kansakunnan metsäsuhde muuttui radikaalisti, kun rahaa alkoi virrata valtiontalouteen. Tällöin syntyi uusi ajatus: metsäteollisuuden etu on kansakunnan etu. Metsä olikin merkittävä työllistäjä 1950-luvulle saakka. Se työllisti etenkin metsätyömiehiä ja sahureita raskaisiin fyysisiin töihin, joissa leipä oli kapea. Kun Suomi kaupungistui, yhä harvempi sai elantonsa metsästä. Metsäkato kuitenkin eteni tasaista vauhtia, ja puupellot valtasivat kansallismaiseman. 1960-luvun ympäristöliike alkoi korostaa, että metsällä on itseisarvoa eikä sitä saa hakata matalaksi. Pentti Linkola vertasi Suomen metsäpolitiikkaa muuhun Eurooppaan näin: ”Puun asento on muualla Euroopassa pysty, Suomessa se on vaaka.” Sittemmin kuvioihin on tullut moderni kolonialismi, jonka myötä suuryritykset siirtävät sellukattiloita Etelä-Amerikkaan ja ihmiskaupasta tuomitut marjayrittäjät tuovat thaimaalaisia poimijoita mustikka-apajille. 2020-luvulla yhä harvempi yksityishenkilö omistaa metsää, mutta sen tarjoamat virkistysarvot ja wellnessajattelu ovat nousussa: metsäjooga, metsämindfulness ja metsäpäiväkodit ovat tulleet osaksi katajaisen kansan mielenmaisemaa. MITÄ VÄLIÄ suomalaisten metsäsuhteella on? Ihmiset toimivat yhteiskunnassa oman metsäsuhteensa pohjalta, joten poliittiset päätökset palautuvat siihen. Se, miten metsiä kohdellaan nyt, määrittää, millaiseen metsään tulevaisuuden suomalaiset suhteensa muodostavat: puupeltoihin, aarniometsiin vai harvoihin laikkuihin, joissa runkoja on enää nimeksi pystyssä. Tekstin lähteenä on käytetty folkoloristiikan tutkija Reetta Karhunkorvan luentoa Puhutaan puusta. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS Mitä metsistä pitäisi sanoa? Osallistu Voiman metsäprojektiin! Voima haluaa tuoda uusia ulottuvuuksia suomalaiseen metsäkeskusteluun. Olemme aloittaneet Koneen Säätiön rahoituksella uuden journalismiprojektin. Haluatko mukaan tai onko sinulla juttuvinkki? Rohkaisemme ihmisiä eri taustoista ottamaan meihin yhteyttä. Tarjoa omia ideoitasi: metsä@voima.fi Suomalaisille metsä on ollut pyhättö, kammottava erämaa, talonpojan pankki ja mindfullnessharjoitus. hallintoalueen luonnonsuojelujohtaja Doris Yakum Tello kertoo. ”Tällä hetkellä kukaan ei kysy alueen asukkailta, haluammeko antaa raaka-aineita vientiin”, Tello sanoo. Hän puhuu omalla kielellään, joka tulkataan espanjaksi. Lain mukaan yritysten pitäisi järjestää ennakkokuuleminen eli etukäteen neuvotella sen kansan kanssa, jonka maille tullaan laillisesti etsimään mineraaleja ja luonnonvaroja. Näin ei usein kuitenkaan tehdä. Suurin ongelma ovat rikolliset. Wampisien alueella on kultaesiintymiä, jotka houkuttelevat rikollisjoukkoja perustamaan laittomia kaivoksia. Niissä käytetään vanhaa tekno logiaa, kuten elohopeaa, kullan erottamiseksi kivestä. Kaivokset eivät suodata jäte vesiään mitenkään, vaan laskevat myrkyt suoraan jokiin. ”Arvatkaa, mitä se tekee ihmisen elimistölle, kun juomaveden seassa on elohopeaa”, Noningo sanoo. Lisäksi sekä laillinen että laiton öljynporaus aiheuttavat vuo toja vesistöön, ja ne sairastuttavat jokien varrella asuvia ihmisiä. Kodinsuojelujoukot turvana Suomi ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta. Saamenmaalla käydään samaa kamppailua ihmisoikeuksista kuin Amazonialla, mutta Etelä-Amerikassa alkuperäiskansojen johtajat ovat hengenvaarassa. Viime vuosina kymmeniä johtajia on murhattu, eikä syyllisiä useimmiten saada kiinni. Teófilo Kukushin ja Shapiom Noningon mukaan tekijät ovat ulkopaikkakuntalaisia. Perulaisten lisäksi alueella liikkuu paljon kolumbialaisia ja venezuelalaisia rikollisia, he kertovat. Naapurimaa Venezuelan pitkittynyt kriisi on työntänyt vankiloista vapautettuja rikollisia naapurimaihin, ja se näkyy Perun rikostilastoissa. Sen vuoksi wampís-yhteisöt ovat järjestäytyneet ”kyliensuojeluskunniksi” tai kodinsuojajoukoiksi, jotka puolustavat kyliä ja häätävät maanvaltaajia tiehensä. Noningon mukaan se on välttämätöntä, koska armeija ja poliisi eivät ole suojelleet ihmisiä vaan jättäneet heidät oman onnensa nojaan ja uhkailijoiden armoille. ”Olimme tyrmistyneitä, kun armeija alkoikin häiritä kodinsuojelujoukkojamme ja uhkailla meitä oikeustoimilla, vaikka haluamme nimenomaan vaatia oikeutta. Oikeat syylliset jäävät rankaisematta”, Noningo kertoo. Valtaosa Shapiom Noningon, Teófilo Kukushin ja ja Doris Yakum Tellon ajasta kuluu erilaisten tuomioistuinprosessien parissa sekä neuvottelussa viranomaisten kanssa. ”Emme halua konfliktia, haluamme käydä dialogia ja elää rauhassa. Haluamme, että luonto palautuu ennalleen”, Noningo sanoo. Wampís-johtajat korostavat, ettei itsehallinto tarkoita uhkaa valtion suvereniteetille, mutta oikeuksien puolesta kamppailu on välttämätöntä. Doris Yakum Tello sanoo, että vaihtoehtoja ei ole, jotta kansa voi selvitä. ”Tällä taistelulla tulee olemaan positiivinen loppu. Yhteisömme jäsenet, jotka katsovat meitä taivaasta, nykyiset aikuiset ja heidän lapsensa, samoin kuin tulevat sukupolvet, tulevat olemaan ylpeitä siitä, että voitamme.” Artikkelin kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla. Doris Yakum Tello Amazonia lukuina • Maailman suurin sademetsäalue Amazonia ulottuu Brasilian, Perun, Kolumbian, Venezuelan, Bolivian, Ecuadorin, Guyanan, Surinamin ja Ranskan Guyanan valtion alueille. • Amazonian alueella asuu 400 alkuperäiskansaa, jotka puhuvat yli 300 kieltä. • Ecuadorin Amazonialla sijaitsevassa Upano-laaksossa eli 2?500 vuotta sitten korkeakulttuuri, jota on verrattu inkojen ja mayojen korkeakulttuuriin. • Vuosina 2016–2021 Amazonian alueella murhattiin 58 alkuperäiskansojen johtajaa, jotka olivat julkisesti puolustaneet yhteisöjään. • Noin 17 prosenttia Amazoniasta on hävitetty. Jos metsäkato etenee yli 25 prosenttiin, niin sanottu keikahduspiste ylittyy, minkä jälkeen sademetsän tuhoa ei enää voi pysäyttää. Ku kka -M aria Ah oka s Diego Pérez Romero
34 • 4 / 2024 Lain ja Maan puolesta Luonnontuhonnan muuttaminen rikokseksi kansainvälisessä oikeudessa selkiyttää keillä on vastuu maailman tuhoamisesta – ja pelastamisesta. ”A STRONAUTTIEN ottama kuva maapallosta muutti kaiken”, kertoo Jojo Mehta, englantilainen juristi, joka johtaa luonnontuhonnan eli ecociden kriminalisointia kansainvälisessä oikeudessa edistävää kansanliikettä. Tavoitteen pitäisi toteutua vuoteen 2030 mennessä, Mehta sanoo. Kun Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasa julkaisi vuonna 1972 kuvan ”Sinisestä marmorikuulasta”, Maasta, viesti välittyi: olemme riippuvaisia tästä kauniista, pienestä pallosta. Käsitys ihmisen toimijuudesta on Mehtan pohtimia fi losofi sia ydinkysymyksiä. ”Monet kutsuvat itseään kuluttajiksi. Eivät vaikka ’kansalaisiksi’.” Markkinatalouden johtohahmoille sopii maailma, jossa ihminen on ensisijaisesti aina vain uudenlaisia tarpeita ja vaatimuksia kohtaava mainonnan kohde, ’kuluttaja’, jolta aina puuttuu jotain. Sen sijaan Maan ’kansalainen’ on osa yhteiskuntaa, enemmän toimija kuin vain kohde. Kansalainen voi muuttaa maailmaa vaatimalla kansanliikkeen kautta katastrofaalisen suuria ympäristörikollisia kansainväliseen oikeuteen. KANSALAISEN NISKAAN ei saa kasata syyllisyyttä siitä, että yksittäisen ihmisen valintojen takia ihmiskunta olisi tuhoutumassa. Syyllistää voi ja pitää, mutta heitä, joilla on valtaa. Kiva, että rouva Jones ryhtyi vegaaniksi, Mehta sanoo. Ongelman aiheuttaja ei kuitenkaan ollut rouva Jones ja hänen valintansa, eikä hän siksi myöskään ratkaise sitä. ”Yritysjohtajat ratkaisevat”, Mehta toteaa. Kuluttajien valinnoista puhuvat antavat ymmärtää, että kuluttajilla olisi aina mahdollisuus tehdä todellisia valintoja. Näin ei ole. Kun ekologisesti kestävät tuotteet ovat vaikeasti saatavilla tai kalliimpia verrattuna elonkehää tuhoaviin tuotteisiin, suuret joukot eivät kykene hankkimaan niitä. Varsinkin köyhimmillä maapallon asukkailla ei ole valinnanvaraa edes siinä, missä työskennellä. Heidän, miljoonien aikuisten ja lasten, on pakko olla tuottamassa ekologisesti kestämättömiä asioita. LUONNONTUHONNAN kriminalisointi toisi tuhojen mittariston näkyväksi ja tietoisuuteen. Yritysten täytyisi miettiä, voidaanko sen tuote valmistaa niin, ettei se aiheuta tuhoa maapallolle. Samalla kriminalisointi korjaisi vääristymän, että globaali ympäristönsuojelu olisi pelkästään valtioiden välistä toimintaa ja niiden välisiä sopimuksia. Kansainvälinen oikeus puuttuisi tehokkaasti myös suuryritysten aiheuttamiin haittoihin ja laiminlyönteihin. Kansainväliseen oikeuteen joutumisessa pitää kuitenkin olla hyvin korkea kynnys. ”Muuten se ei toimi”, Mehta sanoo. Vain laajamittainen tai peruuttamaton tuho tai olisi riittävä syy sanktioihin. Lain säätäminen muuttaisi suhtautumista ympäristöjärjestöihin ja kansanliikkeisiin. Heidät alettaisiin nähdä entistä vahvemmin lain puolella olevina suojelijoina. Kun maailman tilasta ahdistunut nuoriso nyt tukkii liikennettä tai jättää väliin koulupäiviä mieltä osoittaessaan, konservatiivipoliitikot ja yritysten edustajat viestivät julkisuudessa pitävänsä luonnonsuojelijoita rauhanhäiritsijöinä. Näin he yrittävät siirtää syyllisyyden ja koko huomion ongelmien aiheuttajista viestintuojille. Ympäristöongelmat halutaan pyyhkiä näkymättömiin soimaamalla lapsia liikenteen vaarantamisesta tai siitä, ettei mielenosoittaminen kuulu koulupäivään. ”’Käyttäkää parlamentaarisia keinoja!’, nuorille sanotaan”, Jojo Mehta puuskahtaa, ”mutta mitä jos he ovat jo käyttäneet niitä keinoja? Yleensä ovat.” Kansalaiset protestoivat viimeisenä keinona, kun kaikki muu on jo tehty. Äänestäminen tai poliitikkoihin vetoaminen ei ole riittänyt parantamaan maailmaa. ”Tämän takia tarvitsemme kansainvälistä oikeutta.” L UONNONTUHONTA halutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirjaan. Ecocide Law -kansanliike edistää kansain välistä lainsäädäntöä, joka voimaan tullessaan kriminalisoisi laajamittaisen luonnontuhonnan. Tällä hetkellä mikään kansainvälinen laki ei velvoita huolehtimaan maapallon elinkelpoisuudesta. Lain määrittämät ”laajamittaiset ympäristötuhot” tarkoittavat kokonaisten ekosysteemien vaarantumista. ”Laajamittaisilla” vahingoilla voidaan tarkoittaa maantieteellisesti laajoja tuhoja tai pitkäkestoisia vaikutuksia, kuten hitaasti uusiutuvien sademetsien hävittämistä. ”Ympäristöllä” laki viittaa maapalloon, sekä elolliseen että elottomaan luontoon, ja jopa avaruuteen. Lain myötä yhtiöt, valtiot ja niiden johtohenkilöt voisivat voisivat joutua Haagin kansain väliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan ympäristötuhosta. Syylliseksi todettu voisi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen. Ecocide Law -kansanliike perustelee, että lain pelotevaikutus hillitsisi ympäristörikoksia. Yritysjohtajat voisivat voisivat vedota lakiin perustellessaan päätöksiä osakkeenomistajille. Hallitukset eivät voisi voisi myöntää lupia haitallisille yrityshankkeille, pankit eivät antaisi lainaa, sijoittajat eivät tukisi niitä eivätkä vakuutusyhtiöt myöntäisi vakuutuksia. KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI IIDA SIMES KUVA NAUSKA Luonnontuhontaa vastustava laki
Lain ja Maan puolesta 7/20/30€ LIPPU.FI ’HENKILÖKOHTAISTA’ ’PERSONAL’ Aulikki Oksanen & Kielo Kärkkäinen / Sirpa Kähkönen / Lyyti / Risto Ahti / Maija Kauhanen Rosanna Fellman / Iida Rauma / Piki Rantanen / Hassan Maikal / Tommi Liimatta Tuukka Terho & Heikki Nikula / Vilma Talvitie / Ritva Hokka / Ranja Omena Stephen James Smith (IE) / Abdulla Pashew (Kurdistan / FI) ANNIKKI POETRY FESTIVAL 8.6.2024, TAMPERE ANNIKIN RUNOFESTIVAALI Runoa, musiikkia , teatteria. .. ihanaa! 33..--77..77..220 0224 4 3.-7.7.2024 Taiteellinen johtaja Kati Outinen Ohjelma ja liput: runoviikko.fi Kuvataideopintoja! KUVATAIDELINJA 53 Op Lapin Yliopisto. Avoin yliopisto. Lohjalla www.kannelopisto.fi Tutki, tutustu, kysy lisää. Kuvataiteen perusja aineopinnot 25 + 35 op eira.fi JOUSTAVUUTTA OPINTOIHIN Eiran aikuislukio Eirassa voit suorittaa tutkinnon valmistua ylioppilaaksi korottaa arvosanoja kerrata pääsykokeisiin opiskella omaan tahtiin opiskella yksittäisiä aineita aloittaa milloin vain Jäivätkö opiskelusi kesken, haluat korottaa arvosanojasi tai kerrata pääsykokeisiin? ILMOITTAUDU EIRAN AIKUISLUKIOSSA v oit aina aloittaa uudelleen. Edistä opintoja myös kesällä! eira.fi/ kesaopetus
36 • 4 / 2024 Ä ÄNEKOSKEN kaupunginraitilla on tavanomainen maaliskuinen perjantai. Lounasravintola Makkaran ovi käy verkkaan ja vastapäisessä hiljaisessa kauppakeskuksessa maleksii muutamia teinejä, joilta on toivottavasti jo koulu loppunut. Etteivät vain lintsaisi. Toisin kuin edellisenä päivänä, aurinko ei ole suostunut tänään pilkahtamaankaan, eikä Äänekoski ei ole edukseen. Mutta se ei ole Äänekosken syy. Suomalaiset paikkakunnat ovat likaista lunta ja harmaata taivasta tähän aikaan vuodesta. Ensin termit: Paikalliset valtuustot voivat päättää kutsua paikkakuntiaan kaupungeiksi, mikäli katsovat kaupunkimaisen yhdyskunnan vaatimusten täyttyvän. Vaatimuksilla tarkoitetaan yleensä tiheämpää asutusta ja palveluita, mutta niitä ei ole enää nykylainsäädännössä määritelty tai valvottu sen kummemmin. Vuoden 2023 lukujen mukaan Suomen pienin kaupunki on 1 256 asukkaan Kaskinen ja suurin 664 028 asukkaan Helsinki. Myös maaseudun määritelmään mahtuu monenlaista vipeltäjää. Suomen ympäristökeskuksen mukaan ”pienet, alle 15 000 asukkaan keskustaajamat luokitellaan paikalliskeskuksiksi ja osaksi maaseutua”, ja toinen maaseudun ääripää on asuttamaton korpi. Mielikuvissa maaseutuna useimpien mielissä elänee harmaiden latojen pilkuttama idyllinen peltomaisema. Eli 17 977 asukkaan Äänekoski ei teknisesti ottaen ole maaseutua, eikä etenkään sitten vuoden 2007 kuntaliitosten, jotka toivat osaksi kaupunkia nyt noin 1 200 asukkaan Sumiaisen ja noin 4 500 asukkaan Suolahden. Tässä keskisuomalaisessa kaupungissa on hyvä selvittää, missä se kuuluisa maaseutu oikein alkaa. Kaupunginjohtajan murheet Ensin kaupunginjohtajan puheenvuoro. Matti Tuononen muistuttaa, että alueella on pieniä maaseutukyliä, mutta hän määrittelee Äänekosken tiiviisti asutuksi teollisuuskaupungiksi. Teollisuudella on paikkakunnalla pitkät perinteet, mikä on edesauttanut investointeja: ”Tää ei ole valitusherkkä kaupunki. Ihmiset on tottuneet siihen, että teollisuutta on. Se tuo alueelle työpaikkoja ja vaurautta.” Tällä hetkellä Äänekoskella ovat muun muassa Metsä Groupin biotuote-, vanerija kartonkitehtaat sekä Valtran traktoritehdas ja Valion tuotantolaitos. ”Noin 45 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa.” Kaupunginjohtajaa huolestuttaa Identiteeteillä on voima sekä sitoa että vapauttaa ihmisiä. K IRJAILIJA Italo Calvinon romaanissa Näkymättömät kaupungit (1972) Marco Polo kertoo mongolivaltakunnan hallitsija Kublai-kaanille matkoistaan maan ääriin. Polon kuvailemat kaupungit ovat toinen toistaan ihmeellisempiä. Päähenkilöiden välisten keskustelujen edetessä käy ilmi, että kaikki kaupungit ovat Polon villin mielikuvituksen läpi suodatettuja kuvauksia hänen koti kaupunkinsa, Venetsian, eri puolista. Polon kummallisia muotoja saavat kertomukset sopivat kuvaamaan myös inhimillistä identiteettiä, jossa tuttu ja vieras, sisäinen ja ulkoinen, käyvät lakkaamatonta vuoropuhelua keskenään. Minuutta ei olisi olemassa ilman tiettyä pysyvyyttä, mutta samalla sitä luonnehtii jatkuva muutos. Rajat minän ja maailman välillä ovat huokoisia. Identiteetti on illuusio, joka säilyttää yhtenäisyytensä vain mielen järjestävän, suodattavan ja rajaavan työn ansiosta. SE, MITÄ OLEMME , niin yksilöinä kuin yhteisöinä, on aina suhteessa muihin. Samaistumme ja erottaudumme, vedämme rajoja tai pyyhimme niitä olemattomiin. Tietoinen mieli, ego, pyrkii hallitsemaan virtaavaa todellisuutta rajaamalla sitä järjen ja itseymmärryksen kehikoihin. Mutta järjen luomien keinotekoisten rakenteiden tuolla puolen avautuu todellisuus, joka on rajaton, moniaineksinen ja lakkamatta muotoaan muuttava. Ajattelu, mielenterveys ja selviytyminen edellyttävät minän ja maail man välisen rajan loputonta uudelleen määrittelyä. Jos kaikki olisi kaaosta – jos maailma virtaisi hallitsemattomana tietoisuuteemme ja liikuttaisi meitä arvaamattomasti – elämä monimutkaisten inhimillisten ja ei-inhimillisten suhteiden järjestelmässä olisi mahdotonta. Jos kaikki olisi järjestettyä – jos maailma asettuisi nätisti järjen luomiin kategorioihin – elämä muuttuisi toisteiseksi ja yksiulotteiseksi. Psykiatrian professori Daniel J. Siegel on luonnehtinut mieltä integraation joeksi, jonka yhdellä rannalla kaikki on kaoottista ja toisella rannalla kaikki on hallittua. Mielenterveyden kannalta suotuisimmat virtaukset kulkevat tietysti joen keskellä: vesissä, joissa järjestys ja kaaos sekoittuvat. YKSILÖLLINEN MIELI ei kuitenkaan ahkeroi identiteetin eheyden parissa eristyksissä muusta maailmasta. Identiteetin, kuten myös aistien, kehollisuuden, ymmärryskyvyn ja tarkkaavaisuuden muotoutumista ohjaavat perhesuhteet sekä monimutkaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka eivät suinkaan ole vapaita valtasuhteista. Identiteetin muotoutuminen ei ole vain yksilön vapaata asettumista itse valitsemiinsa suhteisiin vaan myös taloudellisen pakon, selviytymistarpeen ja sosiaalisen tunnustuksen tarpeen määrittämää sopeutumista yhteiskunnalliseen elämään. Yksille rakenteet suovat etuoikeuksia ja vapauksia, toisia ne alistavat ja pakottavat. Taloudellinen eriarvoisuus, luokkayhteiskunnan hierarkiat, rasistiset ja seksistiset asenteet sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kohdistettu syrjintä ovat esimerkkejä haitallisista rakenteista, jotka rajoittavat yksilöiden vapautta valita, millaisissa suhteissa he haluavat maailman kanssa olla. PSYKOANALYYTIKKO ja yhteiskuntafi losofi Erich Fromm kutsui vallitseviin yhteiskunnallisiin suhteisiin sopeutuvaa luonnetta yhteiskuntaluonteeksi. Sopeutuakseen elämään tietyissä historiallisesti määrittyneissä olosuhteissa yksilöiden on haluttava tehdä juuri niitä asioita, joita heidän on pakko tehdä. Yhteiskuntaluonne on Frommin mukaan ”sementti”, joka varmistaa valtasuhteiden ja -rakenteiden pysyvyyden. Vallankäyttö ei rajoitukaan vain ulkoiseen kurivaltaan vaan työntyy syvälle sisimpäämme – haluihimme, tarpeisiimme, uniimme ja sosiaalisiin suhteisiimme. Se voi muuttaa identiteetin ansaksi, joka lakkaa tukemasta inhimillisten mahdollisuuksien ja voimien vapaata kehittymistä ja alistaa ne palvelemaan ulkoisia päämääriä. Olemassa olevien asioiden nimeäminen on vallankäyttöä, kuten teknoartisti Aïsha Devi toteaa kappaleessaan Time is the Illusion of Solidity: ”If you name me, you negate me.” Mutta poissaolevien asioiden nimeäminen tarkoittaa puolestaan olemassa olevien asioiden taian murtamista. Vapauttava nimeäminen, jossa identiteettiä ei sidota jäykkiin, muuttumattomiin muotoihin ja normeihin, saa voimansa poliittisesta mielikuvituksesta. Se puolestaan voi kukoistaa vain, jos osaamme tehdä tutusta vierasta ja vieraasta tuttua, aivan kuten Calvinon Polo. TEKSTI MIKA PEKKOLA VALLANKÄYTTÖ TYÖNTYY SYVÄLLE SISIMPÄÄMME – HALUIHIMME, TARPEISIIMME, UNIIMME JA SOSIAALISIIN SUHTEISIIMME. Sama mutta silti eri Jean-Michel Basquiatin (1960-1988) nimeämäton teos vuodelta 1982. Basquiat oli yhdysvaltalainen taiteilija, jonka omintakeinen taide oli pidäkkeettömän poliittista ja otti usein kantaa muun muassa identiteetin, rasismin ja kolonialismin teemoihin.
TOTUUS JA KAUNEUS Arthur Schopenhauer TAHDOTTOMAN TIETÄMISEN AUTUUS G A U D E A M U S Schopenhauerin pessimistisen elämänfilosofian ytimessä ovat estetiikka ja taiteenfilosofia. Heli Rantala ym. KIRJOJEN KAIPUU G A U D E A M U S Kuljettaa kiehtovien henkilötarinoiden kautta kirjalliseen elämään 1800-luvun alussa, kun kirjat olivat harvojen herkkua. Hemmo Laiho & Olli Koistinen (toim.) VALISTUKSEN HAASTE G A U D E A M U S Selvittää ja taustoittaa etenkin 1700-luvulla kukoistaneen aatevirtauksen merkitystä kriittisesti ja monipuolisesti. Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen Jussi S. Heinonen & SUOMEN MUINAISET TULIVUORET G A U D E A M U S Jos osaa katsoa, kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Kalle Puolakka JOHDATUS ESTETIIKKAAN JA TAITEEN FILOSOFIAAN G A U D E A M U S Teos vie estetiikan peruskysymysten pariin klassisesta musiikista poptaiteen kautta tieteiselokuviin. 27 € 27 € 27 32 32 € 32 € 32 30 30 € 32 32 € 32 € 32 32 32 € 32 € 32 Helena Saarikoski KIRJEITÄ EPPU NORMAALILLE Päiväkirja 2009–2019 PA RT U U N A Läheistä pohtivaa puhetta ja tiukkaa tekstiä sinälle: naisen ikävuosilta 50–60, vapaan tutkijan töistä ja taisteluista. 25 25 € 25 € 25 Kivi Larmola KAIKKI LIIKKUU Lev Termenin ihmeellinen elämä RO S E B U D ”Sarjakuvataidetta parhaimmillaan!” Toni Jerrman, Tähtivaeltaja Vilho Harle KAAOKSESTA JÄRJESTYKSEEN RO S E B U D Rajaton usko sotilaallisen voiman rakentamaan turvallisuuteen on ajallemme tyypillinen, mutta väärä uskomus. Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro Sirpa Puhakka & RAKKAUDEN RIEKALEITA Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta. Bruno Maximus TOHTORI HYMY 100 hauskinta taulua RO S E B U D 100 most optimistic paintings. Hymy hyppää huulillesi! Follow Dr Smile’s orders! Tex Hänninen CAFE NOBODY RO S E B U D Sarjakuva sisältää 13 ennenlukematonta lisäsivua! Onko hurmaava roadmovie saanut arvoisensa lopun? Lukijoita tarpeettomasti kalvanut mysteeri selvitetään tässä ja nyt! Liljelund & Canh MAANMITTARIN TARINA En lantmätares historia RO S E B U D Vietnamilaisen venepakolaisen selviytymistarina korruption ja hyväksikäytön maailmassa vertautuu myös nykyajan kriiseihin. Kaksikielinen. 26 € 26 € 26 25 25 € 25 € 25 20 € 8 € 8 € 8 27 € 27 € 27 25 25 € 25 € 25 Jukka Aalho SIVUTIEROMAANI B A S A M Koivunlehtien, maantien ja Jaloviinan tuoksuinen matka halki kesäisen Suomen. Emil A. Fellmann LEONHARD EULER Neron tarina B A S A M Euler (1707–1783) oli monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko. Hänen elämäntyönsä on niin valtava, että sen tutkiminen on lähes oma tieteenalansa. John Stuart Mill VAPAUDESTA B A S A M Mill oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka halveksi yleisen mielipiteen pakkovaltaa ja kannatti intohimoisesti ihmisten, yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. George Orwell FASISMISTA JA DEMOKRATIASTA B A S A M 1940-luvun esseitä leimaa älykkyys ja sanataituruus, kiihkeä totalitarismin vastustus, pyrkimys ilmaisun selkeyteen sekä usko demokraattiseen sosialismiin. 17 € 17 € 17 20 € 25 25 € 25 € 25 Voltaire OPTIMISTI B A S A M Kertomus sinisilmäisen sankarin retkistä kritisoi julmia oikeuskäytäntöjä, tekopyhyyttä, vallanhimoa, lyhytnäköistä ahneutta. ”Oikeus suvaitsemattomuuteen on järjenvastaista, petojen oikeutta.” 20 € M Ä K I & T Y P P Ö TARINAT LAPSEN TIENVIITTOINA Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa B A S A M 25 25 € 25 € 25 25 25 € 25 € 25
Virginia Woolf ORLANDO TA M M I Elämäkerran vallankumous! Teokselle on ominaista symbolien ja eri aikakausille ominaisten kliseiden taidokas käyttö. 27 € 27 € Aiskhylos ORESTEIA TA M M I Ainoa kokonaisena säilynyt antiikin näytelmätrilogia. Oresteia on yksi antiikin kirjallisuuden suurenmoisimmista klassikoista. Petronius Arbiter SATYRICON TA M M I Kokonaan suomennettu, ajanmukainen ja selityksin varustettu käännös. Satyricon on yksi maailmankirjallisuuden omaleimaisimpia teoksia. 29 € Hesiodos JUMALTEN SYNTY TA M M I Hesiodoksen runomuotoon laadittu selvitys jumalten sukupuusta ja maailman alkuajoista on vanhin jumaltarujen lähde. Tommi Kinnunen KAARNA W S O Y Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut. Lainan tarina vie lukijansa 2000-luvulta kohti traagisia sotakokemuksia. 21 € 34 € Kari Enqvist TULIVUOREN VARJOSSA W S O Y Kosmologi Kari Enqvistin ajatuksia identiteetistä, paikasta ja maailmanajastamme Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksen johdattelemana. 35 € Simone de Beauvoir TOINEN SUKUPUOLI 1 & 2 TA M M I Feminismin klassikko nyt yksissä kansissa! Nainen on määritelty poikkeamaksi normista eli miehestä, joka on asetettu edustamaan ihmistä yleensä. 23 € Adam Smith KANSOJEN VARALLISUUS W S O Y Adam Smithin näkemys oli, että valtion on varmistettava ihmisten ja omaisuuden turvallisuus, jotta yksityinen yrittäjä voi toimia markkinataloudessa. 36 € 30 € Anna-Riikka Carlson RAKAS EEVA KILPI Nämä juhlat jatkuvat vielä W S O Y Rakastetun kirjailijan Eeva Kilven elämästä, elämän rajallisuudesta, kirjallisuuden voimasta sekä rajat ylittävästä ystävyydestä. 35 € Cormac McCarthy STELLA MARIS W S O Y Stella Maris on säkenöivää pohdintaa tieteestä, kvanttifysiikasta, filosofiasta, musiikista, muistista, alitajunnasta, hulluudesta, itsemurhasta. Cormac McCarthy MATKUSTAJA W S O Y Matkustaja on pakahduttavan tiheä romaani tieteestä ja moraalista, ihmismielen rajattomuudesta ja rauhattomuudesta. 27 € 29 € 29 € 29 € 29 € 25 € 27 € 27 € Benjamín Labatut MAAILMAN KAUHEA VIHREYS TA M M I Häikäisevä romaani lipuu ennakkoluulottomasti faktan ja fiktion välillä valottaen 1900-luvun tieteentekijöiden monisyisiä suhteita. 29 € Piia Vuorinen VALTIOLLE VAARALLISET NAISET T Y Ö V Ä E N H I S T O R I A N J A P E R I N T E E N T U T K I M U K S E N S E U R A Valtiollinen poliisi, valvonnan arki ja sukupuoli Suomessa 1919-1944. Ville Okkonen & Tiina Lintunen VALPON VALVOMAT T Y Ö V Ä E N H I S T O R I A N J A P E R I N T E E N T U T K I M U K S E N S E U R A Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus. 30 € Pentti Raittila VASEMMAN LAIDAN TOISINAJATTELIJAT T H P T S Taisto Harra ja Mauri Sirnö kommunistisina journalisteina ja poliitikkoina Tampereella 1960–1980-luvuilla. 30 € Camila Sosa Villada YÖELÄIMIÄ S & S Argentiinalainen kirjallinen sensaatio, joka on valloittanut koko espanjankielisen maailman. Sosa Villada osallistuu Helsinki Littiin. 32 € Mikko Kauppila TERVEISIN K T E O S Kirja kertoo nuoren miehen syömishäiriöstä, käsittelee seksuaalisuutta ja identiteetin etsintää. Jorge Luis Borges KERTOMUKSET T E O S Argentiinalaisen kertojamestarin kertomukset suomeksi yhdessä niteessä. Schreck SUOMALAINEN KITARAKIRJA T E O S Kotimaisin voimin toteutettu, lähes kaiken kattava kitaransoittokirja. Ullamaija Seppälä SYÖPÄKERTOMUS VA S TA PA I N O Ullamaija Seppälältä löydetään syöpä. Hän kertoo sairauden kulusta ja elämästä suolistosyövän kanssa lisäten ymmärrystä syöpään sairastumisesta. Herman Raivio TURVATON TILA Agonistisia esseitä VA S TA PA I N O Herman Raivion esseet häiritsevät. Ne ovat hengeltään punkin jälkeistä haastamista, tyyliltään kriittistä kulttuuriesseistiikkaa.Laadusta tinkimättä, ankaruutta säästämättä. Markus Pantsar KUN RAKASTUIN SAKSALAISEEN JALKAPALLOON VA S TA PA I N O Jalkapallon EM-kisat lähestyvät! Lähde Markus Pantsarin kanssa tutustumismatkalle saksalaiseen jalkapalloon ja kulttuuriin. Françoise Vergès DEKOLONIAALINEN FEMINISMI T U T K I J A L I I T T O Ohittamatonta lukemista kaikille, jotka etsivät tapoja kamppailla sukupuolittuneeseen ja rodulliseen eriarvoisuuteen nojaavaa maailmanjärjestystä vastaan. Jean-Luc Nancy SINGULAARINEN PLURAALINEN OLEMINEN T U T K I J A L I I T T O Filosofian moderni klassikko taas saatavilla! Nancyn pääteos tutkii, miten ajatella yhdessäoloa, yhteisöä ja itseyttä identiteetin ja autenttisuuden kategorioiden ulkopuolella. 27 € 35 €
Tommi Musturi FUTURE Z U M T E U F E L Musturin monitahoinen, sarjakuvailmaisua uudistava mestariteos julkaistiin yhtä aikaa seitsemässä maassa. Fjodor Dostojevski RIIVAAJAT O TAVA Dostojevskin klassikko on ajankohtaisempi ja vimmaisempi kuin koskaan Martti Anhavan uutena suomennoksena. Hannu Sokala RAHA EI OLE SITÄ MITÄ LUULET N E M O Valaiseva ja helposti lähestyttävä tietokirja kertoo, miten raha toimii ja mitä pankit oikein tekevät. Rick Rubin LUOVUUS JA OLEMISEN TAITO L I K E Legendaarinen musiikkituottaja Rick Rubin johdattelee luovaan elämäntapaan. Katy Hessel TAITEEN HISTORIA ILMAN MIEHIÄ N E M O Silmiä avaava kirja taiteen historian naisista. Anna-Sofia Berner KYMMENEN HAAVAA AMERIKAN SYDÄMESSÄ O TAVA Kerronnallinen kuvaus Amerikasta, jonka yhteiskunnan haavat heijastuvat ympäri maailman. Jukka Viikilä HIEKKALINNAT O TAVA Kaksinkertaisen Finlandiavoittajan romaani on häikäisevä tutkielma rakkaudesta, seksistä ja uskollisuudesta ilolle. Mape Morottaja MISSÄ ON PUOLET MINUSTA? L I K E Vaikuttava ja ajankohtainen teos ihmisistä, joiden elämän dna-testi mullisti. 35 € 35 € 35 € 34 € 34 € 34 € 35 € 32 € 32 € 32 € 32 € Julian Baggini FILOSOFISEN AJATTELUN OPAS N I I N & N Ä I N Jykevä, tukeva ja helppotajuinen kriittisen ajattelun ohjenuora ja itsenäisen järjenkäytön teroitin. Antti Salminen & Tere Vadén MERKITYS JA ALA-AINE N I I N & N Ä I N Merkitys ja ala-aine ulottaa energian filosofian merkityksen syntyyn, säälimättömään hoivaan ja elollisen yhteytensä tunnistavaan sielukkuuteen. Rosi Braidotti TIETO IHMISEN JÄLKEEN N I I N & N Ä I N Humanistinen ihmiskäsitys on kriisissä, ja niin ovat myös ihmistieteet. Jos ”ihminen” ei enää määritä meitä, millaisia tiedon subjekteja meistä voi tulla? Albert O. Hirschman TAANTUMUKSEN RETORIIKKA N I I N & N Ä I N Taantumuksen retoriikka paljastaa konservatiivien pelot uudistuksia kohtaan retorisiksi keinoiksi, tilanneanalyysiksi naamioituviksi ennakkoluuloiksi. Giuseppe Cospito HEGEMONIA N I I N & N Ä I N Tiivis esitys hegemonian käsitteen historiasta ja paikasta politiikan filosofian käsitteiden piirissä. 29 € Tuomas Myllylä & Sari Sariola SUOMAAT Z U M T E U F E L Irlantiin sijoittuva luokkatietoinen kauhutarina mukana lonkeroita ja kissa! Mika Lietzén DEATH METAL Z U M T E U F E L 90-luvun alun Turkuun sijoittuva hienovarainen tarina kertoo ystävyydestä, toivosta ja brutaalista äärimetallista. 32 € 27 € 19 € Thomas Piketty PÄÄOMA JA IDEOLOGIA I N T O Piketty tarjoaa murskaavaa nykypolitiikan kritiikkiä ja ehdottaa rohkeasti uudenlaista ja reilumpaa talousjärjestelmää. Fatim Diarra & Iida Tani LUPA OLLA TYTTÖ I N T O Ollaan ihmisiksi ja tuetaan tyttöjä. 40 € Naomi Klein KAKSOISOLENTO I N T O Miksi järkevätkin ihmiset sekoavat ja alkavat uskoa valheisiin? Mitä meille on tapahtumassa? Matti Mörttinen & Yannick Lahti POLITIIKAN PINNAN VANGIT I N T O Mitä pinnallisuus on tehnyt politiikalle? Riina Tanskanen & Samu Kuoppa KAPITALISMIN SUURI ILLUUSIO I N T O Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. 25 € Yannick Lahti & Matti Mörttinen POPULISMIN ANATOMIA I N T O Mitä on populismi? On aika tehdä sille ruumiinavaus! Riina Tanskanen TYMPEÄT TYTÖT Aikuistumisriittejä I N T O Armoton ja riemastuttava teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Stephanie Kelton ALIJÄÄMÄMYYTTI Modernin rahateorian mahdollisuudet I N T O Radikaalin erilainen ja rohkea tapa rakentaa oikeudenmukainen ja hyvinvoiva yhteiskunta. 28 € 29 € 25 € 25 € 19 € 25 € Jiipu Uusitalo PIMEÄN RIHMASTO Z U M T E U F E L Syvyyspsykologinen kauhusarjakuva, joka kuvaa murtuvaa mieltä, piilotajuisen vaikutusta meissä ja vallan väärinkäyttöä. 15 €
Liv Strömquist PEILISALISSA S A M M A K KO Sarjakuva peilaa filosofian ja sosiologian avulla aikamme kauneusriippuvuutta ja kertoo ulkoiseen olemukseensa satsanneista naisista historian mytologian hämärästä nykyaikaan. Arthur Schopenhauer IHMISEN TAHDON VAPAUDESTA S A M M A K KO Schopenhauer käsittelee ihmisen tahdon vapautta ja väittää tahdonalaisten tekojemme olevan yhtä välttämättömiä kuin luonnonlakien noudattaminen. Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA I N T O Thomas Pikettyn löydöt mullistavat käsityksemme hyvinvoinnista ja eriarvoisuudesta. Naomi Klein & Rebecca Stefoff NÄIN PELASTAMME PLANEETAN I N T O Nuorten ilmastokirja auttaa pelastamaan planeetan. 19 € 25 € Vladimir Nabokov KUTSU MESTAUKSEEN M O E B I U S Vladimir Nabokovin venäjänkielisen kauden parhaimpiin romaaneihin kuuluva Kutsu mestaukseen vihdoin suomeksi. 29 € TaoLin LAOZI JA TEKEMÄTTÖMYYDEN TAITO AV I A D O R Syväanalyysi kiinalaisen ajattelun ikiaikaisista juurista ja siitä, miten keskeisimmän Laozin kehittämä taolaisuus heijastuu nykyajan Kiinaan ja kiinalaisiin. Dylan Thomas TAITEILIJAN OMAKUVA NUORUUDEN KOIRAVUOSILTA AV I A D O R Novelleissaan Thomas sukeltaa lapsuuteensa Walesin rannikolle ja ammentaa myös aikuisikänsä kokemuksista Lontoossa 25 € 28 € Tuija Vertainen SABOTÖÖRIN SILUETTI S K S Avec un croissant! Ihastuttavia pieniä esseitä ranskasta suomeen tulleista lainasanoista ja niihin liittyvistä tarinoista. Helttunen & Saure KYNÄLLÄ RAIVATTU REITTI S K S Tunnetko goottiromantiikkaa 1800-luvulla kirjoittaneen Hanna Ongelinin ja muut kirjallisuushistorian unohdetut naiset? Harri Ahonen MUINAISLINNAT JA LINNAVUORET S K S Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa tutustua maastossa edelleen erottuviin pronssija rautakautisiin kohteisiin. Laura Niemi TYÖELÄMÄN TYHJÄNPUHUJAT S K S Työelämän turhauttava puhe on uudissanoja, tarpeetonta englantia ja tavallisten asioiden tyhjää kaupallistamista. 35 € 32 € 32 € 29 € Hannu Pöppönen NIPPU PESOJA ja muita kertomuksia Argentiinasta AVA I N Reportaasikirja vie matkalle Argentiinaan: kaihon kotimaahan ja jalkapallofanatismin syntysijoille. 25 € Lauri Hokkanen KOMMUNISMIN TELOITETTU UNELMA Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia D O C E N D O Kriittinen kuvaus yhteiskuntatieteiden sisällissodasta, Marxin ja Leninin sekä taistolaisuuden rantautumisesta Suomen korkea-kouluihin 1970-luvulla. Hannu Himanen MISSÄ ENKELITKIN PELKÄÄVÄT Hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus D O C E N D O Kuvaus, miten maailma muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla muuttui suomalaisten käsitys turvallisuudestaan. Jukka Rislakki TIEDUSTELU JA VAKOILU Opit, operaatiot, agentit D O C E N D O Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta. Peitenimet, myrkyt, salamurhat, sieppaukset – monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut. 29 € 29 € 29 € Gabriela Ybarra PÄIVÄLLISVIERAS L U R R A E D I T I O N S Baskikirjailijan hyytävä kuvaus terrorismin tunkeutumisesta perheensä elämään. Alain Claude Sulzer KAKSOISELÄMÄÄ L U R R A E D I T I O N S Ranskan tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon – Goncourt-palkinnon – huima taustakertomus Napoleon III:n ajan Pariisin loistossa ja kurjuudessa. 28 € 22 € Franz Kafka PÄIVÄKIRJAT 1909-1923 S A M M A K KO Päiväkirjoissa Franz Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmärtäväksi kirjailijaksi. Kafkan tuotantoon tutustumisen voi hyvin aloittaa tästä teoksesta. Yu Miri UENON ASEMA S A M M A K KO Väkevän runollinen teos on koskettava lukukokemus, kirjaan tiivistyy jotakin olennaista japanilaisuudesta ja ehkä myös ihmisyydestä ylipäätään. Heikki Kännö KÄDET S A M M A K KO Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut 18 kuukautta. Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuorta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. Emmanuel Carrère JOOGA S A M M A K KO Romaani kirjailijan romahduksesta, millaista on olla minä. ”En vaadi Carrèrelta rahoja takaisin, kiitän häntä kiehtovasta ja koskettavasta romaanista.” T.M./H.S. 34 € 29 € 37 € 27 € 40 € 25 € 25 € 32 € 35 € Riikka Tanner LENININ ILMESTYSKIRJA Kirjoituksia painajaisista, historiasta, kulttuurista ja politiikasta M E D I A H A M E E N T I E … koettu ja ajateltu, huolella pohjustettu kirja. Veli-Pekka Leppänen HS Heikki Halila PROFESSORI JA VALTIOMIES Toivo Mikael Kivimäki WA R E L I A Uutta tietoa suhteista Saksaan 1940-luvulla. Aki Rasilainen PORVOON VALTIOPÄIVIEN POISKIRJOITETTU HISTORIA WA R E L I A Teos paljastaa, miten lähteitä on vääristelty.
Liv Strömquist PEILISALISSA S A M M A K KO Sarjakuva peilaa filosofian ja sosiologian avulla aikamme kauneusriippuvuutta ja kertoo ulkoiseen olemukseensa satsanneista naisista historian mytologian hämärästä nykyaikaan. Arthur Schopenhauer IHMISEN TAHDON VAPAUDESTA S A M M A K KO Schopenhauer käsittelee ihmisen tahdon vapautta ja väittää tahdonalaisten tekojemme olevan yhtä välttämättömiä kuin luonnonlakien noudattaminen. Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA I N T O Thomas Pikettyn löydöt mullistavat käsityksemme hyvinvoinnista ja eriarvoisuudesta. Naomi Klein & Rebecca Stefoff NÄIN PELASTAMME PLANEETAN I N T O Nuorten ilmastokirja auttaa pelastamaan planeetan. 19 € 25 € Vladimir Nabokov KUTSU MESTAUKSEEN M O E B I U S Vladimir Nabokovin venäjänkielisen kauden parhaimpiin romaaneihin kuuluva Kutsu mestaukseen vihdoin suomeksi. 29 € TaoLin LAOZI JA TEKEMÄTTÖMYYDEN TAITO AV I A D O R Syväanalyysi kiinalaisen ajattelun ikiaikaisista juurista ja siitä, miten keskeisimmän Laozin kehittämä taolaisuus heijastuu nykyajan Kiinaan ja kiinalaisiin. Dylan Thomas TAITEILIJAN OMAKUVA NUORUUDEN KOIRAVUOSILTA AV I A D O R Novelleissaan Thomas sukeltaa lapsuuteensa Walesin rannikolle ja ammentaa myös aikuisikänsä kokemuksista Lontoossa 25 € 28 € Tuija Vertainen SABOTÖÖRIN SILUETTI S K S Avec un croissant! Ihastuttavia pieniä esseitä ranskasta suomeen tulleista lainasanoista ja niihin liittyvistä tarinoista. Helttunen & Saure KYNÄLLÄ RAIVATTU REITTI S K S Tunnetko goottiromantiikkaa 1800-luvulla kirjoittaneen Hanna Ongelinin ja muut kirjallisuushistorian unohdetut naiset? Harri Ahonen MUINAISLINNAT JA LINNAVUORET S K S Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa tutustua maastossa edelleen erottuviin pronssija rautakautisiin kohteisiin. Laura Niemi TYÖELÄMÄN TYHJÄNPUHUJAT S K S Työelämän turhauttava puhe on uudissanoja, tarpeetonta englantia ja tavallisten asioiden tyhjää kaupallistamista. 35 € 32 € 32 € 29 € Hannu Pöppönen NIPPU PESOJA ja muita kertomuksia Argentiinasta AVA I N Reportaasikirja vie matkalle Argentiinaan: kaihon kotimaahan ja jalkapallofanatismin syntysijoille. 25 € Lauri Hokkanen KOMMUNISMIN TELOITETTU UNELMA Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia D O C E N D O Kriittinen kuvaus yhteiskuntatieteiden sisällissodasta, Marxin ja Leninin sekä taistolaisuuden rantautumisesta Suomen korkea-kouluihin 1970-luvulla. Hannu Himanen MISSÄ ENKELITKIN PELKÄÄVÄT Hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus D O C E N D O Kuvaus, miten maailma muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla muuttui suomalaisten käsitys turvallisuudestaan. Jukka Rislakki TIEDUSTELU JA VAKOILU Opit, operaatiot, agentit D O C E N D O Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta. Peitenimet, myrkyt, salamurhat, sieppaukset – monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut. 29 € 29 € 29 € Gabriela Ybarra PÄIVÄLLISVIERAS L U R R A E D I T I O N S Baskikirjailijan hyytävä kuvaus terrorismin tunkeutumisesta perheensä elämään. Alain Claude Sulzer KAKSOISELÄMÄÄ L U R R A E D I T I O N S Ranskan tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon – Goncourt-palkinnon – huima taustakertomus Napoleon III:n ajan Pariisin loistossa ja kurjuudessa. 28 € 22 € Franz Kafka PÄIVÄKIRJAT 1909-1923 S A M M A K KO Päiväkirjoissa Franz Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmärtäväksi kirjailijaksi. Kafkan tuotantoon tutustumisen voi hyvin aloittaa tästä teoksesta. Yu Miri UENON ASEMA S A M M A K KO Väkevän runollinen teos on koskettava lukukokemus, kirjaan tiivistyy jotakin olennaista japanilaisuudesta ja ehkä myös ihmisyydestä ylipäätään. Heikki Kännö KÄDET S A M M A K KO Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut 18 kuukautta. Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuorta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. Emmanuel Carrère JOOGA S A M M A K KO Romaani kirjailijan romahduksesta, millaista on olla minä. ”En vaadi Carrèrelta rahoja takaisin, kiitän häntä kiehtovasta ja koskettavasta romaanista.” T.M./H.S. 34 € 29 € 37 € 27 € 40 € 25 € 25 € 32 € 35 € Riikka Tanner LENININ ILMESTYSKIRJA Kirjoituksia painajaisista, historiasta, kulttuurista ja politiikasta M E D I A H A M E E N T I E … koettu ja ajateltu, huolella pohjustettu kirja. Veli-Pekka Leppänen HS Heikki Halila PROFESSORI JA VALTIOMIES Toivo Mikael Kivimäki WA R E L I A Uutta tietoa suhteista Saksaan 1940-luvulla. Aki Rasilainen PORVOON VALTIOPÄIVIEN POISKIRJOITETTU HISTORIA WA R E L I A Teos paljastaa, miten lähteitä on vääristelty. KAISANIEMENKATU 5 KAISA-TALO, HELSINKI sivullinen@rosebud.fi +358 40 017 8965 KAIKKIEN ROSEBUDKAUPPOJEN YHTEYSTIEDOT JA VALTAVAN VALIKOIMAN LÖYDÄT MYÖS VERKOSTA. NÄMÄ JA 56 545 MUUTA TEOSTA Antti Nylén ESSEET B O K E H Kappale suomenkielisen esseistiikan kivijalkaa. Esseetrilogia 2007–2016 ja joukko harvinaisempia muita tekstejä. 27 € 27 € 27 Lou Osborn ja Dimitri PALKKA-ARMEIJA WAGNERIN IMPERIUMI M I N E RVA Syväsukellus palkka-armeija Wagnerin ja sen johtajan tarinaan aina Jevgeni Prigožinin spekulaatioita herättäneeseen kuolemaan asti. 29 € 29 € 29 32 32 € 32 € 32 Italo Svevo ONNISTUNUT KEPPONEN I M P RO M P T U Tarina ikääntyvästä triesteläisestä kirjailijasta, jonka menestyksen päivät vaikuttavat koittaneen. Lempeä ja brutaalin tarkkanäköinen pienoisromaani vuodelta 1926. 15 € 15 € 15 Timo Airaksinen FILOSOFIAA RAAKANA A R K T I N E N B A N A A N I Timo Airaksinen tarjoaa filosofian raakana, siis sellaisena kuin filosofia oikeasti on: ongelmina ja ongelmanratkaisuina tilanteissa, joita ei aina tule ajatelleeksi. Jukka Parkkari PAPERITIIKERIT A R K T I N E N B A N A A N I Jukka Parkkarin vuosien varrella lähellä Suomen tiedusteluorganisaatioita kertyneistä kokemuksista syntyneen romaanisarjan 16. teos. Serhii Plokhy HISTORIAN PALUU Venäjän sota Ukrainassa D O C E N D O Nykyinen geopoliittinen muutos sekoittaa maailmanjärjestyksen vuosikymmeniksi. Ukrainalainen historioitsija Plokhy selittää, miten tähän on tultu. 27 € 27 € 27 25 25 € 25 € 25 Meria Palin KETTU JA MERI E N O S T O N E Kuvakirja merestä ja sen pelastamisesta. 28 sivua, värikuvitettu. Aija ja Janne Salovaara & Tuomas Kärkkäinen TOLLO PALLON TALLO E N O S T O N E Kipakoita riimejä tärkeistä aiheista. 24 sivua, värikuvitettu. Kivinen & Halmetoja SUDENKORENNON SIIVELLÄ E N O S T O N E Sanaseikkailu vailla vertaa! 64 sivua, värikuvitus. Riina Katajavuori EINARIN ELOKUU E N O S T O N E Arvid Lydecken ja Runeberg Junior -ehdokas 2023. Einari seikkailee loman lopussa ja aloittaa toisen luokan. 86 sivua, mustavalkokuvitus. Martha Wells MURHABOTIN PÄIVÄKIRJAT 3 Oikullinen protokolla H E RT TA K U S TA N N U S Blogistania Globalia 2023 -voittaja! Kansainvälinen menestyssarja täynnä toimintaa ja mustaa huumoria. Chi Ta-wei KALVOT H E RT TA K U S TA N N U S Kevään kirjatapaus! ”Tunteisiin käyvästä mysteeriromaanista löytyy lukuisia sisällöllisiä kerrostumia.” Helsingin Sanomat 25 25 € 25 € 25 27 € 27 € 27 Talvitie & Ikonen AI NIIN, MINÄ OLEN MUUTEN LEE E N O S T O N E Punni -palkinto 2024! Erityinen kirja Leen erityisestä maailmasta. 68 sivua, värikuvitus. Saara Vallineva VANHA TORNI E N O S T O N E Herkkä ja kaunis kuvakirja ystävyydestä. Jokainen aukeama on oma taideteoksensa! 36 sivua, värikuvitettu. 21 € 21 € 21 € 21 € 21 € 21 € Mark Coeckelbergh MIKSI TEKOÄLY NAKERTAA DEMOKRATIAA Ja mitä sille voidaan tehdä T E R R A C O G N I TA Tekoälyn uhkat ja mahdollisuudet demokratialle. Anil Seth SINUNA OLEMINEN Tietoisuuden uusi tiede T E R R A C O G N I TA Neurotieteen nousevan tähden näkemys tietoisuuden synnystä. Jonathan Haidt AHDISTUNUT SUKUPOLVI T E R R A C O G N I TA Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Maailmanlaajuinen menestysteos suomeksi toukokuussa. 60 € 30 30 € 40 40 € Daron Acemoglu & Simon Johnson Daron Acemoglu & Simon Johnson Daron Acemoglu & VALTA JA EDISTYS Tuhatvuotinen kamppailumme teknologiasta ja vauraudesta T E R R A C O G N I TA Kuka valitsee, mitä teknologialla tavoitellaan ja ketä se hyödyttää? 60 €
TEKSTI MIIA VISTILÄ Huvipuisto jossa isketään ajatuksia / on yhdistetty raketti ja vuoristorata / raketissa on erikoisuus tavallinen tuoli / popcornien sijaan yhteistä laatuaikaa NÄIN RUNOILEE Riina Noro taidekirjassaan Riemuloma, joka yhdistää yksityiskohtaisia kuvituksia surrealismilla ja yllättävillä assosiaatioilla leikitteleviin runoihin. Teos on osa erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden Hei muuten! -sarjakuvahanketta, jonka myötä julkaistiin kahdeksan eri taiteilijan esikoisteokset. Sarjaan kuuluu taidekirjoja, genretarinoita sekä sarja kuvakerronnan eri keinoja hyödyntäviä, määritelmiä pakenevia töitä. Sarjakuvina perinteisimpiä ja ehkä siten helppolukuisimpia ovat Joannis Clementidesin, Olli Kannisen ja Kenneth Walleniuksen albumit. Clementidesin Tulijumala-kokoelmassa on nimitarinajumaltarun lisäksi monta lyhyempää tarinaa, joissa arki muuttuu fantasiaksi. Kannisen Cowboy Laukkaavan Kuoleman rötökset on moraalisen opetuksen sisältävä perinteitä kunnioittava lännensarjakuva. Kannisen Kaatopaikka lammen pohjassa, jossa teksti ja kuva kulkevat kuvakirjojen tavoin erillisinä rinnakkain, kertoo ympäristöongelmista mustalla huumorilla. Walleniuksen Avaruusajatuksia luottaa kuvakokojen ja -kulmien vaihteluun sekä sanattomaan kerrontaan. Tarinassa astronautit löytävät avaruudesta kissan ja tuovat sen mukanaan Maahan. Pelkkiin kuviin luottavat myös Rosa Haikarainen ja Anna-Stina Helander. Haikaraisen Tuuli on on kokoelma eri teemojen, kuten ”Aurinko”, ”Maapallo” ja ”Suomen historia”, alle koottuja abstrakteja maalauksia. Helanderin Kukkia ja keppareita kuvaa nimessä kerrottujen lisäksi monia muitakin otuksia, kuten lintuja ja kissoja tai pehmoleluja. Tarinoiden sijaan näissä keskitytään taiteeseen. Saumattomimmin tekstiä ja kuvaa yhdistelevät Maija Möttö ja Elias Pylvänäinen. Mötön Rakkausretki kokoaa lämminhenkisiä kuvia eläimistä ystävyys-, rakkausja ruoka-teemojen alle. Vahvoilla väreillä piirretyissä kuvissa on kiinnostavia sommitelmia, ja kuviin on kirjoitettu, joskus melkein piilotettu, myös sanoja, joka kirjain omalla värillään. Pylvänäisen Pekan elämää kertoo kuvilla – joskus niihin kirjoitetuilla sanoilla ja hyvin usein numeroilla – arjesta, johon kuuluu paljon eri liikennevälineitä ja vieläkin enemmän ihmisiä. Joannis Clementides: Tulijumala Rosa Haikarainen: Tuuli Anna-Stina Helander: Kukkia ja keppareita Olli Kanninen: Cowboy Laukkaavan Kuoleman rötökset ja Kaatopaikka lammen pohjassa Maija Möttö: Rakkausretki Riina Noro: Riemuloma Elias Pylvänäinen: Pekan elämää Kenneth Wallenius: Avaruusajatuksia Zum Teufel 2024, 32 s. / kirja. KUINKA HY VÄKSYÄ ITSENSÄ ja löytää paikkansa maailmassa, kun on erilainen kuin suuri osa ympärillä olevista ihmisistä? Siitä kertovat kuusi Suomessa asuvaa sarjakuvataiteilijaa englanninkielisessä sarjakuva-antologiassaan Plenty (Layers). Vahvemmin tai löyhemmin kasveihin liittyvissä sarjakuvissa käsitellään suhdetta luontoon, omaan historiaan ja ympärillä oleviin normeihin. Monissa tarinoissa fantasia pehmentää yksinäisyyden, erillisyyden ja vierauden teemoja. Nam-Ken ja Shambhavi Singhin sarjakuvissa käsitellään valkoisuuden normia. Voiko siihen sopeutua, jos on ruskea? Entä voiko, tai miten voi, hyväksyä itsensä sellaisena kuin on? Itsensä hyväksymistä pohtii myös Jade Lönnqvist ADHD:n näkökulmasta. Marjam ”Mellu” Abuzaid-Ryu ja Ennekeli kertovat muutosta pois juuriltaan. Erillisyyden ja voimattomuuden tunteisiin auttaa yhteys luontoon, kuten kasveihin tai aurinkoon. Warda Ahmedin tarinassa luontoyhteys on auttanut juurtumaan. Ruskea päähenkilö on löytänyt paikkansa pohjoisesta havumetsästä ja elämäntehtävänsä ekologisesta elämästä – ja jättänyt samalla jotain taakseen. Tarinoissa riittää tasoja, katsottavaa ja pohdittavaa useammallekin lukukerralle. Nam-Ke, Ennekeli, Warda Ahmed, Jade Lönnqvist, Shambhavi Singh, Marjam ”Mellu” Abuzaid-Ryu: Plenty (Layers). Omakustanne 2024, 64 s. LIMINGAN TAIDEKOULUN sarjakuvalinjan kahdeksastoista kokoelma Haavoilla kertoo tapahtumista sairaalassa, jonne tuodaan niin auto-onnettomuuden uhrit kuin ihmissudetkin. Tarinoissa kohdataan kuolema, toisista ihmisistä välittämistä ja monenlaisia tunteita. Eri tekijöiden tarinoissa vaihtelevat genret, piirrostyylit ja kerronnan tavat, mutta kokonaisuus pysyy kasassa ja muodostaa tarinoissa toistuvien sivuhahmojen ja tarinoita yhdistävien välikohtausten kautta yhtenäisen kertomuksen. Tyylien vaihtelu sopii teemaan havainnollistaen sitä, kuinka jokaisella potilaalla on oma tarinansa. Heidän taustojaan ei liikaa selitellä, vaan annetaan lukijalle tilaa tulkita omalla tavallaan, mitä kenellekin on tapahtunut ja mikä kaikki on tarinan maailmassa totta, mikä päähenkilön kuvitelmaa. Kuka on tuo eri potilaita tervehtimässä käyvä ja viisaasti kohtaava mummo ja miksi hän liikkuu niin vapaasti ympäriinsä? Kun maailmassa on taikaa, kaikki on mahdollista. Fantasialle vastapainoa tuo toinen vakiohahmo, sairaanhoitaja, jonka työstä nousevien tunteiden näyttämiselle annetaan myös tilaa. Toim. Mikko Jylhä ja Tessa Astre: Haavoilla. Lisko Klassikot 18. Limingan sarjakuvalinja 2023, 80 s. Luonnosta, historiasta ja valkonormista Sairaalassa tapahtuu TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI MIIA VISTILÄ Sarjakuva-arviot Mieltä avaava taidekirjakokoelma Erityistä tukea tarvitsevien taideprojektissa revitellään sarjakuvakerronnan eri keinoilla. 42 • 4 / 2024
4 / 2024 • 43 Psykedeelien ja kuvataiteen kohtaamisia Taiteilijoille psykedeelit ovat olleet terapeuttisia työkaluja, itsetutkiskelun välineitä, henkisiä sakramentteja ja mielenterveyden horjuttajia. L SD:N JA PSILOSYBIININ kaltaisten psykedeelisten yhdisteiden terapeuttisia vaikutuksia on ryhdytty tutkimaan yliopistoissa ympäri maailmaa. Psykedeelien kasvava kulttuurinen integraatio ei rajoitu medikalisaatioon: tutkijat, aktivistit ja taiteilijat ovat ryhtyneet keskustelemaan psykedeelien merkityksestä esimerkiksi luovuuden rikastamisessa. Psykedeelien vastuullisempaa käsittelyä edistävä Psykedeelisen sivistyksen liitto on julkaissut vastikään psykedeelien ja kuvataiteen yhteyksiä kartoittavan teoksen Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa. Teoksen toimittajakuntaan kuuluva Henry Soinnunmaa kertoo kirjaprojektin käynnistyneen nelisen vuotta sitten. ”Idea muhi oman aikansa, ja syksyllä 2020 ryhdyimme keräämään teoksia. Psykedeelien ja kuvataiteen välisiä yhteyksiä ei ole Suomessa juurikaan käsitelty, ja toivomme, että kirja tarjoaa keskustelulle luontevan lähtökohdan.” Soinnunmaan, Timo Komulaisen ja Doc Arkon toimittamassa 300sivuisessa taidekirjassa on esillä 142 taide teosta 62 eri taiteilijalta. Teoksissa hyödynnettyjen tekniikoiden kirjo on melkoinen: mukana on maalauksia, piirustuksia, digitaalisia teoksia ja jopa virkkuuteoksia niin ammatti taiteilijoilta kuin itseoppineilta taiteilijoiltakin. Teosta rahoitettiin mesenaatti kampanjalla. Mielen paljastaja Psykedeelit ja luovuus -kirjan taiteilijat avaavat teksteissään psykedeelisten kokemustensa terapeuttisia, esteettisiä, henkisiä, ekologisia ja yhteisöllisiä merkityksiä. Teksteissä toistuvat kertomukset psykedeelien elämää muuttavista vaikutuksista. Osalle taiteilijoista, kuten akryylija luonnonväreillä sekä kierrätysmateriaaleilla työskentelevälle Janne Erkkilälle, psykedeelit ovat olleet ensisijaisesti keino tutkia mieltä ja maailmaa. ”Ajauduin kymmenisen vuotta sitten jumiin opinnoissani”, Erkkilä kertoo. ”Elin putkessa, sillä olin mennyt lukiosta suoraan armeijaan ja edelleen yliopistoon. Psykedeeliset kokeTEKSTI MIKA PEKKOLA mukset antoivat oivalluksia ja avasivat näkymiä, joita halusin jakaa muille.” Kaikille kirjan taiteilijoille psykedeelien vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet yksinomaan myönteisiä. Valo kuvataiteilija Sari Soininen on käsitellyt psykedeelien riskejä taideprojektissaan Transcendent Country of the Mind, joka herätti vuonna 2021 laajaa kansainvälistä huomiota. ”Kohtasin LSD-tripilläni Jumalan, joka kehotti minua ottamaan lisää LSD:tä”, Soininen sanoo. ”Ajauduin psykoosiin, jota kesti useita kuukausia. Palaaminen takaisin todellisuuteen kesti pitkään, ja masennuin sen jälkeen vakavasti. Kokemuksellani oli myös positiivisia vaikutuksia. Tajusin, että maailmassa on monia asioita, joita emme tavallisesti näe. Kohtasin täysin oudon, maagisen todellisuuden, ja keskustelin esimerkiksi Platonin kanssa.” Muutosten katalyytti Suomalaisten kuvataiteilijoiden kokemukset osoittavat, että psykedeelit voivat rohkaista ihmistä uudelleenarvioimaan suhdetta itseensä ja maailmaan. ”Muutoksia voi kuitenkin joskus olla vaikea ennakoida”, Soinnunmaa sanoo. ”Psykedeelit voivat muuttaa nopeasti käsityksiämme siitä, mikä on oleellista. Itselleni psykedeelit ovat syventäneet ymmärrystä siitä, miten asioita voi lähestyä eri näkökulmista. Olen tullut tietoisemmaksi ilmiöiden välisistä keskinäisriippuvuuksista.” Soininen näkee yhtäläisyyksiä psykedeelisen kokemuksen ja taiteen tekemisen välillä. ”Psykedeelit avaavat uusia perspektiivejä, vahvistavat merkityksellisyyden tuntua ja näyttävät kaiken ihmeellisenä. Juuri tätä valokuvaus on minulle: elämän ja maailman näkemistä uudenlaisin silmin ja pienten asioiden merkityksen ymmärtämistä.” Soininen ei koe itseään uskonnolliseksi ihmiseksi, mutta kokemustensa aikaan hän pyrki selittämään oudoksi muuttunutta maailmaa kristillisin, pakanallisin ja filosofisin viitekehyksin. Erkkilässä psykedeeliset kokemukset herättivät tunnon kaiken olevaisen ykseydestä. ”Sulauduin ykseystietoisuuteen. Eräällä matkallani Kali-jumalatar seisoi edessäni todellisempana kuin normaali todellisuus. Henkiset kokemukseni innostivat minut pohtimaan uskonnollisuuden alkuperää.” Psykedeelien käyttö on tällä hetkellä Suomessa laitonta. Soinnunmaa ymmärtää, miksi psykedeelit herättävät pelkoja. Hän kuitenkin lisää, että kiellot eivät estä ihmisiä käyttämästä psykedeelejä, ja toisaalta käyttöä voidaan ohjailla kieltoja paremmin sosiaa lisin normein ja yhteiskunnallisin säätelytoimin. Psykedeelien vastuullisempaa käsittelyä on sekin, että niihin liittyvistä riskeistä puhutaan avoimesti. Soininen kertoo saaneensa projektistaan yksinomaan myönteistä palautetta. ”Ihmiset ympäri maailmaa lähettivät minulle viestejä, joissa he kiittivät psykedeelien ja mielenterveysongelmien välisen yhteyden käsittelemisestä. Kun puhuin julkisesti taustastani, ihmiset tajusivat, etteivät he ole yksin kokemustensa kanssa. Tämä on ollut itselleni tärkeintä.” Doc Arkko, Timo Komulainen ja Henry Soinnunmaa (toim.): Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa. Psykedeelisen sivistyksen liitto ry, 2024, 294 s. Sari Soininen: Dimensions #4
ASIANAJOTOIMISTO HIPPI KALLASAKARI OY ASIANAJOTOIMISTO HIPPI KALLASAKARI OY ASIANAJOTOIMISTO HIPPI KALLASAKARI OY Asianajajat Juha-Pekka Hippi ja Susanna Kallaskari + 4 muuta Käräjäoikeuden vieressä | puh 050 593 4100 asianajotoimisto@@hippi.fi | www.hippi.fi KAIPAATKO OSAAVAA JURIDISTA APUA? KAIPAATKO OSAAVAA JURIDISTA APUA? KAIPAATKO OSAAVAA JURIDISTA APUA? Ohjelmassa kulttuuria ja asiaa paremman maailman puolesta! Mm. Dub FX feat. Mr Woodnote, Hassan Maikal, Antti Autio, Puerto Candelaria, Maija Kauhanen, Emel, Don Johnson Big Band, Illia Ponomarenko, Christine Kandie, Julius Mbatia Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival 25.–26.5.2024 | Suvilahti, Helsinki | Vapaa pääsy! Am be r Gra y Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Su 26.5. @ 15.30 EEmmeell HOMO STULTUS Tämä kirja paljastaa sekä realistisesti, että tieteellisesti uskontojen merkityksen ensimmäistä kertaa Maailmassa. Lisäksi kirja ottaa kantaa nykyiseen Maailmanpolitiikkaan, miten sitä on vääristelty muun muassa väärän lipun politiikalla ja kuinka oikeasti kaiken takana on öljy. Ilmastoon tietysti puututaan, ja rankalla kädellä! Kirja selvittää myös skitsofrenian synnyn. www.teobiologia.net HELMET KIRJASTO • TURUN KIRJASTO • VALTAKUNNALLINEN E-KIRJASTO Hellraisers Crew – Graffiti From Espoo, Finland est. 1990 Tilaa kirja osoitteesta kauppa.voima.fi hintaan 25 € GRAFFITIA ESPOOSTA
NIEMINEN NIEMINEN ÄÄNESTÄ EUROOPASTA RIKUN VERRAN REILUMPI WWW.RIKUNIEMINEN.EU KINO REGINA • OODI, TÖÖLÖNLAHDENKATU 4 LIPUT 9,5 € / 8 € • KINOREGINA.FI Koko kesä elokuvan juhlaa! Kesäkauden teemoina muun muassa: 4.6.–8.9.2024 David Lynch Takeshi Kitano Billy Wilder Sarah Polley Ralph Bakshi Lue ja tiedä enemmän! TILAA UTELIAS ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI KOKO VUODEKSI 59 € www.teatteritanssi.fi info@teatteritanssi.fi teatteritanssi.fi TEATTERI&TANSSI+SIRKUS AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI 6.6.–1.9.2024 TO/PE/LA/SU klo 11-17 ATELJEEGALLERIASSA: www.lailapullinen.fi
46 • 4 / 2024 Malmin paheet Lähiöt ovat erottamaton osa kaupungistumisen historiaa, mutta ne ovat myös hurjien tarinoiden lähde. Stereotypioiden kiistämisen sijaan Malmi Vice ilakoi niillä. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT MALMI VICE omaleimainen keskus, jossa on oma tyyli ja joka tunnetaan.” Samat naamat, samat kaavat, kesä taikka talvi / Hyvät laulut, radan pauhut, ei se muuta tarvi / Malmi-Malmi-Malmi. ENGL ANTIL AINEN kaupunkisuunnittelija Ebenezer Howard esitteli 1800-luvun lopussa periaatteen puutarhakaupungista. Ajatus suurien puistoalueiden ympäröimistä asuinalueista löysi tiensä myös Suomeen, ja lähiöistä haettiin ratkaisua toisen maailmansodan jälkeiseen asuntopulaan. Ensimmäiset suomalaiset lähiöt rakennettiin 1950-luvulla ja 1960-luvulla rakentaminen käynnistyi oikein urakalla. Vuosikymmenen loppupuolella rakennettiin myös Koillis-Helsingissä sijaitsevaa Jakomäkeä. ”Faijan puolen sukua valui Punavuoresta Jakomäentie kutoseen. Se on ollut aika mullistava hetki, kun yhtäkkiä oli useampia huoneita ja kaikki mahtuivat asumaan hyvin.” Sisävessatkin olivat silloin monille uutta luksusta, mutta noin kymmenen vuotta sitten huonoon kuntoon päässeet talot purettiin. Sittemmin Jakomäentie kutosen tilalle on noussut uusia taloja ja uusia taloja nousee myös Malmilla. ”Malmi ja monet muutkin lähiöt ovat tällä hetkellä melko ison murroksen kynnyksellä. Ihan alkaen arkkitehtuurista”, Tynkkynen toteaa Malmitalon parvella. Kivenheiton päässä Löytyy se kuustoista kuppilaa per hehtaari / Tsekkaa sunnuntaiaamunen Malmintorin baari / Homma viileempää ku maaliskuine Vantaanjoki / Sano mielummi ”ei” vaik monet sanooki ”toki”. N OIN PUOLITOISTA miljoonaa suomalaista elää lähiöissä eri puolilla maata. Yksi Suomen tunnetuimmista lähiöistä on Koillis-Helsingissä sijaitseva noin 25 000 asukkaan Malmi. Monet heistäkin, jotka eivät kuunaan ole Malmilla käyneet, tuntevat sen nimeltä – ja maineelta. Valari Tynkkysen juuret ovat tiukasti alueella, ja hän on tehnyt jo vuodesta 2004 Malmin maineesta ammen tavaa taidetta. Tynkkysen Malmi Vice pitää sisällään Instagramissa julkaistujen kuvien ohella muun muassa taidenäyttelyitä, satunnaisesti tarjolla olevia Malmi Vice -vaatteita ja -taide teoksia. Kenties Tynkkysen taide teoksen osaksi voi laskea myös ne kymmenet Malmi Vice -tatuoinnit, joita innokkaat malmilaiset ja malmihenkiset ovat ottaneet. ”Olen kolmannen polven koillishelsinkiläinen. Mummola oli Jakomäessä ja itse olen asunut Malmilla, Tapanilassa, Tapaninvainiossa ja Oulun kylässä. Malmi on vähän sattuman kautta tullut tähän taiteeseen, mutta onhan se alueellinen keskus ja siihen on helppo tarttua. Ei kovinkaan moni Helsingin ulkopuolinen tiedä, missä on vaikka Siltamäki – aika moni helsinkiläinenkään ei tiedä. Malmi on kiiltelee uutuuttaan kaksi 16-kerroksista tornitaloa. ”Kun tehdään uutta ja tulee uusia asukkaita, niin identiteetti muuttuu. Myös hinnat nousevat ja se ajaa pois tiettyjä asukkaita ja palveluja, jotka eivät pysty vastaamaan uuteen hinta tasoon. Luulen, että kymmenen vuoden päästä Malmikin näyttää monella tavalla erilaiselta.” Muutoksen keskellä vanhat ennakko luulot ja legendat kuitenkin pitävät pintansa – osa perustellusti. Niihin Tynkkynen on tarttunut ja kääntänyt ne jopa riemun ja ylpeyden aiheeksi. Hänen mukaansa vähitellen lähiöissä alkaakin näkyä uudenlaista ylpeyttä kotiseudusta. Lähiöistä on muodostunut jaettuja identiteetin rakentamisen palikoita, eikä niitä enää nähdä vain huonona vaihtoehtona kaupungin keskustalle. Malmi Vice -teoksissa käytetään päihteitä, alue leimautuu sekoiluun, meno on jokseenkin holtitonta, ja elämän koko kirjo lyödään katsojan silmille. ”Uskon, että valtaosa yleisöstä ymmärtää idean teosten takana. Ei tässä ole tarkoitus nauraa millekään ihmisryhmälle tai kenenkään elämäntilanteelle, mutta lähiökulttuuriin kuuluu myös se, että pystytään nauramaan ja vähän jopa vittuilemaan omille ja vitsailemaan itsestä. Jengi täällä on todella monimuotoista, mutta samalla ymmärrämme, että ollaan samaa porukkaa.” Carhartin huppareita, Adduverkkareita / Malmi-paitoi, Torsionlenkkareita / Tää on Malmi Vice. Tää on Malmi, Malmi Vice.
4 / 2024 • 47 levy Megalomania on ehtaa kasarihenkistä syntikkapoppia. Soundiltaan levy nojailee alusta loppuun italodiscoon ja kumartelee tyyliltään Depeche Moden suuntaan. Erinomaisen levyn tunnelmaa värittää neonvalojen maalaama analoginen teknofuturismi. Tunnelma on kuin Robocopin tai Blade Runnerin kaltaisissa kasarin dystopia-elokuvien klassikoissa. Tällä kertaa epätoivottu tulevaisuus on kuitenkin ehtinyt vaihtua nykyisyydeksi. Kappaleiden tekstit ovat ajan hermolla kuvaten kolonialismin historiaa, eläinten tehotuotantoa, digitalisaation lumoa ja tässä kaikesssa selviytymysstrategiaksi sovellettavaa self help -höttöä. Dystopiakuvaston keskeltä versoo kuitenkin kapinan siemen: Miljonääri-kappaleen kertosäkeeseen on helppoa yhtyä mukaan: ”kenenkään ei pitäis olla miljonääri”. ANTTI KURKO Deena Abdelwahed: Jbal Rrsas InFiné 2023 Tunisian vaihtoehtomusiikkipiireistä ponnistava dj ja tuottaja Deena Abdelwahed tunnetaan kokeellisen elektronisen musiikin ja arabimusiikin ilmaisukeinoja yhdistelevänä äänitaiteilijana. Abdelwahedin uusi levy Jbal Rrsas osoittaa vastaansanomattomasti, että artistia kiinnostavat kaupallisen suosion sijaan musiikilliset kokeilut. Levyn massiiviset syntetisaattorisoundit ja rouheat bassot tukevat oivallisesti darbuka-rummulla soitettuja ja tuottajan arabiaksi laulamia tummasävyisiä melodioita. Abdelwahedin loihtima tunnelma on pahaenteinen, jylhä ja kaunis. Keskitempoiset kappaleet etenevät perinteisten dabke-biittien varassa, ja niiden monikerroksiset rytmit tuovat mieleen niin ikään tunisialaistaustaisen Ammar808:n eli Sofyann Ben Youssefin ilmaisun. Melodioidensa, tunnelmiensa ja samplejensa osalta levy muistuttaa puolestaan kuwaitilais taustaisen Fatima Al Qadirin tuotantoa. Abdelwahedin musiikki on intensiivistä, kovaäänistä ja rajoja rikkovaa. Levy voi olla paikoittain vaikeasti lähestyttävä, mutta kuuntelukerta toisensa jälkeen se alkaa vetää entistä voimakkaammin puoleensa. MIKA PEKKOLA Levyarviot Anetha: Mothearth Mama told ya 2024 Helsingin Ääniwallissa viime vuoden lopulla vieraillut ranskalainen teknotuottaja Anetha tarjoilee ensimmäisellä kokopitkällä levyllään Mothearth kattauksen energistä teknoa, jossa reivi biitit yhdistyvät häpeilemättömiin trancemelodioihin. Anetha on esiintynyt ahkerasti klubeilla ja festareilla kymmenen vuoden ajan, ja pitkään odotettu julkaisu osoittaa, että tuottajan musiikki toimii hyvin myös levyltä kuultuna. Artisti on tunnettu siitä, että pitää langat omissa käsissään: Mothearth on julkaistu hänen oman levy-yhtiönsä kautta, ja hän myös johtaa omaa agentuuriaan. Levyn feministiset teemat – misogynian ja seksismin kritiikki, kehollinen hyväksyntä sekä naiseuden ja äitiyden korostaminen – nousevat esiin biisien toisteisissa puhe sampleissa. Mothearthin kappaleet ovat pääosin nopeatempoisia ja intensiivisiä bängereitä, ja Anetha hyödyntää niissä usein psytrancesta tuttuja laukkaavia biittejä. Vaikuttavimmiksi kappaleiksi nousevat suoraviivaiset Let’s Talk About Femininity ja Terraphoria. Upea nimikkobiisi Mothearth eroaa melodisuudellaan, rikkobiiteillään ja ambient-elementeillään levyn muista biiseistä. Kokonaisuudessaan levy kertoo, että Anethalta voi odottaa myös tulevaisuudessa kunnianhimoista teknotaidetta. MIKA PEKKOLA Modem: Megalomania Modem Age Records 2024 Tytti Roton (mm. Ty Roxy, Tamara Luonto, Kissa) ja Ville Valavuon (mm. Kohti tuhoa, Foreseen) muodostaman Modem-duon ensimmäinen MALMI VICEN NIMI ja alkuperäinen logo on lainattu 80-luvun Miami Vice -sarjalta. Sarja tuli tunnetuksi nopeista autoista, kalliisiin pukuihin pukeutuneista kovanyrkkisistä poliiseista, kauniista naisista ja juppien pintaliidosta. Sarjan nimessä ”vice” viittaa poliisiyksikköön, joka on erikoistunut ”paheisiin” eli päihteisiin, uhkapeliin ja seksityöhön liittyvään rikollisuuteen. Myöhemmin Malmi Vice -logo on näyttänyt esimerkiksi Malibu-liköörin logolta palmuineen. ”Kyllähän päihdeongelma näkyy katukuvassa. Siihen jokainen ainakin tuossa torin alueella käyskentelevä törmää ihan päivittäin. Se on varmaan alueen näkyvin – no onko se sitten pahe vai ongelma?”, Tynkkynen arpoo. Käsitellyt aiheet eivät tietenkään liity vain ja ainoastaan Malmiin. ”Samat hommat näkyvät vaikka rova niemeläisessä lähiössä. Vaikka ei olisi ikinä Malmilla käynyt, niin teoksista voi poimia huomiota ja todeta, että ’ha-ha, mäkin tiedän tuollaisen tyypin’.” Lähiöihin liittyvät ennakkoluulot ovat tiukassa ja niitä jopa vahvistetaan määrätietoisesti – kukapa ei olisi lukenut pelottelevaa artikkelia liekehtivistä lähiöistä. Helsingin yliopiston tutkijat Linda Haapajärvi ja Lotta Junnilainen ovatkin todenneet, että Suomessa lähiöiden todellisuus ja median uutisointi lähiöistä ovat etääntyneet toisistaan. Tynkkynen on samoilla linjoilla tutkijoiden kanssa: ”Ei vaikka Helsingissä voi oikeasti yhtään kokonaista kaupunginosaa määritellä mitenkään hyväksi tai huonoksi. Tietenkin kaupunginosan sisällä voi olla alueita, missä on haasteita enemmän kuin toisilla alueilla. Mutta eivät kaupunginosat ole jakautuneet mediassa leimatulla tavalla, ja haluan repiä hieman huumoria niistä stereotypioista.” Talon säännöt – dumareina Pasi ja Aki / Parkkihalli ja avokämmen oli se laki. TYYLILTÄÄN MALMI VICE -teoksia voisi kuvailla nykypäivän arkirealismiksi. Jos suomalaisuutta on taannoin rakennettu kuvilla luonnosta, määrittää lähiöarkkitehtuuri ja mainoskuvasto monien arkista ympäristöä. Malmi Vicen ensimmäisestä logosta alkaen Tynkkynen on hakenut teoksiinsa inspiraatiota ja viittauksia viihdeja mainoskuvastosta. ”Alunperin se idea tuli vähän vahingossa. Katsoin jonkun hienon logon ja olin että okei, tähän mä pystyn vaihtamaan suhteellisen kivuttomasti kirjaimia tai voin tehdä siitä oman version. Tykkäsin tehdä tämmöisiä väännöksiä ja vasta joskus myöhemmin tajusin, että tämä kategorisoituu pop-taiteeksi. En edes tiennyt mitä pop-taide on kun aloin tekemään näitä. Ehkä jonkun Andy Warholin teoksen olin nähnyt jossain.” Tynkkynen kokee valitsemansa tyylin näppäräksi tavaksi toimia, ja sen jälki on myös tunnistettavaa. Tunnistettavuus tarjoaa yleisölle tarttumapintaa. Samaa logoilla ja brändeillä leikittelyä on perinteisesti nähty myös skeittauskulttuurin ympärillä, ja erilaiset maskottihahmot ovat seikkailleet graffiteissa nykyaikaisen graffitikulttuurin alkumetreistä saakka. Tämä on Tynkkysellekin tuttua. ”Parodian tekeminen on luonnollinen vastavoima vallalle, enkä ole keksinyt mitään pyörän tapaista uudestaan. Kaikkihan on käytännössä tehty jo, ja minä vaan lisään siihen oman mausteeni. Toivon, että tekemisestäni jää joku pieni jälki kotimaiseen popkulttuuriin.” Mainosten ja logojen ohella Tynkkynen on hakenut inspiraatiota myös asuinympäristönsä arkkitehtuurista. Esimerkiksi Malmin juna-aseman ylittävän sillan – niin sanotun ”putken” – siluetti näkyy monissa Tynkkysen töissä. Malmi Vice -dollarin kääntöpuolella se tosin näyttää ensivilkaisulla enemmän seteleihin luontevasti kuuluvalta monumentaaliselta vallan linnakkeelta kuin sillalta, jossa mummot ovat vuosia (luvatta) myyneet villasukkia, lapasia ja itse poimittuja kukkia. ”Ei sitä siltaa moni ei-paikallinen varmaan tunnista. Siitä kyllä menee paljon väkeä junalla ali, mutta ei sitä silloin oikein näe. Nuo mainosparodiat taas perustuvat sellaiselle, mikä on kaikille tuttua ja näkyy isosti kaikkien arjessa – pitäisi asua jossain erämaamökissä, jotta niiltä voisi välttyä.” Kursiivilla sitaatteja Tynkkysen sanoittamasta ja esittämästä Mlmvc-kappaleesta, joka on julkaistu SMC Lähiörotat: Ja niin se menee -albumilla. Malmi Vicen Get Paid -installaatio Keravalla 1.6. aukeavassa Purkutaide-näyttelyssä. Purkutaiteessa myös artikkelin kirjoittajan teoksia.
48 • 4 / 2024 Porttiteatterin Kuninkaissa vankitaustaiset esiintyjät kuvaavat omia taistelujaan hierarkioita, auktoriteettikammoa, menneisyyden haamuja ja päihteiden tyranniaa vastaan. ”T ERVEYSKESKUKSEN odotushuoneessa tai liikennevaloissa et näkisi minua. Olisin ehkä loppuun selattu naistenlehti odotushuoneessa tai tuulenvire hiuksissasi. Mutta kerron tarinani ja toivon että sulkiessasi teatterin oven käytät valtasi viisaasti. Näyttelen roolin nimeltään minä ja teen sen sinulle, rakas katsoja, suuri tuntematon.” Näin alkaa toukokuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitetty Kuninkaat. Siitä vastaava Porttiteatteri on vuonna 2015 perustettu vankitaustaisten esiintyjien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Sen teokset koostuvat omakohtaisiin tarinoihin, jotka ohjaaja Tuija Minkkisen, säveltäjä-muusikko Sanna Salmenkallion ja muiden teatteriammattilaisten tuella työstetään kulloisenkin pääteeman kautta jäsentyväksi kokonaisuudeksi. Tällä reseptillä Suurin kaikista (2023) kertoi rakkaudesta, fl amencoon nojautunut La Familia (2022) perheestä ja Ruukun sirpaleita (2022) yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta. Kuninkaissa vauhtia on haettu Hamletista ja sen tarinoissa pohditaan suhdetta valtaan. ”Meillä taiteilijoilla ja esiintyjillä on yhteisenä päämääränä taide. Tarkoitus ei siis ole, että jotkut hyvät ihmiset auttavat toisia ihmisiä, vaan se miten voimme olla ihmisiä yhdessä,” selittää vuodesta 2019 Porttiteatterissa dramaturgina toiminut RosaMaria Perä. ”En tiedä, mitä tämä antaa katsojille, mutta meitä näyttelijöitä teatterin tekeminen auttaa ymmärtämään itseämme paremmin”, täydentää Kuninkaissa näyttelevä ja rumpuja soittava Toni. Hän kertoo empineensä toimintaan osallistumista, sillä esiintyminen tuntui alun perin tarpeeksi ahdistavalta arkielämässä. ”Menin sitten sen vankila-Tonin kanssa harjoituksiin, mutta huomasin jo ekana päivänä, kun oltiin pari tuntia oltu treeneissä, että pystyin ottamaan ihan rennosti ja lungisti. Sitä kautta pystyin pääsemään siitä roolista eroon. Se johtui varmaan siitä, että siellä kukaan ei tuominnut, osoittanut sormella, pilkannut tai tehnyt mitään sellaista, mitä vankilan hierarkiassa muuten tapahtuu.” Erilaisia valtapelejä Kuninkaiden kertomuksissa huumesodan veteraanit kamppailevat katkolla päihdekoukkuaan ja auktoriteettikammoaan vastaan. Lisäksi kärsitään koulussa häpeärangaistusta presidenttimuotokuvien syyttävien katseiden alla, muistellaan isoisän lempeää ymmärrystä ja samaistutaan lapsikuninkaaseen, joka taistelee väkivalloin sosiaalityöntekijöitä vastaan ja saa pian keräillä varusteitaan yksin Pohjolan poikakodin putkassa. Esityksen musiikissa rummut paukkuvat, pellit rämisevät ja torvet törähtelevät. Kuullaan myös Hamletin laulavan punk-versiota olemassa olemisen tuskastaan: ”Miksi ahdistus, masennus ja aina paha olla? Elämän merenpohjassa olen ruosteinen jolla.” Tonin tarinan lastenkotinuori löytää hyvän auktoriteetin sossu Rolfi sta, mutta uhkaa hävitä kuningas Benzodiatsepiinille niin, että ymmärtää lopulta vaihtoehtojen olevan vallankumous tai kuolema. ”Siinä käy sillä tavalla, muuten sitä ei vältsysti istuisi tässä”, hymähtää Toni. Hän kertoo samalla, ettei ajattele itseään erityisesti näyttelijänä. ”Menen vain sinne lavalle ja kerron oman tarinani. Mutta kyllä teatteri on nykyään mukana koko ajan elämässäni. Aiemmin en halunnut tulla huomatuksi missään ja ajattelin, että ihmiset arvostelevat minua hirveästi. Jos vaikka joku metrossa ryhtyi katsomaan kohti pitempään, käänsin katseen lattiaan. Nyt kaikkien näiden harjoitusten jälkeen voin katsoa muita silmiin ihan eri tavalla.” Elokuvaa teatterista Voiman näkemässä esityksessä Tonin ja muiden kertomuksiin oli eläytymässä myös Porttiteatterista dokumenttielokuvaa tekevä Anu Kuivalainen. Hänen mielessään esitys muistuttaa hyvin siitä, miten kenen tahansa elämässä asiat voivat mennä pieleen. ”Näytelmässä on paljon sellaistakin, joka ei liity vain vankeihin. Me muutkin käymme läpi tahoillamme, miten rakentaa menneisyyden tapahtumista huolimatta parempaa tulevaisuutta. Kysymys on siitä, kuinka itse kukin voi luoda katseen aitoon itseensä ja löytää sieltä hyvän tyypin.” Kuivalaisen elokuvalta puuttuu vielä lopullinen rahoitus. Ajan henki ei ole erityisen suopea kulttuurija sosiaali puolen toimijoiden kannalta. ”Olin järkyttynyt oikeusministerin lausunnosta, että rikosten tekeminen on oma valinta. Usein rikoksen tekijä on myös rikoksen uhri ja rikollisuuteen liittyy vahvasti luokkakysymys. On aivan selvää, että tällä hetkellä tarvitaan sellaista tukea, että ihmiset selviävät ja pääsevät eteenpäin elämässä. Meidän projektissamme taide on keino löytää sellainen paikka maailmassa, missä on ok olla”, Perä tuumii. Kuninkaiden lopussa viitataan Shakespearen Hamletissa katsojille antamiin ohjeisiin, joissa pyydetään huolehtimaan näyttelijöistä, jotka ovat ”ajan lyhyt kronikka ja yhteenveto”. Samalla hän kehottaa kohtelemaan heitä paremmin kuin ansionsa mukaan. ”Sillä jos kaikkia kohdeltaisiin ansionsa mukaan, niin kuka säästyisi ruoskalta?” Perän mielestä tässä tiivistyy paljon porttiteatterilaisen dokumenttiteatterin tekemisen eetoksesta. Myös Toni pitää tärkeänä, että ihmisiä kannustetaan löytämään se parempi minänsä. ”Meikäläisillä tämä tulee vastaan jo arjen perusasioissa. Esimerkiksi terveyskeskuksessa ne usein katsovat sitä vanhaa minää ja lukevat sen histo rian sieltä ennen kuin haluavat jeesata. Toivon lisää ymmärrystä ja hyväksyntää kaikkeen tällaiseen.” Kuninkaiden esitykset päättyivät 11.5. Syyskauden esitys on työelämästä kertova musikaali. Toni esiintyy haastattelussa etunimellä omasta toiveestaan. Kuuntele myös Rosa-Maria Perän ja Tonin haastattelu Teatterin politiikkaa -podcastin jaksossa Vallankumous tai kuolema. TEKSTI TUOMAS RANTANEN M atti Sn ellm an Minuus näyttämöllä
4 / 2024 • 49 Sukupuolittunut oikeus Neuvostosodan varjo Susanna Kuparisen ohjaama Prima Facie läpivalaisee seksuaalirikosten oikeuskäsittelyn valta rakenteita luihin ja ytimiin. Afganistanin sodasta kertova Svetlana Aleksijevitšian Sinkkipojat kääntyy nyky-Venäjän sotapolitiikan kritiikiksi. T ESSA ENSLER on nuori ja kunniahimoinen juristi, joka on edennyt nopeasti urallaan erityisesti seksuaali rikoksista epäiltyjen miesten asianajajana. Näissä tapauksissa tyypillisiä ovat sana sanaa vastaan -tilanteet ja näyttöön liittyvät ongelmat. Näytelmän alussa Enslerin hahmo kertoo keulivaa itseluottamusta uhkuen, miten hän erilaisin teatraalisin elkein – myös ikäänsä ja sukupuoleensa liittyviin latistaviin rooliodotuksiin nojautumalla – onnistuu houkuttelemaan todistajan varomattomaksi. Tätä kautta avautuu tie horjuttaa tämän kertomuksen johdonmukaisuutta. K ANSALLISTEATTERISSA Susanna Kuparisen ohjaamana esitettävä Prima Facie on australialaisen Suzie Millerin kirjoittama oikeussalimonologi. Se kantaesitettiin vuonna 2019 Sydneyssä, jonka jälkeen se on kiertänyt Lontoon kautta laajemmin maailmalla. Näytelmässä tapahtuu käänne, kun Enslerin kollega raiskaa hänet vapaaajalla. Heidän välillään on ollut myös suostumuksellista seksiä ja tekoa edeltää yhteinen juhliminen, mutta epäilyksen sijaa rikoksen laadusta ei katsojalle jää. Olennaista kuitenkin on se, voiko edes oikeusjärjestelmän täydellisesti tunteva henkilö ylittää itselleen traumaattisen asian käsittelyyn liittyvät sukupuolittuneet esteet. Liki kahden tunnin monologinäytelmä näin raskaasta aiheesta vaatii erityisen paljon näyttelijältä. Annika Poijärvi onnistuu Enslerin roolissa erinomaisesti. Vaikka esityksen alkupuolella hahmon eleissä ja paasauksessa oli ensi-illassa aistittavissa ylikireyttä, oikeudenkäynnin edetessä hahmon kärvistely ammatillisen ymmärtämyksen ja inhimillisen hätääntyneisyyden välillä käy syvälle luihin ja ytimiin. TEKSTI TUOMAS RANTANEN TEKSTI TUOMAS RANTANEN Selväksi tulee, että vaikka syyttäjälle ja asianajajalle seksuaalirikoksen käsittely voi näyttäytyä älyllis-teatraalisena kaksintaisteluna, uhrille siinä on tosi kyseessä. Kurinalaisella ääninauhojen käytöllä, musiikilla, valoilla ja tauoilla luotu rytmitys pitää esityksen venettä ehjällä kurssilla. Oikeudenkäynnin kehit tyessä loppuaan kohden trilleri tiivistyy, mutta samalla korostuu, että oikeuden ratkaisu tässä yhdessä tapauk sessa ei ole olennaistta. Kyse ei ole Ally McBealista tai Law & Orderista – katse on pelisäännöissä eikä siinä onko pallo maalissa. OHJAAJA SUSANNA KUPARINEN tunnetaan erityisesti dokumenttiteatterin tyylilajia Suomeen vakiinnuttaneesta Eduskunta-trilogiastaan. Prima Facie osoittaa, että tärkeiden aiheiden tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun onnistuu häneltä myös alun perin toisessa kontekstissa kirjoitetun draamatekstin kautta. Perussuomalaisen oikeusministerin kyseenalaisen linjauksen takia meillä keskustellaan nyt siitä, miksi oikeusjärjestelmän riippumattomuutta pitää suojella poliittiselta ohjaukselta. Prima Facien katse ulottuu tämän yli myös siihen, miten riippuvainen erilaisista kulttuurisista valtarakenteista voi oikeusjärjestelmä olla jo itsessään. Esitykset Kansallisteatterin Maalaamosalissa jatkuvat 10.12. ja 3.1.–14.1.2025 H ELSINGIN VUOSAAREN hylätyssä lukiorakennuksessa esitettävä Sinkkipojat jatkaa Helsinki 98 -teatteriryhmän näyttämösovitusten sarjaa valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaaneista. Siinä missä Neuvostoihmisen loppu kuvasi tämän päivän Venäjään rinnastuvalla tavalla Neuvostoliiton totalitarismia, Sinkkipoikien valitut kertomukset Neuvostoliiton käymästä Afganistanin sodasta vuosina 1979–1989 vertautuvat nyt sotaan Ukrainassa. Neuvostoihmisen loppu kulki pitkälti pääosaa esittäneen Sami Lankin pitkien monologien varassa Elli Närjän esittäessä kaikkia sivurooleja. Nyt lavalla heidän lisäkseen nähdään Emilia Neuvonen ja Maksim Pavlenko. Entiseen tapaan lavastaja Pavel Semtšenkon videot ja valot luovat pelkistetylle näyttämölle syvyyttä, kontrasteja ja kaikupohjaa. Samalla pukusuunnittelija Anis Kronidova saa loihdittua hahmojen olemuksiin epookin ja tämän ajan leikkausta. Näytelmän alussa sotilaiden ryhmä kantaa marssien ortodoksisia pyhäinkuvia, joista pian käynnistyvässä työpajassa kukin kokoaa itselleen rynnäkkökiväärin. Tämä ilmentää tulkintaa siitä, miten sodasta tehdään pyhää ja tabu, jota ei voi kritisoida. Muissa kuvaelmissa nähdään äitien tuskaa kuolleiden tai traumatisoituneiden poikiensa takia sekä rintamalla koettuja kaatumisia, vammautumisia, sotarikoksia, nälkää, puutetta, kuria ja loputonta holtittomuutta. Yhdessä surrealistisessa kohtauksessa verinen ase sulaa sotilaan kouriin. Pysäyttävää on sekin, miten kenttäsairaaloista puuttuvat sidetarpeet ja liinavaatteet, koska päihteiden saamiseksi ne on trokattu paikallisille, ja kuinka desinfiointi pitää tehdä bensiinillä upseerien juotua spriin. TOISESSA NÄYTÖKSESSÄ näkökulma muuttuu dramaattisesti. Sitä hallitsee videokuvina välittyvien soimaa vien katseiden keskellä istuva kirjailija Aleksijevitš (Emilia Neuvonen) joitakin Ka tri N auk kar ine n Jouko Kivimäki vuosia kirjan julkaisemisen jälkeen järjestetyssä oikeudenkäynnissä. Siellä hän joutui vastaamaan syytöksiin Afganistanissa taistelleiden sotilaiden muiston häpäisemisestä. Tämä näyttämäkuvaltaan ja näyttelijätyöltään riipaiseva jakso perustuu Sinkkipoikien myöhäisempien painosten liitteenä julkaistuun aineistoon. Sen todistajapuheenvuorot leikkaavat sattuvasti Neuvostoihmisen lopun teemaan siitä, miten totalitaristisen ideologian höykyttämä ihminen saattaa alistua uudestaan pakon edessä – tai sitten vain siksi, että se on keino välttää tunne siitä, että omat kärsimykset on koettu turhaan. MOLEMMAT Helsinki 98 -teatteriryhmän teokset osoittavat vastaansanomattomasti, miten tärkeä kirjailija Svetlana Aleksijevitš on ja miten surullisella tavalla ajankohtaisia hänen teoksensa ovat yhä. Samalla on upeaa nähdä poikkeuksellisen puhuttelevaa teatteria itähelsinkiläisessä lähiössä. Sinkkipoikien esityksiä ainakin 4.6. asti, mutta lisäesityksiä voi tulla kysynnän mukaan. Neuvostoihmisen lopusta jatkaa 26.8. alkaen. Liput ja lisätiedot: fienta.com Sinkkipojissa urakoiva Elli Närjä nähdään erilaisissa sotilaiden, äitien ja puolisoiden rooleissa. Annika Poijärven esittämä Tessa Ensler joutuu vaikeimman kautta kohtaamaan asianajan ja uhrin roolien erot.
50 • 4 / 2024 ELOKUVAT KOONNUT TUOMAS RANTANEN Per Fly: HAMMARSKJÖLD Ensi-ilta 17.5. Luokkatrilogiastaan – Penkki (2000), Perintö (2003) ja Tappo (2005) – tunnettu Per Fly on ohjannut henkilökuvan YK:n entisestä pääsihteeristä. Se keskittyy Dag Hammarskjöldin (1905–1961) viimeisiin aikoihin ennen kuin hän menehtyi poliittisena attentaattina pidetyssä lento-onnettomuudessa keskellä Kongon kriisiä. Elokuva onnistuu hyvin globaalien valtarakenteiden ja vallan kamareissa koettavan yksinäisyyden kuvaksessa. Pääosaa esittävällä Mikael Persbrandtilla riittää karismaa, mutta herkkien tunteiden ilmentämisessä hän on selvästi epämukavuusalueellaan. TUOMAS RANTANEN Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit MUBI: Agnes Varda: Elämä on kaunis (Ranska 2000) Ranskalaisen uuden aallon mestariohjaajaa muistellaan usean elokuvan voimin tämän vuoden Sodankylän elokuvafestivaaleilla. Sitä odotellessa tai sen korvikkeeksi sopii katsoa hänen riipaisevaa dokumenttiaan, joka kertoo kaiken poisheitettävän taltioimisen kautta elämästä itsessään. Elokuva on myös art houseen erikoistuneen suoratoistopalvelu MUBI:n tällä hetkellä esillä olevista elokuvista kaikkien parhaimmaksi arvioitu. Net? ix: Baby Reindeer (Britannia 2024) Skotlantilaisen Richard Gaddin omien kokemustensa pohjalta kirjoittama – ja pääosan itse näyttelemä – sarja kertoo nuoresta tarjoilijasta, joka joutuu vanhemman naisen itsepintaisen piirityksen kohteeksi. Taitavasti rakennettu tarina kuvaa kaiken ahdistavuutensa kautta sekä stalkkerin että uhrin psykologiset profi ilit tavalla, joka välittää paljon yleisempääkin ihmisten hyväksytyksi tulemisen tarpeista. Samalla sivutaan huomionarvoisen taiten #metoon ynnä sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden teemoja. 1.6. Yle Areena: Ei karhuja (Iran 2022) & Soratie (Iran 2021) Iranin viranomaisten jatkuvan vainon kohteena olevan Jafar Panahin autofi ktiivisessä Ei karhuja -elokuvassa mestariohjaaja piilottelee taikauskoisuuden vaivaamassa pikkukylässä ja ohjaa elokuvaansa etänä. Soratie on puolestaan hänen poikansa Panahi Panahin esikoisohjaus, jossa väkevä yhteiskuntakritiikki yhdistyy hillittömään perhekuvaukseen. Ohjaajasukupolvien välistä oidipaalista vinoilua voi havaita kohtauksessa, jossa keppiensä kanssa linkuttava isä jakaa pojalleen symbolisen omenan ja kryptisiä elämänviisauksia. 29.5. & 1.6. Yle TV1: Malcolm X (Ranska 2023) Amine Mestarin ja Laurent Chikhoun dokumentti kertoo, miten kokaiiniriippuvaisesta murtovarkaasta nimeltä Malcolm Little (1925–1965) tuli afroamerikkalaisen ihmisoikeusliikkeen militanttisiiven karismaattinen johtaja sekä hänen murhaansa liittyvistä poliittisista ja oikeudellisista hämäryyksistä. 4.6. Yle Teema & Fem: Rikos ja rangaistus (Suomi 1983) Aki Kaurismäki teki ensimmäinen elokuvaohjauksensa Dostojevskin klassikkoromaanista, mutta kehitteli hellämielisenä romantikkona Raskolnikovin rikokselle uusiakin motiiveja itsepetoksellisen fi losofoinnin rinnalle. Samalla Helsinki näyttää öisen kauneutensa. Anh Hùng Trân: TIE SYDÄMEEN Elokuvateattereissa nyt. Elokuvan pitkä alkukohtaus näyttää, miten ihana kodinhengetär, taloudenhoitaja ja pääkokki Eugenié ( Juliette Binoche) valmistaa yhdessä isäntänsä Dodinin ( Benoît Magimel) kanssa monenlaista ruokalajia. Ruoanlaitto alkaa kasvimaalta, josta on valittava oikeanlaiset vihannekset. Eugenié työntää kätensä multaan ja nuuhkii kaalia kuin rakastettuaan. Eläimen teurastus on sen sijaan alun paistin valmistuksesta kumma kyllä jäänyt pois. Binochen ja Magimelin 1800-luvun rakastavaisten suhde on kehittynyt yhtä lailla alakerran jättiläiskeittiössä kuin yläkerran pienessä makuukamarissa. Suhtautuminen ruokaan mittaa sivistystä: Paikalle pärähtävä Euraasian prinssi kutsuu Dodinin tuntikausien illallisille, joilla tarjoillaan liikaa ruokaa. Dodin tarjoaa vuorostaan vain lihapataa alkuja jälkiruokineen, eikä elämykseen hänen mielestään tarvita muuta. Vaikka la Binoche on ranskalaisen elokuvan kirkkain tähti, tässä teoksessa loistaa Magimel, humoristinen ja lämmin linnanherra, joka katsoo hellästi ja kunnioittavasti Binochea, tosielämässä tyttärensä äitiä. Jos katsoja on innostunut kokkaamisesta tai ranskalaisesta keittiöstä, tämä elokuva lienee onnen täyttymys. Kun gastronomiset hienoudet eivät ole kiinnostuksen kohteita, kaksituntinen on unettavaa piinaa. IIDA SIMES Sean Price Williams: THE SWEET EAST Ensi-ilta 14.6. Sean Price Williamsin ohjaamassa ja Nick Pinkertonin kirjoittamassa omaleimaisessa Liisa ihmemaassa -tulkinnassa keritään auki tämän päivän salaliittoteorioita muun muassa Jim Hensonin Labyrintin (1986), Victor Flemingin Ihmemaa Ozin (1939) ja Jean-Luc Godardin Viikonlopun (1967) viitoittamalla tiellä. Siinä kouluretkellä Washingtonissa ikävystyneenä haahuileva Lilian ( Talia Ryder) törmää punkkari Calebiin ( Earl Cave)ja löytää kaninkolonsa pizzabaarin vessan pelin takaa. Seikkailtuaan hetken anarkistikommuunin vastarintaryhmässä hän törmää far-rightliikkeen professoriin ( Simon Rex), mustien indie-elokuvantekijöiden epookki kuvauksiin, uus natsien verilöylyyn ja elektronista tanssimusiikkia fanittaviin islameisteihin. Vaikka ilmeisimmät stereotypiat murtuvat kompleksisten henkilöhahmojen äärellä, elokuvan satiirin terä ei ole tylsä. Rakeinen kuva, nopeat hyppy-ja ristileikkaukset, surrealistiset pienosmallit, animaatiot ja kuvamanipulaatiot sekä kaiken lävistävä camuslainen ulkopuolisuus viittaavat yhtä paljon 1960-luvulle kuin tarinan sirpaleet tähän aikaan. Riippuu täysin katsojan omasta tulkintakehyksestä, kokeeko hän elokuvan jäsentymättömänä sekasotkuna vai neroutena. TUOMAS RANTANEN Wes Ball: KINGDOM OF THE PLANET OF THE APES Elokuvateattereissa nyt. Planet of the Apes -trilogia kuvasi 2010-luvulla hieman allegorisesti sitä, kuinka hybris voi suistaa yhteiskunnan totaaliseen romahdukseen ja mitä siitä voisi seurata. Jokseenkin silmänkääntötemppua muistuttavalla, mutta tieteellistä leikkivällä selityksellä muiden ihmisapinoiden älykkyys kasvoi ja he oppivat puhumaan. Samalla ihmiset tyhmenivät ja menettivät puhekyvyn. Ylimielisistä hallitsijoita tuli hallittuja. Kingdom of the Planet of the Apes käynnistää uuden – itsenäisesti toimivan – trilogian, joka tarkastelee jättämäämme perintöä. Elokuva sijoittuu useita sukupolvia alkuperäistä trilogiaa myöhempään aikaan, jolloin suuren käänteen tapahtumat ovat painuneet unholaan ja muuttuneet legendoiksi. Simpanssien, orankien ja gorillojen yhteisöt ovat löytäneet uusia tapoja toimia, mutta ihmisen perintö kummittelee yhä. Meidän ihmisten jäljiltä on jäänyt vaarallista teknologiaa ja tämä voi tietenkin sotkea uuden sivilisaation alkumetrejä. Vaarallisen perintömme lisäksi elokuvassa herätellään ajatuksia siitä, voisiko rauhallinen ja tasa-arvoinen rinnakkaiselo ihmisten ja muiden lajien välillä olla sittenkin mahdollista. Tätä ideaa voisi ehdottomasti kokeilla myös omassa ajassamme. JARI TAMMINEN
KEIKAT & TAPAHTUMAT TOUKO–SYYSKUU 2024 ROIHUVUOREN RIO Roihuvuorentie 9, 00820 Helsinki Vapaaehtoinen pääsymaksu (käteinen/MobilePay) TOUKOKUU LA 25.5. Nikolai Blad PE 31.5. Sara Majidi Nejad (iranilainen qanun) KESÄKUU TO 6.6. Teini-Pää Unplugged LA 8.6. Lau Nau LA 15.6. Hulda Huima (duo) TO 27.6. Otto Mikkola (soolo) LA 29.6. JAZZIA RIOSSA: Oiro Pena HEINÄKUU LA 6.7. Kielo Kärkkäinen yhtyeineen LA 13.7. Andres Roots (EE) & Jantso Jokelin LA 20.7. Olli Aarni LA 27.7. Sirkusfestivaalit yhteistyössa Agit-Cirk ja Roihuvuori-Seura ELOKUU LA 3.8. Jimi Tenor (modulaarisyntetisaattori) LA 10.8. PEUKKUFEST: Tytti Metsä & Hiipparit, Samanna, Niina Annika, Eldfjall SU 11.8. PEUKKUFEST: klo 14 Samae Koskinen klo 14 Samae Koskinen klo 14 LA 17.8. JAZZIA RIOSSA: Mush Tone Ensemble TO 22.8. Rosita Luu (duo) LA 24.8. Ville Vuorenmaa (Sur-rur) LA 31.8. Orvokki SYYSKUU PE 6.9. JAZZIA RIOSSA: Mikko Innanen (saksofonit) TO 12.9. Jukka Nousiainen LA 14.9. Laura Maria Rinta & Joonas Widenius (laulu & flamenco-kitara) LA 21.9. Mira-Maria Kuudanpaiste & Marianne Näränen LA 28.9. Henna Dolk yhtyeineen, Osteri Keikat alkavat klo 18. Poikkeuksista ilmoitetaan.
VANHAN MUSIIKIN FESTIVAALI www.janakkalanbarokki.fi Liput palvelumaksuineen 18–25 € | Lasten Barokkiin vapaa pääsy Konsertti & menu -paketit palvelumaksuineen 27–69 € JANAKKALAN SEURAKUNTA KONSERTTI MENUT Uutuus! 28. –30.6.2024 M H K C | K Vanha kirkko | Ticketmaster 30–42 € Muut konsertit | Musiikkitalo 13–65 € Liput: (sis. palvelumaksut )